§ 405

Ryj / Den av ledamoten Päivi Lipponen väckta motionen om ökning av antalet cykelställ

HEL 2012-011877 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Päivi Lipponen väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Kristiina Matikainen, stadssekreterare, telefon: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige beslutar anse den av ledamoten Päivi Lipponen väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredraganden

Ledamoten Päivi Lipponen och 2 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden ska förbättra möjligheterna att på ett säkert sätt förvara cyklar i Helsingfors genom att öka antalet cykelställ.

En plan för främjande av cykelåkning i Helsingfors är som bäst under beredning under stadsplaneringskontorets ledning i samarbete med flera förvaltningar. I planen kommer man att dra riktlinjer för hur cykeltrafiken i Helsingfors ska utvecklas. En av de viktigaste åtgärderna är att utarbeta en cykelparkeringsplan för hela staden. Planen har som syfte att göra processen tydligare bland annat med tanke på planering, genomförande, underhåll, finansiering och ansvar. Utredningen inleds år 2013.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Kristiina Matikainen, stadssekreterare, telefon: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 12.11.2012 § 1239

HEL 2012-011877 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Päivi Lipposen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 23.10.2012 § 473

HEL 2012-011877 T 00 00 03

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Rakennusvirasto vastaa pyörätelineiden asentamisesta ja ylläpidosta yleisillä alueilla. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto esittää katualueille tulevien pyörätelineiden paikat liikennesuunnitelmissa, ja rakennusvirasto toteuttaa pyörätelineet kadunrakentamisen yhteydessä. Rakennusviraston vastuulla olevien pyörätelineiden lukumäärä on nykyisellään likimäärin 450. Syksyllä 2012 kantakaupungin alueella muutettiin kokeiluluontoisesti viisi kadunvarren autopaikkaa pyöräpysäköintipaikoiksi sijoittamalla pysäköintiruutuun kymmenen pyörän pyöräteline.

Kiinteistöt vastaavat tontille sijoitettavien pyörätelineiden asentamisesta ja ylläpidosta. Helsingin rakennusjärjestyksen 17 §:ssä edellytetään, että tontilta on varattava riittävästi tilaa polkupyörien asianmukaista säilyttämistä varten.

Helsingin kaupunki edistää myös pyörien pysäköintiä - etenkin liityntäpyöräpysäköintiä - syksyllä 2010 perustetussa pyöräilyprojektissa, jossa rakennusvirasto on mukana. Helsingissä tarvitaan lisää pyöräpysäköintimahdollisuuksia pyöräilyn helpottamiseksi ja edistämiseksi. Etenkin kantakaupungissa on tarvetta uusille sekä pitkä- että lyhytkestoiseen pyörien säilytykseen tarkoitetuille säilytysjärjestelmille.

Pääkaupunkiseudun kuntien, Liikenneviraston, ELY-keskuksen, VR-Yhtymän sekä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) yhteistyöprojektin tuloksena on syntynyt polkupyörien säilytyskalustesarja. Se käsittää pyöräkatoksen, -kaapin ja -telineen. Kalusteita testataan liityntäliikenteen solmukohdissa, kuten juna- ja metroasemilla sekä laivaliikenteen terminaalialueilla. Puotilan metroaseman pyöräkatosten ja -telineiden asentaminen on jo aloitettu.

Asemakaavalla ohjataan yleensä vain tonttien pyöräpysäköinnin järjestämiseen. Tilavaraus yleisten alueiden pyöräpysäköintiä varten on hyvä tehdä jo asemakaavassa, sillä tilanpuute katualueilla on usein suuri este toimivan pyöräpysäköinnin toteuttamiselle. Asiakkaita palvelevia pyöräpaikkoja tulee osoittaa myös liike- ja julkisten rakennusten tonteille.

Pyöräilyprojektin toimintakausi on kuluvan valtuustokauden loppuun asti. Yleisten töiden lautakunta esittää, että projektia jatketaan seuraavalla valtuustokaudella 2013 - 2016. Projektin työohjelmaan tulee kuulua pyöräpysäköinnin tarveselvitys ja sen pohjalta laadittava koko kaupungin kattava pyöräpysäköintisuunnitelma. Tämän jälkeen suunnitelma tulee toteuttaa. Jotta se olisi mahdollista, on Helsingin kaupungin turvattava riittävät resurssit pyöräpysäköintialueiden ja -telineiden lisäämiseksi sekä niiden ylläpitoon.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Arja Saaristo-Wahlberg, suunnitteluasiantuntija, puhelin: 310 38448

arja.saaristo-wahlberg(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.10.2012 § 358

