§ 169

Kaj / Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran aloite kaupunkiviljelyn lisäämisestä Helsingin uudessa yleiskaavassa

HEL 2014-000567 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara ja 21 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunkiviljelymahdollisuudet huomioidaan Helsingin uudessa yleiskaavassa siten, että viljelypalsta-alueita ja siirtolapuutarhoja lisätään, ja kaupunkiviljely sallitaan puistoissa ja pihoissa.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että valmisteilla olevan yleiskaavan vision raporteissa Kohti urbaanimpaa kaupunkia ja Helsingin viher- ja virkistysalueet ja kaupunkiluonto on tunnistettu kaupunkiviljelyn tarpeet.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä kaupunkiviljelyn edellytysten parantamista, sillä se luo eri muodoissaan monimuotoista kaupunkia ja toimintamahdollisuuksia sekä lisää viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä monille asukasryhmille. Hyötykasveja voi nykyisin viljellä mm. asunto-osakeyhtiöiden pihoilla, terasseilla ja parvekkeilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Pakilan Klaukkalanpuiston ja Suutarilan rantapuistoalueen siirtolapuutarhojen asemakaavan muutosehdotukset vuonna 2013, ja niitä pyritään kiirehtimään kaupunginvaltuuston käsittelyyn kuluvan vuoden aikana. Kaavamuutokset mahdollistavat Pakilaan noin 50 ja Suutarilaan noin 90 uuden viljelypalstan perustamisen. Kaavoitettuja, mutta toistaiseksi toteuttamattomia viljelypalsta-alueita tai niiden laajennuksia on hyväksytty mm. Keskuspuistoon, Torpparinmäkeen, Uutelaan ja Vihdin Eerolaan.

Kaupunginhallitus toteaa puistoissa tapahtuvan kaupunkiviljelyn osalta, että se on mahdollista jo nyt monessa puistossa esimerkiksi laatikkoviljelyn muodossa. Rakennusvirasto vastaa julkisiin ja kaikille avoimiin puistoihin perustettavista viljelypalstoista. Puistoviljely edellyttää luvan hakemista rakennusviraston palveluosastolta. Lupamenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että viljelyn paikka valitaan siten, että sen onnistumiselle olisi parhaat edellytykset siten, ettei viljely aiheuta haittaa puiston muulle käytölle.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Liitteet

Tiedoksi: Muutoksenhaku; Muutoksenhakukielto, valmistelu

Kaupunginkanslia

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 22.04.2014 § 450

HEL 2014-000567 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

vs. kaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.02.2014 § 32

HEL 2014-000567 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Tiivistelmä

Helsingin uusi yleiskaava mahdollistaa kaupunkiviljelyn eri muodot. Valmisteilla olevan uuden yleiskaavan vision puistoja ja virkistysalueita koskevat tavoitteet sisältävät ajatuksen helposti saavutettavista, monipuolisista virkistysalueista ja kaupunkiympäristöistä. Kaupunkiviljelyä voidaan kehittää osana laajoja virkistysalueita ja osana tiivistyvää kaupunkirakennetta sekä kaupunkipuistoja. Kaupunkiviljely eri muodoissaan luo monimuotoista kaupunkia, lisää viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja luo toimintamahdollisuuksia kaikille ikäryhmille. Uuden yleiskaavan toteutusohjelmassa on mahdollista rohkaista kaupunkiviljelyn kehittämistä puistoissa ja laajoilla viheralueilla, pelloilla ja esimerkiksi kartanopuistoissa.

