Helsingfors stad

Protokoll

14/2014

1 (1)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Kj/18

 

24.09.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 303

Kaj / Den av ledamoten Gunvor Brettschneider väckta motionen om bevarande av värdefulla byggnader

HEL 2014-001947 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Gunvor Brettschneider väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

1

Gunvor Brettschneider valtuustoaloite (allekirjoittamaton)

2

Brettschneider Gunvor valtuustoaloite Kvsto 12.2.2014 asia 18 (suomeksi)

3

Allekirjoitettu, Brettschneider Gunvor valtuustoaloite Kvsto 12.2.2014 asia 18

4

Rakennuslautakunta 1.7.2014 § 211

Utdrag

Utdrag

Bilagor till utdrag

Rakennuslautakunta

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Gunvor Brettschneider och 10 andra ledamöter föreslår i sin motion att en plan uppgörs för att bevara historiska och värdefulla byggnader och att det aktivt söks nya användningsändamål för byggnaderna. I motionen nämns Maria sjukhus, Drumsö gård och Mejlans konstmuseum.

Stadsstyrelsen konstaterar att staden har ett flertal utvecklingsprojekt på gång, också sådana som gäller värdefulla fastigheter såsom sjukhusfastigheter. Med hänvisning till utlåtandena från byggnadsnämnden, fastighetsnämnden, stadsplaneringsnämnden och stadsmuseet är det skäl för staden att utarbeta en plan i syfte av bevara värdefulla byggnader i stadens ägo och utveckla dem för nya ändamål. Det är ändamålsenligt att förena detta arbete med arbetet kring nätet av servicelokaler i den av lokalcentralen koordinerade arbetsgruppen för administrationen av servicelokaler.

De äldsta delarna av Lappvikens och Maria sjukhus, liksom också Drumsö gård, vilka nämns i motionen, hör till dem av stadens värdefulla byggnader som är skyddade i detaljplanen. Lokalcentralen för just nu förhandlingar om vem som ska bli ny ägare till Drumsö gård och hur fastigheten ska användas. Mejlans konstmuseum är inte skyddat i detaljplanen och fastigheten har inte värderats.

Staden äger en betydande mängd byggnader, av vilka en del är skyddade och en del klassificerade som värdefulla. Staden måste således underhålla sitt byggnadsbestånd planmässigt och visa andra fastighetsägare exempel. Staden är som ägare inte i särställning när det gäller byggnadstillsynen. Lokalcentralen sörjer för att lokalerna i stadens ägo bevarar sitt bruksvärde. För reparationsprojekt finns det i lokalcentralens budget en årlig reservering på 130 miljoner euro. Anslaget för reparationsprojekt är också förknippat med målet att sälja lokaler som inte behövs för stadens egen verksamhet, vilket innebär att anslaget för reparationer kan minskas. Vid finansieringen av reparationer prioriteras sådana som är nödvändiga med tanke på säkerheten och hälsan (skolor, daghem och sjukhus). I lokalcentralens reparationsanslag finns en betydande andel för ospecificerade reparationsprojekt, och den kan också användas för eventuella reparationer i värdefulla byggnader i syfte att förhindra att byggnaden skadas.

Att byggnader används och får fortgående underhåll och service är den viktigaste förutsättningen för att de ska bevaras. Lokalcentralen utvecklar kontinuerligt stadens byggnadsbestånd genom att söka nya hyrestagare för tomma lokaler, genom att planera omdisponeringar av lokalerna och genom att föreslå planläggaren detaljplaneändringar som behövs för en ändring av verksamheten. När det gäller att avstå från kulturhistoriskt värdefulla byggnader eller planera ny verksamhet för dessa samarbetar lokalcentralen med bl.a. stadskansliets ekonomi- och planeringsavdelning, stadsplaneringskontoret, stadsmuseet, räddningsverket, miljöcentralen och byggnadstillsynsverket.

