HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
3 – 2011
Kokousaika: 16.2.2011 klo 18.00 – 23.08
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
3 – 2011
Mötestid: 16.2.2011 kl 18.00 – 23.08
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
26 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
LÄHETEKESKUSTELU..................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen.............................................................................................................
Valtuutettu Räty...............................................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Valpas.........................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Sumuvuori..................................................................................................................
Valtuutettu Mäki.............................................................................................................................
Valtuutettu Koulumies...................................................................................................................
Valtuutettu Kousa..........................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Vesikansa...................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Abdulla........................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Romakkaniemi...........................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Ledamoten Wallgren.....................................................................................................................
Valtuutettu Sarkomaa...................................................................................................................
Valtuutettu Paavolainen...............................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Mäki.............................................................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
Valtuutettu Malinen.......................................................................................................................
Valtuutettu Vuorela.......................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Vesikansa...................................................................................................................
31 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 8...................................................................................................................
TÄYTTÄVILLE AJONEUVOILLE.................................................................................................
Valtuutettu Kari..............................................................................................................................
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Vuorela.......................................................................................................................
Valtuutettu Kuikka.........................................................................................................................
Valtuutettu Rissanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Vesikansa...................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Vuorela.......................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Rauhamäki.................................................................................................................
34 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 11.................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
37 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 14.................................................................................................................
MUUTTAMINEN (NRO 11959)....................................................................................................
Valtuutettu Lohi.............................................................................................................................
Valtuutettu Modig..........................................................................................................................
Valtuutettu Malinen.......................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
38 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 15.................................................................................................................
Aloite 3...........................................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Valtuutettu Romakkaniemi...........................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Moisio..........................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Modig..........................................................................................................................
Valtuutettu Kari............................................................................................................................
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Käyn lyhyesti läpi vuoden 2012 talousarviovalmistelun näkymiä.
Pahoittelen nopeaa käsittelyjärjestystä, yritän pysyä aikapuitteissa,
mutta nämä kalvopohjat ovat saatavilla sitten, jos haluatte niihin
tarkemmin tutustua.
Eli talousarviovalmistelun näkymiä. Ensin totuttuun tapaan näkymät
maailmalla ja Suomessa. Jos lähtee vuoden 2011 ennusteista, niin
ensinnäkin on todettava, että valtiovarainministeriön viimeisin ennuste
on joulukuun puolelta eli uutta ei ole vielä käytettävissä, mutta
suuntaus näyttää siltä, että talouden bruttokansantuotteen muutos on
suhteellisen myönteinen, inflaatio suhteellisen korkealla tasolla
verrattuna aikaisempiin tasoihin ja työttömyysaste siinä 7–8 %:n välillä.
Jos sitten vertaa ennusteita vuodelle 2012, näyttäisi siltä, että talouden
kasvua ei ennusteta aivan 2011 lukemiin, inflaatiota hiukan vähemmän
ja työttömyysaste myös hiukan alhaisempi kuin vuoden 2011 ennuste.
Mitä sitten se käytännössä tarkoittaa tuotannon määrissä? Meidän oma
indikaattorimme – eli sataman volyymit: tavaraliikenteen volyymit 12
kuukauden liukuman mukaisesti ovat nousseet, mutta siellä ne ovat
selkeästi kuitenkin vielä finanssikriisiä edeltävää huipputasoa
alempana. Voisi ehkä sanoa, jos vertaa valtakunnan
kokonaistuotannon volyymiin, niin sataman lukemat ovat jonkin verran
negatiivisemmat kuin valtakunnan lukemat, mutta kummassakin sama
perusviesti, että tuotannon tasossa ei ole vielä saavutettu sitä vuoden
2008 huippua. Julkisen talouden tasapainossa 2010:stä kun lähdetään
eteenpäin, niin miinusmerkki suhteessa bruttokansantuotteeseen on
jonkin verran vähenemään päin, miinusmerkki, mutta kuitenkaan
mitään radikaalia parannusta ei ole. Tietenkin keskeistä on se, että jos
talouden kasvu on ennustettua ripeämpää, niin se korjaisi ongelmaa,
mutta näillä näkymin on jo aivan selkeää, että julkisen talouden
säästötoimet ovat kuitenkin siis välttämättömiä.
Helsingin talouden toteumasta muutama luku. Tässä on nyt ihan
viimeisintä tietoa tilinpäätösennusteesta, joka ei vieläkään ole
lopullinen mutta pikkuhiljaa lähestyy sitä virallisen tilinpäätöksen lukuja.
Tästä ennusteesta voi todeta verrattuna siihen 4/2010-raporttiin, niin
tämä on jonkin verran parempi. Keskeisiä muutostekijöitä ovat ne, että
verotulot näyttävät toteutuvan sitä 4/2010-raporttia 32 miljoonaa
parempana ja sitten myös tuonne ihan ylimpään riviin eli tuloihin on
tullut jonkin verran parannusta, eli vähän yli 40 miljoonaa euroa tuolla
tilikauden ylijäämä näyttää parempaa. Tässä myös on otettu huomioon
se HSY-kaupan vaikutus, eli ilman HSY-kauppaa toinen sarake ja
viimeisessä sarakkeessa HSY-kaupan vaikutuksen kanssa.
Eli tämä 2010-tilinpäätöksen ennusteista, ja siinä keskeisenä asiana
siis on verotulot – ovat toteutuneet niin meillä kuin valtakunnassakin
ennakoitua paremmin. Kokonaisuutena taitaa olla noin 170 miljoonaa
euroa talousarviota korkeampina, mikä siis tarkoittaa sitä, että
kunnallisverojen kasvu on ollut 1,8 %, kun sen ennakoitiin olevan
miinusmerkkinen. Yhteisöverot myös ovat, niin kuin huomaatte,
merkittävästi edellistä vuotta korkeammat. Tässä pitää kuitenkin
muistaa se, että siinä on tämä tilapäinen yhteisöveron tuotto-osuuden
korotus, joka tulee poistumaan 2011 lopussa. Eli nämä verotuloista.
Ehkä siitä vielä voisi todeta tämän vuoden 2011 ennusteen, että se
näyttää siis myös näiden tietojen valossa, että verotuotot tulevat
olemaan jonkin verran meidän talousarviotamme korkeammat.
Henkilöstömäärän kehityksessä vertailukelpoisena, siis
organisaatiouudistuksen vaikutukset huomioiden, henkilöstö on
vähentynyt tämän mukaan täsmällisesti sanottuna 9 hengellä vuoden
2010 aikana, mikä siis on linjassa pääkaupunkiseudun muiden kuntien
kehityksen kanssa. Valtakunnallisesti näyttää sen sijaan, että
keskimäärin henkilöstömäärän ennakoidaan vähentyneen. Sen sijaan
palkkasumman nousuprosentti on 4,6 %, kun valtakunnassa vastaava
on 3,2 %. Tämä ero ei selity millään yksittäisellä tekijällä, vaan siinä on
useampia. Työllistämistoimet ovat esim. yksi asia, joka selittää. Siinä
on siis useampi tekijä taustalla, ei yhden asian selittämänä.
Sitten menokasvu, vertailukelpoisena 2001 lähtien, niin viime vuosi
ainakin verrattuna vuoteen 2009 näyttää parempaa. Eli tämän hetken
ennakoiden mukaan kaupungin menokasvu viime vuonna oli 3,8 %,
kun valtakunnan keskiarvo näyttää 3,5 %. Sitten huolestuttava tieto on
tehtyjen työtuntien määrien muutos, ja siinä jos katsoo tätä viimeistä
lukua, eli 4/2010 – tai oikeastaan 2010 koko kehitystä – niin alimpana
käyränä on Helsingin kehitys, jossa siis tehdyt työtunnit ovat edelleen
olleet laskussa ja ylimpänä ovat sitten muut pääkaupunkiseudun
kunnat. Lopullisia johtopäätöksiä tästä ei pidä tehdä, mutta ainakin
voisi ajatella, että se mikä pitää tarkistaa, on, että onko työpaikkoja
siirtynyt Helsingistä pois, kun muut pääkaupunkiseudun kunnat
näyttävät näin merkittävästi parempaa kehitystä.
Sitten strategiaohjelman antamat lähtökohdat raamin valmistelulle. Eli
aikataulukysymyksenä talouden tasapainotarkastelu talous- ja
suunnittelukeskuksessa meneillään. Kaupunginvaltuuston
strategiakauden puolivälin seminaari pidettiin, tänään olemme
lähetekeskustelussa talousarvion raamista, joka antaa suuntaviivat
virkamiesvalmistelulle. Kaupunginhallitukseen tulee käsittelyyn 14.
maaliskuuta esitys 2012 talousarvioraamista eli lähtökohdista, joiden
mukaan hallintokunnat valmistelevat omia talousarvioesityksiään.
Kuntakentän velkaantumisnäkymät, eli tässä tarkastelujakso varsin
pitkä, mutta niin kuin siitä huomataan, koko kuntakentän rajun
velkaantumistahdin oikaiseminen on keskeinen haaste meille kaikille.
Se vaatii tekemään säästötoimia myös kasvukeskuksissa.
Toinen näkökulma, joka on hyvä ottaa huomioon, on se, että valtion
velka on lisääntynyt. Siitä voi suorana johtopäätöksenä tehdä sen, että
se väistämättä tulee vaikuttamaan siihen puitteeseen, missä
kuntasektori omia talousnäkymiään suunnittelee – ja nimenomaan
negatiivisessa mielessä. Helsingin strategiaohjelman taloustavoitteet
ovat: talouden tasapainosta huolehditaan ja toimintamenot
sopeutettava käytettävissä oleviin tuloihin. Mittarina kaupungin
toimintamenojen kasvu asukasta kohden ei ylitä kustannustason
nousua.
Tästä suora seuraus tai tilanne on se, että vuosina 2011 ja 2012
toimintamenot asukasta kohden saisivat kasvaa vain reilun prosentin
vuodessa, jotta tavoite saavutettaisiin. Vuoden 2011 talousarviossa on
linjattu, että tavoitteena on, että vuonna 2012 palvelut tuotetaan
nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna. Esitykset
tuottavuutta parantavista konkreettisista toimenpiteistä tulee tehdä
toukokuun alkuun mennessä. Sosiaali- ja terveystoimen
kokonaisselvitystä ollaan tekemässä, ja sen valmistumisaika on myös
toukokuun alku. Organisaatioiden uudistamista selvitetään, mm.
työväenopistot, kulttuuritoimi, pelastustoimen kiinteistöhuolto.
Palvelujen tuottamisen strategiaa laaditaan tämän vuoden aikana.
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Menokehityksen on oltava myös lähivuosina matala. Helsingin
lainakannan kehitys: muistaen meidän haasteellisen
investointiohjelmamme, uudet alueet ja kiinteistöjen korjaukset ja myös
joukkoliikenteen kehittämiseen kohdistuvat suuret investoinnit,
matalankin menokehityksen aikana velkaantuminen uhkaa lisääntyä.
Arvoisat valtuutetut.
Tässä näkymiä taloudesta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Haluan nostaa vain oikeastaan yhden asian esille, ja se liittyy
oikeastaan tuohon rahoituspuoleen ja veroihin. On ollut
hämmästyttävää, miten tärkeänä monet pitävät veroprosenttia tällä
alueella. Eittämättä olemme siinä tilanteessa, että täällä on verokilpailu
näiden kaupunkien välillä. Sen takia meidän pitäisi pyrkiä tuolla
kulupuolella myös siihen, että kulut eivät nousisi kaupungilla, jotta me
pystyisimme pitämään veroprosentin nykyisellään tai jopa laskemaan
sen takaisin entiselle tasolleen. Oli hyvä, että kaupunginjohtaja
Pajunen esitti tai muistutti meitä niistä jo 2011 talousarviossa olevista
linjauksista, millä voidaan tuottavuutta parantaa, että sitä jatketaan
myös ensi vuoden aikana.
Ensi vuosi on siis World Design Capital -vuosi, ja silloin sana
”innovaatiot” on tärkeässä asemassa. Olisi tietysti hyvä, jos löytyisi
myös tämän budjetin valmistelun yhteydessä niitä innovaatioita, joilla
me voimme pitää kulumme kurissa ja siitä huolimatta saada hyvät
palvelut ja etsiä niitä uusia tapoja tuottaa palveluita. Pidän tätä ihan
keskeisenä asiana, että saadaan pidettyä hyvät veronmaksajat ja
saadaan lisää hyviä veronmaksajia Helsinkiin myös tulevaisuudessa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Täällähän on selvästi kiihkeä valtuustoilta alkamassa.
Välihuuto!
Odotan innolla, valtuutettu Bryggare. Saanko nyt puhua?
Välihuuto!
All right.
Hyvinvointipalvelut ovat suomalaista designia parhaimmillaan.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja avasi tässä osuvasti sanaisen
arkkunsa myös Design Capital -hankkeesta. Valmistautuessamme
tähän World Design Capital -vuoteen on meidän syytä käydä läpi myös
helsinkiläiset hyvinvointipalvelut ja kiinnittää erityishuomio palveluiden
laatuun. Monet helsinkiläiset ovat valinneet Helsingin
kotikaupungikseen juuri erinomaisten palveluidensa vuoksi. Opetus- ja
koulutustarjontamme on muita kuntia monipuolisempaa, päivähoito on
laadukasta ja terveyspalveluitakin on saatavilla, kun niitä tarvitaan.
Tämä on asia, jota meidän on vaalittava. Kokoomus-ryhmä esittääkin,
että osana World Design Capital -hanketta ensi vuosi nimitetään
hyvinvointipalveluiden vuodeksi.
Palvelutuotanto on parhaimmillaan erinomaista designia. Kaupunki ei
itse ole kaikkien innovaatioiden ytimessä, vaan sen on jatkuvasti
etsittävä kumppaneita hyvinvointipalveluita tuottamaan. Meille ei
palveluiden tuotantotapa ole itseisarvo. Jos joku todella pystyy
tekemään saman asian paremmin, niin miksi kaupunki silti tekee asian
itse? Emme voi luottaa myöskään Design-vuoden toteutuksessa vain
kaupungin omaan toimintaan. Meidän on etsittävä ympärillemme
luovaa verkostoa.
Hyvät valtuutetut, arvoisa rouva puheenjohtaja.
Nykyinen taloudenpito ei voi jatkua. Kokoomuksen valtuustoryhmä
uskoo, että rahoituksellinen epätasapaino korjautuu vain tiukalla
menokurilla. Menokasvu on ollut jopa yli 6 % vuodessa vuosina 2000–
2009. Nyt viime vuotta koskevat alustavat luvut näyttävät merkittävästi
paremmilta, mistä kiitos kaupungin erinomaiselle henkilöstölle. Vaikka
taloussuunnitelmakausilla 2012–2013 ollaan varauduttu varsin tiukkaan
menokasvuun, on siitä huolimatta Helsingin rahoitusvajaus merkittävä.
Meidän on huolehdittava siitä, etteivät Helsingin menot nouse.
Tuottavuus on laskenut useita prosenttiyksikköjä joka vuosi. Helsingin
Energian tuotot ovat laskusuunnassa, väestö ikääntyy ja työikäisten
määrä laskee. Hyvinvointipalvelujen kysyntään voidaan vaikuttaa.
Mikäli emme onnistu hillitsemään menojen kasvua, kohtaamme
taloudellisen katastrofin.
Veroprosentin korottaminen tälle vuodelle oli välttämätöntä, ja
kokoomus-ryhmä oli siinä mukana. Emme hyväksy kuitenkaan
korostusta pysyväksi vaan ponnistelemme alentaaksemme
kunnallisveroa Helsingissä.
Hyvä valtuusto ja arvoisa puheenjohtaja.
Vuonna 2011 kaupunki laatii palveluiden tuottamisen strategian, jossa
määritellään, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan.
Palvelustrategialla luodaan selkeyttä palveluiden järjestämiseen.
Kokoomus-ryhmä toivoo tässä ennakkoluulottomuutta. Tuottajaa ja
tuotantotapaa ei saa tuijottaa, vaan kaikkein tärkein on asukas –
helsinkiläinen. Kaupunki tarvitsee aivan välttämättä yrittäjiä ja kolmatta
sektoria tuottamaan palveluita. Palveluiden laatu, saatavuus ja
kustannustehokkuus ovat tuotantotapaa tärkeämpiä asioita. Meidän
täytyy olla valmiita uudistamaan vanhoja, luutuneita asenteita ja myös
rakenteita.
Palvelustrategian ohella vuoden 2011 alussa käynnistetyn tuottavuus-
ja työhyvinvointiohjelman tavoitteet ovat kokoomus-ryhmälle tärkeitä.
Ryhmämme aloitteesta tehdyn ohjelman päämääränä on, että palvelut
tuotetaan nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna.
Tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja taloudellisuutta. Helsinki
tuottaa tällä hetkellä palvelunsa muuta kuntakenttää kalliimmalla, ja
siihen meillä ei ole varaa.
Sosiaali- ja terveystoimen kokonaisselvitys on käynnistynyt. Nyt
selvitetään kehittämisvaihtoehdot sosiaali- ja terveyssektorin
organisoinnille sekä palveluiden saatavuuden ja
kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kokoomuksen valtuustoryhmä
on erityisen huolestunut sektorirajat ylittävien prosessien sujuvuudesta,
ja tästä asiasta myös valtuusto on lukuisat kerrat käynyt keskustelua.
Erityisesti olemme huolestuneita siitä, saavatko ikäihmiset
tarvitsemaansa hoitoa. Kun vanhusten palveluita on sekä
sosiaalitoimessa, terveystoimessa että HUSissa, voi moni palveluketju
nyt valitettavasti katketa virastorajalle. Näin ei saa olla, ja toivommekin,
että sosiaali- ja terveystoimen kokonaisselvityksen yhteydessä
vanhusten palvelut saadaan organisoitua yhden katon alle.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat.
Terveysasemilla on vahva palveluiden kehittäminen meneillään.
Ryhmämme on puhunut voimakkaasti siitä, miten jokaisella
helsinkiläisellä tulisi olla jatkossa mahdollisuus valita itse oma
lääkärinsä ja terveysasemansa. Uusi terveydenhuoltolaki takaa tämän
valinnanvapauden kaikille vapusta eteenpäin. Terveystoimessa onkin
valmistauduttava tähän.
Terveysasemaverkon kehittäminen on kesken. Kokoomuksen
valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että verkko kehitetään ja keskitetään jo
olemassa olevien suuntaviivojen mukaisesti. Suuret ja laajasti
palvelevat pääterveysasemat ja pienemmät, terveyskioskipohjalta
toimivat yksiköt toimivat hyvin erinomaisten liikenneyhteyksien
kaupungissa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Katujen turvallisuus on ensiluokkaisen tärkeää. Tieverkon
kunnossapidossa tulisi noudattaa yhden kuopan politiikkaa. Kaupungin
tietöissä täytyy saada paremmin organisoitua se, ettei ensin kaiveta
sähkö-, sitten energiaputkea ja lopuksi tehdä tietöitä. Tämä pitkittynyt
kunnostamistyö heikentää olennaisesti kaupunkilaisten viihtyvyyttä
sekä vaikeuttaa liikennettä kohtuuttomasti. Kahtena peräkkäisenä
talvena olemme kärsineet kovasta lumitaakasta. Kantakaupungissa ja
paikoin esikaupunkialueilla tilanne on ollut melkein kestämätön.
Lumenpoiston kaluston sekä henkilöstön määrä ja laatu on pystyttävä
suhteuttamaan kulloisenkin talven tilanteeseen. Valtuustoryhmämme
edellyttää, että valmiussuunnitelmat poikkeuksellisten lumisateiden ja
talvien varalle ovat ensi syksynä ja talvena jo käytössä.
”Lumisodan” keskellä huomattiin, että kun junat Helsingissä takeltelevat
poikkeavien sääolosuhteiden kourissa, aikataulut eivät pidä, junat eivät
toimi, se vaikuttaa koko Suomen raideliikenteeseen ja sen
toimivuuteen. Liikennejärjestelmän kehittämiseksi Pisara-rata ja
pääradan kapasiteetin nostaminen sekä pidemmällä aikavälillä suora
raideyhteys lentokentälle ovat kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä
tärkeitä hankkeita, joista valtion tulee kantaa sille kuuluva vastuunsa.
Aivan lopuksi, hyvä puheenjohtaja, arvon valtuutetut.
Vain hoitamalla oman pesänsä kuntoon ja tekemällä asiat paremmin
kuin muut Helsinki voi olla aidosti houkutteleva kumppani. On turha
kiistää Helsinki-Vantaa-selvityksen tiukkoja faktoja niistä vertailuista,
joita me kaikki olemme saaneet lukea. Helsinki-Vantaa-prosessin
aikana ei ollut ketään, joka suureen ääneen olisi ylistänyt Helsingin
tapaa tehdä asioita, vaikka pidämmekin korkeaa palvelutasoamme
syystä suuressa arvossa.
Helsingin on jatkettava ponnistelujaan metropolialueen kehittämiseksi.
Tavoitteenamme on rakentaa ihmisille parempaa kaupunkia ja
parempia palveluita. Uskottava metropolipolitiikka ja omien
rakenteidemme uudistaminen vaativat meiltä kaikilta rohkeutta,
avoimuutta ja sitä kuuluisaa Helsingin henkeä. Vain yhteistyöllä
voimme uskottavasti haastaa muut Euroopan metropolit.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä salissa on kuultu kaupungin taloudellisesta tilanteesta paljon
väitteitä suuntaan jos toiseen. Totuus on kuitenkin se, että viime
vuosina menot ovat olleet suurempia kuin tulot. Olemme joutuneet
nostamaan veroprosenttia ja ottamaan paljon velkaa. Tämä onkin ollut
viime vuosien tilanteessa järkevää politiikkaa. Olemme pitäneet
investointitason korkeana, panostaneet mm. työllisyyden hoitoon.
Näiden toimien avulla olemme onnistuneet välttämään työttömyyden
räjähdysmäisen kasvun. Elvyttävä politiikka on tuonut hyvinvointia
kaupunkilaisille.
Nyt talous on kuitenkin kasvu-uralla ja kaupunkilaisten luottamus
omaan talouteensa on vahvaa. Tässä tilanteessa on aika pyrkiä pois
velkaantumiskierteestä, aivan kuten taloussuunnitelmassa on
tavoitteenakin. Kaupungin tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman
tavoitteeksi on asetettu se, että vuonna 2012 palvelujen kustannukset
asukasta kohden eivät nouse. Tähän tavoitteeseen ovat sitoutuneet
kaikki kaupunginhallitusryhmät. Nyt odotammekin virastoilta hyviä
esityksiä siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään.
Kunnallisveron korottamista ensi vuonna vihreät eivät kannata, mutta
kiinteistöveron ja erilaisten maksujen korottamisella on mahdollista
kerätä lisää tuloja kaupungille. Keskustelussa Helsingin Energian
tulevaisuudesta vihreiden kanta on selvä. Investoinnit uusiutuvaan
energiaan on toteutettava suunnitellusti. Toisin kuin on väitetty,
investointiohjelma ei aiheuta tuloutusmahdollisuuksien nollautumista.
Suomen suurten kaupunkien välinen kustannusvertailu on Helsingille
masentavaa luettavaa. Helsinki tuottaa palvelunsa paljon muuta maata
kalliimmalla. Tämä korkea kustannustaso haittaa jo
pääkaupunkiseudun yhteistyötäkin, kun naapurikunnat eivät halua
tehdä yhteistyötä tuhlailevaksi ja kankeaksi kokemansa Helsingin
kanssa.
Tänä vuonna valtuusto päättääkin palvelustrategiasta. Vihreän ryhmän
mielestä strategian käsittely ja hyväksyminen on erittäin tärkeä
prosessi, jonka avulla on mahdollista löytää aidosti uusia tapoja tuottaa
palveluja ja löytää samalla kustannustehokkuutta. Meidän tulee miettiä,
mitä varten mikäkin kaupungin palvelu on olemassa, kuinka paljon
olemme valmiita mihinkin panostamaan ja miten mikäkin palvelu
kannattaa tuottaa. Lisäksi tässä prosessissa on hyvä arvioida ne
palvelut, joihin oikeasti haluamme panostaa muita kuntia enemmän.
Tällaisia ovat esim. koulujen ja päiväkotien positiivinen diskriminaatio ja
muut keinot, joilla estetään eri asuinalueiden eriarvoistumista.
Nyt meillä ei tunnu olevan oikein kokonaiskuvaa siitä, mitä haluamme.
Tuotamme palveluja virastoissa, liikelaitoksissa, palveluseteleillä,
ostopalvelusopimuksin ja kilpailuttamalla ilman, että olemme kunnolla
pysähtyneet miettimään, mikä sopii mihinkin palveluun ja millä saadaan
paras palvelu kaupunkilaisille.
Tässä palvelustrategian laatimisessa tulee käyttää hyväksi Helsingin ja
Vantaan yhdistymisselvitystä. Se avaa hyvin silmiä sille, miten moni
asia voidaan tehdä eri tavalla kuin meillä. Onkin hyvä, että HeVa-
selvityksen tulokset lähtevät lausuntokierrokselle kaikkiin lauta- ja
johtokuntiin.
Edelleen suurina aukkoina Helsingin palveluissa on asukaslähtöisyys ja
käyttäjädemokratia. Miten saadaan käyttäjät suunnittelemaan palveluita
eikä vain antamaan vihaista asiakaspalautetta tai vastustamaan
muutoksia? Nykytekniikka antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia
luoda malleja kaupunkilaisten osallistumiselle. Uuden tekniikan ja
kaupunkilaisten osaamisen hyödyntämisessä on myös suuri
kustannussäästöpotentiaali.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vihreä ryhmä haluaa nostaa tämän budjettiraamin käsittelyn
yhteydessä yhden palvelun erityisesti esiin, ja se on päivähoito.
Kaupungissa on käynnissä todellinen babyboomi, joka on näkynyt
myös täällä valtuustossa. Lapsiperheiden määrä on kasvanut paljon
kaikkia ennusteita nopeammin. Kyse tässä ei ole pelkästään
taloustaantuman väliaikaisesta vaikutuksesta syntyvyyteen vaan
laajemmasta ihmisten arvostusten ja käytöksen muutoksesta. Ihmiset
haluavat asua hyvien yhteyksien päässä lähellä palveluita, vaikka sitten
tingittäisiinkin asuinneliöistä. On taas hyväksyttyä kasvattaa lapset
umpikorttelipihoilla keskellä kaupunkia. Tämähän on ainutlaatuinen
tilaisuus Helsingille.
On puhuttu paljon kuntienvälisestä verokilpailusta – siitä, missä on
hyvät veronmaksajat ja missä ei. Nyt nämä nuoret lapsiperheet eivät
muuta pois täältä Helsingistä, ja samaan aikaan kun tämä ilmiö on
käynnissä, me olemme rakentamassa uusia asuinalueita. Eli me
pystymme oikeasti luomaan uutta, toimivaa kaupunkia ja kasvattamaan
samalla kaupungin veropohjaa, kun työssäkäyvät lapsiperheet jäävät
asumaan Helsinkiin.
Mutta me olemme nyt vaarassa pilata tämän ainutlaatuisen
mahdollisuuden sillä, että meillä ei ole tarjota perheille
päivähoitopaikkoja. On todella surkeaa palvelua kaupungilta tarjota
punavuorelaiselle perheelle päivähoitopaikkaa Landbosta. Tämä ei ole
urbaanilegenda vaan todellisuutta monelle perheelle ihan eri puolilla
Helsinkiä.
Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvamassa niin nopeasti, että
kaupungin on reagoitava asiaan viipymättä. Päivähoitoon on
budjetoitava ensi vuodelle lisää rahaa. Vippaskonsteilla ei saada
tuhansille uusille perheille toimivaa päivähoitoa. Vihreät esittävätkin
päivähoidon budjetoinnin uudistamista siten, että talousarvio tehtäisiin
edellisen vuoden todellisen toteutuneen lapsimäärän ja nykyistä
tuoreemman väestöennusteen perusteella. Päivähoito on osattava
nähdä myös kaupungin kilpailutekijänä, jonka järjestämisessä emme
saa epäonnistua.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vihreä valtuustoryhmä on valmis tarttumaan haasteeseen muuttaa
kaupunkia paremmin kaupunkilaisia palvelevaksi ja säästeliäämmäksi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on valmistautunut tähän
raamikeskusteluun lukemalla ja katsomalla niitä talouden
seurantaraportteja, joita meille neljä jaetaan vuodessa. Jos muistetaan
se, että viime vuonna tähän aikaan talouden tilanne näytti ihan toiselta,
nyt tässä kaupunginjohtaja Pajunen esitteli meille viime vuodelta
toteutumana ihan kelpo tulosta kaupungille. Mielestäni meidän pitäisi
täällä nyt valtuustona olla siihen tyytyväisiä, että Helsinki on hyvin
hoidettu kaupunki. Meillä on mahdollisuuksia katsoa palveluja ja
uudistaa Helsinkiä, enkä ihan olisi nyt niin valmis sellaiseen, kun täällä
kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa jo ladattiin niin valmiiksi ensi
syksylle sellaista säästöbudjettia, että vaikeuksia varmaan tulee.
Helsinki on nyt kohtuullisessa taloustilanteessa. Mehän emme ole
nähneet ihan vielä lopullista tilinpäätöstä, mutta tässä nyt nämä
kerrotut luvut kertoivat hyvin sen suunnan, mihin ollaan menossa
muutenkin, kun talous on ehkä selvinnyt paremmin kuin mitä arvioitiin.
Helsinki on myös hieno ja monelta osin hyvin toimiva kaupunki.
Monella helsinkiläisellä menee juuri niin hyvin kuin pitääkin mennä.
Mutta kuitenkin myös siitä arkielämästä tiedämme ja kuntalaisten
kertomuksista, että osa väestöstä voi entistä huonommin, ja
valtakunnalliset tilastot kertovat kansalaisten eriarvoistumisesta.
Mehän puhuimme valtuuston seminaarissa kahden päivän aikana aika
paljonkin hyvinvointi- ja terveyserojen kasvusta. Minä nyt odotan, että
kaiken sen keskustelun jälkeen täällä salissa on halua puuttua niihin
kysymyksiin. Viime syksynä tämän vuoden budjettiin tehtiin korjauksia,
juuri sosiaalipuolelle niihin kohtiin, mitkä parantavat
hyvinvointipalveluita. Lasten päivähoitoon, josta Ylikahri äsken puhui,
lastensuojeluun, sosiaalitoimeen, aikuisten palveluihin ja
vanhuspalveluihin tarvittiin silloin kipeästi resursseja, ja niitä lisättiin.
Me nyt lähtisimme vähän siitä ajattelusta, että sitä samaa keskustelua
ei tarvitsisi aloittaa alusta ensi syksynä. Resurssit kuntalaisten
peruspalveluihin tulee kirjata budjettiin mahdollisimman ajantasaisen
ennusteen mukaan joka tapauksessa.
Kansalaisten palautteen perusteella suurin yksittäinen kansalaisten
huolenaihe tällä hetkellä on vanhustenhuolto. Meillä on hyviä
ikäihmisten palveluja, mutta huolta herättää liian huonokuntoisten
vanhusten jääminen kotihoitoon ja palveluasuntopaikkojen riittävyys.
Meillä ei ole vielä käsitystä siitä, mitä viime syksynä tämän vuoden
budjettiin lisätyllä 18 miljoonalla eurolla saadaan aikaiseksi ja milloin
näemme ne, että mitä kaikkia toimenpiteitä on vireillä.
Sosialidemokraattien tavoitteena on helsinkiläisten kannalta hyvä
budjetti, jossa yhteisesti kerättyjä resursseja käytetään järkevällä
tavalla yhteiseksi hyväksi. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi pidämme
tärkeänä koko budjettiprosessin demokratisointia. Olemme esittäneet
raamivalmisteluun elokuun tarkistusta, jossa kaupunginhallitus voi
arvioida raamia jo jonkinlaisten kuluvan vuoden toteumalukujen
valossa. Tämä helmikuuhan on hyvin aikainen arvioida kuluvaa vuotta.
Kaupunginhallituksen arvion pohjana tulee olla keskeisten lautakuntien
näkemys tilanteesta. Tätä kautta budjettiprosessista voi tulla parempi,
näin me uskomme. Viime elokuussa, kun tätä ensimmäisen kerran
kokeiltiin, se vaikutti siihen syksyn budjettivalmisteluun ja antoi
poliittisille päätöksentekijöille lisäresursseja. Sosialidemokraattisen
ryhmän vaatimus on, että raamivalmisteluun lisätään pysyvästi
välitarkastelu kaupunginhallituksen elokuisena iltakoulukäsittelynä.
Tämän kevään eduskuntavaalien jälkeen asetetulla hallituksella on
suuri työ Suomen talouden kuntoon saattamisessa. Hallituspuolueilta
tarvitaan myös kykyä tehdä uudistuksia, ja kiireellisimpiä niistä on
erilaisten perusturvaetuuksien korottaminen. Ihmisten nostaminen
köyhyysrajan yli on inhimillistä mutta samalla kustannustehokasta ja
vaikuttaisi suoraan Helsingin toimeentulomenoihin.
Helsingin tulee olla valppaana ajamaan tämän alueen ihmisten etuja
seuraavan hallituksen ohjelmaan. Olemme valmistelleet Helsingin
seudun kuntien kanssa yhteistä näkemystä liikenneinvestoinneista.
Tavoitteena on, että alueen kunnat ja valtio pystyvät sopimaan
aiesopimuksen hankkeista, joilla yhteisin ponnistuksin toteutetaan
tulevina vuosina. Helsingin seudun liikennejärjestelyt vaativat
valtionosuuden pysymistä korkealla tasolla Länsimetron ja kehäradan
rakentamisen jälkeenkin, mutta meidän täytyy omassa
budjettisuunnittelussamme ajatella, että meillä täytyy olla valmius itse
osallistua näihin myös. Tarvitsemme sekä tie- että raideratkaisuja.
Joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat kuntalaisten kannalta tärkeä
seikka, johon budjetissa vaikutetaan. Nyt viimeisimmät tiedot HSL:stä
kertovat sen, että mitään erityistä painetta Helsingin maksuosuuteen ei
ole. Mehän päätämme sitten tulevien vuosien lippu- ja
taksajärjestelmästä erikseen, kun se on päätettävänä tänä keväänä.
