HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
5 – 2011
Kokousaika: 16.3.2011 klo 18.00 – 20.40
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
5 – 2011
Mötestid: 16.3.2011 kl 18.00 – 20.40
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
57 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
VARAJÄSENEN VALINTA.............................................................................................................
Valtuutettu Puoskari........................................................................................................................
58 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4.....................................................................................................................
MUUTTAMINEN (NRO 11808)......................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen.......................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.........................................................................................................................
Valtuutettu Lehtipuu........................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Muurinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Snäll............................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
Ledamoten Thors..........................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Halla-aho....................................................................................................................
Valtuutettu Kanerva......................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
59 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 5...................................................................................................................
MUUTTAMINEN (NRO 11877)....................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
60 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 6...................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
61 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 7...................................................................................................................
Aloite 24.........................................................................................................................................
Valtuutettu Männistö.....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Snäll............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Wallgren......................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Männistö.....................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko.......................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Romakkaniemi...........................................................................................................
Valtuutettu Wallgren......................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.......................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Männistö.....................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko.......................................................................................................................
Aloite 25.........................................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.......................................................................................................................
Aloite 27.........................................................................................................................................
Valtuutettu Taipale........................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Aloite 28.........................................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Modig..........................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Modig..........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Puoskari......................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Mäki.............................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko.......................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko.......................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Aloite 32.........................................................................................................................................
Valtuutettu Vesikansa...................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Arvoisa puheenjohtaja.
Ehdotan taidemuseon johtokunnan varajäseneksi Erja Väyrystä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kaisaniemenpuisto ei ole nyt turvallinen kävelypuisto, vaikka sen pitäisi
sitä olla. Svante Olssonin puistokuja, nykyiseltä nimeltänsä tämä
pääkuja, koivukuja, on kävelijöiden hyvin historiallinen ja perinteellinen
käyttämä kuja. Se on se pääväylä, joka Kaisaniemenpuistossa kulkee.
Ja se pitää saada turvalliseksi käsittääkseni jo tulevana kesänä. On se
nyt, hyvät valtuutetut, kumma, että Helsingin vanhinta julkista puistoa ei
voi turvallisesti kävellä läpi kesällä ilta-aikaan. Kyllähän sille nyt jotain
pitäisi tehdä.
Kun tein kysymyksen kaupunginjohtajalle puiston turvallisuudesta, sain
mm. tällaisen vastauksen, joka lähtee liikkeelle näillä sanoilla:
”Kaupunginvaltuuston strategiaohjelman 2009 – 2012 mukaan Helsinki
on turvallinen ja siisti pääkaupunki, jossa päivittäinen turvallisuus on
kansainvälistä huippua kaikilla osa-alueilla”. Olen samaa mieltä
kaupunginjohtajan kanssa siitä, että Helsinki on turvallinen
strategiaohjelman mukaan, mutta ei valitettavasti käytännössä. Minulla
on tässä nyt poliisin antama lausunto, tilasto, vuoden 2009 ja 2010
rikoksista, joita oli 261 Kaisaniemenpuistossa. Pääasiassa rikokset
ajoittuvat touko-syyskuun väliin. Ja eihän siellä tietysti kukaan
tammikuussa pakkasessa umpihangessa rikoksia tee, vaan touko-
syyskuu tarkoittaa siitä, että Kaisaniemenpuistossa tapahtuu rikos joka
toinen päivä. Silloin kysymyksessä käsittääkseni ei ole enää turvallinen
puisto. Siksi teen toivomusponnen tulevaa kesää ajatellen, ja se kuuluu
näin:
Kaupunginvaltuusto hyväksyessään Kluuvin puisto- ja
katualueiden, eli Kaisaniemenpuisto,
asemakaavamuutoksen edellyttää, että kaupunginhallitus
tutkii kameravalvonnan asentamisen mahdollisuudet
pääkujan varteen turvallisuuden lisäämiseksi.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tuohon Vuorisen ponteen minä sanoisin, että eiköhän noita kameroita
liene jo riittävästi. Minä tykkään, että tämä suunnitelma on oikein hyvä
ja on hyvä, että lopultakin Kaisaniemenpuisto saadaan kuntoon. Uskon,
että ne valotkin tulevat sinne hyväksi kaikin puolin. Sinne siltakin on
tulossa ratapihan yli, mutta rahatilanteen huomioon ottaen sillä ei ole
aivan hirvittävä kiire.
Selostuksessa viitataan puiston alkuperäiseen asuun ja alkuperäiseen
käyttötarkoitukseen. Kaupunki on aika paljon kasvanut ja
käyttötarkoituksiin on tullut myös se, että pyöräillään ja kävellään
puiston läpi paljon enemmän kuin joskus muinoin. Svante Olssonille
nimetty väylä Unioninkadun ja Teatterin kulman välillä on erittäin
käytetty. Tällä hetkellä se on 2 kuukautta keväällä ja 2 kuukautta
syksyllä nilkkaa myöten kurassa sen takia, että siellä on se
kivituhkapinta. Sen takia minä teen ponnen, joka vähentäisi näitä
kuralammikoita ja helpottaisi kunnossapitoa ja maksaisikin hieman
vähemmän kuin kivituhkapinnan ylläpitäminen.
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että
kunnossapitokustannusten kurissa pitämiseksi pyöräilyn ja
jalankulun pääreiteistä muitakin kuin radan varren reittiä
harkitaan päällystettäväksi esim. sirotepintaisella asfaltilla.
Minä haluaisin kyllä muistuttaa myös, kun näitä kirjallisia dokumentteja
tehdään ja esitetään, vaikka nyt puistosuunnitelmaa, niin nimitellään
erilaisia ihmisryhmiä, puiston käyttäjiä. Toiset ovat marginaaliryhmiä ja
toiset ovat ruotsinkielisiä ylioppilaita. Ei niissä nyt niin suurta eroa
kuitenkaan ole, että ne pitää erikseen mainita siellä.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä kaavassa ja suunnitelmissa uudistaa Kaisaniemenpuistoa on
paljon erinomaisia piirteitä. Vaikka täällä lausunnoissakin hieman
harmitellaan sitä, että tenniskentät joutuvat väistymään, niin tämä ei
ehkä ole se kaikkein tähdellisin paikka tenniksen pelaamiseen. Kuulun
niihin, jotka ovat iloisia siitä, että jalkapallo mahtuu tähän uuteenkin
puistosuunnitelmaan ja puisto saadaan monipuoliseen, elävään
käyttöön. Hieman kummastelen valtuutettu Vuorisen ponsiajatusta.
Siinä ikään kuin leimattiin tämä puisto jotenkin turvattomaksi. On
varmaan niin, että suurkaupungissa löytyy monenlaisia tilastoja ja
tapahtumia, mutta toivoisin, että vaikka meillä on enää reilu kuukausi
vaaleihin, niin ei nyt lietsottaisi kovin paljon turvattomuuden tunnetta
silloin, kun siihen ei ole vahvoja syitä. En halua vähätellä niitä ongelmia
ja häiriöitä, joita kaupunki- ja puistoelämäänkin aina liittyy, mutta en
kyllä lähde kannattamaan kameravalvonnan lisäämistä tässä kohtaa
ihan vain näillä perusteilla.
Olen myös valtuutettu Vikstedtin huolenaiheesta hieman samoilla
linjoilla mutta en kuitenkaan hoitaisi sitä ponnella vaan ihan vaan
puistosuunnitelmalla ja ikään kuin normaalireittiä pitkin.
Se minkä takia pyysin puheenvuoroa on pari ehkä ihmettelyn aihetta
tähän suunnitelmaan liittyen. Ensimmäinen koskee valittuja nimiä. Voi
olla, että tuntemukseni Helsingistä on rajallinen, mutta ehkä hieman
hämmästellen kysyn, että ovatko Birger Brunila ja Svante Olsson meille
kaikille niin tuttuja hahmoja kaupunkimme historiasta, että he
ansaitsevat omannimisensä kadut näin keskeltä kaupunkia? Yritin
kaivaa täältä asiakirjoista nimistötoimikunnan esityksen perusteluita
mutta en niitä löytänyt. Muutamassa kohdassa kyllä viitattiin, että
nimistötoimikunta on asiaa käsitellyt. Koska ymmärrän, että ihan
jokaiseen kaavaan ja ihan jokaisella vuosikymmenellä edes valtuutettu
Lehtipuu ei voi muuttaa kadunnimiä valtuustosalissa, niin en tee tähän
esityksiä, mutta toivoisin, että kaupunginhallitus ohjeistaisi
nimistötoimikuntaa hieman laaja-alaisempaan harkintaan. Tässä on nyt
vähän sellainen maku, että täällä kaivetaan nimistölaarin viimeisiä
nurkkia ja pohjia ja haetaan tällaisia hieman etäisempiä nimiä.
Pieni menetys tässä kaavasuunnitelmassa on se, että kun
muistelemme viime syksyä ja valitettavaa putkirikkoa
Kaisaniemenkadulla, niin meillä voisi olla tarpeet vaihtoehtoiselle reitille
Rautatientorin bussiliikenteelle. Nyt kun tuo puiston kautta ajoyhteys
suljetaan lopullisesti, niin tällaista vaihtoehtoista reittiä ei ole. Eli jos
jatkossa tapahtuu Siltasaarenkadulla tai Kaisaniemenkadulla putkirikko
tai joka muu häiriö, joka keskeyttää liikenteen, niin meillä on sitten aika
paha sumppu Rautatientorilla. Ehkä osaamme elää sen kanssa, mutta
varmuus olisi tässäkin ollut ehkä hieman parempi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Näillä saatesanoilla tulen kyllä kannattamaan kaupunginhallituksen
esitystä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kun valtuutettu Lehtipuu hieman hämmästeli nimistötoimikunnan nimiä,
niin kyllä itse hämmästelen valtuutettu Lehtipuun kommentteja.
Mielestäni ensinnäkin Birger Brunila oli tämän kaupungin
kaupunginarkkitehti 20-, muistaakseni 30-luvulla, klassismin edustaja.
Kyllä hän ansaitsee katunsa. Samoin Svante Olsson oli
kaupunginpuutarhuri, hyvin maineikas. Esim. juuri ilmestynyt
kaupunkisuunnitteluviraston historiikki kertoo näistä miehistä, kehotan
tutustumaan siihen kirjaan.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Oikeastaan minun asiani koski juuri, mitä apulaiskaupunginjohtaja
Penttilä sanoi, niin olisin valistanut, keitä nämä kyseiset henkilöt olivat,
mutta nythän asia tuli selväksi.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiitoksia tästä valaisusta, minulla oli selvästi puutteita tiedoissa, josta
muistuikin mieleeni, että tein mielestäni aikoinaan hyvän aloitteen siitä,
että näitä nimiä, joita on erinäköisille kadunpätkille ja teille annettu,
niistä voisi olla jotain tietoa saatavilla niin, että kaupunkilaisetkin
tietäisivät, keitä nämä nimet ovat. Epäilen, että kaupunkilaiset ehkä
ovat yhtä tietämättömiä kuin keskimääräinen valtuutettu, joka ei heti
muista kaupunginarkkitehteja ja kaupunginpuutarhureita.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minäkin kiitän apulaiskaupunginjohtaja Penttilää. Arvoisana
virkamiehenä hän saattaa olla muutaman kymmenen vuoden kuluttua
tästä virkamiesjonossa, joka saa nimikkoaukion tai kadunpätkän
Helsinkiin. Mutta hieman vakavammin, tämä vastaus kyllä hoiti kaksi
puutetta. Toinen liittyi tosiaan tähän asiakirjoihin ja siihen, että jos
meillä olisi nimistötoimikunnan perustelut olleet tässä mukana, niin
minäkään en olisi paljastanut kaikkea tyhmyyttäni keskustelussa.
Toinen on sitten tämä valtuutettu Hellströmin esiin tuoma ajatus siitä,
että jotta tämä kansan sivistys leviäisi, näitä nimiä kannattaa sopivalla
tavalla avata myös katu- ja kaupunkikuvassa.
Nimistötoimikunnan jäsenenä aina ilahtuu tästä keskustelusta, joka
käydään, ja osoittaa sen, että nämä ovat tärkeitä pedagogisia välineitä
nämä kadunnimet. Todettakoon ensinnäkin se seikka, että tietysti
pääkaupunki asettaa omat velvoitteensa, että ei ihan mikä tahansa
kyllä poliitikko täällä esiin nouse. Ja numero kaksi, meillä on liian vähän
ollut, muistan silloin 10 vuotta sitten käytiin jo tätä keskustelua, että
puuttuu edelleenkin Lauri Ahon ja Antti Tulenheimon ja Eero Rydmanin
kadut muistutuksena siitä, että Helsingin kaupunginjohtajat ovat
aikamoisia viskaaleja, vähintään, verrannollisia pienempiin valtakunnan
poliitikkoihin, joita täällä esiintyy. Mutta tähän voisi liittää
vastaisuudessa tiedon, että kadunnimilautakunnalla on erittäin hyvät
kotisivut, ja siellä on sihteeri Johanna Lehtonen, jonka nimi voi olla
täällä olemassa. Hän antaa mielellään lisätietoa nimistön kehittelystä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Arvasin, että tästä tulee mielenkiintoinen keskustelu tästä
Kaisaniemenpuistosta. Mitä nimistöihin tulee, minullekin selvisi tässä
apulaiskaupunginjohtajan selvityksessä, mistä on kysymys.
Kannattaisikin varmaan miettiä sitä, kun tämä on kuitenkin aika paljon
myös turistien suosima paikka, että tällaisten kadunnimien yhteyteen
laitettaisiin jonkinlaiset informaatiolaatat tai vähintään www-osoite,
koska kyllähän nykyiset jalankulkijat kulkevat yhtä sähköisinä kuin
valtuutetutkin, niin voisivat sitten tarkistella näitä asioita.
Mutta puheenvuoron pyysin siksi, että haluan kannattaa valtuutettu
Vikstedtin tekemää ponsiehdotusta. Minusta on oleellisinta
turvallisuuden kannalta, että tällaiset puistot ovat käytössä eri
vuorokaudenaikoihin. Silloin kaikki ne ratkaisut, joilla voidaan tällaista
normaalia liikennettä, joka ei ole välttämättä kiireistä mutta joka on
kaupungin sisäistä liikennettä, sitä voitaisiin suunnata hyvin. Tässä
mielessä Kaisaniemenpuisto tarjoaa kyllä mahdollisuuksia jalankulun ja
pyöräilyn edelleen edistämiseen.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
On hieno asia, että tätä Kaisaniemen puistoaluetta kehitetään. Se on
ollut paikoitellen ja ajoittain turvaton ja vähän epämiellyttäväkin paikka
kulkea. Olen kuitenkin tyytymätön siihen, että tältä alueelta poistetaan
pysäköintipaikkoja ja että tätä aluetta palvelevia paikkoja jää kovin
vähän jäljelle. Nämä paikat ovat olleet monelle vain lyhyitä matkoja,
liikkumaan kykeneville liikuntavammaisille esim. tärkeitä matkalla
Kansallisteatteriin. Nyt näiden pysäköintipaikkojen korvikkeeksi
tarjotaan paikkoja pysäköintihalleista. Nämä hallipaikat eivät
kuitenkaan korvaa maanpäällisiä paikkoja, parkkipaikkoja. Varsinkin
iäkkäät ihmiset, heistä harva uskaltaa ilta-aikaan kulkea näissä
aavemaisissa pysäköintihalleissa. Useille matka pysäköintihalleista
teatteriin ja puistoonkin, Kaisaniemenpuistoon, on liian hankala ja pitkä.
Kun tämä yhteys Kaisaniemenrannan kautta teatterille aiotaan sulkea,
kaikki asiakkaita teatterille tuova ja sieltä noutava liikenne kulkee sen
jälkeen Kaisaniemenkadun kautta. Onkohan tähän mahdettu varautua?
Kannatan kyllä julkista liikennettä ja pyöräilyn edistämistä mutta olen
kuitenkin huolissani tästä suuntauksesta, jossa kaupungin keskustasta
pyritään poistamaan kaikki järkevätkin ja tarpeelliset yksityisautoilun
sallivat reitit ja pysäköintipaikat. Samalla rajoitetaan joidenkin
ihmisryhmien mahdollisuuksia itsenäiseen keskustassa liikkumiseen.
Olen saanut tästä samasta asiasta yhteydenoton silloin, kun kaupunki
aikoinaan poisti Ateneumin välittömässä läheisyydessä olevat inva-
pysäköintipaikat. Se vaikeutti omaa autoa käyttävien
liikuntavammaisten itsenäistä pääsyä sinne taidemuseoon, heidän ei
ollut enää mahdollista niin helposti sinne päästä.
