§ 281

Ryj / Den av ledamoten Sanna Hellström väckta motionen om hundparker

Bordlades 26.09.2012

HEL 2012-002571 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden beslutade stadsfullmäktige bordlägga ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Kristiina Matikainen, stadssekreterare, telefon: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige beslutar anse den av ledamoten Sanna Hellström väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredraganden

Ledamoten Sanna Hellström och 14 andra ledamöter har väckt en motion i vilken det föreslås att oinhägnade hundparker av lätt konstruktion ska anläggas och att hundägarna och invånarna ska höras när hundparkerna planeras.

Stadsstyrelsen hänvisar till det utlåtande som kommit in och konstaterar att hundparkerna i urbana områden måste inhägnas bl.a. av säkerhetsskäl. Byggnadskontoret utreder möjligheterna att hitta en plats för ett område likt Östersundoms hundskog på mark som staden äger i grannkommunerna.

Byggnadskontoret håller kontakt med invånarföreningarna och med Helsingin seudun kennelpiiri ry, som företräder hundägarna.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Kristiina Matikainen, stadssekreterare, telefon: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 17.09.2012 § 995

HEL 2012-002571 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Sanna Hellströmin aloitteen loppuun käsitellyksi.

10.09.2012 Pöydälle

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 08.05.2012 § 245

HEL 2012-002571 T 00 00 03

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingissä on nykyisin 89 koira-aitausta. Aitauksissa koiria voidaan ulkoiluttaa vapaina, sillä järjestyslain mukaan koiria voi pitää taajamissa vapaana vain koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla. Aitauksissa koirat myös oppivat tulemaan toimeen lajitoveriensa kanssa. Samalla ne ovat tärkeitä koiranomistajien tapaamis- ja tiedonvälityspaikkoja. Koira-aitausten aitaaminen kaupunkimaisella alueella on tarpeellista koirien ja muun turvallisuuden takaamiseksi. Myös tällöin koirien on oltava omistajansa tai haltijansa valvonnassa, ja niiden pääsy liikenteen sekaan on estettävä.

Perustettaessa aitauksia tulee niiden ja asuinkortteleiden, sairaala-alueiden, hautausmaiden ja muiden koirien haukunnasta häiriintyviin alueiden välillä olla riittävä etäisyys. Myös muu virkistyskäyttö, kuten leikkipaikat, pelikentät, tärkeät yleiset ulkoilureitit, ladut ja kaikkien käytettävissä olevat luontoalueet, kilpailee tilasta koira-aitausten kanssa. Helsinki tiivistyy, eikä uusille, entistä suuremmille koira-aitauksille ole helppo löytää paikkoja. Suurille koira-aitauksille on tilaa lähinnä väljemmin rakentuneilla esikaupunkialueilla. Aitaaminen, joka mahdollistaa aitausten turvallisen käytön, on yleensä koira-aitauksen perustamisen suurin kuluerä. Varusteiden ja rakentamisen tasolla ei ole ollut vastaavan suuruista kustannusvaikutusta koira-aitauksen kokonaishintaan.

Koira-aitausten ja koirametsien sijoittamisessa on huomioitava myös maiseman-  ja luonnonsuojelu. Metsiin perustetuissa tavanomaisissa koira-aitauksissa metsänpohja saattaa kulua nopeasti paljaaksi. Östersundomin usean hehtaarin laajuisessa koirametsässä voi havainnoida koirien vaikutusta metsäluontoon. Alue on ollut vilkkaassa käytössä, josta johtuen metsäluonto on alkanut muuttua. Koirien virtsa ja ulosteet muuttavat metsänpohjan ravinnepitoisuuksia. Tallaaminen, kaivelu ja kaluaminen kuluttavat maapohjaa ja kasvillisuutta. Osa puustosta, varsinkin taimikot, kärsivät, eikä metsää enää saada uudistumaan luontaisesti.

Östersundomin koirametsän kaltaisia alueita ei ole Helsingin kaupungin alueella osoitettavaksi koirien käyttöön, mutta sellainen voi löytyä naapurikunnista Helsingin kaupungin omistamilta alueilta. Esimerkiksi Nuuksiosta saattaisi löytyä koirametsiksi soveltuvia kohteita. Suuri osa näistä alueista on liikuntaviraston hallinnassa rakennusviraston vastatessa luonnonhoidosta. Sijoitusasioista päättää alueen haltija.

Yhteistyö koiranomistajien ja asukkaiden kanssa

Rakennusvirasto kokee yhteistyön asukkaiden ja koiranomistajien kanssa tarpeelliseksi ja haluaa edistää sitä. Rakennusvirasto pitää myös säännöllisesti yhteyttä Helsingin seudun kennelpiirin, joka edustaa asukas-, käyttäjä- ja asiantuntijanäkemystä. Yksittäisten henkilöiden toiveet ja näkemykset ovat varsin moninaisia, sillä koiranomistajien ja muiden alueen asukkaiden mielipiteet saattavat poiketa toisistaan suuresti. Rakennusvirasto on kuullut asukasyhdistyksiä aina uusia koira-aitauksia perustettaessa jo siksi, että aitausten paikanvalinta herättää usein paljon toisistaan poikkeavia kannanottoja. Uuden koira-aitauksen perustamisen edellytyksenä on ollut aloite alueen asukasyhdistykseltä tai että se on merkitty asemakaavaan.

Yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt Rakennusviraston laatimat Helsingin koirapalveluperiaatteet syksyllä 2000. Periaatteet perustuvat koiranomistajille suunnatusta kyselytutkimuksesta saatuun aineistoon. Koirapalveluperiaatteita päivitetään käyttäjiltä saadun palautteen sekä ylläpidon havaintojen pohjalta vuoden 2012 aikana, jonka jälkeen ne viedään yleisten töiden lautakunnan hyväksyttäväksi. Mahdollisuuksia suurempien koira-aitausten perustamiseen ja koirametsän osoittamiseen Helsingin kaupungin omistamilta mailta naapurikunnissa tarkastellaan osana linjauksen päivitystä.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Kaisu Ilonen, suunnitteluasiantuntija, puhelin: 310 38638

kaisu.ilonen(a)hel.fi

Ritva Keko, laatuvastaava, puhelin: 310 38403

ritva.keko(a)hel.fi