§ 390

Kj / Den av ledamoten Sirkku Ingervo väckta motionen om kvartershusprojektet Kapuntalo i Staffansslätten

HEL 2012-006673 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Sirkku Ingervo väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Juha Viljakainen, projektchef, telefon: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige beslutar anse den av ledamoten Sirkku Ingervo väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredraganden

Ledamoten Sirkku Ingervo och 9 andra ledamöter föreslår i sin motion att möjligheten snarast ska utredas att genomföra det tidigare planerade men av sparskäl nedfrysta kvartersgårdsprojektet Kapuntalo för att därigenom på både kort och lång sikt möta servicebehoven hos de barn i daghemsåldern och små skolelever som i antal har överskridit befolkningsprognosen i Staffansslätten. I samma hus kan lokaler reserveras också för äldre. Dessutom föreslås det i motionen att möjligheten ska utredas att bygga Kapuntalo genom att använda den outnyttjade byggrätten för tomten i hörnet av Immusvägen och Kyrkobyvägen där det också finns ett daghem och en skola för småbarn.

Stadsstyrelsen hänvisar till utlåtandena och konstaterar att byggandet av det s.k. Kapuntalo med undervisnings-, dagvårds- och hobbylokaler i Staffansslätten planerades i början av 2000-talet. Staden avstod dock från projektet eftersom området hade tillräckliga skollokaler.

Staffansslätten är ett egnahemshusdominerat bostadsområde och där ligger daghemmet Immola med plats för 42 barn. Inom ansvarsområdet barndagvård får invånarna i Staffansslätten service främst i Staffansslätten, Övre Malm och Bocksbacka. På en kilometers avstånd finns flera daghem, klubbar och möjligheter till familjedagvård. Det befintliga servicenätet i området är relativt tätt. På basis av trafikflöden är det naturligt att erbjuda dagvårdstjänster i Bocksbacka och Övre Malm. Servicenätet för dagvården har bedömts våren 2012 och det har konstaterats att de nuvarande dagvårdstjänsterna i området är tillräckliga i förhållande till servicebehovet. Det nuvarande serviceutbudet anses som tillräckligt fastän andelen barn i dagvårdsåldern enligt den nyaste befolkningsprognosen kommer att till 2021 öka i distrikten Malm och Bocksbacka med cirka 150 barn, av vilka cirka 100 barn i delområdet Staffansslätten.

Diskussion om skol- och dagvårdstjänsterna i området har på våren förts med utbildningsverket, dagvården och Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry. Det kom fram vid diskussionsmötet att lokaler under de närmaste åren kommer att bli lediga vid utbildningsverket och att dagvården vid behov kan ta lokalerna i bruk. Lokalerna kan tas i bruk enligt behov och därigenom säkra serviceutbudets omfattning inom dagvården i Staffansslätten. Med anledning av det som står ovan finns det inte behov att bygga nytt i området i enlighet med motionen.

I Pukinmäen peruskoulus elevantagningsområde, som Staffansslätten också hör till, har skolfastigheten för Pukinmäen peruskoulu för närvarande 757 permanenta elevplatser och filialskolan vid Erkki Melartins väg 82 permanenta elevplatser. Staden kommer att avstå från filialskolan år 2013 i enlighet med utbildningsverkets finska sektions beslut 31.5.2011. Undervisningsverksamhet finns dessutom i en flyttbar skolpaviljong på Immusvägen 9. Enligt befolkningsprognosen kommer antalet barn i grundskoleåldern i området att variera mellan 709 och 768 åren 2013–2022. Med tanke på dessa siffror finns det inte behov av tilläggslokaler i området utöver de nuvarande lokalerna.

I fråga om lokalbehoven för daghems- och undervisningstjänster finns det inga grunder för att inleda nybyggprojektet av det s.k. Kapuntalo i enlighet med motionen. Den byggplats på tomten nr 39055/41 mellan Kyrkobyvägen och Immusvägen som i motionen föreslås bli utredd har i detaljplanen betecknats som kvartersområde för byggnader för närservice (YL), vilket gör det möjligt att använda tomten för bl.a. daghem och undervisning. På tomten finns i nuläget tillfälliga hus för ett daghem och årskurserna 1–6.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Juha Viljakainen, projektchef, telefon: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutshistoria

Sosiaalilautakunta 20.11.2012 § 374

HEL 2012-006673 T 00 00 03

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle aloitteesta seuraavan sisältöisen lausunnon.

