Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Helsingin kaupunkisuunnittelussa on edetty viime vuosina mainioon
suuntaan. Vaikka vuotuisiin asuinkerrosalan tavoitteisiin ei olekaan
päästy, suunnittelun suunta rajallisen tonttimaan vallitessa ja etenkin
arvokkaampien metroasemien läheisyydessä on ollut juuri oikea.
Kalasataman keskus ja tämä voittajatyö ovat tästä jälleen minun
mielestäni hyvä esimerkki. Moni kaupunkilainen ei tietenkään pääse
vielä tästä kaupungin uudesta suunnasta hetkeen nauttimaan.
Hankkeet ovat valtavia, ja niiden toteutus ottaa oman aikansa, mutta
meille valtuutetuille tällainen fiilistely hetkeksi kuitenkin sallittakoon.

 

Olemme uskaltaneet Helsingin suunnittelussa mennä kovempaa ja
korkeammalle kuin aikaisemmin. Tiiviys on positiivista paitsi rajalliselle
tonttimaalle saatavan kerrosalan näkökulmasta myös elämisen
ekotehokkuuden, asiointietäisyyksien ja myös vaikka virkistyskäyttöön
jäävän maanpinnan määrän osalta.

 

Aalto-yliopiston juuri julkaiseman ”Urbaani onni” -tutkimuksen mukaan
itse asiassa myös ihmiset, jotka elävät tiiveimmässä
yhdyskuntarakenteessa, elävät onnellisempana kuin muualla
kaupungissa elävät. Vaikka pilvenpiirtäjät eivät varmasti sovi ihan
kaikkialle, niin moniin paikkoihin ne sopivat – myös Suomessa, etenkin
Helsingissä. Kalasataman metroaseman ympärille rakentuva keskus
rakentuu paitsi tehokkaasti ja korkealle, yli 100 metrin korkeuteen,
myös toiminnallinen suunnitelma vaikuttaa järkevältä ja hankkeessa
yhdistyvät kattavasti eri toiminnot.

 

 

Keskustelussa tästä hankkeesta on kuulunut välillä kritiikkiä siitä, että
sitovia tarjouksia saatiin loppuvaiheessa vain yksi. Tietenkin olisi
upeaa, jos tarjouksia olisi kymmenittäin, mutta varsinaiseen kritiikkiin ei
kyllä tästä syystä ole varaa. Tarjouksia siis saatiin yksi. Se on
enemmän kuin ei yhtään, ja tämän mittakaavan hankkeessa
potentiaalisiakaan tarjoajia ei Suomen sisältä kovin montaa löydy.
Loppuvaiheessa neuvotteluita käytiin vielä kolmen kandidaatin kanssa.

Tämä tarjous on vieläpä sitova, tämä hanke lähtee todella
rakentumaan jo lähitulevaisuudessa toisin kuin vastaavissa
kaavahankkeissa yleensä. Ja kun huomioidaan, että kaupunki tulee
nettoamaan tästä hankkeesta yli 65 milj. euroa kaikkien
infrakustannusten jälkeen, niin voi tätä hanketta ja
neuvottelumenettelyä pitää kaupungin näkökulmasta erittäin hyvänä.
Toivottavasti kaupunki käyttääkin tämän hankkeen yhteydessä opittua
kilpailullista neuvottelumenettelyä ja tästä saatuja kokemuksia hyväksi
myös muissa sopivissa hankkeissa, koska tämä hanke todella lähtee
toteutumaan nyt lähitulevaisuudessa.

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Voisin yhtyä valtuutettu Männistön mielipiteeseen siinä, että
Helsingissä todella uudet alueet on suunniteltu kunnianhimoisesti, ja
niin Kalasataman kohdalla, jossa tämän suunnittelun keskeisenä
asiana olivat Kulosaaren sillan molemmille puolille rakennettavat isot
porttirakennukset. Silloin osayleiskaavan vaiheessa nämä korkeat
tornitalot olivat huomattavasti matalammat, ja näin ollen
rakennusoikeus oli myös vähäisempi kuin mitä nyt tässä
suunnitelmassa esitetään. Mutta mielestäni tämä osayleiskaavan
valmistelun jälkeinen keskustelu siitä, että Helsinkiin sopii myös
korkeampaa rakentamista, on tässä Kalasataman
hankesuunnitelmassa edennyt oikeaan suuntaan. Minustakin tälle
alueelle sopii korkeammat rakennukset.

 

Se huoli, joka itselläni on tässä asiassa ja josta toivon tietysti, että
myös kaupunki osaltaan kantaa huolta tai katsoo, että SRV toteuttajana
sitten huolehtii siitä, että nämä korkeat rakennukset ovat
arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset. Tässä viitesuunnitelmassa on
käytetty Helin-arkkitehtitoimistoa kumppaneineen, ja se tietysti voi
enteillä, että rakentamisen arkkitehtuuri olisi sellaista kuin
porttirakennuksille Helsinkiin tultaessa ja Helsingistä pois lähtiessä

edellytetään Kulosaaren sillan molemmilla puolilla, koska meillä on
näistä korkeista rakentamisista etenkin Vuosaaressa vähän huono
kokemus, arkkitehtuuri ei toteutunut niin kuin oli ajateltu.

 

Kun tutustuin tähän, kun tämä on tällainen kokonaishankesuunnitelma,
niin täällä sosiaali- ja terveysasema, joka tulee kaupungin
vuokrattavaksi 20 vuodeksi ja 10 vuoden optiolla, niin tässä kyllä olisin
toivonut, että kaupunginhallitus olisi vähän pohtinut joko nyt tai
myöhemmin, että seurattaisiin tätä kustannuskehitystä, että missä
vaiheessa olisi järkevää, että tämä sosiaali- ja terveysasema olisi
kuitenkin kaupungin oma tila. Nythän kokemukset Espoosta näissä
private-public-hankkeissa ovat monesti olleet epätaloudellisia
kaupungin kannalta. Tässä kuitenkin puhutaan näin isosta
terveysasemasta, joka on ihan keskeinen terveysasema, niin siinä
toivoisin, että jatkossa kaupunki huolehtisi, että kaupungin edut tulevat
turvattua julkisten tilojen haltuun ottamisessa siinä aikataulussa kuin se
on kaupungin kannalta edullista.

Mutta muuten suunnitelma on hyvä, ja toivottavasti jatkosuunnittelussa
seuraava kortteli, joka on huomattavasti tärkeämpiä myös asumisen
kannalta, jatkaa tätä samaa linjaa, mitä tässä nyt on ehdolla.

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Me kävimme keskustelua tästä erittäin isosta ja vaativasta hankkeesta
ja olimme vähän huolissamme siitä, että kun tällaisen ison hankkeen
yhden toteuttajan varaan liittyen aina liittyy myös isoja riskejä,
ajattelimme, että tässä on erittäin tärkeää olla myös hyvä
seurantajärjestelmä. Tuollahan meidän esityslistallammekin näkee, että
on tarkoitus perustaa tällainen valvonta-laatutyöryhmä kaupungin ja
rakennusfirman kanssa. Mutta tässä olisi myös luottamushenkilöiden
syytä saada tarkempaa seurantaa, ja esitänkin seuraavan
toivomusponnen:

 

                      Hyväksyessään Kalasataman keskuksen
toteutussopimusehdotuksen ja oikeuttaessaan
kiinteistölautakunnan tekemään tarvittavat sopimukset
SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa valtuusto edellyttää, että
kiinteistölautakunta saa säännöllisin välein hankkeen
etenemisestä 1) kustannusseurannan, 2)
aikatauluseurannan, 3) laatuseurannan sekä 4)

hyväksymiin kilpailun lähtökohtiin vaan edellyttää siis
rakennusoikeuden lisäämistä noin 55 %.

 

Lopuksi haluan kysyä asianomaiselta kaupunginjohtajalta, miten
maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön normeihin sopii se, että
kaupunki sitoutuisi tämän esityksen mukaan massiiviseen
rakennusoikeuden lisäämiseen, joka edellyttää asemakaavan
muutosta, josta asemakaavamuutoksesta ei ole järjestetty tähän
mennessä minkäänlaista asukkaiden kuulemista.

 

Kiitos.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Aivan selvyyden vuoksi haluan tässä todeta, että tässä ei kuitenkaan
nyt päätetä tämän asian osalta yhdenkään terveysaseman
lakkauttamisesta. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei kannata
Helsingin terveysasemien lakkauttamista, mutta me näemme
nimenomaan tämän Kalasataman terveysaseman mahdollisuuden
siinä, että Helsinkiin saadaan vihdoinkin yksi todella kunnollinen
terveysasema, monipuolisesti, laajasti varustettu moderni
terveysasema, jota meillä ei vielä ole ja joka tietysti tulee kyllä
Myllypuroon vielä ennen, mutta kyllä me tarvitsemme usean hyvin
varustellun terveysaseman.

 

Kiitoksia, puheenjohtaja.

 

Tämän päätöksen perusteluissa sivulla 13 todetaan, että tämä
tarkoittaa sitä, että terveyskeskus luopuu nykyisestä Vallilan
terveysasemasta ja eräistä muista sosiaalipalvelujen tiloista ja
toimipisteistä Kallion alueella.

 

Tack, ordförande.

 

Tämä on todella iso hanke, ja juuri Hakasen esittämistä syistä on ollut

tarpeen tehdä tiettyjä muutoksia, jotta on saatu aikaan
toteutuskelpoinen kokonaisuus. Tässä on ihan mielettömästi haasteita
mutta myös tosi paljon mahdollisuuksia. Sen takia haluan kannattaa
valtuutettu Loukoilan tekemää pontta. Tällaisia sopimuksia tulee voida
tehdä myös jatkossa, ja juuri sen takia meidän täytyy saada kaikki
mahdollinen tieto ja osaaminen tästä meille talteen, jotta me pystymme
myös jatkossa valvomaan näiden isojen hankkeiden rakentumista.
Erityisen tärkeää on se, että me pystymme pitämään kiinni siitä
asuntorakenteen jakaumasta, josta valtuusto on päättänyt, että
saadaan myös sosiaalista asumista se yhdessä päätetty määrä, ja juuri
sen takia Loukoilan ponsi on mielestäni erittäin tärkeä.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kaupunki hyväksyi vuonna 2009 kilpailun lähtökohdaksi
omistusoikeudella, pysyvällä käyttöoikeudella ja pitkäaikaisin
vuokrasopimuksen luovutettavaksi tulevien kortteleiden ja yleisten
alueiden hinnoittelun. Kilpailun tarkoituksena on ollut löytää
Kalasataman uudelle asunto- ja toimitila-alueelle yksityisistä ja julkisista
osista muodostuvalle keskukselle taloudellisesti, toiminnallisesti ja
kaupunkikuvallisesti paras ja kaupungin sille asettamat tavoitteet
täyttävä, toteutuskelpoinen ratkaisu ja sille toteuttaja ja määritellä nämä
toteutusehdot. Lopputulosta tulee pitää kaupungin kannalta hyvänä,
vaikka se jäikin, kuten täällä on todettu, lopulta yhden tarjoajan varaan.

 

Kilpailun lopputuloksen hyviä puolia ovat, että urakoitsija sitoutuu
rakentamaan pääosan yksityisen osan kerrosalasta tietyn määräajan
kuluessa. Tässä määräajaksi on määritelty 100 kk
asemakaavamuutoksen voimaantulosta. Lisäksi toteuttaja maksaa
kaupungille tonteista ja pysyvistä käyttöoikeuksista 115 milj. Summa on
tietysti noussut tämän rakennusoikeuden lisääntymisen myötä.
Kaupungin maksettavaksi Kalasataman keskuksen toteuttamisesta jää
vain 50 milj. euroa, joka pääosin koostuu siitä, että tämä rakentaja
rakentaa tämän infrastruktuurin, joka minusta on hieno asia, että
infrastruktuuri ja muu rakentaminen on yksissä käsissä, ettei siellä
sitten sekoilla, kuka tekee milloin mitäkin.

 

Lisäksi kaupunki saa käyttöönsä, kuten tässä on todettu, hehtaarin
laajuisen sosiaali- ja terveysaseman 20 vuodeksi mielestäni
kohtuullisella pääomavuokralla, joka on laskettu 7 %:n mukaan.
Paikalliskeskuksen rakentaminen edistää lisäksi merkittävästi koko

alueen toteuttamista. Muina hyvinä puolina voi pitää sitä, että
molemmat osapuolet saivat arvokasta kokemusta kilpailullisen
neuvottelumenettelyn soveltamista vaativiin kehityshankkeisiin. Sitä,
niin kuin tässä on todettu, varmasti voidaan jatkossa hyödyntää.
Samalla käynnistyy 600–700 milj. euron rakennusinvestointi, jonka
työllistävät vaikutukset ovat varmasti varsin merkittäviä. Itse haluaisin
onnitella kiinteistövirastoa ja kiinteistölautakuntaa hyvin käynnistetystä
hankkeesta.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsingin kivikaupungin rakennuskorkeus on perinteisesti ollut
matalahko, 6–8 kerrosta. Lähinnä vain kirkontornit kohoavat tuosta
silhuetista merkkirakennuksista ja hotellitorni, jonka ylimmät kerrokset
aikanaan tiettävästi rakennettiin luvatta. On kuitenkin perusteltua, että
korkeampaa ja samalla tehokkaampaa rakentamista sallitaan tämän
vanhan kivikaupungin laidoilla, ja sellaisia paikkojahan on Keski-Pasila,
jonka suunnittelu on meneillään ja nyt tämä esillä oleva Kalasatama.

 

SRV-Yhtiöiden tarjous ja suunnitelma ovat hyvät. Valitettavaa tietysti
on se, että tähän ei saatu muita tarjouksia, jolloin olisimme päässeet
vertailemaan hieman erilaisia vaihtoehtoja. Tämä Kalasatama-keskus
tulee olemaan hyvin monipuolinen: kauppakeskus, hotelli, toimistoja,
sosiaali- ja terveysasema, jonka tarpeellisuutta täällä äsken
korostettiin, ja myös asuintorneja. Ne eivät välttämättä ole
lapsiperheelle hyviä asuntoja, mutta uskoisin, että tällaisella urbaanilla
asumisella on myös kysyntää.

 

Kalasataman metroasemahan on ollut tähän asti hyvin vähäisessä
käytössä. Asema rakennettiin odottamaan lähialueen rakentumista. Nyt
rakentaminen alkaa toteutua volyymiltaan suurempana kuin ehkä
aikaisemmin kuviteltiinkaan. Kaiken kaikkiaan on syytä tervehtiä ilolla
juuri tähän kaupungin saranakohtaan tulevaa modernia, monipuolista
Kalasatama-keskusta.

 

Ärade herr ordförande, arvoisat valtuutetut.

