§ 175

Munkkiniemen korttelin nro 30040 sekä katu-, vesi- ja puistoalueiden (Tarvon alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11925)

HEL 2011-001164 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 30. kaupunginosan (Munkki-niemi, Vanha Munkkiniemi) korttelin nro 30040 sekä katu-, vesi- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston ase-makaavaosaston 12.11.2009 päivätyn ja 5.5.2011 muutetun piirustuksen nro 11925 mukaisena.

Esittelijä

  Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 30. kaupunginosan (Munkki-niemi, Vanha Munkkiniemi) korttelin nro 30040 sekä katu-, vesi- ja puis-toalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston ase-makaavaosaston 12.11.2009 päivätyn ja 5.5.2011 muutetun piirustuk-sen nro 11925 mukaisena.

Tiivistelmä

Alue sijaitsee Laajalahden rannalla, Turunväylän eteläpuolella, Helsingin ja Espoon rajalla.

Asemakaavan muutos mahdollistaa Tarvon saaressa sijaitsevan kah-den viime vuosisadan alusta olevan huvilan kunnostamisen ja käytön liike-, toimisto- tai toimitilana sekä pienimittakaavaisen lisärakentamisen alueelle. Käyttö ei saa häiritä alueen yleistä virkistyskäyttöä. Kerrosalaa suojelluissa rakennuksissa on yhteensä 400 k-m2. Lisäksi on kaksi erillistä rakennusalaa (150 k-m2 ja 200 k-m2) uusille rakennuksille ja talousrakennuksille (100 m2) sekä rakennusala mahdollisesti vuokrattavaa saunarakennusta varten (250 k-m2). Lähempänä Tarvontietä olevien rakennusten ryhmittely suojaa pihapiirin melulta.

Esittelijä

Aloite

Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on virkistysaluetta.

Asemakaavat

Alueella on pääosin voimassa vuonna 1950 vahvistunut asemakaava nro 2994. Kaavan mukaan alue on suurimmalta osaltaan puistoa. Ny-kyisen kevyen liikenteen väylän eteläpuolella on yleisten rakennusten korttelialue 30040. Voimassa oleva asemakaava on ajalta, jolloin yleis-ten rakennusten tonttien rakennusoikeutta ei määritetty. Korttelialueen tonttitehokkuudeksi on kiinteistörekisterissä oletettu e = 1, jolloin raken-nusoikeus vastaa tontin kokoa ja on 4 543 k-m2. Turunväylän viereisellä osalla aluetta on voimassa vuonna 1960 vahvistunut asemakaava nro 4728. Alue on kaavassa puisto- ja katualuetta.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa. Huvilat ovat yksityisessä omistuk-sessa. Alueen halki kulkevan kevyen liikenteen väylän molemmin puolin on vuokrattu alueet huvilarakennusten myynnin yhteydessä. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2038. Helsingin kaupunki omistaa saaresta myös sen Espoon kaupungin puolella olevan osan.

Alueen yleiskuvaus ja luonnonympäristö

Tarvo on Laajalahden pohjoispohjukassa oleva alue, alun perin saari, joka kuuluu Munkkiniemestä Espoon Tarvaspäähän ja Ruukinrantaan jatkuvaan selänteiden ja saarten ketjuun. Selänneketju muodostaa Laajalahden maisematilan pohjoisen reunan. Selänneketjun pohjois-reunaan rakennettu Turunväylä liittää Tarvon saaren maakannaksella mantereeseen sekä Espoon että Helsingin puolella. Turunväylä on merkittävä sisääntuloväylä Helsinkiin.

Saareen johtavien siltojen kautta kulkee Munkkiniemen ja Ruukinran-nan yhdistävä ulkoilutie. Saaren etelärannan kautta kiertää ulkoilupolku. Ajoyhteys saareen on Turunväylän vieressä kulkevan Ritokalliontien kautta.

Alue on vehmasta merenlahtimaisemaa. Tarvon saaren Helsingin puo-leinen osa on lehtipuuvaltaista puistometsätyyppistä aluetta. Espoon kaupungin puolella oleva länsipuoli on karumpaa ja suurelta osin avo-kalliota, joka korkeimmillaan nousee noin 15 m meren pinnan yläpuolel-le. Rannat ovat ruovikkoiset ja melko matalat. Saaren itäpuolella on louhittu tasanne eteläisemmän huvilan läheisyydessä.