Tässä kaavasuunnittelussa tunnutaan välillä muutenkin unohtavan ne
ihmiset, joille pitkien matkojen kulkeminen on vaikeaa. On hyvä
muistaa, etteivät kaikki kaupunkilaiset ole nuoria ja terveitä ja
pyöräilijöitä tai kävelijöitä. Nämä liikenneratkaisut eivät ole joko–tai-
kysymyksiä, niin kuin eivät monet muutkaan asiat. Moniarvoisella
kaupunkisuunnittelulla pystytään parhaiten vastaamaan erilaisten
ihmisryhmien tarpeisiin. Teen Kluuvin puisto- ja katualueiden
asemakaavan muuttamiseen liittyvän ponsiehdotuksen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kluuvin puisto- ja
katualueiden (Kaisaniemenpuisto) asemakaavan
muutoksen käytännön toteutuksessa huomioidaan
liikuntavammaisten ja ikäihmisten kulkuyhteydet puistoon
ja Kansallisteatteriin.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Haluan ensiksi kannattaa valtuutettu Muurisen hyvää toivomuspontta.
Kaisaniemenpuisto on pääkaupungin ensimmäinen julkinen
kaupunkipuisto, pinta-alaltaan 17 hehtaaria. Kasvitieteellisen puutarhan
vanhimmat rakennukset ovat lähes 200 vuotta vanhoja. Puistolla on siis
perinteitä.
Olen suunnitelmassa pettynyt lähinnä kolmeen osatekijään. Yksi niistä
on tenniskenttien hävittäminen korvaamalla ne oleskelualueilla.
Kyseessä on 17 hehtaaria puistoa, siellä olisi mielestäni riittävästi
oleskelualuetta ilman tenniskenttien hävittämistäkin. Minun
näkemykseeni Kaisaniemenpuistosta kuuluu oleellisena osana
tennispelaajat, päinvastoin kuin valtuutettu Lehtipuun.
Kiinteistölautakunnan ja Muurisen kanssa olen samaa mieltä, että
asiakaspysäköintien määrä, yhteensä 46 kpl, jotka on samalla varattua
asukaspysäköintiin, pitäisi olla korkeampi. Harva lähtee viemään
autoaan Elielin pysäköintilaitokseen, kuten kaupunginhallitus esittää,
tullakseen Kaisaniemenpuistoon. Myös Helsingin yliopisto on
huolestunut kasvitieteellisen puutarhan asiakkaiden
pysäköintimahdollisuudesta. Uuden portin avaaminen kasvitieteellisen
puutarhan eteläsivulle myös arveluttaa. Kulkureitti tulee lisäämään
tarpeetonta kulkua kasvitieteellisen puutarhan lävitse ja saattaa
aiheuttaa monenlaista häiriötä puutarha-alueella.
Kiitoksia, puheenjohtaja. Hyvä valtuusto.
Minusta tämä kaiken kaikkiaan on hieno, hyvä suunnitelma, mutta
muutamaan asiaan haluaisin puuttua. Niin kuin on sanottu, tässä
puiston ongelmana on ollut turvattomuus tähän asti. Meillä oli
takavuosina Dianapuisto, joka oli todella ongelmallinen. Se korjattiin,
sen valaistus parannettiin ja kasvisto uusittiin täysin. Siitä tuli hieno
kaupunkipuisto. Tällaisilla pienillä – pienillä ja pienillä – menetelmillä
voidaan turvallisuutta lisätä. Tuskin tarvitaan kuitenkaan kameroita.
Toinen asia on minusta tämä ylikulkusilta, joka oli tässä esityksessä
jätetty vähän viitteelliseksi. Miksi se ei voisi olla alikulkusilta? Nimittäin
tämän sillan täytyy olla vähintään 10, 13 metriä korkea, jotta junat
mahtuisivat sen alta. Samoin kuin Finlandiapuiston suunnitelmassa, se
oli myös siinä jätetty auki tämä silta.
Kolmantena asiana on tämä vesielementti. Se tietysti kuuluu
perinteisesti Kaisaniemenpuistoon, mutta aina minua arveluttaa, kuten
myös Finlandiapuiston osalta, että miten nämä vedet voidaan pitää
puhtaana. Tässä vielä mainitaan, että allas täytyy olla käyttökelpoinen
myös tyhjänä. En minä kyllä tiedä, mitä tällaisella tyhjällä altaalla
tehdään. Onko se joku skeittirata sitten tai joku muu? Mutta kaiken
kaikkiaan hyvä ratkaisu kokonaisuudessaan, ja todella se laiva-asia
siellä pohjoispuolella, se tulee ehkä uudelleen käsiteltäväksi.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kiitos hyvästä suunnitelmasta. Täytyy toivoa, että se toteutuu
kohtuullisesti ja vain kohtuullisin kustannuksin. Näillä kaikilla
puistosuunnitelmalla on tapana olla ensin aika suureellisia ja sitten
niistä tehdään vielä toteutukseltaan suunniteltuakin kalliimpia.
Olen ollut useita vuosia, melko hiljankin vielä, töissä puiston laidalla
Vuorikadun päässä, siinä on myös Kaisaniemen koulu. Ei paikka niin
turvaton ole kuin luullaan. Siitä pystyy kulkemaan Liisankadulle ja
junaradalta Liisankadulle. Kysymys on siitä myös, että minkä huhujen
ja uutisten perässä uskotaan. Puisto on erittäin keskeinen paikka, ja
keskeisillä paikoilla on myös häiriköinnin tapana lisääntyä.
Liikenneyhteydet on suurin huoleni. On selvää, että Kansallisteatterin
kävijöistä suurin osa on henkilöitä, jotka eivät sinne omin jaloin tai
polkupyörällä tule. Silloin liikenneyhteyksien turvaaminen,
maanpäällisten pysäköintipaikkojen turvaaminen olisi jollain lailla
kohtuullista.
Tuen Muurisen pontta lämpimästi. Tenniskentät olisivat voineet jäädä
olemaan. Ei niitä tarvitse kattaa tai pitää missään luksuskäytössä,
mutta olisivat ne siihen mahtuneet. Ja onneksi ne laivat on sieltä
rannasta saatu pois.
Arvoisa puheenjohtaja.
Nyt on pakko vastata, kun useampi valtuuston jäsen näyttää osoittavan
tietämättömyytensä Kaisaniemenpuiston turvallisuudesta. Siis fakta on
se, että kesäaikaan puistossa tapahtuu joka toinen päivä jonkinlainen
rikos. Se miksi itse lähdin liikkeelle johtuu siitä, että viime syksynä pari
henkilöä otti yhteyttä. Toinen, perheen isä, 45-vuotias, pahoinpideltiin,
ryöstettiin, kun hän lähti perheelleen hakemaan ruokaa illalla kello
21:na aikoihin, josta Iltalehtikin kirjoitti. Samaan perheeseen kuuluva
rouva yritettiin raiskata kuukauden kuluttua. Jos ihmiset ja kansalaiset
ottavat valtuutettuun yhteyttä ja ovat olleet näiden asioiden kanssa
tekemisissä, niin kuinka me voimme väittää täällä, että se puisto on
turvallinen?
Kiitos, puheenjohtaja.
Jatketaan nyt sitten tästä turvallisuuskeskustelusta. Siinä Markku
Vuorinen on ihan varmasti oikeassa, että Kaisaniemenpuistossa kovin
monella ihmisellä turvallisuudentunne on huono, eli se koetaan ainakin
iltaisin, yöllä turvattomaksi paikaksi, ainakin, jos kulkija on yksinäinen
henkilö tai naishenkilö. Minunkaltaisellani äijällä siellä ei ole sellaista
turvallisuusongelmaa tai edes sitä tuntemusta, että minä joutuisin siellä
pelkäämään. Nuo Markun äsken kertomat esimerkit ovat todella
inhottavia ja valitettavia, niistä ei kukaan ole ylpeä tietenkään, kaikki
niitä kauhistelevat. Ikävä kyllä sen kaltaisia tapauksia tapahtuu myös
Mannerheimintiellä tai oikeastaan missä tahansa.
Mielestäni oleellista nyt sitten onkin turvallisuustilan parantamisessa
se, että Kaisaniemenpuistoa kohennetaan ja sinne osoitetaan
toimintoja, jotka tuovat sinne ihmisiä, koska ihmisten kautta me
koemme myös sitä turvallisuudentunnetta. Kun siellä on ihmisiä, esim.
lapsiperheitä, leikkiosuuksilla, urheilijoita urheiluosuuksilla, kahviloissa
ihmisiä, ihmisiä nurtsilla ottamassa aurinkoa – okei, nämä ovat tällaisia
päivätoimintoja. Mutta esim. nimenomaan nämä asuntolaivat, joita ei
nyt toistaiseksi siellä rannassa nähdä, niin ne ehdottomasti lisäisivät
alueen turvallisuudentunnetta ja myös yleistä turvallisuutta.
Asuntolaivaihmiset valvoisivat sitä toimintaa, samoin ravintoloiden
asiakkaat. Siinä mielessä on erittäin hyvä, että Kaisaniemenpuistoon
saadaan nyt uusi kahvilapaviljonki.
Sitä taas voisin kritisoida, että siitä kahvilasta tehdään aivan liian pieni,
150-neliöinen kahvila, ei siinä ole mitään järkeä, mutta aloitetaan nyt
sitten siitä. Minä itse toin sitä ajatusta kovasti lautakunnassa esiin, ja
kaikki lautakunnassa olivat sitä mieltä, että sinne hyvin mahtuu uusi
kahvilarakennus.
Minne nämä Vuorisen kamerat nyt sitten näytettäisiin osoittamaan?
Jonnekin poliisin toimistoon tai jotain? Ehkä hyvä näin, mutta en
minäkään välttämättä niitä kameroita lisäisi turvallisuudentunteen takia.
Pari muuta huomiota. Minuakin ehkä vähän kiusaa se, että
Kaisaniemenpuisto uudistetaan jotenkin kovin raskaalla tavalla.
Kenttien paikkoja muutetaan ja muutetaan vähän sen puiston
yleisfilosofiaakin. Minulla on nyt vähän sellainen tunne, että
kaupunkisuunnitteluvirastossa Kaisaniemenpuistosta haluttiin tehdä
vielä enemmän puutarhapuisto, mutta lautakunnassa sitä
tapahtumallisuutta ja arkipäiväistä toimintaa ehkä saatiin sinne lisää.
Toivottavasti näin on, että tulevaisuuden Kaisaniemenpuisto on sitten
hyvässä käytössä eikä jää sellaiseksi puistoksi, mitä se nyt on, joka on
enemmänkin vain läpikulkupaikka.
Nyt vielä lopuksi sanon, että se Kaisaniemenranta, minne ne laivat
eivät toistaiseksi tule, niin se on kyllä kaupungin parhaita paikkoja.
Siihen kannattaisi ehdottomasti kesäajoiksi saada jotain toimintaa, oli
se sitten kesäajan ravintolatoimintaa tai mitä tahansa
kirpputoritoimintaa. Mutta se on täydellinen ranta, joka kannattaisi ottaa
käyttöön. Sitähän asemakaava ei estä.
Puheenjohtaja.
Haluaisin todeta, että Kaisaniemen puistoalueella on ollut ei pelkästään
vain tunteiden perusteella vaan myös havaintojen perusteella
turvatonta, eli haluan viitata omaan, tosin 10 vuotta vanhaan
tutkimukseeni nuoriin tyttöihin kohdistuvat seksuaalisesta väkivallasta.
Siinä ilmeni, että raiskauksia tapahtui eniten Helsingissä juuri
rautatieseudun ja Kaisaniemenpuiston alueella. Mutta toivon, että tässä
kehitys on mennyt turvallisempaan suuntaan. Mutta jos tällaisia
kokemuksia on, niin kyllähän ne jättävät pitkät jäljet ihmisten
vaikutelmiin alueista.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kaisaniemenpuistoahan hallitsee tällä hetkellä pelon maantiede, sekä
tilastojen valossa että ihmisten tunteissa. Itse olen viettänyt lapsuuteni
50-luvun Sörkassa enkä yleensä pelkää liikkua missään, mutta
Kaisaniemenpuisto on kyllä sellainen paikka, johon en mieluusti
nokkaani pistä iltaisin. Puiston remontti- ja muutostyöt on kyllä
suunniteltava niin, että me kaupunkilaiset voimme valloittaa tämän
ihanan, valloittavan puiston jälleen takaisin omaan käyttöömme. Myös
itse haikailen näitä tenniskenttiä, sillä olen aikoinaan myös pelannut
niillä ja ne minusta kyllä kuuluvat tavallaan tuon puiston henkeen.
Toivottavasti toteutusvaiheessa tänne puistoon tehtäisiin myös
koirapuisto, koska tällä alueella sille olisi oikeasti tarvetta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
Ensiksi kannatan valtuutettu Vuorisen ponsiehdotusta.
Mielestäni valtuutettu Vuorinen puhui asiaa, kun hän halusi parantaa
puiston turvallisuutta tältäkin osin, vaikka olen myös sitä mieltä, että
itse asiassa suunnitelmassa on sellaisia elementtejä, jotka sitä
parantavat, mutta tämä Vuorisen ponsi lisäisi sitä parannusta.
Valtuutettu Lehtipuu vastusti tätä ajatusta. Vaikuttaa siltä, että
valtuutettu Vuoriselle on tärkeää, että ihmiset voivat liikkua turvallisesti
puistossa, mutta valtuutettu Lehtipuu vaikuttaa olevan kiinnostuneempi
siitä, minkä nimisellä kadulla tai kujalla rikos tapahtuu.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä turvallisuuskysymys ratkeaa nimenomaan puiston remontilla ja
uudistamisella ja rakenteellisilla muutoksilla. Täällä useammassakin
puheenvuorossa on ihan oikein viitattu erikoisvalaistukseen ja muuhun
julkisen tilan käyttöön. En usko, että tämä kameravalvonta on tässä
mikään ratkaisu siihen turvallisuustilanteeseen tai -tunteeseen.
Tässäkin valvonta on vähän jälkikäteistä ja auttaa ehkä syyllisen kiinni
saamiseen, mutta olennaista on se, että saadaan puisto kohennettua ja
laajemmin kaupunkilaisten käyttöön.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kuten Kimmo Helistö hyvin kertoi tuossa, nimenomaan puistoon pitää
saada koko kansalle, kaupunkilaisille toimintaa, myös sellaista, mikä
poistaa tai mikä on tätä… Nythän se on sellainen hämärä pöheikkö
koko puisto. Eihän siellä ole mitään muuta kuin vanhoja puita, jotka
varjostavat, ja siellä ihmiset vetävät keskikaljaa ynnä muuta.
Mitä tulee kameroihin, niitä on ihan tarpeeksi kyllä. Jos nyt vartiointia
tarvitaan, niin missä on hymyilevä tai kaksi hymyilevää korttelipoliisia?
Säästöjä taitavat olla nämäkin, ettei ole korttelipoliiseja. Mutta niin kuin
Helistö kertoi hyvin, olisi kannattanut kuunnella sitä.
Tack, ordförande.
Det är fint att vi har den här planen. Det är många av oss som har
väntat att den här parken skall få resurser och att den skall bli trygg och
också kännas trygg.
Varmasti korttelipoliisit tai puistovahdit olisivat ne kaikkein parhaimmat
tavat parantaa turvallisuutta ja yleensä viihtyvyyttä puistoissa, koska
kun täällä viimeksi keskusteltiin Sinebrychoffin puistosta, niin pitää vain
toivoa, että tästä ei tule sitten yhtä suosittu kuin se puisto, koska silloin
sieltä varmasti väkivalta osittain häviää, mutta sitten se muuttaa taas
muotoaan. Toisaalta se saattaisi olla ihan hyvä asia.
Olen valtuutettu Vuorisen kanssa aivan samaa mieltä siitä, että ei voida
sanoa, että puisto koetaan turvattomaksi, jos siellä tapahtuu noin paljon
rikoksia. Keskustassa asuvana ja paljon liikkuvana myös olen ihan
samaa mieltä siitä, että tälle puistolle voi tehdä, on aivan, ei siinä ole
mitään dramatiikkaa, että lisäämme kameroita myös puistoihin, kun
niitä on tuolla pitkin katuja kuitenkin, niin miksei puistoissa, joissa
tapahtuu rikoksia. Saadaan sitten helpommin nämä tuomittua.
Kansallisteatterin huoltoliikenteeseen olisin kyllä myös kiinnittämässä
huomiota, koska varsinkin vanhusväestön ja invalidien suhteen pitää
muistaa, että teattereissa käyvät tädit ja kyllä heidän pitää sinne päästä
ilman, että siitä tulee ylivoimainen mahdottomuus.
Belysning är ju det centrala sättet att öka känslan av trygghet och
också trygghet. Jag är helt överens med många som här har fört fram
det, att det är viktigt att parken inte blir överestetisk och att man
renoverar den med för hård hand. Det skall vara en trivsam park, men
med mycket mera ljus och med mycket mera människor än idag.