Tapaninvainio on omakotitalovaltainen asuinalue, jossa sijaitsee 42 -tilapaikkainen päiväkoti Immola. Tapaninvainion asukkaita palvellaan päivähoidon vastuualueella pääosin Tapaninvainion, Ylä-Malmin ja Pukinmäen alueilla. Kilometrin etäisyydellä on useita päiväkoteja, kerhoja ja perhepäivähoitoa. Olemassa oleva päivähoidon palveluverkko on alueella varsin tiivis. Liikennevirtojen mukaan Pukinmäki ja Ylä-Malmi ovat päivähoitopalvelujen tarjoajina luontevia alueita. Päivähoito on arvioinut palveluverkkoa keväällä 2012 ja todennut, että alueen nykyiset päivähoitopalvelut ovat riittävät suhteessa palvelutarpeeseen.

Uusimman väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten osuus kasvaa Malmin ja Pukinmäen peruspiireissä vuoteen 2021 noin 150 lapsella, josta Tapaninvainion osa-alueen osuus on noin 100 lasta.

Alueen koulu- ja päiväkotipalveluista on käyty keskustelua 18.4.2012 opetusviraston, lasten päivähoidon vastuualueen ja Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n kesken. Tilaisuudessa kävi ilmi, että opetusvirastolta on vapautumassa lähivuosina tilaa, jota päivähoito voisi tarvittaessa ottaa käyttöön.

Sosiaalilautakunta katsoo, että Kapun talohankkeelle on syytä jatkossa varata tonttiosuus, joka mahdollistaa asukastilan ja voisi myös vastata päivähoidon ja ensimmäisten perusopetusluokkien koulutarpeen yhteiskäytön tilojen muunneltavuuden periaatetta noudattaen.

Käsittely

20.11.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Sosiaalilautakunta päätti todeta, ettei Heidi Ruhala esteellisenä ottanut osaa asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: Poistetaan esittelijän päätösehdotuksen kolmannen kappaleen alusta viisi sanaa, "Nykyisen palvelutarpeen katsotaan riittävän, vaikka", jolloin kappale alkaa sanasta ”Uusimman” ja kuuluu seuraavasti:
”Uusimman väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten osuus kasvaa Malmin ja Pukinmäen peruspiireissä vuoteen 2021 noin 150 lapsella, josta Tapaninvainion osa-alueen osuus on noin 100 lasta."

Neljännen kappaleen viimeinen lause pois. Poistettava lause kuuluu: "Tilojen käyttöönotolla voidaan tarpeen mukaan varmistaa Tapaninvainion alueen päivähoidon palvelutarpeen kattavuus."

Viimeinen eli viides kappale: "Edellä mainituista seikoista johtuen sosiaalilautakunta katsoo, että päivähoitopalveluille ei ole uudisrakentamiseen johtavaa lisätarvetta alueella" korvataan seuraavalla:

"Sosiaalilautakunta katsoo, että Kapun talohankkeelle on syytä jatkossa varata tonttiosuus, joka mahdollistaa asukastilan ja voisi myös vastata päivähoidon ja ensimmäisten perusopetusluokkien koulutarpeen yhteiskäytön tilojen muunneltavuuden periaatetta noudattaen."

Kannattaja: Andreas Helminen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan esittelijän päätösehdotuksen kolmannen kappaleen alusta viisi sanaa, "Nykyisen palvelutarpeen katsotaan riittävän, vaikka", jolloin kappale alkaa sanasta ”Uusimman” ja kuuluu seuraavasti:
”Uusimman väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten osuus kasvaa Malmin ja Pukinmäen peruspiireissä vuoteen 2021 noin 150 lapsella, josta Tapaninvainion osa-alueen osuus on noin 100 lasta.”

Neljännen kappaleen viimeinen lause pois. Poistettava lause kuuluu: "Tilojen käyttöönotolla voidaan tarpeen mukaan varmistaa Tapaninvainion alueen päivähoidon palvelutarpeen kattavuus."

Viimeinen eli viides kappale: "Edellä mainituista seikoista johtuen sosiaalilautakunta katsoo, että päivähoitopalveluille ei ole uudisrakentamiseen johtavaa lisätarvetta alueella"  korvataan seuraavalla:

"Sosiaalilautakunta katsoo, että Kapun talohankkeelle on syytä jatkossa varata tonttiosuus, joka mahdollistaa asukastilan ja voisi myös vastata päivähoidon ja ensimmäisten perusopetusluokkien koulutarpeen yhteiskäytön tilojen muunneltavuuden periaatetta noudattaen."

