HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
20 – 2010
Kokousaika: 24.11.2010 klo 17.00 – 25.11.2010 klo 00.04
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro.
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
20 – 2010
Mötestid: 24.11.2010 kl 17.00 – 25.11.2010 kl 00.04
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
260 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4.....................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen.............................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Ledamoten Torvalds.....................................................................................................................
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
Valtuutettu Peltokorpi....................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Valtuutettu Kari..............................................................................................................................
Valtuutettu Lohi.............................................................................................................................
Valtuutettu Räty.............................................................................................................................
Ledamoten Wallgren.....................................................................................................................
Valtuutettu Lahti............................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Kousa..........................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Modig..........................................................................................................................
Valtuutettu Lohi.............................................................................................................................
Valtuutettu Kuikka.........................................................................................................................
Valtuutettu Perkiö..........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Holopainen.................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Lohi.............................................................................................................................
Valtuutettu Romakkaniemi...........................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Romakkaniemi...........................................................................................................
261 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 5...................................................................................................................
VARAJÄSENEN VALINTA..........................................................................................................
Valtuutettu Hellström....................................................................................................................
264 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 8...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
267 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 11.................................................................................................................
Aloite 1...........................................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.......................................................................................................................
Aloite 2...........................................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Aloite 3...........................................................................................................................................
Valtuutettu Sumuvuori..................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Ledamoten Torvalds.....................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Rissanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Ledamoten Wallgren.....................................................................................................................
Valtuutettu Vesikansa...................................................................................................................
Valtuutettu Rautava......................................................................................................................
Valtuutettu Koulumies...................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Aloite 4...........................................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Paavolainen...............................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Aloite 5...........................................................................................................................................
Ledamoten Wallgren.....................................................................................................................
Aloite 6...........................................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Aloite 7...........................................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Aloite 16.........................................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Kuikka.........................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Taipale........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Aloite 19.......................................................................................................................................
Valtuutettu Peltokorpi.................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.....................................................................................................................
Aloite 20.......................................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka....................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.....................................................................................................................
Valtuutettu Peltokorpi.................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.......................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen...............................................................................................................
Valtuutettu Kousa........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen...............................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara...............................................................................................................
Valtuutettu Rantanen..................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.....................................................................................................................
Valtuutettu Muurinen...................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen...................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen...............................................................................................................
Valtuutettu Puhakka....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen...............................................................................................................
Valtuutettu Peltola.......................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen..................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.....................................................................................................................
Valtuutettu Anttila........................................................................................................................
Valtuutettu Muurinen...................................................................................................................
Valtuutettu Ojala..........................................................................................................................
Valtuutettu Huru..........................................................................................................................
Valtuutettu Anttila........................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.......................................................................................................................
Valtuutettu Urho..........................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.....................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen...............................................................................................................
Valtuutettu Anttila........................................................................................................................
Valtuutettu Kousa........................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling......................................................................................................................
Aloite 21.......................................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen...................................................................................................................
Valtuutettu Autti...........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka....................................................................................................................
Aloite 22.......................................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.......................................................................................................................
Valtuutettu Taipale......................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.....................................................................................................................
Valtuutettu Urho..........................................................................................................................
Valtuutettu Valtonen...................................................................................................................
Valtuutettu Vesikansa.................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen...................................................................................................................
Valtuutettu Peltokorpi.................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.......................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.....................................................................................................................
Valtuutettu Muurinen...................................................................................................................
Valtuutettu Autti...........................................................................................................................
Valtuutettu Mäki..........................................................................................................................
Aloite 25.......................................................................................................................................
Valtuutettu Puura........................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki.................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen..................................................................................................................
Aloite 27.......................................................................................................................................
Valtuutettu Näre..........................................................................................................................
Aloite 28.......................................................................................................................................
Valtuutettu Koulumies.................................................................................................................
Ledamoten Bergholm.................................................................................................................
Valtuutettu Pelkonen..................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare...................................................................................................................
Valtuutettu Koulumies.................................................................................................................
Valtuutettu Räty...........................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen..................................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen...................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka....................................................................................................................
Valtuutettu Paavolainen.............................................................................................................
Valtuutettu Helistö.......................................................................................................................
Valtuutettu Krohn........................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki.................................................................................................................
Valtuutettu Männistö...................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen.................................................................................................................
Valtuutettu Anttila........................................................................................................................
Valtuutettu Huru..........................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.....................................................................................................................
Valtuutettu Peltokorpi.................................................................................................................
Valtuutettu Taipale......................................................................................................................
Valtuutettu Karu..........................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen...............................................................................................................
Valtuutettu Sademies.................................................................................................................
Valtuutettu Näre..........................................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen...................................................................................................................
Aloite 36.......................................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen.................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara..............................................................................................................
Valtuutettu Näre..........................................................................................................................
Valtuutettu Huru..........................................................................................................................
Valtuutettu Sarkomaa.................................................................................................................
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Muutama sana Helsingin Energian kehitysohjelmasta kohti
hiilineutraalia tulevaisuutta ja sitten puheeni päätöksi lyhyt sitaatti
eräästä puheenvuorosta, jo jonkin aikaa sitten pidetty.
Eli, arvoisat valtuutetut.
Helenin – Helsingin Energian – kehitysohjelma 2020+, sen taustalla on
valtuuston kohta jo lähes kolme vuotta sitten päättämät
energiapoliittiset linjaukset, joissa keskeistä on siis tämä 20-20-20 ja
siihen sitoutuminen. Tässä yhteydessä on hyvä myös todeta se, kuinka
monelta eri tasolta tätä kehitysohjelmaa, kun on laadittu, niin sitä
ohjataan. Erilaisia ohjaavia tahoja ovat siis vähintäänkin tässä mainitut
EU-päästökauppa ja siihen liittyvät hankemekanismit, IE-direktiivi
keskeisenä tätäkin esitystä ohjaavana tekijänä, valtion eri päätökset,
kaupungin omat päätökset. Myös kaupunkitilan niukkuus on
reunaehtona tälle esitykselle ja seudulliset ilmastotavoitteet. Myös
paljon keskustelua, ja valmistelun yhteydessä on otettu huomioon
myös se, että tällä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, eli se, mikä
Helsingin Energian tuottotaso tulevaisuudessa voisi olla.
Oleellista on muistaa myös se, että sen lisäksi, että Helen toimii
valtuuston ohjauksessa valtuuston antamien suuntaviivojen mukaisesti,
niin Helen kuuluu myös päästökauppasektoriin, eli kyseessä on
käytännössä kaksi eri ohjausmekanismi. Ja sitten merkittävänä myös
mainittakoon se, että tämä äsken mainittu IE-direktiivi eli
ilmanlaatuvaatimukset, niin se on keskeisesti myös ohjannut tämän
esityksen päätöksentekoaikataulua, ja se ilmenee tuosta hetken
päästä.
Helen 2020 -kehitysohjelman käsittely on edennyt siten, että
ensinnäkin lähtökohdaksi on otettu se vajaa kolme vuotta sitten
valtuuston tekemä päätös, eli sen pohjalta lähdetty valmistelemaan 20-
20-20-periaatetta. Tämän valmistelun tuloksena voidaan päätösesitys
jakaa kahteen osaan: toisaalta se, mitä tapahtuu välittömästi tämän
päätöksen seurauksena, ja mitä asioita tullaan tuomaan erikseen
päätettäväksi ensi vuoden loppuun mennessä. Välittömästi tapahtuvia
asioita on siis se, että sekä Salmisaaren että Hanasaaren osalta
lähdetään valmistelemaan kivihiilen rinnakkaispolttoaineena pellettiä tai
muuta, biomassaosuudeltaan 5–10 %:n osuus käytetystä
polttoaineesta. Ja sitten Salmisaaren osalta toteutetaan vuoteen 2016
mennessä, siis jos valtuusto näin päättää, nämä IED-investoinnit.
Vuodelle 2011 jatkovalmistelun seurauksena tulisi päätettäväksi
Hanasaaren voimalaitostoiminnan jatkaminen. Palaan siihen hetken
päästä. Myös siihen liittyen Vuosaaren monipolttovoimalaitoksen
rakentamisaikataulu ja myös tähän liittyen se, että miten Hanasaaren
A-voimalaitoksen purkamista ja avokivihiilivarastoa korvaavan
kivihiililogistiikan toteuttamista koskevan hankesuunnitelman
muuttamisesta tulee esitys. Sitten selvitettävänä asiana biohiilen ja
muiden puuperäisten polttoaineiden laajempaan käyttöönottoon liittyvä
selvitys ja päätösesitys. Eli nämä vuoden 2011 loppuun mennessä.
Käytännössä siis nyt, jos valtuusto näin päättää, edessä on
Hanasaaren osalta kaksi kehityspolkua ja tästä päätös siis vuoden
päästä. Toisaalta on se mahdollisuus, että Hanasaaressa jatkettaisiin
toimintaa vuoden 2020 jälkeen, joka tarkoittaisi sitä, että sinne
tehtäisiin nämä IE-direktiivin mukaiset investoinnit, ja silloin
käytännössä siis toiminta jatkuisi käyttöiän loppuun asti, joka on lienee
jossakin 2030 paikkeilla. Tai sitten, toisena vaihtoehtona on, että
Hanasaaresta toiminta loppuisi 2019:ään mennessä ja silloin IE-
direktiivi olisi keskeinen syy tähän ajankohtaan, eli IE-direktiivin
mukaisia investointeja ei tehtäisi vaan sitten ryhdyttäisiin korvaavaan,
käytännössä monipolttovoimalaitoksen rakentamiseen. Mutta näistä
kaikista esitykset vuoden valmisteluajan kuluessa valtuustolle.
Arvoisat valtuutetut.
En voi olla lopuksi lukematta teille puheenvuoroa, joka pidettiin 11.
syyskuuta 1970, eli vähän yli 40 vuotta sitten, virastopäälliköiden
neuvottelupäivillä Aulangolla. Perinne jatkuu edelleen – meillä oli
lokakuun lopussa ns. virastopäällikköpäivät. Aihealueena
keskustelussa oli ympäristönsuojelu Helsingin kaupungin aktiivisena
toimintona sekä virastojen ja laitosten yhteistyökysymyksiä. Siellä
toimitusjohtaja Eino Toiviainen sähkölaitokselta piti puheenvuoron, joka
on hänen puheestaan kirjoitettu, eli tämähän ei ole tekstiä siinä. Näin
hän sanoi - siis Helenin Seppo Ruohosen edeltäjä 40 vuotta sitten:
”Niin kauan kun ihminen käytti polttoaineena puuta, ei vielä mitenkään
järkytetty luonnon tasapainoa, sillä uutta puuta kasvoi aina poltetun
tilalle. Vasta sen jälkeen, kun ryhdyttiin käyttämään korvautumattomia
fossiilisia polttoaineita, ensiksi kivihiiltä ja nyttemmin yhä lisääntyvässä
määrin polttoöljyä, on tämä tasapaino alkanut järkkyä. Esimerkiksi
ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vuoden 1850 jälkeen tähän päivään
mennessä lisääntynyt noin 10 %:lla, siis tullut 1,1-kertaiseksi, ja tämän
lisäksi sen arvioidaan nousevan vielä vuoteen 2000 mennessä noin 25
%:iin, siis neljännekseen. Tämä hiilidioksidipitoisuuden kasvu aiheuttaa
ilmaston lämpenemistä, ja voidaan tietysti kuvitella eteenpäin, mitä se
merkitsee. Se aiheuttaa napajäätiköiden sulamista ja se taas
meriveden pinnan nousua ja se taas tietysti ehkä joskus hautaa tämän
Helsingin sitten tulvavesien alle.”
Näin siis 40 vuotta sitten sähkölaitoksen eli Helenin edeltäjän
toimitusjohtaja. Se osoittaa sitä, että emme ihan uuden asian edessä
ole ja myös osoittaa sitä, että kuinka rautainen ammattitaito Helsingin
Energialla ei pelkästään ole ollut olemassa olevan toiminnan
johtamisessa vaan myös ennakoidessaan tulevaisuutta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Maapallon ilmakehä on yhteinen, ja se toimii kuin tehosekoitin, eli
kasvihuonekaasuilla on sama vaikutus riippumatta siitä, mistä maasta
tai mistä energialähteestä ne ovat peräisin. Merkitystä on vain ja
ainoastaan päästöjen määrällä.
Hiilidioksidia syntyy aina, kun jotain energialajia poltetaan, niin hiilen,
puun kuin turpeenkin poltosta. Aidosti CO2-vapaata energiantuotantoa
ovat vain vesi-, aurinko-, tuuli- ja ydinvoima.
Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja kasvihuoneilmiön torjunta
edellyttävät kaikilta toimijoilta vastuullisuutta ja valmiutta isojenkin
päätösten tekemiseen. Kaupunginjohtajan esittelemä ns. 20-20-20-
yhtälön ratkaiseminen edellyttää laaja-alaista erilaisten vaihtoehtojen
selvittämistä ja kattavan työkalupakin kokoamista. Siksi Kokoomuksen
valtuustoryhmä perusti jo alkuvuodesta energia- ja ilmastopoliittisen
työryhmän, joka on kuullut mittavan joukon alan huippuasiantuntijoita.
Helsingin Energia on puun ja kuoren välissä. Hiilen osuutta pitää
vähentää tuntuvasti, mutta muun polttoaineen käyttö vaatii kalliita
investointeja tuotantojärjestelmiin ja suuria muutoksia logistiikkaan.
Myös Hanasaaren voimalan kohtalo on auki. Niille, jotka ovat sättineet
Helsinkiä hiilenmustaksi, kerrottakoon, että Helsingissä
energiantuotannon pääpolttoaine sekä lämmössä että sähkössä on
maakaasu, ei hiili!
Helsingin talous on jo pitkään ollut yliriippuvainen Helsingin Energian
tuloutuksista, jotka ovat vastanneet noin kolmen veroprosentin tuottoa
vuosittain. Jatkossa Helsingin Energia tarvitsee omat tulonsa
investointiensa rahoittamiseen. Lisäksi on otettava huomioon päätösten
vaikutus Helsingin Energian kilpailuasemaan ja mahdolliseen
yhtiöittämiseen lähivuosina.
Suomessa energiapoliittisia tavoitteita ei ole jyvitetty lain tasolla
kuntakohtaisesti. Suurin osa kunnista ei edes omista omaa
energiantuotantoa. Tällöin eri kuntien, kuten esim. Espoon ja Helsingin,
vapaaehtoisen ilmastopolitiikan kustannukset ja vaikutukset voivat
poiketa merkittävästi toisistaan, mikä vaikuttaa verokilpailuun.
Mitkä sitten ovat eri energiamuotojen mahdollisuudet ja rajoitteet?
Pitkällä aikavälillä hiilen käytöstä pitäisi luopua kokonaan, ellei keksitä
kustannustehokasta CO2:n kaappausjärjestelmää. Maakaasulla on
fossiilisista polttoaineista paras hyötysuhde CO2-päästöjen osalta,
mutta sen ongelmana on tuontiriippuvuus yhdestä maasta.
Maakaasuverkkoa voidaan käyttää myös biokaasun tai puukaasun
jakelussa. Yksi tulevaisuuden polttoaineista on nesteytetty maakaasu
eli LNG. Öljyä todennäköisesti käytetään jatkossakin varavoimaloiden
polttoaineena.
Turve on fossiilinen polttoaine, vaikka Keskustapuolue on moneen
otteeseen yrittänyt vääntää sitä uusiutuvaksi. No, uusiutuuhan se 4 000
vuodessa! Turpeen hiilisisältö on kivihiilen luokkaa, ja sen haittoina
ovat lisäksi pienhiukkaspäästöt ja soiden alapuolisten vesistöjen
pilaantuminen ja lopulta Itämeren saastuminen.
Uusiutuvista energialähteistä aurinkoenergian ja ns. superverkkojen
hyödyntäminen kuten myös biopolttoaineiden kehittäminen ja levien
tutkiminen ovat vasta meneillään.
Ilma-, maa- ja merilämpöpumput ovat CO2-vapaita vain, jos niiden
tarvitsema sähkö tuotetaan hiilidioksidivapaasti. Lämpöpumput ovat
hyvä lisä lämmitykseen pientaloissa erityisesti haja-asutusalueilla,
mutta sähköä niiden avulla ei saada. Helsingillä on hyvät
mahdollisuudet hyödyntää lämpöpumppuja lisälämmön tuottamiseen
merestä. Mikäli 100 000 pientaloa siirtyisi sähkö- tai öljylämmityksestä
lämpöpumppujen käyttäjiksi, saavutettaisiin yhden TWh:n
energiansäästö vuodessa.
Pääkaupunkiseudun ensimmäinen jätevoimala aloittaa toimintansa
vuonna 2014 Vantaan Långmossabergetissä. Suunnitelmien mukaan
se tuottaa sähköä 500 GWh ja lämpöä 750 GWh. On kuitenkin
muistettava, että jätteitä polttamalla CO2-päästöjä ei oikeasti
vähennetä.
Keväällä Ämmässuolla aloitti toimintansa HSY:n uusi
kaatopaikkakaasuvoimala, joka tuottaa noin 7 000 sähkölämmitteisen
omakotitalon energiatarpeen. HSY on päättänyt myös biojätteen
kaasutuslaitoksen perustamisesta Ämmässuolle, ja Espoon uuden
jätevedenpuhdistamon yhteyteen Blominmäkeen on mahdollisesti
tulossa lietevoimala. Katri Valan puistossa toimii jo
lämmöntalteenottoasema.
Puun käytössä energianlähteenä on paljon vaihtoehtoja, mutta niiden
polttamisessa vapautuu hiilidioksidia. Tukkipuun polttaminen vie 10
minuuttia, mutta sen vapauttaman hiilidioksidin sitominen takaisin
kestää 80 vuotta. Kantojen polttaminen on ilmasto- ja
ympäristövaikutuksiltaan samaa luokkaa kuin kivihiilen polttaminen.
Puuhiilen tekeminen vaatii tuplasti sen metsäalan kuin pellettien
tuottaminen. Suomessa ei ole suurikapasiteettisia laitoksia puun
torrefioimiseksi eikä kaasuttamiseksi.
Mikäli Helsingin voimaloissa siirryttäisiin polttamaan puuta, tämä
aiheuttaisi paitsi valtavan rekkarallin myös pulaa kotimaisen raaka-
aineen saatavuudessa. Maantiekuljetuksina se merkitsisi 250 rekkaa/
vrk.
Tuulivoima tarvitsee tuekseen muuta voimaa säistä riippuen. Helsingin
20-20-20-mallin vaatima lisäenergiatarve edellyttäisi noin 100 kpl 3
MW:n tuulivoimaloita. Helsingin edustalle mahtuisi kyllä
tuulivoimalapuistokin, mutta merivoimaloiden rakentaminen on 2–3
kertaa kalliimpaa kuin maalle. Tiedossa olevilla syöttötariffeilla
tuulivoimaa voi rakentaa kannattavasti vain maalle.
Yksi tulevaisuuden mahdollisuus on kanankakkakaasu. Pietarin
ympäristössä on jättikanaloita, joissa on noin 20 miljoonaa kanaa.
Mikäli alueelle perustettaisiin biovoimala, kanaloiden tuottama jäte
voitaisiin muuttaa kaasuksi ja johtaa maakaasuputkea myöten
Suomeen. Sillä voisi korvata fossiilista maakaasua, ja samalla
Itämereen valuvat ravinteet pienenisivät. Vastaavasti pitäisi hyödyntää
myös kotimaista biolantakaasua.
Ydinkaukolämmön ostaminen Loviisasta olisi ollut erittäin kallis
investointi, koska Helsinki olisi joutunut maksamaan paitsi putken myös
osallistumaan voimalan investointikustannuksiin. Mankalan kautta
Helsinki on joka tapauksessa osaomistajana ydinvoimassa.
Jotta kaupunginvaltuuston tahto toteutuu ja tavoiteltu 20-20-20-yhtälö
voidaan ratkaista, on koottava kattava työkalupakki.
Energian säästö ja energiatehokkuus ovat kaikkein edullisimpia
työkaluja, mutta tehostuminen eliminoituu herkästi energian kulutuksen
trendikasvun myötä, ellei säästämisessä onnistuta.
Asukkaiden osallistuminen energia- ja ilmastotalkoisiin on ensiarvoisen
tärkeää. Asukkaita on kannustettava energiansäästämiseen,
energiaremontteihin, sähkön kulutuspiikkien tasoittamiseen,
joukkoliikenteen käyttöön ja jätteiden määrän vähentämiseen sekä
syntypaikkalajittelun että kierrätyksen lisäämiseen. Kasvis- ja
lähiruokaa tulee suosia periaatteella "less meat – less heat".
Helenillä on edessään tosi iso urakka. On päätettävä, jatkuuko
voimalaitostoiminta Hanasaaressa ja tehdäänkö sinne IED-investoinnit.
Salmisaaressa ne varmaankin tehdään. Ja kun Vuosaari on valmiiksi
kaasupohjainen laitos, sinne kannattaa lisätä mahdollisuus puukaasun
ja biomassasta tuotetun kaasun käyttöön. Sähköä voidaan tuottaa
muuallakin, mutta lämmöntuottamisen on tapahduttava Helsingissä.
Kaukolämpö on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin lämmön ja
sähkön erillistuotanto.
Hanasaari ja Salmisaari tulee virittää siten, että ne voivat käyttää hiilen
lisäksi myös uusiutuvia energialähteitä, mutta puuperäisten aineiden
polttaminen ei oikeasti vähennä CO2-päästöjä, vaikka ne on määritelty
”päästöttömien” luokkaan. Lisäksi kannattaa tutkia tuulivoiman,
biokaasun, aurinkovoiman ja merilämpöpumppujen tarjoamat
mahdollisuudet, ja totta kai käytetään myös päästökaupan tarjoamia
mekanismeja. Helsingin Energian kannattaa olla mukana kehittämässä
CO2-kaappaustekniikoita, ja kaikki uusi kapasiteetti on saatava CO2-
vapaaksi ja hiilidioksidineutraaliksi.
Puheenjohtaja, ihan lyhyt loppu vielä.
Otetaan käyttöön myös älykkäät energiaverkot ja älykkäät kodit.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Valtuuston esityslistalla olevan paketin voi karrikoidusti tiivistää
muotoon: nyt päätetään siitä, että asiasta päätetään vuonna 2011
selvitysten jälkeen.
Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä aikalisä tässä asiassa on
perusteltu, koska suuret energiaratkaisut ovat eduskunnan käsittelyssä
ja ensi kevään vaalit saattavat muuttaa energiaveron painopistettä
vähemmän pääkaupunkiseutua sortavaksi. Kyseessähän on koko
seudun ongelma – ei pelkästään Helsingin!
Turpeen poltto tai puuperäisten aineiden laajamittainen käyttö
Helsingissä olisi hölmöläisten hommaa. Investointiohjelman aiheuttama
tuloutuksen menetys voitaisiin korvata sillä, että Helsinki saisi pitää
omat verotulonsa.
Arvoisa puheenjohtaja, lopuksi vielä ponsi.
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin Energian
investoinneista päätettäessä otetaan huomioon
hankkeiden kustannustehokkuus, vaikuttavuus ja
elinkaariajattelu.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ilmastonmuutos on edelleen erittäin vakava uhka. Samoin fossiiliset
polttoaineet vähenevät päivä päivältä. Nämä tosiasiat eivät ole
kadonneet minnekään, vaikka ulkona on nyt tuollainen ilma kuin on ja
vaikka ilmastonmuutoksesta ei nyt puhuta joka päivä lehdissä niin kuin
puhuttiin vaikka pari vuotta sitten.
Siksi onkin erittäin tärkeää, että Helsingin kaupunki jatkaa
pitkäjännitteistä työtään vähentääkseen päästöjään ja luopuakseen
fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Vihreä ryhmä pitää Helsingin Energian kehitysohjelmaa
oikeansuuntaisena askeleena kohti kaupungin hyväksymää strategiaa
hiilidioksidipäästöjen minimoimiseksi.
Monet valtuutetut ovat kauhistelleet ohjelmaan sisältyvien investointien
hintaa. Mielestämme kauhistelu on tarkoitushakuista ja yliampuvaa.
Arvioiden mukaan Helenin on investoitava päästöjen vähentämiseen
maksimissaan vajaa miljardi euroa vuoteen 2020 mennessä. Tästä
summasta suuri osuus on typen ja rikin oksideiden vähentämiseen
tähtääviä IE-investointeja, jotka tulisi tehdä joka tapauksessa ja jotka
eivät liity ilmastonmuutoksen torjuntaan millään tavalla. Tämä
suunniteltu investointitaso ei lopeta Helenin tuloutuksia Helsingille,
vaikka se niitä arvioiden mukaan jatkossa pienentääkin.
Pidemmän aikavälin skenaarioissa investointitarve on vielä hyvin, hyvin
epävarma, sillä hiilen talteenottotekniikan hinta ja tekninen toteutus
ovat täysin auki. Samoin energian verotus sekä energian ja
päästöoikeuksien tasot ovat vielä pitkällä aikavälillä oikeastaan pelkkiä
arvauksia. Näiden epävarmuustekijöiden takia ei ole mitenkään
perusteltua jättää näitä investointeja tekemättä. Yhtä lailla voi tulla
kalliiksi olla muuttamatta Helenin tuotantorakennetta, jos fossiilisten
hinta nousee pilviin.
Joka tapauksessa hallitsematon ilmastonmuutos tulee maksamaan
enemmän kuin siihen varautuminen ja sen ehkäiseminen.
Iso kysymysmerkki ohjelmassa on Hanasaaren voimalaitoksen
tulevaisuus ja mahdollisen uuden monipolttoainevoimalaitoksen
rakentaminen Vuosaareen. Koska Hanasaaresta voisi vapautua
erinomaista tonttimaata jopa satojen miljoonien arvosta ja koska
Hanasaaren logistiset kysymykset ovat ratkaisematta, vaikuttaa tällä
hetkellä siltä, että voimalan siirtäminen Vuosaareen on parempi
vaihtoehto. Kun Hanasaaren tonttimaan arvo lasketaan mukaan,
muuttuvat investointien kannatuslaskelmat kaupungin
kokonaistaloudellisen edun kannalta entistä edullisemmiksi. On
kuitenkin hyvä, että asia valmistellaan huolella ja tuodaan valtuuston
päätettäväksi ensi vuonna.
Nyt tehtävä päätös koskee Helenin energiantuotannon uusimista. Silti
pitää muistaa, että kaikkein tehokkain keino vähentää päästöjä ja myös
kustannuksia on vähentää energian kulutusta. Vuonna 2008 valtuuston
hyväksymät energiapoliittiset linjaukset sisälsivät monia kirjauksia
energiatehokkuuden parantamiseksi. Nyt niiden toimeenpanoon
tarvitaan samanlaista selkeää otetta kuin olemme ottamassa
tuotantopuolella. Teenkin seuraavan toivomusponnen:
Hyväksyessään esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää,
että Helsingin kaupungin energiapoliittisten linjausten
mukaisista energiansäästötoimenpiteistä valmistellaan
konkreettinen toimeenpanosuunnitelma.