Stadsstyrelsen konstaterar att den av lokalcentralen koordinerade arbetsgruppen för administrationen av servicelokaler har som ett mål för år 2014 att utöver det egentliga arbetet kring nätet av servicelokaler också utveckla verksamhetsmodeller för användningen och underhållet av det befintliga byggnadsbeståndet, särskilt av värdefulla byggnader, och att utveckla de mål som ställs för dessa, så att hela byggnadsbeståndet kan utnyttjas effektivt i planeringen av nätet av servicelokaler. Verksamhetsmodellen kommer att utvecklas också med beaktande av förslaget i fullmäktigemotionen att utarbeta en plan för de värdefulla byggnader som staden äger och att aktivt söka nya användningsändamål för dem. Dessutom fastslås de anmärkningsvärt värdefulla byggnader som av historiska eller andra skäl bör bevaras i stadens ägo och för vilka det bör utvecklas verksamhetsmodeller för användningen och underhållet. Andra lokaler som inte behövs för stadens egen verksamhet bör i första hand överlåtas genom försäljning, så att försäljningsmålen kan nås, behovet av reparationer i byggnadsbeståndet minskas och underhållsresurser frigöras för andra objekt. I fråga om de värdefulla byggnader som säljs säkerställs det att eventuella skyddsmål beaktas. Av denna anledning är det ofta ändamålsenligt att bevara marken i stadens ägo. Temporär användning av lokaler är möjlig, om den inte binder den fortsatta utvecklingen av byggnaden.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

1

Gunvor Brettschneider valtuustoaloite (allekirjoittamaton)

2

Brettschneider Gunvor valtuustoaloite Kvsto 12.2.2014 asia 18 (suomeksi)

3

Allekirjoitettu, Brettschneider Gunvor valtuustoaloite Kvsto 12.2.2014 asia 18

4

Rakennuslautakunta 1.7.2014 § 211

Utdrag

Utdrag

Bilagor till utdrag

Rakennuslautakunta

Muutoksenhakukielto, valmistelu

För kännedom

Kiinteistölautakunta

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaupunginmuseo

Beslutshistoria

Stadsstyrelse 08.09.2014 § 878

HEL 2014-001947 T 00 00 03

Beslut

Stadsstyrelsen föreslog stadsfullmäktige följande:

Stadsfullmäktige beslutar anse den av ledamoten Gunvor Brettschneider väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

stadsdirektör

Jussi Pajunen

Upplysningar

Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

 

Kiinteistölautakunta 26.06.2014 § 352

HEL 2014-001947 T 00 00 03

Lausunto

Kiinteistölautakunta antoi kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Gunvor Brettschneiderin valtuustoaloitteesta, joka koskee kaupungin omistamien arvorakennusten säilyttämistä, seuraavan lausunnon:

Kiinteistöviraston tilakeskuksen tehtävänä on kaupungin omistamista kiinteistöstä huolehtiminen. Omistajalla on velvollisuus säilyttää kiinteistön arvo ja kunto.

Tilakeskus hoitaa tehtävää ostamalla, myymällä, vuokraamalla, korjaamalla ja kehittämällä kaupungin tiloja. Tilakeskus huolehtii tilojen käyttöarvon säilyttämisestä suunnitelmallisella ylläpidolla (isännöintipalvelut). Kiinteistöomaisuuden tekninen arvo on noin 5,2 miljardia euroa.

Tilakeskuksen investointeihin on talousarviossa varattu vuosittain noin 50 miljoonaa euroa uudisrakentamishankkeisiin ja noin 130 miljoonaa euroa korjaushankkeisiin. Kiinteistöjen vuosittainen kuluma on noin 170 miljoonaa euroa. Korjausvelka kasvaa joka vuosi noin 40 miljoonalla eurolla eli kiinteistöjen arvo laskee. Korjausvelka viittaa rahamäärään, joka tulisi panostaa rakennuksiin nykyisten korjausten lisäksi, jotta niiden kunto olisi käytön kannalta riittävän hyvä rakennuksen ikä huomioon ottaen.

