§ 184

Stj / Den av ledamoten Sari Näre väckta motionen om utveckling av barnorienterat barnskyddsarbete

HEL 2012-015503 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Sari Näre väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Olli Hari, stadssekreterare, telefon: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige beslutar anse den av ledamoten Sari Näre väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredraganden

Ledamoten Sari Näre och 22 andra ledamöter föreslår i sin motion att resurserna för barnskyddsarbetet under fullmäktigeperioden 2013–2016 ska fördubblas till den nivå som barnskyddslagen förutsätter. Samtidigt ska man utveckla metoder för att utvärdera kvaliteten för anknytningsrelationen mellan barnet och vårdnadshavaren eller vårdnadshavarna.

Stadsstyrelsen hänvisar till social- och hälsovårdsnämndens utlåtande i vilket det konstateras bl.a. att det 15.11.2012 rapporterades till Regionförvaltningsverket i Södra Finland om att de utsatta tiderna för behandling av barnskyddsanmälningar som gäller för helsingforsbarn följer den tidsfrist som lagen förutsätter.

Anställningarna inom behandlingen av barnskyddsanmälningar och utredningen av barnskyddsbehovet ökades med 13 visstidsanställda socialarbetare år 2012. År 2013 kommer socialarbetet inom öppenvården att stärkas genom att det inrättas 10 nya socialarbetartjänster.

I en tilläggsutredning från social- och hälsovårdsverket konstaterar man att det inte anges några bestämda klientantal per ansvariga socialarbetare i barnskyddslagen eller i förordningarna. Arbetsgruppen Kuusikko, tillsatt av de sex största städerna i Finland, har redan under flera år jämfört antalet socialarbetare i kommunerna. Av alla Kuusikko-kommuner är det relativa antalet för socialarbetet inom barnskyddet bäst i Helsingfors. År 2011 uppgick antalet barn per socialarbetare till 43 i genomsnitt i Helsingfors. Uppgifterna för 2012 är ännu inte tillgängliga. År 2011 uppgick antalet barn per socialarbetare i Esbo till 54 och i Vanda till 59 i genomsnitt.

Den lagstadgade behandlingstiden för barnskyddsanmälningar är sju vardagar efter att anmälningen har kommit fram. I februari 2013 behandlades 98,3 % av barnskyddsanmälningarna i Helsingfors inom den lagstadgade utsatta tiden (81,2 % i februari 2012).

Sammanlagt 95,8 % av utredningarna av barnskyddsbehovet har i februari 2013 behandlats inom den lagstadgade tidsfristen på tre (3) månader (71,5 % i februari 2012). Kommunerna i huvudstadsregionen har kommit överens att om familjen flyttar under utredningen av barnskyddsbehovet, ska den kommun som har inlett utredningen göra utredningen färdig. Genom omorganisering av barnskyddsarbetet och utveckling av arbetsfördelningen har det varit möjligt att bättre hålla de i barnskyddslagen angivna tidsfristerna för behandling av barnskyddsanmälningar och för utredning av barnskyddsbehovet.

Antalet klienter inom barnskyddet har årligen ökat. Vid utgången av februari 2013 var antalet klienter 7 498 och vid motsvarande tidpunkt år 2012 uppgick klientantalet till 7 375. Trots att antalet klienter har ökat, har också antalet möten mellan socialarbetare och barn och föräldrar ökat sedan 2012.

Antalet nya omhändertagna barn följs varje månad. Vid utgången av februari 2013 hade 35 nya beslut om att omhänderta barn fattats, medan antalet vid motsvarande tidpunkt år 2011 var 39 nya beslut.

Social- och hälsovårdsnämnden redogör i sitt utlåtande för utvecklingsåtgärderna inom barnskyddet: bl.a. åtgärder i syfte att minska personalomsättningen, utvärdering av anknytningsrelationen mellan barn och förälder, familjerådslag, hemtjänster för barnskyddsklienter, klientplaner och familjevård. Stadsstyrelsen anser det som viktigt att fortsätta alla dessa åtgärder.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Olli Hari, stadssekreterare, telefon: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Bilagor

Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu

Hallintokeskus

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 29.04.2013 § 498

HEL 2012-015503 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Sari Näreen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Talous- ja suunnittelukeskus 12.3.2013

HEL 2012-015503 T 00 00 03

Aloitteessa edellytetään, että Helsinki tuplaa lastensuojelutyön resurssit lastensuojelulain edellyttämälle tasolle valtuustokaudella 2013 – 2016 ja kehittää lastensuojelutyöstä lapsilähtöistä mm. työkulttuurin muutoksella, lisää lapsen ja huoltajan tai huoltajien kiintymyssuhteen laadun arvioinnin keinoja sekä varhaista tukea, kokemusasiantuntijoiden käytöllä ja parantamalla sijaisperheiden tukitoimia.

Talous- ja suunnittelukeskus viittaa sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoon, jossa todetaan mm. että, Etelä-Suomen aluehallintovirastolle raportoitiin 15.11.2012, että helsinkiläisten lasten lastensuojeluilmoitusten käsittelyn määräajat ovat lain säätämässä tasossa. Lastensuojelutarpeen selvitysten osalta määräajan saavuttamista ovat hidastaneet asiakasperheiden muuttojen vuoksi muiden kuntien keskeneräisinä Helsinkiin siirtämät lastensuojelutarpeen selvitykset. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyyn ja lastensuojelutarpeen selvitysten tekemiseen lisättiin viime vuonna 13 määräaikaista sosiaalityöntekijää ja v. 2013 avohuollon sosiaalityötä vahvistetaan perustamalla 10 uutta sosiaalityöntekijän virkaa.