Kuluva talvi ja edellinen talvi ovat osoittaneet, että
pääkaupunkiseudulla tarvitaan paljon talvikunnossapitoa ja -kalustoa.
Talvikunnossapidossa on kysymys perustoimintojen toimivuudesta ja
kansalaisten turvallisuudesta. Resurssien riittävyys on syytä arvioida, ja
tarvittavat hankinnat on syytä tehdä ennen seuraavaa lumitalvea.
Tulojen osalta vuoden -12 budjetti, niin kuin tässä kaupunginjohtaja
Pajunen esitteli, voidaan odottaa, että verotulojen kasvu jatkuu.
Helsingin kannaltahan on olennaista se, että yhteisöveron
jakoperusteita ei olennaisesti muuteta. Kaupunginjohtajakin mainitsi
että, että tämä ylimääräinen, väliaikainen korotus poistuu, mutta kun
jossain vaiheessa on esitetty jotain ajatuksia siitäkin, että koko
järjestelmää voitaisiin muuttaa, niin sitä ei pitäisi mennä nyt
hämmentämään.
Helsingin talouden kannalta toinen olennainen kysymys on Helsingin
energian tuloutukset. Helsingin tulee voida käyttää oman
energialaitoksensa resursseja kuntalaisten hyväksi. Kuntalaisethan ne
kerryttävätkin energian ja erilaisten tuotteiden hinnoissa. On kuitenkin
selvää, että ympäristövaatimukset ja ympäristöuudistusten vaatimukset
tulevat tarkoittamaan sitä, että tuloutus pienenee mutta että Helsingin
on pidettävä huoli tässä uudessakin yhtiömallissa sitten, kun
mahdollisesti Helenin joudumme yhtiöittämään, siitä, että saamme
riittävästi Helsingin Energian tuloja käytettäväksi.
Lopuksi vielä eilen syntyneestä kunnallisesta sopimuksesta. Sehän
selkeyttää tätä tilannetta. Nyt tiedämme, mikä on kunnallisten palkkojen
taso ja miten se tulee laskea. Helsingille on erittäin tärkeää, että meillä
on hyviä palveluja toteuttamassa hyvä henkilöstö ja että sitä
henkilöstöä on riittävästi.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vuoden 2012 Helsingin kaupungin taloutta valmistellaan poliittisten
epävarmuuden varjossa. Suomen talous kyllä kasvaa ja jopa työllisyys
paranee. Samaan aikaan kuitenkin esitellään leikkauslistoja eri tahoilla,
joihin myös kaupunginjohtaja, ylipormestari Pajunen viittasi täällä
omassa puheenvuorossaan. Helsingillä on varaa kaupungin palvelujen
maksamiseen ja rahoittamiseen, jos vaalien jälkeen valittava hallitus ei
tee leikkauslistoja palveluihin ja perusturvaan. Helsingin talous on
vakaa huolimatta siitä, että kaupunki on ottanut lainaa.
Valtuustolle on tuotu pohjaesitys, joka merkitsee toimintamenojen
kasvua 1,8 %:n verran ensi vuonna ja seuraavana vuonna vain 0,8 %.
Tämä merkitsee sitä, että palveluja leikataan. Inflaatioennustehan on
2 %:n pintaan. Kustannukset ovat siis nousussa, ja kunta-alan
palkkaratkaisun arvioidaan kattavan kustannusten nousun, mutta
Helsingin toimintamenoesitys ei kata palkkoja nykyiselle henkilöstölle.
Vasemmistoliitto tukee kunta-alan työntekijöiden palkkaratkaisua ja
vaatii, että kaupunki varautuu palkankorotuksiin ja siten palveluiden
turvaamiseen. Nyt suunniteltu erittäin pieni kasvu toimintamenoihin
tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetuksen ja muiden
palvelujen juustohöyläämistä ja jopa leikkaamista. Vasemmiston
valtuustoryhmä ei hyväksy tätä eikä palveluverkon supistamista. Me
emme hyväksy myöskään alibudjetointia, mikä aiheuttaa epävarmuutta
henkilöstön keskuudessa ja palvelujen saatavuudessa. Palveluihin on
budjetoitava rahaa tarpeeksi vuodelle 2012. Vasemmistoliitto ei
myöskään hyväksy sitä, että valtion taholla kaavaillaan 4 vuoden
menokehysmenettelyä. Se käytännössä tarkoittaa automaattista
leikkuria palveluihin.
Myös ennalta ehkäisevään syrjäytymisen vastaiseen työhön ja
terveyserojen kaventamiseen on lisättävä resursseja. Se maksaa
itsensä takaisin. Maahanmuuttajavaltaisten alueiden palveluihin, oman
kielen opetukseen ja koulujen painotettuun opetukseen on kiinnitettävä
erityistä huomiota. Koulujen ja ostareiden ympäristöä on elävöitettävä.
Palvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti kaupungin omina palveluina.
Meille on tärkeää, kuka palvelut tuottaa – toisin kuin kokoomukselle. Se
on myös edullisinta kaupunkilaisille, yksityistäminen tulee kalliiksi.
Helsinki on ottanut lainaa investointeihin, ja tähän on varaa myös
jatkossa. Me haluamme erotella investoinnit niin, että ne investoinnit,
joista on tulossa tuottoja tulevaisuudessa, voidaan myös lainarahalla
rahoittaa. Mutta olemme valmiita hillitsemään muutoin rankalla kädellä
investointeja.
Valtuustoryhmämme arvion mukaan Helsingin Energian voittovaroja
voidaan ja tulee käyttää kaupungin palvelujen rahoittamiseen
tulevaisuudessakin. Tästä meillä ei ole mitään epäselvyyttä.
Aloitettujen investointihankkeiden, kuten Jätkäsaaren ja Sompasaaren,
rakentamista tulee jatkaa. Me tarvitsemme asuntoja. Me haluamme,
että ne luvatut 5 000 asuntoa rakennetaan ja niistä on vuokra-asuntoja
1 000 asuntoa. Sillä turvataan asuntoja helsinkiläisille.
Hyvät valtuutetut.
Millainen on kaupunki, joka ei hoida vanhuksiaan? Entä millainen on
kaupunki, jossa joutuu jonottamaan ja terveyserot kasvavat? Sitä voi
kukin pohtia itsekseen. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä nostaa
kärkihankkeiksi vuonna 2012 vanhusten hoivapalvelut ja toiseksi
terveydenhuollon. Vanhustenhoiva ja -hoito ovat huonossa jamassa
niiden osalta, jotka sitä eivät saa. Laitospaikkoja on vähennetty 50
verran ja ollaan lisää vähentämässä. Ympärivuorokautiseen
palveluasumiseen on noin 3 kuukauden jonot, kun pitäisi päästä
kuukaudessa, minimi kuukausi. Ja vanhuspotilaat ovat joutuneet jopa
sairaaloissa odottamaan paikkaansa. Jonot ovat täysin kohtuuttomia.
Ryhmäasumista on lisättävä ja otettava myös tilapäisesti käyttöön tällä
hetkellä tyhjillään olevia osastoja, kuten esim. Koskelassa.
Työntekijöitä per vanhus tarvitaan enemmän, ja vanhukset tarvitsevat
sekä kotona että siellä laitoksissa hoivaa enemmän, koska ovat
huonokuntoisempia. Haluammekin lisätä kotihoidon henkilöstöä.
Omaishoidon tuki on taattavat ja myös ne palvelut, että omaishoitajat
pystyvät pitämään ne vapaapäivänsä. Nythän tämä ei onnistu.
Hyvät valtuutetut.
Terveyseroja ei poisteta terveyspalveluilla, mutta hyvät palvelut
loiventavat niitä. Terveysasemien on toimittava yhtä hyvin joka puolella
kaupunkia, on saatava Kontula, Kivikko, Vuosaari ja ne muut
terveysasemat, joissa tällä hetkellä jonot kasvavat tai jonne ei pääse
hoitoon, niiden hoito pitää saada kuntoon. Vasemmistoliiton
valtuustoryhmä pitää tärkeänä, ettei lopeteta yhtään terveysasemaa.
Me olemme taistelleet vuosia lähiterveysasemien puolesta.
Terveysasemien hoitotiimejä on kehitettävä, eli päihde- ja
mielenterveyspalveluja on saatava sieltä lähiterveysasemalta.
Vihreiden tapaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä haluaa nostaa
myös lasten päivähoidon esiin. Päivähoidossa tarve arvioitiin 1 300
lapsella pieleen viime vuonna. Siellä oli paljon toiveajattelua
budjetoinnissa. Haluttiin lapsia kerhoihin, haluttiin lapsia kotiin
yksityisen hoidon tuelle jne. Täytyy turvata päivähoitopaikat, sitä
vanhemmat Helsingissä haluavat, ja sitä Vasemmistoliitto ajaa myös
2012-budjetissa. Siinä meillä tuntuu olevan yhteiset linjaukset vihreiden
kanssa.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä edellyttää, että kaupunki tehostaa
yhteistyötä heikosti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä.
Valtio hoitaa leiviskänsä siinä huonosti. Hallitus on tehnyt ohjelmaa,
jolla lopetetaan työvoimapalveluja. Kaupungin on tartuttava tähän ja
haettava sellaisia yhteistyötoimia, että saadaan työvoimapalvelut
toimintaan. Valtion on myös lisättävä suurille kaupungeille suunnattua
joukkoliikennetukea.
Me haluamme tätä budjettikeskustelua, näitä painopisteitä käydä
hyvässä hengessä, yhteistyössä eri valtuustoryhmien kanssa, mutta
etenkin kaupunkilaisten kanssa. Haluamme, että tästä vuoden 2012
budjetista käydään keskustelua myös kaupunkilaisten kanssa, ja miksi
ei niitä keskusteluja voida videoida tuonne verkkoon niin kuin tätä
valtuuston keskustelua ja kehittää siellä keskustelua myös, että
kansalaiset pääsevät sanomaan siellä omat näkemyksensä tästä
vuoden 2012 palveluista?
Kiitos.
Ärade fru ordförande, arvoisat valtuutetut.
De ekonomiska tillväxtförväntningarna pekar på en positiv utveckling
vad gäller skatteintäkter och andra inkomster. Det är bra. Samtidigt
finns det orsak till försiktighet. Prognoserna förutspår nästan 3-
procentig tillväxt men osäkerhetsmomenten, av vilka arbetslösheten,
fattigdomen bland ensamstående föräldrar och koncentrationen av
problem till vissa stadsdelar bara är några exempel. Att stadens utgifter
för servicen ökar, både för att vi har fler gamla och småbarn med
rättmätiga behov, känner vi till.
Päivähoidon tarpeista olemme vihreän ryhmän kanssa helposti samaa
mieltä, samoin em. vanhusten hoitotarpeesta.
Av Designåret 2012 förväntar vi oss varken polerade kulisser, fina
fasader eller pålimmad elegans, men nog ett nytt sätt att se på
stadsmiljön och invånarna. Vi ser framemot ett perspektivbyte där den
auktoritära byråkratismen, med systemet och förvaltningen som står
över helsingforsarens behov, för evigt förpassas till historien.
Emme toivo muotoilun ja suunnittelun vuodelta 2012 puleerattuja
julkisivuja vaan uutta näkökulmaa Stadin olemukseen. Taloudellinen
tilanne on vaativa, mutta näemme vuoden mahdollisuutena tehokkaan
suunnittelun ja paremman koordinoinnin avulla vahvistaa
poikkihallinnollista toimintaa. Haluamme hauskan ja ystävällisen
Helsingin muotoutuvan aidosti kaupunkilaislähtöiseksi. Keskiössä olisi
ymmärrys siitä, että ensisijaisesti kaupunkilaisten hyvinvointi,
esimerkkinä vaikka Koffin puiston laidalla asustavat parituhatta ihmistä,
luo vahvan design-pääkaupungin, joka on myös taloudellisesti
vahvempi. Viihtyminen ja viihtyisä ympäristö eivät ole turhakkeita vaan
hyödyllisiä. Yritysten ja etenkin työllistävien pienyritysten
osallistumismahdollisuuksia juhlavuoteen ei pidä unohtaa.
Helsinki-Vantaa-prosessi loi meille uutta valoa toimintatapoihin.
Tarvitsemme uusia reseptejä, ja RKP:n ryhmä toivoo, että pysähdytään
pohtimaan organisaatiota. On tutkittava, mitkä tekijät ajavat
kustannuksia ylöspäin, minkälainen on hallintokulttuuri ja mitä on
tehtävissä. Onko niin, että Stadi maanomistajana on suotuisa yrityksiä
kohtaan, mielellään niille maataan myymässä mutta että yksittäinen
taloyhtiö tai kaupunkilainen nähdään maanvuokralaisena, kenties
tulevan rahastuksen kohteena? Östersundomin alueen
asuntohintatason kehitystä on seurattava, kun liittämisen myötä
Helsingin kaavoituskäytännöt vakiintuvat siellä. Eri seikkojen vaikutus
hintakehitykseen on ennakkoluulottomasti tutkittava, jotta hintoja
nostaviin tekijöihin voitaisiin pureutua. Seudullisessa yhteistyössä
RKP:n ryhmä pitää demokraattisen päätösvallan lisäämistä
luonnollisena ja hyvänä asiana.
Eftersom 2012 också har med yta, fasad och elegans att göra, hoppas
vi att helsingforsarens förhållande till gatan som en gemensam
angelägenhet förstärks. Beredskapen vad gäller snöröjning måste
höjas, men vi bör också skapa fungerande praxis för kontinuerlig
städning av gatumiljön. Om det är möjligt att städa i Stockholm varje
vecka måste det vara möjligt i Helsingfors att städa gatorna oftare än
en gång på våren.
Yhteinen, yleinen kaupunkitila kuuluu vuoden 2012 panostuksiin, koska
kadut yhdistävät muotoilun, suunnittelun muodostaen itse design-
käsitteen näyttämön. Design-Helsinki ei voi olla se roskainen, likainen
ja pölyinen kaupunki, jossa me toisinaan olemme tottuneet
taapertamaan. Julkisen tilanhoidon ja haltuunoton kautta olisi luotava
työtä vaikeammin työllistettäville. Olisi innovoitava sekä vahvistettava
yhteisöllisyyttä.
Vuonna 2012 soisimme, ettei katuja avattaisi viikoksi, viikoiksi. Sopivan
kokoisen maanvuokran määrääminen sisäisten vuokrien tapaan
katutyöt tilanneelle saattaisi ohjata nopeutettuihin töihin. Tulevaan
talveen on varauduttava – ei juhlan vuoksi vaan ensi kädessä ihmisten
turvallisen liikkumisen takia. Vanheneva väestö tarvitsee
kotipalveluaan, ja ulkona liikkuminen on oltava mahdollista myös
talvikuukausina. Tehokas suunnittelu jalankulku-, pyöräily-, auto- ja
julkisen liikenteen helpottamiseksi vahvistaa myös juhlavuoden
onnistumista.
SFP-gruppen betonar bildningens och lärandets betydelse för
skapandet av social koherens, välmående och framgångsrik
integrering. Uppmuntrande exempel är till exempel kulturens
användning i äldrevården. När servicenäten ses över måste framför allt
de bostadsområden där de sociala och hälsorelaterade skillnaderna
mellan stadsborna utvecklats i ogynnsam riktning särbehandlas, också
vad gäller satsning på idrott, ungdoms-, och kulturverksamhet.
Den utveckling som under de senaste åren har skett, att vi har
stadsdelar och kvarter med hög arbetslöshet, sjukfrekvens, riskerar att
leda till att utslagning och utanförskap ärvs och att familjer med stora
servicebehov samlas i samma delar av stan. Också då, om andelen
invandrare också är stor kan det här leda till problem. Vi behöver ett
intensifierat samarbete, partnerskap, där alla som verkar inom ett
område har en klar arbetsfördelning för att råda bot på problemen.
Genom att satsa på barn och unga i problemområdena i skolorna når vi
hela åldersgruppen. Därtill måste problemen med att få tillräckligt med
utbildad personal för psykvården beaktas, liksom avsaknaden av
skolkuratorer och skolpsykologer. SFP-gruppen anser att
ungdomsverksamheten bör särskilt vara inriktad på att verka genom
skolorna och på hörandet av ungdomar, att detta betonas under
kommande år.
Paitsi päivähoidon tarpeista, jo nyt tiedetään tulevan syksyn
ekaluokkalaisten ja tokaluokkalaisten määrän olevan niin iso, etteivät
budjetin määrärahat riitä kaikkien tokaluokkalaisten tarvitsemaan
iltapäivähoitoon. Tälle on tehtävä jotain.
Emme vastusta kaupungin omistaman rakennuskannan vähentämistä,
varsinkaan aiemmin lunastettujen ja sittemmin enemmän tai
vähemmän heitteille jätettyjen vanhojen villojen tai talojen myymistä -
etenkään uusille asukkaille eli uusille veronmaksajille. Keskeisten
julkisten tilojen myynti on eri asia ja edellyttää huolellista pohdintaa.
Emme halua uusia paraatipaikkojen huonoja myyntiratkaisuja, mutta
keskustelemme mielellämme myyntipolitiikasta. Tämänkaltaisiin
aseisiin on voitava tarttua vuoden 2012 budjetissa.
Inför budgetarbetet för 2012 önskar SFP-gruppen att staden och
förvaltningarna särskilt fäster uppmärksamhet vid att förebygga
åtgärder, tidigt ingripande av olika slag. Hur kan vi med rätta åtgärder i
tid spara på resurserna?
Lopuksi: Marginalisoituneella nuorella on hintalappu. Ei ole
sosiaalisesti hyväksi eikä taloudellisesti järkevää päästää 16-vuotiaita
kadulle ilman toisen asteen koulutusta. Oppisopimus- tai
työpajapaikkaa tarvitaan. Hyvien koulujemme ansiosta meillä on aseet
onnistuneeseen integraatioon, mikäli niin valitsemme. Esim.
sijoittamalla maahanmuuttajataustaisia oppilaita tasaisemmin
kaupungin eri kouluihin, mukaan lukien sopimuskoulut, voimme
erityisopetuksen resursoinnilla avata uusia ovia onnistumiseen.
Fru ordförande, med dessa ord önskar vi förvaltningarna lycka till med
budgetberedningen.
Tack.
Hyvät valtuutetut, puheenjohtaja ja kansalaiset.
Jälleen on tullut aika kertoa puolueiden näkemyksiä kaupunkimme
johtajille, virastoille ja virkamiehille. Perussuomalaisten valtuustoryhmä
voi todeta tyytyväisyytensä siihen, että maailman – ja siinä sivussa
Helsingin kaupungin – talouden tila on muuttunut parempaan suuntaan.
Toteumaennuste on nyt tasapainoisempi kuin vuosi sitten. Valitettavasti
paitsi maailmantaloudessa myös maamme taloudessa on nähtävillä
yhä edelleen uhkapilviä, joista voi tulla meille ongelmia. Maatamme
jäätävä teollisuuden rakennemuutos heijastuu kaupunkimme talouteen
kohoavien energiakustannusten kiihdyttäessä siirtymää
tuotantokustannuksiltaan edullisempiin maihin.
Viime viikolla saimme kuulla, että Nokia ja Microsoft ovat lyöneet
osittain hynttyyt yhteen, mikä saattaa johtaa eräiden arvioiden mukaan
jopa 5 000 suomalaisen irtisanomiseen. Nokian lähiaikoina
mahdollisesti toimeenpanemat irtisanomiset heijastuvat väistämättä
myös helsinkiläisiin alihankintayrityksiin ja sitä kautta ikävällä tavalla
työllisyyteen ja verokertymään lisäten sosiaalipuolemme paineita. Näin
suuret irtisanomiset vaikuttaisivat Helsingin talouteen
toimeentulotukijonoissa, puhumattakaan asukkaiden henkisestä
hyvinvoinnista – varsinkin, jos uusia työpaikkoja ei saada tilalle ja
työttömyys jatkuu pitkään. Meidän on siis syytä paneutua tähän asiaan
voimakkaasti, sillä passiiviväestön kasvu on saatava pysähtymään
tulevalla budjettikaudella.
Valtion velkaantuminen puolestaan tulee olemaan myös Helsingin
kuntataloudessa suuri haaste, jos ei peräti uhka. Uhka se on erityisesti
jo valmiiksi kovilla olevien sosiaalisten ja teknisten peruspalveluiden
rahoitukselle. Siksi perussuomalaiset näkevät välttämättömänä
kaupunkimme veropohjan vahvistamisen lähivuosina. Yritystoiminnan
ja työpaikkojen syntymisen edistäminen ovat tärkeitä rahoituspohjan
laajentamisessa. Samalla vähennetään menoja toimeentulopuolella
sekä terveyspalveluissa, yritykset kun ovat pääsääntöisesti järjestäneet
terveydenhoitonsa itse tai ostopalveluna. Helsingin kaupungin on
taisteltava entistä päättäväisemmin myös harmaata taloutta vastaan.
Meidän on vaadittava kaikilta kaupungin laskuun toimivilta yrityksiltä
asianmukaiset selvitykset ja huolehdittava siitä, että kaupungin oma
valvonta toimii myös.
Eräs tärkeä menojenhillintäkeino on ennaltaehkäisy.
Perussuomalaisten mielestä ensi vuoden budjetissa tulisi näkyä entistä
suurempi panostus ennaltaehkäisyyn niin terveydenhuollossa,
sosiaalipalveluissa kuin myös työllisyydessä ja kiinteistönhuollossa.
Näihin kolmeen ensimmäiseen, eli terveyteen, sosiaalipalveluihin ja
työllisyyteen liittyvissä asioissa olemme onnistuneet kohtuullisen hyvin,
paikoitellen jopa erinomaisesti vaikeista ajoista huolimatta. Mutta
kiinteistöjemme huolto on asia, johon on syytä kiinnittää huomiota
myös rahoituksessa. Jokainen ymmärtänee, että mitä pidemmälle
Helsingin vanhoissa kiinteistöissä joudutaan lykkäämään
peruskunnossapitoa – puhumattakaan peruskorjauksista – sitä
kalliimmaksi ne tulevat. Helsingin kaupungin omistamat asuintalot ovat
helsinkiläisten yhteistä omaisuutta, joten niistä on huolehdittava
riittävästi.
Mielestämme Helsingin kaupungin ensi vuoden budjetissa on syytä
huomioida korjausrakentaminen. Me voimme rakentaa myös uutta
rakennuskantaa, mutta emme, jos vanhastakaan ei pystytä pitämään
asianmukaista huolta. Vai lieneekö pitkän linjan suunnitelmissa
tarkoituksena antaa talojen rapistua paikoilleen, purkaa ne sitten
asuinkelvottomina ja rakentaa sitten paikalle uusia taloja.
Hyvät kollegat.
Yhtenä menojenvähentämiskeinona on esitetty yksityistämistä ja
vapaaehtoistoiminnan määrän kasvattamista osana palveluiden
järjestämistä. Perussuomalaiset eivät kannata yltiöpäistä
yksityistämistä menojenhillintäkeinona. Monesti sanotaan, että
yksityistäminen olisi edullisempaa kuin kunnan tuottama. Se on sitä
vain, jos alalla on aitoa kilpailua. Pääsääntöisesti näin ei ole ollut, joten
vain joissain harvoissa tapauksissa asiaa kannattaa harkita.
Lisäksi on syytä muistaa, että yrityksen on tehtävä voittoa omistajilleen.
Voiton maksavat viime kädessä kunnat saamissaan laskuissa. Sen
sijaan kunnan tuottama palvelu ei vaadi voittoja – nollatulos on ideaali
tilanne. On selvää, että Helsingin on kehitettävä omaa palvelutuotantoa
vastavetona yksityistämiselle. Vapaaehtoistoiminnan varaan emme
rakentaisi Helsingin palveluita. Nykyajan nuoret eivät halua sitoutua
pitkiksi ajoiksi yhdistystoimintaan. Heille sopivat parhaiten
projektiluonteiset, lyhytaikaiset tehtävät. Väestön vanheneminen tulee
ottaa huomioon vapaaehtoistoiminnan roolia harkittaessa, osana
palvelutuotantoa. Väestön elinikä pitenee, mutta miten mahtaa olla
hektisen, nykyaikaisen yhdistystoiminnan vauhdissa pysymisen laita?
Kiitos.
Hyvää iltaa, rakkaat valtuutetut.
Hiljainen hengähdys on kuulunut parin viikon takaisen viimeisen
kokouksemme jälkeen, ja tässä talousarviokeskustelussa sopinee
todeta, että ryhmämme mielestä Helsinki-Vantaa-selvityksen
perkaaminen ja uusien ideoiden jalostaminen käytäntöön on edessä.
Siihen kuuluu toimintatapojen ravisteleminen Helsingin virastoissa.
Olemme jo saaneet todeta, kuinka paljon hyvää tietoa selvitys toi
meille. Siksi on syytä katsoa peiliin, opittava nöyryyttä ja
kuuntelemisenkin taitoa. Selvitystyö ei saa mennä hukkaan.
Tiedämme, että palveluiden yhteiskäyttö kaupunkien rajoilla tulee
kasvamaan. Keskustan ryhmä peräänkuuluttaa yhteistyön tiivistämistä
mahdollisuuksien mukaan. Muitakin on kuunneltava tässä asiassa;
pääkaupungin kehittäminen ei ole vain Helsingin vaan koko maan asia.
Kuntarajathan aiheuttavat sen, että kilpailemme yrityksistä
naapurikuntien kanssa. Helsingissä on liian vähän paikkoja rakentaa
pääkonttoreita. Tarvitaan siis toimitilavarantoja, ja kaavoituksen kautta
on edelleenkin varmistettava teollisuus- ja toimitila-alueita
pienteollisuudelle ja myös uudenlaiselle mikro- ja
kaupunkiyrittäjyydelle. Vanha ongelma – kaavasta toteutukseen – on
meillä edelleenkin liian pitkä.
Kuten äskeisessä strategiaseminaarissa korostui, sosiaalitoimen ja
terveydenhuollon tuottavuus on kaupunkimme kohtalonkysymys, myös
vuonna -12 ja sen jälkeen. Sosiaalinen kahtia jakautuminen on
aikamme selvä suunta, ja se on tässä yhteiskunnassa vaikea
kestettävä. Alimman tuloryhmän perheet ovat edelleen varsin ahtaalla,
ja toki on myönnettävä, että hyvin toimeen tuleva, 70–80 %:n
keskiluokka voi edelleen suhteellisen hyvin. Sosiaalinen
oikeudenmukaisuus joutuu tässä tilanteessa nyt testiin, kun uutta
jaettavaa ei ole. Kun terveyserojen kaventaminen on kaikkien huulilla,
tarvitaan toimia. Ryhmässämme on pohdittu, tulisiko mennä ns.
positiivisen diskriminaation tielle. Vahvempi miehitys siis alueille, joissa
ihmisillä on paljon ongelmia ja haasteena on vaikkapa suuri työttömyys.
Esim. myös päihdepolitiikan vahvistamista tarvitaan.
Edelleenkin peräänkuulutamme hallintokuntien yhteistyötä sosiaali- ja
terveydenhuollon alalla. Meillä on monin osin vielä siilo-organisaatio,
siis virastot menevät putkina ylös alas ja välillä on huonosti
kommunikaatiota. Ryhmämme on jo aikaisemmin korostanut, että
yhteistyötä kansalaistoimijoiden kanssa pitää vahvistaa ja kehittää
yhteiset pelisäännöt koko Helsinkiin.
Viime laman seurauksista dramaattisin liittyi yhden työttömäksi
koulutetun nuoren ikäluokan syntymiseen. Sukupolvien jälkeläiset
kokevat ylisukupolvisen syrjäytymisen riskit. Keskustan
valtuustoryhmälle on siksi tärkeää, ettei 2010-luvulla uusi
syrjäytymiskierre seuraa edellistä pahempana. Ryhmässämme on
pohdittu mahdollisuutta kehittää pitkäaikaistyöttömien yksilöllisen
työnhaun tukemiseen kehitellyn Kainuun-malliin verrattava nuorten
etsivän työtä. Jokaiselle peruskoulun päättävälle pitäisi löytää paikka.
Silti tälläkin vuosikymmenellä tarvitsemme aimo annoksen
tulevaisuuden uskoa. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ja vastuu
siirtyy vihdoinkin meille nuoremmille. Tulevat ikääntyvät ovat todellinen
voimavara kaupungille, koska ovat hyvässä kunnossa ja
kulutushalukkaita. Tilanne haastaa vääjäämättä kehittämään
vanhustenhoidon julkisia palveluita. Keskustan valtuustoryhmä
korostaa myös, että talouden taantumasta toipuminen ei saa haitata
työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Lastensuojelun
menokasvun hillintä täytyy tehdä ennaltaehkäisyä vahvistamalla.
Tärkeää on edelleen kouluterveydenhuolto, ja lapsiperheiden
kotipalvelujen vahvistaminen on ollut ryhmämme asialistalla jo vuosia.
Pieniä muutoksia on tapahtunut, joskin paljon tehtävää on yhä jäljellä.
Luokkakoot peruskoulussa vaihtelevat, ja hajonta eri koulujen välillä ja
koulujen sisälläkin on aivan liian suurta. Luokkakokoihin haluamme
kiinnitettävän huomiota. Ei pidä olla yli 30 oppilaan luokkia.
Peruskoulun ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjausten
voimavaroja on ryhmämme mielestä vahvistettava.
Peruskoulunjälkeisen haun on sujuttava kitkattomasti ja painopistettä
on saatava opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn. Erityisesti on
painettava alas ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäneiden määrää,
tästä olemme aikaisemminkin puhuneet ja tehneet aloitteita.
Edelleen pohtimista riittää kasvamiseen liittyvissä eettisissä ja
moraalisissa ulottuvuuksissa. Ilokseni huomasin eräässä seminaarissa,
että monissa päiväkodeissa ja kouluissa on viime vuosina panostettu
eettisen kasvatuksen ja jopa perinteisten eurooppalaisten hyveiden
esiin nostamiseen. Tätä toimintaa tulee tukea. Hyvässä sosiaalisessa
ympäristössä koulukiusaaminen tai pahoinpitely ei voi kukoistaa. Tähän
viha-, väkivalta- ja kiusaamiskierteeseen tulee puuttua.
Ulkona paukkuu pakkanen. Helsinki on edelleenkin Euroopan
pohjoisimpiin kuuluva pääkaupunki. Lumi, jää, viuhuva tuuli ja hyisyys
eivät ole hävinneet. Tulevaisuudessa on osattava entistä paremmin
varautua lumitalviin. Emme tiedä, onko vuosi 2012 mahdollisesti
kolmas epämiellyttävä pakkastalvi peräkkäin.
Kuumat kesätkin voivat olla mahdollisuus. Viime kesä opetti, että
helsinkiläiset osaavat elää kaduilla, puistoissa ja toreilla hyvää
yhteiselämää, lämmöstä, kulttuurista, tapahtumista ja yhteisöllisyydestä
iloiten ja nauttien. Kannatamme lämpimästi toimia kaupungin
elävöittämiseksi ja monien uusien yhteistyökanavien luomiseksi vuonna
2012. Lukuisia hyviä hankkeita on lähdössä liikkeelle, ja kaupungilla on
varsin keskeinen rooli tämän uuden designin vartijana. Meille tärkeää
on mm. liikkumisen, pyöräilyverkoston parantaminen. Kevyen liikenteen
väylien suunnittelun tulee jatkua vahvana. Joukkoliikennettä on
tuettava, ja matkalippujen hintojen korottaminen tulee tehdä
korkeintaan maltillisesti. Hyvä palvelutaso on pääkaupungin imagolle
ensiarvoisen tärkeää.
Keskustan valtuustoryhmän mielestä nyt on mahdollisuus tehdä
rakenteellisia uudistuksia erityisesti palvelutuotannon monipolvisissa
ketjuissa. On löydettävä uusia strategisia lähestymistapoja
työnantajapolitiikkaan. Helsinki on keskeinen ja suuri työnantaja, ja
tästä on lähdettävä. Kaupunki ei pärjää ilman vahvaa
työnantajapolitiikkaa.
Tähän liittyy Design-vuosi 2012. Sen avaamat mahdollisuudet
synnyttävät kaupunkilaisissa, virkamiehissä, meissä poliitikoissa,
yrittäjissä uskoa tulevaisuuteen ja rakentaa hyvää yhdessä toiminnan
henkeä. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että vuoden 2012
toiminnan suunnittelu pohjautuu toistaiseksi nykyiseen
kunnallisveroprosenttiin. On päästävä kustannustehokkaaseen
palvelurakenteeseen, ja tärkeitä kysymyksiä tässä ovat yhteistyö:
meidän on edelleenkin panostettava siihen, että kaupunki säilyy
vahvana korkeakoulukaupunkina.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät.
Vanha sanonta kuuluu, että ”pilvien takana on taivas”, ja jotain tällaista
on nyt havaittavissa, kun taantuman jälkeen lukee
valtiovarainministeriön suhdannekatsausta. Kuluvan vuoden
bruttokansantuotekasvuksi ennustetaan noin 3 %. Maailmantalous ja
maailmankauppa kasvavat nopeasti. Työttömyysasteeksi ennustetaan
koko maassa tänä vuonna 8,4 % ja seuraavaksi vuodeksi 7,4 %.
Helsingin seudulla työttömyysaste oli 6,9 %. Myönteinen asia on myös
se, että alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on alentunut. Mutta tässä
ne nyt sitten oikeastaan olivatkin, hyvät uutiset.
Onko seuraavan talousarviokauden jälkeen kerrottavana hyviä vai
huonoja uutisia, riippuu paljolti meistä päätöksentekijöistä. Helsingin
kaupungin taloudellisen tulevaisuuden suunnan määrittely alkaa jo tänä
iltana. Mitä päätöksentekijä kylvää, sitä hän myös niittää. Valitettavasti
vaalien alla on liikkeellä liikaa rikkaruohon kylväjiä.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä haluaa kaikessa komeudessaan
tunnustaa nöyrästi olemassa olevat taloudelliset tosiasiat, uskoa
asiantuntijoiden lausuntoihin, ainakin useissa asioissa, ja rakentaa
kaupungin tulevaisuutta vahvalle kalliopohjalle. Usko ja luottamus
tulevaisuuteen ei kuitenkaan tarkoita tosiasioiden kieltämistä vaan
niiden hyväksymistä ja epäkohtiin puuttumista. Helsinki tavoittelee
talouden tasapainoa hillitsemällä menokasvua, ja siihen on jokaisen
valtuutetun suhtauduttava vakavasti. Jatkuva menojen lisääminen ei
tuo tarvittavaa tasapainoa Helsingin talouteen. On edesvastuutonta
loputtomiin velkaannuttaa Helsingin taloutta ja maksattaa velat sitten
tulevilla sukupolvilla.
Toiseksi, talouden tasapainottamiseksi tarvitaan myös lisää tuloja:
verotuloja, vuokratuloja ja myyntituloja. Valtuutetut tarvitsevat
nimenomaan innovaatiota kaupungin tulojen lisäämisessä eivätkä
menojen kasvattamisessa. Se näyttää onnistuvan vähemmälläkin
viisaudella.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kristillisdemokraattien mielestä orastava talouden kasvu ei oikeuta
päättäjiä harkitsemattomaan menojen lisäämiseen, vaan taloutta tulisi
hoitaa suhdannevaihteluja tasaavasti, niin kuin aiemminkin olemme
puhuneet, jolloin laskusuhdanteissa investoidaan elvyttävästi ja
noususuhdanteessa menoja kiristävästi velkaantuneen talouden
tasapainottamiseksi.
Neljä asiaa, joihin haluaisimme erityisesti kiinnittää huomiota: Tulevana
talousarviokautena edellytämme kaupungin päättäjien kiinnittävän
erityistä huomiota nuorisotyöttömyyden parantamiseen lisäämällä
opiskelumahdollisuuksia, tukemalla uusia työ-, oppisopimus- ja
harjoittelupaikkojen syntyä. Tavoitteena on, ettei yksikään nuori jää
ilman em. mahdollisuuksia. Lisäksi toivomme lasten, nuorten ja
lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämistä varmistamalla heille kuuluvat
peruspalvelut.
Toiseksi: turvallisuuden ja viihtyvyyden parantaminen yleisillä paikoilla.
Monista Helsingin yleisistä paikoista on tulossa turvattomia ja pelottavia
paikkoja kaupungin asukkaille. Tällaiseen kehitykseen on puututtava
pikaisesti. Jätin tänään kaupunginhallitukselle kysymyksen
Kaisaniemen puiston turvallisuuden parantamisesta. Viime vuonna
kyseisessä puistossa näpistykset lisääntyivät 80 %, varkaudet liki 20
%, ja törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät merkittävästi. Kuitenkin
kaupungin strategiassa puhutaan turvallisesta ja viihtyisästä
kaupungista. Tähän kehitykseen on pakko puuttua mahdollisimman
pian. Oikeastaan tämän hoitaminen ja epäkohdan korjaaminen ei pitäisi
olla rahasta kiinni. Luin yllättäen lehdestä, että Guggenheimin museon
tutkimiseen löytyi jostakin kätköistä helposti liki 2 miljoonaa euroa. Tällä
summalla Helsingin puistojen turvallisuutta parannettaisiin kummasti.
Toivottavasti tällaisia kätköjä löytyy vielä jostain lisää.
Kolmanneksi: kristillisdemokraateille vanhuksista, eläkeläisistä ja
sairaista huolehtiminen on kunnia-asia. On todella väärin, jos me
unohdamme heidät, jotka ovat meille tämän hyvinvoinnin rakentaneet.
Jokaiselle heistä on taattava riittävä toimeentulo ja tasavertaiset
terveyspalvelut. Kotihoidon ja laitospaikkojen riittävä määrä on
turvattava. Säästöt eivät saa heikentää näiden ihmisten palveluja.
Tuottavuuden ei tarvitse enää parantua heidän kohdallaan, he ovat jo
työnsä tehneet, mutta heitä palvelevien tahojen on jatkuvasti
kehitettävä palvelujen laatua ja arvioitava palvelujen hintaa ja
tehokkuutta. Hoitohenkilökunnan kohdalla on kiinnitettävä erityistä
huomiota työssä jaksamiseen.
Neljänneksi: ulkomaalaisten muutto Helsinkiin. Helsingin arvioidaan
saavan muuttovoittoa noin 5 000–6 000 asukasta vuosittain, joista noin
puolet on ulkomaalaisia. Osalla ulkomaalaisista on työpaikka Helsinkiin
tullessa, mutta usealla ei. Jotenkin näidenkin ihmisten on elettävä, eli
useat heistä ohjautuvat erilaisten tukien piiriin. Erilaisten
toimeentulotukien varassa voi mennä vuosiakin, joten tällainen tilanne
ei ole hyvä kenellekään, ei kaupungille eikä kyseisille henkilöille.
Hyvinvointivaltiossa työ on ihmisen oikeus ja velvollisuus. Tähän
asiaan pitää tarttua tomerasti. Siksi kristillisdemokraatit kannattavat
maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseksi varattua
erillismäärärahaa edellyttäen, että kyseisellä rahalla myös saadaan
syntymään maahanmuuttajille pysyviä työpaikkoja.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kristillisdemokraattien ihannekaupungissa huolehditaan
vähempiosaisista, taistellaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta vastaan,
huolehditaan riittävästä toimeentulosta ja tasapuolisista palveluista
kaikkien kaupunkilaisten kohdalla. Haluamme olla rakentamassa
turvallista ja viihtyisää Helsinkiä rohkeasti, rakentavassa hengessä,
arvoista tinkimättä. Tulevaisuuden Helsinkiä pitää rakentaa kalliolle, ei
hiekalle. Kristillisdemokraatit toivottavat menestystä Helsingin
tulevaisuudelle.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Miksi keskustelu budjettiraamista ensi vuodelle käydään jo nyt?
Talousarvion valmistelun pitäisi nojata mahdollisimman ajantasaisiin
tietoihin. Meillä ei ole käytössä edes viime vuoden lopullisia
toteutumalukuja puhumattakaan tätä vuotta koskevista tiedoista.
Raamin pohjaksi ei ole lautakuntien tai virastojen arvioita tai esityksiä.
Voimme vain arvailla tässä vaiheessa valtiovallan toimia. Kaiken lisäksi
kansantalouden ja euroalueen kehitykseen liittyy suuria
epävarmuustekijöitä.
Suomen Kommunistisen Puoleen ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä
kaupunginhallituksen on syytä siirtää budjettiraamin päättämistä. Meille
jaetun aineiston mukaan raamin lähtökohdaksi aiotaan ottaa tämän
vuoden budjetti ja siihen sisältyvä taloussuunnitelma. Esitämme, että
lähtökohtana tulee olla myös viime vuoden talousarvion toteutuma ja
tämän vuoden 1. neljänneksen lukuihin nojaava mahdollisimman
realistinen ennuste toteutuvasta kehityksestä. Raamin pohjaan on
otettava myöskin tiedossa olevat palkankorotukset.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsingissä pitkään jatketusta ja systemaattisesta, tahallisesta
palvelujen alibudjetoinnista on viimeinkin päästävä eroon. Alibudjetointi
on laitonta ja yli 100 miljoonan alibudjetoiminen suorastaan törkeää.
Budjetin raameja on johdettu vuosittain harhaan myös sillä, että
kaupungin liikelaitosten voitoista tehtäviä, jopa yli 200 miljoonan
tuloutuksia, ei ole otettu lainkaan raamissa huomioon. Lisäksi verotulot
on arvioitu systemaattisesti alakanttiin. Pelkästään verotuloja on
kertynyt esim. viime vuodelta saman verran enemmän kuin palveluja
on alibudjetoitu, muka rahapulaan vedoten.
Alibudjetoimisen lopettamisen lisäksi raamin lähtökohdaksi on syytä
ottaa palvelutarpeiden kasvu ja eräiden velvoitteiden lisääntyminen.
Palvelujen tarvetta lisää se, että Helsingin asukasmäärä, vanhusten,
pienten lasten ja maahanmuuttajien määrä kasvaa. Valmisteilla on uusi
terveydenhuoltolaki ja vanhusten palveluja koskeva lakiesitys.
Raamissa on syytä valmistautua niihin korjaamalla terveyspalvelujen
saatavuuteen, hoitoketjujen toimivuuteen ja vanhusten palveluihin
liittyviä vakavia puutteita. Samalla tulee luopua
pitkäaikaissairaanhoidon, vanhusten laitoshoidon ja palveluasuntojen
paikkojen virheellisestä ja epäinhimillisestä vähentämistavoitteesta,
joka sisältyy taloussuunnitelmaan. Valtuustolle tulee valmistella
vanhuspalveluohjelma.
Kolmantena asiana alibudjetoinnin lopettamisen ja palvelutarpeiden
kasvun lisäksi SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä haluaa painottaa
lähipalvelujen, kuten lähikoulujen ja -kirjastojen turvaamista.
Terveysasemien vähentämisen sijasta pitää parantaa niiden palveluja.
Tämä on keskeistä terveyserojen vähentämiseksi. Tarvetta siihen
korostaa myös suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle, joka tuo
lähivuosina työterveydenhuollon piiristä paljon lisää palvelujen käyttäjiä
terveysasemille.
Lapsiperheiden palvelujen osalta haluamme painottaa
päiväkotipaikkojen lisäämistä ja lapsiryhmien pienentämistä. On syytä
lopettaa kikkailu harhaanjohtavilla ennusteilla ja lapsiperheiden
painostaminen yksityisen päivähoidon puolelle. Sosiaalitoimessa on
panostettava lisää myös varhaiseen tukeen ja ehkäiseviin palveluihin.
Neljäntenä asiana SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä korostaa
eriarvoistumisen vähentämistä. On syytä lopettaa palvelujen
ulkoistaminen, palveluseteleiden käytön laajentaminen, HUS-yhtiön
kaltaiset hyvätuloisille tarkoitetut ohituskaistat ja julkisten palvelujen
yksityistäminen. Sen sijaan, että lisättäisiin tulevissa
budjettiratkaisuissa asukkaiden maksuosuutta, pitää esim.
perusterveydenhuollossa palata uudelleen maksuttomien palvelujen
laajentamiseen. MedOnen 10023-puhelinpalvelu on esimerkki
ulkoistamisen kalliiden kustannusten ja monopolihinnoittelun riskeistä.
Siksi tämä palvelu esimerkiksi pitäisi palauttaa kaupungin omaksi
toiminnaksi tai kuntien omaksi toiminnaksi.
Viidentenä asiana haluamme ottaa esille valmisteilla olevan
tuottavuusohjelman, sosiaali- ja terveystoimen uudelleen
organisoimisen ja uuden palvelujen tuottamisen strategian valmistelun.
Niitä valmistellaan nyt virkamies- ja konsulttivetoisesti asukkaat,
työntekijät ja paljolti myös valtuuston ja lautakunnat sivuuttaen.
Tällainen valmistelutapa uhkaa tuottaa taas kerran asukkaiden tarpeet
ja henkilöstön osaamisen sivuuttavia esityksiä menojen, tilojen ja
työntekijöiden vähentämisestä.
Valtuuston strategiaohjelman ensimmäinen kohta asukkaiden ja
henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä pitää lopultakin
ottaa tosissaan. Henkilöstön vähentämiseen tähtäävien
tuottavuusohjelmien sijasta on kehitettävä palvelujen saatavuutta,
vaikuttavuutta ja henkilöstön jaksamista.
Mitä tulee kaupungin liikelaitoksiin ja kiinteistöihin, budjettiraamia ei
pidä rakentaa helsinkiläisten yhteisen varallisuuden myymisen tai
yksityistämisen pohjalle. Esim. Lasipalatsi ja Tennispalatsi tarjoavat
mahdollisuuksia kehittää monipuolista kaupunkikulttuuria.
Energialaitosta, satamaa ja Palmiaa ei pidä yhtiöittää.
Arvoisa puheenjohtaja.
Monet niistäkin valtuutetuista, jotka olivat mukana nostamassa
tonttivuokria moninkertaisiksi, ovat sittemmin tunnustaneet korotusten
olevan kohtuuttomia. Budjettiraamin valmistelu tarjoaa mahdollisuuden
korjata tämä virhe ja kohtuullistaa korotuksia. Kohtuutta pitäisi saada
myös kaupungin sisäisiin vuokriin.
Lopuksi SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä haluaa korostaa kaupungin
vastuuta työpaikkojen luomisessa ja työttömyyden torjumisessa.
Yksityisiä markkinoita hallitsee lyhytnäköinen kvartaalitalous ja
suurvoittojen tavoittelu pikavoittoina. Kun yritysten voitoista jaettiin
aiempina vuosikymmeninä osinkoina 10–20 %, nykyään osinkoina
jaetaan yli puolet tuloksesta. Tällaisessa tilanteessa mm. Helsingin
kaupungin toimet ovat erittäin tärkeitä, ja haluan palata niihin
myöhemmin tämän keskustelun aikana tarkemmin mm. liittyen Nokia-
yhtiössä edessä oleviin mahdollisiin irtisanomisiin.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kuulun niihin, jotka suhtautuvat Helsingin taloudelliseen tilanteeseen
pitkällä aikavälillä aika pessimistisesti. Meillä on edessä aika ikäviä
päätöksiä ja suuria säästötoimenpiteitä. Voimme sanoa, että onneksi
meillä moni asia tehdään tehottomasti ja tuhlaillen. Onneksi sen takia,
että on myös kuntia, jotka tekevät kaiken oikein eivätkä voi enää
mitään tehostaa, ja silti niiltä on rahat loppu. Me voimme sentään aika
yksinkertaisilla toimilla parantaa asiaa.
Tulin joskus 15 vuotta sitten, kun viimeksi oli lama ja suuria säästöjä,
aika vakuuttuneeksi, että tämä meidän hallintomme ei toimi hyvin.
Silloin pieni yksityiskohta avasi silmäni. Kun työväenopisto määrättiin
säästämään, en muista montako sataatuhatta tai miljoonaa markkaa
siihen aikaan, niin he lopettivat vanhusten liikuntatunnit, koska se ei
ollut heidän ydinaluettaan. Ensinnäkin koko konsernia ajatellen tämä oli
vähän typerää sen takia, että vanhusten liikuntatunnit varmaan
tuottavat säästöjä sosiaali- ja terveystoimen puolella, mutta sen lisäksi
nämä kurssit tuottivat voittoa myös työväenopistolle, koska niissä oli
isot ryhmät ja maksut olivat kuitenkin sen verran isot, että ne riittivät
peittämään nämä kustannukset. Miksi työväenopisto näistä säästi? Sen
takia, että se oli bruttobudjetoinnissa ja nämä maksut menivät
kaupungin pohjattomaan kassaan eivätkä työväenopistolle. Jos
työväenopisto olisi nettobudjetoinnissa, se ei lakkauttaisi voittoa
tuottavaa toimintaa, mutta meillä tapahtuu paljon tällaista. Voin esittää
lisää esimerkkejä voittoa tuottavasta toiminnasta mutta tämän 4
minuutin puitteissa en käytä tähän aikaa.
Meidän hallintomme yksinkertaisesti on vanhanaikainen ja sellainen,
että sillä ei myöskään ole sisäistä tarvetta tai intressiä paljastaa omia
säästömahdollisuuksiaan, koska kaikki rationalisointi aina
hallintokunnassa merkitsee ikäviä asioita. Jos ikävät asiat saadaan
itselle ja säästöt menevät kaupungin pohjattomaan kassaan, ikäviä
asioita ei noin spontaanisti tulla esittämään. Kaupunginjohtaja taas ei
mitenkään voi juosta joka ikisen päätöksen perässä ja katsoa, että ne
tehdään oikein. Sen takia tämä ylhäältäpäin komentaminen ei onnistu.
Muissa tämänkokoisissa kaupungeissa – tai ei nyt ihan
tämänkokoisissa mutta isoissa kaupungeissa – on siirrytty
taseyksiköihin ja kaikkeen sellaiseen, jossa hallintokunnilla on omaa
rahaa pystyä saamaan ne säästöt jotenkin ainakin osittain omaksi
hyödykseen. Silloin niitä on paljon hauskempi tehdä, ja näin pitäisi
meilläkin olla. Eihän tämä ylhäältäpäin käskyttäminen onnistunut
myöskään tämän palveluverkon rationalisoinnin osalta, vaan se johti
siihen, että kaikki ryhtyivät vastustamaan jokaista toimenpidettä eikä
loppujen lopuksi saatu aikaan yhtään mitään.
Yksi hyvä esimerkki myös siitä, että miten tavallaan konsernin
kokonaisetuja ei oteta huomioon. Seuraavaa esimerkkiä ei pidä
kuvitella niin, että olisin sitä mieltä, että Helsingin pitäisi taktikoida
muita kuntia kohtaan. Mutta kun nyt on tämä uusi lainsäädäntö, että
vanhuksilla on oikeus laitoshoidossa vaihtaa kotikuntaa, jos siirtyvät
suoraan laitoshoitoon, niin Helsinki toteaa, että meillä ei ole volyymia
tarjota heille laitospaikkaa. Volyymia ei ole sen takia, ettei ole rahaa,
mutta hehän tuovat rahat mukaan. Mutta sen sijaan, jos he muuttavat
tänne ja tulevat avohoidon piiriin ja sitten laitoshoitoon puolen vuoden
kuluttua, niin silloin lähettävän kunnan velvollisuus maksaa tästä on
katkennut. Tämä on säästöä, joka ei voi mitenkään olla kaupungin
edun mukaista.
Sitten haluan puuttua yhteen seikkaan, johon kaupunginjohtajakin
puuttui strategiakokouksessa. HYKSin lähetteistä kohtuuttoman suuri
osa tulee työterveyshuollosta. Niin suuri osa, että se osoittaa, että
työterveyshuollon asiakkaat ovat sairaampia kuin työttömät. Eihän se
nyt voi näin olla, tässä meillä on koko maan tasolla järjestelmävirhe.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Käytän kerrankin tilaisuuden hyväkseni kommentoimalla muiden
puheita. Kokoomuksen Laura Räty ilmoitti, että kokoomuksen mielestä
tälle vuodelle tehty veronkorotus on väliaikainen. Eli tästä voinee
tulkita, että kokoomus tavoittelee raamineuvotteluissa veroprosentin
alentamista. Tällä on kaksi mahdollista seurausta. Yksi on se, että
kokoomuksen mielestä meidän ei pidä tavoitella kaupungin talouden
tasapainottamista, eli elellään jatkossa tulevien sukupolvien rahoilla, ja
tätä en voi tietenkään kannattaa. Toinen vaihtoehto on se, että ensi
vuonna heti leikkaamme merkittävästi palveluita. Jos kokoomus ajaa
tätä, voisi ehkä hirtehisesti todeta, että eikö olisi rehellisempää, että
ajaisitte ensi vuoden nimeämistä hyvinvoinnin alas ajamisen vuodeksi?
Vasemmistoliiton puheesta jäi mieleen, että lisää rahaa tarvitaan ihan
kaikkiin palveluihin. Yhtään kommenttia en Sirpa Puhakan puheesta
huomannut siihen suuntaan, että mistä sitä rahaa jatkossa otetaan.
Minä itse olen samaa mieltä Soininvaaran kanssa tästä tuottavuuden
parantamisesta, ja itse asiassa nyt olen seurannut tuolta
terveysviraston puolelta, niin Helsingin työntekijät tekevät tällä hetkellä
tosi hyvää työtä tämän eteen, ja tähän meidän pitäisi yhä enemmän
laittaa paukkuja ja kannustaa työntekijöitä ihan ruohonjuuritasolta asti.
Tarja Kantola puhui valtion roolista Helsingin taloudessa. Olen samaa
mieltä esim. siitä, että suurten kaupunkien joukkoliikennetukea, jonka
hallitus tällä kaudella lanseerasi, sen tasoa pitää korottaa, samoin
joukkoliikenneinvestointien osalta. Mutta tähän Kantolan listaan
haluaisin lisätä valtionosuusjärjestelmän kehittämisen ja uskoisin, että
siitä ollaan aika yhtä mieltä tässä salissa. Muutama anekdootti asiasta
on, että tällä hetkellä se järjestelmä on a) niin sekava, ettei sitä
ymmärrä kukaan ja b) täysin läpinäkymätön. Mutta se mm. kannustaa
tällä hetkellä siihen, että järjestetään joukkoliikennettä haja-
asutusalueilla eikä järjestetä joukkoliikennettä siellä, missä on joukkoja.
Sen lisäksi yksi mittari, joka siinä järjestelmässä on mukana, kannustaa
työttömyyden lisäämiseen eikä millään tavalla huomioi sitä, että
minkälaisia todellisia kuluja meillä on maahanmuutosta tai
syrjäytymisestä. Pahinta on tietysti se, että se myös tällä hetkellä
jäykistää kuntarakennetta merkittävästi ja tuo tehottomuutta
kuntakenttään.
Mutta ehkä tähän lopuksi totean, että riippumatta ketkä siellä
säätytalolla neuvottelevat, niin tästä salista pitäisi viedä sinne sellaista
viestiä, että se kuntien valtionosuusjärjestelmä pitää uudistaa siten,
että se pohjautuu tutkimustietoon, ja siitähän on BAT tehnyt hyvää
tutkimusta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vuoden 2012 talousarvion lähtökohtana tulee olla
kunnallisveroprosentin säilyttäminen ennallaan, se on minun
mielipiteeni. On turha kerätä lisää kunnallisveroa muualle maahan
siirrettäväksi. Kiinteistövero nousee automaattisesti verotusarvojen
noustessa korottaen samalla asumiskustannuksia.
Kiinteistöveroprosentteihin ei myöskään mielestäni ole aihetta puuttua.
Lainoja erääntyy vuonna 2012 korkoineen noin 150 miljoonaa.
Helsingin lainakanta / asukas on tällä hetkellä noin 2 000 euroa. Sitä
lienee mahdollista kasvattaa investointien rahoittamiseksi ja
työllisyyden ylläpitämiseksi, jolloin kokonaislainanetto voisi olla vuonna
2012 noin 300 miljoonaa euroa. Yhteisö- ja kunnallisverojen sekä
kiinteistöverojen tuoton uskon nousevan noin 3 miljardiin euroon
vuonna 2012. Kaupungin toimintamenot olivat viime vuonna noin 3,8
miljoonaa, ja minusta vuonna 2012 ne voisivat jäädä inflaation tasolle.
Investointitason ylläpitämiseksi olisi tärkeää saada valtio osallistumaan
mm. liikenneväylä- ja meluesteinvestointeihin nykyistä suuremmin
panoksin.
Helsingin kiinteistömassaa tulisi kehittää voimakkaasti. Viime vuoden
tilinpäätöksessä kaupungin maaomaisuuden ja rakennusten arvoksi on
merkitty 4,25 miljardia euroa. Tässä massassa on varmasti suuri määrä
kohteita, jotka ovat kaupungin edun kannalta tarpeettomassa tai
vajaassa käytössä. Niistä pitäisi pystyä luopumaan. Muuta
kiinteistömassaa tulee kehittää niin, että se on kaupungin kannalta
hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla.
Helsingin kaupungin ulkoiset maanvuokratulot ovat noin 120 miljoonaa
euroa vuodessa. Luku vastannee noin 1 %:n tuottoa tonttien pääoma-
arvolle. Valtuuston asettama tavoite on 4–5 %, eli tässäkin on selkeää
tuottopotentiaalia. Kaavoitusohjelman mukaan kaupunki kaavoittaa
lähivuosina noin 500 000 kerrosneliömetriä uutta rakennusoikeutta.
Sen nettoarvo on vähintään 300 miljoonaa euroa. Jos maan myyntitulot
olisivat 100 miljoonaa euroa vuodessa, lisääntyisi kaupungin
maaomaisuuden arvo kaavoituksen kautta 200 miljoonaa euroa, ja
lisäksi tulee yleinen maan arvon nousu. Eli maan myynti on eräs
luonteva keino palvelujen rahoittamiseksi.
Lopuksi kaksi pienempää mutta mielestäni erittäin tärkeää asiaa, jotka
pitäisi saada kuntoon. Toinen on Koillis-Helsingin soratiet. Niitä on
tämän hetken arvion mukaan rakentamatta noin 200 kappaletta,
yhteispituudeltaan 35 kilometriä. Kun otetaan huomioon, että alue on
liitetty Helsinkiin vuonna 1946, eli 60 vuotta sitten, tuntuu tilanne aika
erikoiselta. Helsinki on havittelemassa kuntaliitoksia, mutta kunnia-asia
olisi mielestäni laittaa vanhat liitosalueet kuntoon. Tähän liittyen totean
lisäksi erään omituisuuden, kun asiakkaat lähettävät kyselyitä ja
adresseja rakennusvirastoon katujen kuntoon laittamiseksi, vastaus on,
että ”katua ei voida ottaa työn alle, kun ei ole käypää
toteutussuunnitelmaa”. Alueliitoksesta on todella kulunut 65 vuotta.
Luulisi, että nämä suunnitelmat on saatu jo aikaiseksi. Kysynkin
apulaiskaupunginjohtaja Saurilta, monenko sukupolven pitää odottaa
koillisen sorakatujen suunnittelua ja rakentamista, vai mikä on tilanne?
Samalla ehkä ylitän aikani mutta otan myös esille toisen kysymyksen,
joka koskee rakennustöiden ylijäämämassoja. Vantaan irtisanottua
sopimuksen massojen kuljettamiseksi Pitkäsuolle Helsingin kaupungilla
ei ole osoittaa mitään paikkaa yksityiselle rakennustyömaalle massojen
sijoittamiseksi. Niinpä niitä nyt kuljetetaan Korialle, Kotkaan ja ties
minne. Tilanne on monella tavalla varsin ongelmallinen. Siitä seuraa
rakennuskustannusten nousu ja asuinrakennuskohteiden osalta
asumiskustannusten nousu. Ei liene myöskään kovin
ympäristöystävällistä ja ekologista viedä Helsingistä savikuormia
Korialle ja Kotkaan ja ties minne. Ei ole myöskään reilua ja
tasapuolista, että kaupunki osoittaa omien työmaiden ylijäämämassoille
kaatopaikat mutta ei yksityisten massoille. Kyseessä lienee
kilpailuneutraliteettikysymyksen rikkominen. Kysyn kaupunginjohtajalta
joltakin, että mitä tämän asian hyväksi ollaan tekemässä?
Henkilökuntaa kuitenkin pitäisi olla käytettävissä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tätä ensi vuoden budjettia tehdään tosiaan taantuman
jälkimainingeissa. Tiukoilla ollaan edelleen, ja asioiden
tärkeysjärjestyksessä on aika paljon haastetta. Menojen sopeuttaminen
tuloihin on tärkeää, mutta tärkeää on myös se, että kaupunkilaisten
hyvinvoinnista ja hyvinvointierojen kaventamisesta ei tingitä. Nyt
kaupunkilaisten palveluiden turvaaminen on vaatinut veroprosentin
nostoa ja velanottoa, ja tässä tilanteessa se on ollut järkevää, mutta
velkakierteestä on kuitenkin pikkuhiljaa ryhdyttävä pääsemään irti ja
mietittävä muita keinoja saada taloutta tasapainoon. Yksi keino on
täällä monesti mainittu kiinteistöveron nosto. Yksi tapa esim. nostaa
tuottavuutta on mielestäni työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen
panostaminen kaupungin palveluissa.
Sitten on kaivettava tarkkaan myös kaikki mahdolliset säästökohteet.
Itse olen puhunut täällä aikaisemmin esim. kaupungin
tietotekniikkahankinnoista ja varsinkin korkeista lisenssimaksuista
ohjelmistoissa. Siinä on yksi sellainen asia, mikä pitää tarkkaan setviä
tämän avoimen koodin ohjelmien pilotoinnin yhteydessä. Siellä voi olla
miljoonasäästöjä tiedossa.
Sitten palvelustrategia, jonka käsittely tulee olemaan yksi tämän
vuoden valtuustoagendan tärkeimmistä, niin siitä muutama sana. Siinä
on ensinnäkin lähdettävä liikkeelle siitä, että järjestelmää kehitetään
tasa-arvoisesti niin alueellisesti kuin sosiaalisesti ja ensisijaisesti on
huolehdittava niistä kaupunkilaisista, joilla menee kaikkein huonoimmin
ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai tulla syrjäytetyiksi. On huolehdittava
myös perheiden jaksamisesta ja pienimpien kaupunkilaisten
palveluista. Pidän erinomaisena sitä ajatusta, että talousarvio tehtäisiin
jatkossa päivähoidon osalta todellisen toteutuneen lapsimäärän,
päivähoitohinnan ja nykyistä tuoreempien väestöennusteiden pohjalta.
Kantakaupunkikin on suorastaan erinomainen paikka kasvattaa lasta,
kunhan palvelu pelaa. Tästä itselläni on henkilökohtaista kokemusta.
Täällä on mainittu monta kertaa palveluiden yhteydessä WDC-hanke
ensi vuodelle. Siihen voisi ehkä todeta, että hyvinvointia ei pelkällä
designilla luoda mutta siihen voi tietysti vaikuttaa myös sillä. Tärkeintä
tässä palvelustrategiassa on käyttäjälähtöisyys ja hankaloittavan
byrokratian minimoiminen. Se on tietysti tämän WDC-hankkeenkin yksi
pointti nimenomaan tämä käyttäjälähtöisyys palveluiden suunnittelussa.
Ehkä tämä WDC onkin mitä ihanin tekosyy panostaa tosissaan
palveluiden saavutettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Design-
pääkaupungin teemoissa on korostettu avoimen kaupungin ja
asukkaiden tarpeisiin perustuvien julkisten palveluiden uudistamista ja
elämisen laadun tavoittelua ja samoin palveluiden suunnittelemista
näiden tavoitteiden mukaan. Luulen, että palvelustrategia ja WDC-
hanke voivat osittain kulkea käsi kädessä.
Sitten vielä lopuksi ihan muutama sana kulttuurista. Kaikki tietävät
täällä, että kulttuuriala on voimakkaasti keskittynyt
pääkaupunkiseudulle ja noin kolmannes kulttuurialojen yritysten
toimipaikoista on täällä ja samoin kulttuurialojen työpaikat keskittyvät
tänne Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Kannankin tässä
lähetekeskustelussa huolta myös kulttuuriin panostamisesta myös
tulevassa talousarviossa. Kansalaiset ja kaupunkilaiset arvostavat
hyvin korkealle kulttuuripalveluita, ja nimenomaan hyvinvointia
lisäävinä peruspalveluina. Tämä selvisi voimakkaasti esim. tuoreesta
Akavan Erityisalojen TNS-Gallupilla teettämästä tutkimuksesta, joka
julkistettiin muutama viikko sitten. Siinä nousi esiin erityisesti
kulttuuripalveluiden laatu ja kohtuullinen hinta, samoin kuin se, että
palvelut ovat helposti saatavilla ja tarjolla kaikille käyttäjäryhmille.
85 % tässä tutkimuksessa arvioi, että kulttuuripalvelut toimivat
paikkakunnan vetovoimatekijöinä ja pitävät kulttuurialoja merkittävinä
työllistäjinä myös. Itse uskonkin, että jokainen kulttuuriin hyvin sijoitettu
euro lisää kaupunkilasten tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Kaupungilla on
erityisen tärkeä tehtävä tarjota niitä kohtuuhintaisia ja ilmaisia
kulttuuripalveluita kaupallisen kulttuurin rinnalle, että kaikilla olisi varaa
päästä käsiksi kulttuuriin varallisuustilanteesta tai asuinalueesta
riippumatta.
Sitten ihan nopeasti, pidän hyvänä sitä, että tänä vuonna käsiteltävän
kulttuuristrategian rinnalla selvitetään myös kulttuurikentän
organisointia kaupungin sisällä, sillä olisi aika reilua, että
kulttuurilautakunta pystyisi tuki- ja avustuspolitiikassa
oikeudenmukaisuuteen ja läpinäkyvään käsittelyyn erilaisten
kulttuurimuotojen ja toimijoiden välillä.
Sitten pieni ilouutinen eilisestä lautakunnasta: Avattiin uusi
kehittämishanke Kansallisteatterin kanssa. Sen tarkoitus on
konkreettisesti viedä kulttuuria sellaisten ihmisten saavutettavaksi, joille
se on muuten hankalaa, kuten terveydenhuollon ja sosiaalityön
yksiköille, vankeinhoidon yksiköille, vanhusten palvelutaloille ja
omaishoitajille. Eli toivon, että tämäntyyppiseen toimintaan panostetaan
jatkossa enemmänkin ja jahka taloustilanne pikkuhiljaa kohenee, se
näkyy myös kulttuuribudjetissa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kunnallisen päivähoidon määräraha ylittyi viime vuonna lähes 20
miljoonaa euroa. Ylittymisen syy oli jälleen kerran suunniteltua
suurempi lasten määrä. Kunnalliselle päiväkotihoidolle pitää varata
riittävän suuri määräraha, jotta vuodesta toiseen jatkunut määrärahan
ylitys vedoten lasten määrän yllätykselliseen kasvuun saadaan
pysähtymään. Päiväkotiryhmien kokoa on pienennettävä ja henkilöstön
työssä jaksamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota nostamalla
henkilöstömitoitusta ja huolehtimalla sijaisten saamisesta myös
lyhyisiin poissaoloihin. Se on myös päiväkotilapsen etu.
Tänä vuonna lasten määrä sekä kunnallisessa kerhotoiminnassa että
yksityisen palvelutuottajan järjestämässä kerhotoiminnassa
palvelusetelikokeilun avulla perustuu puhtaasti arvioon. Vuoden 2012
talousarviota laadittaessa täytyy olla muita määritelmiä ja mittareita
lasten määrälle kuin tarve vähentää kunnallista päivähoitoa.
Talousarviossa pitää huomioida myös leikkipuistojen olemassa oleva
lapsi- ja perhekerho sekä päivähoitoikäisten lasten siirtyminen
leikkipuistojen kerhotoimintaan. Asiakasmäärän kasvu tulee huomioida
myös puistojen henkilöstömitoituksessa.
Myös perinteeksi muodostunutta kesäajan leikkipuistoruokailua on
jatkettava edellisten vuosien tapaan. Päivähoidon ja lapsiperheiden
palvelujen yhteistyötä on lisättävä etenkin nyt, kun leikkipuistotoiminta
on siirtynyt päivähoidon vastuualueelle. Perheiden ja lasten varhainen
tuki on yksi tärkeimmistä tukimuodoistamme.
Alle kouluikäisten lasten perhehoitoon on edelleen panostettava, ja
murrosikäisten, 12–16-vuotiaiden vaikeasti oireilevien nuorten
kokonaisvaltaiseen hoitoon on varattava riittävä määräraha. Alle 65-
vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien tukiasumispalveluja pitää lisätä
tarvetta vastaaviksi, ja yli 65-vuotiaiden mielenterveyspotilaiden
hoitoketjut on saatava sujuviksi asumispalveluja lisäämällä, ei
vastuualueelta toiselle siirroilla kesken budjettikauden.
Päihdehuollon rakennemuutoksen etenemistä on seurattava tarkasti ja
palveluja tarjottava tarvetta vastaavasti. Avohoitoa on kehitettävä
asiakaslähtöisesti, ja laitoskuntoutuksen vähentäminen ei saa olla este
palvelun saamiselle. Alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen asiakkaiden
syrjäytymisen kasvu on katkaistava, ja erityishuomio pitää kiinnittää
niihin nuoriin, joilla koulu ja jatkokoulutus on keskeytynyt ja jotka eivät
lainkaan ole palvelujen piirissä. Riittävän määrärahan turvin tulee heille
rakentaa uudentyyppisiä palveluja, esim. Rotterdamin mallilla. Autetaan
alkuun, tuetaan päivittäisissä toiminnoissa, ohjataan omatoimiseen
asumiseen, opiskeluun ja työhön periaatteella ”2 vuoden kuluttua sinun
on pärjättävä omillasi”. Olen pahoillani, että sosiaalipuolella on niin
paljon asioita, että minulta jäi tämä vanhuspuoli kokonaan
käsittelemättä.
Kiitos.
Puheenjohtaja.
Minulla on täällä ihan konkreettinen ehdotus siitä, miten ensi vuoden
budjetissa voitaisiin säästää ilman, että kenenkään palvelut
heikkenisivät yhtään. Aiemmin me olemme valtuustossa keskustelleet
siitä, että voitaisiinko ATK-menoja vähentää siirtymällä avoimeen
lähdekoodiin. Olen itse nyt tutustunut oman lautakuntani osalta näihin
budjetin lukuihin tarkemmin ja tullut siihen tulokseen, että itse asiassa
nämä lisenssimenot eivät ole kovinkaan suuria verrattuna
ostopalveluihin. Älkää ymmärtäkö väärin, minä itse kannatan, niin kuin
kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossakin sanottiin, sitä, että tutkitaan,
että aina kun on järkeä ulkoistaa palveluja ja hankkia niitä
ostopalveluina, niin on ehdottomasti tehtävä. Mutta siinä täytyisi nyt
käyttää vähän järkeä ja koordinoida tätä toimintaa kaupungin
kokonaisuuden näkökulmasta.
Esim. asunto-osastolla tänä vuonna on käytetty käyttötalouden
menoina ostopalveluina sähköisen asioinnin ATK-menoihin 135 000
euroa. Suunnilleen saman verran on mennyt muinakin vuosina.
Investointimenojen osalta siellä osastolla on käytetty 70 000–80 000
euroa, ja yhdessä vuodessa siis käytetään yhteensä ylikin 200 000
euroa ATK:hon rahaa pelkästään täällä asuntotoimistossa, mikä on
aika pieni toimisto kaupungin näkökulmasta katsoen. Kun verrataan
näihin lisensseihin, mistä täällä on ollut hirveästi puhetta ja verrataan
niiden osuutta budjetissa, niin asuntotoimistossa vain 8 000 euroa
käytetään vuodessa laitteisiin ja saman verran lisensseihin. Eli
ostopalveluihin ja nimenomaan tällaisten nettiportaalien ja kotisivujen,
palveluportaalien ylläpitämiseen menee ihan valtaosa rahasta.
Esim. vuodessa asuntotoimistossa menee 30 000 euroa
palveluportaalien kehittämiseen. Ette usko, kuinka paljon sillä saadaan
palvelua ostettua. Yksi työpäivä, mikä näillä rahoilla ostetaan
ulkopuolelta, maksaa 1 000 euroa, joten 30 000 eurolla saa ainoastaan
30 työpäivää. Ihan pakko miettiä, että jos tämä tilanne on sama muissa
virastoissa ja osastoissa, niin kuin oletan, niin vähän ihmettelen, että
paljonko voisimme säästää koko kaupungin tasolla, jos jokainen osasto
ei teettäisi näitä töitä erikseen itse. Kuinka paljon esim.
osastopäälliköillä on asiantuntemusta tehdä tällaisia hankintoja, jotka
vaativat suurta asiantuntemusta? Ajattelisin, että jos näitä vähän
koordinoitaisiin keskitetysti, saataisiin paljon tehokkuutta ATK-menojen
jakaumaan ja palvelujen ostamiseen. Voi olla, että joku silloin huomaisi,
että osa ostetusta työstä ulkopuolelta on turhaa ja että sen voisi tehdä
itse tai tehdä paremmin tai toisin.
Viime vuonna esimerkiksi, kun käsiteltiin näitä suuria
strategiapapereita, niin sähköisestä asioinnista on puhuttu ikään kuin
itsestään selvänä säästökeinona, sellaisena itseisarvona. Siihen pitäisi
tulla nyt tuloksellisuusnäkökulmaa lisää.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Olemme tänään puhuneet mm. siitä, että tavoitteena on, että vuoden
2012 palvelut tuotetaan nykyistä edullisemmin asukasta kohti. On
kuitenkin tärkeää muistaa myös se tosiasia, että joillain palveluilla on
hyvinkin suora vaikutus työllisyyteen ja siten veropohjaan. Tämä
kiihtyvä babyboomi on tullut meille kaikille yllätyksenä, ja on aivan
mahtavaa, että lapsiperheet jäävät taas Helsinkiin. Nämä perheet ovat
valmiita tinkimään monista asioista. He ovat valmiita tinkimään
asuinneliöistä, ulkoilumaastoista ja lasten leikkipaikoista. Vastaavasti
nämä perheet kuitenkin olettavat, että jos he jäävät kantakaupunkiin,
kantakaupungissa on hyvä palveluverkko.
Valtuutettu Ylikahri mainitsi vihreiden ryhmäpuheessa sen, että
päivähoito on Helsingille tärkeä kilpailutekijä suhteessa naapurikuntiin.
On totta, että osa hyvistä veronmaksajista saattaa muuttaa pois, jos
kaupungin palvelut eivät vastaakaan odotuksia. Päivähoito on yksi
näistä palveluista, joka tavoittaa hyvinkin laajasti koko kaupungin
asukaspohjan.
Hyvät valtuutetut.
Kaupungista pois muutto ei kuitenkaan ole ainoa uhka. Suomi, tämä
tasa-arvon maa, johtaa Euroopan kotiäiti-tilastoja. Eikä siinä mitään, jos
vanhemmat päättävät jäädä kotiin omasta halusta ja siihen on
mahdollisuus. Moni suhtautuu töihin paluuajankohtaan kuitenkin
häilyvästi, ja jos päiväkotipaikkaa ei tipu, moni vanhempi – usein äiti –
jää mieluummin kotiin odottamaan sitä lähipaikkaa. Tunnen monia
perheitä, joissa näin on käynyt.
Matka päiväkotiin on liian pitkä, pitää esim. mennä kahdella tai kolmella
bussilla. Siihen ei moni halua lähteä, jos vaihtoehtoja on. On hyvin
tylsää, jos nämä logistiset tekijät painavat vaakakupissa niin paljon,
että hyvä veronmaksajaperhe onkin vain puoliksi sitä; toinen
vanhemmista on kotona. Toivon, että sosiaalivirasto ottaakin tämän
ongelman vakavasti ja kääntää kaikki mahdolliset kivet uusien
päivähoitopaikkojen järjestämiseksi.
Kuten valtuutettu Ylikahri vihreiden ryhmäpuheessa vaati, kannattaa
varmaankin käyttää niitä uusimpia mahdollisia lapsiennusteita ja katsoa
myös edellisen vuoden toteutunutta lapsimäärää ja -hintaa.
Toinen, mitä haluaisin peräänkuuluttaa vielä tässä lomassa, on
vanhustenhoidon osalta tiiviimpi yhteistyö sosiaali- ja terveystointen
välillä. Vanhustenhoidon rakennemuutos on vastuutettu siten, että se
on molempien virastojen harteilla. Laitospaikkoja on lakkautettu hurjaa
vauhtia ja vastaavasti kotihoitoa sekä palveluasumista on lisätty.
Mielestäni nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, että yhtään laitospaikkaa ei
pidä vähentää, ennen kun varmistetaan, että kevyempiä palveluja on
riittävästi niitä tarvitseville.
Nämä korvaavat kevyemmät palvelut eivät nekään ole ilmaisia. Koska
kotihoito ja palveluasuminen kuuluvat toinen sosiaaliviraston ja toinen
terveyskeskuksen toimialaan, tarvitaan paitsi selvää näkemystä
asukkaiden tarpeista, ennen kaikkea kokonaistaloudellista ajattelua.
Jos onnistumme keventämään vanhustenhoitoa siten, että vastaamme
entistä paremmin vanhusten tarpeisiin, kaikki voittavat. Jos kuitenkin ?
tämän mahdollisuuden, lopputulema voi olla paitsi epäinhimillinen myös
nykyistä kalliimpi.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa on tärkeää, että jokainen
veroeuro käytetään sellaiseen tarkoitukseen, jossa se lisää hyvinvointia
ja/tai lisää kaupungin tuloja tai vähentää menoja. Ammatillinen koulutus
on yksi sellainen kohde. Siihen sijoitettava veroeuro tuottaa itsensä
moninkertaisesti takaisin. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ja tekijöitä
pitäisi löytyä. Tällä hetkellähän ongelma on se, ettei kaikille edes löydy
paikkaa ammatillisessa koulutuksessa. Siihen emme pysty niinkään
vaikuttamaan, mutta moneen asiaan voimme.
Vetovoima on lisääntynyt ammatillisessa koulutuksessa ja myös niin,
että meillä ovat kuitenkin paikat lisääntyneet niin, että ammatillisessa
koulutuksessa opiskelijamäärä on liki kaksinkertaistunut siihen nähden,
kun itsekin opetuslautakunnassa aikanaan aloitin.
Maahanmuuttajien määrän kasvu on omiaan vain lisäämään
ammatillisen koulutuksen paikkojen tarvetta. Opiskelijamäärän nopean
kasvun ja oppilaitosten rakennusten suoranaisen huonon kunnon
vuoksi ammatilliset oppilaitokset työskentelevät tällä hetkellä aivan liian
monessa rakennuksessa. Tekniikan alan oppilaitoksella Heltechillä on
peräti 11 eri toimipaikkaa, ja se on erittäin huono esim. oppilashuollon
järjestämisen kannalta, koska silloin joudutaan niihin ratkaisuihin,
missä ollaan yksi päivä, tai kuraattori esim. on yhden päivän yhdessä
paikassa ja kaksi päivää ehkä jossain toisessa paikassa.
Minulla oli itselläni tilaisuus tutustua Hesoten oppilashuoltoryhmään.
Luulin, että sinne tulee ehkä 3 ihmistä paikalle, siellä oli yli 20 ihmistä.
Ja se on se tapa, millä minun mielestäni oppilashuoltoa pitäisi näissä
ammatillisissa koulutuksissa järjestää. Riittävän isot yksiköt, niin että
me voimme saada sinne kunnollisen verkon huolehtimaan
oppilashuollosta. Tämä kyllä pätee jonkin verran ihan kaikkiin
oppilaitoksiin, eli myös ala-asteilla meidän pitäisi kyllä miettiä sitä, onko
se pieni koulu sitten loppujen lopuksi se autuas paikka, kun se johtaa
siihen, että meillä ei välttämättä ole siellä sitä oppilashuoltohenkilöstöä,
ihan kustannussyistä riittävästi paikalla.
Joka tapauksessa, olin Hyvinkään strategiaseminaarissa
havaitsevinani, että ammatillinen koulutus herätti ajatuksia ja että se
jotenkin koettiin tärkeäksi meidän valtuustostrategiassamme. Toivoisin,
että se näkyisi myös siinä vaiheessa, kun investointisuunnitelmaa
tehdään seuraaville vuosille, eli että me saisimme ajanmukaiset tilat
meidän ammatilliselle koulutuksellemme, tiivistettyä näitä toimipaikkoja.
11 on liikaa. Ei myöskään niin, että joku 4 000 oppilaan Heltech, että
sen pitäisi olla yksissä tiloissa, mutta ehkä 4 sellaista kampusta: Vallila,
Holkkitie, joka olisi erittäin tärkeä kohde meillä
investointisuunnitelmassa, ollut tarkoitus sinne saada mutta jäänyt
jäihin. Käpylä, jota kunnostetaan ja joku neljäs paikka, joka olisi
varmasti sitten Haagan autoyksikkö.
Eli toivoisin, että investointisuunnitelmaa pohdittaessa mietittäisiin
tämän tärkeän asian kuntoon saattamista.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Haluaisin muistuttaa yhdestä panostusta vaativasta asiasta, joka
tuppaa jatkuvasti unohtumaan, eli mielenterveyspalvelujen
kunnollisesta resursoinnista. Jos niin lasten, nuorten kuin myös
aikuistenkin mielenterveyspalveluihin resursoidaan riittävästi, niin
säästetään etenkin jatkuvasti kasvussa olleissa lastensuojelu- ja
huostaanottokustannuksissa, koska lastensuojelutarpeen suurimmat
syyt johtuvat vanhempien mielenterveys-, alkoholi- ja
päihdeongelmista.
Hoitokeinojen monipuolistamiseen ja saatavuuden helpottamiseen
tulee siis erityisesti panostaa. Täällä peräänkuulutettu menokuri ei saa
merkitä heikompiosaisten, ei myöskään psyykkisesti heikompiosaisten
aseman heikentämistä entisestään. Niin kuin tiedetään, ongelmien
pahenemisen ehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin siitä lyhytnäköinen
säästäminen.
Minä puhun samasta teemasta kuin valtuutettu Näre. Mutta ensin
toteaisin, että Mari Puoskari ei ollut kuunnellut kunnolla Sirpa Puhakan
vasemmiston ryhmäpuheenvuoroa. Sirpa Puhakkahan nimenomaan
painotti sitä, että Vasemmistoliitto on erittäin halukas tarkastelemaan
hyvinkin nuukasti investointeja ja välttämään sellaisia investointeja,
jotka eivät osoittaudu tarkoituksenmukaisiksi kaupungin kehittämisen
näkökulmasta eivätkä ole edullisia pitkän aikavälin taloudenkaan
näkökulmasta. Toinen keskeinen asia tietenkin on se, että
palvelustrategia saadaan kuntoon sillä periaatteella, josta esim. Sari
Näre juuri puhui. Sen takia ensi vuoden budjettiraamissa pitää saada
tilaa peruspalvelujen kestävälle rahoitukselle. Se ei voi tapahtua sillä
tavalla kuin nyt on tehty sekä lapsiperheiden että vanhusten
palveluissa, joissa on karsittu rahaa erityispalveluista ja siirretty sitten
vain osa siitä rahasta peruspalvelujen parantamiseen. Ja kun näin on
menetelty, seurauksena on ollut se, että peruspalvelut eivät
edelleenkään ole riittäviä ja sinne erityispalvelujen puolelle jää sellaista
painetta, joka kumminkin on pakko hoitaa.
Vasemmiston mielestä ensiksi pitää sijoittaa peruspalveluihin, ja sitten
kun ne ovat kunnossa, sen seurauksena päästään purkamaan
raskaampia palveluja. Kaikki puolueet ovat varmasti yhtä mieltä siitä,
että lastensuojelussa tarvitaan epätaloudellisen sijaishuollon tilalle
perheiden välitöntä tukemista siellä, missä vaikeudet syntyvät.
Neuvoloissa, päivähoidossa ja peruskoulussa työntekijöillä on oltava
enemmän aikaa kotikäynteihin ja ryhmätoimintaan perheiden kanssa.
Lasten ja vanhempien lähettäminen asiantuntijalta toiselle kuluttaa
valtavasti kaikkien osapuolten voimia ja myös kaupungin rahoja.
Kysyisinkin apulaiskaupunginjohtajalta, minkä takia vanhuspuolella
hoivapaikkoja vähennetään edelleen, vaikka Helsingin
vanhustenpalvelut eivät vastaa edes valtakunnallisia suosituksia.
Laitospaikkojahan meillä on vieläkin prosentuaalisesti STM:n
suositusta enemmän, mutta palveluasumista ja kotihoitoa selvästi
vähemmän. Kun lasketaan yhteen näiden palvelujen piirissä olevat 75
vuotta täyttäneet, niin näitä palveluja saa Helsingissä yhteensä noin
400 vanhusta vähemmän kuin mikä on valtakunnallinen suositus, joka
sekin on hyvin niukka. Jos sitten verrataan läntisiin naapurimaihin
hoidettavien ja hoitajien suhdetta, niin meillähän se on surkea.
Työntekijöitä on suomalaistakin suositusta selvästi vähemmän meidän
palveluissamme.
Mielenterveyshoito on meillä liian yksilökeskeistä. Palveluasuntojen
puute lisää pitkäaikaissairaiden eristäytymistä muista ihmisistä ja
sairaalajaksoja vaativia kriisejä. Käypä hoito -suositus vaatii
masennuspotilasta kokeilemaan kolmea eri lääkettä ennen kuin hänellä
on mahdollisuus saada muuta kuntoutusta. Hoito keskittyy sopivan
lääkkeen etsimiseen eikä ihmisen tukemiseen elämänsä hallinnassa.
On hyvä, että meillä terveysasemille on saatu psykiatrisia
sairaanhoitajia ja joitakin päihde- ja sosiaalityön ammattilaisia. Tätä
työtä pitää kuitenkin lisätä kaikille terveysasemille sekä yksilötyöhön
että potilasryhmien tukemiseen. Myös mielenterveys- ja päihdejärjestöt
pitäisi saada mukaan nimenomaan sinne terveysasemien
ryhmätoimintaan. Nyt aikaa ja rahaa tuhlataan potilaiden lähettelyyn
paikasta toiseen, kun tuki olisi useimmiten tehokkainta ihmisen
lähiympäristössä.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Päivähoidon budjetointi on varmaan ikuisuuskysymys, josta täällä on
vuosia puhuttu, voidaanko ennakoida vai eikö voida ennakoida.
Vastaus on varmaan, että kyllä ja ei. Tällä hetkellä kuitenkin ja onneksi
edelleen on subjektiivisesta oikeudesta kyse, ja se tulee varmasti
halvemmaksi hyvin suunniteltuna kuin että sitten loppuvuodesta
lisätään ja äkkiä yritetään saada paikkoja kasaan. Olisi tärkeää, että
lähipäiväkotialue määriteltäisiin ja koulujen oppilaaksiottoalueet
jotenkin liittyisivät paremmin toisiinsa, niin tämä suunnittelu varmaan
tehostuisi. Punavuori ei varmaan ole ainoa, jossa ongelmia on ollut
päivähoitopaikkojen saamisessa. Mielestäni lähipäiväkoti ei aiemman
Helsingin alueella asuville voi olla Landsbossa, ellei perhe sitä
erityisesti toivo. Varmaan myös Arabiassa ja Vallilassa, Tapanilassa,
Viikissä, Lauttasaaressa on ihan vastaavia ongelmia. Leikkipuistoja ei
kannata nyt liikaa laittaa kerhotoiminnan paikoiksi sen takia, että silloin
se varsinainen leikkipuistotoiminta, se leikkipuistojen ydin, sille taas ei
ole enää tilaa. Sitten syödään toisesta päästä sitä hyvää, millä halutaan
rakentaa sitä perheiden turvaverkkoa ja muuta.
Tämä kerhotoimintahan nyt, kun tiedetään, että käyttösuunnitelmassa
800 lapsen toivotaan olevan kokovuotisesti kerhossa, niin hankalaksi
tilanteen tekee se, että vastaavasti päivähoidossa on vähemmän rahaa
kuin toivotaan, että näitä lapsia löytyy. Olen vähän huolissani siitä, että
jos tätä ruvetaan käyttämään jatkossakin budjetin valmisteluvaiheessa,
että toivotaan, että sinne tulee vaikka 2 000 kerholaista ja sitten
vedetään rahaa pois, kun sitten perheet eivät välttämättä kuitenkaan
hakeudu tässä määrin näihin kerhotoimintoihin. Yksityispäivähoitoa toki
strategian ja linjausten mukaisesti pyritään saamaan aikaiseksi, mutta
on silti hyvä muistaa, että siellä se päivähoitomaksu on useinkin jopa yli
100 euroa enemmän kuin ylimmän maksuluokan maksu. Se oikeasti ei
ole ihan kaikille mahdollinen.
Palvelusetelissä asiakasmaksun ylärajaa ei saa kunta päättää eikä
lautakunta, niin me emme voi siinä ylärajaan myöskään olla
puuttumassa. Minusta tämä on hyvä myös tiedostaa, vaikka kuitenkin
yritetään saada niitä hoitopaikkoja niin kuin siellä on linjattu.
Päiväkotiryhmien pienentäminen on tällä kaudella ollut tavoitteena ja
on edelleen, mutta minä toivon, että siihen jossain vaiheessa voidaan
myös pistää sitä panostusta, että se voi toteutua. Aikahan on
välittämisen tärkeimpiä mittareita, niin lasten, nuorten kuin
vanhustenkin osalta. Kun mietitään, että mistä sitä laatua tulee, niin
kyllä se aika lailla sen ajankäytön kanssa on myös yhteydessä.
Päivähoidon budjetista on puhuttu täällä erittäin hyviä puheenvuoroja,
ei siitä sen takia tässä enempää. Toivon, että se erityistuki siellä,
varhainen kuntoutus, jos on ongelmia, ne saadaan näissä neuvolan
kanssa yhteistyössä, erinomaisissa projekteissa, joita on, niin saadaan
myös autettua niitä lapsia.
Toivon edelleen, että koulupudokkuuden ehkäisy nousisi isoksi
strategiaksi ja keskeiseksi asiaksi tässä valtuustossa tällä kaudella.
Koulumaailmassa ollaan jo vähän väsytty tähän varhaisen puuttumisen
käsitteeseen. Nykyään puhutaankin paljon varhaisista puuttujista, jotka
alakouluaikana puuttuvat sieltä tunneilta ja koulusta ja lintsaavat ja
joilla ei ole sitä tukea niin, että he jaksaisivat käydä koulua tarpeeksi.
Kouluterveydenhoitajat varmaan olisivat tässä koulupudokkuuden
ehkäisyssä yksi, jos tätä polkua ruvetaan purkamaan, että mistä se
alkaa ja missä kohdassa päästään väliin. Normaalipalveluissa
peruspalveluihin panostaminen varmaan on se ydin, samoin että
alakoululaisille on riittävää iltapäivätoimintaa. Nyt todella toivon, että
tokaluokkalaisia ei missään nimessä ainakaan jätetä pois tästä
rahoituksesta, koska siihen tulee vielä valtion tukea ja valtionosuutta.
Olisi aivan hulluutta jättää järjestämättä se, pienemmät ryhmäkoot ja
muut. Lastensuojeluhan ei ole vain sosiaaliviraston asia,
koulupudokkuus ei ole vain koulun asia.
Vanhusten palveluista vielä, että laitospaikkoja ei voida purkaa, jos ei
vastaavasti palveluasumistasoista ainakin tule tilalle. Täytyyhän
meidän hoitaa vanhukset siinä kuin lapsetkin, että heitteille ei oikeasti
jätetä ketään. Tämä kaikissa strategioissa lukee, niin uskoisin, että
tässäkin budjetissa voidaan siihen päästä.
Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ensin korjaisin kaimani Sirpa Puhakan puheessa sen, että hän sanoi,
että vanhusten laitospaikkoja on suljettu 50. Niitä on suljettu 300, jos
otetaan sekä vanhuspaikat että pitkäaikaispaikat huomioon. Sitten
korjaisin, kun valtuutettu Peltola puhui näistä perhehoitajista, niin meillä
on todella perhehoitolaki juuri käsittelyssä eduskunnassa. Siinä
huostaan otetun lapsen ensimmäinen paikka olisi perhe ja vasta toinen
laitos. Meillä on erittäin laitosvaltainen huostaan otettujen lasten hoito
tässä maassa.
Helsingin sosiaali- ja terveysmenot ovat edelleen maamme suurimmat.
Erityisen kallista on sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto.
Erikoissairaanhoito on jopa halvempaa Helsingissä kuin Tampereella,
Turussa ja Porissa. Mutta erittäin mielenkiintoinen asia on se, mistä
valtuutettu Näre ja valtuutettu Peltola esittivät, että meillä on suuret
päihde- ja mielenterveysongelmat tässä maassa ja Helsingissä. Meillä
kuolee Suomessa 3 000 henkeä vuodessa päihdeongelmiin, eli siis
Helsingissä 300. Kustannukset terveydenhuollolle Suomessa ovat
miljardiluokkaa, ja Helsingissä vähintään 100 miljoonaa euroa kuluu
päihdeongelmaisten hoitoon.
Hajautettu organisaatiomme on sellainen, että meillä hoidetaan
päihdeongelmaisia ja ehkäistään näitä ongelmia sekä
terveyskeskuksessa että sosiaalivirastossa. Ongelma on ihan
samanlainen kuin vanhustenhoidossa, se on liian hajautettu tämä hoito.
Ja sen takiahan meillä ennalta ehkäisevä hoito eikä myöskään
päihdeongelmaisten hoito ei ole likikään riittävää. Esitinkin tämän
vuoksi toivomusponnen, mutta kun ponsia ei hyväksytä niin annoin sen
sitten tällaisena esityksenä suoraan tänne valtuustoaloitteena, että me
laatisimme nyt uuden päihde- ja mielenterveysongelmat -ohjelman
tässä kaupungissa, sillä sillä todella säästäisi paljon rahaa.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Minäkin, kuten kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Puoskari,
haluaisin käyttää nyt tilaisuuden ja kommentoida vähän muiden
puheita. Aloitan ensin tästä kaupunginjohtaja Pajusen puheenvuorosta
ja siitä, että positiivinen viesti, että yli 30 miljoonaa tuli vieläkin
enemmän verotuloja, mitä arvioitiin vielä tuossa muutama viikko sitten.
Se on erittäin positiivista. Mutta erittäin huolestuttavaa on todella se,
mitä valtuutettu Puhakkakin täällä viestitti, että nyt kovasti maassa
laaditaan jo leikkauslistoja, mutta vielä hurjemmalta tuntuvat nyt ne
ehdotukset, joissa kunnille oltaisiin laittamassa länget kaulaan, aivan
kuten valtion puolella on, eli puuhataan tällaista koko valtuustokauden
menokehystä, joka sitoisi kuntia. Minä kyllä ainakin varoitan, että me
olemme itse nähneet, miten suuria heittoja voi tapahtua puolessa
vuodessa, jopa muutamissa viikoissa tiedoissa, ja neljäksi vuodeksi
kuntamenojen lukkoon lyöminen olisi mielestäni tyhmää.
Sitten sanoisin vielä sen, että me olemme nyt tekemässä näitä hyvin
monenlaisia eri selvityksiä Helsingin kaupungille, joista olemme siis
poliittisten ryhmien kanssa sopineet. Mutta minä huolestuin nyt aika
tavalla tästä sosiaali- ja terveydenhuollon, näiden kokonaisuuden
selvittämisestä, että valmista pitäisi olla 1.5. mennessä. Tietääkseni
työryhmä, jonka tämä selvitys pitäisi tehdä, on asetettu tai asetetaan
näinä päivinä. Kovin lyhyellä aikavälillä tätä ollaan tekemässä, jollei
sitten ole niin, että jollakulla on jo takataskussa tämä lopputulos
ennakkoon.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rautava nosti esiin täällä tämän
kokoomuksen ajatuksen, joka toistui myös Rädyn puheenvuorossa,
että olisi aprillia, aprillia, että vain väliaikaisesti nyt nostettiin
veroprosenttia ja uskotellaan ihmisille, että lähiaikana voitaisiin sitä
alentaa. Minä tulkitsen nämä kyllä lähinnä lähestyvien vaalien
vaalipuheiksi. Nimittäin ihan oikeasti, jos nyt ollaan huolissaan – ja olisi
syytä olla huolissaan – siitä, miten voisimme tulopuolta kasvattaa
kaupungille, niin olisi tuolla oikealla sivustalla kyllä huolestuttava siitä,
että meillä on yhä kasvava joukko pääomatulojen varassa asuvia
ihmisiä, vauraita ihmisiä, jotka eivät maksa sentin senttiä, ei sentin
senttiä kunnallisveroa! Silti heidän lapsensa käyvät kyllä koulua ja silti
he saavat puhdasta vettä ja jätehuolto toimii ja kadut pidetään
kunnossa. Tämähän on aivan käsittämätöntä! Meidän pitää huolehtia
kaikista, mutta kaikkien ei tarvitse osallistua omien voimavarojensa
mukaan kunnallisten palvelujen tuottamiseen. Haloo, kokoomus! Kenen
asialla te olette?
Välihuuto!
Aikaisemmin sovittua? Te olette olleet nyt pitkään hallituksessa, ja nyt
hallituksessa tämäkin on opposition taholta nostettu monesti esiin tämä
pääomatulolla olevat, mutta se ei teitä näytä kiinnostavan. Eivät
vihreätkään valitettavasti ole tälle lämmenneet. Kyllä minä ihmettelen
tätä menoa.
Sitten sanoisin muutaman kommentin vielä siihen, että harhaa on myös
se, että saataisiin Helsingin laadukkaat palvelut Vantaan hinnoilla.
Vaikka te yksityistäisitte kaikki palvelut, niin silti näin ei tule
toteutumaan, se on aivan varma. Kokoomukselle näyttää olevan
itseisarvo se, että yksityistetään palveluja, vaikka moni yksityistäminen
on osoittautunut vain kalliimmaksi.
Minä kannatan lämpimästi tätä demareiden ehdotusta siitä, että
elokuussa todella joka vuosi tarkastellaan taloustilanne ennen budjetin
valmistelua. Toivon, että vihreät myös ottaisivat opiksi siinä, että ei
ainoastaan lasten päivähoidon osalta vaan myös vanhustenhuollon
osalta budjetin lähtökohdaksi otettaisiin edellisen vuoden toteuma.
Hyvät kuulijat.
Viime vuonna budjetin lähetekeskustelussa totesin, että vuosi 2010 on
Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan
teemavuosi. Toivoin, että tämä näkyisi valtuuston hyväksymissä
päätöksissä ja talousarviossa. Jälkikäteen on todettava, että valtuusto
ymmärsi toiveeni täysin väärin ja toimi lähes yksimielisesti torjuen
köyhät. Valtuustossa on kuultu kasapäin hurskaita puheita
eriarvoisuuden poistamisesta, terveyserojen kaventamisesta,
lapsiperheiden arjen tukemisesta, vanhusten paremmasta hoivasta,
mutta äänestyskäyttäytymisessä tämä ei aina ole näkynyt, saati sitten
määrärahojen riittävässä budjetoinnissa ja konkreettisissa teoissa ja
toimissa.
Samaan aikaan kaupunkilaisten terveyserot ovat kasvaneet, leipäjonot
pidentyneet ja lapsiköyhyys on lisääntynyt. Asuinalueiden eriarvoisuus
on kasvanut, vanhukset ja mielenterveyskuntoutujat odottavat aiempaa
pidempään sairaaloissa päästäkseen muuttamaan palvelutaloon.
Tänään uutisoitiin uuden väitöskirjan tutkimustulos: Yliopistoihin
hakeutuvat ja pääsevät varakkaiden ja korkeasti koulutettujen lapset.
Heikoimmin pärjäävät pitkäaikaistyöttömien lapset. Eriarvoistuminen
alkaa jo peruskoulussa. On helppo ottaa heikoimmilta.
Jopa toivomukseni kaupungin toimimisesta aktiivisesti valtakunnan
tasolla lapsiköyhyyden poistamiseksi oli valtuuston enemmistölle viime
vuonna liian raskas taakka kannettavaksi. Siksi lieneekin ehkä turha
odottaa, että pystyisimme yhteisesti ottamaan kantaa sen puolesta,
että kaupungillemme häpeäksi olevat leipäjonot saataisiin vihdoin
poistettua. Meidän ja kaupunginjohdon tulee kuitenkin ottaa
leipäjonojen ja köyhyyden poistamiseen yhtä tiukka kanta kuin
asunnottomuuden poistamiseen ja vaatia omien toimien ohella myös
valtakunnan tason tekoja asian korjaamiseksi. Suomen perustuslain
mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja
terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä sekä
oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Näiden tavoitteiden
saavuttamiseksi tulee sosiaali- ja terveyspalveluihin myös varata
riittävästi määrärahoja. Sosiaalinen hyvinvointi luo terveyttä ja
päinvastoin, ja nämä ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.
Uusien palvelustrategioiden ja sähköisten palvelujen lisäämisen
perusteena tuntuu olevan se, että ihmiset kykenevät järkevään
toimintaan, päätöksentekoon ja oman elämänsä vastuunottoon, vaikka
heidän elämässään tapahtuisi kuinka suuria mullistuksia tai
toimintakyvyn menetyksiä. Näin ei kuitenkaan aina ole, ja juuri sen
vuoksi tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa riittävästi koulutettua
henkilöstöä, joka osaa ja kykenee ja jolla on aikaa auttaa ihmisiä
kokonaisvaltaisesti elämänmuutoksissa ja henkilön ja perheiden
tukemisessa. Tämä ei tapahdu kädenkäänteessä vaan vaatii useiden
parhaitakin ja hyväksi koettuja käytäntöjä soveltaen pitkää sitoutumista
tavoitteiden saavuttamiseksi puolin ja toisin. Sähköiset palvelut eivät
koskaan pysty korvaamaan toisen ihmisen antamaa apua ja tukea.
Kuntalaisten valinnanvapaudesta on puhuttu paljon, kun käydään
keskustelua palveluseteleistä ja niiden avulla hankittavista palveluista.
Mikäli setelien omavastuuosuus nousee kunnallisia maksuja
korkeammalle tasolle, ei pienituloisille jää tosiasiallista
valinnanvapautta. Hän voi toki edelleen käyttää kunnan omia palveluja,
mutta uhkana on, että määrärahojen siirtyessä setelien kautta kunnan
ulkopuolisille tuottajille ei kunnan oman toiminnan kehittämiseen enää
riitä resursseja.
Kilpailutettujen ja ulkopuolelta ostettujen toimintojen valvontaa tulisi
sopimuskausien aikana lisätä sen varmistamiseksi, että annetut
palvelulupaukset ja henkilömitoitukset täyttyvät ja palvelua tarvitsevat
myös saavat niiden kautta tarvitsemaansa huolenpitoa ja hoivaa. Sama
koskee myös oman palvelutuotannon laadun valvontaa ja kehittämistä.
Kuntalaisten mielipiteen ilmaiseminen ja sen huomioiminen vaatii
tietysti, että kuntalaisella on käytössään kaikki mahdollinen tieto jo
valmisteltavista asioista ja että heidän antamallaan palautteella ja
mielipiteellään on vaikutusta asian valmistelussa ja ratkaisemisessa.
Koskelan terveysaseman alueella asuu 17 000 kuntalaista. Heistä yli
10 000 on nyt kertonut mielipiteensä terveyslautakunnan jäsenille. He
vastustavat Koskelan terveysaseman lopettamista. Mitä järkeä
olisikaan lopettaa asemaa alueelta, jolle ollaan kaavailemassa sekä
uudisrakentamista että vanhusten ryhmä- ja palvelutaloja.
Valtuuston strategiaseminaarissa moni valtuutettu kaipasi valtuustoon
voimaannuttamista eli ylimmän päätöksentekovallan palauttamista
virkamiehiltä valtuutetuille ja valtuustolle. Valtuustokauden puolessa
välissä tämä varmaan on jo paikallaan tehdäkin, ja toivoa sopii, että
ensimmäiset merkit siitä näkyvät jo tässä ja tulevissa kokouksissa sekä
budjetissa. Toteutetaan siis vihdoin jo puhutut puheenvuoromme
kuntalaisten parhaaksi, sillä yhteisesti luodun hyvinvointivaltion ja
yhteiskunnan avulla meidänkin on täällä kokouksissa turvallista puhua
ilman pelkoa vakavista mellakoista ja muista mielenilmauksista täällä
tehdyistä päätöksistä huolimatta. Hyvinvointipalveluita kannattaa siis
vaalia ja varata niihin kuntalaisten tarpeita vastaavat määrärahat.
Haluaisin muistuttaa, että tämä 4 minuuttia on ollut toivomus, että
pysytään siinä, niin valtuutettuna katson, että pystyn tämän ylittämään.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Kun tällä kertaa tehdään budjettia, varmaan on yhtä selvää kuin
aikaisempinakin vuosina, että raha pitää saada riittämään
mahdollisimman tehokkaasti, oli sitä sitten paljon tai vähän. Nyt
erityisesti tällä kertaa vaaditaan hyvää budjetointia, ja tällä kertaa
mielestäni meidän kannattaisi pysähtyä siihen, miten siitä
budjetoinnista saataisiin entistä parempaa.
Otan esimerkiksi päivähoidon. Lasten määrä ei ole missään mielessä
vastannut viime aikoina väestöennustetta. Joka vuosi olemme saaneet
varautua entistä suurempaan päivähoidon kysyntään. Muut hoitotavat
eivät ole olleet yhtä houkuttelevia, ja tietenkin tässä on se positiivinen
puoli, että Helsingin päivähoitoa arvostetaan. Kaupunki on pyrkinyt
monella tavalla turvaamaan myös monipuolisesti erilaisia hoitomuotoja,
ja on ollut kerhoja, kotihoidon tukea on nostettu pienimmille jne. ja
saatu jonkin verran sitä kautta myös uusia hoitopaikkoja.
Minusta olennaisinta tässä on se, että tällä hetkellä päivähoidon
suunnittelu, joka on erinomaisissa käsissä ja siellä esimerkiksi
käytetään laajaa mittaristoa, millä toiminnan tehokkuutta mitataan, niin
ei pysty varautumaan siihen jatkuvaan uusien lasten määrään, koska
nämä ennusteet laahaavat jäljessä ja talousarvio menee aivan eri
rytmiin. Sen takia teenkin seuraavan aloitteen:
Päivähoidon budjetointia tulisi uudistaa niin, hyvin yksinkertaisella
tavalla järkevämmäksi ja läpinäkyvämmäksi, että sosiaalilautakunta
seuraisi vähintään 2 kertaa vuodessa toteutuneita päivähoitopaikkoja
sekä päivähoitohinnan kehitystä erilaisissa päivähoidon muodoissa
hoidossa olevaa lasta kohden. Toteumatietoja voitaisiin käyttää
väestöennusteen ja alueellisten tarpeiden rinnalla suunnittelun
perusteella. Esim. keväällä voitaisiin katsoa alkuvuonna viraston
talousarvion suunnittelun yhteydessä, miten toteuma on edellisenä
vuonna toteutunut. Olennaista tässä ei olisi katsoa vain yhtä päivää,
niin kuin tällä hetkellä vuoden viimeistä päivää, vaan seurata sitä pitkin
vuotta.
Lapset kasvavat, ja sitä kautta myös iltapäivähoidossa on jatkuvasti
ollut liian vähän paikkoja. Koululaisten iltapäivähoidon järjestämiseen ja
hankkimiseen kunta saa tietenkin myös valtionosuutta sekä osan
palvelumaksuina vanhemmilta. Suomessa on OECD:n toiseksi vähiten
oppitunteja pienillä koululaisilla, ja valtaosa vanhemmista on
kokopäivätöissä, itse asiassa OECD:n kärkilukuja, 86 % kouluikäisten
lasten äideistä on töissä. Iltapäivähoito vastaa tietenkin tällä hetkellä
varsin hyvin ensimmäisten luokkien oppilaille, mutta varsinkin toisten
luokkien oppilaat jäävät pitkälti ilman paikkoja. Tämä ei olisi suuri
kustannuskysymys, koska suurin osa hoidosta pystytään kattamaan
näillä valtionosuuksilla ja myös palvelumaksuilla.
Täällä on puhuttu paljon terveyseroista ja hyvinvointieroista, ja olen
aivan samaa mieltä, että sosiaalipoliittisin ja terveydenhuollon keinoin
pitää yhdessä pyrkiä vaikuttamaan niin, ettei eriarvoistumiskehitys
jatku. Helsingissähän on miesten elinikä huomattavasti alhaisempi kuin
Suomessa keskimäärin, ja täällä nimenomaan kaupunginosien väliset
erot ovat suuret. Tämä ei ole mikään vippaskonsti, mutta näitä
positiivisen diskriminaation rahoja täytyy suunnata uudella tavalla.
Siitähän on viime joulukuussa valmistunut Tietokeskuksen erinomainen
selvitys, miten niitä täytyisi uudella tavalla ehkä miettiä.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Aluksi totean kuitenkin, että vaikka Lilli Autin puheenvuoro oli vähän
ylipitkä niin se oli kyllä erittäin hyvä ja omaatuntoa koskettava. Sellaisia
puheenvuoroja minusta kyllä pitäisi täällä olla huomattavasti enemmän.
Täällä on monissa puheenvuoroissa tuotu esiin vanhusten ja
ikäihmisten hoivan, hoidon ja palveluiden turvaaminen. Se on tässä
palvelustrategiassa, ja se on myös oman puheenvuoroni ainoa asia.
Mielestäni Helsingin design-vuoden WDC-brändiin voi tulla paha
lommo, ellei vanhusten asioita ja tarpeita oteta nyt vakavasti. Tällä
hetkellä julkisessa keskustelussa Helsingin vanhuspalveluiden tila ei
mairittele. On vaikeaa olla päättäjänä kaupungissa, jossa jatkuvasti saa
eri puolilta mediasta vähemmän mairittelevaa palautetta. Siksi ensi
vuoden budjetissa vanhusten ja ikäihmisten hoidon, hoivan ja
palveluiden tarpeet on pidettävä edelleen prioriteettijärjestyksen
ykköspaikoilla.
Ongelmana tällä hetkellä on palveluiden pirstaloituminen, ja se näyttää
vain syvenevän, etenkin kun ostopalvelut ja yksityistämisen tahtotila
näyttävät saavan entistä laajempaa hyväksyntää. Siksi vuoden 2012 ja
myös jo 2011 aikana pitää kehittää kunnolliset, luotettavat ja
läpinäkyvät seurantajärjestelmät, joiden pohjalta voidaan seurata
palveluiden ja asiakkaiden tarpeiden kohtaamista ja palveluiden laatua.
Nyt tilanne on epätyydyttävä. Päättäjille esitettyjen tietojen ja
asukkaiden välinen näkemysero on aivan liian suuri. Lisäksi vuonna
2012 budjettiin on tehtävä selkeät suunnitelmat ja resurssit
muistisairauksien lisääntymisen kasvuun lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Tämä tulee olemaan Helsingissä erittäin merkittävä asia
lähitulevaisuudessa.
Sitten pari kommenttia. Ensinnäkin Terhi Koulumiehen puheenvuoro,
jossa hän totesi, miten tärkeää olisi ostopalvelujen läpikäynti ja
paljonko voitaisiin säästää, jos todella katsottaisiin, että jos se olisi
kunnan omaa työtä. Minusta se oli viisas ja hyvä puheenvuoro, koska
monta kertaa kokoomus on nimenomaan ideologisista syistä
yksityistänyt ja halunnut käyttää ostopalveluja. Suurella ilolla panin
merkille, että nyt ryhmästä nousee myös järkipuhetta ideologian sijaan.
Toinen kommenttini liittyy valtuutettu Ojalan varoitukseen 4 vuoden
kuntabudjetin sopimusraamista. Se on minusta viisas ja järkevä juttu ja
todella huomionarvoinen. Olen täsmälleen samaa mieltä. Kunta ei voi
jättää heitteille ketään. Valtio voi kyllä siirtää omassa
kehysbudjetissaan vastuuta ja palveluita kunnille, mutta kunta ei voi
tehdä sitä.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Jotta ehdin omassa ajassani, niin vain muutaman asian, missä voi
säästää, mainitsen. Täällä puhutaan, että jostain pitäisi rahaa löytyä.
Ainakin ennalta ehkäisevä työ maksaa itsensä takaisin. Se on faktaa.
Vaikka tänään ei näy rahapussissa, tänä vuonna, niin se myöhemmin
kyllä maksaa itsensä takaisin. On muistettava, että myös jokainen nuori
tai lapsi, joka on syrjäytynyt, maksaa yhteiskunnalle paljon
inhimillisyydestä huolimatta ja kärsimystä, mitä tämä syrjäytyminen
hänelle aiheuttaa.
Sitten on erilaiset maahanmuuttajien työllistymisen tukitoimet, joka on
pienelläkin budjetilla kokeiltu, niin on saatu hyviä kokemuksia. Ihmiset
ovat päässeet myös pysyvästi työelämään kiinni. Pieni kokeilu tuotti
paljon.
Eräs asia, mitä haluaisin, vaikka suomalaiset eivät ole hirveän hyviä
siinä, on hallintokuntien yhteistyön lisääminen. Se säästää paljon. Ja
myös maahanmuuttajat, kun he tulevat tänne, niin he juoksevat
edestakaisin. Eri virastoilla on oma kulttuurinsa ja oma alansa ? , niin
se nopeuttaisi, jos heillä olisi hyvä hallintokuntien yhteistyö. Se
säästäisi maahanmuuttajan kotoutumisprosessin käynnistämisessä ja
onnistumista jollain tavalla auttaisi edes.
Sitten henkilöstön ja asukkaiden kuuleminen. Pidän sitä erittäin
tärkeänä asiana, kun jotain palveluja tai joku suunnitelma tehdään
jollakin alueella. Kun henkilöstöä, joka on asiantuntijana omassa
työpisteessään ja asukkaita, jotka asuvat sillä alueella, kuullaan, se
lisää demokratiaa ja jokaisen osallistumista myös. Ihminen ajattelee,
hän pystyy itse vaikuttamaan omaan elämäänsä. Jokainen ihminen on
oman elämänsä asiantuntija, ei voi sitä ohittaa.
Sitten minulla oli täällä valmisteltu vähän näitä päivähoitoasioita.
Meidän ryhmäpuheenvuorossa hyvin ansiokkaasti niitä on tullut, niin
siitä en enempää tähän lisää. Pidän erittäin huonona asiana, että joka
vuosi helsinkiläiset perheet hakevat iltapäivähoitoa, yli 400 lasta jää
ilman iltapäivähoitopaikkaa. Se on sellainen kanava, jolla tuetaan
perheitä. Ja me tiedämme, tänään työelämä on niin vaativaa, että
ihminen ei pääse töistä ja ihmiset tekevät pitkää duunia. Jos lapsille ei
ole hoitopaikkaa, se on erittäin surullista aikaa. Se ei maksa paljon, niin
kuin äskenkin kuultiin. Se on hyvä, tärkeä monelle helsinkiläiselle
perheelle.
Kiitos.
Hyvä puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.
Meidän listatekstissämme viitataan valtiovarainministeriön raporttiin
”Julkisen talouden valinnat 2010-luvulle”. Opetustoimen näkökulmasta
siinä esitetyt kysymykset ovat hiukan surullisia, kuten se, onko toiminta
välttämätöntä kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi tai se, tuottaako
toiminta merkittäviä taloudellisia ja yhteiskuntapoliittisia hyötyjä.
Erityisen hassulta kuulostaa kysymys, voiko toiminnan hoitaa tai
rahoittaa julkisen sektorin toinen taho, kaupungin ulkopuolinen taho tai
kansalaiset itse kokonaan tai yhteistoiminnassa. Peruskoulutuksen
järjestämistä ei tietenkään voi jättää kansalaisten itse huolehdittavaksi.
Kaupungin on siitä huolehdittava jatkossakin, ja yhteistoiminnassahan
sitä kaupungin ulkopuolistenkin tahojen kanssa meillä kyllä tehdään.
Käytettävissämme oleva rahamäärä ei näytä olevan merkittävästi
nousemaan päin, mutta tilakustannukset kouluille kerääntyneen
korjausvelan takia kylläkin ja vähän turhan kovaa vauhtia. Ratkaisuksi
tähän on tähän mennessä tarjoiltu joistain koulukiinteistöistä
luopumista. Itseäni kuitenkin huolestuttaa yhtälö, jossa koulujen
peruskorjausten aiheuttama tilavuokrien nousu sen kun jatkuu
korjausten myötä, myös sitten, kun lasten määrä kääntyy jälleen
nousuun, kuten joillain alueilla on jo tapahtumassa. Sitten kun
koululaisia on taas tulossa opin tielle enemmän, tiloista luopuminen ei
enää ole ratkaisu sille, että tilavuokrien kasvu syö opetustoimen
budjetista opetuksen resursseja.
Päiväkoti-ikäisten lasten määrän kasvu viittaa siihen, että meidän olisi
ratkaistava tilavuokrien nousun aiheuttamaa ongelmaa muillakin tavoin,
etenkin kun tiedämme jo, etteivät lapsiperheet pakene Helsingistä
entiseen malliin, niin kuin täällä onkin puhuttu tänään. Siellä listassa
esitetään myös kysymys, miten toiminta voidaan hoitaa vähemmin
kustannuksin tai muutoin tehokkaammin. Opetustoimessa vähempiin
kustannuksiin tilojen osalta voidaan minun nähdäkseni yrittää vaikuttaa
sillä, että me alamme aidosti miettiä, mitä me koulurakennuksiltamme
oikeasti tarvitsemme, millainen varustetaso on välttämätön ja mikä
oikeastaan onkaan opetustoimen perustehtävä.
Koulurakennusten välttämättömät huonoa sisäilmaa parantavat
korjaustoimenpiteet on ilman muuta tehtävä eikä niistä voida tinkiä,
mutta opetuslautakunnassa tuntee itsensä joskus ei nyt ihan
kädettömäksi mutta vähintäänkin vähän voimattomaksi peruskorjausten
hankesuunnitelmia ja niiden kustannuksia hyväksyessään, koska ne
kustannusarviot paukkuvat matkan varrella eikä ihmisellä, joka ei
työkseen rakenna tai suunnittele rakentamista, ole todellista kykyä tai
mahdollisuutta arvioida sitä, mikä kaikki rakennuksen uudistaminen ja
mitkä kustannukset ovat oikeasti tarpeellisia. Joskus tuntuu kuin
peruskorjauksille vain olisi piikki auki sen sijaan, että niiden
kustannuksia yritettäisiin oikeasti jossain hallita. Samaan tunteeseen
kaupungissa törmää varmasti muissakin hallintokunnissa.
Kouluilta saadun palautteen mukaan niissä koetaan, että
tietotekniikkahankinnat tuntuvat edelleen hoituvan kuin taantumaa ei
oikein olisikaan. Uusia koneita tupsahtelee kouluihin joskus ilman, että
niitä aina ehditään oppia käyttämään. Koneen tulisi olla väline, ei
itsetarkoitus. Tilanteessa, jossa tulevaisuutta maalaillaan
säästötarpeen väriseksi, meidän pitäisi aidosti keskustella siitä, mikä
on tärkeää ja mikä on koulujen tarkoitus. Se on tulevaisuudessa
toivottavasti vielä muutakin kuin elämää rakennuksen ja koneiden
ylläpidon ja niiden kustannusten ehdoilla.
Yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka kone Helsingissä taluttaa jo ihmistä,
on meille luottamushenkilöille käyttöön tuleva uusi ns.
asiakirjanhallintajärjestelmä Ahjo, jonka myötä siirrymme ns. sähköisiin
kokouksiin. Tänään kuulimme, että tätä järjestelmää ei voi ainakaan
aluksi käyttää muulla kuin kaupungin tätä tarkoitusta varten jokaisen
luottamustoimen jäsenelle ja myös varajäsenelle hankkimalla omalla
tietokoneella. Omia koneita ei voi käyttää, vaikka haluaisi. Koneita
hankitaan monille luottamushenkilöille, jotka eivät niitä oikeasti tarvitse.
Tälle on voitava tehdä jotain, elämme kuitenkin avaruusaikaa.
Toivoisin, että me pysähtyisimme jossain kohtaa ja mieluusti
viimeistään tässä miettimään, että mitä ihmettä me oikein olemme
tekemässä, kun kaikkeen, mitä me teemme, tarvitaan koko ajan
enemmän kaikenlaista kalustoa, jota pitää toki tulevaisuudessa myös
päivittää. Kaikki sen vaatima resurssi on lopulta pois jostain muusta. En
ehkä ymmärrä, mitä vikaa liitutaulussa oikein oli.
Lopuksi, pidän tärkeänä – ihan lyhyesti – positiivisen diskriminaation
määrärahojen turvaamista kouluissa ja myös päiväkodeissa, samoin
kuin koululaisten iltapäivätoimintapaikkojen lisäämistä vastaamaan
paremmin kasvanutta kysyntää.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut – ja vähän pahemmatkin.
Taantuma tuli meille toissavuonna ulkopuolelta viennin voimakkaan
heikkenemisen myötä. Valtiovallan elvytystoimet ja kuntien verotulojen
tippumisen kompensointi auttoi Helsinkiäkin selviämään pelättyä
paremmin. Silti taantuman välilliset vaikutukset Helsingin talouteen
kestävät vielä vuosia. Menojen ja tulojen kestävyys on pitkällä
aikavälillä epäsuhdassa, ja tuohon epäsuhtaan on puututtava.
Kaupunginjohtaja esitteli talouden kasvuennusteita. Täytyykin sanoa,
että nuo kasvuluvut ovat nyt melko suuria. Itse asiassa kansantalouden
tuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa 7,5 % ja
joulukuussa 7,2 % vuotta aiempaan verrattuna. Näillä näkymin viime
vuoden kasvu oli noin 3,5 % ja tänä vuonna mennään siitä ehkä
hieman ylikin. Tästä voi nähdä, että Suomen elvytystyöllisyys- ja -
talous-politiikka ovat onnistuneet erittäin hyvin laman hoidossa ja siitä
nousussa. Nyt meidän on tehtävä vain kaikkemme, että tämä kasvu
myös siirtyy investointeihin ja työpaikkoihin. Siitä on lopulta Helsingin
talous ja palvelut kiinni. Siksi meidän on tehtävä verotuksessa ja
muualla ratkaisuja, jotka lisäävät työpaikkoja.
Suomessa on paljon neuvottu ottamaan mallia Ruotsista, miten Suomi
saadaan nousuun. Ruotsista voi ja pitääkin ottaa oppia. Ruotsin
suhdanneinstituutin johtaja Juhana Vartiainen on toistuvasti neuvonut
tekemään ratkaisuja, jotka lisäävät työn tarjontaa. Siksi työn tekemisen
ja teettämisen verotusta onkin kevennytty ja siirretty verotuksen
painopistettä muualle. Ihan kuriositeettina muuten, Ruotsin
arvonlisäverokanta on 25 % ja työverotuksen progressio selvästi
Suomea kevyempää. Siihen suuntaan meidänkin on mentävä, jos
halutaan huolehtia pohjoismaisesta hyvinvointimallista.
Valtuutettu Ojala syytti pääomatuloja saavien helsinkiläisten olevan
palveluiden vapaamatkustajia. Olipa paksua puhetta. Pääomaveroa
kerätään vuosittain noin 1,7 miljardia euroa. Samaan aikaan valtio
maksaa valtionosuuksia noin 7 miljardia euroa. On hyvä, että valtio
kerää kaikkein suhdanneluonteisimmat verot ja maksaa ne sitten
mieluummin tasaisina ja vakaina valtionosuuksina peruspalveluiden
tuottamiseen. Jo nyt lama-aikana valtio joutuu kompensoimaan
yhteisöverojen romahduksen nostamalla väliaikaisesti kuntien
yhteisövero-osuutta. Se autuus loppuu Helsingiltäkin ensi vuonna,
kuten kaupunginjohtaja kertoi. Haluaako vasemmisto, että kuntien
veropohja on vieläkin suhdanneherkempää?
Kasvun vauhdittaminen on tietenkin tärkeää mutta riittämätöntä. Siksi
on tehtävä paljon muutakin julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Ensisijaisen tärkeää on tehdä nyt sellaisia rakenteellisia ratkaisuja
palveluissa, joilla vahvistetaan Helsingin taloutta tulevina vuosina.
Tämä ei ole yksityistämisintoilua vaan jokaiseen palvelutuotantoon
fiksuimman ratkaisun löytämistä. Voisi aloittaa vaikka uudistamalla
palvelurakenteita jo naapurikuntien parhaimpien käytäntöjen tasolle.
Jokainen nyt tehty toimenpide palvelutuotannon järkeistämisessä
nimittäin vähentää tarvetta tehdä ikävämpiä ratkaisuja menoissa ja
turvaa palvelujen rahoituksen myöhemmin.
Lyhyesti vielä, jos puheenjohtaja sallii, suurin köyhyyttä aiheuttava
tekijä Helsingissäkin on työttömyys. Siksi kaikki toimet, joilla työnteko
kannattaa nykyistä enemmän, ovat parasta köyhyyden poistamista.
Uusi työ tukien varassa eläneille tuo itsenäisyyden ja kyvyn huolehtia
paremmin itsestään ja läheisistään. Kunnallisveron alentaminen lisää
palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa sekä tekee työllistymisestä
kannattavampaa. Siksi kunnallisveroprosentin väliaikainen nosto täytyy
purkaa heti kun on mahdollista.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Mari Puoskari kävi pyytämässä, että esitetään myös säästökohteita.
Vaikka itse en ole hirvittävän huolissani siitä, että Helsingin rahat ovat
heti loppumassa, pikemminkin siitä olen huolissani, että oikeistohallitus
vähentää meidän tulojamme ja julkisen talouden tuloja ylipäätään
jakamalla niitä rikkaille.
Vasemmistoryhmä on useamman vuoden ajan pärmentänyt täällä
valtuustossa tarkempaa ja parempaa harmaan talouden torjuntaa.
Haluamme, että kaupunki ei syydä kymmeniä miljoonia vuosittain
huonolaatuiseen rakentamiseen ja rikollisten taskujen täyttämiseen. Ne
rahat tarvitaan omaisuudesta huolehtimiseen, ja niilläkin rahoilla
torjutaan tarvetta nostaa kaupunkilaisten verorasitusta.
Valtuusto alkaa olla aika hyvin jyvällä tästä harmaan talouden
torjunnan tärkeydestä, ja kiitos siitä kuuluu myös
tarkastuslautakunnalle. Sen sijaan virastoissa tuntuu olevan vieläkin
ihmisiä, jotka eivät ole huomanneet, että harmaa talous on täällä jo
tunnettu. Päättelen sen siitä, että valtuustoaloitteisiin tulee aika
yksitoikkoisia vastauksia ja vähän kaunisteltuja, jopa hieman
totuudesta poikkeaviakin vastauksia. Tähän asiaan me palaamme
tuossa, kun käsitellään valtuustoaloitteita, ja myös harmaan talouden
paimentamiseen tullaan palaamaan niin monta kertaa kuin on
tarpeellista.
Toinen säästökohde on organisaatiomuutosten harkinta. Esimerkiksi
kun HKR pistettiin palasiksi, tilaaja-tuottajamalli toteutettiin. Se oli
sisäinen tilaaja-tuottajamalli, mutta siitä tehtiin kaksi virastoa, ja
lautakunta ja virasto itse arvioivat, että kyllä siitä 3 miljoonan
lisäkustannukset tulee, vastustivat tätä jakamista. Siitä puuttuu
seuranta. Me emme vieläkään tiedä, mitä todellisuudessa on
tapahtunut, paljonko se maksaa enemmän nyt kuin aikaisemmin. Nämä
pienet muutokset eivät sittenkään niin helppoja ole. Minä en ihan usko
sitä, mitä Soininvaara sanoi, että on olemassa suuri määrä helppoja
tapoja vähentää kustannuksia. Ainakin seurannan avulla pitäisi saada
tietää, että miten ne ovat onnistuneet ne suuret määrät erilaisia
organisaatiomuutoksia.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Me kävimme valtuusto juuri tuolla strategiaseminaaria ja puhuimme
näistä hyvin samanlaisista asioista kuin nyt puhumme raamin
yhteydessä. Minua huolestutti siellä ja minua huolestuttaa tässä
keskustelussa se, että raamikeskustelua käydään kyllä jo valmiiksi
asetetussa raamissa. Milloin me käymme sitä keskustelua, että
voisimme vähän pohtia uudella tavalla painopisteitä, mahdollista
uusjakoa ihan kaupungin talouden sisällä?
Minusta Tea Vikstedt äskeisessä puheenvuorossa totesi sen, millä
esim. voitaisiin tuloja saada lisää: esim. juuri purkamalla tämä harmaa
talous, joka tuntuu pesiytyneen myös kaupungin hankkeiden sisään,
erityisesti rakennusalalla, jossa pääurakoitsija kyllä on puhdas ja
nuhteeton, mutta kun alemmaksi mennään, sitä useammin löytyy sieltä
maksamaton ämpäri ja maksamattomat palkat ja ainakin
maksamattomat verot. Tässä mielessä voisi hyvinkin tähän ottaa
todellista painoa, ja nythän tiettävästi valtuusto tulee keskustelemaan
tästä harmaan talouden raportista, jonka tarkastuslautakunta on saanut
aikaiseksi, ja hyvä niin.
Sitten yksi asia, mitä pitäisi miettiä, on se, ettemme vain puhuisi ensi
vuodesta ja näistä lyhyistä näkymistä vaan miettisimme, että saisimme
aikaiseksi sellaisen järjestelmän, jolla turvaisimme myös tulevia vuosia.
Tässä jotkut ovat maininneet sanan ”positiivinen diskriminaatio”, mutta
minä sanoisin vielä laajemmin, että panostukset syrjäytymisuhassa
oleviin perheisiin, lapsiin ja nuoriin olisivat täysin välttämättömiä.
Erityisen tärkeä olisi huomata se, että osa 9-luokkalaisista putoaa
suoraan koulusta työnhakuun. Heillä ei ole paljon näkymiä, ja
työnhausta tulee helposti ammatti. Työnhakijan ammatti on helposti
työtön, kohta pitkäaikaistyöhön ja kohta ties mitä. Jos me
panostaisimme siihen vaiheeseen esim. nuorella, että hänelle
turvattaisiin jatko-opiskelupaikka tai oppisopimuspaikka tai jonkinlainen
työsuhde, niin voisi käydä paljon paremmin heidän elämässään ja
meidän elämässämme.
Niin ikään pitäisi panostaa jo varhain niihin kohteisiin, joissa tiedämme,
että ongelmia on, esim. sellaisille alueille, missä on paljon
maahanmuuttajia. Esim. lastentarhoissa, lasten päiväkodeissa,
kouluissa pitäisi erityisesti painottaa näihin kouluihin voimia. Se ei
maksaisi kovin paljon, se on hyvin paljon kiinni vain siitä, mitä me itse
ajattelemme ja mihin me haluamme panostaa. Investointien osalta olen
vuodesta -69 ollut valtuustossa, ja me 70-luvun alussa erityisesti
painotimme asuntotuotannon suurta merkitystä kaupungin koko
kehityksen kannalta. Minä luulen, että se on tänäkin päivänä näin, että
jos me rohkeasti panostamme asuntotuotantoon, jos me panostamme
siihen, me luomme työpaikkoja. Työpaikkojen kautta me luomme
yleistä hyvinvointia tähän kaupunkiin. Asuntotuotantoon sijoittaminen
on siinä mielessä turvallista, että siitä saa aina rahansa pois, myös
vuokra-asuntotuotannosta. Kaupunki sijoittaa rahoja vuokra-
asuntotuotantoon. Vuokralaiset maksavat nämä asunnot tuota pikaa
takaisin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Muutama seikka tähän talousarviokäsittelyyn liittyen. Meillä tällä
hetkellä aivoverenkiertohäiriöiset potilaat, lonkka- ja
polvileikkauspotilaat hoidetaan suhteellisen tehokkaasti, mutta edelleen
pitäisi panostaa siihen, että hoitoprosessiin liittyisi vielä nykyistä
selkeämmin akuuttivaiheen interventioiden jälkeen tämä välitön ja
viiveettä jatkuva kuntoutus. Vaikuttavuutta nimenomaan voidaan mitata
vähentyneinä sairaalapäivinä ja kotipalvelutarpeen vähenemisenä.
Kuntoutus on muutenkin edelleen se, jonka tilastointia ei kuitenkaan
missään julkisuudessa näy näiden vuosien toivomuksista huolimatta.
Ihmettelen edelleen, miksi ei.
Kaavoitus- ja asuntopolitiikka ja asumisen rahoitusrakenne ovat
tärkeimpiä tekijöitä kun kaupungin asukas- ja palvelurakennetta
suunnitellaan. Vähäinen perheasuntojen kokonaismäärä pitää niiden
hinnat korkealla ja yhdessä muiden asumiskustannusten yleisen
nousun kanssa karkottaa myös lapsiperheitä Helsingin ulkopuolelle
edelleen, vaikka keskusta-asuminen näyttääkin tällä hetkellä
kasvaneen, mikä on aika loogista. Kun keskusta-asunnoista kuolee
mummoja pois ja joutuu pois omasta kodistaan, niin ne asunnot sitten
siirtyvät lapsiperheille, mikäli ne ovat rahallisesti mahdollisia hankintoja.
Kun terveysasemaverkkoa muokataan vielä jatkossa, niin alueellinen
asukasrakenne ja siellä asuvien ihmisten ikärakenne pitäisi kyllä tällä
hetkellä huomioida entistä paremmin niiden palvelujen pitämisessä
siellä terveysasemalla, joita kyseinen ikärakenne tarvitsee. Viittaan
tässä nyt mm. näihin selvästi syrjäytymisuhan alaisiin helsinkiläisiin,
joihin panostaminen varmaankin myös terveyspuolella maksaa itsensä
monin kerroin takaisin. Silloin kun näitä terveysasemia siirretään, nyt
esimerkiksi tämä Oulunkylä-Koskela-alue tällä hetkellä, niin samaan
aikaan kun tällainen pääterveysasema päätetään jonnekin rakentaa,
niin toivoisin, että nyt tässä palvelulinjojen järjestämisessä ja
perustamisessa oltaisiin aktiivisia myös tällä alueella niin, että ihmiset
myös helpommin pääsisivät niihin terveysasemiin, jotka keskitetään
isompiin kokonaisuuksiin, ja myös, että apuvälineiden ja
hoitotarvikkeiden hankkiminen olisi sujuvilla kulkuyhteyksillä
mahdollista.
Terveydenhoitoon liittyy myös lasten leikkipuistojen ja päiväkotien
lähistöllä syntyvät pienhiukkaspäästöt. Pihojen materiaalivalinnat ja
puistojen päästöiltä suojaavat viheristutukset sekä katujen
puhtaanapito, varsinkin keväisin, ovat ensiarvoisen tärkeitä
toimenpiteitä tältä näkökannalta.
Sitten ihan viimeiseksi, meistä varmaan moni on saanut Sinebrychoffin
puistosta kertovia viestejä tämän kevättalvenkin aikana. Nyt kun
puhutaan nuorisotyöllistämisestä, olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka
paljon meillä esim. Helsingin työvoimareservissä tällä hetkellä on
vartijakoulutuksen saaneita nuoria, jotka ovat työpaikan hakijoita ja
joille kenties voitaisiin vaikka palkkatuella näitä vartijatöitä puistoihin
kesäisin perustaa.
Kiitos.
Ordförande, bästa fullmäktige.
Valtuuston tehtävä budjettivalmistelussa on ennen kaikkea
periaatteellisen tason ohjaaminen, ja haluan siksi korostaa kahta asiaa.
Yksi on se, että niin kuin Tarja Kantola ryhmäpuheenvuorossamme
esitti, niin tämän budjettiprosessin demokratisointi on oleellinen osa
tämän vuoden budjettivalmistelua. Niin kuin strategiaseminaarissa
helmikuun alussa todettiin, niin valtuuston yhteinen tahto on mitä
ilmeisimmin se, että valtuuston ohjaavaa roolia parannetaan
budjettivalmistelussa. Meillähän on kaksi esitystä sen toteuttamiseksi.
Toinen on se, että lautakuntien rooli korostuu, saadaan ajankohtaista ja
asiantuntevaa tietoa budjettivääntöön, enemmän kuin aiemmin on
saatu. Tämä tapahtuu myös sen kautta, että tämä elokuun tarkistus,
jolloin saadaan lautakuntien lisäksi myös hallinnosta ajan mukaista
uutta tietoa, jonka avulla valtuusto pääsee entistä tarkemmin
ohjaamaan tätä budjetin viimeistä valmisteluvaihetta syksyn alussa.
Korostan tässä, että me saamme parempaan tietoon perustuvaa
valtuuston ohjausta, niin se on sitä rationaalista demokratiaa, mitä
tämä maa ja tämä kaupunki tarvitsee.
Sitten kiinnitän huomiota siihen substanssivalmisteluun, mistä nyt
puhutaan. Olen vähän hämmästynyt siitä, kuinka voimakkaasti
kokoomuksen ja vihreiden ryhmäpuheenvuorossa korostettiin
palvelustrategian valmistelun merkitystä. Mielestäni hyvinvointipuolella,
joka on kaupungin pääasiallinen tehtävä, huolehtia kaupunkilaisten
hyvinvoinnista, niin mehän totesimme strategiaseminaarissa tässä
helmikuun alussa, että meillä on yksi ylivoimainen epäkohta ja se on
eriarvoisuuden kasvu tässä kaupungissa. Meidän täytyy käydä tähän
eriarvoisuuteen käsiksi. Silloin väittäisin, että palvelurakenteen
korjaaminen ei ole se ensisijainen toimenpide, vaan meillä on
keinovalikoimassa kolme muuta keinoa, jotka ovat tätä tärkeämpiä.
Niistä ensimmäinen on se, että muistetaan, että kun vastuu
hyvinvointipalveluista ja ennen kaikkea terveyspalveluista pysyy
julkisella sektorilla vahvasti, niin silloin taataan, että ennalta ehkäisevä
toiminta on etusijalla, joka on kustannustehokas pitkällä tähtäimellä.
Vain silloin saadaan sitä kestävää säästöä, mitä me tarvitsemme.
Toinen työkalu, jota meidän pitää tässä valtuustossa vaalia, jotta me
onnistumme eriarvoisuuden torjumisessa, on tämä kokonaisvaltainen
näkemys, että mistä johtuvat erimielisyydet, mistä johtuu huono-
osaisuus. Silloin työpolitiikka, hyvinvointipolitiikka, liikennepolitiikka,
elinkeinopolitiikka ja koulutuspolitiikka muodostavat kokonaisuuden.
Siitä kokonaisuudesta meidän täytyy täällä pitää huomioita.
Ja kolmas, kun nämä kaksi perustavaa asiaa ovat kunnossa, niin silloin
pitää vielä olla osaamista, tarkkuutta, herkkyyttä purkaa kaikkein
rajuimpia epäkohtia. Mehän tiedämme, mitä ne ovat ja ihmettelen,
kuinka vähän niistä tänään on puhuttu. Meillä on nämä kaksi suurinta
ongelmaa. Kun puhuttiin, mistä johtuu terveyserojen kasvu, missä se
näkyy kaikkein rajuimmin. Se näkyy mielenterveyskuntoutuksen
asuntojonoissa, se näkyy vanhustenhoidon palveluissa, että
palveluasuntojen määrä on liian pieni ja kotihoidon resurssit ovat
alimitoitettuja. Mielestäni kun nämä perusasiat ovat kunnossa, voidaan
myös budjettivalmisteluissa tänä vuonna varmistaa, että näihin
räikeimpiin epäkohtiin puututaan sillä tavalla, että vuonna 2012
viimeistään saadaan näissä asioissa pahimmat epäkohdat purettua.
Till sist vill jag säga att det finns ett stort problem i den svenska
äldreomsorgen. Vi behöver tilläggsresurser för att åldringar i
Helsingfors skall kunna få leva slutet av sitt liv, och det på sitt
modersmål.
Tack.
Arvoisa kunnioitettu puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ihan aluksi täytyy sanoa, niin kuin täällä on moni puheenvuorossa
sanonut, että kaikki ne toimet, joilla me saamme lisää työpaikkoja ja
yrityksiä niin Helsinkiin kuin koko maahan, ovat ihan ensisijaisia, ja ne
pitää ensin mainita, kun puhutaan budjetista. Kyllä tässä täytyy sanoa,
että on aivan erinomaista, ja vihdoin me teemme Helsingissä
palvelustrategian. Odotan siltä todella paljon. On tärkeää, että me
katsomme fiksuimmat tavat tuottaa palvelut, mutta yhtä lailla se
kaupungin oma tuottavuus- ja hyvinvointiohjelma, se on erittäin
merkityksellinen. Meillä on erittäin upea henkilöstöjoukko, ja on
tärkeää, että me yhdessä koko henkilöstön kanssa katsomme, miten
me paremmin ja vähemmällä palveluita tuotamme. Se on ihan selvä,
että rahaa ei ole tulossa lisää, vaikka niitä uusia työpaikkoja saamme.
Ihan selvää on, että meillä on edessämme haastavat ajat ja liian paljon
olemme rahaa kuluttaneet, eläneet yli varojemme.
Yhteen asiaan erityisesti haluan kiinnittää huomiota ja ikään kuin
yhteenvedonomaisestikin. Täällä on nostettu päivähoitoasia esille.
Mielestäni on erinomaista, että Helsinki on sellainen kaupunki, että
täällä on lapsiperheitä, lapsiperheet viihtyvät. Meidän täytyy myös
huolehtia siitä, että näin on jatkossakin ja täällä on päivähoitopaikkoja
ja lapsiperheet haluavat asua Helsingissä. Tosiasiahan on se, että
meillä on monilla alueilla jonossa kymmeniä, kymmeniä lapsia
päiväkotiin. Meillä on erityisesti vanhoilla asuinalueilla krooninen pula
päivähoidosta ja tiedetään, että lapsia on tulossa lisää. Tämä on
sellainen asia, joka meidän täytyy ratkaista, kun me teemme tulevaa
budjettia. Meillä täytyy olla riittävästi päivähoitoon voimavaroja, koska
ne lapsiperheet ovat juuri niitä veronmaksajia.
Vaikka me kehitämme vaihtoehtoja, kokoomukselle on ollut tärkeä asia,
että päivähoidon vaihtoehtoja kehitetään, niin pakko on sanoa ääneen,
että meidän täytyy rakentaa lisää päiväkoteja. Meidän täytyy katsoa,
että miten meillä budjetissa on siihen rahaa, että niitä päiväkoteja lisää
rakennetaan. Aika kestämätön tilanne monilla alueilla on, kun 50, 60
lasta esim. Lauttasaaressa on jonossa ja sitten päivähoitopaikkaa
esim. Lauttasaaressa tai Munkkiniemessä tarjotaan sitten vaikka
Malminkartanoon.
Yhden asian nostan esille, joka voisi olla kustannustehokas asia
ratkaisemaan tätä, on aloite, joka on jätetty täällä valtuustossa. Taisi
olla Jessica Karhu, joka sen ensimmäisen allekirjoitti. Olin mukana
tässä aloitteessa. Tässä aloitteessa nostetaan esille se mahdollisuus,
että etsittäisiin joustavia ja muunneltavia ratkaisuja päiväkoteihin. Yksi
mahdollisuus olisi ainakin se, mikä Ruotsissa on hyvin onnistunut.
Siellä on kehitetty erilaisia tyyppipäiväkotimoduuleja, joista voi
joustavasti koota tarpeellisen kokoisia päiväkoteja nopeasti ja
kohtuullisin kustannuksin. Me rakennamme päiväkoteja erittäin kalliisti
Helsingissä. Erittäin kalliita ratkaisuja on tehty. Toivon, että tämä aloite,
joka on tehty, erityisen tarkkaan katsotaan ja sitten kun ollaan siinä
budjettivaiheessa, se on varmasti selvitetty. Tähän aloitteeseen liittyi
myös se, että tutkittaisiin, voisiko tällaisten jo toimivien päiväkotien
yhteyteen toteutettavien paviljonkipäiväkotien rakennuslupia kiirehtiä.
Tämä voisi olla yksi ratkaisu siihen, että päästäisiin tästä kroonisesta
päiväkotipulasta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä on aamu- ja iltapäivähoito nostettu esille ja paljon on puhuttu
siitä, että meidän täytyy tehdä töitä sen eteen, että lapset ja nuoret
eivät syrjäydy. Me kaikki tiedämme, että suurin riski syrjäytymiselle on
se, että lapset ovat yksin. Tämä tilanne, että meillä edelleen jää niin
moni tokaluokkalainen ilman iltapäivähoitoa, se on mielestäni sellainen
tilanne, johon meidän täytyy puuttua ja meillä täytyy olla ratkaisuja.
Raha ei voi olla se syy. Budjettikeskustelussa ja -valmistelussa tähän
täytyy löytää ratkaisu. Toivon, että edelleen tehdään entistä enemmän
yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa ja kaupungin omin
toimin, että me saisimme jokaiselle eka- ja tokaluokkalaiselle vähintään
sen mahdollisuuden iltapäivätoimintaan.
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja ja valtuustotoverit.
Helsingin kaupunki on linjannut tavoitteekseen sen, että palveluiden
hinta per asukas ei saa kasvaa. Tämä on tietysti vaikea yhtälö, kun
ajattelee, että Helsingissä – niin kuin muuallakin Suomessa – väestö
ikääntyy. Luonnollisesti tähän tavoitteeseen voidaan päästä ainoastaan
sillä tavalla, että painopiste laitetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja
eriarvoisuuden vähentämiseen. Se on ainoa tapa päästä tähän
tavoitteeseen. Niin kuin Sirkku Ingervo sanoi omassa
puheenvuorossaan, esim. opetustoimen puolella koulupudokkuuden
ehkäisy pitäisi ottaa keskeiseksi strategiaksi, josta käsin lähdetään
järjestämään palveluita.
On tärkeä muistaa se, että eriarvoisuuden ehkäisy pitää olla
lähtökohtana kaikilla politiikan alueilla, niin opetustoimessa,
sosiaalitoimessa kuin vaikka liikuntavirastossa. Helsingin kaupungissa
noudatetaan positiivisen diskriminaation periaatetta perusopetuksessa
ja terveysasemien määrärahojen kohdentamisessa. Esim.
perusopetuksessahan tämä tarkoittaa sitä, että määrärahoja
myönnetään kohdennetusti niille kouluille, joiden oppilaissa on erityisen
paljon maahanmuuttajataustaisten, työttömien ja toimeentulotukea
saavien vanhempien lapsia. Helsingissähän tätä positiivisen
diskriminaation määrärahaa saa tällä hetkellä 25 koulua, ja se summa
on 1,7 miljoonaa. Mikä minun mielestäni jotenkin kummallista, on se,
että sen 6 vuoden aikana, jonka itse olen ollut valtuutettu, niin tämä
positiivisen diskriminaation määräraha on noussut hirveän hitaasti.
Vaikka me tiedämme erilaisten tutkimusten perusteella sen, että tämä
nimenomainen PD-raha on nimenomaan sellainen täsmätoimi, jolla
voidaan tehdä tulonsiirtoja pienituloisten ja paremmin ansaitsevien
helsinkiläisten välillä tai paremmin ja heikommin voivien alueiden
välillä.
Eli viesti on se, että PD-rahaa pitäisi saada kasvatettua
perusopetuksessa. Itse asiassa tämä oli se viesti, jonka tänään sain,
kun vierailin Jakomäen peruskoulussa. Jakomäen peruskoulu on yksi
näistä helsinkiläisistä kouluista, jotka saavat PD-rahaa. Se on koulu,
jonka oppilaat puhuvat yhteensä 22 eri kieltä ja opiskelevat 7 eri
uskontoa. Jakomäen peruskoulussa yli joka kolmas oppilas on
maahanmuuttajataustainen. Tämän Jakomäen peruskoulun rehtori
nimenomaan lähetti ne terveiset, että PD-raha esim. heille on aivan
välttämätön siinä, että pystytään räätälöimään itse sellaiset tukitoimet
oppilaille, joita esim. siinä koulussa tarvitaan. Tässä PD-rahassahan on
vielä se hieno puoli, että koulut itse voivat päättää, miten se käytetään
ja kohdentaa sen tarkoituksenmukaisella tavalla. Niin kuin tiedätte, PD-
rahaahan käytetään myös terveysasemien puolella.
Itse asiassa otin tänne eteen mukaan Helsingin kaupungin oman
tietokeskuksen tutkimuksen, jonka otsikko on ”Lähiökoulu”. Tässä
tutkimuksessa osoitetaan se, että PD-raha on sellainen vaikuttava
keino, jonka avulla pystytään tasoittamaan oppimiseroja koulujen
välillä, mutta samaan aikaan se raha on aivan riittämätön, jotta
voitaisiin näitä oppimiseroja tasoittaa tarpeeksi. Eli tämän olemme itse
omalla tutkimuksellamme havainneet ja osoittaneet, ja olisi hirveän
hienoa, jos valtuusto tulevissa päätöksissään ottaisi huomioon tämän
havainnon.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kuun alussa vetäydyimme kaksipäiväiseen strategian
seurantaseminaariin, jossa pohdittiin, mikä tähänastisessa
valtuustokaudessa on mennyt hyvin ja mitä täytyy edelleen tavoitella.
Siellä todettiin, että suurin huoli on hyvinvointierojen ja terveyserojen
kaventaminen, siinä ei olla onnistuttu. Kun istun tuolla
sosiaalilautakunnassa, niin täytyy todeta tämä kulma budjetin
lähetekeskustelunkin aikana, että terveyseroihin voidaan puuttua
sosiaalipolitiikan keinoin. Se on se tapa, millä terveyseroja voi
kaventaa. Terveyserojen kaventamiseen voi puuttua myös
työllistymistoimenpitein ja koulutuksen keinoin.
Terveyserojen kaventamiseen tähtäävä työ alkaa jo neuvolassa.
Kuulin, että Imatralla vauvaa odottavaan perheeseen tekee kätilö
kotikäynnin. Ja sieltä alkaa se tuki, mikä tavoittelee sitä kehitystä, että
kasvaa terve, uusi kansalainen, jonka perhe voi myös hyvin. Meillä se
jatkuu sosiaalisektorilla päivähoidossa. Päivähoito on sellainen
instrumentti, hyvä päivähoidon järjestäminen, jolla voidaan tavoitella
terveyserojen, hyvinvointierojen kaventamista. Se jatkuu perheiden
tuessa, perhetyössä ja ennalta ehkäisevässä lastensuojelutyössä, niin
kuin täällä on monessa puheenvuorossa jo todettu. Lapsiperheitä ja
nuoria ei saa päästää putoamaan. Keskiasteen opiskelupaikkoja on
oltava riittävästi, koska opiskelupaikan tai työpaikan puuttumisesta
seuraa nuoren syrjäytyminen, mikä johtaa monenlaisiin ongelmiin,
päihdeongelmiin ja terveyserojen kasvuun, terveyshuoliin.
Lastensuojelussa meillä tavoitellaan, että huostaan otettuja lapsia
sijoitettaisiin entistä enemmän perheisiin. Tämä on oikein hyvä ajatus
pienten lasten kohdalla, nimenomaan alle 12-vuotiaiden kohdalla, ja
miksei sitä vanhempienkin lasten kohdalla. Usein teini-ikäisten ja
murrosikäisten kohdalla lastensuojeluilmoituksen ja avunpyynnön tekee
oma perhe, ja silloin usein on kysymys sellaisista moniongelmaisista
nuorista, joilla on jo koulunkäyntiongelmia, he eivät käy koulussa, heillä
on päihdeongelmia ja mielenterveysongelmia, oma perhe ei enää
pärjää lapsen kanssa. Tällaisille nuorille, yli 12-vuotiaille nuorille,
tarvitaan myös lastensuojelun määrärahoja, jotka pitää näkyä meillä
budjetissa. Meillä täytyy olla myös koulukotipaikkoja, ja meillä täytyy
olla mahdollisuus ostaa näitä paikkoja ja ne täytyy näkyä budjetissa.
Taas niille perheille, jotka tekevät tätä arvokasta työtä, että ottavat
huostaan otetun lapsen perheeseensä, niin heille täytyy kehittää
ympärivuorokautisen neuvonnan mallia. Vantaalla toimii tällainen.
Meillä sosiaalilautakunta kokoontui iltakouluun lastensuojelussa
yhdessä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan ja virkamiesten
kanssa. Kävi ilmi, että Vantaalla, jossa tietysti määrät ja haasteet ovat
vähän pienempiä ja asiat ovat vähän uudempia, niin siellä toimii
tällainen 24/7 palveleva puhelin niille perheille, jotka hoitavat huostaan
otettuja lapsia kotonaan. Siellä on monenlaisia ongelmia. Siellä ei ole
vain ne lapset, joita hoidetaan, vaan lapsilla on myös vanhemmat, joilla
on jakamaton oikeus vanhemmuuteensa, ja usein perheet saattavat
päivittäinkin ottaa puheluita näiden lasten vanhemmilta. Näistä tulee
sellaisia tilanteita, joissa tarvitaan neuvontaa.
Meillä ollaan Helsingissä käynnistämässä tällaista neuvontaa.
Ympärivuorokautista neuvontaa saa toki sosiaalipäivystyksen kautta,
mutta nämä ovat ihan sellaisia spesifejä, omia ongelmia. Ja se olisi
hirveän tärkeää, että me seuraavan vuoden budjettia laatiessamme
myös hahmottaisimme tällaisen ja sosiaaliviraston budjetissa näkyisi
tämä työ, että olisi mahdollista budjetoida sinne tällainen 24 tuntia 7
päivää viikossa palveleva puhelin ihan näille perheille, että me
voisimme saavuttaa jotain.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
No niin. Minulle kävi samalla lailla kuin sosiaalilautakunnan toverilleni
Terhi Mäelle, en ehtinyt vanhuspalveluihin ollenkaan. Ehkä Terhi jatkaa
tästä.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vaalien läheisyys on tuntunut tämän illan keskustelussa. Ehkä
äänestäjien kannattaa kuitenkin hieman harkita, luottavatko niihin
samoihin puhujiin, jotka vain pari kuukautta sitten päättivät siitä
budjetista, jossa alimitoitettiin kaikki ne määrärahat, joiden puutetta
tänään on täällä moniäänisesti ja perusteellisesti valitettu.
Useissa ryhmien puheenvuoroissa on tullut esille mielestäni tärkeä
johtopäätös siitä, että Helsingin Energian välttämättömät investoinnit
voidaan toteuttaa ilman, että lopetetaan Energian liikevoitoista tehdyt
tuloutukset kaupungin muiden palvelujen rahoittamiseen. Toivon, että
tämä johtopäätös näkyy myös, kun budjettiraamia tehdään. Itse olen
tästä puhunut useaan kertaan, ja valitettavasti esim. silloin, kun
Energian investointiohjelmaa käsiteltiin, meille tarjottiin aivan
toisenlaisia lukuja kaupunginjohdon toimesta.
Positiivista on sekin, että päiväkotipaikkojen mitoituksen lähtökohdaksi
halutaan budjettiraamissa nyt toteutuva kehitys eikä edellisen vuoden
budjetti. Kuten valtuutettu Ojala täällä totesi, tätä lähtökohtaa kannattaa
tai pitäisi tietysti soveltaa kaikissa muissakin palveluissa. Ihmettelen,
jos kaupunginhallitus kaiken tämän jälkeen ylipäätään suostuu
käsittelemään budjettiraamia ilman, että sille kaupunginjohtaja esittää
minkäänlaisia arvioita toteutuvasta kehityksestä. Alkeisasia on, että
edes viime vuoden toteutuva kehitys on lähtökohtana raamissa, ja
luonnollista olisi, että tämän vuoden osalta olisi joku realistinen arvio
esim. vanhusten palveluista ja monista muista, joissa selvästi tarvitaan
lisää resursseja.
Lupasin ryhmäpuheenvuoron lopussa palata kysymykseen työllisyyden
hoitamisesta. Helsingin elinkeinopolitiikassa on hehkutettu
innovaatioita, digitaalisia palveluja, designia, kansainvälisyyttä. Nyt on
hyvin konkreettinen tilanne, jossa nämä lupaukset pitäisi lunastaa.
Helsingin pitää pystyä tarjoamaan jotain niille Nokia-yhtiön
työntekijöille, joita uhkaa irtisanominen. Eikö Helsinki voisi yhdessä
valtiovallan, yliopistojen ja pk-yritysten kanssa ottaa tosissaan sen
tehtävän, että kaupunki on luomassa työpaikkoja, ei pelkästään
seuraamassa sivusta, millä tavalla niitä katoaa ympäriltä?
Budjettiraamia valmistellessa on tärkeää kyllä myös katsoa sitä, miten
tarjotaan työllistymisen näköaloja myös niille nuorille ja
pitkäaikaistyöttömille, joita uhkaa syrjäytyminen työmarkkinoilta.
Lopuksi kysyn kaupunginjohtaja Pajuselta, tullaanko kunta-alan
sopimusten mukaiset palkankorotukset ottamaan
budjettiraamiesityksen pohjaan? Jo toteutuneet, viime vuonna päätetyt
palkankorotuksethan eivät sisälly tämän vuoden budjettilukuihin
henkilöstömenoihin. Nyt eilen sovitut noin 2 %:n palkankorotukset eivät
nekään tietysti sisälly siihen pohjaan, jota kaupunginhallituksen meille
jakaman aineiston mukaan aiotaan käyttää budjettiraamin pohjana. Eli
kysymys on, aiotaanko pohjaan lisätä sekä jo toteutuneet että nyt
sovitut tulossa olevat palkankorotukset?
Arvoisa puheenjohtaja.
Jatkan puheenvuoroani vanhuspalveluista. Strategian mukaisesti
vanhusten palvelujen palvelurakenteen keventämistä jatketaan.
Palvelurakenteen muutos on kuitenkin toteutettava hallitusti.
Laitoshoitoa voidaan vähentää vasta siinä vaiheessa, kun vanhuksille
voidaan tarjota riittävästi palveluasumista, ryhmäkoteja ja
vanhainkotipaikkoja. Päivätoimintaan pitää myös olla mahdollisuus
kaikilla kotona asuvilla vanhuksilla. Kotihoidossa tarvitaan riittävä
määrä ammattitaitoista, työhönsä motivoitunutta henkilökuntaa.
Kotihoito ei saa olla liian suorituspainotteista. Mitoituksessa on
huomioitava myös mahdollisuus vuorovaikutteiseen työntekoon, niin
että vanhusta hoidetaan kokonaisvaltaisesti.
Vuonna 2009 pääsi palveluasumaan, kun rava-indeksi oli 2,5 tai
enemmän. Nyt pääsee palveluasumisen piiriin, jos rava-indeksi on 2,7
tai enemmän. Rava-indeksi mittaa vanhuksen toimintakykyä. Tällä
tavalla yhä useampi vanhus asuu kotona.
Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Vaikka olemme selvinneet kohtuullisesti vuodesta 2010, eivät
talouskasvunäkymät anna meille mahdollisuutta löysätä
kukkaronnyörejä taloudenhoidossa jatkossakaan. Täällä on mainittu,
että tämä ajankohta, milloin tätä lähetekeskustelua käydään, voisi olla
toinen, ja totta, jos ajatellaan paria edeltävää vuotta, niin meillähän
nämä tilanteet ovat muuttuneet hyvinkin äkisti. Se olisikin aika fiksua
miettiä, mikä olisi soveliain ajankohta tälle keskustelulle.
Ohje meille on, että toimintamenot on suhteutettava käytettävissä
oleviin tuloihin. Totta on, että meillä on edessämme suuret haasteet ja
vaikeat päätökset. Silti se ei saa johtaa arveluttaviin leikkauksiin
sosiaali- ja terveyssektorilla. Lähipalvelut on asia, jolla on merkitystä
ihmisen elämässä, oli kyse sitten kouluista, päiväkodeista tai
terveyskeskuksista. Jos keskiössä on ihminen, on voimavaroja
keskitettävä hoitoon, opetukseen ja hoivaan. Niitä ei saa vähentää.
Kolmas sektori on huomattava toimija käytännön elämässä, mutta sen
harteille ei saa laittaa liian suurta taakkaa. Sama koskee omaishoitajia
ja heidän jaksamistaan. Kaupunki ei voi luistella ulos omasta
vastuustaan. Omaa palvelutuotantoa on kehitettävä unohtamatta
laadunvalvontaa ja sitä, että hyvällä hoidolla on hintansa. Niinpä
sanonkin, että täällä on puhuttu huostaanotosta, psykiatrisesta
hoidosta, päiväkodeista, minä en halua puuttua niihin. Mutta asia, mitä
täällä ei ole vielä tarpeeksi selvästi tuotu esiin, on huumehoito. Tänä
päivänä tiedetään, että huumeiden käytön keski-ikä tai siis se
aloittamisikä on 9 vuotta. Minusta se on erittäin huolestuttavaa. Toivon,
että budjetissa löytyy riittävästi rahaa huumehoitoon, oli se
lääkkeetöntä tai korvaushoitoa. Haluan, että elämme kaupungissa,
jossa budjetti mahdollistaa, että meillä on mahdollista sanoa, että
meillä on terveyttä kaiken ikää, turvallista ympäristöä ja voimme tehdä
työtä myös tunteella.
Toivon myös, että tällä kertaa tehtävä budjetti vuodeksi 2012
mahdollistaa Helsingin säilymisen kaupunkina, joka muistetaan hyvistä
palvelluistaan.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vastaisin vain valtuutettu Ojalalle, kun hän moitiskeli eduskuntaa ja
hallitusta siitä, että yritysverotus tilitetään valtiolle. Pääomatulovero
todellakin maksetaan valtiolle, mutta valtio palauttaa esim. tänä vuonna
yhteisöveroa niin paljon, että Helsinki saa 70 miljoonaa euroa
yhteisöveropalautusta, ja se on kyllä aika iso summa. Mutta ensi
hallituskaudella todella, täällä on monia eduskuntavaaliehdokkaita,
meidän tulee todellakin tehdä valtionosuusuudistus siten, että myös
pääkaupunkiseudun kuntia huomioidaan ja verotulon tasaus tulee
oikeudenmukaisemmaksi.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä on harvinaista herkkua, kun pääsee tänne kerran vuodessa
valtuustoon, niin käytänpä nyt tilaisuutta hyväkseni ja muutama huomio
tässä hyvistä puheenvuoroista terveyssektorilta.
Kiitän kaupunginjohtaja Pajusta valtuustoseminaarista. Kuulin, että oli
ansiokas terveyserojen kaventaminen -asia otettu esiin. Se on todella
sellainen asia, johon on paneuduttava. Täällä Wallgren ja ? ja muut
kertoivat hyvin siitä asiasta, että se on paljon muuta kuin
terveyssektorin asia. Se on hyvin laajasti sosiaalipolitiikkaa ym. asiaa.
Mutta se, mitä terveyssektorilla voitaisiin tehdä, on ilman muuta, kun
verrataan esim. hyvään työterveyshuoltoon, niin siihen samaan
tasoonhan me olemme tässä pyrkimässä meidän linjauksillamme ja
hyvin etenemme siinä. Mutta se työterveyshuolto on ilmaista, me
keräämme terveyskeskusmaksuja 4 miljoonaa euroa, joista miljoona
menee hallintokuluihin. Minusta se on yksi asia, mihin kannattaisi tässä
asiassa puuttua ja lopettaa niiden kerääminen. Myöskään niitä
hoitajamaksuja missään nimessä ei pidä ottaa, se vielä entisestään
eriarvoistaisi, jos ne vielä otettaisiin mukaan. Eli tämä sinne ihan
valmisteluun toivon mukaan.
Se, että meillä muutenkaan terveydenhuollon puolella resursseja ei ole
riittävästi, osin johtuu jo siitä, että valmiiksi budjetissa ikään kuin
vakanssien määrä on 80, 90 %:n määrä. Koskaan ei edes pyritä siihen
100 %:iin, mitä siellä tarvittaisiin. Tämä on mielestäni kumma
lähtökohta asioille. Wallgren otti hyvin sen
mielenterveyskuntoutuspuolen, siellä olisi vielä paljon tehtävää. Tämä
pitkäaikaistyöttömien, se velvoite tulee, että työttömien terveydenhuolto
pitää myös ottaa uudessa lainsäädännössä huomioon, että sille pitää
tehdä valmiiksi jo systeemi, että pitkäaikaistyöttömiä otetaan
säännöllisesti terveystarkastuksiin.
Vanhuspalveluista en voi olla ottamatta esiin sen tökkimistä jatkuvasti.
Nyt sain niin hyvän esimerkin tai ikävän esimerkin siitä, miten sitä
tehdään. Palveluseteliä väkisin tyrkytetään. Eräälle työkaverilleni
sanottiin, että ”Äidillesi ei muuta, palvelutaloa me voimme sinulle antaa,
3 800 euroa, saat 2 000:n palvelusetelin siihen asiaan. Valitettavasti
sinun pitää sitten pitkään odottaa hoitopaikkaa tai sitten se on aivan
jossain muualla kuin lähellä. Parempi kuin otatte vaan, äidillänne
näyttää olevan omaisuutta, ei muuta kuin myyntiin ja palvelutaloon.
Täältä saatte sitten setelin mukaan.” Minusta tämä on suht hävytöntä
hommaa, että sitä puoliväkisin yritetään. Annoin neuvon, että ”älä
suostu moiseen asiaan, lopeta se keskustelu välittömästi”. Tämä
minusta kertoo sen asian.
Tuohon Nokia-caseen Yrjölle voisin sanoa, että olen itse siitä
lehdistötiedotteen antanut maanantaina, tiedän hyvin. He ovat IT-
palvelualalla, johon tullaan työllistämään sitä nokialaista porukkaa, jos
he joutuvat ulos. Siellä on osaajille kyllä kysyntää varmaan toivon
mukaan jatkossa, mutta tietysti Helsingin kaupunki varmaan, jos siihen
keinoja on. Mutta kyllä se enemmän valtiovallan ja Nokian itsensä on
otettava vastuuta asioista, mutta uskoisin, että sille osaavalle porukalle
löytyy kyllä muulta sektorilta myös kuin IT-sektorilta töitä sitten
jatkossa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Täällä ovat valtuutetut Vikstedt ja Saarnio kiinnittäneet huomiota
harmaaseen talouteen. Se on hyvä asia, että siihen kiinnitetään
huomiota. Täällähän kun tarkastuslautakunnan arviointikertomus
hyväksyttiin, siinä yhteydessä Outi Ojala teki toivomusponnen, jossa
edellytettiin, että tarkastusvirasto laatii harmaasta taloudesta
selvityksen. Minä olen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, ja
tämä selvitys tehtiin, se on valmistunut. Nyt tarkastuslautakunta on
yksimielisesti esittänyt, että valtuusto saa sitä mitä se tilaa. Eli kun
valtuusto on pyytänyt raportin harmaasta taloudesta, niin
tarkastuslautakunta on laittanut sen eteenpäin valtuustolle, mutta
kuinka on käynyt? Sen käsittely täällä on estetty, eli sitä raporttia ei ole
tuotu tänne teille ja minulle myös, valtuutetulle.
Nyt asukkailta on tullut paljon postia ja tämäntyyppisiä kysymyksiä, että
suositaanko harmaata taloutta, kun tätä raporttia ei tänne tuoda? Se
herättää asukkaissa kysymyksiä ja epäilyksiä siitä, miksi ei toimita
avoimesti. Valtuusto on pyytänyt raportin, ja se on valmistunut, niin
minä kysyn kaupunginjohtaja Jussi Pajuselta, miksi tätä
tarkastuslautakunnan laatimaa raporttia harmaasta taloudesta ei tuotu
välittömästi tänne valtuuston käsittelyyn ja milloin tämä raportti tulee
valtuuston käsittelyyn, kun valtuusto on itse sen pyytänyt?
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Voisin yhtyä tähän valtuutettu Vuorelan kyselyyn. Tähän harmaan
talouden raporttiin viitattiin joissakin puheenvuoroissa. Olisi ihan hyvä
käydä se keskustelu, vaikka se nyt onkin kovin suppea se raportti,
mutta siitä huolimatta se nimenomaan pitäisi tuoda keskusteluun tänne
valtuustosaliin ja käydä täällä se keskustelu. Olisi hyvä saada tähän
vastausta, että missä mennään tämän asian kanssa.
Ihan muutama huomio tässä puheenvuoroista. Vihreiden
puheenvuoroissa vihreät peräsivät Vasemmistoliitolta, että ”mistäs me
ne rahat otetaan?” Täällä on käytetty tästä puheenvuoroja, mutta
vihreillä oli maksujenkorotusesitys yhtenä rahoituslähteenä. Me
olemme lähteneet kyllä Vasemmistoliitossa siitä, että maksujen korotus
ei ole se oikea tapa lähteä hakemaan kuntataloudelle, olipa kyseessä
Helsinki tai mikä tahansa kunta, rahoitusta, koska palvelumaksut
sinänsä ovat rahoitusosuudeltaan suhteellisen pieni tai hyvinkin pieni
itse asiassa verrattuna kokonaisrahoitukseen, kun taas toisaalta ne
ovat erittäin epäoikeudenmukaisia käyttäjien kannalta. Ajatellaan esim.,
että potilasmaksut ja terveyskeskusmaksut kohdentuvat kaikkein
pienituloisimpiin. Siellä käyvät työttömät ja vanhukset ja kotona olevat
ihmiset, joilla ei ole työterveyshuoltoa, niin heidän maksujaan
korottamalle jos rupeamme kaupungin taloutta paikkaamaan, kovin
lyhythän on tie.
Sitten tässä monissa puheenvuoroissa on nostettu esille, erityisesti
kokoomus on painottanut palvelustrategian rakentamista ja odottaa sitä
kuin kuuta nousevaa. Olen rivien välistä ollut lukevinani sitä, että siellä
on tämä tietyntyyppinen palvelurakenteen muutosajattelu takana, eli
halutaan hakea palvelujen yksityistämisteitä. Tässähän oli jossain
vaiheessa yhden terveysaseman yksityistäminen esillä, joka torpattiin.
Me haluamme korostaa kyllä Vasemmistoliitossa, että silloin kun
palvelustrategiaa rakennetaan, siinä täytyy lähteä miettimään niitä
keinoja, millä me kaupungin omana palveluna tuotamme
mahdollisimman hyviä palveluja ja kustannustehokkaasti.
Kyllä toki voidaan sieltä yksityiseltä puolelta malleja hakea ja ottaa
hyvät asiat käyttöön. Siihen ei tarvita sitä, että lähdetään ihan
käytännön kokeilujen kautta yksityistämään palveluja ja ulkoistamaan
ja sitä kautta sitä mallia hakemaan. Täällä oli myös, jopa taisi olla
valtuutettu Asko-Seljavaaran puheenvuorossakohan viitattiin tähän
mahdolliseen virastojen yhdistämiseen, että sosiaali- ja terveyspalvelut
yhdistettäisiin virastona. Se on liian suurelta tuntuva hanke, ja tällä
tavalla siirtelemällä organisaatiolaatikoita puoleen ja toiseen ei
palvelujen tehostaminen ja laatu parane. Meillä on ollut hyvinkin
levotonta tämä organisaation kehittäminen kaupungissa, ja se
aiheuttaa kyllä tuskaa työntekijäpuolella. Siitä olen itse käynyt monia
keskusteluja ihmisten kanssa, että tietyntyyppinen ennakoimattomuus
tässä organisaation kehittämisessä painaa päälle. Minä olisin nyt sitä
mieltä, että kannattaisi hakea muita keinoja.
Mutta ilman muuta tämä vanhusten hoitoketjun saaminen terveys- ja
sosiaalitoimen kesken kuntoon, niin se on kyllä ihan oikeasti
ykköstavoite, ja siinä olemme lämpimästi mukana.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kirjasin valtuutettu Hakasen kysymyksen koskien kunta-alan
mahdollisen palkkaratkaisun huomioon ottamista jatkossa. Itse olen
ymmärtänyt budjettivalmisteluprosessin niin, että tänään käymme
lähetekeskustelua, jonka perusteella kaupunginhallitus tekee
hallintokuntien toimintaa ohjaavan raamipäätöksen eli hallintokuntien
budjettivalmistelua ohjaavan päätöksen. Näin ollen kaupunginhallitus
ottaa tietenkin tämän lähetekeskustelun huomioon esitystään
tehdessään.
Sitten toinen asia oli tämä harmaan talouden raportti, niin itse olen
valmistautunut tämän asian käsittelyyn valtuustoaloitteen numero 9 eli
valtuutettu Saarnion aloitteen kohdalla, joka käsittelee tätä asiaa. Sen
aloitevastauksen yhteydessä on harmaan talouden käsittely
valtuustossa, siinä vastauksessa mainitaan, että se on tulossa
valtuustokäsittelyyn tämän kevään aikana. Mainittakoon sitten tämä
tarkastuslautakunnan harmaan talouden raportti, niin se, varmaan
valtuutetut huomasivat, jaettiin kaikille valtuutetuille silloin tammikuun
alussa ja sen esittely oli valtuuston strategiaseminaarissa helmikuun
alussa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Täällä on aivan aiheellisesti kiinnitetty huomiota tähän Nokian
tilanteeseen ja mahdollisesti sen seurauksiin työttömyyden kasvussa ja
muussa. Nyt olisi kyllä erittäin tärkeää, että Helsingin elinkeinopalvelu
ja Forum Virium yhdessä myös työ- ja elinkeinoministeriön kanssa jo
hyvissä ajoin rupeavat valmistautumaan tähän tilanteeseen. Täällä
kuitenkin todennäköistä on, että myös Helsinkiä koskettavat nämä ? ja
siellä on paljon osaamista, jota kannattaisi miettiä jo nyt, miten sitä
voisi hyödyntää erilaisten asioiden kehittämiseen, jotka mm. ovat
Forum Viriumin toiminnassa.
Sitten olisin halunnut kiinnittää huomiota myös siihen, että
huolestuttavia uutisia on kuulunut myös siitä, että hyvin toimiva
käsityöpaja, joka Staran perustamisen yhteydessä irrotettiin
rakennusvirastosta ja siirrettiin sitten sosiaalivirastoon, että kun se nyt
ei ole tuottava yksikkö niin sosiaalivirastossa olisi halu se lakkauttaa.
Tämä on erittäin huolestuttavaa. Kaikki, jotka ovat vähän perehtyneet
asiaan, tietävät erinomaisen hyvin, miten loistavia juttuja sieltä tulee,
mm. meillä ei ole enää porsaita liikenteenohjauksessa vaan niitä ihania
kilpikonnia, tai esim. lohikäärmepuisto, siellä on käsityöpajan
henkilökunta tehnyt todella upeita leikkipuistoja meille, ja
lohikäärmepuisto on yksi hyvä esimerkki siitä. Kyllä minä todella toivon,
että jos ei tämä käsityöpaja kelpaa sosiaalivirastolle, niin löydetään
joku toinen kohde kaupungilta. Mutta tämän toiminnan tulisi jatkua, ettei
tule hengettömiä leikkipuistoja ja kaikkea sitä osaamista jätettäisi
käyttämättä.
Täällä on useampikin vissiin vihreiden puolelta sanonut, että palvelujen
hinta ei saa kasvaa. Minä nyt vielä muistutan, että ei meillä sellaista
mittaria missään ole, vaan meillä on ollut nimenomaan se, että
kaupungin toimintamenojen kasvu asukasta kohden ei ylitä
kustannustason nousua. Siis tunnustetaan se, että kustannustaso
nousee, ja se pitää ottaa huomioon palveluissa. Ei nyt hirttäydytä jo
tässä vaiheessa siihen, että mikään ei saa nousta.
Sitten sanoisin vielä sen, että ainakin Vasemmistoliitossa, nyt kun on
viime päivinä ollut tämä kaupungin kiinteän omaisuuden myynti, ja sitä
jotkut ryhmät ovat julkisuudessa kommentoineet, niin sanoin jo
kaupunginhallituksessa ja se pitää edelleen, että Vasemmistoliitto ei
ole sitoutunut yhdenkään rakennuksen myyntiin tällä hetkellä. Me
haluamme, että niitä katsotaan tapaus kerrallaan, onko se järkevää.
Epäilin jo alun perin, että ei ole kauhean järkevää ilmoittaa, että 200
miljoonaa aiotaan myydä vajaan 5 vuoden aikana kaupungin kiinteää
omaisuutta. Kyllähän markkinat osaavat tällaisiin reagoida. Meillä ei ole
mitään kiirettä myydä, mutta tarpeen mukaan voidaan myydä, ja se on
taas järkevää, jos ei niillä ole strategista merkitystä tai arvon merkitystä
tai muuta.
Sitten olin kyllä tosi huolissani, kun valtuutettu Malinen täällä totesi, että
virkojen täyttöastetta ei sosiaali- ja terveydenhuollon puolella, että ei
olisikaan tavoitteena, että kaikki vakanssit ovat täynnä. Missähän
tällainen strateginen linjaus on tehty?
Kiitos, puheenjohtaja.
Minäkin kyllä ihmettelen sitä, että harmaan talouden torjuntaa
koskevan raportin tuominen valtuustoon alun perin estettiin
kaupunginjohdon taholta, vaikkakin sitä nyt ollaan tuovinaan tänne.
Olisi suonut, että valtuusto olisi voinut keskustella jo
lähetekeskusteluvaiheessa toimenpiteitä, miten kerryttää budjettia
myös niillä varoilla, jotka jäävät saamatta. Eväämällä valtuuston itse
tilaaman selvityksen tuominen erillisraporttina valtuustoon ohitettiin lain
suoma mahdollisuus. Vaikka kaupungin hallinto on istutettu tilaaja-
tuottajamalliin, on syytä, muistaa, että tarkastuslautakunnan
toimenkuva ei mene tähän kaavaan. Tosin, tämän valtuustoponnen
johdosta tehty erillisraportti jopa olisi istunutkin tilaaja-tuottajamalliin.
Arvoisa rouva puheenjohtaja.
Erityisesti kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa rivien välissä erittäin
voimakkaasti tuli läpi halu ideologisesti yksityistää, ulkoistaa meidän
julkisia palveluitamme. Jos ajattelemme kaupungin taloutta, niin
kannattaa katsoa esimerkiksi, mitä privatisointi on merkinnyt valtion
talouden tasolla. Fortumin yksityistäminen on tullut erittäin kalliiksi
veronmaksajille, arviolta jopa 12 miljardia euroa olisi tällä hetkellä
valtiolla enemmän tuloja, jos ei oltaisi yksityistetty Fortumia. Tai
vaikkapa Kemira GrowHown myynti pilkkahintaan; nyt voitot Soklin
kaivoksista ovat menossa Norjaan, työt Venäjälle ja jätteet jäämässä
Suomeen. Sen vuoksi pitää olla tässä kiinteän omaisuuden myynnin
hurmassa hyvin tarkka, että ideologisin perustein ei lähdetä myymään
kaupungin omaisuutta, vaan pitää todella arvioida pitkällä tähtäimellä,
että onko tuotto parempi kuin se nopeasti saatu lyhytnäköinen hyvä
siitä. Sen vuoksi minusta ei kannata tehdä, on täysin järjetöntä tehdä
valtavia myyntilistoja ja niillä julkisuudessa leveillä.
Sama on julkisten palveluiden osalta. Jos verrataan kunnan tai
kaupungin tehtäviä ja yksityisen yrityksen tehtävää, yksityisen yrityksen
tehtävä on tuottaa voittoa, kaupungin tehtävä on tuottaa hyviä
palveluita. Jos nämä kaksi laitetaan vierekkäin, niin jostain yksityinen
yritys voitot ottaa joko huonontamalla palvelua, nostamalla maksuja tai
heikentämällä työntekijöiden asemaa. Esim. terveydenhoidossa ei pidä
antaa yksityisille ulkomaisten omistamille yrityksille mahdollisuutta
kerman kuorintaan, ottaa isot rahat helpoimmista tehtävistä ja kaataa
julkiselle puolelle vaikeammat tehtävät.
Arvoisa puheenjohtaja.
Täällä on useammissa puheenvuoroissa kysytty sitä, että miksei
harmaan talouden raporttia ja sitä tarkastuslautakunnan valmistelemaa
raporttia ole tuotu tänne valtuustoon. Tarkastuslautakunnan
puheenjohtajana omalta osaltani haluan kertoa tästä prosessista sen,
mitä siinä tapahtui. Eli tämä raporttihan oli valmis jo syystalvesta,
muistaakseni marraskuun tienoilla. Silloin yhtäaikaisessa
keskustelussa sekä valtuuston puheenjohtaja Lehtipuun että
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rautavan kanssa sovimme, että
lautakunta voi tuoda sen erillisraportin valtuustoon. Ja vielä kysyin
silloin Lehtipuulta, että ”mihin valtuuston kokoukseen?”, niin hän sanoi,
”tammikuun kokoukseen”. Niillä elementeillä me tätä asiaa
valmistelimme eteenpäin. Sittenhän lautakunta lähetti sen
kaupunginhallitukselle lausuttavaksi ja edelleen tietenkin valtuustoon
tuotavaksi, mutta siinä vaiheessa se pysäytettiin.
Perusteluna on käytetty sitä, että se ei ole johtosäännössä, että
lautakunta voisi tällaisia erillisraportteja tuoda, mutta Suomessa on
monta kuntaa, joilla tämä asia ei ole johtosäännössä ja silti näin
toimitaan. Se johtuu siitä, että kunnallislaki antaa tähän
mahdollisuuden. Tarkastuslautakuntahan toimii nimenomaan
valtuuston alaisena, ei kaupunginhallituksen alaisena, eli me valvomme
kaupunginhallitusta eikä toisinpäin. Kaupunginhallitus ei voi edes
alistaa meidän tekemiämme päätöksiä, eli marssijärjestys on se.
Ja kun on puhuttu siitä, että Helsinki ja Vantaa pitäisi yhdistää, niin
haluan muistuttaa, että Vantaalla tällainen erillisraportointikäytäntö on
ollut vuosikausia käytössä, ja siellä vuoden mittaan tehdään hyvin
monta erillistä raporttia, jotka viedään suoraan valtuustolle. Kyse on
siitä, että silloin valtuutetut saavat heti tuoreeltaan ne tärkeät tiedot
käsittelyynsä. Tässä nimenomaan harmaan talouden raportissa on
erittäin tärkeää se, että ryhdytään nopeasti toimiin, jotta nämä
menetetyt veromarkat tai -eurot saadaan takaisin, että ne eivät mene
harmaan talouden puolelle ja myös se, että silloin rehellisiä yrittäjiä ei
enää epäillä mistään.
Puheenjohtaja.
Valtuutettu Outi Ojala toi käsityöpajan esille, ja todella sen kohtalo on
nyt auki. Tällä hetkellä yleisten töiden lautakunta käsittelee aloitetta,
jonka olen tehnyt käsityöpajan jatkosta. Haluaisin tässä yhteydessä
puhua siitä sen verran, että se täyttäisi tänä vuonna 20 vuotta. Se
perustettiin viime laman alkaessa, ja tähän asti se on tietenkin pyörinyt
lähinnä työllistämisnäkökulmasta. Mutta tietenkin toinen tapa, mihin
käsityöpajan toimintaa voidaan viedä, on liiketoiminta, ja keskittyä niihin
tuotteisiin, jotka helsinkiläiset tällä hetkellä tuntevat. Leikkipuistoissa
ehkä parhaiten nämä eläimet, ja osa leikkipuistoista on jopa nimetty
niiden eläinten, lohikäärmeiden, mukaan sen jälkeen, kun lapset ovat
niitä ruvenneet eläinten mukaan nimittämään.
Mutta toisaalta toivoisin, että tässä yhteydessä, kun tätä aloitetta
käsitellään, huomioitaisiin myös, että tällä on ollut merkittävä työllistävä
ja kuntouttava työtoiminnan tavoite. Vaikka nämä tuotteet ovat hienoa
designia, sekin on ollut merkittävä. Käsityöpajan tuotteita, helsinkiläisiä,
on viety myös ulkomaille, eli ehkä sieltä löytyy myös uusia Helsingin
tulevaisuuden design-kaluja myös muille markkinoille.
Kiitos, puheenjohtaja. Ihailtavaa tehokkuutta.
Olen itse suhtautunut tähän käsiteltävään ehdotukseen aika ristiriitaisin
tuntein. Lähtökohtaisesti kannatan lämpimästi kaikkia ilmastonsuojelua
edistäviä ehdotuksia. Mitä enemmän olen tätä ajatellut, sitä vähemmän
tämä mielestäni on sellainen. Mielestäni on todella erikoista, että me
haluamme suojella ilmastoa tekemällä autoilusta halvempaa. Meillä ei
ole Helsingissä minkäänlaisia perusteita laskea autopaikkojen hintoja,
päinvastoin. Asukaspysäköinnin tunnus maksaa nyt alle 30 senttiä
päivässä. Yritykset maksavat tunnuksistaan alle euron päivässä.
Voidaan kuitenkin olla tyytyväisiä siitä, että tilanne on sentään vähän
parantunut, koska aikaisemminhan tämä vuosimaksu oli 36 euroa eli
alle 10 senttiä päivässä. En millään tavalla usko, että ihminen
ostaessaan autoa miettii sitä, että maksaako se parkkimaksun euron
vai 2 tunnissa ja maksaako pysäköintitunnus 30 senttiä vai 15 senttiä
päivässä.
Sen sijaan, jos me hyväksymme tämän esityksen, me saamme
monimutkaisemman järjestelmän, jota meidän pitää jatkuvasti päivittää,
ja minä en ainakaan pidä sitä hyvänä päätöksenä. Jos me haluamme
autoista ekologisempia, meidän on nostettava suuripäästöisten autojen
hintaa. Mielestäni tämä aikaisemmin tehty autoverouudistus on ollut
siihen hyvä avaus, ja sen kautta ollaan saatu uusien autojen
keskipäästöjä aika merkittävästi alentumaan.
Autojen ainoa ongelma ei ole tietenkään niiden aiheuttamat
hiilidioksidipäästöt. Autot vievät valtavan määrän kaupunkitilaa. Ne
aiheuttavat ruuhkia, ne aiheuttava melua, ja ne huonontavat kaikkien
meidän yhteistä hengitysilman laatua. Jos me haluamme oikeasti
suojella ilmastoa, meidän on paljon parempi luoda kokonaan
autottomia alueita kaupunkiin, parantaa pyöräilyn mahdollisuuksia ja
kannustaa ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä. Tähän on tietenkin
hyvä keino joukkoliikenteen hinnan laskeminen ja ruuhkamaksujen
käyttöönotto. Tämän takia ehdotan tämän esityksen hylkäämistä.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Itse uskon, että Suomi on kuitenkin autoilukansa ja tulee pysymään
pitkään vielä, halutaan tai ei, vaikka julkisella liikenteelläkin on omat
hyvät puolensa, useimmiten.
Tämä valtuustokohta on erittäin hyvä. Itse kannatan sitä, että
vähäpäästöisiä ajoneuvoja suositaan, se vähentää saasteita. Haluaisin
kuitenkin tuoda tässä yhteydessä esiin myös muita vähäpäästöisiä
ajoneuvoja, joita ovat kaksipyöräiset, mm. vespat ja moottoripyörät.
Niitä on Helsingissä rekisteröitynä noin 15 000, ja ne ovat
vähäpäästöisiä. Kannatan, että tämä valtuuston ehdotus hyväksytään
tällaisena mutta myöhemmin moottoripyöristä ja vespoista otetaan
tämä sama asia käsittelyyn. Sen vuoksi teenkin toivomusponnen, jonka
olen jättänyt ja kuuluu seuraavasti:
Ehdotan, että hyväksyessään pysäköintietuuksien
myöntämisen vähäpäästöisyyden kriteerit täyttäville
ajoneuvoille valtuusto edellyttää samansuuntaisen
kriteeristön tekemisen myös ns. kaksipyöräisille
moottoriajoneuvoille, mm. vespoille ja moottoripyörille.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Pidän tätä ehdotusta aika naiivina ja oikeastaan typeränä viherpesuna.
Ensinnäkin autoilun suurin ongelma kaupungeissa ei ole niiden
ilmastopäästöt, vaan niiden suurin ongelma on tilankäyttö. Sen takia on
aivan typerää subventoida tätä tilankäyttöä, joka on täällä se isoin
ongelma.
Toinen ongelma, johon täytyy ikään kuin entisenä ekonomistina sanoa,
että ilmastonmuutostakin kannattaisi torjua sillä tavalla tasapuolisesti,
että kaikkia päästöjä suurin piirtein samalla tasolla. Päästöoikeuden
hinta on 15 euroa tonnilta. Jos lasketaan yhteen kaikki ne
verokannustimet, mitä autojen vähäpäästöisyyteen on tullut, niin siinä
päästöoikeuden arvoa kannustetaan 750 euron osalta tonnilta, siis 25-
kertaisesti. Että jokin raja siinä vähäpäästöisyydenkin tukemisessa on.
Kannattaisi ehkä mieluummin vähentää autoilua kuin yrittää niitä
päästökertoimia kovasti entisestään vähentää. Totta kai on hyvä, että
autot ovat vähäpäästöisiä, mutta se, että tätä vähäpäästöisyyttä
tuetaan 25-kertaisella tuella kaikkeen muuhun energiapolitiikkaan
verrattuna, tuntuu vähän ylimitoitetulta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan valtuutettu Karin tekemää hylkäysehdotusta näin aluksi.
Meillä vallitsee tietty epäsuhta, kun meillä pummilla pysäköiminen on
halvempaa kuin joukkoliikenteessä liputta maksaminen. Eli
pysäköintivirhemaksunhan pitäisi olla yhtä suuri vähintään kuin
joukkoliikenteen tarkastusmaksun. Enemmän kannattaa
joukkoliikenteen kehittämiseen laittaa paukkuja. Nämä ovat näpertelyä
tällaiset vähäpäästöisten ajoneuvojen suosiminen tässä asiassa.
Suurin juttu on se, että saadaan kevyen liikenteen olosuhteet kuntoon
ja joukkoliikenne houkuttelevaksi ja mahdollisesti ruvetaan käyttämään
tietulleja instrumenttina, jolla säädellään tätä kulkumuotojakaumaa.
Olen lämpimästi tämän hylkäysehdotuksen kannalla.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minäkin kannatan valtuutettu Karin tekemää hylkäysehdotusta. Karin
mainitsemien perustelujen lisäksi tässä hommassa tökkii kaasu- ja
etanoliautojen korkeampi hiilidioksidipäästöraja sillä perusteella, että
niillä on teoreettinen mahdollisuus käyttää biopolttoainetta. Se ei siis
riipu siitä, että käyttävätkö ne jo polttoainetta vai eivät. Käytännössähän
tätä mahdollisuutta ei Helsingissä edes ole.
Toisekseen, kaikki bio ei ole aina ympäristöystävällistä. Pidän hirveästi
biokaasusta mutta olen silti sitä mieltä, että metaanin käyttäminen
ajoneuvopolttoaineena ei ole järkevää, enkä halua lähteä sellaista
tukemaan. Ensinnäkin metaani paineistetaan 250 barin paineeseen,
mikä vie erittäin paljon sähköä. Se ei taas ole ongelmista suurin
sekään, vaan lisäksi puhdistuksessa ja tankkauksessa syntyy
metaanihäviöitä. Esim. ruotsalaiset puhdistusprosessien myyjät
lupaavat yleisesti korkeintaan 2 %:n metaanihäviön. Varmaan kaikki
tässä salissa tietävät, että se on 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi
kasvihuonekaasu, jolloin 2 %:n metaanipäästö vastaa yli 40 %
hiilidioksidia. Vaikka metaanin käytön hiilidioksidi- ja energiataseet vielä
tämänkin jälkeen olisivat plussan puolella, niin kasvihuonekaasutase ei
sitä enää ole.
Järkevin tapa ajella metaanilla, oli se sitten maakaasua tai biokaasua,
on tehdä sähköä ja ajaa sähköautolla.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Itsekin suhtaudun vähän ristiriitaisesti tähän tehtyyn esitykseen. Olisin
itse asiassa mielellään ollut vaikka palauttamassa tätä uuteen
valmisteluun. Minusta tämä esitys on huono, mikä meillä nyt on. Se
tekee tämän järjestelmän hirveän monimutkaiseksi, ja kuitenkin tähän
liittyy aika paljon kaikennäköisiä epäselvyyksiä.
Kaupunginhallituksessa kysyimme näiden kustannusvaikutusten
perään ja ihan emme saaneet kyllä tarkkaa selkoa siitä esim., että
miten tämä vaikuttaa pysäköintimittareihin ja muihin.
Minusta on tärkeää, että kaupunki kannustaa vähäpäästöiseen
autoiluun, koska olisihan se hienoa, jos me Helsingissä saisimme
nimenomaan käännettyä nopeammin autokantaa siihen suuntaan.
Mutta jotenkin minusta periaatteen pitäisi olla se, että tämä koskisi vain
asukaspysäköintitunnusta tämä alennus ja samassa yhteydessä
muuten sitä asukaspysäköintitunnuksen hintaa pitäisi nostaa. Jotenkin
tämä on minusta vähän ristiriitaista, kun me olemme juuri vasta
nostaneet sen siihen sataan euroon, mikä edelleen on, kuten
valtuutettu Kari täällä mainitsi, se vain noin 30 senttiä päivässä. Eli asia
on keskeneräisesti minusta tuotu meille päätettäväksi.
Kiitos.
Haluan kyllä onnitella Laura Rissasta erittäin hyvästä esityksestä
tämän asukaspysäköintitunnuksen osalta. Tuo olisi yksi ratkaisu tähän
asiaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan niin ikään tätä Emma Karin tekemää esitystä. Luulen, että
ylipäänsä olemme menossa Suomessa ja muualla maailmassa siihen,
että autojen päästöihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tämä
ei ollenkaan perustu siihen, ettemmekö tukisi vähäpäästöisten autojen
kehittämistä. Mutta tämä on aika omituinen tällainen järjestelmä, että
jollakin erikoisuudella voitaisiin esim. maksuilla korvata. Minulle tuli
elävästi mieleen, kun 70-luvulla kävimme valtuustossa kerran väittelyä
siitä, että saako ihan pieni koira olla lasten leikkipaikoilla ulkona vai ei,
niin ei siinä nyt paljon eroa ole, että minkä kokoinen se kikkare on, kun
se on väärässä paikassa. Tässä mielessä, tämä ei ole kannanotto
ollenkaan autojen kehityksen suuntaan, mutta ehdotus on suorastaan
hullu. Päinvastoin pitäisi miettiä sitä, miten saisimme sellaisen
kaupungin, että itse tänne kaupunkiin, missä ihmiset paljon liikkuvat,
tarvitsisi mahdollisimman vähän tulla ylipäänsä omalla autolla.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Kannatan ympäristöohjausjärjestelmien miettimistä ja rakentamista,
mutta jotta niillä saavutettaisiin se etu, mihin pyritään, niiden täytyy olla
selkeitä ja niiden vaikutusten pitää olla konkreettisia ja todellisia. Tässä
esityksessä täällä kaiken kuullunkin perusteella on tehty monta virhettä.
On tehty sekava järjestelmä, jonka ympäristöohjauksen painopiste on
vaikeasti mitattava ja alhainen ja jossakin kohtaa jopa täysin
ristiriitainen, niin kuin kuultiin. Ja kun kaupungilla on näitä
kunnianhimoisia ilmastostrategioita ja ympäristöpolitiikkaa, niin
tyhmintä mitä voidaan tehdä on, että tehdään sellaisia
ympäristöohjausmekanismeja, jotka voidaan ampua ulkoapäin heti
alas. Silloin alkaa näyttää koko meidän ilmasto- ja
ympäristöstrategiamme pelkältä viherpesulta. Missään nimessä tässä
muodossa tätä ei pidä päästää läpi. Se on meille vain nöyryyttävää
suoraan sanoen. Repikää siitä.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät kollegat.
Minä taas kannatan tätä esitystä. Kyllä minä näen sen niin, että ne
jotka Helsingin keskustaan tällä hetkellä tulevat ja tulevaisuudessa
tulevat, niin kyllä heidän tulonsa keskustaan estää jo se, että täällä
paikoitus ylipäänsä on kallista. Se, että voitaisiin antaa se signaali
autoilijoille, että vähäpäästöisen auton hankkiminen kannattaa, niin
minusta se on merkittävä signaali meidän puoleltamme.
Me tiedämme, että vähäpäästöisten autojen käyttöä on pyritty
tehostamaan ja tekemään edullisemmaksi hallitusohjelman kautta.
Mielestäni kaupunki voisi tällaisen pienen toimenpiteen tässä myös
tehdä, että pyrittäisiin sitä tukemaan. Me tiedämme esim. sen, että
sähköautot kuitenkin tai vähäpäästöiset autot ovat merkittävästi
kalliimpia kuin tavalliset. Ilman tällaisia erilaisia kannustinmuotoja
välttämättä ei niin helposti niihin tulla siirtymään. On ihan totta, että
tämä on kuitenkin aika pieni helpotus siinä kustannuksessa, mutta se
voi antaa sellaisen merkin, että hei, tämä oikeasti voi kuitenkin
kannattaa.
En oikein usko, että tämä tulisi massiivisesti lisäämään Helsingin
keskustaan tulevien autojen määrää vaan päinvastoin sitä valintaa,
minkälainen auto hankitaan silloin kun se auto ollaan hankkimassa.
Tuen myös valtuutettu Karun toivomuspontta moottoripyörien ja
vespojen ja muiden vähäpäästöisten kulkuneuvojen liittämisestä tähän
mekanismiin. Ei tämä varmasti ole täydellinen mekanismi, ja sitä
voidaan tulevaisuudessa varmaan muuttaa paremmaksi, mutta tämä
voisi olla sellainen alku.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Minun mielestäni tavoite on hyvä, ja henkisesti koko sen valmistelun
aikana, kun tätä tehtiin, olisin halunnut kannattaa, luoda niitä
kannustimia ja selkeitä signaaleja vähäpäästöisempään autoiluun myös
Helsingissä. Mutta tämä lopputulos, millä tämä on tuotu, on varsin
monimutkainen järjestelmä. Siihen tulee turhaa byrokratiaa, ja
mielestäni tässä ei myöskään kovin perustellusti esitetä, miksi juuri
nämä rajat on tähän päätetty.
Valtuutettu Rissanen toi mielestäni hyvin esille sen, mihin suuntaan
tätä olisi pitänyt viedä, eli asukaspysäköinti- ja
yrityspysäköintitunnukset nostetaan reippaasti ja mielestäni annetaan
hyvinkin suuria alennuksia, mutta rajattava ne selkeästi sähköautoihin.
Sähköautot voitaisiin tietenkin ottaa tähän ainoana mukaan nytkin,
koska ne ovat ainoita, jotka nyt selkeästi jopa ulospäin tällä hetkellä
erottuvat vähäpäästöisinä. Mutta turhan tällaisen
lippulapputarrajärjestelmän tuominen ei ole selkeä signaali eikä anna
hyvää kuvaa täällä tehdystä politiikasta.
Eli toivoisin, että tämä palautuisi ja sitä kautta voitaisiin rakentaa
paremmin. Tähän asti tämä on tuotu, joten kannatan Karin esitystä.
Itse asiassa minulla oli kysymys. Kun täällä puhutaan
vähäpäästöisyydestä ja hiilidioksidipäästöistä, niin koskeeko tämä
myös pienhiukkasia, koska nehän varsinkin esim. diesel-autoissa ovat
aika haitallisia terveydelle?
Kiitos.
Itse kannatan tämän esityksen hylkäämistä. Oikeastaan kun luin tätä,
ajattelin siinä mielessä, että näillä autojen hinnoilla tämähän kohdistuisi
taas hyvätuloisiin henkilöihin. Se mitä itse olen jättänyt tänään
aloitteen, niin mieluummin lähtisin liikkeelle siitä kantakaupungin
alueella, että me panostamme rekkaliikenteen vähentämiseen ja sitä
kautta saadaan ilmanlaatua paremmaksi. Tietysti itse kannatan ilman
muuta, että me panostamme kaiken, mitä pystymme, joukkoliikenteen
vahvistamiseen.
Arvoisa puheenjohtaja.
Sosialidemokraatit äänestivät kaupunginhallituksessa tämän esityksen
puolesta, ja kaupunginhallituksessa käytiin pitkä keskustelu tästä
asiasta ja tämän merkityksestä. Minä olen ymmärtänyt sen niin, että
tämähän koskee siis hyvin pientä joukkoa autoja. Ja kun tässä myöskin
todetaan, että näitä kriteerejä uusitaan kahden vuoden välein, niin
minusta tämä olisi voinut tämän kahden vuoden ajan olla tämä malli
voimassa ja sinä aikana olisi löytynyt ehkä se täällä keskustelussakin
kaivatut muut kriteerit tähän. Mutta kuten tässä keskustelussakin on
tullut ilmi, meidän omassa ryhmässämmekin on asiasta monenlaisia
mielipiteitä, mutta olen nyt kuitenkin jo alun perin harkinnut, että olen
tämän esityksen takana.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minusta tässä kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat voisivat
näyttää nyt esimerkkiä tässä vähäpäästöisten ajoneuvojen
hankinnassa, ja nämä nykyiset suuret saksalaisvalmisteiset virka-autot
voitaisiin korvata tällaisilla pienemmillä sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla.
Näin mm. naapurikaupunginjohtaja, Espoon kaupunginjohtaja, joka on
Suomen, taitaa olla kovapalkkaisin kaupunginjohtaja, niin hän käyttää
virka-aikana sähkökäyttöistä pientä autoa. Minusta tässä olisi hyvä
paikka esimerkin johtamisen kautta toimia ja lähteä siitä ajatuksesta,
että tällaiset suuret saksalaisvalmisteiset autot eivät enää viestikään
sellaista menestystä vaan ne enemmän ehkä viestivät tällaista
piittaamattomuutta ympäristöstä ja päästöistä. Tässä olisi hyvä sauma
lähteä viemään tällaista hanketta nyt eteenpäin ja liittää se ehkä tähän
World Design Capital -kaupunkiin ja antaa näiden autojen suunnittelua
ja väritystä jollekin muotoilun ammattilaiselle ja sillä lailla tuoda esiin,
että Helsinki on tosiaan tällainen moderni kaupunki, joka välittää
ympäristöstä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Totean, että kaupunginhallituksessa vain vihreät ja Vasemmistoliiton
edustaja vastustivat tätä esitystä ja äänin 11–4 tämä esittelijän ehdotus
voitti. Tämä perustuu tosiaankin, niin kuin täällä on tullut jo esillekin,
että Helsingin kaupungin ilmansuojelutyöryhmä on 30.3.2010 päivätyn
ehdotuksen mukaisesti päätynyt siihen, että vähäpäästöisten
ajoneuvojen käyttöä pitäisi edistää. Tämä on nähty yhtenä kriteerinä, ja
sitten toiseksi valtuutettu Tarja Kantola otti hyvin esille tämän asian,
että tämä on määräaikainen kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen voidaan
uudelleen tarkistaa näitä perusteita. Eli itse tietysti olen tämän
kaupunginhallituksen esityksen takana.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Muistan kauan sitten kun olin Espoon valtuustossa ja siellä usein kuuli
lausahduksen, että ”auto, sillä kulkee kaikki”. Näkisin, että tavoitteena
pitää olla se, että ”joukkoliikenne, sillä kulkee kaikki”. Ja
tämänsuuntaisia päätöksiä, jotka edistävät sitä, meidän kannattaa
tehdä. Jos tätä autoilupolitiikkaa saataisiin yhtään samansuuntaiseksi
kuin Japanissa, jossa auton saa hankkia, kun sille on osoittaa
autopaikka, jonka hinta taas on moninkertainen siihen auton hintaan
nähden, niin varmaan sensuuntaisesti voitaisiin edistää tätä
joukkoliikennettäkin. Tästä koiravertauksesta. Mietin ensin, että pieni
koira, pienempi päästö, mutta toisaalta taas koiran kikkareen tai
kakkareen, tiedän, että sen ajankohdan voi aika hyvin ennustaa, että
sitä ei välttämättä tarvitse sellaiseen paikkaan tulla milloin sitä ei saisi
tulla, jolloin sen ajankohdan kun sen tietää. Mutta toisaalta taas autojen
päästöt, voidaan ennustaa, että niitä tulee aina ja joka paikassa, kun se
auto käy, niin tämä koira nyt on sikäli minusta huono esimerkki
verrattuna tähän.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja katsoi asiakseen opastaa
täällä valtuutettuja vähän siitä, ketkä nyt kaupunginhallituksessa olivat
tätä ehdotusta vastaan, niin sanoisin kuitenkin näin, että kuunneltuani
täällä niiden puheenvuoroja, jotka eivät olleet kaupunginhallituksessa,
olen yhä vakuuttuneempi siitä, että se, että olin kaupunginhallituksessa
tätä ehdotusta vastaan, oli aivan oikea.
Arvoisa puheenjohtaja.
Haluan vain muistuttaa, että tämä on aikanaan hyväksytty eräänä
toimenpiteenä, ei varmaan kovinkaan maailmaa suuresti muuttavana
mutta myönteisen oloisena toimenpiteenä, siinä vaiheessa kun
hyväksyttiin Helsingin kaupungin ilmansuojelutyöryhmän ehdotus,
jossa oli eräänä toisena toimenpiteenä esim. tämä
ympäristövyöhykkeen perustaminen kantakaupungin alueelle. Tässä
keskustelussa on kauhisteltu byrokratiaa. Se ei kovin ihmeellinen tässä
asiassa tule olemaan. On mielenkiintoista nähdä, mitä tämä vaikuttaa
usein markkinatilanteessa. Tällainen pienikin julkisen vallan maksun
puolittaminen saattaa johtaa suuriinkin toimenpiteisiin, eli siinä
mielessä on mielenkiintoista nähdä, mitä tämä aiheuttaa.
Ja sitten kolmanneksi, kaupungin ajoneuvokannassa ja myös
kaupungin sitoumuksissa on edetty jo tuohon sähköautolinjalle, joka
sekään ei ole mitenkään ongelmaton, kun lähdemme oikein miettimään
tarkemmin asiaa. Mutta joka tapauksessa kaupunki tulee hankkimaan
siinä vaiheessa heti, kun on käytettävissä olevaa ja myös
kustannuksiltaan sopivaa sähköautokalustoa, niihin tarkoituksiin, mihin
sellainen ajoneuvokanta parhaiten sopii eli kaupunginjohtajille ja
kodinhoitajille.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilän puheeseen vain se, että eihän tässä
kukaan epäile, että tässä väärät vaikuttimet olisi. Ihan hyvään on
pyritty. Mutta kun kaupunki edustaa julkista valtaa ja tekee
tämäntyyppisiä ohjausmekanismeja, niiden pitää olla selkeitä ja aidosti
edistäviä. Tässä on ihan puhtaasti virheitä, jo pelkästään se
metaanipykälä tuolla on syy, minkä takia ei ole kaupungin ympäristön
uskottavuuden kannalta järkevää tehdä sellaista normia, joka
pahimmassa tapauksessa johtaa väärään suuntaan. Eli hylättäköön nyt
ja ei tulkittako niin, etteikö ympäristöohjausta saisi jatkossa tehdä ja
toivottaisi, että tehtäisiin, mutta tehdään paremmin ja niin, että toimii.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olisin myös Penttilälle halunnut sanoa, ettei pidä myöskään tulkita sitä,
että tämä hylätään, kannanotoksi, että luovuttaisiin näistä tavoitteista.
Tämä on vain hyvin kyseenalainen keino saavuttaa ja toteuttaa niitä
päämääriä. Se, että hän ilmoitti siitä, että kaupunki on suuntautumassa
näihin uusiin ajoneuvoihin, niin minusta tämä oli niin itsestään selvä
asia, että minä en olisi edes älynnyt kysyä sitä. Minusta meidän
ensimmäisenä pitää olla kehityksen keulassa silloin, kun voimme tehdä
toimia, joilla voidaan päästöjä kaupungissa vähentää.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä muisti hyvin, että tämä on tavallaan
yksi osa isoa kokonaisuutta, johon liittyi mm. se ympäristövyöhyke, joka
on erittäin hyvä asia, kun huomioidaan se, millaista julkisen liikenteen
kalustoa meillä on kantakaupungissa ja millä alueella liikkuu, missä
sitten taas tiettyjä kuiluja on, missä taas ilma ei liiku kovin hyvin ja
päästöt jäävät sinne makaamaan katukuiluihin. Mutta mitä tulee tähän
keskusteluun, mielestäni tämä on erinomaisen tärkeä signaali kuitenkin
siihen suuntaan, että kaupunki on valmis tukemaan vähäpäästöisiä
autoja ja sen takia tätä kannatan. Mitä sitten tulee asukaspysäköintiin,
niin ainakin allekirjoittanut olisi ihan valmis maksamaan siitä
enemmänkin siinä vaiheessa, jos jossain mittakaavassa voitaisiin
varmistaa se, että myös sille autolle löytyisi paikka sitä
asukaspysäköintitunnusta vastaan.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Puheenvuoro on turha, mutta haluan sen kuitenkin käyttää. Täällä
sivulla 51 lukee, että Kiinteistö Oy Puusepänkatu 11 on hakenut
tällaista kaavamuutosta, mutta tässä muodossa tällaista yhtiötä ei ole
olemassa. Kiinnitän vain huomiota, kun näissä papereissa on aika
paljon näitä virheitä, että kyllä valmistelijat voisivat olla tarkempia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vuosaaren vanhin huoltoasema, Shellin huoltoasema Kallvikintien
varrella joutui lopettamaan toimintansa, kun se ei saanut
ympäristöluvalleen jatkoa. Asema sijaitsi pohjavesialueella. Paikalle
ollaan nyt kaavoittamassa suurehko, noin 1 500 kerrosneliömetrin
suuruinen vähittäiskaupparakennus. Sen toteuttaa Lidl.
Tonttijärjestelyjä tekemällä kaava-alueelle saadaan myös uusi
viisikerroksinen asuinrakennus. Vaikka hankkeella on ollut myös
vastustajia, olen kuullut monen vuosaarelaisen tervehtivän ilolla uutta
päivittäistavarakauppaa. Sen sijainti on erittäin sopiva, se sijaitsee
suunnilleen puolivälissä pohjoista ostoskeskusta ja Kolumbusta.
Vaikea kohta asiassa on liikenne. Jo nyt tulevan liiketontin viereinen
Rastilantien ja Kallvikintien risteys on ajoittain tukkoinen. Uusi
liikerakennus lisää huomattavasti risteyksen liikennettä. On arvioitu,
että Rastilantielle tulee kääntymään 1 500 lisäautoa vuorokaudessa.
Liikenne asemakaavan mukaan ohjattaisiin uuteen kauppakeskukseen
Rastilantietä pitkin. Kun kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi tämän
asemakaavaehdotuksen, se samalla hyväksyi liikennesuunnitelman,
jonka mukaan Kallvikintien ja Rastilantien risteykseen rakennetaan
kiertoliittymä. Ongelma tässä kuitenkin on, että asemakaavan
toteutuminen kulkee omaa rataansa ja katujärjestelyt omaansa. Tiedän,
että kaupunkisuunnitteluvirasto on esittänyt liittymän rakentamista
vuonna 2013. Viime kädessä rakentaminen kuitenkin riippuu
vuosittaisista katurakennusmäärärahoista. Tämäntapaisilla hankkeilla
on taipumus venyä ja viivästyä.
Jos kävisi niin, että uusi Lidl aloittaisi toimintansa ennen
risteysjärjestelyjen parantamista, liikennetilanne tulisi olemaan hyvin
vaikea. Arvoisa puheenjohtaja, teen sen takia
toivomusponsiehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti, on jätetty
kokouksen alussa:
Kaupunginvaltuusto pitää tärkeänä, että
asemakaavamuutosehdotuksen yhteydessä suunniteltu
kiertoliittymä Kallvikintiellä on valmis uuden
liikerakennuksen aloittaessa toimintansa.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
On helppo yhtyä Jyrki Lohen puheenvuoroon. Olisin tehnyt itse aivan
samansisältöisen ponnen, mutta selkeästi Jyrki kokemuksella ja
nopeudella jyräsi ohi. Hävisin paremmalleni. Kannatan siis Jyrki Lohen
tekemää pontta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olisin kannattanut Lohen tekemää pontta, mutta sitä ehdittiin jo
kannattaa. Kannatan joka tapauksessa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Täysin samat sanat, Silvia nyt oli vaan nopeampi.
Kunnioitettu puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ilta on jo myöhä, mutta Sinebrychoffin puistoon liittyvä keskustelu on
vyörynyt jo aika pitkään, useita kuukausia. Asukkailta on tullut paljon
palautetta aivan viime päiviin saakka, ja keskusteluhan liittyy ns. Koffin
puistoon liittyviin ongelmiin, jotka tietysti tähän aikaan vuotta katsottuna
ja kuunneltuna tuntuvat aika kaukaisilta ja marginaalisilta asioilta. Kun
ulkona pauhaa -20 astetta, on vaikea eläytyä kesän meteleihin,
tuoksuihin, roskaamiseen, avonaisiin parvekkeiden oviin, iltoihin, jolloin
tunteet tiivistyvät parvekkeiden molemmilla puolilla.
On selvää, että se, miten puistoissa ollaan, eletään ja käyttäydytään,
kertoo jotakin kaupungin sielusta ja olemuksesta. Ennen kaikkea se,
että nämä meidän keskeiset ja vanhat puistomme olisivat
mahdollisimman laajassa käytössä, on kaikkien intresseissä. Siksi
keskusteluun on liittynyt aika paljon lähtökohtia siitä, miten tämä ns.
öinen kurimuksellisuus saadaan jollakin lailla haltuun. Itse Lontoossa
aikoinaan asuneena en ollut järin ilahtunut siitä systeemistä, joka siellä
on vallalla, kun maa on yksityisen omistamana, että puistoihin pannaan
portit päälle, munalukko yöksi varustettuna. Kaikki tiedämme tämän
penalty-järjestelmän, että joka tätä rikkoo niin maksaa saman tien 80
puntaa sakkoa. Tämä kulttuuri ei kuulu helsinkiläiseen julkiseen tilaan,
vaan meillä nimenomaan yhteiset tilat tulee pitää avoimena ja hyvässä
kunnossa ja sillä tavalla, että niistä kaikki kaupunkilaiset voivat nauttia.
Siitä huolimatta tämä Sinebrychoffin puisto -keskustelu on eräänlainen
tällainen kulminaatiopiste, jonka kautta sopii nyt pohtia yhtäältä tietysti
sitä, miten tällaisen yhden casen kautta asukkaat ja taloyhtiöt voivat
vaikuttaa tilanteeseen, ja ennen kaikkea se, mikä tästä keskustelusta
on käynyt varsin hyvin selville, on se, että asukkaat, asukasyhdistykset,
taloyhtiöt edustajineen, parvekkeiden omistajat jne. ovat aika
voimattomia tässä tilanteessa. Tarvitaan siis eri tahojen yhteistyötä.
Helsingin kohdallahan tämä on toistamiseen tullut tämä siilojärjestelmä
ongelmaksi. Virastot toimivat ikään kuin vertikaalisesti, toisistaan
tietämättä lausuntoja annetaan tällaisissa tilanteissa. Byrokratiaa on
meillä aika paljon ilman todellista jalkautumista ja vuorovaikutusta.
Jälleen tämä ongelma, että vaikka kuunnellaan niin aina ei kuulla ja
tavallaan tämä ongelmien eskaloituminen ennen kuin siihen on ehditty
puuttua. Myös se, että tämä humalahakuinen käyttäytyminen, millä
nimellä sitä kutsummekaan, viime kesänä eskaloitui Sinebrychoffin
puistoon, sitä ennen Kaivopuistoon, sitä ennen Ruttopuistoon ja sitä
ennen jossakin muualla. Sama ilmiö voi siirtyä uusin variaatioin tuleviin
julkisiin tiloihin.
Näillä sanoilla esitänkin, että aloite palautetaan uudelleen
valmisteltavaksi siten, että kaupunginhallituksen esittämien
toimenpiteiden lisäksi otetaan käyttöön yleisen lautakunnan
lausunnossaan esittämät tekniset keinot. Näihin kuuluu kasvillisuuden
tarkastaminen, valaistuksen muuttaminen, liiketunnistimien
käyttöönotto, nurmialueen tehostettu hoito sekä tornin kunnostamisen
aloittaminen. Lisäksi lasten leikkipuiston aitaaminen, sekä nostetaan
puiston kulttuuristatusta jo ensi kesänä. Lisäksi velvoitetaan
rakennusvirastoa selvittämään yhteistyömahdollisuudet poliisin kanssa
vartiointiliikkeen käytöstä mallina Itäkeskuksen Tallinnanaukion
rauhoittaminen, sekä selvitetään mahdollisuutta muodostaa kevyt,
virkamiesvetoinen iskuryhmä, joka jalkautuu alueelle pohtimaan
vuorovaikutteisesti keinoja asukasyhdistyksen ja asianomaisten
taloyhtiöiden edustajien kanssa. Tämän palautusesityksen
valmistelussa on käytetty yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja
Niemisen laajaa asiantuntemusta. Näillä sanoilla toivon tukea
palautukselle.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kylläpä Laura sai iloiseksi tuossa viime sanoilla, kiitos Laura. Näin
itäsuomalaisen Ruokolahden Imatran kielialueelta olevana en pysty
lausumaan niin hienosti tuon puiston nimeä, joten puhun Koffin
puistosta. Lautakuntamme on asiaan paneutunut hyvin perusteellisesti
myöskin tuon lausunnon jälkeen viime viikon, toissa viikon
kokouksissa, selvittänyt rakennusviraston kanssa
toimenpidemahdollisuuksia. Nyt palautusesityksessä esitetyt
toimenpiteet ovat kaikki toteuttamiskelpoisia. Ongelma on nimittäin
kestämätön tuolla puistossa. Itse olen siihen tarkoin perehtynyt kolmen
Koffin puistoa käyttävän pojan isänä viime kesänä. Tiedän, mistä on
kyse. Olen katsonut myöskin nyt asukasyhdistysten videot. Kannatan
lämpimästi Laura Kolben pontta, erinomainen, siis palautusesitystä.
Kiitoksia.
Puheenjohtaja.
Lain säätäjä on pitänyt kotirauhaa niin tärkeänä, että on ottanut
perustuslain 10 §:ään säännöksen kotirauhan turvaamisesta.
Kaupungissa asuvat ihmiset ovat luonnollisesti tottuneet tinkimään siitä
puolin ja toisin, naapureiden kanssa tehdään remonttia ja pidetään
juhlia. Tänään puhumme kuitenkin tilanteesta Koffin puistossa, jossa
on muutamana viime vuonna vietetty vappua 5 kuukautta vuodessa.
Miten tämä puisto eroaa muista helsinkiläisistä puistoista? Tässähän
puhuttiin siitä, että nuoret ehkä siirtyvät jonnekin muualle. Täytyy
kuitenkin muistaa, että tämä on se puisto, missä asutaan aivan
vieressä, ihmisten parvekkeet ovat aivan siinä puiston tasolla, olen itse
käynyt siellä katsomassa. Ja sinne oikeasti tullaan sisään.
Eli sillä tavalla tämä eroaa, ja siinä mielessä se ansaitsee ihan oman
huomionsa. Itselleni olisi sopinut kyllä aivan hyvin aitaaminenkin. Olen
asunut Keski-Euroopassa, missä puistot ovat yöaikaan kiinni ja se ei
tahtia sen kummemmin haittaa niiden puistojen käytössä. Mutta olen
valmis tukemaan Laura Kolben aloitetta, koska olen ymmärtänyt, että
tämä aitaaminen ei laajemmin sitten kannatusta saa. Leikkipuiston
aitaaminen sinänsä on hyvä asia. Tämä tilanne on nyt kohtuuton, ja
toivon oikeasti, että saadaan tässä hyvä päätös eli palautusehdotus,
sitä kannatetaan ja se hyväksytään.
Kiitoksia.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minä en nyt kyllä kannata Laura Kolben palautusesitystä. Ihan alun
perin otin puheenvuoron tehdäkseni toivomusponnen, mutta tässä
palautuskeskustelussa niitä ei kai kannata tehdä. Mutta kommentoin
nyt tätä palautusta sitten, kun tilaisuus on.
Ensinnäkin yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Nieminen kertoi,
että yleisten töiden lautakunnassa asiaa on kovasti käsitelty ja että
lautakunta olisi jollain tavoin näiden keinojen kannalla. Lautakunta ei
nyt välttämättä aivan yksimielisesti näidenkään keinojen kannalla ole.
Luulen, että meidän kannattaisi nyt luottaa niihin toimiin, mitä tähän
mennessä ollaan tehty. Poliisi on valvonut aluetta viime kesän jäljiltä
huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, ja on todennäköistä, että jo
pelkästään poliisin läsnäolo rauhoittaa nuoria, jotka siellä ehdottomasti
liikaa alkoholia käyttävät.
Siirrän puheenvuoron seuraavalle puhujalle.
Tack, ordförande. Arvoisat valtuutetut.
Jag understöder ledamoten Kolbes förslag att återremittera ärendet till
ny behandling. Det att ordförande, allmänna arbeten också understöder
den här remissen gör det lätt för den som också bor i den här delen av
stan, och många gånger har sett hur parken ser ut på mornarna, efter
de här veckosluten. Här handlar det alltså inte om det att man skulle
förbjuda festande fram till klockan 10 eller 12. Det handlar ju alltså om
att människor skall kunna bo och leva i en park, i bostäder som vi
nyligen har producerat och som ligger alldeles för nära markytan för att
människor skall kunna leva om på det sättet som man tyvärr i Finland
eller hos oss tenderar att göra det. När man använder människors
balkong som pissoar och väcker folk klockan 5 på morgonen, då tycker
jag att vi som fullmäktigeledamöter här i den här stan har ett ansvar
mot invånarna.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tälle asialle on tehtävä jotain. Siellä
asuu parituhatta kaupunkilaista ja veronmaksajaa, joilla on oikeus
nukkumiseen, vaikka asuvat puiston laidalla esim. kello 10:n jälkeen. Ei
siellä kukaan ole vaatimassa, ettei ketään saa tulla sinne puistoon,
mutta mielestäni myös leikkipuistojen rauhoittaminen ihmisten
tarpeiden teolta on kyllä erittäin tärkeä asia. Toivon todella, että tämä
menee palautukseen ja että aidosti ryhdytään toimiin.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Itse asun siinä aivan puiston nurkalla ja tiedän tämän tilanteen ja nämä
ongelmat ja ymmärrän, että ne ihmiset, joilla on tosiaan ikkunat ja
parvekkeet sinne puistoon päin, kokevat tämän sietämättömäksi. Aivan
niin kuin Pia Pakarinen sanoi, tämä puisto eroaa muista puistoista, että
siinä on ne parvekkeet ja ikkunat ihan kiinni tässä.
Mutta sitten, mitä tulee tähän palautusehdotukseen, minusta tässä on
vähän turhan yksityiskohtaisesti määritelty näitä keinoja. Itsellä on ihan
se omakohtainen kokemus siitä ensinnäkin, että mielestäni kaupunki
on puuttunut tähän aiheeseen. Esim. Jussi Pajunen on tavannut
meidän taloyhtiömme ihmisiä ja keskustellut tästä asiasta ja on käyty
ratkaisuehdotuksia läpi. Poliisi on lisännyt partiointia siellä viime
kesänä, ja omakohtainen kokemukseni on se, että viime syksynä
koulujen alkamisviikonloppuna, joka on ollut se kaikkein suurin
hulinaviikonloppu, niin siellä oli jo huomattavan rauhallista. Minulla on
se kokemus, että nuoriso on jo siirtymässä sieltä muualle tämän
tehostetun valvonnan takia. Se on tietysti sitten ihan eri asia, että onko
ylipäänsä, pitääkö puuttua tähän, että nuoriso juo niin paljon puistoissa.
Mutta siihen ei sitten auta nämä, että tähän yhteen puistoon laitetaan
liiketunnistimia ja näin.
Haluaisin lähettää siis vahvan viestin, että me haluamme puuttua tähän
ja otamme tämän tosissamme, mutta minulla on se fiilis, että tähän on
jo puututtu, on otettu tosissaan. En ole ihan varma näistä jokaisesta
keinosta, joita tässä on nyt listattu. Luottaisin myös tässä virkamiesten
harkintakykyyn, että mitä kannattaa tehdä ja seurata tätä tilannetta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Oikeastaan yhdyn valtuutettu Ville Ylikahrin puheenvuoroon siinä, että
tämän palautuksen tärkeimpänä viestinä on se, että valtuutetut ovat
kuunnelleet asukkaiden ihan oikeutetut huolet, ja tilanne on
Sinebrychoffin puiston ympärillä juuri niin kuin täällä on kuvattu. Tämän
palautuksen tarkoituksena on korostaa sitä, että kaupunki ei tule
sallimaan sitä, että puistojen virkistyskäyttö muuttuu niin, että niistä
tulee yleisiä juomapaikkoja, jotka toimivat asukkaita häiritsevästi.
Kun nyt näin yksityiskohtaisia ohjeita annetaan yhden puiston osalta,
niin toivoisin, että samalla myös yleisten töiden lautakunnassa
pohdittaisiin vähän myös muiden puistojen kohtaloa. Toivoisin ainakin
itse, että Tokoinlahden rannalla, jossa palolaitos käy melkein joka päivä
onkimassa yhden pudonneen ihmisen sieltä lahdesta, niin katsottaisiin
samalla tavalla vähäsen sen puiston meininkiä, koska minusta se on
kyllä aivan turhaa palolaitoksen resurssien käyttöä, että ihmisiä
joudutaan sieltä lahdesta onkimaan pelkästään sen takia, että puiston
käyttö on sellaista mitä se kesäpäivinä on sillä alueella. Toivoisin, että
lautakunnan puheenjohtaja myös laajentaisi vähän näkökulmaansa
muuallekin.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tämä puistoasia on hyvin tärkeä, ja ymmärrän hyvin, että se
rauhattomuus, mikä on kesällä ollut puistossa, häiritsee asukkaita, ja
sellaista ei saa tapahtua. Mutta Punavuoriseurasta otettiin yhteyttä ja
he kertoivat, että kun ongelmia ilmeni, niin alueen asukkaat yhdistivät
voimansa ja ryhtyivät partioimaan ja organisoivat erilaista toimintaa. He
kokivat, että tällä yhteisellä työllä oman puiston puolesta he olivat
saaneet rauhoitettua sen tilanteen, ja se työ on nyt tavallaan jäämässä
syrjään. Toivoisin, että kun tämä aloite palautetaan ja ryhdytään
laatimaan uusia ratkaisuja, niin huomioidaan myös Punavuoriseuran
työ ja ponnistelut oman puistonsa ja oman kotialueensa puolesta ja
lähdetään sitä kautta etsimään ratkaisuja, joita voidaan ehkä monistaa
myös muille alueille täällä Helsingissä.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Erityiset kiitokset valtuutetut Kolbelle ja Niemiselle tässä puistoasiassa.
Palaan takaisin vuoteen 2009, jolloin kaupunginvaltuuston
kokouksessa 3.6. perussuomalaisten valtuutettu Nina Huru 9 muun
valtuutetun kanssa jätti aloitteen puistovahtien palkkaamisesta. Se ei
mennyt läpi, se ei saanut kannatusta, mutta onneksi tilanne on mennyt
pahemmaksi ja nyt me olemme Kolben voimin yrittämässä uudelleen.
Mutta toivon, että aitaamiseen ei päädyttäisi, sillä kaupungin imagonkin
kannalta avoin tila on aina parempi. Tietysti sitäkin voi miettiä, millä
tavalla tätä puistoa mainostetaan, mutta joka tapauksessa kannatan
tätä palautusehdotusta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Olen palautuksen kannalla vaikka olen kyllä ihan samalla mielellä kuin
Ylikahri siitä, että hiukan tarpeettoman yksityiskohtainen tämä
palautusehdotus on. Me emme kauheasti tykkää valvontakameroista
emmekä varsinkaan, eikä tässä aitaa mainitakaan, sellainen ei
puistoon kuulu. Itse olin edellisellä kaudella yleisten töiden lautakunnan
jäsen ja käytiinpä siivoamassakin yhtenä lauantai-aamuna se, että on
nähty, mikä on tilanne. Sama tilannehan tuolla on keskustassa
jotakuinkin joka viikonloppu, kun vähän edes sulaa on. Saattaapa olla,
että kun Finlandiapuisto, ja toivottavasti Finlandiapuisto valmistuu, niin
tällainen puistoelämä siirtyisi sinne. Sinne mahtuu enemmän ääntä
tuohon Musiikkitalon ympäristöön. Tietenkään tuollaista huonoa
käytöstä eikä roskaamista toivo minnekään.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
? toimenpiteisiin, mutta tässä perusteluissa mm. sanotaan, että tämä
häiriökäyttäytyminen, sen valvonta paitsi että se kuuluu poliisille, niin
myöskin tässä todetaan, että vartiopalvelujen osto puistoihin edellyttää
poliisin lupaa. So? Jos se edellyttää poliisin lupaa, niin eikö sitä voisi
sitten hankkia sitä poliisin lupaa?
Kannatan tätä palautusta mutta toivoisin, että näitä toimenpiteitä, mitä
tässä palautusehdotuksessa oli ehdotettu, ei välttämättä mitenkään
orjallisesti noudateta vain tässä puistossa vaan koitetaan vielä kehittää
myös tämän vartioinnin kannalta jotain järjestelmää. Minä edelleen
peräänkuulutan sitä, mistä tuossa budjettipuheenvuorossakin puhuin,
eli että voisimme käyttää näitä vartijan koulutuksen saaneita
työvoimatoimistossa olevia, jotka voitaisiin ottaa vaikka vain kesätöihin
ja vaikka todella tällä palkkatuella, että me saisimme heidät nopeasti
rekrytoitua. Ja toisaalta, jos olen ymmärtänyt, niin Palmia itse on myös
ottanut vartiointitehtäviä hoitoonsa. Olenko tässä oikeassa?
Kiitos.
Niin, arvoisa puheenjohtaja.
Sitä minä vaan, että saako tämän jälkeen sitten Koffin puistossa ottaa
yhtään Koffia?
Arvoisa puheenjohtaja.
Muutama kommentti. Lautakunnan lausunto on yksimielinen, tehty
yhdessä rakennusviraston kanssa. Kun tehtävänä on puistojen
toimeenpano, siksi se on myös yksiselitteinen niiltä osin, koska me
toteutamme puistoja tuolla tavoin. Siksi se on ehkä tässä tilanteessa
hieman terävän oloinen, mutta ne ovat toimenpiteitä, mitkä ovat
toimeenpantavissa, siksi ne on siihen listattu.
Punavuoriseura on mukana tuossa Kolben hienossa aloitteessa,
asukasyhteistyö on siellä mainittu. Tunnen hyvin sen puolen siellä.
Vartiointi ei ole mahdollista ilman poliisia, mutta tästä meillä on hyvä
esimerkki Tallinnanaukio, missä yhteistyö on toteutettu, ja tässä onkin
aloitteessa tai palautusesityksessä sisällä se, että käynnistetään
selvitystyö, voidaanko vartiointiliikkeen ja poliisin yhteistyötä tehostaa
täällä alueella tai yhteistyötä ottaa käyttöön. Se on tuossa sisällä.
Kiitoksia.
Puheenjohtaja.
Minusta valtuutettu Ville Ylikahri puhui erittäin viisaasti tästä asiasta, ja
olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että tilannetta asukkaiden
kannalta on syytä parantaa. En kuitenkaan voi kannattaa tätä
palautusesitystä. Syy on se, että palautuksessa ehdotetaan
virkamiesvetoista iskuryhmää puistoon. En vain yksinkertaisesti voi
kannattaa näitä kaupungin omia poliisivoimia, enkä haluaisi nähdä
esim. kaupunginjohtaja Pajusta ja apulaiskaupunginjohtaja Sauria siellä
virkamiesvetoisen iskuryhmän johdossa. Pidän sitä kyllä kaikkinensa
täysin ylimitoitettuna toimenpiteenä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tässä valtuutettu Ylikahri viittasi siihen, että asia on hoidossa, kun
kaupunginjohtaja Pajunen on tavattu. Eivät ihmiset kuuntelemista
halua, vaan he haluavat nukkua yönsä rauhassa. Mitä se pyhittää, että
annetaan jotain signaaleja, että kuunnellaan, jos ei mitään tapahdu?
Kyllä siellä puistossa varmasti nyt talvella on rauhallista, mutta tärkeää
on antaa heti keväällä sellainen signaali, että sinne ei kannata mennä
örveltämään. Ylipäänsä tässä kun on puhuttu tästä siivoamisesta
puistoissa, niin joskus olisi ehkä hyvä keskustella siitä, että miksi me
sallimme sen, että näitä puistoja joudutaan viikonloppujen jälkeen ja
tässä Koffin puiston tapauksessa ihan viikollakin siivoamaan aamuisin,
että sinne pystyy enää lapsiryhmä menemään. Aikamoinen ongelma on
kyseessä, joten toivon tosiaan, että tämä palautus nyt hyväksytään.
Kiitoksia.
Puheenjohtaja.
? palautteesta, josta oikeastaan aika monet kuvaukset vastaavat tätä
toivelistaa, joka tässä on. Tämä sana ”iskuryhmä” tietysti meidän
agenttielokuvien ja -sarjafilmien aikana vie ajatukset ehkä vähän
järeämpään ryhmään kuin kysymys on. Taustalla on ehkä tämä huoli,
joka asukkailla oli, ja tietysti asukkaiden itsensä tekemät aika
dramaattisetkin toimenpiteet, nämä valitukset oikeuskanslerille ja mitä
kaikkia siinä oli hyvin jykeviä toimia, jotka viittaavat ehkä sellaiseen
turhautumiseen ja tilanteen pattiutumiseen tavalla, joka ei ole kauhean
sympaattista eikä suotavaakaan tämänkaltaisen kysymyksen ollessa
esillä. Iskuryhmä viittasi lähinnä siihen, että me saisimme fiksusti
toimivia virkamiehiä, jotka todella lähtevät, kuten kaupunginjohtaja on
mallin hienosti näyttänyt, paikan päälle kuuntelemaan, keskustelemaan
ja ottamaan ennen kaikkea vakavasti tämän tilanteen. Siitä on
kysymys.
Kiitos, puheenjohtaja.
Seuraava perustuu siis omaan kokemukseeni 34-vuotiaana
helsinkiläisenä. Milloin Koffin puistosta tuli levoton? Sen jälkeen, kun
siellä viimeksi tehtiin kasvojenkohotus eli tämä viimeisin remontti,
missä aidattiin, kunnostettiin ja poistettiin luonnollisia sosiaalisia
paikkoja. Samalla se sosiaalinen porukka ? sosiaalinen kontrolli ? .
Sen jälkeen ne levottomuudet alkoivat syntyä. Sen takia en usko, että
uusilla aidoilla saadaan rauhaa aikaiseksi. Minä en ainakaan halua
vartijoita enkä valvontakameroita mihinkään puistoihin. En minä oikein
ymmärrä, kuka siellä sitten enää haluaa olla. Onko se sitten enää
puisto? Mitä me siellä sitten teemme?
Moni mainitsi Tallinnanaukion. Jos siellä on käynyt, tietää, että kaikki
ovat siirtyneet Stoan sillan toiselle puolelle sinne vanhalle Puotilan
ostarille. En minä tiedä onko sekään ratkaisu, että ollaan sitten toisten
ihmisten ikkunan alla. Ehkä pitäisi miettiä sitä, että minkä takia teinit
istuvat kylmälläkin puistossa dokaamassa. Voiko siihen olla syy, että ei
ole mitään viihtyisämpiä, parempia paikkoja, missä viettää sitä vapaa-
aikaa niin kuin he itse haluavat sen tehdä?
Valtuutettu Vikstedt mainitsi Finlandiapuiston kehittämisen tällaiseen
tarkoitukseen. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä. Se
kansalaispuisto, mitä sinne suunnitellaan, on muutenkin surullinen
esimerkki kansalaistorista, ja ehkä tällaiset asiat voisivat antaa pontta,
että sinne tuotaisiin sellaista toimintaa, joka saattaisi nuoria houkuttaa
ja saada heidät tällaisille paikoille, missä valvontakin voisi olla aivan
erilaista.
Kiitos, puheenjohtaja.
Itse asun Vinkkipisteen vieressä Kallion sosiaaliaseman naapurissa, ja
minun lapseni leikkii kesäisin päivittäin Tokoinrannan leikkipuistossa.
Minä en ainakaan missään nimessä Tokoinrantaan haluaisi mitään
iskujoukkoja. Mielestäni on aika huolestuttavaa se, miten helposti
näissä meidän kaikkien lukemissa viesteissä valtuutetut ovat valmiita
rajoittamaan meidän yhteistä julkista tilaamme ja kaupunkilaisten
vapautta käyttää meidän yhteisiä puistojamme. On ihan selvää, että
asukkaiden huoli on otettava vakavissaan, mutta ainakin ne viestit, mitä
minä olen saanut, ovat kyllä kertoneet siitä, että nämä jo tehdyt toimet
ovat auttaneet, ja mielestäni meidän pitäisi nyt rauhoittua ja katsoa,
että miten se ensi kesä lähtee liikkeelle.
Olen itsekin viettänyt paljon aikaa Koffin puistossa, olen viettänyt paljon
aikaa kesäisin muuallakin Helsingissä. Nuorilla on tapana vaihtaa
paikkaa, ja ei siellä hirveästi tarvitse ankeuttaa niiden nuorten oloja,
mikä nyt on jo tehty, että ne ensi kesänä päättävätkin hengata jossain
muualla.
Kiitos.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
_____________________ _____________________
Minerva Krohn Tiina Teppo
puheenjohtaja päätösvalmisteluyksikön päällikkö
ordförande chef beslutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
_____________________ _____________________
Pia Pakarinen Kauko Koskinen
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