Palvelut

Alueen lähimmät palvelut ovat Munkkiniemessä. Jouko-kaupunginosa-linja J33 liikennöi Tarvon ja Munkkivuoren ostoskeskuksen väliä 1,5 tunnin välein.

Suojelukohteet

Alueella on kaksi 1920-luvun huvilarakennusta. Pohjoisempi selkeästi kaksikerroksinen rakennus on rakennuslupakuvien mukaan rakennettu vuonna 1926. Rakennus on kapearunkoinen ryhdikäs klassisistinen hirsirakennus. Rakennuksessa on päädyistä aumattu harjakatto. Kevy-en liikenteen väylän eteläpuolella oleva huvilarakennus on rakennuslu-pakuvien mukaan rakennettu vuonna 1928. Rakennus on harjakattoi-nen ja siinä on poikkipääty molempiin suuntiin. Rakennusta on myö-hemmin laajennettu melko suurella merelle päin avautuvalla matalam-malla kuistiosalla.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on tietoliikenne- ja sähköverkko.

Maaperä

Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on pääosin kitka-maa-aluetta, jossa maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin. Paikoin kallion pinta on näkyvissä tai hyvin lähellä maan-pintaa. Alueen pohjois- ja koillisosassa maaperä on täytealuetta, jossa saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on 1–3 m.

Ympäristöhäiriöt

Kaava-alue on suurelta osin Turunväylän moottoriajoneuvoliikenteen melualueella. Turunväylällä on nykyisin liikennettä n. 37 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Päivän keskimelutasot lähimpänä Turunväylää olevien rakennusten julkisivujen tasolla ovat nykyisin 60–65 desibeliä. Ennustevuonna 2025, jolloin vuorokausiliikenne on ennusteiden mu-kaan n. 52 000 ajoneuvoa, päivämelutasot julkisivuilla nousevat yli 65 desibelin. Saaren eteläkärjen virkistysaluilla päivän keskimelutasot ovat n. 55–60 desibeliä.

Tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on säilyttää alueella olevat huvi-larakennukset osoittamalla niille alueen virkistyskäytön yhteyteen sopi-va käyttötarkoitus. Samalla pyritään monipuolistamaan alueen käyttöä. Rakennukset ostaneen yksityishenkilön tavoitteena on korjata raken-nukset ja vuokrata ne. Eteläisemmän huvilan läheisyyteen on tarkoitus rakentaa vuokrattavissa olevat saunatilat. 

Asemakaavan muutosehdotus

Liike-, toimisto- tai toimitilarakennusten korttelialueet (KY)

Olemassa olevien rakennusten läheisyyteen, molemmin puolin Ritokal-lionpolkua, on osoitettu liike-, toimisto- ja toimitilarakennusten kortteli-aluetta (KY). Alueelle saa sijoittaa kulttuuritoimintaa tai virkistyskäyttöä palvelevia toimitiloja, jotka eivät häiritse alueen yleistä virkistyskäyttöä. Alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi työ- tai kahvila-/ravintolatiloja. Suojeltuihin rakennuksiin sallitaan asuintiloja toiminnalle välttämättö-mälle henkilökunnalle, kuitenkin enintään puolet rakennuksen kerros-alasta, ts. korkeintaan 100 k-m2:n kokoinen asunto kumpaankin raken-nukseen. Rakennusten melko syrjäisen sijainnin ja ilkivallan riskin vuoksi on hyvä, että rakennuksissa on toimintaa ympärivuorokautisesti.

KY-alueilla on yhteensä kolme tonttia. Pohjoispuolella on tiehen rajoit-tuva tontti 30046/3, jolla sijaitsee toinen suojelluista huvilarakennuksis-ta. Suojellun huvilan lisäksi tontille on osoitettu rakennusala (150 k-m2) nykyisen huonokuntoisen talousrakennuksen kohdalle. Tontti on jo vuokrattu huvilan omistajalle ja alueen nykyiselle käyttäjälle. Vuokratun tontin pohjoispuolelle on osoitettu uusi tontti 30046/2, jolle on osoitettu eteläreunalle rakennusala (200 k-m2). Tarkoitus on, että tilatarpeiden mahdollisesti kasvaessa pohjoisempi tontti on mahdollista antaa vuok-ralle samalle toimijalle ja tontille rakentaa uusi rakennus siten, että ne nykyisten rakennusten kanssa muodostavat pihapiirin ja samalla anta-vat melusuojaa Turunväylän suuntaan.

Ritokallionpolun eteläpuolella olevalle tontille 30040/2 on osoitettu ra-kennusala nykyistä huvilarakennusta varten (200 k-m2) ja lisäksi ra-kennusala uutta saunarakennusta varten (250 k-m2).

Kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa talotekniikkaan liit-tyviä tiloja. Jäte- ja muut huoltotilat tulee sijoittaa rakennuksiin tai kulla-kin tontilla enintään 20 k-m2:n suuruiseen erilliseen talousrakennuk-seen, jonka saa rakentaa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Talousrakennuksen tulee olla puuta. Muuten rakentamisesta määrä-tään, että rakennuksen pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla puu-ta. Kattomateriaalin tulee olla tumman harmaata konesaumattua peltiä tai huopaa. Yksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 5 m ja kaksikerroksisen 6,5 m. Kaikki autopaikat tulee sijoittaa LPA-alueelle ja paikkoja tulee olla vähintään 1 autopaikka/50 k-m2. Tontteja ei saa ai-data.

Yleinen pysäköintialue (LP)

Ritokalliontien varteen Turunväylän melualueella on osoitettu yleinen pysäköintialue (LP). Alueen rannanpuoleinen osa on osoitettu istutetta-vaksi.

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

Ritokalliontien Turunväylän viereisen osuuden varteen on osoitettu au-topaikkojen korttelialue (LPA). Alue on osoitettu toimitilatonttien käyt-töön. Alue tulee sopeuttaa maastoon ja jakaa puu- ja pensasistutuksin puistomaiseen ympäristöön sopivaksi.

Lähivirkistysalueet (VL)

Tarvon alueen eteläpuoli ja pieni osa Ritokallionpolun pohjoispuolelta on lähivirkistysaluetta (VL). Eteläkärjen rannan tuntumassa jo nykyisin kulkeva polku on kaavaan merkitty likimääräisenä ulkoilutienä. Ritokal-lionpolun eteläpuolella on varaus vesialueella venereittiliikenteen laituria varten (w/l). Alueen suunnitteluvaiheessa oli esillä ajatus venereittiliikenteestä ja varaukset on jätetty kaavaan mahdollista myöhempää vesiliikenteen tarvetta varten.

Suojaviheralue (EV)

Turunväylän ja sen liikenteen aiheuttaman melun läheisyydessä olevat alueet on merkitty suojaviheralueiksi (EV).

Vesialue (W)

Asemakaavan muutosehdotuksessa on mukana vesialueet n. 25 m etäisyydeltä rantaviivasta. Lankiniemestä tulevan kevyen liikenteen sil-lan viereen on merkitty vesialue venereittiliikenteen laituria varten (w/l) ja siitä etelään vesialue uimalaituria varten (w/u). Uimalaiturialueen on tarkoitus palvella alueelle mahdollisesti rakennettavaa saunaa.

Liikenne ja katualueet

Alueen halki kulkevalle kevyen liikenteen reitille on kaavassa varattu katualuetta. Ajoyhteydet tonteille kulkevat Turunväylän eteläreunassa olevan Ritokalliontien kautta. Ritokallionpolku on kokonaan varattu ja-lankululle ja polkupyöräilylle, mutta huoltoajo tonteille on sallittu.

Ritokalliontien alkupään liikennemäärä on 250 ajoneuvoa vuorokau-dessa.

Kaavan mukainen rakentaminen lisää Ritokalliontien alkupään liiken-nemäärää 150 ajoneuvolla vuorokaudessa.

Alueelle ei ole palvelulinjan lisäksi muuta julkista liikennettä.

Luonnonympäristö

Uusi rakentaminen sijoittuu saaren parhaiten kulutusta kestävään osaan, vanhojen huviloiden pihapiireihin. Ekologisesti ja maisemaku-valtaan herkimmät alueet, kalliomaasto ja rantavyöhyke on osoitettu lä-hivirkistysalueeksi.

Suojelukohteet

Kaava-alueella olevat kaksi huvilarakennusta on suojeltu sr-2-määräyk-sellä: "Paikallishistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteelli-sesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen raken-teiden, julkisivujen tai vesikaton historiallista tai kaupunkikuvallista ar-voa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaus- ja muutostöi-den yhteydessä rakennuksen rakenteet, julkisivut, ikkunat, ulko-ovet ja vesikatto tulee kunnostaa alkuperäistoteutuksen mukaisesti."

