HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
9 – 2011
Kokousaika: 25.5.2011 klo 18.00 – 19.22
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
9 – 2011
Mötestid: 25.5.2011 kl 18.00 – 19.22
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
103 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
KYSELYTUNTI................................................................................................................................
Kysymys 31......................................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen....................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen....................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.........................................................................................................................
Ledamoten Torvalds.......................................................................................................................
Valtuutettu Peltola...........................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio..........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.......................................................................................................................
Valtuutettu Taipale..........................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Koulumies...................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Valtuutettu Kanerva......................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Kuuskoski...................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Skoglund.....................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
104 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4...................................................................................................................
Valtuutettu Hellström....................................................................................................................
106 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 6...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Taipale........................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................
107 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 7...................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
108 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 8...................................................................................................................
(TONTTI 10583/1).........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Minulla on tällainen kysymys kaupunginjohtajille.
Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja on tyhjillään. Välitetyt remonttityöt
eivät voi kestää vuosia. Pölyyntyneet ikkunat, pimeät huoneistot ja
naapureiden havainnot kertovat tyhjistä huoneistoista
kaupungissamme. Pienistä asunnoista on jatkuva pula, noin 17 000
hakemusta. Lisäksi Helsingissä on pimeitä vuokramarkkinoita, joista
selvityksiä ei ole tehty sitten 2000-luvulla. Entä sattumalta tulevat
vuokra-asuntotiedot, joissa asuntoa on käytetty muuhun kuin
asumiseen?
Kysynkin, mitä Helsingin kaupunki aikoo tehdä surkean asuntotilanteen
eteen?
Entä miten Helsingin kehittämisyksikkö puuttuu tyhjillään oleviin
asuntoihin ja asunnonvuokrauksen väitettyyn hämäräbisnekseen, joista
koituu tappiota kaupungille? Entä mitä kaupunki tekee yhä kasvavalle
asuntojonolle?
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Vastauksena valtuutettu Tuomo Valokaisen kysymykseen
kaupunkisuunnittelua ja kiinteistötointa johtavana
apulaiskaupunginjohtajana totean seuraavaa:
Viime valtuustossa käsiteltiin osin samaa aihetta koskeva
valtuustoaloite, jossa pyydettiin tarkistamaan tyhjillään olevat
vuokrahuoneistot ja saattamaan korjausta vaativat asunnot nopeasti
käyttökuntoon, mikä helpottaisi asunnon saantia kaupungissamme.
Aloitteen johdosta tyhjäkäyntiastetta kaupungin vuokra-
asuntokannassa selvitettiin. Tuolloin todettiin, että Helsingin kaupungin
omistamat vuokra-asunnot pyritään aina vuokraamaan heti
vapautumispäivästä lähtien. Keskimääräinen käyttöaste varsinaisen
tyhjäkäytön osalta oli 99,93 % vuonna 2009, kun tarkasteltiin tilannetta,
jossa asunto olisi ollut vuokrattavissa mutta vuokraaminen ei ollut heti
onnistunut.
Kun otetaan lisäksi huomioon asuntojen kaikki tyhjänäolomenetykset,
joita ovat varsinainen tyhjäkäyttö, peruskorjausten takia tyhjänäolot,
muuttoremonttien takia tyhjänäolot ja muista syistä tyhjänäolot,
keskimääräinen käyttöaste vuonna 2009 oli 98,49 %. Näin ollen on
todettava, että kaupungin arava-vuokra-asuntojen käyttöaste on erittäin
korkea eikä asuntopulaa siten pystytä enää juurikaan lieventämään
asuntojen tyhjänäoloon puuttumalla.
Mitä sitten voidaan tehdä yleisemmin, jotta vuokra-asuntokantaa
saadaan rakennettua lisää? Tätä tavoitetta käsiteltiin laajasti vuosittain
maankäytön ja asumisen toteutumisohjelman seurantaraporteissa.
Tänä vuonna seurantaraportti käsiteltiin kaupunginvaltuuston
kokouksessa 2.3.2011. Seurantaraportti, eli tämä, on saatavana myös
painotuotteena.
Ilahduttavaa tänä vuonna on se, että määrällinen 5 000 asunnon
kokonaistuotantotavoite Helsingissä on hyvin lähellä toteutumista.
Asuntomarkkinoihin vaikuttaa yhä kuitenkin vuonna 2008 rahoituskriisin
seurauksena tapahtunut asuntorakentamisen aloitusten voimakas
lasku, mikä näkyy erityisesti viime vuoden valmistuneiden asuntojen
ennätysalhaisena määränä. Vuoden 2011 alun rakennuslupatietojen
perusteella voidaan arvioida, että korkea tuotantotaso säilyy myös
vuonna 2012. Tätä hyvää uutista osittain himmentää se, että
vastaavasti kohtuuhintaisten ara-vuokra-asuntojen tuotanto viime
vuoden lähes tavoitteen mukaisen 1 000 vuokra-asunnon aloituksen
jälkeen on tänä vuonna hiipunut voimakkaasti. Vakavampi uhka vielä
on kuitenkin lähivuosien vuokra-asuntotuotantoa rajoittava tonttipula.
Tämän vuoden vuokra-asuntotuotantoa rajoittaa omalta osaltaan
rakennusurakoiden kallistuneet kustannukset sekä kilpailun
toimimattomuus. Viimeisimpään kaupungin asuntotuotantotoimiston
ratkaisemaan rakennusurakkaan jätti tarjouksensa vain yksi urakoitsija.
Asuntotuotannon korkeasuhdanteen aikana muut tuotantomuodot ovat
rakentajille kiinnostavampia kohteita. Helsingin kaupungin oman
tonttitarjonnan osalta lähivuosien tilanne ei näytä valoisalta. Voimassa
oleva MA-ohjelma ATT:n kokonaistuotannolle asettama tavoite on
1 500 asuntoa vuodessa, joista 750 kaupungin vuokra-asuntoja. Tämä
voi kuitenkin toteutua vain, jos tarjolla on yhtäaikaisesti
rakentamiskelpoisia tontteja, taloudellisesti kelvollisia kaavoja sekä
toimiva urakkakilpailutilanne. Kuluvana vuonna tullaan vielä kerran
selvittämään kaavoituksen tehostamistoimia ja kaavoitettujen tonttien
rakentamisvalmiuden nopeuttamista. Erityisesti vuonna 2013 ja siitä
eteenpäin käynnistyvälle vuokra-asuntotuotannolle tulee varata
mahdollisimman pian lisää tähän tuotantoon soveltuvia tontteja.
Helsingin kaupunki on omalta osaltaan sitoutunut säilyttämään
nykyisen vuokra-asuntokannan vuokra-asuntoina. Helsingin vuokra-
asuntotilanteen kannalta on kuitenkin yhtä tärkeää, että tätä periaatetta
toteuttavat myös lähikunnat ja yleishyödylliset vuokra-asuntojen
omistajat. Tämä ja moni muu vuokra-asumista tukeva toimintaperiaate
sisältyy toivottavasti myös parhaillaan muodostettavan maamme
hallituksen hallitusohjelmaan.
Kiitos Penttilä monisäikeisestä vastauksesta, mutta itse kysymykseen
en saanut sellaista vastausta, jota esim. Helsinki-kanavan kuuntelijat
varmaan ymmärtäisivät, että mitä. Kysymys koski yhtä kohtaa tässä, tai
mikä oli tärkeintä, että vuokra-asuntomarkkinoilla on esim. kymmeniä
Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja, jotka on vuokrattu pimeästi
eteenpäin. Eli kysymykseni koski tätä, että mitä kaupungin
kehittämisyksikkö aikoo tehdä tällaisille asunnoille, tällaiseen väitettyyn
hämäräbisnekseen ja eteenpäin vuokraukseen, koska siitä kuitenkin
Helsingin kaupunki menettää verotuloja. Nämähän selviävät vasta
sitten verotarkistuksissa, että ne ovat hyvin hankalia. Ymmärrän kyllä,
miksei kaupunki lähde tarkistelemaan näitä asioita, mutta kuitenkin,
mielestäni se olisi asuntojen vuokraamisessa eteenpäin hyvin tärkeää
selvittää se, miten ja milloin näitä Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja
käytetään ja miksi niitä on tyhjillään.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiitoksia apulaiskaupunginjohtajalle vastauksesta. Se on surullista,
harmillista ja ehkä vahingollista, että tuon enempää ei ole keinoja
puuttua oikein tomerasti tähän vuokra-asuntopulaan. Minun
nähdäkseni tosiaankin, kun olen itsekin useita vuosia jo silloin tällöin
kuullut tuosta edelleen vuokrauksesta, niin näkyy, että tuo 99,9 %:n
täyttöaste ei ihan kaikkea kerro ja siellä todellakin tapahtuu tällaista
luvatonta toimintaa. Ainoa keino siihen, että jono lyhenee eikä tällaista
luvatonta toimintaa tapahdu, on se, että rakennetaan niitä asuntoja
lisää kaikin keinoin.
Se keino, mitä ei ole toteutettu vielä, mitä me olemme usein
ehdottaneet, että koska rakennusliikkeet eivät ota tehdäkseen eikä
kilpailu toimi, niin tehdään niitä itse. Minun ymmärtääkseni tällä hetkellä
ei ole mikään ongelma palkata ihmisiä vaikkapa pääkaupunkiseudun
yhteiseen rakennusliikkeeseen vaikka määräaikaisiin töihin. Me
rakennusduunarit olemme tottuneet siihen, että talo tehdään valmiiksi
ja taas mennään seuraavaan firmaan. Se olisi yksi tapa myös lieventää
työttömyyttä rakennusalalla, joka vain lisääntyy, vaikka työttömyys
muuten pienenee, koska nyt alkaa jo tapahtua sitä, että ulkomainen
työvoima korvaa kotimaisen ja suomalaiset ovat työttömänä ja ? ,
ilman veronmaksua.
Ärade ordförande.
Ensinnäkin kiitoksia valtuutettu Valokaiselle hyvin ajankohtaisesta
kysymyksestä, ja kiitoksia myöskin apulaiskaupunginjohtaja Penttilälle
siitä, että hän yrittää tätä ongelmaa ratkaista jollain tavalla. Se ei
kuitenkaan ole erityisen helppo. Se, että on pölyiset ikkunat, ei
välttämättä todista sitä, että asunto siinä on tyhjillään. Siinä voi olla
kasaantuneita sosiaalisia ongelmia. Meillä on kohtalaisen paljon
kokemuksia erittäin epätasapainoisista alueista, ja vaikka me varmasti
joka vuosi teemme uusia päätöksiä alueiden tasapainottamiseen, nämä
päätökset eivät kyllä johda mihinkään parempaan kehitykseen.
Huolimatta kaikista näistä päätöksistä Maunulassa on edelleen 62 %
vuokra-asuntoja. Ja vaikka apulaiskaupunginjohtaja puhui kelvollisista
kaavoista, ne kaavaehdotukset, jotka ovat siinä nyt putkessa, eivät
miltään osin ratkaise tätä ongelmaa.
Vielä näistä ongelmista: Siinä on äärimmäisen huonoa arkkitehtuuria.
Pakilantiellä on taloja 7 kpl, rakennettu 70-luvulla. Siinä ei ole läpitalon-
asuntoja, vaikka Marttaliitto jo 20-luvulla, siis noin 90 vuotta sitten,
kehotti rakentamaan läpitalon-asuntoja. Mutta ilmeisesti tämä ei ole
mennyt ihan perille Helsingin kaupungissa. Eli kelvollisia kaavoja,
tasapainoista rakentamista, niin ehkä tämä vielä joskus tulee
järjestykseen.
Minusta 62 % vuokra-asuntoja kuulostaa tosi hyvältä suhteelta, ja se
olisi hyvä toteuttaa suuressa osassa kaupunkia niin, että kaikenlaiset
ihmiset voisivat asua vuokralla. Paras tapa, ja näyttää, että aivan ainoa
tapa, päästä tällaiseen hyvään asuntokantaan on se, että kaupunki ja
valtio muuttavat täydellisesti asuntopolitiikkansa. Meillähän nyt on
pitkään ollut muodissa tässäkin valtuustossa se, että luotetaan
markkinoihin, ja markkinat eivät kyllä ole pystyneet millään tavalla
ratkaisemaan kohtuuhintaisen asumisen ja kohtuutasoisen asumisen
ongelmia. Kaupungin vuokra-asuntojen jono on todella hirvittävän pitkä,
ja se olisi vielä paljon pidempi, jos vielä paljon useammat ihmiset
hakeutuisivat vuokra-asumisen piiriin, jos olisi mitään mahdollisuuksia
saada sitä asuntoa hakemalla sitä.
Tämä yksityistä omistusasuntokantaa suosiva ja myös tällaisia hienoja
asuma-alueita suosiva tonttipolitiikka ja kaavoituspolitiikka, ne ovat
johtaneet siihen, että meillä on todella hyvin epätasa-arvoiset alueet
kaupungissa ja monilla alueilla vuokra-asuntojen saaminen on todella
vaikeaa. Nythän täytyisi tietenkin lopettaa kokonaan kovan rahan
asuntojen rakentaminen niille alueille, joilla niitä on runsaasti ja
luovuttaa tontteja pelkästään kaupungin vuokra-asumiseen.
Arvoisa puheenjohtaja.
On hyvä, että valtuutettu Valokainen puuttui tähän ongelmaan, joka on
yhtä vanha kuin Helsingin kaupunki, eli puute kohtuuhintaisista vuokra-
asunnoista. Tällä hetkellä tämän jonon pituutta lisää se, että erittäin
monet nuoret parit joutuvat toteamaan, että omistusasunnon
säästäminen käy mahdottomaksi nykyisillä pätkätyösuhteilla ja
nykyisessä työllisyystilanteessa. Nehän ovat hyviä ihmisiä, kun he
asuvat omistusasuntotaloissa, mutta mikä näistä ihmisistä tekee
huonoja, jos he tulevat kaupungin vuokra-asukkaiksi? En tiedä, mikä
tämä yhtälö on. Meillä on kokemuksia Helsingissä siitä, että kun
vuokra-asujille annetaan riittävästi oikeuksia ja heidän kanssaan
tehdään hyvää yhteistyötä, myös kaupungin kiinteistöt hoidetaan hyvin.
Tuntuu siltä, että ikään kuin nykyiseen tiukkaan taloudelliseen
tilanteeseen vedoten ei uskalleta toimia asuntomarkkinoilla.
Lainarahalla asuntojen rakentaminen on mitä järkevintä toimintaa,
koska asunnoista maksettavissa vuokrissa lainat maksetaan taatusti
takaisin. Tässä mielessä olisi aivan järkevää sijoittaa vaikka kuinka
paljon lainarahaa nimenomaan vuokra-asuntotuotantoon ja tätä kautta
helpottaa ihmisten asumishätää Helsingissä. Rohkeutta puuttuu meiltä
päättäjiltä, ja hyvää tahtoa. Toivon, että tässä asiassa todella herätään
ja rakennetaan rohkeasti hyvin hallittuja vuokra-asuntoja.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Täällä on jo tullut esille se, että suurin ongelma meillä Helsingissä on
edullisten vuokra-asuntojen pula. Toki muutenkin ongelmana on
korkeat asumiskustannukset. Tässä suhteessa on syytä lähettää
säätytalolle hallitusneuvottelijoille terveisiä. Me tarvitsemme Suomeen
yksityisistä rahoitusmarkkinoista riippumattoman uuden arava-
järjestelmän, jolla turvattaisiin tarpeeksi pitkäaikaisia ja edullisia lainoja
asuntotuotantoon. Kaupunki voi itsekin tietysti tehdä yhtä ja toista, ja
olen samaa mieltä valtuutettu Vikstedtin kanssa siitä, että tämän
kaupungin kunnallisen rakennusyrityksen aikaansaaminen olisi yksi
sellainen toimenpide, toinen olisi kohtuuttomien tonttivuokrien
alentaminen.
Valtuutettu Valokainen viittaa kysymyksessä erilaisiin välistä vetäjiin,
jotka käyttävät hyväksi asuntopulaa. Eräs tällainen näyttää
valitettavasti olevan myös diakonissalaitos. Se perii lähes 3 000 euron
maksua yksiöstä asunnottomilta ja Helsingin kaupungilta. Tällä hinnalla
saa aamupuuron ja ympärivuorokautisen vartioinnin sekä ohjauksen
muihin kaupungin palveluihin, joista kaupunki maksaa sitten normaaliin
tapaan. Eli kysymys siitä, mistä tämä diakonissalaitokselle maksettava
3 000 euroa muodostuu, on kiinnostava. Olen sitä kysynyt jo viikon
ajan, ja sosiaalivirastosta ei ole vastausta löytynyt.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kiinnitän huomiota tähän valtuutettu Valokaisen mainintaan
mahdollisesti kaupungin vuokra-asuntojen väärinkäytöstä. Äskettäin on
tullut ilmi, että Suomessa on osoitteettomia noin 30 000 mutta
asunnottomia alle 10 000. On hyvin paljon ihmisiä, jotka asuvat missä
milloinkin ja ovat poste restantessa erinäisistä syistä, joita ei ole
riittävästi tutkittu. Itse olen kannattanut sitä, että talon kirjat tulisivat
jälleen takaisin. Olin asuntolautakunnan puheenjohtaja 4 vuotta, jona
aikana jaoimme 5 %:lle Helsingin ruokakunnista asunnon. Kiitoksia tuli
muuten yhdeltä henkilöltä, mutta ne 14 000, jotka jäivät jonoihin, niin he
kyllä tahtoivat soittaa vähän tarpeettomastikin.
Silloin muuten olin yksinäisten miesten kannalla, koska he
muodostavat koko jonon. Mutta minut potkittiin pois, tietysti kysymättä,
lautakunnan puheenjohtajuudesta, jossa en väistämättä olisi
jatkanutkaan, ja tehtävä annettiin Naisten yksinhuoltajaliiton
pääsihteerille, joka on tosin naapuripuolueestani. Yleensä
yksinhuoltajat saavat aina asunnon, koska siellä on lapsi mukana, ja
yksinäinen mies ei saa. Me tarvitsemme kaksi asiaa: toisaalta pienten
asuntojen voimakasta rakentamista ja toiseksi lapsiperheille lisää
halvahkoja asuntoja, jotta syntyvyys voidaan nostaa maan keskitasolle,
1,8:aan, kun se on nyt 1,4 täällä, jotta kansa voidaan uusintaa myös
Helsingissä. Aiemmin asunnoista on maksettu 20 % käteen jäävistä
tuloista, nyt hinta on noussut 35, 40 %:iin. Tähän pitää saada tolkku, eli
voimakas vuokra-asuntojen tuotanto kaikille satama-alueille, kaikille
tyhjille alueille, joita kohta vapautuu.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Tuomo Valokainen on puuttunut tärkeään kysymykseen,
jota täälläkin on jo aikaisemmin useasti käsitelty. Täytyy kuitenkin
todeta, että Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen käyttöaste on hyvin
korkea, lähellä sataa, niin kuin apulaiskaupunginjohtaja Penttiläkin
totesi. Niitä ei kyllä tarpeettomasti ole tyhjänä.
Pieniin vuokra-asuntoihin kohdistuu jatkuvasti kova kysyntä, koska
Helsingin talouksista noin 80 % on 1–2 hengen talouksia. Lisäksi
kaupungin asuntojen vuokrataso on selvästi alhaisempi kuin vapailla
markkinoilla. Näin ollen asuntojonossa onkin todellisuudessa
hakemassa ensisijaisesti edullisempaa asumisratkaisua. Näitä on siellä
joukossa. Valitettavasti Helsinki ei vieläkään ole saanut synkronisoitua
kaavoitusta ja omaa asuntorakennustuotantoa niin, että valtuuston
asettamat omat asuntotuotantotavoitteet saavutettaisiin. Lisäksi
kunnallistekniikan rakentaminen laahaa usein jäljessä, niin että
kaavoitettujen alueidenkin rakentamisen käynnistäminen myöhästyy.
Asuntojen korkea vuokrataso heijastaa osaltaan myös Helsingin
kaupungin vetovoimaisuutta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Niin kuin täällä on käynyt ilmi, Helsingissä vuokra-asuntojen
tyhjäkäyntiaste on tosi pieni, eli siitä ei kyllä tarvitse kantaa huolta.
Täytyy muistaa, että totta kai tällaiseen vuokratoimintaan liittyy aina
kitkaa, eli kun vuokralainen vaihtuu, siellä pitää tehdä ns. pientä
pintaremonttia, ja kyllä välillä täytyy tehdä vähän isompaakin riippuen
siitä, miten edellinen vuokralainen siellä on käyttäytynyt ja asunut.
Toinen syy, joka aiheuttaa tätä kitkaa, on myös se, että kun näitä
asuntoja tarjotaan jonossa oleville, niin kaikille ei aina kelpaa. Eli ei
kelpaa 1, 2 eikä 3, vaan joudutaan pitämään tyhjänä pitempään, että
sinne saadaan joku, jolle se kelpaa. Tämä johtaa siihen, että pitää olla
selvillä näistä käsitteistä. Eli asuntojono ei ole sama asia kuin
asunnottomat, vaan siellä asuntojonossa on todella paljon ihmisiä,
jotka haluavat vaihtaa yksityisiltä vuokramarkkinoilta kaupungille tai
jotka haluavat kaupungin sisällä vaihtaa isompaan tai pienempään tai
toiselle alueelle. Ja ne ovat kaikki tavallaan siinä samassa jonossa.
Täytyy muistaa, että siinä kaikki eivät ole asunnottomia.
Työkaluja tähän tilanteen parantamiseen ja ratkaisemaan on yksi
varmasti se, että asuntojen kiertonopeutta voitaisiin lisätä joillakin
konsteilla, että jälleenvuokrausta siellä kaupungin asuntojen sisällä
voitaisiin estää. Kolmas, ehdottomasti kannatan Ilkka Taipaleen esiin
nostamaa ajatusta siitä, että talon kirjat takaisin. Se on ainoa keino,
jolla ollaan selvillä siitä, että kenelle ne oikeasti on vuokrattu ja ketkä
kaupungin taloissa asuvat.
Kiitos.
Puheenjohtaja, valtuutetut.
Täytyy itse asuntolautakunnan varapuheenjohtajana sanoa, että kyllä
tosiaan tämä käyttöaste on todella korkea, että eivät ne asunnot ole
siellä tyhjillään. Olen itsekin sitä mieltä, että väärinkäyttöä kyllä esiintyy.
Ongelma on siinä, että osa kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista ei
enää oikeasti tarvitse yhteiskunnan tukemaa asumista. Heillä on voinut
olla arava-asunnon aito tarve silloin, kun asunto on heille myönnetty
alun perin, mutta elämäntilanteet muuttuvat.
Asukkaiden joukossa on kuulemma, olen ihan asuntotoimistosta
kuullut, että siellä on ollut jopa Nokian miljonäärejä. Ja siellä on
ilmeisesti paljonkin ihmisiä, joilla on itsellään oma omistusasunto
muualla, eli he asuvat itse tässä edullisemmassa kaupungin vuokra-
asunnossa ja pyörittävät sitten pientä sivubisnestä ja vuokraavat omaa
asuntoaan eteenpäin korkealla hinnalla. Meidän pitäisi uudistaa tätä
asukaspolitiikkaa niin, että yhteiskunnan tukemat asunnot
kohdistuisivat selkeästi niitä tarvitseville. Asuntotoimisto ei voi nykyään
siis esim. irtisanoa kenenkään vuokrasopimusta elämäntilanteen ja
asunnon tarpeen muuttumisen takia. Meidän pitäisi mielestäni siirtyä
käytäntöön, jossa kaikki vuokrasopimukset tehtäisiin määräaikaisiksi,
niin silloin voitaisiin aina tarkistaa aika ajoin asukkaiden todellinen
asunnon tarve.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Mielestäni jokaisen niin halutessaan pitäisi voida asua kohtuuhintaisesti
vuokralla myös Helsingissä. Vuokra-asuntoja tarvitaan huomattavasti
lisää, ja ainakin yhdeksi kaavoituskohteeksi suosittelen tätä Käpylän
Koskelan sairaalan aluetta. Tosin haluaisin sinne kyllä myös
terveysaseman jäävän tai tulevan, mutta sinne ainakin mahtuisi vuokra-
asumista. Tyhjillään olevia asuntoja varmaan, niin kuin tässä
Luukkainen sanoi, voi liittyä tosi paljon siihen, että siellä on nämä
vaihdot, joissa remontti on kesken tai remontin tekijöitä ei löydy niin,
että saataisiin nopeutettua sitä kiertoa. Kaupungin vuokra-asuntojen
kunto ja varustetaso on mielestäni tärkeä, että vastaavalla alueella
samalla neliövuokralla ne olisivat samassa kunnossa. Että
huomioitaisiin, jos jossain on lasitetut parvekkeet ja kaikki uudet
keittiökalusteet ja muut, mikä on ihan hyvä, niin silloin se vuokra ei olisi
välttämättä ihan sama kuin niissä, joissa tällaista ei ole siinä
viereisessä korttelissa samaan aikaan rakennetuissa taloissa.
Eli huolehdittaisiin niistä remonteista ihan kunnolla muutakin kuin
silloin, kun vaihtuu asukkaat, jos vain suinkin mahdollista. Diakkarin
vuokrista olen ihan samaa mieltä, että kuulostaa ihan älyttömän
korkealta ja varmaan hyvä selvittää, mitä siihen tuettuun
asumismuotoon liittyy sellaista, mistä se hinta muodostuu. En tiedä
siitä tässä vaiheessa tarkemmin. Samoin täällä tuli esille tämän vuokra-
asumisen vaihtamisen mahdollisuuksien parantaminen. Minusta tämä
on yksi sellainen iso asia myös, jota kannattaisi helpottaa.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Valokaisen kysymyksessä on oikeastaan kolme asiaa. Yksi oli se, että
seisooko niitä tyhjillään. Yksi on se, että mitä tehdään väärinkäytösten
suhteen. Kolmas on, että mistä saataisiin lisää niitä taloja. Saatiin hyvä
selvitys, että tyhjiä ei seiso ainakaan paperilla. Väärinkäytösten
suhteen, se on asuntolautakunnan asia oikeastaan vähän pistää
selvitystä pystyyn, jos ei sitä ole pitkään aikaan tehty, jos esim. jotkut
ansaitsemismielessä vuokraavat sitä edelleen, mikä ei tietenkään ole
tämän arava-vuokra-asunnon käytäntö. On tietysti hyvä saada tällaiset
asiat selville. Ehkä nämä kiinteistöyhtiöt, jotka jatkossa toimivat
huoltoyhtiöinä, voisivat vähän katsoa myös näiden asioiden perään ja
voidaan miettiä käytäntöä, jos tällä on joku isompi merkitys.
Yleisesti ottaen meidän valtiomme lainsäädäntö ja verotuet ovat
sellaisia, että kun ihmisten elämäntilanne muuttuu niin, että niillä on
varaa ostaa kämppä, niin suurin osa sen ostaa, koska se on
taloudellisesti järkevää. Näin ollen tällainen tulokontrolli ei ole tässä
mielestäni mielekästä. Mutta se on tietysti mahdollista, että jotkut
tekevät jotain pimeää bisnestä. En usko, että se on iso mittakaava,
mutta sellaiset pitäisi tietysti tarkistaa ja ottaa pois.
Kolmas asia, joka on ollut täällä monta kertaa puheenaiheena ihan
syystäkin, on tämä uusien rakentamisen ongelma. Saarnio puhui siitä,
että me voimme lainarahalla rakentaa niitä vaikka kuinka paljon.
Näinhän se on, eikä tässäkään vaiheessa ole se kaupungin raha
koskaan ollut niukkuustekijänä. Ongelma on se, että meillä ei ole
tontteja, johon arava-vuokraa voisi laittaa. Tontteja ei myönnetä
tarpeeksi. Se ei ole kiinteistölautakunnan syy, vaan se on oikeastaan
valtuuston syy. Me annamme kiinteistölautakunnalle ja
kiinteistövirastolle niin kovat tulostavoitteet, että ne joutuvat
asettamaan tontin jaossa etusijalle kovan rahan vuokratuotannon
yksityisellä puolella, ja me ikään kuin syömme sitten toiselta puolelta
asuntopoliittisen ohjelman toteutumismahdollisuuksia. Meidän pitäisi
koplata ylipoikkihallinnollisesti tämä, mitä me oikeasti haluamme.
Markkinoiden osalta… Olen sanonut tämän jo monta kertaa, ja aika
loppuu, että jatketaan tästä.
Valtuutettu Näre
Yksi syy tyhjiin asuntoihin ovat laitoksiin siirtyneet vanhukset, joilta jää
asunto tyhjilleen. Monissa tapauksissa asukkaan toimintakyvyn
aleneminen ei mahdollista paluuta takaisin asuntoon, ja se voitaisiin
vuokrata, mutta näin ei tehdä, koska vuokratulot voisivat nostaa
hoitomaksuja. Toisaalta asunnon vuokraamista kuluja vastaankaan ei
useinkaan haluta tehdä, koska asunnon kulumisesta aiheutuvia
kustannuksia ei huomioida tässä yhtälössä. Olisikin toivottavaa, että
tällaisissa tapauksissa järkeistettäisiin vuokratulojen vaikutusta
hoitomaksujen määräytymiseen.
Toinen viranomaiskäytäntö, joka epäsuorasti tuottaa asuntopulaa, on
Kelan käytäntö parittaa samassa taloudessa asuvat erisukupuoliset
henkilöt, vaikka nämä eivät olisikaan liitossa keskenään. Kela siis
heikentää mahdollisia tukia niitä tarvittaessa, kun samassa asunnossa
asuvat joutuvat toisistaan elatusvastuuseen. Tällaisessa epävarmassa
pätkätyöyhteiskunnassa ihmiset sitten mieluummin asuvat erikseen,
jotteivät joudu toisistaan taloudellisesti riippuvaisiksi tai vastuuseen.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kiitos Tumppi Varoselle, että nosti erään keskeisimmästä
keskusteluaiheista esiin eli vuokra-asumisen. Kiitos kaj:lle hyvästä
vastauksesta, jossa hän myös totesi, että nämä ongelmat ovat
kaupungin vuokra-asuntojen suhteen marginaalisia. Mutta pakko
käyttää puheenvuoro, koska yleisesti ottaen vuokra-asuntokeskustelu
on hyvin tärkeää. Toisaalta vuokra-asuntokeskustelussa usein tuodaan
esiin kaikenlaisia nippeliasioita, jotka jollain tavoin harhaannuttavat itse
oleellisesta kysymyksestä. Luulen, että ne oleelliset kysymykset
Helsingin tapauksessa nyt rupeaisivat olemaan tässä.
Vaikka me perhepoliittisista syistä ja osin veropoliittisista syistä pyritään
rakentamaan isoja asuntoja kaavamääräyksillä ja muilla keinoilla,
meidän pitäisi rohkaistua kuitenkin rakentamaan enemmän pieniä
asuntoja, niin kuin Ilkka Taipale on vuosikausia jo puhunut.
Sitten toiseksi, meidän pitäisi suoda kaupungin vuokra-asunnoille
enemmän tontteja. Tästä asiasta nyt viimeksi Tuomas puhui, joten siitä
ei sen enempää. Kolmanneksi, meidän pitäisi rohkaistua ryhtymään
tuottamaan itse vuokra-asuntoja, ainakin niin kauan, kun muut eivät
sitä tee.
Mutta sitten minun on vielä pakko kommentoida asuntolautakunnan
varapuheenjohtajan Terhi Koulumiehen mielestäni aika ajattelematonta
kommenttia. Hänen keinoillaan kyllä lisättäisiin kaupungin vuokra-
asuntoalueiden segregaatiota rajusti, jos todellakin sinne kerättäisiin ne
kaikkein pienituloisimmat ja köyhimmät asukkaat.
Arvoisa puheenjohtaja.
Asuipa missä tahansa, niin asumismukavuuteen ja turvallisuuteen
vaikuttaa se, että tuntee naapurinsa ja tietää mitä ympärillä tapahtuu.
Me emme voi mitenkään velvoittaa tai olettaa, että kaupungin vuokra-
asunnoissa asuvat jotenkin valvoisivat sitä, mitä toisissa asunnoissa
tapahtuu. Mutta meillä on erittäin hyvä mahdollisuus ja asukkailla hyvä
mahdollisuus toimia. Meillä on asukasdemokratiasääntö, ja sen
mukaisesti, jos tällaista yhteisöllistä toimintaa alueella tai talossa on,
silloin monenlaiset asiat ja ongelmatkin ovat sitä kautta hoidettavissa ja
ne tulevat paremmin tietoon. Eli nyt kun on yhdistetty kaupungin
vuokrataloyhtiöt yhdeksi, toivon, että siellä kun asioita kehitetään,
voitaisiin jotain porkkanaa antaa ja taas vähän piristysruisketta tälle
asukkaiden omalle toiminnalle.
Kiitos, puheenjohtaja.
Täällä keskustelussa on otettu monta hyvää asiaa tämän asumisen
kohdalla esiin, mutta itse kyseenalaistan silti esim. täällä tulleen
mielipiteen siitä, että pitäisi lopettaa omistusasuntojen rakentaminen ja
on suorastaan rikollista suosia ja kaavoittaa hyviä, kauniita ja
korkeatasoisia asuinalueita. Siis kaikki alueet tulisi kaavoittaa hyviksi ja
kauniiksi asuinalueiksi. Sitten olisi hyvä muistaa myös tässä
keskustelussa, että asuntopolitiikka on nimenomaan myös
väestöpolitiikkaa ja mitä suuremmassa määrin kaupungin
talouspolitiikkaa. Onko todella helsinkiläisten etu rakentaa kaupunkiin
enemmistö pieniä ara-vuokra-asuntoja kaupungin vuokratonteille ja
vielä tulorajoilla rajattuna? Mitä väärää on sitouttaa nuoret perheet
mahdollistamalla asuntojen osto omaksi? Näihin voisin toivoa vielä
joissain puheenvuoroissa vastauksia.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kyllä kai me vähän voimme katsoa omaan napaammekin tässä
asiassa. Kun me aikoinaan päätimme, että vapaarahoitteisten
asuntojen keskineliömäärä pitäisi olla 75 neliötä, niin jos rakentaja
rakentaa 30 neliön yksiön, sen pitää sen kompensoimiseksi rakentaa
120 neliön asunto, ja jotta sitten tämä iso asunto saataisiin jollain
hintaa myytyä, siitä yksiöstä pitää saada luja hinta, joka heijastuu ihan
kylmästi vaan vuokriin. Tätä pitäisi vähän mietiskellä, että olemmeko
me tehneet oikein viisasta päätöstä tässä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Rakentamisvimmaa minä en oikein tässä vaiheessa haluaisi korostaa,
mutta esim. valmiit asunnot seisovat tyhjillään tuolla, jotka ovat
myymättä jääneitä huoneistoja. Ja nimenomaan Helistön viittaama, että
pieniä asuntoja on saatava, koska jos ajatellaan, että 17 000 yksinäistä
ja avoparejakin on asuntojonossa. Eli se on aika rankkaa. Tyypillinen
tapaus on tällainen, jolloin ihminen muuttaa toisen luo ja vuokraa oman
asuntonsa pimeästä ja blaablaa. Mutta niin kuin sanoin, näistä pimeistä
vuokra-asunnoista, vuokramarkkinoista ei ole tehty selvityksiä 2000-
luvulla, paitsi että verovirasto löysi vuokratuloja 70 miljoonaa vuonna
2008.
Eli kyllähän se kertoo nyt jotain, eli edelleen katsoisin sen kysymykseni
vielä kerran uudelleen, koska en henkilökohtaisesti suostu tai diggaa
mistään kyttäämisestä. Mutta esim. rehellisyyttä vuokraajilta ja
vuokralaisilta totta kai toivoo, niin tällaiset kysymykset ja tällaiset
lääverit eivät olisi tarpeen. Mutta jos nämä eivät toimi, kyllä minä
ainakin toivoisin, että vuokra-asunnoista tehtäisiin asianomainen
viranomainen, tai mikä se nyt tahansa onkaan, jonkinnäköisiä
tarkastuksia. Se on yksi keino, millä lyhentää vuokra-asuntojonoja. Mitä
tulee näihin väitettyihin, että jotkut asunnot ovat remontissa, niin eivät
ne voi kestää vuositolkulla. Eli ei tarvitse kuin vähän kävellä tuolla
Stadissa ja pitää silmiä auki ja kuunnella naapureita, kiinteistövirastoja,
niin kyllä sen tajuaa, että jossain on vikaa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Minäkin haluan kiittää valtuutettu Valokaista hyvästä kysymyksestä.
Tähän on tullut paljon vastauksiakin, mutta näissä puheenvuoroissa,
varmaan kaikki olemme huomanneet, että paljon tehtävää on. Yhdyn
niihin puheenvuoroihin, että on välttämätöntä saada lisää pieniä
vuokra-asuntoja. Minusta nämä Ilkka Taipaleen näkökohdat ovat hyvin
tärkeitä. Hän toi ne omaan räväkkään tyyliinsä vähän kärjekkäästi
esille, mutta niissä minusta oli paljon sellaista arjen realismin ääntä.
Tärkeä näkökohta oli myös se, minkä Tuomas Rantanen toi esille, että
nyt tarvittaisiin eri hallintokuntien välistä yhteistyötä paljon selkeämmin,
ja pitäisi – ja se on kai meidän valtuutettujen tehtävä – huolehtia siitä,
että on yhdet selkeät tavoitteet, mihin pyritään. Kyllä asuntopolitiikka on
varmaan talouspolitiikkaa ja kiinteistöpolitiikkaa ja mitä lieneekään,
mutta kyllä se on hyvin vahvasti myös sosiaalipolitiikkaa ja
hyvinvointipolitiikkaa. Ja tämä on koko valtakunnassa jäänyt minusta
viime vuosina aika vähälle huomiolle.
Yhdyn myös siihen, mitä valtuutettu Kanerva sanoi, että tämä 75 neliön
sääntö ja nämä periaatteet, niin siinä on kyllä rakennettu sellainen
jonkinlainen kierre, että välttämättä ne kauniit tavoitteet näistä
asuntojen saamisista eivät sitten kuitenkaan toteudu. On tietysti hienoa
ajatella se, että kaikille vaan isot hienot asunnot hyvillä paikoilla, mutta
monta kertaa tämä elämä on aika kovaa ja joudutaan sitten
valitsemaan sellaisia ratkaisuja kahden erilaisen näkökohdan välillä.
Itse puollan sitä, että myös pienituloisilla ihmisillä täytyy olla
mahdollisuus asua Helsingissä, ja silloin se monta kertaa tarkoittaa
mahdollisuutta pieneen asuntoon.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Sen verran provosoiduin Karhuvaaran puheenvuorosta, että katson,
että asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtajanakin täytyy todeta, että
kaupunki ei rakenna rumia vuokratalojakaan vaan nimenomaan
panostaa siihen, että ne ovat laadullisesti sekä kaupunkikuvallisesti
että asumisen näkökulmasta hyviä. Kaupunki ei myöskään kaavoita
rumaa. Myös kaupunkisuunnittelulautakunnassa täällä olevat edustajat
varmasti kertovat, kuinka siihen panostetaan paljon. Voidaan
keskustella kyllä siitä, että pitäisikö kaavataloutta miettiä vielä pikkuisen
enemmän kuin tehdään, ei niin, että tehtäisiin rumaa mutta että
katsottaisiin, onko kaikki se kauneus välttämätöntä määritellä kaavassa
myös kalliilla tavalla toteutettavaksi. Mutta tämäkin on sellainen
kysymys, joka on poikkihallinnollinen, ja niitä kannattaa miettiä yhdessä
nimenomaan valtuutettujenkin keskuudessa, saati ammattilaisten.
Perusongelma meillä on todellakin, ettei tänne nyt rakenneta hulluna
rumia vuokrakasarmeja joka paikkaan vaan se, että nimenomaan
vuokrataloja ei saada rakennettua. Se on selvä. Kaupunginvaltuuston
yhteisesti sopimat asuntopoliittiset tavoitteet laahaavat jäljessä
nimenomaan perus-arava-vuokra-asuntojen osalta. Ongelma on siinä,
että uusilla alueilla rakentaminen on usein niin kallista, ollaan
merellisillä alueilla, maanpuhdistustyöt ja kaikki muut nostavat hintaa.
Niin sen jälkeen, vaikka kaupunki mielellään sinne rakentaisi, me
emme pysty kilpailutuksen jälkeen tekemään urakkaa sellaisella
hinnalla, että me saisimme siihen aralta vuokratukea. Eli ne eivät täytä
aran kriteereitä, jos ne nousevat liian korkeiksi.
Itse asiassa hitasinkin puolella käy usein samalla tavalla, että emme
pysty toteuttamaan niitä tontteja, koska niiden toteuttamiskustannukset
tulevat niin korkeiksi. Me tarvitsemme ihan uusia keinoja, sekataloja,
me tarvitsemme sentyyppisiä ratkaisuja, joilla me pystymme
rakentamaan esim. ohi kriteereiden. Kaupunki voi tehdä vaikka kovan
rahan asunnon ja myydä asuntohankinnalle osan niistä ja panna ne
sitten jonoon ja ottaa sitten ikään kuin siinä voiton vaikkapa niistä
myyntivoitoista, jotka myydään kovalla rahalla. Tämä olisi yksi ratkaisu.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Valokaisen tärkeä kysymys, apulaiskaupunginjohtaja
Penttilän vastaus ja monet muut puheenvuorot ovat tuoneet
monenlaisia huomioita. Niinpä ottakaamme marjatkin maasta ja
tutkikaamme myös suurten asuntojen hyödyntäminen yhteisölliseen
asumiseen Suomessa. Kansa, joka vaikenee kahdella kielellä, on
maailman yksinäisin kansa. Samaan aikaan meillä on lasten ja nuorten
hyvinvointiohjelma, meillä on sosiaalivirastossa sosiaaliohjaajia, meillä
on mielenterveyskuntoutuksen asiantuntijoita, asumistaitojen opastajia
ja sosiaalisten taitojen kehittäjiä.
Eri elämänvaiheissa on ihmisiä, jotka jäävät yksin, eivät löydä tietä
toisen luo ja olisivat varmastikin opastettuina ja ohjattuina halukkaita
yhteisölliseen asumiseen. Esim. nuoret, opiskelijat, avioeron
läpikäyneet yksinäiset ja yksinäistyvät alkoholisoituvat miehet.
Sanoisin, että tätä marjaa poimimalla saisimme varmaan monta
kärpästä yhdellä iskulla, jos tätä luovasti ryhdymme tutkimaan. Ja
sanon tämän ajatuksen täysin tietoisena myös siitä, että osaamme
kyllä tietysti mykkinä riidelläkin ja olla tulematta toimeen toistemme
kanssa, mutta uskoisin, että tätä ajatusta kannattaisi tutkia, etenkin kun
resurssit eivät välttämättä lisäänny, vaan katsotaan, mitä meillä on ja
missä niitä asuntoja on, jotka tällaisiin tarkoituksiin soveltuisivat. Tällä
ei tätä ongelmaa ratkaista, mutta joudumme olemaan luovia.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Käydyssä hyvässä keskustelussa esitettiin vielä kysymys todella tästä
väliaikaisesta asunnon toiselle luovuttamisesta. Sitä säätelee laki
asuntohuoneistojen vuokrauksesta, joka toteaa ensinnäkin sen, että
vuokralainen saa käyttää asuntohuoneistoa omana tai yhteisenä
asuntona puolison ja perheeseen kuuluvien lasten kanssa. Jollei siitä
aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä, vuokralainen
saa käyttää huoneistoa yhtenäisenä asuntona myös lähisukulaisensa
ja puolisonsa lähisukulaisten kanssa tai luovuttaa alivuokrauksena tai
muutoin enintään puolet huoneistosta toisen käyttöön asumiseen. Eli
tämän toteaa lainsäädäntö. Muussa tapauksessa vuokralainen ei saa
ilman vuokrasopimuksessa olevaa suostumusta luovuttaa huoneistoa
tai sen osaa toisen käytettäväksi. Sitten seuraavassa pykälässä on
todettu väliaikainen luovutus enintään 2 vuodeksi, joka vaatii
vuokranantajan suostumuksen.
Tätä menettelyä meidän 21 arava-yhtiössämme tietenkin hieman eri
tavalla käytännössä sovelletaan, mutta esim. monessa yhtiössä tämä
asumislupa-asia eli enintään 2 vuoden luovutus käsitellään sen
kyseisen yhtiön hallituksen kokouksissa. Nyt tuleva Helsingin
kaupungin vuokra-asunnot Oy tulee tietenkin yhtenäistämään myös
näitä käytäntöjä, mikäli niissä on puutteita joiltakin osin.
Muutama kysymys esitettiin vaihtojen suosimisesta. Kaupunginhallitus
viime vuonna linjasi niin, että nykyinen käytäntö jatkuu, eli nykyisten
alueyhtiöiden sisällä voi vaihtaa ilman sen suurempia menettelyjä,
ainoastaan sen yhtiön suostumuskin tulee, mutta yhtiöstä toiseen
vaaditaan sitten normaalin jonon kautta menoa. Siinä mielessä kyllä
tämä asia on hyvin herkkä, koska nimenomaan segregaation
voimistuminen tapahtuu usein niin, että porraskäytävästä alkavat paeta
ne ihmiset, jotka haluavat sieltä pois, ja tilalle muuttavat ne, jotka ovat
enemmän tai vähemmän sopeutuvia niihin, joiden takia sieltä
muutetaan pois. Eli tämä vapaa vaihto-oikeus on segregaation
kannalta hyvin herkkä asia, ja sitä täytyy harkita hyvin paljon monilta
puolin.
Pienten vuokra-asuntojen osalta on syytä muistaa, että Helsingin
kaupunki on onnekas. Meillä on markkinavuokra-asuntoja suunnilleen
sama määrä kuin arava-vuokra-asuntoja, ja ne ovat usein pieniä
vuokra-asuntoja. Se mitä siinä kannassa tapahtuu, heijastuu
voimakkaasti pienten vuokra-asuntojen markkinoihin. Samoin tällä
hetkellä juuri näillä elvytysvaroilla rakennetaan merkittävä määrä pieniä
30, 40 neliön vuokra-asuntoja, ja valitettavasti ne eivät ole aina
läpitalon-huoneistoja, mutta joka tapauksessa juuri nyt tällä hetkellä
lyhyen korkotuen hankkeina tulee kohtuullinen määrä uusia, pieniä
vuokra-asuntoja. Tämä 75 neliötä, sehän ei sääntönä koske vuokra-
asuntotuotantoa, eli siltä osin on syytä unohtaa se, kun keskustellaan
vuokra-asumisesta.
Lopuksi se esimerkki Jakomäestä, joka usein mainitaan näissä
yhteyksissä. Siellä arkkitehtikilpailun jälkeen on vireillä hanke, jossa
kohtuullisen iso vuokratalo puretaan. Tilalle rakennetaan selvästi
moderni, uusi, uutta Jakomäkeä luova asuntorakennus, ja tämäkin on
mielestäni hyvää vuokra-asuntotuotantoa. Valitettavasti se ei
tietenkään lisää yhtään kaupungin vuokra-asuntoja mutta puuttuu
tuohon alueelliseen ikään kuin alenevaan kehitykseen toivottavasti
myönteisellä tavalla. Ja Jakomäki, sehän on erityisen hyvä paikka asua
tänä päivänä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kiitos, Hannu Penttilä, vastauksesta.
Tämä on eräälle kaupunginvaltuutetulle, joka puhuu näistä
mahdollisista, että otetaan iso huoneisto käyttöön monelle henkilölle,
niin tätä on yritetty. Mm. tilakeskus hallitsee aika monia toimitiloja, joita
eräs taho haluaisi vuokrata myös asumiskäyttöön, ja sehän olisi ihan
tervettä, koska asuntopula on edelleen. Mutta tilakeskus ei ole
luovuttanut eikä ole suostunut vastaamaan kysymyksiin, onko tiloja
edes harrastuskäyttöön. Tämä hiukan poikkeaa, niin kuin tämäkin
maininta poikkeaa, että eräässä naapurikaupungissa oli eräs
tilakeskuksen korkea henkilö vuokrannut muutaman asunnon itselleen
ilman vuokrasopimusta, eli sanotaanko, ympäri käydään ja yhteen
tullaan.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Esitän kaupunginhallituksen varajäseneksi Hannu Tuomista.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
En tee mitään vastaesitystä mutta haluan kiinnittää huomiota kahteen
asiaan. Tässä Helsingin kaupungin palkkausjärjestelmän pohjalta
esitetään yli 9 000 euron kuukausipalkkaa kiinteistöviraston
virastopäällikön tehtävistä. Se on tietysti vaativa tehtävä, mutta näin
valtuutetun näkökulmasta kiinteistövirasto on näyttäytynyt lähinnä
virastona, joka käyttää hyväkseen monopoliasemaa tonttivuokrien
määräämisessä yksipuolisella sanelulla samoin kuin sisäisten vuokrien
nostamisessa yksipuolisella sanelulla ja joka on myynyt kaupungin
tonttiomaisuutta ja ainakin osittain kyseenalaisin ja melko edullisin
hinnoin ostajille. Eli tätä osaamista ilmeisesti tässä hommassa kyllä
tarvitaan aika paljon. Toivoisin, että kun nyt uusi virastopäällikkö
ilmeisesti tehtävään valitaan, myös tätä toimintalinjaa ja -kulttuuria
kiinteistövirastossa hieman mietittäisiin uudelleen.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
En myöskään tee mitään vastaehdotusta vaan kannatan valittavaa
henkilöä, silloin kun hänet on valittu. Mutta hänelle ja ehkä valtuutetuille
taustaksi, minkä laatuisen viraston johtajaksi hänet valitaan. Nimittäin
aiemmin meillä oli työväenasiainlautakunta. Se muuttui
sosiaalilautakunnaksi, joka hoiti kaikkea asuntopolitiikkaa, myös
köyhien ja rikkaiden. Sen alaisuudessa oli mm. asuntotarkastus, joka
koski pienasuntoja. Vasta vuonna -31 tämä sosiaalilautakunta
muutettiin kiinteistölautakunnaksi. Tämä on siis kiinteistöviraston
tausta. Nykyisen sosiaaliviraston tausta, jolle on jätetty marginaali-
ihmiset pääosin, lukuun ottamatta vanhuksia ja päivähoitoa, sen tausta
on köyhäinhoitolautakunta ja sitten huoltolautakunta ja lopulta
sosiaalilautakunta.
Itse toivoisin, että kiinteistöviraston tuleva päällikkö ottaisi huomioon
tämän kunniakkaan historian ja ryhtyisi toteuttamaan sitä
sosiaalipolitiikkaa, mitä valtuuston enemmistö puheenvuoroissaan
kyselytunnin aikana edusti.
Kiitos.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Minullakaan ei ole muita esityksiä, mutta Hakasen aloitteeseen sanon
vain näin, että kiinteistöviraston virastopäällikkö istuu erittäin
merkittävän omaisuusmassan päällä, jonka käytön
tarkoituksenmukaisuudesta tietenkin me valtuutetut ja koko
kaupunkilaiset haluamme, että siellä on mahdollisimman hyvä ja paras
ja osaavin virkamies sitä asiaa hoitamassa. Mitä tulee linjoituksiin ja
muihin asioihin, niin siitä tietysti me poliitikot kiinteistölautakunnassa ja
valtuustossa kannamme ensisijaisen merkityksen. Siinä, jos linjat eivät
toimi, niin kuin itsekin olen välillä arvioinut, niin kyllä se on tämän
valtuuston linjausten ja kiinteistölautakunnan linjausten asia
ensisijassa. Paras virkamies tietysti toteuttaa valtuuston tahtoa siinä
virkamiehen osaamisen ympäristössä, mikä hänellä on.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minäkin kannatan tätä esitettyä henkilöä tähän virkaan, hän on
monipuolisesti kokenut ja ammattimies kaikin puolin, joten on hyvä, että
saamme hyvälle edeltäjälle hyvän jatkajan.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Valtuutettu Rantanen on tietysti oikeassa siinä, että kaupunginvaltuusto
kantaa vastuuta linjauksista ja monista tavoitteista, joita esim.
kiinteistövirastolle on asetettu. En kuitenkaan haluaisi vähätellä
viraston johdon roolia, koska vaikka se ei ehkä olekaan aina kovin
demokraattista, kunnallishallinnossa päätöksiä tehdään
pääsääntöisesti virkamiesesittelystä. Esim. näissä tonttivuokria
koskeneissa kiistoissa me näimme, että asukkaiden minkäänlaisilla
argumenteilla ja vetoomuksilla ei tuntunut olevan mitään vaikutusta
virkamiesesittelyyn, vaan se paahtoi kuin juna ennalta valittua linjaansa
läpi ja sivuutti kokonaan sen kansalaiskeskustelun ja myös asetti
valtuuston sellaiseen tilanteeseen, jossa tänne ei tuotu lainkaan
vaihtoehtoja.
Minä toivon, että tämä toimintakulttuuri muuttuisi. Se on paitsi
valtuuston päätöksistä kiinni, niin se on myös ylimmästä
virkamiesjohdosta kiinni.
Arvoisa puheenjohtaja.
En myöskään tee vastaesitystä mutta myönnän, että kiinnitti huomiota
tämä palkkataso. Herää vaan sellainen kysymys, että onko meillä tämä
palkkaus kohtuullista. Minusta ei siltä näytä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Aika päivälleen 3 vuotta sitten kävin ensimmäisen kerran elämässäni
Kulosaaren ala-asteella, jossa sen jälkeen olen käynyt varsin monta
kertaa. Eli silloin ilmeni, että rakennus oli käytännössä ihan
kauttaaltaan homeessa. Nyt ollaan tässä, eli 3 vuotta tämän päivän
jälkeen, tästä eteenpäin kestää varmaan vielä muutaman vuoden, että
sinne saadaan rakennus, eli käytännössä yksi ala-astesukupolvi on
käynyt koulua siellä parakeissa.
Jos palaan vielä siihen noin 3 vuoden takaisiin aikoihin, niin sitä ennen
oli ollut Laajasalon ala-aste, joka jouduttiin hätätyhjentämään, oppilaat
siirrettiin silloin Ruoholahteen entiseen Salmisaaren kouluun. Siitä
oikeastaan lähti ns. helvetti irti, eli kun aluksi ajattelin, että nyt tämä
meidän 70-luvun koulukanta alkaa rapistua ja siihen on joku
luonnollinen selitys, niin sen jälkeen on jouduttu yhä enemmän siihen
tilanteeseen, että meidän uudet tai hyvin uudehkot koulut ovat vakavien
kosteusvaurioiden kohteena. Tähän kyllä ihan oikeasti haluaisin
selityksen.
En ole insinööri, mutta jotenkin tuntuu siltä, että joku tässä kaupungissa
mättää, että meidän rakennuksemme eivät kestä. Ellemme me saa
selville syytä siihen, niin siihen rahalliseen panokseen, mitä olemme
tässä viime vuosina antaneet, niin siihen yksinkertaisesti ei vaan, sillä
me emme saa tätä ongelmaa selvitettyä. Tässä oikeastaan kaipaisin
takavuosien edesmennyttä Liisa Kulhiaa, joka ihan oikeasti tutkisi
nämä meidän rakentamisprosessimme ja sen, mikä siinä mättää.
Halusin tämän puheenvuoron pitää sen takia, että kun tämän asian
riittävän monta kertaa tuon esiin, niin toivon, että se johtaa myös siihen,
että me saamme meidän peruskorjaamiseemme ja rakentamiseemme
laatua, niin että nämä sisäilmaongelmat ja tämä kierre saadaan poikki.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja.
En yleensä näihin ihan kotikulma-asioihin ota kantaa, koska se tuntuu
vähän jääviltä, mutta otanpa nyt kuitenkin tällä kertaa, koska tunnen
myös asian yhtä hyvin. Tämähän olisi pitänyt aikoja, aikoja sitten
purkaa se koulu sieltä kiireesti pois alta. Se oli virhe, että niin kauan
jumpattiin ja päästiin tilanteeseen, jossa vanhan korjaaminen maksoi
noin 0,8 kertaa sen, minkä uuden rakentaminen olisi maksanut.
Tämähän on sellainen farssi, joka on toistunut muuallakin. Mm.
muistaakseni Kannelmäessä peruskorjattiin yksi vuokratalo sillä tavalla,
että sen purkaminen tai myyminen on ollut järkevää ja uuden
rakentaminen viereen vielä järkevämpää.
Mutta niin tai näin, se mikä tässä harmittaa kovasti, on että tämän koko
operaation seurauksena meillä ei ole enää siellä kirjastoa. Tämä
kirjasto oli sellainen rauhallinen paikka, jossa nimenomaan lapset ja
varhaisnuoret tuppasivat kokoontumaan ilman sen suurempaa
metelöintiä, niin kuin kirjastoissa onkin tapana tehdä. Se jää nyt tästä
operaatiosta kokonaan vek. Tietysti nyt on myöhäistä herätä tämän
asian kanssa, enkä minä tähän herännytkään, heräsin ihan muuten
täällä käytyyn keskusteluun, mutta valitettavaa se kuitenkin on, että
tällä tavalla on päässyt käymään.
Mitä sitten edesmenneen Liisa Kulhian aikaansaannoksiin tulee, lienee
kuitenkin ollut niin, että se rahasumma, minkä hän paljasti käytetyn
väärin tai huolimattomasti, niin se kului moninkertaisesti kyseisen asian
selvittämiseen. Kaikessa on puolensa, mutta ei pahaa sanaa vainajista,
tämä vain on ikään kuin tällainen fiskaalinen fakta.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Minulla ei ole ollut ilo kovin usein olla samaa mieltä täällä valtuutettu
Bogomoloffin kanssa, mutta tällä kertaa siltä osin, mikä koski
kirjastotointa, olen samaa mieltä ja valittelen minäkin. Ihmettelen
hieman, että millä perusteella kirjastotoimen johto on vetäytynyt tästä
hankkeesta, koska silloin kun valtuusto keskusteli näistä ns. Pajusen
listoista, tuli mielestäni hyvin vahvasti esille yleinen ja hyvin laajasti
hyväksytty näkökanta, jonka mukaan lähikirjastoja ei vähennetä. Tässä
tapauksessa olisi ollut luonnollista, että tähän uuteen korttelitaloon
saadaan myös varsinkin lapsia ja nuoria ajatellen kirjastotiloja.
Toinen asia, johon haluan valtuuston kiinnittävän taas kerran huomiota,
on se, miten meillä määritellään – ja tämä menee evästyksenä myös
uudelle kiinteistöviraston virastopäällikölle – että täällä on taas aivan
tolkuttomat pääomavuokrat. Kun yli 20 euron neliöhintoja kuukaudelta
peritään, niin kyllä siinä joku mättää minun mielestäni siinä
laskentakaavassa.
Arvoisa valtuutettu Hakanen.
Minä olen iloinen tästä ajatusten ilmasillasta salin halki. Minäkin olen
samaa mieltä asiasta, josta olitte kanssani samaa mieltä.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Toden totta, se on surullista, että lasten kohdalta tämä kirjasto-osuus
poistuu Kulosaaresta. Varsinkin, jos ajatellaan, että Helsinki on
pääkaupunki, niin luulisi, että jos Tampereeltakin löytyy kiinnostusta
lasten kirjallisuutta kohtaan tutkimus mukaan lukien, niin se olisi myös
tapetilla täällä Helsingissä.
Kiitos.
108 §
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Edellisessä kokouksessa me kävimme keskustelua Kalasataman
keskuksen tontinluovutuskilpailusta. Siinä yhteydessähän ainoan
tarjouksen tehnyt firma vaati ja sai valtuuston enemmistön päätöksellä
rakennusoikeutta yli puolet enemmän kuin mitä alueelle hyväksytyssä
asemakaavassa oli varattu. Nyt käsiteltävässä esityksessä
Sörnäistenniemen arvotontti aiotaan myydä tontinluovutuskilpailulla. Ja
kuinka ollakaan, tässä näyttää taas olevan sama tilanne, eli
päätösesityksessä varaudutaan jo määrittelemään hinta sillekin
rakennusoikeudelle, joka mahdollisesti ylittää asemakaavassa alueelle
määritellyn rakennusoikeuden.
Nyt jos tästä on jo muodostumassa jonkunlainen tapa
tontinluovutuskilpailuissa, voi tietysti kysyä, mitä virkaa
asemakaavoituksella on ja onko tämä uudenlainen
tontinluovutuskilpailu kehitetty menetelmäksi, jolla grynderit voivat kerta
toisensa jälkeen kiertää asemakaavoituksen lähtökohtia ja rajoja.
Kaupunginhallitus esittää tontin myyntihinnaksi 11,7 milj. euroa.
Perustelujen mukaan hintaa kuitenkin madaltavat eräät tekijät, ja
sellaisina täällä perusteluissa luetellaan ”alueen keskeneräisyys,
rakennustyöt sekä riittävän kilpailun turvaaminen ja korkealaatuisten
ehdotusten turvaaminen”.
Edellisellä sivulla samaisissa perusteluissa kerrotaan, että ”kortteli on
Sörnäistenniemen parhaalla paikalla rannalla, josta avautuvat
merelliset näkymät Mustikkamaalle ja kantakaupunkiin”. Tästä nousee
toinen kysymys: miksi kaupunki myy alennettuun hintaan uuden alueen
ilmeisesti kaikkein parhaan tontin? Eikö hintaan pitäisi päinvastoin
vaikuttaa korottavasti se, että kyse on poikkeuksellisen hyvästä
paikasta ja vieläpä paikasta, johon tämän päätösesityksen mukaan
kilpailija voi saada asemakaavassa päätettyä enemmän
rakennusoikeutta?
SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä vastustaa tällaista helsinkiläisten
omaisuuden, kaupunkikuvan ja asuinympäristön alennusmyyntiä.
Esitän, että valtuusto hylkää tämän esityksen.
Kiitos, puheenjohtaja.
Olen eri mieltä valtuutettu Hakasen kanssa. Minusta tämä hanke on
erittäin kannatettava. Kuten tästä liitteessä olevasta kartastakin näkyy,
Kalasatamasta on tulossa hyvin monimuotoinen alue. Se, että tämä
yksi tontti tässä myydään ja sinne halutaan tehdä arkkitehtuurikilpailulla
hyvin korkeatasoinen ratkaisu, on mielestäni koko alueen tasoa
nostava. Me tiedämme jo nyt, että naapuriin on tulossa vuokra-
asuntotuotantoa, autotonta korttelia, omaehtoista rakentamista, hitasia.
Eli tästä tulee juuri meidän asunto-ohjelmiemme mukainen
monipuolinen alue. Se että tässä listassa lukee, että tämä on
Sörnäistenniemen paras paikka, sitä minä en tiedä. Kun katsoo tätä
karttaa, tässä on aika monta erinomaista rantatonttia ja erinomaista
tonttia tämän puiston varrella. Täällä on monta hyvää paikkaa asua.
Mitä tulee sitten näihin hintoihin ja siihen, että tämän saa ylittää hieman
tämän kaavan mukaisen kerrosneliömäärän, niin sekä tässä
Kalasataman keskuksessa että tässä tontissa näen, että nämä ovat
tällaisia erikoiskohteita, joissa on mielestäni joustavuuden takia hyvä,
että se voidaan ylittää. Varsinkin siinä keskuksessa, jossa kaava oli nyt
yhdenlainen, mutta kuten nähtiin, siinä oli hyvin monenlaisia tapoja
tehdä sitä. Nyt näyttää siltä, että siitäkin on tulossa erinomainen.
Arvoisa puheenjohtaja.
Niin kuin valtuutettu Ylikahri totesi, minusta tämä on oikein hyvä
menettely tässä tapauksessa, kun tämä tontti luovutetaan tämän
tontinluovutuskilpailun parhaalle suunnitteluratkaisulle, että se on
sidottu siihen, kuka sen tontin saa. Tämä hinta, minä luulen, että tämä
on korkein rakennusoikeuden hinta, mitä Helsinki on maita myynyt.
1 500 on ihan huippuhinta. En luulisi, että vapaassa kilpailussakaan
siitä paljon enempää saisi, jos se olisi pelkkä hintakilpailu. Sitten tuo
rakennusoikeuden ylitys, ymmärrän sen ainakin osittain, koska saattaa
olla, että rakennuslupavaiheessa se rakennusoikeus vähän ylittyy tai
alittuu, niin se on otettu tässä huomioon, että millä hinnalla se asia
hoidetaan. Sekin on hyvä asia.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
En puheenvuorossani arvostellut millään tavalla sitä, että tässä
tehtäisiin korkeatasoista suunnittelua tai järjestettäisiin arkkitehtikilpailu.
Niitähän voi tehdä monella tavalla, mm. kaupunki itse voi näin toimia ja
on välillä toiminutkin. Kiinnitin huomiota kahteen muuhun asiaan. Jos
valtuutetut muistavat silloin kun tämän alueen asemakaavaa käsiteltiin
valtuustossa, niin jo silloin oli keskustelua siitä, kuinka viisasta on
kaavoittaa aivan Mustikkamaan viereen, osin meren päälle, erittäin
korkeaa asumista suhteessa siihen, mikä on yleensä tuollaisten
luonnonläheisten rantamaisemien rakentamistapa.
Nyt siis esitetään itse asiassa tämän päätöksen perusteella joltisenkin
avoin valtakirja, että se rakennuttaja, joka tekee suunnitelman, voi
ylittää sen jo silloin arvostelua ainakin jossakin määrin herättäneen
kaavan mukaisen rakennusoikeuden. Eikä tässä aseteta sille
minkäänlaista rajaa. Viimeksi se ylitettiin 55 %:lla pelkästään
vedätyksellä, joka tapahtui siis ohi minkäänlaisen kaavakeskustelun ja
avoimen kansalaiskeskustelun, siellä neuvotteluvaiheessa
rakennuttajien ja kaupungin virkamiesten kesken.
Hinnan osalta toistan vielä, että kaikki ne perustelut, mitä tässä
oikeastaan esitetään siitä tontista ja rakennusoikeudestakin, puoltavat,
että hinnan pitää olla korkea. Mutta tämän esityksen mukaan
asiantuntijalausunnolla saatua hintaa on alennettu mainitsemistani
syistä, jotka mielestäni eivät ole peruste alentaa hintaa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Kalasataman alueella, kuten ehkä Jätkäsaaressakin osin, tehdään
varsin laajoja asemakaavoja – jopa yli 200 000 kerrosneliömetriä
yhdessä kaavassa. Silloin on aika ymmärrettävää, että yksittäisten
hankkeiden osalta joudutaan ehkä tarkistamaan kaavaa.
Rakennuslautakunnallahan on oikeus myöntää enintään 10 %:n
rakennusoikeuksien ylityksiä vähäisinä muutoksina. Sekin on
luonnollisesti rakennuslautakunnan harkinnassa. Jos siitä lähdetään
sitten yli, niin kyse on käytännössä uuden asemakaavamuutoksen
tekemisestä, josta päättää tämä valtuusto. Eli ei niitä asioita teidän
selkänne takana käsitellä vaan pikemminkin niissä elimissä, missä
valtuutetut ja luottamusmiehet toimivat.
Hinnan osalta pitäisin tätä hieman valtuutettu Koskisen tapaan
kohtuullisen korkeana hintana. Ja toisaalta, jos kaupunki pyrkii aivan
huutokauppahintoja saamaan tonteistaan, tulos ei välttämättä ole
kaikkein paras. Mielestäni tässä kaupungissa on eräitä kokemuksia
siitä saatu viime vuosina. Sen takia tuo 1 500 euroa, joka ei ole
todellakaan mikään ara-hinta – kolminkertainen siihen nähden – on
kyllä mielestäni riittävä, ja se antaa ehkä vapauksia siihen, että tarjoajat
eivät aivan viimeistä neliötä yritä ahnehtia hyötykäyttöön vaan antavat
myös arkkitehtuurin lentää.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä ei valitettavasti päässyt edellisessä
valtuuston kokouksessa seuraamaan silloin käytyä keskustelua
Kalasataman keskuksen rakennusoikeuden paisumisesta. Silloin ilmeni
se, että tämän tontinluovutuskilpailun ehtoihin ja siihen
päätösesitykseenkin sisältyi se, että kaupunki sitoutui tekemään
sellaisen asemakaavamuutoksen, jonka se kilpailun tulos edellytti.
Totta kai se muutos lopulta käsitellään valtuustossa ja valtuusto voi sen
hylätä.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Mutta en pidä oikeana sellaista toimintatapaa, jossa
tontinluovutuskilpailulla ohitetaan normaali asemakaavan valmistelu,
johon kuuluu normaaliin tapaan asukkaiden kuuleminen ja kaikki muu,
ja tuodaan valtuusto ikään kuin tapahtuneiden tosiasioiden eteen, ”ota
tai jätä”
-tilanteeseen, jossa vieläpä kaupungin edustajat ovat sitoutuneet
kaavaesitystä ajamaan läpi. Pelkään, että tässä on nyt toistumassa
sama.
Mitä sitten tulee rakentamisen laajuuteen, me puhumme nyt erittäin
hienosta alueesta Mustikkamaan, Kulosaaren vieressä, merialueesta.
Yleensä olen sitä mieltä, että Helsingin ei pitäisi rantoja kauheasti
rakentaa eikä varsinkaan massiivisesti. Ja tässä pelkään, että ollaan
nyt tuhoamassa hyvää merellistä maisemaa yksipuolisesti niiden
hyväksi, jotka sitten pystyvät ostamaan siitä sen kalliin asunnon.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
_________________________ _________________________
Minerva Krohn Tiina Teppo
puheenjohtaja päätösvalmisteluyksikön päällikkö
ordförande chef beslutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
_________________________ _________________________
Emma Kari Tuomo Valokainen
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
