HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
10 – 2011
Kokousaika: 8.6.2011 klo 16.00 – 18.33
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
10 – 2011
Mötestid: 8.6.2011 kl 16.00 – 18.33
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
112 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
Valtuutettu Puoskari........................................................................................................................
113 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4.....................................................................................................................
MUUTTAMINEN..............................................................................................................................
Valtuutettu Bergholm......................................................................................................................
Valtuutettu Peltola...........................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.......................................................................................................................
Valtuutettu Puoskari......................................................................................................................
Valtuutettu Rauhamäki.................................................................................................................
Valtuutettu Vuorela.......................................................................................................................
Ledamoten Torvalds.....................................................................................................................
Valtuutettu Brax.............................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................
114 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 5...................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Enroth.........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
115 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 6...................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
116 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 7...................................................................................................................
Valtuutettu Holopainen.................................................................................................................
Valtuutettu Taipale........................................................................................................................
Valtuutettu Moisio..........................................................................................................................
Valtuutettu Männistö.....................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Ledamoten Wallgren.....................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Muurinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Paavolainen...............................................................................................................
Valtuutettu Vesikansa...................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Holopainen.................................................................................................................
Valtuutettu Moisio..........................................................................................................................
Valtuutettu Paavolainen...............................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
117 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 8...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Arvoisa puheenjohtaja.
Esitän sosiaalilautakunnan varajäseneksi Andreas Helmistä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön
muuttamisesta vallitsee muutoin yksimielisyys, mutta yksi kohta eli
kohta, joka käsittelee tarkastuslautakunnan mahdollisuutta tai oikeutta
esittää erillisraportteja tai -selvityksiä suoraan kaupunginvaltuustolle
tarkastuskertomuksen lisäksi, on ollut sekä kaupunginhallituksessa että
vähän laajemminkin erimielisen keskustelun kohteena. Tällaisissa
asioissa, joissa puhutaan kaupungin johtamisjärjestelmän ja
tarkastustoiminnon keskeisistä asioista, olisi arvokasta, että
mahdolliset muutokset tehtäisiin sekä laajalla yhteisymmärryksellä ja
myös niin, että niiden ratkaisujen mahdolliset heijastusvaikutukset
muualle kaupungin johtamisjärjestelmään ja tarkastustoimen rooliin
olisi mietitty perusteellisesti ja huolellisesti.
Ryhmämme ajattelee niin, että tarkastuslautakunnan roolia tulee
korostaa ja vahvistaa ja on perusteita toimia niin, että
tarkastuslautakunnalla on mahdollisuus muulloinkin kuin kerran
vuodessa saattaa erillisraportteja tai -selvityksiä suoraan
kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. On ehkä kuitenkin samalla syytä
todeta, että nykyinen tilanne edellyttää tämän asian sillä tavalla
perusteellista harkintaa, että jos ja kun näin meidän mielestämme pitää
tehdä, sillä voi olla vaikutuksia esim. tarkastuslautakunnan
kokoonpanoon. Saattaa olla perusteltua, että tarkastuslautakunta
koostuu pelkästään kaupunginvaltuutetuista ja että sillä ei lainkaan olisi
varajäseniä vaan että kunkin lautakunnan jäsenen rooli tällä tavalla
henkilökohtaisesti korostuneempi. Lisäksi voi olla, että
tarkastussäännön muuttamiseksi tarvitaan harkintaa, missä määrin
esim. valtuuston työjärjestystä on tässä yhteydessä
tarkoituksenmukaista kenties myös muuttaa.
Näistä ja vähän muistakin syistä esitän, että tämä asiakohta 4,
Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön
muuttaminen jätetään pöydälle syyskuun 1. valtuuston kokoukseen,
johon mennessä näitä em. asiakohtia voidaan tarkastella. Lisäksi olen
sitä mieltä, että näiden muutosten luonteva voimaantulohetki on
seuraavien kunnallisvaalien jälkeen uuden tarkastuslautakunnan
valinnan myötä 1.1.2013.
En osaa ottaa kantaa näihin Jorma Bergholmin esittämiin ajatuksiin
tässä tilanteessa mutta kannatan kyllä sitä, että asia jätetään pöydälle
ja käydään keskusteluita tarkastusvaliokunnan tehtävistä ja niiden
hoitamisen parantamisestakin nykyisestä. Erityisesti vasemmistoryhmä
on ollut kovin murheellinen siitä, että meillä ei ole edes omaa edustajaa
tässä tarkastusvaliokunnassa, vaikka meidän mielessämme
kaupungissa olisi paljon sellaista tarkastettavaa, joka tällä nykyisellä
kokoonpanolla ei ole noussut ollenkaan listalle.
Tarkastusvaliokunta tekee epäilemättä ahkerasti töitä, mutta itse olen
ainakin sitä mieltä, että kaikkein tärkeimmät strategiset kysymykset ja
suurimmat mokat, mitä me saamme aikaiseksi omilla päätöksillämme
ja mitä koko koneisto saa aikaiseksi niiden kokoonpanossa, eivät tule
riittävästi nykyisellä porukalla käsiteltyä. Myös tähän kysymykseen nyt
kannattaisi kesän aikana paneutua, että miten todellakin kuntalaisten
kannalta ja koko systeemin kannalta olennaisimmat asiat saataisiin
esille, ja jätettäisiin sitten vähemmän olennaiset asiat muun
keskustelun kohteeksi. Eli kannatan siis Bergholmin ehdotusta.
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Jos ja kun tämä asia jää pöydälle, niin haluan kuitenkin, että
pöydälläoloaikana kaikki valtuutetut tietävät, miksi tarkastuslautakunta
on tehnyt oman yksimielisen esityksensä. Eli tarkastuslautakunnan
yksimielinen esityshän on sellainen, että siinä lautakunta voi
arviointikertomuksen lisäksi laatia valtuustolle erillisiä raportteja ja että
näistä hankitaan kaupunginhallituksen ja asianomaisten toimielinten
lausunnot ennen sen raportin toimittamista valtuuston käsiteltäväksi. Eli
tämä oli se muutos siihen 8 §:ään, joka oli siis lautakunnassa
yksimielinen. Ja jotta valtuusto voi mahdollisen pöydälläolon aikana
miettiä tätä asiaa, valtuutetuilla ja valtuustolla täytyy olla ne perustelut,
miksi lautakunta on tähän päätynyt.
Kuntalain mukaanhan valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan
nimenomaisesti hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten,
johon vaikuttaa keskeisesti hallinnon ja talouden tarkastussääntö eli
siis se, joka meillä on tällä hetkellä tässä käsittelyssä. Tämä
tarkastuslautakunnan esittämä erillisraportointi mahdollistaisi
merkittävien tarkastushavaintojen käsittelyn valtuustossa ennen
seuraavan talousarviosuunnitelman valmistelun käynnistymistä, ja siten
se palvelisi valtuuston tiedonsaantia ja päätöksentekoa myös tältä osin.
Nykyisinhän tämä laaja ja monia aihealueita käsittelevä
arviointikertomus käsitellään valtuuston kesäkuussa pidettävässä
viimeisessä kokouksessa ennen kesätaukoa.
Erillisraportoinnin osalta noudatettaisiin samaa menettelyä kuin
arviointikertomuksen kohdalla eli kaupunginhallitukselta ja
asianomaisilta toimielimiltä pyydettäisiin lausunnot ennen raportin
toimittamista valtuuston käsiteltäväksi. Näin siis asianosaisten
näkemykset olisivat valtuuston käytettävissä erillisraporttia
käsiteltäessä. Muistutan, että tätä vastaavaa lausuntomenettelyä, jota
me tässä esitimme, ei ole käytössä muissa suurissa kaupungeissa.
Lautakunnan erillisraportoinnin mahdollistamista on valtuutettujen
taholta painotettu myös syksyllä 2010 tehdyssä valtuustokyselyssä,
jolloin 38 valtuutettua 47:stä kannatti sitä, että tarkastuslautakunta
tekisi näitä erillisraportteja. Tätä ajamaamme toimintamallia puoltaa
myös se, että tämä menettely on pitkään ollut käytössä muissa
suurissa kaupungeissa. Tuorein tieto on eiliseltä päivältä, jolloin
kysyimme kaikkien suurten kaupunkien reviisoreilta, minkä menettely
heillä on tässä, ja Espoo, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa,
kaikilla on tämä erillisraportointimahdollisuus. Lahti on ainoa, joka sitä
ei ole käyttänyt. Ja siellä on noin 0–2 erillisraporttia vuodessa suurin
piirtein.
Hallintokeskuksen oikeuspalveluthan pyysi Kuntaliitolta lausunnon
tarkastuslautakunnan toimivallasta, eli nythän tässä on kyse siitä, että
onko tämä toimivalta mahdollista vai ei. Kuntaliiton lausunnon mukaan
tarkastuslautakunnasta, sen toimivallasta Kuntaliitto lausui näin: ”Koska
tarkastuslautakunnan kohteena on kunnanhallitus ja sen alainen
hallinto, hallituksen mahdollisuutta puuttua tarkastuslautakunnan
toimintaan on laissa rajoitettu. Kunnanhallituksella ei ole toimivaltaa
puuttua tarkastuslautakunnan päätöksiin tarkastuslautakunnan
hoitaessa lakisääteisiä tehtäviään. Tarkastuslautakunta voi tehdä
ehdotuksen tarkastussäännön muuttamisesta, ja tarkastuslautakuntaa
on syytä joka tapauksessa kuulla kunnanhallituksen
muutosehdotuksissa tai jos kunnanhallitus sitä muuttaa”. Mutta
ainakaan tähän päivään mennessä tarkastuslautakunnalta ei ole
pyydetty asianmukaisella tavalla sitä lausuntoa tästä
muutosehdotuksesta.
Kuntaliiton lausunnossa todetaan tarkastuslautakunnan
erillisraportointioikeudesta seuraavaa…
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä on kyse nyt niin isosta asiasta, ja jos tämä todella jää koko
kesäkauden ajaksi pöydälle, niin kyllä valtuutettujen täytyy tietää, mistä
tässä on kyse.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Kuntalain lausunnosta suoria lainauksia muutama: ”Kuntalain ja
lainvalmisteluasiakirjojen perusteella näyttää siltä, että lainsäätäjä ei
ole halunnut rajoittaa tarkastuslautakunnan toimivaltaa vain vuosittain
annettavan arviointikertomuksen antamiseen valtuustolle. Eli
valtuustolla on lähtökohtaisesti oikeus antaa tehtäviä tai pyytää
selvityksiä kaikilta sen alaisilta toimielimiltä tai muilta viranomaisilta.
Kuntaliiton mukaan tarkastuslautakunnalla on kuntalain perusteella
oikeus tehdä ja valmistella selvityksiä valtuuston toimeksiannosta.
Lainvalmisteluasiakirjoista on päätettävissä, että tarkastuslautakunta
voi tehdä ja valmistella erillisiä selvityksiä myös omasta aloitteestaan.”
Ja tämä on ihan selvä Kuntaliiton lausunnossa. ”Tarkastuslautakunnan
ei ole jatkossakaan tarkoitus puuttua päivänpoliittisiin asioihin.” Ja
Kuntaliiton kanta kuntalain tulkinnasta, eli onko tarkastuslautakunnalla
oikeus antaa valtuustolle erillisraportteja, on siis eri kuin mitä Helsingin
kaupunginhallituksen omaksuma kanta on, joka on täällä siis se
enemmistön esitys.
Eli nyt sitten, jos tästä asiasta tänään päätetään, jos se ei jää pöydälle,
niin sitten tulen tekemään muutosesityksen siihen pykälään 8
lautakunnan yksimielisen päätöksen mukaisesti, ja silloinhan tänään
kaupunginvaltuustolla on valta ratkaista se, voiko tarkastuslautakunta
omasta aloitteestaan antaa erillisraportteja suoraan
kaupunginvaltuustolle.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ihmettelen, minkä takia kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen
enemmistö on asettanut valtuuston tällaisen tilanteen eteen. Minkä
takia he haluavat rajata tarkastuslautakunnan mielestäni suvereenia
oikeutta harkita itse valtuuston asettamana elimenä, missä asioissa
sen on syytä olla aktiivinen? Valtuuston strategiaohjelmassa
korostetaan eettisten periaatteiden, hallinnon avoimuuden, kaupungin
hyvän maineen, valtuuston roolin vahvistamista. Kaupunginjohtaja ja
kaupunginhallitus ovat tilivelvollisia, joiden olisi jo tämän asemansakin
takia syytä välttää kaikkia sellaisia toimia, jotka rajoittavat
tarkastuslautakunnan mahdollisuuksia toimia siinä tehtävässä, johon
valtuusto on sen asettanut, eli itsenäisenä hallinnon ja talouden
tarkastajana.
Erityisen kummalliseksi tämän asian tekee se, että kiista tästä
tarkastuslautakunnan oikeudesta raportoida valtuustolle asiasta, jota
valtuusto on edellyttänyt, on noussut esille harmaan talouden torjuntaa
koskevan asiakäsittelyn yhteydessä. Juuri tämä raportti on osoittanut,
että kaupungin hallinnossa on huomattavan paljon korjattavaa, ja
ilmiselviä tarpeita puuttua hallinnon toimintaan tässä asiassa on ollut.
SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä kannattaa tarkastuslautakunnan
esittämää tarkastussäännön lisäystä mahdollisuudesta tehdä
valtuustolle erillisiä raportteja. Kun täällä valtuutettu Bergholm viittasi
siihen, että tällainen muutos voisi aiheuttaa joitakuita muita
muutostarpeita, itse en niitä kauheasti näe, mutta jos niitä on, niin en
ymmärrä, minkä takia niitä ei voitaisi suhteellisen rivakasti sitten
valmistella ja toteuttaa.
En osaa kuvitella, että tarkastuslautakunta ryhtyisi nyt jotenkin
summanmutikassa huitelemaan meille hirveästi erillisiä raportteja ja
jotenkin käyttäytyisi häiritsevästi. Se on valtuuston valitsema
arvovaltainen elin, joka on varmaan vastuunsa tunteva. Sen
erillisraportointi ei varmaan aiheuta ongelmia. Sen sijaan jo se, että
tämä ehdotus on torjuttu, on aiheuttanut ongelmia, kysymyksiä siitä,
mitä kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen enemmistö pelkäävät ja
minkä takia. Toivon, että tämä aika, joka mahdollisesti nyt otetaan
asian harkitsemiseen, käytetään siten, että tarkastuslautakunnan esitys
tulee hyväksytyksi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä tarkastuslautakunnan raportointioikeus on varmasti ihan hyvä
asia, kun sitä vastuullisesti ja mietitysti käytetään. Kannatan sitä. Tässä
on kuitenkin mielestäni käytetty erinomaisia puheenvuoroja siitä, miten
paljon se muuttaa kaupungin toimintakulttuuria ja johtamiskulttuuria, ja
siksi varmasti olisi ihan perusteltua jättää tämä pöydälle. Valtuutettu
Bergholm käytti erinomaisen puheenvuoron, johon voin hyvin yhtyä.
Näitä näkökulmia, mitä ehkä tulee miettiä, että koska tämä otetaan
tämä uusi toimintatapa käyttöön, varmaan voisi olla luontevaa, että se
olisi 2013 vuoden alusta, pitäisikö tarkastuslautakunnan kokoa
muuttaa, pitäisikö kaikkien jäsenten olla valtuutettuja. Minusta on nyt
erittäin hyvä, että voidaan ottaa aikaa ja miettiä näitä asioita tämän
pöydällepanon aikana, eli kannatan lämpimästi pöydällepanoa.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Ryhmämmekin tätä käsitteli tuolla omassa ryhmäkokouksessaan
ennen valtuuston kokousta. Selvä enemmistö oli sillä kannalla, että
asia vaatii vähän pidempää harkintaa. Siinä mielessä kannatamme ja
kannatan myös sitä, että asia voisi olla pöydällä sinne syyskuun 1.
valtuustoon.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana olen tietysti tämän
tarkastuslautakunnan ehdotuksen kannalla. Kysymyshän näissä
erilliskertomuksissa on siitä, että saako valtuusto tietoa vai ei. Eli ketkä
ovat sitä mieltä, että valtuustolle ei pidä antaa tietoa? Tuskin kukaan.
Nykyinen käytäntö on se, että kerran vuodessa tulee puntti paperia, ja
vuodessa ehtii tapahtua kaikenlaisia asioita. Minusta meidän kaikkien
etu on se, että valtuusto saa aina tarvitsemansa asiakirjat ja
tarvitsemansa selvitykset ensi tilassa. Tämä hanke on muutenkin
hallinnon läpinäkyvyyden ja demokratian kannalta hyvä hanke, että me
muuten teemme tämän muutoksen joko niin, että se jää pöydälle ja me
ratkaisemme sen syksyllä. Jos se ei jää pöydällä, niin ratkaistaan se
sitten tänään tämän tarkastuslautakunnan tekemän esityksen
mukaisesti.
Ärade ordförande, rakkaat valtuutetut.
Samanaikaisesti kun me käsittelemme kysymystä raportointioikeudesta
kaupunginhallitus on viisaudessaan asettanut demokratiaa pohtivan
työryhmän. Nyt näyttää välillä siltä, että me olemme taas liikkumassa
kahdella eri raiteella, että kyllä pitää läpinäkyvyyttä lisätä ja pitää
demokratiaakin lisätä ja pitää lisätä sitä sillä tavalla, että valtuuston
asema korostuu ja se virkavaltainen komento, josta Helsinkiä on joskus
haukuttu, jollain tavalla vähenisi. Tätä kehitystä silmälläpitäen pidän
aika luonnollisena, että pidämme kiinni lautakunnan esityksestä. Jos
sitten tässä mietintävaiheen aikana joku tekee vielä paremman
esityksen, niin kyllä minä olen valmis sitä harkitsemaan, mutta silloin
sen pitää olla parempi eikä huonompi, ja siinä mielessä ehdottomasti
pitää suuntautua eteenpäin. Enemmän läpinäkyvyyttä, enemmän
demokratiaa – sitä me tarvitsemme.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja. Pidän Jorma Bergholmin perusteita ja esitystä
hyvänä pöydälle jättämisestä. Olen sattuneista syistä viime viikkoina
tehnyt aika paljon läksyjä luottamushenkilöiden tarkastustoiminnasta,
aika suurella todennäköisyydellä nimittäin jatkan eduskunnassa
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana. Olen sen takia haastatellut
asiantuntijoita ja myös lähettänyt muihin Pohjoismaihin tarkentavia
sähköposteja ja saanut seuraavia Jorma Bergholmin pohdintoja tukevia
näkemyksiä: Luottamushenkilöiden tarkastajien ei kannata ryhtyä
tuottamaan raportteja raporttien vuoksi ja tappamaan aikaansa turhalla.
Sitä varten kuntalaiset tai kansalaiset eivät luottamustarkastajia
tarvitse.
Ei toisaalta myöskään tarvitse eikä ole mitään järkeä ruveta
ammattitarkastajien työn tarkastajiksi, ikään kuin sen teknisen työn
kakkostekijöiksi. Varsinkaan – ja tämä tuli todella monelta
haastateltavalta esiin - tarkastusvaliokunnan tai vastaavan toiminnan ei
pidä olla sellainen, lainatakseni yhtä suoraa puhujaa, wannabe-
kaupunginhallitus tai
-substanssilautakunta, joka tosiasiassa yrittää ikään kuin tehdä
kaksinkertaista työtä ja tietää asiat paremmin. Sen takia tämä harkinta-
aika ja ajatus mm. siitä, että lautakuntaan yhteisellä sopimuksella
valittaisiin ehkä ihmisiä, joilla on jo aika paljon perspektiiviä ja
näkemystä siitä, miten valtuuston toivomukset menevät eteenpäin tai
varsinkin, miten ne eivät mene eteenpäin. Kykyä esittää rakenteellisia,
poikkihallinnollisia, rakentavia, ehkä jopa monia ideoita. Ja tietenkin
rohkeutta puhua silloin suoraan, kun sen paikka on. Tälle pohdinnalle
jos kesän aikana löytyisi vielä paremmin aikaa, niin minusta tuntuu, että
tästä tulisi hyvä ja valtuustoa ja myös Nils Torvaldsin mainitsemaa
demokratiaprosessia edistävä seikka.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että asiaa pohditaan, jotta saadaan
säädettyä vielä parempi pykälä tai vähintäänkin pohjustettua sen
perusteita. Sinänsä en ymmärrä, miksi tästä on tullut niin tavattoman
iso asia. Kaikki ovat sitä mieltä, että harmaan talouden purkaminen on
tärkeää. Tällä laajennusosalla, tällä kiistanalaisella asialla ei näitä
ongelmia kokonaisuudessaan ratkaista, mutta en näe, mitä ongelmia
se oikeasti voisi tuottaa. Kyse ei ole kaksoisvalmistelusta. Meillä on
tarkastuslautakunta, jolla on nimenomaan tarkastustehtävä.
Tarkastusraportointi kerran vuodessa on aika iso jöötti, jonka sisälle
helposti asioita hukkuu.
Tämä raportointi, jota muissa kunnissa käytetään, 0–2 erillisraporttia
vuodessa, ei todellakaan ruuhkauta sen enempää valtuustoa kuin
virkamiehiäkään. Se tapahtuu normaalitarkastustoimen budjettien
sisällä, jos olen ymmärtänyt oikein. Oikeastaan sitä tarvitaan vain
silloin, jos tapahtuu oikeasti jotain sellaista, että tässä meidän
normaalivalmistelureitissämme itsessään on ongelmia, joita
tarkastustoimi katsoo asiakseen tuoda esiin suoraan valtuustolle tai on
kyse jostain sellaisesta isosta asiasta, joka on hyvä saada poliittiseen
linjakeskusteluun jo mahdollisimman nopeasti eikä vasta
tarkastuskertomuksen yhteydessä tai pitkän valmistelurupeaman
jälkeen. Oikeastaan jos joku tällainen asia olisi esillä, siitähän se
kaksoisvalmistelu syntyy, kun se ensin valmisteltaisiin
tarkastustoimessa ja sen jälkeen normaalivalmistelureittiä pitkin tänne
valtuustoon.
Ja kun valtuusto asettaa itse tarkastuslautakunnan, niin jos tapahtuu
jotain sellaista, että tulee meidän mielestä turhaa jööttiä tai politikointia,
niin mehän vaihdamme tyypit siellä viimeistään vaalien jälkeen. Eli me
tiedämme ihan hyvin valtuustossa, että tarkastuslautakunta on meidän
alainen toimielin. Minusta tästä asiasta on tullut outo arvovaltakiista ja
en ymmärrä, minä näen tämän laajennuksen pelkästään pienenä
työkaluna demokratian edistämiseksi mutta en haluaisin liioitella sitä.
Minä oikeastaan koen, että se on niin snadi, että nämä manööverit
tuntuvat tosi raskailta. Mutta pannaan nyt pöydälle ja mietitään. Ehkä
samalla voidaan miettiä vähän laajemmin, mitä tällä kaikella halutaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minä näen myös tämän tarkastuslautakunnan mahdollisuuden
raportoida valtuuston työkaluna, vahvistaa myös valtuuston asemaa
asioiden esille ottajana ja aktiivisena toimijana, niin kuin täällä on
moneen kertaan tämänkin valtuuston aikana puhuttu, että valtuustolla
on liian vähän mahdollisuuksia oman toimintansa kehittämiseen. Se,
millä tavalla sitten tarkastuslautakunta tämän roolinsa ottaa tässä
raportointitehtävässä, niin siinä tietysti toivon harkintaa, että siitä ei tule
mitään sellaista myllyä, joka tuottaa valtuustolle turhanpäiväisiä
papereita. Sitä oikeutta, jota tarkastuslautakunnan ehdotus, jota
kannatan, niin se sisältää, niin sitä oikeutta raportoida pitää käyttää
harkiten ja tärkeissä asioissa, joka sitten vie myös valtuuston roolia
eteenpäin.
Sitä, että tällä hetkellä tarkastuslautakunnassa eivät kaikki ole
valtuutettuna, pidän huonona asiana, koska tarkastuslautakunnan
jäsenten pitäisi kaikkien olla valtuutettuja ja myös varajäsenien. Jos
tätä asiaa voidaan pöydällepanon aikana uudelleen pohtia, samoin kuin
tätä raportointimahdollisuutta, kannatan tämän asian pöydällepanoa.
Toivon, että valtuustolle ei tuoda tämänpäiväistä samaa esitystä, joka
silloin vasta merkitsisi todellista arvovallan kamppailua. Joten kaiken
kaikkiaan, jos pöydällepanon aikana kaupunginhallitus muuttaa
esitystään, niin hyvä on.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä on tullut hyviä puheenvuoroja, ja haluaisin ensimmäiseksi kyllä
huomauttaa, että todellakin tarkastuslautakunnan kokoonpanossa pitää
huomioida kaikki ryhmät. Nythän näin ei ole tapahtunut, ja se on sääli.
Tässä on tullut hyvin esille, että tarkastuslautakunnan työ, se raportti,
on valtuuston työkalu. Valtuuston työkalu tulee valitettavan myöhässä,
se laahaa ikään kuin jäljessä, ja siihen liittyen erillisraportit
mahdollistaisivat sen, että saataisiin valtuustolle ajankohtaisempaa
tietoa juuri tärkeissä poikkihallinnollisissa asioissa ja saataisiin myös
kansalaiskeskustelua. Ei ole pelkästään niin, että tarkastuslautakunnan
raportti tulisi olla tai erillisraporttien tulisi olla vain valtuustolle
tarkoitettuja. Kyllä tästä hyvin voisi ajatella, että se on myös tällainen
väline herättää kansalaiskeskustelua, lisätä sitä paljon vaadittua
avoimuutta ja kansalaiskeskustelua. Sillä tavalla tällainen
erillisraportointi olisi paikallaan.
Minulla on itselläni vähän kokemus näistä tarkastuslautakunnan
raporteista, että ne ovat täynnä, ne on itse asiassa pakattu täyteen
erittäin kiinnostavaa tietoa, tulevat tosi myöhään ja sitten niihin
suhtaudutaan virastoissa vähän rutiininomaisesti. Saatan olla
väärässä, mutta aiheuttavatko ne todella sellaisia toimenpiteitä, joita
esim. tarkastuslautakunnan selvitykset antavat odottaa? Itse vähän
epäilen, että myös tämä puoli on sellainen, että pitäisi myös tässä
yhteydessä miettiä myös tarkastuslautakunnan raportoinnin ja
erillisraporttien vaikuttavuutta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Arvostan kovasti tarkastuslautakunnan työtä ja etenkin sen valtuustolle
tuomaa arviointikertomusta. Aina kun ei kaikkea toiminnan ja talouden
kertomuksesta edelliseltä vuodelta tarkkaan ehdi lukea, niin
tarkastuslautakunnan arviointikertomus puuttuu olennaisiin asioihin ja
jo voi katsoa toissavuotisestakin arviointikertomuksesta, että mihin
pitäisi kiinnittää huomiota. Kuitenkin nyt katson, että tämä pöydällepano
on tarpeen. Yksi on tämä demokratiatyöryhmän työ, josko sen kautta
luottamusmiesten mahdollisuudet katsoa tarkemmin toisivat jotain
lisävalaistusta tähän edustuksellisuuteen. Toinen on se, että jos
virkamiehet ovat valmistelleet kh:n kautta tämän esityksen ja on
todettu, että mitään ei oikeastaan tarkastuslautakunnan roolin osalta
muuteta, niin josko sittenkin luottamusmiehillä olisi joku valaistunut tieto
siitä, miten tätä ohjesääntöä pitäisi muuttaa.
Arvoisa puheenjohtaja.
KD-valtuustoryhmä on tyytyväinen asian etenemiseen. Puollamme
tarkastuslautakunnan vahvaa asemaa. Olisimme valmiit tekemään
päätöksen jo nyt mutta hyväksymme pöydällepanon, kunhan
tarkastuslautakunnan peruslinja tulee lopulta hyväksytyksi. Jos
pöydällepanolla päästään lopulta laajalla yksituumaisuudella tähän, se
on täyttänyt tehtävänsä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä on nyt esimerkki tavallaan tuosta edellisestä asiasta eli harmaan
talouden raportoinnista. Viime kesänähän valtuusto hyväksyi
valtuutettu Ojalan ponnen, jossa edellytettiin, että tarkastuslautakunta
selvittää harmaata taloutta. Selvityshän valmistui joulukuun alussa ja oli
tarkoitus tuoda tänne valtuustoon käsiteltäväksi – siis jo noin puoli
vuotta sitten – mutta se sitten estettiin. Eli nyt on tavallaan puoli vuotta
tässä mennyt hukkaan sen takia, kun lautakunnalla ei ole ollut oikeutta
tuoda erillisraportteja tänne.
Tämä raportti, joka on nyt käsittelyssä, sehän nojaa, kuten
tarkastuslautakunnan raportti, keskeisesti Hirvosen ja kumppaneiden
tekemään selvitykseen. Käsittelyssä oleva selvitys täydentää hyvin
tarkastuslautakunnan ja tarkastusviraston aiemman laatiman raportin
selvitystä, jossa kuvataan, siis tässä selvityksessä, nyt tarkemmin
verottajayhteistyötä ja työsuojeluhallinnon kanssa tehtävää yhteistyötä
ja niiden tuloksia. Lisäksi raportti kuvaa kaupungin omien virastojen
toimintaa niillä aloilla, joilla harmaata taloutta voi esiintyä. Raportti käy
myös yksityiskohtaisemmin läpi harmaan talouden ohjeistusta
kaupungilla ja eräiden virastojen omia ohjeita harmaan talouden
ongelmiin.
Mutta kaupungin ja veronmaksajan näkökulmasta ei nyt varmaan ole
kauhean mielekästä, että tämä sama raportti on tavallaan teetetty
toiseen kertaan, ja siinä katsantokannassa on kyse resurssien
tuhlauksesta. Tätä raporttia puoltaa se niiden lisäysten osalta, jotka
täydentävät lautakunnan raporttia, mutta ei ole mitään järkeä tehdä
tuplatyötä eli sitä samaa osiota uudestaan, mitä me olemme jo puoli
vuotta sitten tehneet. Olennaista tietenkin on se, mitkä ovat sitten
johtopäätökset ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Kun
tarkastuslautakunnan raportti ”Harmaan talouden uhat, haitat ja
torjunta” valmistui 8. joulukuuta, sittenhän pian sen jälkeen
kaupunginhallitus jo tammikuun 17. päivä teki valtiovarainministeriön
esityksen verolainsäädännön muuttamiseksi niin, että yrityskohtaisten
verotustietojen luovuttaminen tulisi mahdolliseksi viranomaisina ja
veronsaajina toimiville kunnille. Olennaista on todella se, että nämä
tarkastuslautakunnan raportissa mainitut muutkin toimenpiteet tulisivat
toteutetuksi.
Vielä muutama sana siitä, että oliko tarkastuslautakunnalla oikeus tai ei
ollut tehdä tätä, niin todellakin siis Kuntaliiton lausunnon mukaan
”valtuuston toimeksiannosta tehtävä harmaan talouden vaikutuksia
koskeva selvitys on Kuntalain 71 §:n 2. momentissa tarkoitettu
hallinnon ja talouden tarkastamista koskeva asia, ja näin ollen asian
valmistelu kuuluu tarkastuslautakunnalle”. Ja edelleen Kuntaliiton
mukaan ”valtuustolla on lähtökohtaisesti oikeus antaa tehtäviä tai
pyytää selvityksiä kaikilta sen alaisilta toimielimiltä”. Jos valtuusto olisi
halunnut, että tämän selvityksen tekee kaupunginhallitus, silloinhan
valtuusto olisi päättänyt niin, että sen tekee kaupunginhallitus, mutta
nythän siinä ponnessa nimenomaan oli sanottu, että se on
tarkastuslautakunnan tehtävä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa on sitten käyty läpi
tarkemmin ne suositukset, joita tältä osin kaupungin pitäisi noudattaa,
ja niihin palaan sitten, kun tarkastuslautakunnan arviointikertomus
täällä on ensi viikolla käsittelyssä. Mutta olennaista on se, että tässä on
tietyt toimenpiteet, jotka kaupunki itse voi itsenäisesti tehdä, ja toinen
on se, mikä vaatii lainsäädäntömuutoksia. Ja ne
lainsäädäntömuutokset pitäisi nyt sitten saada uuteen
hallitusohjelmaan, jotta voidaan tehokkaasti torjua harmaata taloutta.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Harmaan talouden ongelmat ovat nousseet vahvasti esille mm.
rakennus- ja kuljetusaloilla, joilla väärin pelisäännöin eli veroja
maksamatta ja/tai työnantajavelvoitteita asianmukaisella tavalla
hoitamatta toimivat yritykset saavat perusteetonta kilpailuetua.
Helsingin kaupunki on suurten hankintojen tekijänä aivan erityisessä
asemassa harmaan talouden torjunnassa. Harmaan talouden
estämiseksi ei tule kuitenkaan ryhtyä toimiin, jotka aiheuttavat yrityksille
noin yleisesti ottaen tarpeettoman suurta byrokratiaa tai avaavat
pikemminkin uusia harmaan talouden mahdollisuuksia kuin tuovat
hyötyjä. Tarkastukset ja valvonta on kohdistettava erityisesti
ongelmakohteisiin. Harmaan talouden houkuttelevuus rikollisten
silmissä heikkenee, kun kiinnijäämisen riski kasvaa.
Rehellisiä yrittäjiä ei saa rangaista muiden harjoittamasta rikollisesta
toiminnasta. Vastuullisen yritystoiminnan pitää olla yrittäjälle kilpailuetu
eikä taakka. Helsingin kaupunki voisi vähentää harmaata taloutta esim.
tehostamalla viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, muuttamalla
valvonnan painopistettä jälkikäteisistä tarkastuksista ennakoivaan
valvontaan sekä puuttumalla nykyistä nopeammin myös alkaviin
väärinkäytöksiin. Onkin hyvä, että Helsingin kaupunki ja verohallinto
ovat sopineet harmaan talouden torjuntaan liittyvästä yhteistyöstä.
Tiukentunut kilpailu aiheuttaa rakennusalalla sen, että hinnoittelussa ei
välttämättä huomioida kaikkia lakisääteisiä veroja ja maksuja. Näin kävi
ilmeisesti Käpylän peruskoulun peruskorjauksessa. Kaupunki oli
arvioinut urakan hinnaksi 18 miljoonaa, mutta virolainen yhtiö, jolta työ
sittemmin jäi kesken, teki 12 miljoonan euron tarjouksen. Herätyskellot
eivät soineet. Verottajan seulaan jäi tuon saamamme selvityksen
mukaan Helsingin kaupunkikonsernissa vuoden 2010 viimeisellä
neljänneksellä 10 % yrityksistä, jotka toimittivat tavaroita tai palveluita
kaupungin eri yksiköille. 10 % kuulostaa hirveän vähältä, mutta eikö
tämä ole aika röyhkeää suorastaan? Kyllähän tämä kielii silloin siitä,
että otaksutaan, että kiinni ei jäädä, jos Helsingin kaupungin julkiselle
hankintaviranomaiselle tehdään tarjous, vaikka on velvoitteet
suorittamatta. Tämä on mielestäni sellainen asia, joka kyllä Helsingin
kaupungin taholta ja esim. Helsingin tarkastuslautakunnan kannalta
kielii siitä, että tähän asiaan täytyy todella tarkasta puuttua, ettei tule
sitä käsitystä, että Helsingin kaupungin kanssa voidaan menetellä
hankinnoissa miten hyvänsä.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja ja kaupunginjohtajisto, josta kaupunginjohtaja
jostain syystä on poistunut tämän asian yhteydessä.
Harmaa talous on tunkeutunut hälyttävän laajalle Helsingin toimintaan.
Kuten edellisessä puheenvuorossa kävi esille, joka 10. yritys, jolta
kaupunki teki hankintoja viime vuoden lopulla, jäi verohallinnon
seulaan. Kaupungin oman hankintatoimen ja valvonnan heikkouksista
kertoo se, että seulonnassa löytyi 71 yritystä, jotka eivät olleet
ennakkoperintärekisterissä, 12 ulosotossa varattomaksi todettua
yritystä, 38 konkurssimenettelyssä olevaa yritystä, 247
arvonlisäverovelvollisuutensa kokonaan tai viime kuukausina
laiminlyönyttä yritystä ja 108 verojen ennakkopidätykset ja
työnantajamaksut maksamatta jättänyttä yritystä. Näistä yhdenkään ei
olisi pitänyt tulla hyväksytyksi, kun hankintapäätöksiä on tehty.
Harmaata taloutta on selvityksen mukaan kaikissa kaupungin
virastoissa ja liikelaitoksissa. Keskimääräistä enemmän rötösyrityksiä
löytyy kulttuurikeskuksen, hallintokeskuksen, talous- ja
suunnittelukeskuksen, ympäristökeskuksen, nuorisoasiain,
opetusviraston, sosiaaliviraston ja muutamien kiinteistöyhtiöiden
toiminnasta. Harmaa talous merkitsee verotulojen menetysten ohella
työntekijöiden riistämistä hävyttömän pienillä palkoilla ja usein myös
palvelujen tai vaikkapa rakentamisen huonoa laatua. Keskeisenä syynä
harmaan talouden leviämiseen on Helsingissä hankintojen
kilpailuttaminen yksipuolisesti vain alhaista hintaa korostaen.
Olen itse pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään
sosiaalivirastojen kilpailuttamia asuntojen muutostöitä, joissa
kokonaishinnaksi hyväksyttiin alle 20 euroa tunnilta. On selvää, että
tällaisilla hinnoilla ei voi hoitaa Helsingissä sopimusten ja lakien
mukaisia palkkoja ja muita työnantajavelvoitteita.
Edellisessä puheenvuorossa mainittu Käpylän koulun peruskorjaus on
vastaavanlainen tapaus, jossa jo hankintapäätöstä tehtäessä olisi
päättäjien pitänyt ymmärtää, että niillä hinnoilla ei voi toteuttaa lain
mukaisesti sitä urakkaa. Laki olisi sallinut tällaisen tarjouksen
hylkäämisen ellei jopa edellyttänyt sitä, että kaupunki hylkää
tarjouksen, joka ilmiselvästi ei ole toteutettavissa lakeja noudattaen.
Parhaita keinoja torjua harmaata taloutta Helsingissä on tuottaa
palvelut kaupungin omana toimintana ja laajentaa kaupungin omaa
toimintaa myös rakentamisen alueelle. Tämän ohella tarvitaan
tehokkaampia välineitä torjua harmaan talouden yrityksiä. Yhteistyö
verottajan, työsuojelun, poliisin ja ammattiliittojen kanssa on tässä
keskeistä. Kaupunki voi esim. edellyttää aina hankintoja tehtäessä
yrityksiltä ja niiden käyttämiltä alihankkijoilta jo ennalta tiedot, jotka
verohallinnon seulonnassa selvitetään sitten jälkikäteen.
SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä ehdottaa, että valtuusto hyväksyy
seuraavat ponnet:
1:
Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus täsmentää
ohjeita harmaan talouden torjunnasta, niin että ehtona
tarjouksen hyväksymiselle selvitetään aina ennalta
verohallintopalautteen sisältämät tiedot vero- ja
työnantajavelvoitteiden hoitamisesta yrityksissä ja myös
niiden käyttämissä alihankkijoissa.
2:
Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ohjeistaa
sopimaan hankinnoista niin, että yritysten tulee ilmoittaa
kaikki käytettävät alihankkijat ja toimittaa ajantasaiset
luettelot omista ja alihankkijoidensa työntekijöistä.
3:
Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ohjeistaa
tekemään kattavasti tarkastuskäyntejä niissä yritysten
työkohteissa, jotka ovat kaupungin hankintojen piirissä.
4:
Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää
mahdollisuudet asettaa hankintasopimusten ehdoksi sen,
että yritys huolehtii työntekijöiden verojen kantamisesta
myös silloin, kun on kysymys ns. lähetetystä työvoimasta.
Ja lopuksi 5:
Valtuusto edellyttää, että kaupungin hankinnoissa
asetetaan ehdoksi se, että yritykselle tai sen alihankkijoille
ei ole määrätty esim. viimeisten 2 vuoden aikana
useampaa kuin yksi korotettu tilaajavastuulain mukainen
laiminlyöntimaksu.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Kannatan Hakasen
ehdottamia ponsia, vaikka siellä joku taisi olla senlaatuinen, että
omissa säännöissä on jo maininta.
(Puheenjohtajan välikysymys.)
Kannatan kaikkia, varmuuden vuoksi. En ole oikein huolella vielä niitä
lukenut, luen ne kun pääsen tästä. Minusta on oikein hyvä, että tämä
harmaan talouden raportti käsitellään nyt tässä muodossa, vaikka
tarkastuslautakunnan säännöt mahdollisesti muuttuvat vasta 2013.
Tässä voidaan jo vähän katsoa, että mitä hyötyä raportoinnista on ja
löytyykö valtuustosta jotakin uusia ajatuksia esim. tämän asian
paimentamiseen.
Kaikkiin harmaan talouden tai talousrikollisuuden torjuntaan tähtääviin
aloitteisiin on saatu aina vakiovastauksena, että ”meillä on
seikkaperäiset, kattavat ohjeet” ja sitten lisäselvityksenä tämä, että
”viranomaisten tietojenvaihto on estynyt, koska laki estää sen”. Mutta
itse olen kyllä työmailla nähnyt aika paljon sitä, että omia sääntöjä ei
noudateta, niitä noudatetaan vaihtelevasti, eikä rakennuttajan
edustajaa mm. juurikaan näy työmailla. Valvonta on puutteellista.
Olen esittänyt talousarvioon varoja valvovan henkilökunnan
palkkaamiseen, ja vastaus on ollut, että ”ei tarvita”. Minusta se
kuulostaa ihan omituiselta. Kerta kaikkiaan tarvitaan lisää. Minusta olisi
oikein hyödyllistä, että vaikka sosiaaliviraston tai opetusviraston
kiinteistöistä vastaavat ihmiset kävisivät omilla työmaillaan. Kun
rakennetaan koulua, olisi aivan hyvä, jos opetusviraston kiinteistöstä
vastaavat ihmiset kävisivät siellä vakituisesti. ATT tekee sitä ja on
todennut, että se on hyödyllistä, että näkee ihan käytännössä, mitä
siellä tapahtuu. Ihan se käytännön toiminta on erilaista, jos siellä on
porukkaa, joka ei tiedä, kuka heidän työnantajansa on ja miten
työmaalla pitää pukeutua ja miten pitää olla nimi ja työnantajan nimi
rinnassa ja näkyvissä. Siellä on ihan muunlaistakin porukkaa vaikka
kuinka paljon.
Helsingin kaupunki pitää myös vaatia sitä, mikä meille jaetuissa
papereissakin on mainittuna, tämä ehdotus, että henkilötunnus lisätään
näihin tunnistuskortteihin. Päällipuolella on nimi ja syntymäaika ja
toisella puolella henkilötunnus. Se edellyttää sitä, että maistraattiin
palkataan lisää ihmisiä. 15, 20 ihmistä tarvitaan töihin kirjoittamaan,
tekemään ihmisille sosiaaliturvatunnuksia, jotta voidaan katsoa, keitä
he ovat ja mihin he veronsa maksavat.
Asia, johon Hakanenkin tuossa äsken viittasi, joka tavallaan ei tee
sinänsä tilaa harmaalle taloudelle eikä estä sitä, mutta se on
vähintäänkin huonoa elinkeinopolitiikkaa, että meillä on paljon sellaisia
kilpailutuksia, juuri näitä puitesopimuksia, joissa tyypillisesti tuntihinta
on 17–18 euroa tunnissa. Kaikki tietävät, että sillä hinnalla ei laillisesti
töitä tehdä, mutta nämä firmat laskuttavat näitä virastoja, kun ne
tekevät tunnin töitä, niin ne laittavat parin, kolmen ja välillä viiden tunnin
laskun. Se ei ole reilua.
Hankintalain mukaan kilpailutuksessa ei ole vikaa, vaikka tuntihinta olisi
14 senttiä tunnilta. Se on testattu markkinaoikeudessa. Olen saanut
sellaisen käsityksen mm. teknisen palvelun lautakunnan matkalla
Ranskan Lyonissa, että muissa Euroopan maissa, EU:n jäsenmaissa
tulkitaan hankintalakia eri tavalla kuin Suomessa. Meillä tulkitaan sitä
julkisen hallinnon hankinnan vastaisesti, verorahojen käytön
vastaisesti, nurinkurisesti. Sen takia teen ponsiesityksen:
Valtuusto edellyttää, että kaupunki selvittää, miten eri
tavalla Suomessa tulkitaan EU:n hankintadirektiiviä ja
miten eri tavalla markkinaoikeuskäytäntö on järjestetty
muissa EU:n jäsenmaissa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Talous- ja suunnittelukeskus on mielestäni tehnyt hyvän ja kattavan
selvityksen harmaasta taloudesta. Kaupunginhallituksen esitys
täytäntöönpanopäätökseksi sisältää myös hyviä elementtejä harmaan
talouden torjunnan tehostamiseksi. Haluan itse nostaa esille
asuntotuotantotoimikunnan tammikuussa tänä vuonna hyväksymät
käytännöt, joita tullaan suosittelemaan kaikille virastoille, liikelaitoksille
ja tytäryhteisöille huomioon otettavaksi. ATT:n ohjeiden mukaan
rajoitetaan urakoiden ketjuttamista ja vaaditaan selvitys
yhteiskunnallisten velvoitteiden suorittamisesta myös aliurakoitsijoilta.
Kaikki tehdyt urakkasopimukset ilmoitetaan veroviranomaisille, ja
urakkasopimuksessa sanktioidaan sopimusten vastainen urakoiden
ketjuttaminen. Lisäksi puuttuvista henkilötunnisteista seuraa
sopimussakko.
Raportista löytyy myös monia mielenkiintoisia tietoja harmaasta
taloudesta sekä valtakunnan eli kaupungin tasolla. Siellä on tämä
tilastokeskuksen taulukko, joka perustuu verotarkastuksissa esille
tulleisiin harmaan talouden käytäntöihin. Se on käyty lävitse
toimialoittain. Ehkä yllättävää, että siellä ykkösenä, tai en tiedä onko se
yllättävää, mutta taiteet, viihde ja virkistys, niin 27 %:ssa
tarkastuskohteista on ollut harmaata taloutta. Sen sijaan kiinteistöala ja
rakentaminen, siellä on 15 ja 20 %, majoitus- ja ravintola-ala 10 % ja
maa- ja metsätalous on kymmenentenä. Eli tämä taiteet, viihde ja
virkistys sisältää suhteellisesti eniten harmaata taloutta, vaikka
euromääräisesti se varmaan ei pysty kilpailemaan tämän
kiinteistöpuolen kanssa.
Sitten tämä kaupungin ja veroviraston tietojenvaihtoon perustuva
seulonta, niin kuin täällä on aikaisemminkin todettu, niin joka 10. yritys
on jäänyt kiinni harmaasta taloudesta. Siellä on vähän samanlainen
trendi kuin tuolla valtion puolella, että kulttuurikeskus, siellä on eniten
näitä, joka 6. yritys jäänyt kiinni harmaasta taloudesta,
hallintokeskuksessa 14 % ja ruotsinkielinen työväenopisto, talous- ja
suunnittelukeskus, ympäristökeskus ja kaupungin suunnitteluvirasto,
siellä noin joka 8. yritys on ollut harmaan talouden piirissä tavalla tai
toisella. Täällä on tavallaan mielenkiintoista todeta, että kaupungin
puolella kiinteistö- ja rakennusala on aika alhaalla noin suhteellisessa
tilastossa.
Nämä luvut kuitenkin osoittavat, että meidän on todella tehtävä rankasti
töitä harmaan talouden poistamiseksi kaupungin toiminnoista. Todella
nämä ATT:n ohjeet luovat siihen hyvän pohjan.
Kannatan Tea Vikstedtin ehdotusta.
Helsingin voimassa olevat strategiat tavoittelevat yritysten ja kaupungin
töiden kietomista toisiinsa. Monituottajuuden ja joka suuntaan
haarautuvan verkostoitumisen luullaan tuottavan helsinkiläisille ja
Suomelle jatkuvaa kasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin yritysten ja niiden
rajoittuneiden etujen lisääntyvä sekoittaminen julkisen talouden hoitoon
on otollinen kasvualusta harmaalle taloudelle. Sosiaali- ja
terveyspalvelut ja koulutus ovat kunnan päätehtäviä. Oppiminen, hyvät
ihmissuhteet ja yleinen hyvinvointi syntyvät ihmisten osallisuudesta
oman elämänsä rakentamiseen. Palvelujen jatkuva tuotteistaminen ja
kilpailuttaminen globaaleilla tai paikallisilla markkinoilla sen sijaan
hävittää ihmisten yhteisvastuuta ja kansanvaltaa.
Kaupunki yrittää tehostaa palvelujensa tuotantoa pilkkomalla niitä
yksittäisiksi tuotteiksi ja kilpailuttamalla niitä erilaisilla tuottajilla. Tämä
vie vaikutusvallan sekä palvelujen käyttäjiltä, palvelujen työntekijöiltä
että kaupunginvaaleilla valituilta päättäjiltä. Kaupunki on luopunut mm.
vuokra-asuntojensa rakentamisesta omalla työvoimalla. Kaupunki
rakennuttaa niitä reippaasti alle oman tavoitteensa, koska toteutuminen
on täysin riippuvainen yksityisten rakennusmarkkinoiden vaihteluista.
Urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita saa kaupungin tuotantoon
satunnaisesti, ja tarjousten laatua ja toiminnan laillisuutta ei pystytä
valvomaan.
Sekä markkinatalouden että yhteiskunnallisen tuotannon hyvän
toiminnan edellytys on läpinäkyvyys. Harmaa talous syntyy ja kasvaa
liikesalaisuuden ja monimutkaisten tuotantorakenteiden avulla.
Harmaata taloutta voisi vähentää kahdella tavalla. Erittäin tärkeää on
se, että yhteiset pelisäännöt ovat riittävän yksinkertaisia, että ihmiset
pystyvät tietämään ja myös hyväksymään nämä säännöt. Lisäksi
näiden sääntöjen pitää olla helppoja noudattaa ja valvoa. Pia
Pakarinen, Helsingin Yrittäjien uusi toimitusjohtaja, puhui täällä
ennakoivasta toiminnasta, ja se on hyvin olennaista. Siinä lainsäädäntö
on keskeisessä osassa. Nyt meidän verojärjestelmämme on niin
mutkikas, että sääntöjä periaatteessa kunnioittavakin työn myyjä ja
ostaja päätyvät usein verottomaan ratkaisuun. Laillisuudesta vähät
välittäviä järjestelmän mutkat suorastaan houkuttelevat kokeilemaan ja
kehittelemään kiertoteitä. Onnistunut lakien kiertäjä saa runsaan
palkkion, ja lakeja noudattavat joutuvat vielä maksamaan
kiinnijääneiden rangaistuksetkin.
Henkilökohtaisten tulojen verotus kävisi nykyistä paljon helpommaksi
sekä veronmaksajalle että -saajalle, jos kaikki tulot olisivat saman,
progressiivisen tuloveron alaisia. Yksi tärkeä asia olisi se, että
jokaisella Suomessa tuloja saavalla, riippumatta siitä, mistä hän tulee,
pitäisi olla vain yksi virallinen tili, jolle hän saa vastaanottaa työ- tai
pääomatuloja. Suomessa verovelvolliselta pidätettäisiin jokaisesta
tuloerästä lopullinen vero. Pienet tulot olisivat verottomia kaikille
yhteisen perusvähennyksen ansiosta.
Ulkomailla verovelvollisen tuloistakin pidätettäisiin hänen
verotusmaansa vaatima vero. Tämän palvelun ansiosta saataisiin ehkä
muitakin maita kiinnostumaan yksinkertaisesta tuloveron
perimistavasta.
Ehdotan seuraavanlaisen toivomusponnen:
Valtuusto edellyttää, että kaupunki karsii harmaata taloutta
tuottamalla asukkaiden palvelut ja niiden kehittämistyön
mahdollisimman paljon oman vakituisen työvoiman avulla
ja suosimalla ulkopuolisessa kilpailutuksessa ketjutuksen
sijasta mahdollisimman paljon suoria työsuhteita käyttäviä
tuottajia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä harmaan talouden kokonaisselvityksessä sanotaan mm.
”kaupunginhallitus ilmoittaa, että se tulee kehottamaan virastoja,
liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä tehostamaan harmaan talouden torjuntaa
hankinnoissa”. Tämä on mielestäni juuri se oikea suunta, ja viestin
pitääkin olla selkeä sekä myös ehdoton. Helsingin kaupunki ei hyväksy
epärehellistä ja laitonta toimintaa missään muodossa. Epärehellisten
toimijoiden on turha yrittää saada Helsingin kaupungilta toimeksiantoja
tai minkään kaltaista yhteistyötä. Samalla pitää myös selvästi saattaa
hankintoja kilpailutettaessa tietoon, että Helsingin kaupunki tutkii
yritysten taustat ja tekee yhteistyötä mm. verottajan ja muiden
viranomaisten kanssa. Tämä edellyttää virkamiehiltä enemmän aikaa ja
työtä mutta on sen arvoista ja kantaa ajallaan varmasti hyvää
hedelmää.
Harmaan talouden torjuminen edistää myös kotimaisten rehellisten
yrittäjien työllistämismahdollisuuksia, ja se on kaupungin ja meidän
kaikkien yhteinen etu.
Arvoisa puheenjohtaja.
Täällä on erittäin hyviä puheenvuoroja käytetty tästä harmaasta
taloudesta. Siinä mielessä tietysti keskustelu on aivan toisenlaista kuin
maanantai-iltainen liturgia Guggenheim-asiassa. Tämä on tietysti
vanhan valtuutetun kannalta ihan myönteinen asia.
Talousjohtaja Tapio Korhonen puuttui aamulla lausunnossaan minusta
olennaiseen asiaan, joka tässä harmaan talouden torjunnassa on
olemassa eli se, että tämä harmaa talous on kasvotonta ja siihen ei
pääse kiinni. Verottaja salaa saamiaan tietoja, ja yritysnimiä liikkuu,
mutta sen sijaan henkilöt ovat jotenkin piilossa. Tämä tuntuu aika
kummalliselta, kun ajattelee, minkälaisessa yhteiskunnassa me
elämme. Sodan jälkeen kommunisteja kortitettiin epäluotettavina, oli
vihreä kirja käytössä kaikilla työnantajilla ja oli tiedossa, ketä ei voinut
palkata sen takia, että he ovat rettelöiviä ja vaikeita ihmisiä. Siellä oli
ihan oikeitakin tietoja, mutta siellä oli myös 6-vuotiaana hukkuneita
mukana, mutta tällainen kirja oli vapaasti käytössä. On käytetty erilaisia
henkilörekistereitä, millä esim. armeija on pidetty puhtaana liian
vasemmistolaisesta aineksesta, hyvin pitkään. Me kaikki tiedämme
tämän, siitä ei vaan haluta ääneen puhua.
Nyt näyttää siltä, että todellista halua torjua harmaata taloutta ei ole, jos
me lähdemme siitä, että yrittäjien ja yritysten takana olevien
henkilöiden suoja on niin suuri, että me emme tiedä, mitä he ovat
tehneet ja mitä he tekevät. Toisaalta me tiedämme naapureidemme
tulot, se on iltapäivälehtijournalismia jo tänä päivänä. Me tiedämme
yhtä ja toista toisistamme mutta yrityksistä näköjään emme tiedä.
Tässä mielessä minusta on syytä kiittää tätä kaupungin raporttia siinä,
että se paljastaa myös tämän puolen. Kaiken kaikkiaan on hyvä, että
Helsinki on puuttunut tähän asiaan. Mutta haluaisin vielä esittää
ponneksi, että:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki jatkaa
aktiivista yhteistyötä valtiovallan kanssa harmaiden
yritysten ja työntekijöiden karsimiseksi ehdottomalla
kaikkia Suomessa toimivia yrityksiä ja työntekijöitä
koskevan läpinäkyvän tulojenrekisteröintijärjestelmän
luomista täällä tapahtuvan taloudellisen toiminnan osalta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ensimmäiseksi haluan kannattaa valtuutettu Kati Peltolan tekemää
pontta. Tästä harmaan talouden torjunnasta on puhuttu paljon. Tämä
esitys siitä, että se on täällä nyt, on erittäin hyvä, mutta työhän jatkuu.
Koko se keskustelu, mitä on käyty ennen tätä nyt useamman kerran
kaupunginhallituksessa ja varsinkin konsernijaostossa on kyllä osaltaan
vakuuttanut minua siitä, että Helsingissä on nyt otettu tämä harmaan
talouden torjunta vakavasti. Kun tässäkin sinänsä erinomaisessa
raportissa puhutaan verohallinnon ja poliisin toimista, meidän täytyy
muistaa, että ne ovat aina kuitenkin vähän niitä sellaisia toimia,
erityistoimia, että jos me pystyisimme harmaata taloutta torjumaan ja
ohjaamaan yleistä liiketoimintaa ja kaikenlaisia hankintoja ihan
terveeseen suuntaan, ihan normaalin toiminnan yhteydessä, niin se
olisi se kaikista tärkein.
Siihen mielestäni Helsingissä on kyllä nyt otettu reippaita askelia ihan
parin viime vuoden aikana, että meillä on selvästi omaa
konserniohjaamista parannettu, meidän eri hallintokuntamme ja kaikki
kaupungin yksiköt on laitettu samojen sääntöjen alle, kaikki joutuvat
vastaamaan ja raportoimaan erilaisista asioista. Yhtiöiden hallituksia ja
puheenjohtajia, toimitusjohtajia koulutetaan. Minä uskon, että se alkaa,
se ei ihan näy tuosta vaan, mutta kuitenkin alkaa näkyä myös näissä
asioissa niin, että meillä minusta sinänsä hieno systeemi, että
ristiintaulukoidaan kaupungin ostamia palveluja, niiden tuottajia
verohallinnon rekistereihin, niin kun niitä on tuijoteltu niitä listoja ja
katsottu, että mistä voi johtua, kun on kuitenkin saatu ihan
todistuksiakin siitä, että on tarkastettu näiden yrittäjien paperit, että
mistä voi johtua se, että kuitenkin löytyy näitä niin paljon, että 10 % olisi
jotain vilpillistä. Sehän ei aina tarkoita sitä, että jää siinä
ristiintaulukoinnissa kiinni, että olisi varsinaisesti vilppiyrittäjä. Voi olla
jotain selvitettäviäkin asioita, jotka sitten oikenee sillä. Mutta minäkin
olen entisenä verottajana, jos en olisi tässä, olisin varmasti
verohallinnon palveluksessa, yrittänyt katsoa sitä mallia, että mitä
kaikkea sieltä voidaan tutkia. Toivottavasti jotenkin voidaan edetä myös
siihen suuntaan, että saadaan entistä enemmän tietoa niistä yrityksistä,
jotka jäävät verottajan seulaan.
Minusta me olemme yrittäneet nyt ainakin kaupunkina tehdä paljon ja
lähetetty kirje myös verohallinnolle tästä, että Helsinki on valmis vielä
enemmän tekemään yhteistyötä. Sen puoleen tämä raportti kun
palvelee nyt erittäin hyvin sitä työtä, mitä me olemme halunneet tehdä,
ja antaa minusta aika hyvän kuvan siitä, että missä vaiheessa
Helsingin kaupungissa ollaan tässä asiassa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Aivan aluksi haluan kannattaa valtuutettu Saarnion toivomuspontta.
Halusin itsekin nostaa hänen tässä ponnessaan nostaman asian esiin
eli kaupungin ja valtion yhteistyön. Helsinki ei kykene yksin
hallitsemaan harmaata taloutta. Päinvastoin, siihen tarvitaan
ehdottomasti kansallista yhteistyötä, tarvitaan toimia valtion taholta.
Meillä on 90-luvulta lähtien säädetty vinot pinot lakeja, joilla yritetään
estää harmaata taloutta. Harmaa talous pakenee käsistä kuin
saippuakupla. Se itse asiassa muuttaa muotoaan sillä tavalla, että
paljon harmaasta taloudesta toimii aivan laillisen yritysmaailman
piirissä. Itse asiassa yhä enemmän kansainvälistyy, tapahtuu
rahanpesua, ja siihen liittyy myös ihmiskauppaa. Eli sillä tavalla on
kyse hyvin paljon monimuotoisemmasta asiasta kuin rakentamisesta tai
sitten ravintoloiden harmaan talouden bisneksestä.
Täällä on kehuttu paljon Helsingin kaupungin toimenpiteitä. Hyvä näin,
että tässä on edetty, mutta itse jos vertaan tätä siihen, mitä
eduskunnassa on selvitetty harmaata taloutta, niin minä kuitenkin näen,
että paljon on vielä Helsingillä edessä ja tehtävää. Me olemme
pääkaupungissa, me olemme pääkaupungissa, joka on, jos puhutaan
harmaasta taloudesta Suomessa, niin voi kuvitella, että
pääkaupungissa sitä löytyy ja pääkaupunkiseudulta. Silloin, jos
puhutaan 5–10 miljardista eurosta, jotka karkaavat verottajalta joko
maksamattomina verotuloina tai sosiaaliturvan menoina tai sitten
erilaisina veronkiertoina muutoin, esim. arvopaperimarkkinoilla, joka nyt
ei valtuustoon liity, niin puhutaan todella suurista summista. Kun niitä
vertaa siihen, mitä tarkastuslautakunta on taas arvioinut, että meiltä
karkaa Helsingistä näitä veromenetyksiä, niin silloin voi miettiä, että
ehkä tätä tulevaisuudessa kannattaa katsella myös toisesta
näkökulmasta tai lisää selvittää, että kuinka paljon itse asiassa
tapahtuukaan.
Tietysti tässä puhutaan nyt kaupungin tasolla ja kaupungin
näkökulmasta. Me emme voi mennä sinne yksityisbisneksen puolelle
huseeraamaan täältä valtuustosta käsin. Mutta se, että me kaupunkina
olemme tarttuneet tähän asiaan, nostaneet tämän asian, on minusta
myös periaatteellisena kysymyksenä erinomaisen tärkeä.
Tässä jo kannatettiin valtuutettu Hakasen ponsia. Itse näen, että niissä
on sellaista konkretiaa, joka kannattaisi nostaa tähän nyt mukaan
jatkotarkasteluun, koska se, mitä olemme tuon raportin saaneet ja se,
mitä kaupunginhallitus tuossa esittää, niin mielestäni nämä valtuutettu
Hakasen ponnet täydentäisivät myös tätä, että puututtaisiin tähän
järjestelmään, koska tämä itse järjestelmä on se, jossa pitäisi niitä
muutoksia tehdä.
Valtuutettu Vikstedt nosti hyvin esille sen konkretian, mitä työmailla
tapahtuu. hän nosti myös erinomaisen tärkeän asian, valvonnastahan
on kyse ja myös on niistä sanktioista. Tällä hetkellähän itse asiassa
harmaa talous kannattaa, se on hyvää bisnestä, vilunkibisnestä, joka
syö elinvoimaa toimivilta yrityksiltä ja toimivilta työpaikoilta. Sillä tavalla
toivon, että tämä harmaan talouden keskustelu jatkuu Helsingissä ja
etenkin, että haetaan vielä lisää toimenpiteitä, joilla voidaan harmaata
taloutta kitkeä.
Kiitos, puheenjohtaja. Valtuutetut.
Minulla on tällainen pieni resepti, aloitan sen ensiksi näin. Miltei
jokainen rakennusfirma saa joltain poliittiselta hahmolta tarjouksen,
josta ei voi kieltäytyä, mikäli mielii jatkaa ojankaivuuta, urakointia, talon
kasaamista. Ilmaisilla lounailla sovitaan sitten talon salin ja hallin
rakentaminen niin, että homma näyttää edulliselta. Kuitit ja laskut
peukaloidaan verottajille sopiviksi. Pimeä voitto päätyy sitten valitun
työnjohdon taskuun, ja siihen samaan ryhmään kuuluu myös
virkamiehiä. Tämä on taitolaji, jota olemme tottuneet näkemään
leffoissa, mutta kaduntallaajat eivät ymmärrä tällaisia kuvioita, joita
kaavaillaan jatkuvasti ja tietysti veronkiertomielessä. Tämä on todella
taitolaji.
Tämä on ihan helppo tavallaan, minulla oli viime valtuustossa Helsingin
kaupungin asuntojen pimeä vuokraaminen edelleen. Siinähän joutui
vuonna 2008 verottajan rysään aikamoinen määrä euroja,
satojatuhansia euroja, ihan pelkästään niin, että verottajat tarkistivat
pimeät kaupunkivuokraussysteemit.
En minä tiedä, tuntuu siltä, että jokainen katu ja kaivaus kilpailutetaan
niin, että hintalappu on miellyttävä, mutta todelliset kulut kuititetaan
virkamiesten taskuun. Työn tekee matalapalkkainen siirtotyöläinen.
Pieni rehellisyys olisi paikallaan, eli mielestäni ohjeistus on
nimenomaan, että rehellisyys, ja välikädet pois. Työnantajien ja -
teettäjien, se on aika simppeliä, mutta luulen, että siihen ei päästä
ikinä. Tämä keplottelu tulee jatkumaan niin kauan kuin on
taskulaskimia.
Kiitos.
Kiitoksia, puheenjohtaja. Hyvät kuulijat.
Tarkastuslautakunnan raportti osoittaa, miten laajasta asiasta on
kysymys. Lähdeluettelossakin on vaikka kuinka monta asiaa käsitellyttä
kirjoitusta ja kirjaa. Ainoa tapa ruveta oikein saamaan jotain jälkeä
tähän, on se, mitä on tehty koko ajan: palasina parempaan päin. Yksi
tärkeä osauudistus olisi se, mitä Tea Vikstedt tuossa esitti. Olemme
Vikstedtin kanssa olleet yleisten töiden lautakunnassa olisiko 8 vuotta,
ja siellä tuli esille moneen kertaan voimattomuus tehdessä päätöksiä
hankintojen yhteydessä. Huhu kertoi, että reunakivet, joita katujen
reunoihin rakennetaan, tehdään vankityövoimalla, ulkomailla,
Kaukoidässä tai lapsityövoimalla. Pyysimme ja saimme vakuutuksen,
että näin ei ole laita, että ne on tehty normaalissa liiketoiminnassa.
Mutta millä tällaiseen sitten voi uskoa? Tarjouduin lähtemään Kiinaan
tarkastamaan tämän tilanteen, mutta se ei saanut tuulta siipiensä alle
tämä aloite.
Sen sijaan voitaisiin ajatella, että jos selvitettäisiin, miten muut maat
pystyvät käsittelemään EU:n hankintasäännöksiä, niin siitä voisi olla
käytännössä apua. Kun asia tällä lailla saadaan asialliseen
järjestykseen ja normaaliin tilaan, missä tulee ostamissysteemi
mukaan, niin tältä osin tämä harmaan talouden riskikin vähenee ja yksi
osauudistus on saatu valmiiksi. Tästä syystä kannatan Tea Vikstedtin
pontta.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Harmaan talouden torjumisesta on tehty monia ehdotuksia mm.
eduskunnassa, työ- ja elinkeinoministeriössä, ammattiyhdistysliikkeen
piirissä ja myös – kuten täällä tuli esille – Helsingin kaupungin toimesta.
On myös monia käytössä olevia teknologioita, esim.
mobiiliteknologioita, joilla voitaisiin reaaliaikaisesti tarkistaa verotietoja,
mikäli valtiovalta haluaisi tähän asiaan todella puuttua. Niihin ponsiin,
joita esitin tässä kokouksessa, olen pyrkinyt poimimaan kuitenkin
näistä em. eri yhteyksistä sellaisia ehdotuksia, jotka ovat Helsingin
kaupungin toteutettavissa ilman, että lainsäädäntöä tarvitsee muuttaa.
Toivon, että tässä suhteessa kaupunki voisi jatkaa aktiivista roolia ja
viedä sitä pidemmälle.
Julkisuudessa usein syntyy sellainen kuva, että tämä lainsäädäntö ja
sen kehno tulkinta Suomessa jotenkin pakottaa siunaamaan harmaata
taloutta, mutta näinhän ei ole. Kaupunkihan voi myöskin silloin, kun se
tekee hankintoja, asettaa itse tiukempia ehtoja kuin mitä tähän asti on
asetettu ja myös mennä pidemmälle kuin mitä näissä kehnoissa EU:n
hankintadirektiivien tulkinnoissa on menty. Toivon, että tässä
kokouksessa saadaan tältä osin yksi askel eteenpäin.
Julkisessa keskustelussa jatkuvasti kaupunginkin edustajat valittavat
sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluissa asiat ovat hunningolla sen
takia, että ne eivät ole samassa organisaatiossa. Olen aina ihmetellyt
tällaista argumenttia, kun Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut sattuvat
olemaan samassa organisaatiossa. Ne ovat Helsingin kaupungin omia
palveluita, ja niillä on myös mm. yhteinen apulaiskaupunginjohtaja,
puhumattakaan siitä, että yhteinen kaupunginjohtaja ja yhteinen
kaupunginvaltuusto. Tämä tämänpäiväinen ehdotus muuttaa 10
psykiatrista sairaanhoitopaikkaa 30 mielenterveyspalveluasunnoksi on
erittäin hyvä. Tällaisia ehdotuksia täällä voitaisiin jatkuvasti hyväksyä,
kun niitä meille valmisteltaisiin.
Minä toivon, että tästä eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollossa
tehdään järkeviä rakennemuutoksia ja rahaa käytetään siihen, mistä
todella on tarvetta eikä valiteta joitakin olemattomia hallinnollisia
esteitä, joita oikeasti ei ole olemassa.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Mielenterveyspalveluihin ja mielenterveyskuntoutujien
palveluasumiseen tarvitaan todellakin lisää resursseja. Toivottavasti
ensi vuoden budjetin valmisteluissa tähän saadaan nyt esitettyjen
määrärahojen siirtojen lisäksi myös uutta rahaa.
Tähän esitykseen liittyy eräitä asioita, joista toivon lisätietoja
apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta. Ensinnäkin kysymys
palveluasumisen kustannuksista: millaiseksi ne muodostuvat asukkaille
ja millaisiksi kaupungille? Toteutetaanko nämä paikat kaupungin
omana toimintana?
Toiseksi, tässä esityksessä viitataan mm. Roihuvuoren, Kontulan ja
Riistavuoren laitospaikkojen muuttamiseen statukseltaan
palveluasumiseksi. Millä tavalla tämä muutos, joka on siis jo
tapahtunut, on vaikuttanut asukkaiden maksuihin? Onko asukkaiden
maksuosuus kokonaisuutena ottaen kasvanut? Toivon, että tässä
yhteydessä on mahdollisuus saada näihin kysymyksiin lisätietoa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Meillä on käsillä Lapinlahden sairaala-alueen hankesuunnitelma, jota
käsittelimme tai johon liittyvää asemakaavaa ja asemakaavan
muutosehdotusta käsittelimme kaupunkisuunnittelulautakunnassa
5.5.2011, ja sen hyväksyimme. Kaava luo edellytykset tulevalle käytölle
sosiaaliviraston tarpeisiin. Historiallinen sairaalapuisto, joka on itse
asiassa ihan eurooppalaisessa mittakaavassa varsin merkittävä,
kaavoitetaan julkiseksi puistoksi, joka on luonteeltaan rauhallinen,
aidattu oleskelupuisto mutta samalla kaikille kaupunkilaisille avoin
tietyiltä osin. Jotta nämä em. käyttötarkoitukset ennakkoluulottomasti
yhdistyisivät, tulen esittämään kaksi pontta.
