§ 206

Kyselytunti

HEL 2013-005487, HEL 2013-007061, HEL 2013-007133, HEL 2013-007151,  HEL 2013-007166, HEL 2013-007167

Päätös

Kyselytunnilla käsitellään kysymykset nro 17 ja 20:

Vt Jaana Pelkonen (nro 17)

"Vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista ja maksun tarjoamista seksistä. Tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolmannes 15–17-vuotiaista ammattioppilaitoksissa Suomessa opiskelevista tytöistä on kokenut edellä mainitun kaltaista seksuaalista väkivaltaa. Samanikäisistä lukiolais- ja peruskoulun tytöistä vastaavaa on kokenut noin viidennes ja pojista alle 10 prosenttia.

Internet mahdollistaa aivan uudenlaisen kiusaamisen ja hyväksikäytön. Netissä tapahtuva seksuaalinen väkivalta voi olla vainoamista ja kiristämistä esimerkiksi valokuvien välityksellä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, houkutus “helppoon rahan ansaitsemiseen” myymällä omia kuvia tai seksiä voi olla suuri, kun tilaisuutta siihen varta vasten tarjotaan.  Houkuttelun lisäksi muita kimmokkeita omien kuvien tai seksin myymiseen voivat olla esimerkiksi kokeilun halu tai halu olla aikuinen.

Seksinostotarjouksiin voi törmätä kuka tahansa aktiivisesti nettiä käyttävä nuori. Vain harva kuitenkaan uskaltaa ilmoittaa seksuaalirikoksista poliisille, kertoa tapahtuneesta terveydenhoitajalle tai muille aikuisille, vanhemmilleen tai ylipäätään kenellekään.

Parhaillaan käynnissä olevan seksuaalisen väkivallan vastaisen Mun kroppa. Mä päätän.-kampanjan tavoitteena on, että nuoret tiedostavat omat seksuaaliset oikeutensa ja heitä loukkaavan käyttäytymisen. Nuorten tulisi myös tunnistaa uhkatilanteita ja uskaltaa puhua itseensä kohdistuneesta loukkauksesta kavereille sekä vanhemmille tai muille aikuisille.

Seksuaalista väkivaltaa vastaan on taisteltava kaikin mahdollisin keinoin ja kaikilla mahdollisilla rintamilla. Kysynkin, mitä Helsingin kaupunki aikoo tehdä kantaakseen kortensa kekoon tämän vakavan ongelman korjaamiseksi ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisen riskien vähentämiseksi?" (Sj)

Vt Astrid Thors (nro 20)

"HelsinkiMission edustajat puuttuivat sunnuntain 19.5.2013 Hufvudstadsbladetissa vanhusten huolimattomaan hoitoon Helsingissä. Yksi artikkelin toteamuksista oli, että monia vanhuksia pidetään vankeina omissa asunnoissaan. Lauseella viitattiin muun muassa henkilöihin, joilta on evätty oikeus saada apua suihkussa käymiseen.

HelsinkiMission aktiivitoimijat saavat usein yhteydenottoja omaisilta, jotka ovat huolissaan siitä, etteivät vanhukset syö tarpeeksi. HelsinkiMission saamien tietojen mukaan vanhukset itse tuntevat olonsa hyvin masentuneeksi.

Tunnettu ilmiö on myös vanhuksien kotiuttaminen aivan liian huonokuntoisina toipilaina selviytyäkseen yksin kotona. Tätä voi todellakin kutsua huolimattomaksi hoidoksi!

Tämä kaikki liittyy valitettavasti pyrkimykseen vähentää ns. laitoshoitopaikkoja. Viimeisin esimerkki tästä on osastojen sulkeminen sosiaaliviraston tiloissa Mechelininkadun ja Sibeliuksenkadun kulmassa, jotta päivätoiminnalle saadaan lisätilaa. Asukkaat tulevat menettämään turvallisen ympäristönsä. Tätäkö arvokas vanhuus todella merkitsee? Noudattaako tilojen sulkeminen strategiassa yhteisesti sovittuja periaatteita?

Haluan yllä mainittuun viitaten ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaisesti kysyä seuraavaa asiasta vastuussa olevalta johtajiston jäseneltä:

Miten hyvin kaupunki pystyy nykytilanteessa tyydyttämään vanhusten kotihoidontarpeen? Kuinka monelta henkilöltä on evätty apu henkilökohtaisen hygienian kanssa? Millä tavoin hoitohenkilökunta akuutin sairaanhoidon jälkeen arvioi, voiko vanhuksen lähettää kotiin?" (Stj)

Lisätiedot

Kirsi Hakola, sihteeri, puhelin: (09) 310 36180

kirsi.hakola(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Kyselytunnilla käsitellään kysymykset nro 17 ja 20:

Vt Jaana Pelkonen (nro 17)

"Vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista ja maksun tarjoamista seksistä. Tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolmannes 15–17-vuotiaista ammattioppilaitoksissa Suomessa opiskelevista tytöistä on kokenut edellä mainitun kaltaista seksuaalista väkivaltaa. Samanikäisistä lukiolais- ja peruskoulun tytöistä vastaavaa on kokenut noin viidennes ja pojista alle 10 prosenttia.

