§ 51

Kyselytunti

Päätös

Kyselytunnilla käsiteltiin kysymykset nro 9 ja 10:

Vt Yrjö Hakanen (nro 9)

"Pitkäaikaistyöttömyys on vakava inhimillinen, sosiaalinen ja myös taloudellinen ongelma. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan työelämästä syrjäytetty ja syrjäytynyt nuori maksaa kansantaloudelle noin 700 000 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan yksi työtön maksaa yhteiskunnalle lähes 20 000 euroa vuodessa verrattuna siihen, että hän olisi töissä.

Vuonna 2006 muutetun työmarkkinatukilain nojalla kunnat maksavat valtiolle puolet niiden työttömien työmarkkinatuesta, jotka ovat olleet työttöminä yli 500 päivää ja joille kunta ei ole järjestänyt työtä tai aktivointitoimenpiteitä. Helsingin kaupunki joutui viime vuonna maksamaan tätä ms. sakkomaksua 17,2 miljoonaa euroa (Kuntalehti 1/2012). Helsingissä pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste oli suurten kaupunkien heikoimpia, vain 23 prosenttia.

Aktiivisella työllistämisellä Helsinki voi säästää työmarkkinatuen sakkomaksuja ja saada työpanoksen, joka olisi tärkeä sekä työttömille että kaupungille. Kaupunki saisi verotuloja.

Kysynkin, mihin toimenpiteisiin Helsinki on ryhtynyt mielekkään työn järjestämiseksi työttömille ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi? Mihin toimiin kaupunki on ryhtynyt erityisesti Helsingin tilanteeseen soveltuvien toimintamallien kehittämiseksi ja kokeilemiseksi aktiivisissa työllistämistoimissa? Entä miten kaupunki on varautunut taloustaantuman myötä uhkaavan työttömyyden pahenemiseen esimerkiksi lisämäärärahojen osoittamiseksi työllisyyden hoitoon?" (Sj)

Vt Kauko Koskinen (nro 10)

"Valtuusto päätti vuoden 2006 toukokuussa täysautomaattimetron rakentamisesta Helsinkiin. Nyt valtuutetut ovat saaneet lehdestä lukea, että tulossa onkin puoliautomaattimetro kuljettajineen lisähintaan. Samalla on siirretty suoritusvastuita Siemensiltä HKL:lle ja samalla taloudellisia vastuita Helsingin verovaroista maksettavaksi.

Uusi sopimus siirtänee junien takuuaikaiset huoltotyöt ja junien saattamisen puoliautomaatti-järjestelmän mukaisiksi HKL:n vastuulle. Lisäksi HKL sitoutunee vielä maksamaan takuuaikaisten huoltotöiden johtamisesta.

Herää kysymys, miksei asioita varmistettu koeasennuksilla ennen urakkasopimuksen tekoa ja asetettu hankkeen toteutumiselle riittäviä sanktioita.

Hämmästyttää myös, että vielä viime lokakuussa mm. toimitusjohtaja Matti Lahdenranta vakuutteli täysautomaattimetron toteutuvan. Vaikuttaa, että kaupungin neuvottelijat ovat taitamattomuuttaan ja kokemattomuuttaan ajettu pakkotilanteeseen, jossa Siemens sanelee sopimusmuutosten ehdot.

Kysyn, miksei ennen urakkasopimuksen tekoa koeasennuksin varmistettu täysautomaattimetron toteutusmahdollisuutta ja miksei hankkeen toteutumiselle asetettu riittäviä sanktioita." (Ryj)

Lisätiedot

Mari Tammisto, hallintosihteeri, puhelin: 310 76004

mari.tammisto(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Kyselytunnilla käsitellään kysymykset nro 9 ja 10:

Vt Yrjö Hakanen (nro 9)

"Pitkäaikaistyöttömyys on vakava inhimillinen, sosiaalinen ja myös taloudellinen ongelma. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan työelämästä syrjäytetty ja syrjäytynyt nuori maksaa kansantaloudelle noin 700 000 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan yksi työtön maksaa yhteiskunnalle lähes 20 000 euroa vuodessa verrattuna siihen, että hän olisi töissä.

