§ 160

Laajasalon puisto-, virkistys-, kesämaja-, palstaviljely- ym. alueiden (Stansvikin alue) asemakaavan hyväksyminen (nro 11960)

HEL 2011-001170 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) puisto-, virkistys-, kesämaja-, palstaviljely-, vesi-, katu-, liikenne- sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden asemakaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.1.2010 päivätyn ja 30.9.2010 muutetun piirustuksen nro 11960 mukaisena.

Käsittely

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Yrjö Hakanen ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi.

Puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Yrjö Hakasen palautusehdotusta ollut kannatettu, joten se raukesi.

Esittelijä

  Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) puisto-, virkistys-, kesämaja-, palstaviljely-, vesi-, katu-, liikenne- sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden asemakaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.1.2010 päivätyn ja 30.9.2010 muutetun piirustuksen nro 11960 mukaisena.

Tiivistelmä

Kaava-alue rajoittuu suunniteltuun Kruunuvuorenrannan asuinalueeseen, laajaan Hevossalmen ja Tullisaaren virkistysaluekokonaisuuteen, Kruunuvuorenrantaan johtavaan pääväylään (Koirasaarentie) ja mereen.

Asemakaava mahdollistaa Stansvikin alueen kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen säilyttämisen ja alueen kehittämisen julkisena virkistys-alueena, jossa perinteinen kesäkotitoiminta, luonnonsuojelulliset näkö-kohdat ja alueelle sopivat pienimuotoiset virkistystoiminnot lomittuvat. Kartanoalueen kulttuurihistoriallinen ympäristö suojeltavine rakennuk-sineen muodostaa merenrantojen kanssa monipuolisen ja elämykselli-sen ympäristön, jonka merkitys Laajasalon keskuspuistomaisten viher-alueiden ja Kruunuvuorenrannan välimaastossa vielä korostuu tulevai-suudessa, kun Kruunuvuorenrannan uusi asuinalue on valmis.

Stansvikin kartanon alue on merkitty puistoalueeksi, joka on kulttuuri-historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä (VP/s). Alueen arvokas ra-kennuskanta on suojeltu sr-merkinnöin. Kartanoalueelle on esitetty myös uudisrakentamismahdollisuuksia.  

Kaava mahdollistaa ravintolan laajentamisen, kahden viljelypalsta-alu-een perustamisen Stansvikintien varteen ja Vanhankylän kesämaja-alueen tiivistämisen sekä virkistyspalvelujen (melonnan tukikohta ja saunat) sijoittamisen alueen länsirannalle. Tahvonlahdenniemi on mer-kitty virkistysalueeksi, joka liittyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemapuistokokonaisuuteen (VL/s). Aluetta tulee hoitaa siten, että sen geologia-, luonto- ja maisema-arvot säilyvät.   

Alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009).

Esittelijä

Aloite

Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta vuonna 2008.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.4.2009 Stansvikin alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi edellyttäen, että jatkosuunnittelussa tutkitaan, voidaanko ravintolarakennuksen ja harjualueen väliin suunnitellun pysäköintialueen pysäköintipaikat sijoittaa alueen muiden pysäköintipaikkojen yhteyteen.

Luonnokseen sisältynyt Nuottaniemen alue on rajattu valmistellun eh-dotuksen ulkopuolelle alueen liikennejärjestelyjen vuoksi.

Kaavoitustilanne

Yleiskaava ja asemakaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kulttuurihistoriallisesti, raken-nustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää kaupunki-puistoaluetta.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavassa (Kvsto 10.12.2008) Stansvikin alue on virkistysaluetta, jonka kulttuurihistoriallinen arvo tulee säilyttää (V/S1), ja virkistysaluetta, jonka kulttuurihistoriallinen arvo sekä geolo-giset ja muut luonnonarvot tulee säilyttää (V/S2).

Alue on asemakaavoittamatonta.

Päätökset

Ympäristölautakunta hyväksyi 12.8.2008 Tahvonlahden harjun luonnonsuojeluohjelmaan. Rauhoituksen tarkoituksena on suojella Helsingin hyvin säilynyt ja maisemallisesti eheä soraharju sekä lepakoiden tärkeä esiintymisalue.

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tammikuussa 2008 Tahvonlahden harjun liittämisestä luonnonsuojeluohjelmaan kielteisen lausunnon.

Kaava-alue rajautuu koillisosassa Kvston 22.9.2010 hyväksymään Gu-nillankallion kaava-alueeseen. Kaavasta on valitettu.

Selvitykset

Kaavoituksen ja muun aluetta koskevan suunnittelun yhteydessä on tehty useita selvityksiä: mm. Stansvikin kartanoalueen ympäristöhistoriallinen selvitys ja Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen luonto-selvitys ja maankäytön luontovaikutusten arviointi.