Internet mahdollistaa aivan uudenlaisen kiusaamisen ja hyväksikäytön. Netissä tapahtuva seksuaalinen väkivalta voi olla vainoamista ja kiristämistä esimerkiksi valokuvien välityksellä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, houkutus “helppoon rahan ansaitsemiseen” myymällä omia kuvia tai seksiä voi olla suuri, kun tilaisuutta siihen varta vasten tarjotaan.  Houkuttelun lisäksi muita kimmokkeita omien kuvien tai seksin myymiseen voivat olla esimerkiksi kokeilun halu tai halu olla aikuinen.

Seksinostotarjouksiin voi törmätä kuka tahansa aktiivisesti nettiä käyttävä nuori. Vain harva kuitenkaan uskaltaa ilmoittaa seksuaalirikoksista poliisille, kertoa tapahtuneesta terveydenhoitajalle tai muille aikuisille, vanhemmilleen tai ylipäätään kenellekään.

Parhaillaan käynnissä olevan seksuaalisen väkivallan vastaisen Mun kroppa. Mä päätän.-kampanjan tavoitteena on, että nuoret tiedostavat omat seksuaaliset oikeutensa ja heitä loukkaavan käyttäytymisen. Nuorten tulisi myös tunnistaa uhkatilanteita ja uskaltaa puhua itseensä kohdistuneesta loukkauksesta kavereille sekä vanhemmille tai muille aikuisille.

Seksuaalista väkivaltaa vastaan on taisteltava kaikin mahdollisin keinoin ja kaikilla mahdollisilla rintamilla. Kysynkin, mitä Helsingin kaupunki aikoo tehdä kantaakseen kortensa kekoon tämän vakavan ongelman korjaamiseksi ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisen riskien vähentämiseksi?" (Sj)

Vt Astrid Thors (nro 20)

"HelsinkiMission edustajat puuttuivat sunnuntain 19.5.2013 Hufvudstadsbladetissa vanhusten huolimattomaan hoitoon Helsingissä. Yksi artikkelin toteamuksista oli, että monia vanhuksia pidetään vankeina omissa asunnoissaan. Lauseella viitattiin muun muassa henkilöihin, joilta on evätty oikeus saada apua suihkussa käymiseen.

HelsinkiMission aktiivitoimijat saavat usein yhteydenottoja omaisilta, jotka ovat huolissaan siitä, etteivät vanhukset syö tarpeeksi. HelsinkiMission saamien tietojen mukaan vanhukset itse tuntevat olonsa hyvin masentuneeksi.

Tunnettu ilmiö on myös vanhuksien kotiuttaminen aivan liian huonokuntoisina toipilaina selviytyäkseen yksin kotona. Tätä voi todellakin kutsua huolimattomaksi hoidoksi!

Tämä kaikki liittyy valitettavasti pyrkimykseen vähentää ns. laitoshoitopaikkoja. Viimeisin esimerkki tästä on osastojen sulkeminen sosiaaliviraston tiloissa Mechelininkadun ja Sibeliuksenkadun kulmassa, jotta päivätoiminnalle saadaan lisätilaa. Asukkaat tulevat menettämään turvallisen ympäristönsä. Tätäkö arvokas vanhuus todella merkitsee? Noudattaako tilojen sulkeminen strategiassa yhteisesti sovittuja periaatteita?

Haluan yllä mainittuun viitaten ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaisesti kysyä seuraavaa asiasta vastuussa olevalta johtajiston jäseneltä:

Miten hyvin kaupunki pystyy nykytilanteessa tyydyttämään vanhusten kotihoidontarpeen? Kuinka monelta henkilöltä on evätty apu henkilökohtaisen hygienian kanssa? Millä tavoin hoitohenkilökunta akuutin sairaanhoidon jälkeen arvioi, voiko vanhuksen lähettää kotiin?" (Stj)

Esittelijä

Kaikki 20.5.2013 klo 12 mennessä jätetyt kysymykset ovat tämän esityksen liitteenä, ja ne on toimitettu kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi seuraavasti:

16 - 17 (Sj), 18 (Stj), 19 (Sj), 20 (Stj) ja 21 (Kj).

Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin julkaistaan kaupungin verkkosivuilla kyselytunnin päätyttyä. Seuraava kyselytunti pidetään 11.9.2013. Tälle kyselytunnille tarkoitetut kysymykset on toimitettava viimeistään 2.9.2013 klo 12 kaupungin kirjaamoon (helsinki.kirjaamo@hel.fi).

Lisätiedot

Kirsi Hakola, sihteeri, puhelin: (09) 310 36180

kirsi.hakola(a)hel.fi

Liitteet

.