HEL 2012-011877 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lausunto

Syksyllä 2012 valmistellaan Helsingin pyöräilyn edistämissuunnitelmaa eri hallintokuntien välisessä prosessissa kaupunkisuunnitteluviraston johdolla. Suunnitelma tulee antamaan suuntaviivat pyöräliikenteen kehittämiselle Helsingissä sekä yleispiirteiset raamit myös pyöräpysäköinnin järjestämiselle. Yhtenä kärkitoimenpiteenä on koko kaupungin kattava pyöräpysäköintisuunnitelman laatiminen yhdessä asiasta vastaavien tahojen kesken. Soveltuva ajankohta työn aloittamiselle on alustavasti vuosi 2013.

Polkupyörien turvallinen pysäköinti on keskeinen palvelu Pyöräkeskuksessa, jonka ensimmäinen versio on toiminut Kampin Narinkalla  kesäkuusta 2012 lähtien. Pyöräkeskuksen käyttäjäkokemukset vahvistavat jo aiempaa käsitystä, että ihmiset arvostavat laadukasta pyöräpysäköintiä. Tieto siitä, että määränpäässä saa pyörän säilytettyä turvallisesti, kasvattaa houkutusta lähteä matkaan pyörällä. Vastaavasti epävarmuus pyöräpysäköintipaikkojen laadusta tai riittävyydestä voi johtaa toisen kulkumuodon valintaan.

Joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelmien yhteydessä on selvitetty mm. autoilijoiden ja pyöräilijöiden valmiutta maksaa liityntäpysäköinnistä. Huomion arvoinen tulos oli, että pyöräilijät ovat halukkaita maksamaan saman verran turvallisesta pyöränsäilytysmahdollisuudesta joukkoliikenneasemalla kuin mitä autoilijat ovat halukkaita maksamaan pysäköintipaikasta. Turvallisen pyöräin säilytyspaikan toteuttaminen on olennaisesti edullisempaa ja runkolukittavien pyöräpysäköintimahdollisuuksien ja pyöräkaappien toteuttamista joukkoliikenneasemille tuleekin lisätä. 

Edistyksellisissä pyöräilykaupungeissa kuten Amsterdamissa ja Kööpenhaminassa sekavasti pysäköidyt pyörät hallitsevat kaupunkikuvaa. Näiden kaupunkien pyöräilyn edistämissuunnitelmissa hyvin suurella painoarvolla onkin turvallisten pyöränsäilytysmahdollisuuksien merkittävä lisääminen kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Myös pyörävarkaudet ovat eurooppalaisissa kaupungeissa pyöräilyn suosion myötä lisääntyneet niin paljon, että sen on todettu jarruttavan pyöräliikenteen kasvua. Helsingissä on vielä mahdollista varautua tulevaisuudessa nopeastikin kasvavaan pyöräpysäköinnin kysyntään ennen kuin tilanne muodostuu esimerkiksi kaupunkikuvan kannalta epäedulliseksi.

Pyöräpysäköinnin järjestämisessä onnistutaan parhaiten, kun pysäköinnin laatu kohtaa käyttäjien tarpeet. Telineiden tulee olla helppokäyttöisiä, pyörä on voitava kiinnittää turvallisesti ja paikkoja on oltava kunkin kohteen tarpeisiin nähden riittävästi. Paikkojen tulee sijaita helposti havaittavilla, tarkoituksenmukaisilla ja turvallisilla paikoilla. Helsingistäkin löytyy esimerkkejä huonosti sijoitetuista ja siksi tyhjilleen jääneistä pyöräparkeista - silloin myös investointi on mennyt hukkaan.

Toimivan pyöräpysäköinnin järjestäminen Helsingissä edellyttää, että kaupungin eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden väliset vastuut ovat selvät niin katualueiden, kiinteistöjen kuin liityntäpysäköinninkin osalta. Koko kaupungin kattavan pyöräpysäköintisuunnitelman myötä selkeytetään prosessia muun muassa suunnittelun, toteutuksen, kunnossapidon ja rahoituksen osalta. Tavoitteena on saada aikaan toimivat käytännöt pyöräpysäköinnin järjestelmälliseksi huomioon ottamiseksi eri suunnittelutasoilla ja toteutuksessa.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Niko Palo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37220

niko.palo(a)hel.fi