Samalla talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että talousarvion sitovana tavoitteena on, että kotipalvelun asiakkaista puolet on lastensuojelun asiakkaita.

Lisätiedot

Katja Rimpilä, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36256

katja.rimpila(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.02.2013 § 48

HEL 2012-015503 T 00 00 03

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

"Lapsilähtöisyys ja lapsen etu ovat Helsingin lastensuojelun sosiaalityön peruslähtökohtia. Lapsilähtöistä työskentelyä tuetaan koulutuksella, työnohjauksella sekä lähiesimiehen tuella ja ohjauksella.

Etelä-Suomen aluehallintovirastolle raportoitiin 15.11.2012, että helsinkiläisten lasten lastensuojeluilmoitusten käsittelyn määräajat ovat lain säätämässä tasossa. Lastensuojelutarpeen selvitysten osalta määräajan saavuttamista ovat hidastaneet asiakasperheiden muuttojen vuoksi muiden kuntien keskeneräisinä Helsinkiin siirtämät lastensuojelutarpeen selvitykset. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyyn ja lastensuojelutarpeen selvitysten tekemiseen lisättiin viime vuonna 13 määräaikaista sosiaalityöntekijää ja v. 2013 avohuollon sosiaalityötä vahvistetaan perustamalla 10 uutta sosiaalityöntekijän virkaa. Lastensuojelun sosiaalityössä ei ole valtakunnallisia, sitovia suosituksia asiakasmääristä. Helsingissä on Kuusikko kuntien paras tilanne työntekijäresurssien suhteen ja yhdellä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on yhtäaikaisesti keskimäärin 43 lasta asiakkaana.

Työntekijöiden vaihtuvuus on suurinta juuri avohuollon sosiaalityössä. Työn kuormittavuuteen ja hallittavuuteen on pyritty vaikuttamaan työnjakoa ja työnkuvia selkiyttämällä sekä kehittämällä tiimijakoa asiakastyöhön.

Turvallinen kiintymyssuhde luo vakaan pohjan lapsen kokonaiskehitykselle ja hyvinvoinnille. Lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteen ja varhaisen vuorovaikutuksen arviointi ja tukeminen on keskeistä lastensuojelussa vauva- ja pikkulapsiperheiden kanssa. Lastensuojelun tukena kiintymyssuhteen arviointia tehdään perheneuvoloissa ja vuorovaikutusyksikössä. Myös läheisneuvonpitoa on tarjolla kaupungissa ja se on resurssien puitteissa hyvin käytössä.

Kotipalvelua voi ostaa myös yksityisiltä palvelun tarjoajilta palvelusetelillä. Kaupunginvaltuusto on asettanut vuodelle 2013 sitovaksi tavoitteeksi, että kotipalvelun asiakkaista on puolet lastensuojelun asiakkaita. Tähän tavoitteeseen on päästy jo monella alueella. Varhaisen tuen palveluja kehitetään äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä lapsiperheiden kotipalvelun ja varhaisen tuen yhteistyönä. Yhden huoltajan perheille kohdennetaan lapsiperheiden kotipalveluja ja he ovat kotipalvelun suurin yksittäinen asiakasryhmä. Lastensuojelun kokemusasiantuntijoita käytetään Helsingissä erityisesti nuorten palvelujen kehittämisessä.

Lastensuojelutyötä ohjaava asiakassuunnitelma on tärkeä ja lastensuojelussa panostetaan tänä vuonna asiakassuunnitelmien päivittämiseen siten, että jokaisella lapsella on päivitetty asiakassuunnitelma. Huostaan otetun lapsen vanhemmille laaditaan oma asiakassuunnitelma ja siinä huomioidaan vanhemman kuntoutumiseen liittyvien palvelujen tarve ja niihin ohjaus. Huostaan otettujen lasten vanhempien kuntouttaminen sekä tukeminen ovat lastensuojelun yksi painopistealue. Päihdeongelmaisille lapsiperheille on lisätty perheiden päivämuotoista ja kotiin annettavaa kuntoutusta. Tavoitteena on, että lastensuojeluasiakkaiden vanhemmilla on etusija saada aikuisten palveluja.

Perhehoito on ensisijainen sijaishuoltopaikkaa tarvitsevalle lapselle. Sijaisperheiden tukitoimia on kehitetty erityisesti vastaanottoperheissä, mutta toimintaa on kehitetty myös pitkäaikaishoitoa antavien perheiden kohdalla. Kehittämistyön tavoitteena on vahvistaa perheiden valmiuksia ottaa vastaan myös vaativahoitoisia lapsia ja pysyä sijoitetun lapsen perheenä. Näin vahvistetaan perhehoitoa sijaishuollon ensisijaisena muotona.

Terveysvaikutusten arviointi

Lasten ja nuorten palvelujen kehittämisellä ja lapsilähtöisellä lastensuojelulla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia."

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Sisko Lounatvuori, lastensuojelun johtaja, puhelin: 310 43439

sisko.lounatvuori(a)hel.fi

Marja-Riitta Kilponen, toiminnan suunnittelija, puhelin: 310 43777

marja-riitta.kilponen(a)hel.fi