Koska korjausrahoitusta on niukasti, korjaukset on priorisoitu terveellisyyden ja turvallisuuden mukaan. Tilakeskus huolehtii ensisijaisesti niiden tilojen ylläpidosta ja peruskorjauksista, joissa kaupungilla on omaa toimintaa, kuten Helsingin kaupungin koulut, päiväkodit ja sairaalat.

Tilakeskus vuokraa 3 000 toimitilaa. Näistä noin 1 650 vuokrasopimusta on kaupungin virastoille sekä noin1 500 vuokrasopimusta yrityksille ja yhteisöille. Lisäksi tilakeskus vuokraa 7 700 työsuhde- ja sosiaalitoimen tukiasuntoa.

Hallintokuntien eli tilakeskuksen vuokralaisten tilantarpeet muuttuvat useista syistä. Palveluverkot muuttuvat, palvelutarpeet muuttuvat tai toiminta saattaa muuttua. Kaikkia tilamuutoksia vanhoihin rakennuksiin ei voida toteuttaa tai uudet tarpeet sijoitetaan palveluverkon mukaisesti uuteen paikkaan. Uusien tarpeiden ja uuden tekniikan sijoittaminen rakennustaiteellisesti arvokkaaseen rakennukseen tulee usein erittäin kalliiksi. Usein nykyaikainen toiminta vaatisi raskaan peruskorjauksen, joka muuttaisi liikaa rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Kun toiminta siirtyy muihin tiloihin, jää rakennus tyhjilleen. Mikäli tilakeskus ei löydä kaupungin omista hallintokunnista kiinteistöön uutta käyttäjää, tilakeskus esittää rakennusta myyntilistalle. Tilakeskus ei tässä taloudellisessa tilanteessa voi investoida tarpeettomaan rakennukseen.

Rakennusten tuottavuustavoitteita määriteltäessä tulisi myös ottaa huomioon niiden kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet laskettaessa rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten pääoman tuottoprosenttia tai poistaa se kokonaan ja tämä tulisi ottaa huomioon tilakeskuksen toimintakatetavoitteessa. Arvorakennukset eivät taivu tiloiltaan samaan tehokkuuteen kuin uudisrakennukset.

Kiinteistölautakunta on 6.9.2012 linjannut kaupungin omistamien kiinteistöjen, rakennusten ja osaketilojen myynnin yleisperiaatteet:

-   Asuinpientalot, joissa on vain ulkopuolisia vuokrauksia.

-   Muut pientalot, jotka ovat tyhjänä tai joissa on ulkopuolinen käyttäjä.

-   Toimitilaosakkeet yhtiöissä, joissa kaupungin omistus alle 50 %.

-   Muut toimitilaosakkeet, joita ei tarvita kaupungin käyttöön.

-   Suoraan omistetut rakennukset, joille ei ole tiedossa omaa käyttöä.

Jotta tyhjät kiinteistöt eivät tuhoutuisi ylläpidon ja korjausten puutteessa, on tilakeskus ehdottanut niitä myytäviksi yksityisille ja muille toimijoille, jotka huolehtivat rakennusten korjauksista.

Rakennusten käyttö sekä niiden jatkuva kunnossapito ja huolto ovat niiden säilymisen tärkein edellytys. Tilakeskus kehittää rakennuskantaansa koko ajan etsimällä tyhjille tiloille uusia vuokralaisia, laatimalla tiloille käyttötarkoituksen muutoksia sekä ehdottamalla kaavoittajalle toiminnan muutoksen takia tarvittavia asemakaavamuutoksia.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista luovuttaessa tai niiden uutta käyttöä suunniteltaessa tilakeskus tekee yhteistyötä mm. kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston, kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon, pelastusviranomaisen, ympäristökeskuksen sekä rakennusvalvontaviraston kanssa.