Helsingissä on useita puistoja, joten Lapinlahden sairaala-alueen
erottuminen soveltuvilta osin nimenomaan mielenterveyden
terapiaympäristönä palvelisi sekä alueen tulevia asukkaita että
vierailijoita. Alueen saavutettavuutta ja käyttötarkoitusta tulee parantaa,
ja tämä voisi tapahtua mm. alueelle suunniteltujen kahvilatoimintojen
lisäksi lisäämällä alueen historiasta kertovia opasteita sekä edistämällä
soveltuvaa kulttuuritoimintaa, joka toimii myös terapiamuotona. Eli
ajatuksena on, ja mikä on ollut alueen aktiivien tavoite, että tällä todella
nyt tällä ainutlaatuisella alueella edistettäisiin ennakkoluulotonta eri
toimintojen yhdistämistä, ja tältä osin tämä hankesuunnitelma ei ihan
vielä mielestäni niitä tavoitteita saavuta.
Meidän tavoitteenammehan ei ole nykyaikana enää aidata
kehitysvammaisia tai mielenterveyspotilaita johonkin omaan
karsinaansa vaan pyrkiä avoimesti saamaan nämä ihmiset soveltuvilta
osin myös ihan yhteiskunnan osaksi. Toki tähän kaava-alueeseen
kuuluu myös sellaisia alueita, jotka on tarkoitettu vain alueen
asukkaiden omaan privaattikäyttöön. Jotta tästä alueesta ei tulisi
myöskään tällaista, unohdetaan ”pääsy kielletty” -portti ovelle ja vieraat
eivät ole sinne tervetulleita, niin ehdotan ponnet seuraavasti:
Ehdotan, että alueelle järjestetään vierailijoille avointa
kahvila- tai ravintolatoimintaa olemassa olevaa
rakennuskantaa hyödyntäen. Soveltuva tila voisi olla
päärakennuksen aulatila ja siihen liittyvä terassi. Toiminta
voitaisiin mahdollisuuksien mukaan järjestää alueen
asukkaiden kuntouttavana toimintana.
Toinen ponsi:
Ehdotan, että tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle
soveltuvaa kulttuuritoimintaa.
Hankesuunnitelmahan etenee, ja toivon, että tällaisilla evästyksillä
voitaisiin ohjeistaa viranhaltijoita jatkosuunnittelussa.
Kiitos.
Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä hankesuunnitelma Lapinlahden sairaalan käytöstä ei suinkaan
ole ensimmäinen laatuaan, vaan Paula Kokkonen teki jo lähes 10
vuotta sitten ennen apulaiskaupunginjohtajan virkaan tulemistaan
erittäin ansiokkaan suunnitelman, joka ei koskaan toteutunut. Tämän
jälkeen valtuutettu Ilkka Taipale yhdessä minun kanssani ja Y-säätiön
avustuksella teimme suunnitelman Lapinlahden käytöstä
vanhustenhoitoon. Sekään ei koskaan toteutunut. Nyt tässä on
käsitteillä taas yksi Lapinlahden käyttöön tähtäävä suunnitelma, ja se
on mielestäni aivan liian ohut, kuten edellinen puhuja, valtuutettu
Holopainen, sanoi. Se ei suinkaan, tämä suunnitelma, täytä kaikkia
niitä monia rakennuksia, jotka Lapinlahden alueella ovat.
Kehitysvammaisiin olen tutustunut Helsingissä, heitä on 1 800
sosiaaliviraston hoidossa tai rekisterissä. Heillä on tällä hetkellä ns.
ASU-hanke, jolla he aikovat asuttaa 571 kehitysvammaista. Se
suunnitelma on aivan erinomainen. Lisäksi olen tutustunut valtuutettu
Sara Paavolaisen kanssa hänen rakentamaansa Käpytikka-taloon, ja
sekin on sellainen hanke, joka todella, tällaisia ne meidän
kehitysvammaisemme todella tarvitsevat. Nyt kuitenkin tämän
suunnitelman mukaisesti meidän pitäisi Lapinlahdessa asuttaa tai
hoitaa 49 kehitysvammaista. Se on erittäin pieni määrä, kun ajattelee,
että nämä kustannukset ovat 44,5 miljoonaa ja monien arvioiden
mukaan siinä vaiheessa, kun se valmistuu, ne ovat nousseet jopa 60
miljoonaan euroon. Se on silloin enemmän kuin yksimiljoonaa euroa /
yksi kehitysvammainen. Ja lisäksi minusta kehitysvammaisia ei pidä
ohjata museoon asumaan. Kyllä heille pitää rakentaa samantapaisia
asumisolosuhteita kuin mitä valtuutettu Paavolainen on Käpytilan
projektissa rakentanut.
Lisäksi kuulin, että sosiaalivirasto suunnittelee
kehitysvammapsykiatriaa. Sosiaalivirasto ei ole ollut missään
yhteydessä psykiatriaan, ja tällaista kehitysvammapsykiatriaa todella ei
ole helposti saatavissa. Sitten tässä suunnitelmassa pitäisi perustaa
päihdeosaamiskeskus. Tämä on tyypillinen sellainen toiminta, joka
täytyy yhteistyössä Terken kanssa – he eivät ole missään yhteydessä
olleet terveysvirastoon tai siis ter-veyskeskukseen – ja HUSin kanssa
perustaa. Ja nimenomaan, jos on kyseessä nuorisopsykiatria, joka
kokonaisuudessaan kuuluu HUSiin, niin minä en voi ymmärtää, että
miten yhtäkkiä perustettaisiin täysin erillinen nuorisopsykiatrinen
päihdeyksikkö tänne Lapinlahden sairaalaan.
Lisäksi aika on valitettavasti ajanut ohi tällaisten suurten
sairaalakompleksien, joissa potilaita hoidettiin kuukausikaupalla. Mm.
Moision sairaala Mikkelissä on muuttumassa kylpyläksi, ja Rauhan
sairaala Lappeenrannassa on muuttumassa kylpyläksi. On useita
tuberkuloosisairaaloita, jotka eivät enää toimi tuberkuloosisairaalana,
kun meillä ei ole tuberkuloosia. Ja mielisairaaloiden ei enää tarvitse
ottaa potilaita sisäänsä ja hoitaa niitä kuukausikaupalla. Eli kyllä
olemme aika lähellä sitä, että koko Lapinlahden alueelle tulisi keksiä
jokin uusi toiminta siten, että kaikki kansalaiset voisivat pitää piknikkiä
turvallisesti siellä puistossa. Ja huumeihmisten ottaminen juuri tähän
puistoon ei monien psykiatrien mielestä ole ollenkaan aiheellista.
Teenkin tämän vuoksi palautusesityksen:
Kaupunginvaltuusto siirtää Lapinlahden hankesuunnitelman syksyyn
2011, kun Deloitten laatimaa sosiaali- ja terveystoimen
kokonaisselvitystä käsitellään. Samalla valtuusto kehottaa
sosiaalivirastoa toteuttamaan kehitysvammaisten ASU-hankkeen
nopealla aikataululla. Se on kehitysvammaisille paljon parempi
vaihtoehto kuin tämä museorakennus.
Valtuutettu Taipale
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä tuotiin esiin, että kaupungin myötävaikutuksella tehtiin tosiaan
kaksi selvitystä Lapinlahden sairaalan uusintakäytöstä
mielenterveystarkoituksiin. Ensimmäisen teki Paula Kokkonen, ja sen
jälkeen selvityksen teki asuntohallituksen aiempi pääjohtaja Syrjänen.
Tämä jälkimmäinen valmistui 2006. Siihen satsattiin kaupungin ja Y-
säätiön taholta noin 100 00 euroa, ja ehdotuksena olisi ollut, että
Lapinlahden sairaalasta tulee mielenterveyden talo pitkälti
mielensairaiden palveluasumiseen tähdättynä, mutta myös siellä olisi
ollut avohoito- ja työtoimintaa ja vastaavaa.
Silloinen kustannusarvio oli 17,4 miljoonaa euroa, 5 vuotta sitten, mutta
se käsitti ainoastaan päärakennuksen. Eli mahdollisesti 25 miljoonaa,
vähän päälle, olisi ollut koko saneeraus, 30 miljoonaa. En tiedä,
paljonko rakennuskustannukset ovat nousseet, mutta oletan, että ehkä
30 %. Silloisen selvityksen mukaan itse rakennuksen runko oli erittäin
hyvässä kunnossa. Siitä tehtiin varsin tarkka selvitys, ja ex-pääjohtaja
Syrjänen myös vertasi kustannuksia vastikään toteutuneisiin vanhojen,
suojeltujen rakennusten kustannuksiin.
Neuvottelut olivat niin pitkällä, että valtio ja museovirasto olisivat
sallineet siihen rakennuksen keskiosaan myös lievää lisärakentamista,
ja lisäksi valtiovarainministerin kanssa oli neuvoteltu, että valtionapua
olisi saatu erikseen vielä sen vuoksi, että museoviraston vaatimukset
nostavat kustannuksia. Tämä hanke kariutui osittain tahdonvaraisesti,
osittain Helsingin kaupungilla oli näkemys, että kustannusarvio oli liian
vähäinen. Myös maan mielenterveysjärjestöt, joiden yhteistoiminta oli
alussa tiivistä, vetäytyivät tästä hankkeesta omalta osaltaan. Oltiinpa
neuvotteluissa vielä Duodecim-seurankin kanssa, joka harkitsi
aiemman puheenjohtajan aikana oman toimitalonsa myymistä
Kalevankatu 11:ssä ja osallistumista Lapinlahden hommiin. Itse koen,
että hävisimme tämän taistelun silloin, ja nyt on tullut uusi suunnitelma.
Jos taas laitetaan asia pöydälle, se kyllä viivästyy 3:sta 5 vuoteen.
Mielisairaaloissa on aina ollut kehitysvammaisia, enimmillään 20 %
kaikista, eli noin nelisentuhatta, kunnes heidät siirrettiin vähitellen 60-
luvulla kehitysvammalaitoksiin ja nyt asuntoihin. Kehitysvammat
luetaan ? eli mielensairauksien joukkoon, joka on tosin suuri virhe.
Kaikki poliitikot puhuvat, miten on niin ja niin paljon eläkkeellä olevia
mielenterveyskuntoutujia, mielenterveys ? , siellä on joukossa
kehitysvammaiset. Ja nyt kun kaikki poliitikot puhuvat, että nuorisolle
takuulla pitää kaikille antaa työpaikka tai vähintään koulutuspaikka, niin
on muistettava, että prosentti on kehitysvammaisia, prosentti on
mielisairaita ja sitten neurologisesti vammaisia vähintään saman
verran. Ei tule mitään kaikista opintopaikoista eikä kaikista työpaikoista,
sen sijaan työtoiminnasta toki ja päivätoiminnasta ja vastaavasta.
Olen iloinen, että mielisairaaloita muutetaan kylpylöiksi lähinnä Rauhan
sairaalan kohdalla, mutta ehdotuksenne siitä, että pääkaupunkiseudulle
kerran rakennettaisiin kylpylätasoinen yksikkö kaikille kunnille, jossa
ihmiset voivat nuolla haavojaan ja myös mielensairaat voisivat olla, niin
se tulee joka tapauksessa tehtäväksi parin vuosikymmenen kuluessa.
Mutta tosiaan, ei minulla sitä vastaan ole, että tämä tulee syyskuussa
uudelleen esille, mutta kyllä tämä nyt täytyy tehdä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Taipale kertoi juuri siitä projektista, jossa olimme yhdessä
mukana ja joka sitten hautautui. Mutta sanoisin siitä, että kun te
sanoitte, että kehitysvammaiset joutuvat odottamaan liian kauan, niin
jos me tämän hankkeen hyväksymme, niin sittenhän he joutuvat
odottamaan vuoteen 2014 eli 5 vuotta. Eikö silloin olisi parempi todella
jouduttaa tätä ASU-hanketta ja saada heille modernit, uudet tilat?
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
On ehkä tässä vaiheessa syytä vielä kerrata muutama tähän
hankesuunnitelmaan liittyvä fakta ja historiatietokin, jotta keskustelussa
on ainakin myös suullisesti todettu ne lähtökohdat, joita tätä asiaa
esiteltäessä myös kaupunginhallitukselle on tehty. Eli tosiaan alue- ja
hankesuunnitelma, joka koskee näitä rakennuksia, kyseessähän on
ytimeltään Suomen vanhin mielisairaalarakennus, ja sen jälkeen sitä
aluetta on täydennetty, tuon Engelin suunnitteleman päärakennuksen
jälkeen. Vuonna -94 nämä rakennukset saivat rakennussuojelulain
nojalla rakennussuojelupäätöksen, joka rajoittaa näiden rakennusten
käyttöä varsin pitkälti myös siltä osin, että museovirasto käsittelee
jokaisen muutossuunnitelman. Lyhyesti sanottuna tuon
rakennussuojelupäätöksen jälkeen kahteen kertaan on syytä harkita,
että kuka ja miten nämä rakennukset kunnostetaan. Eli siinä mielessä
siitä tuli varsin selkeät rajoitukset.
Vuonna -99 Helsingin kaupunki, joka on koko ajan maapohjan
omistanut, viime vuosikymmenet ainakin, osti nämä rakennukset
HYKSiltä nykyrahassa noin 5 miljoonan euron hinnalla. Tämän jälkeen
2000-luvulla Helsingin kaupunki on useaan kertaan käsitellyt näiden
rakennusten tulevaa käyttöä. Viimeksi 2007 kaupunginjohtajan
esittelystä todettiin näiden rakennusten tulevasta käytöstä Helsingin
ensinnäkin historiaa, ja kaupunginjohtaja esittää, että sairaalan
päärakennus ja Venetsia-rakennus sekä kolme pienempää
piharakennusta perusparannettaisiin ja näihin sijoitettaisiin kaupungin
omia rakentamisohjelmassa olevia sosiaalitoimen hankkeita sekä
HUSin syömähäiriöisten yksikkö.
Tämän kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti hanketta on sitten
valmisteltu niin kuin kaikkia muitakin hankkeita, mutta on syytä todeta,
että vuoteen 2007 mennessä asian eri vaihtoehtoja oli hyvin
monipuolisesti käsitelty ja päädytty sitten tähän yksimieliseen
ratkaisuun kaupunginhallituksessa. Tämän jälkeen on tosiaan
tilakeskus, niin kuin kaikissa rakennushankkeissa on, laatinut
hankesuunnitelmaa, joka valmistui vuonna 2009. Se oli sinänsä
esittelyvalmis jo vuosi sitten, mutta katsottiin, että siinä vaiheessa
kaupungin taloudellisen tilan kannalta ehkä on mahdollisuus odottaa
yksi vuosi, ja nyt se yksi vuosi on odotettu. Eli se tästä
hankesuunnitelman käsittelystä ja kaupungin aikaisemmista
päätöksistä, jotka ovat olleet johdonmukaisesti, toisaalta valtio on
omalta osaltaan rajannut tätä käyttöä, ja sitten kaupunginhallitus ja
kaupungin eri elimet ovat selkeästi osoittaneet.
Viimeksi eilen tai muutama päivä sitten sosiaalivirastosta on viestitetty
se, että sosiaalivirasto tarvitsee nämä kaikki tilat sinänsä. Jos
asetetaan kyseenalaiseksi esim. joku päihdepsykiatrian poliklinikan
osuus, joka on vain nelisensataa neliötä tästä kokonaisuudesta, niin se
täyttyy nopeasti muilla sosiaaliviraston tarpeilla. Sen lisäksi on syytä
huomata, että kaupunginhallitus esityksessään on todennut, että
alueelle ei sovelleta normaalia 3 %:n korkovaatimusta, ja tämä
tilavuokrakustannus tulee kohtuuhintaiseksi sosiaaliviraston näihin
käyttötarkoituksiin, mitä tässä hankesuunnitelmassa on kuvattu.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Kuten apulaiskaupunginjohtaja, tämä suunnitelma on pitkään hiottu.
Itse kannatan tätä lämpimästä enkä tosiaankaan soisi sen enää tästä
viivästyvän. Kyseessä on kuitenkin hyvin ainutlaatuinen ja upea alue,
jossa mm. ranta toimii kyllä kaikkien kaupunkilaisten virkistyskeitaana.
Sen sijaan valtuutettu Holopainen mielestäni puhui erittäin ansiokkaasti
siitä, miten alueelle tulee rakentaa tällaista monipuolista
kulttuuritoimintaa, ja hänen ehdotuksensa kahvilatoiminnasta oli erittäin
raikas ja varmasti toisi tänne sellaista avoimuutta, minkä kautta kaikki
kaupunkilaiset pääsisivät näistä historiallisista rakennuksista
nauttimaan. Esim. tämä päärakennuksen aula varmasti soveltuisi
kahvilatoimintaan mitä mainioimmin. Kaupunginhan itse ei tarvitse olla
sen kahvilan pitäjä, vaan on nyt tärkeää tässä hankesuunnitelmassa ja
alueen suunnittelussa ottaa huomioon, että tällainen toimintakin olisi
jatkossa mahdollista. Näin ollen kannatan näitä valtuutettu Holopaisen
molempia ponsia.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitos, puheenjohtaja.
On toki ihan totta, niin kuin apulaiskaupunginjohtaja totesi, että tämä
hanke on ollut pitkään vireillä. On niin ikään totta, että alue on sinänsä
historiallinen ja kohde on haastava siitä syystä, että se on yltä, päältä ja
alta suojeltu. Mutta valitettavasti tässä hankkeessa, niin hieno kuin
suunnitelma sinänsä paperilla onkin, tällainen
virkistyskeidasromantiikka törmää taloudelliseen rationalismiin aika
pahasti.
Ollaan siis rakentamassa 49 kehitysvammaiselle asuntoja ja sen lisäksi
tiettyjä muita toimintoja, ja kustannusarvio per jokainen hyötyneliö on
11 000 euroa. Tuntuu aivan käsittämättömältä, että tällä
kustannustasolla kaupunki lähtee toteuttamaan hanketta, jossa vieläpä
kehitysvammaisten asuminen ei olisi sitä, mitä nykystandardeilla
ryhmäkotimuotoinen ja viihtyisä kehitysvammaisten asuminen muualla
kuin tällaisessa entisessä laitoksessa olisi. Ja kun ottaa huomioon, että
suurin osa kehitysvammaisten asumishankkeista menee ARA-
tukikriteerien piiriin, joissa kustannustaso on aivan eri luokkaa kuin
tässä hankkeessa, niin hieman toki tulee mieleen, että pitäisikö
kuitenkin vielä miettiä muita vaihtoehtoja, löytyisikö joku muu
käyttötarkoitus esim. valtuutettu Asko-Seljavaaran esiin nostamista
mahdollisuuksista vastaavissa kohteissa muualla Suomessa.
Toisaalta taas tässä keskustelussa ei ole tullut esiin se, että
lykkäämisestä ja tuon kokonaisselvityksen, johon Asko-Seljavaara
viittasi, odottamisesta olisi jotain haittaa. Jos näin ei ole, kannatan kyllä
Asko-Seljavaaran palautusesitystä. Apulaiskaupunginjohtaja Penttilältä
ehkä kysyisin loppuun vielä, että millä kustannustasolla teidän
mielestänne tämä hanke sitten ei olisi perusteltu? Jos tosiaan 11 000
euroa / hyötyneliö ollaan valmiita tähän investoimaan, niin mikä on
sellainen kustannustaso, jolla tämä kaupunki ei toteuttaisi tällaisia
kustannuksiltaan aivan valtavia hankkeita?
Arvoisa puheenjohtaja.
Toistan vielä toistamiseen, että museovirasto ja valtio ovat suojelleet
rakennussuojelulailla tämän Helsingin kaupungin omistaman
kiinteistön. Siinä mielessä meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin
toteuttaa niitä rakennussuojelupäätöksen mukaisia toimenpiteitä ja
mahdollisuuksia. Näistä kustannuksista tämän jälkeen, ja tämä linjaus
on sitten kaupunginvaltuustossa tosiaan noin kymmenisen vuotta ja
useissa yhteyksissä toistettu, Helsingin kaupungin tahto ostaessaan
nämä kiinteistöt HYKSiltä oli se, että alue suojellaan ja alue
uudisrakennetaan tai peruskorjataan tähän mielenterveyskäyttöön.
Tämä on ollut yksimielinen valtuustotahto.
Näistä kustannuksista on ehkä paras vertailu se, että kun todetaan
huoneistoala, joka on noin 7 000 neliötä, muistetaan se, että
kaupunkihan rakentaa ilman alvia, eli me saamme alv-palautuksen,
tämä arviokustannus tästä peruskorjauksesta on tuo 44 miljoonaa ja
hieman yli, niin tästä tulee noin 6 400 euroa sitten neliötä kohti
huoneistoalaan laskettuna – ei 11 000, kuten valtuutettu Männistö
totesi.
Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kannatan valtuutettu Asko-Seljavaaran palautusesitystä. Minusta hän
toi esiin erittäin hyviä argumentteja. Tässä täytyy miettiä, että mikä
tämän hankkeen tarkoitus on, onko se tarkoitus 1) tämän tilan ja
rakennuksen kunnostaminen, joka tietenkin maksaa rahaa, koska
täytyy kunnostaa tietyllä pieteetillä ja historian perinteitä kunnioittaen,
vai 2) onko se kehitysvammaisten, näiden noin 50 henkilön
asuttaminen ja muu mielenterveyskäyttö. Tässä on yritetty löytää näille
kahdelle tavoitteelle, lyödä ne yhteen ja ajatella, että varmasti tämä
paketti tulee täyttämään molemmat tavoitteet. Mutta kyllähän tämä
hinta on aika mahtava. Me puhumme 44 miljoonasta, mutta sehän on
alviton hinta. Sen lisäksi tulee myös huonekalu-, kalustehankintoja,
täällä lukee ruokasalihankintoja, pihakioskihankintoja ja varmasti
erilaisten ponsien kautta, voin kuvitella, että saadaan paljon muutakin
kulua siihen aikaan.
Niin kuin Asko-Seljavaara toi esille, kyllähän kehitysvammaisten
asuinolojen kehitys viime vuosina on ollut siinä mielessä huimaa, että
on tullut ihan erilaisia mahdollisuuksia asua ja elää normaalia elämää.
Sen takia en jaksa itsekään nähdä sitä, että tämä rahasumma, joka
tähän kunnostamiseen käytetään, toisi sellaisen tuloksen, jotta oikeasti
nämä henkilöt, jotka sinne menevät asumaan, voisivat nauttia
tasaveroisista asumisolosuhteista muihin henkilöihin verrattuna. Joten
minä mietin, että mitä muita mahdollisuuksia tälle tilalle voisi löytyä
tulevaisuudessa. Voidaanko se myydä? Voidaanko ne rahat käyttää
useampaan hyvin tarpeelliseen tarkoitukseen, mitä siitä myynnistä ja
yksityisen maksamasta kunnostamisesta saataisiin? Kannatan tätä
palautusesitystä.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Tässä on välillä tämän tekniikan kanssa täällä tietoyhteiskunnassa
näitä vaiheita. Lapinlahden sairaalan alueellakin on ollut vaiheensa, ja
se on monella tavalla erittäin arvokas alue. Sen käyttöä koskeville
ratkaisuille olisi suonut jo aikaisemmin suotuisammat olosuhteet, sen
takia en kannata asian palauttamista vaan toivon, että tässä
kokouksessa päästään jollain tavalla eteenpäin. Täällä valtuustossa on
moneen kertaan keskusteltu kiinteistöviraston tilakeskuksen perimistä
korkeista vuokrista. Tässä tapauksessa kaupunginhallitus esittää
luopumista 3 %:n tuottotavoitteesta, ja hyvä niin. Tällä tavalla
kokonaisvuokra jää alle 18 euroon neliöltä kuukaudessa, muuten se
olisi ollut yli 32 euroa neliöltä.
Kiinnitän huomiotanne tähän eroon. Kyllä jossain on nyt jotain vikaa,
jos normaalilla laskentakaavalla olisi päädytty toistakymmentä euroa
korkeampaan sisäiseen vuokraan. Vaikka miten otettaisiin huomioon,
että kysymys on vanhasta rakennuksesta ja muusta, niin epäilen, että
kyllä tässä myös kokonaisvuokran määrittelyn perusteet ovat alun
alkaen muiltakin osilta kohtuuttomia. Hyvä, että tässä siis tulee pientä
? .
Kiitos, puheenjohtaja.
En kannata palautusta. Vuonna 2009 jo sosiaalilautakunta on päättänyt
tästä hankeselvityksen eteenpäin laittamisesta, ja tällä asialla on tosi
kiire. Tähän tulee siis muutakin kuin kehitysvammaisten
ryhmäasumista, joka on loistava juttu. Mielestäni tämä ympäristö on
arvokas ja sopiva, ja siinä on kuitenkin niin paljon erilaisia standardeja
kriteereitä, että en olisi siitä huolissaan, etteikö siitä tulisi hyvä myös
kehitysvammaisia ajatellen. Sinne tulee myös Pihkapuiston
vastaanottoyksikkö, joka on etsinyt myös jo tosi pitkään uusia tiloja.
Tämä ponsi, joka tänne on tulossa, kannatan sitä, sillä tänään kysyin,
kävin sosiaalivirastolla ja kysyin juuri tästä kahvilatoiminta-asiasta, joka
oli ilmeisesti, siinä on ollut erilaisia käsityksiä, niin siihen Venetsia-
nimiseen rakennukseen sitä ei ole järkevää laittaa, koska silloin se
vähentäisi sitä ryhmäasumista ja vähentäisi sitä ydintoimintaa, sitä
kehitysvammaisille tarkoitettua toimintaa.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Siis en kannata palautusta, mutta kahvilatoiminta siinä
päärakennuksen aulassa olisi erittäin tervetullutta, ja sinnehän on nyt jo
suunniteltu kesäkahvilaa ja terassia, että jos sitä vain vähän
paranneltaisiin, niin se olisi vielä parempi.
Kiitos, puheenjohtaja.
En voi kuin yhtyä Sirpa Asko-Seljavaaran puheenvuoroon ja hänen
palautusehdotukseensa. Kannatan sitä lämpimästi samoin kuin tässä
esim. Lasse Männistön aikaisemmin esittämiä näkemyksiä. Tämän
hinnan suuruutta voi verrata esim. siihen, että sillä samalla rahalla saisi
3 koulurakennusta, uskoisin myös, että vastaavan määrän esim.
kehitysvammaisille soveltuvia ja paremminkin soveltuvia taloja.
Kiitoksia.
Hanke on kieltämättä kallis, mutta kyse on arvokkaiden rakennusten
suojelusta, kyse on myös käyttötarkoituksen jatkuvuudesta. Näihin
tavoitteisiin pyrkimällä me kehitämme kaupunkia monimuotoisena,
moniulotteisena. Tässä heijastuu kaupungin sitoutuminen ihmisten
erilaisuuden kunnioittamiseen. En kannata palautusta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan palautusta. Olen ollut 2006 ja 2007 täällä valtuustossa
keskustelemassa laajasti sekä ryhmässä että valtuustokeskusteluissa
tämän upean alueen jatkokäytöstä. Mielenterveyskuntoutujat oli se
pääkohderyhmä, johon se silloin sementoitiin. Minä ihmettelen tietysti
sitä, että hinnan noustua ja erilaisten suunnitelmien ollessa
sosiaalivirastossa ajankohtaisia täällä edelleen 2007:n mukaan
toivotaan, että HUSin yksikkö ja syömishäiriöyksikkö mm. sijoitettaisiin
Lapinlahden sairaalaan. Ei tällaisia suunnitelmia missään HUSin
toimintojen listalla ole. Nuorisopsykiatria ja mielenterveys, HUSin
sairaalatoiminnot sekä syömishäiriöklinikka, ne on aikaa sitten siirretty
keskitetysti sairaanhoidon yhteyteen.
Toivon, että jos tämä palautetaan, silloin selvitetään, mitä toimintoja
oikeasti sinne ollaan sijoittamassa tämän asumispalveluyksikön ja nyt
täällä kerrottujen kahviloiden lisäksi. Me olemme päättämässä tosi
isosta investoinnista, joka toisaalta, kun tässä katsotaan, että hanke
sisältyy 2010–2014 ajoitettuna, nyt on 2011, eli se on ajoitettuna 2012–
2016, tosi pitkän ajan päähän. Uskon ja toivon, että sinä aikana näitä
asumispalveluita kehitysvammaisille löydetään toki paljon muualla ja
toisenlaisina nykyaikaisina ratkaisuina.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minä kannatan tätä Sirpa Asko-Seljavaaran palautusehdotusta sen
takia, että tähän asiaan on nyt aika vaikea ottaa kantaa, kun ei ole ollut
mukana näissä aikaisemmissa keskusteluissa ja sitten tämä asia ei ole
nyt tässä viime vaiheessa tullut myöskään terveyslautakunnan
käsiteltäväksi. Niin kuin täällä jo mainittiin, olisi ollut suotavaa, että
nämä kaikki sosiaali- ja terveyspuolen toimijat olisivat olleet myös tässä
viime vaiheen suunnittelussa mukana. Sitten tämä käyttötarkoitus, sitä
jäin myös pohtimaan, koska minä en ole ihan vakuuttunut siitä, että
tämä päihdeosaamiskeskuksen ja kehitysvammaisten asumisen
sijoittaminen samoihin tiloihin olisi kovin hyvä yhdistelmä. Sitä
käyttötarkoitusta täytyisi vielä miettiä.
Lisäksi uskon, että tästä vanhasta museotalosta on vaikea saada
toimivaa hoivaympäristöä edes näin kalliin peruskorjauksen avulla,
varsinkin kun tässä on nämä museoviraston velvoitteet mukana, jotka
todennäköisesti rajoittavat tällaista vapaata suunnittelua. Eli näillä
perusteilla kannatan tätä palautusta.
Kiitos.
Kiitos.
Tämä on mielestäni aivan fantastinen tämä säilyttävän korjauksen
hankesuunnitelma, myös nimenomaan näiden toimintojensa osalta. Eli
todellakin, kuten on tullut mainittua, tämä on hirveän tärkeä palikka
tässä kehitysvammaisten ASU-hankkeessa ja ihan toimiva palikka. Se
on hirveän tarkkaan sinne mietitty, ja myös täällä on muutakin.
Tässä on nyt puhuttu vain kehitysvammaisten neljästä ryhmäkodista ja
ihanasta ulkotyöryhmästä ja muusta toiminnasta, autetusta asumisesta.
Jokainen asukas siellä tulee asumaan siis itsenäisesti ja autetusti,
tämä ei ole laitos eikä heitä säilytetä eikä laiteta seinien sisään, vaan
kehitysvammaiset ovat pääosin työikäisiä ja käyvät työtoiminnassa tai
päivätoiminnassa asiakaskuljetuksilla sieltä. Ne hirveän tarkkaan ja
hyvin sosiaalivirastossa mietitään, kehitysvammaisissa on hirveän
erilaisia, eritarpeisia ihmisiä, että tänne sopivat asukkaat, jotka hyötyvät
tästä eniten, tulevat sinne asumaan.
Tämä kehitysvammaisten psykiatrinen arviointiyksikkö on sellainen
huutava puute meillä kaupungissa. Myös kehitysvammaiset oirehtivat
akuutisti psykiatrisesti, ja siellä voisi syntyä sitä osaamista, mitä sinne
tarvittaisiin. Pihkapuiston päihdeyksikkö ja muut toiminnat, niin tämä ei
suinkaan ole ohut. Ja kun Mari Holopainen ensimmäisessä
puheenvuorossaan puhui, että miten voisi rikastuttaa tätä kaupungin
tahtotilaa toteuttavaa hanketta, että tämä jatkuisi julkisessa ja hyvässä
käytössä tämä Lapinlahden alue ja rakennukset kunnostettuina, niin en
ymmärtänyt, että hän olisi tarkoittanut, että olisi jotenkin ohut tämä
hanke. Se on hyvä hanke, ja se pitää tällaisenaan toteuttaa. En
kannata palauttamista.
Valtuutettu Vesikansa
Puheenjohtaja.
En myöskään kannata asian palauttamista. Hanke on tärkeä, ei
tietenkään ilmainen, mutta kaupungin on myös tehtävä päätös, mitä
näille arvokkaille tiloille tehdään. Tässä esitetty toiminta olisi erittäin
hyvää jatkumoa sille, mitä Lapinlahdessa on aikaisemmin toteutettu.
Ihmettelen, että täällä on keskusteltu ainoastaan tästä
kehitysvammaisten osuudesta. Kuten Sara Paavolainen äsken mainitsi,
tässä on erittäin oleellisena osana tämä Pihkapuiston arviointi- ja
vastaanottoyksikkö. Me kaikki tiedämme, että lastensuojelussa
erityisesti nuorten paikoissa akuuttipaikoista on huutava pula.
Pihkapuiston yksikkö on joutunut selviämään mm. entisessä
teollisuuskiinteistössä Herttoniemessä, nykyisissä väistötiloissa
Malminkartanossa, ja tässä täytyy katsoa myös, että siellä on hyvin
monenlaista muunlaista toimintaa.
Tässä keskustelun aikana on kuitenkin tullut ilmi, että esim.
terveyslautakunnan jäsenet eivät katso, että olisivat olleet tässä
viimeisessä vaiheessa mukana. Sosiaalilautakuntakin on ottanut
asiaan kantaa vuonna 2009, ja myönnän, että omatkin tietoni
pohjautuvat sille hankeselvitykselle, joka on silloin ollut lautakunnassa.
Kysyisin myös asiasta vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, että
onko tässä sisällöllisesti kuitenkin näitä hankesuunnitelmia viety
eteenpäin sinä aikana, kun tämä hanke on valitettavasti ollut jäissä
taloudellisen tilanteen vuoksi?
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Yhä toistan sen, että esityslistan sivulla 15 suunnitellut toiminnat, siellä
on se ajankohtainen lista. Siellä myös todetaan se, johon kieltämättä
saattaa sekaantua, kun lukee päätöshistoriaa, mutta siellä todetaan
selkeästi, että kun HUS päätti luopua tästä niin sen tosiaan tilalle tuli
sitten tämä Ensiaskeleen koti. Eli nämä hankkeet ovat olleet, ja kuten
edellisessä puheenvuorossa totesin, muutama päivä sitten
sosiaalivirastosta saadun tiedon mukaisesti kaikki hankkeet ovat olleet
jatkosuunnittelussa ja sosiaalivirastolla on huutava puute näistä tiloista.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
En kannata palautusta. Vaikka hanke on kallis, niin kallis tuon
kiinteistön korjaaminen olisi, vaikka sinne tehtäisiin valtuutettujen
lepokoti tai jotain vastaavaa. Kaikki käyttötarkoitukset ovat kalliita, nyt
tämä on tähdellinen käyttötarkoitus. Ja se on käyttötarkoitus, joka olisi
linjassa sen mukaan, mitä valtuusto on toivonut kiinteistöille
tapahtuvan. Eihän tästä nyt mitään tule, jos näitä palautellaan takaisin
ja sitten taas odotellaan monta vuotta, kun meidän pitäisi saada tuo
kiinteistö jo käyttöön. Täällä puhutaan hankkeista, jotka on jo selvitetty
ja todettu, etteivät ne sinne mahdu. Kyllä näissä palautusesityksissäkin
kannattaisi oikeasti vähän miettiä, että ei sahata edestakaisin
kaupungin päätöksentekoa. Kalliimmaksi se tulee, mitä pitempään se
siellä odottaa se remontti. Jos tähän nyt on päädytty, niin tällä
hevosella ratsastetaan eikä vaihdeta hevosta koko ajan 2 vuoden
välein. Se on minun mielipiteeni.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä liittyy todella palautukseen, jota olen pyytänyt, koska
kehitysvammaiset eivät voi odottaa 5 vuotta uusia tiloja, niin kuin tässä
suunnitelmassa tulisi, joten meidän täytyy esittää heille nopeammin
parempia, toimivia tiloja uudemmissa rakennuksissa. Lisäksi tämä
suunnitelma, mitä nyt käsittelemme, sehän vaihtelee täällä koko ajan.
Sinne tulee välillä kahvila, sitten sinne tulee psykiatria ja
nuorisopsykiatria. Ei se ole ollenkaan sosiaaliviraston asia miettiä,
miten psykiatria järjestetään. Kyllä meidän täytyy syksyllä suunnitella
tämä kokonaisuus, tämä toimintakokonaisuus yhteistyössä HUSin,
terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston kanssa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ihan muutama sana kuitenkin näistä kustannuksista. Kun
kaupunginhallitus hyväksyi HUSin ja eräiden muiden toimintojen
sijoittamisen Lapinlahteen keväällä 2007, niin hankkeen kustannukset
olivat 27 miljoonaa, alv 0. Nyt olemme hyväksymässä Lapinlahden
hankesuunnitelmaa kustannusennusteen ollessa kesän 2009 eli
kahden vuoden takaisessa kustannustasossa 44 miljoonaa, alv 0. Eli
tarkistetut kustannuslaskelmat nostivat hankkeen hintaa yli 17
miljoonaa eli yli 60 %, ja silti edelleen ollaan kahden vuoden takaisessa
hintatasossa.
Sitten mikä on tämä neliöhinta, jos katsoo tätä listaa täällä, täällä on
hyötyala, huoneistoala, bruttoala, bruttoala sisältäen kylmätilat. Jos nyt
ajatellaan tätä hyötyalaa ja arvonlisäverollisen hinnan jakaa sillä, niin
todella ollaan siinä, mitä Männistö totesi, eli hinta on 11 000 euroa /
kerrosneliömetri, että varsin huima. Tietysti, niin kuin
apulaiskaupunginjohtaja Penttilä sanoi, alvit tulevat sieltä takaisin.
Itse näkisin, että tämän hankkeen ajoituksella sopivaan
suhdannevaiheeseen on saatavissa melkoisia kustannushyötyjä, ja
tähän pitäisi varmasti pyrkiä. Aikaisemmin on pyritty, että 3 %:n
nettotuottotavoite johtaisi tässä yli 32 euron vuokraan kuukaudessa,
nythän se on nollattu ja se vähän helpottaa tilannetta.
Lopputoteamuksena täytyy sanoa, että kallista tulee, ja ehkä
kustannusennuste olisi vielä pitänyt saattaa ajan tasalle ennen
päätöksentekoa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Edellisen puheenjohtajan ehdotuksesta olen muuttanut ensimmäisen
ponsiesityksen tällaiseen ”selvitetään mahdollisuus” -muotoon, jotta
sitä ei tulkittaisi palautukseksi, joten ponsi kuuluu seuraavasti:
Selvitetään mahdollisuus järjestää vierailijoille avointa
kahvila- tai ravintolatoimintaa olemassa olevaa
rakennuskantaa hyödyntäen. Toiminta voitaisiin
mahdollisuuksien mukaan järjestää alueen asukkaiden
kuntouttavana toimintana.
Tämä toinen ponteni kulttuuritoiminnan järjestämisestä säilyy
entisellään, koska se oli jo ”selvitetään mahdollisuus” -muodossa.
Mutta näillä ponsilla tavoitteenani on edelleen elävöittää aluetta ja
edistää sen monipuolisia käyttötarkoituksia esim. kahvilan tai
lounasravintolan muodossa ja kulttuuritoimintana, joka on myös yksi
terapiamuoto.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
? ”selvitetään mahdollisuus” eikä ”järjestetään”. ? että myös tämä ? .
Kiitos, puheenjohtaja.
Kuten aikaisemmin totesin, valtuutettu Holopaisen jo silloin alussa
tekemät ponnet, jotka tulkittiin vastaesityksiksi, olivat mielestäni
loistavia, joten voin myös tukea niitä näin muutetussa muodossa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kannatan oikein lämpimästi näitä valtuutettu Mari Holopaisen tekemiä
ponsia. Ne ovat esimerkki juuri siitä, että se tulee aukeamaan kuin
kukka se koko alue monenlaiseen toimintaan. Kun kehitysvammaiset
tarttuvat ulkotyöryhmässä niihin samoihin kukkasipulinistutuslapioihin,
millä mielenosoittajat istuttivat muutama vuosi sitten, niin hyvä tulee.
Näinhän se on, että hyvä esimerkki tällaisesta muuttamisleikistä kalliilla
rahalla ovat Kumpulanmäellä olevat yliopiston rakennukset, jotka olivat
entisiä naisten sairaalan rakennuksia. Nyt ne huokuvat tyhjyyttään, ja
siellä muutama verho heiluu korkeintaan. Onhan se hienoa ja kivaa,
mutta samaa ei toivo Lapinlahdelle, vaan se tulee nimenomaan
suunnata ja pitää siinä tarkoituksessa, mihin se on tehty. Eli täällä,
oliko se Mari Holopainen ja Sara Paavolainen puhuivat juuri tästä
asiasta, että näinhän se pitäisi mennä, jos järkevästi ajatellaan.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä on kysymys ehdotuksesta, jonka mukaan Eläkevakuutusyhtiö
Etera saisi oikeuden ostaa Viikistä kovan rahan asuntotuotantotontin.
Esityksen mukaan asunnot pitäisi säilyttää kovan rahan vuokra-
asuntoina vain 10 vuoden ajan. On todennäköistä, että tuon 10 vuoden
jälkeen ne myydään omistusasunnoiksi. Mielestäni tässä on kaksikin
ongelmallista asiaa. Toinen on se, että perusteluja sille, että tämä tontti
ylipäätään pitäisi myydä, ei oikeastaan esitetä lainkaan enkä usko, että
niitä oikein onkaan. Toisaalta tässä tosiasiassa rakennetaan malli,
jossa 10 vuoden kuluttua nämäkin vuokra-asunnot muuttuvat
omistusasunnoiksi. Ehdotan, että esitys palautetaan uudelleen
valmisteltavaksi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan palautusehdotusta. Tässä joku kerta aikaisemminkin oli
samantapainen ja perusteltiin sillä, että jollekin alueelle oli tulossa liikaa
vuokra-asuntoja tai ylipäätään jotain muuta kuin kovan rahan asuntoja.
Minusta se ei ole huono ollenkaan, että mihin niitä suinkin vaan
saadaan rakentumaan, niin se on pelkästään positiivista. Me olemme
aika hirveän määrän jäljessä. Me olemme sopineet, että pyritään tietty
mää-
rä vuokra-asuntoja ja tietty määrä vähänkään halvempia asuntoja
rakentamaan, ja se ei vaan muodostu. Minusta ei ole tehty kaikkea,
mitä voidaan, jotta tavoitteisiin päästäisiin.
Ei muuta, kiitos.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
_______________________ _______________________
Minerva Krohn Tiina Teppo
puheenjohtaja päätösvalmisteluyksikön päällikkö
ordförande chef beslutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
_______________________ _______________________
Nina Huru Mari Puoskari
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