Tack.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minustakin on erittäin hyvä, että Kaisaniemenpuisto vihdoin viimein on
täällä valtuustossa päätettävänä. Hyvä on myös se, että
Kaisaniemenpuiston suunnitelmaa ei lähdetty toteuttamaan sen
puistokilpailussa voittaneen ehdotuksen pohjalta, joka olisi tarkoittanut
sitä, että siitä olisi tullut enemmän kävelypuisto ja se toiminnallisuus,
mitä tässä suunnitelmassa nyt on, olisi hävinnyt. Eli
kaupunkisuunnittelulautakunnassa silloin, kun näitä
periaatesuunnitelma käsiteltiin, lähdettiin nimenomaan siitä, että
nykyinen Kaisaniemenpuiston toiminnallisuus ja ilme on se, jonka
pohjalta lähdetään puistosuunnitelmaa toteuttamaan, eikä siihen tullut
näitä lukemattomia ruusupensaita ynnä muita, diagonaalisia
jalankulkukäytäviä ja levähdyspaikkoja ynnä muita. Se olisi ollut aivan
toisenlainen suunnitelma kuin mikä meillä on tällä hetkellä käsittelyssä.
Lautakunta hyvin yksimielisesti oli sitä mieltä, että futiskentät pitää
säilyttää. Nehän ovat suurin piirtein samoilla sijoilla kuin ne tällä
hetkellä ovat, paitsi että niiden pituutta ja leveyttä muutettiin niin, että
siellä voidaan jotain pieniä kilpailuja, ei kansainvälisiä kilpailuja, mutta
futisjengin vaatimat kilpailumitat täyttävät kentät sinne nyt tulevat.
Tenniskenttien olemassaolosta käytiin pitkä keskustelu. Täytyy sanoa,
että kun käytän paljon Kaisaniemenpuistoa, kävelen siellä sekä puolen
yön aikaan, kun tulen teatterista, että myös muuten, niin Kaisaniemen
tenniskentillä olen yhden ainoan kerran nähnyt jonkun pelaavan. Olen
asunut 20 vuotta sillä alueella ja olin sitä mieltä lautakunnassa, että
tenniskenttien tilalle pitää tehdä jotakin muuta. Esim. Kaisaniemen ala-
asteen junnujen pelaamispaikka oli suuren uhan alla, koska tenniksen
pelaajien vaatimukset olivat, että sitten pitää heille järjestää paikka
toiselta puolelta. Onneksi lautakunta oli hyvin yksimielinen näistä
tarpeista, ja näin ollen junnut olivat ykkössijalla, futiksen pelaajat
kakkossijalla, puiston alkuperäinen suunnittelun luonne säilyi, ja näin
ollen minustakin tämä kaavaehdotus on erinomaisen hyvä. Oli hyvä,
että lautakunta oli näissä asioissa oikein samaa mieltä.
Samaten olimme samaa mieltä tästä, josta käytiin kova keskustelu, jota
virasto ehdotti kovasti, oli tämä puiston kaventaminen, joka olisi
tarkoittanut sitä, että Unioninkadun suunnalle olisi tullut uusi kävelytie
siihen reunaan, joka olisi merkinnyt kyllä ihan selvästi yliopistollisen,
kasvitieteellisen puutarhan toiminnan luonteen muuttumista. Siinä
esim. lautakunnassa silloin Laura Kolbe kyllä oli erinomainen
asiantuntija, ja näin ollen se myös ihan yksimielisesti torpattiin. Joten
minusta tämän suunnitelman yhteydessä käytiin hyvä valmistelu, ja
monet sellaiset vanhat, hyvät periaatteet plus kaupunkilaisten toiveet
otettiin huomioon.
Lyhyesti toteaisin, että vesiallas voisi toimia myös luisteluratana
jatkossa. Siitä puhuttiin, mutta siitä ei tehty kirjausta. Jätän sen nyt
tänne virkamiehille pohdittavaksi.
Alikulkusilta kontra ylikulkusilta, se oli pohdittavana ja sitä selvitettiin,
mutta sen turvallisuussyyt, alikulun turvallisuustekijät ovat niin paljon
suuremmat, että ylikulkusilta on ainoa mahdollinen.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Jatkan tätä turvallisuuskeskustelua. Täällä valtuutettu Näre viittasi jo
näihin mielikuviin, mitä Kaisaniemenpuistoon liittyy. Aivan erinomaista,
että tästä turvallisuusasiasta on käyty paljon keskustelua. Itse asiassa
se on ollut hyvin pitkälti lähtökohtana Kaisaniemenpuiston
suunnitteluvaiheessa. Itse luin tarkkaan tätä valaistussuunnitelmaa,
koska se, mitä täällä jo on noussut esille, että miten turvallisuutta
lisätään, niin yksi on valaistus. Mietin ja pohdin, että tulisiko tästä tehdä
ponsi, mutta päädyin, että koska tätä oli paljon käyty läpi tätä
valaistusasiaa jo valmisteluvaiheessa, niin halusin vain nostaa tämän
esille, että erityisesti tässä valaistussuunnitelmassa mietitään tätä öistä
valaistusta ja sitä, että se myös tulevaisuudessa, myös naiset
uskaltavat kulkea Kaisaniemenpuiston läpi, että se koetaan turvalliseksi
ja se on turvallinen.
Se, että sinne lisätään kahvilatoimintaa, se on erinomaisen hyvä. Se
varmasti vetää ihmisiä sinne perheineen ja se muuttaa
ystävällisemmäksi tämän puiston luonnetta. Se, että täällä säilyy vielä
tilaisuuksien järjestämismahdollisuudet, se on otettu huomioon, koska
se on ollut keskeinen ja tärkeä paikka ydinkeskustassa järjestää
tilaisuuksia. Se oli myös ilahduttavaa, että siellä on säilytetty myös
liikuntamahdollisuudet, että puistolla on myös liikuntapuiston luonne ja
se on myös erittäin merkittävä. Uskon, että siitä tulee turvallisempi
puisto rautatieaseman vieressä, mitä monissa suurkaupungeissa on.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Turvallisuus puhuttaa. Toki se on merkittävä juttu. Valtuutettu Kanerva
16 vuotta sitten luotettavien lähteiden mukaan kertoi, että uskaltaako
Kaisaniemenpuistossa käydä. Häntä syytettiin silloin lehdistössä
pelottelusta. Luotettava lähde istuu tuolla keskellä takarivissä. Eli tämä
on pitkään ollut esillä. Nyt on hienoa, että on kaava, joka paneutuu
näihin asioihin. Ja hienoa, että näitä asioita lähdetään viemään
eteenpäin. Tiedän, että erityistarkastelussa on nyt Sinebrychoffin – nyt
osasin lausua sen, viimeksi oli vain Koffin puisto – ja tämä puisto
otetaan omaan tarkasteluun puistosuunnitelmissa, miten voidaan
teknisin ratkaisuin ja hortonomisin ratkaisuin,
liikenteensuuntaamisratkaisuin myös turvallisuusnäkökulmat ottaa
huomioon. Voin kertoa, että tästä on tulossa hyvä suunnitelma.
Lautakunta oli yksimielinen tämän suunnitelman tai kaavaehdotuksen
hyväksymisen osalta ja näki tässä hyviä mahdollisuuksia
kohtuukustannuksin.
Helistö otti hyvän asian esille – kiitos valtuutettu Helistölle siitä – että
puistossa pitää olla tapahtumia, puistossa pitää olla elämää, käyttöä,
se on yksi turvallisuuden lähtökohta. Jaan saman huolen Helistön
kanssa siitä, että ranta sinänsä on jäänyt nyt huomioimatta tuossa
puistosuunnitelmassa. Valtuutettu Muurista kannatan nimenomaan
liikuntarajoitteisten ja varttuneen väestön näkökulmasta, että
suunnitelmissa varmuudella otetaan huomioon myös
esteettömyysnäkökulmat. Kaavaehdotus on hyvä, kiitoksia
valmistelusta.
Ihan lyhyesti toteaisin, että Kaisaniemenpuiston turvallisuus- tai
turvattomuusasiaa ei myöskään pidä liioitella. Olen useita kertoja, niin
kuin totesin, niin tulen teatterista kello 10:30 tai vähän myöhemminkin
Kaisaniemenpuiston halki. Toistaiseksi ei ainakaan omalla kohdallani
ole tapahtunut mitään häirintää. Näin ollen en halua sitä, että
myöskään valtuutetut lietsovat omissa puheenvuoroissaan sellaista
yletöntä turvattomuuspelkoa. Uskon kyllä, että nämä tapahtuneet ovat
tosiasioita ja puiston valaisulla ym. ratkaisuilla voidaan tätä
turvallisuusasiaa parantaa. Lisäksi sanon, että Kaisaniemenlahden
rannassa on paljon tapahtumia. Tulkaa ? .
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä voi yhtyä valtuutettu Maija Anttilan tunneilmapiiriin siitä ja Kimmo
Helistön samoin, istuimme lautakunnassa ja kävimme varsin
perusteellisen, pitkän ja mielestäni erinomaisen keskustelun silloin
sekä kahviloista että puiston käytöstä että monista muista
kysymyksistä. On ilo nähdä nyt, että tämä työ on nyt vihdoinkin
vaiheessa, jossa aikoinaan itse hyppäsin itse mukaan, kun oli tämä
Sanoma Osakeyhtiön puistokilpailu ja sitä kommentoitiin ja
keskusteltiin reilusti yli 10 vuotta sitten, että huomaamme, että
prosessit ovat todella pitkiä.
Ensinnäkin muutama sana tästä sirotepinnoitteisesta asfaltista.
Täältähän löytyy päätöshistoriasta kommentit kyllä siitä, että
kaupunginmuseo on pitänyt suunnitteluvaiheessa tavattoman tärkeänä,
että käytetään ikään kuin pintamateriaaleja samantyyppisesti kuin
ennen, ja se todetaan myös uudelleen, että tämä historiallinen puisto
on se, joka määrittää. Siihen suositellaan sitomatonta materiaalia eli
hiekkaa ja kivituhkaa, että tässä kyllä valtuutettu Vikstedtin
toivomusponsi ei ehkä saa kannatusta juuri siitä syystä. Luottaisin itse
asiantuntijoihin ja siihen, että 200 vuotta puistossa on aika hyvin
pärjätty olemassa olevilla materiaaleilla.
Muutama sana tästä turvallisuudesta. Tässä voi vain yhtyä edellisiin
puheenvuoroihin, että se, että puisto vihdoinkin saadaan arvoiseensa
kuntoon, siitä toivottavasti tehdään kaikki sukupolvien ja kaikkien
helsinkiläisten rakastama puisto. Hyvät edellytykset tähän on
olemassa. Meidän historiallisessa muistissamme on sekä laulamista
että työväenliikkeen juhlia että monikulttuurisuustapahtumia. Ehkä
elämäni suurin hetki oli aikoinaan, kun saatiin torpedoitua tämä
Superpesis-hanke puistosta. Suurenmoista, että näin kävi, että se
jätettiin pienimuotoiseen ja kansalaisia, helsinkiläisiä lähellä olevaan
käyttöön.
Kahvila voisi ilman muuta olla isompi, mutta lähtökohtahan saattaa
myös olla se, että tämä piknik-kulttuuri toivottavasti tulee ainakin
kesäisin puistossa kasvamaan ja tuo perheitä, nuoria, rakastavaisia
puistoon. Yritin hakea täällä sekä päätöshistoriasta että tästä
esityksestä, että minkälaisia penkkejä puistoon on suunniteltu. Soisin,
että pehmeitä, isoja ja leveitä, jotta vanhemmat ihmiset, lapsiperheet,
rakastavat pariskunnat pystyisivät hyödyntämään puistoa ja sen ihanaa
vihreää puustoa ja että tämä houkuttelisi myös luomaan uusia
tapahtumia ja sillä tavalla uusimaan tämän puiston profiilia.
Jollakin lailla tämä nimikeskustelu viritti jälleen kerran useasti
valtuustossa esiin nousseen tarpeen erilaisten informaatiotaulujen esiin
nostamisesta. En nyt tee mitään pontta, mutta soisin, että
kaupunginmuseo tai muu taho miettisi vakavasti tämän puiston
historian kertomista, samalla tavalla kuin täällä Museokadulla on tehty.
Muutamilla valokuvilla ja tekstipätkillä voitaisiin saada hieno informaatio
aikaan siitä, joka on tärkeintä tälle, että on Helsingin vanhimpiin
kuuluva julkinen tila, tärkeä siksi ja muodostaa olennaisen osan
helsinkiläistä identiteettiä. Eli hyvä informaatiotaulu, leveät, ihanat, en
uskalla sanoa pehmeät penkit, mutta ainakin sellaiset, että niitä on
paljon siroteltuna puistoon. Hauskaa, että tämä on vihdoinkin
menemässä eteenpäin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä mainittiin Superpesis-hanke, niin kyllä täytyy sanoa, että kun nyt
tätä keskustelua kuuntelee, niin tuntuu hyvältä, kun kaava on tässä
vaiheessa ja voi todeta, että hyvää on kannattanut odottaa. 20 vuotta
on siihen mennyt. Myrskyisin vaihe oli silloin, kun Superpesis-hanke oli
etenemässä aika pitkälle Helsingin kaupungissa. Muistan, että jopa
Kansallisteatterin perustukset järisivät, koska tuli voimakas vastarinta
tälle hankkeelle. Itse olin jotenkin siihen sydämistynyt ja tunsin, että
olen oikein taistelemassa sitä hanketta vastaan, ja puoli metriä silloin
erilaista adressia ja kannanottoa kertyi kirjahyllyyn. Joka tapauksessa
nyt haluaisin sanoa, että kaikki ne elementit, hyvät elementit, jotka
vuosilta ovat jääneet evääksi, on tässä kaavassa nyt huomioitu.
Oli todella hyvä, että tämä Superpesis-hanke aikoinaan kaatui ja myös
se, että puiston suunnitelma noudattaa vanhaa puistoa. Mutta se, mitä
tästä vielä tästä kahvilarakennuksesta, niin joka tapauksessa,
siihenhän tulee myös ne pukukopit, joten tämä kahvilarakennuksen
suuruus määrittyy pitkälti myös niiden muiden toimintojen kohdalta.
Tietysti tavoitteena on, että siihen voisi tulla jatkossa myös
ulkotarjoilualue, jolloin se kesäisin nimenomaan, kun se käyttö on
suurinta, se myös tietyllä tavalla suurenee se tarjoilualue siinä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Täällä on käytettyä erittäin hyviä puheenvuoroja. Tosiaan turvallisuutta
liioittelematta tai vähättelemättä valaistuksella on erittäin suuri merkitys.
Mutta tämä porttien avaaminen ainakin arveluttaa. Toivon, ettei sillä
tavalla kaupunki edesauta ainakaan kasvillisuuden tärveltymistä tai
lisää näitä raiskausloukkuja.
Ei muuta, kiitos.
Värderade ordförande.
Man tvekar om man skall ta till orda i en sådan här fråga, eftersom det
är ett bra förslag, men låt mig ändå göra det för det är ett av de
viktigaste utrymmena.
On selvää, että tässä on ollut pitkä historia turvattomuutta siinä
puistossa ja ränsistymistä. Kaikki, mitä on sanottu esim. valosta, on
erittäin tärkeää, koska eihän siellä kaikkina iltoina voi olla Midnight
Runia, niin kuin me olimme ? ja Pakarisen kanssa siellä muutama
kuukausi sitten. Ainakaan silloin ei ollut mitenkään turvattomuutta ja
kansalaiset olivat siellä. Sellaisia tapahtumia lisää.
Se, että ? saa tilaa, on myös erittäin tärkeää, mutta minä kuulun
siihen joukkoon, joka suren, että tennistä ei enää siellä saisi pelata.
Siihen pitäisi jollain tavalla tulevaisuudessa löytää, koska Taivallahden
tenniskenttä on nyt katettu kenttä, erittäin kuuma kesäisin. Tennis myös
kuuluu kaikkien kaupunkien keskustoihin.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Näin sosiaalilautakunnan sosiaalitanttana huomaan ajattelevani tätä
turvallisuusnäkökulmaa hyvin vahvasti valaistuksen lisäksi siinä, että
miten kaupunki hoitaa matalan kynnyksen mielenterveys- ja
päihdehuollon palvelut. Se on varmaan kaikkien yhteinen asia.
Kameravalvontahan ei sinänsä tuo turvallisuutta vaan se kertoo siitä,
että alueessa on jotain niin vaarallista, että siellä pitää olla ne kamerat.
Uskon, että valaistus on vielä parempi asia turvallisuuden kannalta, jos
ajatellaan naisnäkökulmaa. Missä on vähän ihmisiä, siellä naisilla on
pelottavaa, missä on paljon, siellä miehillä on suurempi riski joutua
väkivallan uhriksi. Yhtä aikaa varmaan nämä kaikki asiat,
peruspalvelujen kunnossa oleminen, valaistus ja suunnitelmat, jotka
minulta vaikuttavat hyviltä tässä pohjassa, että ei ole sinänsä tarvetta
lisätä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Palaan vielä näihin ponsiin, eli tähän valtuutettu Vuorisen esitykseen
kameravalvonnan lisäämisestä. En näe sitä ratkaisuna, että
kameravalvontaa lisätään, vaan kuten tässä esityksessä on monia
muita asioita otettu suunnittelussa esiin, jotka vahvistavat turvallisuutta,
että kameravalvontaa ei ole syytä lisätä. Sen sijaan tämä esitys siitä,
että liikuntaesteisten kulkuyhteyksiä vielä katsotaan, se varmasti
kannattaa tehdä.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä on nyt paljon ollut puhetta siitä, että puiston todellista ja koettua
turvallisuutta voitaisiin parhaiten lisätä tuomalla puistoon toimintaa,
tapahtumia ja lapsiperheitä. Nuo ryöstöt ja raiskaukset, joista
Kaisaniemenpuisto on tullut surullisenkuuluisaksi, tapahtuvat öiseen
aikaan, jolloin puistossa ei ole eikä voikaan olla toimintaa, tapahtumia
tai lapsiperheitä. Valaistuksen lisäämisestäkään ei ole sanottavaa
hyötyä, jos tapahtumille ei ole todistajia, kuten asianlaita on aamuöisin.
Paras vaihtoehto olisivat toki alueella öisin partioivat puistovahdit,
mutta kameravalvonta lienee toiseksi paras vaihtoehto.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
On totta, että noin 15 vuotta sitten kirjoittelin vaalien alla siitä, kuinka
tämä on turvaton, että uskaltaisitteko mennä yöllä
Kaisaniemenpuistoon, ja sain vastakirjoituksen ”Kanerva pelottelee”.
Sen jälkeen siellä on tapettu ja raiskattu ja tehty kaikenlaista
temppuilua, siis tämän 15 vuoden aikana. Siihen aikaan asematunneli
oli myös sellainen paikka, jossa tapahtui kaikkea sellaista, mikä ei ollut
tarkoituksenmukaista, mutta se on saatu kuntoon. Ja nyt täällä
kolhoosin väki on kerääntynyt sitten miettimään, että minkälaisia valoja
ja asfalttia sinne laitettaisiin ja mitä kaikkea muuta. Kyllä tähän löytyy
yksinkertaisempi ratkaisu, poliisikomentaja Riikoselle sanotaan, että
tehtävä alkaa ylihuomenna laittaa se sellaiseen kuntoon, että siellä ei
tapahdu mitään yöllä. Ja sitten vaan sopivat resurssit. Siellä on
ammattimiehet, jotka osaavat laittaa kyllä valoja, asfalttia ja kaikkea
muuta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen nyt ollut 10 vuotta kaupunginvaltuustossa ja käynyt 10 vuotta
keskustelua ja erilaisilla aloitteilla pyrkinyt siihen, että
Kaisaniemenpuisto olisi viihtyisämpi, se olisi valoisampi ja siellä olisi
enemmän tapahtumia ja sitä kautta turvallisempi. Tasaisin välein on
esitetty kameravalvontaa ratkaisuksi. Kameravalvonnalla kyllä
parannetaan sitä, että kiinni saadaan mahdollisen rikoksen tekijät,
mutta harvemmin kameravalvonta kuitenkaan niin suurta ennalta
ehkäisevää merkitystä… Helsingissä on hyvin paljon kameravalvontaa,
enemmän on vain Iso-Britanniassa. Kuitenkaan kameravalvontakaan ei
Iso-Britanniassa ole merkittävästi vaikuttanut rikollisuuteen, toki
rikollisten kiinni jääminen on jonkin verran rikosten jälkeen lisääntynyt.
En usko, että lisäämällä kameravalvontaa me luomme turvallisuuden
tunnetta tai mittavassa määrin turvallisuutta, vaan kyllä se lähtee siitä,
että me teemme puistosta viihtyisän, valoisan, sellaisen, että se ei ole
hämärä takapiha keskustalle. Sen vuoksi tämän kameravalvonnan
autuaaksi tekevä vaikutus, siihen en ole uskonut ja yrittänyt hakea
positiivisia ratkaisuja.
Itse olen Kaisaniemenpuistoa hyvin paljon käyttänyt, olen siellä
pelannut jalkapalloa, olen siellä toiminut jalkapalloerotuomarina ja olen
siellä työskennellyt puistotyöntekijänä. Sillä tavalla se on hyvin tuttu
alue. Tämä kaava avaa ihan uudenlaisia mahdollisuuksia
Kaisaniemenpuistoon.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Kommenttina Arhinmäen puheenvuoroon, joka oli mielestäni aika
käsittämätön. On varmaan totta, että kameravalvonnan ennalta
ehkäisevä vaikutus on rajallinen, mutta kyllähän silläkin nyt melko suuri
merkitys on, että rikolliset saadaan kiinni.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämän puistosuunnitelman yhteydessä on toivottu sitä, että erilaisten
merkkihenkilöiden ja heidän mukaansa nimettyjen katujen ja
rakennusten, olisi näiden henkilöiden toimintaa kuvaavat kyltit kaikkien
nähtävissä. Se on minustakin ollut erittäin tärkeä ja tarpeellinen asia.
Ja kun meillä on nyt aktiivinen yleisten töiden lautakunnan
puheenjohtaja täällä valtuustossa, niin toivoisin, että tämä asia menisi
nyt eteenpäin. Tästä asiasta on tehty monta kertaa erilaisia aloitteita,
minäkin olen siitä tehnyt monta kertaa ja saanut vastauksen, että asia
on erittäin hyvä ja toteuttamiskelpoinen jne., mutta mitään ei ole
kuitenkaan tapahtunut. Omassa aloitteessani olen korostanut myös
sitä, että kun Helsinki on myös turistikaupunki, niin siinä pitäisi myös
kielikysymys ottaa huomioon, että siinä voisi olla sekä ruotsiksi,
englanniksi ja sitten myös meidän vanhaa historiaa muistaen venäjän
kielellä. Näin ollen ne olisivat informatiivisia ja toisivat uuden
ulottuvuuden myös Helsingin kaupungin matkailuun ja sen
vetovoimaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Sinänsä ei ole yllättävää, jos Jussi Halla-aho pitää puheenvuoroani
käsittämättömänä. Pikemminkin olisin yllättynyt, jos hän olisi
voimakkaasti tukemassa mitään, mitä minä sanon. Mutta tähän
toivomusponteen nimenomaan puheenvuorossani viittasin, siihen, että
jos uskotaan siihen, että pääkujan varten asennettavalla
kameravalvonnalla lisättäisiin turvallisuutta. Ongelmat kuitenkin
nimenomaan keskittyvät hämäriin puskiin, hämäriin kulmiin. Valaistus
on huomattavasti tehokkaampi tapa ehkäistä sekä
turvattomuudentunnetta että rikoksia. Kameravalvonta, niin kuin
sanoin, jossain määrin nostaa kiinni jäämisen riskiä mahdollisista
rikoksista mutta ei merkittävässä määrin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Se mitä valtuutettu Arhinmäki puhuu valtuutettu Halla-ahosta osoittaa,
että valtuutettu Arhinmäki on ennakkoluuloinen.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Tässä asemakaavaehdotuksessa on kysymys alueesta, jossa on
Helsingissä valitettavan harvinaista, vähiin käynyttä, merkittävää
teollisuusrakennuskantaa, mutta se varsinainen esitys, joka tähän
liittyy, koskee sitten pysäköintiluolaa. Tämän ehdotuksen perustelujen
mukaan kaava-alueen autopaikkavaatimus on vähintään 230
autopaikkaa. Esityksen mukaan alueelle tulee 716 autopaikkaa, osa on
siis siellä jo ennestään olemassa, mutta tällä sitä määrää lisätään.
Ihmettelen vähän, mihin tällainen voi perustua, kun sitten syyksi
autopaikkojen määrän lisäämiseen sanotaan elinkeinoelämän
toimintaedellytysten edistäminen. Tältä osin kerrotaan heti
seuraavassa lauseessa, että alueella on 1 000 työpaikkaa. Siis lähes
jokainen työntekijä tulisi tämän mukaan omalla autolla sinne töihin.
Tuntuu, että siinä on nyt kyllä joku muu elinkeinopoliittinen perustelu
kuin näiden kyseisten työpaikkojen toimintaan liittyvä, että tekeekö
tässä nyt joku bisnestä tällä pysäköintiluolahommalla. Toivoisin, että
apulaiskaupunginjohtaja voi vähän selventää, minkä takia näin paljon.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Esittelytekstissä todetaan, että suojeltavaksi on merkitty suhteellisen
suuri määrä yksityisiä puurunkoisia pientaloja, joiden kuntoarviointi
perustuu pintapuoliseen arviointiin. Rakennusten todellisesta kunnosta
tai esim. perustamistavasta ei ole varmuutta. Toivottavasti tämä teksti
pidetään kirkkaana mielessä, kun talojen omistajat haluavat purkaa
vanhan rakennuksen ja rakentaa uuden talon. Nimenomaan tämä
koskee silloin lausuntoja antavia kaupunkisuunnitteluvirastoa ja
kaupunginmuseota.
En tiedä, onko tarpeellista todeta, mutta kaupunginhallituksella ei ollut
edes käytettävissään liitteenä 3 mainittua vuorovaikutusraporttia
kaavaa käsiteltäessä, vaikka raportissa nimenomaan on esitetty
asukkaiden mielipiteet kaavasta ja niihin annetut lausunnot. Toteaisin
myös, että tämä liitekartta, jossa on tällaisia punaisia taloja, joista
toisten pitäisi olla suojeltavia ja toiset täydennysrakentamista, mutta
ainakaan minä en tästä saa mitään selvää.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Kuten varmaan meistä kaikki tietävät, vanhustenhoito on tulevina
vuosina suurten haasteiden edessä. Vuoteen 2020 mennessä eli 10
vuoden sisällä Suomessa yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu.
Tästä johtuen varmasti joudutaan tekemään kaikkemme, jotta kaikki
meidän ikäihmisemme voivat asua ja elää ja heille turvataan ne
palvelut, jotka he tarvitsevat.
Tämä aloitteeni koski kotihoidon palvelutuotannon tehostamista
Helsingissä, ja kotihoito on kiistämättä se palvelutuotannon alue, jossa
myös meidän nykyisten strategioidemme mukaan se lisääntyminen
tulee olemaan kaikkein suurinta, kun tätä palvelurakennetta
muokataan. Nyt kuitenkin tässä saadussa vastauksessa on aika monia
ongelmia, jotka eivät edes liity siihen, että mitä itse asiassa sitten
aloitteen johdosta tullaan kenties tekemään tai ei tulla tekemään, vaan
ihan jo siinä, että aloite on pyytänyt kaupunkia vertailemaan omaa
toimintaansa muihin mahdollisuuksiin. Ja tässä vertailussa, joka on nyt
toteutettu, on verrattu asioita, jotka eivät ole vertailukelpoisia.
Tässä aloitevastauksessa todetaan, että ”Vertailut muihin kuntiin
osoittivat, että ostopalveluna toteutettu toiminta näyttää olevan omaa
toimintaa toteutettua kalliimpaa. Kotihoidon oman tuotannon
käyntikustannus vuonna 2009 oli 51 euroa ja ostopalvelukäynnin
kustannus oli 71 euroa.” Mutta kuitenkin, niin kuin tässä aloitteessakin
todetaan, nimenomaan kysymys oli siitä, että kaupungin tulisi vertailla
tätä omaa väestövastuuperiaatteella toteutettua kotihoidon toimintaa
vastaaviin ulkoistuksiin, jotka on toteutettu väestövastuuperiaatteella
eikä tällaisiin yksittäisinä käynteinä ostettuihin, muilta palveluntuottajilta
ostettaviin käynteihin, niin kuin nyt tässä vertailussa on toteutettu. On
aika selvää, että jos Helsingin kaupunki hankkii lyijykyniä ja päättää
tilata niitä 100 000 kappaletta, niin yhden kynän kustannus on aika
paljon alhaisempi kuin että jos kaupungin virkamies kävelee
Suomalaiseen Kirjakauppaan ja ostaa sieltä yhden lyijykynän.
Tästä tässä ongelmassa on nyt kyse. Eli tätä vertailua ei ole edes tehty
ostopalveluihin niissä kunnissa, joissa tämä ulkoistus on tehty
väestövastuuperiaatteella. Tällaisia on mm. Tampereella Kalevan alue,
Jyväskylässä keskustan alue ja Kuopiossa Haapaniemen alue. On
varmaan ihan totta, että ei ole hirveän helppoa saada tätä
vertailukelpoista tietoa väestövastuuperiaatteella toteutetuista
ulkoistuksista, ja niistä kokemuksia ei Helsingilläkään vielä ole. Mutta
joka tapauksessa Helsinkikin on kilpailuttanut omaa toimintaa, ja edes
tähän kilpailutuksen tulokseen verrattuna nämä nyt aloitevastauksessa
annetut kustannukset eivät vaikuta pitävän kaikilta osin paikkaansa.
Joka tapauksessa näiden johdosta ilman, että otan kantaa siihen, mitä
tämän aloitteen johdosta toiminnan tehostamiseksi pitäisi tai ei pitäisi
tehdä, mielestäni tämä kustannusvertailu pitäisi tehdä nyt ajan kanssa
ja odottaa niin, että olisi vertailukelpoista aineistoa saatavissa.
Niinpä esitänkin, että tämä aloite palautetaan valmisteltavaksi siten,
että sosiaali- ja terveystoimea koskevan uudelleenorganisoinnin
selvittämisen yhteydessä myös kotihoidon palveluntuotanto ja eri
palveluntuotannon vaihtoehdot selvitetään. Selvityksessä vertaillaan
mahdollisuuksia kaupungin oman toiminnan ja
väestövastuuperiaatteella toteutettujen muiden palvelujen
tuotantomahdollisuuksien välillä sen sijaan, että vertailtaisiin kaupungin
oman toiminnan kustannuksia yksittäisinä käynteinä ostettaviin
ostopalvelukäynteihin.
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Kuten valtuutettu Männistökin mainitsi, tämä ei ole ollut kovin
yksinkertaista tämä vertailu siitä syystä, että vertailukelpoista aineistoa,
joka olisi ulkopuolisen arvioijan tekemää, ei ole vielä ollut käytettävissä.
Tamperekin aikoo teettää tällaisen ulkopuolisen arvioijan tekemän
vertailevan arviointitutkimuksen tänä vuonna. Sen jälkeen on paljon
helpompi näitä vertailla. Se että kukin tuottaja itse kertoo omasta
tuotannostaan ja siinä pyrkii vertailemaan, se ei aina ole ihan
objektiivista tietoa.
Mitä tulee sitten tuohon aikatauluun, millä tämä tehtäisiin, niin jos
puhuja tarkoitti sitä, että tämä pitäisi samanaikaisesti tehdä kuin
sosiaali- ja terveydenhuollon uusi arviointi nyt ulkopuolisella
konsulttifirmalla tehdään, niin se aikataulu ei myöskään anna
mahdollisuutta ajan kanssa, niin kuin hän aluksi mainitsi, tehdä näitä.
Minäkin toivoisin, että tässä olisi aikaa. Silloin kun me vastaamme
näihin kyselyvastauksiin, me olemme aika tiukkojen aikataulujen
kanssa tekemisistä, ja siitä syystä nämä vastaukset usein eivät ole niin
perusteellisia kuin toivoisi, että ne voisivat olla.
Vielä eräs väärinkäsitys, joka on ollut keskusteluissa esillä, niin
tarjousvertailussa oli kyse tuntihinnasta eikä käyntikustannuksesta. Se
on saattanut aiheuttaa myös väärinkäsityksiä näissä keskusteluissa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kyllä päätöksenteon pohjana pitää aina olla vertailukelpoiset luvut, ja
tässä nyt ainakin valtuutettu Lasse Männistö osoitti, että näin ei ole
tähän mennessä tapahtunut. Eli kannatan valtuutettu Männistön
tekemää palautusehdotusta.
Kiitos.
Kiitoksia, puheenjohtaja. Hyvä valtuusto.
Hannele Luukkainen kyllä kerkesi jo kannattaa sitä, mutta minäkin olen
samaa mieltä, että tämä täytyy uudelleen kirjoittaa.
Epätäsmällisyyksien vuoksi parempaa vastausta odotetaan.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
En kannata asian palauttamista. Valtuutettu Männistö haluaa selvittää
kotihoidon palvelutuotannon laajamittaista ulkoistamista ja
yksityistämistä. Apulaiskaupunginjohtaja jo totesi, että siitä ei ole
helppo saada vertailukelpoista tietoa. Minun mielestäni kysymys ei ole
kuitenkaan pelkästään siitä, millaista tietoa on saatavissa, vaan myös
siitä, mitä tässä oikeastaan halutaan vertailla. Jos me puhumme
väestövastuusta kotihoidon palvelutuotannossa, sitä ei todellakaan voi
vertailla pelkästään tuntihinnoilla tai yksikkökustannuksilla. Se on hyvin
laajasti erilaisiin palvelutoimintoihin kytkeytyvä asia, jota pitää
tarkastella kokonaisuutena. Sellainen vertailutieto, jota nyt Männistö
haluaa, ei ole tällaista kokonaisvaltaista arviointia. Selvästikin Männistö
tässä nyt ajaa takaa yksityistämistä vaikka ei kehtaa sitä aivan suoraan
sanoa.
