§ 65

Kaj / Den av ledamoten Kaarin Taipale väckta motionen om utarbetande och godkännande av principer för försäljning av fastigheter

HEL 2013-009006 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Kaarin Taipale väckta motionen vara slutligt behandlad.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:

Behandling

Efter att ha förklarat diskussionen avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Tuomas Rantanen understödd av ledamoten Kaarin Taipale under diskussionen hade föreslagit följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter att målet vid försäljningen av lokaler i stadens ägo ska vara stadens totalekonomiska nytta, dvs. försäljningen bör i stället för på maximering av de direkta försäljningsinkomsterna inriktas på försäljning av byggnader med reparationsskuld som ger dålig avkastning.

Redogörelsen befanns vara riktig.

På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Tuomas Rantanens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

3 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att målet vid försäljningen av lokaler i stadens ägo ska vara stadens totalekonomiska nytta, dvs. försäljningen bör i stället för på maximering av de direkta försäljningsinkomsterna inriktas på försäljning av byggnader med reparationsskuld som ger dålig avkastning.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 60
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Patrik Gayer, Jasmin Hamid, Heidi Hautala, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Timo Laaninen, Päivi Lipponen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Jukka Relander, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Päivi Storgård, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 1
Rene Hursti

Blanka: 21
Hennariikka Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Fatbardhe Hetemaj, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Harri Lindell, Silvia Modig, Seija Muurinen, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jaana Pelkonen, Timo Raittinen, Wille Rydman, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Jan Vapaavuori

Frånvarande: 3
Eero Heinäluoma, Jan D Oker-Blom, Nasima Razmyar

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Tuomas Rantanens förslag till hemställningskläm.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Juha Viljakainen, projektchef, telefon: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredraganden

Ledamoten Kaarin Taipale och 32 andra ledamöter föreslår i sin motion att stadsstyrelsen ska förelägga stadsfullmäktige ett förslag till förutsättningar och begränsningar för försäljning av fastigheter i stadens ägo.

Stadsstyrelsen hänvisar till ett utlåtande och påpekar att budgetmålen, de strategiska riktlinjer som stadsfullmäktige godkände 24.4.2013 och stadsstyrelsens beslut 20.5.2013 om verkställighet av stadsfullmäktiges strategi ger klara riktlinjer för försäljning av egendom som förvaltas av fastighetskontoret. 

Stadsstyrelsen påpekar att staden enligt 2014 års budget har som mål att få inkomster på 100 mn euro om året från försäljning av fast egendom. Dessutom har staden enligt budgeten som mål att få inkomster på 25 mn euro från försäljning av fastigheter och aktielägenheter som inte behövs med tanke på stadens kärnverksamhet.

Följande är angivet under rubriken Fast egendom i investeringsdelen i 2014 års budget: "För stadsstyrelsen presenteras år 2014 var tredje månad utfallet av försäljningen av egendom och en plan över hur det årliga försäljningsmålet på 100 mn euro ska uppnås. I detta sammanhang ges också en rapport om läget för de sjukhusfastigheter som bestämts vid investeringsförhandlingarna."

Då stadsfullmäktige godkände förslaget till budget för år 2014 och förslaget till ekonomiplan för åren 2014–2016 godkändes också följande hemställningskläm: "Stadsfullmäktige förutsätter att staden vid uppföljningen av hur försäljningen av fastigheter utfaller också kontrollerar att den med anledning av sina höjda försäljningsmål inte säljer sina fastigheter till ett för staden oförmånligt pris."

Stadsstyrelsen anser att det med tanke på balans i ekonomin och andra mål i strategiprogrammet är viktigt att målen för försäljning av fast egendom, byggnader och aktier uppnås. Försäljningen måste hur som helst basera sig på tillräckliga utredningar, kalkyler och bedömningar för att det rätta försäljningspriset ska kunna bestämmas.

Det är möjligt för stadsstyrelsen att, i enlighet med passusen i budgeten, med jämna mellanrum följa utfallet av försäljningen och en plan över hur målen ska uppnås. Då frågan om markförsäljning behandlas bör frågan om försäljning av byggnader och aktier samtidigt behandlas, likaså försäljningsprinciperna.

Stadsstyrelsen påpekar att en markförsäljningsplan för åren 2014–2018 har börjat beredas inom fastighetsväsendet. Det är meningen att ett förslag i saken ska föreläggas fastighetsnämnden våren 2014. Syftet med markförsäljningsplanen är att visa de centrala metoder som kan tillämpas för att målen för tomtförsäljning inom fastighetsväsendet angivna i stadens budgetar för de närmaste åren ska kunna uppnås. Behovet av ändringar i principerna för markförsäljning bedöms i samband med arbetet på markförsäljningsplanen.

Stadsstyrelsen påpekar vidare att försäljningen av lokaler styrs genom allmänna principer för försäljning av fastigheter, byggnader och aktielokaler i stadens ägo. Principerna godkändes av fastighetsnämnden 6.9.2012.

Stadsstyrelsen påpekar med hänvisning till de nuvarande befogenhetsgränserna att ärendet föreläggs fastighetsnämnden, stadsstyrelsen eller stadsfullmäktige separat då det är fråga om mycket betydelsefull försäljning av markegendom och byggnader. Huruvida försäljningen är ändamålsenlig med tanke på stadens mål bedöms under ärendebehandlingen.

Stadsstyrelsen påpekar slutligen i fråga om principerna för markförsäljning att fastighetskontoret i samband med att det utarbetar en markförsäljningsplan bedömer behovet av ändringar i principerna. Om det behövs ändringar i principerna och riktlinjerna för markförsäljning föreläggs stadsfullmäktige ett förslag i saken tillsammans med ett förslag som gäller principer för försäljning av byggnader och aktier.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Juha Viljakainen, projektchef, telefon: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Bilagor

Tiedoksi: Muutoksenhaku; Muutoksenhakukielto, valmistelu

Kaupunginkanslia

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 17.02.2014 § 194

HEL 2013-009006 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Kaarin Taipaleen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

vs. kaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Kiinteistölautakunta 18.12.2013 § 666

HEL 2013-009006 T 00 00 03

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Kaarin Taipaleen ja 32 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuusto on päätti 24.4.2013 kaupungin strategiaohjelmassa valtuustokaudelle 2013 - 2016, että ulkopuolisille (=ei kaupungin omaan käyttöön) vuokrattujen toimitilojen omistuksesta luovutaan. Tavoitteena on luopua 60 000 htm² tiloja vuosittain. Lisäksi valtuusto päätti, että toteutetaan virastojen ja hallintokuntien poikki ulottuva toimitilaohjelma, jonka tavoitteena on tilankäytön tehokkuuden kasvattaminen ja säästöt tilakustannuksissa.

Omistuksesta luopumisen tavoitteena on alentaa käyttötalouden menoja ja vähentää korjausvelkaa. Kaupungin omistuksessa olevien rakennusten korjausvelka on kasvanut tasaisesti koko tilakeskuksen olemassa olon ajan vuodesta 2005 lähtien. Talousarvioissa esitetyt korjausinvestointimäärärahat eivät riitä kattamaan rakennusten vuosittaista kulumaa, jonka on arvioitu olevan noin 160 miljoonaa euroa vuodessa.

Tilakeskuksen omistuksessa olevat rakennukset on jaettu pidettäviin sekä myyntiin meneviin kohteisiin. Kiinteistölautakunta päätti 6.9.2012 ”hyväksyä seuraavassa mainitut yleisperiaatteet, joita noudatetaan valmisteltaessa niiden kaupungin omistamien kiinteistöjen, rakennusten ja osaketilojen myyntiä, joita kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista omistaa ja joista voidaan siten luopua, jotta kaupungin omassa pitkäaikaisessa palvelukäytössä olevien rakennusten ja palvelutilojen riittävä korjaus- ja parannustoiminta voidaan turvata kaupungin taloustilanteen mahdollistamalla rahoituksella.

Kiinteistövirasto jatkaa alla määriteltyjen rakennusten ja osaketilojen myynnin valmistelua ja myyntiesitykset tuodaan johtosäännöistä ja niihin liittyvistä delegointipäätöksistä poiketen lautakunnan päätettäviksi:

-  Asuinpientalot, joissa on vain ulkopuolisia vuokrauksia.
-  Muut pientalot, jotka ovat tyhjänä tai joissa on ulkopuolinen käyttäjä.
-  Toimitilaosakkeet yhtiöissä, joissa kaupungin omistusosuus on
   alle 50 %.
-  Muut toimitilaosakkeet, joita ei tarvita kaupungin käyttöön.
-  Suoraan omistetut rakennukset, joille ei ole tiedossa kaupungin
   omaa käyttöä.

Niissä kohteissa, joihin liittyy suojelutavoitteita, suojelutavoitteiden toteutuminen varmistetaan asemakaavamääräyksillä ja niissä tapauksissa, joissa myytävään rakennukseen liittyvä tontti vuokrataan pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella, myös maanvuokrasopimukseen liitetyillä ehdoilla.

Samalla lautakunta päätti todeta, että tämä päätös ei muuta lautakunnan 18.11.1997 tekemiä 769 §:ssä mainittuja pientalojen myyntiin liittyviä yleisiä periaatteita.”

Kaupungin omistamien kiinteistöjen, rakennusten ja osaketilojen myynnin yleisperiaatteet on myös esitelty kaupunginhallitukselle iltakoulussa 1.10.2012. Kiinteistölautakunta seuraa periaatepäätöksen toimivuutta ja voi tarkastella sitä tarvittaessa uudelleen.

Tilakeskuksen omistajahallinnossa olevista tiloista noin 75 % on kaupungin omassa käytössä olevia palvelutiloja.

Omistukseen kuuluu myös erilaisia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, joita nyt on vuokrattu yksityisille toimijoille. Tilakeskuksen näkemyksen mukaan näille kohteille on löydettävissä hyviä yksityisiä omistajia, joilla on taloudellisia resursseja huolehtia tilojen kunnosta ja kehittää tilojen käyttöä myös kaupungin kokonaisedun kannalta järkevästi.

Merkittävien kohteiden yhteydessä myyntiä tarkastellaan sekä kiinteistötalouden näkökulmasta että kaupungin kokonaisedun kannalta. Kokonaisetua arvioitaessa otetaan huomioon kiinteistötalouden tiedot, kuten kiinteistöistä saatavat vuokratulot, ylläpitokustannukset, korjausvelka ja tulevien investointien tarve, sekä kaupunkikuvalliset, rakennushistorialliset ja kaupungin elävyyden näkökulmat.

Kiinteistöistä saatavat myyntitulot tuloutetaan kaupunkikonsernille. Osakkeiden ja vuokratonteilla sijaitsevien rakennusten myyntitulot on esitetty talousarvion alakohdassa 8 29 52 Muut pääomatulot. Tonttien ja niillä sijaitsevien rakennusten myyntitulot on esitetty talousarvion kohdassa 8 01 Kiinteä omaisuus rivillä Tulot.

Kiinteistölautakunta näkee mahdollisina haasteina kaupungin kokonaisedun arviointiin sisältyvän tulkinnanvaraisuuden sekä sen, kuinka pitkällä aikavälillä on mahdollista luotettavasti arvioida palveluiden tilatarpeita.

Rakentamattoman maaomaisuuden myynti ja vuokraus

Kaupunki luovuttaa vuosittain asuinrakennusoikeutta 120 000 - 250 000 k-m². Vuotuiset luovutusmäärät riippuvat merkittävästi kulloisestakin kaavoitus- ja asuntojen kysyntätilanteesta. Elinkeinotoimintaan luovutetaan tontteja vuosittain noin 40 000 k-m².

Kaupunki luovuttaa asuntotontit pääasiallisesti vuokraamalla. Näin menetellään esimerkiksi kaikkien säänneltyyn tuotantoon luovutettavien tonttien osalta. Sääntelemättömään vuokra-asuntotuotantoon luovutettavat asuntotontit vuokrataan nykykäytännön mukaan osto-optiolla.

Kaupungin tonttien luovutuksessa jo pitkään noudattaman käytännön mukaan sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon luovutettavat tontit (pl. omakotitalotontit) luovutetaan useimmiten myymällä, jolloin tontit pääsääntöisesti kilpailutetaan. Myytävät tontit sijoittuvat usein meren läheisyyteen tai muutoin keskeiselle paikalle, jolloin niistä saatavat hinnat nousevat yleensä varsin korkeiksi.

Elinkeinotonttien osalta vuokraamalla luovutetaan kaikki teollisuus-, liike- ja varastokäyttöön tarkoitetut tontit. Toimitila- ja hotellitontit luovutetaan usein osto-optioin vuokraamalla.

Kaupungin maanmyyntitulot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdelleet 36 - 98 milj. euron välillä keskiarvon ollessa noin 60 milj. euroa/vuosi. Kiinteistöviraston vuoden 2013 maanmyyntitavoite on 85 milj. euroa.

