HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
21 – 2010
Kokousaika: 8.12.2010 klo 16.00 – 19.14
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro.
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
21 – 2010
Mötestid: 8.12.2010 kl 16.00 – 19.14
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
271 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.......................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki......................................................................................................................
Ledamoten Wallgren.......................................................................................................................
Valtuutettu Puoskari........................................................................................................................
Valtuutettu Räty...............................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
272 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
273 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 5...................................................................................................................
TOIMENPITEISTÄ........................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
275 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 7...................................................................................................................
Valtuutettu Kousa..........................................................................................................................
Valtuutettu Torvalds......................................................................................................................
Valtuutettu Pelkonen.....................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Kousa..........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
278 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 10.................................................................................................................
VALINTA........................................................................................................................................
Valtuutettu Rauhamäki.................................................................................................................
280 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 12.................................................................................................................
TONTTI TAI MUODOSTETTAVAT TONTIT).............................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
281 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 13.................................................................................................................
20809/1-3 JA 20811/3).................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
282 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 14.................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
283 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 15.................................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Ledamoten Wallgren.....................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
284 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 16.................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Valtuutettu Moisio..........................................................................................................................
Ledamoten Oker-Blom.................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Rauhamäki.................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Bergholm....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Halla-aho....................................................................................................................
Ledamoten Wallgren.....................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Räty.............................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Holopainen.................................................................................................................
Valtuutettu Räty.............................................................................................................................
Valtuutettu Kuuskoski...................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Rauhamäki.................................................................................................................
287 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 19.................................................................................................................
Valtuutettu Taipale........................................................................................................................
Arvoisa puheenjohtaja.
Ymmärrän, että puheenjohtajisto yrittää tässä nyt jollain tavalla
vaikuttaa äänestyksen tulokseen ydinvoiman lisärakentamista
koskevan linjauksen osalta. Nyt tarkkaan ottaen mehän emme hyväksy
tässä kaupunginhallituksen esityksen mukaan sitä kehitysohjelmaa sen
kaikkine yksityiskohtineen, joihin kuuluu tämä ydinvoiman uus- ja
täydennysrakentaminen, vaan me hyväksymme päätösesityksen
mukaan eräät konkreettiset kohdat tästä kehitysohjelmasta sekä
kannanoton siitä, että tätä kehitysohjelmaa pidetään lähtökohtana
jatkovalmistelussa, johon valtuusto palaa ensi vuonna.
Mielestäni puheenjohtajan tulkinta siitä, että lähtökohtana olevaan
ohjelmana sisältyvä maininta ydinvoiman uus- ja
täydennysrakentamisesta on vastaesitys eikä ponsi, on siinä mielessä
virheellinen, että lähes kaikki meille esitetyt ponnet ovat sellaisia, joissa
pyritään joltakin osalta ohjeistamaan, evästämään, painottamaan sitä
jatkovalmistelua, joka tämän päätösesityksen mukaan siis tapahtuu
tämän kehitysohjelman pohjalta. Itse pidän kyllä tuota kehitysohjelmaa
monelta osin virheellisenä mutta siitä huolimatta katson, että
valtuustolla pitää olla oikeus myös ydinvoimaa koskevassa asiassa
äänestää ponnesta ihan samalla tavalla kuin energian säästämistä ja
eräitä muita asioita koskevista ponsista saadaan täällä äänestää.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minusta valtuutettu Hakasen arvio oli painava siitä, että mikä on
päätösesitys ja tämän ponnen suhde päätösesitykseen.
Sitten tekninen huomio siitä, että tässä on merkitty, että ”tekijä Yrjö
Hakanen, kannatus Emma Kari”, niin muistini mukaan kannatin näitä 9
ja 10 tässä numerolla olevia ponsia silloin, mutta voi olla, että Emma
Kari sitten piti puheenvuoron ennen minua. Se jäi ohi nimittäin vain se,
että oliko siinä vaiheessa kannatuksia.
Puheenjohtaja, bästa ordförande.
Jag hör också till dem som har understött kläm 10 mot kärnkraften, och
understöder Hakanens förslag att behandla det här ärendet som en
kläm och inte som ett motförslag.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä ydinvoimakysymys on tietenkin sellainen, johon meidän
ryhmällämme on selkeä kanta ja sen takia äänestyskantamme lienee
selvä. Mutta ehkä tämä olisi kaikkien kannalta yksinkertaisempaa, jos
tämä voitaisiin tulkita ponneksi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Oli se ponsi tai vastaesitys, niin sehän ei muuta itse asiaa, että sinänsä
minun puolestani se voidaan tulkita ihan miksi vaan. Mutta sen verran,
että ydinvoimakysymyksethän on meillä hoidettu Mankalan kautta, ja
ne ovat erittäin isoja kysymyksiä ja asioista tarvitaan aika
perusteellinen ja periaatteellinen keskustelu. Lähtökohtaisesti asian
päättäminen tällaisesta ponnesta ei mielestäni ole kovin suotavaa,
vaan asia pitää oikean hyvän, ison valmistelun kautta tuoda valtuuston
päätettäväksi niin kuin asia kuuluu tehdä.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Puheenjohtaja.
Tässä menee nappulatkin sekaisin. Mielestäni se alkuperäinen tulkinta
siitä, että tämä on vastaesitys, oli erinomainen. Mutta näyttää siltä, että
täällä nyt ollaan laajasti sitä mieltä, että katsotaan ponnella näitä
asioita. Nämä ovat kuitenkin selkeästi vastaan sitä periaatetta tai sitä
koko ohjelmaa, tämä ponnen sisältö, ja sen takia näen sen suorana
vastakohtana, vastaesityksenä tälle ohjelmalle, jonka takia
puheenjohtajan se tulkinta, jossa hän piti tätä vastaesityksenä, oli
mielestäni oikea.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Ihan siitä riippumatta onko tämä ponsi vai vastaesitys, niin koska itse
olen Mankalan hallituksessa niin katson olevani tämän asian
käsittelyssä esteellinen. Ymmärtääkseni riittää se, että istun paikallani
enkä äänestä.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Kiitän puheenjohtajaa joustavasta menettelystä.
Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Usein sanotaan, että joinakin aikaisempina vuosina poliitikot ovat
tehneet virheitä antaessaan päätösvaltaa pois itseltään. Nyt tässä
asiakohdassa kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus välttää tämä
virhe. Eli näillä johtosääntöjen muutoksillahan aiotaan siirtää entistä
enemmän valtuustolle kuulunutta tai kuuluvaa päätösvaltaa hallitukselle
ja vastaavasti sitten kaupunginhallitukselta
kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Kaupunginhallitus saa tämän esityksen mukaan valtuudet päättää 10
miljoonaan euroon asti kaikista hankkeista, omaisuuden ostamisista ja
omaisuuden myymisistä. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. tänään
myöhemmin asialistalla oleva Salmisaaren Technopoliksen noin 8
miljoonan euron liiketontti voitaisiin jatkossa myydä ilman, että
valtuustoon tarvitsee tuoda koko asiaa millään tavalla.
Kaupunginhallitukselle esitetään myös valtuuksia päättää
liikennehankkeista 10 miljoonaan euroon asti. Jokainen meistä tietää,
että se tarkoittaa erittäin isoa päätösvaltaa hankintojen kohdalla.
Näitä 10 miljoonan euron tason ylittäviä valtuuksia voi verrata
talousarvion noudattamisohjeisiin. Niissä edellytetään kaikkien
olennaisten muutosten tuomista valtuuston päätettäväksi, ja näitä
talousarvion muutoksia seurataan jopa 1 000 euron tarkkuudella. On
jotenkin erikoista, että silloin kun on kysymys helsinkiläisten
peruspalveluista, niin ollaan näin pikkutarkkoja ja silloin, kun on
kysymys helsinkiläisten omaisuuden myymisestä, niin 10 miljoonaa ei
ole mikään raha valtuustolle tämän ehdotuksen mukaan.
Mielestäni ei ole myöskään kyse mistään vähäisestä asiasta, kun
kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitetään oikeutta lisätä 10 %:lla
rakennusoikeutta ja yhdellä kerroksella kerroslukua siitä, mitä valtuusto
asemakaavoissa päättää. Se, että joissain kunnissa voidaan kaavoista
päättää pienellä porukalla, niin kuin näissä perusteluissa todetaan, ei
ole mikään perustelu vahvistaa pienen piirin ”hyvä veli” -
päätöksentekoa Helsingin kaupungissa. Tässä ohjesääntöjen
muutoksessa on toki myös eräitä pienempiä kohtia, pienempiä teknisiä
muutoksia, joita ei ole syytä vastustaa. Sen takia ehdotan seuraavaa:
Esitän, että valtuusto hylkää kaupunginhallituksen johtosäännön 7
§:ään ja 8 §:ään esitetyt muutokset ja että valtuusto hylkää
kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntöön esitetyt uudet kohdat 2 ja 4.
Eli näissä pykälissä ja uusissa kohdissa oli kysymys näistä
mainitsemistani asioista, osto-, myynti- ja hankevaltuuksien
siirtämisestä pienempään porukkaan ja siitä, että
kaupunkisuunnittelulautakunta ja kiinteistötoimi voisivat ohittaa
valtuuston hyväksymät asemakaavat.
Kiitoksia. Hyvät valtuutetut.
Kun itse luin tätä niin kiinnitin aika tavalla samoja huomioita tähän
määrärahan korottamiseen, että kaupunginhallitus pystyisi sitten 10
miljoonan edestä päättämään siitä, miten näitä myytäviä tontteja on ja
samoin päättämään siitä, minkälaisia muutoksia näihin rakennuksiin
tehdään. Itse kun olen täällä valtuustossa ajatellut sitä, että me olemme
tämä ylin päätöksentekoelin ja monta kertaa täällä on alkanut tuntua
siltä, että kaivataanko tätä valtuustoa enää oikeastaan mihinkään, että
ollaanko pelkkiä kumileimasimia monessa asiassa, ja tämä nyt sitten
vielä olisi viemässä tätä meidän päätöksenteko-oikeuttamme taas
yhdeltä osin pois eikä meillä olisi sananvaltaa näissä asioissa.
Kuten tuossa Yrjö Hakanen toi esille, niin kyllä me täällä pienemmistä
asioista olemme monta kertaa vääntäneet monta tuntia silloin, kun on
pienemmistä summista kysymys. Kuitenkin ne koskettavat monen
kuntalaisen ihan näitä välttämättömiä sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluja. Sen takia kyllä kannatan tätä esitystä.
Puheenjohtaja.
Tarkastuslautakunta on perännyt hallintokunnilta yhteisiä tavoitteita ja
niiden seurantaa. Valtuustolle kerrotaan yhdessä vastauksessa, että
sosiaali- ja terveystoimen erityisenä painopisteenä on vuoden 2009
aikana ollut hoitoketjujen toimivuus. ”Terveyskeskus ja sosiaalivirasto
ovat suunnitelleet yhdessä vanhuspalveluja koskevat toiminnalliset
suunnitelmansa vuodelle 2010”, sanotaan vastaukseksi tähän
tarkastuslautakunnan vaatimukseen. Mutta useimmat tässä salissa
istujat tietävät, että hoitoketjut sujuvat tänä vuonna erityisen huonosti.
Huonokuntoiset vanhukset odottavat nyt sairaaloissa ja kotona sopivaa
hoivapaikkaa paljon pitempään kuin viime vuonna. Tavoite on siis
epäonnistunut, ja perimmäinen syy on tässä valtuuston
budjettipäätöksessä tälle vuodelle.
Siitä huolimatta terveyskeskus kertoo valtuustolle, että
terveyskeskuksen oman toiminnan osalta tavoitteet ovat toteutumassa
suunnitellusti ja että HUSin budjetissa pysymisen osalta tilanne ei ole
muuttunut aiemmista vuosista, koska HUSin budjetti on viimeisimmän
ennusteen valossa ylittymässä noin 30 miljoonaa euroa. Sosiaalivirasto
taas kertoo lisänneensä talouden ohjausta rajaamalla erityisesti
henkilöstömäärää, sijaisten käyttöä ja asiakaspalvelujen ostoja. Virasto
sanoo, että tämän ohjauksen ansiosta sen kuluvan vuoden talouden
toteutumisennusteessa toimintakatteen poikkeuma talousarviosta on
hieman pienempi kuin viime vuonna. Henkilöstömäärän kasvu on
pysähtynyt.
Nämä vastaukset kuvastavat mielestäni Helsingin kaupungin
johtamisen heikkoutta. Asioista ei uskalleta puhua oikeilla nimillä.
Alistuminen byrokraattiseen budjettikuriin on a ja o. Tarvittavia
työntekijöitä ei palkata ja työssä olevia kiristetään yli jaksamisen
rajojen. Toimivia hoitopaikkoja vähennetään ja samaan aikaan
kuitenkin maksetaan HYKSille siitä, että se hoitaa hoivajonossa olevia
tarpeettomasti erikoissairaanhoidon paikoilla. Terveyskeskus ei lisää
omille terveysasemilleen lääkäreitä ja hoitajia tarpeeksi, niin että he
pystyisivät ottamaan vastaan terveysasemille pyrkivät tai edes
vastaamaan näiden ajanvaraussoittoihin. Kuitenkin maksetaan
kymmeniä miljoonia HYKSille siitä, että se hoitaa ihmisiä, joiden
sairaudet olisi pystytty hoitamaan alkuvaiheessa jo terveysasemalla.
Hoitoketjut eivät voi toimia, jos terveyskeskus ja sosiaalivirasto eivät
edes kerro, miten asukkaiden palvelujen ongelmia voisi purkaa tai mitä
ne ongelmat ovat. Nyt me saamme molemmilta virastoilta epärealistisia
tavoitteita ja vielä epärealistisempia toteutuskeinoja ja aikatauluja. Ne
syntyvät tietenkin vastauksena valtuuston alibudjetointiin. Mutta
missään vaiheessa johtavat viranhaltijat eivät kaupungin
keskusjohdossa sen enempää kuin virastoissakaan katkaise tätä
näennäistodellisuuden rakentelua, jonka taakse lautakuntien
jäsentenkin on vaikea nähdä.
Kaupungin laiminlyödyissä strategioissa vaaditaan meiltä kaikilta
rehellisyyttä. Näin joulun alla voisimme valmistautua antamaan
kaupunkilaisille lahjaksi rehellisiä ja läpinäkyviä poliittisia päätöksiä ja
uudenvuodenlupauksena voisimme vielä hylätä kaikessa kaupungin
päätöksenteossa tavoitteiden toteuttamiskeinoja koskevat hätävalheet
kokonaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olisin halunnut sellaisesta asiasta muutaman sanan sanoa,
toiminnasta, josta ei oikeastaan voi olla kirjattuna sitovia toiminnallisia
ja taloudellisia tavoitteita muuten kuin silloin kun tehdään päätöksiä. Eli
kun tehdään organisaatiomuutoksista päätöksiä niin esitetään
monenlaisia toiveita siitä, että toiminta paranee ja palvelu paranee ja
kustannuksetkin pienenevät, mutta nykyisin ei tuoda mistään
organisaatiomuutoksista seurantoja siitä, onko se onnistunut.
Mielestäni sen pitäisi olla tässä arviointikertomuksen kohdassa, että
selvitettäisiin, mitä siitä on seurannut, ovatko ne tavoitteet toteutuneet
sillä tavalla kuin on alun perin ajateltu.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Peltola esitti, että HUS hoitaa sellaisia potilaita, jotka eivät
sinne kuulu. Ei johdu siitä, että he alun perin ovat vääriä potilaita, vaan
hoitoketjut eivät toimi, jolloin potilaita juuttuu yksinkertaisesti HUSiin.
Nyt hoitoketjut tulee korjata niin, että ne vetävät.
Asko-Seljavaara ei ilmeisesti ymmärtänyt sitä kohtaa, että kun
terveysasemilla on riittävästi työntekijöitä ja he ovat tarpeeksi
ammattitaitoisia, niin silloin asukkaat ensinnäkin pääsevät
terveysasemien vastaanotoille ja tulevat hoidetuiksi varhaisessa
vaiheessa. Sitten toiseksi myös pystytään pitkäaikaisesti sairastavia
ihan toisella tavalla kuin nykyään tarkkailemaan ja hoitamaan
säännöllisesti siellä terveysasemille. Näistä molemmista hyvistä
asioista seuraa se, että yhä harvemmat ihmiset tarvitsevat lainkaan
HYKSin erikoissairaanhoidon hoitoa. Tämä perusterveydenhoidon
ensisijaisuushan on kaikissa valtakunnallisissakin terveydenhuollon
ohjelmissa aina ensimmäisenä lauseena, mutta se ei toteudu, ja yksi
osasyyllinen on tietysti Helsingin kaupunki siihen, että tämä asia ei
toteudu.
Kiitos, puheenjohtaja.
Niin kuin viime kokouksessa mainitsin, olisi kaupungin päättäjien
erilaisten tarkastuslautakuntien sekä kaupunginvaltuutettujen ja asiaan
vihkiytyneiden hyvä tutustua Helsingin sairaanhoitoon. Yksi, mikä on
lähellä tässä kiva näiden lumikasojenkin takana, on Marian sairaala.
Tervetuloa katsomaan, se on todellista ruuhkaa.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Musiikkitalo on Helsingille tärkeä ja kallis investointi. On varmasti
selvää, että seuraamme muiden rahoittajien esimerkkiä ja myönnämme
tämän pyydetyn lisärahoituksen, kaivamme kupeestamme pyydetyt
miljoonat. Haluaisin kuitenkin kiinnittää valtuuston huomion
julkisuudessa vellovaan kulttuurikeskusteluun, joka usein kulminoituu
siihen, että rahoitetaanko kulttuurissa seiniä vai sisältöjä.
Laitoskulttuurin tukeminen tulee kalliiksi, mutta poliittisesti on tehty ne
päätökset, että halutaan tukea tiettyjä investointeja ja sitä kautta näitä
instituutioita, jotka aika vakioidusti saavat mittavia summia
toimintaansa, ja yleensä näillä laitoskulttuuritoimijoilla on käytössään
tiloja, joista pienemmät toimijat vain haaveilevat.
Käytännössä Helsingin Juhlaviikot toimii osin julkisen rahan varassa,
osin saa rahaa yrityspuolelta ja lipputuloista ja on hyvinkin vakiintunut
toimija. Mutta kuten me kaikki tiedämme, Helsingin Juhlaviikoilla ei ole
omia tiloja ja Juhlaviikot toimii kovasti näiden olemassa olevien
kulttuuritilojen varassa ja siinä osoittaa esimerkillisesti sen, että kaikilla
kulttuuritoimijoilla ei tarvitse olla omia tiloja, voidaan tuoda sisältöjä,
luoda sisältöjä, tuoda pienempiä toimijoita isoillekin areenoille, jos
siihen on taloudellisesti jonkunlainen edellytys luotu.
Yleisesti onkin hyvin tärkeää nimenomaan, että varmistetaan, että
myös nämä pienemmät toimijat pääsevät näihin saleihin, jotka ovat jo
olemassa ja niiden käyttöastetta saadaan kasvatettua. Jo tälläkin
hetkellä Juhlaviikot esim. pystyy hyödyntämään Kansallisoopperan
tiloja, ja Oopperan kanssa on tehty tällainen erityinen sopimus sen
varmistamiseksi, että Ooppera ei hinnoittele tilojaan niin korkealle
tasolle, että Juhlaviikot pystyy niitä vuokraamaan siinä, missä esim.
yritykset maksavat hieman erilaista hintaa näistä tiloista.
Toivon, että Musiikkitalon kohdalla helsinkiläiset pystyvät hyötymään
näistä hienoista tiloista mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti. Siksi
teenkin seuraavan ponsiesityksen:
Lisärahoituksen ehtona valtuusto edellyttää, että
kaupunginhallitus selvittää Musiikkitalo-yhtiön
mahdollisuutta vuokrata esitystilat Juhlaviikkojen käyttöön
festivaaliaikana vuokralla, joka vastaa korkeintaan
todellisia käyttökustannuksia. Juhlaviikoilla on vastaava
oikeus Oopperan kanssa.
Eli tämän myötä pyrittäisiin varmistamaan, että kun Helsinki antaa
paljon rahaa tämän Musiikkitalon rakentamiseen niin myös
helsinkiläiset saavat vastinetta rahoilleen. Varmastikaan Juhlaviikot ei
ole hyökkäämässä Musiikkitalon reviirille niin, että ei heillä
minkäänlaista etuoikeutta tule olemaan näiden tilojen varaamiseen.
Mutta niissä puitteissa, mitä Musiikkitalossa on mahdollista järjestää
Juhlaviikkojen tilaisuuksia, niin toiveena on, että tämä kustannus olisi
sillä tavalla maltillinen, että Juhlaviikot pystyisi näitä upeita tiloja
hyödyntämänä. Tosiaan Oopperan kohdalla tämä on ollut sillä tavalla
poikkeus, että tiloja vuokrataan erilaisille toimijoille. En missään
nimessä sano sitä, että Juhlaviikkojen pitäisi olla ainoa toimija, joka
mahdollisesti saa edullisempaan hintaan näitä tiloja. Ei ole
vaikutusvaltaa Musiikkitalon suuntaan sen enempää, mutta toivon, että
ylipäätään he ottaisivat huomioon heidän hinnoittelussaan sen, että
muutakin kulttuuria pitäisi tukea ja varsinkin sellaista, jota Helsinki jo
rahoittaa muutenkin. Uskon, että tästä olisi helsinkiläisille hyötyä.
Kiitos.
(Puheenjohtajan välikysymys.)
Oli tarkoitus ? .
(Puheenjohtajan välikysymys.)
Anteeksi, se että selvitetään ? nimenomaan, mutta se jaetaan, olen
etukäteen toimittanut sen sinne.
(Puheenjohtajan välikysymys.)
En ole.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Helsingin Juhlaviikot jatkaa, mutta olisin ihan puuttunut tähän Kousan
esiin nostamaan ideaan tästä tilojen käytöstä ja ihan laajemminkin. Eli
se, että kun meillä on tällaisia tiloja, niin niitä ylipäänsä näitä
kulttuuritiloja tarjottaisiin myös sellaisten esiintyjien ja ryhmien käyttöön,
joilla ei ole omia tiloja. Eli että tämä ajatus olisi myös yleisemmin
käytössä. Ja varmasti Helsingin kaupungin kulttuuristrategian
yhteydessä tämä asia käsitellään.
Otin ensisijaisesti repliikin kun hämmennyin, kun Kousa puhui, että
tämän määrärahan ehtona on se, että hyväksymme seuraavanlaisen
ponnen. Siihen asiaan puheenjohtajakin kiinnitti huomiota. Mutta sitten
tajusin samaan aikaan, että olemmeko me nyt sitten säätiön hallituksen
jäseninä jollain tavoin ehkä jäävejä tekemään tämänkaltaisia
ehdotuksia tässä yhteydessä, mutta emme kai me nyt sitten välttämättä
ole. Nimittäin jos jääväämme, niin silloin ponnen esittäjäkin joutuu
jääväämään itsensä.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Itse tulkitsin sillä tavalla, että kun olen Helsingin Juhlaviikoilla mukana,
niin kannatin vain pelkästään tätä yleistä ideaa tässä Kousan
ehdotuksessa. Eli kyllä minun mielestäni on ihan hyvä olla tarkkana
tällaisissa asioissa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Halusin vielä selventää tosiaan, olen pahoillani, jos luin äsken väärin
tohkeissani tuolla edessä, mutta kyllä tässä on nimenomaan kyse siitä,
että kaupunginhallitus selvittää asiaa. Eihän tässä vielä oteta kantaa,
että miten tämä lopulta menee, mutta idea on nimenomaan kuitenkin
siinä, että toivotaan, että kun Helsinki lähtee rahoittajaksi tähän
Musiikkitaloon, että siellä huomioitaisiin tämä mahdollisuus saada
kohtuuhintaan kulttuuritoimijoille ja myös kaupungin rahoittamille
kulttuuritoimijoille näitä tiloja vuokralle. Täällä nyt sitten tosiaan, en ollut
ajatellut tätä jääviyskysymystä, kun tässä on selvityksestä kyse, mutta
uskon, että joku minua tässä ojentaa, jos olen jäävi, ja sitten joudun
kyllä vetämään totta kai tämän ponteni takaisin.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Tack. Ärade ordförande, hyvät valtuuston jäsenet.
Silloin kun luin esityslistan ja liitteet niin täytyy sanoa, että kyllä minä
vähän hämmästelin tässä. Tässä nimittäin ei nyt, vaikka valtuutettu
Kousa sanoi, että tässä rahaa menee seiniin, niin tässä rahat menevät
kyllä tuhkana tuuleen. Ylityksen syynä on säästäminen. Kyllä tämä
menee aika absurdiksi, jos me säästämme niin hirvittävän tehokkaasti,
että budjetti ylittyy 6 miljoonalla. Varoituksena rahoitusjohtaja
Korhoselle, ole varovainen tämän säästämisen kanssa, se on ilmeisen
kallista touhua. Järkeäkin saisi käyttää, se ei ole ihan kiellettyä, ei
myöskään, kun rakennetaan Musiikkitaloa.
Itse odotan sitä Musiikkitaloa suurella innolla, koska ylihuomenna kun
kävelen Finlandia-taloon kuuntelemaan Brahmsin viulukonserttia, niin
pelkään, että ääni on siinä edessä ja siitä nautinnosta tulee vain puolet
sinne perille. Mutta järkeä saa käyttää.
Välihuuto!
Valtuutettu, jos luet liitteitä, niin siinä lukee hyvin selkeästi, että
”Suurimmat kustannusylitykset ovat tulleet suunnittelukustannuksissa.
Suunnittelua on jouduttu lisäämään, jotta saavutettaisiin
kustannuksellisesti edullisia ratkaisuja.”
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitos, puheenjohtaja.
Heti alkuun joudun myöntämään, että oma puheenvuoroni lähinnä olisi
koskenut valtuutettu Kousan tekemää pontta, jota olisin kannattanut.
Valtuutettu Kousa nosti esiin erittäin tärkeitä seikkoja liittyen
Juhlaviikkojen ja Musiikkitalon mahdolliseen yhteistyöhön, mutta
ilmeisesti en siis puheenvuoroa enää voi käyttää.
Kiitos.
Nyt minä ymmärsin, mitä valtuustokaveri tarkoitti. Tässä on kyllä nyt
käynyt sillä lailla, että jos näitä lisäsuunnitteluita ei oltaisi tehty, me
olisimme maksamassa paljon suurempaa kakkua tällä hetkellä kuin 6
miljoonaa.
Välihuuto!
Minä tiedän sen. Sanottaisiinko nyt näin, että hyvä suunnittelu ainakin
yleensä tarkoittaa sitä, että pystytään paremmin hallitsemaan myös
kustannuksia. Ainakin tästä on hyvin selkeitä esimerkkejä joissain
muissa kaupungin hankkeissa, joissa suunnitelmat ovat vähän mitä
sattuu. Siksi me olemme tekemässä aika usein päiväkotien, minkä
tahansa omien hankkeidemme suhteen lisäbudjetteja, jotka itse
asiassa paljon pienemmissä hankkeissa ovat suunnilleen
tämänkokoisia kuin tämä 6 miljoonaa. Mutta tästä nyt sitten
väännetään.
Täytyy sanoa, että pohdin vähän samansuuntaisesti kuin valtuutettu
Torvalds. Tämä on minusta aika lyhyt selonteko, joka on saatu liitteenä
koskien tätä rahoituskuviota. Minulla ensimmäinen ajatus oli, että
projektinjohtourakan loppuhintaa arvioitaessa kysymys todellakin
herää, että emme ole vielä lopussa, että kuinka paljon näitä
suunnittelukustannusten lisäsuunnittelukustannuksia on odotettavissa
ennen kuin nämä tavoitteeksi asetetut laatutavoitteet on saavutettu. Eli
nyt olisin kyllä kaivannut pikkuisen enemmän tässä selontekoa ja
selvitystä, että mikä tämä kustannuksellisesti edullisten ratkaisujen a)
tarve ja b) toteutus tässä on. Tämä on pikkuisen kyllä nyt kevyellä
haarukalla annettu tämä selonteko. En tiedä pystyykö joku
apulaiskaupunginjohtajista tähän nyt sanomaan, että kuinka lopullinen
tämä lisäys nyt on, vai onko vielä kevään aikana tulossa jotain
maksamista.
Sen sijaan tämä valtuutettu Kousan nostama asia on tavattoman
tärkeä, että me saamme nyt todella näyttävän ja pitkästä aikaa
merkittävän kulttuurirakennuksen, joka ei ole vain helsinkiläisille vaan
koko Suomelle hyvin tärkeä asia. On olennaista, että tulevan
kulttuuristrategian yhteydessä pohditaan näiden seinien ja
substanssien välistä suhdetta. Helsingissä on muitakin toimijoita kuin
Juhlaviikot, jotka tarvitsevat tiloja tanssin ja musiikin, teatterin
maailmassa. Tämä on iso kysymys, joka pitäisi nyt avata juuri
kulttuuristrategian laatimisen yhteydessä.
Sen sijaan olkaamme iloisia, että aikataulu pitää ja että tämä vihdoinkin
90 vuotta suunnittelun alla, anteeksi, 100 vuotta ollut alue saa nyt
kohennuksensa ja komean, komean rakennuksen. Odotamme sitä
innolla.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Itse en kantaisi erityistä huolta siitä, jos suunnitteluun on pantu
enemmän rahaa kuin alun perin on budjetoitu. Meillä yleensä
rakentamisessa, kun silloin puhutaan liikerakentamisesta,
kulttuurirakentamisesta, asuntorakentamisesta, suunnittelun osuus on
aina kohtuuttoman pieni ja yleensä tingitään suunnittelussa. Se tuottaa
meille huonosti rakennettua ympäristöä, huonosti suunniteltua
ympäristöä ja myös ympäristöä, joka pitää korjata nopeammin kuin
aikaisemmin. Jos tuo lisäpanos tuottaa kestävyyttä ja parempia
ratkaisuja toimivuuden kannalta ja säästää turhissa rakenteellisissa
kysymyksissä, niin se varmasti tuo itsensä takaisin myös toista kautta.
Haluaisin nyt muistuttaa, kun aina kiinnitetään huomiota
rakennuskustannusten nousuun alkuperäisistä budjeteista, niin tämä
hanke nimenomaan tulee olemaan erityisen kriittinen myös
käyttökustannusten osalta. Meillä on aika iso kakku sitten aikanaan itse
maksettavissa. Se näkyy kaupunginorkesterin vuotuisen avustuksen
merkittävänä nousuna, mutta se näkyy myös aika pitkälti sitä kautta,
jos tämä yhtiö ei pysty täyttämään niitä vastuitaan eli jos tämä toiminta
ei pyöri niin kuin etukäteen on laskettu. Sinne on pantu aika kovat
odotteet myös ulkopuolisille tilaisuuksille, jotka maksavat kovaa
vuokraa.
Vaikka minusta on tärkeää, että Helsingin Juhlaviikkojen toimintaa
saadaan taloon, niin meidän täytyy taas muistaa, että tässä liikutaan
vähän sillä alueella, missä kaupunki on myös ikään kuin
vuokranantajana vastuussa siitä, että vuokratuotto toteutuu. Jos me
korvamerkitsemme jotain omalle toiminnallemme, silloin me helposti
korvamerkitsemme sitä sieltä vuokratuoton puolelta. Eli mielestäni tätä
ja ylipäänsä tätä kulttuuritoimintaa meidän pitää ajatella samaan aikaan
sisällöllisesti. Ja jos me investoimme näin isoihin taloihin, joissa seinät
ovat ne, jotka maksavat, niin meidän pitää nyt nähdä, että tämä yhtälö
pysyisi jotenkin kasassa, tai muuten me toteamme taas jossain
vaiheessa, että maksamme aikamoista lisälaskua nimenomaan
ylittyvien käyttökustannusten osalta. Minusta tämä on ihan selvää, että
tästä tulee vielä jälkeenpäin meille iso puhe tänne saliin myös.
Ihan lyhyesti, että aika hyvä esimerkki on vaikka siinä, tai onhan se
aika lähellä, tämä Vuosaaren satama. Lyhyesti, miten kävi? Miten käy
Musiikkitalon kanssa?
Kiitos.
Valtuutettu Kolben kysymykseen siitä, että onko näitä ylityksiä tulossa
lisää, voin vastata ainoastaan, että lähdetään siitä, että ei tule.
Kaupunkihan on tässä mukana neljäsosalla Musiikkitalosta, kaupungilla
on neljäsosan päätösvalta ja myös neljäsosan osuus näistä
kustannusylityksistä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Ensin, kun valtuutettu Torvalds käytti puheenvuoron, ajattelin, että siinä
ei ollut päätä eikä häntää. Mutta kyllä sitten, kun rupesin katsomaan
näitä rivejä, mitä hänkin mainitsi, niin on se ihan totta, että aina kun
meille tulee tällainen kustannuksen ylitys, niin me vähän sitä jauhamme
ja sitten kuitenkin yritetään katsoa täältä tekstistä, että minkä takia
sellainen on tullut, ja se jäi vähän epäselväksi. Minä itse tulkitsen, en
tiedä onko oikein, ja emme vielä saaneet vastausta
apulaiskaupunginjohtajalta tähän, että onko kysymys siitä, että
nimenomaan suunnittelua on lisätty, jotta käyttökustannukset ovat
halvemmat, ja tämä taisi olla valtuutettu Rantasen tulkinta myös. Vai
onko kyse siitä, että piti lisätä sen takia suunnittelua, että laatu pitikin
saada vähän paremmaksi joiltain osin? Vai onko se tämä kolmas
kohta, mikä täällä myös on mainittu, että ei tapahtunutkaan sellaisia
ennakoituja kustannussäästöjä, mitä oletettiin?
Tämä on kaikki vähän tällaista teoreettista, kun ei oikein tiedä. Me
voimme täällä miettiä, että ovatko nämä nyt niitä syitä, minkä takia taas
kustannukset nousivat muutamalla miljoonalla. Jos tähän olisi vastaus,
niin olisi ihan kiva kuulla jotain siihen. Minä uskon kyllä ja toivon, että
se on mennyt ihan järkevään tarkoitukseen loppujen lopuksi.
Mitä tulee tähän Juhlaviikkojen ja muiden toimijoiden mahdollisuuteen
käyttää tätä Musiikkitaloa, niin keskustelua ei tietenkään ruvettu
käymään tästä Kousan esityksestä, koska ongelma oli se, että kuka
rahoittelee näitä tiloja. Mutta Helsingin kaupunki voi varmasti yrittää
siellä päätöksentekokoneistossa sitten Musiikkitalon osalta edesauttaa
sitä, että silloin kun on mahdollisuus, niin tiloja voitaisiin käyttää,
voitaisiin saada käyttöön myös vaikka Juhlaviikoille tai muille toimijoille.
Mutta ei niitä tietenkään voi ihan ilmeiseksi pyytää, vaikka me
olemmekin tässä mukana rahoittamassa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Näin jälkikäteen ajatellen olisi ollut varmaan hyvä, jos tästä olisi ollut
hieman seikkaperäisempi selvitys tässä esityslistassa. Kaikki me
varmaan kuitenkin muistamme sen, että Musiikkitalo-hankettahan
jouduttiin karsimaan nimenomaan siitä syystä, että kun mm. Yleisradio
oli epävarma mukaantulija pitkään tässä, ja siitä varmaan juuri
kohonneet suunnittelukustannukset tulevat, koska sitä
alkuperäishanketta karsittiin. Olisi tietysti hyvä, jos ei
apulaiskaupunginjohtajisto niin sitten joku muu voisi antaa vähän
historiallista perspektiiviä, miten tässä on todella edetty.
Ymmärtääkseni suurimmat kustannukset sieltä juuri tulevat.
Arvoisa puheenjohtaja.
Me olemme päättämässä Musiikkitalon hankesuunnitelmasta ja siihen
tarvittavasta lisäpanostuksesta, emme sen sisällöstä, toiminnasta tai
historiasta. Minä toivon, että tämä päätös tehtäisiin, koska Musiikkitalo
tarvitaan ensi vuonna ohjelman mukaisesti.
Meillä on mahdollisuus ensi vuonna keskustella kaupungin
kulttuuristrategiasta ja siinä sekä toiminnasta että vuokrista että
taloista, niin minä toivon, että siinä yhteydessä keskustellaan enemmän
sitten toiminnasta ja mahdollisesti toiminnan mahdollistamisesta kuin
näistä rakennuksista. Toisaalta haluan muistuttaa, että Musiikkitalon
vieressä on Finlandia-talo, jossa on paljonkin tilaa vuokrattavana ensi
kevään ja kesän kulttuuritapahtumiin myös kaupungin omien
tapahtumien pitopaikaksi.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Puheenjohtaja.
Nyt pakko sanoa, että yhdyn sekä valtuutettu Suomalaisen että
valtuutettu Ojalan pyyntöön, että minä todella toivoisin, että
apulaiskaupunginjohtaja tai joku antaisi meille nyt kevyen selonteon
tästä. Me puhumme nyt todella seinistä ja nyt puhutaan niistä, mitä se
on maksanut. Olen eri mieltä kuin valtuutettu Urho siitä, että kuuluuko
tämä asiaan. Kyllä minä kaipaisin nyt selontekoa siitä, että mitä tämä
kustannuksellisesti edullisten ratkaisujen suunnittelukustannusten
nousu nyt pitää sisällään. Ja myös vastaisuudessa, että me saamme
vähän laveammat selonteot tämänkaltaisille enimmäishinnan
korottamispapereille.
Kiitos.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitos.
Mitä valtuutettu Kolbe sanoi, niin olen samaa mieltä. Tietysti me
voimme osoittaa hyvää tahtoa ja ajatella, että juu juu, varmasti menee
hyvään tarkoitukseen muutama miljoona ja tuskin sitä hukkaan
heitetään. Mutta silloin kun tällaisia esityksiä tulee, että useampi
miljoona käytetään lisää, niin jos virkamiehet voisivat ajatella vähän
kuin poliitikko, että poliitikko haluaa tietää kansan kielellä muutaman
pointin, miksi, mihin ja miten ja miten paljon. Tavallaan se auttaisi meitä
ymmärtämään, että okei, fine, otetaan sitten tämä, laitetaan lisää rahaa
tähän.
Toinen asia, valtuutettu Urholle, niin totta kai puhutaan rakennuksista,
onpa tylsää ehkä, mutta usein näitä rakennuksia kyllä tarvitaan siihen,
että sitä kulttuuri tehdään. Toki minä itsekin olen sitä mieltä, että pitää
Helsingin keskeisimpiä tiloja alkaa vuokrata ihan kaikille mahdollisille
tahoille, koska kuitenkin on kyse, pienemmät tahot voivat käyttää eri
tiloja sitten.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Yritän vähän auttaa apulaiskaupunginjohtajaa. Ensinnäkin tämä
kustannusarviohan on tehty toukokuussa 2008, että siitä on 2,5 vuotta
aikaa. Itse kiinnitin vähän huomiota, ja olen saanut Vesa Sauramolta
tähän selvitystä, jossa hän sanoo, että suunnilleen puolet eli 10
miljoonaa euroa kokonais ? ylityksestä johtuu rakennuttajan
kustannuksista. Senaatti-kiinteistöjen selvityksen mukaan nousun
selittää aikataulun pidentyminen, urakkamuodon muutos ja tarve
panostaa suunnitelmien kehittämiseen sekä valvontaan
urakkakustannusten ja aikataulun pitämiseksi hallinnassa. Tässähän
on projektinjohtourakka, ja projektinjohtourakan toteutuksen hyvänä
piirteenä on, että urakoitsijoiden kanssa voidaan kehittää kaikkia
osahankintoja kokonaistaloudellisesti edullisempien hankintojen
aikaansaamiseksi. Tämä vaatii kuitenkin ylimääräistä panostusta
suunnitteluun.
Sitten todetaan, että tämä rakennuttajasopimus sisältää
kannustesysteemin. Tässähän projektinjohtourakoitsijana on SRV, ja
heidän kiinteä palkkionsa on 12 miljoonaa, joka siis perustuu tähän
kustannusarvioon 140 miljoonaa. Lisäksi SRV saa urakoiden
tavoitehintojen alituksesta tietyn osan, mikäli joku osaurakka alittuu niin
saa tietyn osan ja toisaalta, jos joku ylittyy, se otetaan heidän
kannustepalkkiostaan pois. Toisaalta tilaaja, eli Musiikkitalo, taas
maksaa kaikki ne ylitykset, jotka johtuvat tilaajan lisävaatimuksista ja
joita tämänkaltaisessa monimutkaisissa hankkeissa on melkoisesti.
Tässä on selvitys näihin ylityksiin.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitos, puheenjohtaja.
Halusin vielä lausua muutaman sanan, kun pidän tätä erittäin tärkeänä
kysymyksenä. Haluan vielä korostaa, että kyllä mielestäni ihan selvästi
tässä nämä kokonaiskustannukset ja tämän tilan käyttötarkoitus liittyvät
yhteen hyvinkin olennaisesti. Tämän tilan käyttö tulee olemaan
kulttuuripolitiikkaa mitä ilmeisimmin. Ja varmasti tulee olemaan kova
kilpailu näiden tilojen käytöstä siinä vaiheessa, kun Musiikkitalo on
valmis. Olisin toivonut, että me olisimme voineet tähän asiaan vaikuttaa
vahvemmin, lähettää viestin täältä valtuustosta tässä vaiheessa, kun
meillä vielä tähän on mahdollisuus. Sitten myöhemmin tulee tietenkin
yhä vahvemmin vastaan se, että meillä on myös muita kumppaneita
tässä Musiikkitalossa, että me emme siellä pysty yksin Helsinki
sanelemaan, että mitä näillä tiloilla tehdään.
Tietenkään tässä ei ole kysymys siitä, että mille tahansa pienelle
ryhmälle annettaisiin Musiikkitaloon tiloja käyttöön. Totta kai toiveena
on, että mietitään tilaisuuden luonteen ja houkuttelevuuden mukaan,
että kuka siellä mitäkin järjestää, mutta varmaan sitten kun tilat ovat
valmiit, niin siellä tulevat erilaiset yritykset lukuun, varmasti ihan kovaa
rahaa vastaan järjestävät siellä tilaisuuksia, mikä on hyvä juttu. Mutta
henkilökohtaisesti vaan nyt erittäin vahvasti toivon, että tulee olemaan
sellainen balanssi, että myös kulttuuritoimijoilla, pienemmillä toimijoilla
ja ulkomaisilla produktioilla on jopa edellytyksiä käyttää näitä tiloja.
Esim. tanssilta puuttuu edelleen oma tila Helsingistä, ja
kulttuuristrategian kautta tähän tullaan pidemmällä tähtäimellä
vaikuttamaan. Kyllä Musiikkitalo on hyvin tärkeä hanke ja
kulttuuripolitiikkaa parhaimmillaan.
Kiitos.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Valtuutettu Kousa edellä puhui tärkeää asiaa. On hyvä, että valtuutetut
ovat täällä laajalla joukolla peräänkuuluttaneet tarkempia selvityksiä
siitä, minkä takia 6 miljoonaa euroa lisäkuluja aiheutuu kaupungille. En
kuitenkaan malta olla toteamatta, että valtuusto aiemmin asialistan
kohdassa 4 päätti, että jatkossa tällaisia pikkusummia ei valtuuston
käsittelyyn lainkaan tuoda.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Esitän varajäseneksi Tina Taivalojaa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä ehdotuksessa on kysymys Kalasatamasta meren rannalta
varatusta asuinkerrostalojen tontista. Hankkeessa on myönteistä
pyrkimys kehittää yhteisöllistä asumista. Tässä meille nyt tehdyssä
esityksessä ehdotetaan kuitenkin, että tontin vuokraaja OP-Eläkekassa
saa oikeuden ostaa tontin ja poiketa periaatepäätöksestä, jonka
mukaan asunnot pitäisi säilyttää vuokrakäytössä ainakin 10 vuotta. OP-
Eläkekassa saisi oikeuden myydä asunnot heti rakentamisen
etenemisen mukaan. Nähdäkseni tässä kyllä nyt yhteisöllisen
asumisen tavoitteet ja sijoittajan rahoitusintressit ovat aika pahasti
keskenään ristiriidassa.
Esitän, että valtuusto palauttaa asian uudelleenvalmisteltavaksi niin,
että tontin vuokrasopimukseen ei sisälly osto-oikeutta.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä on siis ehdotus 17 tontin myymisestä Jätkäsaaressa. Asiaa
perustellaan lähes 19 miljoonan euron myyntihinnalla, ja summahan on
iso. Meille ei ole kuitenkaan esitetty tälläkään kertaa mitään vertailua
siitä, paljonko näistä tonteista kertyisi kaupungille tuloja pitkäaikaisilla
vuokrasopimuksilla. Yleensäkin minua vaivaa se, että varsinkin
kiinteistöpuolella ja talouspuolella tuntuu olevan ajatus siitä, että
perusteluissa ei tarvitse edes käsitellä mitenkään niitä vaihtoehtoja,
joita on harkittu ja millä perusteella ne on mahdollisesti hylätty.
Ehdotan, että asia palautetaan uuteen valmisteluun niin, että
vuokrasopimukseen ei sisälly osto-oikeutta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tulin tänne eteen siksi, että tähän esitykseen liittyy vielä enemmän
mielenkiintoisia, pohdinnan arvoisia kysymyksiä. Tässähän on kysymys
tontin mahdollisesta myymisestä kiinteistösijoitusyhtiö Technopolis
Oyj:lle. Yhtiö haluaa muuttaa vuokrausperusteita, niin että tontin hintaa
alennettaisiin. Sen mukaan tontin pääoma-arvo on noussut selvästi yli
käyvän markkinahinnan. Kaupunginhallitushan esittää hinnan
alentamisvaatimuksen hyväksymistä ja varauksen jatkamista
marraskuun loppuun 2012 asti.
Alennettua hintaa perustellaan laskusuhdanteella, joka alkoi 2008.
Ensimmäinen mielenkiintoinen kysymys on se, että meille jaetuissa ja
meille esitellyissä kaupungin talousennusteissa lähdetään siitä, että
laskusuhdanne päättyy kyllä hyvinkin ennen vuoden 2012 loppua. Eli
hinnan alentamisen perustelu on tässä mielessä jo ihan lyhyelläkin
aikataululla kyseenalainen puhumattakaan sitten siitä ajasta, jonka tuo
rakennus olisi tämän pörssiyhtiön käytössä.
Tämä pörssiyhtiö, joka tässä on ostajana, sen tulos kasvoi
viimeisimmässä tilinpäätöksessä yli 43 %. Se ei siis ole erityisen köyhä
eikä varsinaisessa hätäavun tarpeessa. Samaan aikaan kaupunki ei
suostu edes neuvottelemaan tavallisten asuinkiinteistöjen
kohtuuttomasti nousevista tonttivuorista. Nyt tulen mielenkiintoiseen
asiaan valtuutettujen kannalta näissä periaatteissa, nimittäin
hyväksymällä pörssiyhtiön esittämät tontin hinnan alentamisperustelut
kaupunginhallitus on itse asiassa tunnustanut sen, että
tontinvuokraajien asukasliikkeen ja kymmenien
asuntokiinteistöosakeyhtiöiden hallitusten aikoinaan esittämät
perustelut siitä, että tämän pääoma-arvon määräytyminen tapahtuu
väärin ja on ylihinnoiteltua, ovat oikeita. Nyt kun asialla on pörssiyhtiö,
joka sanoo saman asian kuin tontinvuokraajat-asukasliike sanoi toista
vuotta sitten, niin kaupunginhallitus kuuntelee ja nöyrästi tottelee.
Mielestäni tämän päätöksen jälkeen, jos tämä nyt tässä hyväksyttäisiin,
kaupunginjohto on ehdottomasti velvollinen aloittamaan välittömästi
neuvottelut kaikkien niiden asuntokiinteistöosakeyhtiöiden kanssa,
joiden vuokrasopimus on päättymässä tämän vuoden lopussa ja joille
ei ole myönnetty ei laskusuhdanteen eikä millään muullakaan
perusteella mitään helpotusta tähän kohtuuttomaan
tonttivuokravaatimukseen. Mutta koska Technopolis Oyj ei ole
tällaisessa erityisen tuen tarpeessa kaupungin toimesta ja koska nämä
perustelut suhdannetaantumasta eivät voi olla kymmenien vuosien
kiinteistösijoituksen lähtökohtana, esitän, että valtuusto palauttaa asian
uudelleenvalmisteltavaksi, niin että tontin pääoma-arvoa ei alenneta.
Kiitos.
Nyt sanon vain tähän, että voiko sen enää selvemmin sanoa, että
kannatan tämän asian palauttamista.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Nämä 5 kiinteistöä, jotka tässä nyt myynnissä ovat 18 600 000 euron
hinnasta, niin kysyisin apulaiskaupunginjohtaja Penttilältä, kun nämä
kiinteistöt on arvioitu tuottoarvomenetelmän mukaan, niin kuitenkin
täällä ehdotuksessa sivulla 86 meille sanotaan, että ”Osmonkallio
siirtyy kaupungin omistukseen tyhjänä”, siis kuinka tyhjän kiinteistön
tuottoarvo voi olla yli 2 miljoonaa euroa? Eli onko tässä 2 miljoonaa
liikaa hintaa tässä kaupassa?
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Tämä kauppa, joka liittyy vuosi sitten tehtyihin järjestelyihin ja liikkeelle
laitettuihin järjestelyihin Seniorisäätiön osalta, joissa perusajatuksina on
se, että Seniorisäätiö keskittyy siihen varsinaiseen
osaamisalueeseensa eli vanhustenhoitoon ja kiinteistöt siirtyvät
kaupungin kiinteistövarallisuuteen, tämä kauppa on nyt tehty. Tuo
menettely, minkä valtuutettu Vuorinen tuossa esitti, on verottajan
edellyttämä menettely, laskentamalli, ja sen takia tuo 2 miljoonaa tuolle
Osmonkalliolle on tullut. Voidaan kuvitella, että se olisi jossakin
käytössä mahdollinen. Tällä kertaa se ei ole, kaupunki ei osta sieltä
palveluita, mutta tuottoarvomenettelyllä päädyttiin tuohon 2 miljoonaan
tuossa tapauksessa. Asia on pitkälti kyllä teoriaherrojen laskelmia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tuohon tuottoarvoon, niin tietysti ajatellaan, että se korjataan se
rakennus ja sitten se vuokrataan ja lasketaan sitten pääoma-arvo,
siitähän se tuotto tulee, että mikä tuotto siitä on mahdollista saada. Se
taitaa olla mainittu siellä tekstissä.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä kiinteistökauppa siis liittyy, kuten esille tuli, vanhusten
pitkäaikaishoitoa koskeviin ratkaisuihin, jotka ovat vähentäneet
hoitopaikkoja ja sotkeneet hoitoketjuja. Perustelutekstissä asiaa
tarkastellaan lähinnä kiinteistötalouden, verotuksen ja Raha-
automaattiyhdistyksen avustusten kannalta. Nämäkin ovat toki tärkeitä
asioita, mutta kaikkein tärkein kysymys kai on se, että millä tavalla
vanhusten asumispalvelujen kehitys tästä sitten etenee, vai eteneekö.
Ja tästähän ei meille oikeastaan kerrota tässä yhtään mitään. Tai
kerrotaan hieman eli viitataan Osmonkallion osalta siihen, että sen
tulevaa käyttöä selvitetään. Tällä ilmeisesti suomeksi tarkoitetaan sitten
sitä, että asumispaikkojen määrä vähenee. Eli onko tämän lisäksi
kenties muitakin näistä ostettavista kiinteistöistä tarkoitus jatkossa
jalostaa johonkin muuhun käyttöön, joitakin kenties myyntiin? Siitä olisi
hyvä kuulla, onko jonkinnäköisiä suunnitelmia.
Toinen asia, johon haluan kiinnittää tässä huomiota, koskee sitä, että
esityksen mukaan kiinteistöviraston tilakeskus alkaa nyt vuokrata näitä
tiloja sosiaalivirastolle kaupungin käyttämillä sisäisillä
vuokrausperusteilla. Tämä taas tarkoittaa noin karkeasti laskettuna
noista tiloista 450 000 euron vuokrakuluja kuukaudessa lisää
sosiaalivirastolle. Tässä perusteluissa saati esityksessä ei ole
kuitenkaan ehdotettu yhtään senttiä lisää sosiaaliviraston käytettävissä
oleviin määrärahoihin vuokrien maksamiseksi. Tällainen tuntuu minusta
suorastaan edesvastuuttomalta, ellei nyt ole jossain pöytälaatikossa
joku hätäsuunnitelma, kun me tiedämme, että sosiaaliviraston
määrärahat eivät nytkään riitä.
Ehdotankin tässä yhteydessä seuraavaa pontta:
Hyväksyessään rakennusten ostamisen Seniorisäätiöltä
kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaalivirastolle
osoitetaan lisää varoja vuokranmaksuun.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan valtuutettu Hakasen tekemää toivomuspontta.
Puheenjohtaja.
Enpä tiedä nyt, miten tuohon ponteen pitäisi suhtautua. Toivon, että
apulaiskaupunginjohtajat selvittävät keskenään, että puuttuuko sieltä
tämä vuokraraha vai ei.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Mutta itse tähän asiaan toteaisin sen, että on oikein hyvä, että
päästään purkamaan näitä kummallisia byrokraattisia koukeroita, jotka
ovat aikanaan pakottaneet tai kannustaneet kaupunkeja ja muita kuntia
perustamaan tällaisia erillisiä yhdistyksiä ja säätiöitä hoitamaan kunnan
normaaleja vanhuspalveluita. Siltä kannalta on erittäin hyvä todellakin,
että Seniorisäätiö voi paneutua siihen vanhusten hoitamiseen eikä sen
tarvitse olla hoitavinaan niitä taloja. Mutta hyvin tärkeää on tietenkin se,
että ne talot sitten käytetään järkevästi. Meillä on ihan liian vähän
hoivapaikkoja, niin kuin kaikki täällä tietävät, ja nämä talot kannattaa
käyttää mahdollisimman hyvin ja tarkkaan siihen tarkoitukseen.
Olen itse menossa perjantaina kello 14 Osmonkallioon, ja olemme
saaneet säätiöltä luvan mennä katsomaan niitä tiloja, jotta meidän
alueemme asukkaat ja muutkin kiinnostuneet voivat kulkea
katsomassa, että oliko järkevää, jotain tiloista ilmenevää perustetta
lopettaa Osmonkallion vanhainkoti tänä vuonna. Täällä jo varmaan aika
monet ovat kuulleet minun kertovan, mitä käytännön ongelmia siitä on
sitten tuntuvasti lisääntynyt vanhuksille tässä kaupungissa ja myös
kaupungille taloudellisia tappioita.
Joka tapauksessa me haluamme nyt itse katsoa, minkälainen tilanne
siellä rakennuksessa on, ja myös varmaan mietimme keskenämme ja
keskustelemme siitä, mikä olisi tälle talolle järkevä käyttö, onko se
järkevää palauttaa uudestaan vanhainkotikäyttöön, jollaisena se toimi
varsin hyvin. Ja meidän seutumme asukkaat ovat yleensä aina
sanoneet, että kun he tulevat huonokuntoisiksi niin he muuttavat sitten
tuohon Osmonkallioon. Voi olla, että tällainen aloite tulee heiltä sitten
uudestaan.
Toivon, että täältäkin edes muutama ihminen pääsisi mukaan tähän
katselmukseen ja voisimme sitten perusteellisesti jatkaa keskustelua
keskenämme siitä, mitä näille vanhoille vanhainkodeille pitää tehdä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä koko esityshän on taloudellinen esitys, joka on tuotu valtuuston
päätettäväksi. Ei meillä ole missään budjetissa tällaista
yksityiskohtaista päätöstä tehty, vaan nyt tehdään taloudellisia
ratkaisuja Seniorisäätiön kiinteistöjen ostamisesta. Jos tämä minun
esittämäni ponsi ei liity tähän asiaan, niin ihmettelen, millä perusteella
valtuusto ylipäänsä voi sitten käsitellä tällaista taloudellista ratkaisua,
joka ei myöskään ole budjetissa konkreettisesti päätetty.
Kun täällä aikaisemmin on käsitelty erilaisten vanhojen rakennusten
peruskorjaamiseen ja käyttötarkoitusten muuttamiseen liittyviä
hankkeita, niin niissä on normaalisti kerrottukin jo perusteluissa, mikä
on sen taloudellinen vaikutus vuokrakuluina tai muina vastaavina.
Mielestäni on luonnollista, että kun on kysymys näinkin huomattavista,
siis lähes puolen miljoonan, vuokrakulujen lisäyksestä sosiaalivirastolle
kuukaudessa, niin kyllä siinä täytyy jonkunlainen ajatus olla
kaupunginjohdossa, että millä tavalla ne oikein katetaan ne
vuokrakulut. Joko osoittamalla kaupunginhallituksen jostakin
käyttövaroista siihen rahaa, osoittamalla jostain muusta kohteesta
siihen rahaa tai sitten esittämällä, että tässä tehdään joku muunlainen
vuokraratkaisu kuin se, mikä näiden päätösesityksien perustelujen
perusteella voidaan karkeasti laskea, kun siinä vain viitataan tähän
kaupungin yleiseen käytäntöön sisäisissä vuokrissa. Katson, että tämä
ponsi liittyy aivan oleellisesti tähän asiaan ja se pitää ottaa käsittelyyn.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Haluan vielä teroittaa tämän asian luonnetta, eli kyse on tosiaan
kiinteistökaupasta. Kiinteistökauppaan liittyvät muut asiat, kuten
vanhustenhoitoasiat, on käsitelty tässä valtuustossa toisessa
yhteydessä. Se, että aikanaan kaupunki on ostanut
palvelusopimuksella näitä palveluita Seniorisäätiöltä, joka silloin on
omistanut nämä talot, ymmärtääkseni myös siihen kustannukseen on
sisältynyt kiinteistökuluja. Onko riittävästi, niin sitä tietenkään emme voi
tietää, mutta periaatteessa sisäinen vuokra jokaisella kiinteistöjen
omistajalla pitää olla, jos hän haluaa pitkällä tähtäimellä ylläpitää
kiinteistöjä. Siinä mielessä periaatteessa tässä asiassa ei muutu
mitään muuta kuin se, että nyt tähän Seniorisäätiön käyttöön on varattu
kaikki muut tilat, paitsi Osmonkallio, sille ei ole osoitettu vielä
jatkokäyttöä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Tämä rakennusten ostaminen Seniorisäätiöltä on nyt yksi luku siinä
kasassa ja systeemissä, jolla Helsingissä järjestetään vanhusten
palveluja. Tätähän on pitkään puitu nyt ja haettu sitä, miten kaiken
kaikkiaan tällaiselta säätiöltä, kaupungin täysin omistamalta säätiöltä
omaisuuden siirtäminen kaupungille sujuu oikealla tavalla. Olen tässä
prosessin aikana tullut siitä vakuuttuneeksi, että tämä asia on nyt
hoidettu kunnolla. Tärkeää on myös tässä yhteydessä todeta se, että
Seniorisäätiöhän tekee erittäin hyvää työtä. Kaikki se palaute, mikä
tulee sieltä, niin toiminta on ollut hyvää.
Mutta sitten ne summat, joilla kaupunki on ostanut näitä palveluja, eivät
ole riittäneet näiden näinkin monen kiinteistön ylläpitoon siinä
laajuudessa kuin niitä olisi pitänyt korjata ja pitää ajan tasalla. Ja nyt
tässä kaupunki ottaa erittäin suuren korjausvelvoitteen itselleen
hoidettavaksi. Jos me tämän pystymme toteuttamaan niin minä uskon,
että tätä kautta yksi pala Helsingin vanhusten palveluista menee
eteenpäin. Tässä tulee helposti tässä keskustelussa vähän sellainen
sävy, niin kuin tässä nyt oltaisiin erityisesti huonontamassa jotain, ja
minä olen kyllä uskonut jo siihen, että tämä on yksi osa sitä, jolla
parannetaan helsinkiläistä vanhuspalvelua.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kyllä tässä nyt ilmiselvästi ollaan vähentämässä niitä vanhusten
asumispaikkoja, ainakin Osmonkallion osalta vastaus oli senkuuloinen.
Mutta palaan vielä tähän puheenjohtajan tulkintaan. Nythän tämä
kauppa vaikuttaa ihan kirjaimellisesti meille jaetun päätösesityksen
mukaan sosiaaliviraston määrärahoihin. Eli se perustelu, että me
emme voisi tässä käsitellä pontta, joka vaikuttaa sosiaaliviraston
määrärahoihin, on perin omituinen, jos me voimme käsitellä
päätösesitystä, jolla vuositasolla sosiaaliviraston määrärahoista
siirretään 5 miljoonaa euroa käytettäväksi sisäisiin vuokriin. Kyllä minun
mielestäni yhtälailla kuin me voimme tässä käsitellä sitä, että
tehdäänkö tällainen hallinnollinen siirto toisesta yksiköstä toiseen
kaikkine sisäisine vuokrineen, niin me voimme myös käsitellä
toimenpiteitä, joilla estetään se, että tämä sisäisten vuokramenojen
lisääntyminen tarkoittaa sosiaaliviraston palvelujen taas uutta
leikkaamista. Eli pidän kiinni siitä, että tämä ponsi kuuluu tähän asiaan
ja pitää ottaa käsittelyyn.
Minä kyllä kuvittelen tai tiedän, että tähänkin asti sosiaalivirasto on
ostanut näiden vanhainkotien palvelut kokonaisuudessaan
Seniorisäätiöltä, joten sillä on täytynyt olla se määräraha nykyisessäkin
budjetissa. Sen takia en näe, että tämä ponsi muuttaisi sitä asiaa
mitenkään.
Arvoisa puheenjohtaja.
Toden totta täällä on nostettu ihan keskeisiä asioita ylös tästä, että mitä
voi päätellä kaupunginvaltuuston asiakirjoista, että ”nouseeko vuokra?”,
”jatkotavoite?” Mutta täällä on sivulla 87 ja 89, toisessa sanotaan, että
”jatkossa Helsingin Seniorisäätiön toimintaa kehitetään osana
kaupungin vanhuspalveluja kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti”
ja sivulla 89 aika lailla lopussa, että ”jossa kaupungin palvelujen ostot
Helsingin Seniorisäätiöltä eivät riitä Helsingin Seniorisäätiön toiminnan
turvaamiseen”. Haluaisinkin tietää, onko näköpiirissä, että näitä
palveluja sitten halutaan ostaa vähemmän sieltä?
Kiitos.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Nyt on puhe siis kiinteistöistä, joihin tehdään peruskorjauksia, joiden
vuokra tulee olemaan aivan toista luokkaa näiden siirtojen jälkeen. Se
että kaupungin sosiaalivirasto on ostanut Seniorisäätiöltä palveluja ei
tarkoita, että sen budjetissa olisi ollut budjetoituna ne sisäiset vuokrat,
joita näiden muutosten jälkeen tullaan perimään. Ja ylipäätään se
vuokrakysymys on mennyt vähän eri tavoin silloin, kun on kysymys
Seniorisäätiöstä, joka on ollut erillinen kiinteistöjä omistava yhteisö,
kuin nyt, kun ne siirretään kaupungin sosiaaliviraston alaisuuteen ja
sisäinen vuokra tulee suoraan sosiaaliviraston menoihin.
Kiitos, puheenjohtaja.
Jotenkin järki sanoisi, että valtuutettu Peltola lienee ihan oikeassa siinä,
että jossain määrin jotain on varmaan maksettu jo silloin, kun
Seniorisäätiöltä on ostettu sitä palvelua. Mutta voisikohan joku tämän
asian meille vielä vahvistaa, ennen kuin me tämän asian päätämme?
Onko tosiaan niin, että ne vuokrat on maksettu tähänkin mennessä siitä
? Seniorisäätiölle.
Välihuuto!
Mutta voisiko joku muukin kuin valtuutettu Helistö vahvistaa tämän
minulle?
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tähän päivään mennessä, kun kyseiset kiinteistöt ovat olleet
Seniorisäätiön hallussa, luonnollisesti heidän toiminnassaan on ollut
syytä olla ne kustannukset, joita kiinteistöjen ylläpito ja myös
kehittäminen vaatii, eli siinä mielessä ns. Seniorisäätiön sisäinen
vuokra. Nyt ainoa muutos, mikä tässä tapahtuu, on se, että kiinteistöjen
omistus muuttuu kaupungille ja tämä sisäinen vuokra on sitten
kaupungin sosiaalikeskuksen ja sitä kautta Seniorisäätiön välinen asia.
Mutta periaatteessa tässä ei tapahdu mitään muutosta.
Puheenjohtaja.
Minäkin luulen, että asia on näin, niin kuin apulaiskaupunginjohtaja
Penttilä sanoo, ja olen iloinen, että hän meni sen sanomaan. Mutta en
kyllä ihan ole varma, mutta toivotaan.
Kiitos, puheenjohtaja.
Sen tiedon mukaan, mikä minulla on, Seniorisäätiö ei ole noudattanut
kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen määräämiä sisäisiä vuokria
vaan sillä on ollut, kuten apulaiskaupunginjohtaja Penttilä sanoi,
eräänlainen oma sisäinen vuokra, jolla se on kattanut niitä kuluja, joita
kiinteistöjen ylläpidosta on aiheutunut. Niitä kuluja, jotka kiinteistöjen
peruskorjaamisesta aiheutuu, se ei ole lainkaan hoitanutkaan, ja sen
takiahan tässä tilanteessa ollaan tekemässä miljoonien kauppaa, jolla
tämä vastuu siirtyy kokonaan kaupungin puolelle. Sen myötä myös
koko sisäinen vuokra nousee uudelle tasolle.
Arvoisa puheenjohtaja.
Pyysin varsinaisen puheenvuoron, koska en viitsinyt repliikkien kautta
lähteä liikkeelle, kun selvisi todellakin, että tämä
vuokranmääräytymisperuste nyt muuttuu jonkin verran. Tässä on
tietysti se pelko, että nyt siirrytään näihin markkinavuokriin. Olisi tietysti
tavattoman hyvä tällaisessa yhteydessä todella selvittää, että käykö
tässä niin kuin pahoin pelkään, että vuokrat tuntuvasti nousevat.
Arvoisa puheenjohtaja.
Todellakin, olenko ymmärtänyt oikein, että nämä Seniorisäätiön
kustannukset, tai millä he ovat tuottaneet näitä palveluja, on ajettu niin
edullisiksi, että he eivät ole itse kyenneet tekemään näitä
korjausremonttejaan, mikä on johtanut nyt tähän tilanteeseen, että
keskustelemme tästä kaupasta?
Arvoisa puheenjohtaja.
Nyt on aika tärkeää, että tämä päätös näitten kiinteistöjen ostamisesta
Seniorisäätiölle voidaan tehdä täällä valtuustossa. Asiaa on käsitelty
myös Seniorisäätiön hallituksessa ja siellä hyväksytty osaltaan tämän
kaupan ehdot.
Olen kyllä itse hieman nyt huolissani siitä, mitä valtuutettu Hakanen on
täällä sanonut. Jos näin on, niin edellytän kyllä niin valtuutettuna kuin
kaupunginhallituksen jäsenenäkin, että saamme tästä sitten
myöhemmin selvityksen kaupungin johtavilta virkamiehiltä. Mikäli tämä
tulee johtamaan siihen, että vuokraa korotetaan ja sitä kautta menot
uhkaavat mennä sosiaaliviraston puolelta, niin katson ainakin omalta
osaltani, että me emme ole saaneet riittävästi silloin tietoa asiasta ja ne
mahdolliset vuokrankorotukset, niitä ei voida edellyttää, että ne otetaan
sosiaaliviraston budjetista, joka muutoinkin on tiukoilla. Jos näin on,
niin kyllä edellytän, että selväkielisesti tulevaisuudessa sitten
valtuustolistan teksteihin tällaisetkin asiat laitettaisiin, mutta nyt on
tärkeää, että tämä kauppapäätös voidaan täällä tehdä ja vahvistaa ja
Seniorisäätiö saa varmistuksen siitä, että heidän kanssaan neuvoteltu
sopimus pitää.
Puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Voisiko tämän asian hoitaa kuntoon sillä, että päätämme hyväksyä
seuraavan ponnen, jonka esitän:
Kaupunginhallitus saa selvityksen kaupan mahdollisesti
aiheuttamista lisäkuluista sosiaalivirastolle.
Jolloin kaupunginhallitus voi tämän selvityksen saatuaan ryhtyä
mahdollisiin toimenpiteisiin tämän ylimääräisen kustannuksen
kattamiseksi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minusta on aivan päivänselvää, että Seniorisäätiö ei ole maksanut itse
itselleen ainakaan tuottotavoitetta, 4 %, niin kuin kiinteistövirasto ja
Helsingin kaupunki maksavat itse itselleen näissä sisäisissä vuokrissa.
Osa siitä rahasta, joka on maksettu vanhusten hoitamisesta ja
Seniorisäätiölle, niin siitä tulee menemään suurempi osa nyt
kiinteistövirastolle sen sijaan, että se menisi vanhusten hoitamiseen.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kannatan valtuutettu Wallgrenin tekemää toivomuspontta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Huolimatta kokouksen myöhäisestä ajankohdasta ehkä muutama lause
ja muutama kuva tästä sinänsä ainutlaatuisesta ja monella tapaa
uraauurtavasta maanalaisesta yleiskaavasta, joka Helsingissä on tehty.
Meillähän on kallioresurssia, maanalaista resurssia poikkeuksellisen
hyvin tässä kaupungissa, ja jo tähän saakka Helsinki on ollut
esimerkillinen sen tilan käyttäjä. Siinä mielessä tietenkin tämä
yleiskaava on luonnollinen seuraus tästä jatkumosta.
Yleiskaava ei ole luonteeltaan kuitenkaan sellainen, että se rajaisi tai
edellyttäisi välittömiä toimenpiteitä. Se on pikemminkin varauksia
osoittava ja mahdollistava jatkossa. Siinä mielessä tässä on hyvin
monentasoisia määräyksiä, ja tämä maanalainen yleiskaava tuleekin
ottaa mielestäni hieman enemmän tällaisena inventaariona ja
mahdollistajana kuin että tällä käynnistettäisiin välittömästi joitakin
hankkeita. Samoin tämä ei poista uusia mahdollisuuksia, eli tästä
taatusti on poissa sellaisten maanalaisten tilojen käyttöä, jota
lähivuosina ja vuosikymmeninä tullaan näkemään mutta joita ei tämän
asian valmisteluvaiheessa vielä ollut esillä. Tämähän valmisteltiin
pääosin kaupunkisuunnittelulautakunnassa edellisellä
valtuustokaudella, ja siinä mielessä muutama tälläkin hetkellä akuutti
aihe puuttuu tästä yleiskaavan katsauksesta. Mutta pääosa tässä on ja
aikatähtäin aika useita vuosikymmeniä.
Luonnollisesti tiukinta on tässä Helsinginniemellä, tällä keskusta-
alueella, ja tältä osin on tehty erityistä työtä siltä osin, että niin
kaupunginviranomaisten kuin valtionviranomaisten erityyppiset
maanalaiset hankkeet on käyty läpi ja yhteen sovitettu, niin että ne
soveltuvat toisiinsa. On luonnollista, että kaikkia, erityisesti valtion
hankkeita, ei ole voitu tähän yleiskaavaan niiden luonteen takia
osoittaa, mutta toisaalta ne varaukset, jotka täällä näkyvät, ne ottavat
huomioon myös nämä tässä kaavassa näkymättömät valtion intressistä
lähtevät varaukset.
Yleiskaavamerkinnät ja määräykset tosiaan, jos niitä katsoo läpi, niin
niissä on aika paljon toteavaa tekstiä, nykyisiä hankkeita tai sitten
varauksia tulevaisuuteen. Määräyksiä sellaisenaan on kohtuullisen
vähän.
Vielä, jos tätä kaavaa yritetään pilkkoa erilaisiin käyttötarkoituksiin ja
katsotaan, mitä sieltä tämän päätöksen jälkeen ikään kuin uusia
varauksia, uusia mahdollisuuksia tulee, niin pysäköinnin osalta tuossa
kartassa heikosti ehkä näkyy yleisöön saakka muutama vaaleansininen
alue, eli niitä suunniteltuja tiloja. Pääosa pysäköinneistä, jotka on tässä
kaavassa varattu, on jo toteutettu asemakaavalla ja käytännössäkin.
Liiteluettelossa on nämä ruksitaulukot, asemakaava ja sitten tämä uusi
suunnitelma. Mikäli valtuustossa halutaan keskustella kriittisesti tämän
kaavan eräistä uusista linjauksista, niin kannattaa kiinnittää huomio
kohtaan ”uusi suunnitelma”. Niitä ei ole aikaisemmissa suunnitelmissa.
Sama asia sitten liikennetunneleiden osalta. Sielläkin on pääosa
aikaisemmissa, joko yleiskaava 2002:ssa, jossa oli varsin laaja
liikennetunneleiden varaus tai sitten eräät on myös asemakaavassa jo
varattu. Ja tässä varsinaisessa maanalaisessa yleiskaavassa on
liikennetunneleitten osalta kohtuullisen vähän uusia varauksia.
Maanalaisen huollon ja varastoinnin osalta on sama tilanne. Sielläkin
on jo asemakaavavaiheessa varsin moni hanke jo toteutettukin ja
varsinaisesti uusia suunnitelmia vain kolmisen kappaletta.
Palveluiden ja hallinnon osalta sama tilanne, on kolmisen kappaletta
varsinaisesti aivan uusia hankkeita, muutamat jo aikaisemmin varattu
asemakaavassa tai toteutettu.
Tähän yleiskaavaan sisältyy vahvasti inventointipainotteinen,
mahdollisuuksia osoittava kallioresurssikatsaus, jolta osin, kuten
esittelytekstissäkin todetaan, kaava on lähinnä inventoiva, ei sinänsä
rajoituksia antava tai edellyttävä. Kaiken kaikkiaan tämä yleiskaava,
tämäntyyppisiä ei ole muualla Suomessa eikä juuri maailmallakaan
käsitelty. Sen näkeminen yhtenä meidän varsinaisen yleiskaavamme
kanssa antaa vasta tietenkin täydellisen kuvan Helsingin kaupungin
maankäytöstä, koska kyllä perussääntö on kuitenkin se, että
maanpäällinen maankäyttö ohjaa myös maanalaista maankäyttöä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kiitos apulaiskaupunginjohtajalle esittelystä. Kyseessähän on varsin
merkittävä asia eli Helsingin maanalaisen yleiskaavan hyväksyminen.
Totta on, niin kuin Penttilä totesi, että tämä on eräällä tavalla, sinne
inventoidaan mutta toki tehdään myös uusia esityksiä mm. pysäköinnin
osalta, ja se mahdollistaa jo aikaisempien ja mahdollisesti uusienkin
toteuttamisen.
Mutta yksi asia, joka tietysti täällä erityisesti ainakin Vasemmistoliiton
ryhmää on puhututtanut, on tämä keskustatunnelivaraus, joka tietysti
on meillä jo tällä hetkellä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, mutta se
on haluttu nyt myös nostaa tähän esille. Kun kuitenkin on tähän asti
valtuustossa ollut varsin laajaa, aika laajaa lukuun ottamatta
Kokoomusta nyt ehkä eniten, niin laajaa yhteisymmärrystä siitä, että
keskustatunnelihanketta ei ole syytä käynnistää, niin tästä syystä olin
tukemassa Ylikahrin esitystä kaupunginhallituksessa, että tämä
keskustatunnelivaraus poistettaisiin täältä maanalaisesta
yleiskaavasta.
Näin uusin nyt sitten, kun pääsin ensimmäisenä puhumaan, Ville
Ylikahrin tämän esityksen, jonka hän teki, jota kannatin, että asia
palautetaan uudelleenvalmisteltavaksi siten, että maanalaisesta
yleiskaavasta poistetaan varaus keskustatunnelille.
Erityisen huolestuneeksi tulimme tämän asian osalta tänään, kun
saimme tietää, että huomisen kaupunkisuunnittelulautakunnan
esityslistalla kohdassa, joka on siis liikennesuunnittelupäällikön
esittelyssä kohtana kaksi, siellä on keskustan eri liikenneratkaisut
liikenteen sujuvoittamiseksi ja kävelykeskustan laajentamiseksi, niin
ehdotus kuuluu näin: ”Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee
hyväksyä selvityksen keskustan erilaisista liikenneratkaisuista
liikenteen sujuvoittamiseksi ja kävelykeskustan laajentamiseksi
erilaisine rahoitusjärjestelyineen ja lähettää selvityksen edelleen
tiedoksi kaupunginhallitukselle”. Kaikki hyvin tähän asti, so far. Mutta
seuraava kappale: ”Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee
esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunkisuunnittelulautakunnan
26.4.2007 puoltama keskustatunnelin asemakaava hyväksyttäisiin
lyhyen itäpään vaihtoehdon mukaisena”. Mistäs tämä on yks kaks
pumps tullut? Siis on syytä olla nyt tosi huolissaan siitä, miten asioita
valmistellaan.
Aivan lopuksi, arvoisa puheenjohtaja, olisin halunnut kiinnittää vielä
yhteen asiaan, josta henkilökohtaisesti kannan myös huolta. Kuten
sanottu, täällä on monia sellaisia hankkeita, joita tullaan toteuttamaan
tai ei tulla toteuttamaan, mutta haluan nyt jo tässä yhteydessä ilmaista,
että oma kantani ja uskon, että myös ryhmäni kanta siitä, että
maanalaista raitiovaunuvarikon laajentamista tehtäisiin Vallilan ja
Hermannin alueella louhittaviin kalliotiloihin, niin tätä emme näe
hyvänä. Meidän mielestämme parempi vaihtoehto on aivan selvästi
löydettävissä Koskelasta. Vallila-Hermanni on kulttuurihistoriallisesti ja
rakennustaiteellisesti ja asukkaiden kannalta niin merkittävä alue, että
sitä emme kannata.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tuohon Outi Ojalan puheenvuoroon sen verran, että sen lisäksi, että
tämä on jo oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa siis keskustatunnelin
varaus, niin sen lisäksi se on myös maakuntakaavassa tällä hetkellä.
Sitten toinen asia. Tässä menee vähän nämä asiat ehkä joskus meillä
sekaisin, että puhutaan hankkeesta. Outi Ojalallakin oli tuossa
keskustatunnelihanke jo mukana, mutta kyllä sitten oikein siinä
palautusehdotuksessa puhuttiin jo varauksesta. Nyt kyse ei ole, eikä
ole olemassa mitään hanketta, vaan on ainoastaan tosiaankin
varauksesta kyse tällä hetkellä.
Välihuuto!
Ei ole sen jälkeenkään vielä hanketta varmasti pystyssä, edes sen
jälkeen. Kaavoituksessa on nimenomaan kysymys mahdollisuuksien
luomisesta. Siitä on vielä pitkä matka varsinaisiin hankkeisiin.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kun valtuutettu Ojala ihmetteli, että mistä tämä tänne ponnahti, niin kun
kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana toimii ja täältä listalta
tavaa vähän eteenpäin, niin se ponnahti sinne
kaupunkisuunnittelulautakunnan listalle siitä, että kaupunginvaltuusto
on 11.11.2009 vuoden 2010 talousarvion vahvistamisen yhteydessä
vuodelle 2010 asettanut kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan
toiminnallisen tavoitteen: ”liikenteen sujuvoittamiseksi, kävelykeskustan
laajentamiseksi selvitetään keskustan erilaiset liikenneratkaisut
erilaisine rahoitusjärjestelyineen”, jolloin tämä on tuotu. Tämä selvitys
on nyt lautakunnan listalla huomenna, ja siinä yhteydessä myös virasto
esittää, että se asemakaava hyväksyttäisiin, joka aikanaan on
lautakunnasta lähtenyt eteenpäin. Kysymys on asemakaavan
hyväksymisestä, ei hankkeen käynnistämisestä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kävelykeskustan toteuttaminenhan ei tunnelin rakentamista edellytä,
mutta kaikenlaisia selvityksiähän sitä voi lautakunnassa käsitellä.
Tästä ”hanke versus varaus” -kysymyksestä. Mielestäni ihan, jos
vastustaa keskustatunnelia niin voi vastustaa sekä hanketta että
varausta, että kyllä mielestäni tässä keskustatunnelin vastustajat ovat
toimimassa ihan loogisesti ja toivovat, että se poistetaan myös
varauksena.
Arvoisa puheenjohtaja.
Sen jonka taakseen jättää, sen edestään löytää. Nyt jos ollaan
viemässä eteenpäin yleiskaavaa niin, että kaupunginhallitus ensin teki
päätöksen siitä, että ei viedä eteenpäin keskustatunnelin asemakaavaa
ja teki siellä päätöksen, että keskustatunnelia ei edistetä
liikenneratkaisuna, nyt kun sille on annettu vähintäänkin keltaista valoa
tämän maanalaisen yleiskaavan osalta, niin välittömästi se ponnahtaa
pinnalle esitys siitä kaupunkisuunnitteluviraston esityksen kautta. Eli
kyllä tässä nyt nähdään hyvin selvästi se, että mikä merkitys on sillä,
että pidetään kiinni tehdyistä päätöksistä. Enemmistö teki päätöksen,
että asemakaavaa ei edistetä, nyt ? niin saman tien ovat jo
keskustatunnelikiihkoilijat liikkeellä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kyllä minunkin täytyy ihmetellä tätä aikataulutusta. Kun nyt puhutaan
keskustatunnelista ja siihen liittyvästä asemakaavasta, joka ikinen
tässä salissa tietää, että se on ykkösluokan kysymys. Koordinoiko
tässä kaupungissa kukaan isoja hankkeita? Miten voi olla mahdollista,
että juuri samaan aikaan, kun me täällä hyväksymme maanalaisen
kaavan, niin heti seuraavana päivänä tämä hanke todella yllättäen nyt
pullahtaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Älkää nyt pitäkö meitä
ainakaan ihan niin naiiveina.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Ojala ehtikin tässä tehdä jo tämän palautusesityksen, jonka
minä tein kaupunginhallituksessa. Eli toistan sen vielä tässä:
Maanalainen yleiskaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että
kaavasta poistetaan varaus keskustatunnelille.
Eli kannatan valtuutettu Ojalan tekemää esitystä.
Tässähän on nyt kyse siitä, mistä tässä jo äsken keskusteltiin, eli
jatkaako tämä tunneli elämäänsä tässä vai ei. Minä olisin voinut tässä
ehkä hyväksyäkin tämän maanalaisen yleiskaavan niillä perusteilla,
mitä apulaiskaupunginjohtaja äsken esitteli, että tämä olisi tällainen
lisäys olemassa olevaan yleiskaavaan. Mutta kun me kysyimme täällä
kaupunginhallituksessa, että sitten kun tulee seuraava yleiskaava niin
tehdäänkö sen yhteydessä samalla uusi maanalainen yleiskaava, niin
tähän saimme hyvin epämääräisiä vastauksia eikä oikein tiedetty, että
mikä tämän asema nyt on. Niin sen takia, koska vastustan
keskustatunnelia, en halua, että se on tässä maanalaisessa
yleiskaavassa, koska tähän en saanut selkeää vastausta.
Ja sitten voidaan keskustella siitä, että täällä on erinäköisiä varauksia
kaikenlaisille vaikka pysäköintilaitoksille ja joillekin tietunneleille, joita
saatan myös vastustaa, mutta miksen kannata niiden poistamista?
Tässä on minusta se eri asia, että tämä keskustatunneli on
nimenomaisesti päätetty kaupunginhallituksessa keskeyttää sen
asemakaavoittaminen, eli kaupunki on tehnyt päätöksen, että tätä ei
nyt haluta.
Sitten on keskusteltu siitä, että pitäisikö meidän varata tämä sitä
varten, että ehkä 50 vuoden päästä joku haluaa rakentaa sinne
keskustatunnelin. Minä olen sitä mieltä, että en halua sitä tunnelia nyt
enkä 5–10 vuoden päästä. Ja tätä perustellaan aina sillä
kävelykeskustalla, ja minä näen tässä sellaisen eron, että minä haluan
sellaisen kaupungin, jossa mahdollisimman moni voi pyöräillä ja kävellä
ja kulkea erinäköisillä monilla joukkoliikennevälineillä eikä pelkästään
moottoriteitä pitkin. Tässä ajatuksessa, että keskustatunnelia tullaan
kävelykeskustaan, on se ajatus, että keskusta on sellainen ikään kuin
ostoskeskus, johon ajetaan autolla parkkiluolaan ja sitten siellä
kävellään muutamalla kadulla, joissa ei ole autoja.
Selvitystenhän mukaan tämä keskustatunneli kasvattaa kaupungin
autoilumäärää noin 2 %:lla. Ja myös se, että koko keskustasta tulisi
autoton tämän takia, olisi aika erikoinen, koska siinä tunnelissa on
monta eritasoliittymää täällä keskellä kantakaupunkia, jotka tietysti
imisivät näitä autoja täältä kaduilta, jolloin ne autot pyörisivät täällä
kaduilla. Ja meillä on nyt valmistumassa juuri keskustatunnelin jatke
tuonne Espooseen, eli metro, joka on minusta paljon järkevämpi hanke
kuin tämä.
Ja jos nyt vielä katsotaan sitä maanalaista yleiskaavaa ja ajatellaan,
että ei heti kaikki autot katoa tästä kaupungista, niin minä pidän
järkevämpänä hankkeena sitä Hakamäentien jatkamista tunneleilla
Turunväylältä Lahdenväylälle kuin tätä keskustatunnelia.
Puheenjohtaja, palautukseen.
Kannatan ehdottomasti tämän asian palauttamista enkä pidä
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rautavan perustelua siitä, että
varaus on yleiskaavassa, että se täytyisi sen takia nyt tähän
maanalaiseen yleiskaavaan ottaa, ollenkaan perusteltuna. Kuten
Ylikahri totesi, tätä kaupunginhallituksessa kysyttiin, ja itse tulkitsin sitä
vastausta silloin niin, että maanalainen yleiskaava säilyy tällaiseen sen
jälkeen, kun seuraavaa yleiskaavaakin tehdään. Eli tätä kaavaa ei tulla
tarkistamaan seuraavan yleiskaavan yhteydessä. Sittenhän me
olemme siinä tilanteessa, että nyt yleiskaavalla perustellaan
maanalaisen yleiskaavan tunnelivarausta, ja kohta maanalaisen
yleiskaavalla perustellaan sitten tunnelivarausta yleiskaavaan. Eli kyllä,
jos vastustaa tunnelia, se ? nyt tässä kohtaa ja sitä vastustetaan
myös yleiskaavaa käsiteltäessä.
En myöskään ymmärrä sitä perustelua, että emme saisi tehdä sellaisia
päätöksiä, jotka vaikuttavat poissulkevasti 50 vuoden päähän. Tämä
valtuusto tekee sellaisia päätöksiä joka kokouksessaan, ja kaikki
muutkin kohdat tässä maanalaisessa yleiskaavassa sulkevat toisia
ratkaisuja pois, joten kyllä pidän sitäkin tärkeänä, että tässä vaiheessa
nyt sitten otetaan keskustatunneli tästäkin maanalaisesta yleiskaavasta
pois. Se on tolkuttoman kallis hanke, jonka rahoille löytyy paljon
tärkeämpää tekemistä tässä kaupungissa. Kuten Ylikahri totesi, se
lisää autoilua maan päällä. Ei ole millään perusteltavissa sitä, että
keskustatunneli säilytetään tässä maanalaisessa yleiskaavassa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Näistä kahdesta yleiskaavasta toivottavasti selventävä puheenvuoro
nyt. Mikäli seuraavalla kierroksella halutaan käsitellä sekä maanalainen
maailma että maanpäällinen maailma, niin luonnollisesti molemmat
merkinnät poistuvat. Jos halutaan käsitellä vain maanpäällistä
maailmaa, niin silloin tietenkin maanalainen yleiskaava jää voimaan. Se
riippuu seuraavan yleiskaavan valmisteluprosessista ja siitä, mitä
elementtejä siihen otetaan mukaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Mielestäni tätä ei tule palauttaa. Päinvastoin haluaisin nyt tässä
yhteydessä kiittää Penttilää ja kaupunkisuunnitteluvirastoa siitä, että
ollaan saatu aikaiseksi tällainen maanalainen yleiskaava. Tässähän on
nimenomaan kysymys siitä, että ennakoidaan ja varaudutaan
mahdollisimman moneen asiaan, mukaan lukien mahdolliset tunnelit.
Vihreille sen verran, että eihän se ole sanottua, että siellä edes kulkisi
autoja. Voihan se olla, että sellaista tunnelia tarvitaan tulevaisuudessa
jotakin muutakin varten. Liikennettä meillä tulee aina olemaan, eikö
niin?
Ihan riippumatta siitä tässähän on kysymys siitä, että jos halutaan
rakentaa nyt jotain ihan muuta, lisämetro, autotalleja ja muuta, niin
tulee olla jonkinlainen suunnitelma, minkälaiselta Helsinki näyttää myös
maan alla.
Lopuksi vielä sanoisin sen verran, että tässä, niin kuin tuli tuossa
alussa ilmi, on kyse aika poikkeuksellisesta asiasta. Tätä ei ole moni
kaupunki ylipäänsä tehnyt. Ja toivoisinkin, että jos tämä menee läpi,
niin mainostettaisiin pikkuisen tätä, että Helsinki on tehnyt tällaisen
maanalaisen kaavan, ja kutsutaan tänne käymään muista
kaupungeista vieraita myös katsomaan tätä, koska tämä on
tulevaisuutta ja tätä tullaan ehdottomasti tekemään monessa
kaupungissa. Se on pakko tehdä ennemmin tai myöhemmin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan asian palauttamista. Ja nimenomaan siitä syystä, että
kaupunginhallituksen enemmistö päätti lopettaa yksityisautoilijoille
suunnitellun keskustatunnelin suunnittelemisen ja täällä maanalaisen
yleiskaavan esityksellä avataan uudestaan tämä mahdollisuus. Ja ei
ole sattumaa, että huomenna kaupunkisuunnittelulautakunnan
kokouksessa heti tämän kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen…
Välihuuto!
Ei, vaan heti kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen ollaan tuomassa
kaupunkisuunnittelulautakuntaan tällaista päätöstä. Sen vuoksi
valtuuston pitää nyt tässä ottaa selvästi toiminta hanskaansa,
määritellä sillä tavalla, että me emme tarvitse tätä keskustatunnelia
tulevaisuudessa. Ja sehän on ihan selvä, että keskustatunnelia, joka
lähtee leveästä autotiestä ja päättyy leveään autotiehen, ei sitä
rakenneta polkupyörille vaan se rakennetaan yksityisautoille, kulkivat
ne sitten bensalla tai sähköllä tulevaisuudessa. Joka tapauksessa se
on autoille, ja meidän pitäisi pyrkiä siihen, että joukkoliikennettä,
kevyttä liikennettä käyttäen tulevat kaupungin keskustaan ne, jotka
siellä eivät jo valmiiksi asu. Ja jos ajatellaan tätä
keskustatunnelisuunnitelmaa, niin sehän ei ollut edes tuomassa
kunnollista kävelykeskustaa.
Lopuksi, arvoisa puheenjohtaja, tällä perusteella esitän palautusta.
Samalla haluan todeta, että en tule hyväksymään eikä vasemmisto
hyväksy sitä, että maanalainen raitiovaunuvarikko tehtäisiin
Hermannin-Vallilan alueelle, vaan se pitää tehdä nykyisen
raitiovaunuvarikon alueelle.
Minäkin kannatan palautusta.
Olen hyvin hämmästynyt siitä virkamiesjohtoisesta valmistelusta, joka
tässä asiassa ilmenee. Huolimatta siitä, että valtuusto on hylännyt
keskustatunnelin, huolimatta siitä, että kaupunginhallitus on päättänyt,
että sen kaavoitusta ei jatketa, niin joku virkamies vaan on päättänyt,
että mepä pojat jatketaan ja mehän tämä homma hoidetaan. Mehän
täällä kaupungissa näköjään määräillään. Tämäkö on asenne,
apulaiskaupunginjohtaja Penttilä?
Tässä yleiskaavaesityksen selostuksessahan esitetään aivan samat
perustelut, jotka kaupunginvaltuusto aikoinaan hylkäsi. Eli ei ole edes
vaivauduttu yrittämäänkään asian käsittelyä vaan tuodaan kopioimalla
samaa paperia uudelleen. Edes sitä ei kerrota meille perusteluissa, että
tämä esitys aikoinaan hylättiin. Kerrotaan vaan, että
kaupunkisuunnittelulautakunta aikoinaan teki esityksen. Annetaan siis
suorastaan harhaanjohtavaa kuvaa, ainakin niille, jotka eivät tunne
tapahtumien kulkua. Keskusta-alueellahan Helsingissä on suorastaan
ruuhkaksi asti maanalaisia liikennevarauksia. Niitä ovat mm.
metrolinjat, yhdyskuntatekniikka, pysäköintijärjestelyt, pisararata, niin
edelleen.
Helsingin Energian lausunnossa todetaan, että ”maanalaiseen
yleiskaavaan ei pidä jättää elämään jo hylättyjä suunnitelmia”.
Ratahallintokeskus on huolissaan keskustatunnelin mahdollisista
haitoista rautatieliikenteelle. Museovirasto toistaa kritiikkinsä useiden
kriittisten alueiden osalta. Ainoa tarkoitus, joka tällä
keskustatunnelivarauksella on, on lisätä yksityisautoilua ja sitoa askel
askeleelta kaupunkia miljardiluokan hukkaputkeen.
Puheenjohtaja.
Ihailin jo Stockmannin johdon kaukonäköisyyttä aikanaan, kun he
onnistuivat varaamaan kadunalaisiin tiloihin kaavavarauksia jo 20-
luvulla ja sitä samaa kaukonäköisyyttä toivoisin kyllä tältäkin
lapsilaumalta, joka täällä keskellä tätä salia istuu. Asuntoalueiden
rakentuminen…
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Anteeksi.
…rakentuminen itään ja länteen sekä työmatkaraide ja toivottavasti
myös laivaliikenteen lisääntyminen lisäävät myös ihmismäärää, mikä
päivittäin pendelöi täällä Helsinginniemen läpi. Siirrettäessä
huoltoliikennettä sekä ajoneuvoja maan alle voidaan saada
joukkoliikenne sujuvammaksi ja ydinkeskusta siellä asuneiden ihmisten
autojen ja jalankulun käyttöön. Samalla vähentyvät myös pienhiukkaset
ja pakokaasupäästöt. Rautatieyhteyksien parantuminen ja suora
raitioyhteys lentokentälle sekä aivan välttämätön pisararata toteutuvat,
mikäli niihin pääseminen on sujuvaa. Autoilun väheneminen
keskustassa ei ole nytkään helpottanut liikennettä pätkän vertaa, koska
liikennevaloilla on onnistuttu torpedoimaan sujuva liikenne, myös
julkinen sellainen.
Arhinmäen mainitsema leveä liikennetie idässä ja lännessä on
nimenomaan selitys sille, miksi tämä tunnelimahdollisuus on aivan
välttämätön. Täällä keskustassa asuu ihmisiä, uskokaa tai älkää, ja
heille tämä pitää olla sujuvaa liikennettä, tänne pitää päästä sujuvasti ja
täältä pitää päästä myös pois. Vanhukset eivät voi pyöräillä teidän
pyöräteitänne pitkin ym. Minä nyt kyllä todella toivoisin pientä
kaukonäköisyyttä tänne porukkaan.
Kiitos.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Minusta on tärkeää, että tämä maanalainen yleiskaava tällä hetkellä
menee valtuustossa eteenpäin, koska sitä on pitkään valmisteltu ja se
on luonteeltaan erittäin merkittävä ja vahvistaa yleiskaavaa 2002. On
tietysti valitettavaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto on ajoittanut tämä
kävelykeskustaan liittyvän keskustatunnelin asemakaavan
valmisteluvaiheen tähän samaan ajankohtaan, joka herättää sillä
tavalla tunteita täällä valtuustossa. Mutta itse kyllä katson, että ne ovat
kaksi eri asiaa, ja tulen jatkossa omassa puheenvuorossani siihen
puuttumaan.
Kannatan tämän maanalaisen yleiskaavan hyväksymistä, koska
minusta se ilman muuta rajaa toisaalta maanalaisen tilan
käyttömahdollisuudet ja toisaalta luo ne kaikki edellytykset, mitä
Helsingin maanalaiselle rakentamiselle tarvitaan, erilaisia
liikennejärjestelyjä, huoltotunneleita, paikoitusalueita ym.
infrastruktuuriin liittyvä tilavarauksia tarvitaan. Kaiken kaikkiaanhan
tämä maankäyttö- ja rakennuslaki ei sitä edellytä, mutta yleiskaavan
valmistelun yhteydessä tämä asia tuli esille. Se oli poikkeuksellista ja
erittäin tulevaisuutta hahmottava ja viisas ratkaisu tämä varmasti on,
joten ei muuta kuin nyt päätetään.
Arvoisa puheenjohtaja.
En kannata palautusta. Sosialidemokraattisella ryhmällä on tässä selvä
kanta, jos puhutaan keskustatunnelista. Me emme sitä kannata. Tämä
maanalainen asemakaavaesitys on mahdollistava, hyvin pitkälle
tulevaisuuteen katsova. Täällä on mm. Laajasalon tunnelit
Santahaminaan, täällä on metro Sipooseen, täällä on Kehä II:ta,
Pitäjämäen kaarta, paljon asioita, joissa ei ole mitään hankkeita
liikkeellä. Samalla tavalla me emme voi tässä vaiheessa sulkea mitään
sellaista tulevan sadan vuoden aikana tehtävää asiaa mahdollisesti
pois, mitä maanalaisessa maailmassa tapahtuu. Sen takia tässä on
oleellista, että tämä asia viedään eteenpäin. Varmasti, jos tällaiseen
tarvetta on, pääsemme keskustelemaan jokaisesta näistä hankkeesta
yksitellen.
Sosialidemokraattinen ryhmä ei ole missään vaiheessa muuttanut
kantaansa keskustatunnelista tässä asiassa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kannatan ehdottomasti asian palauttamista. Olen kovin ilahtunut, kun
muutamia viikkoja sitten helsinkiläiset sosialidemokraatit ottivat, oliko
tämä nyt joku vaalijuttu vai oliko se teidän valtuustoryhmänne
kannanotto, että todellakin ryhdytään pyrkimään joukkoliikenteen
kannattamiseen ja siihen, että Helsingissä voidaan asua ilman
henkilöautoja ja toimia ilman henkilöautoa.
Mielestäni on vähän älyllisesti epärehellistä tehdä maanalainen
yleiskaava, jossa on keskustatunneli, silloin kun periaatteessa valtuusto
on jo kertaalleen vahvasti ottanut kantaa, että keskustatunnelin
suunnittelu lopetetaan ja että siihen ei enää satsata ja ryhdytään
pohtimaan muita keinoja, miten liikenneongelmat kantakaupungissa
ratkaistaan. Siinä mielessä toivon nyt, että demarit ovat sanojensa
mittaisia. Ei tässä nyt tarvitse katsoa 50 tai 100 vuoden päähän. Silloin
on todennäköisesti vielä vahvemmin ensinnäkin rahapula mutta myös
tarve tehdä sellaista kaupunkia, jossa joukkoliikenne ja jalankulku on A
ja O, ei henkilöauto. Vaikka henkilöautot saattavat kulkea silloin
sähköllä tai vähemmän saastuttavasti, niiden kaupunkisuunnittelullinen
rasite on niin valtava, että henkilöauto eräällä lailla on tulevaisuudessa
tuhoon tuomittu ajatus.
Kiitos, puheenjohtaja.
Mielestäni on siis täysin käsittämätöntä se, että vihreät ja vasemmisto
puhuvat tulevista sukupolvista ja samaan aikaan he sanovat näin, että
”mitä suotta katsoa 50 vuoden päähän” ja ”emme me tarvitse
tulevaisuudessa tällaista”. Minä itse ainakin haluaisin olla sen verran
kaukonäköinen, että kaikki maailman viisaus ei ehkä asu tässä salissa
juuri tällä hetkellä. Miksi me emme voisi jättää sitä varausta sinne, kun
me tiedämme, että Helsinginniemi on pullonkaula tälläkin hetkellä? Jos
sitä karttaa katsoo niin on aika selvä nähdä, että vaikkapa
Lauttasaaresta Itäväylälle pääsy, sitten joudutaan ajamaan sen
keskustan läpi.
Tietenkin ymmärrän sen, että vihreät ja vasemmisto haluavat, että
kaikki ajaisivat vain pyörällä sitten sieltä kaukaa lännestä sinne kauas
itään tai bussilla tai metrolla, mutta elävä elämä ei aina mene niin, että
voimme käyttää niitä julkisia kulkuvälineitä. Emme aina mene vain
paikasta A paikkaan B, vaan ehkä joudumme käymään jossain siinä
välissä.
Tulevaisuuden kannalta, Helsinki tulee kasvamaan, meillä tulee
olemaan enemmän ihmisiä lännessä ja enemmän ihmisiä idässä ja
halutaan kulkea tästä väliltä, myös muilla kuin julkisilla kulkuneuvoilla.
Eli tämän länsi- ja itäliikenteen ja ehkä sen kasvavan liikenteenkin
vuoksi haluaisin säilyttää sen varauksen siellä. Toki myös sillä
tarkoituksella, että mahdollisesti, jos tullaan keskustaan asioimaan
jostain, sellaiset ihmiset, jotka eivät voi välttämättä käyttää julkisia
kulkuneuvoja niin helposti kuin me monet voimme juosta sinne bussille,
voisivat mennä vaikka sinne Oopperaan tai muualle, tulla ja paikoittaa
keskustatunnelista suoraan jonnekin paikoituspaikkoihin. Mutta
tulevaisuutta varten haluan, että tällainen mahdollisuus säilytetään.
Kaikki viisaus ei asu täällä, tässä salissa juuri nyt.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Minun mielestäni ehdotus pitää palauttaa sen takia, että
keskustatunnelin tilavaraus voi vaarantaa tärkeämpien ja ilmaston ja
ympäristön kannalta järkevämpien tilavarausten toteuttamista. On
vahinko, ettei esittelyssä ollut poikkileikkauskuvia tuosta
Helsinginniemen kalliovaroista, koska niistä olisi hyvin näkynyt, minkä
takia ratahallintokeskus on huolissaan keskustatunnelin varauksesta
maanalaisessa kaavassa. Siinä on valtaisa ruhje kalliossa, siinä ei
kalliota ole juuri sillä kohdalla, rautatien alapuolellahan on pelkkää
velliä, ja se pitäisi ? tällä keskustatunnelilla ja se tulee olemaan
ongelma.
Mielestäni demarien kannattaisi nyt huomata, missä
tärkeysjärjestyksessä näiden varausten muuttaminen hankkeiksi on
valtuuston oikealla laidalla, että ei vaarannettaisi näitä tärkeitä
hankkeita sillä, että annetaan mahdollisuus tälle keskustatunnelin
suunnitelmalle, kun se on jo huomenna lautakunnan pöydällä.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tavallaan olisi kohtuullisen outoa, ettei meidän esityksessämme, joka
käsittelyssä on kh:n ehdotuksessa maanalaista yleiskaavaa, niin ei olisi
tätä keskustatunnelivaihtoehtoa, koska se kumminkin on meidän
oikeusvaikutteisessa yleiskaavassamme. Siinä mielessä tämä on
älyllisesti rehellinen ehdotus verrattuna siihen, että sitä ei olisi, koska
silloinhan valtuuston tahto on aikanaan osoitettu kumminkin tässä
oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, joka on voimassa.
Valtuutettu Bryggare mielestäni hyvin totesi sen, että yleiskaava, ei sen
enempää nykyinen yleiskaava, ei sen enempää tämä maanalainen
yleiskaavakaan ole hankeluettelo. Se avaa mahdollisuudet toteuttaa
joitain erilaisia ratkaisuja mutta pitää myös ne mahdollisuudet auki.
Ymmärrän sinänsä, että täällä tietyt valtuutetut ovat sitä mieltä, että he
haluavat lopullisesti sulkea oven tältä, ja se on sitten asia erikseen,
mutta kysymys on siitä, että omasta mielestäni meidän pitää pitää
tämäkin ovi vielä auki, tämän maanalaisen yleiskaavan
hyväksymisenkin jälkeen.
Sen verran vielä siihen aikaisempaan päätöshistoriaan, että
kaupunginhallitus aikanaan kehotti keskeyttämään tämän
asemakaavan valmistelun, ja sen takia se myös
kaupunkisuunnitteluvirastossa keskeytettiin, ja se oli edeltävällä
valtuustokaudella, niin kuin hyvin muistetaan.
Kiitos.
Helsinginniemi on edelleen niemi, ja siksikin keskustatunneli on
kummajainen. Näistä peruspalvelujen säästöpaineista, jotka tuskin
tulevat hellittämään lähivuosikymmeninä, on ikävää, että tällaista
rahanlapioimis-irvikuvaa vielä pidettäisiin yllä. Täällä kuulee, että
huomenna jo sitä käsitellään, niin kyllä täällä nämä suunnittelukoneistot
aina tuppaavat etenemään, niin ennenkin. Muistan tästä jo silloin kauan
sitten muinaisina aikoina, kun olin kaupunkisuunnittelulautakunnassa,
niin silloin meille esiteltiin mm. sosiaalisten vaikutusten arviointejakin,
jotka liittyivät tähän asiaan, ja sekin oli erittäin kiinnostava katsaus.
Nyt on aika haudata tämä keskustatunneli lopullisesti. Sen sijaan on
syytä saada maanalainen yleiskaava asianmukaiseksi ja
ajanmukaiseksi ja mahdollistaa taas uudet suunnitelmat eikä pitää
täällä tällaista haamua enää mukana. Kyllä se on nähty jo, että jos on
lisää väyliä niin tulee lisää autoja. Sitä ilmeisesti jotkut täällä
nimenomaan haluavatkin, mutta sitä millään lailla ei voi pitää kestävänä
kehityksenä.
On hyvin tärkeää myös muistaa se, että kun täällä puhutaan välillä, että
jotkut vanhemmat ihmiset haluavat sitten päästä autolla tunnelia pitkin,
niin itse olen ymmärtänyt, että aika moni nimenomaan vanhempi
ihminen pelkää ajella näissä tunneleissa, niin tällaista jonkun
lanseeraamaa mummotunnelia tuskin voidaan silläkään perustella.
Metroon uskaltaa sen sijaan useampi.
Tack, ordförande.
Det är en märklig diskussion. Vi talar om en underjordisk
delgeneralplan och ändå är det bara centrumtunneln som väcker
känslor. Jag är absolut för att vi godkänner en delgeneralplan eftersom
det är någonting som behövs. Vi har hela tiden olika sorters
parkeringsanläggningar och sprängningsarbeten som vi ska förhålla
oss till. Jag tycker att det här är en bra sak och hoppas att den går
vidare. Med tanke på framtiden så är det en självklarhet att vi kommer
att måsta göra såna lösningar som vi inte idag kan överblicka.
On kummallista, että nyt hirttäydytään siihen, että tämä ikään kuin
kaupungin ohitukseen, varsinkin kaupungin ohitukseen tarvittava
tunneli on tuomassa kaupunkiin lisää autoja. Tällä hetkellä
ydinkeskusta on aivan tukossa, koska ihmiset käyttävät
Uudenmaankatua, Espaa, Pohjoisrantaa keskustatunnelina Itäväylälle.
On kummallista, että emme voi ajatella sitä, että muutaman
vuosikymmenen kuluttua tarvitaan jonkinlainen ratkaisu, jossa keskusta
voisi olla aidosti keskustassa asuvien ihmisten hyvä elinalue. Tällä
hetkellä kukaan ei voi asua Uudenmaankadulla huomaamatta tai
ajattelematta, että asuu ikään kuin keskellä jotain väylää.
Maanalainen rakentaminen on muutakin kuin keskustatunnelia, ja
mielestäni tätä tarvitaan tätä kaavaa.
Arvoisa puheenjohtaja.
En kannata asian palauttamista. En myöskään kannata
keskustatunnelin rakentamista enkä kannata myöskään hankkeen
asemakaavoituksen uudelleen käynnistämistä. Voin tässä ilmoittaa
kaikille kiinnostuneille, että sosialidemokraatit tulevat huomisessa
kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa äänestämään sitä
vastaan, että tämä asemakaavoitus uudelleen käynnistettäisiin.
Tässä nyt on sillä tavalla, että Kokoomus pitää yllä tätä
keskustatunnelihanketta akuuttina, aktiivisena hankkeena, vaikka nyt
täällä puhuu vähän toista. Mutta meidän ei pitäisi provosoitua sen takia
hyvien, pitkäjänteisten kaupunkisuunnitteluperiaatteitten vastaisiin
toimenpiteisiin. Tilanne on se, että tässä on lukuisa joukko hankkeita tai
näissä varauksissa on lukuisa joukko sellaisia, joiden toteuttamista en
kannata nyt enkä näköpiirissä olevana tulevaisuutena, mutta siitä
huolimatta tällaisessa maanalaisessa yleiskaavassa on viisautta jättää
tuleville sukupolville mahdollisuuksia erilaisiin ratkaisuihin, joiden ehkä
keskeisistä ulottuvuuksistaan me emme tänä päivänä riittävästi tiedä.
Eli kannatan maanalaisen yleiskaavan käsittelyn jatkamista ja
vastustan keskustatunnelin asemakaavoituksen uudelleen
käynnistämistä.
Puheenjohtaja.
Valitettavasti tässä ei ole kysymys vain jostakin yleisluontoisista
varauksista, vaan tässä on kysymys suunnittelusta, jossa tekemällä
joitakin varauksia vaikutetaan muihin mahdollisiin varauksiin ja
rajataan, suljetaan pois joitakin vaihtoehtoja. Kaiken lisäksi tässä
päätösesityksessä esitetään hyväksyttäväksi juuri ne samat perustelut
keskustatunnelin tarpeellisuudesta, jotka aikoinaan edellinen valtuusto
hylkäsi ja joiden todella virheelliset lähtökohdat on moneen kertaan
osoitettu mm. ”Kenkää keskustatunnelille” -kansalaisliikkeen toimesta.
Niitä varauksia, joita tällä alueella rajoitetaan
keskustatunnelivarauksella tai joihin vaikutetaan, ovat mm. toinen
metrolinja Pasilasta Kamppiin, nykyisen ja uuden metrolinjan
yhdistäminen sekä pisararata. Myös yhdyskuntatekniikka ja
pysäköintijärjestelyt kilpailevat juuri siitä samasta tilasta, jota nyt
halutaan varata keskustatunnelille. Viisautta ei ole se, että
suunnittelussa piirrellään tarpeettomasti varauksia. Viisautta on
pikemminkin se, että jätetään tilaa myöhemmin mahdollisesti tuleville
tarpeille.
Haluaisin myös korostaa sitä, että tämä keskustelu on jo tähän
mennessä osoittanut sen, että tässä ei todellakaan puhuta pelkästä
teoriasta. Me puhumme miljardiluokan hankkeesta, siihen varataan
rahaa, ei joukkoliikenteeseen, ei peruspalveluihin, jos tämä esitetty linja
saa jatkua.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä erityisesti valtuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan
puheenjohtaja Tatu Rauhamäki voimakkaasti totesi, että pidetään ovi
auki. Vähän samaa retoriikkaa myös valtuutettu Suomalainen on
käynyt läpi. Mutta kyllähän Kokoomuksen tavoite tässä on repiä ovi
sepposen selälleen, mahdollisimman nopeasti toteuttaa hanke. Ja siinä
mielestäni valtuutettu Bergholm oli aivan oikeassa, että kauniiden
puheiden alle on piilotettu se, että Kokoomus ajaa edelleen erittäin
voimallisesti tätä hyvin kallista hanketta yksityisautoilun hyväksi.
Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen kaupunginhallitus on todennut, että
keskeytetään tämän keskustatunnelin asemakaavan valmistelu. Ja
nythän nimenomaan tässä mitataan yhdeltä osin valtuuston tahtoa
tässä asiassa, sitten poliittisten puolueiden tahtoa toiselta osin
huomenna kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa.
En ole niin naiivi kuin valtuutettu Suomalainen, enkä usko, että kukaan
on niin naiivi, että me kuvittelisimme, että kaikki autoilu katoaa
Helsingistä tulevaisuudessa. Mutta tavoitteenahan pitää olla se, että
mahdollisimman suuri osa on joukkoliikennettä, on kevyttä liikennettä.
Meidän ei pitäisi edistää sitä, että entistä helpommin siirrytään oman
auton käyttöön. Mutta totta kai, niin kuin jokainen sellainenkin, joka
suosii joukkoliikennettä, tai ei jokainen, mutta moni, joka suosii
joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä, silloin tällöin tarvitsee autoa.
Mutta nimenomaan pitää pyrkiä siihen, että niillä, jotka tulevat
keskustaan, ei ole niin paljon autoja. Jos muistellaan tätä
keskustatunnelihanketta, niin se lähti nimenomaan siitä, että ei siinä
ollut todellista kävelykeskustaa, se olisi tullut lisäämään autoja
entisestään keskustan alueella. Tämä ei ole keskustassa nyt asuvien
etu eikä niiden etu, jotka sinne tulevat asioimaan tai kulttuurin pariin tai
muuten aikaa viettämään.
Valtuutettu Ingervo puhui halveksuvaan sävyyn rahan lapioimisesta
tähän keskustatunnelihankkeeseen. Mielestäni on erikoista, että kun
puhe kääntyy eräisiin muihin kankkulan kaivoihin, niin samat vihreät
ovat ensimmäisenä huutamassa, että Suomi ja Helsinki ovat nyt
varakkaampia kuin koskaan ja kyllä meillä pitää olla varaa.
Kantakaupungissa asuu paljon ihmisiä, ja tulevaisuudessa siellä tulee
asumaan vielä paljon enemmän ihmisiä. Niin paljon kuin täällä
fantasioidaankin jostain aivan uudesta asukastyypistä, joka hengailee
tuolla kaupungilla ja kulkee julkisilla joka paikkaan, niin näiden ihmisten
mukana tulee autoja. Autoliikenne tulee joka tapauksessa
lisääntymään. Sen takia on mietittävä järkeviä liikenneratkaisuja. Me
emme tiedä, millä 50 vuoden kuluttua ihmiset liikkuvat. Täällä on joku
sanonut, että oleellista ei edes ole se, kulkevatko autot silloin bensiinillä
vai sähköllä. Mielestäni tämä on aivan kummallinen kanta ja paljastaa
vain sen, että taustalla on jonkinlainen kummallinen hysteerinen
ideologinen viha yksityisautoilua kohtaan, täysin riippumatta sen
ympäristövaikutuksista.
Kiitos.
Puheenjohtaja, arvoisa valtuusto.
Tässä valtuutetut innostuivat puhumaan siitä, että on naiivia kuvitella,
että yksityisautoilu loppuisi. Mielestäni on naiivia kuvitella, että tämä
vuosisata tulee olemaan niin rauhallinen ja tasaisen kehityksen
vuosisata, että voisimme puhua… Naiivia on usko siihen, että tämä
yhteiskunta jatkaa menoaan sellaisena kuin me sen nyt tunnemme.
Pitää varautua siihen, että yksityisautoilu loppuu, pitää suunnitella sen
lopettamista, pitää edistää ihan toisenlaisia liikkumisen muotoja ja
vähempää liikkumista. Mielestäni tässä kannattaa varautua suuriin
muutoksiin, joihin kuuluu se, että tämä epäonnistunut keksintö,
yksityisautoilu, loppuu.
Puheenjohtaja, valtuutetut.
Tämä asia tuntuu olevan kaikesta rationaalisuudestaan huolimatta,
mitä suunnittelu edustaa, mitä suurimmassa määrin mutu- ja
henkilökohtainen asia liittyen siihen, että miten me näemme
suhteemme autoon, rakkauden tai vihan moninaisilla akseleilla. Itse
pidän autoilusta ja rakastan autoja mutta henkilökohtaisesti kyllä
vastustan tätä tunnelia siitä yksinkertaisesta syystä, että tämä on
hankkeena kohtuuttoman kallis ja mahdoton. Helsingin kantakaupungin
kannalta, siis me jotka asumme täällä keskusta-alueella, tämä tunneli
ei nyt juurikaan lisää meidän elämämme laatua tai mukavuutta johtuen
siitä yksinkertaisesta syystä, että kaupunkimme sijaitsee niemellä ja
tämä tunneli ei tuo ratkaisua tähän pohjois-etelä-ulottuvuuteen.
Lisäksi voisin todeta, että tämän prosessin eri vaiheissa meidän
ryhmämme on kyllä johdonmukaisesti vastustanut juuri näistä äsken
mainituista syistä tämän tunnelin rakentamista. Se tuntuu kohtuuttoman
kalliilta investoinnilta, se sitoo kädet varsin pitkälle tulevaisuuteen, ja
tässä olen valtuutettu Wallgrenin kanssa samaa mieltä. Me emme
tiedä, mitä 10 tai 15 vuoden kuluttua tulee energiarintamalla
tapahtumaan. Autot voivat olla kadonnut luonnonvara jo muutaman
vuosikymmenen kuluttua. Tämä sitoo meidän kätemme tavalla, joka ei
tunnu järkevältä tässä vaiheessa. Tämä on minun mutu-mielipiteeni.
Kannatan palautusta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Sittenkin palautukseen. Täällä tunnutaan tietävän aika hyvin, mitä
asioita Kokoomus ajaa milläkin rintamalla. Olikohan se valtuutettu
Arhinmäki, joka sanoi, että Kokoomus ajaa kovaa keskustatunnelin
rakentamista hyvin pikaisella aikataululla, vai mitenköhän tämä ajatus
suurin piirtein meni. Minusta tuntuu, että minä tietäisin kyllä, minkälaisia
asioita Kokoomus tässä kaupungissa ajaa. Aivan rehellisesti sanottuna
olemme olleet puolustamassa sitä, että keskustatunnelivaraus tässä
kaavassa säilyy, ja näin sen pitää ehdottomasti olla. Mutta kovinkaan
suurilla rintamilla emme ole ajaneet sitä, että tämä
keskustatunnelihanke mahdollisimman nopeasti toteutetaan.
Tämä tietenkin johtuu näistä em. asioista, jotka liittyvät mm.
rahoitukseen, vaikkakin olisimme kyllä valmiita löytämään
keskustatunnelille rahoituksen hyvinkin pikaisella aikataululla, mikäli
siihen muut olisivat halukkaita. Mutta mitä tulee tähän palautusasiaan,
niin mielestäni tätä asiaa ei missään tapauksessa pidä palauttaa. On
aivan järjetöntä, että me poistaisimme mahdollisuuden tulevaisuudessa
rakentaa keskustatunneli. Tähän ei tällä hetkellä sidota mitään varoja,
ei mitään muuta kuin kaavamahdollisuus ja varaus sille, että jos joskus
on viisaampi valtuusto ja viisaammat päättäjät, hanke voidaan
toteuttaa. Ja ehdottomasti tulevaisuudelta ei pidä sulkea pois sellaista
mahdollisuutta, että keskustatunneli joskus saataisiin toteutettua.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vasemmisto ei koe, että me edustaisimme ainoaa viisautta täällä,
mutta en usko, että Kokoomuskaan edustaa ainoastaan viisautta täällä,
vaan kaikissa meissä on pieni pala viisautta ja välillä vähän
järjettömyyttäkin, ja niillä reunaehdoilla näitä päätöksiä tehdään.
Mutta itse asiassa siihen, että miksi arvioin, että Kokoomuksella on
suuri halu viedä tätä keskustatunnelihanketta eteenpäin, johtuu
ensinnäkin siitä, että jos muistamme sitä asemakaavoitusprosessia,
jossa olin itsekin hyvin tiukasti mukana silloisena
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä, niin nimenomaan
Kokoomus ajoi erittäin voimallisesti, erittäin pikaisesti läpi sitä hanketta.
Nyt oikeastaan minun ei olisi tarvinnut tätä puheenvuoroa pitää, koska
sen jälkeen kun varasin tämän kommenttipuheenvuoron, niin
valtuutettu Räty itse totesi sen, että Kokoomus on valmis pikaisella
aikataululla hankkimaan rahoituksen tälle keskustatunnelille. Sitä
ennen valtuutettu Räty totesi, että rahoitus on se, joka on tässä
ongelmana. Eli itse asiassa Räty itse kertoi, että pikaisella aikataululla
Kokoomus on viemässä tätä eteenpäin, että siinä mielessä tämä
puheenvuoroni on turha, kun Räty teki sen itse.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
En kannata tätä palauttamista. Ihmettelen toisaalta tätä
leijonapuolueen näkemystä, eli siis nämä vihreät, että puhutaan
jatkuvasti kuitenkin autottomasta keskustasta ja halutaan ihmisten
kävelevän ja kevyttä liikennettä kaupunkiin. Ymmärrämme hyvin sen,
että sama auto ei voi olla samaan aikaan maan päällä ja tunnelissa, se
on jommassakummassa. Voidaksemme saada autottoman keskustan
autot on saatava pois maan päältä tai yleensä keskustasta. Kun autot
saadaan sinne tunneliin, niin silloin ne eivät ole maan päällä. Eli kyllä
tällainen varaus pitää olla, koska emme tiedä, mihin suuntaan tämä
elämä on menossa.
Kannatan palautusta. Täällä on nyt ihmetelty, että miksi ihmeessä ei
jätettäisi tällaista varausta. Se myös samalla estää niitä muita
tulevaisuuden suunnitelmia ja tilavarauksia. Toisaalta liikenteen meno-
ja tuloväyliin kerääntyy ruuhkaa, ei nyt ehkä ihan ydinkeskustaan mutta
hyvin sen lähelle. Eli tämä ei poista sitä ongelmaa, mikä meillä tällä
hetkellä on, että keskustassa on runsaasti autoliikennettä, kun juuri
keskusta-alueella ja sen ympäristössä olisi mahdollista hyödyntää
enemmän joukkoliikennettä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kysymys Holopaiselle, että mitä tämä varaus estää? Käsitykseni
mukaan se ei estä tällä hetkellä mitään, se että se on varauksena siellä
olemassa, jos se tunneli jossain vaiheessa halutaan toteuttaa.
Arhinmäelle kommenttina se, että Kokoomus-ryhmä ei ole ollut
voimakkaasti ajamassa tätä tunnelihanketta eteenpäin vaan sitä, että
se varaus on pysyvänä siellä kaavassa olemassa, jotta se joskus
voidaan toteuttaa, mikäli tilanne muuttuu ja koetaan, että sitä tarvitaan.
En kannata palautusta mutta en kannata myöskään keskustatunnelia.
Tästä aatesisar sanoi, että hän rakastaa autoja. Minä en rakasta autoja
mutta joskus niitä kuitenkin käytän. Halusin selventää, että vaikka
vastustan tätä palautusta niin en silti kannata tätä tunnelia.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Alun perin olen itse kannattanut sitä varausta yleiskaavavalmistelun
yhteydessä ja olen ajatellut, että tähän maanalaiseenkin yleiskaavaan
sen varauksen voisi jättää. Ei missään nimessä sen takia, että itse
kannattaisin nykymuotoista liikennetunnelia, se on ehdottomasti väärä
investointi ja ehdottomasti liian kallis ja tuottaisi väärät liikenteelliset
vaikutukset kaupungin tavoitteisiin nähden. Mutta nyt olen kuunnellut
tätä keskustelua täällä ja alan tässä äänestyksessä muuttaa
mielipidettäni. Tulen äänestämään palautuksen puolesta. Ja syy on se,
että kun olen kuunnellut Kokoomuksen puheenvuoroja täällä, niin
minusta näyttää ihan selvästi, että Kokoomus näkee sen realistisena
lähitulevaisuuden tehtävänä, ja me jumitamme meidän
liikennepolitiikassamme tämän tunnelin takia nyt jo ihan tarpeettomasti.
Näin ollen mielestäni, jos on tässä tilaisuudessa mahdollisuus
keskeyttää ja lopettaa tämä liikennetunnelikeskustelu ja linjata se
uudestaan siihen, mitä kaupungin yhteisesti sovittu liikennestrategia
on, niin tehtäköön se näin. Silti minua pikkuisen harmittaa se, että
joskus 50, 100 vuoden päästä me emme tiedä oikeasti, mikä on
tilanne. Luulen, että silloin ei polttomoottorilla käytettäviä yksityisautoja
enää käytetä. Voi olla, ettei käytetä paljon muutakaan, voi olla, että
meillä on arktinen ilmasto täällä ja ratkaistaan jollain ihan muulla tavalla
nyt liikkuminen kuin siinä muodossa, kuin me sen nyt täällä
ajattelemme. Silloin voisi olla maanalaisilla kulkuväylillä ihan
toisenlaisia liikennevälineitä varten jotain käyttöä.
Mutta täällä ei ole puhuttu tämäntyyppisestä 50, 100 vuoden
tavoitteesta. Tässä on puhuttu koko ajan siitä, että miten autoja tulee
aina olemaan. Mielestäni tämäntyyppinen visiointi on huono peruste nyt
tälle kaavalle. Olen sen takia nyt muuttanut kantaani ja aion äänestää
siis palautuksen puolesta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
En kannata asian palauttamista. Nähdäkseni tässä meitä on kolme
ryhmää ihmisiä: on keskustatunnelin kannattajat, sitten on
keskustatunnelin jyrkät vastustajat, jotka pyrkivät omaksumaan koko
tämän vastustamisen itselleen, sitten on keskustatunnelin maltilliset
vastustajat, jotka nyt eivät kannata keskustatunnelia mutta ymmärtävät,
ettei mahdollisuuksia tule lopullisesti rajata tämän ulkopuolelle. Kyllä
sillä on merkitystä, että tulevaisuudessa tulee uusia tilanteita eikä
meillä tällä hetkellä ole tiedossa kaikkea, mitä 10, 20 vuoden tai vielä
pitemmällä aikavälillä tulee eteen. Eli en kannata asian palautusta
mutta en kannata keskustatunneliakaan tässä tilanteessa.
Arvoisa puheenjohtaja.
En voinut tuossa äänestää tämän palautuksen puolesta, koska minusta
on periaatteessa väärin se, että yksi sukupolvi sitoo seuraavan
sukupolven kädet, ei ainoastaan sen takia, että tilanne voi muuttua,
vaan myös mielipiteet voivat muuttua ja heillä on ikään kuin
samanlainen oikeus mielipiteeseen kuin meilläkin.
Tämä keskustatunneli on ollut myös hyvin pitkään ristiriitainen asia. 70-
luvun alussa, kun puhuttiin keskustan kehäväylästä ja
Vapaudenkadusta, niin kaikki autoilun vastustajat olivat voimakkaasti
Vapaudenkatua vastaan. Mutta Enemmistö ry:llä oli kyllä se kanta, että
keskustan kehätunneli, tai kehäväylä siihen aikaan, voisi olla ihan
hyväkin hanke, koska sen avulla voidaan keskustaa rauhoittaa. Sen
jälkeen tätä hanketta on lähinnä ajettu autoilun edistämishankkeena,
mikä on sitten saanut aikaan, että nekin ihmiset, jotka sen
enemmistöläisen taustan perusteella halusivat tällaista, että autot
mieluummin maan alle ja ihmiset maan päälle, niin ovat todenneet,
ettei siitä oikein tule mitään. Erityisesti kauppakamari, joka ilmoitti, että
keskustunnelin varjolla ei pidä neliösenttiäkään ottaa autoilta ihmisille,
aluetta, niin ikään kuin sinetöivät sen, ettei tätä hanketta ole voitu
oikein pohtia.
Itse täytyy sanoa, että jos saisin sekä päättää koko liikennepolitiikasta
että löytäisin sponsorin, joka lahjoittaa tämän tunnelin, niin kyllä minä
ottaisin sen lahjoituksen vastaan, erityisesti jos itse saan päättää.
Tässä vain on kaksi asiaa: en saa päättää itse tästä liikennepolitiikasta
ja ainakin, aina voi sanoa niin kuin Räty sanoi täällä, että toivottavasti
joskus on viisaampi valtuusto. Me tarkoitimme sillä ehkä hiukan eri
asiaa, ellei suorastaan päinvastaista asiaa, mutta joka tapauksessa
ihmettelen omaa ryhmääni, että siellä ajatellaan niin pessimistisesti,
että koskaan ei ole niin viisas valtuusto, että se pystyisi tekemään
hyvää liikennepolitiikkaa.
Toinen seikka on se, että tämä on perhanan kallis. Ja haluan nähdä
sen Kokoomuksen, joka ilmoittaa, että he nostavat 7 vuodeksi
veroäyriä pennillä, jotta saisivat espoolaisille tunnelin, jolla ne pääsevät
ajamaan Sipooseen. Yksinkertaisesti tämä on liian kallis. Siinä
listatekstissä, joka on kaupunkisuunnittelulautakunnassa, on pohdittu,
että voisiko tämän tiemaksuilla kustantaa ja todettiin, että ei voi, koska
jos tiemaksu on halpa, se tuottaa vähän, ja jos se on kallis niin se saa
aikaan, ettei siellä ole käyttäjiä. Minun käsittääkseni voisi, ne ovat aivan
liian lälläreitä siellä, sen kun vaan suljetaan kaikki muut reitit, niin kyllä
siellä sitten on, kaikki autot menevät tähän tunneliin. Mutta se
edellyttää silloin sitä, että sitä liikennepolitiikkaa todella muutetaan
radikaalisti.
Sitten täytyy sanoa, että vaikka tämä hanke tuntuu järkyttävän kalliilta,
niin meillä on toinenkin järkyttävän kallis hanke: me aiomme näille
rannoille rakentaa, siis Kalasatamaan, Jätkäsaareen, Hernesaareen,
samalla puolella miljardilla eurolla parkkipaikkoja. Jos tämä puolen
miljardin investointi ei tähtää autoiluun, niin mikä sitten tähtää? Siitä
pitäisi paljon enemmän keskustella. Samalla kun on sanottu, että onko
tämä hanke, sen vireillä olo hyvä asia, niin se on siinä mielessä huono,
ettei ole tehty mitään realistista suunnitelmaa, mihin ne tuhannet autot,
jotka tulevat Jätkäsaareen ja sinne, koskaan sijoittuvat.
Mutta joka tapauksessa, jos tällainen tulisi, niin sekä käyttömaksuilla
että ennen kaikkea keskustan kiinteistöjen pitäisi osallistua tämän
rahoitukseen. Ei ole mitään järkeä, että helsinkiläisistä jokainen per
nenä maksaa 1 000 euroa tällaisesta matkasta.
On myös kysymys siitä, että missä tässä kaupungissa on kaupat, ja
sen takia olen joutunut kyllä hyväksymään sen, että asiointia varten
pitää keskustaan päästä ja siellä pitää pystyä pysäköimään, koska
vielä enemmän autoilua tulee, jos kaikki kaupat ovat kehäteiden
varrella. Tämä hanke toisi keskustaan paljon kauppoja, mutta siinä on
sama vika kuin meidän joukkoliikenteessämme, että se keskittäisi vain
ydinkeskustaan ja itse asiassa myös imisi kauppiaita enemmän laidoilta
pois. Mutta sanon, että huonoa neuvottelukulttuuria tässä kaupungissa
osoittaa se, että tällaisissa kysymyksissä mielipiteet ovat niin
polarisoituneet, koska ei pystytä keskustelemaan siitä, mihin tässä
oikein tähdätään.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Minulla olisi ensinnäkin kysymys apulaiskaupunginjohtajalle. Täällä
todetaan, että ”kaavakartasta poistettiin Kehä I:n alittava Itäväylän
tunneli betonirakenteena”. Ja nyt kun tiedämme, että myös tämä Kehä
I:n Itäkeskuksen parannushanke on erittäin merkittävä ja paikalliset
asukkaat siellä ovat aivan syystä vastustaneet sitä korkeaa siltaa, joka
siihen nyt tällä hetkellä vaihtoehtona on suunnitelmissa, ja minustakin
se kaupunkikuvallisesti ja asumisviihtyvyyden kannalta on erittäin
huono ratkaisu, niin minusta on huono asia, että tästä poistettiin nyt
tämä Itäväylän tunneli betonitunnelirakenteena. Kysyisinkin, että
merkitseekö tämä nyt sitten, että tätä maanalaista tunnelivaihtoehtoa ei
enää tulla koskaan tähän Itäkeskuksen väylän alittamiseen
suunnittelemaan?
Toinen asia liittyy tähän Vallilan ratikkahallien maanalaisen tilan
varaamiseen. Olisin toivonut, että kaupunkisuunnittelulautakunta ja
kaupunginhallitus olisivat poistaneet tämän varauksen tästä listalta,
koska kaupunginmuseokin sitä kovasti vastustaa. Olen samaa mieltä
kuin täällä aikaisemmatkin puhujat, että Koskela-vaihtoehto on se, joka
pitää tässä asiassa olla ykköstilalla. Ja tästä asiasta olen ollut aina tätä
samaa mieltä, ja sitä olisin toivonut, että tämä olisi poistettu listalta.
Mutta toivottavasti nyt, kun asia kaupunkisuunnittelulautakunnassa
valmistellaan, niin Koskela-vaihtoehto on se, mihin ratikkahallit
tehdään.
Sitten ihan lyhyesti vielä tähän keskustatunneliasiaan on pakko palata,
koska se on ollut kuitenkin Helsingin liikennepolitiikassa yli 50 vuotta
erilaisissa suunnitelmissa mukana. Tässä asiassa täytyy olla kyllä
pitkälti samaa mieltä, perusteluina myös, mitä Osmo Soininvaara äsken
totesi.
Keskustatunneli ei ole pelkästään autoilun parantamista, vaan
keskustatunnelin tarkoituksena on viedä, tällä hetkellä noin 60 000
autoa ajaa Helsingin keskustassa eri tavalla maan päällä, jotka
voitaisiin siirtää maan alle. Se että minkälaista polttoainetta autot
tulevat tulevaisuudessa käyttämään, sillä on tietysti merkitystä
päästöjen kannalta. Mutta se ei koskaan tule poistamaan sitä, että jos
autot jäävät maan päälle, että ne hiukkaspäästöt, jotka ovat terveydelle
kaikista merkittävämpiä, vielä merkittävämpiä kuin polttoaineen
päästöt, niin ne jäävät joka tapauksessa ilmaan. Ja se on se 60 000,
tällä hetkellä 60 000 autoa, joka sitä tuottaa. Se on ihmisten, esim.
astmaatikkojen, kannalta kaikista vaarallisin ja merkittävin asia. Ja sen
poistaisi tämä keskustatunneli, jos autot saataisiin maan alle.
Kun kaupunkisuunnittelulautakunnassa on käsitelty Ruoholahden ja
Jätkäsaaren liikenneratkaisuja, niin kyllä esim. lännestä tuleva
autoliikenteen ohjaaminen, se miten nyt on ratkaisu, tullaan väistämättä
tien päähän. Joka tapauksessa hetken kuluttua tullaan
keskustelemaan, että millä tavalla Ruoholahden ja Jätkäsaaren liikenne
voidaan ratkaista. Näin ollen itse kyllä ehdottomasti pidän tärkeänä
sitä, että keskustatunnelin asemakaava valmistellaan. Se nimenomaan
varaa tämän tilan yksityiskohtaisesti. Yleisvaraus on yleisvaraus. Ja
koko maanalaisen keskustan liikennejärjestely ja maanpäällisten
liikennejärjestelyjä ja rakentamista varten keskustaa rakennetaan
paljon myös maanalaisesti, niin tarvitaan kyllä asemakaava. Ja minä
kyllä toivoisin, että asemakaava valmisteltaisiin. Se on sitten aivan eri
asia, milloin lähdetään tekemään hankesuunnitelmaa. Nämä ovat kaksi
aivan erilaista asiaa. Ja toivoisin, että tällaista epä-älyllistä perustelua
tai keskustelua asemakaavan merkityksestä ei käytäisi tässä
valtuustossa. Olen tässä asiassa ehdottomasti eri mieltä kuin mitä
valtuustoryhmämme puheenjohtaja Jorma Bergholm esitti.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Valtuutettu Anttilan kysymykseen: Nuo muutoksethan on tehty
kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja asian pitkällisestä käsittelystä
johtuen jopa viime valtuustokaudella. Siltä osin Itäkeskuksen osalta ei
tosiaan tuota tunnelivarausta ole. Toisaalta siellä ei ole mitään
muutakaan varausta, joka estäisi tunnelin teon. Eli kuten tuossa
esittelypuheenvuorossani totesin, tämä kaava ei myöskään estä tämän
kaavan lisäksi muiden maanalaisten tilojen käyttöä esim.
liikennetunneliksi, jos niin hyväksi nähdään. Eli Itäkeskuksen osalta on
yhä mahdollista tehdä myös se tunneliratkaisu.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämän maan hallitus tukee helsinkiläistä liikennettä joukkoliikenteen
kautta muutamalla miljoonalla. Me tuemme sitä reilulla 100 miljoonalla.
En näe kyllä missään lähitulevaisuudessa sellaista tilannetta, että
pääsisimme edes reiluun 100 miljoonaan joukkoliikennetuessa, joka
pitää olla edellytys edes pohtiessamme jotain muuta rakennemallia.
Mutta se toinen asia, josta ajattelin puhua, on se, että toivottavasti
jatkossa, vaikka täällä on puhuttu kovasti siitä, että ihmiset pitää siirtää
maan päälle ja autot maan alle, niin on ollut ilo muutama vuosi sitten
tutustua Toronton kaupungin maanalaiseen maailmaan, joka edustaa
kylmän ilmaston kaupunkirakennetta. Siellä on hyödynnetty hyvin
maanalainen palveluverkko, ja toivon, että sitä ei suljeta tässä vaan se
hyödynnetään. Nythän se on rakentumassa Helsingin keskustassa
mutta vähän epämääräisesti. Se pitää pystyä hyödyntämään
paremmin, niin että me saamme siitä lisää palvelua.
Näillä ilmoilla ja näillä keleillä olisi hyvä, että tuolla pääsee siirtymään
tehokkaasti paikasta A paikkaan B ilman, että siellä tarvitsee taistella.
Toronto ei ole ainut esimerkki maailmassa mutta edustaa hyvää
suunnittelua. Toivon mukaan sitä tässä… Se vähän viistää tässä
maanalaisen alueen suunnittelussa sillä tavalla asiaa, että sitäkään
asiaa ei saa poissulkea tässä mahdollisessa tulevaisuuden
suunnittelussa.
Puheenjohtaja.
Valtuutettu Anttila haluaa saada autot maan alle. Mutta niissä on
sellainen ongelma, että ne eivät pysy siellä. Sen sijaan, jos verrataan
esim. metroon, niin sepä kyllä pysyy aika hyvin sekä maan alla että
myös niillä raiteilla, jonne se asetetaan. Ratikatkin pysyvät kohtalaisen
hyvin raiteilla, vaikkeivät ihan niin hyvin kuin metro. Meidän pitäisi
nimenomaan saada sellaisia joukkoliikennevälineitä, jotka pysyisivät
omalla paikallaan eivätkä valtaisi kaikkea ympäristöään. Henkilöauton
ongelma ja muidenkin pikkuautojen ongelma on tietenkin se, että ne
pyrkivät sijoittumaan vähän joka paikkaan. Luonnollisestikin niiden
olemassaolo sitten luo sellaista ympäristöä, jossa ihmisten on hyvin
vaikea elää ja liikkua.
Maanalaiset alueet eivät ole kauhean hyviä sitten kuitenkaan, jos
ajatellaan ihmisten viihtyvyyttä ja myös terveyttä. Voisikohan valtuutettu
Bryggare olla vähän hiljempaa, ettei minulta ihan ajatus katkea?
Välihuuto!
Huomaan sen, mutta nyt on minulla puheenvuoro.
Puheenjohtaja.
Mielestäni on hirveän tärkeää se, että Helsinkiä suunniteltaisiin
sellaisena alueena, jossa ihmisten liikkuminen olisi mahdollisimman
luonnollista ja mahdollisimman helppoa joka suuntaan. Autojärjestelmä,
joka kaipaa myös tunneleita, ei tule toteuttamaan sitä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Nyt kun katsoo tuota keliä tuolla ulkona ja huomaa ihmisten
liikkuvuuden ja autojen liikenteen, niin kyllähän se aika ontuvaa on.
Mutta toisaalta tällainen keskustatunneli, niin tulee mieleen sellainen
science fiction, että autot kulkevat maan päällä ja ylhäällä meillä on
joku jääkausi, varsinkin talvella, siis maan päällä tarkoitan.
Hannu Penttilä jätti vastaamatta, vaikka me vähän puhuimme tuossa,
että tämä Hermannin maanalainen raitiovaunuvarikko, niin mielestäni
Maija Anttila ei tainnut saada vastausta siihen kysymykseen, että oli
vain se Espoon silta. Olisi kiva saada todella kuulla, että vieläkö se
kaivetaan tässä esille kertaalleen. Minä en enää luota muuta kuin
itseeni tässä asiassa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Erityisesti valtuutetut Valokainen ja Anttila, anteeks tuo unohdus toisen
kysymyksen osalta.
Tässä vaiheessa kun kaavaa aikanaan laadittiin, oli vielä kaksi
vaihtoehtoa akuutisti olemassa, ja tuossa varaus on kumpaankin. Mutta
kuten olemme seuranneet asian kulkua, tällä hetkellä Koskelan varikko
on se alue, jota tultaneen kehittämään raitiovaunujen osalta, ja tuo
varikko siellä Hermannissa jää vain varaukseksi.
Kiitos ja anteeksi jälleen kerran.
Valtuutettu Peltola kiinnitti huomiota mielestäni ihan hyvään asiaan. Jos
yritetään laittaa autot maan alle, niin eivät ne siellä pysy. Meillä on hyvä
esimerkki tässä kaupungissa siitä, miten autot on laitettu maan alle ja
kevyt liikenne kävelemään maan päällä. Se on Itä-Pasila, jossa itse
päivittäin asioin, koska lapseni käy siellä päiväkotia. Täytyy sanoa, että
Itä-Pasilassa autot ajavat kevyen liikenteen väylillä yhdessä
kävelijöiden ja pyöräilijöiden kanssa. Se on ihan totta, että jos jotain
liikennettä sinne maan alle laitetaan, niin siinä olisi ehkä ihan hyvä olla
raiteet, että ne pysyisivät paikallaan.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ihan lyhyesti vielä toteaisin valtuutettu Peltolan epäilykseen siitä, että
autot eivät sitten pysyisi siellä joukkoliikennetunnelissa, jos sellainen
tulevaisuudessa rakennettaisiin. Totta kai se voidaan ohjeistaa, että
ajosuuntia ja muuta maanpäällistä liikennejärjestelyä kehittämällä
liikennettä ohjataan sinne, minne kaupunkilaiset sen haluavat. Sehän
on hyvin yksinkertaista.
Siinä mielessä olisin kyllä toivonut, että kaupunkisuunnittelulautakunta
paitsi asemakaavaa valmistellessaan niin olisi myös selvityttänyt nämä
rahoitusvaihtoehdot, koska itse en ole koskaan ajatellut, että
keskustatunneli pitäisi rahoittaa verorahoitteisena. Maailmalla
keskustatunnelit rahoitetaan erilaisin tunnelimaksuin ynnä muin
maksuin eikä suinkaan niin, että ne otetaan pois, että sitä varten
varataan verorahoja. Koska se on ilman muuta selvää, että ne jotka
sitä käyttävät, niin ne myös sen maksavat. Mutta itse
liikennejärjestelmäasiana se on erittäin, saattaa olla, että se on todella
tulevaisuuden liikennejärjestelynä Helsingissä välttämätön. Ja siksi
minusta on tärkeää, että asemakaava olisi niin, että se ei myöskään
jatkossa, muu rakentaminen ei kärsi siitä, että ei ole olemassa
yksityiskohtaista asemakaavaa, koska se kuitenkin alittaa keskustan ja
keskustan alueella rakennetaan paljon myös maanalaisia tiloja, joita
tarvitaan asemakaavan valmisteluun.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Anttila kaipasi tuossa arvioita siitä
kaupunkisuunnitteluviraston suunnalta, mahdollisia
rahoitusvaihtoehtoja, ja niitä siellä huomisen lautakunnan listalla on
mm. jonkun verran arvioitu. Niihin kannattaa sitten tutustua, kun ne
mahdollisesti aikanaan tänne tulevat, jos ovat tullakseen. Mutta joka
tapauksessa lista säilyy, eli sieltä niitä voi joka tapauksessa lukea myös
netin suunnalta.
Mielestäni valtuutettu Soininvaara käytti erinomaisen puheenvuoron
pohdinnassaan tässä alussa tästä keskustan elävänä pitämisestä ja
näistä erilaisista mahdollisuuksista rahoittaa hanketta. Nämä pitää
pitää mielessä. Valtuutettu Anttilan kanssa olen samaa mieltä, että
sinänsä yksityiskohtainen asemakaava olisi perusteltua tehdä ja sitten
aikanaan mietitään hankkeen toteuttamista, jos sellaiseen on
edellytyksiä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tulin ulkomailta ja lento myöhässä, mutta nämä kaksi asiaa liittyvät
Oulunkylään, jossa asun ja kannatan näitä ehdottomasti.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Otto Lehtipuu Harry Bogomoloff
puheenjohtaja puheenjohtaja
ordförande ordförande
(273–282 §)
Tiina Teppo
päätösvalmisteluyksikön päällikkö
chef för beslutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
Laura Rissanen Osku Pajamäki
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
