§ 344

Sj / Den av ledamoten Belle Selene Xia väckta motionen om motionsmöjligheter för unga

HEL 2013-002192 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Belle Selene Xia väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Leena Mickwitz, stadssekreterare, telefon: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige beslutar anse den av ledamoten Belle Selene Xia väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredraganden

Ledamoten Belle Selene Xia och 3 andra ledamöter fäster uppmärksamhet vid förebyggandet av utslagning bland unga och betydelsen av hobbyverksamhet och motion på ungdomars fritid vid förebyggandet av utslagning.

Stadsstyrelsen hänvisar till idrottsnämndens och ungdomsnämndens utlåtanden. Av idrottsnämndens utlåtande framgår bl.a. att idrottsverket har satsat kraftigt på idrott för barn och unga. Utvecklingen av tjänsterna har påskyndats av välfärdsplanen för barn och unga i Helsingfors 2009–2012. Under den här tiden utvecklades bl.a. nya slag av hobbyidrottstjänster med låg tröskel, för vilka det funnits ett stort behov och efterfrågan. Finansieringen av de här tjänsterna, EasySport, EasySport start och FunAction, har grundat sig på ett särskilt anslag som stadsstyrelsen beviljat. Utöver det här upprätthåller idrottsförvaltningen ett flertal idrottsanläggningar som kan utnyttjas gratis. Sådana är bl.a. näridrottsplatserna, friluftsområdena, skidspåren och de bevakade badstränderna. I simhallar, idrottshallar och andra avgiftsbelagda idrottsanläggningar är inträdet för under 19-åringar hälften av inträdet för vuxna. Exempelvis i simhallar är inträdet för unga 2,50–2,70 euro. Idrottsverket stöder dessutom idrotts- och sportklubbar och i tilldelningen av verksamhetsbidrag till dessa betonas verksamheten för unga. I en nationell jämförelse ligger dessa bidrag på den högsta nivån.

Betydelsen av idrott syns tydligt även i ungdomscentralens verksamhet. Inom det lokala ungdomsarbetet främjas idrottsmöjligheterna för unga på många sätt och t.ex. år 2012 var idrott en del av verksamheten på en tredjedel av sommarkurserna. I ungdomsnämndens utlåtande hänvisas även till att många barn i åldern 13–15 år slutar med idrott på serienivå och att det särskilt under vintertid har varit svårt att hitta lämpliga lokaler för idrott som sker inom ungdomsarbetet.

Av utlåtandena framgår att det inom idrotts- och ungdomsförvaltningarna anses mycket viktigt att erbjuda hobbymöjligheter för ungdomar. Att erbjuda hobbyverksamhet och idrottsmöjligheter för unga har även antecknats i stadens strategi för åren 2013–2016. I den allt stramare ekonomiska situationen är det särskilt viktigt att betrakta möjligheterna till omorganiseringar och samverkan mellan olika förvaltningar så att stadens lokaler utnyttjas på ett så ändamålsenligt och effektivt sätt som möjligt och att de unga kan erbjudas mångsidiga idrotts- och hobbytjänster inom ramen för budgetarna som fastställts för förvaltningarna.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Leena Mickwitz, stadssekreterare, telefon: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Bilagor

Tiedoksi: Muutoksenhakukielto, valmistelu

Hallintokeskus

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 09.09.2013 § 924

HEL 2013-002192 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Belle Selene Xian aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Liikuntalautakunta 11.06.2013 § 135

HEL 2013-002192 T 00 00 03

Päätös

Liikuntalautakunta päätti antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunkistrategian tavoitteiden 2013 – 2016 (helsinkiläisten liikunta lisääntyy) mukaisesti liikuntavirastossa halutaan parantaa tasapuolisesti kaikkien helsinkiläislasten ja nuorten harrasteliikuntamahdollisuuksia. Vapaa-ajan liikuntapalveluiden kehittämisellä pyritään harrastustoiminnan monipuolisempaan hyödyntämiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tästä syystä liikuntavirastossa on ensimmäisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmakauden (2009-2012) aikana kehitetty syrjäytymisen ehkäisemiseksi uudenlaisia matalan kynnyksen harrasteliikuntapalveluita, joille on ollut suuri tarve ja kysyntä.

Kehitystyön konkreettisina tuloksina on syntynyt kaksi uutta harrasteliikunnan mallia: Easy-Sport-toiminta alakoululaisille lapsille ja FunAction-toiminta yläkouluikäisille nuorille. Toimintamallien tarkoituksena on tarjota helposti saatavilla olevia, edullisia tai kokonaan maksuttomia matalan kynnyksen harrasteliikuntapalveluita etenkin terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville lapsille ja nuorille. Toiminnan avulla on Helsingissä tavoitettu viikoittain lähes 2500 lasta ja nuorta.

EasySport-toimintaa järjestetään iltapäivisin koulujen tiloissa tai koulujen lähellä olevissa liikuntapaikoissa, ja toiminnan ohjauksesta vastaavat pääasiassa liikuntaseurojen ohjaajat. Nuorille on puolestaan kehitetty monipuolinen FunAction – liikuntalajitarjotin, jonka ansiosta nuorilla on ollut mahdollisuus kokeilla ja osallistua erilaisiin liikuntamuotoihin lähellä omaa toimintaympäristöään. Koululaisten lomien aikaan on myös järjestetty ilmaisia tai edullisia liikuntaleirejä tai tapahtumia yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyössä on ollut urheiluseurojen lisäksi mukana mm. opetusvirasto, kulttuurikeskus ja nuorisoasiainkeskus.

Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman erillismäärärahalla on voitu kehittää nk. kohdennettuja liikuntapalveluita sellaisille erityisen tuen tarpeessa oleville ryhmille, joiden ei ole toimintakykynsä vuoksi mahdollista osallistua yleisiin matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Koulu- ja opiskeluterveyshuollon yksikön kanssa on kehitetty yhteinen interventiomalli (EasySport-startti) painonhallinnassa tukea tarvitseville alakoululaisille lapsille ja heidän perheilleen. Lisäksi opetusviraston kanssa yhteistyössä on järjestetty liikuntaryhmä alakoululaisille nivelluokan oppilaille, joilla on vaikeuksia toimia ryhmässä, ja joille on tehty lastenpsykiatrinen tutkimus. Myös harjaantumisopetuksessa oleville kehitysvammaisille oppilaille on järjestetty omia liikuntaryhmiä. Palveluiden suunnittelu- ja kehittämistyö on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä eri hallintokuntien (opetus-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveystoimi) sekä helsinkiläisten liikuntaseurojen kanssa. Liikuntavirasto maksaa yhteistyössä järjestetystä toiminnasta liikuntaseuroille ohjaajapalkkioita, joiden avulla seuroihin on voitu työllistää useita kokopäivätoimisia liikunnanohjaajia.

Tarkastuslautakunta on todennut vuoden 2011 arviointikertomuksessaan (lasten ja nuorten yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen), että hankkeita, joista on saatu hyviä kokemuk-sia – kuten EasySport-toiminta – on laajennettava yläasteikäisiin ja soveltuvin osin toisella asteella opiskeleviin. Arviointikertomuksessa korostetaan, että vaikka ehdotetut toimenpiteet kasvattavat menoja lyhyellä tähtäimellä, toimenpiteet lisäävät hyvinvointia ja vähentävät kustannuksia pitkällä tähtäimellä. Toiminnan jatkuminen ja hallintokuntien välinen yhteistyö tulee tarkastuslautakunnan arvion mukaan varmistaa erillisrahoituksen jälkeenkin. Myös Ramboll Oy on arvioinut toimintojen kustannusvaikuttavuuden erittäin hyväksi, sillä toiminta on tavoittanut paljon lapsia ja nuoria, ja hankkeessa on kerätty evidenssiä myös välittömistä vaikutuksista. Lisäksi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES) on kiinnostunut uudesta toimintamallista, ja se on käynnistänyt OKM:n rahoittaman tutkimushankkeen EasySport-toimintamallin tarkempaa tutkimista varten.

Toteutetut matalan kynnyksen liikuntapalvelut on rahoitettu kokonaisuudessaan kaupunginhallituksen myöntämällä erillismäärärahalla. Liikuntavirastosta puuttuvat kokonaan lasten ja nuorten liikuntapalveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavien työntekijöiden vakituiset vakanssit.  Matalan kynnyksen liikuntapalveluiden (EasySport, EasySport-startti ja FunAction) tuottaminen ja kehittäminen eivät ole jatkossa mahdollisia ilman toimintaan osoitettua rahoitusta.

Liikuntatoimi ylläpitää lukuisia liikuntapaikkoja, joissa liikunnan harrastaminen on maksutonta. Näitä ovat mm. lähiliikuntapaikat, ulkoilualueet ja -reitit, luistelu- ja palloilukentät, hiihtoladut ja valvotut uimarannat sekä lähiliikuntapaikat. Liikuntatoimen strategiassa korostetaan erityisesti uusien lähiliikuntapaikkojen rakentamista lähivuosina.

Uimahalleissa, liikuntahalleissa, tekojääradoilla, kuntosaleilla ym. pääsymaksullisissa paikoissa alle 19-vuotiaat nuoret on huomioitu maksuluokassa muut. Sisäänpääsymaksut ovat aikuisten hintaan verrattuna puolet. Esimerkiksi kaupungin uimahallien nuorten sisäänpääsymaksu on 2,50 € - 2,70 € välillä uimahallista riippuen, maauimaloissa 1,90 € ja monitoimihalleissa 1,50 €.

Liikuntalautakunta tukee  liikunta- ja urheiluseuroja sekä välillisesti että välittömästi. Vuonna 2012 tuettiin seurojen liikuntatilojen käyttöä 3,7 miljoonalla eurolla, myönnettiin vuokra-avustuksia 1,2 miljoona euroa ja suoria toiminta-avustuksia 1,9 miljoona euroa. Lisäksi avustettavat liikuntaseurat harjoittelivat maksutta liikuntaviraston tiloissa. Vuonna 2012 avustettavuuden piirissä oli 378 liikuntaseuraa ja toiminta-avustukset jaettiin painopisteenä pääasiallisesti nuorten toimintaa tukien. Verrattuna muihin suomalaisiin kuntiin nämä avustukset ovat valtakunnan korkeinta tasoa.

Käsittely

11.06.2013 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä muutti ehdotustaan poistaen päätösehdotuksen neljänneksi viimeisen kappaleen viimeisen virkkeen "Tästä syystä liikuntavirasto esittää liikuntatoimen 2014 talousarvioon 600 000 euron lisämäärärahaa, jolloin toimintaa voitaisiin jatkaa sekä tarkastuslautakunnan suosituksen mukaisesti myös laajentaa edelleen."

Esittelijä

liikuntajohtaja

Anssi Rauramo

Lisätiedot

Mia Savolainen, hallintosihteeri, puhelin: 310 87812

Tytti Soini, liikuntasuunnittelija, puhelin: 310 87509

Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: 310 87747

Nuorisolautakunta 30.05.2013 § 79

HEL 2013-002192 T 00 00 03

Päätös

Nuorisolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki avustaa vuosittain noin 1 700:aa järjestöä, seuraa tai vastaavaa toimijaa. Nuorisotoimintaa harjoittavien järjestöjen ja ryhmien tukemisesta vastaa nuorisolautakunta, liikuntalautakunta tukee liikuntaseuroja, kulttuurilautakunta kulttuuritoimijoita jne. Avustuksia myönnetään pääasiassa rekisteröidyille järjestöille, mutta sen lisäksi mm. nuorisotoimesta on vapaiden nuorisoryhmien mahdollista saada tukea toimintaansa.

Nuorisolautakunta tukee nuorten kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi. Toimintaa suunnataan kaikille nuorille ja heitä innostetaan löytämään itselleen sopivat tekemisen muodot ja olemisen tilat. Alueellisessa nuorisotyössä edistetään nuorten liikuntamahdollisuuksia monin tavoin. Vuonna 2012 nuorisotaloilla toimi 537 pienryhmää, joista 132:ssa on ilmoittanut ryhmätoiminnan sisällöksi liikunnan tai tanssin. Pienryhmätoiminnan lisäksi nuorisotalot tarjoavat hyvät mahdollisuudet vaikkapa sählyn, futsalin tai pöytätenniksen pelaamiseen. Useissa nuorisotaloissa on pieni sali tai ulkokenttä, mikä mahdollistaa avoimessa toiminnassa tapahtuvan pelaamisen. Muutamissa nuorisotaloissa on myös aktiivista kuntosalitoimintaa nuorille.

Liikunnan merkitys korostuu myös nuorisoasiainkeskuksen kesätoiminnassa. Vuonna 2012 kesän kursseilla liikunta oli mukana kolmasosassa toimintaa. Lisäksi Pihlajamäen nuorisopuistossa toimii liikuntapaikka Areena, jossa järjestetään vapaamuotoista liikuntaa ja pelaamista läpi kesän. Jalkapallon suosio näkyy myös nuorisotyössä ja tulevan kesän toiminnassa onkin tarjolla mm. jalkapalloviikkoja ja aktiivinen pelaaminen jatkuu myös syksyllä nuorisotalojen välisien turnauksissa.

Nuorisoasiainkeskus on tietoinen, että monet lapset katoavat sarjatasoisen urheilun parista 13-15 vuoden iässä. Päivittäiseen treenaamiseen ja sarjapelaamiseen ei nuorella riitä hinkua, mutta kerran viikossa pelaamiseen löytyisi tilaa. Tässä haasteessa nuorisotoimi ja sen tukemat nuorisojärjestöt ovat mukana. Nuorisotoimi painottaa sitä, että liikunnan tulee olla omaehtoista, nuorten omalla vastuulla olevaa jolloin harrastus usein jatkuukin vuosia.

Nuorisolautakunnan tuen piirissä on kymmeniä monikulttuurisia toimijoita, jotka eivät ole varsinaisia liikuntaseuroja, mutta joissa liikunta on yksi keskeisistä toimintamuodoista. Järjestöt ovat tukea nuorisotoimesta hakiessaan tuoneet esiin huolensa, että pelikenttien ja vastaavien saaminen Helsingistä viikoittaiseen pelaamiseen tai vaikkapa turnauksien järjestämiseen on vaikeaa. Ei-rekisteröityjen toimijoiden on lähes mahdotonta saada käyttöönsä ulko- tai sisäliikuntapaikkaa. Järjestöt myös valittavat kenttien ja salien kalliita hintoja. Nuorisoasiainkeskus tuo esiin tässä yhteydessä jälleen kerran sen, että sen toimipaikoissa kaikki helsinkiläiset järjestöt voivat toimia maksutta.

Nuorten liikunnan harrastamisen tärkeyttä ei voine liiaksi korostaa: sen terveyshyödyt on osoitettu kiistattomasti. Nuorisotyössä liikunnalla on erilaisten taitojen oppimisen, kunnon kohottamisen ja terveyden edistämisen lisäksi tärkeä tehtävä nuorten yhteisöllisyyden ja onnistumisen kokemuksien mahdollistajana. Joukkuelajit ja pienryhmissä tapahtuva liikunnan harrastaminen tarvitsevat kuitenkin monesti toimintaan soveltuvat tilat. Erityisesti talvikautena Helsingissä on haastavaa löytää nuorisotyön käyttöön soveltuvia edullisia ja helposti käyttöön saatavia liikuntatiloja. Suurin osa urheilutilojen ja koulujen liikuntasaleista on varattu urheiluseuroille säännöllisiin vuoroihin, mikä on toisaalta erittäin hyvä asia tehokkaan tilankäytön ja seuratoiminnan kannalta. Ikävänä puolena tässä on se, että spontaania ryhmätoimintaa varten on lähes mahdotonta löytää edullista sisätilaa vaikkapa sählykerhon perustamiseen. Vapaat vuorot ovat joko aikataulullisesti kouluikäisten kannalta hankalia, illan viimeisiä vuoroja, tai sitten vapaana olevissa tiloissa on toiminnallisia rajoitteita. Nuorisotaloille tarjotut vuorot ovat usein nuorille sopimattomaan aikaan tai kohtuuttoman kalliita. Moni säännöllinen liikuntaryhmä jää tällöin toteutumatta tilojen puuttuessa.

Olisi tärkeää, että nuorten liikuntaharrastusten edistämiseksi kaupungin eri hallintokuntien tilat olisivat tehokkaammassa käytössä ja rohkeita, uusiakin avauksia voitaisiin tehdä. Hallintokuntien tilarakenteet poikkeavat toisistaan ja olisi hyvä kartoittaa liikuntaan soveltuvien tilojen osuus erityisesti niiden virastojen osalta, joita ei ehkä aina huomata tässä yhteydessä ottaa esille. Tällaisia voisivat olla vaikkapa lasten leikkipuistot ja vanhusten palvelukeskuksien liikuntasalit.

Järjestöjen ja kuntien tarjoama vapaaehtoistoiminta Helsingissä ja koko pks-alueella on laajaa. Suomen suurimpana nuorisotoimena nuorisoasiainkeskus pystyy myös tarjoamaan mahdollisuuden vapaaehtoisena toimimiseen sadoissa nuorisolle suunnatuissa toiminnoissa nuorisotaloilla ja muussa toiminnassa ympäri Helsinkiä. Nuorisoasiainkeskus järjestää vapaaehtoisille maksuttoman peruskoulutuksen, lisä- ja täydennyskoulutuksia sekä virkistystilaisuuksia. Nuorisotoimen tavoitteena on lisätä työkulttuuria, jossa vapaaehtoiset toimivat kiinteämpänä osana toimipaikkojen henkilöstöä. Nuorisotoimi tavoittelee kuluvana vuonna yli 20 000:tta vapaaehtoisten suorittamaa työtuntia sen toiminnoissa.

Valtuustoaloitteessa toivotaan nuorisolautakunnalta lisätoimia ja lisäresursointia nuorten liikuntamahdollisuuksien edistämiseksi. Lopuksi nuorisotoimi toteaakin, että liikuntakasvatus kehittyy jatkuvasti. Yhdeksi liikuntakasvatuksen osa-alueeksi ovat tulleet digitaaliset pelit. Digitaaliset liikuntapelit helpottavat liikunnan aloittamista tekemällä siitä muun muassa viihdyttävää, motivoivaa, sosiaalista ja helppoa. Liikunnallisten pelien kiinnostavin mahdollisuus liittyy siihen, voivatko ne toimia välineenä aiemmin liikunnallisesti passiivisten lasten ja nuorten aktivoimisessa. Esimerkiksi geokätköily on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Nuorisoasiainkeskus on reagoinut myös digitaalisten pelien suosioon nuorten keskuudessa ja toimintakeskus Hapen pelitalo on digitaaliseen pelikulttuuriin erikoistunut toimipiste.

Toimintakeskus Hapessa 26.4.2013 järjestetyssä Ruuti -nuorten vaikuttamiskokonaisuuteen liittyvässä Päättäjämiitissä myös nuoret nostivat esiin liikuntamahdollisuudet Helsingissä. Nuoret nostivat esiin keskeisimmät epäkohdat ja muutostoiveet: enemmän ilmaisia kokeiluvuoroja, lajikokeiluja, kenttiä käyttöön myös nuorten porukoille, jotka eivät kuulu liikuntaseuraan, turnauksia nuorten omille kaverijengeille, Kamppiin nuorille liikuntatila, nuorille kesäjumppaa ja harrastusten hinnan suuruus. Päätöksentekijät ja nuoret toivat esiin myös ratkaisuja ja toimenpiteitä, joiden etenemistä tarkastellaan nuorten vaikuttamistapahtuman RuutiExpon pyöreän pöydän keskusteluissa Helsingin kaupungintalolla 8.11.2013.

Esittelijä

osastopäällikkö

Leena Ruotsalainen

Lisätiedot

Markku Toivonen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 89053

markku.toivonen(a)hel.fi