Suunnitelmat

Kaavoituksen yhteydessä on aluetta koskevan suunnittelun yhteydessä laadittu seuraavat suunnitelmat: Stansvikin kartanoalueen yleissuunni-telma ja Stansvikin kartanoalueelle sijoittuvien, virkistykseen liittyvien alueiden ja rakennusten viitesuunnitelma sekä kesämajojen tyyppipii-rustusten laadinta.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa. Stansvikin kartanoalue on vuokrattu Jyty Helsinki ry:lle (Julkisten ja yksityisalojen toimihenkilöliitto). Vuokra-sopimus on toistaiseksi voimassa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Jyty Helsinki ry on ollut Stansvikin kartanon vuokralainen vuodesta 1945, jolloin kartanon ydinalue rakennuksineen vuokrattiin Helsingin kaupungin virkamiesyhdistykselle (KVL). Myöhemmin yhdistyksen vuokra-alue laajeni Nuottaniemeen, Koirasaarentien varteen ja Tahvon-lahdenniemen kärkeen. Nykyään Stansvikin kartanoalue, Tahvonlahden harju ja Nuottaniemi ovat yleistä virkistysaluetta.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Laajasalon lounaisosassa, meren ympäröivällä Tahvon-lahdenniemellä. Niemen kärki työntyy merelle ja erottuu maisemassa männikköisenä harjuna. Niemen länsiosan tyvi on kalliosta metsää, jon-ka rantavyöhykkeellä kasvaa isokokoisia kilpikaarnaisia mäntyjä. Näkö-ala avomerelle ja Suomenlinnan suuntaan on huikea. Niemen itäpuolen ruovikkoinen lahti, Tahvonlahti, kurottuu syvälle aina Koirasaarentielle asti. Tahvonlahden poukamat ovat ruovikon peittämät. Lahden keskellä on metsäinen saari, joka on ajan myötä kasvanut kiinni mantereeseen.

Stansvikin kartanon rakennukset pihapiireineen sijaitsevat niemen kor-keimmalla kohdalla, niemen keskiosan rehevässä kulttuurimaisemassa. Päärakennuksen edustalta itään aukeaa kartanopuisto, jota reunustaa pienempiä kartanokokonaisuuteen liittyviä rakennuksia. Kartanon pui-seen kaksikerroksiseen päärakennukseen johtaa komea, vanha tam-mikuja.

Rakennettu ympäristö

Stansvikin kartanoalue on maisemallisesti merkittävä ja eheä kokonaisuus, jonka syntyhistoria juontaa aina 1700-luvulle asti. Stansvikin kartano on ollut aina omistajiensa kesäkäytössä. Palvelusväki asui talviajan kartanon pihapiirin erillisissä rakennuksissa ja huolehti mm. navettatöistä ja karjasta ympäri vuoden.

Kartanoalueen vanhin rakennus on kartanon päärakennus (1804). Viereinen, kartanon kesävieraiden majoitukseen tarkoitettu rakennus, on vuodelta 1820, sitä on laajennettu vuonna 1898. Vanhimpiin rakennuksiin kuuluu myös komea venesuoja (1820). Kartanopuistosommitelman rakenteellisena osana on säilynyt läheisen saaren, Vanhankylän, eteläosan näköalakalliolle sijoitettu huvimaja eli temppeli (1800-luvun alku).

Palvelusväelle rakennettiin omat tilat; renkien talo (1820) ja piikojen talo (n. 1850), jotka ovat säilyneet. Päärakennuksen luoteispuolella on 1920-luvulla rakennettu kaksikerroksinen, hirsirakenteinen tilanhoitajan talo. Päärakennuksen länsipuolelle rakennettiin useita talousrakennuksia, kuten navetta, talli, vaunuvaja, kellari, riihi ja länsirannan venevaja. Näistä on jäljellä vaunuvaja, kellari ja venevaja sekä navetan kivijalka.

Uudemmat rakennukset sijaitsevat niemen länsipuolella. Niitä ovat navetan paikalle rakennettu ravintola (1960), länsirannalla sijaitseva hirsirakenteinen sauna (1948), talonmiehen asunto (1965) ja huoltorakennukset (1960-luku). Kartanon koillispuolella sijaitsevassa Vanhankylän metsäisessä saaressa on 23 kesämajaa (1960–1970-luku).

Palvelut

Stansvikin kartanon ravintola on avoinna suurimman osan vuodesta. Jyty Helsinki ry, joka on Stansvikin kartanon rakennuksien vuokraaja, vuokraa edelleen kartanon päärakennusta ja länsirannalla sijaitsevaa saunaa. Huviloissa olevia huoneita vuokrataan myös muille kuin Jyty Helsinki ry:n jäsenille. Vanhassakylässä on Jyty Helsinki ry:n jäsenillä 23 kesämajaa.

Luonnonympäristö

Tahvonlahti on reheväkasvuinen, ruovikon laajasti peittämä, reunoiltaan matala lahti, jonka itäreunat ovat rehevää, umpeen kasvanutta peltoa ja niittyä. Tahvonlahdenniemen tyvessä kasvaa kallioista vanhaa mäntymetsää. Kartanopuistossa ja sen lähiympäristössä kasvaa jaloja lehtipuita, erityisesti tammia. Tahvonlahdenniemen harjun kapea männikköinen kärki työntyy etäämmälle merelle.

Suojelukohteet

Kaava-alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Stansvikin kartano kuuluu Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutuksen kokonaisuuteen. (Museovirasto "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY 22.12.2009".)

Tahvonlahdenniemi, joka on kalliosydäminen pitkittäisharju, on geologialtaan, geomorfologialtaan ja maisemaltaan arvokas ja suojeltava alue. Tahvonlahden harju on ympäristökeskuksen luontotietokannassa arvioitu kuuluvan arvoluokkaan I.

Kaupungin luontotietokannassa on mainittu myös Tahvonlahden ruovikkoalueella sijaitseva n. 4 ha:n kokoinen liejukerrostuma, jolla on geologista ja geomorfologista arvoa.

Tahvonlahden n. 8 ha:n suuruinen rehevä pohjukka reunametsineen on linnustollisesti arvokasta aluetta. Varisluodon vajaan hehtaarin kokoinen kallioinen karu Varisluodonkari on linnustollisesti arvokas kohde.

Tahvonlahden harju ja Stansvikin kartanopuisto ovat lepakoiden tärke-ää esiintymisaluetta. Lepakot saalistavat mäntykankaalla ja jalopuuku-janteella. Ympäristökeskuksen luontotietokannassa lepakoiden esiinty-misalueen on arvioitu kuuluvan arvoluokkaan I.

Tahvonlahden kärjen harju on kasvistoltaan arvokasta aluetta. Kasvilli-suuden arvo perustuu näyttävyyteen (kilpikaarnamännyt), merenranto-jen kohtalaiseen luonnontilaisuuteen ja monipuolisuuteen.

Tavoitteet

Kaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen kehittyminen monipuolisena virkistysalueena siten, että alueen maisemalliset, kulttuurihistorialliset ja luonnon arvot säilyvät. Tavoitteena on kartanopuiston ytimen ennallistaminen ja kartanon maiseman palauttaminen.

Kartanon lähietäisyydelle, Kruunuvuorenrantaan rakennetaan asunnot n. 10 000 asukkaalle. Uusien käyttäjien myötä Stansvikin alue muuttuu julkisemmaksi virkistysalueeksi ja kävijöiden lisääntyminen luo edelly-tykset perustaa alueelle pienimuotoista virkistyskäyttöä palvelevaa toi-mintaa. Erityisesti Tahvonlahdenniemen länsiranta tarjoaa tähän hyvät puitteet. Tavoitteena on uusien käyttäjien sitouttaminen alueeseen ja mahdollisuuksien tarjoaminen yhteiseen toimintaan.

Tavoitteena on suunnitella kevyen liikenteen verkosto siten, että se oh-jaa hyvin alueella liikkujia. Kanavoitu kulku on ainoa tapa suojella Tah-vonlahden harjun arkaa kasvillisuutta ja luontoarvoja.

Stansvikin kartanoalueella toiminut kesänviettoperinne jatkuu. Asunto-rakentamisen myötä mahdollisesti myöhemmin poistuvat Uudenkylän kesämajapaikat korvataan uusilla paikoilla Vanhassakylässä Stansvikin kartanoalueella, jossa olemassa olevaa kesämaja-aluetta tiivistetään. Ympäröivä meri rantoineen, vaihteleva luonto, historiallinen ympäristö rakennuksineen ja alueen liittyminen saumattomasti laajempaan virkis-tysaluekokonaisuuteen luovat hyvät lähtökohdat kehittää Stansvikin aluetta koko Laajasalon virkistysalueen kohokohdaksi.

Asemakaavan sisältö

Puistot (VP/s)

Stansvikin kartanopuiston ydinalue on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi puistoalueeksi. Aluetta tulee hoitaa siten, että alueen ja rakennuskannan kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo säilyy. Myös Vanhankylän kesämaja-alueen eteläpuolella oleva alue on merkitty VP/s-alueeksi.

Lähivirkistysalueet (VL/s-1)

Stansvikin kartanopuiston pohjoispuoli, Tahvonlahdenniemen tyvi ja niemen selänne ovat virkistysaluetta, joka on kulttuurihistoriallisesti merkittävää maisemakokonaisuutta ja jota tulee hoitaa siten, että sen maisema-arvot säilyvät. Alueen sisällä on ohjeellinen alueen osa (ma), joka tulee säilyttää avoimena.

Lähivirkistysalue (VL/s)

Tahvonlahdenniemen kärkiosa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemapuistokokonaisuuteen liittyvää virkistysaluetta. Aluetta tulee hoitaa siten, että sen geologia-, luonto- ja maisema-arvo säilyvät.

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)

Urheilu- ja virkistystoimintojen alueelle on mahdollista sijoittaa merellistä virkistystoimintaa palvelevia rakennuksia.

Kesämaja-alue (R-1)

Vanhankylän kesämaja-alueella on 23 kesämajaa. Kaavassa alueelle on osoitettu 31 uutta majan rakennusalaa, joille saa rakentaa enintään 16 k-m2:n suuruisen tyyppipiirustusten mukaisen kesäkäyttöön tarkoitetun majan. Majojen läheisyyteen saa rakentaa enintään 10 m2:n suuruisen tasanteen. Kesämajojen välisen etäisyyden tulee olla vähintään 8 m ja niiden alapohjan tulee olla vähintään korkeustasolla +2.6.

Majojen sijoittelun lähtökohtana on ollut komean männikön säästämi-nen ja majojen välisen riittävän etäisyyden sekä riittävän yksityisyyden saavuttaminen. Kesämaja-alueen keskelle, sen itärannalle, on sijoitettu alueen yhteistilat (sauna/talousrakennus), jonka läheisyydessä on ra-kentamattomaksi jäävää yhteistä ulkotilaa. Kesämaja-alue toimii ekolo-gisesti kuivakäymälöiden, imeytyskenttien ja kesäveden varassa.

Viljelypalsta-alueet (RP)

Kaksi viljelypalsta-aluetta on sijoitettu lähelle Stansvikintietä entiselle niitylle ja kartanon pihapiiriin paikkaan, jossa jo on viljelypalstoja. Piha-piirissä palsta-aluetta jäsennetään sekä laajennetaan.

Yleiset pysäköintialueet (LP)

Pysäköintialueet on osoitettu Stansvikintien varteen. Pohjoisella pysä-köintialueella on 39 pysäköintipaikkaa, kartanoalueen keskiosassa 36 pysäköintipaikkaa ja Stansvikintien päätteessä, ravintolarakennuksen takana 20 pysäköintipaikkaa. Kaavan toteuttamisen myötä pysäköintipaikkojen määrä lisääntyy 36 paikalla. Paikkoja on yhteensä 95.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.4.2009 antamassa jatkosuunnitte-luohjeessa esitettiin tutkittavaksi harjulla sijaitsevan pysäköintialueen siirtämistä muiden pysäköintialueiden yhteyteen. Harjulla sijainnut py-säköintialue on kaavaehdotuksessa siirretty ravintolarakennuksen taak-se.