Några ord om Fiskehamnen. Det är bra att vi har tagit mod till oss och

gått in för att bygga hus som kanske till och med kan kallas skyskrapor.
Det är också utmärkt att vi från stadens sida har tagit steget och vågat
låta andra bygga sådana enheter som social- och hälsocentralen, och
det är bra att vi inte själva alltid låser fast allt kapital i väggarna utan att
vi fördomsfritt kan gå in för att hyra de här utrymmena.
Hyreskostnaderna i just den här social- och hälsovårdscentralen ser ju
därtill ut att vara helt i linje och inte alls dyrare än det som
lokalcentralen här i staden uppbär av till exempel skolorna.

 

Det är beklagligt att Finland är ett så litet land att vi inte har fått in mer
än en enda offert för byggandet. Det som inte har med själva
utförandet att göra utan med den tidigare godkända planen, är hur
köpcentret i hjärtat av anläggningen har utformats. Det är lite tråkigt att
vi fortfarande bygger nya förstäder i stället för att bygga stadsmiljöer
där de kommersiella utrymmena placerar sig på ett annat sätt än i
köpcentrum

 

Itseäni tässä vaiheessa Kalasataman keskuksessa, jota pidän siis
hyvänä asiana, hieman harmittaa se, että ei Kalasatama näillä näkymin
tule näyttämään Kantakaupungin osalta vaan muistuttaa palveluiden
suunnittelun ja plaseerauksen suhteen lähinnä Isoa Omenaa ja
esikaupunkialueita, joissa on rakennettu asuintalot isojen markettien
ympärille tai päälle, niin että kaupalliset tilat sijaitsevat asumisen
keskiössä eikä niin, että on asumista ja kaupallista tilaa siinä ympärillä.

 

Suhtaudun kuitenkin toiveikkaasti Kalasataman muihin osiin ja siihen,
että sinne tulee ehkä enemmän kaupunkimaista rakentamista kuin se,
että on tällainen iso marketti, jonka ympärillä on sitten vaatekauppoja
sun muita ja siinä päällä kumpu. Kyllä tästä varmasti hyvä tulee, mutta
olen kyllä itse tähän materiaaliin ehkä hieman pettynyt sen suhteen,
ettei se oikein kantakaupungilta todellakaan näytä.

 

Kiitos.

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kaupunki tarvitsee tämänkaltaisia markkeerauksia ja murroskohtia,
jotka osoittavat uuden ja vanhan taitetta. Kyllä tämä hanke selvästi
tuottaa jotakin uutta ja jotain uusvanhaa. Jos katsotaan meidän 30-
luvun suurkaupunkiunelmiamme, niin juuri tämä Itäväylän tuolloisen
aika tutisevan sillan ympärille luotu metropolifantasia ja siihen liittyvät

Kiitos.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Sekä Björnberg-Enckell että Laura Kolbe viittasivat tähän Ison Omenan
symboliikkaan, mutta Kalasatama-hankkeessa on kyllä ajateltu ihan
toisin. Nämä elintarvike- ja kauppatilathan on sijoitettu Itäväylän alle
nimenomaan niin, että ei synny tällaista kauppakeskusmaista
tunnelmaa, vaan nimenomaan tämä on ensisijaisesti asumiseen ja
maanpäälliseen toimintaan suunnattu suunnitelma. Ja näin se minusta
parhaiten toimiikin, että sillä tavalla olen tyytyväinen tähän
suunnitelmaan.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

En taida mikään kaupunginhallinnon edustaja olla, mutta
rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa tämä takuuaika on 2
vuotta, ja näin varmasti on ollut lähtökohtana koko urakalle. Sitten
nämä törkeät virheet, niillehän se takuuaika tai vastuuaika on 10
vuotta.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Vahvistan ensinnäkin valtuutettu Koskisen sanoman, että tämä on siis
yleinen käytäntö, rakennusurakoiden yleisten sopimusehtojen eli YSEn
mukainen normaali käytäntö, eli 2 vuotta. Se korostaa
rakennusaikaisen valvonnan merkitystä.

 

Sitten valtuutettu Hakanen kysyi, että onko tämä ristiriidassa
maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. Näin ei ole, eli saamani tiedon
mukaan siis kaikki sopimukset ovat ehdollisia, ja näin ollen ristiriitaa ei
ole olemassa.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

Tämä Kalasataman keskuksen suunnitelma tuntuu hyvältä. Erityisen
iloinen olen siitä, että saamme uuden, ajanmukaisen
terveysasemarakennuksen sinne, joka omalta osaltaan vie eteenpäin
tätä terveysasemaverkoston kehittämistä. Kiinnitin kuitenkin huomiota
tämän tekstiesityksen yhteen kohtaan, joka koskee
rakentamisenaikaisia liikennejärjestelyjä. Viime aikoina Kulosaaren
sillan itäpuolella asuvat ihmiset ovat joutuneet kärsimään
jokapäiväisistä ruuhkista ja liikenteen pysähtelyistä, koska käytöstä on
poistettu ajokaistoja Kulosaaren sillan korjauksen vuoksi. Senpä vuoksi
tässä esityksessä mainittu Itäväylä-Junatie-reitin siirtäminen ja siitä
mahdollisesti aiheutuvat liikennehäiriöt herättävät huolta itäpuolen
asukkaissa.

Tekstissä on esitetty, että väylän siirrosta aiheutuvia liikennehäiriöitä
pyritään ehkäisemään. Se tuntuu kuitenkin liian väljältä ilmaisulta, sillä
tämän siirron on esitetty kestävän runsaat 3 vuotta. Siksi teenkin tähän
asiaan liittyvän ponnen, joka kuuluu näin:

 

                      Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kalasataman
keskuksen rakennustöiden aikana varmistetaan liikenteen
mahdollisimman esteetön sujuminen ilman pitkäaikaista
ajokaistojen vähentämistä siitä huolimatta, että reittiä
Itäväylä-Junatie joudutaan siirtämään keskuksen
eteläpuolelle.

 

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

 

Yhdyn paljon siihen nykyisenä kaupunkisuunnittelulautakunnan
puheenjohtajana, mitä aikaisemmat edeltäjäni,
kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajat, ovat tästä hankkeesta
täällä todenneet. On oikeasti ilo huomata, että näinkin merkittävä osa,
itse asiassa kaikki ne puheenvuorot lukuun ottamatta yhtä käytettyä
puheenvuoroa, valtuutetuista on suhtautunut hyvin positiivisesti tähän
näkemykseen siitä, miten tätä Kalasatamaa tullaan jatkossa
kehittämään, jos valtuusto nyt tänään tämän päätöksen tekee.
Paikkahan on kovin vaikea, ja Itäväylä ei siitä ole poistumassa, joten ei
siihen oikein ruutukaavaakaan eikä perinteistä kaupunkirakentamista
valitettavasti saa. Toisin on sitten tosiaan, niin kuin valtuutettu

Björnberg-Enckell täällä hyvin totesi, niin muu Kalasatama ehkä sitä
mahdollistaa ja niin siellä olevat asemakaavatkin. Se ei ehkä ihan
perinteistä ruutukaavaa ole mutta kumminkin hyvin perinteistä
kantakaupunkirakentamista.

 

Itse olen aidosti innostunut tästä hankkeesta. Tässä on paljon upeaa
sellaista, mitä Helsingissä ei aikaisemmin ole ollut. Nyt ollaan oikeasti
tekemässä riittävän kunnianhimoista uutta Helsinkiä. Olen samaa
mieltä sitten taas valtuutettu Anttilan ja Kolben kanssa siitä, että tietysti
se mikä se toteutus todellisuudessa tulee olemaan ja miten
rakennukset suunnitellaan loppuun asti, on sellainen asia, jota pitää
varmasti pitää silmällä. Mutta se, että on uskallettu oikeasti olla
rohkeita, tulla ulos sieltä boksista, tavallaan mennä ohi reippaasti sen
räystäskorkeuden, mitä kantakaupungissa on ollut, menty oikeasti
korkealle, tulee tarjoamaan tällä alueella sellaista asumista, mitä
Helsinki ei ole koskaan voinut aikaisemmin tarjota. Missään muualla
Suomessa ei ainakaan sellaista ole voitu tarjota.

 

Kyllä tämä on eksklusiivinen paikka, ja mielestäni idea on siinä
mielessäkin hieno. Sitten kun siihen täällä monessa puheenvuorossa
vielä esiin tulleen asian yhdistää, että tässä sitoudutaan myös oikeasti
toteuttamaan se, niin kyllä sen merkitys Helsingin taloudelle,
rakennusyrityksille, rakennusten työntekijöille, koko tälle
elinkeinoelämälle on merkittävä. Se on valtaisa investointi. Ei se ole
ihan pieni asia tällaisessa hankkeessa. Eli lämpimästi kannatan, pidän
tätä hyvänä, että on onnistuttu näinkin hyvin, ja siitä kiitos
kiinteistövirastolle ja -lautakunnalle sinne suuntaan.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Muurinen tuossa kiinnitti jo oikein perusteellisesti huomiota
myös tuohon rakennusajan aikaiseen liikenteeseen, ja kannattaisinkin
hänen ponttaan.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Tämä on todellakin aika mahtava hanke, jota ehkä ei ole suunniteltu
pitkään mutta ainakin hartaasti ja kovalla intensiteetillä.

Kiinteistölautakunnan varapuheenjohtajana tietysti olen iloinen ja kiitän
kiinteistöviraston väkeä, jotka ovat panostaneet tähän todellakin paljon
energiaansa. Niin kun ollaan mainittu tässä aiemmin, tämähän on
kooltaan erittäin merkittävä hanke, keskeiseltä sijainniltaan erittäin
merkittävä hanke sekä myös ihan merkittävyydeltään Helsingin
kaupungille. Tämä on tavallaan jo kantakaupunkia, ja se, että
rakennetaan uutta kantakaupunkia näinkin massiivisesti ja
mielenkiintoisella projektilla, on tosi tärkeää. Myös tässä hankkeessa
on monia positiivisia asioita, joihin on panostettu suunnittelua:
Energiatehokkuus luokkaa A, Itäväylä tulee katettua viherkannella sitä
kohdin, aika kaunista, suunniteltua maisemointia ja ympäristöä, vaikka
kyse on korkeista taloista ja hyvinkin tiiviistä alueesta. Sosiaali- ja
terveysasema, metroasema, eli todellakin erittäin kompakti ja hyvin
suunniteltu paketti.

 

Mitä tulee tarjouksien vähäisyyteen, niin täytyy huomioida, että kyllähän
tässä oli neuvottelu kolmen tarjoajan kanssa, mutta tavallaan yksi niistä
putosi pois, koska sillä ei ehkä ollut resursseja toteuttaa. Toinen arvioi,
että ei ollut taloudellisesti tälle toimittajalle niin edullinen hanke. Sen
takia onkin aika, minusta voidaan todeta, että tämä on taloudellisesti
kaupungille hyvin edullinen ja hyödyllinen hanke, koska juuri yksi
kilpailija lähti pois sen takia, että se ei olisi tästä saanut niin suurta
voittoa. Joten kyllä minä näen, me lautakunnassa myös kävimme tätä
läpi ja funtsimme, että onko tämä yksi lopullinen tarjous riittävä ja
totesimme monien harkintojen jälkeen, että kyllä tällä voidaan edetä.
Kiitos vielä kiinteistövirastolle tästä hyvästä valmistelusta.

 

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Aamuisin metron ikkunasta katson niitä liikenneruuhkia, joita tämä
Kulosaaren sillan remontti on aiheuttanut. Voi todeta, että yksi hyvä
tapa välttää liikenneruuhkia Itä-Helsingissä on ottaa metro. Siellä ei ole
ruuhkia, ne toimivat tasaisen varmasti.

 

Mutta tähän itse kortteliin muuten, niin tässähän nyt tulee julkisia
palveluita kaupallisten palveluiden kanssa samaan rakennukseen.
Siinä on hyvät perusteet, että ihmiset käyttävät sekä kaupallisia
palveluita että julkisia palveluita samaan aikaan. Ymmärrän hyvin, että
on myös halua siihen yrityspuolella, että näitä asiakasvirtoja tätä kautta
saadaan, mutta silloin pitää pitää huolta erittäin voimakkaasti siitä, että

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kuuntelin valtuutettu Arhinmäen puheenvuoroa, ja Arhinmäki otti
ratkaisuksi sen, että kaikkien pitäisi siirtyä metroon. Itselläni ei ole edes
ajokorttia ja käytän metroa tosi paljon, mutta kun Itä-Helsingissä
asuvana menen esim. Pasilaan, niin kyllä Itä-Helsingistä Pasilaan on
aika monta bussiyhteyttä, ja nämä bussit kärsivät myös ehdottomasti
siinä Kulosaaren siltatyömaista ja ovat joutuneet siinä jo pitkään
olemaan. Siinä ei nyt ole pelkästään kyse siitä, että kaikkien pitäisi
siirtyä joukkoliikenteen käyttäjiksi, vaan tällaiset liikennejärjestelyt
haittaavat ja vaikeuttavat myös joukkoliikennevälineiden käyttöä. Tämä
ihan oikeasti kannattaa ottaa huomioon tämä Muurisen tekemä ponsi ja
kannattaa sitä, jotta jatkossa näissä ratkaisuissa ei vaikeutettaisi
joukkoliikennettä remontin yhteydessä.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minusta ratkaisu, joka nyt Itäväylällä on tehty, itsekin käytän myös
Pasilaan suuntautuvia bussilinjoja, niin se, että sinne on tehty
bussikaista, on selvästi helpottanut. En ollenkaan sitä kyseenalaista,
että pitää huomioida nämä jatkossakin, mutta olen miettinyt niin
monesti sitä, että kannattaako siinä vaiheessa, kun jonot ovat melkein
Herttoniemeen asti, harkita sitä vakavasti, että oman auton esim. jättää
liityntäpysäköintiin ja ottaa siitä metron. Mutta tämä paransi kyllä
huomattavasti, se että tuli tämä bussikaista, jolla pystyy ajamaan
ruuhkien ohi aina sinne sillalle asti. Se nopeutti erittäin paljon sitä.
Tämäntyyppisiä luovia ratkaisuja tarvitaan jatkossakin.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Jo 2009 keskusteltiin täällä siitä, että onko Helsingin ja Kallion alueelle
tulossa Kalasataman silloisten rakennusoikeuksien perusteella turhan
massiivista lisärakentamista. Ne samat perustelut, joita nyt esitetään
visioista ja uudesta arkkitehtuurista ja hienosta urbanismista, esitettiin
silloin perusteluna 110 000 kerrosneliömetrille. Nyt kerrosneliömetrejä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Valtuutettu Hakanen tiedusteli sopimuksen kohtia, joihin tämä
aikaisemmin mainitsemani perustuu. Valtuutettu Hakanen itse mainitsi
sivun 29 kohdan 7, mutta sen lisäksi viittaan sivun 39 kohtaan 12.4.
Niissä tämä ehdollisuus tulee todennetuksi, jonka aiemmin mainitsin.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Tässä vaiheessa moni asia on jo sanottu, joten lyhyesti. Mielestäni
hanke vaikuttaa monilta osin lupaavalta. Tässä vaiheessa tosin ei
tiedetä, miten kaikki yksityiskohdat tulevat toteutumaan ja kuinka
korkealaatuista arkkitehtuuria lopulta saamme ihailla Kalasatamassa.
Kuitenkin, kun jatkossa tällaisiin hankkeisiin mahdollisesti ryhdytään,
olisi tärkeää, että kaupungilla on aito neuvotteluasema, jotta pystytään
mm. sitä korkealaatuista arkkitehtuuria ja julkisia palveluita, julkista tilaa
myös edellyttämään tämäntyyppisiin isoihin hankkeisiin. Yhtenä
yksityiskohtana tässä hankkeessa on taiteeseen käytettävä 10 euroa
keskukseen / kerrosneliömetri, joka on mielestäni yksi erittäin hieno
yksityiskohta tämäntyyppisessä valtavassa hankkeessa.
Tämäntyyppinen toimintamalli on onnistunut erittäin hyvin
Arabianrannassa myös.