Maanmyyntiperiaatteet

Kaupunginvaltuusto hyväksyi viimeksi 27.8.1997 kiinteistöjen myynnissä noudatettavat periaatteet.

Kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista elinkeinopolitiikan, asuntopolitiikan tai jonkun muun perustellun tarkoituksen edistämiseksi.

Kiinteistöjen myynnille asetetaan vuosittain talousarviossa myyntitulotavoite. Tuloarvion ylittävät tulot käytetään kiinteän omaisuuden hankintaan ja maan rakentamiskelpoiseksi saattamiseen.

Hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon, ja myyntikohteiden tulee olla kaavallisesti loppuun jalostettuja eli kaavamuutoksen kautta tulevaa arvonnousua ei ole pitkällä tähtäykselläkään nähtävissä.

Myytäessä kiinteistöjä ilmoitetaan ostomahdollisuudesta julkisesti ja käytetään ensisijassa tarjousmenettelyä. Mikäli on ilmeistä, ettei tarjousmenettelyllä saada tyydyttävää tulosta tai useita ko. kiinteistöstä kiinnostuneita ei löydy tai on elinkeinopoliittisesti perusteltua, voidaan käyttää neuvottelumenettelyä. Tarvittaessa käytetään hinnoittelussa hyväksi puolueettoman ulkopuolisen arvioitsijan lausuntoa.

Maanmyynti ja -vuokraus luovutustapana

Kiinteistölautakunnan näkemyksen mukaan maanvuokraus on kaupungin kannalta lähtökohtaisesti taloudellisesti ja maapoliittisesti edullinen vaihtoehto. Tonttien omistusoikeuden säilyminen kaupungilla turvaa kaupungin mahdollisuudet kehittää alueita pitkällä aikavälillä ja myös maan arvonnousu säilyy kaupungilla. Maanvuokraus takaa kaupungille tasaisen tulovirran pitkällä aikavälillä.

Maanmyynnin ja -vuokrauksen taloudellinen vertailu on kuitenkin varsin haastavaa, koska vertailuun vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Tällaisia ovat mm. tontin myyntihinnan ja maanvuokran pohjana käytettävän laskennallisen hinnan suhde, maanvuokrauksessa käytettävä tuottoprosentti, maanvuokratulojen nykyarvonlaskennassa käytettävä diskonttauskorko, kiinteistöveron pitkän aikavälin kehitys, arvioitu maanarvon nousu pitkällä tähtäimellä sekä kaupungin kulloinenkin taloudellinen tilanne. Lisäksi arviointiin vaikuttaa merkittävästi myös kaupungin asunto- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja niiden edistäminen. Esimerkiksi toimitilahankkeissa suurelle osalle institutionaalisista sijoittajista mahdollisuus tontin ostamiseen on jopa kynnyskysymys. Tämä on tilanne usein myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntosijoittajien osalta.

Edellä mainittuun viitaten kiinteistölautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin maaomaisuus tulisikin nähdä dynaamisena resurssina, jolloin tontteja voidaan myydä kaupungin taloudellisen tilanteen tai asunto- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamisen niin edellyttäessä maanvuokrauksen säilyessä kuitenkin pääasiallisena luovutusmuotona pitkällä tähtäimellä. Kiinteistölautakunta katsoo, että maan myynnin tarkoituksenmukaisuus on aina jossakin määrin tulkinnanvaraista ja arvioitava tilannekohtaisesti. Erityisenä haasteena lautakunta pitää lyhytaikaisten valtion korkotuettujen vuokra-asuntohankkeiden tontinosto-optioita, jotka voivat joissakin tilanteissa johtaa kaupungille epäedullisiin maanmyynteihin.

Maanmyyntisuunnitelma

Kiinteistötoimen tarkoituksena on valmistella maanmyyntisuunnitelma vuosille 2014 - 2018. Suunnitelman valmistelu on aloitettu. Maanmyyntisuunnitelman tavoitteena on osoittaa ne keskeiset keinot, joilla tuleville vuosille kaupungin talousarviossa kiinteistötoimelle asetettavat tonttien myyntitavoitteet voidaan saavuttaa. Maanmyyntisuunnitelman laadinnan yhteydessä arvioidaan myös tarpeet nykyisten maanmyyntiperiaatteiden muuttamiselle. Mahdolliset muutokset saatetaan aikanaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi. Kiinteistötoimen tavoitteena on tuoda asiaa koske esitys kiinteistölautakunnan käsiteltäväksi kevään 2014 aikana.

Yhteeveto

Kiinteistölautakunta toteaa, että osaketilojen ja rakennusten myynnin osalta kaupunginvaltuuston 24.4.2013 hyväksymät strategialinjaukset, kaupunginhallituksen 20.5.2013 tekemä valtuustostrategian toimeenpanopäätös sekä talousarvion tavoitteet antavat selkeät toimintalinjaukset kiinteistöviraston tilakeskukselle myynnin tavoitteiden osalta. Lisäksi kiinteistölautakunta 6.9.2012 hyväksymät yleisperiaatteet kaupungin omistamien kiinteistöjen, rakennusten ja osaketilojen myynnistä ohjaavat tilojen myyntiä. Lautakunnan päätösten otto-oikeuden käyttömahdollisuus antoi mahdollisuuden siirtää tärkeiden kohteiden lopullinen myyntipäätös riittävän laajaan poliittiseen harkintaan. Kiinteistölautakunta ei näe syytä muuttaa nykyisiä rakennusten myyntikäytäntöjä.

Lisäksi kiinteistölautakunta toteaa, että kiinteistövirasto maanmyyntisuunnitelman laadinnan yhteydessä arvioi tarpeet muuttaa nykyisiä maanmyyntiperiaatteita. Mahdolliset muutokset saatetaan aikanaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi. Kiinteistölautakunta ei näe estettä sille, että tässä lausunnossa listatut eri periaate- ja strategiset linjaukset saatettaisiin kootusti uudelleen kaupunginvaltuuston tiedoksi.

Käsittely

18.12.2013 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Jaakko Stauffer: Muutan esitystäni seuraavasti:

Lausuntoehdotuksen kahdeksanteen kappaleeseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen viimeinen virke: Kiinteistölautakunta seuraa periaatepäätöksen toimivuutta ja voi tarkastella sitä tarvittaessa uudelleen.

Lausuntoehdotukseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen 13. kappale: Kiinteistölautakunta näkee mahdollisina haasteina kaupungin kokonaisedun arviointiin sisältyvän tulkinnanvaraisuuden sekä sen, kuinka pitkällä aikavälillä on mahdollista luotettavasti arvioida palveluiden tilatarpeita.

Lausuntoehdotuksen 29. kappaleeseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen viimeinen virke: Kiinteistölautakunta ei näe estettä sille, että tässä lausunnossa listatut eri periaate- ja strategiset linjaukset saatettaisiin kootusti uudelleen kaupunginvaltuuston tiedoksi.

Vastaehdotus:
Antti Hytti: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:

Lausuntoehdotuksen 26. kappaleen loppuun lisätään kaksi uutta seuraavan sisältöistä virkettä: Kiinteistölautakunta katsoo, että maan myynnin tarkoituksenmukaisuus on aina jossakin määrin tulkinnanvaraista ja arvioitava tilannekohtaisesti. Erityisenä haasteena lautakunta pitää lyhytaikaisten valtion korkotuettujen vuokra-asuntohankkeiden tontinosto-optioita, jotka voivat joissakin tilanteissa johtaa kaupungille epäedullisiin maanmyynteihin.

Kannattajat: Kirsi Pihlaja

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
EI-ehdotus: Lausuntoehdotuksen 26. kappaleen loppuun lisätään kaksi uutta seuraavan sisältöistä virkettä: Kiinteistölautakunta katsoo, että maan myynnin tarkoituksenmukaisuus on aina jossakin määrin tulkinnanvaraista ja arvioitava tilannekohtaisesti. Erityisenä haasteena lautakunta pitää lyhytaikaisten valtion korkotuettujen vuokra-asuntohankkeiden tontinosto-optioita, jotka voivat joissakin tilanteissa johtaa kaupungille epäedullisiin maanmyynteihin.

Jaa-äänet: 3
Jasmin Hamid, Tapio Klemetti, Pia Pakarinen

Ei-äänet: 6
Elina Das Bhowmik, Antti Hytti, Kirsi Pihlaja, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Olli Sademies

Tyhjä: 0

Poissa: 0

12.12.2013 Pöydälle

Esittelijä

virastopäällikkö

Jaakko Stauffer

Lisätiedot

Hannu Kurki, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 36285

hannu.kurki(a)hel.fi

Sami Haapanen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36437

sami.haapanen(a)hel.fi