Vesialue (W)

Vanhankylän eteläosaan on merkitty Tahvonlahden vesialueen osa (wa), joka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja joka tulee säilyttää avoimena.

Liikenne

Kaava-alueen pääliikennemuoto on kävely ja pyöräily. Stansvikintie on osa pääulkoilureittiä, joka suuntautuu pohjoisessa Kruunuvuoreen ja etelässä reitti jatkuu rannan suuntaisesti Kruunuvuorenrantaan. Uusi poikittainen pääulkoilureitti on linjattu Vanhankylän pohjoispuolelta Tahvonlahden yli sillalla olemassa olevalle Hevossalmen ja Tullisaaren väliselle pääulkoilureitille.

Alue on saavutettavissa tulevaisuudessa joukkoliikenteellä huomatta-vasti nykyistä paremmin. Lähin bussipysäkki, joka on uudella rakennet-tavalla asuinalueella Tahvonlahdenniemen länsipuolella, on n. 200 m:n etäisyydellä Stansvikin kartanon pihapiiristä. Suoraan keskustasta suunnitellulla raitiotieyhteydellä on pysäkit Koirasaarentiellä Stansvikin-tien liittymän kohdalla, n. 700 m:n päässä Stansvikin kartanosta ja n. 450 m:n päässä Vanhankylän kesämaja-alueesta.

Palvelut

Stansvikin kartanon virkistysalue tulee Kruunuvuorenrannan rakentami-sen myötä palvelemaan huomattavasti nykyistä suurempaa kävijämää-rää. Alue tarjoaa mahdollisuuden virkistäytymiseen meren äärellä vaih-televassa kulttuuri- ja luontoympäristössä. Alueen kulttuurihistorialliseen ympäristöön on pyritty sijoittamaan toimintoja, jotka sopivat alueelle ja monipuolistavat Laajasalon virkistyspalvelutarjontaa.

Stansvikintien varteen on osoitettu kaksi viljelypalsta-aluetta ja raken-nusala ulkorakennukselle, joka mahdollistaa pienen kotieläinpihan sekä siihen liittyvän kerho- ja leiritoiminnan. Länsirannassa olemassa olevan saunan ja ravintolan väliselle alueelle saa sijoittaa virkistyskäyttöä pal-velevia saunoja. Länsirannalla, harjun tyvessä on paikka rakennuksille, jotka palvelevat melontaharrastusta. Kartanon pihapiiriin, vanhalle ra-kennuspaikalle, on mahdollista sijoittaa alueen virkistyskäyttöä tai kult-tuuritoimintaa tai vastaavaa julkista palvelua palveleva rakennus. Ra-vintolarakennusta voi laajentaa. Vanhassakylässä on 31 uutta kesäma-janpaikkaa sekä rakennusala kesämaja-alueen yhteiselle saunalle/huoltorakennukselle.

Luonnonympäristö

Kaava-alue on ympäristöltään vaihtelevaa virkistysaluetta. Kartanon ydinalue on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokasta puistoa. Puistoon liittyy laajoja maisemaltaan avoimena pidettäviä alueita sekä metsäisempi Tahvonlahden harju, joka on ollut osa maisemapuistoko-konaisuutta. Tahvonlahden harjulla on luonnonsuojelullisia arvoja, jotka on kulttuurihistoriallisten ja geologisten arvojen ohella kaavassa otettu huomioon.

Suojelukohteet

Kaava sisältää ympäristöön kohdistuvia suojelumerkintöjä, joiden ta-voitteena on kartanomaiseman säilyttäminen ja ennallistaminen sekä luonnonsuojelullisten arvojen säilyttäminen. Kartanoalueella rakennuk-set ja ympäristö muodostavat kokonaisuuden, jossa rakennukset, nii-den ulkotilat ja laajempi maisema vaikuttavat yhdessä alueen arvoon. Kaavamerkinnöillä (VP/s, VL/s, VL/s-1) on pyritty suojelemaan ja tuo-maan esille kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeät alueet. Kaavamerkintä VL/s painottaa myös alueen luonto- ja geologisia arvoja.

Kaavassa rakennukset on suojeltu kolmella kaavamerkinnällä, sr-1, sr-1b ja sr-2. Kartanon päärakennus ja kaupunginmuseon johtokunnan lausunnon perusteella myös Keltainen huvila on suojeltu merkinnällä sr-1, joka antaa voimakkaimman suojan ja määrää myös sisätilojen suojelusta sekä niiden palauttamisesta alkuperäistoteutuksen mukai-siksi. Venevaja ja huvimaja on suojeltu merkinnällä sr-1b, joka velvoit-taa rakennuksien suojeluun samalla tasolla kuin sr-1, lukuun ottamatta sisätiloja. Piikojen talo, Punainen huvila, Tilanhoitajan talo, varasto (en-tinen vaunuvaja) kellari ja hirsimökki (entinen sauna) on suojeltu mer-kinnällä sr-2, joka määrää, ettei rakennuksia tai niiden osia saa purkaa, eikä niissä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen historiallista arvoa tai muuttavat arkki-tehtuurin ominaispiirteitä. Kaikki suojeltavat rakennukset (sr-1, sr 1b ja sr-2) ovat historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja aluekokonaisuuden kannalta arvokkaita rakennuksia.

Yhdyskuntatekninen huolto

Stansvikin kartanoalueen ja Vanhankylän vesi- ja jäteveden huollon tarpeet ovat lähtökohdiltaan erilaiset. Osa Stansvikin kartanon raken-nuksista ja länsirannalle suunnitellut saunat tulevat ympärivuotiseen käyttöön, joten alueen vesi- ja jätevesihuollon tarve kasvaa huomatta-vasti nykyisestä. Kunnallisteknisissä töissä on käytettävä ympäristöä säästäviä tekniikkoja ja työtapoja. Alueen vesi- ja jätevesihuolto on mahdollista hoitaa myös paikallisesti, jolloin jätevedet tulisi erotella pai-kalla mustiin ja harmaisiin vesiin.