Vuonna 2006 muutetun työmarkkinatukilain nojalla kunnat maksavat valtiolle puolet niiden työttömien työmarkkinatuesta, jotka ovat olleet työttöminä yli 500 päivää ja joille kunta ei ole järjestänyt työtä tai aktivointitoimenpiteitä. Helsingin kaupunki joutui viime vuonna maksamaan tätä ms. sakkomaksua 17,2 miljoonaa euroa (Kuntalehti 1/2012). Helsingissä pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste oli suurten kaupunkien heikoimpia, vain 23 prosenttia.

Aktiivisella työllistämisellä Helsinki voi säästää työmarkkinatuen sakkomaksuja ja saada työpanoksen, joka olisi tärkeä sekä työttömille että kaupungille. Kaupunki saisi verotuloja.

Kysynkin, mihin toimenpiteisiin Helsinki on ryhtynyt mielekkään työn järjestämiseksi työttömille ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi? Mihin toimiin kaupunki on ryhtynyt erityisesti Helsingin tilanteeseen soveltuvien toimintamallien kehittämiseksi ja kokeilemiseksi aktiivisissa työllistämistoimissa? Entä miten kaupunki on varautunut taloustaantuman myötä uhkaavan työttömyyden pahenemiseen esimerkiksi lisämäärärahojen osoittamiseksi työllisyyden hoitoon?" (Sj)

Vt Kauko Koskinen (nro 10)

"Valtuusto päätti vuoden 2006 toukokuussa täysautomaattimetron rakentamisesta Helsinkiin. Nyt valtuutetut ovat saaneet lehdestä lukea, että tulossa onkin puoliautomaattimetro kuljettajineen lisähintaan. Samalla on siirretty suoritusvastuita Siemensiltä HKL:lle ja samalla taloudellisia vastuita Helsingin verovaroista maksettavaksi.

Uusi sopimus siirtänee junien takuuaikaiset huoltotyöt ja junien saattamisen puoliautomaatti-järjestelmän mukaisiksi HKL:n vastuulle. Lisäksi HKL sitoutunee vielä maksamaan takuuaikaisten huoltotöiden johtamisesta.

Herää kysymys, miksei asioita varmistettu koeasennuksilla ennen urakkasopimuksen tekoa ja asetettu hankkeen toteutumiselle riittäviä sanktioita.

Hämmästyttää myös, että vielä viime lokakuussa mm. toimitusjohtaja Matti Lahdenranta vakuutteli täysautomaattimetron toteutuvan. Vaikuttaa, että kaupungin neuvottelijat ovat taitamattomuuttaan ja kokemattomuuttaan ajettu pakkotilanteeseen, jossa Siemens sanelee sopimusmuutosten ehdot.

Kysyn, miksei ennen urakkasopimuksen tekoa koeasennuksin varmistettu täysautomaattimetron toteutusmahdollisuutta ja miksei hankkeen toteutumiselle asetettu riittäviä sanktioita." (Ryj)

Esittelijä

Kaikki 20.2.2012 klo 12 mennessä jätetyt kysymykset ovat tämän esityksen liitteenä, ja ne on toimitettu kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi seuraavasti:

9 (Sj), 10 (Ryj), 11 (Stj), 12 (Stj) ja 13 (Sj)

Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin julkaistaan kaupungin verkkosivuilla kyselytunnin päätyttyä.

Seuraava kyselytunti pidetään 28.3.2012. Tälle kyselytunnille tarkoitetut kysymykset on toimitettava viimeistään 19.3.2012 klo 12 kaupungin kirjaamoon (helsinki.kirjaamo@hel.fi).

Lisätiedot

Mari Tammisto, hallintosihteeri, puhelin: 310 76004

mari.tammisto(a)hel.fi

Liitteet