Tilakeskuksen koordinoiman palvelutilojen tilahallinta -työryhmän vuodelle 2014 asetettuna tavoitteena on varsinaisen palvelutilaverkkotyön lisäksi olemassa olevan rakennuskannan ja etenkin arvorakennusten käyttämisen ja ylläpidon toimintamallien sekä niille asetettavien tavoitteiden kehittäminen siten, että koko rakennuskantaa voidaan hyödyntää tehokkaasti palvelutilaverkon suunnittelussa.

Toimintamallin kehittämisessä tullaan huomioimaan myös valtuustoaloitteessa esitetty kannatettava ajatus suunnitelman laatimisesta kaupungin omistamien arvorakennusten säilyttämiseksi sekä uusien käyttötarkoitusten aktiivisesta etsimisestä niille. Lisäksi tulisi määrittää sellaiset huomattavan arvokkaat rakennukset, joiden tulisi historiallisista tai muista syistä säilyä kaupungin omistuksessa, ja kehittää niiden käyttämisen sekä ylläpidon toimintamalleja.

Esittelijä

virastopäällikkö

Jaakko Stauffer

Lisätiedot

Irmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: 310 42319

irmeli.grundstrom(a)hel.fi

Arto Hiltunen, tilakeskuksen päällikkö, puhelin: 310 31854

arto.hiltunen(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 13.6.2014

HEL 2014-001947 T 00 00 03

Kaupunginmuseo – Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on päättänyt antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle Gunvor Brettschneiderin valtuustoaloitteesta arvorakennusten säilyttämisestä.

Helsingin kaupunginmuseo on Keski-Uudenmaan maakuntamuseona solminut vuonna 2008 yhteistyö- ja työnjakosopimuksen Museoviraston kanssa kulttuuriympäristön vaalimisesta. Kaupunginmuseo toimii kulttuuriympäristön vaalimisen asiantuntijaviranomaisena Helsingissä ja kuudessa Keski-Uudenmaan kunnassa. Sopimus velvoittaa Helsingin kaupunginmuseota myös toimimaan aktiivisesti resurssiensa puitteissa oman kuntansa hallussa olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen, puistojen ja muiden rakennettujen alueiden esimerkilliseksi vaalimiseksi. Kiinteistöviraston tilakeskus edustaa Helsingissä omistajaa ja päättää rakennusten myymisestä, korjauksista, huollosta ja kunnossapidosta.

Valtuustoaloitteessa esitetty ajatus, että kaupungin omistamien arvorakennusten säilyttämiseksi laaditaan suunnitelma ja kiinteistöille etsitään aktiivisesti uudet käyttötarkoitukset, on hyvä ja kannatettava.

Taloudellisten resurssien niukkuus vaikuttaa sekä valtion että kuntien omistajapolitiikkaan. Tuottamattomista kiinteistöistä halutaan eroon myymällä niitä yksityisille tai purkamalla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista luovuttaessa ja niiden uutta käyttöä suunniteltaessa tulisi eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan tehdä ennakoivaa yhteistyötä, valintaa ja priorisointia. Rakennusten tuottavuustavoitteita määriteltäessä tulisi myös ottaa huomioon niiden kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet. Arvorakennukset eivät välttämättä taivu tiloiltaan samaan tehokkuuteen kuin uudisrakennukset.

Rakennusten käyttö, jatkuva kunnossapito ja huolto ovat niiden säilymisen tärkein edellytys. Tyhjilleen jäävien rakennusten ja ympäristöjen väliaikainen käyttö ja innovatiivinen uudelleenkäyttö voi olla myös suuri mahdollisuus, jolla säilytetään kulttuuriympäristöä ja samalla luodaan uutta. Rakennusten uusi käyttö tulee olla kuitenkin sopusoinnussa niiden ominaispiirteiden kanssa. Hyviä esimerkkejä Helsingissä ovat Suvilahden alue ja Kaapelitehdas. Valitettavan usein väliaikaisen ja uudelleenkäytön sijasta päädytään purkamaan. Väliaikaista käyttöä tulisikin edistää entistä joustavammin.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus myy korjausvelkaa pienentääkseen aktiivisesti rakennuksia, joita kaupunki ei itse tarvitse käyttöönsä. Myös Helsingin arvokkainta rakennusperintöä, kuten Vanha tulli- ja pakkahuone Kruununhaassa on myyntilistoilla. Kaupunginmuseo esittääkin, että arvioidaan entistä tarkemmin mistä rakennuksista Helsingin kaupunki luopuu, mitä se korjaa säilyttäen, kunnossapitää ja huoltaa. Kaikista myytävistä arvorakennuksista tulisi laatia edes suppea rakennushistoriaselvitys, johon sisältyisi tiedot mahdollisesta suojelusta ja rakennuksiin sisältyvistä arvoista. Tällainen asiakirja antaisi myös kaikille ostajaehdokkaille saman tärkeän tiedon.

Peruskorjausta odotettaessa kunnossapito ja huolto laiminlyödään ja rakennus rapistuu entisestään. Arvorakennuksia korjattaessa päädytään valitettavan usein liiankin perusteelliseen korjaukseen, jossa alkuperäisestä rakennuksesta ja siihen sisältyneistä arvoista menetetään valtaosa. Kaupunginmuseo esittääkin, että Helsingin kaupungin omistamasta arvokkaimmasta rakennusperinnöstä vastaisi jatkossa kaupungin sisällä oma arvorakennusten korjaukseen perehtynyt ammattilaisista koostuva yksikkö, joka perehtyisi säilyttävään korjaukseen ja jonka ohjenuorana olisi rakennusten arvon ja ominaispiirteiden säilyttäminen ja ylikorjauksen välttäminen. Näin säästyy rahaa ja rakennukset säilyttävät kulttuurihistoriallisen arvonsa ja kertovat tarinaansa myös seuraaville sukupolville.

Valtaosa Suomen ja Helsingin rakennuksista on rakennettu toisen maailmasodan jälkeen. Sodan jälkeisen nuoren rakennusperinnön säilyttämisen ja suojelun sekä erityisesti korjausrakentamisen mittasuhteet ja menetelmät poikkeavat huomattavasti perinteisestä rakentamisesta. 1960-, 1970-ja 1980-lukujen rakennuskannasta tarvitaan lisää tietoa arvottamisen pohjaksi ja tutkimusta niin arvoista kuin korjausmenetelmistä. Suuresta rakennusten määrästä täytyy osata tehdä valintoja, mitä säilytetään, mitä uudistetaan, mitä poistetaan. Rakennusten inventoinnit ja niiden perusteella tehty arvotus ovat tässä avainasemassa.

Valtioneuvoston periaatepäätös 20.3.2014 kulttuuriympäristöstrategiasta 2014–2020 kannustaa laatimaan paikallisia kulttuuriympäristöohjelmia. Kaupunginmuseo näkeekin, että nyt viimeistään tulee aloittaa Helsingin kulttuuriympäristöohjelman valmistelu yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Useissa kaupungeissa kulttuuriympäristöohjelma on nähty hyvänä välineenä niin kaavoitukselle kuin arvorakennusten vaalimiselle. Kulttuuriympäristön säilymisen merkittävä edellytys ovat yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet, jotka voidaan muotoilla kulttuuriympäristöohjelmassa.

Helsingin monipuolinen ja historiallisesti kerroksinen kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara ja identiteetin luoja asukkaille. Samalla se on houkutteleva tutustumiskohde yhä kasvavalle matkailulle. Helsingin historiallisesti todistusvoimainen kaupunkimiljöö on aivan erityinen houkuttelevuustekijä.

Lisätiedot

Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486

anne.makinen(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 03.06.2014 § 182

HEL 2014-001947 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyrkii edistämään sekä kaupungin omistuksessa olevien että muiden arvokiinteistöjen säilymistä rakennus- ja maankäyttölain mukaisesti asemakaavoituksella, varustamalla rakennukset suojelumerkinnöin sekä etsimällä eri hallintokuntien kanssa yhteistyössä rakennukseen soveltuva käyttötarkoitus. Asemakaava luo kuitenkin vain edellytykset käytölle ja kunnostukselle, mutta ei velvoita tai pakota siihen.

Helsingissä oli 1.1.2014 suojeltu asemakaavoilla yhteensä 4495 rakennusta, joista 274 oli kaupungin omistuksessa olevia rakennuksia. Myös aloitteessa mainitut Lapinlahden ja Marian sairaalan sekä Lauttasaaren kartanon rakennukset kuuluvat asemakaavoilla suojeltuihin kaupungin omistamiin arvorakennuksiin. Aloitteessa mainittua Meilahden taidemuseota ei sen sijaan ole suojeltu asemakaavalla eikä sitä ole arvotettu.

Kaupunkisuunnitteluvirastoon vuonna 2014 perustettu sairaalaprojekti pyrkii ratkaisemaan sairaala-alueiden kaavoituksen ja käytön kysymyksiä erityisesti niiden kaupungin sairaaloiden osalta, joiden nykyinen käyttö poistuu tai joiden osalta sairaalatoiminta vähenee, kuten esimerkiksi Marian ja Koskelan sairaala-alueet. Sairaala-alueella olevien arvorakennusten uusiokäyttö on näissä tapauksissa sidoksissa alueen tulevaan maankäytön kokonaisratkaisuun. Uuden maankäytön lähtökohtana sairaala-alueillakin on pääsääntöisesti arvorakennusten säilyttäminen ja uusiokäyttö. Sairaalaprojekti ei koske Lapinlahden sairaalaa, jonka muuttaminen v. 2012 hyväksytyn asemakaavan mukaiseen käyttöön ei ole toistaiseksi toteutunut.

Lauttasaaren kartanon uudesta omistajasta ja käytöstä käydään paraikaa neuvotteluja. Niissä yhtenä osapuolena on Lauttasaari-Seura. 

Valtuustoaloitteessa esitetty ajatus siitä, että kaupungin omistuksessa olevien arvorakennusten säilyttämiseksi laaditaan suunnitelma ja että kiinteistöille etsitään aktiivisesti uudet käyttötarkoitukset, on kannatettava. Erityisesti tulisi pyrkiä kehittämään menettelytapoja, jotka mahdollistavat arvorakennusten uusiokäytön niiden kohteiden osalta, jotka ovat tyhjillään, joiden käyttötarkoitus on epäselvä tai joiden tuleva käyttötarkoitus viivästyy.

Kaupungin omistuksessa olevien rakennusten hallinnointi on keskitetty kiinteistöviraston tilakeskukselle. Yksi keino edistää arvorakennusten käyttöä on kaupungin omistuksesta luopuminen ja rakennukseen soveltuvan uuden käyttötarkoituksen osoittaminen, mikäli arvorakennukselle ei löydy käyttöä kaupungin omien hallintokuntien sisältä eikä luopuminen ole ristiriidassa kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa. Olennaista on, että päätökset valmistellaan kohteiden arvot tunnistaen ja yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon edustajien kanssa.

Erityisryhmän arvokiinteistöjen joukossa muodostavat ne kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokkaat rakennukset, joiden tulisi historiallisista tai muista syistä pysyä kaupungin omistuksessa.

Esittelijä

vs. asemakaavapäällikkö

Annukka Lindroos

Lisätiedot

Riitta Salastie, arkkitehti, puhelin: 310 37218

riitta.salastie(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 10

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566