Helsingfors stad

Protokoll

16/2013

1 (1)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Kj/4

 

23.10.2013

 

 

 

 

 

 

§ 370

Godkännande av utvecklingsplanen 2013 - 2022 och verksamhetsområdet 2014 för Helsingfors vattentjänster

HEL 2013-003073 T 14 04 00

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna utvecklingsplanen 2013–2022 och verksamhetsområdet 2014 för Helsingfors vattentjänster i enlighet med det bifogade utkastet.

Stadsfullmäktige beslutade samtidigt att utvecklingsplanen för Helsingfors vattentjänster och verksamhetsområdena för vattentjänstverken samt uppdatering av dessa i fortsättningen godkänns av stadsstyrelsen.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:

 

Stadsfullmäktige förutsätter att möjligheterna att överföra ansvaret för underhållet av vattenledningsnätet på Fölisön till HRM utreds. (Hannu Oskala)

 

Behandling

Efter att ha förklarat diskussionen avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att följande två hemställningsklämmar hade föreslagits under diskussionen:

Ledamoten Yrjö Hakanen understödd av ledamoten Harri Lindell hade föreslagit följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter att stadssyrelsen utreder möjligheterna att rusta upp vatten- och avloppsnätet på Fölisön på stadens försorg eller så att staden kommer överens om frågan med HRM.

Ledamoten Hannu Oskala understödd av ledamoten Ville Jalovaara hade föreslagit följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter att möjligheterna att överföra ansvaret för underhållet av vattenledningsnätet på Fölisön till HRM utreds.

Redogörelsen befanns vara riktig.

På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

Ordföranden föreslog och fullmäktige godkände följande omröstningsförfarande: Vardera hemställningsklämmen tas särskilt upp till omröstning.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

2 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att stadssyrelsen utreder möjligheterna att rusta upp vatten- och avloppsnätet på Fölisön på stadens försorg eller så att staden kommer överens om frågan med HRM.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 42
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jussi Halla-aho, Heidi Hautala, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Emma Kari, Otso Kivekäs, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Harri Lindell, Päivi Lipponen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Leo Stranius, Tarja Tenkula, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 2
Helena Kantola, Belle Selene Xia

Blanka: 40
Hennariikka Andersson, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Patrik Gayer, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Timo Laaninen, Pekka Majuri, Abdirahim Hussein Mohamed, Seija Muurinen, Björn Månsson, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Aura Salla, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Päivi Storgård, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho

Frånvarande: 1
Lasse Männistö

Stadsfullmäktige hade inte godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Hannu Oskalas förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

3 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att möjligheterna att överföra ansvaret för underhållet av vattenledningsnätet på Fölisön till HRM utreds.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 45
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Jussi Chydenius, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Heidi Hautala, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Emma Kari, Otso Kivekäs, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Päivi Lipponen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Tarja Tenkula, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 2
Helena Kantola, Belle Selene Xia

Blanka: 37
Hennariikka Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Mika Ebeling, Matti Enroth, Patrik Gayer, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Nina Huru, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Timo Laaninen, Harri Lindell, Pekka Majuri, Abdirahim Hussein Mohamed, Seija Muurinen, Björn Månsson, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Aura Salla, Päivi Storgård, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho

Frånvarande: 1
Lasse Männistö

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Hannu Oskalas förslag till hemställningskläm.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Atte Malmström, koncernjurist, telefon: 310 25472

atte.malmstrom(a)hel.fi

Bilagor

1

Kehittämissuunnitelmaluonnos

2

Kehittämissuunnitelman liitteet

3

Tiivistelmä_suomi

4

Sammandrag

5

Espoon kaupungin lausunto

6

Kauniaisten kaupungin lausunto

7

Sipoon kunnan lausunto

8

Vantaan kaupungin ennakkolausunto

9

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän lausunto

10

Ely-keskuksen lausunto

11

HSYn lausunto

12

Villingin vesiosuuskunnan lausunto

13

Villingin Vesiosuuskunnan lausunnon liite

14

Skatanniemen tilanomistajien ja asukkaiden lausunto ja mielipide

15

Skatanniemen tilanomistajien ja asukkaiden lausunto ja mielipide_täydennys 19.6.2013

Utdrag

Utdrag

Bilagor till utdrag

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kunnallisvalitus, valtuusto
Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

HSY

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Espoon kaupunki

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Kauniaisten kaupunki

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Vantaan kaupunki

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Villingin vesiosuuskunta

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Skatanniemen tilanomistajat ja asukkaat

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Sipoon kunta

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige beslutar godkänna utvecklingsplanen 2013–2022 och verksamhetsområdet 2014 för Helsingfors vattentjänster i enlighet med det bifogade utkastet.

Stadsfullmäktige beslutar samtidigt att utvecklingsplanen för Helsingfors vattentjänster och verksamhetsområdena för vattentjänstverken samt uppdatering av dessa i fortsättningen godkänns av stadsstyrelsen.

Sammandrag

Utvecklingsplanen för Helsingfors vattentjänster utarbetades samtidigt som utvecklingsplanerna för samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster HRM och de övriga medlemsstäderna (Esbo, Grankulla och Vanda). Samtidigt gjordes det i samarbete med HRM upp en utvecklingsplan för vattentjänsterna i huvudstadsregionen som omfattar vattenförsörjningstjänsterna i alla HRM-kommuner.

I utvecklingsplanen för Helsingfors har fokus lagts på att identifiera de förändringsbehov som förorsakas av samhällsstrukturens utveckling och de områden utanför de nuvarande vattenledningsnäten som är i behov av vattenförsörjning. Målet med planen är att skapa en så god grund som möjligt för markanvändningen och för den fortsatta planeringen av vattenförsörjningen, och på så sätt stöda utvecklingen av städernas och regionens samhällsstruktur och vattenförsörjning under följande årtionde.

Föredraganden

Med stöd av 5 § i lagen om vattentjänster (119/2001) ska kommunen i samarbete med vattentjänstverken inom sitt område utarbeta och uppdatera sådana planer för utvecklande av vattentjänsterna som täcker dess område. När kommunen utarbetar utvecklingsplaner ska den samarbeta med andra kommuner i tillräcklig utsträckning.

Enligt lagen om vattentjänster godkänner kommunen verksamhetsområdet för ett vattentjänstverk inom sitt område och ändrar vid behov det godkända verksamhetsområdet. Verksamhetsområdena för vattentjänstverken inom en kommuns område ska enligt lagen omfatta de områden där det är nödvändigt att ansluta fastigheterna till vattentjänstverkets vattenledning eller avlopp på grund av storleken eller beskaffenheten av bosättningen eller av närings- och fritidsverksamhet som beträffande vattentjänster kan jämställas med bosättning. Enligt motiveringarna för lagen om vattentjänster ska verksamhetsområde fastställas också för de vattenandelslag som klassificeras som vattentjänstverk. Innan verksamhetsområdet godkänns eller ändras ska utlåtande inhämtas hos tillsynsmyndigheten. Med stöd av lagen om vattentjänster är närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland och Helsingfors stads miljönämnd tillsynsmyndigheter i Helsingfors.

Utvecklingsplanen för vattentjänster är inte ett juridiskt bindande dokument med rättsverkningar utan en målinriktad plan med riktlinjer och principer för utveckling av stadens vattenförsörjning och dess omfattning.

Den första utvecklingsplanen för Helsingfors stads vattentjänster sammanställdes och verksamhetsområdet för dåvarande Helsingfors Vatten godkändes år 2004. Sedermera har Helsingfors, Esbo, Grankulla och Vanda vattentjänstverk slagits ihop till samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster HRM och Helsingfors stad har blivit geografiskt större. Därför är det nu aktuellt att uppdatera utvecklingsplanen och verksamhetsområdet för vattentjänster.

Utvecklingsplanen för Helsingfors vattentjänster år 2012 utarbetades i huvudsak samtidigt som den regionala utvecklingsplanen och de stadsbestämda utvecklingsplanerna för vattentjänsterna i Esbo, Grankulla och Vanda. Målet var att göra upp planer med sinsemellan motsvarande innehåll och omfattning som så bra som möjligt stöder utvecklingen av städernas och regionens samhällsstruktur och vattenförsörjning under följande årtionde.

I utvecklingsplanen för Helsingfors vattentjänster har fokus lagts på att identifiera de förändringsbehov som förorsakas av samhällsstrukturens utveckling och de områden utanför de nuvarande vattenledningsnäten som är i behov av vattenförsörjning. Målet med planen är att skapa en så god grund som möjligt för den fortsatta planeringen av markanvändningen och vattenförsörjningen i syfte att ansluta områdena i behov av vattentjänster till verksamhetsområdena och säkerställa vattentjänstverkens förutsättningar att göra upp planer på lång sikt för att kunna producera högkvalitativa och tillförlitliga vattentjänster i sina verksamhetsområden.

I utvecklingsplanen ingår ingen separat granskning av de tekniska lösningarna för vattentjänster såsom tillräckliga kapaciteter eller dimensioner. De kommer att behandlas mer i detalj i vattentjänstverkens egna strategiska planer. I utvecklingsplanen behandlas inte heller hanteringen av dagvatten. Principerna, målen och de viktigaste åtgärderna för dagvattenhantering anges i Helsingfors stads dagvattenstrategi från år 2008. Den aktuella reformen av lagen om vattentjänster kan påverka bl.a. ansvaren för ordnande av dagvattenavlopp, vilket vid behov ska beaktas vid uppdateringen av utvecklingsplanen.

Östersundom är det viktigaste objektet med tanke på ordnande av vattentjänster under utvecklingsplanens granskningsperiod. På grund av att planeringen av områdets markanvändning och anskaffningen av grunduppgifter om vattenförsörjningen fortfarande pågår, ges i utvecklingsplanen främst anvisningar om den fortsatta planeringen.

I samband med utarbetandet av utvecklingsplanen har man dessutom framställt ett förslag om de områden i vilka verksamhetsområdena för vattentjänstverken ska utvidgas år 2014. Utvidgningen av verksamhetsområdena år 2014 gäller främst enskilda nya detaljplaneområden. Nästan hela byggnadsbeståndet i staden ligger i det nuvarande verksamhetsområdet.

En arbetsgrupp med företrädare för staden, samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) och ett konsultföretag har ansvarat för utarbetandet av utvecklingsplanen för Helsingfors stads vattentjänster.

Till arbetsgruppen för planeringsstyrning hörde följande personer:

********** byråchef, stadsplaneringskontoret

********** byråchef, fastighetskontoret

********** utvecklingschef, byggnadskontoret

********** diplomingenjör, stadsplaneringskontoret

********** miljöinspektör, miljöcentralen, och

********** utvecklingschef, ekonomi- och planeringscentralen.

HRM:s företrädare i arbetsgruppen var

********** chef för ekonomi- och förvaltningsenheten

********** chef för stadsorienterad planering, och

********** områdesingenjör.

Konsultföretaget Pöyry Finland Oy:s företrädare var:

********** projektchef

********** sakkunnig i planering av markanvändningen

********** planerare, och

********** sakkunnig i geologisk information.

Utlåtanden

Nämndernas utlåtanden om utvecklingsplanen för Helsingfors vattentjänster 2013–2022 är tillgängliga i beslutshistorien och i fråga om utlåtandegivarna utanför staden som bilaga till detta ärende på föredragningslistan. Nedan anges de viktigaste ändringsförslag som togs upp i utlåtandena om godkännandet av utvecklingsplanen och verksamhetsområdet för vattentjänster.

Miljönämnden har i egenskap av miljöskyddsmyndighet i sitt utlåtande tillstyrkt godkännandet av det verksamhetsområde som föreslås i utvecklingsplanen med den ändringen att Kallviksudden (vattenandelslagets område) ska anslutas till verksamhetsområdet före år 2016.

Miljönämnden konstaterar i sitt utlåtande att det har fastställts en detaljplan för Kallviksudden. Kallviksudden hör till ett viktigt grundvattenområde av klass III och vattenområdet i dess omgivning är ett Naturaområde. Dessutom finns det flera skyddsobjekt på udden. I förslaget till nya miljöskyddsanvisningar för Helsingfors stad anges området som ett område för effektiviserad behandling av avloppsvatten. Med anledning av detta ska småhusområdet i permanent bostadsbruk på Kallviksudden anslutas till verksamhetsområdet för HRM:s vattenförsörjning före år 2016 och en ledning för avloppsvatten ska byggas i området.

Föredraganden konstaterar med hänvisning till miljönämndens utlåtande att Kallviksuddens område hör till ett utredningsområde för vattentjänster i utvecklingsplanen. Meningen är att ansluta området till HRM:s verksamhetsområde efter att de nödvändiga utredningarna har blivit gjorda och förutsättningarna för ändring av verksamhetsområdet i enlighet med lagen om vattentjänster blivit uppfyllda (tillsynsmyndighetens utlåtande, tillfälle för ägarna och innehavarna av fastigheterna i området att bli hörda). HRM:s verksamhetsområde granskas och uppdateras årligen i samband med att verksamhets- och ekonomiplanen fastställs.

Gårdsägarna och invånarna på Skataudden har lämnat in ett senare kompletterat utlåtande om utkastet till utvecklingsplan 2013–2022 och verksamhetsområde 2014 för Helsingfors vattentjänster. Det föreslås i utlåtandena att verksamhetsområdet för vattentjänstverket (HRM) i utkastet till utvecklingsplan och verksamhetsområde för vattentjänster snarast möjligt (2014–2015) ska utvidgas utgående från att området omfattar det planlagda egnahemsområdet på Skataudden och till nödvändiga delar även stadens egna fastigheter och gårdar (Skata gård, Naturhuset) i Nybondas som flitigt används av allmänheten.

Föredraganden konstaterar med hänvisning till det kompletterade utlåtandet från gårdsägarna och invånarna på Skataudden att vissa delar av Nybondas redan anges som utredningsområde för vattentjänster i utvecklingsplanen. Det är ändamålsenligt att ansluta Nybondas (speciellt Skataudden) till HRM:s verksamhetsområde först efter att de utredningar som detta förutsätter har blivit gjorda. Det är möjligt att ansluta området till HRM:s verksamhetsområde i samband med den årliga granskningen och uppdateringen av verksamhetsområdet.

Villinge vattenandelslag har skickat in ett utlåtande till stadsstyrelsen. I utlåtandet konstaterar man att enligt vattenandelslagets uppfattning ska hela ön Villinge betecknas som Villinge vattenandelslags verksamhetsområde. Att ordna vattenförsörjningen från Kallviks riktning skulle enligt utlåtandet göra det möjligt att ansluta också Villinge till detta verksamhetsområde, vilket för sin del skulle förbättra driftssäkerheten.

Föredraganden konstaterar med hänvisning till Villinge vattenandelslags utlåtande att ön Villinge hör till ett utredningsområde i utvecklingsplanen. Ön Villinge har med undantag av nordöstra delen av ön betecknats som vattenandelslagets verksamhetsområde i planen. Villinge vattenandelslag har också tillställt Helsingfors stad en särskild ansökan om att godkänna ön Villinge i sin helhet som vattenandelslagets verksamhetsområde. Ansökningen om godkännande av verksamhetsområdet tas upp till behandling i stadsstyrelsen som ett separat ärende med stöd av ett beslut om fullmakt som ingår i detta ärende efter att utvecklingsplanen för vattentjänster har blivit godkänd.

Om stadsfullmäktige godkänner förslaget kommer stadsstyrelsen i samband med verkställigheten att

-        uppmana den ansvariga aktören för utvecklingsplanen 2013–2022 för vattentjänster, stadsplaneringskontoret (teknisk-ekonomiska avdelningen), att sköta beredningen av godkännandet och uppdateringen av utvecklingsplanen för Helsingfors vattentjänster och verksamhetsområdena för vattentjänstverken i samarbete med miljöcentralen, fastighetskontoret, byggnadskontoret och ekonomi- och planeringscentralen

-        uppmana samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster att vid beredningen av verksamhets- och ekonomiplanen för 2015–2017 beakta miljönämndens utlåtande och att Kallviksuddens område (speciellt vattenandelslagets område) ska anslutas till verksamhetsområdet före år 2016

-        uppmana samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster att vid beredningen av verksamhets- och ekonomiplanen för 2015–2017 beakta att Nybondas område (speciellt Skatauddens område) ska anslutas till verksamhetsområdet före år 2016.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Atte Malmström, koncernjurist, telefon: 310 25472

atte.malmstrom(a)hel.fi

Bilagor

1

Kehittämissuunnitelmaluonnos

2

Kehittämissuunnitelman liitteet

3

Tiivistelmä_suomi

4

Sammandrag

5

Espoon kaupungin lausunto

6

Kauniaisten kaupungin lausunto

7

Sipoon kunnan lausunto

8

Vantaan kaupungin ennakkolausunto

9

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän lausunto

10

Ely-keskuksen lausunto

11

HSYn lausunto

12

Villingin vesiosuuskunnan lausunto

13

Villingin Vesiosuuskunnan lausunnon liite

14

Skatanniemen tilanomistajien ja asukkaiden lausunto ja mielipide

15

Skatanniemen tilanomistajien ja asukkaiden lausunto ja mielipide_täydennys 19.6.2013

Utdrag

Utdrag

Bilagor till utdrag

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kunnallisvalitus, valtuusto
Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

HSY

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Espoon kaupunki

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Kauniaisten kaupunki

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Vantaan kaupunki

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Villingin vesiosuuskunta

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Skatanniemen tilanomistajat ja asukkaat

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

Sipoon kunta

Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3

För kännedom

KSV

KV

HKR

Taske

Ympäristökeskus

Liikuntavirasto

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 14.10.2013 § 1074

HEL 2013-003073 T 14 04 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013–2022 ja toiminta-alueen 2014 liitteenä olevan luonnoksen mukaisena. 

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman ja vesihuoltolaitosten toiminta-alueet sekä niitä koskevat päivitykset hyväksyy jatkossa kaupunginhallitus.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Atte Malmström, konsernilakimies, puhelin: 310 25472

atte.malmstrom(a)hel.fi

 

Kiinteistölautakunta 04.04.2013 § 160

HEL 2013-003073 T 14 04 00

Päätös

Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kunnalla on vesihuoltolain mukaan velvollisuus laatia ja pitää ajan tasalla vesihuollon kehittämissuunnitelma yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa.

Lautakunta pitää vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistumista hyvänä, sillä kaupungin kasvun välttämättömänä edellytyksenä on, että uusien alueiden asukkaille ja yrityksille turvataan tarvittavat vesihuoltopalvelut. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen varmistaa, että kaupungin runsaat kaavoitus- ja rakentamiskohteet sekä -aikataulut seuraavilta kymmeneltä vuodelta siirtyvät vesihuoltolaitosten toimintasuunnitelmiin.

Östersundomiin kaavaillun noin 70 000 asukkaan uuden kaupunkialueen vesihuoltojärjestelyt tarkentuvat aikanaan, kun alueen yleispiirteisen maankäytön suunnittelun lähtökohdat vakiintuvat ja yleis- ja asemakaavoitus etenevät.

Hyvin tärkeätä olisi kuitenkin jo nyt selvittää, mitä vaatimuksia suuri väestönkasvu asettaa erityisesti Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteetin riittävyydelle. Lautakunta pitää tärkeänä, että HSY pikaisesti selvittää Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteettimahdollisuudet ja mahdollisen pääkaupunkiseudun itäosiin tai -puolelle sijoittuvan uuden puhdistamon edellytykset, toiminta-alueen laajennusedellytykset Itä-Uudellamaalla, kapasiteettitarpeen ja missä vaiheessa puhdistamon toteuttaminen olisi ajankohtaista.  

Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa rannikko- ja saaristoalueille esitetyt toiminta-alueen laajennukset on tarpeellista toteuttaa ja niihin on osoitettava riittävät määrärahat. Järjestetty vesihuolto on tarpeellista myös näillä alueilla laadukkaiden toimintojen turvaamiseksi ja meriympäristön suojelemiseksi.

Vesihuoltolain mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksille toiminta-alueet. Vesihuollon kehittämissuunnitelman yhteydessä laadittiin myös seuraavaa toiminta-aluepäätöstä varten luonnoskartta. Vuoden 2014 kartta osoittaa, että suurin osa uusista rakentamisalueista on jo nykyisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän HSY:n toiminta-alueen sisällä.

HSY rajasi hulevesiviemäröinnin ja sammutusvesijärjestelmän kehittämissuunnitelman ulkopuolelle. Lautakunta pitää tärkeänä, että nämä yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeät järjestelmät jatkossa otetaan vesihuollon kehittämisen kiinteiksi osa-alueiksi. Etenkin sammutusvesijärjestelmän puutteet haittaavat paikoin uusien toimitilojen rakentamista.

Esittelijä

osastopäällikkö

Juhani Tuuttila

Lisätiedot

Peter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: 310 31864

peter.haaparinne(a)hel.fi

 

Yleisten töiden lautakunta 26.03.2013 § 137

HEL 2013-003073 T 14 04 00

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013–2022 keskittyy yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden ja nykyisten verkostojen ulkopuolella sijaitsevien, vesihuollon tarpeessa olevien alueiden tunnistamiseen. Kehittämissuunnitelma yhdessä toiminta-aluesuunnitelman kanssa luo hyvän pohjan maankäytön ja vesihuollon jatkosuunnittelulle, jotta vesihuollon tarpeessa olevat alueet saadaan toiminta-alueen piiriin. Kehittämissuunnitelma antaa edellytykset tehdä pitkän tähtäimen suunnittelua laadukkaiden ja toimintavarmojen vesihuoltopalveluiden tuottamiseksi. Kehittämissuunnitelman tarkastelujakso on kymmenen vuotta ja suunnitelma laaditaan neljän vuoden välein.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on riittävällä tarkkuudella esitetty tämän hetken tiedon mukaiset, meneillään olevat ja tulevat kaavoitus- ja rakentamisalueet sekä toiminta-alueen ulkopuoliset kohteet, joissa on tarve tarkastella vesihuollon kehittämistä. Helsingin uusi yleiskaava valmistuu vuonna 2016. Seuraava Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistellaan heti seuraavana vuonna eli 2017. Tämä nyt lausunnolla oleva suunnitelma muuttuu silloin melkoisesti, kun uuden yleiskaavan laadinnan tavoitteeksi asetetut, noin yhdeksän miljoonan kerrosneliömetrin laajuiset uudet rakentamisalueet ovat selvillä nykyisten kaavoitettavina tai rakentumassa olevien alueiden lisäksi.

Lähes koko Helsingin rakennuskanta kuuluu vesihuollon toiminta-alueeseen, joka on tämän työn aikana ensimmäistä kertaa esitetty myös karttana. Helsingin vesihuoltopalveluiden toimintavarmuutta parannetaan seuraavalla suunnittelukaudella lisäämällä runkojärjestelyjen kapasiteettia ja saneeraamalla olemassa olevia verkostoja. Vesihuollon rakentamisalueet  painottuvat seuraavan vuosikymmenen aikana erityisesti uusille alueille eli Länsisatamaan, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan ja Kuninkaantammeen.

Helsingissä  asuu suhteellisen vähän ihmisiä vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella. Vesihuollon kehittämistarpeet näillä alueilla johtuvat pääasiassa loma- ja virkistystoiminnasta. Vasikkasaareen rakennetaan verkostoyhteydet saaren kehittämisen tarpeiden mukaan. Kallahdenniemi, Itäinen saaristo, osia Uutelanniemestä, ja Seurasaaren eteläosa ovat vesihuollon osalta selvitysalueita, joiden vesihuoltotarpeet ja toteutustavat määritellään myöhemmin laadittavissa tarkemmissa selvityksissä.

Vesihuollon toiminta-aluekartassa (raportin liite 1) on esitetty toiminta-alueen laajentuminen ja kehittämissuunnitelman raportissa kohdassa 6.1 on nimetty kohteet, joille toiminta-alue laajenee vuonna 2014. Myös Reimarlan täydennysrakentamisalue on mainittu, mutta se puuttuu toiminta-aluekartasta. Raportin liitteestä 5 ilmenee, että Länsi-Reimarlan rakentamisen on arvioitu alkavan vuoden 2014 jälkeen. Tämän takia raportissa tulee mainita yksiselitteisemmin, että Reimarla ei kuulu vuoden 2014 toiminta-alueen laajennukseen.

Vesihuollon kehittämissuunnitelman kartassa (liite 4) on esitetty vesihuollon rakentamisalueet vuosina 2015–2022. Osalla näistä kohteista ei ole vielä valmiina yleis- tai osayleiskaavaa. Näin ollen kyseisillä suunnittelutarvealueilla ei ole vielä varmaa, tuleeko sinne vesihuollon kehittämistä vaativaa rakentamista. Esimerkiksi Östersundom on vesihuollon järjestämisen kannalta mittava ja tärkeä kohde kehittämissuunnitelman tarkastelujänteellä. Alueen maankäytön suunnittelun ja vesihuollon perustietojen hankinnan keskeneräisyydestä johtuen tässä kehittämissuunnitelmassa annetaan lähinnä alueen jatkosuunnittelua koskevia ohjeita.

19.03.2013 Pöydälle

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237

marko.jylhanlehto(a)hel.fi

Jenna Ikonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

jenna.i.ikonen(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

 

Liikuntalautakunta 26.03.2013 § 67

HEL 2013-003073 T 14 04 00

Päätös

Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kunnalla on vesihuoltolain mukaan velvollisuus laatia ja pitää ajan tasalla vesihuollon kehittämissuunnitelma yhteistyössä alueensa vesi-huoltolaitosten kanssa. Kunta myös hyväksyy vesihuoltolaitosten toiminta-alueet.

Liikuntalautakunta pitää vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistumista hyvänä, sillä kaupungin kasvun välttämättömänä edellytyksenä on, että uusien alueiden asukkaille ja yrityksille turvataan tarvittavat vesihuoltopalvelut.

Helsingin kaupungin liikuntaviraston hallinnassa on alueita vesihuollon kehittämissuunnitelman maa-alueilla. Suunnitelmassa on pyritty tunnistamaan niitä muutostarpeita ja nykyisten verkostojen ulkopuolella olevia alueita, joita yhdyskuntarakenteen muutos tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana aikaansaamaan. Liikuntaviraston toiminta laajenee uusille alueille mm. Östersundomissa ja saaristossa, joilla ei ole aina asemakaavaa, joka edellyttää vesijohto- ja viemäriverkon rakentamisen vesihuoltolaitosten toimesta. Mustavuoren alueelle on suunniteltu uutta ratsastustallia, ja sen toteutuminen vaatii myös valmista vesihuoltoa ja viemäröintiä. Tuomarinkylän kartanon alueen vesihuoltojärjestelmän rakentaminen on myös osoittautunut liikuntatoimen investointimäärärahoilla toteutettavaksi vaadittuna kokonaistaloudellisesti kohtuuttomaksi. Kuninkaantammen asuinalueen toteutus alkanee suunnitelmakaudella ja sinne on tarkoitus rakentaa liikuntaviraston kohteita, joille tulee luoda valmius vesihuoltoon.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa rannikko- ja saaristoalueille esitetyt selvitykset on syytä toteuttaa. Järjestetty vesihuolto olisi tarpeellista myös näillä alueilla laadukkaiden toimintojen turvaamiseksi ja meriympäristön suojelemiseksi.  

Östersundomin alueen vesihuollosta vastaa Sipoon vesihuoltolaitos ja Kallahdenniemellä vesihuollon järjestäminen on vesiosuuskunnan tehtävänä. Östersundomin asuin- ja toimitila-alueiden rakentaminen edellyttää, että vesihuollon runkojärjestelyt saadaan rakennettua ajoissa ja oikeassa järjestyksessä valmiiksi. Tässä yhteydessä tulee huolehtia myös niiden alueiden vesihuollosta, joille liikuntatoimi rakentaa vesihuoltoa vaativia palveluja.

Liikuntatoimella on asemakaava-alueilla kohteita, joissa ei ole tontteja, vaan määritettyjä rakennusaloja -urheilu- ja virkistyspalvelualueita (VU), venesatama-alueita (LV) ja uimarantoja (VV). Tällöin vesihuolto-järjestelmiä ei vesilaitoksen toimesta tuoda alueen rajalle. Liikuntatoimi on vuosien kuluessa joutunut rakentamaan omalla kustannuksellaan vesihuoltojärjestelmiä useille uimarannoille mm. Kallahdenniemen pukusuojarakennukseen, Pihlajasaareen, Seurasaareen, Uunisaareen, Laajasalon uimarannalle, Munkkiniemen uimarannalle ja Pukinmäen uimarannalle. Viimeisin investointi tehtiin Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennukseen vesijohto- ja viemärityönä ja se maksoi noin 350 000 euroa.

Liikuntaviraston merellisen osaston hoidossa on Sipoon puolella saaria, joihin tulee nykyisen ympäristölainsäädännön perusteella luoda kestävät vesihuoltojärjestelmät. Esimerkiksi Kaunissaaressa on kaupunkilaisten käytössä laajat virkistysalueet, joilta puuttuu toistaiseksi vesijohto- ja viemäriverkosto. Sen rakentaminen meritse on kustannuksiltaan kallis. Ympäristön kannalta on hyvä samassa yhteydessä huolehtia myös muiden alueen asuin- ja vapaa-ajan käytössä olevien saarten vesihuoltolaitosten toiminnasta.

Kehittämissuunnitelmassa todetaan tosin, että Vasikkasaareen rakennetaan verkostoyhteydet saaren kehittämisen tarpeen mukaan. Kallahdenniemi, itäinen saaristo, osia Uutelanniemestä sekä Seurasaaren eteläosa ovat vesihuollon selvitysalueita, joiden toteutustavat määritetään myöhemmin tarkemmissa selvityksissä. Liikuntavirasto pitää näiden alueiden tärkeyttä luonteestaan huolimatta merkittävänä ja sillä on niillä omia palveluitaan. Koska merenpinnan nousu ja tulvat saattavat olla tulevaisuudessa riski myös vesihuollon kannalta, tulisi kehittämissuunnitelmassa olla maininta myös liikuntaviraston aroista alueista esimerkiksi Kallahdenniemellä ja saaristossa. Kallahdenniemen asemakaava antaa mahdollisuuden alueen liittämiseksi HSY:n toiminta-alueeseen ja siinä yhteydessä tulisi myös liikuntaviraston uimarannat ja saunat saada turvallisesti kunnallisen vesihuollon piiriin.

Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu samanaikaisesti seudullisen, sekä Espoon, Kauniaisten ja Vantaa kaupunkikohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien kanssa. Koska liikuntatoimella on alueita myös Espoon ja Vantaan puolella, on niissä muistettava vapaa-ajankohteiden merkitys ympäristölle. Kävijämäärät lisääntyvät liikuntaviraston ulkoilualueilla vuosittain ja tämän vuoksi ajanmukaiset vesihuoltojärjestelmät ovat luonnon kannalta tärkeistä. Vaikka nämä alueet ja niillä olevat kiinteistöt kuuluvat usein hajavesiasetuksen määräysten piiriin, on kokonaisuuden kannalta mielekästä ulottaa vesihuollon palvelut sinne, mihin ne kustannustehokkaasti suinkin voidaan tehdä.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma linjaa, miten vesihuoltoa Helsingissä kehitetään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kehittämissuunnitelma ei ole sitova oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan tavoitteellinen suunnitelma, jossa esitetään kaupungin vesihuollon kehittämisen periaatteet, suuntaviivat ja palveluiden toimittamisen laajuus.

Liikuntavirasto toteaa, että kehittämissuunnitelma on laadittu ansiokkaasti pysyvän ja suunnitteilla olevan asutuksen osalta. Suunnitelmaan tulisi kuitenkin lisätä haja-asutusalueiden ja niiden asemakaavoitettujen VU, LV ja VV -alueiden, joilta puuttuu tontit, ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vesihuollon järjestäminen niin, että niiden kustantaminen ei jäisi yksinomaan hallinnasta vastaavan hallintokunnan tehtäväksi.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Anssi Rauramo

Lisätiedot

Asko Rahikainen, hankesuunnittelija, puhelin: 310 87785

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.03.2013 § 94

HEL 2013-003073 T 14 04 00

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kunnalla on vesihuoltolain mukaan velvollisuus laatia ja pitää ajan tasalla vesihuollon kehittämissuunnitelma yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistumista hyvänä, sillä kaupungin kasvun normaalina, mutta välttämättömänä edellytyksenä on se, että uusien alueiden asukkaille ja yrityksille turvataan tarvittavat vesihuoltopalvelut. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen varmistaa, että kaupungin runsaat kaavoitus- ja rakentamiskohteet ja -aikataulut seuraavilta kymmeneltä vuodelta siirtyvät vesihuoltolaitosten toimintasuunnitelmiin.

Östersundomin vesihuoltojärjestelyt tarkentuvat aikanaan, kun alueen yleispiirteisen maankäytön suunnittelun lähtökohdat vakiintuvat, ja yleis- ja asemakaavoitus etenevät.

Hyvin tärkeätä olisi kuitenkin jo nyt selvittää, mitä vaatimuksia suuri väestönkasvu asettaa erityisesti Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteetin riittävyydelle.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa rannikko- ja saaristoalueille esitetyt selvitykset olisi tarpeellista toteuttaa. Järjestetty vesihuolto olisi tarpeellista myös näillä alueilla laadukkaiden toimintojen turvaamiseksi ja meriympäristön suojelemiseksi.

Vesihuoltolain mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksille toiminta-alueet. Vesihuollon kehittämissuunnitelman yhteydessä laadittiin myös seuraavaa toiminta-aluepäätöstä varten luonnoskartta. Vuoden 2014 kartta osoittaa, että suurin osa uusista rakentamisalueista on jo nykyisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän HSY:n toiminta-alueen sisällä.

 

 

Esittelijä

vs. yleiskaavapäällikkö

Marja Piimies

Lisätiedot

Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37247

eija.kivilaakso(a)hel.fi

Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37251

jouni.kilpinen(a)hel.fi

 

Ympäristölautakunta 19.03.2013 § 103

HEL 2013-003073 T 14 04 00

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja vesihuoltolaitoksen toiminta-alueluonnoksesta seuraavan lausunnon.

Ympäristölautakunta toteaa, että kehittämissuunnitelmassa on kattavasti esitetty keskeiset tulevat asuntorakentamiskohteet. Vesihuolto näillä alueilla toteutuu rakentamisaikataulujen mukaan normaalisti, eivätkä isot rakentamiskohteet ole vesihuollon kannalta ongelma-alueita. Östersundomin kohdalla tarvitaan vielä lisäselvityksiä, koska alueen kaavoitus on kesken. Östersundomin tilanne tulee tarkemmin esille kehittämissuunnitelman päivitysvaiheessa neljän vuoden kuluttua.

Vesihuollon kannalta ongelmallisemmat alueet Helsingissä ovat suuren virkistyskäyttöpaineen alla olevat saaret ja ranta-alueet, joilla on vähän vakituista asutusta. Kaupungin tavoitteena on kehittää näiden alueiden virkistyskäyttöpalveluja, jotka olisivat kaikkien kaupunkilaisten saatavilla. Alueiden kehittäminen edellyttää usein keskitettyä vesihuoltoa, jotta hyvälaatuista talousvettä olisi riittävästi käytössä ja jätevesien käsittely olisi korkeatasoista ympäristönsuojelu ja terveydensuojelu huomioiden.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on nimetty ympäristökeskuksen tunnistamat ympäristönsuojelun kannalta tärkeät vesihuollon kehittämisen kohteet: Kallahdenniemi, Vartiosaari, Vasikkasaari, Villinki, Iso Iiluoto ja Maratontie. Näistä alueista verkostojen rakentamista vuoteen 2016 mennessä esitetään Vasikkasaareen ja Maratontielle. Kallahdenniemi, Villinki, Vartiosaari ja Iso Iiluoto on nimetty selvitysalueiksi, joiden vesihuolto ratkaistaan myöhemmin.

Ympäristölautakunta toteaa, että Vartiosaaren ja Itäisen saariston asemakaavojen laadinta on kesken, joten alueet voivat toistaiseksi olla vielä selvitysalueita. Sen sijaan Kallahdenniemen asemakaava on vahvistettu. Kallahdenniemi kuuluu tärkeään III-luokan pohjavesialueeseen ja sen ympäristön vesialue on Natura-aluetta. Lisäksi niemellä on useita suojelukohteita. Ehdotuksessa uusiksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiksi, alue on nimetty tehostetun jätevesien käsittelyn alueeksi.

Ympäristölautakunta esittää edellä mainituista syistä johtuen, että Kallahdenniemen vakituisessa  asuinkäytössä oleva pientaloalue liitetään HSY- vesihuollon toiminta-alueeseen vuoteen 2016 mennessä ja alueelle rakennetaan jätevesiviemäri.

Kyseinen alue oli jo vuoden 2004 kehittämissuunnitelman toimenpideohjelmassa kohde, joka tuli liittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen alustavan toteutusaikataulun mukaan viimeistään vuonna 2007. Alueelle on tehty jo vesihuoltoselvitys vuonna 2001. Ns. hajajätevesiasetuksen mukaan kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tulee täyttää asetuksen vaatimukset vuoteen 2016 mennessä, joten Kallahdenniemen asukkaiden tulee tietää viemäröinnistä ja liittymismahdollisuudesta hyvissä ajoin, ennenkuin kiinteistöt investoivat omiin kiinteistökohtaisiin järjestelmiinsä.

HSY varautuu monin tavoin toimintavarmuuden kehittämiseen ja muun muassa tulviin ja ilmastonmuutokseen varaudutaan. Vesihuollon toiminnan kannalta keskeiset riskit on tunnistettu. Ympäristösuojelun kannalta yksi keskeinen riski on sekaviemäröintiverkoston ja pumppaamojen ylivuodot. Ympäristölautakunta toteaa, että sekaviemäröintiverkoston saneeraukseen tulee kiinnittää enemmän huomiota ja saneerausten lisäämiseen tulee varautua HSY:n investointistrategiassa ja investointiohjelmassa nykyistä paremmin. Kehittämissuunnitelmassa esitetyn investointiohjelman hankelistassa vuosille 2013-2022 ei esitetty yhtään sekaviemäröintiverkostoa koskevaa saneerauskohdetta.

Ympäristökeskus puoltaa esitetyn toiminta-alueen hyväksymistä vuodelle 2014 sekä toiminta-alueen hyväksymistä vuosille 2015-2022 sillä muutoksella, että Kallahdenniemi (vesiosuuskunnan alue) liitetään toiminta-alueeseen vuoteen 2016 mennessä.

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Pertti Forss

Lisätiedot

Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32005

paula.nurmi(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 10

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGINFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

hallintokeskus@hel.fi

http://www.hel.fi/hallintokeskus

+358 9 655 783

 

FI02012566