Vanhakylä on kesämaja-aluetta, joka on käytössä vain kesäisin. Tavoit-teena on, että alueen vesi- ja jätevesihuolto hoidetaan ekologisesti. Paikalle johdettava kesävesi, pesuvesien imeytys ja kuivakäymälät soveltuvat alueelle parhaiten.

Alueen sähköistys voidaan toteuttaa alueelle rakennetusta 20 kV:n il-majohdosta käsin. Alueen jätehuolto toteutetaan seudullisten jätehuol-tomääräysten mukaisesti.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Tahvonlahden ja ruovikon pilaantuneisuuden selvittämistä jatketaan to-teutussuunnittelun yhteydessä. Tarvittaessa pilaantuneisuus kunnoste-taan osana maarakennustöitä.

Ympäristöhäiriöt

Koirasaarentien rakentamisen yhteydessä arvioidaan mahdollisuudet vähentää melun leviämistä lähistöllä oleville virkistysalueille. Kadun ennustettu liikennemäärä on n. 10 000 ajoneuvoa/vrk, kun Kruunuvuo-renranta on rakennettu. 55 dB melualueen laajuus on n. 50 m kadun molemmin puolin. Kovilla pinnoilla, kuten vesialueella, melualueen laa-juus on kuitenkin n. 200 m.

Stansvikintie tulee säilyttää nykyisen kaltaisena kapeana sorapintaisena tienä. Kapea ajoura hillitsee ajonopeuksia ja turvaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet. Stansvikintien liikennemäärä on keskimäärin 100 ajoneuvoa/vrk. Kesämaja-alueelle tulijoiden aiheuttama liikenne on merkittävin aluetta kuormittava tekijä. Kesämajojen kokonaismäärä tulee pysymään samana, joten niiden aiheuttama liikennekuormitus ei tule lisääntymään nykyisestä. Liikenteen ruuhkahuiput osuvat heinäkuun viikonlopuille.

Nimistö

Nimet ovat nimistötoimikunnan esittämiä, ja ne liittyvät Stansvikin karta-non historiaan.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset luontoon

Tahvonlahdenniemi

Tärkeitä toimenpiteitä kasvipeitteen kulumisen vähentämisessä on ku-lun ohjaus, polkujen kunnon parantaminen ja viitoitus. Niemessä on hy-vä polkureitistö, joka on merkitty kaavaan. Tahvonlahdenniemen harju-männikössä saalistelee suojeltavia lepakoita, viiksisiippoja, jotka kart-tavat valoa. Niemen kärkeä ei en vuoksi valaista. Tahvonlahdenniemi on merkitty virkistysalueeksi, jota tulee hoitaa siten, että sen geologia, luonto- ja maisema-arvot säilyvät.

Nykyisen rantasaunan ja ravintolarakennuksen väliin voidaan rakentaa neljä enintään 45 k-m2:n suuruista saunaa. Saunoille rakennetaan ka-pea ajoväylä ravintolarakennuksen pysäköintialueen kautta, josta se yhtyy olemassa olevalle saunalle johtavalle tieuralle. Saunat sijoittuvat 80 m:n pituiselle ranta-alueelle. Kaavan toteuttaminen muuttaa rannan maisemaa nykyisen saunan ja ravintolarakennuksen välillä.

Kaavan toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta harjun luontoarvoihin, lepakoiden elinolosuhteisiin, kasvillisuuteen ja geologiaan.

Stansvikin länsiranta

Kaavassa esitetään rantametsän itäosaan merellistä virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia (450 k-m2). Rakennukset tulevat uimarannan ja luonnonrannan rajamaastoon tasaiselle alueelle, jossa ei kasva suuria puita. Alueella on tehty puustokartoitus, joka on ollut lähtökohtana ra-kennuksien sijoittelussa. Kokonaisuutena rakennuksien vaikutus Stans-vikin länsirantaan ei ole merkittävä. Rakennettavan rannan osuus (70 m) länsirannasta (600 m) on n. 1/8.

Varisluodonkari

Suunnitellun uimarannan ja kaavassa esitetyn melontavajan läheisyy-dessä sijaitsevan Varisluodonkarin pesimälinnusto tullee jonkin verran häiriintymään lisääntyvästä virkistyskäytöstä. Saareen ei ole tarvetta rantautua.

Tahvonlahti

Stansvikintien varteen on merkitty kaksi viljelypalsta-aluetta (n. 0,6 ha). Viljelypalsta-alueiden reunoille on mahdollista jättää vanhoja jalopuita, mikä on linnuston kannalta tärkeää. Viljelypalsta-alueet ovat koko alu-een pinta-alaan suhteutettuna pieniä eivätkä ne heikennä linnuston elinolosuhteita.

Vanhankylän ja rantametsän välinen maatunut lahti

Maatuneen lahden kohdalla on geologisesti ja geomorfologisesti arvo-kas liejukerrostuma (4 ha). Suunnittelulla maankäytöllä ei ole vaikutusta liejukerrosesiintymään.

Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön

Kaava-alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriym-päristöä. Kaavalla turvataan kartanopuiston arvokkaan rakennuskan-nan ja kulttuurimaiseman säilyminen, suojelu ja kehitys. Kaavan toteut-taminen johtaa nykyistä tiiviimpään ja tilallisesti rajatumpaan kartanon pihapiiriin, tuo kartanon rakennukset paremmin esiin ja avaa näkymiä alueelta ja alueen sisällä. Kartanopuiston ydinalueen ennallistaminen lisää Stansvikin kartanokokonaisuuden arvoa.