 

Metroaseman viereen kannattaa toteuttaa mielestäni korkeaa ja tiivistä,
varsinkin tämäntyyppiselle alueelle, jolla ei ole minkäänlaisia
virkistyskäytön tai muun kaupunkilaisten käytön kannalta olevia arvoja
ollut. Kaupunkisuunnittelulautakuntahan myös lisäsi Keski-Pasilan
rakennusoikeutta, ja meillä on monta tällaista isoa hanketta
toivottavasti toteutumassa lähivuosina tai vuosikymmeninä. Sen myötä
uskon ja toivon, että meillä on myös tahtoa jättää keskeisiä viheralueita
asukkaiden käyttöön.

 

maksaa erilainen haitta, joka aiheutuu esim. siitä, että ihmiset pääsevät
perille hitaammin kuin muussa tapauksessa. Tässä ei ole
minkäännäköistä arviota kustannusvaikutuksista, ei myöskään mitään
arviota siitä, mikä tulee olemaan tämä kustannuskehitys tuolla alueella
näiden julkisten tilojen vuokrien osalta 20 vuoden tähtäimellä.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minä olen valtuutettu Hakasen kanssa tästä periaatteesta aivan eri
mieltä. Minusta tässä on ikään kuin helsinkiläisittäin hyvin luova
menettely, ja sitä voi tietysti alkaa viisastella, että siinä on tällaisia ja
tällaisia demokratiapuutteita, mutta minusta tämä on hyvä menettely
siinä suhteessa, että sillä saadaan hyvää kaupunkia. Ajatus, että me
asemakaavassa virkamiesvoimin pystyisimme piirtämään tuollaisen
talon niin, että joku sitten suostuu sen rakentamaan, on aika
epätodennäköinen. Sen takia minusta on hyvä menettely, että ensin
tehdään kohtalaisen tiukka kaava ja sen jälkeen neuvotteluprosessilla
suunnitellaan siihen talo, jossa voidaan poiketa kaavasta ja
hyväksytään kaavamuutos.

Muualla tämä tehtäisiin sillä tavalla, että tehdään niin väljä kaava, että
siihen saa laittaa ihan mitä tahansa. Silloin tämä muualla noudatettu
tapa, että saa tehdä ihan mitä tahansa, johtaa siihen, että kaupungilla
ei ole mitään mahdollisuutta katsoa, mitä sinne loppujen lopuksi syntyy.
Tämä on minusta hyvä sillä tavoin, että se antaa kaupungille lopullisen
veto-oikeuden, lopullisen päätösvallan, että mitä tänne hyväksytään ja
mitä ei hyväksytä, mutta sitten toisaalta rakennusliikkeen
asiantuntemuksen siitä, mikä on mahdollista ja kannattavaa ja
toteuttamiskelpoista. Tämänkaltainen vuoropuhelu minusta johtaa
hyvään tulokseen. Se, että oltaisiin tehty niin kuin muissa
kaupungeissa, että pannaan kaavat ja tehkää tähän jotakin, saatte
tehdä mitä tahansa, se vasta epädemokraattista olisi.

 

Kiitoksia, puheenjohtaja.

 

Muuttaisin valtuutettu Osmo Soininvaaraa siitä, että valtuusto on itse
asettanut strategiaohjelmassa ykköstavoitteeksi lisätä demokratiaa ja
asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Ja se mistä tässä nyt on

keskusteltu, ei ole se, toimiiko vuoropuhelu virkamiesten ja
rakennusliikkeiden ja gryndereiden välillä vaan se, toimivatko
asukkaiden vaikutusmahdollisuudet heidän omaan elinympäristöönsä
oleellisesti liittyvissä asioissa ja myös heidän palvelujaan koskevissa
asioissa. Olen erittäin hämmästynyt siitä, että valtuutettu Soininvaara ei
näe tätä ongelmaa millään tavalla tärkeänä saati periaatteellisena.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ensinnäkin haluaisin kiittää tästä aloitteen saamasta vastaanotosta
tämän palautuksen jälkeen. Tämä on oikein hyvä suunta, ja odotan
aika paljon tältä kolmiosaiselta selvitykseltä, joka tässä on meneillään.
Pari huomiota: Olisin toivonut, että siinä vaiheessa kun tätä
käyttäjätyytyväisyyttä ja käyttäjien tarpeita selvitellään, mikä liittyy
tähän käytettävyysprojektiin, sitä erityisesti katsottaisiin työtehtävien
vaatimien ohjelmien tasolta eikä välttämättä niinkään mieltymyksien.
Koska näiden ohjelmien käytössä ei hirveästi, jos puhutaan nyt
pelkästään Microsoft Officesta, niin siellä ei enää nykyään ole niin
paljon eroa Open Officeen, että siinä välttämättä työtehtävien kannalta
olisi esteitä.

Sitten oikeastaan toinen juttu on se, että täällä aloitevastauksen
lopussa todetaan, että selvitysten perusteella laaditaan syksyllä – eli
tänä syksynä – 2011 taloudellinen ja toiminnallinen yhteenveto ja sen
pohjalta päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Niin toivon, että
ne vähintäänkin kaupunginhallituksessa ovat sitten käsittelyssä, ellei
sitten peräti täällä, mutta että se on poliittisen tason käsittelyssä myös.

 

 

Kiitos.

 

Puheenjohtaja, valtuutetut.

 

Kevät saapui ja saapui Sinebrychoffin puiston uusi elämä ja uusi arki.
Uskon, että kaikkia meitä on pommitettu jälleen aktiivisten puiston
ympäristön asukkaiden sähköposteilla ja sähköposteihin liittyvällä kuva-
aineistolla, joka tietysti näin tapakulttuurin kevään kunniaksi, voinemme
kai olla yhtä mieltä siitä, että ne näkymät, joita kuvista avautuu, eivät
ole kovin rohkaisevia. Eli vanha meno jatkuu, lyhykäisyydessään.

Siksi voi ilolla tervehtiä ja todeta nyt, että viime keskustelun jälkeen nyt
saatu palaute on selvästi jo ryhdikkäämpi, ja monet keskustelussa esiin
nostetut aspektit muutama kuukausi sitten on nyt aika hyvinkin tässä
työstetty – erityisesti silloinen huoleni siitä, että asukkaiden kanssa
tapahtuva yhteistyö tuntui edellisessä viestissä olleen aika vähäistä,
mutta nyt selvästi tässä on korostettu virkamiesten, hallinnon, poliisin,
eri virastojen ja aktiivisen asukasläsnäolon myötä tapahtuvaa
toiminnan tiivistymistä. Juuri näin parhaimmillaan toivottavasti puiston
elämään saadaan uutta sävyä ja särmikkyyttä.

Samoin tämä hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusyksikön
valmisteleva turvallisuussuunnitelma toivottavasti antaa nyt
mahdollisuuden uudentyyppisiin avauksiin, ja asiasta lähti jo viikon
alussakin viestintää kaupungilta, että tämä koetaan nyt tärkeäksi. Myös
tämä tapahtumayksikön avaama näkökulma siihen, että puistoa
kehitetään erilaisten ikäryhmien ja kohderyhmien tapahtumapuistona,
on varsin tervetullut, ja erityisesti tämä kaupungin Helsinki-päivänä
tapahtuva puistotapahtumien sarja ja konsertit, kahvilan aktivoituminen
tuovat toivon mukaan puistoon näkyvyyttä ja uudenlaista profiilia.

 

Aikataulu jossain määrin epäselvä, mutta yritin tulkita tästä nyt, että
käsite ”heti sesongin alussa” viittaa siihen, että nyt jo seurataan ja
katsotaan, mitä puistossa tulee tapahtumaan. Ja se, että
kaupunginhallitukselle annetaan syyskuussa selvitys toimenpiteiden
tehokkuudesta, osoittaa mukavaa ripeyttä.

 

Sen sijaan tässä on yksi asia, jonka haluaisin nostaa esiin, on tietysti
tämä kulttuurihistoriallisesti tärkeä Sinebrychoffin puiston hieno torni,

joka on monella tavalla maamerkki ja näköalapaikka. Sen nykyinen
rappiotila tuntuu varsin ikävältä, että se on päiväkodin leikkikalu tai
pihavarasto, rakennus, joka voisi olla avaus uudentyyppiseen urbaaniin
asumiseen, yhdessäoloon tai yhteisöllisyyteen. Ja nyt näyttäytyy niin,
että vesihuolto on se suuri kynnyskysymys, joka estää tämän alueen
mahdollisen uusiokäytön, eli että kunnallistekniikka tuottaa sen sortin
kustannuksia, että käyttö todennäköisesti jatkunee ennallaan.

 

Tästä asiasta on puhuttu aikaisemminkin. Kaupungin mailla on lukuisia
kiinnostavia rakennuksia, jotka kaipaavat uudenlaista lähestymistapaa.
Siksi esitänkin ponnen, joka kuuluu seuraavasti:

 

                      Hyväksyessään nyt tämän aloite 3:n valtuusto edellyttää,
että selvitetään mahdollisuutta vuokrata Sinebrychoffin
puiston torni jollekin kansalais- tai muulle järjestölle,
taholle tai oppilaitokselle kunnostusvelvollisuutta vastaan.

 

Kiitos.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

En ota kantaa niihin erilaisiin keinoihin, joilla puistoa voidaan
rauhoittaa, jätän sen ihan ammattilaisten tehtäväksi. Mutta hyvin
selvästihän on ilmaistu nyt kaupunginvaltuuston tahto siihen, että
elämä puistossa rauhoitetaan yöajaksi. Valtuusto tässä kohtaa myös
edellyttää, että sitä tilannetta seurataan siellä kesän aikana niin, että
jos nämä keinot, jotka ovat käytettävissä, eivät osoittaudu riittävän
tehokkaiksi, ryhdytään joihinkin muihin toimenpiteisiin.

 

Kiitoksia.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kiitän tuosta lausunnosta, mikä on rakennettu proosaksi toiveista ja
tynnyreistä, mitä voitaisiin tehdä ja seurata. Valitettavasti meidän
poliittinen työskentelymme ja virkamieskoneiston työskentely on
auttamattoman jälkijättöistä. Ei voi olla näin, että tarvitaan vuosi
käynnistymisaikaa ja toinen vuosi seuraamisaikaa. Eli näen, että

demokratiassa tulisi pystyä toimimaan myös joustavammin. Siksi
korostankin lautakuntien vastuuta näissä asioissa ja lautakuntien kykyä
hoitaa tehtäviään.

 

Koffin puisto alkoi tänä keväänä vielä karmeammin kuin viime keväänä.
Nyt rakennusvirasto on yleisten töiden lautakunnan päätöksen
perusteella käynnistänyt toimenpiteet, ja kriittisimmät kohdat nyt
suojataan. Lasten leikkipaikat eivät jatkossa pysty olemaan enää
yleisinä käymälöinä, tietyt ryyppypaikat poistetaan puistosta ja
kasvillisuutta tarkastetaan ja sitä hoidetaan eri tavoin kuin aikaisemmin.
Lisäksi kiinnitetään huomiota tarvittavaan muuhun jätehuoltoon.

 

Laajemmin kyse on suuresta ilmiöstä, jota pitää tarkemmin pohtia
tulevaisuudessa. Siihen tarvitaan tätä valtuustoa, miten yleensäkin
puistoissa toimitaan, minkälaisilla säännöillä siellä ollaan. Tilanne on
kymmenien kansallisuuksien kanssa kadulla nyt viimeisen 3 viikon
aikana öisin olleena, he ihmettelevät meidän puistojemme kulttuuria
tältä osin. Toivon, että saamme tähän linjauksia ja suunnitelmia
tulevaisuutta varten. Koffin puisto menee nyt hyvään suuntaan.

 

Kiitos.

 

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

En minä nyt tiedä onko se puistojen kulttuuri vai onko se ihmisten
kulttuuri, joka tässä nyt ongelmana on. Se on tietenkin isompi
yhteiskunnallinen ongelma tämä päihdekäyttäytymisen eri muodot,
jonka kaikki tunnistamme. Eivät ole helppoja nuo ratkaisut, sellaiset
ajatukset, että suljetaan puisto esim. lukoilla ja aidoilla, niin eivät ne
pitele aidat ihmisiä, ja toisaalta se ei ole meidän kaupunkimme yleisen
avoimuuden näkökulmastakaan kovin suositeltavaa. Mutta hyvä, että
tätä asiaa nyt jollain lailla ratkaistaan, koska kyllä minä olen
ymmärtänyt, että kyllä se aika kohtuutonta asukkaille on. Ei se ole
pelkästään pikkumaista nurinaa, vaan kyllä siellä ihan aihettakin
tällaiseen ikään kuin muutokseen on.

Mutta pyysin puheenvuoroni siksi, että ajattelin kannattaa, enkä vain
ajattele vaan nimenomaan kannatan Laura Kolben tekemää
ponsiesitystä. Olen pitkään miettinyt, että se torni siinä Sinebrychoffin
puiston keskellä ansaitsisi tulla hoidetuksi. Ymmärrän, että siihen on
ollut vaikea löytää varoja. Tämän asian selvittäminen voisi olla oikein

Arvoisa puheenjohtaja.

Tuo puisto on kylmä tiilimuuraus, missä ei ole viemäröintiä, ei vesitiloja
eikä muita. Sinänsä valtuutettu Kolben ajatus on hyvä, mutta toteutus
saattaa olla hyvin haastava.

 

Eihän sitä nyt asuttavaan kuntoon olla laittamassa, että vaikka se jäisi
edelleenkin kylmäksi rakennukseksi ilman vesipistettä. Sehän riippuu
siitä käyttötarkoituksesta, jota nyt juuri selvitetään. Ei sen tarvitse olla
ympärivuotisessa käytössä, vaan että saataisiin se kuntoon ja ikään
kuin aktiiviseen tilaan. Ja tuo ponsimuotoilu on siinä suhteessa varsin
onnistunut.

 

Ihan itse asiassa haluaisin kysyä, että mitä kuuluu sille ajatukselle, että
näihin puistoihin todella voitaisiin palkata kesäajaksi vartijoita, koska
Palmia nyt joka tapauksessa hoitaa meidän vartiointitoimintaammekin.
Ymmärsin aikanaan saamastani vastauksesta, että poliisin kanssa
pitää jotain lupia järjestää. Jos lupia pitää järjestää, niin eikö se ole
pelkästään käytännön asia? Nyt kuitenkin esim. nuorisotyöttömyys ja
kaikki muu tällainen toiminta olisi nimenomaan mahdollisuus osaksi
hoitaa niin, että näistä nuorista koulutettaisiin myös esim.
vartiointitehtäviin, jotka voisivat kesällä toimia puistoisäntinä ja
puistoemäntinä.

 

Valtuutettu Rantanen oikeastaan muotoilikin sen, mitä olin itse
sanomassa, että kysymys ei ole siitä, että tästä tehdään monen
miljoonan euron näppärä pikku asunto tai muu lämmitetty tila, vaan
nimenomaan katsottaisiin, miten esim. alueen yhdistykset, ehkä joku
HOAS voisi olla kiinnostunut. Helsinki on iso koululaisten ja
opiskelijoiden kaupunki, tämänkaltaiselle vähän uusajattelulle voisi olla
sijaa. Sen pohtiminen olisi nyt tähdellistä.

 

Tästä Karhupuistosta ollaan puhuttu, mutta minä luulen, että voi olla,
että perässä tulee sitten Kaisaniemenpuisto, Suomenlinnan,
Violanpuisto, Karhupuisto, Kaivopuisto, eli tämä lista on loputon. Mutta
yksi juttu, mikä pitäisi olla korvien välissä meidän jälkikasvullemme ja
meidän ikäisille ihmisille kaikille, että se juopotteleminen ja
virtsaaminen keskitetään sinne, minne se tavallaan kuuluu. Siihenhän
sillä päästäisiin. Puhetta enemmän ja joitain sellaisia tekoja, mutta
aidat eivät pidättele ketään. Sittenhän ne siirtyvät raitiovaunuihin ja
yleisille kaduille, mitä siellä nyt jo harrastetaan. Eli informaatiota ja
nuhtelua.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kiitän lautakuntia näistä erittäin hyvistä vastauksista. Selvästi tämä
romanikysymys kiinnostaa Helsingin kaupungin luottamushenkilöitä.
Meillähän on tämä romanipoliittinen ohjelma, mutta nyt vielä tämän
vuoden loppuun mennessä tehdään kansallinen romanistrategia.
Kuitenkin meidän EU-kansalaisina tulisi olla kiinnostuneita myös EU-
tasoisesta romaniongelmasta, kun meillä on tämä kerjäläisongelma
Helsingissä. Sen takia toivon, että myös Helsingin kaupungin ihmiset ja
valtuutetut seuraavat tätä EU-tilannetta ja ovat mukana EU-poliittisessa
romanistrategiassa.

 

Tässä on tärkeä nähdä, että kun EU hakee vastauksia
romanipolitiikkaan, niiden vastauksien pitää rakentua ? sopivaan
tapaan myös alhaalta käsin osallistavan demokratian kautta. Näkisin,
että Helsingillä on tässä erinomainen mahdollisuus, kun meillä tulee
tämä Design-pääkaupunki-asema, niin me voisimme hyödyntää tätä
Design-pääkaupunki-asemaa siinä, että me osallistavan otteen kautta
kansalaisliikkeiden aloitteita hyödyntäen loisimme malleja koko
Euroopalle siitä, millä tavalla kaikki nämä sosiaaliset kysymykset ja
asuntokysymykset, jotka tähän romanisiirtolaisuuteen liittyvät, niin
miten me otamme ne haltuun proaktiivisella ja luovalla tavalla. Näkisin,
että tässä olisi Design-pääkaupunki-hankkeella oma erityinen

tehtävänsä EU:n laajuisen romanipolitiikan uudistamisessa.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

Tuon aluksi hiukan historiallisen näkökulman tähän. Helsingin
kaupungilla on ollut aikanaan erittäin edistyksellinen mustalaisohjelma.
Meillä oli Kari Huttunen mustalaisasiamiehenä sosiaalitoimistossa tai
silloisessa huoltovirastossa hyvin pitkään, ja sitten saimme
Mustalaisyhdistyksen Mustalaislähetyksen ohella ja erillisasunto-
ohjelman valtiolle. Kävin Kari Huttusen kanssa Malmilla eräässä
omakotitalossa, jossa asui 47 silloista mustalaista. Yksikään
mustalainen, eli nykyinen romani, ei asunut kerrostalossa siihen aikaan
Helsingissä. Olemme tehneet laajan ja merkittävän työn tämän 40
vuoden aikana, mutta työtä on myös suomalaisten romanien kanssa
jatkettava.

 

Peruspulma tämän väestön kohdalla Suomessa on ollut se, että heillä
on ollut – myös Ruotsissa – monopoli muutaman ammatin suhteen. Se
oli hevoskauppa ja astioiden tinaus. Sosiaalilääkäri John Tackman on
tehnyt väitöskirjan tästä teemasta, Ruotsin kahdesta mustalaissuvusta,
jotka tulivat 1800-luvun lopulla Ruotsiin. Sitä ennen Ruotsissa
mustalaiset hirtettiin tai he joutuivat tulemaan Suomeen. Kun tuli
teräsastiat, tinaus loppui, ja autot tuhosivat hevoskulttuurin.
Saamelaisten monopolina on jäänyt poronhoito, ja sen takia talous
pyörii jonkin verran, mutta on hirveän vaikea viedä jotain uutta
taloudellista muotoa jollekin ryhmälle monopoliksi.

 

Oma esitykseni toki olisi, että ennustaminen Suomessa tehtäisiin
ohjesääntöiseksi ja kiellettäisiin kokonaan. Viittaan siihen, että eräs
potilaani aikanaan oli ennustajafirman vetäjä. Hänellä oli 50
ennustajaa, jotka puhelimella ennustivat ihmisille. Yleensä piti olla
naisennustaja, koska miehiin ei voi luottaa. Oulun seudulla etsittiin
ennustajia tällaiseen firmaan, 200 pyrki hakemaan. Täydellistä
huijausta. Eli olisi paljon parempi, että mustalaiset tai romanit jälleen
saisivat kädestä ennustaa Linnanmäellä, kaduille veroja ja
ohjesääntöistä hommaa vastaan. Ohjesääntöisyys sopii myös
kerjäläisyydelle, Apu-lehden myynti tai joku muu vastaava ratkaisisi
ongelman, niin kuin se ratkaisi -31, ja on myös muita kansainvälisiä
vanhoja ammatteja, joissa ohjesääntöisyyttä on aikanaan toteutettu, tai
osuuskuntaa, joka poistaisi muutamia epätoivottuja muita rikoksen
muotoja.

 

 

Mielestäni tämä romanikysymys pitäisi katsoa laajemmin, ja sikäli tämä
EU-lähtökohtahan on tunnustettu, ja meidän presidenttimmehän sillä
alalla on äärimmäisen voimakkaasti ajanut romaniväestön asemaa.
Mutta myös Suomessa pitäisi keksiä jotakin uutta edelleen tällä alalla.
Kiitos vaan, että sain käyttää puheenvuoron ja että todella kuuntelitte
näköjään.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Kun kaupunki ryhtyy tekemään näitä kehittämishankkeita tai
suunnittelemaan niitä, ja mielellään sitten, kun Suomi valtionakin tekee
tätä kansallista romanistrategiaa, niin on hirveän tärkeää huomioida
tämä muuttunut ympäristö. Me emme voi keskittyä ainoastaan meidän
kehittämishankkeissamme Suomessa vakituisesti asuvaan
romaniväestöön, vaikka tietenkin siihen ensisijaisesti pureudutaan.
Mutta me emme voi jättää näissä kehittämishankkeissa ja strategioissa
huomiotta sitä, että meille kuitenkin vuosittain tulee tänne myös
liikkuvaa romaniväestöä ulkomailta.

 

Tätä romaniongelmaa, mikä ehkä on ongelmana minusta ikävä puhua,
mutta kuitenkin tämä romanikysymys on sellainen, mitä pitää pystyä
ratkomaan ja tekemään niitä toimenpide-ehdotuksia sekä paikallisesti,
valtakunnallisesti että EU-tasolla. Helsingillä on tässä myös oma
vastuu. Ei voida ajatella, että kaikki hoitakoon omat
romanikysymyksensä omissa maissaan, vaan täytyy myös ottaa vastuu
eurooppalaisella tasolla.

 

Kiitos.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tässä aloitteessa ehdotettiin, että perustetaan peruskorjausyhtiö
kaupungin asuntoja korjaamaan. Peruskorjausta tai muutakaan omaa
asuntorakentamista ei vielä tällä aloitteella perusteta, vaikka vuokra-
asuntojen rakentamistavoite laahaa toivottoman kaukana tavoitteesta.

Kiinnittäisin kuitenkin huomiota ATT:n esittämään ideaan, että kun
kiinteistövirasto myy tontin vapaarahoitteiseen rakentamiseen, ehdoksi
asetetaan velvoite rakentaa myös ARA-vuokra-asuntoja. Eli kun saat
kovan rahan tontin rakennettavaksi, samalla otat myös rakennettavaksi
vuokra-asuntoja. Voi olla, että vapaarahoitteisten asuntojen tonteista
saadaan vähän matalampi hinta tällä konstilla, mutta vuokra-
asuntopula on niin vakava, että pitäisin kiinteistöviraston
velvollisuutena kokeilla tämäkin keino.

 

Kiitos.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kiinnittäisin tässä valtuutettu Vikstedtin hyvän aloitteen saamassa
vastauksessa huomiota siinä lopussa esitettyyn perusteluun siitä, että
tällainen erikoistunut yksikkö, oma yhtiö, ei ole tarpeellinen. Tässä
sanotaan, että siihen liittyy taloudellisia riskejä ja peruskorjauksen
markkinat ovat tälläkin hetkellä toimivat. Sanoisin, että kumpikin
perustelu on aika omalaatuinen. Meillä liittyy nyt hyvin suuria
taloudellisia riskejä siihen, että tämä peruskorjauksen markkina tuottaa
sutta ja se markkinahan ei tunnetusti toimi hyvin, vaan siellä on mitä
suurempia ongelmia paitsi työn laadussa niin myös työntekijöiden
työehdoissa. Jos kaupunginjohdossa ollaan sitä mieltä, että ei haluta
perustaa tällaista yksikköä esim. koska se kilpailisi jonkun yksityisen
bisneksen kanssa, niin sanottakoon se suoraan. Mutta se, että
esitetään tällaiset perustelut, joista varmasti tässä valtuustossa
kutakuinkin kaikki tietävät, etteivät nämä ole totta, niin en pidä sitä
oikein hyvänä hallintokäytäntönä.

 

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

Tässä aloitteessa kiinnitetään huomiota nimenomaan rakentamisen
kilpailutuksen tilanteeseen, joka on erityisen tähdellistä. Mutta noin
asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtajana voin sanoa, että
nimenomaan tämän korjausrakentamisen osalta meidän
urakkatarjouksemme ovat toimineet verraten hyvin. Sillä puolella
markkinat ovat toimineet, kun taas nimenomaan uudisrakentamisen
puolella se ongelma on todellinen. Siihen pitäisi nimenomaan

kaupungin, eri hallintokuntien ja konsernitasonkin päätöksenteossa
miettiä ratkaisuja, millä tavalla me saamme tänne alueelle enemmän
rakennusliikkeiden kilpailua joko nykyisten tai voimmeko tuottaa maan
rajojen ulkopuolelta toimijoita tai sitten kaupungin omatoimisesti tai
yhdessä muiden kuntien kanssa perustamalla, joka minusta on hyvä
idea, olen sanonut sen täällä aikaisemminkin, ainakin harkittavaksi.
Mutta silloin nimenomaan se alue, missä tätä kilpailua tarvitaan lisää,
on tämä uudisrakentamispuoli, ei korjausrakentamispuoli.

 

Nyt kun tässä aloitteessa, niin kuin Hakasen puheessa, puhutaan koko
ajan tästä rakentamisen yksiköstä, niin siinä on se ajatus selvästi, että
kaupunki silloin ikään kuin suoraan ostaisi omalta toimijaltaan, joka
minun mielestäni ei ehkä ole paras tapa kehittää sitä rakennetta. Kyllä
se silloin mielestäni sen kaupungin omistamankin yksikön pitäisi
osallistua kilpailuun sekä laadun että sisällön puolesta. Uskoisin, että
kaupungin tai useamman kaupungin yhdessä omistama yhtiö voisi
tällaisessa asiassa oikeasti vaikuttaa tervehdyttävällä tavalla sekä
laadun että hinnan puolesta kilpailuun. Juuri tämäntyyppistä toimijuutta
mielestäni meidän kannattaa tuolle alalle hakea. Jos ajatellaan, että
kaupunki ei kilpailuttaisi näitä, niin silloin me ikään kuin loisimme
järjestelmän, jossa puuttuu halu kehittää sitä sisältöä markkinoiden
kautta. Siinä kohtaa kilpailu nimenomaan on mielestäni hyvä tapa
kehittää sitä.

 

Kiitoksia, puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Rantasen puheenvuoron johdosta olisin halunnut vain
sanoa sen, että se miksi Vasemmistoliitto on todella esittänyt sekä
uudisrakennusyksikköä että myös myöhemmin peruskorjausyksikköä,
on juuri se, että saataisiin verrokkia näille markkinoille, jotka eivät toimi
hyvin, joissa esiintyy niin paljon harmaata taloutta ja huonoa työn
laatua. Totta kai oletamme myöskin, että tämä voisi tuottaa halvempia,
kohtuuhintaisia asuntoja Helsinkiin ja halvempaa korjaustyötä, mutta
uskoisimme myöskin, että se kilpailu toisi myös sen, että saisimme
myös laadukkaampia ja laadukkaampaa rakentamisen työn tulosta.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

Ensinnäkin valtuutettu Rantaselle. Jos Rantanen toivoo kilpailua, niin
kuten valtuutettu Rantanen hyvin tietää, sitä voidaan järjestää monella
tavalla, eikä se, että kaupungilla on oma yksikkö, tarkoita sitä, että ei
kilpailla. Mitä taas tulee näiden töiden laatuun, en kiistä sitä etteikö ole
huonompiakin esimerkkejä löydettävissä peruskorjauksesta kuin ne
ongelmat, joita Helsingin kaupungin puolella on ollut, mutta kyllä niitä
on ihan riittävän paljon ollut Helsingin kaupunginkin puolella sen
palautteen perusteella, mitä meille valtuutetuille kaikille on tullut. Sikäli
minusta pitäisi näitä asioita ottaa vähän vakavammin harkintaan.

 

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

Vielä huomautan, että tuossa sivulla 21, jossa on kaupunginhallituksen
vastaus ylälaidassa, joka on suoraan asuntotuotantotoimikunnan
tekstistä itse asiassa, niin siinä sanotaan kyllä minusta ihan suoraan,
että nimenomaan tässä uudisrakennuspuolella on suurta painetta.
Säädelty arava-vuokratalotuotanto ei pysty noususuhdanteessa
kilpailemaan rakennuttajien ja urakoitsijoiden tuotantoresursseista
nykyisillä pelisäännöillä. On vakava ongelma tällä hetkellä kaupungin
omarahoitteisessa tuotannossa tai siis kaupungin omassa tuotannossa
juuri, joka asuntotuotantotoimikunnan kautta kulkee.

 

Me emme pysty tekemään näitä säädellyn tuotannon kohteita niillä
tuotantorajoilla, hintarajoilla, esim. arava-vuokraa tai hitasia, koska
niiden urakkatarjoukset näillä pienillä markkinoilla, niiden kateodotukset
ovat nousukaudella niin kovat, että ne tarjouspyynnöt nousevat niin
ylös tai ei saada ollenkaan vastauksia, koska ne ? sen oman
toimintansa mieluummin tähän kovan rahan tuotantoon, joka on heille
kannattavaa. Asia on hyvin tähdellinen. Siksi vielä haluan korostaa
täällä, että tämä vastaus tunnistaa kyllä sen uudisrakentamispuolen
ongelman, ja meidän pitää avata tämä keskustelu. Siinä mielessä tämä
ponsi on tehnyt tehtävänsä minusta.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Rantasen maininta siitä, miksi rakentajat eivät lähde
noususuhdannekaudella rakentamaan vuokra-asuntoja ja arava-
vuokra-asuntoja on aivan paikkansa pitävä, mutta kaupungin tulisikin

uudelleen harkita tätä tontinluovutuspolitiikkaansa täysin. Eli jos me
uskallamme ja rohkenemme tehdä sen, että me edellytämme, että joku
rakentaja saa kovan rahan kohteen hyvältä paikalta, niin voisimme
samalla edellyttää, että se on myöskin samalla heille velvollisuus tehdä
sinne vuokra-asuntoja. Voi olla tietenkin, että se jossain määrin
vaikuttaisi myöskin tontin hintoihin, mutta sitä me emme saa pelätä, jos
me kerran tosissamme haluamme kaupunkiimme lisää kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Kaikki nämä lausunnot ja vastaus, joka tähän aloitteeseeni
palveluoppaan tekemisestä on annettu, vaikuttavat todella hyviltä.
Lisäksi olen myös nähnyt yhden oppaan, joka on tänne eteläiseen
Helsinkiin tehty. Toivon, että sillä samalla konseptilla jatketaan eri
alueilla. Haluaisin tässä samalla kiinnittää huomiota yleisesti
seniorineuvontaan tässä kaupungissa ja nimenomaan tähän
palveluohjaukseen. Seniori-infon paikka jo tällä hetkellä on lievästi
outo, kun se on siirretty Kallion virastotaloon. Puhelinnumerolistat ovat
erittäin vaikeasti saatavissa. Sen vuoksi tämä ehdotus siitä, että
Helsinki-info-lehteen laitettaisiin eri kansalaisryhmille erilaisia
palvelunumeroita, on erittäin kannatettava.

 

Samalla toivoisin, että kaupungintalon infoon, vanhusten
palvelukeskuksiin ja apteekkeihin terveysasemien lisäksi saataisiin
näitä puhelinlistoja esiin, koska se tarve on aivan ilmeinen.

 

Kiitos.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vastauksessa kerrottiin, että kaupunki ilmoittaa Helsingin Sanomissa,
Hufvudstadsbladetissa ja metrossa, ja siinä kaikki. Jättäisin vaan
kysymyksen mietittäväksi, että mitä se vanha väestö täällä

pääkaupunkiseudulla ja lähinnä täällä ydinkeskustassa, joilla ei ole
varaa ostaa Helsingin Sanomia eikä Hufvudstadsbladetia ja jotka eivät
kulje metrolla, mitä he lukevat? Siihen toivoisin joskus vastauksen.

 

Kiitoksia, ei muuta.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni valtuutettu Kanerva on tässä nyt kyllä erittäin oikealla
asialla, kun hän peräänkuuluttaa sitä, että kaupunki ilmoittaisi
muutenkin kuin virallisissa lehdissä. Kaupunginhallituksen antamien
ohjeiden mukaan tällainen ilmoittelu voisi olla mahdollista, mutta se on
kyllä hyvin vähäistä. Nettiähän ikäihmiset eivät juurikaan käytä.

Helsingissä ilmestyy eräitä kaupallisia alueellisia lehtiä mutta myös
kaupunginosien kaupunginosahenkeä vaalivia lehtiä. Erityisesti
korostaisinkin, että kaupungin pitäisi lisätä tiedottamista näissä
kaupunginosalehdissä. Esimerkkejä tällaisesta tarpeesta on helppo
löytää. Kaupungin tarjoamissa ja ylläpitämissä palveluissa saattaa
tapahtua paikallisia muutoksia, esim. sivukirjaston tai terveysaseman
aukioloaika muuttuu tai siellä tapahtuu muita muutoksia tai
päiväkotiolosuhteissa tapahtuu kesken vuoden muutoksia. Nämä ovat
sellaisia asioita, jotka koskettavat tietyttä aluetta, ja jos siellä ilmestyy
tällainen kaupunginosalehti, mielestäni kaupungin pitäisi ilmoittaa
tällaisissa tiedotusvälineissä.

 

Eilen Vuosaaressa oli ylipormestarin vetämä asukasilta. Siellä oli
paikalla erittäin paljon kyllä väkeä, lähes Vuotalon salillinen oli täynnä.
Siitä asiasta oli tiedotettu asukkaille pienellä lappusella, joka ilmeisesti
oli jaettu joka kotiin, mutta sellaiset laput helposti katoavat muun
mainospostin sekaan. Vuosaaressa on ilmestynyt vuodesta -65
viikoittain ilmestyvä Vuosaari-lehti. Olisi ollut hyvin luontevaa, että
tässä varsin tarkkaan seuratussa lehdessä olisi ilmoitettu tästä
kaupunginjohtajan asukasillasta, joka oli hyvin mielenkiintoinen.
Kiitoksia kaupunginjohtajalle siitä ja virkakunnalle. Minä esittäisin
toivomusponnen asiasta:

 

                      Kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunginhallitusta
tutkimaan mahdollisuudet kehittää kunnallista
tiedonvälitystä julkaisemalla kaupunginosalehdissä
sellaisia lehden ilmestymisajankohtaan sopivia kuulutuksia

ja ilmoituksia, jotka koskevat sitä kaupunginosaa tai
aluetta, jossa lehti ilmestyy ja leviää.

Tein tämän ehdotuksen marraskuun 28. päivä vuonna -79, mutta kun
ponnen sanoma on unohtunut, uudistan sen nyt.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

Todellakin, valtuutettu Seppo Kanerva on pureutunut ihan tärkeään
asiaan, hirveän ajankohtaiseen asiaan. Kannatan ensinnäkin tätä Jyrki
Lohen tekemää pontta, joka on tällainen retroponsi, joka on minusta
tosi hieno ja muistuttaa demokraattisten tavoitteiden tärkeydestä.
Vastaavaa keskustelua näiden paikallislehtien merkityksestä
kaupunkilaisten identiteetin ja osallisuuden kokemuksen kannalta
käytiin meidän seurakuntaneuvostossamme Oulunkylässä juuri viime
kokouksessa.

 

Se sama asia kyllä koskee koko kaupunkia, että kun tämä
tiedottaminen ja ihmisten lukutapa ja tällainen asia on muutoksessa, on
tullut hirveästi uusia tiedotuskanavia, nettiä ja muuta, niin nämä
paikallislehdet, joista monet – niin kuin Jyrkikin mainitsi – ovat aika
vanhoja ja niillä on vakiintunut lukijakunta. Ne ovat myös siinä mielessä
informaatioltaan vähän pienempiä kuin nämä isot lehdet, että ne ovat
siinä mielessä vähän jotenkin sisältönsä suhteen selkokielisempiä,
ihmisten on sieltä helpompi poimia. Mutta ennen kaikkea, kun meillä
demokratiatyöryhmäkin istuu ja miettii, miten tämä ihmisten osallisuus
voisi lisääntyä, niin tämä paikallislehdissä ilmoittaminen olisi kauhean
arvokas ja hyvä tapa.

 

Kiitos.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tässä vastauksessa vielä kerrotaan, että hyväksyttiin sitä varten, kun
saadaan 26–42 %:n alennus eli keskimäärin noin kolmannes
alennusta. Kun Helsingin Sanomien pieni musta-valkoinen ilmoitus
maksaa 550 noin ja samanlaisen ilmoituksen saa paikallislehdissä 55
eurolla, eli kymmenesosahinnalla, niin jos nyt sitten vaikka pudotetaan

se kolmannes pois, vielä Hesarin alennetulla hinnalla saa 7,5
ilmoitusta, eli 7 tai 8 lehteen saa saman ilmoituksen, niin kyllä tässä
joku tolkku pitäisi olla. Tämä on vähän samanlaista kaupankäyntiä kuin
eräällä kauppiaalla, kun hän ensin pani tuplahinnat ja sitten antoi 50
%:n alennuksen.

 

Puheenjohtaja.

 

Kannatan Jyrki Lohen pontta. Samalla totean, että sen lisäksi, että
tällaista kohdennettua tiedonvälitystä tehtäisiin julkaisemalla
kaupunginosalehdissä ilmoituksia, niin tässä on erittäin hyvä paikka
kehittää niitä sosiaalisen median kanavia, jotka toimivat myös hyvin
kohdennetusti ja joita aikaisempi valtuustoaloite käsitteli.

 

Puheenjohtaja.

 

Haluaisin tähän kommentoida, että ensinnäkin tämä kritiikki, mikä on
kauhean usein esitetty tätä päiväkotien ruokahuollon siirtoa Palmiaa
kohtaan, että lapset eivät enää pääsisi muka keittiössä käymään, niin
siis tämä on ihan höpöhöpöä, koska lapset eivät ole aikaisemminkaan
saaneet vierailla päiväkotien keittiöissä hygieniasyistä johtuen. Tässä
ei ole tapahtunut mitään muutosta.

 

Mutta tähän Palmia-siirtoon liittyy yksi ongelma, joka minun tietääkseni
on edelleen ratkaisematta. Nimittäin sen siirron jälkeen Palmialle
siirtyneet päiväkotiavustajat menivät epäviralliseen lakkoon ilmeisesti ja
kieltäytyivät vaan yksinkertaisesti tekemästä osaa entisistä
työtehtävistään. He kieltäytyivät siirron jälkeen auttamasta
lastenhoitajia lasten pukemisessa, kun aikaisemmin se on ollut tosi
merkittävä osa päiväkotiavustajien työtä. Hoitajat joutuvat monta kertaa
päivässä pukemaan lapsia, ja nämä avustajat ovat siinä auttaneet. Nyt
he ovat siitä kieltäytyneet, ja se on aiheuttanut hirveän suuren
työtaakan päiväkodin muulle henkilöstölle ja lisää heidän
työkuormitustaan ja uupumustaan siellä.

 

En ymmärrä tällaista epäsolidaarisuutta. Tässä on ilmeisesti taustalla

joku ay-protesti siellä Palmian sisällä, että heidän omat
luottamusmiehensä ovat kieltäneet näitä avustajia suorittamasta näitä
tehtäviä. Minä toivoisin, että tämä ongelma nyt ratkeaisi. Se olisi
kaikkien etu. Se olisi niiden pienten lasten etu, että tulisi lisää auttavia
käsiä, ja myös päiväkodin muun henkilöstön etu, joka nyt siellä turhaan
uupuu ja tekee ihan ylimääräisiäkin töitä. Mielestäni kaikkien aikuisten
velvollisuus olisi auttaa käytännön töissä päiväkodissa, ja toivon, että
tämä asia tulisi vihdoin kuntoon.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kävin juuri keskustelua tästä Palmian listoilla olevan työntekijän
kanssa, ja hän nosti sellaisen asian esiin, eli kun näitä Palmian
työntekijöitä on näissä päiväkodeissa ja heitä siellä saattaa olla 1, 2 tai
muutama. Eli se, että tuntuu olevan epäselvä päiväkotien johdon ja
taas toisaalta siellä Palmian listoilla olevien työntekijöiden väliset
suhteet. Tässä varmasti olisi selkiyttämistä, kun tämä on kuitenkin
varsin uusi järjestelmä. Tuli samantyyppisiä ongelmia esiin myös
edellisessä puheenvuorossa, että tässä varmasti olisi syytä käydä ihan
siis Palmian työntekijöidenkin näkökulmasta tätä keskustelua siitä,
mikä se rooli siellä päiväkodissa on. Siinä olisi silloin Palmian
esimiehillä hyvin suuri vastuu, että nämä asiat selkiytyvät työntekijöille
ja taas toisaalta, että käydään päiväkotien ja Palmian välillä tätä
dialogia, johon tässä kyllä viitataankin, että palautetta kerätään ja tätä
keskustelua käydään.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Puheenvuoroni pohjaa siihen, että olen kaupunginhallituksen edustaja
Palmian johtokunnassa. Tätä muutosta valmisteltiin huolella, ja
alueittain nämä Palmian kouluruokailun ohjaajat ovat tiiviissä
yhteydessä kuhunkin päiväkotiin ja siellä olevaan Palmian
ruokapalvelu- ja siivoushenkilökuntaan. Tämä on aivan sama käytäntö
kuin kouluissa. Eivät ne kovinkaan paljon eroa pienemmät koulut ja
päiväkodit toisistaan suhteessa opetustyö ja Palmian henkilökunta
koulussa, päiväkodin henkilökunta. Kyllä nämä ovat ihmisistä kiinni.

 

Toinen asia, tämän muutoksen jälkeen on tehty

työtyytyväisyysbarometrit ja kerätty aineisto, purettu ne piireittäin. Sieltä
ei löydy sellaista Palmian henkilökunnan yleistä huolestuneisuutta tai
tyytymättömyyttä. Totta kai työpaikkakohtaisesti aina voi olla ongelmia.
On voinut olla jo ennen ruokapalveluhenkilökunnan siirtoa Palmialle tai
tullut sen jälkeen, joka tapauksessa näitä ratkotaan hyvin
käytännönläheisesti siellä paikan päällä.

 

Tack, ordförande. Arvoisat valtuutetut.

 

Niin tästähän sovittiin, että silloin tämän siirron yhteydessä
henkilökunta auttaa aivan niin kuin ennenkin pukemisissa ja pihalle
siirtymisissä. Tämä on mielestäni nyt hyvä asia, että täällä
kaupunginhallituksen vastauksessa lukee, että selvitys tästä asiasta
saadaan syksyllä 2011. Siinä yhteydessä toivon sitten, että näihin
asioihin puututaan tai katsotaan, miten tässä on käynyt. Sitten samalla
nostaisin myös kyllä esiin lasten näkökulmasta sen, että onko käynyt
niin, että ruuassa on enemmän lisäaineita kuin silloin, kun sitä tehtiin
sosiaaliviraston toimesta. Mikäli se Palmian ruokatehtaalta tulee, me
olemme saaneet kuulla, miten paljon lisäaineita ruuassa saattaa olla
silloin, kun se on kouluruokaa. Kyllähän tämä asia on tärkeä, ja hyvä,
että Palmia tulee kehittämään sitä päiväkotilasten ruokaa ekologiseen
suuntaan, niin että me muutaman vuoden päästä saamme sinne
enemmän luomua ja että varmasti nämä erittäin paljon lisäaineita
sisältävät ruokareseptit jäävät sinne unholaan.

 

Kiitos.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minustakin on hyvä, että tässä nyt vastauksessa tuodaan esille tarve
selvittää nämä kokemukset ja katsoa sitten sen pohjalta, mihin
johtopäätöksiin on tarvetta. Olin itse yhdessä usean muun valtuutetun
kanssa tilaisuudessa, joka järjestettiin päiväkotien ja ruokahuollon
työntekijöiden puolelta sen jälkeen, kun valtuusto oli tehnyt tämän
päätöksen toimintojen siirtämisestä. Siinä tilaisuudessa Palmian
edustajat totesivat, että valmistelut alkavat vasta silloin, eli päivää
kahta sen jälkeen, kun asia oli päätetty. Se siitä hyvästä, huolellisesta
valmistelusta, valtuutettu Urho. Kyllä tässä asetettiin työntekijät

tapahtuneiden tosiasioiden eteen.

 

Päiväkotien toiminnan ja kasvatustyön ja yhteisöllisyyden kannalta
meillä on monia ongelmia, ei vähiten sen takia, että henkilöstöresurssit
ovat aivan riittämättömät. Silloin tämä yhteistoiminta eri
ammattiryhmien ja lasten vanhempien ja lasten vanhempien kesken on
erittäin tärkeää. Siinä pienikin turha kahnaus voi pienessä yhteisössä
aiheuttaa paljon tarpeetonta hankaluutta. Sen takia toivon, että näissä
jatkokeskusteluissa ja yhteenvedoissa tämä yhdessä tekemisen ja
yhteisöllisyyden ote säilyy ja vahvistuu.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Yhdessä tekeminen on päiväkodin ydinasia ja se, että vanhemmat ja
siellä olevat aikuiset, tämä henkilökunta, hoitavat yhdessä lasten
asioita. Se kai se on se asia.

 

Päiväkotien ruokapalveluhenkilökunta siirtyi sosiaalivirastosta
Palmiaan, tarkoittaa hallinnollinen siirto. Ei se ole mikään, että päivittäin
tiedettäisiin, kuka palkkakonttorin kirjanpidon pitää. Henkilökunnan
siirto valmisteltiin etukäteen, toisin kuin Hakanen sanoi.

Toinen asia on suuri epäluulo tähän ruokaan, kouluruokaan ja
päiväkotiruokaan. Palmiahan ei valmista pitkään säilytettävää
einesruokaa, joka tarvitsisi säilöntäaineita. Palmian Pakkalan
suurkeittiö valmistaa päivittäin tarjottavaa lämmintä ruokaa ja päivittäin
tarjottavaa jäähdytettyä ruokaa. Siihen ei säilytyksen vuoksi tarvitse
mitään lisäaineita laittaa. Palmian reseptuuri on hyvin lähellä sitä
samaa reseptuuria, jos joku meistä vielä tekee makkarakeittoa, niin
makkarakeitossa on ne makkarat, joiden mukana teollisuuden
makkarassa on mahdollisesti lisäaineita. Jos käytetään suolaa, se on
lisäaineluettelossa jne. Varsinaisesti tämä käsite lisäaineista tulee siitä,
että kotitaloudessa valmistettavassa ruuassa ei kukaan muistuta koko
ajan, että raaka-aineiden mukana tulleet tavallisimmat lisäaineet,
soodakin mm. on lisäaine, ne pitäisi luetteloida itselleen siinä
ruokapöydässä. Sen sijaan Palmia joutuu tarkkaan luetteloimaan kaikki
ns. carry over -menetelmällä eri einesten raaka-aineissa mukaan
tulevat lisäaineet. Hirveä määrä harhaluuloja tästä ruuan tasosta ja
lisäaineiden määrästä.

 

Yhdyn siinä mielessä Urhon puheenvuoroon nimenomaan tässä, että
hirveä määrä harhaluuloja. Minä olen seurannut tätä keskustelua
Palmian näkökulmasta, teknisen palvelulautakunnan
kilpailutusnäkökulmasta, äitinä ja joskus päivähoidon työntekijänä.
Minä näen, että tuo virastoraja, mikä sinne päiväkodin sisään tuli, ei
sinällään välttämättä aiheuta tällaista lasiseinää, jos sitä ei haluta
siihen perustaa, ja näköjään halutaan perustaa. Eli tässä on ihan
selkeä ero koulujen keittiöihin se, että tässä ei kilpailuteta keittiöitä,
vaan tässä se ruoka tilataan tällä hetkellä siis Palmialta suoraan, kun
aikaisemmin se tilattiin suoraan tukkuliikkeeltä hankintakeskuksen
kilpailutuksen pohjalta, niin kuin tänäkin päivänä.

 

Tässä ei ole siinä mielessä rahasta muuten kysymys kuin vain siitä,
että jos me haluamme alibudjetoida päivähoitoa, niin siinä tapauksessa
voidaan olla varmoja, että myös ruoasta päivähoidossa kiristetään.
Tämä kokonaisongelma mielestäni on nimenomaan siellä
sosiaaliviraston päässä, että mitä sieltä halutaan tilata. Ja kun tilataan,
silloin pitää olla valmis maksamaan. Mutta tässä on myös tehty näitä
lievennyksiä, että nimenomaan henkilöstön pitäisi pystyä siirtymään
siinä rajalla jouhevasti, ja se on meille vakuutettu tämän päätöksen
yhteydessä aikanaan.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Urho puhui hallinnollisesta siirrosta, joka valmisteltiin
ennalta. Siinä hän lienee oikeassa, että virkamiesjohto todellakin
valmisteli hallinnollista siirtoa ennalta, mutta tosiasia on se, että
hallinnolliseen siirtoon liittyi myös uusia tilanteita henkilöstön ja
päiväkotien arkitoiminnassa ja paineita muuttaa käytäntöjä ja ainakin
epäselviä kysymyksiä siitä, miltä osin niitä pitää muuttaa, kuinka paljon
työntekijöiden pitää siirtyä päiväkodista toiseen, keittiöstä toiseen jne.
Näitä asioita ei todellakaan valmisteltu etukäteen yhteistyössä
työntekijöiden kanssa, vaan niitä ryhdyttiin pohtimaan sen jälkeen, kun
valtuusto oli päätöksen äänestämällä tehnyt.

 

Nyt toivon, että jatkossa tässä suhteessa toimintatapa muuttuisi ja
nähtäisiin, että me emme ole tässä ensisijassa hallinnollisten
ongelmien kanssa tekemisissä vaan ihmisten, ja ihmisiä pitää olla
tarpeeksi paljon sellaiseen työhön, jota päiväkodeissa tehdään.

Sellaiset vastakkainasettelut, joita sosiaalivirasto valitettavasti
harrastaa, niin kuin nyt viimeksi tänään luimme lehdestä, leikkipuistot,
kerhotoiminta, päiväkodit laitetaan keskenään vastakkain, mistä
otetaan rahaa sen sijaan, että poistettaisiin tämä jatkuva alibudjetointi,
niin tällaiset vastakkainasettelut johtuvat juuri siitä, että asioita
katsellaan hallinnollisesti eikä sen itse palvelun sisällön, tarpeiden ja
ihmisten kannalta.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Olen sikäli tästä aloitevastauksesta, tyydyn kyllä siihen, mitä
kaupunginhallituksesta on tullut. Mutta tähän lauseeseen ”käsityöpajan
valmistamat tuotteet ja huoltotyö ovat erityisosaamista, jota ei ole
saatavissa muualta”, olen hieman huolestunut, että se on nyt sitten
sosiaaliviraston tehtävä. Tietenkin itse sosiaalilautakunnan jäsenenä
voin katsoa sen perään, että asiasta huolehditaan, mutta kyseessähän
on muutaman ammatti-ihmisen, ammattiveistäjän, nimenomaan näiden
puutuotteiden tekijän ja huoltajan työ, joka on todella erityisosaamista.
Voidaan tietysti nyt katsoa sitten, että sitä jatketaan sosiaalivirastossa,
mutta itse olisin toivonut, että sille olisi löydetty joku muu paikka.
Aikaisemminhan tätä tehtiin rakennusvirastossa, ja se olisi voinut olla
se vaihtoehto.

Nämä käsityöpajan puuveistokset ovat monessa leikkipuistossa ne
tunnuseläimet, joiden perusteella puistoja on jopa nimetty uudestaan.
Lohikäärmepuiston tunnemme, ja siellä on kehitetty myös
näkövammaisille kohdistettuja kohokarttoja ja japanilaistyylistä
puutarhaa Roihuvuoreen, eli en itse katsoisi, että näiden tuotteiden
tekeminen on juuri sitä sosiaaliviraston työtä. Mutta tietenkin
sosiaalilautakunnassa tulen tekemään parhaani, että näille löytyy myös
ne varat toimintaan ja pystytään tätä jatkamaan. Uskoisin kuitenkin,
että näiden jo puistoissa olevien puutuotteiden huoltaminen, joka on
ollut siis puolet tästä käsityöpajan toiminnasta, on aika olennaisen
tärkeää helsinkiläisille puistoille ja niiden leimallisuudelle.

 

Kiitos.

 

Hyvät valtuutetut, puheenjohtaja.

 

Aloitteestani ehdotetaan luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien
julkaisemista ja kokoamista yhteen esim. kaupungin nettisivuilla.
Edustamani puolue on mielestäni johdonmukaisesti edistänyt poliittisen
päätöksenteon avoimuutta, johon kuuluu mm. sidonnaisuuksien ja
vaalirahoituksen avaaminen, mutta tämä työ jatkuu. Mm. Kuntaliitto on
ehdottanut, että kunnallisissa luottamustoimissa toimivat ja niihin
pyrkivät julkaisisivat myös omat yhteiskunnalliset ja taloudelliset
sidoksensa, mikä ei tällä hetkellä toimi.

 

Puolueet Helsingin kaupunginvaltuustossa ovat oma-aloitteisesti
keränneet valtuutettujen sidonnaisuuksia ja julkaisseet nämä tiedot
omilla nettisivuillaan, ilmeisesti. Kuitenkin käyttäjänä on hirveän
vaikeaa seurata, toteutuvatko tällaiset lupaukset ja ylipäätään etsiä
niitä eri nettisivuilta. Sen takia olen erittäin iloinen, että Helsingin
kaupunki on päättänyt toimia aloitteellisesti ja vastata tähän
aloitteeseen myönteisesti. Kaupunki lupaa tarjota alustan, jolle
luottamushenkilöt voivat lisätä tiedot yhteiskunnallisista ja
taloudellisista sidonnaisuuksistaan. Nämähän käsittävät mm. tietoja
nykyisestä työnantajasta, luottamustehtävistä ja merkittävistä
yritysomistuksista, ainakin jos nykyisellä mallilla mennään eteenpäin,
jota puolueet ovat käyttäneet vapaaehtoisesti.

 

Sen lisäksi, että valtuutettujen ja varavaltuutettujen sidonnaisuudet
kerätään yhteen paikkaan ja julkaistaan, on mielestäni erittäin
oleellista, että myös luottamushenkilöiden sidonnaisuuksia kerätään
laajemmin. Meillähän Helsingissä toimii satoja puolueiden jäseniä
erilaisissa luottamustehtävissä. Puolueet itse valitsevat nämä edustajat
kunnan toimielimiin, ja valintamenettelyt ja rotaatiosäännöt vaihtelevat
hyvin suuresti. Tiedetään hyvin vähän siitä, ketkä Helsingin kaupungin
luottamustoimissa itse asiassa toimivat nykyään.

 

Sen lisäksi tässä aloitevastauksessa todetaan, että jotain on saatu
aikaiseksi jo kaupungin toimesta. Eli kuten laki edellyttää, nämä
valtuutettujen vaalirahailmoitukset ovat saatavilla, mutta kuitenkin
täytyy tässä todeta, että kun menin sinne niitä vaalirahoitusilmoituksia
lukemaan, nehän kertovat yllättävän vähän johtuen tästä nykyisestä
lainsäädännöstä. Eli kun alle 1 000 euron lahjoittajia ei tarvitse ilmoittaa
ja nimetä, nämä merkittävätkin kokonaisvaalirahoitukset ja rahoituksen
lähteet jäävät ehdokkaan niin halutessa täysin pimentoon. Meidänkin
valtuustostamme löytyi vuoden 2008 kunnallisvaalien

vaalirahailmoituksia, joissa oli yli 20 000 euron vaalibudjetteja, joissa ei
ollut nimetty erikseen yhtään ulkopuolista lahjoittajaa. Lisäksi, koska
vain näiden läpimenneiden täytyy tehdä nämä vaalirahailmoitukset,
meillähän jää suuri osa edelleen puolueiden vaalirahoittajista
ilmoittamatta.

 

Mutta joka tapauksessa oikeaan suuntaan ollaan menossa tämänkin
aloitevastauksen suhteen. Samalla toteaisin, että jatkossa tulee
kiinnittää huomiota myös siihen, että julkishallinto toimisi itse myös
avoimemmin, sekä päätöksenteon suhteen että myös julkisen
toiminnan ja tiedon avaaminen tulisi olla entistä tehokkaampaa.
Julkisen tiedon avaaminen parhaimmillaan tuottaa uusia ratkaisuja yli
sektorirajojen ja uusien palveluiden innovointiin. Eli ylipäätään tällainen
asenne, jossa avoimuutta korostetaan ja pystytään myös
sidonnaisuuksista kertomaan, on se suunta, mihin meidän tulee
mennä.

 

Kiitos.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

On tosi hyvä, että luottamushenkilöiden sidonnaisuudet tuodaan
päivänvaloon ja asian helpottamiseksi kehitetään siihen
nettijärjestelmää. Mutta ei tule myöskään unohtaa asian toista puolta eli
viranhaltijoita. Heillä on vielä tavallaan suurempi vaikutusvalta
päätöksiin, koska he valmistelevat ja esittelevät asiat
luottamushenkilöille. Päätöksenteon kannalta olisi hyvä olla tiedossa,
millaisia sidonnaisuuksia asiaa valmistelevilla ja esittelevillä
viranhaltijoilla on. Esitänkin seuraavan ponnen:

 

Edistettäessä luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien
läpinäkyvyyttä selvitetään myös mahdollisuudet saada
ylempien viranhaltijoiden sidonnaisuudet
läpinäkyvämmiksi.

 

Jos tässä menee aikaa tämän ponnen jakamisessa, pyydän, ettei
äänestystä ainakaan kiirehditä.

 

Kiitos.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Kannatan Näreen pontta.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Mielestäni valtuutettu Holopaisen valtuustoaloite on hyvin merkittävä ja
tärkeä. Täytyy sanoa, että kyllä Suomessa tämän vaalirahailmoittelun
lakisääteinen eteneminen on ollut kovin hidasta. Kyllä valitettavasti
tässä on matkan varrella ollut näitä kokemuksia siitä, kun aikaisemmin
ei ollut edes sanktioitu se, että mikäli ei täyttänyt niin monellakaan eivät
todellakaan pitäneet edes tärkeänä, edes kansanedustajista tehdä tätä
ilmoitusta. Minusta on nyt hyvä ja olisi oikeastaan tarpeellista, että
myös kuntapuolelle saataisiin aivan selkeästi lakisääteinen velvoite
tähän, paitsi että ilmoittaminen on nyt jo lakisääteistä mutta siihen
myöskin, että nämä olisivat julkisia sitten sillä tavoin, että kuntalaiset
voivat käydä niitä helposti kotikunnan sivuilta tarkistamassa.

 

Minusta on nyt tärkeää, että kaupunki lähtee liikkeelle tämän
vapaaehtoisuuden pohjalta. Uskon, että tämä kiinnostaa helsinkiläisiä.
Tämä on aika mielenkiintoinen ajatus myös tämä johtavien
virkamiesten ilmoitusvelvollisuus. Sitten tietysti täytyisi vähän
määritellä, että mihin saakka se vedetään.

 

Puheenjohtaja.

 

Kannatan myös lämpimästi Sari Näreen pontta, jossa edellytetään,
että myös ylempien viranhaltijoiden sidonnaisuuksien läpinäkyväksi
tekemistä selvitetään. Tosiaan nytkin tällä hetkellä mahdollisia
epäselvyyksiä kaupungilla on näissä kiviurakoissa, joita ollaan
selvittelemässä. Sen lisäksi tämänkaltaiset hankkeet kuin tänään
käsiteltiin, tämä Kalasataman projekti, niin kyllä siinä viranhaltijoilla on
sellainen neuvotteluasema, että on syytä myös tutkia näitä
mahdollisuuksia, miten myös tällaisten viranhaltijoiden sidonnaisuudet
saadaan läpinäkyvämmäksi.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Valtuutettu Helistön kierrätyspäivien järjestämistä koskeva aloite on
saanut vastauksen vain talous- ja suunnittelukeskukselta sekä
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä. Lausuntoa ei ole
kulttuuriasiainkeskukselta tai muulta World Design Capital -vuoden
tapahtumia suunnittelevalta taholta, vaikka aloitteessa on ideana se,
että hanke voisi olla osa World Design Capital -vuoden tapahtumia.
Herää kysymys, eikö lausuntoa ole pyydetty vai eikö sitä ole saatu. Jos
sellaista ei ole pyydetty, tällainen valikoiva tapa pyytää lausuntoja on
kyseenalaista valmistelun ohjailua.

 

Kaupunginhallituksen vastauksesta saa sen vaikutelman, että
isompienkin tavaroiden kierrättäminen olisi Helsingissä jotenkin
helppoa. Esim. kantakaupungista ilman autoa ei pääse raahaamaan
isompia tavaroita Kivikkoon ja Konalaan. Pääkaupunkiseudun
kierrätyskeskuksiin puolestaan voi saada varsin valikoivasti isompia
tavaroita. Sinne kelpaamattomista tavaroista joutuu maksamaan.

 

Saksa on kierrätyksen edelläkävijämaa. Vietin 1980-luvulla aikaa
Kölnissä, ja siellä järjestettiin, taisi olla joka toinen viikko, ns.
Spermülle-päivät. Muutamana päivänä sai tuoda tavaroita
kadunkulmiin, jolloin halukkaat saattoivat käydä keräämässä
tarvitsemiaan tavaroita itselleen. Loput kuljetettiin pois. Tällaista
kierrätystoimintaa toivoisi tännekin, ja World Design Capital olisi
tällaiselle hankkeelle hyvä konteksti. Hankkeessa varmastikin löytyisi
osaamista, ns. palvelumuotoilua, kierrätyspäivien käytännön
järjestämiseen.

 

Esitänkin aloitteen palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi siten, että
kierrätyspäivien järjestämistä selvitetään osana World Design Capital
-vuoden tapahtumia.

 

Kiitos.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

 

Kannatan aloitteen palauttamista. Tällaisia erilaisia kierrätystapahtumia
toki järjestetään kaupungissa esim. asukasyhdistysten toimesta, ja ne
ovat usein tavattoman suosittuja. Itse tunnen parhaiten oman kulmani
suuren kierrätystapahtuman, joka järjestetään Arabianrannassa ja
johon on yhdistetty myös katutaidetapahtuma. Tämä tapahtuma kerää
satoja tai tuhansia ihmisiä samaan paikkaan, ja tavara todellakin
vaihtaa omistajaa. Joten tällaisia tapahtumia todellakin kannattaa
järjestää, jotta käyttökelpoinen tavara saadaan hyötykäyttöön ja siitä
mahdollisimman vähän päätyy kaatopaikalle ja kaikki voittavat.

 

Haluan kuitenkin nostaa yhden asian esiin näissä tapahtumissa, joka
olisi oiva lisä näihin tapahtumiin. Eli kun kierrätyskeskus kyllä
mielellään tuo kontin näihin tapahtumiin, niin sen sijaan ongelmajätteen
kierrätystä ei tällaisiin tapahtumiin ole saatu, siinä on hyvin nihkeää,
vaikka ihmisiä on valmiiksi koossa paljon. Joten ehdottomasti pitäisi
kannustaa siihen, että myös ongelmajäte saataisiin kiertoon samassa
tapahtumassa.

 

Sen lisäksi haluan vielä tuoda esiin sen, että Helsinki ei aina ole kovin
myönteinen kaupunki erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Esim.
pihakirppis-tyyppiset kirppikset ovat hyvin hankalasti järjestettävissä
puistoissa tai jopa kiellettyjä, vaikka ne ehdottomasti tuovat elävyyttä ja
ovat myönteinen tapahtuma alueella. Joten tämäntyyppisiin
tapahtumiin yleistä kaupunkitilaa pitäisi kyllä saada käyttöön. Eli
meidän pitäisi strategiamme mukaisesti mennä kohti hauskempaa
Helsinkiä sen sijaan, että kielletään kaikki, mikä ei ole erikseen
sallittua.

 

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

Siis tämä on kaupunginvaltuuston kannalta ihan dorkaa, koska juuri
nämä palautuskeskustelut ovat kaikkein tärkeimpiä. Minä olin
tekemässä pontta, otan sitä varten sitten toisen puheenvuoron, mutta
kannatan palautusta. Tässä on nimittäin käynyt valmistelussa vähän
sellainen hassu juttu, että Kimmo on selvästi tarkoittanut siis sitä, että
design-esineitäkin ja designiakin kierrätetään, ja tässä suhteessa asia
pitäisi nimenomaan miettiä sen design-tapahtuman kautta.

 

Toinen asia on, mikä liittyy kierrätykseen yleensä, ja siihen tämä
annettu vastaus on nyt ihan onnettoman huono, koska meidän
kierrätysjärjestelmämme, vaikka me olemme siihen panostaneet, ei ole

tällä hetkellä kauhean hyvä, se kapasiteetti ei riitä. Ja se painottuu
sellaisiin siisteihin esineisiin eikä nimenomaan designiin tai arvokkaisiin
vanhoihin esineisiin. Jos etsitte vanhoja peiliovia esimerkiksi, ne
menevät suoraan kaatikselle, mutta nämä uudet, kevyet, ne menevät
taas sinne kierrätyskeskukseen. Se koko järjestelmä pitäisi miettiä
vähän tarkoituksenmukaisuusnäkökulmista.

 

Toinen, mistä tulen tekemään ponnen, on se, että tämänhetkiset
jätteenkierrätysohjeet hallintokunnille kieltävät sitä, että hallintokuntien
rempoista roskalavalta saisi antaa ihmisten ottaa tavaraa. Suoraan
sanoen pitää valvoa, ettei oteta. Ja tämä johtaa ihan järjettömiin
tilanteisiin. Meidän oman lähikoulumme rehtori kielsi oppilaita
ottamasta palloja urheiluseuralle, ne menivät kaatopaikalle, koska
säännöt kielsivät sen antamisen. Ja tästä minä tulen tekemään
ponnen, että tällainen nyt ainakin lopetetaan heti. Hallintokuntien pitää
jatkossa aidosti kehottaa ja antaa yleisölle niitä tavaroita, jotka muuten
olisivat menossa kaatopaikalle, eikä kieltää sitä.

 

Me tulemme tähän uudestaan, mutta vielä sanon, että kannatan
nimenomaan palautusesitystä nyt tässä tapauksessa, ensisijassa siksi,
että haluan nähdä tämän kierrätyksen myös design-esineiden kohdalla
järkeväksi, että me näemme tämän Design-kaupunki-vuoden jonain
muunakin kuin pelkästään uuden designin tuottamisena: vanhan
arvostamisena ja pelin palauttamisena, se on minusta se pointsi. Ja
siksi palautus.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Hakolan aloite koskee Suutarilan sorateiden kunnostamista.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Haluan toistaa jälleen kerran, että Suutarila liitettiin Helsinkiin jo vuonna
-46, eli siitä on 65 vuotta aikaa. Mielestäni on melkoinen häpeä
kaupungille, että siellä ei ole edes katujen kunnostamissuunnitelmia
saatu aikaan 65 vuoden aikana. Valtuusto hyväksyi ehkä 3–4 vuotta
sitten aloitteeni, että nämä soratiet kunnostettaisiin 10 vuoden aikana,

5 milj. euroa vuodessa. Sekin aikataulu on viime vuonna romutettu, ja
mielestäni nykyinen tilanne on vastoin kaupunkilaisten tasapuolista
kohtelua.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

En ole aivan varma, olenko tämän valtuustosalin ainoa valtuutettu, joka
asuu tällaisen soratien varrella. Aina välillä, kun meille tulee vieraita, tai
ylipäätään meidän alueellamme, jossa näitä sorateitä on vielä
kohtuullisen paljon, kun tässä aloitteessa käy ilmi ja valtuutettu
Koskinen käytti myös tässä asiassa puheenvuoron, niin välillä ihmiset
oikein yllättyvät siitä, että Helsingissä vielä todellakin on sorateitä.
Kesäaikana tämä ei niinkään ole ongelma, eikä tämä ole talvella
ongelma silloin kun on lunta. Mutta syksyisin ja keväisin se on
aikamoinen ongelma. Esim. juuri oma katumme routii aika pahasti ja on
todella surkeassa kunnossa aina kevätaikaan ja talven jälkeen.
Monttuja on todella paljon, ja sitten kun niitä yritetään ajaa umpeen, se
koko katu on todella rapainen. Se aiheuttaa aika paljon ongelmia sekä
autoille että erityisesti jalankulkijoille. Todella toivoisi, että tämä asia
joskus etenee.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Tässä on tosiaan energiatehokkuus ja säästöhomma. Kaikilla on tuo
kuitenkin edessä, niin minä olisin vain kiinnostunut tietämään, että
paljonko tällaisen hienon ohjelman mukaan sähkönkulutusta olisi
säästynyt vuoden 2011 lopulla, että jos saisi sitten tietää sellaisen
jostain. Muistutan, että Helsinki maksaa sähköstä ja lämmöstä noin 70
milj. euroa vuodessa. Toivotulla säästöohjelmalla olisi ollut kiva
säästää, tuollainen 10 % on jo aika paljon.

Ei tässä muuta.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valitan, että tätä tietoa ei ole tässä käytettävissä, mutta jos käy niin
toimitamme jälkikäteen valtuutettu Valokaiselle tiedon.

 

Hyvä puheenjohtaja, arvon valtuutetut.

 

Aloitevastaus on pääosiltaan minusta hyvä, ja olen pääosin tyytyväinen
siihen. Vastauksesta ilmenee kuitenkin, että lakanakäsipyyhkeet ovat
ympäristöystävällisempi ja taloudellisempi vaihtoehto verrattuna paperi-
ja froteepyyhkeisiin. Tästä syystä toivon, että hyvät käytännöt leviävät,
ja teen asiasta seuraavanlaisen ponnen:

 

Hyväksyessään tämän aloitteen valtuusto velvoittaa
virastoja selvittämään lakanakäsipyyhkeiden käyttöönottoa
myös muissa virastoissa ja työpisteissä, joissa käytetään
paperi- ja froteekäsipyyhkeitä.

 

Kiitos hyvästä puheenvuorosta.

 

Kannatan valtuutettu Vainikan esitystä. Tämä on taloudellista ja
ympäristöystävällistä sekä hyvää opetusta päiväkodeissa lapsille
kestävästä kierrätyksestä, että kaikki, mitä käytätte, ei ole roskaa, vaan
sen voi pestä ja käyttää uudelleen. Ekologista.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Pahoittelen, että en ole tähän jättänyt kirjallisena pontta, jonka haluan
esittää tähän aloitevastaukseen, eli esitän, että:

 

                      Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaalitoimi huolehtii
siitä, että kaupungin vanhusten asuintaloissa järjestetään
jatkossakin asukkaiden tarvitsemaa yhteisöllistä tukea ja
että asukkaat pystyvät käyttämään nykyistä paremmin
talojen yhteistiloja.

 

Tämä asia on paljon herättänyt keskustelua, ja tästä syystä olisi hyvä,
että valtuustolta tulisi tällainen viesti, että nimenomaan sosiaalitoimi
tarttuisi tähän asiaan. Olen itsekin ollut monessa tällaisessa
keskustelussa, jossa tätä on käyty läpi, että miten pystyttäisiin
paremmin tukemaan asukkaiden yhdessä olemista. Toivon, että tämä
ponsi hyväksyttäisiin ja pahoittelen tosiaan, että en ole jättänyt tätä
kirjallisena.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

On tärkeää, että nämä vanhusten asuinpalvelut, koska ne herättävät
paljon keskustelua, paljon huolta, jatkuvasti tulee yhteydenottoja, niin
valtuusto selvästi pyrkii tukemaan sitä, että monella tavalla
huolehditaan siitä, että vanhukset saavat tarvitsemiaan palveluita. Sen
vuoksi tuen valtuutettu Puhakan esittämää pontta.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tein tämän aloitteen todella käytyäni sosiaalilautakunnan mukana
Rotterdamissa, mutta valtuutettukin oppii uutta, esim. kirjaamaan näitä

 

Toivottavasti tulevaisuudessa Helsingissä olisi tällaisia
yhteispalvelupisteitä, joissa kysymyksiä saa sekä koulutusta, kulttuuria,
työnhakua, vaikka nyt sitten kesäaikaista toimeentulotukea tai moneen
muuhun asiaan esittää, eikä heti nuorena joutuisi palloteltavaksi
miljoonalle luukulle.

 

Kiitoksia.

 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut.

 

Kannatan tätä Sanna Vesikansan tekemää pontta. Tulin tänne eteen
itse asiassa sanoakseni sen asian, että en ollut kauhean tyytyväinen
tähän vastaukseen, joka on annettu tähän Sanna Vesikansan
alkuperäiseen valtuustoaloitteeseen. Koska tässähän ikään kuin
tyrmätään tämä aloite sillä perustelulla, että Helsinkiin ei sovi
Rotterdamin tyyppinen nuorten palvelukonsepti siitä syystä, että meillä
on erilainen lainsäädäntö koskien toimeentulotukea kuin Tanskassa.

 

Olen tyytymätön tähän vastaukseen sen vuoksi, että tämän vuoden
alustahan astui voimaan uusi nuorisolaki, jossa lähdetään nimenomaan
Tanskan mallista. Eli Helsingin kaupungissakin pitäisi parhaillaan
soveltaa tätä uutta nuorisolakia, jonka perusteluosassa nimenomaan
käydään läpi Tanskan mallia ja todetaan, että Tanskassa on pystytty
nuorten syrjäytymistä ehkäisemään paljon paremmin kuin Suomessa.
Se mihin tämä uusi nuorisolaki pohjautuu, niin siinähän nimenomaan
pyritään ikään kuin yhden luukun palveluun mutta sillä tavalla, että
tehdään hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä, jonka tavoitteena on
se, että nuori ei voi pudota palveluiden väliin, vaikka kyse olisi eri
hallintokuntien tarjoamista palveluista.

 

Olen tyytymätön siihen, että tässä vastauksessa ei viitata tähän uuteen
nuorisolakiin, koska tämä uusi nuorisolaki on mielestäni
lainsäädännöllisesti parhaita tai merkittävimpiä asioita, mitä on viime
vuosina tapahtunut nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sen vuoksi
sain tässä ex tempore idean tehdä tällaisen ponnen:

 

Valtuusto edellyttää, että valtuustolle tuodaan selvitys
siitä, miten Helsingin kaupunki toteuttaa uuden nuorisolain
edellyttämää hallintokuntien välistä yhteistyötä nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

 

 

Kiitos.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Täällä kyllä hyviä asioita on esitetty myös tässä lausunnossa, mutta
nimenomaan juuri kipupisteitä ja ongelmia on vielä hakusessa
mielestäni. Meillä on hyvät palvelut Suomessa, mutta ongelmia
nimenomaan näillä haurailla nuorilla, jotka ovat moniongelmaisia.
Kielivaikeudet, myös voi olla päihdeongelmia, mielenterveysongelmia
ja monenlaisia ongelmia nuorilla. Nimenomaan se porukka ei
välttämättä tavoita näitä olemassa olevia palveluita. Me tiedämme,
meillä on aika suuri osa syrjäytyneitä tai syrjässä olevia nuoria
porukoita. Yhdenkin nuoren menettäminen tai syrjäytyminen on kallista
meidän yhteiskunnallemme tulevaisuudessa. Joten kaikki pitäisi nyt
tehdä, jotta nuorten tilanne parantuisi.

 

Mielestäni kaikkein tärkeintä on, että olemassa olevat palvelut jollain
tavalla avautuisivat nimenomaan kokemattomille ja moniongelmaisille
nuorille, että heidän ei tarvitse mennä paikasta toiseen hääräämään
saadakseen apua, vaan nuorille täytyy olla sellainen paikka, jonne he
tietävät pääsevänsä silloin kun he tarvitsevat apua. Se pitää jollain
tavalla keksiä, kyllä Suomessa kaiken voi ratkaista, kun on halua
riittävästi. Se vähentää turhautuneita nuoria, jotka tekevät aika paljon
kaikkia ongelmia. Myös me tiedämme nämä, jotka ovat jo jääneet
melkein kadulle, ja kukaan ei vastaa heistä vaan he hääräävät
ongelmiensa kanssa. Joten lämpimästi kyllä olisin halunnut myös
Sanna Vesikansan pontta tukea, mutta myös, koska sitä on jo
kannatettu, kannatan lämpimästi Outi Alanko-Kahiluodon tekemää
pontta.

 

Kiitos.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Täytyy ilmeisesti puhua niin pitkään, että saatte monistettua paperit.
Olisin tähän vain todennut, että tuli mieleen tässä, kun kuuntelin Sanna
Vesikansan puheenvuoroa ja tsekkasin vielä tämän aloitteen, että onko

tässä joku este, että tämäntyyppisissä palveluissa ei voisi käyttää
hyväkseen yhteispalvelulakia eli viranomaisten yhteistyösopimuksella
tehtäviä ? esim. nuorten työvoimapalvelujen ja sosiaalitoimen ja
nuorisotoimen tyyppisten. Tämä on tietysti vähän pidemmälle menevä
idea, mutta tätä yhteispalvelulakiahan on käytetty hyväksi myös tässä
maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvontapalveluiden ja muiden
suhteen. Se voisi olla yksi kehittämisen arvoinen pohdinta.

 

Kiitos.

 

Tack, ordförande.

 

Erittäin, erittäin tärkeä kysymys tämä kyllä. Nyt on pakko myöntää, että
havahduin asiaan tässä hieman myöhässä. Tämähän on sellainen
asia, josta me olemme opetuslautakunnassakin paljon keskustelleet
ihan sen takia, että nämä nuoret, jotka jättäytyvät ammatillisesta
opetuksesta, putoavat pois, tai jotka eivät saa sitä toisen asteen
opiskelupaikkaa, muodostavat sen syrjäytyneiden joukon. Mielestäni
tässä aloitteessa on erittäin hyvin tuotu esiin sitä tarvetta tehdä
yhteistyötä yli sektorirajojen. Se, että saataisiin nuorille sellainen oma
luukku, josta voidaan hakea sekä sosiaalipalvelut, opetuksen
kysymykseen liittyvät palvelut että työllistämispalvelut, niin kyllä se nyt
olisi Helsingin kokoisessa kaupungissa erittäin hyvä asia ja mielestäni
toivottavaa.

 

Me tiedämme kaikki, mitä syrjäytynyt nuori maksaa, enkä rupea sitä
tässä ilmoittelemaan, mutta kyllä tämä olisi ihan rahanarvoinen
homma, että tällainen luukku saataisiin järjestettyä ja pakotettua nämä
kaikki virastot toimimaan yhdessä. Jopa nuorisoasiainkeskus saisi
toimia yhdessä näiden muiden toimijoiden kanssa.

 

Kiitos.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Meinasi puheenjohtajalta aivan mopo lähteä käsistä, niin ajattelin ottaa
tässä puheenvuoron aiheesta, koska tänään olin juuri tutustumassa
tuossa, kun nyt sallitaan ilmeisesti tällainen vähän vapaamuotoisempi

puheenvuoro, niin tuolla henkilöstökeskuksessa tähän
Tulevaisuustiskiin ja sen hallinnointiin siellä. Ymmärsin näin, että
tänään johtajisto on käsitellyt myös sitä koordinaatiohenkilöä, joka on
tulossa opetusvirastoon jatkossa näitä nuoria ja näiden nuorien asioita,
jotka joko eivät ole hakeneet, ovat hakeneet mutta eivät ole päässeet
toisen asteen koulutukseen, jotka ovat päässeet mutta eivät ole
ottaneet vastaan paikkaa, jotka ovat ottaneet vastaan paikan mutta
eivät ole ilmestyneet kouluun tai jotka ovat sitten ilmestyneet mutta
ovat keskeyttäneet, ja saadaan tehostettua näiden nuorten saamista
johonkin jatkokoulutukseen tai työpajalle työhön. Niin tämä on työn alla.
Ainakin itse olin iloinen nähdessäni, että siellä tehdään kyllä hyvää
työtä asian eteen.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kaupunginhallituksen vastaus on minusta kyllä ymmärretty aivan liian
kapea-alaisesti tähän aloitteen sisältöön nähden. Tiedämme, että
edelleenkin HUSissa siirtoviivepäiviä on vaihtelevasti sekä Helsingissä
että myös seudullisesti. Jos ajatellaan pääkaupunkiseudun neljän tai
oikeastaan kolmen keskeisen, ison kunnan yhteistyön kehittämistä, niin
kaikkien näiden kuntien kohdalla HUSin siirtoviivepäivät vaihtelevat ja
niissä on ihan selvästi merkittäviä kustannusvaikutuksia kunnille. Näin
ollen olisi ollut kyllä hyvä, jos tässä aloitevastauksessa olisi vähän
pohdittu tätä asiaa syvällisemmin ja mietitty, että myös olisi voinut ottaa
HUSin mukaan tähän pohdintaan, koska tämä asia on todella vuosien
suuri ongelma eikä se ole tämänkään vastauksen jälkeen millään
tavalla poistumassa.

 

Tässä viittasin itse erään seminaarin yhteydessä kuulemaani yhteen
esimerkkiin, niin ymmärrän kyllä, että väestöpohjat ovat erilaiset, mutta
hyvä käytäntö voi joskus tulla pienestäkin kunnasta ja sitä voidaan
soveltaa myös isossa pääkaupunkiseudussa. En esitä nyt tämän asian
palauttamista huolimatta siitä, että en ole vastaukseen tyytyväinen,
mutta ilmeisesti tämä aloite pitää tehdä jatkossa vielä uudelleen.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

 

Minäkin ihmettelin tässä sitä, että HUSilta ei ole edes pyydettyä
lausuntoa asiasta, vaikka tässä toivottiin myös seudullista selvitystä.
Olen HYKS-lautakunnan jäsen, ja siellä seurataan säännöllisesti näitä
siirtoviiveitä. Ei Helsinki siellä nyt mitenkään mallioppilas ole, ihan
keskitasoa. Espoossa tilanne on paljon huonompi ja Vantaalla paljon
parempi. Siinä on sellainenkin juttu, että kun muissa kaupungeissa
eivät nämä jonot vedä, silloin tämän palvelun tai operaation keskihinta
nousee ja HUSin toiminta vaikeutuu ylipäätään. Siinä mielessä siitä
tulee myös Helsingille kustannuksia, jos muissa kaupungeissa on
ongelmia.

 

Myös lautakunnan kokouksissa on väläytetty tätä siirtoviivesairaalan
perustamisen mahdollisuutta. En tiedä selvitetäänkö sitä varsinaisesti,
mutta tätä vaihtoehtoa on mietitty. Kyllä sitä olisi mielestäni
Helsingissäkin vähän enemmän voitu miettiä.

 

Kiitos.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Anttilan aloite on erittäin aiheellinen, koska näitä
siirtoviivepäiviä eli ylikäyttöpäiviä oli Helsingillä 15 000 viime vuonna.
Tänä vuonna ne ovat nousussa siten, että on sellaisia kuukausia,
joissa niitä on ollut 1 800 kuukaudessa. Tämä ennustaa 20 000
siirtoviivepäivän saldoa meille tälle vuodelle. Ja kun ne maksavat 400
euroa kappale, niin ei ole mitään järkeä, ei inhimillistä eikä budjetin
kannalta edullista se, että nämä ihmiset odottavat sitä paikkaa
HUSissa. Sen takia meidän täytyy saada vanhuspalvelut parempaan
kuntoon. Ainoa mahdollisuus on se, että me yhdistämme
vanhuspalvelut yhden toimijan alaisuuteen yhdistämällä terveysvirasto
ja sosiaalivirasto, ja siitä meillä on jo tämä Deloitten selvitys.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Mielestäni tämä vastaus on kauniisti sanottuna totaalisen riittämätön.
Pidän erittäin suorastaan epämiellyttävänä sitä, että tässä puhutaan
ainoastaan siitä, että iäkkäiden jatkokuntoutuspaikat ovat seitsemän

arviointi- ja kuntoutusyksikköä tai tällaista yksikköä
vanhustenkeskuksiin. Se ei todellakaan riitä. Meillä on tällä hetkellä
esim. suurimmat siirtoviivepotilasryhmät AVH, pneumonia,
virtsatieinfektiot. Lisäksi meillä on olemassa näitä lonkkapotilaita noin
1 000, jotka ovat käytäväpotilaina. Meillä on tällä hetkellä 53
sairaansijaa päivässä esim. ortopedian puolella sellaisia ihmisiä, jotka
eivät pääse siirtymään minnekään. Töölössä käyttöaste on 120 %, ja
siellä henkilökunta on kohta siinä vaiheessa, että he äänestävät
jaloillaan, jos kaupunki ei mitään tälle asialle tee.

 

Meillä on kuitenkin omalla alueellamme mm. Oulunkylän sairaala, joka
on vielä omassa käytössä osaksi. Meillä on Kauniala, meillä on ehkä
myös Kiljava, johon me voisimme nimenomaan perustaa postakuutin
kuntoutusyksikön, johon nämä ihmiset siirretään välittömästi akuutin
hoitovaiheen jälkeen ja jossa oikeasti toteutuu moniammatillinen
lääkinnällinen kuntoutus ja yhteys myös sinne perusterveydenhuoltoon
ja kotihoitoon. Tämä on tällä hetkellä aidosti ongelma, että tämä ei
käytännössä toteudu. Nyt kaikki HUSin kunnat saavat maksaa myös
selvää rahaa Helsingin tupeksimisesta tämän asian kohdalla. Toivoisin,
että tähän vähitellen ruvettaisiin kiinnittämään huomiota.

 

Kiitos.

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Tämä kysymys on yksi niitä iäisyysongelmia, mitkä meillä kaupungissa
ovat pyörineet pitkään. Täytyy nyt vaan informoida valtuutettujakin
tässä salissa, että itse päivätyössäni tein tällaisen laajan
hankevalmistelun, missä oli Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, HUS,
kaikki tämän toimialan parhaat säätiöt ja yritykset pääkaupunkiseudulta
mukana, jossa lähdettiin etsimään erilaisia uusia palvelukonsepteja
juuri tuon erikoissairaanhoidon ja kodin välimaastoon, jotta
varmistettaisiin asiakkaiden tai potilaiden kuntoutuminen ja
potilaslähtöiset ratkaisut ja myös sellaiset ratkaisut, jotka eivät ole
kaikkia samannäköisiä vaan sellaisia, jotka kohdennetaan suoraan
siihen potilasryhmään, joista on kysymys.