§ 163

Kaj / Den av ledamoten Seppo Kanerva väckta motionen om ökad trygghet på Nordvästpassagen

HEL 2013-012976 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Seppo Kanerva väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Juha Viljakainen, projektchef, telefon: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Seppo Kanerva och 8 andra ledamöter föreslår i sin motion att trafiksäkerheten för fotgängarna på Nordvästpassagen på Drumsö ska förbättras bl.a. genom att anlägga farthinder och sänka körhastigheterna.

Stadsstyrelsen hänvisar till utlåtandet och konstaterar att stadsplaneringsnämnden 5.11.2009 godkände principerna för hantering av körhastigheterna i Helsingfors. Enligt principerna ska farthinder i främsta rummet anläggas på de rutter som skoleleverna använder, i närheten av daghem och servicehus för äldre och vid övergångsställena på de viktigaste gång- och cykellederna.

Stadsstyrelsen konstaterar vidare att avsevärt fler beslut om farthinder har fattats än vad byggnadskontoret har haft resurser att anlägga. Cirka 200 farthinderskonstruktioner som redan har fattats beslut om har ännu inte anlagts i Helsingfors. Byggnadskontoret kan årligen anlägga några tiotal nya farthinder. I praktiken innebär detta att när beslut om nya farthinder fattas ska de objekt och gator som skoleleverna använder och som korsar med livlig fordonstrafik prioriteras. Nordvästpassagen fyller inte dessa kriterier fastän den i fortsättningen kommer att bevaras som en del av en regional cykelled.

I samband med utarbetandet av utvecklingsprogrammet för trafiksäkerheten i Helsingfors, som inleddes hösten 2013, kommer man att på ett enhetligt sätt gå igenom åtgärderna och principerna för ökning av trafiksäkerheten på hela stadens nivå, Nordvästpassagen på Drumsö inräknad. Avsikten är att slutföra arbetet år 2014.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Juha Viljakainen, projektchef, telefon: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Bilagor

Tiedoksi: Muutoksenhaku; Muutoksenhakukielto, valmistelu

Kaupunginkanslia

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 22.04.2014 § 444

HEL 2013-012976 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Seppo Kanervan aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

vs. kaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Kaupunkisuunnitteluvirasto 19.12.2013

HEL 2013-012976 T 00 00 03

Luoteisväylä on kapeahko asuntokatu, jolla on 40 km/h nopeusrajoitus. Autoliikenne on varsin vähäistä: keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on 400 - 600 autoa vuorokaudessa. Luoteisväylällä kulkee pääpyöräreitti ja pyöräliikenne on vilkasta. Kadun liikenne on polkupyöräilyä lukuun ottamatta pääasiassa asukkaiden itsensä tuottamaa. Kadunvarsipysäköinti on sallittu kadun itäreunalla.

Kadun molemmilla puolilla on jalkakäytävät. Itäpuolen jalkakäytävän leveys on alle kaksi metriä, länsipuolella hieman enemmän. Helsingissä vanhoilla asuntoalueilla jalkakäytävät ovat usein nykyisiin vaatimuksiin nähden liian kapeita. Luoteisväylällä kuten muuallakaan Katajaharjun alueella ei ole erillisiä pyöräteitä, jolloin pyöräily kuuluu ajoradalle. Tieliikennelaki kieltää pyöräilyn jalkakäytävällä alle 12-vuotiasta lasta lukuun ottamatta. Kieltoa tai rajoitusta osoittavaa merkkiä ei saa käyttää, jos tieliikennelain säännökset muutenkin edellyttävät vastaavan kiellon tai rajoituksen noudattamista. Luoteisväylän jalkakäytävien kapeus ei houkuttele ajamaan jalkakäytävillä, mutta jos väärinkäytöksiä siitä huolimatta ilmenee, niiden valvonta kuuluu poliisille.

Luoteisväylän ajoradan leveys on noin kuusi metriä, mikä mahdollistaa toispuoleisen pysäköinnin vähäliikenteisellä kadulla. Risteysalueet ja tonttiliittymät toimivat väistötiloina ja näin helpottavat ajoneuvojen kohtaamista. Sallimalla kadunvarsipysäköinti tuetaan alhaista ajonopeutta, jolloin ajoneuvot joutuvat hidastamaan tai jopa väistämään vastaantulevia autoja. Valtuustoaloitteen liitteenä olevan asukaskirjeen mukaan Luoteisväylän turvallisuusriskinä ovat autoilijat, jotka ajavat ylisuurilla nopeuksilla ja väistötilanteissa myös jalkakäytävillä. Kyse on laittomasta ajokäyttäytymisestä, jota ei ole voida kokonaan estää suunnittelun keinoin. 

Onnettomuustilastojen valossa asuntokadut ovat melko turvallisia.  Poliisin onnettomuustietojen mukaan Luoteisväylällä on vuosina 2000 - 2012 tapahtunut yksi jalankulkijan loukkaantumiseen ja neljä autojen omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Polkupyöräilijä ei ole ollut osallisena yhdessäkään poliisin tietoon tulleessa onnettomuudessa.

Koko Helsinkiä koskeva nopeusrajoitustarkistus tehtiin vuonna 2004. Tuolloin monien asuntokatujen ja kantakaupungin liikekatujen nopeusrajoituksia laskettiin 50:stä 40:een tai 40:stä 30:een km/h. Lauttasaarentien pohjoispuolisten alueiden, mukaan lukien Katajaharjun katujen, nopeusrajoitukseksi jäi 40 km/h. Nopeusrajoituksia tarkastellaan yleensä alueellisesti. Lauttasaaren nopeusrajoituksia tarkastellaan samassa yhteydessä samoilla periaatteilla kuin muiden vastaavien alueiden nopeusrajoituksia, kun seuraavan kerran koko kaupungin nopeusrajoitusjärjestelmää päivitetään. Syksyllä 2013 on käynnistynyt Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman laadinta, jossa käsitellään liikenneturvallisuuden parantamiskeinot ja periaatteet koko kaupungin tasoisesti yhtenäisellä tavalla. Työ valmistuu vuonna 2014 ja se voi vaikuttaa myös liikennejärjestelyihin, esimerkiksi nopeusrajoitukseen tai töyssyjen soveltamiseen, Luoteisväylällä.  

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 5.11.2009 periaatteet ajonopeuksien hallinnasta Helsingissä. Niiden mukaan hidasteita rakennetaan ensisijaisesti koululaisten reiteille, päiväkotien ja vanhusten palvelutalojen yhteyteen sekä keskeisten kävely- ja pyöräilyreittien kadunylityskohtiin. Päätöksiä hidasteiden rakentamisesta on tehty huomattavasti enemmän kuin rakennusvirastolla on ollut resursseja niitä rakentaa. Helsingissä on rakentamatta noin 200 aikaisemmin päätettyä rakenteellista hidastetta. Rakennusvirasto pystyy rakentamaan vuosittain muutamia kymmeniä uusia hidasteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusista hidasteista päätettäessä etusijalla ovat sellaiset kohteet ja katuosat, joilla koululaisten reitit ja vilkas autoliikenne risteävät. Luoteisväylää ei täytä näitä vaatimuksia.

Tulevaisuudessa Länsiväylän varteen on tavoitteena rakentaa uusi pyöräily-yhteys (ns. Länsibaana). Luoteisväylä tulee jatkossakin säilymään osana seudullista pyöräilyreittiä.

Lisätiedot

Olga Bernitz, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280

olga.bernitz(a)hel.fi