Puheenjohtaja, arvoisa valtuusto.
On tietysti hyvä, että pyritään siihen, että saadaan vertailukelpoisia
tietoja, mutta hyvinvointipalvelujen tuotannon kustannusten vertailu on
äärimmäisen hankala kysymys. Meiltä puuttuu usein tietoa siitä, mitkä
ovat itse kilpailutuksen suorat kustannukset, mitkä ovat
laadunvalvonnan kustannukset. Mutta ennen kaikkea puuttuu
yhteiskuntapoliittiseen analyysiin perustuva ymmärrys siitä, millä tavalla
voidaan verrata yksityistämisen ja kilpailuttamisen kustannuksia
yhteiskunnan kehityksen kannalta kokonaisvaltaisesti.
Me tiedämme sen historiallisesti, että sellaiset yhteiskuntamuodot,
joissa on paljon tapahtunut kilpailutusta ja yksityistämistä, ovat
johtaneet suureen tehottomuuteen sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Meillä on heikko kyky tässä valtuustossa ottaa huomioon se, että miten
me saamme tämän historiallisen kokemuksen mukaan siihen, kun me
vertailemme eri palvelutuotantomuotojen kustannuksia. Sen takia
peräänkuuluttaisin malttia tähän, että se Männistön tavoite ei toteudu
tällaisilla palautusehdotuksilla. Sen takia en kannata sen hyväksymistä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minä ajattelin kannattaa tätä Männistön palautusta, mutta se ei tarkoita
sitä, että sitten välttämättä sitoutuisin kannattamaan tätä yksityistämistä
vaan haluan nimenomaan saada tämän vastauksen, mitä Männistö on
hakemassa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minä en ymmärrä ollenkaan, mitä järkeä tässä on palauttaa tämä asia
uudelleenvalmisteluun. Me olemme antaneet kaikille virastoille ja
laitoksille ohjeet, tämän vuoden loppuun mennessä virastoissa ja
laitoksissa pitää käydä läpi, mitkä toiminnat suoritetaan omana
tuotantona tai jonain muuna. Tämä on ihan normaalia virkamiestyötä,
jonka me olemme antaneet, niin miksi ihmeessä meidän täytyisi nyt
tämä Lasse Männistön aloite palauttaa?
Kiitos, puheenjohtaja.
Ajattelin korjata muutamia virheellisiä väittämiä. Tässä alkuperäisessä
aloitteessani sen enempää kuin nyt tässä palautusesityksessäkään ei
missään tapauksessa ole kyse palveluiden mittavasta yksityistämisestä
tai edes palvelutuotannon ulkoistamisesta. Kuten tämä aloite sanoo,
vertailun tavoitteena tulee olla etsiä parhaita käytäntöjä
palvelutuotannon tehostamiseksi ilman, että palveluiden laatu
heikkenee. Olen viitannut tässä alkuperäisessä aloitteessa myös
vertailuun yli kuntarajojen, koska näen, että todella me voimme oppia
muilta kunnilta ja muilta toimijoilta tapoja tehdä asioita paremmin.
Ylipäätään ei voi olla kyse yksityistämisestä silloin, kun puhutaan
väestövastuullisesta toiminnasta. Nämä palvelut ovat julkisesti
rahoitettuja, ja niiden järjestämisvastuu on jo lailla säädetty julkiselle
toimijalle eli Helsingin kaupungille, joten missään tapauksessa
yksityistäminen ei tule näitten julkisten palveluiden osalta kyseeseen.
Sen sijaan ulkoistaminen on sitten yksi tapa tuottaa nämä julkiset
palvelut.
Wallgrenille voisin todeta, että kotihoito on sinänsä aika itsenäinen ja
muista prosesseista erillään oleva palvelutuotannon alue, ja sen
kustannuksia on verrattuna vaikka terveydenhuoltoon aika helppoa itse
asiassa vertailla, ja juuri sen takia täältä voitaisiinkin tällaiset
vertailukelpoiset tiedot jollain vaivalla saada. Tuntuu vähän erikoiselta,
että nyt vasemman laidan mielestä ei edes saada vertailla kaupungin
omaa toimintaa muihin kaupunkeihin tai muihin toimijoihin. Niin kuin
sanottu, tässä vastauksessa nämä kustannukset eivät ole
vertailukelpoisia. Tämän vuoksi mielestäni meillä olisi oikeus tietää.
Sen takia tämä palautus on tehtävä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kannatan valtuutettu Männistön palautusehdotusta. Tätä asiaa
pohdittiin jo silloin, kun itse olin terveyslautakunnan puheenjohtajana.
Olen myös ollut hyvin keskeisesti tekemisissä päivätöissäni
terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä ja kotihoito
siinä on ollut yhtenä fokuksena. Täytyy sanoa, että uskon, että
Helsingin kaupungin omakin tuotanto ja virkamieskunta hyötyisivät
siitä, että alkaisivat katselemaan hiukan laajemmin ympärilleen, mitä
naapurikunnissa tapahtuu, mitä muualla Suomessa tapahtuu, mitä
mahdollisesti tapahtuu myös kansainvälisesti ja mitä yrityksissä
tehdään. Tämän ei välttämättä tarvitse tarkoittaa ulkoistamista. Se voi
myös johtaa siihen mutta ei välttämättä. Se voi myös kehittää omaa
toimintaa kustannusvaikuttavampaan suuntaan.
Joka tapauksessa meillä mennään nyt jo terveydenhuollon palveluissa
siihen suuntaan, että hyvin pirstaleisesti lähdetään lähestymään
erilaisia ongelmia palveluseteleillä, ostopalveluilla. Ruotsinkielisellä
puolella meillä on ollut Folkhälsanin kautta ostopalveluja jo monta
vuotta kotihoidossa. Eli joka tapauksessa tapahtuu asioita, ja jos niitä ei
oteta kokonaisvaltaisesti haltuun, silloin todennäköisesti joudumme
jopa huonompiinkin ratkaisuihin, ellemme siihen varaudu ajoissa. Sen
takia on minusta erittäin hyvä, että tällaista laajempaa tarkastelua
tehdään ajoissa ? .
Arvoisa puheenjohtaja.
Me voimme tietysti saivarrella nimityksillä, ja kyllä niillä on tiettyä eroa,
ulkoistamisella ja täydellisellä yksityistämisellä. Mutta kuten valtuutettu
Männistö nyt itsekin totesi, se mitä hän haluaa tässä selvitettävän, on
ratkaisu, jossa kaupunki vastaa, veronmaksajat maksavat mutta
yksityinen firma ottaa voitot. Riskit jäävät meille, voitot tulisivat
yksityiselle. Se on se vertailu, jota Männistö haluaa.
Mitä haasteita meillä sitten kotihoidossa on? Mielestäni suurimpia
haasteita kotihoidossa on laajentaa palvelun sisältöä. Ja silloin
puhutaan välttämättä myös yhteistyöstä yli virastojen rajojen, sosiaali-,
terveys-, henkilöstö-, kulttuuritoimen yhteistyöstä ja myös siitä, millä
tavalla tämä kotihoito voi rakentaa tietynlaista yhteisöllisyyttä eikä olla
pelkästään sellaista tehokkuusajatteluun nojaavaa bisneksen tekoa.
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan lämpimästi valtuutettu Männistön palautusesitystä.
Ihmettelen kyllä tätä vasemmiston taholta tulevaa leimaamista
yksityistämistä kohtaan, kun tässä ei yksityistämisestä puhuta yhtään
mitään koko palautusesityksessä. Eiköhän meillä nyt ole kuitenkin
veronmaksajina ja palvelun käyttäjinä kaupunkilaisten etu mielessä, ja
silloin vertailutieto näistä eri vaihtoehdoista palvelutuotannon
monipuolisessa toteuttamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Kyllä
varmasti, vaikka virkamiehet tätä asiaa selvittävät, niin kaikki tieto, mikä
on saatavilla, on tarpeen. Minä myös vähän ihmettelen sitä asennetta,
mikä täällä on monesti havaittavissa, että emme voisi ottaa
naapurikaupunkien ja hyvin samankaltaisessa tilanteessa olevien
väestöpohjan palveluiden toteuttamisesta juuri koskaan mitään mallia,
koska me Helsingissä olemme aina toteuttaneet asiat jotenkin, niin se
on varmasti paras tapa toteuttaa.
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisa valtuusto.
Tässä peräänkuulutan palvelutuotannon vaihtoehtojen kustannusten
vertailua. Kyllä mielestäni kannattaa lähteä tähän vertailuun, mutta
silloin se vertailu pitää tehdä paremmin, rationaalisemmin kuin se tapa,
jota Männistö tässä ajaa. Ja se, mitä tästä puuttuu, minä sanon kolme
esimerkkiä siitä, kustannusvajeista, jotka pitää ottaa mukaan
vertailuun, jotka yleensä näistä puuttuvat. Yksi on kilpailuttamisen omat
kustannukset, hallinnolliset kustannukset. Toinen on laadunvalvonnan
kustannukset. Ja kolmas, minä annan esimerkin nyt, kun Männistö
epäili sitä, että onko kotihoito tällainen sektori, joka voidaan eristää
muusta hyvinvointipalvelun tuotannosta ja sitä tarkastella helposti
erillisenä muista yhteiskunnan ilmiöistä, niin kotihoidontuen jatkuvuus
ja se, mitä eri tuotantomuodot merkitsevät jatkuvuudelle, on merkittävä
tekijä, jos puhutaan ihmisten hoitokustannuksista pitkässä juoksussa ja
myös ihmisten hyvinvoinnista. Ja millä tavalla me saamme tehokkaasti
tietoa siitä, mitä merkitsee hoitosuhteen jatkuvuus kustannuksina ja
hyvinvointina, niin sitä minä peräänkuulutan. Ja minä väitän, että niillä
metodeilla, mitä Männistö tässä ajaa takaa, niin niillä estetään näiden
kustannusten esiin tuleminen. Ja sen takia katson, että tämä ei johda
rationaaliseen politiikkaan tämä Männistön esitys ja vastustan sitä.
Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät kanssavaltuutetut.
En kannata asian palauttamista. Olen iloinen siitä, että kotihoidon
tuottamien palveluiden laatu tulee tässä keskusteluun juuri nyt, kun eri
poliittiset ryhmät keskustelevat tulevan vuoden budjettiraamista. Se,
että meillä on kotihoidossa kehitettävää, sen me kaikki varmaan
tiedämme ja tuolla turuilla ja toreilla kuulemme, että palvelua tulee
parantaa. Sen takia olen iloinen, että juuri nyt siitä keskustellaan.
Omasta mielestäni ratkaisu on siihen, että meidän tulee resursoida sitä
eli varata budjetissa riittävästi rahaa, että tämä kotihoito tulee
kehittymään, että siellä on niitä tekijöitä, osaavia tekijöitä ja sitä kautta
palvelu paranee.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutetut Wallgren ja Tenkula käyttivät erinomaiset puheenvuorot
siitä, että mistä itse asiassa kotihoidossa on kyse ja miten asiaa pitäisi
lähestyä. Ilman muuta meillä on kotihoidossa selvitettävää. Meillä on
esim. ollut välillä vaikeuksia saada työntekijöitä. On todella
kustannuksiakin seurattava, mutta tämä valtuutettu Männistön
lähtökohta tuntuu todellakin rivien välissä olevan tavoitteena se, että
kotipalvelun yksityistäminen, ulkoistaminen on se pääasiallinen tavoite
tässä kustannusselvityksessä. Tästä syystä en missään tapauksessa
kannata tämäntyyppistä selvittämistä. Mutta se, mitä esim. valtuutettu
Wallgren otti tässä esille, näitä selvitettäviä asioita, niin niitä tuen kyllä
ihan lämpimästi. Kyllähän meidän täytyy ilman muuta omassa
kotipalvelupuolella tätä laatua katsoa, niin kuin myös valtuutettu
Tenkula totesi, ja myös tämä jatkuvuus, että mitä se merkitsee.
Tässä unohdetaan usein, että kyllähän tässä, jos ajattelee palvelujen
tuottamista, niin meillä on valtavasti tutkimustietoa siitä, kuinka
tällainen yksityistetty, ulkoistettu palvelu tulee huomattavasti
kalliimmaksi kuin omana tuotantona tai kaupungin omina palveluina. Eli
on olemassa jo tällaista tutkimustietoa siitä, että mitä tästä
lähtökohtaisesti seuraa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Asian yhteydessä kannattaa selvittää myös muita käytäntöjä kuin mitä
tässä nyt suoraan on nimetty, ja sikäli tämä on perusteltua palauttaa.
Palvelutuotantoon kannattaa tuoda palveluseteli, sen ovat Tukholman
kokemukset selvästi näyttäneet. Kotipalvelu palvelusetelillä on siellä se
yksi suurimpia tuotteita, mihin palveluseteliä käytetään. Kysyntä
lisääntyy, tarve lisääntyy ja varmasti myös sen palvelun sisällön laajuus
täytyy tässä samassa yhteydessä katsoa. Asia on ajankohtainen, ja
ongelma ei ole kerralla selvitetty. Jatkoa tarvitaan.
Helsingin kotihoidossa on paljonkin opittavaa sekä menneisyydestä
että myös muista käytännöistä eri puolilla, sitä en ollenkaan kiistä.
Mutta minusta sen oppimisen suurin este on se, että kotihoito joutuu
hoitamaan niin huonokuntoisia ihmisiä, että kotihoidolla ei ole todellisia
mahdollisuuksia suoriutua siitä tehtävästä. Meidän pitäisi ensinnäkin
saada toteutettua se tavoite, että kotihoito hoitaa vain sellaisia ihmisiä,
joiden hyvä hoito on järjestettävissä kotihoidossa. Toiseksi, tähän
liittyen kotihoidossa pitäisi olla riittävästi resursseja siihen, että se hoito
on nykyistä paljon laaja-alaisempaa eikä koostu sellaisista yksittäisistä
erillispalveluista, joiden yhteen kokoaminen tuottaa suuria käytännön
ongelmia erityisesti hoidettavalle mutta myös sille erilaiselle
henkilökunnalle, joka siellä kotona joutuu käymään ja yrittämään eri
osastojen yhteensovitusta.
Luulenpa, että kun kotihoidosta ensin saataisiin nämä
huonokuntoisimmat pois, jotka siellä eivät halua olla, ja sitten saataisiin
muutenkin riittävän pysyvä henkilöstö paremmilla työolosuhteilla, niin
kyllä silloin varmasti jäisi aikaa myös kotihoidossa itse kehittää sitä
palvelua ja käyttää myös muiden kokemuksia nykyistä paremmin vielä
hyväksi.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Mielestäni on aivan selvää, että sellaiset asiat, kuten kilpailuttamisen
kustannukset tai laadunvalvonnan kustannukset täytyy huomioida, kun
vertaillaan kustannuksia eri palvelutuotantomahdollisuuksien välillä.
Tämä on aivan itsestään selvä asia, ja tämä ihan selkeästi sisältyy
mielestäni aina siihen ajatukseen, kun kustannuksia ylipäätään yli
sektorirajojen verrataan, joten siinä mielessä olen kyllä valtuutettu
Wallgrenin kanssa aivan samaa mieltä tästä asiasta. Sen lisäksi
kuitenkin tähän vertailuun kuuluu omien hallinnollisten kustannusten,
esim. johtamisen ja muiden kulujen lasku – eli nämä kustannuksethan
laskevat sitten, jos joku muu tulee palveluita tuottamaan – ja sitten
tämä omien kaupungin hallinnollisten kulujen osuus täytyy myös
sisällyttää siihen kustannusvertailuun.
On ihan selvää, että tämä vertailu täytyy toteuttaa kattavasti. Tällaiselle
kattavalle vertailulle lähtökohtana on ehdottomasti se, että se palvelu,
jota lähdetään vertaamaan, on todellakin sama palvelu, miten nyt tässä
vastauksessa, joka tähän aloitteeseen on saatu, ei ole ollut tilanne, kun
tässä on nimenomaan verrattu kahta erilaista palvelua toisiinsa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Hyvä, jos valtuutettu Männistö on samaa mieltä valtuutettu Wallgrenin
kanssa. Yksi tärkeä laatua mittaava tekijä on asiakastyytyväisyys, mikä
on syytä ottaa mukaan kustannusvertailuun. Jos palvelujen laatu on
huonoa ja hoitajat vaihtuvat alinomaa, kustannukset näkyvät muualla,
esim. terveydenhoitokustannuksina. Ehkä tätä näkökulmaa olisi voinut
tuoda paremmin tähän palautusehdotukseen.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tapahtuipa tämä palautus tai uudelleen tarkastelu miten hyvänsä,
siinähän pitäisi ehdottomasti olla tällainen laajempi tulokulma tai
näkökulma eikä silloin lähteä lainkaan pelkkään simppeliin
kustannusvertailuun vaan myös katsoa sitä sisältöä ja tavoitetta, mikä
toiminnalla on. Meillä on ollut vuosia kuitenkin jo kotihoidossa se
tilanne, että monilta osin palvelutuotanto ei ole niin hyvää kuin sen soisi
olevan, ja se on tullut myös hyvin selväksi sen palautteen kautta, mitä
kaupunkilaisilta itseltään on tullut.
Täällä puhutaan hienoja sanoja jatkuvuudesta ja monenmoisia muitakin
attribuutteja on käytetty, mutta tosiasia on, että meillä on suuria
ongelmia juuri näiden asioiden kanssa ollut jo vuosia meidän omassa
palvelutuotannossamme kotihoidossa. Ja se ei todellakaan ole
kuntalaisten tai ikääntyneiden helsinkiläisten etu.
Täällä myös valtuutettu Puhakka mainitsi, että tämä on tutkimustietoa,
että kun kotihoitoa on järjestetty muulla tavoin kuin miten se tällä
hetkellä on tehty Helsingissä, omana tuotantonaan, niin siitä on vain
huonoja kokemuksia. Itse en tällaisia selvityksiä ole nähnyt
ensimmäistäkään. Olisi kiva kuulla, mistä valtuutettu Puhakka näitä
tutkimustietojaan on saanut nimenomaan kotihoitoon liittyen. Eli
kannatan edelleenkin tätä palautusehdotusta.
Kiitos.
Puheenjohtaja.
Tässä aloitteessa ehdotimme, että kaikkien terveysasemien
henkilöstön määrä ja osaaminen nostetaan sellaiselle tasolle, että ne
pystyvät huolehtimaan alueensa perusterveydenhuollosta. Näinhän ei
tällä hetkellä ole suinkaan asianlaita, kuten saamme jatkuvasti kuulla
kaupunkilaisilta. Tämän aloitteen vastauksessa ei käsitellä tätä
henkilöstön määrää ja osaamista. Erittäin valitettavaa on, että hyvin
usein näissä aloitteissa vastaukset puhuvat aina jostakin ihan muusta.
Tässä aloitevastauksessa kyllä puhutaan itse asiastakin ja selvitellään
sellaisia kehittämistoimenpiteitä, joita terveysasemilla on käynnissä.
Siellä onkin monia ihan oikeansuuntaisia kehittämishankkeita.
Jos nämä suunnitelmat saataisiin toteutettua, terveysasemien käyttäjät
pääsisivät vastaanotoille nykyistä nopeammin ja saisivat entistä
parempaa hoitoa. Mm. psykiatriset sairaanhoitajat, päihdehoitajat ja
sosiaalineuvojat lisäävät terveysasemien kykyä monipuoliseen
terveydenhuoltoon. Nyt ollaan fysioterapiaakin tuomassa takaisin
terveysasemille, mikä on erittäin hyvä asia. Ei olisi pitänyt siirtää
poiskaan.
Näiden ammattiryhmien tulo helpottaa lääkärien ja terveydenhoitajien
työtä ja tarjoaa myös uusia työtapoja, jotka pitäisi ottaa nopeasti
käyttöön mahdollisimman suuren terveyshyödyn saamiseksi.
Yleisimpiä kansantauteja sairastavien ja mm. mielenterveys- ja
päihdeongelmaisten ryhmät tarjoaisivat tukea paljon kattavammin kuin
pelkkä yksilöhoito. Myös erilaiset potilasjärjestöt pitäisi kutsua mukaan
terveysasemien ryhmien ja muunkin potilastyön kehittämiseen. Mutta
tällaiset työmuodot edellyttävät kotiutuakseen, että siellä on riittävästi
tätä monipuolista henkilökuntaa ja myös riittävästi sitä
perushenkilökuntaa eli lääkäreitä ja terveydenhoitajia.
Tässä aloitevastauksessa todetaan, että terveysasemilla on lääkäreillä
290 virkaa mutta niistä on kuitenkin 20 % vakituisesti täyttämättä, ja
näistä sijaisista ja sijaisten puutteestahan me kuulemme kaiken aikaa
kaupunkilaisten valituksia ja myös siitä aikamoisesta vaihtuvuudesta,
mitä nimenomaan näiden sijaisten pyörittämisestä syntyy. Myös meillä
on ongelmana se, että meillä ei ole tarpeeksi hyvän koulutuksen
saanutta väkeä terveysasemille.
Kun tähän varsinaiseen aloiteasiaan ei ole sitä vastausta ollenkaan
tehty, eli ei kerrota siitä määrästä ja sen suhteesta tarpeeseen, niin
ehdotan, että tämä aloite palautetaan täydellisempää vastausta varten.
Kiitoksia.
Haluan kannattaa valtuutettu Kati Peltolan tekemää palautusehdotusta.
Terveysasemien henkilöstö on todellakin suurien paineiden alla tällä
hetkellä, heille valtakunnan velvoitteita tulee vähän väliä ja nyt
viimeinen on tämä, että asiakkaan tulee saada aika ja yhteys omalle
terveysasemalleen hyvin nopeasti, tämän me kaikki tiedämme.
Samaan aikaan meillä on terveysasemilla toimistovirkailijoita
vähennetty, lähes kokonaan poistettu, jolloin se paine tulee juuri näille
terveydenhoitajille, jotka tekevät monillakin terveysasemilla
parityöskentelyä.
Tämä parityöskentely on oikein hyvä uusi toimintamalli, jota nyt tällä
hetkellä kokeillaan ja lanseerataan monessa ja uskotaan, että tämä
vähentää nimenomaan lääkäreiden työmäärää terveysasemilla, että
terveydenhoitajat seulovat potilaita jo, ketkä pääsevät lääkärille ja ketkä
eivät. Sitä kautta on pyritty lääkäreiden työtaakkaa helpottamaan.
Mutta se painehan tavallaan siirtyy vain sitten toiselta ammattikunnalta
toiselle. Siksi toivonkin, että tähän asiaan vielä puututaan tarkemmin
Kati Peltolan esittämällä tavalla.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tyydyn itse päätösesitykseen tältä osin, koska vaikka asia
palautettaisiin, itse hankkeeseen tuskin ryhdytään nyt, mutta jokainen
tajuaa, että 10 vuoden kuluttua tähän asiaan palataan ja asia jollakin
tavoin ratkaistaan. Totean taustaksi muutaman asian.
Somaattisten sairaaloiden yhteyteen rakennetut psykiatriset osastot
ovat kautta maailman pääosin epäonnistuneet. Peijas-Rekolan
sairaalan yhteydessä on kaksi pitkää käytävää osastoina, molempien
käytävien päässä lukot, ja siellä potilaat sitten ovat. Vastaavia
esimerkkejä on muualta. Hylättyjä somaattisia sairaaloita tarjotaan
kaikkialla maailmassa psykiatrisille sairaaloille sairaalarakennuksiksi
samalla, kun entiset psykiatriset sairaalat otetaan johonkin
kiinteistöjalostuksen uudempiin muotoihin. Kun nyt enää ei ole
spitaalisilta jääviä tyhjiä rakennuksia, kuten Seili, tällaiset Auroran
tapaiset kulkutautisairaalat ja lastensairaalat kelpaavat kyllä.
Aurora on täysin epäonnistunut ratkaisu, toisin kuin näissä papereissa
mainitaan. Sitä ei vaan voi kritisoida sen vuoksi, että ratkaisu on tehty
noin 5 vuotta sitten ja sitä ovat olleet tekemässä myös psykiatrit.
Aloitteessani ehdotettiin, että rakennettaisiin kylpylätasoinen laitos,
sellainen, jossa on kunnolliset olotilat, sellainen, johon ihmiset menevät
mielellään. Venäläiset eivät tule enää tosin meidän kylpylöihimme vaan
lähtevät vielä komeampiin paikkoihin, mutta aikanaan meillä oli
Veikkolan parantola eräänä esimerkkinä tai Lapinlahden sairaalassa
yksi osasto, ruotsinkielisten osasto, ruotsinkielisen yläluokan osasto, tai
Kellokoskella yksityisosasto, josta Prinsessa-elokuva näyttää burleskin
komedian oksennushoitoineen. Mutta siellä oli baaritiskikin olemassa.
Nyt tässä sekä Espoo että Vantaa toteavat, että eivät he tarvitse
osastoja enää, kun he ovat rakentamassa palveluasuntoja. 20 vuotta
sen jälkeen, kun heille tarjottiin ratkaisuksi palveluasuntojen
rakentaminen, jotta Tammiharjusta päästään eroon ja jotta
Kellokoskelta siellä tarpeettomasti olevat potilaat pääsisivät parempiin
oloihin, nyt he ovat keksineet ruudin uudelleen. Tämä vastaus myös
osoittaa, että pääkaupunkiseudun yhteistoiminta ei pelaa kaikilla aloilla.
Liikenteessä, jätehuollossa, vesihuollossa, osittain energiahuollossa se
pelaa varsin hyvin, ja myös somaattisten sairaaloiden osalta. Peijas-
Rekola, Jorvi ja Meilahden alueen sairaalat ja monet muut ovat tehneet
jo sellaisen työnjaon, että käytännössä meillä on yhteiset sairaalat ja
potilaat voivat osittain valita sairaalat. Tietenkin tiettyjä sairauksia
hoidetaan vain muutamassa näistä sairaaloista.
Helsingin ja HUSin psykiatria pitäisi saattaa yhteen, mutta tämä
edellyttää luultavasti eläkeratkaisuja jonkin verran. Ei niin, että työväki
joutuu eläkkeelle vaan eräät päättäjät. 5 vuoden kuluttua luultavasti
tähän mennään. Ratkaisuehdotus, jonka olen tehnyt, ei ole
taloudellisesti kallis sen vuoksi, että sekä Hesperia-Kivelän että
Auroran suuret sairaala-alueet ovat erittäin kallisarvoisia tontteineen,
rakennuksineen jne. ja niistä voidaan tehdä palvelukampuksia laaja-
alaisille väestöryhmille – ei pelkästään vanhuksille vaan monille
muillekin – tai hätätilassa vaikka yläluokan asuntoja Aurorasta, aivan
kuten Nikkilän sairaalasta on tehty.
Mielenkiintoista on se, että tämä aloite sai erittäin paljon kiinnostusta
tavallisten ihmisten joukossa. Kun totesin, että me tarvitsemme
lepokotityyppisiä osastoja, niin se tarkoittaa sitä, jos kellä tahansa
meistä on niin kova kriisi, että joutuu johonkin menemään, ei ole
paikkoja. -68 vuonna tuli nainen sisälle Hesperian suljetulle naisten
osastolle, kun hänen poikansa oli hirttäytynyt. 45 naista, joista 5 oli
käytävällä täydessä maniassa, ennen kuin litium-hoito tuli, sinne tämä
nainen laitettiin. Samalla tavalla kriiseissä on laitettu Lapinlahden tai
Auroran suljetuille osastoille ihmisiä, joilla on tavallinen kovan luokan
elämänkriisi, jotka tarvitsevat vain parin viikon hoitoa tai viikon, että
saavat nuolla haavojaan. Mutta on erittäin vaikeaa lähteä
peruutuslennolla jonnekin Kanariansaarille, kun ei ole kavereita, joiden
kanssa menee.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kyllä, ja lopetetaan siihen.
Kiitos, puheenjohtaja.
Täytyy kyllä sanoa, että paheksun valtuutettu Taipaleen tapaa ensin
kyydittää hyvien yhteisöllisten hoitomuotojen lakkauttamista ja sitten
peräänkuuluttaa tilalle vastaavaa hanketta, johon hän saisi sitten
puumerkkinsä. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että 15 vuotta
sitten valtuutettu Taipale teki itse aloitteen Lapinlahden sairaalan
lakkauttamisesta. Lapinlahden psykiatrinen sairaala oli nimenomaan
paikka, jonka vehreä ympäristö tuotti kylpylämäisen tunnelman. On
moraalitonta, että Taipale on ensin itse käynnistyttänyt Lapinlahden
psykiatrisen sairaalan poliittisen lakkautusprosessin ja on nyt sitten
peräämässä vastaavanlaista paikkaa tilalle. Tällainen toiminta sutena
lammasten vaatteissa on moitittavaa.
Jos tämän aloitteen tavoite haluttaisiin oikeasti toteuttaa, Lapinlahden
sairaala voitaisiin ottaa uudestaan psykiatriseen sairaalakäyttöön.
Kunhan museovirasto sallisi, alueelle voitaisiin rakentaa vielä muutama
uima- ja poreallas, jos pyrittäisiin Taipaleen aloitteen kirjaimelliseen
toteuttamiseen.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Minun on vaikea välttää nyt henkilöön menevää puheenvuoroa, koska
aion sanoa ja sanonkin, että silloin kun Taipale pitää täällä
puheenvuoroja, minulle syntyy sellainen kuva joka kerta, että mies
tietää mistä puhuu ja hän esittää asiansa ymmärrettävästi. Tämä on
tässä salissa perin harvinaista, ja kiitän Taipaletta myös tästä.
Hyvät valtuutetut.
Tuomo Valokainen on tarttunut tässä hyvin tärkeään asiaan, ja tätä
samaa asiaahan me olemme käsitelleet hyvin useasti täällä
valtuustosalissakin, eli vanhustenhuollon hoitotilannetta. Täällä on
kuultu hyvin paljon puheita siitä, että tälle asialle täytyy tehdä jotain,
että nyt meidän täytyy lopettaa paikkojen vähentäminen, kunnes sitten
kotihoito, palveluasunnot ja sitten vanhainkotipaikatkin, että niitä on
riittävästi, että näitä pitkäaikaissairaalahoitopaikkoja, jotka ovat nyt
muuttuneet sosiaaliviraston puolelle, että niitä paikkoja ei vähennetä
enää näin kiihtyvässä tahdissa kuin mitä viime vuonna tehtiin.
Meillä oli tämä käsittelyssä terveyslautakunnassa, ja silloin äänestettiin
siitä, että teimme lisäyksen tähän lausuntoon, joka annettiin, joka kuului
sillä tavalla, että näitä hoitopaikkoja ei vähennetä ennen kun on saatu
sitä korvaavat asiat kuntoon. Nyt jos ajatellaan sitä, että täällä on
puhuttu tänään tästä kotihoidosta ja sen toimivuudesta, on aivan oikein
se, että kotona on liian huonokuntoisia vanhuksia. Se johtuu
ainoastaan siitä, että näitä hoitopaikkoja ei ole heille riittävästi, ei
palvelutalopaikkoja eikä myöskään vanhainkotipaikkoja.
Tänään tuli Kirkko & kaupunki -lehti, niin siinä puhuttiin kotihoidosta.
Siinä vanhus kertoi, kuinka se on sirpaleista, ja sitten siellä kuitenkin
sosiaaliviraston ikäihmisten avopalveluista vastaava sosiaali- ja
lähityön päällikkö Merja Etholén-Rönnberg kertoo, että ”pyrimme
siihen, että hoitajat olisivat samoja, mutta valitettavasti se ei aina
toteudu. Joudumme toimimaan vanhuspalveluihin suunnatun budjetin
varassa”. Eli tämä pitää sitten muistaa siinä, kun meille tulee budjetti
käsittelyyn, että kuinka me pystymme takaamaan vanhuksille sen
kodinomaisen hoidon siellä kotona, mutta sitten kun he eivät siellä
pärjää, että he tosiaan pääsevät tänne tarvitsemaansa hoitoon.
Jos itse katson sitten näitä tilastoja, että millä tavalla näihin
hoitopaikkoihin jonotetaan, niin ei meillä ole mahdollisuutta, kun on
puhuttu siitä, että tulee tällainen yksi ainoa palvelutalo, kyllä he
tarvitsevat vielä tätä vanhainkotihoitoa. Hyvin paljon näissä sairaaloissa
nyt paikkaa odottavat vanhukset ovat siinä kunnossa, että he eivät
pärjää enää siellä palveluasumisessa vaan he tarvitsevat
ympärivuorokautista vanhainkotipaikkaa. Meillä ei varmaan
kenelläkään ole tarkoitus, että jarruttaisimme sitä kehitystä, että olisi
tällaisia palvelutaloja, mutta sitä ei voida tehdä tällaisella tahdilla
näitten nykyisten paikkojen vähentämistä, jos me tosiaan haluamme
pitää kiinni niistä puheista, mitä täällä on niin moneen kertaan kuultu.
Nyt varmasti vaalien alla niitä lupauksia annetaan vielä enemmän.