Jaa-äänet: 0

Ei-äänet: 10
Gunvor Brettschneider, Andreas Helminen, Sirkku Ingervo, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Riitta Skoglund, Antti Valpas, Olli Valtonen, Mikko Virkamäki

Poissa: 1
Heidi Ruhala

Sirkku Ingervon vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 10-0, poissa 1.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Riikka Kurki, päivähoidon suunnittelija, puhelin: 310 46302

riikka.kurki(a)hel.fi

Kaupunginhallitus 19.11.2012 § 1286

HEL 2012-006673 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Sirkku Ingervon aloitteen loppuun käsitellyksi.

12.11.2012 Pöydälle

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Kiinteistölautakunta 15.11.2012 § 574

HEL 2012-006673 T 00 00 03

Päätös

Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle valtuutettu Sirkku Ingervon ja 9 muun valtuutetun aloitteesta seuraavan lausunnon:

Kiinteistötoimen tilanhallinnan toimintaperiaatteet tukevat palveluverkon tilankäytön tehostamistavoitteita ja ovat työväline kaupungin toimitilaomaisuuden käytön, suunnittelun ja ohjauksen yhdenmukaistamiseksi ja kaupungin toimitilapolitiikan vahvistamiseksi nykyisestä.

Kaupungin kokonaisetua varmistettaessa tilaratkaisuja ja tilakustannuksia ei voida rajoittua tarkastelemaan vain yksittäisen tilatarpeen tai hallintokunnan kannalta, vaan vaihtoehtojen seuraukset tulee arvioida läpinäkyvästi kaupungin kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta.

Toimitilaomaisuuden hallinnassa, ohjauksessa ja suunnittelussa otetaan aina huomioon kaupungin kokonaisedun toteutuminen. Kaupungin kokonaisedulla tarkoitetaan taloudellisten vaikutuksien lisäksi myös muita yhteiskunnallisia ja yhteiskuntapoliittisia näkökohtia, kuten yhteiskuntarakenteelliset ja kaupunkikuvalliset näkökohdat, ympäristöpoliittiset tavoitteet ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä elinkaariajattelun ja kestävän kehityksen edistäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Kokonaisedun harkinta tehdään pitkällä aikajänteellä koko kaupungin toiminnan ja talouden näkökulmasta.

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan vuodelta 2010 todennut, että kaupungin talous on rakenteellisten uudistusten edessä, kun tuloutusmahdollisuudet Helsingin Energialta vähenevät ja mikäli myös kuntien veropohjaa tullaan kaventamaan. Kaupunginhallitus on lausunnossaan tarkastuskertomuksesta todennut, että kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman mukaan kaupungin toimintamenot tulee sopeuttaa olemassa oleviin tuloihin. Tavoitteena on, että palvelutuotannon menot asiakasta kohden nousevat korkeintaan kustannustason nousua vastaavasti, asiakas- ja palvelukohtaisia yksikköhintoja pienennetään ja tilakustannusten osuutta palvelujen kustannuksista pienennetään. Toimenpiteinä toimintamenojen sopeuttamisessa tuloihin ovat muun muassa organisaation rakenteelliset uudistukset, henkilöstömäärän sopeuttaminen, toimintojen tarkastelu yli hallintorajojen, toimitilaverkon tehostaminen ja sähköisen asioinnin lisääminen.

Tilakeskus on käynnistänyt yhteistyössä palveluhallintokuntien kanssa palveluverkon poikkihallinnollisen kehittämisprojektin, jossa on tavoitteena selvittää alueelliseen tarkasteluun perustuen kaupungin hallintokuntien tilankäytön tehostamismahdollisuudet yhteistyössä kaikkien tarkastelualueella toimivien kaupungin hallintokuntien kanssa. Tarkastelualueella käydään läpi kaikki kaupungin omassa käytössä olevat tilat; omistussuhteet, käyttötarkoitus, käyttäjät, tilan sijainti, koko ja ominaisuudet sekä tekninen kunto ja korjaustarpeet. Selvitystyön tuloksena saadaan alueellinen tilankäytön pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jossa ovat mukana kaikki tarkastelualueella olevat hallintokuntien toimitilat.

Tilahallinnon tavoitteena on yhteistyössä hallintokuntien kanssa laatia alueelliset tilankäytön pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmat koko kaupungin osalta meneillään olevasta kehittämishankkeesta saatavien kokemusten perusteella siten, että tilankäyttö tehostuu ja järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti voidaan luopua sellaisista kaupungin omistamista rakennuksista ja osakemuotoisista tiloista, joiden omistaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Tavoitteena on saattaa rakennus- ja tilaomistus pitkällä aikavälillä sellaiselle tasolle, että kaupungilla on taloudelliset edellytykset huolehtia omistamansa rakennus- ja tilakannan käyttöarvon säilymisestä.

Kiinteistötoimen hallinnossa on kaupungin omistamaa palvelu- ja toimitilaa yhteensä noin 2 544 000 huoneistoneliömetriä, mistä kaupungin omien toimintojen käytössä on noin 1 885 000 htm² (74 %), ulkopuolisille toimijoille vuokrattua tilaa on noin 472 000 htm² (19 %)
ja korjattavana tai muuten tyhjillään olevaa tilaa on noin 187 000 htm² (7 %).

Tilakeskus on valmistellut omistajahallinnassaan olevien rakennusten ja osaketilojen arvotuksen, jossa rakennukset ja osaketilat jaettiin neljään eri luokkaan:

Pidä
- Kohteet, jotka kaupunki omistaa ja ylläpitää pitkällä tähtäimellä

Kehitä/pidä
- Kohteet, jotka kaupunki pitää ja kehittää omistuksessaan

Kehitä/luovu
- Kohteet, joita kehitetään luopumistarkoituksessa

Luovu
- Kohteet, joista luovutaan ilman kehittämispanosta.

Kiinteistötoimen hallinnossa olevan rakennetun omaisuuden uudishintainen arvo vuoden 2012 hintatasossa on noin 7,4 miljardia euroa ja tekninen arvo on noin 4,7 miljardia euroa. Teknisellä arvolla tarkoitetaan sitä arvoa, joka rakennuskannalla on jäljellä käytöstä aiheutuvasta kulumisesta ja teknisestä vanhenemisesta aiheutuvan arvonalenemisen jälkeen. Teknisen arvon ja uudishintaisen arvon suhde eli keskimääräinen kuntoluokka on noin 63 %.

Määritelmällisesti rakennusomaisuuden korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennusten korjauksista on tingitty verrattuna korjaustasoon, jolla rakennukset olisi pidetty kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tämän nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan laskea ja määrittää yksittäisten rakennusten ja koko rakennusomaisuuden rahamääräinen korjausvelka.

Rakennuskannan korjausvelka on vuonna 2012 noin 1 200 miljoonaa euroa, ja vuotuinen käytöstä ja teknisestä vanhenemisesta aiheutuva rakennuskannan kuluma on tällä hetkellä noin 190 miljoonaa euroa vuodessa. Kuluman vaikutusta rakennuskannan käyttöarvon kehitykseen voidaan arvioida vertaamalla vuotuista kulumaa korjausinvestointitason suuruuteen. Vuonna 2011 korjausrakentamiseen käytettiin investointimäärärahaa noin 142 miljoonaa euroa ja vuoden 2012 talousarviossa on korjausrakentamiseen osoitettu noin 114 miljoonaa euroa, mutta ko. vuoden 3. ennusteen mukaan korjausrakentamiseen on tarpeen kohdistaa noin 136 miljoonaa euroa sen johdosta, että vuoden aikana on ilmennyt kiireellisiä vuoden 2012 rakennusohjelmaan kuulumattomia korjaustarpeita, joiden suorittaminen on välttämätöntä tilojen käytettävyyden turvaamiseksi.

Kiinteistölautakunta on kokouksessaan 9.8.2012 esittänyt 22 miljoonan euron lisämäärärahan myöntämistä tilakeskuksen käyttöön talonrakennuksen investointimäärärahaan vuodelle 2012 edellä mainittujen kiireellisten vuoden 2012 rakennusohjelmaan kuulumattomien rakennushankkeiden toteuttamista varten, ja kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 7.11.2012 oikeuttanut kiinteistölautakunnan ylittämään vuoden 2012 talousarvion kohdan
8 02 01 Tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet 1 000 000 eurolla ja kohdan 8 02 02 Tilakeskuksen korjaushankkeet 21 000 000 eurolla.

Edellä kuvattu kehityssuunta on jatkunut jo pitemmän aikaa, ja kyseisen kestämättömän kehityksen suunnan muuttaminen edellyttää rakennettujen kiinteistöjen omistajapolitiikan uudelleenarviointia ja rakennetun omaisuuden määrän saattamista sellaiselle tasolle, että kaupungilla on riittävät taloudelliset edellytykset ja henkilöresurssit rakennetun omaisuuden käyttöarvon pitämiseksi kohtuullisella toiminnan edellyttämällä tasolla. Kaupungin omistaman rakennuskannan jatkuva korjausvelan kasvu johtaa kiireellisten, välittömiä toimenpiteitä vaativien korjausten merkittävään lisääntymiseen: äkillisistä vikaantumisista aiheutuvat vahingot ja niiden kerrannaiskustannukset käyttökielloista, väistötiloista ja käyttäjien terveysriskeistä kasvavat ja hankkeiden toteutukset siirtyvät. Kiinteistötoimen tavoitteena on hallintokuntien tarpeisiin osoitetun rakennusomaisuuden käyttöarvon ja teknisten ominaisuuksien säilyttäminen siten, ettei tulevaisuudessa jouduta tarpeettomiin lisäinvestointeihin vuosia jatkuneiden ali-investointien vuoksi.

Kiinteistöviraston tilakeskus valmistelee vuosittain talousarvioon lukuun ”8 02 Talonrakennus” yhteistyössä palveluhallintokuntien kanssa ehdotuksen rakentamisohjelmaan uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen käytettävistä määrärahoista. Kaupunginhallituksen vahvistamien Tilahankkeiden käsittelyohjeiden 2008 mukaan tilahankkeiden suunnittelun tulee sopeutua taloussuunnitelmassa esitettyyn ajoitukseen. Tarveselvitys uudis-, lisärakennus- ja muutoshankkeista tulee olla käytettävissä jo silloin, kun hallintokunnat esittävät hankkeen sisällyttämistä taloussuunnitelman rakentamisohjelmaan. Tarveselvitysvaihe sisältää toiminnallisen tarveselvityksen, jonka tekee käyttäjähallintokunta, ja toteuttamisvaihtoehtojen selvityksen, jonka tekee tilakeskus yhteistyössä käyttäjähallintokunnan kanssa. Tarveselvityksen hyväksyy käyttäjähallintokunta.

Kiinteistölautakunta toteaa, että palveluhallintokunnat eivät ole esittäneet Kapuntaloa talonrakennuksen investointiohjelmaan ja että kaupunginhallituksen vahvistamien Tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaan kaikki palveluhallintokuntien uudisrakennushankkeet, myös Kapuntalo, otetaan talonrakennusohjelmaan käyttäjähallintokuntien esityksestä sen jälkeen, kun käyttäjähallintokunnat ovat tehneet tilahankkeesta tarvepäätöksen.

Esittelijä

tilakeskuksen päällikkö

Arto Hiltunen

Lisätiedot

Martti Siren, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 40352

martti.siren(a)hel.fi

Irmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: 310 42319

irmeli.grundstrom(a)hel.fi

Opetuslautakunta 30.10.2012 § 182

HEL 2012-006673 T 00 00 03

Päätös

Opetuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Sosiaaliviraston toimesta on 2000-luvun alussa suunniteltu opetus-, päivähoito- ja harrastustiloja sisältävän Kapuntalon rakentamista Tapaninvainion alueelle. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin, koska alueella on riittävästi koulutilaa.

Pukinmäen peruskoulun oppilaaksiottoalueella, johon Tapaninvainiokin kuuluu, on tällä hetkellä käytettävissä pysyviä oppilaspaikkoja Pukinmäen peruskoulukiinteistössä 757 ja Erkki Melartinintien sivukoulussa 82. Sivukoulusta luovutaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 31.5.2011 tekemän päätöksen mukaan vuonna 2013. Lisäksi osoitteessa Immolantie 9 on opetustoimintaa siirtokelpoisessa viipalekoulurakennuksessa. Väestöennusteen mukaan alueella asuvien peruskouluikäisten lasten määrä vuosina 2013–2022 vaihtelee 709 ja 768 välillä. Näiden lukujen valossa ei alueella nykyisten tilojen lisäksi ole lisätilantarvetta.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291

kaisa.nuikkinen(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2012 § 325

HEL 2012-006673 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että jos aloitteen mukainen Kapuntalo päätetään rakentaa, asemakaavan puolesta sen sijoittamiselle Kirkonkyläntien ja Immolantien väliselle tontille 39055/41 ei ole estettä. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa (nro 10165) julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), jolla on rakennusoikeutta 3 800 kerrosneliömetriä. Tontilla on tällä hetkellä päiväkodin ja ala-asteen väliaikaiset rakennukset.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa lisäksi, että 2000-luvun alussa on laadittu hankesuunnitelma opetus-, päivähoito- ja harrastustiloja sisältävän Kapuntalon rakentamisesta Tapaninvainion alueelle osoitteeseen Uimarannantie 8 (tontti 39049/2). Myöhemmin hankkeesta on luovuttu ja kiinteistölautakunta varasi sille kaavaillun tontin Esperi Oy:lle. Asemakaavamuutosta ei Kapuntalon vuoksi ole ollut valmisteilla.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Johanna Mutanen, arkkitehti, puhelin: 310 37299

johanna.mutanen(a)hel.fi