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut 26.3.2013 lausunnon valtuustoaloitteesta, joka koski tonttien käyttöä kaupunkiviljelyyn. Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: "Kaupunkiviljely on monin tavoin kannatettava asia. Periaatteessa asemakaavat eivät aseta esteitä tonteilla tapahtuvalle pienimuotoiselle kaupunkiviljelylle. Hyötykasveja voi nykyisin viljellä omakoti-, rivi- kuin kerrostalojen pihoilla, terasseilla ja parvekkeilla. Väljien lähiöiden ja asuinalueiden tiivistämis- ja korjaushankkeissa voidaan etsiä kaupunkiviljelyyn sopivia puisto- ja piha-alueita sekä selvittää parvekkeiden, terassien ja kattojen sopivuutta hyötyviljelykäyttöön. Näin voidaan kohentaa myös alueiden kaupunkikuvaa ja toiminnallista viihtyisyyttä. Asemakaavamääräyksillä voidaan tiivistyvässäkin kaupunkirakenteessa edistää pienien pihojen tai puistoalueiden kaupunkiviljelykäyttöä. Korkean rakentamisen ja pieniä pihoja kompensoivien kattoterassien yleistyessä tulee kattomaisema yhä tärkeämpään rooliin kaupungin viihtyisyyden lisääjänä, samoin kuin hyötyviljelyn mahdollistajana. Kaupungin viherkattostrategia on tarkoitus laatia virastojen yhteistyönä. Tässä yhteydessä voidaan myös selvittää mahdollisuutta viherkattojen hyötyviljelykäyttöön. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja -lautakunta pyrkivät omalta osaltaan luomaan edellytyksiä kaupunkiviljelylle asemakaavoituksen keinoin väljästi rakennetuilla vanhoilla asuinalueilla ja uusilla tiiviimmin rakennetuilla asuinalueilla."

Valmisteilla olevan yleiskaavan vision raporteissa Kohti urbaanimpaa kaupunkia ja Helsingin viher- ja virkistysalueet ja kaupunkiluonto on tunnistettu kaupunkiviljelyn tarpeet. Urbaaniin elämäntyyliin kuuluu itse tekemisen arvostaminen sekä se, että osa ihmisistä haluaa asua urbaanisti, mutta silti luonnonläheisesti ja rauhallisesti.

Uuteen yleiskaavaan liittyvän kaupunkiekologisen selvityksen raportissa "Helsingin kestävä viherrakenne" tullaan mm. esittämään keinoja, millä voitaisiin turvata kaupunkiviljelyn kannalta tärkeä pölytys ja miten voitaisiin kehittää pölyttäjähyönteisten kannalta tärkeitä elinympäristöjä.

Valmisteilla oleva uusi yleiskaava mahdollistaa kaupunkiviljelyn eri muodot. Uuden yleiskaavan toteutusohjelmassa on mahdollista rohkaista kaupunkiviljelyn kehittämistä puistoissa, laajoilla viheralueilla, pelloilla ja kartanopuistoissa. Kaupunkiviljely eri muodoissaan luo monimuotoista kaupunkia, lisää viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja luo toimintamahdollisuuksia myös niille, jotka eivät ole työelämässä.

Uudet siirtolapuutarha-alueet ja laajat viljelypalsta-alueet vaativat asemakaavan. Kaupunginhallitus on ottanut kantaa siirtolapuutarhojen ja viljelypalstojen perustamiseen päätöksessään 3.5.2010. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Klaukkalanpuiston ja Suutarilan rantapuistoalueen siirtolapuutarhojen asemakaavat vuonna 2013. Tällä hetkellä on toteuttamattomia, asemakaavan mukaisia viljelypalsta-alueita tai niiden laajennuksia mm. Keskuspuistossa, Torpparinmäessä ja Uutelassa.

Rakennusvirasto vastaa puistojen rakentamisesta ja hallinnoinnista sekä viljelypalstoista. Puistot ovat julkista tilaa ja avoinna kaikille. Kaupunkiviljely esimerkiksi laatikoissa on mahdollista jo nyt monessa puistossa. Viljely vaatii luvan rakennusviraston palveluosastolta. Paikka valitaan niin, että viljely onnistuisi eikä aiheuta haittaa puiston muulle käytölle.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37209

raisa.kiljunen-siirola(a)hel.fi