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on tietoliikenne- ja sähköverkko. Lähin rakennettu vesihuolto-verkosto on Ritokalliontie 18:n kohdalla. Alueen vesihuolto tulee toteut-taa kiinteistökohtaisilla järjestelyillä. Asemakaavan toteuttaminen edel-lyttää tietoliikennekaapelin siirtämisen tontilla 30046/2.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen maaperä on pääosin kitkamaata, rakennukset perustetaan maanvaraisesti kantavan maapohjan varaan.

Olemassa olevien tietojen mukaan alueella ei ole harjoitettu sellaista toimintaa, josta olisi syytä epäillä maaperän pilaantuneisuutta.

Ympäristöhäiriöt

Turunväylän meluesteiden tiesuunnitelmassa (2006) ei ole esitetty me-luesteitä kaava-alueen kohdalle. Meluesteiden rakentamiselle ei ole teknistaloudellisia perusteita, kun otetaan huomioon kaava-alueen maankäytön määrä ja käyttötarkoitus. Lähimpänä väylää olevien toimi-tilarakennuksille annetaan kaavamääräyksissä vaatimuksia rakenteiden ääneneristävyydestä Turunväylän liikennemelua vastaan.

Nimistö

Kaavassa olevien katualueiden rajat muuttuvat, vaikka nimet ovat van-hoja. Aiemmin voimassa olevassa kaavassa Ritokallionpolku päättyi Tarvon itärannalle leveälle katualueelle. Ritokalliontien katualue kiersi saaren länsikautta melko keskelle saarta päättyväksi kaduksi. Alueen läpi ei kulkenut yhtenäistä katualuetta. Muutoksessa kaava-alueen halki kulkeva kevyen liikenteen väylä on merkitty katualueeksi ja nimetty Ritokallionpoluksi ja pohjoisempaa kulkeva Ritokalliontie päättyy katu-alueiden risteämiskohtaan. Tontin 30040/2 osoite muuttuu Ritokallion-tiestä Ritokallionpoluksi.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Huvilarakennusten suojelu ja kunnostaminen säilyttää alueen paikal-lishistoriaa. Alueelle sijoittuva toiminta ja uudet rakennukset rikastutta-vat alueen toimintaa ja kaupunkikuvaa. Alueelle nyt suunniteltu kuvatai-teeseen liittyvä toiminta lisää Munkinseudun kulttuuritarjontaa ja tuo li-sänsä Laajalahden ympärillä olevien kulttuurikohteiden kirjoon (Did-richsenin taidemuseo, Gyllenbergin taidemuseo, Villa Elfvik, Tarvas-pää). Alueelle suunnitteilla oleva vuokrattava saunarakennus lisää vir-kistäytymismahdollisuuksia meren äärellä.

Alueen osoittaminen osittain yksityiseen käyttöön rajaa jossain määrin ulkoilumahdollisuuksia alueella. Alueen vähiten liikennemelusta kärsivä eteläosa on kuitenkin edelleen yleisessä käytössä ja alueen kulkumah-dollisuudet säilyvät entisellään.

Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuk-sia, koska Helsingin Vesi ei tule omalla kustannuksellaan tarjoamaan alueelle mahdollisuutta liittyä sen vesi- ja viemäriverkostoon. Alueen katualueet säilyvät lähes ennallaan.

Toteutus

Rakennukset ostanut yksityishenkilö on jo aloittanut niiden kunnosta-misen. Tällä hetkellä omistajan suunnitelmissa on vuokrata suojellut ta-lot kahdelle eri kuvataiteilijalle. Heillä puolestaan on tarkoituksena käyt-tää rakennuksia pienimuotoisesti asumiseen, työtilana, näyttelytilana ja mahdollisesti avata näyttelytilojen yhteyteen kahvila. Lisäksi alueen olemassa olevat rakennukset omistavan yrittäjän suunnitelmissa on ra-kentaa eteläisemmän talon yhteyteen vuokrattavat saunatilat. Saunojen suunnittelusta on ajatuksena järjestää Aalto-yliopiston opiskelijakilpailu.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston ase-makaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 29.12.2005). Päivitetty osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelma lähetettiin 27.10.2008.  

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2005–2009 kaavoituskatsauk-sissa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointi-suunnitelmien mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Munkkiniemen kirjastossa 17.11.–5.12.2008 sekä viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 19.11.2008.

Kaavaluonnoksen nähtävilläolon kanssa samaan aikaan kuultiin alueen asukkaita myös Munkkiniemen alueelle suunnitellun vesigolfharjoittelu-radan sijainnista. Lyöntirataa koskeva materiaali oli esillä kaavamuu-tosaineiston yhteydessä ja asiaa esiteltiin luonnosta koskevassa yleisö-tilaisuudessa.

Hanke on sittemmin rauennut. Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi 12.2.2009 hankkeesta lausunnon, jossa se ei puoltanut esitetyn kaltai-sen vesigolfradan sijoittamista Munkkiniemen rannan alueelle. Lauta-kunta katsoi, että rata lisäisi alueen liikennemääriä sekä aiheuttaisi haittaa alueen virkistyskäytölle. Lisäksi asiassa on huomioitava Laaja-lahden sekä läheisen Natura-alueen merkittävyys luontokohteena.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Asemakaavan muutoksen lähtökohtana on pidetty sopivan käytön et-simistä saaressa oleville huvilarakennuksille. Ilman käyttöä rakennukset olivat vaarassa tulla puretuiksi. Aikaisemmin alueelle oli vireillä kalastukseen liittyvä hanke ja suunnitelma Itämerikeskukseksi. Hankkeet eivät edenneet toteutukseen saakka.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyö-tä Helsingin Energian, Helsingin Veden, kaupunginmuseon, ympäristö-keskuksen, kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnittelukes-kuksen kanssa.

Helsingin Veden mielestä alueen vesihuolto on järjestettävä kiinteistö-kohtaisin ratkaisuin. Kaupunginmuseo kiinnittää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelemiseen sekä lisärakennusten mää-rään, mittakaavaan ja soveltuvuuteen maisemallisesti herkälle paikalle. Ympäristökeskus kiinnittää huomiota lepakkojen elinoloihin.

Esitetyt mielipiteet

Asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläoloon liittyen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapui 30 mielipidekirjettä, joista yksi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja muut asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä esitettiin keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Kaavaluonnoksesta saadut kriittiset mielipiteet kohdistuivat alueen lii-kenteeseen, virkistysalueen tärkeyteen ja rakennusten käyttötarkoituk-seen. Rakennusten suojelu nähtiin pelkästään positiivisena asiana.

Liikennettä koskevissa mielipiteissä haluttiin estää autoliikenne alueelle Ritokalliontien kautta. Ajoyhteyden järjestäminen muuta kuin olemassa olevaa katuyhteyttä käyttäen ei ole järkevää eikä mielipiteitä voitu ottaa huomioon. Virkistysaluetta ja käyttötarkoitusta koskevat mielipiteet on pyritty ottamaan kaavamuutoksessa huomioon.

Viranomaisyhteistyö, mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu vuoro-vaikutusraportissa (liite 3).

Ehdotuksen nähtävillä olo ja lausunnot

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 29.1.–1.3.2010, mistä on ilmoitet-tu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on lähetetty tieto Espoon kaupungille. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslaitoksen, kiinteistölautakun-nan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, kaupungin-museon johtokunnan ja Helsingin Vesi  -liikelaitoksen sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Espoon kaupungin lau-sunnot.

Lausunnot

Ympäristökeskuksella ja pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa ase-makaavan muutosehdotukseen.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus toteaa ehdotuksen sopivasti säilyt-tävän ja täydentävän alueen rakennettua ympäristöä.

Kiinteistölautakunnan mielestä asemakaavan muutos tukee olemassa olevien rakennusten säilymistä ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä.

Kaupunginmuseon johtokunta pitää kaavaehdotusta muuten hyvänä mutta ehdottaa, että kaavasta poistetaan suojellulle rakennukselle an-nettu ääneneristysvaatimus. Koska ääneneristysvaatimus ei ole erityi-sen kova ja se on täytettävissä ilman suojelurakennuksen arvojen tu-houtumista, vaatimusta ei ole poistettu kaavasta.

Yleisten töiden lautakunta esittää istutettavan alueen kaavamääräyk-sen tarkistamista ja puistoalueelle osoitetun rakennusalan poistamista. Kaavaehdotusta on tarkistettu lautakunnan ehdotuksen mukaisesti.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ehdottaa tarken-nusta, jonka mukaan uudisrakennuksen tulee sopeutua olemassa ole-vaan rakennuskantaan. Lisäksi lausunnossa esitetään liikennemelun torjuntaan tähtääviä muutoksia kaavaehdotukseen. Ympäristökeskuk-sen ehdotukset eivät sellaisenaan sovi alueen yrittäjälle, mutta kaavaan on tehty muita melunsuojaukseen tähtääviä muutoksia. Ratkaisu on esitelty ympäristökeskukselle sen ja Helsingin kaupungin välisessä kuukausikokouksessa.

Lausunnot ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite 3).

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen johdosta tehtyjen muutosten vuoksi kaavaehdotukseen on tehty muitakin muutoksia. Tontilla 30046/2 olevan rakennuksen jäteve-det ohjautuvat nykyisin tontin koillisosassa olevaan umpinaiseen jäte-vesisäiliöön. Talousrakennusten ja aitaamisen jälkeen nykyinen tontin pihan halki kulkeva jätevesiauton huoltoreitti ei ole enää mahdollinen. Sen takia kaavaan on merkitty päättyvä huoltoreitti rakennettavien ta-lousrakennusten taakse. Jätevesiauto pääsee reittiä pitkin niin lähelle jätevesisäiliötä, että sen tyhjentäminen on mahdollista.

Tontilla 30046/2 olevaa rakennusalaa on pienennetty ja sille osoitettua rakennusoikeutta vähennetty 250 k-m2:stä 200 k-m2:een. Tämä siksi, että tontista 30046/2 osa on liitetty tonttiin 30046/3 ja luonteva raken-nuksen paikka on pienentynyt. 

Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

-        Puistoalueella ollut 20 k-m2:n rakennusala on poistettu kaavasta.

-        Kaava-alueen pohjoisosassa olevan luonnonhoidon kannalta merkittävän metsäisen alueen kaavamääräys on tarkennettu siten, että se kuuluu: "Istutettava tai luonnontilassa säilytettävä alueen osa, jolla tulee olla vaihtelevan kokoisia ja -lajisia puita ja pensaita."

-        Rakennusten ulkoasua koskevaa määräystä on täydennetty siten, että se kokonaisuudessaan kuuluu: "Rakennuksen pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla puuta. Kattoma-teriaalin tulee olla tummanharmaata konesaumattua peltiä tai huopaa. Alueelle voidaan sijoittaa siirrettäviä vanhoja rakennuksia. Uusien tai siirrettävien rakennusten tulee so-peutua olemassa olevien rakennusten yhteyteen."

-        Tontin 30046/3 ulkotilojen liikennemelusuojausta on parannettu siten, että tonttiin on liitetty 7 m leveä kaistale tontista 30046/2 ja tälle osalle tonttia on määrätty rakennettavaksi talousrakennus tai talousrakennuksia ja niiden välit aitaamaan vähintään 3 m korkealla aidalla. Talousrakennuksille on osoitettu rakennusoikeutta 100 k-m2 ja rakennusten enimmäiskorkeudeksi on määrätty 3,5 m.

-        Uusien tai siirrettävien talousrakennusten viereen jäävä kookas mänty on osoitettu säilytettäväksi puuksi.

-        Kaavakarttaan on merkitty likimääräinen alueen osa huol-toliikennettä varten.

Asemakaavaselostus on vastaavilta osin tarkistettu.

Lisäksi kaavakarttaan on tehty muutama teknisluonteinen tarkistus.

Muutetut tilastotiedot

Alueen pinta-ala on 37 695 m2, josta liike-, toimisto- ja toimitilarakennusten korttelialuetta (KY) on 6 963 m2, lähivirkistysaluetta (VL) 13 014 m2, suojaviheraluetta (EV) 3 137 m2, yleistä pysäköintialuetta (LP) 464 m2, autopaikkojen korttelialuetta (LPA) 757 m2, katualuetta 2 464 m2 ja vesialuetta 10 896 m2. Rakennusoikeutta on 1 100 k-m2.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. 

Esittelijä

  Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 12.09.2011 § 783

HEL 2011-001164 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 30. kaupunginosan (Munkki-niemi, Vanha Munkkiniemi) korttelin nro 30040 sekä katu-, vesi- ja puis-toalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston ase-makaavaosaston 12.11.2009 päivätyn ja 5.5.2011 muutetun piirustuk-sen nro 11925 mukaisena.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Tuula Haatainen

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi