HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
1 – 2011
Kokousaika: 19.1.2011 klo 18.00 – 20.39
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
1 – 2011
Mötestid: 19.1.2011 kl 18.00 – 20.39
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
3 §.....................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
Valtuutettu Räty...............................................................................................................................
4 §.....................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4.....................................................................................................................
KYSELYTUNTI................................................................................................................................
Kysymys 3........................................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka........................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen......................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Sarkomaa...................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Koulumies...................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Pelkonen.....................................................................................................................
Valtuutettu Valtonen......................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Kanerva......................................................................................................................
Valtuutettu Hellström....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Modig..........................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................
6 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 6...................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Lehtipuu......................................................................................................................
8 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 8...................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
9 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 9...................................................................................................................
Valtuutettu Räty.............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Modig..........................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Moisio..........................................................................................................................
Valtuutettu Rauhamäki.................................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Valtuutettu Vesikansa...................................................................................................................
Ledamoten Wallgren.....................................................................................................................
Valtuutettu Pajamäki.....................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Valtuutettu Räty.............................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Vuorela.......................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
10 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 10.................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Esitän valtuuston puheenjohtajaksi Minerva Krohn, ensimmäiseksi
varapuheenjohtajaksi Harry Bogomoloff, toiseksi varapuheenjohtajaksi
Rakel Hiltunen.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Helsinkiläisten liikkumista ja kaupungin liikennettä ovat koetelleet
mittavat lumisateet ja vaihteleva lämpötila. Uskon, että kaupunki on
yrittänyt tehdä parhaansa vaihtelevien sääolosuhteiden selättämisessä.
Valtuuston on kuitenkin hyvä kuulla suoraan apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Saurilta selvitys ”lumisodasta”, jota on uutisoitu taajaan tahtiin,
jopa ulkomaita myöten.
Kysynkin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilta, että mikä hänen
näkemyksensä on seuraavista asioista:
Miten laajasti kaupungissa on kyetty pitämään kadut aurattuina?
Miten rajallisen kaluston puitteissa on priorisoitu? Onko jotain alueita
jäänyt kokonaan hoitamatta? Miten voi arvioida auraus- ja muun
kunnossapitokaluston riittävyyttä, jos jatkossakin olemme vastaavassa
tilanteessa esimerkiksi ensi talvena?
Kaupunki on päättänyt hoitaa osan kiinteistöyhtiöille kuuluvista
lumitöistä. Miten jatkossa käytäntö on tarkoitus yhtenäistää nyt
saatujen kokemusten pohjalta sekä ottaen huomioon Etu-Töölössä
olevan kokeilun? On järkevää laatia selkeät pelisäännöt. Eikö kaupunki
joudu nyt helposti napit vastakkain kiinteistöyhtiöiden kanssa
kantakaupungissa lumitöiden kustannusten jakamisessa?
Mitä kokemuksia kaupungin tietoon on tullut liikuntaesteisten
selviytymisestä tässä tilanteessa?
Kiitoksia.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vastauksena valtuutettu Sirpa Puhakan kysymykseen totean
kunnioittavasti seuraavaa:
Kadun kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu osaksi kaupungille ja osaksi
tontin omistajille. Esikaupunkialueella kaupunki on ottanut tontin
omistajien kadunpitovelvoitteet hoidettavakseen hoitomaksua vastaan.
Kantakaupungissa tontin omistajalle kuuluu jalkakäytävän ja kohdalla
olevien joukkoliikennepysäkkien talvihoito ja jalkakäytävän reunaan
auratun lumen pois kuljetus.
Katujen ylläpitoluokitus on kolmiportainen: Ensimmäisessä luokassa
ovat pääkadut ja tärkeimmät joukkoliikennekadut. Toisessa luokassa
ovat muut joukkoliikennekadut ja runsasliikenteiset kokoojakadut ja
kolmannessa muut liikenteellisesti vähäisemmät kokoojakadut ja
asuntokadut. Kullekin luokalle on määritelty kunnostustöiden laatu- ja
työn kestovaatimukset.
Pakkas- ja lumikausi alkoi loppuvuonna 2010 noin kuukautta aiemmin
kuin edellisenä talvena. Ennen joulua lunta oli satanut noin 60 cm, mikä
on enemmän kuin viime vuosien koko talven lumikertymä. Pääkadut ja
joukkoliikennekadut on pystytty pitämään liikenteellisesti tyydyttävässä
kunnossa siten, että kaupunginvaltuuston rakennusvirastolle asettama
sitova tavoite työmatkaliikenteen turvaavasta katujen talvihoidosta on
pääosin täyttynyt. Asuntokatuja sen sijaan ei ole saatu pidettyä kaikilta
osin liikennettä tyydyttävässä ja asetettujen laatuvaatimusten
mukaisessa kunnossa.
Suurin osa auraus- ja muusta kalustosta on ollut pää- ja
joukkoliikennekatujen kunnostuksessa. Etenkin asuntokaduilla lumi on
päässyt pakkautumaan polanteiksi. Kadunvarsiin kertynyt lumi on
kaventanut ajoratoja yksikaistaisiksi ajouriksi. Jalkakäytävien ja
pyöräteiden osalta pääväylät on pääosin saatu pidettyä tyydyttävässä
kunnossa.
Täysin esteettömän liikkumisympäristön ylläpito vallitsevissa
talviolosuhteissa ei ole mahdollista. Talvitasoista esteettömyyttä
ylläpidetään kuitenkin erityisesti sairaaloiden, terveysasemien sekä
vanhain- ja päiväkotien lähiympäristöissä.
Katujen priorisointi talvihoidossa sekä henkilö-, työkone- ja
kuljetusresurssien mitoitus toimii vähälumisina vuosina hyvin. Tämän
talven erittäin runsaassa lumisateessa resurssit eivät ole riittäneet.
Lumen auraus- ja poiskuljetustarve on jatkuvaa koko katuverkolla, ja
toistuvissa lumisateissa resursseja on jouduttu siirtämään pääkaduille
asuntokatujen hoidon kustannuksilla.
Kone- ja kuljetuskalustoa on loppuvuonna 2010 lisätty noin 20 %, mutta
sekään ei ole auttanut tyydyttävän laatutason saavuttamisessa
nimenomaan asuntokaduilla. Kaluston lisääminen ei kuitenkaan lisäisi
kunnossapidon suoritustasoa vastaavasti, koska lisäresursseille ei ole
osoitettavissa tarvittavaa työnjohtoa. Staran työnjohtoresurssit ovat
olleet täysin käytössä. Työnjohdon työaikalaissa sallitut ylityöt ovat
tulleet kokonaan käytetyksi. Toisaalta lumitilanne ei vielä täytä
hätätyölle asetettuja kriteereitä, eivätkä poikkeukselliset ylityöjärjestelyt
ole mahdollisia.
Lumen kuljettaminen vaatii enemmän koneresursseja kuin auraaminen
kadun varteen. Keväällä 2010 lunta kuljetettiin noin 210 000
autokuormallista ja marras-joulukuussa noin 100 000 autokuormallista.
Keskimääräisenä vuonna lunta on kuljetettu noin 45 000 kuormaa.
Lumen kuljetusta oli siten vuonna 2010 lähes kuusinkertaisesti
tavanomaiseen vuoteen verrattuna.
Käynnistin 13. joulukuuta ”Operaatio lumisodaksi” sittemmin ristityt
erityistoimet poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. ”Operaatio lumisodan”
tehostetussa lumenpoistossa kaupunki siirsi pysäköidyt ajoneuvot
ilman ennakkovaroitusta, puhdisti kadun lumesta ja kuljetti lumen pois.
Toreja otettiin tilapäisesti asukaspysäköintikäyttöön. Virallisten 8 lumen
vastaanottopaikan lisäksi on otettu käyttöön yli 20 varapaikkaa.
Vaikka kaupunki on hoitanut osan kantakaupungin tontin omistajien
tehtävistä, ei tästä aiheutuneita kustannuksia, jotka olivat joulukuussa
2010 noin 600 000 euroa, todennäköisesti voida jälkikäteen periä.
Tehostetusta lumenpoistosta saavutetut hyödyt, kuten
kunnossapitotyön nopeutuminen, joukkoliikenteen vähäisemmät häiriöt
jne., ovat todennäköisesti kuitenkin olleet suuremmat kuin kaupungille
aiheutuneet kustannukset.
Kaupunginjohtajan asettama kadunpidon kehittämisen työryhmä, jonka
puheenjohtaja olen ja jonka raportti valmistuu – jos sanonta sallitaan –
näillä lumilla, tarkastelee parhaillaan erilaisia vaihtoehtoja kadun
kunnossa- ja puhtaanapidon kehittämiseksi. Jatkossa runsaslumisiin
talviin on varauduttava mm. talvikunnossapidon työjärjestelmiä ja -
menetelmiä kehittämällä sekä muilla toimilla.
Paikalla ovat kaupungininsinööri Raimo Saarinen ja virkaa tekevä katu-
ja puisto-osaston päällikkö Osmo Torvinen, jotka varmasti voivat
vastata yksityiskohtaisiin kysymyksiinne tässä kyselytunnin jälkeenkin.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiitoksia apulaiskaupunginjohtajalle selvityksestä. Haluan painottaa
ihan samaa asiaa, minkä apulaiskaupunginjohtaja nosti, eli
asuinkatujen kunto. Siitä on tullut useita yhteydenottoja, ja siellä on
hätä ollut ensinnäkin liikkumaan pääsemisestä. Meillä on paljon
sellaisia ihmisiä, jotka nyt eivät ole suoraan liikuntaesteisiä mutta
liikkuminen on rajallista, niin tämä on ollut yksi huoli. Toinen iso huoli
on ollut ihan hätäajoneuvojen kulun mahdollistaminen, ja tämä on
huolestuttanut, että mikäli tulee sellaisia hätätilanteita, niin miten näillä
asuinkaduilla ylipäänsä päästään liikkumaan. Eli tämä on ollut hyvin iso
huoli.
Haluan painottaa vielä tätä, että tässähän tuli esille, että on olemassa
kunnossapitotyöryhmä, josta on tulossa kehittämissuunnitelmia, niin
täytyy miettiä edelleen vielä valmiussuunnittelua siihen, että nämä
epävakaat ja hyvin muuntuvat säät jatkuvat, eli joudutaan varautumaan
hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tällä viikolla esimerkiksi on ollut
pakkasta ja on satanut vettä ja on ollut plussan puolella ja satanut
räntää, eli on myös hyvin erilaisia sääolosuhteita, jotka vaikeuttavat
selkeästi kaupungilla liikkumista. Se, mihin pitää panostaa, on
joukkoliikenteen esteetön kulku. Eli silloin kyllä varmasti toissijaiseksi
tulee jättää henkilöautoliikenne ja panostaa sitten, että
joukkoliikennekulku on esteetöntä. Eli tämä on erinomaisen tärkeää.
Tässä oli hyvin tässä apulaiskaupunginjohtajan puheenvuorossa tämä
esteettömyys, että yritetään turvata ?.
Kiitos, puheenjohtaja.
Laajennan hiukan tätä erinomaista valtuutettu Puhakan kysymystä.
Lumenkaatoa mereenhän ei ole kielletty laissa, eikä sitä ole kielletty
erikseen Helsingissä, vaikka monissa muissa kunnissa on. Siteeraan
15.12.2009 annettua ympäristölautakunnan lausuntoa
kaupunginhallitukselle. Siinä todetaan, että ”hiekka ja pöly muuttavat
lumen likaisen näköiseksi lumien alkaessa sulaa. Merikaatopaikoilla
lumen joukossa olevat roskat pääsevät leviämään rannoille.
Ympäristökeskus pitääkin roskautumista pahimpana ongelmana
lumenkaadossa mereen. Siitä syystä se on suositellut uusien lumien
vastaanottopaikkojen perustamista maalle.”
Lopussa todetaan tässä lausunnossa, että ”ympäristölautakunta pitää
tarkoituksenmukaisena, että hallitsemattomasta lumenkaadosta
mereen luovutaan.” Nyt tällaista mereen kaatoa kuitenkin tapahtuu
esim. Munkkiniemen uimarannan välittömässä läheisyydessä.
Rakennusvirasto oli tiedustellut Helsingin kaupungin
ympäristökeskuksen kantaa tämän Munkkiniemen tilapäispaikan osalta
ja saanut sellaisen vastauksen, että paikka ei ole hyvä. Eli tämä on
todellakin ihan Munkkiniemen uimarannan välittömässä läheisyydessä,
ja on vaan keväällä nähtävissä, miten roskainen se siinä vaiheessa on.
Tässä myös ympäristökeskus on esittänyt mielipiteenään, että
lumenjättöpaikan pitäisi olla merialueella, jossa vesi on syvää ja sen
tulee vaihtua. Nyt sitten kaivuri kun on ollut siellä ruoppaamassa
aluetta, se on oikeastaan ruopannut merenpohjaa, kun merenpohjasta
on lisätty pinta-alaa lumenjättöpaikan suurentamiseksi. Ja kyllä pidän
tätä erittäin huonona toimintatapana. Ymmärrän ongelmat, mitkä tämän
lumen pois viemisessä ovat, mutta myöskään ei voi olla lopputuloksena
se, että muutetaan joku alue täysin uimakelvottomaksi, joka normaalisti
toimii uimarantana.
Arvoisa puheenjohtaja.
Lauttasaaressa kaupunki on ottanut vastuun kaduista ja
jalkakäytävistä. Tämän vastuun kaupunki on ulkoistanut RTA Virtaselle.
Hommahan ei hoidu.
Lumi ja liukkaus ovat tehneet tilanteesta niin epätoivoisen, että sitä voi
jokainen käydä katsomassa Töölön tapaturma-asemalla, kun katsoo
luunmurtumissaan kipsausta odottavien määrää. Bussikadulla
Gyldenintiellä – se kuuluu tähän Saurin mainitsemaan ihan
ykkösluokkaan – siellä koko joulukuun ajan kaikki jalkakäytävät olivat
auraamatta. Tarkoitti, että bussien seassa kuljettiin sekä
lastenvaunuilla että jalan. Pelastustiet pihoilta aurataan toistuvasti
umpeen, niin että erikseen kulkee katu, erikseen jalkakäytäväaura, ja
sitten taloyhtiöt aukaisevat nämä pelastustiet. Tiedän, että olet Pekka
saanut useita viestejä tästä ja kirjeitä uhkaavista tilanteista
ambulanssin jäätyä pääsemättä taloon.
Asuntokadut on tietysti jätetty odottamaan kevättä. Palvelulinjan auto
juuttui tässä hiljattain tielle, ja sitten yksityinen autoilija vei matkustajat
eteenpäin. Totta kai meillä omatoimisuus edelleen toimii. Ongelma on
talvikunnossapidon suunnittelussa ja työnjohdossa. Ehdotan
rakennusvirastolle käyntiä Lauttasaaressa ja sitten päätöstä
urakoitsijan vaihtamiseen töiden laiminlyönnin vuoksi.
Ko. yrityksessä, mistä urakoitsija tulee, puhelut menevät aina ja
jatkuvasti vain vastaajaan. Ainoa, johon saa jonkun yhteyden, on se,
kun valtuutettu lähettää kirjeen Pekka Saurille.
Tack, ordförande.
Tack till Sirpa Puhakka för den här kanske viktigaste frågan under de
senaste månaderna. Tack också till alla dem som har kämpat för att
lösa det här. Pekka Sauri, biträdande stadsdirektören har tagit till
lovvärda och goda åtgärder vad gäller till exempel att tillåta parkering
på torg. Det var en bra sak, speciellt för den trånga innerstaden där det
har fallit mycket snö.
Mielestäni tämä tilanne on ollut sen verran vaikea, ja tiettyinä päivinä
ehkä myös poikkeustilan julistaminen, jonkinasteisen poikkeustilan
julistaminen, on voitava tulevaisuudessa ottaa käyttöön, mikäli näin
valtavasti lunta ja näin isot ongelmat liikkumisen suhteen. Nyt
keskikaupungilla, kantakaupungissa, on mielestäni kyllä voinut
huomata, kun valtuutettu Urho tässä vieressä kertoi Lauttasaaren
tilanteesta, niin onneksi meillä kantakaupungissa ovat ainakin yksityiset
taloyhtiöt vastuussa jalkakäytävistä ja siitä, että esim. parkkipaikoista
viedään lumet pois. Nyt on selkeästi huomattavista, että missä valtio tai
kaupunki on vastuussa lumen pois kuljettamisesta, niin siellä ei kyllä
ole montaa kuormaa liikkunut.
Tietysti ymmärrämme sen, että tähän ei ole ollut resursseja. Olenkin
muistuttanut ihmisiä siitä, että jos 10 talonmiestä tekee työt samaan
aikaan kello 7:n ja 8:n välillä, niin se teho on huomattavasti parempi
kuin jos yksi tekee sen 10 tunnissa. Meidän pitää miettiä tätä
kaupungin työnjakoa uudelleen ja esikaupunkialueella olla valmis myös
siihen, että palautamme vastuun jalkakäytävistä sinne taloyhtiöille, ja
kaupunki, joka ei pysty hoitamaan tätä, vetäytyy sieltä
esikaupunkialueelta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
On tietenkin ymmärrettävää, että näin runsaslumisena talvena lunta on
myös siellä, missä ei pitäisi. Mutta on myös ymmärrettävää, että
kaupunkilaiset odottavat ja heillä on lupa odottaa sitä, että lumityöt on
kohtuudella tehty. Kyllä kun tätä keskustelua on käyty ja tilannetta
seurattu, niin on tärkeää myöntää – ja kaikki me tiedämme täällä – että
kyse ei ole pelkästään resursseista, vaan meidän on katsottava
kokonaisuudessaan se työnjako, joka näissä lumitöissä on,
organisointi, suunnittelu ja johtaminen. Hyvä, että tässä on se
työryhmä, ja siihen kannustan, että olemme valmiita siihen, jos ja kun
näitä runsaslumisia talvia voi tulla. Ilmastonmuutos tarkoittaa sitä, että
säiden ääri-ilmiöihin pitää varautua.
Haluan kiinnittää huomiota siihen, että pitää olla myös se
palautejärjestelmä, kun ihmiset ottavat yhteyttä ja antavat palautetta,
että pelastustiet ovat kiinni. Monta esimerkkiä on siitä, että päiväkodit
ovat olleet useamman päivän ilman ruokakuljetuksia. Silloin kun
otetaan yhteyttä, niin ainoa tapa on ollut se, että suoraan Saurille
soitetaan. Ehkä yleisin lause, jota olen toistanut tänä talvena, on
”soitanpa Saurille”. Pidän sitä erittäin huonona järjestelynä, että
apulaiskaupunginjohtaja on ainoa, joka reagoi viime kädessä.
Toivonkin, että tässä nyt vastataan, minkälainen palautejärjestelmä on.
On vastuu kenellä tahansa, niin helsinkiläisillä pitää olla selkeä kanava.
Ei voi olla niin, että jokaisesta päiväkodista jokainen päiväkodin
työntekijä ja jokainen vanhempi soittaa ja sanoo, että esim. ruoka on
loppu, vaan pitää olla selkeä järjestelmä, joka on sovittu myös
kaupungin työntekijöiden kanssa, jos on ongelmia lumitöiden kanssa.
Tämä on ollut ihan kohtuutonta, että sen lisäksi, että on käyty
lumisotaa, on jouduttu käymään myös sanasotaa. Tämän
palautejärjestelmän pitää olla sellainen. Ja se, että vastataan, että on
aurattu, vaikka ei ole aurattu, niin sekään ei ole hyvä asia. Mutta toivon
myös, että Sauri vastaa näihin ympäristökysymyksiin, eli nämä
lumenkaadot herkille alueille, kuten Munkkiniemeen, niin ne kyllä
todella huolestuttavat.
Arvoisa puheenjohtaja.
Jatkaakseni ensin valtuutettu Pakarisen kysymystä, olin vierailemassa
Vuosaaren satamassa. Samaan aikaan oli CNN tekemässä lumijuttua,
ja siellä ahtaajat kertoivat, että lumen mukana on mm. Smart
holahtanut mereen. Mitä näille lumen mukana mereen menneille
autoille tehdään? Kalastetaanko ne ylös? Tämä on yhtä aikaa vakava
mutta samalla tragikoominen kysymys.
Oleellista tässä itse asiassa on se, että näyttää siltä, että kuitenkin
tässä kaupunginjohto on strategiassaan hylännyt lähiöt, keskittynyt
keskikaupunkiin, jossa taloyhtiöiden, kiinteistöyhtiöiden pitäisi huolehtia
jalkakäytävien kunnossapidosta. Nyt resurssit on laitettu keskustaan, ja
tässä kuulimme, mikä on tilanne Lauttasaaressa – katastrofaalinen.
Näimme eilen televisiossa, mikä on tilanne Haagassa. Itse olen
erityisesti tutustunut Herttoniemen, Herttoniemenrannan ja Laajasalon
tilanteeseen, joka on ilmeisesti koko kaupungin pahin.
Lauttasaarta ja tätä Kaakkois-Helsinkiä yhdistää se, että vastaus oli se,
että pannaan yksityinen firma hoitamaan tehokkaammin. Lauttasaarta
ja Herttoniemen aluetta molempia hoitaa tämä sama RTA-yhtiö, aivan
luokattoman huonosti. Taksit eivät enää suostu hakemaan vanhoja
ihmisiä, liikuntarajoitteisia kotona, koska kadut ovat kiinni. Roska-autot
eivät pääse hakemaan roskiksia, roskikset ovat täyttyneet. Vielä me
hyväjalkaiset pärjäämme, mutta miten vanhukset, liikuntarajoitteiset? Ei
riitä se enää, kun ollaan esimerkiksi Herttoniemestä yhteydessä sinne
RTA-yhtiöiden ? niin sanotaan, että ”tullaan kun keretään”, ihmiset
ovat vankeina omissa kodeissaan. Kyllä tämä asia pitää pystyä
hoitamaan kuntoon paremmin.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Apulaiskaupunginjohtaja sanoi, ettei noita kiinteistöjä voida laskuttaa,
jotka eivät ole nykyisin kokonaisvastuuhoidon alueella, jos ymmärsin
oikein. Minusta se pitäisi olla mahdollista ja pitäisi pystyä laskut
lähettämään samalla tavalla kuin Etu-Töölössäkin, joka kuuluu
kokonaisvastuuhoidon alueelle. Muuten olen kyllä sitä mieltä kuin
edellinen ja sitä edellinen ja ties kuinka monta, yleisten töiden
lautakunta on ollut sitä mieltä, että kunnossapito pitäisi tehdä
verorahoilla, ja se tekee nykyisin varmaan jossain 13 miljoonan
paikkeilla. Se organisoitaisiin yhdestä paikasta ja hoidettaisiin sillä
tavalla kuntoon.
Hiukan harmittaa valtava valitus siitä, että kaupunki huonosti hoitaa.
Minä uskon kuitenkin, että on tehty niin paljon kuin on suinkin voitu.
Mikään kalustomäärähän ei riitä, vaikka olisi henkilökuntaakin paljon.
Niin paljon kuin ei ole henki menossa, niin kyllä tässä nyt ihan
kohtuullisesti on toimittu.
Kiitos.
Hyvät ihmiset.
Nämä kaksi talvea osoittavat sen, että kaupungilla täytyy olla paitsi
lumisuunnitelma, myös valmiussuunnitelma erityisiä lumitalvia varten.
Olen ihan varma siitä, että meillä ei voi olla riittävää kaupungin
vakituista kalustoa eikä henkilökuntaa tällaisia vaikeita lumitalvia
varten. Silloin täytyy ottaa myös asukkaat mukaan tähän suunnitteluun.
Tea Vikstedt tuossa totesi, että järkevää olisi, että perushoito olisi
kaupungilla, jolloin saataisiin yhtenäisyyttä tähän järjestelmään, mutta
sitten meillä pitää olla vielä se varautumissuunnitelma vaikeisiin
olosuhteisiin, ja siinä täytyy haastaa taloyhtiöt, kansalaiset mukaan ja
olla valmis suunnitelma siitä, miten se haastaminen tapahtuu.
Me elämme siellä Koskelassa ja niillä seuduilla lumivuorten keskellä, ja
meidän alueellamme eräs ihminen kirjoitti minulle, että hän on miettinyt,
että kaupungin alihankkijana liiketoimintaa harjoittavan traktoriyhtiön
kannattaa tehdä vain se, mikä riittää kaupungin valvojalle. Ellei tule
sanktiota, tuotto kasvaa. Sitten hän toteaa, että heidän alueellaan
huonoa jälkeä on tehty vuodesta toiseen ja valvojalta ei ole tullut
mitään vastaustakaan siihen, että mikä olisi kohtuullinen ja riittävä taso,
mikä tämän urakan hoitajan pitäisi saada aikaiseksi. Tämä ihminen
sanoo, että hänen mielestään kunnossapidetty tie on sellainen, että
kaikki pääsevät lastenvaunuineen lähimmälle bussipysäkille ilman
bodarilihaksia ja trapetsitaitoja.
Arvoisa puheenjohtaja.
Lumitalvi on ollut vaikea, ja uskon, että työntekijät, työnantajat,
työnjohtajat ja apulaiskaupunginjohtaja Sauri ovat tehneet parhaansa,
mutta kun kapasiteetti ei riitä niin se ei riitä. Sen vuoksi olen kyllä
samaa mieltä monen muun kuulijan kanssa, että nämä jalkakäytävät
olisi parasta palauttaa kiinteistöjen huoleksi ja tehdä ensi talvea varten
kokonaissuunnitelma siitä, miten tämä hoidetaan. Jos vanhustenhoito
ei toimi, täytyy tehdä suunnitelma. Jos lumenkorjaus ei toimi, täytyy
tehdä suunnitelma, miten se saadaan toimimaan.
Puheenjohtaja, valtuutetut.
Ihmettelen myös sitä, kuinka kaupunki on kehuskellut ihan ulkomailla
asti sitä, kuinka hienosti lumityöt muka hoidetaan Helsingissä, kun
tavalliset kansalaiset ovat ihan selkeästi eri mieltä ja yleinen mielipide
on sellainen, että edes alkeellisimpia auraustehtäviä ei ole pystytty
hoitamaan. Tunnen itse iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät ole päässeet
kodistaan ulos suunnilleen lokakuun jälkeen, kun rollaattorit eivät
pääse läpi sellaisesta parikymmentä senttiä paksusta muhkuraisesta
hangesta kadulle.
Munkkiniemessä viime viikolla päiväkoti Ruusuun ei saatu lapsille
ruokaa kahteen päivään. Palmian auto ei päässyt ajamaan sinne
päiväkodin lähelle asti, kun teitä ei ole aurattu koko talvena kertaakaan.
Tätä keskustelua nyt voisi käydä tässä vaikka kuinka pitkään, mutta
sanonpa vain ihan lyhyesti, että jos tämä on kaupungin mielestä hyvä
lopputulos ”Operaatio lumisodassa” niin olenpa todella iloinen, ettei
Helsinki johtanut talvisotaa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Muutama näkemys lumikysymyksen hoitamiseksi tulevina talvina:
Täytyy kyllä ensin todeta, että menossa oleva talvi on ollut vaihtelevine
sääolosuhteineen melkoisen haastava. Lumen poisto on mielestäni
jatkossa paremmin otettava huomioon myös kaavoituksessa.
Esikaupunkialueella on ryhdytty kaavoittamaan autopaikkoja kadulle.
Tästä menettelystä tulee mielestäni ehdottomasti luopua. Kaavoja
laadittaessa on myös otettava huomioon erilliset lumenkeräyspaikat.
Esim. esikaupunkialueella on monesti mahdollista varata riittävät
lumitilat katujen ja kevyen liikenteen väylien reunoille, jotta lumia ei
tarvitse ajaa näiltä pois.
Tällä kertaa keskusta-alueen lumenpoiston turvasi Hernesaaren
lumenkaatopaikka. Vastaavia tulee olla jatkossa käytettävissä myöskin.
Olen ymmärtänyt, että tämän vuoden ”lumisodassa” suurin ongelma ei
ollut kaluston saatavuudessa vaan kentällä toimivien työnjohtajien
puutteessa ja ehkä heidän toimintakyvyssään. Eli työnjohtajien
saatavuuteen ja kouluttamiseen tulee erittäin paljon panostaa jatkossa.
Keskustelua on myös käyty siitä, että kaupunki on osittain hoitanut
asunto-osakeyhtiöille kuuluvia lumitöitä. Monina talvina asia on ollut
kuitenkin aivan päinvastoin, ja pientaloalueilla se on myös joka vuosi.
Tärkeää on mielestäni tehdä vertailua muihin pohjoismaisiin
pääkaupunkeihin, miten asia siellä on hoidettu. Esim. Oslon ja
Tukholman lumiongelmat, en ole niistä kuullut. Käsittääkseni esim.
Tukholmassa yksityinen sektori hoitaa koko lumityöt. Työryhmän
varmaan pitäisi tätäkin vaihtoehtoa selvittää.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minusta meidän pitäisi valtuustona kuitenkin antaa kerrankin
tunnustusta apulaiskaupunginjohtajan määrätietoiselle työlle. Sanoisin,
että Helsinki on selvinnyt kuitenkin omasta osuudestaan tässä
”lumisodassa” paremmin kuin tässä keskustelussa on annettu
ymmärtää. Olen liikkunut koko tämän talven ajan sekä jalankulkijana
että autolla liikenteessä, tosin autolla paljon helpommin kuin
jalankulkijana, ja sanoisin, että kaupunki on pitänyt mallikelpoisella
tavalla pääväylät, joita julkinen liikenne on tarvinnut, kunnossa.
Mutta sitten ongelmat ovat tietysti siinä, että kun Pohjantähti-trilogia
alkaa sillä tavalla, että ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi”, niin meillä voisi
alkaa tämä nykyinen Pohjantähti sillä, että ”Alussa oli lumi”, mutta
sitten ei muuta ollutkaan, nimittäin puuttuu se Jussi ja lapio. Kun näitä
isoja väyliä aurataan, niin olisi aina hyvä olla sellainen mies mukana,
joka putsaisi suojateiden kohdat ja hoitaisi bussipysäkillä ne vallit pois,
että toiminta myös jalankulkijoiden kohdalta edes jollain lailla onnistuisi.
Ymmärrän hyvin sen, että liikennetarpeet ovat erilaiset eri väylillä,
mutta esim. jalankulun kannalta on välttämätöntä, että esim. lapsia
voidaan viedä tarhaan ja että myös rollaattorilla pääsee liikkeelle.
Tässä on kyllä suurimmat ongelmat. Ongelma on myös se, että ihmiset
suhtautuvat pelastusteiden puhtaanapitoon hyvin välinpitämättömästi.
Tässä mielessä kannattaisi kesälläkin, kun mahdollisesti myrsky kaataa
puita teille, niin muistuttaa siitä, että pelastustie pitäisi joka
tapauksessa olla aina sellaisessa kunnossa, että voitaisiin
ihmishenkien menetystä välttää.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tässä on montakin kohtaa tässä asiassa, johon haluaisin puuttua,
mutta koska moni on jo puuttunut samoihin asioihin, niin minä keskityn
tiedotukseen ja ylipäätään siihen, miten tätä asiaa käsitellään ja mitä
ihmisille kerrotaan. Tällä hetkellä kaikki tiedämme, että tilanne on se,
että aika lailla jokainen helsinkiläinen on ihmeissään siitä, miten tätä
lumitilannetta on niin vaikea hoitaa ja tyytyväisyys ei kovinkaan
korkealla ole. Ihmiset haluaisivat lähinnä tietää totuuden ja saada
rehellisiä vastauksia, ja ihmiset, me kaikki, olemme hyvin paljon
median tilanteesta antaman infon varassa. Moni odottaa suurta ihmettä
ja sitä, että ”Operaatio lumisota” tulee kohta ratkaisemaan tämän
kaiken ja kohta kaikki on hyvin.
Mutta täällä on tänään saatu vastauksia, ja tämän perusteella ainakin
minä olen nyt vähän tulkinnut niin, että tilanne ei tule tästä paljoakaan
kohoamaan, joten kysyisinkin, että olisiko ihmisille mahdollista sitten
kertoa jatkossa rehellisesti, missä mennään, ettei ihmisten ja meidän
kaikkien tarvitse turhaan odottaa ja elää epätietoisuudessa. Eli
rehellisyyttä ja enemmän tiedotusta tästä asiasta peräänkuulutan.
Kiitos.
Ihan ensimmäiseksi sympatiani ”lumisodan” ylipäällikkö Saurille.
Tilanne on tosi haastava. Olen ymmärtänyt, että tämä strategia, joka on
otettu, tuntuu toimivan aika hyvin pääväylien osalta, mutta haluaisin
kiinnittää huomion nimenomaan liikuntaesteisiin, vanhuksiin ja
pikkulasten perheisiin. Minulla on yksi erityinen kysymys, joka liittyy
siihen. Haluaisin kysyä apulaiskaupunginjohtajalta, että onko olemassa
sellainen vaara, että tässä olisi tapahtumassa ylireagointi? Jos
ajatellaan katuja, ymmärrän sen, että raitsikoiden on hankala kulkea,
jos autot on parkkeerattu sillä tavalla, että niille ei jää tilaa, mutta onko
pakko sulkea koko katu? Mitä se esim. merkitsee kotihoidolle ja niitä
palveleville autoille? Luulen, että nimenomaan tähän kannattaisi
kiinnittää huomiota, siis myös vanhusten liikkumiseen ja siihen, miten
me pidämme nämä jalkakäytävät ?.
Arvoisa puheenjohtaja.
Talvi on ollut vaikea, mutta siinä mielessä olemme onnellisessa
asemassa, että talvipäivänseisaus on takanapäin ja kohta tulee
kevätpäivänseisaus ja se ratkaisee ainakin osan ongelmista. Mutta
jokaisesta asiasta pitää ottaa oppia, ja tästä talvesta pitäisi ottaa kaksi
oppia. Ensimmäinen, joka on tärkeä asia, niin kyllä nyt
kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja yleisten töiden lautakunnassa, eli
rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto, pitäisi nyt pohtia, millä
tavalla kadunvarsipysäköinti tullaan jatkossa järjestämään.
Ehdottomasti nämä kapeat kadut, joilla esim. ratikat ja muu julkinen
liikenne kulkee, niin siellä ei pitäisi sallia molemminpuolista
kadunvarsipysäköintiä. Myös ammattiliikenne, johon luen taksit lähinnä,
niin tänä päivänä vastikään ajoin Tavaststjernankatua pitkin, jossa
kummallakin puolella kapealla kadulla oli pysäköintiä. Se on kuin kuilu.
Eli nyt molempien virastojen yhteistyönä pitäisi pohtia uudelleen
kadunvarsipysäköinti ja sen salliminen, ihan kokonaisuudessaan, että
ei sallittaisi joka paikassa. Sitten tietysti tämä asia pitää riittävän ajoissa
ihmisille informoida.
Toinen tärkeä kysymys liittyy jalkakäytävien hiekoitukseen. Täällä
puhuttiinkin siitä, että se on kiinteistöyhtiöiden vastuulla pääasiallisesti,
mutta kiinteistöyhtiöt eivät sitä kaikin osin ole hyvin hoitaneet, joten nyt
pitäisi kaupungin katsoa, että kuinka paljon kiinteistöyhtiöiden
velvollisuudesta voidaan siirtää kaupungin vastuulle ja sitä kautta myös
kustannusvastuu tulisi kaupungille ja laskutus kiinteistöyhtiöille.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minun mielestäni taas Sauri joukkoineen on huolehtinut aika huonosti
tästä ”lumisodasta”. Tuolle St1:n asemalla Lauttasaaressa
naureskeltiin, että mikähän siinä on, kun Jätkäsaaresta yötä päivää
yölinjalla renkaat kirskuen kuljetetaan lunta Hernesaareen
upotettavaksi. Sanoin, että ”huomenna on teknisen lautakunnan
kokous, minä kysyn”, ja sattuipa Sauri paikalle. Minä kysyin, että ”miksi
sitä kuljetetaan?”, niin sain vastauksen, että ”Hernesaareen upotetaan,
ja jos se menee täyteen, niin täytetään sitten Jätkäsaari”. Enhän minä
sitä kysynyt vaan kysyin, että ”miksi sitä ei panna muualle, esim.
Munkkivuoreen?”, niin sen kysyin siinä samassa yhteydessä.
Ja kysyn edelleenkin, että silloin kun on kriisi, niin eikö silloin joka
puistoon, joka rakoseen, missä on mahdollisuuksia, työnnetä lunta? Se
on sitä samaa merta, on se Herttoniemessä tai Jätkäsaaressa tai
Lauttasaaressa tai Munkkiniemessä. Lauttasaaren urakoitsija keksikin
tämän. Yötä päivää se ? Lauttasaaren jäälle, ja siellä ei ? raha-
asiaa, nimittäin se selvisi seuraavana päivänä, että kyseessä on 17,50
+ alv, ja ne autot, jotka pitkässä jonossa odottavat, että pääsevät
Hernesaaren purkamaan, niin kaupunki peri jokaiselta 17,50 euroa
tällaisena kriisiaikana, vaan eivät peri sitä lauttasaarelaiselta, kun sinne
ei ole asetettu miestä. Ehkä tässä on tarkoitus se, että kun
yhteispaikkaan viedään, niin saadaan rahastettua, mutta kyllä
tällaisessa tapauksessa pitäisi voida panna jokaiseen paikkaan.
Ja mitä tulee taas valtuutettu Asko-Seljavaaran esitykseen, että
kiinteistöt ottaisivat sen hoitoon, niin siitä ongelmastahan juuri päästiin.
Aikaisemmin ne kiinteistöt, jotka eivät olleet kadun varressa, eivät
maksaneet mitään. Ja päätettiin, että kaikilta peritään rahaa
kaupungille ja kaupunki huolehtii, se on tasapuolista.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
En nyt haluaisi olla tässä hyvin alkaneen ankeuden pilaaja, mutta kyllä
mielestäni on hienoa, että meillä on valkoinen talvi ja lunta maassa.
Täällä näitä ikäviä puolia on jo lueteltu ihan riittämiin, joten mielestäni
tätä lumisuutta voisi aivan hyvin myös hyödyntää. Meillä voisi olla
jalkakäytävillä väylät siellä, että pääsee potkukelkalla ja pulkalla
kulkemaan. En tiedä, onko mahdollisuuksia saada latureittejä
enemmän sellaisiinkin paikkoihin, joissa niitä ei normaalisti ole.
Ymmärrän hyvin, että kaikkien ei näissä olosuhteissa ole helppo
kulkea. Mielestäni asioille on tehty paljon, ja varmaan voi ottaa
opikseen. Mutta kyllä mielestäni kokonaisuudessaan tämänkaltainen
talvi on hieno, lukuun ottamatta näitä ihan viimeisiä, sateisia päiviä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tänä talvena on todella haastavat kelit, mutta niin oli viime talvenakin,
että kyllä viime talvena olisi voinut jo vähän, se olisi käynyt
harjoittelukappaleesta ja tänä talvena sitten asiat olisivat voineet sujua
vähän paremmin. Ymmärrän sen erittäin hyvin ja hyväksyn sen, että
joukkoliikennekadut aurataan ensimmäiseksi. Mutta ainakin Itä-
Helsingissä sellaiset bussikaistat kuin Humikkalantie ja Kiviportintie,
niin siellä auraus tapahtuu niin, että iso aura menee teitä pitkin ja
lykkää kaikki aurausjätteet jalkakäytäville, ja sitten niitä jalkakäytäviä ei
auratakaan pitkään aikaan sen jälkeen. Näin sitten kaikki jalankulkijat,
jotka ovat menossa joukkoliikennevälineisiin tai koteihinsa, jotka asuvat
niiden katujen varrella, he joutuvat sitten kahlaamaan niissä
auraussohjoissa ja aurausvalleissa tai sitten kävelemään ajotiellä.
Kumpikin vaihtoehto on kyllä liikenneturvallisesti hyvin heikko ja huono.
Hyvä keino olisi se, mitä muistan lapsuudessani, jolloin myös oli paljon
lunta, oli se, että tällaisen ison tiekarhun ja ison auran perässä meni
pienempi aura, joka sitten veti ne jalkakäytävät siinä saman tien
puhtaaksi. Toivoisin, että tämä hyvä vanha käytäntö otettaisiin käyttöön
myös nyt.
Kiitos.
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
Ihmisten liikkuminen tämän hetken lumitilanteessa ja varsinkin
jäätyneillä katualueilla on todellakin tänä talvena ollut hankalaa, niin
kuin on sanottu. Tämä korostuu varsinkin ruokakuljetuksissa ja
pyörätuoli- ja rollaattorikäyttäjien taksikuljetuksissa. Asioiden
hoitomatkat ovat joidenkin ihmisten kohdalla keskeytyneet ihan
kokonaan, ja tästä sitten aiheutunut vaaratilanteita auttajalle ja
autettavalle.
Nyt olisin vain näistä kaatumisista, tiedämme kaikki, että kaatumiset
ovat älyttömän kalliita. Paitsi että ne aiheuttavat inhimillistä hätää ja
jopa jonkun tilaston mukaan 10 % liukastumisista johtaa kuolemaan,
niin ne aiheuttavat täten aika paljon lisämenoja terveydenhuollolle ja
sosiaalitoimelle. Voisiko ajatella, että kaupunki voisi varautua jatkossa
siihen, että me voisimme käyttää vaikka näitä ilman työtä olevia nuoria
tällaisina korttelitalonmiehinä? Meillä on kuitenkin mahdollisuus saada
? kortteja ja kaikkia muita vastaavia palkkatueksi tällaiseen
tarkoitukseen.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tämä kysymys on erittäin aiheellinen, ja erityisesti Helsingin
keskustassa katualueet ovat olleet aivan tukossa lumesta. On hyvä,
että kaupunki aika nopeasti reagoi ja sitten avattiin näitä
paikoitusalueita keskustassa asuvien ihmisten autoille. Nyt kyllä
huoleni kohdistuu näihin muutamiin katuihin täällä keskusta-alueella,
joissa on parkkeeraaminen kielletty, niin kuin täällä useissa
puheenvuoroissakin on asiasta jo puhuttu. Kyllä tämä päätös tulisi
purkaa, sillä varmasti löytyy monia muitakin keinoja, joilla voidaan
parkkeeraamista saada ruotuun ja varmistaa julkisen liikenteen
sujuvuus.
Silloin kun tämä lumi oli todella tukkimassa kaikkia väyliä, niin
ammattiautoilijoilta tuli viestiä, että on se kumma, että Helsingin ja
Vantaan välillä on niin suuret erot. Vantaalla kyllä liikenne saadaan
sujumaan ja tiet ovat hyvässä kunnossa, mutta Helsingin puolelle kun
tullaan, niin tilanne muuttuu. Outi Ojala tässä mainitsi, että
liikennemäärät ovat erilaisia ja mainitsi myös ammattiautoilijoille, että
tokihan siellä on erilaisia parkkialueita kuin keskustassa ja Helsingissä
on aika paljon tienvarsiparkkeeraamista. Mutta voidaanko nyt käydä
sitä yhteistyötä ja keskustella kuntien kanssa, jotka ovat täällä
pääkaupunkiseudulla? Eli onko heillä ollut myös hyviä ratkaisuja tämän
vaikean tilanteen selättämiseen?
Kiitos.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Tuossa valtuutettu Lipposen edellisessä puheenvuorossa jäi
hämmentämään se, että jos niitä parkkeerausrajoituksia ei voi tehdä,
niin edelleenkin meillä on se ongelma, kuinka me kaupungin
katualueiden lumenhoidosta päästään. Sehän on se suuri ongelma
ollut koko ajan tässä. Kaikkiaan sääolosuhteet ovat seikka, johon
ihminen ei hirveän paljon pysty vaikuttamaan. On selvää, että on ollut
ongelmia, ihmiset eivät pääse kulkemaan, eivät autoillaan eivätkä
kävellen.
Pikkuisen minusta toivoisi, että päättäjät eivät mene siihen voivotteluun
mukaan niin pitkälle, kun kaupunkilaiset usein näkevät sen oman
kuluttajanäkökulmansa näkökulmasta. Erityisesti minua on häirinnyt se,
että autoilijoiden puolella ei ymmärretä ollenkaan, että silloin kun
tällainen keli tulee, niin silloin olosuhteet eivät ole samat. Ja jos
halutaan, että autoliikenne toimii paremmin, niin silloin se
parkkeerauskysymys on ratkaistava niin, että sinne mahtuvat ne aurat
ajamaan. Tämä on vain fakta, mutta samaan aikaan tulee moitteita
siitä, että ei aurata ja sitten sitä, että autoja siirretään alta pois. Niin
onhan tämä nyt ihan hölmöläisten hommaa suoraan sanoen.
Kaikkein vakavinta on se, että joukkoliikenne ja jalankulku eivät käy.
Kyllä ihmisten pitäisi ymmärtää, että kun olosuhteet ovat sellaiset kuin
ovat ja autotiet tukossa, niin silloin kannattaisi suosia joukkoliikennettä
ja siirtää autot sieltä aurojen alta pois. Ja meillä on alueellisesti isoja
eroja, miten ihmiset pääsevät kulkemaan, kuten täällä on muutamissa
puheenvuoroissa sanottu. Kyllä lähiöissä tilanne on ollut paljon
vaikeampi kuin mitä se on keskustassa. Se on kyllä minusta ihan selvä.
Tiettyä ymmärrystä, meidän on etsittävä uusia käytäntöjä, mutta on
ymmärrettävä myös, että se aurauskaluston määrä, mitä oltaisiin
tarvittu, jotta kaikki olisi ollut ihan ilman, ikään kuin ei olisi ollut
lumiongelmia ollenkaan, niin on sellainen, ettei meidän kannata
sijoittaa veroeuroja niin paljon siihen hommaan kaiken kaikkiaan. Joka
tapauksessa siinä on myös kapasiteettikysymys edessä, että jonkin
verran meidän täytyy mukautua siihen, että luonto häiritsee meidän
arkeamme.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Kaupungin tulee pystyä toimimaan, oli täällä lunta tai ei. Minusta se on
keskeinen lähtökohta kaikelle, myös tälle ”lumisodalle”, jos sanotaan
näin. En ymmärrä niitä ajatuksia, että kaupunki pistettäisiin kiinni ja
toiminnat seis, ja sitten kun joskus selvitään lumesta, niin sitten
kaupunki taas niin sanotusti avattaisiin. Kaiken kaikkiaan moni on
kysynyt, että eikö viime talvesta opittu mitään. Ja minä kun
kaupunginhallituksen jäsenenä seuraan tuota yleisten töiden
lautakuntaa, niin voin kyllä sanoa, että paitsi RYJ niin myös yleisten
töiden lautakunta ja rakennusvirasto ja myös Stara ovat olleet hyvin
aktiivisia. Itse asiassa yleisten töiden lautakunta jo viime vuonna lähetti
tiedotuksen siitä, miten lumitöitä pitäisi hoitaa, kun oli viime vuonna niin
poikkeuksellinen lumimäärä. Mutta valitettavasti se nyt ei ole vielä
johtanut ainakaan sellaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin, kun
perustettiin tämä laajempi katujen kunnossapitotyöryhmä, joka
toivottavasti aika pian tekee ihan konkreettiset esitykset juuri tästä
varautumisesta, mihin RYJ täällä viittasi.
Tietysti voidaan sanoa, että moni toivoisi, että olisi tosi hurjaa
varautuminen, jolloin jo syyskuussa meillä olisi täällä tiedossa, että on x
määrä urakoitsijoita valmiina auraamaan heti kun vähän lunta sataa,
mutta se taitaisi kyllä maksaa kaupungille aika paljon. Joka
tapauksessa uskon, että tämä varautumissuunnitelma tulee auttamaan,
koska tämä työryhmä, joka sitä on pohtinut, on aika laaja.
Sitten aivan lopuksi tähän toteaisin, että todellakin minusta kannattaa
antaa kiitokset näistä ripeistä toimista ? niille työntekijöille, jotka tuolla
tekevät työtä aika vaikeissa olosuhteissa, katsokaapa vaan, siellä
liikenteen seassa ja vihaisten asukkaiden keskellä. Ei se aina ihan
helppoa ole.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät läsnäolijat.
Erityinen kiitos vasemmalla ja oikealla reunalla oleville edustajille, jotka
olette kuuntelemassa tätä keskustelua. Erittäin ansiokasta.
Lautakunnan puheenjohtajana voin todeta, että
apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on hoitanut tehtävänsä hyvin
näihin asioihin liittyen. Samaten kiitos tulee antaa rakennusviraston
suunnittelujohdolle siitä, miten he yrittävät innovoida tätä tilannetta
nykyisillä resursseilla, jotka ovat käytössä. Erityisen iloinen olen siitä,
että miten Staran työntekijöiden ammattitaito on kehittynyt ja
työnjohdon taito on kehittynyt näissä tilanteissa. Kyllä minä näen paljon
myös positiivista tässä asiassa.
Mutta se, mihin minä en ole tyytyväinen, on se, että tämä kaikki
tehdään hinnalla millä hyvänsä. Kiitos kahden lumitalven, viime vuonna
kuljetettiin 300 000 kuorma-autokuormaa lunta, toistan, 300 000
kuorma-autokuormaa. Se maksoi vähän yli 10 miljoonaa euroa tämä
kuljetusoperaatio pelkästään. Teoreettisesti tarkasteltuna, jos kuorma
olisi tehty toisenlaisella kalustolla, moderneilla, nykyaikaisilla
kuormauslingoilla, niin 100 000 kuorma-autokuormaa olisi voitu jättää
kuljettamatta. 100 000 kuorma-autoa tekee jo 3–4 miljoonaa euroa
meidän veronmaksajien rahassa.
Se, mitä toivon viime vuodesta ja tästä vuodesta opittavan on se, että
kaupunki tekee tähän liittyvät suunnitelmat, varautumissuunnitelmat, eri
talvitilanteisiin ja ottaa ne käyttöön tarvittaessa sekä oikeasti ottaa
opiksi näistä talvista, kuten nyt työtä tekevä ja suunnitteleva osa on
tehnyt.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Olisin halunnut kysyä apulaiskaupunginjohtaja Saurilta
raitiovaunukaduille asetetuista pysäköintirajoituksista ja niiden
toimivuudesta. Tuntuu ainakin uutisoinnin perusteella, että
kaupunkilaisille on vähän epäselvää, mikä tämän merkin funktio on ja
mikä sen sanktio on ja mikä sen tarkoitus. Jos halutaan, että ihmiset
voisivat valita jalankulkua tai muita kestävän liikkumisen muotoja, niin
se, että saadaan kadut aurattua, on erittäin olennaista. Voisin kysyä,
että onko apulaiskaupunginjohtajalla suunnitelmia tai aikomusta
reagoida tähän asiaan? Onko olemassa tiedotuksen keinoja, joita voisi
parantaa?
Itselle tulee mieleen, että tämä voimassaoloaikahan nyt on ilmoitettu,
että se on todennäköisesti maaliskuun loppuun asti. Se tuntuu
epämääräiseltä, se tuntuu pitkältä, ja se on herättänyt närää
kaupunkilaisissa mutta myös yrityksissä, koska erilaiset kuljetukset
hankaloituvat ja tämän takia monen elämä hankaloituu. Voisiko se olla
toimivampaa ja vaikuttavuus olla vahvempi, jos se olisi voimassa
lyhyemmän aikaa? Voisiko se nostaa sellaista solidaarisuuden henkeä,
että tällä viikolla minun katuni aurataan puhtaaksi ja sen takia voin tällä
viikolla nähdä vaivan kuljettaakseni autoni pois. Olisi kiva kuulla
apulaiskaupunginjohtajalta vastaus.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
Tällaisessa poikkeustilanteessa löytyy aina asioita, jotka eivät ole
onnistuneet parhaalla tavalla. Haluan kuitenkin antaa
apulaiskaupunginjohtaja Saurille tunnustuksen nopeasta ja
poikkeuksellisesta omistautumisesta tämän kaupunkilaisille tärkeän
asian hoitamisessa. Rakennusvirasto, yleisten töiden lautakunta ja
apulaiskaupunginjohtaja ovat ottaneet paljon opiksi viime talvesta. Osa
ongelmista johtuu nähdäkseni siitä, ettei sopivia välineitä ole
käytettävissä. Jo viime talven kokemusten myötä ehdotin, että
eduskunta säätäisi tällaisia poikkeuksellisia tilanteita varten lain
poikkeuksellisesta tilanteesta. Poikkeustilan julistaminen voi olla liian
dramaattinen keino, siksi sitä kevyemmän poikkeuksellisen tilanteen
julistaminen voisi olla toimiva ratkaisu.
Poikkeuksellisen tilanteen julistaminen antaisi viranomaisille esim.
suuremmat oikeudet säädellä pysäköintiä ja liikennettä. Varusmiehet
voisivat tulla avuksi, ja muitakin keinoja on kosolti olemassa.
Poikkeuksellisen tilanteen julistamisessa olisi kyse tietynlaisen
kaupungin ja kaupunkilaisten yhteistyön ja muiden talkoiden
julistamisesta. Parhaimmillaan ”lumisota” voi olla hauskaa.
Parhaimmillaan kaupungin yhteiset lumitalkoot voisivat merkittävällä
tavalla yhdistää helsinkiläisiä. Talvisota yhdisti suomalaisia, miksei
lumisota voisi yhdistää helsinkiläisiä?
Kiitos.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiitoksia monipuolisesta ja kiinnostavasta keskustelusta, jossa tuli
paljon hyödyllisiä ajatuksia esiin. Koitan vastata esitettyihin
kysymyksiin, joita koitin tässä äsken kerätä.
Poikkeustila on pelastusviranomaisen peukalon alla. Esim.
varusmiesten käyttö lumitöissä toimii ainoastaan, jos
pelastusviranomainen poikkeustilan julistaa. Silloin puolustusvoimat voi
antaa varusmiehiä esim. lumitöihin tai mihin tahansa sellaiseen työhön,
jolla turvataan yhteiskunnan keskeisten toimintojen pyöriminen.
Pelastusviranomainen ei tällaista poikkeustilaa ole toistaiseksi katsonut
aiheelliseksi julistaa.
Tämä ”Operaatio lumisotahan” on ikään kuin kotitekoinen
poikkeusoperaatio. Se ei perustunut mihinkään viranomaissäädöksiin
vaan siihen, että kävi selväksi, että normaalimenetelmillä tästä
lumiongelmasta ei selvitä. Mehän otimme käyttöön senkaltaisia
poikkeuksellisia menetelmiä, joita alkuperäisessä vastauksessani yritin
kuvata.
Lauttasaari, Munkkiniemi ja Laajasalo ovat alueita, joista on tullut
varmasti eniten palautetta lumitöiden tekemisestä tai
tekemättömyydestä. Tilanne on selvästi se, että urakoitsija, joka vastaa
näistä kaikista, siis sama urakoitsija vastaa näistä kaikista alueista, ei
selvästikään ollut varautunut riittävällä kalustolla tähän
poikkeukselliseen lumitalveen. Mutta urakoitsija on nyt lisännyt sitä
kalustoa, ja nyt sitten parin viime viikon aikana näyttää siltä, että tilanne
on kaikilla näillä alueilla alkanut parantua. Urakoitsijaan on jatkuvasti
oltu yhteydessä ja annettu palautetta ja vaadittu sitä, että urakoitsija
lisää kapasiteettiaan, jotta sopimuksen mukaiset työt tulevat tehdyiksi.
Akuutti kysymys on myös valvontavastuu niillä alueilla, joissa työt ovat
toisaalta kaupungin vastuulla mutta ne on annettu yksityiselle
urakoitsijalle. Valvontavastuu on muodollisesti
rakennusvalvontaviraston tehtävänä. Tiettävästi
rakennusvalvontavirastossa on kaksi henkilöä, jotka tätä valvontaa
hoitavat. Tässä työryhmässä, jota aikaisemmin kuvasin, mietitään
myös sitä, millä tavalla tämä valvontavastuu voitaisiin parhaiten ja
tehokkaimmin järjestää. Ja varmaan työryhmä tulee tekemään tästä
omat ehdotuksensa.
Tiedotus nousi esiin monessa puheenvuorossa – äärimmäisen tärkeä
asia. Tämä samainen työryhmä miettii nyt sitten uusia keinoja ja
välineitä tiedotuksen parantamiseen. Nimenomaan pitää miettiä
interaktiivisia keinoja, joihin uudet välineet antavat mahdollisuuksia.
Yksi uudistus, joka otettiin tänä talvena käyttöön, on sellainen asia,
josta tuli paljon valituksia kuorma-autoilijoilta, jotka lumikuormia
kuljettivat. Lumen vastaanottopaikat joudutaan välillä tilapäisesti
sulkemaan, kun ne menevät tukkoon ja niitä joudutaan huoltamaan.
Viime talvena tuli paljon palautetta siitä, että lumikuormien ajajat eivät
tiedä, minne pitäisi mennä. Jos avaa Viikkiin, siellä on puomi päällä ja
sitten lähtee hakemaan seuraavaa paikkaa, Kyläsaaressakin puomi
päällä, minne sitten? Mutta nyt meillä on tekstiviestipalvelu, jossa
ilmoitetaan, mitkä lumen vastaanottopaikat ovat auki ja mitkä ovat
tilapäisesti kiinni. Nyt on kokonaan loppunut tämä kuorma-autoilijoiden
palautevyöry siitä, että ei löydetä avoinna olevaa paikkaa. Tämä oli yksi
oppi siitä edellisestä talvesta.
Siirtokehotus joukkoliikennekaduilta on herättänyt polemiikkia. Tähän
mennessä tänä talvena yli 300 kertaa raitiovaunuliikenne on
keskeytynyt tai johdettu poikkeusreiteille, syynä nimimerkki ”väärin
pysäköity auto”. Tästä johtuu siirtokehotus joukkoliikennekaduilla. On
ilman muuta selvää, että jos tilanne on sellainen, että autot siirretään ja
sitten se joukkoliikennekatu puhdistetaan, lisää lunta ei tule, niin täytyy
pystyä myös joustavasti arvioimaan sitä, että kuinka pitkään näitä
siirtokehotuksia pidetään voimassa. Ettei se ole mikään kiveen hakattu
asia, että ne siirtokehotukset siellä pysyvät olosuhteista riippumatta.
Lumen mereen kaatamisesta oli useampi kysymys. Se, että sitä
kaadetaan Munkkiniemessä jäälle, se on tilapäinen ratkaisu. Niin kuin
valtuutettu Kanerva tässä peräänkuulutti, olemme ottaneet käyttöön
kaikki mahdolliset paikat, joihin lunta voidaan järkevästi kaataa.
Ympäristökeskuksen mukaan tässä lumessa ei ole mitään
myrkkyongelmaa. Ongelma ei ole kemiallinen, se on pikemminkin
esteettinen. Se lika, mikä lumessa etenkin loppukeväästä on, se on
hiekkaa ja katupölyä, ei sen kummempaa tavaraa. Sitten tietysti tulee
isompia roskia. Olin katsomassa Hernesaaressa viime
viikonvaihteessa, mitä sinne meni, ja kyllä siellä siideritölkki oli
varmaan yleisin roska, joka sinne meni. Se on kyllä urbaani legenda,
että autoja menisi sinne mereen.
Välihuuto!
Pyöriä on mennyt kyllä ja tuollaisia pienempiä kappaleita, mutta en ole
nähnyt todisteita siitä, että autoja olisi mennyt lumikuormien mukana.
Valtuutettu Koulumies kysyi, että minkä takia retostellaan ulkomailla
meidän lumitöillämme, kun asiat eivät ole kunnossa. Jos tässä viitataan
tähän CNN-kanavan reportaasiin, niin kannattaa varmaan ehkä ensin
nähdä se reportaasi ennen kuin syytetään minua siitä, että olen
kehuskellut lumitöitä. He ottivat yhteyttä ja halusivat nähdä, miten me
näitä teemme, ja on erittäin mielenkiintoista nähdä – helmikuussa
lupasivat lähettää nämä ohjelmat – että mitä he nyt sitten meidän
lumitöistämme maailmalle kertovat.
Valtuutettu Pelkonen esitti, että pitää olla rehellistä tiedotusta. Ehkä
valtuutettu Pelkonen voi minulle sitten kertoa, että mitä tämä
käytännössä tarkoittaa. Kyllä nimenomaan ollaan pyritty tiedottamaan
sillä tavalla, että kaikki helsinkiläiset saavat todenmukaisen käsityksen
siitä, miten näitä lumitöitä yritetään tehdä. Takaan sen, että
tarkoituksellista epärehellisyyttä ei tiedottamisessa ole missään
vaiheessa ollut.
Kiitoksia. Palaamme asiaan.
Välihuuto!
Aivan oikein, asiakaspalautettu. Aivan oikein, valtuutettu Sarkomaa.
Olen itse saanut varmaan nyt marraskuun jälkeen n. 400–500
sähköpostiviestiä, varmaan juuri sen takia, että kaikki kertovat
toisilleen, että lähettäkää Saurille. Ja sitten vielä kun Sauri vastaa
kaikkiin näihin viesteihin henkilökohtaisesti, niin sitten he kertovat
kavereilleen, että se vastaa henkilökohtaisesti ja sitten kaverit
lähettävät kanssa. Totta kai, eihän tämä ole kestävää kehitystä.
Kyllä se, että nykyään puhelimesta voi lähettää sähköpostia, niin se on
helpottanut asiaa, kun voi vaikka ratikasta lähettää sitten näihin
vastauksia. Ilman muuta asukaspalautejärjestelmä on saatava
sellaiseksi, että se pysyy jotenkin järkevissä kantimissa, että kaikki,
jotka ovat yhteydessä paitsi nyt lumihommista niin kaikesta
kadunpidosta ja muusta ylläpidosta, niin saavat vastauksen.
Pitää varmaan tehdä myös sellainen ”usein kysyttyjä kysymyksiä”,
missä ikään kuin vastataan etukäteen yleisimpiin kysymyksiin, ettei
kaikkien tarvitse kysyä sitä uudestaan. Niin kuin tässä aikaisemmin
sanoin, niin tämä työryhmä, jota vedän, tulee myös tekemään esityksiä
tästä palautejärjestelmän parantamisesta ja tehostamisesta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Konsernijaos on nyt uusi toimielin, joka on toiminut kaksi vuotta
Helsingin kaupungilla. Monissa meidän strategioissammehan
edellytetään, että omistajapolitiikkaa vahvistetaan ja kehitetään.
Sinällään varmaan konsernijaosto on ihan tarpeellinen.
Edelleen kuitenkin totean sen, että mielestäni oli erikoinen se
valintatapa, jolla tämä konsernijaos perustettiin kaupunginhallituksessa
siten, että vain kolme poliittista ryhmää Helsingin kaupungilla ovat
edustettuna tässä jaostossa. En nyt kuitenkaan tässä tee ehdotusta
lisäjäsenistä tai henkilöiden vaihtamiseksi tai lisäämiseksi, mutta
totean, että kyllä Vasemmistoliiton ryhmässä aiomme hyvin
perusteellisesti tämän analysoida, koska nyt on voitu huomata tämän
kauden aikana, että moni sellainen asia viedään suoraan
konsernijaostoon, joka oikeastaan kuuluisi kaupunginhallituksen
käsittelyyn, ja tässä suhteessa kritiikin paikkaa on aivan selvästi. Mutta
palataan siihen sitten, kun tämä valtuustokausi on lopuillaan ja uusi
aluillaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä joutuu käyttäytymään vähän kuin sarjakuvahahmot, että kun
toinen alkaa niin toinen jatkaa. Minulla on sama huoli. Emme
huomanneet Outin kanssa sopia vaan siitä, että miten tästä asiasta
puhutaan. Mutta kysymys on tietysti siitä, että 7-henkinen ja 7-
varajäseninen konsernijaosto on aika suppea ja sinne ei tietysti
tällainen vajaan 10 %:n puolue kelpaa. Mutta ne asiat, joita siellä
kuitenkin käsitellään, koskevat kaikkia kaupunkilaisia, ja tässä mielessä
tämä meidän konsernijaostomme kokoonpano ei kyllä parhaalla
mahdollisella tavalla edusta kaupunkilaisia ja kaupunkilaisten tahtoa.
Tähän on pakko puuttua. Ei ole mitään syytä näihin henkilöihin, jotka
tässä nyt ovat, puuttua eikä tehdä uusia esityksiä vaan todeta, että
tämä on toinen 2-vuotiskausi lähdössä ja ilmeisesti näin mennään.
Mutta meillä varmasti on tarvetta tarkastella tarkemmin sitä, missä
kulkevat tosiaan päätöksentekorajat ja mikä konsernijaoston lopullinen
tehtävä on ja mitkä kaiken kaikkiaan näissä eri kaupungin
päätäntäelimissä rajat ovat. Tuntuu, että me täällä valtuustossa
olemme vain todistamassa tiettyjen kaavojen toteutumista ja vähän
keskustelemme asioista, jotka tuntuvat nousevan sitten keskusteluun.
Tänäänhän meille tarjottiin jo kasvisruokaakin, ikään kuin sitä ei olisi
ennenkin ollut kouluissa tarjolla yhtenä vaihtoehtona, nyt se on vain
pakollisena yhtenä päivänä, joka sekin on tietysti valtuuston suuria
saavutuksia, joita tämän demokratian alalla on viime aikoina
saavutettu.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä keskustelu muistuttaa hyvin paljon sitä keskustelua, jota
kävimme tasan kaksi vuotta sitten, kun ensimmäistä kertaa valitsimme
konsernijaoston kaupunkiin. Siinä kieltämättä ehkä kävi niin, että kun
poliittiset ryhmät neuvottelivat näistä luottamushenkilöpaikoista vaalien
jälkeen, niin tämän uuden konsernijaoston painoarvoa ei osattu silloin
välttämättä ennakoida ja eri ryhmät eivät omissa
neuvottelutavoitteissaan asettaneet sitä riittävän korkealle.
Valtuutetut Ojala ja Saarnio ovat aivan oikeassa siinä, että kun
järjestelmä on uusi, sen toimivuutta täytyy arvioida. Varmaan tässä
meidän kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässämme on paljon
kehitettävää, jota voidaan hyvissä ajoin joko jo ennen seuraavia
kunnallisvaaleja tai heti niiden jälkeen yhdessä puolueitten kesken
katsoa, että miten tehtävien jaot ja vastuujaot toimivat. Sinänsä
edelleen puolustan tätä konsernijaoston perustamisesta riippumatta
sen tämän hetken kokoonpanosta. Se on kuitenkin olennainen työkalu
siinä, kuinka kaupunginhallitus pyrkii valtuuston antamien
suuntaviivojen mukaan ohjaamaan tätä koko kaupunkikonsernia ja
kaikkia meidän tytäryhteisöjämme. Kyllä ? on varmasti vielä
kehitettävää, mutta se on ihan luonnollistakin, koska toimielin on aivan
uusi.
Kiitos, puheenjohtaja.
Sähköistä järjestelmää koskee kolme toivetta. Ensinnäkin esityslistoihin
tulee voida päästä riippumatta siitä, mitä konetta käyttää. On täysin
kohtuutonta, jos esim. tekstinkäsittelyyn ja sähköposteihin joutuisi
raahaamaan toista konetta. Toiseksi koneen tulee olla riittävän pieni,
esim. Applella on uusi malli, jossa on riittävän iso näyttö, vaikka kone
onkin ohut ja pienehkö. Kolmanneksi, valtuustossa tulee olla riittävä
määrä varakoneita ja ATK-apuun tulee varata riittävät resurssit.
Kiitos.
Puutun osin samaan asiaan, mihin valtuutettu Näre, eli olemme
valtuustossa ja kaupungin asioiden päätöksenteossa siirtymässä
totaalisesti uudenlaiseen käytäntöön, tähän AHJO-järjestelmään.
Paperilistat jäävät pois ja kannettavat tietokoneet tulevat tilalle.
Toivon todella, että kun tämä järjestelmä pyörähtää käyntiin, minun ei
tarvitse ryhtyä kantamaan kahta kannettavaa tietokonetta näihin todella
moninaisiin kokouksiin, joihin tämä elämä on minut heittänyt. Ja en
rupea käyttämään kaupungin minulle antamaa konetta omana
työkoneenani niin sanotusti. Tämä asia on vaan nyt teidän
järjestettävä, että pääsen tähän AHJO-järjestelmään sujuvasti omalla
koneellani, edusti se mitä merkkiä tai ohjelmistotyyppiä hyvänsä. Tämä
on nyt ainoa pyyntö, muuten me olemme hukassa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minullakin on niin lyhyt asia, että se varmaan löytyy ehkä täältä
paikaltakin. Olen samaa mieltä kuin edelliset puhujat ja haluaisin sanoa
tästä aiheesta vielä seuraavaa: Meille tänään jaetussa tiedotteessa
kerrotaan, että ”uudistushanke hyödyttää toteutuessaan kaupunkilaisia,
luottamushenkilöitä, mediaa ja kaupungin palveluksessa olevia”. Se on
toki hyvä asia ja toivottavasti näin on, mutta jotta tämä uudistushanke
hyödyttäisi myös päätöksenteon yhteydessä tosielämää ja jotta
päättäjillä voisi olla ihan oikea käsitys siitä, mistä he ovat päättämättä,
haluaisin kiinnittää huomiota seuraavaan asiaan.
Nimittäin siihen, että tässä tiedotteessa lukee myös, että
”kokoussovellus edellyttää kokoustilaa, jossa on tarvittavat
tietoliikenneyhteydet ja kannettavien tietokoneiden sähkön saanti on
turvattu. Kaupungin toimielinten kokoushuoneet on tarkistettu
vastaamaan näitä vaatimuksia.” Tämä on ehdottomasti huono uudistus
tässä kohtaa, sillä se saattaa johtaa käytännössä siihen, että esim.
lautakuntien jalkautuminen pitämään kokouksia ns. kentällä vaikeutuu,
jos luomme kaupungille systeemin, jossa luottamushenkilöt laitetaan
toimimaan koneiden ehdoilla sen sijaan, että koneista tulee
kokoustamisen helpottajia. Nyt ollaan ehkä vähän menossa metsään.
Eli mielestäni lauta- ja johtokuntien tulee jatkossa voida pitää kokouksia
muuallakin kuin virastojen kokoushuoneissa, ja AHJOsta tulee tehdä
sellainen, ettei olla niiden koneiden varassa pelkästään siellä
huoneessa. Jos tämän viestin saisi eteenpäin vielä, jos jotain on
tehtävissä.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Monessa muussakin yhteisössä näyttää olevan sellainen taipumus,
että uuden tekniikan ja sähköisten verkkojen käyttämisiä tarkastellaan
hyvin vahvasti tekniikkalähtöisesti ja hallinnon näkökulmasta. Tässäkin
meille valmistellussa uudessa päätöksenteon ja
informaatiojärjestelmässä on aika paljon kehittämistä meidän
valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden kannalta, mutta aivan
erityisesti minusta tätä jatkovalmistelua pitää katsella asukkaiden
näkökulmasta.
Tämän uuden päätöksenteon ja informaation täytyy olla sillä tavoin
järjestetty, että ei vain valtuutettu Helistö voi toimia omalta koneeltaan
kätevästi vaan että myös päättäjät ollessaan asukkaiden kanssa
keskustelemassa asioista, kuullessaan asukkaita, esitellessään
valmisteilla olevia päätöksiä pystyvät mahdollisimman helpolla,
kätevällä ja ihmisten kannalta tavoitettavissa olevilla tavoilla
esittelemään näitä asioita tämän uuden tekniikan avulla. Ja tässä on
selvästi nyt vaaroja, että meille tulee kannettaviin kyllä tekstiä, mutta
sinne ei ole välttämättä tulossa riittäviä mahdollisuuksia tehdä
merkintöjä siihen tekstiin, nostaa siitä erilaisin tavoin asioita esille,
toimia siinä verkossa kaikilla niillä tavoilla, joilla virtuaalisissa verkoissa
yleensä voi toimia.
Kiitos, puheenjohtaja.
Haluan vielä vahvistaa näitä kaikkia edellä sanottuja puheenvuoroja ja
vielä tuoda lisäksi tähän, että on tärkeää, että se teksti on sellaista
sähköisenä asiakirjana hyvin toimivaa niin, että se ei ole enää
samannäköistä esityslistaa kuin esim. sosiaalilautakunnassa, jossa
täytyy sitten etsiä sieltä, että mikä siellä on se päätös, että ne
päätökset olisivat siinä alussa selkeästi ja sisällysluettelosta
linkattavissa. Todella toivon, että se mietitään vaikka sitten www-sivun
tyyppiseksi toiminnaksi, että siellä ei tule sellaista, että on vaikea löytää
jotain ja pitää selailla edestakaisin, että saa kiinni, mikä se päätös siellä
nyt sitten onkaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Täällä esitetyt kysymykset ovat aiheellisia, ja niitä esitettiin myös
tänään pidetyssä infotilaisuudessa, joka oli kh-salissa. Vähän samoja
kysyjiä taisi sielläkin olla. Mikäli minä ymmärsin tilaisuuden annin
oikein, niin hallintojohtaja nimenomaan kertoi meille, että kaikkiin näihin
kysymyksiin tullaan nopealla aikataululla tekemään selvitykset, mikä on
mahdollista, mikä on mahdotonta. Eli se koskee niin ohjelmistoja kuin
fyysisesti koneitakin, tarvitaanko kahta konetta, tarvitaanko yhtä
konetta jne. Nämä kaikki kysymykset ovat selvittelyn alaisina. Vaikka
tämä keskustelu on tarpeellinen, niin itse palkkiokysymykseenhän tämä
nyt ei liity. Mutta sinällään täällä on kiinnitetty ihan oikeisiin asioihin
huomiota.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kiitos, että valtuutettu Bogomoloff kertoi meille, että näihin tullaan
vastaamaan ja kenties jopa reagoimaan. Itse jaan tämän valtuutettu
Helistön huolen näistä tietokoneasioista. Yksi vai kaksi, meillä
useammalla saattaa olla muitakin koneita kotona, joita haluamme
käyttää. Toivoisin, että tämä asiakirjojen sähköinen hallinnointi ei
tapahdu sillä tavalla, sillä logiikalla, että me täällä luemme niitä, me
voimme niihin tehdä merkintöjä, me voimme puhua niistä. Mutta heti
jos vaaditaan muita toimenpiteitä, vaikkapa haluaisin liittää linkin
blogiini, haluaisin vastata Helsingin asukkaalle, kun hän kirjoittaa
minulle, haluaisin käyttää muitakin, olla yhteydessä muuhun
maailmaan näiden asioiden tiimoilta, niin silloin pitäisi alkaa
käyttämään toista tietokonetta, koska useimmiten meillä monella on
yksi tietokone, missä meillä on esim. sähköpostilista, meillä on erilaisia
blogipohjia ja muita ohjelmia, joita me käytämme, kun me
kommunikoimme muun maailman kanssa siitä, mitä kaupungissa
tapahtuu.
Ja nyt, jos meillä on hieno systeemi, mikä kyllä pitää meidät täällä,
valtuuston sisällä voimme keskustella ja kommentoida ja merkitä, mutta
siihen koneeseen ei saa niitä mahdollisuuksia yhtä sujuvasti kuin
omaan koneeseen, tähän kommunikointiin, niin sitten se on minusta
omituinen tilanteen parannus. Me näennäisesti olemme hirveän
teknologia-osaavia sitten mutta käytännössä välttämättä emme. Joten
haluaisin vain vahvistaa tätä viestiä siinä, että olisi mahdollisuus
käyttää tätä systeemiä myös sanotaan seuraavassa tuotantoversiossa
? ihan omaan mielikoneeseensa saisi sitten nämä ohjelmat.
Kiitos.
Olen Helistön kanssa samaa mieltä monestakin tai siis muutamasta
asiasta. Mutta esim. ottaen huomioon Helsingin kaupungin sairaalat ja
HUSin väliset tietoliikenteet, niin siinä on kolmea eri systeemiä. Pitäisi
olla asiantuntija ja nörtti ennen kuin pääsee siellä surffailemaan. Itse
hoitotyö jää aika vähälle sitten loppujen lopuksi. Minua vaan ihmetyttää
tämä, että pitäisi olla niin kyber-meininkiä täälläkin, että eikö tällaiset
paprut riitä?
Välihuuto!
Niin, no totta kai luontoahan siinä säästää, mutta esim. voisi olla
sellaista paprua, joka säästää luontoa. By the way, sitten tosiaan täytyy
olla aika sellainen tietoniekka. Kaikki välttämättä eivät hallitse tuolla
lailla näitä sähköisiä viestintä- ja utelumenetelmiä.
Kiitos.
9 §
Arvoisa puheenjohtaja.
Teen vastaesityksen, joka on täsmälleen sama kuin se, mikä oli
kaupunginjohtajan kaupunginhallitukselle tekemänä pohjaesityksenä.
Se on myös sihteereille jätetty, ja sen pitäisi sieltä päätöshistoriasta
myös löytyä. En ajatellut puhua jokaisesta sanasta, mitä siihen liittyy,
vaan nostan pari asiaa esille, mitkä siinä pohjaesityksessä olivat
paremmin kuin tässä nykyisessä kaupunginhallituksen esityksessä,
mikä täältä kokouspapereista löytyy.
Ensinnäkin tämä HLJ on sellainen asiakirja, jolla on merkitystä sen
suhteen, mitkä hankkeet sitten lopulta toteutuvat ja mikä on Helsingin
tahto näissä tietyissä asioissa. Täällä aika alkupäässä puhutaan tästä
Jokeri II:sta ja sen siirtämisestä raiteille ja siitä, kuinka valtion pitäisi
osallistua niihin kustannuksiin samalla tavalla kuin esim.
metroinvestointeihin. Niin ihan oikeasti, se tekee jo yksistään tästä
lausunnosta toiveiden tynnyrin, jossa ajatellaan, että tänne lisätään
kaikki mahdolliset hankkeet ja ajatukset siitä, mitä kaikkea kivaa tällä
seudulla voitaisiin tehdä ja mihin kaikkeen valtio voisi sitten osallistua
omilla rahoillaan tai meidän veronmaksajien rahoilla. Ja me kaikki
tiedämme, että se ei ole totta. Me kaikki tiedämme, että sellaiset asiat
eivät tule toteutumaan vaan että me tarvitsemme lausuntoja, joissa on
selkeä, konkreettinen kärki, jonka kanssa voidaan mennä eteenpäin. Ja
tämä Jokeri II:n siirtäminen raiteille tällä aikataululla, mitä se tässä
paperissa nyt on, kuuluu tähän toiveiden tynnyri -osastoon.
Sen lisäksi siinä oli paremmin otettu kantaa tähän ruuhkamaksuasiaan
niin, että siinä on vielä paljon selvitettävää ja paljon ongelmakohtia
mutta että sitä selvittämistä ruuhkamaksujen osalta pitää jatkaa. Sitten
täällä lausunnon loppupäässä oli tämä lause, mikä nyt kuuluu näin, että
”kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri, älyliikenteen infra” jne., jossa
puhutaan näistä kohtuullisen pienistä hankkeista, niin se oli itse
asiassa täysin päinvastainen. Siellä oli ajatus se, että pääväylät ja
niiden parantaminen olisi ikään kuin prioriteettilistan kärjessä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämän pidemmittä puheitta teen siis sen vastaesityksen, joka
sihteeristölle on annettu ja joka myös päätöshistoriasta löytyy ja
perustelen sitä ainoastaan sillä, että se on selvästi terävämmin
muotoiltu ja siinä on asiat selvästi paremmin priorisoitu kuin tässä nyt
esityksessä.
Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Aluksi kannatan Laura Rädyn vastaesitystä.
Helsingin seudun liikennejärjestelyjen strategiset linjaukset ovat erittäin
oikeita. Päähuomiohan on kiinnitettävä raideliikenteeseen ja siihen, että
luontaista liikkumista pitäisi vähentää siten, että emme rakenna
sellaisia kaupunkeja, joissa pitää liikkua kymmeniä ja satoja
kilometrejä, vaan kun Helsingin nämä uudet alueet Jätkäsaari,
Kalasatama, Keski-Pasila, Laajalahdenranta jne. valmistuvat, ihmiset
voivat asua siellä, heidän työpaikkansa ovat lähellä, he voivat kävellä
töihin, mennä ratikalla, pyörällä, metrolla ja heidän ei tarvitse todella
matkustella satoja kilometrejä.
Pyöräilyn erinomaisuutta en pidä kaupungissa niin hyvänä, koska
talvisaikaan, kuten olette nähneet, pyöräily on hankalaa. Kaikki ihmiset
eivät voi mennä pyörällä töihin, eivät vammaiset, emme me vanhat,
eivät pienet lapset jne. Sitä paitsi kaupungissa on huono
pyöräilykulttuuri. Meillä on runsaasti kamikaze-pyöräilijöitä, jotka ajavat
päin punaista, jalkakäytävillä, ihmisten jalkoihin, koiran remmeihin jne.
Pyöräily sopii hyvin esikaupunkialueille ja sellaisille alueille, missä sitä
voi vaarantamatta jalankulkijaa tehdä.
Raideliikennettä tulee kaikin puolin tukea, ja heti kun Länsimetro alkaa
valmistua, meidän tulee aloittaa yhteistyössä valtion kanssa Itämetron
rakentaminen. Myös Töölön metro ja Pisara-rata ovat niitä hankkeita,
joihin tulee panostaa. Metro on nopea liikenneväline. Se on lähes
saasteeton, sen houkuttelevuus on suuri sen nopeuden vuoksi, ja se
on sellainen liikennemuoto, johon ihmiset mielellään siirtyvät omista
autoistaan, koska se on nopea.
Suhtaudun ruuhkamaksuihin ehdottoman kielteisesti. Ei ole mitään
syytä eristää Helsinkiä muusta Suomesta jonkinlaiseksi ruttoalueeksi,
jossa kaupungin rajoille laitetaan maksu, että tänne saa tulla. Olen ihan
päinvastaista mieltä. Ihmiset saavat nimenomaan tulla pääkaupunkiin
täysin vapaasti. Monissa ruuhkamaksuselvityksissähän on todettu, että
ruuhkamaksu muodostaa muurin kaupungin rajalle ja vähentää
ihmisten mielenkiintoa pääkaupunkia kohtaan. Siihen meillä ei kyllä
Helsingissä ole varaa. Ne kansalaiset, jotka haluavat asua
omakotitalossa järven rannalla, eivät ole helsinkiläisiä. Heidän tulee
tehdä, meidän tulee tehdä omasta kaupungistamme, joka on
kerrostalovaltainen, mahdollisimman miellyttävä liikkua ja asua.
Kaikenmoisia rajoituksia ja pakkoja tulee välttää.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Nyt kun valtuutettu Asko-Seljavaara totesi, että pyöräily ei sovi tänne,
niin kannattaa muistaa, että Suomen pyöräilyvaltaisin kaupunki on
Oulu. Että jos meillä nyt on ollut pari poikkeuksellisen lumista talvea,
niin Oulussa on varmastikin joka talvi ja siellä se onnistuu aivan
mainiosti. Lisäksihän täytyy sanoa, että omakohtaisina kokemuksina ja
myös kiitoksena Pekka Saurille, tänä talvena pyöräily on onnistunut
paljon paremmin kuin viime talvena. On olemassa talvirenkaita pyöriin.
Ymmärrän, että kaikki eivät sitä halua, mutta meillä on mahdollisuus
lisätä pyöräilyä huomattavasti.
Asko-Seljavaara avasi nyt oikein lippaan ja näytti ottavan toisen
puheenvuoron tai repliikin. Sinänsä hyvä, että voit sitten replikoida
samalla puheenvuorolla minun repliikkiäni, ettei tämä aika nyt turhaan
tähän kulu.
En muuhun puutu, mutta tuo sinun pyöräilyavauksesi oli outo, se oli
asiantuntematon ja tylsä. Helsinki on korkeintaan sen takia vähän
huono pyöräilykaupunki, koska meillä on niin huonosti pyöräilyväylät
järjestetty. Sen takia jotkut ajavat jalkakäytävillä. Ja muista nyt se, että
eihän nyt talvella kaikkien pidäkään pyöräillä. Minusta on todella
käytännöllistä, ja lääkärinä sinun pitäisi ymmärtää se, että on myös
kansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti järkevää, että
mahdollisimman suuri osa ihmisistä pystyisi käyttämään pyörää
työmatkaliikenteeseensä ja muutenkin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen pyöräillyt Shanghaissa, Köpiksessä, Amsterdamissa. Siellä on
erinomaisen hyvä pyöräilykulttuuri. Kaikki pyöräilijät ajavat samaa
nopeutta suunnilleen samanlaisilla fillareilla, mutta tätä ei ole
Helsingissä. Täällä on nämä kamikaze-pyöräilijät.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen vain huomannut, että nyt talvella lasten koulukuljetukset
polkupyörällä, niin ne ovat aika vaikeita.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Helsingin seudun joukkoliikenteen kehittäminen on eräs esimerkki siitä,
että me tarvitsemme pääkaupunkiseudulle ja Helsingin seudulle myös
demokraattisesti valittu seutuhallinto. Tämän asian yhteydessä Skp:n ja
Helsinki-listojen ryhmä haluaa kiinnittää huomiota muutamiin
ristiriitaisuuksiin tässä kehittämisohjelmassa. Tämän ohjelman
linjauksissa korostetaan työpaikkojen ja palvelujen ohjaamista
joukkoliikenteen solmukohtiin. Sen sijaan lähipalvelujen merkitystä ei
tässä esityksessä korosteta.
Palvelujen keskittäminen olisi tietysti ristiriidassa liikkumisen tarpeen
vähentämisen tavoitteen kanssa, joka täällä kyllä mainitaan. Se
vaikeuttaisi myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja kevyen
liikenteen edistämistä koskevia tavoitteita.
Toinen seikka liittyy tähän ympäristövaikutusten arviossa todettuun
asiaan, että liikenteen haasteisiin ei pystytä vastaamaan vain
investoinneilla, joka on hyvinkin totta. Eli tarvitaan myös autoliikenteen
kasvun hillitsemistä ja joukkoliikenteen parantamista. Tässä
ohjelmassa sivuutetaan kuitenkin se, että Helsingin seudun
liikennekuntayhtymä nostaa jatkuvasti Helsingin joukkoliikenteen
lippujen hintoja. Tässä puhutaan liityntäpysäköinnistä mutta
sivuutetaan se, että pysäköintihallien rakentamisella mm. Helsinki lisää
kaiken aikaa keskustaan suuntautuvan autoliikenteen paineita. Pisara-
rata ja Raide-Jokeri on jätetty kiireellisyysjärjestyksessä häntäpäähän.
Lisäksi ohjelman toiselle kaudelle on sisällytetty Kehä II:n
rakentaminen, joka ilman muuta suosii yksityisautoilua, eli tässä
asiassa on käymässä juuri niin kuin varoitin silloin, kun Helsinki täällä
tätä Kehä II:n jatkamista koskevaa lausuntoa aiemmin käsitteli.
Ympäristöselostuksesta käy lisäksi ilmi, että liikenteen päästöjen
vähentämistä koskevia tavoitteita ei tällä ohjelmalla saavuteta ainakaan
vuoteen -20 mennessä. Jopa EU:n määrittelemät ilmanlaadun raja-
arvot ylittyvät jatkossakin Helsingin keskustan kaduilla.
Tämä talvi on taas kerran osoittanut senkin, millaisiin ongelmiin
yksipuoliset tulostavoitteet, henkilöstön vähentäminen ja töiden
ulkoistaminen johtavat liikenteessä, mm. rautatieliikenteessä.
Hallituksen ajama VR:n lähiliikenteen kilpailuttaminen on asia, jota voi
vain kuvitella, että mitä se olisi tarkoittanut vielä tämän talven muissa
vaikeuksissa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ehdotan, että valtuusto hyväksyy kaksi pontta.
1:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lähipalvelujen
merkitystä korostetaan liikkumisen tarpeen
vähentämisessä.
2:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus
selvittää mahdollisuudet asettaa poikittaisen
joukkoliikenteen osuuden lisäämiselle Helsingin seudun
kuntien ja valtiovallan yhteiset määrälliset tavoitteet.
Tämä jälkimmäinen ponsi liittyy siihen, että tällaiset sitovat
tavoitteethan olivat Helsingin budjetissa joitakin vuosia, kunnes
perustettiin Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä, ja nyt kenelläkään
ei ole sitovia tavoitteita poikittaisen joukkoliikenteen osalta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kannattaa tätä käsittelyssä
olevaa lausuntoa. Sitä jonkin verran muokattiin kaupunginhallituksessa,
mutta kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Helsingin valmisteluhan on ollut
suhteellisen yksimielistä. Kun ymmärretään, että tässä nyt käydään sitä
todella periaatekeskustelua siitä, että mikä osuus tämän maan
investoinneista ja yleensä resursseista kuuluu pääkaupunkiseudun ja
koko tämän seudun liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen
kehittämiseen ja edistämiseen. Sitten on ollut näitä, Laura Räty tässä
kuvasi, että Kokoomus jäi joissain kysymyksissä vähemmistöön.
Tätä lausuntoahan annetaan nyt HSL:lle, jossa sitten se lopullinen,
kaikkien kuntien lausunnot kerätään ja luodaan se yhteinen
aiesopimuksen pohja, joka on siis se, joka halutaan sitten maan
hallituksen kanssa solmia sopimus siitä, että missä tahdissa ja mikä on
ensisijaista, kun liikennettä kehitetään. Kaikki tiedämme ja tästäkin
lausunnosta näkee sen, että rahasummat, nämä meidän lähes kaikki
hankkeemme ovat hirveän suuria, ne vaativat suuria investointejahan
ja niitähän ei yksin pystytä rakentamaan, eikä olisi edes
kohtuullistakaan, että Helsinki niistä kaikista itse vastaisi.
Tähän Jokeri-kysymykseen sanoisin, että siinä nyt vähän Kokoomus
kantaa maan hallituksen puolesta huolta, kun taas Helsingin etuhan on
se, että kaikenlainen raideliikenne, myös kun ajatellaan sitä ratikkaa
Laajasaloon, niin kyllähän se olisi oikeus ja kohtuus, että valtio
osallistuu kaikkeen meidän raideliikennerakentamiseemme, ne ovat
niin suuria juttuja.
Minusta tämä on kuitenkin aika lohdullista työtä ollut, kun katsoo sitä
historiaa ja niitä vanhoja PLJ-pohjia, mitä on tehty ja listattu hankkeita
ja muuta, niin kuitenkin noin nopeallakin katsomisella näkee, että aika
moni hanke on toteutunut, että me ihan oikeasti sellaista tulevaisuutta
rakennetaan nyt tässä. Ne käyvät tietysti aika monen myllyn läpi nämä
hankkeet, mutta sieltä ne, mitkä me selkeästi ilmoitamme, että ovat
niitä ensisijaisia, niin ne kyllä jossain aikavälissä myös toteutuvat.
Sitten tähän pyöräilykeskusteluun, niin pyöräily on tärkeää ja sen
takiahan tänne Helsingin lausuntoon on se myös kirjattu selkeästi.
Vaikka se tuntuu vähän, että onko tämä otsikkokaan edes oikein, että
”pienet, kustannustehokkaat hankkeet”, mutta se kertoo sen siellä ?
kun tätä on valmisteltu, niin sehän on vähän sellainen kaatoluokka,
mutta siellä on kuitenkin erittäin tärkeitä monia pieniä hankkeita, jotka
ovat ihmisten kannalta ja meidän viihtyisyytemme kannalta erittäin
tärkeitä. Kaiken kaikkiaan tämä lausunto nyt tässä muodossa kyllä
kuvaa sitä, mitkä ovat Helsingin kannalta olennaisia asioita, ja siksi
tällainen lausunto tulee HSL:lle antaa.
Kiitos.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiitos valtuutettu Kantolalle Raide-Jokeri-kysymyksen purkamisesta.
Aluksi haluan kannattaa Yrjö Hakasen molempia ponsia. Mielestäni
tämä HLJ 2011 on pääosin erittäin miellyttävää luettavaa varsinkin
kaupunginhallituksen tekemillä tärkeillä lisäyksillä. Tämä luonnos ?
ottaa tosissaan ilmastonmuutoksen torjuminen ja osoittaa monia hyviä
keinoja kestävän kehityksen mahdollistavan kaupunkirakenteen
luomiselle. Mm. jalankulun ja pyöräilyn näkeminen omana
kulkumuotonaan on edistysaskel ja varmasti edistää ratkaisuja ja niitä
kautta lisää aivan varmasti niiden käytön kulkuosuutta.
Myös pysäköintipolitiikan kytkeminen kiinteämmin maankäytön
suunnitteluun on erittäin tervetullutta. Pysäköintinormeissa tulisi
mielestäni ottaa huomioon myös joukkoliikenneyhteydet. Jos ne
sijaitsevat lähellä asuinalueita, niin voidaan pienentää normia.
Helsingin seudun jatkuva kasvu lisää liikenneverkon liikennemääriä ja
kuormitusta. Siksi pyrkimys tukea ja priorisoida kestäviä kulkumuotoja
on erityisen tärkeää. Näistä tärkein on joukkoliikenne, jonka tulee olla
kustannustehokas ja kilpailukykyinen suhteessa henkilöautoihin,
muuten ihmiset eivät sitä valitse vaihtoehtona. Jotta näihin tavoitteisiin
päästään, vaaditaan uusia, vieläkin rohkeampia avauksia. Yksi erittäin
toimiva työkalu on ruuhkamaksut. Niin kuin tässäkin selvityksessä käy
ilmi, ruuhkamaksuilla olisi olennainen vaikutus liikennemäärien ja
kulkumuoto-osuuksien kehitykseen. Totta kai ruuhkamaksuista saadut
tuotot tulee ohjata joukkoliikenteen kehittämiseen ja niihin hankkeisiin.
Liikenteen kasvua pidetään täällä aivan annettuna faktana, jota ei saisi
kyseenalaistaa ja jonka suuntaa ei saisi yrittää muuttaa, mutta kyllä se
on täysin meidän ja kaupunkilaisten päätettävissä, millaista kaupunkia
ja millaista seutua me haluamme rakentaa. On täysin mahdollista
rakentaa kaupunki, jota autot eivät hallitse. Koska minulla on aikaa, niin
haluan vielä lukea valtuutettu Asko-Seljavaara ”Ruuhkamaksun
vaikutukset” -kappaleen viimeisen lauseen. ”Ruuhkamaksutulojen
kohdentuminen erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseen, operointiin ja
ylläpitoon tukee kärkitavoitteiden toteutumista.” Eli jos pitää tämän
ohjelman tavoitteita hyvinä ja kannatettavina, niin silloin lienee
paikallaan tarkistaa kantansa ruuhkamaksuihin.
Kiitos.
Helsingissä kadut täyttyvät nykyään pysäköidyistä autoista ja varsinkin
ruuhka-aikoina myös liikkuvista autoista. Kaupungissa ja lähikunnissa
matkustaminen mutkistuu ja hidastuu. Siksi yhä useampi ymmärtää,
että käveleminen, pyöräily ja joukkoliikenne pitää asettaa
henkilöautoliikenteen edelle. Kehittämisohjelmaluonnos tarjoaa varsin
hyvän perustan, jonka suuntauksilla valtio ja Helsingin seudun kunnat
voivat kehittää parin seuraavan vuosikymmenen aikana nykyistä
olennaisesti paremman liikennejärjestelmän. Tärkein keino on se, mikä
täällä on jo moneen kertaa todettu, että pitää rakentaa monipuolisia
yhdyskuntia, joissa on sekä asuntoja, palveluja että erilaisia työpaikkoja
hyvien kävely- ja joukkoliikenteen reittien läheisyydessä. Ja ohjelma
käsitteleekin varsin paljon ja ansiokkaasti näitä asioita.
Seudulla pitäisi kuitenkin paneutua erikseen kaupallisten palvelujen ja
asiakas- ja tavaraliikenteen vaihtoehtoihin. Kaupan nykyinen rakenne
vahvistaa henkilöauton käyttöä, ja henkilöauton käytön lisääntyminen
taas haittaa joukkoliikenteen kehittämistä. Kauppojen keskittyminen ja
harva joukkoliikenne heikentävät autottomien ihmisten palveluja ja
vahvistavat liikenneruuhkia. Tästä noidankehästä pääsee eroon vain
pistämällä monipuoliset asuin- ja työpaikka-alueet ja niitä yhdistävä
joukkoliikenne ihan oikeasti etusijalle kaikessa suunnittelussa ja myös
toteuttamalla nämä suunnitelmat.
Edellinen pääministeri suhtautuu luottavaisesti henkilöautojen
tulevaisuuteen, koska hän ajattelee, että pian insinööri keksii jonkin
luontoystävällisen liikenteen energialähteen. Mutta vaikka autot
liikkuisivat pelkällä ilmalla, yksityisautoiluun painottuvan liikenteen
varaan ei voi syntyä ihmis- eikä luontoystävällistä metropolia.
Moottoritiet rapauttavat kaupunkielämän, ne leikkaavat ihmisten
luontaisia kulkureittejä ja vievät valtavasti maa-alaa. Autokadut ja
pysäköintipaikat vaatisivat toimiakseen nykyistä paljon enemmän tilaa
ja rakennus- ja ylläpitorahaa. Sekä maan päälle että maan alle
kannattaa sijoittaa ratoja ja juna- ja ratikkavarikkoja eikä suinkaan
uusia autoväyliä ja parkkipaikkoja.
Helsingin seudun liikennejärjestelmän ja verkon tavoitteet ja
investoinnit ovat merkittäviä sekä seudun että koko maankin asukkaille.
Siksi sujuvan joukkoliikenteen ja välttämättömän tavaraliikenteen pitää
olla etusijalla liikenneinvestoinneissa. Rahoitusta pitäisi tarkastella
yhtenä kokonaisuutena, ja laskelmiin pitäisi ottaa mukaan myös
henkilöautoliikenteen yksityiset ja julkiset kustannukset.
Joukkoliikenteen käyttöä tulee helpottaa siirtämällä valtion
liikennetukea henkilöautoliikenteen väylien rakentamisesta
joukkoliikenteen ylläpitoon. Joukkoliikenteen tuntuvalla parantamisella
ja henkilöautoliikenteen supistamisella pystytään turvaamaan myös
Helsingin sisääntuloväylien toimivuus.
Seudullisen liikennejärjestelmän uudistustyö tarvitsee poliittisen
areenan, jolla maankäyttöä, asumista ja liikennettä sovitetaan ihmis- ja
ympäristöystävälliseksi kokonaisuudeksi. Siihen tehtävään sopii
parhaiten asukkaiden valitsema seutuvaltuusto, jonka kanssa alueen
asukkaat voisivat osallistua liikennejärjestelmän uudistuksiin.
Nyt liikenneasioita valmistelevat aivan liian monet erilliset
neuvotteluryhmät, joiden työstä asukkaat saavat varsin vähän ja erittäin
satunnaista tietoa. Poliittiset päätöksetkin joudutaan tekemään pieninä
pätkinä siellä sun täällä.
Puheenjohtaja. Hyvää uutta vuotta, arvoisat valtuutetut.
En missään nimessä voi kannattaa Rädyn tekemiä vastaesityksiä, ja
minusta ne aivan syystäkin hävisivät jo kaupunginhallituksessa
äänestyksissä. En ihan ymmärrä, miten samassa hengenvedossa voi
todeta, että kannatamme raiteita tälle seudulle, raiteita tähän
kaupunkiin ja seuraavassa lauseessa kannattaa näitä pääväylien
parantamisia yhtenä tärkeimpänä hankkeena. Mielestäni siinä on aivan
looginen ristiriita tässä Rädyn puheenvuorossa.
Siinä kohtaa, jossa Räty nyt vastaesityksissään haluaa painottaa
pääväylien parantamista, niin onneksi kaupunginhallituksen enemmistö
kuitenkin teki lausuntoon sen muutoksen, joka siellä nyt on. Siinä
painotetaan nyt kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuria, liityntäpysäköintiä
ja melun torjuntaa – kaikki pieniä mutta erittäin tärkeitä hankkeita. Ja
ne ovat myös tässä HLJ:ssä sellaisessa korissa, jossa ne ovat aika
pienessä roolissa mutta jossain määrin muodostavat aivan uuden
suunnan ja uuden lähestymistavan liikkumiseen seudulla. En missään
nimessä siis voi kannattaa Rädyn vastaesitystä tässä asiassa, en
myöskään hänen näkemystään ruuhkamaksuista.
Nyt tämän muutoksen jälkeen, mikä kaupunginhallituksessa lausuntoon
tehtiin, ruuhkamaksuihin otetaan se selkeä kannanotto, joka niihin
kuuluukin ottaa, eli se, että ne pitäisi ottaa käyttöön heti kun vain
mahdollista. Sekä Tukholman- että Lontoon-mallit osoittavat, että se on
toimiva tapa vähentää autoliikennettä kantakaupungissa. Toisaalta se
tuo rahaa toivottavasti joukkoliikenteen kehittämiseen ja vähentää sekä
meluja että ilmansaasteita kantakaupungissa. Siinä mielessä
kaupunginhallituksen enemmistö oli tässäkin asiassa aivan oikeassa.
Kaupunginhallituksen enemmistö myös lisäsi selkeän kannanoton
siihen, että joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta lisätään. Se on tärkeä
asia sanoa ääneen myös tässä HLJ-lausunnossa.
En yhdy myöskään valtuutettu Rädyn näkemykseen siitä, että tämä
lausunto tai ylipäänsä tämä koko HLJ-paketti ja listaus hankkeista olisi
jossain määrin toiveiden tynnyri. Se ei todellakaan ole toiveiden tynnyri,
vaan se on jo rankasti priorisoitu, muiden kuntien kanssa yhdessä
neuvoteltu ja yhteen saatettu lista siitä, mikä tällä seudulla olisi tärkeää.
On siinä mielessä hyvä, että se on tehty, että päästään nyt sitten
valtion kanssa neuvottelemaan yhteiseltä pohjalta ja toivottavasti
pystytään turvaamaan erityisesti nämä meille tärkeät raidehankkeet,
Länsimetron jälkeen Itämetro, Jokeri II raiteille ja Pisara.
Arvoisa puheenjohtaja.
Nyt kun kaiken aikaa puhutaan Rädyn vastaehdotuksista ja kun katsoo
tätä päätöshistoriaa, niin täältä ei kyllä näy lainkaan, että mikä on ollut
alkuperäinen kaupunginhallituksen ehdotus, jota ilmeisesti Kokoomus
on kannattanut ja muut ovat tehneet siihen vastaehdotuksia. Toivoisin,
että nyt valtuutettu Räty toisi sen todellisen vastaehdotuksen, jota
mieltä Kokoomus on, koska nyt näistä päätöshistorioista ja tästä
valtuuston esittelytekstistä ei lainkaan se selviä. Nyt kyllä valmistelussa
on ollut erittäin suuri puute, ja jos tämä jatkuu, se on
kaupunginhallituksen puolelta tosi huono homma.
Valtuutettu Anttila on aivan oikeassa, mutta sen verran korjaisin, että
se tuskin on kaupunginhallituksen vika, jos valtuutettu Räty ei ole
tehnyt vastaesitystään kunnolla täällä valtuustosalissa.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvää alkanutta, jokin aika sitten jo alkanutta
vuotta itse kullekin valtuutetulle.
En nyt puutu siihen, mitä valtuutettu Rädyn muutosehdotukset olivat
täällä, mutta tosiasia on se, että se päätöshistoria, mikä meillä on
esitetty tässä, ei ole kaikkein selkein mahdollinen, mitä liitetiedostoissa
on esitetty. Siitä voidaan varmaan tuolla meidän
hallintokoneistossamme ottaa vähän pohdintaan se, että miten ne
kannattaisi esittää. Koska hyvin vaikea siitä on saada kuvaa, että miten
kaupunginhallitus on tehnyt päätöksiään, koska siellä ei ole sitä pohjaa
lainkaan kerrottu, mihin ne muutokset on tehty, mutta siellä on kerrottu
vain muutokset.
Mutta ei mennä siihen sen enempää, itse asiassa muutama sana tästä
HSL:n organisoimasta HLJ:stä ja sen valmistelusta, kun sen hallituksen
puheenjohtaja olen. Meillä on aika iso seudullinen ponnistus menossa.
Se on ihan jotain erilaista kuin PLJ:n tekeminen neljän
pääkaupunkiseudun kunnan välillä. Päätöksentekoon osallistuu 14
kunnasta vain 6 kuntaa, jotka ovat HSL:n jäseniä. Kumminkin HLJ
koskee 14 kuntaa, ja tässä tulee jo pelkästään tietty sisäänrakennettu
haaste.
Kiitän valmistelua, jota kaupungin suunnalla on tehty, lausunnon
maltillisuudelta ihan kaikkien kaupunkien suuntaan sen, mitä olen
kuullut, tai kuntien suuntaan ei ehkä ihan niin maltillinen ja sanotaan
seudullista näkökantaa ottava, jota oikeasti tämäntyylisessä
harjoituksessa tarvitaan, jos tässä halutaan onnistua. Sitä ei ehkä ihan
esiinny kaikkien kaupunkien lausunnoissa, joihin osaan olen vasta kyllä
päässyt tutustumaan. Meillä on aiesopimus tavoitteena, se aiesopimus
varmaan tulee olemaan jotain muuta kuin PLJ:n pohjalta tehtävä
aiesopimus. Tällä hetkellä ilmeisesti valtion suunnalla kovasti
haikaillaan, ? sopimusta, jossa maankäyttöä ja asumista olisi
yhdistetty siihen. Siitä tulee vielä isompi haaste sille ponnistelulle, mitä
tehdään sen jälkeen, kun maassa on eduskuntavaalien jälkeen hallitus.
Aikaisemminhan se on tehty tavallaan sen jälkeen, kun maan hallitus
on tehnyt liikennepoliittisen selonteon, niin on tehty PLJ:n pohjalta
aiesopimus, johon on aika hyvin sitouduttu. Kun katsotaan
viimekertaista PLJ:tä, niin siellä suurin osa hankkeista on aika hyvinkin
toteutunut.
Tätä seudullista ajattelua ehkä haluan korostaa ennen kaikkea näissä
pienissä kustannustehokkaissa hankkeissa. Kuten siellä listalta hyvin
näkyy ja niistä materiaaleista, mitä meille on jaettu, niin sitä priorisointia
niitten pienten kustannustehokkaiden hankkeiden osalta ei ole vielä
tehty. Se on tarkoitus käynnistää tämän HLJ-työn jälkeen seudulla
yhteisesti, toivottavasti ja todennäköisesti kaikkien 14 kunnan
yhteistoimin. Sinne latautuu sellaisia odotuksia seudun monissa
kunnissa, jotka ovat aika epärealistisia. Se summa, mitä pieniin
kustannustehokkaisiin hankkeisiin varmaan tulevaisuudessa on
käytettävissä, niin se lista tulee väistämättä pienenemään, se on pakko
laittaa priorisointijärjestykseen, ja siellä sitten ne, mitkä asiat sieltä
nousevat esiin, niin sen sitten aika näyttää.
Mutta kyllähän tavallaan, mikä voisi olla sellainen tavoite ja mitä ehkä
tästä valtuustosta olisi hyvä lähteä viestinä uloskin, olisi se, että me
saisimme näille pienille kustannustehokkaille hankkeille alueellisesti
ELYlle käytettäväksi könttä, josta niitä voitaisiin ohjata. Näin me
saisimme maankäytön hankkeen sitoutettua paremmin liikenteen
toteuttamiseen ja ajallisesti oikeassa järjestyksessä menemään.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Itsekään en kannata Laura Rädyn muutosesityksiä vaan olin kh:ssa
mukana muuttamassa tätä lausuntoa. En näe, että tämä lausunto on
tällaisenaan toiveiden tynnyri, vaan me nimenomaan priorisoimme
vähän eri tavalla näitä meidän kannattamiamme hankkeita. Pois
moottoriteistä – enemmän kohti esim. Raide-Jokeria. Mutta toiveiden
tynnyrihän tämä silti on, koska niin kuin tässä lausunnossakin hyvin
sanotaan, niin tässä koko HLJ:ssä näiden investointien kokonaismäärä
on niin suuri, että se 13 investoinnin lista ei varmaankaan tule
toteutumaan.
Tässä valtuutettu Rauhamäki hyvin esitteli tätä hyvää valmistelutyötä,
mitä HSL:ssä on tehty. Mutta kyllä tässä kaiken kaikkiaan tulee mieleen
se, mistä ollaan seuraavassa valtuustossa päättämässä, tästä
seutuyhteistyöstä, että nyt me täällä valtuustossa annamme lausuntoa,
jota sitten tällainen taas vähän eri tavalla koottu porukka, tällä kertaa
HSL:n hallitus, sitten yrittää koota jotenkin yhteen. Ehkä olisi
selkeämpää, että meillä olisi yksi yhteinen kaupunki, joka pääsisi näistä
päättämään. Tämä on varmaan tällaista kaikkien osaoptimointia, että
yhdet kannattavat meidän kaupunkimme metroa ja toinen meidän
kaupunkimme raitiotietä. Ja se ei varmasti tälle koko seudulle ole
hyväksi. Sitten kun tässä tarvitaan vielä valtio mukaan, niin ehkä se,
että meillä olisi oikeasti yksi yhteinen ääni, auttaisi siinäkin.
Itse pidän tässä lausunnossa ja koko HLJ:ssä kaikkein tärkeimpänä
asiana Pisara-rataa, joka täällä mainitaan varsin lyhyesti sen takia, että
tätä Pisara-rataa aivan oikein halutaankin tässä viestiä, että se on
valtakunnallinen hanke, jota koko valtakunnan raideliikenne vaatii.
Toivonkin, että me kaikki tässä salissa voimme omille kytköksillämme
vaikuttaa siihen, että valtio pistäisi tähän Pisara-rataan vauhtia, koska
siinä on niin valtavasti hyviä puolia, mitä sillä on saavutettavana.
Minäkin uskon, että Pisara-rata on tosi hieno tavoite mutta epäilen kyllä
vähän sitä, että kuinka hyvin ja nopeasti se pystytään toteuttamaan.
Toivon tietenkin parasta tälle hankkeelle.
Tyypillistä juuri tälle liikennesuunnittelun sekavuudelle on se, että
liikenneministeri ryhtyi yhtäkkiä syyttämään kuntia siitä, että ne
hidastelevat Pisara-radan kanssa, vaikka hän itse ei ollut sitä asiaa
lähtenyt vetämään tehokkaasti. Yhteistyössä tietenkin alueen kuntien
kanssa.
Minua hämmästytti tässä Ville Ylikahrin puheenvuorossa se, että hän
sanoi, että seudullisen liikennejärjestelmän suunnittelu ? kuntia
yhdistämällä. Tämä oli ihan uusi idea, että 14 kuntaa yhdistettäisiin
yhdeksi kunnaksi.
Kiitos, puheenjohtaja.
En myöskään kannata valtuutettu Rädyn muutosesitystä, ja ilmeisesti
hän tarkoitti Jokeri II:n raidevaihtoehdosta puhuttaessa kuitenkin
Raide-Jokeria, joka on se Jokeri I, joka tulisi helpottamaan
merkittävästi Kehä I:n ruuhkia. Tällä hetkellähän Raide-Jokeri kulkee
bussi-550-linjaa, joka – tervetuloa vaan tutustumaan sinne
ruuhkaisimmalle osuudelle esim. Oulunkylän ja Pitäjänmäen välillä –
aamuruuhkassa ja iltapäiväruuhkassa kulkee kolme bussia peräkanaa,
koska kerta kaikkiaan yksi bussi ei vedä sitä ihmismäärää. Senhän
takia nimenomaan raidevaihtoehtoa harkitaan eikä sen takia, että
ratikoissa olisi jotain makeaa, hienoa tai upeaa.
Sillä ruuhkaisimmalla osuudella Pakilan Teboilin kohdalla kulkee
todella eniten autoja Suomessa tunnissa, ja tähän
poikittaisliikenteeseen meidän täytyy löytää kestäviä ratkaisuja, ja sen
takia on erinomaista, että Raide-Jokeri tässä on mukana, vaikka
ymmärrän hyvin, että sen kustannukset ovat korkeat, ja senhän takia
tämä aikataulutuskin on laitettu sinne tämän suunnittelujakson aika
loppupäähän.
Ruuhkamaksuista sanoisin samaa, mitä aikaisemmin täällä valtuutettu
Modig sanoi, eli ruuhkamaksuilla kuitenkin on huomattu, että
pelkästään joukkoliikennettä parantamalla ei pystytä kulkutapaosuutta
nostamaan niin paljon kuin mitä ruuhkamaksut mahdollistaisivat, eli
kannatan tätä kaupunginhallituksen esitystä.
Bästa ordförande, hyvä valtuusto.
Tässä puhutaan ruuhkamaksuista, ja kuulun tietenkin sen vahvoihin
kannattajiin. Pitää muistaa ehkä vielä enemmän kuin tässä
keskustelussa on käynyt ilmi, että kun suunnitellaan liikennettä niin me
teemme valtavia ympäristöpoliittisia valintoja. Ne täytyy tehdä
sellaisessa kontekstissa, jossa koko ajan muistetaan, että maailma on
suuren muutoksen tilassa, ei minkään pienen. Ja jotta tämä suuri
muutos saadaan aikaan, niin autoilu on pakko tehdä hankalammaksi,
sekä sillä, että investoinnit, rahoitus suunnataan siten, että autoilua ei
ainakaan helpoteta, pikemminkin vaikeutetaan ja tehdään myös
kalliiksi. Mutta tämä pitää tehdä siinä hengessä, että me saamme
jotain, kun tämä yksityisautoilu vähenee, me saamme fantastisen
joukkoliikenteen, joka on kaikille hyvä, ja me saamme ennen kaikkea
jotain muuta. Me saamme fantastisen globaalin vastuun, me saamme
fantastisen kokemuksen siitä, että me olemme tekemässä jotain
merkittävää. Me olemme tekemässä sellaista sivilisaation muutosta,
joka on kaikille hyvä ja siksi myös meille hyvä, myös silloin kun tämä
yksityisautoilu jää taakse.
Autoilusta luopuminen on kaikille voitto. Se auttaa meitä liikkumaan
paremmin, tasa-arvoisemmin, ja se auttaa meitä elämään paremmin
maailman kansalaisina. Tämä iso kuva pitäisi pitää mielessä, niin silloin
kaikki tämä liikennepolitiikka ratkeaa helposti.
Kiitos.
Puheenjohtaja.
Vielä lyhyesti valtuutettu Rädyn vastaesityspuheenvuoroon. Jäi vähän
hämäämään tämä toiveiden tynnyri -terminologia, kun nimenomaan
sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä ollaan yritetty olla hyvinkin
tarkkoja talouden ja talouden ennustamisen suhteen. On täysin selvää,
että nämä seuraavan 10 vuoden investoinnit ovat jossain määrin
epärealistisia. Siis jos tähän mennessä meillä on ollut vuosittainen
investointitaso joku 180 miljoonaa ja nyt sen pitäisi olla noin 370
miljoonaa seuraavat 10 vuotta. Silloin on nimenomaan kysymys
priorisoinnista. Meidän ryhmämme katsoi ja toi sen esityksen
kaupunginhallitukseen, että Jokeri-raide on vaan aika lailla välttämätön.
Sillä reitillä matkustaa tällä hetkellä tuommoinen 27 000–30 000
ihmistä päivittäin, ja yksinkertaisesti bussikalusto ei enää riitä. Sen
takia on kiire. Ja uskomme myös, että tämä on hanke, johon on
älykkäästi saatavissa valtion rahoitusta. Se on seudullinen
raideliikennehanke.
Puheenjohtaja.
Täällä mainitut keskustan liikennepäästöjen raja-arvot ylittyvät kyllä
tällä hetkellä mm. diesel-bussien päästöjen ja tiheän liikennevaloissa
autojen seisottamisen takia. Onkin aika mielenkiintoista ajatella, mitä
tapahtuu silloin, kun mm. Katajanokalle ja Eteläsatamaan ja näille
autolautoille vievät esplanadit muutetaan ? yksikaistaisiksi
suunnitelmien mukaan. Ehkä tarvekin olisi, että ruvetaan
mahdollistamaan edes hiekoittamaton potkukelkkaväylä Katajanokan
suunnalta keskustaan, jos se jätetään yksikaistaiseksi, nämä
esplanadit molemmat.
Keväisin tämä hiekanpoisto kaikilta ? ja sujuvasti soljuva
asukasliikenne varsinkin ? kaduilla mahdollistaa keskustalaisten
liikkumisen kotialueillaan. Mitä kaupan logistiikasta keskustassa miettii
myös, niin minä ihmettelen sitä, että miksi te kuitenkin vastustatte
keskustatunnelia, jos ajatellaan, että sinne voidaan todella siirtää ?
alueelta kaikki raskas logistiikka ja raskas liikenne ja saada kevyen
liikenteen ? . Kantakaupungin asukkaiden autoilun ja julkisen
liikenteen yhteiselo ei edellytä toisen listimistä, vaan joukkoliikenne on
oltava automaattisesti nopea tapa päästä tavaroiden kanssa paikasta
toiseen, ja sitä se ei todellakaan ole eikä sitä yhtään sujuvoita se, että
henkilöautoja ruvetaan vielä nykyisestäänkin vaikeuttamaan. Osalla
ihmisistä se auto joka tapauksessa on.
Tämä keskusta, esim. näiden ihmisten kulkumahdollisuudet, jotka
tarvitsevat autoa voidakseen ylipäänsä ottaen hoitaa asioita, eli vanhat
ihmiset, huonosti liikkuvat, ja sitten taksiliikenne lentokentälle, niin
ratayhteys suoraan Vantaan lentokentälle olisi kyllä myös yksi tärkeä
reitti vähentää huoltoliikennettä keskustassa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Henkilöautoliikenteen helpottaminen lisää henkilöautoliikennettä. Sen
takia keskustatunneli on tavallaan hyvin ristiriitainen hanke tavoitteiden
kannalta. Siksi ruuhkamaksut voisivat olla se paras keino tarttua tähän
ongelmaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen ehkä hieman näreissäni siitä, että vaikka olin jättänyt tämän
muutosesityksen, joka oli se kh:n pohja, hyvissä ajoin sihteereille, niin
siitäkään huolimatta sitä ei ollut jaettu. Niinpä teenkin tästä nyt vain ne
pääkohdat erillisinä, tai samassa esityksessä, mutta tähän kuuluu neljä
pääkohtaa, jotka ovat siis luettavissa myös päätöshistoriasta liitteistä.
Ensimmäinen: Lausunnon alaotsikon ”Vaikutusten arviointi” 5.
kappaleen kahdeksi viimeiseksi virkkeeksi lisätään:
”Herkkyystarkastelussa havaittiin, että vain voimakkailla panostuksilla
joukkoliikenteeseen voidaan ruuhkaisuuden kasvua lieventää yhtä
paljon kuin tie- ja katuverkkoa kehittämällä. Tämä havainto muodostuu
tärkeäksi, kun tulevaisuudessa otetaan kantaa joukkoliikenteen
rahoituskysymyksiin.”
Kaksi: lausunnon alaotsikon ”Liikenneinfrastruktuurin ja
kehittämistoimien rahoitus ja toteutusjärjestys”, 6. kappaleen
ensimmäinen ja toinen virke muutetaan kuulumaan:
”Kehittämisohjelmassa kärkihankkeeksi esitetty pienet
kustannustehokkaat hankkeet on perusteltu, mikäli siihen voidaan
sisällyttää todella sellaisia liikenneverkon toimivuutta parantavia
hankkeita, joiden hyötykustannussuhde on hyvä. Hankkeessa tulisi
painottaa pääväylien parantamishankkeita, koska niiden osuus on
muutoin ohjelmassa vähäinen.”
Kolme: lausunnon alaotsikon ”Kehittämisohjelma” 5. kappaleen
viimeinen lause poistetaan, ja se oli siis tämä Jokeri-linja-asia.
Sitten neljä: lausunnon alaotsikon ”Vaikutusten arviointi” 4. kappaleen
viimeinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:
”Ruuhkamaksuselvityksiä on perusteltua jatkaa.”
Ja tässä olivat siis ne päämuutoskohdat siihen, mikä oli se
kaupunginhallituksen pohja. Tässä ei ole mitään lisättynä siihen.
Bästa ordförande.
Ordförande var mycket vänlig och informera oss om det här. Vi har
talat inom gruppen och vi har kommit överens om att vi försöker förstå
den där fullmäktige Räty på bästa möjliga sätt. Det är inte alltid lätt men
det går.
Arvoisa puheenjohtaja.
En ajatellut tehdä tässä mitään muutosesityksiä, koska olen tähän
nykytilaan nähden niin tyytymätön, että en pystyisi sellaista
vastaesitystä tänne tuomaan. Nimittäin, jos me mietimme tätä Helsingin
seutua, tänne on tarkoitus rakentaa 13 000 asuntoa vuodessa. Se on
noin 3 miljardia euroa. Nyt tässä suunnitelmassa haaveillaan, että
saisimme valtiota suuntaamaan melkein kaikki liikenneinvestointinsa
pääkaupunkiseudulla, en nyt muista mihin summaan ne kasvaisivat
nämä investoinnit, 300–400 miljoonaan, sille välillä. Ne ovat pitkään
olleet noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Kun katsoo valtion
taloudellista tilannetta, niin vaikuttaa hankalalta säilyttää tuo 150
miljoonaa euroa. Sen takia tässä toiveiden tynnyrissä on noin puolet
liikaa.
Samalla on aivan välttämätöntä tehdä tänne sekä tieväyliä että
ratayhteyksiä ihan vaan tämän kasvavan väestön takia. Tänne
rakennetaan siis Tampereen kokoinen kaupunki aina 10 vuoden välein,
eikä se voi toimia ilman liikenneinvestointeja. Sen takia tämä
investointien taso on täysin alimitoitettu.
Tähän ei minusta ole mitään muuta ratkaisua kuin se, että ensinnäkin
otetaan valtio tästä pelistä pois kokonaan, siirretään se noin 150 tai
200 miljoonaa, mitä ehkä valtiolta on vuosittain pitkällä aikavälillä
saatavissa, vuosittain tänne osana vaikkapa liikennepolttoaineverojen
tuotosta tai jostakin muusta, jos se halutaan viedä tämän budjetin
ulkopuolelle, ettei se sotke kehityksiä. Ja sen jälkeen kunnat tekevät
tämän itse. Ja minä olen täysin vakuuttunut, että jos kunnat tekevät
tämän itse, niin ne tekevät sen paljon järkevämmässä tahdissa, aivan
samalla tavalla kuin se mitättömän hintainen investointi, mikä
tarvittaisiin, joka vastaa puolikasta moottoritieristeystä, joka tarvittaisiin
siihen, että Helsingin ratapiha toimisi, olisi tehty ajat sitten, jos ei se nyt
sattuisi olemaan valtion budjetin takana.
Samalla tavalla on aivan selvää, että me emme saa muita suostumaan
siihen, että tämä Östersundomin metro tulee olemaan siinä ajassa kuin
sen pitäisi tulla, mutta sen pitäisi aivan ehdottomasti tulla. Sen takia
olisi paljon parempi, että kunnat rahoittaisivat nämä hankkeet itse. Se
ei tule sen kalliimmaksi kuin se, että se raha kierrätetään valtion kautta.
Itse olin joskus peruspalveluministerinä poistamassa kaikki investoinnit
ja avustukset terveyskeskuksiin ja sosiaali- ja terveystoimen
rakennuksiin ja siirsin ne rahat ikään kuin kunnille suoraan
käyttömenoihin. Se johti suureen investointiaaltoon, kun sitä valtion
rahaa ei tarvinnut enää odottaa ja asiat voitiin tehdä oikeassa
järjestyksessä. Minun käsittääkseni 300 miljoonaa euroa vuodessa ei
rakennusmaan maksuna olisi paljon, siis jos ? sitä
uudisrakennustuotantoa, joka tämän investointitarpeen aiheuttaa.
Muistakaa nyt kuitenkin, että me 500 eurolla / neliö rakennamme
pysäköintipaikkoja, ja tämä olisi vain 100 euroa / neliö, mikä tästä
aiheutuisia. Sen takia koko tämä rahoitusjärjestelmä pitäisi muuttaa
toisenlaiseksi.
Se on myös Helsingin etu, koska ajatelkaa nyt, että me panemme siis
80 miljoonaa euroa siihen, että Kirkkonummelle voidaan rakentaa
muutama tuhat omakotitaloa, ja näitä varten pitää rakentaa sitten sinne
moottoritie. Jos kirkkonummelaiset joutuisivat itse rakentamaan sen
moottoritien, niin ne eivät kaavoittaisi mitään niin typerää kuin ovat nyt
kaavoittaneet. Olisi tiivistyvän kaupunkirakenteen etu, että kunnat
olisivat näistä investoinneista, jotka he aiheuttavat, itse vastuussa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Totean myös tuohon Laura Rädyn aloitukseen, että kaupungin
tietojärjestelmistä ei löydy näitä alkuperäisiä esittelijän ehdotuksia niistä
asioista, jotka ovat menossa kaupunginvaltuustoon. Toivon todella, kun
niistä myös äänestetään, että jatkossa tähän asiaan meidän
viestinnässämme ja hallintokeskuksessa kiinnitetään huomiota ja
korjataan tämä asia.
Mutta tästä huolimatta tai juuri tämän takia kannatan kuitenkin Laura
Rädyn tekemää ehdotusta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Nythän on keskeisintä se, että investointeja tehdään sillä tavalla, että
saadaan tämä nykyliikenne hoidettua, eli ne aikataulun mukaiset
junavuorot saadaan ajettua. Tässä on VR saanut paljon pilapiirtäjiä
liikkeelle, ja VR on paljon ollut syytettynä, koska vika on usein siinä
infrastruktuurissa, eli nämä asetinlaitteet ja opastinjärjestelmät, sinne
pitää ensin pistää valtion, maan hallituksen rahaa ja liukkaasti, jotta
voidaan edes ajaa sitä liikennettä, niin kun me kaikki joukkoliikenteen
käyttäjät tiedämme, että junaliikenne ei toimi.
Ongelmahan tässä on myös se, että me olemme 20 vuotta tehneet
vääriä investointeja johtuen siitä, että valtio rakentaa kunnille teitä
ilmaiseksi ja kunnat joutuvat rakentamaan metronsa lähestulkoon itse,
jolloin on investoitu, Kehä I:tä on kehitetty, on tullut eritasoliittymiä ja
valtavasti lisää kapasiteettia, jolloin se houkuttaa autoiluun. Tarjonta
luo kysyntää, ja taas joukkoliikenteessä, kun rahoittaminen on kunnan
kontolla, ei ole tarpeeksi tarjontaa.
Ruuhkamaksuista kun puhutaan, niin ne tullaan varmasti ottamaan
käyttöön tässä 10 vuoden sisään. Siinä pitää menetellä sillä tavalla,
että ennen kuin ne ruuhkamaksut otetaan käyttöön, niin
joukkoliikenteen tarjonnan pitää olla kunnossa. Jos ne otetaan käyttöön
tänään, niin homma ei toimi sen takia, että ihmiset eivät mahdu niihin
joukkoliikennevälineisiin. Eli siinä pitää ennakoida sillä lailla, että
pannaan ensin se tarjonta kuntoon, että joukkoliikenne on todellinen
vaihtoehto. Se sitten, että minkälaiseen malliin päädytään, niin aika
näyttää. Uskon, että tästä tulee sellainen, meillä on kansainvälisesti
niin hyviä esimerkkejä ruuhkamaksun käytöstä, se on instrumenttina
tehokas ja tuottanut hyviä tuloksia.
Eli ihan ensin pitää varmistaa junaliikenteen toimivuus. Jos me
lähdemme rakentamaan liityntäpainotteisia ratkaisuja, jotka painottuvat
raskaaseen raideliikenteeseen, niin kai meidän täytyy ensin varmistaa
se, että se nykyliikenne pelaa. Jos me lähdemme rakentamaan
sellaisia järjestelmiä ja sitten junaliikenne, sen ydin, runko ei toimi, niin
silloin koko järjestelmä voi kaatua.
Asia on juuri näin kuin valtuutettu Vuorela sanoi, että olisi kyllä
helsinkiläisten kiusaamista asettaa ruuhkamaksut ennen kuin me
saamme poikittaisen joukkoliikenteen toimimaan. Ja juuri sen takia on
niin tärkeää esim. saada Jokeri I raiteille.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tähän lausuntoon ei sinänsä ole paljon huomauttamista, mutta tässä
varsin niukalti käsitellään itse matkustuksen hintaa, joka on oleellinen
seikka tässä. Eli kun puhumme seutulippujärjestelmästä ja sen
tuomasta lisästä tähän kaikkeen. Tässä mielessä vain halusin tulla
muistuttamaan siitä, että kun 70-luvun alussa silloisen Kokoomuksen
valtuustoryhmän puheenjohtaja Heikki S. von Hertzenin johdolla saatiin
aikaiseksi ns. Hejuli-sopimus, joka tarkoitti sitä, että ainakin yhden
kaupungin alueella oli tasahinta matkustuksessa, niin nyt näissä kaava-
alueissa, mitä tehdään, näytetään piirtelevän kummallisia viivoja, jotka
tarkoittaisivat melkoista takapakkia osalle helsinkiläisistä. Kun näitä
subventioasteita pohditaan liikennekustannuksissa, niin pitää pitää
mielessä se, että Helsinki on yksi ainoa alua ja minä haluan tulla
Kontulan perukoilta samalla hinnalla kuin ennen vanhaan ajoin
Porvoonkadulta Hakaniemeen.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Saarniolle huomauttaisin, että tässä vyöhykemallissa on
ajatuksena, että Helsingin sisälle voi kyllä tulla kaksi vyöhykettä mutta
tässä lippujärjestelmässä minimiosto olisi kaksi vyöhykettä. Se
madaltaisi sitä nykyistä seutulippurajaa, mutta silti nykyiset Helsingin
sisäiset matkat säilyisivät kaikille helsinkiläisille samanhintaisina. Itse
kannatan tällaista mallia, jota myös HSL:n hallitus on viemässä
eteenpäin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kun käydään keskustelua ruuhkamaksuista, jota vasemmisto on
kannattanut niin Helsingissä mutta myös eduskunnassa tekemällä mm.
lakialoitteen tienkäyttömaksuista, yhtenä hyvänä esimerkkinä on
käytetty Tukholmaa, jossa nimenomaan yksityisautoilu väheni 20–25
%, ja toisaalta samaan aikaan joukkoliikenteen käyttö lisääntyi. Mutta
yksi oleellinen syy joukkoliikenteen käytön lisääntymiseen ei ollut vain
ruuhkamaksut vaan että siihen panostettiin. Yksi oli se, että
Tukholmasta tehtiin yksi yhtenäinen lippualue. Aikaisemmin Tukholma
oli nimenomaan jaettu vyöhykkeisiin. Nyt siirryttiin yhteen alueeseen,
helpompaan matkustamiseen. Olisi täysin pimeää, jos Helsingissä
mentäisiin toiseen suuntaan kuin Tukholmassa, jossa on onnistuttu
siinä, että on luovuttu tästä vyöhykemallista.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Juuri niin kuin valtuutettu Ylikahri totesi mutta sen verran korjaten, että
hallitus ei ole vielä HLS:ssä päättänyt viedä kumpaakaan mallia
eteenpäin vaan on pyytänyt lausuntoja jäsenkunniltaan, kumpaa mallia
olisi syytä viedä eteenpäin ja sen jälkeen tekee linjauksen siitä. Sitten
ehkä vielä valtuutettu Arhinmäelle sen verran, että Tukholmassa tehtiin
myös paljon muuta ja Ruotsissa mm. lähijunaliikenteen kilpailulle
avaaminen, jolla saatiin matkustajamääriä nostettua ja palvelujen
hintaa, myös tuotantohintaa alaspäin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Rauhamäen kannattaa ehkä mennä tutustumaan
uudemmankin kerran sekä Ruotsin, Britannian että eräiden muiden
maiden kokemuksiin raideliikenteen kilpailuttamisesta, jotka ovat
kaikkea muuta kuin suositus avata VR:n lähiliikennettä kilpailulle.
Valtuutettu Räty ja Soininvaara ovat täällä kantaneet huolta valtion
kassan riittävyydestä. Se on tietysti mielenkiintoista, että se on heidän
huolenaiheensa, kun käsitellään helsinkiläisten tarpeita
joukkoliikenteen kehittämiseksi. Valtioltahan on riittänyt miljardeja
toisensa jälkeen tälläkin vaalikaudella verohelpotuksiin, joilla on
suosittu suurituloisia ja suuria yhtiöitä. Miljardeja on riittänyt myös
asevarusteluun, ja on oikein indeksi laitettu siitä, että ne lisääntyvät
jatkossakin jatkuvasti.
Eli minkä takia täällä ollaan huolissaan, että rahaa ei muka valtiolta voi
vaatia nykyistä reippaasti enemmän joukkoliikenteen hankkeisiin, jotka
ovat paitsi helsinkiläisten arjen sujumisen kannalta tärkeitä niin myös
työllistäviä ja ympäristöystävällisiä.
Mitä tulee sitten tähän Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän
lippujen hinnoittelumalliin, niin sanoisin kyllä, että siinä on koko
lähtökohta aika syvältä. Helsingin tavoitteena on ollut joukkoliikenteen
tekeminen edullisemmaksi, kilpailukykyisemmäksi, sen hintojen
alentaminen. Ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymässä jopa
tämän kaupungin edustajat puuhaavat mallia, joka nostaa lippujen
hintoja Helsingissä. Minusta tämä suunta pitää kerta kaikkiaan vaihtaa,
jos me olemme sitä mieltä, mistä täällä valtuutettu Wallgren mm.
ylevästi puhui, että me otamme kokonaan uuden suunnan
suhtautumisessa liikennepolitiikkaan ja määrätietoisesti kehitämme
joukkoliikennettä, niin kyllä se täytyy näkyä mm. vasemmiston,
vihreiden ja porvaripuolueiden edustajien toiminnassa Helsingin
seudun liikenne -kuntayhtymässä. Ei tässä voida vetäytyä
kuntayhtymän selän taakse, että siellä nostetaan hintoja ja täällä
valitellaan, kun hinnat nousevat.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että valtiolta vaaditaan vaikka mitä,
mutta pitää olla joku realismi siitä, että mitä sieltä tullaan saamaan.
Ennusteeni on, että valtion taloudellinen tilanne on sellainen, että
paljon ei heru. Mutta sitten niihin Ruotsin ja Britannian rautatilanteisiin
voi perehtyä, ei tarvitse matkustaa sinne, voi perehtyä Suomesta käsin
katsomalla kansainvälisiä liikennetilastoja. Euroopassa melkein
kaikissa maissa rautateiden osuus liikennesuoritteista pienenee. Siitä
on vain kaksi poikkeusta, ne ovat Britannia ja Ruotsi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä liikennejärjestelmä herättää tietysti tunteita, ja erityisesti lippujen
hinnat, ne ovat helsinkiläisten kannalta tärkeä asia, mutta meillä on
valmistelussa parhaillaan, jossa pohditaan näitä erilaisia malleja, että
millä lailla tämän seudun lippuhinnat ja minkälainen lippu olisi kaikista
kätevin. Oma kokemukseni on se, että eniten palautetta kansalaisilta
tulee siitä, että koetaan kuntarajan ylittäminen liian kalliiksi ja
haluttaisiin lippuja, jotka mahdollistaisivat liikkumisen helpommin ja
halvemmalla kuntarajan yli, ja niitä on yritetty siellä HSL:ssä kovasti nyt
miettiä. Helsinki antaa siitä lausunnon tämän kevään aikana, ja kaikki
nämä huomiot tässä tulee varmaan otettua huomioon. Ei kannata nyt
vielä sanoa, että Helsinki on jotakin väärin tehnyt.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tähän esitykseen Primulan tonttien vuokraamisesta Vallilassa liittyy
kaupunginhallituksen aika erikoislaatuinen lausuma, jossa edellytetään,
että tulevaisuudessa vastaavanlaisissa vuokraoikeus kilpailutettaisiin.
Onkin todella erikoista, että kiinteistövirasto on taas kerran junaillut
sopimuksen ilman tällaista kilpailutusta. Tuossa viereisessä korttelissa
tyhjillään seisova Lampan talo, sen luulisi olleen riittävän varoittava
esimerkki siitä, mihin tällaiset hyvä veli -sopimukset voivat johtaa. Siitä
olisi pitänyt ottaa opiksi, myös itse asiassa pitäisi palauttaa se Lampan
talo -kiinteistö kaupungin omistukseen ja lopettaa se peli, joka siellä on
käynnissä. Mutta mitä tähän päätösesitykseen tulee, niin tässä ei edes
kerrota, kenelle nämä Vallilan tontit aiotaan vuokrata. Siis ensin ei
järjestetä kilpailua ja sitten pyydetään valtuustoa hyväksymään
päätösesitys, jossa kerrotaan, että ne aiotaan vuokrata jollekulle, jonka
Primula Oy vuokraajaksi tulee osoittamaan.
Todennäköisesti tästä jotain tietoa jollakin on. Kysynkin
apulaiskaupunginjohtaja Penttilältä, mikä on se Primula-yhtiön
osoittama taho, johon tässä päätösesityksessä nimeä mainitsematta
viitataan?
Toiseksi kysyn apulaiskaupunginjohtajalta, millä perusteella
neuvotteluissa on hyväksytty se, että tonteille tulee pääosin kovan
rahan asuntoja ja hivenen hitas-asuntoja mutta ei lainkaan ara-
rahoitettuja vuokra-asuntoja? Eli millä perusteella on poikettu
kaupungin asuntopolitiikassa asettamista tavoitteista?
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Kaupungin MA-ohjelmassahan linjataan, että kaikilla alueilla kaupungin
maaomistuksen lisäksi myös valtion ja yksityisillä maanomistuksilla
lähtökohta on MA-ohjelman hallintomuotojakautuma. Ja näin on pyritty
toimimaan. Se ei käytännössä ole luonnollisestikaan kovin helppoa.
Tässä erityistapauksessa oli neuvottelut hyvin pitkällä, jossa oli
kaupungin elinkeinopoliittiset edut otettu huomioon, eli pyrkimys
säilyttää Primulan tuotantolaitokset Helsingissä. Ja se johti siihen, että
ollaan nyt tässä tilanteessa. Kuten kaikki tiedämme, tuotantolaitokset
siirtyivät Helsingin rajojen ulkopuolelle, ja kuten listaltakin
loppuvaiheessa käy ilmi, niin asian ainakaan taiteelliset ja tekniset
tyylipisteet eivät ole kovin korkeat.
Kaupungin puolelta on toisaalta syytä olla luotettava sopimuskumppani,
mutta toisaalta meidän on tästä tapauksesta syytä oppia se, että
meidän pitää vetää kaupunkia sitovat linjat korkeammalla tasolla ja
hieman aikaisemmin kuin tässä tehtiin. Tässä pitkälti kiinteistövirasto
neuvotteli tämän alkutilanteen. Sen jälkeen, kun tilanne oli tässä
vaiheessa, kun nyt on kuvattu, niin neuvoteltiin tuo hitas-osuus tuohon
hankkeeseen, joka jossain määrin poisti tätä ongelmaa, mihin Hakanen
kohdistaa kysymyksensä. Mutta on totta, että tässä kohteessa ei ole
esim. ara-osuutta eikä muutakaan kuin tuo yksi hitas-kohde.
On tietenkin todettava, että kyseessä on neljän rakennuksen
kompleksi, ja se kokonaisuutena ei tietenkään, jokainen tällainen
yksittäinen kohta mahdollista täsmälleen sitä MA-ohjelman mukaista
hallintomuotojakautumaa, mutta tässä asiassa ei kaupunki täydellisesti
ole onnistunut.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Ja kiitos apulaiskaupunginjohtajalle vastauksesta, jonka johtopäätöksiin
voin kyllä yhtyä tulevien ratkaisujen valmistelun osalta. Mutta pyydän
vastausta myös ensimmäiseen kysymykseeni, joka jäi kokonaan
vastaamatta. Eli kun meille esitetään, että tämä vuokrasopimus, joka
on aika kehnosti valmisteltu ja osin kyseenalainen, tehdään jonkun
tahon kanssa, jonka Primula Oy osoittaa, niin tietääkö kaupunki, mikä
se taho on?
Arvoisa puheenjohtaja.
Tuon vastauksenosan unohdin. Kaupunki kyllä tietää, eli se on SRV
Oy.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Otto Lehtipuu Minerva Krohn
puheenjohtaja puheenjohtaja
ordförande ordförande
Tiina Teppo
päätösvalmisteluyksikön päällikkö
chef beslutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
Outi Alanko-Kahiluoto Olli Valtonen
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