Viljelypalsta-alueet kaavamääräyksen mukaisine pensasaitarajauksi-neen sopivat kulttuurimaisemaan, eivätkä matalat pensasaidat peitä laajempia näkymiä.

Kaavan mukainen Vanhankylän kesämaja-alueen tiivistäminen muuttaa alueen lähimaisemaa huomattavasti. Uudet kesämajapaikat on sijoitettu olemassa olevan puuston ehdoilla ja alueen metsäinen ilme säilyy.

Tahvonlahdenniemen länsirannan kaavan toteuttaminen muuttaa mai-semaa merelle jossakin määrin. Saunarakennusten rivistö tulee näky-mään merelle rantapuiden takaa. Merellistä virkistyskäyttöä palvelevat rakennukset (esimerkiksi melonnan tukikohta) sijaitsevat 20–30 m:n päässä rannasta. Rakennuksien ja rantaviivan välissä on puustoa, joten rakennukset eivät muuta merkittävästi Kruunuvuorenrannan rantametsän maisemaa.

Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin ja ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä Stansvikin alue tulee huo-mattavasti julkisempaan virkistyskäyttöön ja kaava mahdollistaa uusien virkistystoimintojen toteuttamisen. Käyttäjämäärän lisääntyessä Stans-vikin kartanon nykyiset kesävieraat voivat kokea viihtyvyytensä vähenevän, kun Kruunuvuorenranta rakennetaan ja Vanhankylän alue tiivistyy. Muutos on suuri, sillä Vanhakylä on ollut huomattavan väljä kesämaja-alue. Ajan myötä Vanhastakylästä muodostunee oma yhteisö.  Kesämaja-alueelle on mahdollista rakentaa yhteinen sauna ja huoltorakennus. Alueella on riittävästi vapaata ulkotilaa kesäjuhlien ym. yhteisten tapahtumien järjestämiseen.

Alueelle on mahdollista toteuttaa pienimuotoista ympäristön asukkaille suunnattua virkistyspalvelua. Kaavassa on osoitettu länsirannalle ra-kennusala merellistä virkistyskäyttöä palvelevalle rakennukselle. Tällainen voi olla esimerkiksi melonnan tukikohta. Viljelypalsta-alueille on mahdollista perustaa n. 100 puolen aarin kokoista palstaa. Viljelytoiminta luo mahdollisuudet yhteisöllisyydelle ja auttaa alueelle muuttaneita sitoutumaan ympäristöönsä.

Länsirannan rantasaunat tarjoavat esimerkiksi Kruunuvuorenrannan uusille asukkaille mahdollisuuden saunoa meren rannalla. Saunominen veden äärellä on monen helsinkiläisen toive. Nykyisin palvelu joudutaan hakemaan yleensä kauempaa, vaikka asukkaille tarkoitettuja rantasaunoja olisi mahdollista toteuttaa Helsingissä.

Alueen kattava ulkoilureitistö vaihtelevassa luonnonympäristössä on peruspalvelu, jonka merkitys asukkaille on suuri. Alue halutaan säilyttää hiljaisena alueena, jossa vetäytyminen luonnon tarjoamille kauniille paikoille on mahdollista. Kaava tarjoaa paljon erilaisia virkistysmahdollisuuksia, jotka vaikuttavat positiivisesti asukkaiden terveyteen ja mielenterveyteen.

Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen

Stansvikintien liikennemäärä on keskimäärin 100 ajoneuvoa/vrk. Stans-vikintie tulee säilyttää nykyisen kaltaisena kapeana sorapintaisena tie-nä. Kapea ajoura hillitsee ajonopeuksia ja turvaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet. Kesämaja-alueelle tulijoiden aiheuttama liikenne on merkit-tävin aluetta kuormittava tekijä. Kesämajojen kokonaismäärä tulee py-symään samana, joten niiden aiheuttama liikennekuormitus ei tule li-sääntymään nykyisestä. Liikenteen ruuhkahuiput osuvat heinäkuun vii-konlopuille.

Kaava mahdollistaa pysäköintipaikkojen lisäämisen nykyisestä ja pysä-köinnin keskittämisen Stansvikintien varteen. Stansvikintien päähän osoitetaan polkupyörien pysäköintiin varattu alueen osa. Tällä varaudu-taan pyöräilyn huomattavaan lisääntymiseen ja halutaan osoittaa pyö-rien pysäköintiin keskeinen paikka lähellä rantaa ja toimintoja.

Alueelle tulevat uudet toiminnot, melojien tukikohta, ravintolan mahdol-linen laajennus, viljelypalstat ja 4–5 rantasaunaa lisäävät liikennettä, mutta eivät merkittävästi. Alueen virkistyskäyttäjien määrä tulee lisään-tymään, kun aluetta kehitetään virkistystä palvelevaksi monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Suurin osa uusista käyttäjistä on lähialueiden asuk-kaita, joten pääliikennemuotona on jalankulku ja pyöräily. Tulevaisuu-dessa alue saavutetaan parhaiten keskustan suunnasta, mahdollisesti sillan kautta raitiotievaunulla tai polkupyörällä.

Kaava turvaa seudullisten ja paikallisten virkistysreittien jatkuvuuden.

Toteutus

Kaava toteutetaan Kruunuvuorenrannan alueprojektin osana. Vanhan-kylän huoltoyhteys toteutetaan asemakaavan voimaan tulon jälkeen. Uudenkylän alue, Stansvikinnummi, on kaavoitusaikataulussa merkitty vuodelle 2016.

Keväällä 2011 korkein hallinto-oikeus pysytti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen, jolla se kumosi Stansvikinnummen asuntoalueen kaavamerkinnän  Kruunuvuorenrannan osayleiskaavasta.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston ase-makaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 16.5.2008). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointi-suunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 4.6.2008.

Asemakaavaluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunki-suunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 9.–27.2.2009 ja viraston Internet-sivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 11.2.2009.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.4.2009 Laajasalon Stansvi-kin alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Tarkistettu asemakaavaluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 9.–27.11.2009 ja viraston internetsivuilla. Suunnittelija oli tavattavissa Laajasalon kir-jastossa 18.11.2009.

Asemakaavaluonnosta tarkistettiin seuraavasti: Nuottaniemen alue ra-jattiin kaavaehdotuksen ulkopuolelle, Harjulle aiemmin suunniteltu py-säköintialue sijoitettiin pohjoisemmaksi, Stansvikin kartanoalueen ra-kennusoikeutta lisättiin ja yksi viljelypalsta-alue lisättiin Stansvikintien varrelle.

Nuottaniemen kaava esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle myö-hemmin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunginmuseon, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, liikuntaviraston, kiinteistö-viraston, ympäristökeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa.

Viranomaisten suulliset kannanotot kohdistuivat kartanorakennuksien ja niiden ympäristön suojelukysymyksiin, jalankulku- ja pyöräilyteiden linjauksiin ja niiden hierarkiaan, harjun polkuverkoston täydentämiseen. Kannanotot on otettu huomioon ja kaavaluonnosta tarkennettu kan-nanottojen mukaisiksi.

Esitetyt mielipiteet

Kaavan valmisteluun liittyen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaava-osastolle saapui 21 mielipidekirjettä, joista 10 koski osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelmaa, 9 Stansvikin alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnosta ja 2 tarkistettua asemakaavaluonnosta. Lisäksi suulli-sia mielipiteitä esitettiin keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Aiemmin esitetyt mielipiteet käsiteltiin asemakaavan- ja asemakaavan muutosluonnoksen käsittelyn yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakun-nassa 16.4.2009.

Mielipiteet kohdistuivat pääasiassa länsirannalle esitettyihin virkistys-toimintoihin ja toimintoihin liittyvään rakentamiseen, Stansvikin alueen liikennejärjestelyihin ja pysäköintiin, Tahvonlahden harjun luonnonarvo-jen säilymiseen sekä Uudenkylän säilymiseen ja Vanhankylän tiivistä-miseen.

Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu osittain huomioon. Eteläisin pysäköintialue on siirretty ravintolarakennuksen taakse ja alueelle on merkitty kaksi viljelypalsta-aluetta.

Mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite 3).

Ehdotuksen nähtävillä olo, muistutukset ja lausunnot

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.2.–22.3.2010, mistä on ilmoi-tettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotus-ta vastaan on tehty 6 muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, liikuntalauta-kunnan, kiinteistölautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, ympä-ristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, HSY Veden ja Uuden-maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot.

Muistutukset

Muistutukset kohdistuvat samoihin asioihin kuin mielipiteissä luonnos-vaiheessa. Muistutuksissa kiinnitetään huomiota kaava-alueen luonto-arvoihin, uusien Kruunuvuorenrannan asukkaiden ja virkistystoimintojen (melonnan tukikohta, saunakylä, kotieläinpiha, virkistysreitit) muodostamaan uhkaan luonnonarvoille ja rauhalle, Stansvikin alueen säilymiseen nykyisen kokoisena ja nykyisen kaltaisena virkistysalueena ja Tahvonlahdenniemen (Stansvikin niemen) merkitsemiseen luonnonsuojelualueeksi. Koko alueen ympäristövaikutusarvio on puutteellinen. Luontoarviointia ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia ei ole tehty oikein.

Muistutukset eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Kaavaehdo-tuksen tavoitteena on alueen luontoarvojen ja kulttuurihistoriallisten ar-vojen huomioon ottaminen tilanteessa, jossa virkistyskäyttö alueella tu-lee lisääntymään. Kaavaehdotuksessa on pyritty sijoittamaan alueelle mahdollisimman hyvin sopivat virkistystoiminnot. Ne lomittuvat luontevasti alueelle ja palvelevat virkistysalueen käyttäjiä eivätkä heikennä alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen ympäristövaikutusarvio perustuu ympäristökeskuksen luontotietoihin sekä kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen teettämään konsulttityöhön, jossa haluttiin tarkentaa luontotietoja esimerkiksi Tahvonlahden harjun alueelta.

Kaupunginhallitus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Muistuttajat ovat ilmoittaneet osoitteensa kahta lukuun ottamatta.  

Helsingissä on delegoitu oikeus kunnan perustellun kannanoton anta-miseen kaupunkisuunnittelulautakunnalle 1.1.2011 alkaen. Kaupunginhallituksella ei ole lisättävää kaupunkisuunnittelulautakunnan vastauksiin, jotka on pöytäkirjanotteella toimitettu muistuttajille. 

Lausunnot

Pelastuslautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavaehdotukses-ta.

Kiinteistölautakunta pitää tärkeänä alueen suojeluarvot huomioon ot-taen kehittää aluetta julkisena virkistysalueena, parantaa alueella har-joitetun mökki- ja huvilatoiminnan edellytyksiä ja luoda uusia toimintoja, jotka edesauttaisivat alueen ympärivuotista käyttöä ja täydentävät pal-veluja. Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Liikuntalautakunnan mielestä kaavaehdotus on ulkoilun ja virkistyksen kannalta hyvä. Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

HSY Vesi toteaa mm., että alue on nykyisin liitetty Koirasaarentien ra-kennettuun yleiseen vesijohtoon yksityisin liittymisjohdoin. Koirasaaren-tien rakentamisen yhteydessä tielle rakennetaan lisäksi yleinen jäteve-siviemäri, johon Stansvikin alue on mahdollista liittää. Alue voidaan liit-tää myöhemmin myös rakentuvaan Stansvikinnummen asuinalueen ve-sihuoltoverkostoon. Kaava-aluetta palvelevat mahdolliset uudet vesijohdot ja viemärit tulee toteuttaa yksityisin järjestelyin kuten tähänkin asti.   

Yleisten töiden lautakunta esittää, että kaavamerkintä VL/s tulisi muut-taa merkinnäksi VL/sl ja määräysteksti kuulumaan seuraavasti: Virkis-tysalue, joka liittyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemapuis-tokokonaisuuteen, joka muodostaa luonnonsuojelun kannalta arvok-kaan harjukokonaisuuden. Aluetta tulee hoitaa siten, että sen geologia , luonto- ja maisema-arvot säilyvät. Vesialueelle merkitty sa-merkintä tulee poistaa.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mielestä Tah-vonlahdenniemen vesialueella sijaitseva sa-merkintä tulee korvata esi-merkiksi lv-merkinnällä, joka sallii virkistyskäyttöä palvelevan laiturin rakentamisen.

Ympäristölautakunta toteaa, että asemakaavaehdotuksen suojelumer-kinnät ja tiukat kaavamääräykset suojelevat hyvin arvokkaan kulttuuri-, luonto- ja maisemakokonaisuuden ja säätelevät sen kehittämistä ja hoi-toa. Kaavamääräyksiä tulee kuitenkin vielä tarkentaa siten, että ne vas-taavat ympäristölautakunnan 12.8.2008 hyväksymässä luonnonsuoje-luohjelmassa alueelle esitettyjä suojelun, hoidon ja käytön periaatteita. Kartano- ja harjualueen VP/s-merkinnällä osoitetun osan kaavamää-räys tulisi muuttaa muotoon "Aluetta tulee hoitaa siten, että alueen ja rakennuskannan kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo sekä alu-een geologiset ja luonnonarvot säilyvät". VL/s-alueen eli harjun luon-nonmukaisen osan kaavamääräystä tulisi täydentää niin, että geologi-sesti arvokasta kohdetta ei saa muuttaa kaivamalla, rikkomalla, otta-malla tai muuten siirtämällä maa-ainesta. Näin kaavamääräys olisi riit-tävässä määrin luonnonsuojeluohjelman mukainen.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa, että suojelumerkinnät ovat asian-mukaiset muilta osin paitsi, että Keltaisen huvilan suojelumääräyksen tulee olla sr-1, jossa on myös arvokkaita sisätiloja koskevia määräyk-siä. Kaava-alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kult-tuuriympäristöä. Tämän tulisi käydä jollakin tavalla ilmi kaavakartan kaavamerkinnöistä tai alueen rajausmerkinnässä.

Lausuntojen mukaiset muutokset ja täydennykset on tehty asemakaa-vaehdotukseen. VL/s-aluetta koskeva kaavamääräys on muutettu ym-päristölautakunnan esittämään muotoon.

Muistutukset, lausunnot ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite 3).

Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen perusteella tehdyt muutokset

-        Keltaisen huvilan suojelumääräys (sr-1b) on muutettu merkinnäksi sr-1.

-        Kaavakarttaan on lisätty merkintä siitä, että alue on valta-kunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

-        Vesialueella oleva sa-merkintä on korvattu merkinnällä lv-2 (alueen osa, jolle saa sijoittaa alueen virkistyskäyttöä palvelevia laitureita).

-        VL/s-alueen eli harjun luonnonmukaisen osan kaavamääräystä on täydennetty siten, että geologisesti arvokasta kohdetta ei saa muuttaa kaivamalla, rikkomalla, ottamalla tai muuten siirtämällä maa-ainesta.

-        VP/s-alueen eli kartano- ja harjualueen kaavamääräystä on täydennetty siten, että alueen hoitamisessa otetaan huomioon myös geologisten arvojen ja luonnonarvojen säilyttäminen.

Muut muutokset

-        Koirasaarentien varteen on lisätty yhdyskuntatekniselle huollolle varattu alueen osa (et). Paikalle rakennetaan sadevesipumppaamo.

-        Kaava-aluetta on laajennettu niin, että se ulottuu Koirasaa-rentien kaava-alueen reunaan. Näin kaava-alueen reuna on siirretty n. 2,5 m pohjoisemmaksi 120 m:n matkalla.

Muutetut tilastotiedot

Alueen pinta-ala on 535778 m2 (kerrosala 2598 m2), josta urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU) on 4300 m2 (kerrosala 450 m2), lähivirkistysaluetta (VL/s) 34935 m2, lähivirkistysaluetta (VL/s-1) 105325 m2 (kerrosala 380 m2), puistoaluetta (VP/s) 54950 m2 (kerrosala 820 m2), palstaviljelyaluetta (RP) 6306 m2, kesämaja-aluetta (R-1) 18668 m2 (kerrosala 948 m2), katualuetta 2921 m2, pysäköintialuetta (LP) 2172 m2 ja vesialuetta (W) 306201 m2.   

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse aset-taa uudelleen nähtäville.

Esittelijä

  Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 05.09.2011 § 757

HEL 2011-001170 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) puisto-, virkistys-, kesämaja-, palstaviljely-, vesi-, katu-, liikenne- sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden asemakaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.1.2010 päivätyn ja 30.9.2010 muutetun piirustuksen nro 11960 mukaisena.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi