HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
7 – 2011
Kokousaika: 27.4.2011 klo 18.00 – 19.49
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
7 – 2011
Mötestid: 27.4.2011 kl 18.00 – 19.49
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
77 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4.....................................................................................................................
Aloite 1..............................................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara...................................................................................................................
Valtuutettu Kantola..........................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.......................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen......................................................................................................................
Valtuutettu Näre...............................................................................................................................
Valtuutettu Vesikansa.....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen...................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Abdulla........................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Wallgren......................................................................................................................
Aloite 2...........................................................................................................................................
Ledamoten Wallgren.....................................................................................................................
Aloite 4...........................................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Ledamoten Wallgren.....................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko.......................................................................................................................
Aloite 5...........................................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.......................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Aloite 7...........................................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Pajamäki.....................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Taipale........................................................................................................................
82 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 9...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
88 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 15.................................................................................................................
(NRO 11884).................................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Puheenjohtaja.
Aloite oli aika mielenkiintoinen ottaen huomioon sen, että siinä ei ollut
takana mitään organisaatiota vaan ilmeisesti kahden hengen
henkilöryhmä. Ymmärrän heidän ajatuksensa kyseiseen asiaan mutta
olen itse sitä mieltä, että en kannata pelkästään maahanmuuttajille tai
muillekaan erityisryhmille suunnattuja lisätiloja tähän kaupunkiin, koska
todellinen integraatio edellyttää kyllä sitä, että yhteistilat ovat kaikkien
helsinkiläisten käytössä, eivät pelkästään maahanmuuttajien.
Lisärakennusten käyttöönotto tai lisärakennusten rakentaminen tiettyjä
ryhmiä kohtaan on aina pois toiminnasta. Meillä on erittäin hyviä
olemassa olevia organisaatioita, joiden puitteissa voidaan lisätä
maahanmuuttajien toimintaa mainiten Kassandran tai Monika-Naisten
toiminnan muun muassa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Meidän ryhmässämme, siis sosialidemokraattien ryhmässä,
keskusteltiin näistä aloitteista yleensäkin, siitä, että nämähän ovat
osoitus siitä kansalaisdemokratiasta. Kaupunginhallitus on juuri
asettanut demokratiatyöryhmän pohtimaan sitä, miten me paremmin
kuulisimme sitä, mitä kuntalaiset ajattelevat ja osattaisiin ottaa niitä
huomioon.
Minullekin tämä aloitevastaus sinänsä kelpaa, mutta me ryhmässä
keskustelimme tästä, ja olen kyllä eri mieltä valtuutettu Karhuvaaran
kanssa siitä, että integraatio tarkoittaisi sitä, ettei mikään ryhmä tarvitse
mitään erillisiä tiloja. Kyllähän meillä on erillistä lapsi- ja nuoriso- ja
naistoimintaa ja muuta. Monella maahanmuuttajajärjestöllä on toiveita
siitä, että olisi erillisiä tiloja.
Helsingissä on kaupungin tuella ja hienosti toimiva Caisa, mutta sehän
on jo todettu aikaisemmin, että sentyyppinen toiminta olisi parempi
jakaa eri puolille kaupunkia eikä keskittää ihan Helsingin keskustaan
erittäin kalliisiin tiloihin. Kun on tiedossa, että tämän vuosikymmenen
kuluessa se Caisan vuokrasopimus loppuu, niin tämäntyyppisen
aloitteen ideoita on hyvä ottaa huomioon, kun mietitään, että miten
jatkossa sijoitetaan erilaisia maahanmuuttajien kulttuuritiloja ja muita.
En nyt ole ihan niin ehtinyt perehtyä tähän, mutta Vuosaaren kartano
saattaisi olla yksi niistä kohteista.
Jätetään tämä idea muhimaan sillä lailla, että kun sitten aikanaan on
tarvettakin miettiä näitä tiloja, tämä on yksi esitys siinä keskustelussa
sitten, kun tehdään tarkempia suunnitelmia. Mutta muuten tämä
vastaus sinänsä tyydyttää meitä ja meidän ryhmäämme.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vasemmistoliiton ryhmä kävi samantapaisen keskustelun kuin demarit
ilmeisesti tästä asiasta, ja meidän mielestämme näiden naisten aloite
on sinänsä hyvä. Vastaus ei ole kovin toiveikas. Me kyllä toivomme,
että maahanmuuttajanaisille voitaisiin osoittaa kokoontumistiloja joko
yhdessä tai erikseen, ja sen takia jätin toivomusponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää
mahdollisia yhteiskäyttöisiä tiloja matalan kynnyksen
kulttuuritoimintaa varten maahanmuuttajanaisille.
Kiitos.
Tack, ordförande.
Det här är ett alldeles bra svar på en viktig fråga och jag håller med om
det som har sagts här innan. Det är viktigt att invandrarkvinnor kan få
egna utrymmen speciellt eftersom det för många är svårt att röra sig.
Det är inte en självklarhet att man kan röra sig till centrum.
Mikä tässä vastauksessa ehkä hieman hämmentää, on tämä maininta
näistä toisista, Kassandra, Monika-Naiset ja Familia Club, että nämä
saavat kaupungilta jonkinlaista määrärahaa. Nämä ovat kuitenkin
yksityisiä toimijoita tietääkseni, ainakin Kassandra on yksityinen toimija.
Siinä mielessä vähän ihmettelen, että tässä ikään kun käytetään
sellaisessa yhteydessä kuin, että kaupunki jotain jo tekee.
Toimiva integraatio kyllä edellyttää sitä, että on sekä yhteisiä tiloja ja
sitten myös niitä tiloja, joissa pystytään toimimaan omien joukossa ja
oppimaan näitä uuden maan tapoja tai kieliä tai ihan vaan toimimaan
siinä omassa kulttuuri- ja kieliryhmässä. Joten mielestäni vastaus on
hyvä. On hienoa, että kulttuurikeskuksen suunnalta lähdetään
positiivisesti suhtautumaan tällaisiin kysymyksiin, mutta budjettia
kasaan koottaessa pitää myös muistaa, että aivan ehdottomasti
tarvitaan myös resursseja tätä työtä varten.
Ellei kotona ole äiti, joka puhuu kieltä, suomea tai ruotsia, ellei äiti osaa
kelloa, ei osaa kirjoittaa ja lukea ja tunne näitä tapoja, silloin myös
lasten koulunkäynti vaikeutuu, joten tämä on tärkeä asia.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä Ritva Hartzellin ja Zahra Osman-Sovalan vuonna 2008 jätetty
kuntalaisaloite oli hukkunut johonkin byrokratian mustaan aukkoon ja
löytyi sieltä vasta, kun aloitteen tekijät ihmettelivät, ettei siihen ollut
tullut viime vuonna mitään vastausta ja otin yhteyttä
kaupunginhallintoon, joka löysikin sitten lopulta aloitteen ja alkoi
valmistella siihen vastausta. Tällaisen toiminnan kehittäminen, siis
maahanmuuttajanaisten kulttuurikeskuksen perustaminen, osaan
Vuosaaren kartanon tiloja vastaisi erittäin hyvin kaupungin
strategiaohjelmassa ja budjetissa asetettuja tavoitteita ja painopisteitä.
Sellaiselle on tarvetta laajemmin kuin mihin Caisa ja eräät muut
kaupungin jossain määrin tukemat yhteisöt kykenevät nyt vastaamaan.
Kuten valtuustokeskustelussa jo äsken tuli esille, tämä ei ole vaihtoehto
valtuutettu Karhuvaaran mainitsemalle maahanmuuttajien
osallistumiselle yleisiin, kaikille tarkoitettuihin palveluihin.
Huomiota kiinnittää se, että aloitteeseen antamissaan vastauksissa
sosiaalilautakunta, sosiaalivirasto, kulttuuri- ja kirjastolautakunta sekä
kulttuurikeskus kaikki kannattavat aloitteen toteuttamista tai ainakin sen
tarkempaa selvittämistä. Apulaiskaupunginjohtaja on kuitenkin kirjannut
tähän loppuun sitten sen kannan, että mihinkään ei ryhdytä. Tätä
torjuvaa vastausesitystä perustellaan lähinnä taloudellisella menojen
karsimisen tarpeella. Mielestäni tällainen perustelu on monessa
mielessä vähintäänkin kyseenalainen. Ensinnäkin kyse on
kartanorakennuksesta ja miljööstä, jonka säilyttäminen yleisessä
käytössä on sinänsä tärkeää. Toisekseen, sosiaalilautakunta toteaa
päivähoitotoiminnan etsivän uusia tiloja, ja nyt on tarvetta joka
tapauksessa siis korjata tai muuttaa noita tiloja jollain tavalla.
Kolmanneksi, aloitteen tekijät ovat jo selvittäneet mahdollisuuksia
saada myös yksityistä osarahoitusta. Neljänneksi, kaupungin omassa
budjetissa ja suunnitelmissa on yhtenä painopisteenä
maahanmuuttajien ja erityisesti maahanmuuttajanaisten kotoutumisen
tukeminen. Lisäksi maahanmuuttajajärjestöjen piirissä on valmiutta
vapaaehtoistyöhön.
Pidän tätä vastausta, jonka apulaiskaupunginjohtaja jostain syystä on
nimiinsä ottanut, erittäin omalaatuisena ja muuna kuin taloudellisena
kannanottona, koska kaikki taloudelliset perustelut puhuvat
päinvastaisen johtopäätöksen puolesta. Se on kannanotto, joka
osoittaa, ettei ole tosissaan halua kaupungin omaan aktiivisuuteen
tässä asiassa, valitettavasti. Toivon, että tältä osin kaupunginvaltuusto
osoittaisi sitä halua aktiivisuuteen. Siksi esitän seuraavan ponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus
selvittää mahdollisuudet maahanmuuttajanaisten
kulttuurikeskuksen tai vastaavan toiminnan toteuttamiseen
Vuosaaren kartanon tiloissa yhteistyössä
maahanmuuttajayhteisöjen ja mahdollisten yksityisten
tahojen kanssa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Hyvän toiminnan pyörittämiseen eivät riitä tilat, vaan siihen tarvitaan
myös ihmisiä, ja niitä meillä toimii onneksi jo näissä samoissa
tehtävissä erittäin hyvissä järjestöissä. Itse olen ollut tutustumassa
Monika-Naisiin, joissa viime vuonna oli 12 000 käyntiä. Mielestäni
kannattaisi painostaa näihin toimijoihin, joita meillä jo on, eikä jakaa
resursseja sinne tänne. Monika-Naiset toimivat niin, että joka vuosi he
joutuvat hakemaan rahaa pieniin projekteihin. Tälle vuodelle on
sellainen 460 000 heidän tarvitsemansa panos, joka joka vuosi
katsotaan aina uudestaan. Mieluummin, jos haluamme tukea tätä
hyvää toimintaa, annetaan sinne pitkäjänteisemmät mahdollisuudet.
Kiitoksia.
Kiitos.
Kannatan valtuutettu Hakasen pontta ja olisin voinut ehkä kannattaa
valtuutettu Vikstedtinkin pontta mutta en valitettavasti kuullut sitä.
Poliittisten suhdanteiden ei pitäisi olla estämässä hankkeita, joiden
moottorina on kuntalaisten kansalaisaktiivisuus ja voimaannuttava
asukastyö. Maahanmuuttajanaisten kulttuurikeskus jo hankkeena
kertoo siitä, että ruohonjuuritasolla on liikehdintää, joka ansaitsee oman
tilansa. Se on kuin pistäisi kulttuuripääomaa kasvamaan. Tiedetäänhän
se, että kulttuurin tukeminen on myös taloudellisesti tuottavaa, ja
nimenomaan naisten kulttuurin tukeminen, koska se mm. rikastuttaa
heidän lastensa henkistä pääomaa.
Kiitos.
Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Vihreässä ryhmässä kävimme myös hyvin samaa keskustelua, mitä
täällä on jo referoitu ainakin demareilta ja Vasemmistoliitolta, eli tämä
toiminta, mitä tässä ehdotetaan, on erittäin tärkeää ja siinä mielessä
aloite on erinomainen. Ongelmana tietysti Vuosaaressa on se, että
toisaalta siellä on olemassa olevia tiloja, kuten tässä kulttuuri- ja
kirjastolautakunta ja sosiaalilautakuntakin toteavat, että leikkipuistoja
on. Toisaalta ongelmia on esim. leikkipuistoissa, tällä hetkellä tämä
Omenamäki, joka tässä vastauksessa mainitaan, on suljettu. Se on
homeessa ja siellä on kosteusvaurio, ja se nimenomaan sijaitsee tässä
kartanon alueella. Saa nähdä milloin sen korjaukseen rahat riittävät,
että puisto saadaan taas uudestaan toimimaan.
Olennaista tämän vastauksen käsittelyssä on varmaan se, että tätä
toimintaa, jota nämä lautakunnat kannattivat, päästäisiin toteuttamaan.
Kuten täällä on mainittu, näitä toteuttajia on jo hyvin paljon, ja sille
täytyy antaa täysi tuki. Kassandra, Monika-Naiset ja myös leikkipuistot
tekevät kaikki tätä arvokasta toimintaa ja Familie Clubilla on omansa,
tosin Vuosaaressa ei juurikaan.
Meidän ryhmässämme käytiin keskustelua siitä, että olennaista olisi
antaa nyt tälle toiminnalle tukea ja ohjata myös näitä tiloja, esim.
leikkipuistoja, toimimaan yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen
kanssa. Vuosaaren leikkipuistoissa myös toisessa,
Lohikäärmepuistossa, on ongelmana, että niitä tiloja ei ole saatu
peruskorjattua. Eli aion tehdä tänään aloitteen, että tätä yhteistä
toimintaa lähdetään selvittämään näiden usean hallintokunnan kanssa
yhteistyössä ja myös selvitetään näiden leikkipuistojen, jotka olisivat
nimenomaan erinomaisia kohtaamispaikkoja sekä maahanmuuttajille
mutta integraation kannalta myös kaikille muille asukkaille, niin niiden
tilojen tulevaisuutta selvitetään.
Kansalaisaloitteen osalta, kuten täällä on todettu, niin voi sanoa, että
ne tärkeään aiheeseen osuvat, mutta kuten täällä on puheenvuoroissa
todettu, niin halutaan keskittyä tukemaan jo olemassa olevia toimintoja
niin, että voidaan ylläpitää niitä toimintoja, jotka ovat hyvin lähteneet
käyntiin.
Tämä leikkipuistokysymys on todella tärkeä. Olen yhdessä eri
virastojen kanssa käynnistämässä leikkipuistoihin
maahanmuuttajataustaisille äideille suomen kielen opetusta. Tämä on
tänä keväänä käynnistymässä, ja se tulee laajenemaan. Ja tämä on
nimenomaan sentyyppistä toimintaa, joka aktivoi varsinkin myös
maahanmuuttajataustaisia naisia ja integroi heitä osaksi yhteiskuntaa
ja samalla myös ? virikkeelliseen toimintaan mukaan ja sitä kautta
tutuksi myös päiväkotitoimintaan. Eli kaikkea tätä tarvitaan, mutta
tämän aloitteen osalta nyt ei edetä tänä vuonna Vuosaaressa, mutta
tämän asian osalta kyllä tehdään koko ajan ? enemmän resursseja
erityisesti maahanmuuttajien toimintaedellytysten ? . Erityisesti
naisten osalta on tehty monia toimia ja tullaan jatkamaan tätä työtä, ja
varmasti tämäkin hanke on vielä siellä takaraivossa muistissa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minäkin olen tyytyväinen tähän apulaiskaupunginjohtajan vastaukseen,
tämä on hyvin seikkaperäinen ja selkeä tämä vastaus. Kuten tästä
tekstistä näkee, kaupunkihan tukee hyvin laajamittaisesti
maahanmuuttajanaisten ja -perheiden järjestöjä ja toimintaa,
nimenomaan Kassandran, Monika-Naisten ja Familia Clubin kautta.
Näissä kaikissa tehdään erittäin hyvää maahanmuuttajatyötä ja
perhetyötä. Nämä ovat selvästi tällaisia järjestäjätahoja eikä niin kuin
tämä esitys on nyt, että on kahden yksittäisen ihmisen tekemä aloite.
Jos tämä kahden yksittäisen ihmisen tekemä aloite toteutettaisiin, se
johtaisi kyllä siihen, että maahanmuuttajanaisten kotoutuminen
hidastuisi, koska tässä hankkeessa sitten taas maahanmuuttajanaiset
laitettaisiin vain puuhaamaan enemmän keskenään, kun kuitenkin on
tarkoitus ja tavoite, että kaikista tulisi, että he ryhtyisivät objekteista
subjekteiksi, jolloin he oikeasti olisivat osa suomalaista yhteiskuntaa ja
aktiivisia toimijoita kaikessa siinä, mitä me muutkin teemme, eikä niin,
että vain ovat erikseen omissa ryhmissään.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen Vesikansan, Pakarisen ja apulaiskaupunginjohtaja Haataisen
kanssa aivan samaa mieltä siitä, että näitä maahanmuuttajanaisia
täytyy todella tukea. Sen vuoksi olenkin tämän Kassandra ry:n jäsen ja
käynyt paljon heidän tilaisuuksissaan. Se on aivan erinomaista
toimintaa. Nyt olisi paras, että me todella tukisimme näitä jo olemassa
olevia rakenteita. Jos siis tässä Vuosaaren kartanossa on päiväkoti, voi
olla vaikea löytää sille taas vastaavasti tilaa, mutta pidetään muistissa
tämä hyvä aloite.
Hyvät valtuutetut.
On sanottu jo hyvää ja kaunista ja olennaista asiaa tästä
kysymyksestä, josta varmasti monet meistä ovat samaa mieltä ja
jakavat tämän erityisesti apulaiskaupunginjohtaja Haataisen
näkökulman siitä, että keskitytään nyt olemassa olevien järjestöjen ja
verkostojen tukemiseen ja nyt jo käynnissä olevien hankkeiden
ylläpitämiseen. Aloitteen tekijäthän toivoivat, että Vuosaaren kartano
vuokrattaisiin maahanmuuttajanaisten kulttuurikeskukseksi Caisan
rinnalle. Tässä tietysti tämä itse asia on tärkeä, kannattaa odottaa ja
katsoa nyt Caisan kohtaloa ja tulevaisuutta. Mutta ennen kaikkea tämä
ajankohtaistaa kysymyksen taas Helsingin historiallisten kartanoiden
kohtalosta ja käytöstä, josta toivoisin, että aikaa myöten saataisiin
kunnon selonteko ja selvitys.
On kiinnostavaa ja olennaista, tietysti näitä vanhoja historiallisia
kartanoita käytetään sairaala-, päiväkoti- ja sosiaaliseen toimintaan,
mutta tietysti toivoisi, että niissä myös olisi itsellistä kulttuuritoimintaa.
Maahanmuuttajanaisten kannalta sopii todella yhtyä tähän
mielipiteeseen, että yhteistyö ja integroiva lähtökohta on
tarkoituksenmukaista. Tietysti voisi katsoa Vuotalon merkitystä, samoin
koulujen, eri kaupunginosissa olevien koulujen merkitystä ja
avoimuuspolitiikkaa, ja tässä suhteessa maahanmuuttajien
integraatiotyö voisi entistä olennaisemmin tapahtua myös kouluissa
iltapäivällä ja iltaisin. Asia kannattaa pitää mielessä ja selvittää
edelleenkin.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kannatan Tea Vikstedtin tekemää toivomuspontta, jonka mukaan
kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää mahdollisia
yhteiskäyttöisiä tiloja matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa varten
maahanmuuttajanaisille.
Tässä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja sen puolesta, että tulee
tukea näitä jo nykyisiä rakenteita. Tämä on erinomaisen hyvä tavoite, ja
niin täytyy tehdä. Samaten apulaiskaupunginjohtaja Haatainen otti
erinomaisen näkökulman tähän asiaan, eli nimenomaan tämä
leikkipuistojen toiminnan lisääminen, ja siinä nimenomaan tavoitteena
myös tämä integraatio, että siellä kohtaavat sitten
maahanmuuttajanaiset ja
-lapset sekä kantasuomalaiset. Pitäisin kyllä tärkeänä, että tätä
selvitettäisiin, ei välttämättä tämän aloitteen lähtökohdista suoraan
vaan että lähdettäisiin hakemaan nimenomaan tällaisia tiloja, joita on jo
käytössä ja voitaisiin avata kulttuuritoiminnalle.
Pidän itse tärkeänä myös sitä, että nimenomaan
maahanmuuttajanaisille kohdennettuja kulttuuripalveluja ja myös muuta
toimintaa olisi, koska sillä tavalla heidät saataisiin mukaan Helsingin
toimintaan ja helsinkiläisten keskuuteen. Monestihan näillä
maahanmuuttajanaisilla on myös kielen kanssa vaikeuksia, ja tällainen
kulttuurin kautta lähestyminen saattaisi tuoda kielen oppimiseen ja
suomalaisen yhteiskunnan oppimiseen hyviä asioita.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiitän apulaiskaupunginjohtajaa hyvin seikkaperäisestä ja selkeästä
vastauksesta tähän kansalaisaloitteeseen. Muistutan meitä
valtuutettuja siitä, että olemme itse päättäneet leikata puistoinvestoinnit
neljännekseen seuraavien lähivuosien aikana. Se tulee myös
heijastumaan leikkipuistotoimintaan ja siihen resursointiin, ja toivoinkin,
että apulaiskaupunginjohtajan hieno hanke leikkipuistotoiminnan
kehittämiseksi myös saa siihen tarvittavat resurssit.
Kiitos.
Ensinnäkin valtuutettu Niemiselle: me olemme itse päättäneet
panostaa lisää maahanmuuttajien, erityisesti maahanmuuttajanaisten
kotouttamiseen. Tässä aloitteessa ei ole kysymys koko Vuosaaren
kartanosta vaan sen tilojen käytöstä tavalla, jossa voidaan yhdistää
muutakin toimintaa kuin maahanmuuttajien kulttuurikeskus niihin
tiloihin.
Taloudellisesti kyse on pienistä summista ja asiasta, johon on tarvetta
panostaa lisää. Maahanmuuttajia on eri puolilla Helsinkiä. Heillä on
monenlaisia yhteisöjä, monenlaista aktiivisuutta. Ei ole syytä asettaa
jotenkin virkamiesmäisesti päältäpäin vaatimusta, että kaikki
maahanmuuttajatoiminta pitää keskittää kaupungille sopiviin yksiin
muotteihin. Emme me vaadi sitä minkään muunkaan väestöryhmän
osalta vaan ymmärrämme monimuotoisuuden tärkeyden myös ja
varsinkin silloin, kun on kyse kansalaisjärjestöjen omaehtoisesta
toiminnasta. Ja siitähän tässä myös on kyse, ei vain siitä, että me
kotoutamme, vaan myös siitä, miten maahanmuuttajanaiset voivat itse
osallistua, itse toimia, itse kotiutua, itse kehittää jotain. Esim.
leikkipuistojen, koulujen, päivähoidon toimenpiteet, joihin
apulaiskaupunginjohtaja leikkipuistojen osalta viittasi hyvin aiheellisesti,
ovat tärkeitä, mutta ne ovat tässä suhteessa eri asia kuin se, että me
edistäisimme maahanmuuttajanaisten mahdollisuutta itse osallistua
haluamallaan tavalla.
Valtuutettu Abdulla
Kiitos, puheenjohtaja.
Otin puheenvuoron siltä varalta, kun nämä aloitteen tekijät aikoinaan
ottivat minuun yhteyttä, esim. Ritva itse otti yhteyttä, niin minä en ole
hirveästi lämmennyt tähän kartanon tilaan, koska pelkäsin
nimenomaan näitä asioita, mitkä Sanna Vesikansa on ilmoittanut,
kosteusvauriota ja remontin tarvetta. Mutta ylipäätään se, mitä
maahanmuuttajat tarvitsevat, niin maahanmuuttajat tarvitsevat myös
integroituja palveluja ja lähialueella omaa itse järjestettyä ohjelmaa.
Itse paneeleissa kiertelin, ja monet naiset itse ilmoittivat myös, että
heillä on aika ahdas asunto ja perheet asuvat ahtaasti, heillä on paljon
lapsia suurilla perheillä. Naiset kyllä kaipaavat oikeasti omia tiloja,
sellaista vapaamuotoista iltapäivisin ja joskus aamulla, kun lapset ovat
koulussa. He voivat itse tavata ja myös vaihtaa kuulumisia. Kyllä näitä
vapaamuotoisia tiloja tarvitaan kaupunkiin ympäriinsä oikeastaan.
Vierastan oikeastaan suoraan sellaista ajattelutapaa ja menettelyä, että
aina kun maahanmuuttajat pyytävät jotain, ajatellaan, että he itse
syrjäytyvät johonkin. Maahanmuuttajien tarvitsee olla suomalaisten
kanssa tekemisissä, ihmiset tarvitsevat myös omille asioilleen ja omille
tarpeilleen, jos he osaavat niin tehdä, ja aktivoi heitä myös sitä kautta,
että he pystyvät itse tuottamaan jotakin asioita ja viettävät niiden
asioiden kanssa oman aikansa. Ei se tarvitse kaikki olla aina
suomalaisten kanssa. Ei se ketään syrjäytä, jos he tekevät omillaan
joskus ja tekevät suomalaisten kanssa yhdessä. Paras asia on, että
kaikki sovimme yhdessä.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Meillä nuorisolautakunnassa pyritään siihen, ettei erilaisia, sanotaan
maahanmuuttaja-, miten vaan, näiden nuorten ihmisten leirejä pääse
muodostumaan vaan että kaikki, esim. on tällainen palloiluseura, että
se olisi kaikille nuorille. Minusta se on todella hyvä muoto. Samaa
toivoisi tällaisen, jos tämä Vuosaaren kartano otetaan käyttöön – ja
toivottavasti otetaan – että se on kaikille ihmisille, kaikille
helsinkiläisille.
Kiitos.
Ihmettelen puheenjohtajan tulkintaa ja esitän, että puheenjohtaja lukisi
uudelleen sekä tämän kuntalaisaloitteen että oman ponsiesityksen.
Kuntalaisaloitteessa esitetään Vuosaaren kartanon tilojen vuokraamista
maahanmuuttajanaisten kulttuurikeskukselle, joka perustettaisiin ja
erilaisia muita tähän liittyviä toimenpiteitä. Siinä esitetään vuokraamista
maahanmuuttajanaisten kulttuurikeskuksen perustamiseksi. Minä
esitän tässä ponnessa, jota perustelin kaikkien asiantuntijalautakuntien
ja virastojen lausunnoilla, että selvitetään mahdollisuudet
maahanmuuttajanaisten kulttuurikeskuksen tai vastaavan toiminnan
toteuttamiseen noissa tiloissa jne. Pidän erittäin omalaatuisena, jos
puheenjohtaja väittää, että tämä ei ole ponsi.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Puheenjohtaja.
Jätän väliin, vaikka ? onkin kesken. Jätän väliin.
Bästa ordförande.
Jag vill bara ta koll för att, en önskan till den demokratigrupp som nu
börjar verka att alla kommuninvånares initiativ som har kommit till oss
de senaste åren, inklusive det av Salme Mattila, att ge oss en möjlighet
och en anledning att ta kontakt till de aktiva kommuninvånarna för att få
idéer och uppmuntran för vår verksamhet. På det sättet kan vi också
stöda den här typen av initiativ som vi tycker är mycket välkomna.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä on kysymys demokratiaa ja asukkaiden
osallistumisvaikutusmahdollisuuksia koskevasta kuntalaisaloitteesta.
Itse tämä asiahan on ollut monella tavalla esillä, ei ainoastaan koko
tämän valtuustokauden vaan pidempäänkin, mutta tällä
valtuustokaudella mm. näiden palveluverkkoratkaisujen yhteydessä,
jolloin näkyy selvästi, että meillä on rakenteellinen ongelma siinä, että
asukkaiden ääni ei kuulu, tai jos kuuluu, sitä ei kuunnella. Valtuuston
strategiaohjelmassa demokratiatavoitteet asetettiin ykkösasiaksi
runsaat kaksi vuotta sitten. Sitä, mihin tämä johtaisi, on nyt selvitelty
siis pari vuotta ja saatu lopulta päätös siitä, että asetetaan työryhmä
selvittämään ohjelmaa ja seurailemaan sitä, jos tässä asiassa jotain
alkaisi tapahtua. Minä toivon, että tämä työryhmän työ etenee vähän
joutuisammin kuin tämä strategiaohjelman ykköskohdan tavoitteen
valmistelu.
Puheenjohtaja.
Toistan nyt suomeksi sen puheenvuoroni, että minun mielestäni on
erinomaisen tärkeää, että me olemme saaneet juuri sopivasti, kun tämä
kaupungin tai meidän demokratiatyöryhmämme aloittaa työnsä, niin
ollaan saatu hyviä kuntalaisten aloitteita, ja ne antavat meille
mahdollisuuden virittää heti tämän työryhmän työn alkuun yhteyksiä
niihin kuntalaisiin, jotka ovat halunneet oma-aloitteisesti toimia tällä
saralla. Vielä korostan sitä, että kansanäänestyksiin on meillä
perinteisesti nuiva suhtautuminen parlamentaarisen demokratian
Suomessa, mutta haluan korostaa, että nuivuus usein käyttää
argumenttia, jota 100 vuotta sitten käytettiin yleistä ja yhtäläistä
äänioikeutta vastaan, nimittäin sitä argumenttia, että kuntalaisten oma
päätösvalta suoran demokratian kautta voi olla uhaksi sille, että tulee
vääriä tuloksia. Pitää muistaa, että väärä tulos ei voi olla koskaan syy
kääntyä demokratiaa vastaan. Tällaiset terveiset vaan tälle työryhmälle,
jonne itse pääsen nyt mukavasti mukaan.
Kiitos.
Puheenjohtaja.
Kuten juuri kuulimme, kaupunki on asettanut demokratiatyöryhmän.
Ryhmään on valittu mielestäni erittäin hyviä henkilöitä pohtimaan tätä
laajaa ja tärkeää kysymystä. Kuitenkin täytyy sanoa, että Suomen
kaltaisessa maassa edustuksellinen demokratia on ehkä Euroopan ellei
maailman ihan kärkiluokkaa. En usko, että demokratiavaje on kovin
suuri maassa, jossa ensinnäkin on 200 kansanedustajaa ja vain 5,5
miljoonaa asukasta. Meitä on täällä 85 henkeä, toinen toistaan
viisaampia, niin kuin tiedämme, ja asukkaita on 560 000, 570 000.
Nämä suhdeluvut ovat erittäin hyviä.
Nyt sitten on ihan toinen juttu, että tuleeko kaikki äänet aina kuultua.
Siitä voidaan varmasti väitellä pitkäänkin. Mutta ne, jotka
voimakkaimmin vaativat suoraa demokratiaa ja lisää demokratiaa, ovat
niitä, jotka demokraattisessa järjestelmässä yleensä jäävät
vähemmistöön. Ei se sen kummallisempaa ole ollut, ei nyt eikä
myöhemmin. Tämä kehitys on nähty vuosikymmenien ja vuosisatojen
saatossa. Demokratia ei ole ehkä sataa vuotta vanha, mutta
lähestulkoon, Suomessa, ja siinä mielessä, kyllä minä olen vakuuttunut
siitä, että täällä jos missä kuullaan ja ymmärretään se, mitä kansa
sanoo. Minusta viimeksi nähty vaalitulos on siitä erinomainen
esimerkki. Jokainen voi tykönänsä pohtia, että menikö se hyvin vai
huonosti, mutta kansan tahto tuli selvästi esille, ja siinä mielessä
edustuksellisuus kyllä toimii.
Kokonaan toinen juttu on, että kun en kuule ääntäni kovin hyvin, niin ?
menossa remonttiin, vai eikö tämä mikrofoni ole päällä?
Välihuuto!
Kuvakaan ei näy. Sitten tietysti turhaan ? , mutta kuitenkin, uskoisin,
että jos tekniikka nyt kuulee, kuuleeko tekniikka, niin laittakaa tämä
mikrofoni ? .
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja.
Siitäkin huolimatta tulin tänne eteen, jos saattaa hieman häiritä.
Arvoisat valtuutetut.
Tämä kuntalaisten aloite on erittäin tärkeä aloite. Minä todellakin uskon
vahvasti siihen, että tämä vastaperustettu demokratiatyöryhmä
suhtautuu tähän aloitteeseen ja yleensä kaupunkilaisten osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen ihan vakavasti. Me kaikki
tiedämme, että edustuksellisen demokratian lisäksi me tarvitsemme
aidosti kaupunkilaisten mukanaoloa, kaupunkilaisten ideoita,
kaupunkilaisten näkemyksiä siihen, miten me voisimme kehittää
parempaa Helsinkiä ja sellaista Helsinkiä, johon asukkaat voivat omilla
asuinalueillaan vaikuttaa nykyistä paremmin. Sen takia minusta oli
tavattoman tärkeää, että tähän työryhmään, joka
kaupunginhallituksessa perustettiin, nimettiin myös edustajat kaikista
valtuustoryhmistä, eli siltä osin kaikki valtuustoryhmät voivat myös
omalta osaltaan olla mukana tässä.
Mutta kuten sanoin, ei se riitä, että me poliitikot mietimme, miten sitä
demokratiaa pitää kehittää, vaan ainakin Vasemmistoliiton
valtuustoryhmässä me otamme tämän sillä tavoin haasteellisesti
vastaan, että me aiomme myös mennä turuille ja toreille ja
nimenomaan saada sieltä asukkaiden näkemyksiä tähän prosessiin
mukaan. Ja se on se olennainen asia, miten me saamme kerättyä
tuolta ihmisten näkemyksiä, mihin asioihin he haluavat olla aidosti
vaikuttamassa, myös pohtia sitä, tarvitaanko Helsingissä esim.
kaupunginosavaltuustoja.
Välihuuto!
Hienoa, nyt oli jo vastaus, että ei tarvita. Minusta sitä pitää kysyä
Helsingin asukkailta. Vastausta ei kuulu meidän antaa vaan lähteä
kysymään sitä ihmisiltä.
Eli tärkeä prosessi on laitettu vireille, se on haaste, ja nimenomaan se
on haaste meille siksi, että jos me emme saa jotain aitoa muutosta
aikaiseksi, kansalaisten pettymys tulee varmasti olemaan suuri.
Kiitos, puheenjohtaja.
Suomessa on todella kansanedustajia tuollainen parisataa, mutta tämä
demokratian luominen ja kansalaisten kuuleminen on varsin uusi asia
vieläkin ja, niin kuin sanoin, verrattuna johonkin muuhun Euroopan
maahan. Mielestäni kansanedustajien pitäisi ensinnäkin olla paremmin
tavoitettavissa, samoin valtuutetut, meikäläiset täällä näin, mitä me
lääräämme, että kansalaisäänestys voisi toimia muutenkin kuin
lehdissä, missä on sitten keltaista, anteeksi, vihreää ja punaista janaa,
on ja ei. Ja tämä uusi työryhmä nyt, joka alkaa tällaista asiaa
tutkimaan, niin on huomioitava, että nythän kansan äänestysinto on
aika huipussaan, eli eiköhän kannattaisi siihenkin, niin kuin Bogomoloff
mainitsi tuossa, niin…
Kiitos, ei muuta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Hyvä esimerkki kaupungissamme suorasta kuulemisesta ja
kouluikäisten lasten perheiden vaikuttamisen mahdollisuuksista on
koulujen johtokunnat. Ne valitaan valtuustokaudeksi. Lasten
vanhemmat kutsutaan suoralla kirjeellä koululle vanhempien
kokoukseen. Läsnäolo on mahdollista kaikille kuntalaisille. Siellä
ehdotetaan vanhempien ehdokkaat koulun johtokuntaan, ja koulun
virkamiehistö tulee, rehtori, esittelijäksi. Opettajat ja muu henkilökunta
ovat edustettuina. Minusta tämä on sitä paikallista demokratiaa tämän
kohderyhmän asioissa, ja vielä oikeutena on vaikuttaa koulun asioihin
koulun budjetin kautta ja puitteissa, ja samalla vaikutetaan kunkin
koulupiirin kouluikäisten perheiden arjen elämään. On se sitten
liikennettä, liikennevaloja ja ympäristöjä, puistoja, minä väitän, että
monen koulun johtokunta on se aloitepaja, jossa lähidemokratiaan
kuuluvia arkiasioita hoidetaan.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tulen tänne eteen, koska tässä tietotekniikan luvatussa
pääkaupungissa ei monen vuoden kuluessa ole saatu näitä
kokoustekniikoita edes alkeellisella tavalla toimimaan. Ehkä tämä
kuuluu nyt paremmin puheenjohtajallekin.
Minusta on myös hyvä, että tänne on kaupunginhallitus päättänyt
perustaa demokratiatyöryhmän, ja odotan sen työtä suurella
mielenkiinnolla ja jonkunmoisella optimismillakin. Minusta ei ole syytä
vähätellä niitä demokratiaongelmia, joita meillä on – esim. valtuutettu
Urhon mainitsemat koulujen johtokunnat. Ne ovat muutaman vuoden
välein saaneet vastustaa esityksiä, joita virkamiehet ovat valmistelleet
erilaisten konsulttifirmojen avustuksella siitä, että lopetettaisiin
kymmeniä kouluja tai tehtäisiin joitain muita ratkaisuja, joita nämä
johtokunnat eivät ole pitäneet lainkaan tarpeellisena.
Eli meillä oikeastaan tämä asioiden valmistelu ei lähde ihmisten
tarpeista, palvelujen tarpeista, vaan se lähtee hyvin usein jostain
muusta logiikasta. Ja asukkaat erilaisin tavoin joutuvat nousemaan
vastarintaan torjuakseen näitä ehdotuksia ja välillä onnistuvatkin siinä,
niin kuin näissä lähipalvelujen puolustamisissa onneksi on usein
käynyt. Mutta eihän näin pitäisi kuntien hallinnon toimia, jonka pitäisi
olla perustuslain mukaan kuntalaisten itsehallinnon muoto, jossa
kuntalaisten pitäisi olla itse päättämässä asioista, vaikuttamassa niiden
valmisteluun ja jopa osallistumassa tietyssä määrin niiden
toimeenpanoon.
Eli minä näen, että tälle demokratiatyöryhmälle on erittäin suuri haaste
ensinnäkin luoda tähän kaupunkiin pysyviä osallistumisen,
vaikuttamisen ja demokratian muotoja lisää tämän valtuuston ja
lautakuntien rinnalle. Toiseksi demokratiatyöryhmälle on iso haaste se,
miten palautetaan demokratian piiriin ne monilukuiset päätökset, jotka
ovat karanneet valtuuston ja lautakuntienkin hallinnasta erinäköisiin
yhtiöiden johtokuntiin, konsulttifirmoihin tai virkamiestyöryhmiin,
kuntayhtymiin jne. Ja kolmanneksi, minusta on iso haaste ottaa
käyttöön uutta tapaa valmistella asioita. Jos meillä on
demokratiatyöryhmä, toivoisin, että se toimii toisella tavalla kuin mihin
me olemme tottuneet, että se itse kuulee ensimmäiseksi niitä, joille
pitäisi lisää demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia saada. Eli niin kuin
valtuutettu Wallgrenkin täällä viittasi, kuultaisiin asukkaita ja koottaisiin
heidän evästyksiään ja lähdettäisiin siltä pohjalta rakentamaan
ehdotuksia.
Toivon, että tämän työryhmän työ johtaa siihen, että valtuustoon tulee
syksyllä laaja-alainen demokratiahanke ja me voimme kokonaisuutena
parantaa kunnallista demokratiaa Helsingissä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kun nyt käsittelemme tämän aloitteen osalta kuntalaisten
mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon ja mietimme sitä, että tällä
hetkellä kuntalaisaloite on yksi niitä harvoja suoria keinoja, joilla pystyy
valtuustoon nostamaan teemoja esiin. Olen tämän nostanut
aikaisemminkin, mutta on pakko nostaa nyt, kun keskustelemme
demokratiasta, esiin. Tämä esim. aloite on jätetty reilu vuosi sitten, ja
nyt me siitä keskustelemme, puhumattakaan, että yksi näistä aloitteista
on lähes 2,5 vuotta sitten jätetty.
Olen aikaisemminkin kuntalaisten aloitteiden kohdalla nostanut esiin
sen, että olisi kohtuullista, että näihin vastattaisiin edes hiukan
nopeammin. Monesti ne ovat asioita, jotka vasta, kun keskustellaan
asioista, niin ne on ajat sitten jo päätettyjä tai muita ratkaisuja tullut.
Samalla tavalla kuin 4 kertaa vuodessa valtuutettujen tekemiä aloitteita
käsitellään, pitäisi pyrkiä siihen, että kuntalaiset saavat aloitteisiinsa
järkevässä ajassa vastauksen. Muuten tuntuu siltä, että voi tehdä
aloitteita, mutta mikä merkitys niillä on, kun niitä käsitellään
pahimmassa tapauksessa 2,5 vuotta aloitteen jättämisen jälkeen.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Hakanen jatkoi keskustelua tästä demokratiatyöryhmästä.
Haluan itsekin korostaa sitä, että demokratiatyöryhmästä tulee hakea
konkreettisia, käytännöllisiä ratkaisuja – eli malleja, joita voidaan
käytännössä toteuttaa ja lähteä joko kokeilun kautta tai sitten
laajemmin toteuttamaan. Valtionhallinnossa on paljon tuotettu
demokratiapaperia, kymmeniä, kymmeniä, satoja sivuja, joissa on
kauniita ajatuksia siitä, miten demokratiaa pitäisi lisätä, miten
kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisätä. Sen aloitti jo tätä
edellinen hallitus. Käytännössä ihmisten vaikutusmahdollisuudet
tuntuvat päinvastoin kaventuneen.
Eli on todella tärkeää, että ne ovat konkreettisia ne esitykset, joita
demokratiaryhmästä tuotetaan. Toki teoriaa ja pohdintaa tarvitaan
taustaksi, mutta se käytännönläheisyys on sitten kyllä keskeistä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Puhakka nosti hyvin esiin tämän käytännön näkökulman
tässä asiassa, koska toki, vaikka kaupunkilaisia varmasti tämä
politiikkatasokin kiinnostaa, niin nuo käytännön asiat varmaan vieläkin
enemmän. Useinhan käyttäjillä ja kaupunkilaisilla on erinomaisen
paljon osaamista ja näkemystä siitä, minkälaiset palvelut esim. heitä
eniten hyödyttäisivät. Eli se viisaus ei aina istu virastoissa vaan on
kaupunkilaisten omissakin pääkopissa. Tähän kuntalaisten ja käyttäjien
osallistamiseen, yhteiskehittämiseen, erilaisiin prosesseihin, niin siitä
on erinomaisen paljon hyviä malleja ja työkaluja olemassa Euroopassa
ja Suomessakin. Ei tarvitse oikeastaan muuta kuin lähteä niitä
hyödyntämään ja miettimään, miten niitä lähtee Helsingissä ottamaan
käyttöön ja sillä tavalla systemaattisella tavalla, ettei tarvitse aina
turuille ja toreille mennä kysymään vaan ihan tehdä tällaisia malleja,
joissa tätä hyödynnetään, kun kehitetään esim. terveyspalveluita tai
joukkoliikenneratkaisuita tai muita mahdollisia kunnan palveluita.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Aluksi haluan olla samaa mieltä valtuutettu Arhinmäen kanssa siitä,
että tämä vastausaika, joka tässä aloitteessa 5:kin on reilu vuosi, on
kohtuuttoman pitkä eikä anna oikeastaan hyvää kuvaa. Toivon mukaan
tämä asia nyt tämän keskustelun jälkeen menee sillä tavalla uuteen
valmisteluun, että saamme näitä vastauksia tiiviimmässä tahdissa
vastataksemme ja sitä kautta keskustelun pöydälle. Tässä aloitteessa
Helsingin seuraparlamentti, joka muuten on erinomainen malli
liikuntajärjestöjen läheisestä yhteistyöstä kaupungin kanssa, on
esittänyt erilaisia poikkihallinnollisia ajatuksia siitä, millä tavalla
liikuntapäätöksiä pitäisi tehdä hallinnossa myös, ei vain yhden sektorin,
vaan laajemmin kokonaisuutena.
Haluan tässä kiittää seuraparlamenttia siitä ajatuksesta, joka pitäisi olla
itse asiassa kaikessa päätöksenteossa lähtökohtana, mutta nostaa
samalla myös huoleni toiminnoista, joita tässä kyllä kauniisti –
ymmärrän – kieli keskellä suuta vastaillaan. Kaksi asiaa, jotka heti
nousevat esiin, toinen on koulujen eli opetusviraston ja liikuntaviraston
yhteistyö, ei tässä koulujen iltakäytössä ole edennyt niin nopeasti kuin
sen pitäisi edetä. Eli edelleenkin tilanne on vähän sellainen, että
liikuntapoliittisesti päätökset tehdään väärissä paikoissa. Rehtoreilla on
kouluissa iso rooli, ja on vähän rehtorista kiinni, millä tavalla siellä
liikuntapaikat ja illan tunnit jaetaan. Toivoisin tässä kyllä edistystä. Olen
ollut ottamassa vastaan erästä delegaatiota, joka oli huolestunut tästä
asiasta jo muutama vuosi sitten. Vieläkin me täällä vähän pohdimme,
että miten tässä mennään eteenpäin. Toivon mukaan tämä nyt etenee.
Toinen asia, jossa vastauksessa annetaan aika kaunis kuva, on tämä
suurtapahtumat Helsingissä. Siis kansalliset suurtapahtumat, joissa
esim. koulujen käyttö on ensiarvoisen tärkeää majoituspaikkoina.
Helsinki on tässä kyllä ollut valtavasti muuta Suomea jäljessä.
Meillähän rakennetaan koulut kyllä ihan hyvin sellaisiksi, että ne
toimivat väliaikaisesti majoituskäytössä, jos niin tarvitaan, mutta on ollut
erilaisia ns. vartiointi- ja muita hinnoittelutekijöitä, jotka ovat sitten
estäneet joidenkin kansallisten tapahtumien suurkäytön. Tässä me
olemme ottaneet askeleita kyllä eteenpäin. Toivoisin vielä tiiviimmin
niitä askeleita eteenpäin. Tänne Helsinkiin pitää saada enemmän
kesällä tapahtumia, kansallisia tapahtumia, jotka elävöittävät tätä
kaupunkia, meidän koulukiinteistömme myös sitä kautta paremmin
hyötykäyttöön.
Olen iloinen siitä, että seuraparlamentti tässä on nyt ottanut tavallaan
sen toimen itselleen, mikä heille kuuluu, eli hyödyntää omaa
asiantuntemustaan ja viestittää näistä asioista. Toivon, että tässä
kauniisti vastatut, liikuntaan liittyvät asiat nousevat, esim.
liikuntapoliittisen strategiatyön jälkeen tänne valtuustoonkin enemmän
esille. Nythän me emme täällä käsittele sitä strategiaa, se menee vain
kaupunginhallitukseen, ja minä olen siitä pahoillani, koska olisin
halunnut sitä keskustelua laajemmin pöydälle. Liikunnan merkitys ei ole
vain urheiluseurojen asia, vaan se liittyy läheisesti koko yhteiskuntaan
monella sektorilla.
Kiitos.
Tuossa valtuutettu Bryggare puhui suurtapahtumista, ja minä puhun
enemmän pientapahtumista. Tässä vastauksessa aloitteeseen
sanotaan, että kaupungin tilojen yhteiskäyttöä parannetaan
yhtenäistämällä hallintokuntien tilavarausjärjestelmää, jotta tilat olisivat
mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Tämä on ollut valtuuston toive
kautta aikojen, ja edelleenkin nämä varausjärjestelmät ovat
hallintokuntakohtaisia ja ihan erilaisia. Niinpä tällaisiin pienempiin ja
myös satunnaisiin tapahtumiin ja erilaisiin tarpeisiin on varsin vaikeaa
löytää kaupungin järjestelmistä tietoa siitä, mitä tiloja olisi saatavissa ja
koska ne olisivat vapaita. Sen takia esitän tällaisen toivomusponnen,
olen jakanut tämän kirjallisesti ja laittanut siihen, että ”valtuusto
edellyttää”, mutta ajattelin nyt nöyrästi muuttaa sen niin, että:
Valtuusto toivoo, että kaupungin erilaisten tilojen
varausjärjestelmä yhtenäistetään välittömästi niin, että
vapaana olevat varausajat ovat jatkuvasti näkyvillä ja
tilattavissa yhden varausjärjestelmän kautta.
Tämä auttaisi myös niissä tapauksissa, joissa jatkuvammat tilaukset
eivät toteudukaan, niin silloin ne, joilla on sillä hetkellä lisätarvetta,
voisivat niitä käyttää tehokkaasti. Tämä valtuuston jatkuvasti täällä
esittämä toive, että tilojen monikäyttö lisääntyisi, tulisi paljon paremmin
toteutumaan.
Arvoisa rouva puheenjohtaja.
Siitä on nyt jo muutama vuosi aikaa, kun olin edellisen kerran
opetuslautakunnassa ja kävin seurojen kanssa myös hyvin tiivistä
keskustelua, minun kohdallani yllättäen ennen muuta
jalkapalloseurojen kanssa, näistä koulujen tilavarauksista. Silloin
minulle hyvin vahvasti tuli se näkemys, että tätä tilavarausta pitää
keskittää. Siihen on muutama ihan keskeinen syy. Ensimmäinen on se,
että jos jokainen koulu omalta osaltaan jakaa tiloja, silloin ei huomioida
mitenkään erilaisten seurojen kokoa, harrastelijamääriä, toiminnan
laajuutta. Eli kun meillä on edelleen pulaa tiloista, rajoitettu määrä, niin
olisi kohtuullista, että me keskitetysti pystyisimme arvioimaan eri
seurojen tasapainoa siinä, että ne saavat suhteessa nuorten ja lasten
harrastelijamäärään tiloja. Tämä on ensimmäinen asia. Helposti oli
tilanne se, että vuosikymmeniäkin oli jollain ryhmällä, porukalla
saattanut olla joku vuoro, joka oli tietysti helppo antaa sille, kun
tiedettiin, että ne ovat hoitaneet asiallisesti hommansa, mutta se ei
muuttunut, että pienetkin seurat saattoivat saada suhteettoman paljon
tilaa. Minusta tämä olisi tärkeää seurojen välisen tasa-arvon kannalta.
Toinen syy, miksi pitäisi keskitetysti katsoa, kun on erityyppisiä tarpeita,
että silloin kun kaikki hakevat mahdollisimman paljon itselleen näitä
liikuntatiloja sen vuoksi, kun tiedetään, että niitä on rajallinen määrä.
Yritetään saada mahdollisimman monta vuoroa ja sitten jaetaan seuran
sisällä niitä. Ei tule sellaista järkevää balanssia, että voitaisiin katsoa,
minkä tyyppisiä tarpeita on eri ryhmillä.
Nostan nyt karkean esimerkin siitä. Voi olla, että
juniorijalkapallojoukkue harjoittelee koulusalissa, jossa on peilejä, ja
sitten taas voimisteluseura sellaisessa salissa, jossa olisi
käsipallomaalit. Olisi järkevää, että nämä voisivat vaihtaa suoraan,
katsoa, mikä on millekin ryhmälle sopiva sali eikä niin, että kaikki
hakevat kaikkia saleja, ja sovittaa se toimintansa sen mukaan, mikä on
sopiva sali.
Näistä kahdesta syystä on tärkeää, että jos ei kaupunginlaajuisesti niin
ainakin suurpiirikohtaisesti katsottaisiin läpi sitä, että tasaisesti seurojen
koon ja harrastajamäärän mukaan jaettaisiin niitä vuoroja ja
katsottaisiin myös, mitkä eri lajeille, on kysymys tanssista,
voimistelusta, jalkapallosta, koripallosta, mitkä ovat sopivia saleja.
Silloin kun minä tätä vein opetuslautakunnassa eteenpäin, se lähti sillä
tavalla liikkeelle, että Itä-Helsingin suunnalla pidettiin rehtoreiden
yhteiskokous, jossa vähän mietittiin, miten eri koulut näitä jakavat.
Myönnän, että en ole sen jälkeen seurannut kovin hyvin tilannetta,
mutta tämä aloite vaikuttaisi siltä, että se kokeilu ei ole edennyt
toivotulla tavalla eteenpäin. Täällä voivat tarkemmin opetustoimea tällä
hetkellä seuraavat tätä asiaa kommentoida.
Mutta nämä ovat minusta kaksi syytä, että vaikka pieni on kaunista,
suuri on byrokraattista, niin tässä tapauksessa jonkinlainen esim. 7
suurpiirin osalta keskitetty järjestelmä jo toisi parempia tuloksia niin
salien osalta kuin eri seurojen tasa-arvon osalta.
Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, on nimenomaan se, jonka
valtuutettu Bryggare nosti esille, eli se, että pitää majoitustiloissa olla
järkevät hinnat ja kaupungin pitää tukea sitä, että tänne saadaan isoja
tapahtumia. Ne ovat pienille yrittäjille, kaupungin värikkyydelle, sille että
tapahtuu, erittäin tärkeitä. Esim. jos vertaa Helsinki Cupia ja Gothia
Cupia, niin Helsinki Cup maksaa vuodessa valtavasti kaupungille, kun
Gothia Cup taas vastaavasti Göteborgin kaupungilta saa maksuttomat
joukkoliikenneliput, ei tarvitse maksaa vuokria. Eli tämä on iso
kysymys.
Viimeisenä sanon sen, että tällaisten suurten tilaisuuksien yhteydessä
kaupungin tiloja ei pidä vuokrata yksityisille yrittäjille, jotka tekevät
esim. majoitustoimintaa bisneksenä siinä sivussa jonkun turnauksen
osalla.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
Hallintokuntien yhteistyö on tärkeää. Esim. liikuntaviraston EasySport-
toiminta on erinomaista, mutta tämän toiminnan kannalta on
ratkaisevan tärkeää, että opetusvirasto markkinoi tai ainakin tiedottaa
kattavasti tästä toiminnasta. Toinen tärkeä rajapinta muodostuu
koulujen urheilusalien iltakäytöstä. On erinomaista, että liikuntavirasto
vuokraa opetusvirastolta näitä tiloja, liikuntavirasto saa tiloja ja
opetusvirasto rahaa.
Tämän sinänsä hyvän asian toteutuksessa on kuitenkin yksi seikka,
joka on järjestetty epätarkoituksenmukaisesti. Tuntuu oudolta, että
opetusvirasto jakaa urheiluseuroille liikuntaviraston vuokraamat tilat.
Liikuntavirastohan maksaa tiloista tietääkseni vähän yli miljoona euroa,
lisäksi urheiluseurat maksavat joitakin satoja tuhansia.
Tilojen tarkoituksenmukaiseen jakamiseen tarvittava asiantuntemus on
liikuntavirastossa, jolla on myös suuri intressi hoitaa asia hyvin.
Opetusvirastolle kyse on selvästi sivuasiasta, koska opetusvirastolle
koulujen urheilutilojen vuokraaminen ei ole ydintoimintaa eikä
asiantuntemus ole tässä liikuntaviraston tasoa. Nykytilanne tuottaa
epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Salibandyryhmä saattaa saada
tilan, jossa on peilejä reunustoilla, mikä tietysti aiheuttaa helposti
rikkoontumista. Pienelle voimisteluryhmälle saatetaan tarjota
koripallokenttää jne. Jotta asia hoituisi jatkossa tarkoituksenmukaisesti,
teen seuraavan toivomusponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että liikuntavirasto
oikeutetaan jakamaan opetusvirastolta vuokraamansa
liikuntatilat urheiluseuroille tarkoituksenmukaisimmaksi
katsomallaan tavalla.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kannatan sekä Kati Peltolan että Ebelingin tekemiä ponsia. Minusta
seuraparlamentin aloite osoittaa oikeastaan osaltaan sitä, että on aika
huono homma, että meillä on pelkästään yksi iso strategiapaperi, ja
silloin meidän ohjauksemme on aika heikko. Silloin kun
liikuntapoliittinen ohjelma käsiteltiin valtuustossa, sellaisessa paperissa
pystyttäisiin paremmin ohjaamaan sitä juuri sillä tavalla kuin
seuraparlamentti on minusta aivan erinomaisesti ajatellut tätä
liikuntapolitiikkaa terveyden ja sosiaalisen eheyden kannalta. Ja myös
sen kannalta, että se on useamman eri hallintokunnan asia.
Seuraparlamentti kiinnittää huomiota ihan olennaisiin asioihin, ja
minusta näitä useampiakin hyviä ehdotuksia, joita he ovat tehneet,
pitäisi tosiaankin vakavasti harkita ja toteuttaa, niin kuin tämä
omavalvonta, että se selvitetään ja myös, mihin useampi valtuutettu on
viitannut, Palmian ja myös kaupungin maksupolitiikkaan. Se estää
järjestämästä ihan asiallisia nuorten ja lasten liikunta- ja
kilpailutapahtumia. Itsekin olin mukana yhden tapahtuman
järjestelyissä, ja todettiin, että Helsinki on pois laskuista, että Vantaalle
se on järjestettävä, täällä ei pysty, maksaa maltaita.
Kiinnitin jo viime vuonna sellaiseen huomiota, että kaupalliset
liikuntayrittäjät ovat saaneet varattua iltakäyttöön jo noin 40 koululta
tiloja. Tämä on esimerkki siitä, että liikuntapolitiikka muotoutuu
markkinoilla, kun sitä ei täältä ohjata. Kouluthan vuokraavat tilansa
sille, joka eniten maksaa, kun koulut maksavat tiloistaan vuokraa taas
opetusvirastolle. Olen aivan samaa mieltä kuin seuraparlamentti, että
liikuntapoliittinen ohjelma tulisi päättää valtuustossa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ensin haluan kysyä valtuutettu Arhinmäeltä, kun te sanoitte, että
kaupungin tiloja ei saa vuokrata ollenkaan yksityisille toimijoille,
minusta se on käsittämätön. Tämä maa ei ole Kuuba, täällä on myös
yksityisiä toimijoita. Tarkoititteko todella sitä, että tämä lause siis
toteutetaan niin kuin te sanotte?
Sitten minä kiinnittäisin huomiota tähän Lauttasaaren tilanteeseen.
Meillä väestö kasvaa koko ajan, meillä oli tämän vuoden alussa 20 000
asukasta, ja liikuntatilat vähenevät. Joten haluaisin kiinnittää
opetuslautakunnan ja liikuntalautakunnan huomion siihen, että tämä
Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntatilasuunnitelma sekä ulko- että
sisätiloilta tulisi käsittelyyn mahdollisimman pian.
Arvoisa rouva puheenjohtaja.
Ymmärrän hyvin, että Kokoomus on luopunut tästä
korvakampanjastaan viime aikoina, koska sen verran huonosti
tunnutaan kuuntelevan tai kuultavan, mitä puhujapöntössä sanottiin. En
missään sanonut niin, että ulkopuoliset eivät saa vuokrata koulujen
tiloja tai kaupungin tiloja ollenkaan. Nostin esille sen, että suurten
nuorten liikuntatapahtumien yhteydessä ei pidä antaa sellaista
tilannetta, kun turnaus järjestää majoituksia koulujen tiloissa osana
turnausta, niin sitten joku yksityinen tekee bisnestä saman turnauksen
majoituksilla. Eli tällaisissa tapauksissa pitää olla niin, että turnauksen
järjestäjä järjestää myös majoituksen, koska Helsingissä on ollut
tapauksia, joissa yksityinen on alkanut tehdä bisnestä ja osa
joukkueista on kuvitellut olevansa turnauksen järjestämässä
majoituksessa vaikka on ollut yksityisen. Eli tällaisissa tilanteissa ei
pidä tehdä bisnestä, mutta en minä puhunut mitään siitä, että yksityisiä
ei saisi ? koskaan.
Kiitos, puheenjohtaja.
Nyt on pakko kyllä käyttää puheenvuoro, nimittäin tämä keskustelu ja
mopo lähtee aivan käsistä. Eli siis kaupalliset yrityksethän saavat tilat,
opetusviraston tilat käyttöönsä ainoastaan silloin, kun niille tiloille ei ole
ketään muita käyttäjiä. Se on aivan viimesijainen käyttäjä. Eli
kannattaahan nyt tietenkin antaa, kun vuokraaja löytyy, jos ei kerran
kukaan muu ole niitä halunnut.
Minä olen myös sitä mieltä, että ei voi olla niin, että ei missään
tapauksessa, vaan se on nimenomaan niin, että se pitää olla
suunniteltu niin, että se toiminta toteuttaa liikuntapoliittisia tavoitteita. Ja
ne tavoitteet pitää asettaa valtuustossa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kaikki toimenpiteet, jotka edistävät ja helpottavat liikuntaa ja
liikuntapaikkojen käyttöä, ovat kannatettavia. Siksi kannatan toisen
kerran valtuutettu Ebelingin toivomuspontta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Samalla kun keskustellaan tässä eri ryhmien saamista
liikuntamahdollisuuksista ja yhteistyöstä kaikkien mahdollisten
toimijoiden kesken liikuntapaikkojen järjestämisestä, haluaisin todella
vielä uudelleen kannustaa kaupunkia ja liikuntavirastoa siihen, että
keskusteltaisiin myös alueellisista liikuntapalveluista ja niiden
toteuttamisesta niin, että huomioidaan sen kyseisen alueen ikärakenne.
Mielestäni kaupunki on laiminlyönyt esim. ulkokuntoilualueiden
järjestämisen seniorikansalaisille, ja niiden rakentaminen tähän
kaupunkiin yhteistyössä seurojen ja yksityisten toimijoiden kesken olisi
ensiarvoisen tärkeää, jos ajatellaan ennaltaehkäisevää toimintaa sekä
nuorison että ikääntyvän väestön kohdalla.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ensin palaan tähän Arto Bryggaren käyttämään puheenvuoroon, joka
oli minulle herätys siitä, että kovin kauan on keskusteltu koulujen
liikuntatilojen iltakäytön yhtenäisestä varausjärjestelmästä. Se oli
ennen yksittäisillä kouluilla, sitten sitä keskitettiin opetusvirastoon.
Koska monessa kaupunginosassa nämä koulujen liikuntatilat ovat
oikeastaan ne ainoat liikuntatilat, ei ole muita liikuntatiloja, niin ainakin
jollain lailla pitäisi nyt kartoittaa, että olisiko se vuokraava taho
iltakäytölle joku muu kuin opetusvirasto, jos niin paljon palautetta tulee
tästä iltatilojen vuokrauksesta. Ehkä ne jakoperusteet olisivat silloin
yhtenäisimmin sen alueen palvelujen kysyntää vastaavat.
Sirpa Asko-Seljavaara otti tämän Lauttasaaren, ja minä tiedän, ettei
kannata sanoa koko sanaa ”saari”. Meillä liikuntatilat ovat juuri ne mitä
ovat kouluilla. Siellä on kaksi alakoulua, joissa on hyvin pienet
liikuntasalit. Eli aina kun tytöt ovat jumpassa sisällä, sitten pojat
pelaavat sählyä ulkona. Lauttasaaren yhteiskoululla on suuri
liikuntasali. Se on yksityinen koulu, se on se kaupungin suuri liikuntatila
koko sille kaupunginosalle. Siihen on pitkään anottu liikuntalisätilaa. Se
hanke olisi useamman viraston tai useamman toimijan yhteishanke, se
on käyty täällä taloushallinnossa läpi. Siinä olisivat mukana
opetustoimi, liikuntatoimi ja mahdollisesti yksityinen kannatusyhdistys
koululta. Se on hautautunut vuosi vuoden jälkeen, ihan hyvä hanke
sinänsä. Oppilasmäärien lisääntyessä ja kansalaisten ja täällä
valtuutettujen puhuessa siitä, että liikunnan määrää pitää nuorisolle
lisätä, minä toivon, että tämä hanke etenee. Joko niin, että tähän ei
voida ryhtyä tai niin, että hankkeeseen saadaan tuki. Toivon sen
kaupunginhallitukseen mahdollisimman nopeasti.
Arvoisa puheenjohtaja.
Aluksi haluan myös kannattaa kahta täällä tehtyä pontta, jotka tekivät
Kati Peltola ja Mika Ebeling. Mielestäni tämä ongelma on juuri se, että
kaikki koulut meillä eivät ole avoinna iltakäytölle. Se on mielestäni
kaupungin tilojen hukkakäyttöä. Koska tämä viesti tulee niin vahvana
eri seuroilta, että tiloja ei saa ja järkevään aikaan, niin täytyisihän silloin
kaikki meidän koulut, joissa on liikuntasalit – ja valtaosassa ne on –
avata.
Omalta lähialueeltani on 4 koulua, joista kahdessa on iltatoimintaa ja
kaksi on täysin pimeänä. Näiltä kahdelta lähikoululta, joissa on
iltavahtimestaripalvelut, niin sieltä eivät yksityiset tai pienemmät
porukat niin sanotusti saa aikoja, koska heillä vastataan aina, että ”ne
on jo vuosia sitten varattu eri liikuntajärjestöille”. Se kysymys, että miksi
sitten ei saada näitä kahta muuta lähikoulua avoimeksi, niin aina
törmätään tähän, että iltavahtimestaripalveluita ei saa.
Olen tehnyt viime vuonnakin aloitteen, että kun oli näitä ideoita ja miten
työllistää ja miten kehittää kaupunkia, että jokaiselle koululle palkataan
iltavahtimestari ja siten tilat olisivat tehokkaassa käytössä. tuntuu, että
se olisi todellakin pieni raha. Toinen ratkaisuvaihtoehto sitten olisi tämä
Mika Ebelingin esittämä, että annetaan ne liikuntavirastolle. Ehkä
liikuntavirasto sitten hoitaisi iltavahtimestaripalvelut ja sitä kautta
valvonnan, tai heillä on varmaankin kulttuuria ja perinnettä siitä, kuinka
seurat velvoitetaan ja vastuutetaan tilojen huolelliseen ja säntilliseen
käyttöön. Siinä mielessä kannatan tätä yhden luukun periaatetta, että
se toteutetaan pikimmiten.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Mielestäni Tarja Tenkula puuttui yhteen tärkeään asiaan. Se on se, että
meillä on itse asiassa tiloja, jotka voisivat olla käytössä mutta eri syistä,
ehkä enemmän hallinnollisista kuin muista syistä, ne ovat kiinni. Minä
tiedän ja kaikki me tiedämme tällä hetkellä, esim. meidän
ikärakenteemme on sentyyppinen, että paine ohjatun liikunnan
järjestämiseen seniorikansalaisille kasvaa moninkertaisesti vuosittain.
Se on erittäin suosittua ja mahtavaa toimintaa. Toivon, että
liikuntavirastossa otetaan nyt lusikka kauniiseen käteen ja aletaan
pohtia eri malleja, joilla nämä meidän kalliit kiinteistöt, joihin on
rakennettu hienot liikuntatilat, saadaan vielä tehokkaampaan käyttöön
silloin, kun ne eivät ole nykyisissä käyttötarpeissa, jotta kaikki alueen
henkilöt saavat tai tuntevat ? Helsingissä.
Kiitos, puheenjohtaja.
En ollut ajatellut nyt kannattaa kyllä kumpaakaan pontta, ja kerron teille
tässä, hyvät valtuutetut ja arvoisa puheenjohtaja, miksi. Siis
systeemihän on, tässä on tullut erilaisia ajatuksia siitä, miten tämä
homma toimii, mutta hommahan toimii niin, että ei siellä kenelläkään
ole vuosikausia aikaisemmin sovittuja systeemejä, vaan jokainenhan
varaa tiettyyn aikaan vuodesta ne tilat sieltä käyttöönsä. Se, mitä se
sitten pyhittäisi, että liikuntavirasto jakaisi ne tilat mieluummin kuin
opetusvirasto, niin siihen en ymmärrä syytä. Eli tiloillahan on muitakin
käyttäjiä kuin liikuntaseurat. Siellä on myös erilaisia kulttuurin
harrastajia ja muita, eli joka tapauksessahan sitten opetusviraston
pitäisi jakaa, vai ottaisiko liikuntavirasto sitten vastuulleen myös
erilaiset kulttuurin harrastajat ja pohtisi heidän tilantarpeensa erikseen.
Eli se on pikkuisen ongelmallisempi juttu.
Ja se mikä siellä on nyt tällä hetkellä vaikeaa, on se, että se systeemi
ei ole tarkoitettu kyllä suoraan sanoen niin isolle kaupungille kuin
Helsingille ja sen tiloille. Eli jos yritätte varata sieltä itsekin jotain tilaa,
se on ? mahdollista, niin se ei käy kovin helposti ja se on
ongelmallista. Nythän on meneillään eri hallintokuntien
tilanvarausjärjestelmien yhdistäminen, ja sen soisin nyt etenevän
nopeasti. Siinä voi tulla tämänsuuntainen ratkaisu, että päätetäänkin
esimerkiksi, että tosiaankin liikuntavirasto vastaa liikuntaseurojen
osalta tilojen myöntämisestä. Se on minulle aivan fine.
Kaikki maksavat ensinnäkin myös saman vuokran. Täällä annettiin
ymmärtää, että ehkä yksityiset maksavat enemmän. Se vuokra on ihan
sama samoista tiloista. Ja meillä ensisijalla aina ovat siellä ne seurat,
jotka saavat tukea liikuntavirastolta, käytännössä lapsille
liikuntaohjelmaa järjestävät seurat. Sitten liikuntavirasto hyvittää näille
seuroille sen vuokran hinnan suurin piirtein. Tämäkin on tietysti ehkä
byrokraattinen ratkaisu ja sitäkin pitää miettiä.
Sanoisin näin, että tässä ei ehkä kannata nyt paloittain lähteä tätä
asiaa ratkaisemaan, vaan yrittää saada nyt se yhteinen
tilanvarausjärjestelmä käyttöön ja sen asian kanssa edetä. Mutta
samaa mieltä olen kaikkien puhujien kanssa siitä, että jotain tälle
asialle täytyy tehdä.
Arvoisa rouva puheenjohtaja.
Pia Pakarinen on opetuslautakunnan puheenjohtaja, joten hän on
hyvässä asemassa siinä, että edistää näitä asioita. Kysyisinkin nyt, että
miten tällä hetkellä opetuslautakunta on edistänyt sitä, että näitä
yhdessä katsottaisiin alueittain ja jaettaisiin oikeudenmukaisesti? Vai
onko se hautautunut täysin se kokeilu, joka silloin tehtiin? Tämähän on
oleellinen kysymys, kun minäkään en ole täysin varma siitä, että onko
tämä Ebelingin esitys juuri näistä syistä, mitä Pia Pakarinen toi esille,
siitä, että on myös muita käyttäjiä, niin voinko suoraan painaa vain
vihreää siitä, että liikuntavirasto nyt jatkossa jakaisi. Mutta oleellista on
se, että se pitää tehdä järjestelmällisesti alueittain huomioiden liikunta-
ja muiden seurojen toiminta, jäsenmäärä, tarpeet.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Pakarisen puheenvuoron johdosta haluan todeta
seuraavaa:
Kysymys on siitä, että liikuntavirasto saisi jakaa ne vuorot, jotka se
vuokraa opetusvirastolta, liikuntakäyttöön. Siihen sillä on erityinen
asiantuntemus, ja siihen sillä on erityinen intressi hoitaa se hyvin. Sen
takia minusta tämä on tarkoituksenmukaisempaa tältä osin toimia näin
kuin nykykäytäntö.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Sen verran tähän nyt haluan vielä todeta, että sehän menee niin päin,
että liikuntavirasto sitten maksaa näille seuroille sen vuokran, eli se ei
opetusvirastolta vuokraa suoraan. Se tekeekin tästä systeemistä
hieman komplisoidumman.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen tyytyväinen tähän kaupunginhallituksen päätökseen mutta
haluaisin kuitenkin varmistaa sen, että tätä Lauttasaaren vesitornia ei
pureta, koska se on meille lauttasaarelaisille maamerkki ja symboli ja
me haluaisimme säilyttää sen, mutta sille pitäisi löytää jokin muu käyttö
kuin pelkkä muistomerkki. Sen vuoksi sitä ei pitäisi suojella mutta
säilyttää. Eli tarkoittaako nyt tämä sivulla 25 oleva khs:n päätös sitä,
että me yritämme löytää sille uuden tehtävän, ja vaikka sitä ei kovin
nopeasti löytyisi niin sitä ei purettaisi?
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen katsellut 35 vuotta vesitornia keittiön ikkunastani. Se kuuluu siihen
maisemaan, mutta rapistuessaan vuosikymmenet se alkaa olla
ympäröivälle puistolle ja leikkipaikoille uhka, jotainhan sille täytyy
tehdä. Totta kai on helppo sanoa, että ensin pitäisi löytää
käyttötarkoitus, joka toimisi. Sinne ei mahdu mitään kahvilaa tai mitään
seikkailupuistoa, se on pieni ja ahdas sisältä, sinne ei saada hissiä.
Sille pitää ympäristön turvallisuuden vuoksi saada korjaus.
Peruskorjausta tästä tasosta siihen tasoon, missä sen pitäisi olla, on
noin 3 miljoonaa euroa. Kaupunki ei voi ylläpitää kalliita monumentteja,
ja jotta sille löytyy käyttötarkoitus, sen täytyy löytyä pian. Rahoittajana
ei voi kaupunki toimia ylimääräisille tiloille.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Urho on aivan oikeassa, että kyllä täytyy joku funktio olla
ennen kun ryhdytään kovasti pelastamaan vanhaa vesitornia, joka ei
ole alkuperäisessä käytössä. Joku funktio sille pitää keksiä, jos se
aiotaan siinä pitää. Se, että kun tässä sanottiin, että se on
lauttasaarelainen maamerkki, niin uskon, että lauttasaarelaiset löytää
kotiin kyllä ilman sitä torniakin, jos tiukka paikka tulee. Siinä mielessä
en pidä perusteltuna sen säilyttämistä niin sanotusti hintaan mihin
tahansa, ilman, että sillä on järkevää muuta käyttöä kuin symboliarvo.
Valtuutettu Koskinen
Arvoisa puheenjohtaja.
Toteaisin vain, että käsittääkseni kiinteistövirasto on pyytänyt siitä
tarjouksia. Jos sille löytyy sopivaa käyttöä, niin sitten on hyvä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen yleensä suhtautunut hyvin vakavasti siihen, että kaupungissa
pyritään säilyttämään kaikkea kulttuurihistoriallisesti arvokasta, mutta
minun täytyy myöntää, että minunkin rajani hieman ylittyy, jos se
kulttuurihistoriallisesti arvokas elementti kirjataan niin, että se on
Suomen ensimmäinen sienimuotoinen esijännitettyyn
betonirakentamiseen liittyvä rakennus, joka nyt on siis käytännössä,
niin kuin ihan hyvin vastauksessa kirjoitetaan, ollut toistakymmentä
vuotta aika iso antennien säilytysjalusta. Sitä selvitettiin huolella, ja jos
sinne haluaisi tehdä edes sellaisen paikan, josta voisi katsoa ulos, saati
että siellä saisi juoda kahvia, niin se maksaa 5 miljoonaa euroa.
Äärimmäisen vaikea juuri nyt kuvitella sille käyttötarkoitusta, joten tässä
mielessä mielestäni esitys on hyvin kelvollinen ja perustuu ihan
oikeisiin argumentteihin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Meillä on ollut suunnitelmia, että sen ympärille esim. rakennettaisiin
lasikupu ja siihen tulisi sitten sisäpuolelle toimistoja. Eli kyllä
kaikenlaisia ideoita on Lauttasaaressa ollut, että älkää nyt heti ruvetko
tuomitsemaan. Me olemme ihan tarpeeksi vanhoja rakennelmia
purkaneet tästä kaupungista jo tähän mennessä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Helsingin kaupunki voisi antaa Vapaa katto ry:n vallata tällaisen
sienenmuotoisen vesitornin. Meno säilyisi, koska nythän tämä
Sörkassa oleva talo tullaan purkamaan ja Vapaa katto vaatinee
kaupungilta vastaavat tilat, mutta tämä sieni voisi olla ihan okei –
symboliikkaa, you know.
Pakko tulla vähän hillitsemään tätä huutoäänestystä, että mitä sille
tornille pitää tehdä. Odotellaan nyt hetki, josko sille löytyisi joitain
käyttäjiä kaupungin oman toiminnan ulkopuolelta. Olen hirveän
pahoillani, että Vuosaaren vesitorni purettiin kymmenisen vuotta sitten,
vaikka siihen yhteyteen oli tehty erittäin hyvä
asuinrakentamissuunnitelma, missä tämä Vuosaaren torni olisi ollut
osa tulevaa arava-kämppää. Se oli ihan järjetöntä, että se purettiin
silloin, milloin se nyt purettiinkaan. Ymmärrän kyllä, että tämänkaltainen
sakki purkaisi tästä kaupungista ties mitä, mutta vähän nyt, odotellaan
rauhassa ja mietitään kaikessa rauhassa, mitä kaikkea insinöörit ja
arkkitehdit ja meitä fiksummat ihmiset saavat aikaiseksi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Helistö puhui todella viisaita. Katsotaan nyt, mitä tuon asian
suhteen voidaan tehdä, ja tosiasia on se, että tuollaisia
miljoonainvestointeja kaupungin piikkiin laitettuna pitää kyllä tarkoin,
tarkoin harkita. Myös pitää ottaa turvallisuustekijät huomioon. Se on
hetken kuluttua riski, jos ei sille käyttäjää löydy. Ehkä vielä voitaisiin
odottaa hetken aikaa, että tällaisia tarjokkaita saattaisi löytyä jopa
lauttasaarelaisista yrittäjistä, mitä tietenkin toivon.
Arvoisa puheenjohtaja.
Linnanmäen vesitornin käytöstä on puhuttu kauan, ja sillä oli jo eräitä
hotellisuunnitelmia. Periaatteessa, jos tulee hyviä ideoita, käytettäköön
niitä, jos tulee yksityispuolelta. Toivon kuitenkin, että ensimmäiseksi
otetaan Tallbergin perikuntaan yhteyttä, jos heillä olisi kiinnostusta
vaikka elvyttää lauttaliikenne samalla Lauttasaareen.
Puheenjohtaja.
Ehkä tulen sinne eteen, niin tämä kuuluu paremmin.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kaupunginhallitus esittää tässä tontin vuokraamista osto-optiolla
ilmeisestikin YIT Rakennus Oy:lle, niin että pääkäyttäjäksi tulisi Fingrid.
Myymistä perustellaan työpaikkarakentamisella raideliikenneyhteyden
kannalta hyvälle paikalle ja toiseksi kiinteistöjen myyntituloille asetetulla
tavoitteella, joka pitäisi saavuttaa. Tämä ensin mainittu tavoite on sikäli
kyseenalainen, että juuri hyvän sijaintinsa takia tämä on tyypillisesti
paikka, johon voisi olla kiinnostuneita pitkäaikaisia vuokralaisia
saatavissa hyvinkin. Perustelu myyntitulotavoitteen täyttämisestä taas
on vähänkin pidemmällä aikataululla parissakin mielessä
kyseenalainen.
Ensinnäkin tällaisen kiinteän myyntitulotavoitteen asettaminen ja
julkistaminen näillä markkinoilla jopa heikentää sen saavuttamisen
mahdollisuuksia, koska kaikki tietävät silloin, mitä kaupunki tarkkaan
ottaen yrittää ja ottavat sen huomioon omaksi edukseen. Toisaalta
todennäköisesti tuosta tontista saa muutaman vuoden kuluttua
paremman hinnan ja pitkäaikaisella vuokrasopimuksella siitä saa
vuosien saatossa yhteensä taatusti enemmän kuin tällä kaupalla.
Tällaisilla perusteluilla esitän, että asia palautetaan
uudelleenvalmisteltavaksi niin, että tontin vuokrasopimukseen ei sisälly
Valtuutettu Koskinen
Toteaisin vaan, että siinä on kaava ollut hyvin pitkään ja tontti ollut
hyvin vajaassa käytössä, että erittäin hyvä ratkaisu, että siihen löytyy
nyt käyttäjä ja rakentaa siihen 16 000 neliötä ja saadaan hyviä
veronmaksajia Helsinkiin.
Täällä on todettu, että pitäisi tehdä sopimus tästä maankäytöstä, ja
täältä ei nyt ilmene, ennen kun tämä asia käsitellään, että onko siitä
tehty tämä sopimus vai ei ole. Jos apulaiskaupunginjohtaja sattuisi
tietämään.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
_______________________ _______________________
Minerva Krohn Tiina Teppo
puheenjohtaja päätösvalmisteluyksikön päällikkö
ordförande chef beslutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
_______________________ _______________________
Osmo Soininvaara Heikki Karu
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