Mutta sitten toivon, että kun tämä budjettikäsittely tulee,
vanhustenhuollon määrärahat otetaan. Meille monta kertaa
lautakuntien yhteisissä kokouksissa viranhaltijat ovat sanoneet, että ”te
päätätte, ja me toimimme vain niiden annettujen määrärahojen
puitteissa”, niin annetaan sinne nyt ne riittävät määrärahat, että he
pystyvät toimimaan sillä tavalla, että kaikkien meidän kaupunkilaisten ja
vanhusten hyvinvointi lisääntyy. Sen takia teen tähän toivomusponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, ettei vanhustenhuollon
laitospaikkoja vähennetä ennen kuin niitä korvaavat
palvelut on saatu toimimaan ja niitä on vanhusten
tarpeisiin nähden riittävästi. Vain riittävien avopalvelujen,
palveluasunto- ja vanhainkotipaikkojen avulla pystytään
välttämään
HUSin erikoissairaanhoitoon ja kaupunginsairaalaan
syntyvät hoitojonot ja hoitoviiveet.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitos, puheenjohtaja.
Tämä nyt vähän vanhustyön ammattilaisena ihmetyttää, mutta
kuitenkin, oli mikä oli, kannatan kuitenkin tätä Lilli Autin pontta.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Strategiassa on todella asetettu sellainen tavoite, että vähennetään
laitospaikkoja, mutta siellä ei ole asetettu sellaista tavoitetta, että
kokonaisuudessaan vähennetään paikkoja. Näinhän on kuitenkin
tapahtunut viime vuonna. Nettomääräisesti hävisi 50 paikkaa, koska
ryhmämuotoista palveluasumista ei pystytty lisäämään niin paljon kuin
mitä hävitettiin laitospaikkoja. Jo ennen tätä operaatiotakin meillä oli
aika pitkä jono laitospaikoille. Vielä pitemmäksi se tuli tietenkin sen
jälkeen, kun paikkojen kokonaismäärä putosi. Eli siinä mielessä
puheenjohtajan perustelu sille, miksei tätä pontta voisi ottaa käsittelyyn,
on mielestäni virheellinen.
Tästä asiastahan on tehty talousarvioaloitteita. Muistaakseni sekä Lilli
Autti että myös itse olen tehnyt ja aika monet muutkin osallistuneet
näiden aloitteiden tekemiseen. Tämä on hyvin olennainen ja tärkeä
asia, jotta todella saataisiin hoitoketjut kuntoon eikä joka vuosi tarvitsisi
valitella sitä, että ”ne nyt eivät oikein ole kunnossa, ja taas tuli sellainen
ja tällainen ongelma vastaan”. Viime kesänä esimerkiksi jouduttiin
ostamaan sairaalapaikkoja sen takia, että sairaalapaikat ovat niin
suureksi osaksi sellaisten ihmisten käytössä, jotka vain odottavat
kunnallista pitkäaikaista ympärivuorokautista hoivapaikkaa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen puheenjohtajan kanssa sillä tavalla samaa mieltä, että tämä ei ole
kyllä ponnen muotoinen toive. Olemme tätä asiaa muutaman kerran
täällä käsitelleet, olemme tietoisia myös siitä, että Helsingissä
vanhusten määrä merkittävästi kasvaa, ja laitospaikkojen
vähentäminen on tässä tilanteessa erinomaisen haasteellinen tilanne.
Olemme myös tietoisia siitä, että tämä asia tulee olemaan budjetin
kannalta yksi niitä merkittävimpiä asioita.
Toivon, että asiantuntijana erinomainen Lilli Autti todellakin ottaa
talousarvioaloitteena tämän asian uudelleen käsittelyyn ja toimii – niin
kuin on toiminutkin – ponnekkaasti siinä asiassa. Ryhmämme on myös
sitä asiaa tässä yrittänyt viedä eteenpäin, ja toivottavasti tässä asiassa
nyt saadaan sitten yhdessä sellaisia ratkaisuja aikaan. Ne eivät tietysti
nopeasti synny. Pitää muistaa, että taloja ei hetkessä rakenneta, mutta
viedään tätä asiaa nyt yhdessä eteenpäin, kai tämä nyt on niin monta
kertaa tullut täällä jo käytyä läpi.
Täytyy näin julkisesti sanoa vieruskaverille, että meillä on valmiiksi
rakennettuja taloja, joissa on tyhjiä paikkoja, joissa voidaan avata
vaikka muutaman viikon varoitusajalla niille ihmisille hyviä
hoivapaikkoja, jotka nyt tällä hetkellä ovat jonossa.
Arvoisa puheenjohtaja.
En pidä oikeana puheenjohtajan tulkintaa, jossa otetaan muutama
sana strategiaohjelmasta ja unohdetaan kaikki ne sanat siitä ympäriltä
ja perästä ja edeltä. Strategiaohjelman tässä kyseisessä kohdassa,
jossa käsitellään ikääntyvien asukkaiden palveluja, sanotaan aivan
selvästi, että lisätään palveluasuntopaikkoja ja vanhainkotipaikkoja,
vahvistetaan vanhusten kotipalveluja sekä tuetaan omaishoitotyötä
ottaen huomioon vanhusten määrän kasvun jne. Eli meillä ei ole
sellaista ohjelmaa, jossa lukisi pelkästään laitospaikkojen
vähentäminen. Valtuutettu Autti on aivan oikeassa, että laitospaikkoja
on edesvastuutonta ja väärin vähentää, jos strategiaohjelman ja
talousarvion muut tavoitteet eivät ole toteutuneet. Tätä pitää tarkastella
kokonaisuutena. Toivon, että puheenjohtaja tässä kantaisi vastuuta
valtuuston strategiaohjelmasta kokonaisuutena, koska se on valtuuston
puheenjohtajalle sopiva rooli, ei se, että politikoidaan yksittäisillä
asioilla.
Olen ihan samaa mieltä, kun käytiin sitä läpi, että miten tätä
vanhushuoltoa ollaan toteuttamassa, että siellä puhutaan juuri siitä,
että tässähän omassa ponnessani tuodaan esille se, että tämä
aikataulu täytyy rukata niin, että niitä ei tällä hetkellä vähennetä ennen
kun nämä vastaavat palvelut on saatu kuntoon. Ja niin kuin tässä Yrjö
Hakanen sitten toi esille, niin se on näin myös tuolla budjettikirjassa
ollut ja strategiassa, niin sen takia toivon, että tämä voidaan näin
käsitellä tai sitten otan vielä kolmannen puheenvuoron ja ehdotan sitä,
että tämä aloite palautetaan ja selvitetään, miten palvelutaloja ja muita
pystytään saamaan aikaiseksi, ennen kuin laitospaikkoja palautetaan.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitos, puheenjohtaja.
Minäkin otan puheenvuoron, kannatan siis sitä Autin tulevaa
palautusesitystä, koska kaikki surulliset faktat vanhustenhuollon tilasta
ovat tulleet tässä keskustelussa jo esille. On hirveän vaikea ymmärtää,
että asiaan ei saada mitään muutosta.
Se, että se tilanne on niin häpeällisen huono, se on tämän salin
arvovalinta. Toivottavasti nämä puheet pitävät paikkansa, niin saadaan
tähän muutos seuraavassa budjetissa. Otan nyt sen seuraavan
puheenvuoron.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minä toivon, että Lilli Autti tekee nyt tästä asiasta palautusehdotuksen.
Jos olemme muutama vuosi sitten hyväksyneet strategiana sellaisen
tavoitteen, joka tänä päivänä osoittaa, että strategia oli huono, se ei
toimi, meillä on ihmisiä, jotka kärsivät siitä, niin meidän on ehdottomasti
arvioitava tässä vaiheessa tilanne uudelleen. Näin ollen toivon, että
tämä asia palautetaan sillä tavalla, että selvitetään tämä vanhusten
laitospaikkojen supistamisen aikataulu niin, että ennen kun näitä
laitospaikkoja supistetaan, niin ollaan täysin vakuuttuneita siitä, että
muita korvaavia laitospaikkoja ja palveluasumisen paikkoja on
riittävästi, jotta vanhukset eivät jää heitteille. Kyllä tämä on minusta niin
vakava asia, että tästä asiasta valtuutetut saavat melkein päivittäin
viestejä. Toivon, että Lilli Autti tekee tästä palautusehdotuksen, ja tulen
sitä ehdottomasti kannattamaan.
(Puheenjohtajan välikysymys.)
En tehnyt, koska minä sanoin, että toivon, että Lilli Autti tekee.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitos.
Teen nyt sen palautusehdotuksen, eli esitän, että tämä aloite
palautetaan. Tosiaan sen palautuksen tarkoituksena on se, että
tutkitaan, kuinka näitä laitoshoitopaikkoja voidaan vähentää mutta
vasta siinä vaiheessa, kun kotihoito-, palvelutalopaikat ja
vanhainkotipaikat riittävät ja vastaavat vanhusten palvelutarpeisiin.
Kiitos, puheenjohtaja.
Maija Anttila lausui hyvin viisaasti. Kannatan Lilli Autin
palautusehdotusta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kannatan palautusesitystä. Tässä selkeästi on valtuustolla tarve saada
selvitys näistä vanhushuollon paikoista. Tällä hetkellä tuntuu, että
nämä käsitteetkin ovat, että puhutaan laitoshoitopaikoista, puhutaan
palveluasumisesta, vanhainkotipaikoista jne., eli pitäisi käydä läpi tai
tuoda selvitys, josta käy ilmi, millaisia paikkoja meillä on olemassa.
Tällä hetkellä tuntuu olevan todella vaikea pysyä perässä, kun on
erilaisia remontteja menossa, peruskorjauksia ja paikat supistuvat,
tuntuvat supistuvan ja väitetään, etteivät vähene jne. Eli hyvin
epäselvältä tuntuu tämä tilanne. Ja kuitenkin selkeästi
ympärivuorokautisen hoivan tarve kasvaa.
Meillä on todella, niin kuin täällä on jo aikaisemmissa puheenvuoroissa
todettu, kotihoidossa erittäin heikossa kunnossa olevia vanhuksia, jotka
itse asiassa kuuluisivat ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Tässä on
mielestäni sellaista, että tätä rajankäyntiä pitäisi käydä. Kyllä meillä
ihan selkeästi on nostettu tähän ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn
kynnystä ja jopa niin pitkälle, että tulee kyselyjä siitä, onko vanhuksia
jätetty heitteille.
On ihan hyvä, että me saamme valtuustolle selvitystä, että mikä tämä
kokonaistilanne on tällä hetkellä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä on todellakin hyvin monimutkainen kokonaisuus, minkä tämä
keskustelukin osoittaa. Totean sen, että tämä koko hoitoketjun
sujuvuus, siinä kaikki palikat liittyvät toinen toisiinsa. Kun yhtä osaa
liikutellaan, se vaikuttaa kaikkiin muihin osiin.
Tähän, minkälaisia ympärivuorokautisia paikkoja meillä on, niin mehän
emme puhu enää sellaisesta laitoshoidosta, joka on traditionaalista ja
vanhaa. Me olemme pyrkineet tähän palveluasumiseen.
ympärivuorokautinen hoito muuttuu palveluasumiseksi meillä. Me
pyrimme siihen, että ihmisille tuodaan palvelut sinne, missä he
kulloinkin ovat, eikä niin, että heitä siirrellään erilaisista laitoksista
toisiinsa. Tähän liittyy kotihoitoa, tähän liittyy omaishoidon tuki, sen
muutokset, kuntoutus. Me rakennamme suurta kuntoutuskapasiteettia
juuri, että ihmiset eivät enää jäisi samalla tavalla makaamaan vuoteisiin
kuin ovat traditionaalisissa laitoksissa maanneet vaan että he olisivat
palveluasumisen parissa.
Nyt jos katselee, mitä tässä on tällä aloitteella pyydetty, tässä on
vaadittu, että kaupunki ei vähennä vanhusten hoitopaikkoja eikä sulje
näin ollen jo olemassa olevia laitospaikkoja vaan pyrkii lisäämään niitä.
Mehän emme nyt enää sulje paikkoja. Täällä todetaan, että
laitospaikkoja pitäisi pyrkiä lisäämään. Toivon nyt, ettei kukaan enää
halua traditionaalisia laitospaikkoja lisättävän. Ymmärrän, että tässä on
tarvetta tälle keskustelulle vanhusten hoitoketjun sujuvuudesta, mutta
palauttamalla tämä aloite en näe, että tässä saadaan aikaiseksi mitään
myönteistä vanhusten kannalta. Olen itsekin tammikuussa siirtynyt
vanhusten joukkoon, täyttänyt 65 vuotta, ja toivon todellakin, ettei meitä
laitosteta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Paula Kokkonen piti hyvän puheenvuoron. Tästä on käyty keskustelua
nyt noin kolmissa eri neuvotteluissa tai enemmissäkin, budjetissa,
budjettiraamissa, budjetissa ja varmaan näissäkin
budjettiraamineuvotteluissa. Jos ryhmät haluavat valtuustostrategiaan
kirjattuja linjauksia muuttaa, niin mielestäni hyvä paikka niille olisi
nimenomaan budjettiraamikeskustelu tai budjettikeskustelu, ei ehkä
jonkin aloitteen yhteydessä tehtävät muutokset. Kuten Paula Kokkonen
sanoi, laitospaikkoja ei enää suljeta. Totta kai me kaikki haluamme
vanhuksille erinomaisen vanhuuden ja hyvät oltavat, mutta tämä olisi
arvokasta, että tätä rakennemuutosta saataisiin vietyä eteenpäin.
Vielä täsmennän kuitenkin sitä, että jos ajatellaan sitä, kun nämä paikat
siirtyivät sosiaaliviraston puolelle, niitähän vähennettiin 116, ja kyllä
kuitenkin, niin kuin sanotaan, niitten paikkojen määrähän on
vähenemässä sitä mukaa kun henkilöt poistuvat sieltä. Sitten sanoisin
Paula Kokkoselle sitä, että nythän puhutaan henkilöistä, vanhuksista,
lähdetään 75 vuodesta ylöspäin ja heidän hoivastaan. Tuskin kukaan
65-vuotias meillä tällä hetkellä pääseekään, ei vanhainkotiin, ei
palvelutaloon eikä minkään muunkaan palvelun piiriin oikeastaan. Kyllä
kuitenkin itse olen edelleen sitä mieltä, että tämä tulee palauttaa ja
samalla selvitetään hoitopaikkojen vähennysaikataulu,
laitoshoitopaikkojen vähennysaikataulu niin, että niitä korvaavat
palvelut on saatu toimimaan ja niitä on vanhusten tarpeisiin nähden
riittävästi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen vastaus oli todella erinomainen. En
kannata tämän aloitteen palauttamista, nimittäin vanhustenhoidon
järjestäminen on niin iso savotta, niin iso asia, että sitä ei voi ratkaista
millään toivomusponnella tai aloitteen palauttamisella. Juurihan oli
talousarvioaloitteiden jättö, siinä oli mahdollisuus tehdä niitä asioita, ja
raamineuvottelut ovat parhaillaan menossa. Siinä on kunnolliset ja
järeät työkalut siihen, miten tätä asiaa voidaan viedä eteenpäin. Tämä
on ihan tarpeetonta ajankäyttöä tämä keskustelu.
Kiitos.
Minusta on todella myös tarpeetonta ajankäyttöä, joka olisi vältetty, jos
tähän aloitteeseen olisi vastattu kunnollisesti. En voi todellakaan pitää
apulaiskaupunginjohtajan vastausta erinomaisena sen takia, että se
sisältää aika vakavia virheitä. Hän sanoi, että nyt ei enää vanhuksia
siirretä paikasta toiseen vaan saavat pysyä siellä, missä ovat.
Tämähän on niitä yleisimpiä valituksen aiheita omaisilta esimerkiksi ja
myös kotihoidon henkilöstöltä, että vanhuksia siirrellään koko ajan
paikasta toiseen ja kotiutetaan kokeeksi ja palautetaan saman tien
takaisin ja sairaalassa pidetään ja välillä taas joutuu johonkin toiseen
hoitopaikkaan. Sellaista pysyvää paikkaa, jossa todella saisi ne
palvelut ja saisi rauhassa elää loppuelämänsä, niin sitä on tosi vaikea
saada.
Sitten toinen asia. Täällä on jo parikin ihmistä väittänyt, että
laitospaikkojen vähentämistä ei enää tapahdu. Tänä vuonna aiotaan
kuin 70 paikkaa lopettaa, se lukee budjetissakin. Meillä ei ole
kuitenkaan mitään selvitystä siitä, millä tavalla ne korvataan ja mikä on
se kokonaismäärä, joka tulee niiden tilalle. Siitä myöskään emme saa
millään ilveellä selvitystä, kuinka paljon sitten pitäisi olla niitä paikkoja
tai hoitopäiviä tarjolla, jotta pystyttäisiin tämä jonottaminen sairaalassa
tai kotona saamaan kohtuulliseksi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kyllä korvaani vähän särähti, että mikä on apulaiskaupunginjohtajan
tarkoittama traditionaalinen laitospaikka. Ihmisen kohdalla saattaa
tilanne, että hän ei pärjää yksin kotiin tuotavien palveluiden varassa. Ja
puhe ei nyt todellakaan kosketa hyväkuntoisia 65-vuotiaita ihmisiä. Kun
ihmisen kunto romahtaa, hän saattaa kuitenkin nauttia toisten ihmisten
seurasta, ja palvelutalot ovat hieno ratkaisu tähän, mutta valitettavan
monelle pienituloiselle eläkkeensaajalle se on aivan utopistinen
ratkaisu, heillä ei ole mahdollisuutta hakeutua näihin palvelutaloihin
asiakkaaksi. Tässä ongelmaa vielä kasvattaa se, että kun kotiin on se
hoiva järjestetty ja hoito ja taloyhtiö meneekin sitten putkiremonttiin tai
johonkin muuhun remonttiin, niin kyllä nämä vanhukset ovat todella,
todella pulassa ja heitteillä. Tästä tulee nyt omaisilta palautetta, ja tein
siitä myös kaupunginhallitukselle kirjeen, kuinka kaupunki on tähän
palvelutarpeeseen ja laitospaikkatarpeeseen, vaikka se onkin
väliaikaista, valmistautunut.
Kyllä minä näen, että ikäihmisten määrä tulee kasvamaan ja
palveluiden tarve tällä saralla tulee vaan kasvamaan. Jos me ajamme
meidän kaikki laitospaikkamme ja palvelupaikkamme alas, niin kyllä
siinä aikamoisessa pulassa kohta ollaan täällä Helsingissä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Haluan kuitenkin pari vastausta sanoa tässä. Tarkoitan perinteistä
pitkäaikaishoitoa, perinteisiä sairaalapaikkoja, perinteistä
traditionaalista vanhainkotia. Niistä me pyrimme eroon. Totesin sen, ei
tämä maailma vielä täydellinen ole, mutta totesin sen, mihin suuntaan
olemme etenemässä.
Sitten totesin myös, että ei näissä palvelutaloissa juuri kukaan tällä
hetkellä ole omalla kustannuksellaan, vaan kunta useimpien
kustannuksiin osallistuu, koska ne ovat niin kalliita, että eivät ihmisten
eläkkeet nykyään riitä niiden kattamiseen. Osa asuu sitten saaden
sinne palvelusetelin lisäksi, mutta kunta osallistuu valtaosan
kustannuksiin erittäin tuntuvalla osalla. Kustannuksethan ovat noin
4 000–5 000 euroa kuukaudessa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan edelleenkin tämän asian palauttamista ja toteaisin valtuutettu
Puoskarille, että valtuusto on hyväksynyt myös strategian ja valtuusto
voi myös hyväksyä, että strategia uudelleen arvioidaan, kun aikaa on
kulunut. Se voidaan tehdä myös aloitteeseen pohjautuen. Ei minusta
niitä asioita pidä arvottaa, että onko se budjettineuvottelujen
yhteydessä tapahtunut keskustelu vai onko se aloitteen pohjalta.
Minusta se on valtuusto, joka tämän asian linjaa, ja minusta on aivan
paikallaan, että jos valtuusto haluaa, että laitospaikkojen ja sitä
korvaavien erilaisten palvelu- ynnä muiden hoitomuotojen paikat ja
mahdollisuudet turvataan niin, että vanhukset eivät jää heitteille, niin se
on meidän tahtotilamme. Ja se voidaan aivan hyvin toteuttaa myös
valtuustoaloitteella annetussa vastauksessa.
Se on ihan hyvä, että kun lautakunnat nyt pohtivat tätä vastausta
uudelleen, niin syksyllä kun käydään budjettineuvottelut, ryhmien
neuvottelijoilla on sitten selkeät tiedot siitä, millä tavalla tämä asia
todellisuudessa on. Joten olisin ainakin ryhmäneuvottelijana iloinen
siitä, että saisin sitten tärkeää asiaa varten selvät faktat syksyä varten,
kun tämä asia nyt palautetaan.
Haluan sen tässä tuoda esille, koska itse pidän tätä vanhustenhuollon
toimivuutta ja sen ongelmien poistamista tärkeänä, että olen tehnyt
tietysti myös määräraha-aloitteen. Mutta itse tämä keskustelu jo
osoittaa sen, että tässä on paljon tekemistä ja paljon korjattavaa, ja se
tahtotila, mikä täällä yleensä on tullut puheissa, täytyisi myös nyt tuoda
esille, että me haluamme tosiaan muutoksen tähän ja sen, että nämä
palvelut vastaavat niitä vanhusten tarpeita, että he eivät jää heitteille,
niin kuin Maija Anttila sanoi. Sen takia on ihan tarkoituksenmukaista,
että me palautamme tämän aloitteen ja saamme sitten vastauksen
näihin, miten me pystymme vastaamaan siihen vanhusten ja monen
omaisen esittämään huoleen ja hätään siitä, miten heidän omaistensa
käy ja vielä sitten kohtapuoliin, että miten heidän itsensä käy. Kyllä he
ovat alkaneet pelätä sitä, miten Helsingin kaupunki pystyy heidänkin
vanhuutensa palvelut turvaamaan.
Sen takia meidän pitää kyllä rehellisesti kertoa siitä tai sitten käydä
sellainen julkinen yhteiskunnallinen keskustelu siitä, ketä jätetään
hoitamatta, ettei se piiloudu tällaisten kliseiden taakse, että heitteille ei
jää kukaan ja kaikista huolehditaan. Silloin täytyy käydä kunnon
julkinen kansalaiskeskustelu, ja silloin siinä täytyy tuoda kaikki faktat
pöytään, että jokaisella on tiedossa se, mitä on odotettavissa. Mutta
niiden puheiden perusteena, mitä me olemme täällä kaksi vuotta
esittäneet, on ollut se, että me haluamme peruspalvelut turvata. Sen
takia jokaisella, olkoon se sitten aloite, toivomusponsi tai mikä tahansa,
missä näitä ongelmia tuodaan esille, niihin täytyy suhtautua yhtä
vakavasti.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minä nyt taas kerran sanon sen, että kierrän keikkalaisena erilaisia
sairaaloita Helsingissä ja varmaan osaan sanoa aika paljon tuosta
asiasta. Kuulen päivittäin erilaisista lakkauttamisista, mistä
vuodepaikkoja, kokonaisia osastoja lakkautetaan säästösyistä. Näistä
ei vaan saa puhua, mutta minä puhun.
Ihmettelen sitä, että laitoshoito on kuitenkin todella hyvä esim.
dementoituneelle vanhukselle, jolla ei ole omaisia eikä oikein rahaa
eikä siis sellaista mestaa, missä hän voisi turvallisesti olla. Se 24-
tuntinen hoito sekä kuntoutus järjestyisi, mikäli hoitajiin panostettaisiin
vähän enemmän ja kuntouttavaan hoitotyöhön laitoksissa
nimenomaan. Minua ihmetyttää se, että nyt tähdätään
kotisairaanhoitoon ja vanhus olisi kotona ja järjestetään kuntoutusta
sinne. Minä ihmettelen kuka, millä rahalla sinne mennään
kuntouttamaan 24 tuntia vuorokaudessa. Nyt sinne ollaan
tuppaamassa vanhuksille automaatti, missä ne blokkaavat ruoan.
Tähän suuntaan ollaan menossa, eli automatisoidaan. Järjestämmekö
me sellaiset kuntouttavat kameravalvonnat sinne vanhusten kotiin, että
tsiigataan sitten, että sitten kun Elli tai Kalle lentää pyllylleen niin
mennään 24 tunnin varoitusajalla?
Kiitos.
Olisin apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta vielä kysynyt, että miksi
tässä vaiheessa Myllypuron palvelutalo lakkautettiin, kun tiedettiin
näistä jonoista? Näin saadaan tähän samaan jonoon noin 40–50
vanhusta. Kun sosiaalilautakunnan kokouksessa tiedustelin, miten
tämä 50 vanhuksen tilanne järjestetään, vastaus oli, että ”heillä on oma
jono”. Kuinka monta vanhusten jonoa meillä Helsingissä on? Siellä sitä
ei selvitetty. Vielä tähän, että ei se niin huonossa kunnossa tämä
palvelutalo vielä ollut, että se näin pahassa vaiheessa olisi pitänyt
lakkauttaa. Tämä liittyy ihan vanhuspalveluihin.
Kiitos.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitos, puheenjohtaja.
Näistä samaisista asioista on keskusteltu tässä valtuustosalissa ainakin
10 vuotta, ehkä pidempäänkin, niin kauan kuin minä muistan, ihan
samoilla sanoillakin suurin piirtein. Minä luulen, että paras asia, mitä
tämäkin valtuusto voisi päättää, että mahdollisesti sen konsulttityön
pohjalta, mitä nyt on ilmeisesti meneillään, yhdistää Helsingin sosiaali-
ja terveyspalvelut soveltuvilta osin. Silloin myös ? sen, että
vanhuspalvelut ovat yhden organisaation vastuulla. Koska niin kauan
kuin tällainen osaoptimointi eri hallintokuntien ja myös
erikoissairaanhoidon välillä jatkuu, niin hyvää ei tule ikinä. Samalla kun
tällainen yhdistäminen tehdään viisaasti, niin olisi myös erittäin
toivottavaa, että palvelusta vastaavan organisaation osaamista
vahvistetaan merkittävästi sekä johtamisen kehittämisen että tämän
järjestämisen osalta. Tämä on mielestäni se tapa, millä tätä lähdetään
vähitellen purkamaan. Muuten tämä keskustelu jatkuu toiset 10 vuotta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Me keskustelemme nyt palautusesityksestä, jonka tekemisen tarve
nousee siitä, että se yksi organisaatio, joka on vastuussa vanhusten
palvelujen tilanteesta, eli kaupunginvaltuusto, on alimitoittanut
määrärahat, laitospaikat, palveluasumisen ja muut vanhusten
palvelujen kannalta tärkeät resurssit. Eli meillä on, valtuutettu Ikävalko,
se yksi organisaatio, jonka pitäisi vastata. Ja se on se pääongelma,
että ne resurssit ovat alimitoitettuja.
Esitin tähän korjausta, kun budjettia käsiteltiin. Se ei silloin kelvannut
valtuustoenemmistölle, kuten ei kelvannut edellisenä eikä sitäkään
edellisenä vuonna, eikä sitäkään edellisenä. Eli me tiedämme kaikki,
mikä tässä on se syy. Se istuu täällä näin, se on valtuuston
enemmistön budjettipäätös. Ja parhaillaan käsitellään budjettiraamia
kaupunginhallituksessa, joka ei tuo korjausta – se pohjaesitys – tähän
ongelmaan. Sen takia valtuutettu Autin nyt esille nostama asia on juuri
oikeaan aikaan nostettu esille. Juuri nyt pitää pyrkiä valtuuston
ohjeistamaan niin, että budjettiraamiin lopultakin saadaan joku korjaus
tältä osin.
Kiitos, puheenjohtaja.
Ensinnäkin palautukseen, olen ehdottomasti sitä mieltä, että tämä asia
täytyy palauttaa. Se ei sulje pois sitä, että budjettiraamineuvottelussa
ainakin voin jo tässä luvata sen, että Vasemmistoliitto ottaa tämän, ja
tämä itse asiassa oli ja on meidän listallamme jo muutoinkin siellä,
mutta se ei tämän asian... Koska nyt nimenomaan tarvitaan myös
valmistelua syksyäkin varten, että meillä on todella tarkat tiedot siitä,
mitä me tarvitsemme. Tämä on minusta vähän lohdutonta, että täällä
sanotaan, että 10 vuotta on keskusteltu vanhuksista, ihan niin kuin se
ei olisi tärkeä asia.
Ongelmahan on se, että niin kauan kun tätä ei saada kuntoon, niin
tästä tullaan täällä keskustelemaan. Silloin kannattaisi jossain
vaiheessa hoitaa tämä asia kuntoon, perehtyä siihen oikein
kokonaisvaltaisesti, tietää mitä kustannuksia siitä mahdollisesti seuraa,
mitä paikkoja tarvitsemme lisää, mitä vähemmän. On aivan selvää, että
vanhusten hoivan ja hoidon tarve ei tule vähenemään. Vanhusmäärä
kasvaa vuosittain, ja se tulee merkitsemään väistämättä sitä, että me
olemme näiden haasteiden edessä. Jos se on joidenkin mielestä
kiusallista, että täällä puhutaan vanhuksista, niin sori vaan, valitan,
puhun jatkossakin.
Kiitos, puheenjohtaja.
En tiedä halusiko valtuutettu Ojala tahallaan ymmärtää väärin, mutta
kysymyshän on juuri siitä, miten surullista se on, että täällä puhutaan
10 vuotta samoista asioista sen sijaan, että oikeasti oltaisiin nähty
hyviä askeleita eteenpäin ja sellaisia uudistuksia, jotka olisivat
johtaneet palveluiden laadun kohentumiseen ja tyytyväisyyteen myös
tässä salissa niiden suhteen.
Täällä joku mainitsi, että tässä salissa päätetään ja kehitetään
palveluita ja johdetaan niitä, niin uskallan olla kyllä ihan täysin
vastakkaista mieltä. Meillähän on sellainen kunnallinen
päätöksentekojärjestelmä, toisin kuin monissa muissa maissa, että
tänne tullaan vain oman toimen ohessa tekemään päätöksiä esittelystä.
Jos tämä sali joutuisi myös johtamaan, kehittämään ja järjestämään
näitä palveluita, niin meillä vaadittaisiin kyllä ihan toisentyyppinen
järjestelmä.
Kiitos.
Minäkin mielelläni lopettaisin koko asiasta puhumisen ja lopetankin
heti, kun saadaan tämä asia kuntoon. Mutta ei tässä nyt auta se, että
rupeaa jotain organisaatiota muuttamaan, kun kysymys on vain
yksinkertaisesti siitä, että me pyydämme asianomaiselta virastolta
ehdotuksen siitä, paljonko ne tarvitsevat erilaisia paikkoja, paljonko ne
tarvitsevat rahaa. Tätähän ne eivät tee sen takia, että valtuusto on
vähäisessä viisaudessaan mennyt ja alibudjetoinut rahat ja kuuliaiset
virkamiehet sitten tekevät raamien mukaisia ehdotuksia meille. Kyllä
kai sen nyt jokainen tässä salissa tietää. Sen takia meidän täytyy nyt
sanoa niille, että riippumatta siitä mitä raamissa lukee tai mitä teille on
sanottu, että strategia tarkoittaa, niin valtuusto haluaa saada oikeat
tiedot tilanteesta ja haluaa saada oikeat esitykset, joilla tämä ongelma
saadaan pois päiväjärjestyksestä.
Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Tästä aiheesta keskusteltiin paljon viimeksi iltapäiväkerhossa, mutta
puhun nyt vielä tästä tiedottamisesta, mikä oli tämän aloitteen ydin.
Toisin kuin tässä vastauksessa sanotaan, ainakin minulle tulee
yhteydenotoissa nimenomaan nämä ilman paikkaa jääneet perheet,
joilta siis oikaisuvaatimuksia oli viime vuonna erittäin runsaasti. He
olivat hyvin tyytymättömiä siihen, että he olivat saaneet huonoa
informaatiota. Osin tämä varmaan johtuu siitä, että kun
ilmoittautuminen kouluun on hyvin paljon siirtynyt nettiin, niin perheet,
jotka tekevät sen ensimmäistä kertaa, eivät sieltä meidän
verkkosivuiltamme sitä oikeaa tietoa löydä. Tässä toivoisin, että olisi
vielä parannettavaa.
Tässä vastauksessa sanotaan, että tätä lomaketta on muutettu, mutta
itse asiassa kun vertasin vanhaa lomaketta ja nykyistä lomaketta, niin
sitä on muutettu suunnilleen yhdellä tai kahdella sanalla. Toivoisin
kaupungilta sitä paneutumista, että näitä meidän palveluitamme
suunniteltaisiin yhdessä niiden palvelujen käyttäjien kanssa ja
nimenomaan siis niiden kanssa, jotka eivät niitä aikaisemmin koskaan
olleet käyttäneet, koska heillä tämä väärinymmärryksen vaara on suuri.
Tässä vastauksessa lisäksi puhutaan Wilma-järjestelmästä, joka
tietenkin on hyvä yhteydenpitoväline kotien ja koulujen välillä silloin,
kun se lapsi on jo koulussa, mutta sehän ei tietenkään päde näihin
perheisiin, joiden lapsi vielä ei ole koulussa. Eli siltä osin tietysti tämä
vastaus ei ehkä ihan puolustanut paikkaansa. Mutta toivon, että tähän
tiedottamiseen jatkossakin kiinnitetään huomiota niin, että niitä turhia
väärinymmärryksiä ei syntyisi ja sitä kautta ei tulisi ? .
Valtuutettu Pakarinen
Kiitos, puheenjohtaja.
Kyllä tarkoitus on tähän kiinnittääkin huomiota. Meillä ovat olleet nämä
volyymit niin suuria viime vuosina, että ei ole ehkä pystytty
informoimaan ihan sellaisella tavalla kuin pitäisi, mutta pistetään
paremmaksi.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
______________________ ______________________
Minerva Krohn Tiina Teppo
puheenjohtaja päätösvalmisteluyksikön päällikkö
ordförande chef beslutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
______________________ ______________________
Maija Anttila Jussi Halla-aho
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