Toiseksi tehokkain keino vähentää päästöjä on kansainväliset
sopimukset päästöjen leikkaamiseksi. Päästökauppa on erinomainen
mekanismi päästöjen vähentämiseksi, eikä täydellisessä maailmassa
muita mekanismeja tarvittaisikaan.
Maailma ei kuitenkaan ole täydellinen. Emme voi täällä Helsingissä
jatkaa fossiilisten polttoaineiden polttamista aivan kuin mitään ei
muualla maailmalla tapahtuisi, vaan meidän on etunojassa etsittävä
uusia toimintamuotoja. Kun toimimme nyt aktiivisesti uusiutuvien
polttoaineiden käyttöönotossa, olemme valmiita silloin, kun
päästökauppa ja kohonneet hinnat ovat tehneet kivihiilestä ja
maakaasusta kokonaan liian kalliita käyttää.
EU:n päästökauppajärjestelmässä päästöoikeuksien määrää
vähennetään hitaasti mutta varmasti. Samalla niiden hinta nousee.
Vielä nyt on halvempaa ostaa päästöoikeuksia 15 euron tonnihinnalla
kuin vaihtaa polttoainetta. Tilanne on täysin toinen, kun aletaan
lähestyä vaikkapa 40 euron tonnihinnan rajaa. Silloin olemme pulassa,
jos emme ole siihen mennessä siirtyneet uusiin polttoaineisiin.
Voimalan suunnittelu, lupien saaminen ja rakentaminen vievät aikaa
vuosikausia. Siksikin on syytä toimia nyt eikä huomenna.
Tarvitaan myös tutkimusta, missä muodossa puu parhaiten sopisi
voimalaitospolttoaineeksi. Nythän on tarjolla haketta, pellettiä ja kohta
myös biohiiltä. Kuinka paljon polttoon menevää puuta kannattaa
käsitellä? Missä muodossa se olisi optimaalisin voimalaitoksen
kattilaan? Miten biopolttoaineita voidaan kerätä Suomen metsistä ilman
haittaa metsien kasvulle, monimuotoisuudelle ja virkistysarvoille?
Helsingin Energian tulee olla aktiivisesti mukana etsimässä vastauksia
näihin vielä avoimiin kysymyksiin. Kehitysohjelmassa mainitut ideat
ovat ennakkoluulottomia ja toivonkin, että niihin suhtaudutaan
jatkossakin vakavasti.
Kehitysohjelmassa mainitaan myös, että Helsingin Energia osallistuu
osuuksiensa mukaisesti ydinvoima- ja vesivoimainvestointeihin. Vihreä
ryhmä hyväksyy nykyisten voimalaitosten uudistusinvestoinnit ja
tehojen lisäykset mutta ei kannata ydinvoiman lisärakentamista eikä
uusien koskien valjastamista.
Sen sijaan on erinomaista, että kehitysohjelmassa varaudutaan
tuulivoiman lisäämiseen. Suomessa on syntynyt muista Euroopan
maista poikkeava erittäin kielteinen asenne tuulivoimaan. Tuulivoiman
laajentumisen tielle keksitään jatkuvasti uusia esteitä, joita ei tunnu
muissa maissa tunnu olevan. Pidämmekin tärkeänä, että Helsingin
Energia jatkaa merituulivoimaratkaisujen kehittämistä ja on samaan
aikaan mukana Suomen Hyötytuuli Oy:n kautta etsimässä uusia
sijoituspaikkoja jo nyt kannattavalle maatuulivoimalle.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vihreä valtuustoryhmä kannattaa Helsingin Energian kehitysohjelman
hyväksymistä.
Tack, herr ordförande. Arvoisat valtuutetut.
Aluksi totean energiansäästön olevan merkittävin toimenpide
yksittäisten talouksien, kuntien tai valtioiden osalta CO2-päästöjen
globaalissa vähentämisessä. Demarit tukevat kaikkia niitä toimia, joita
Helsingissä energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kulutuksen
vähentämiseksi tehdään. Helsingin Energia laskee pystyvänsä
pitämään kaukolämpötuotantonsa nykyisellä tasollaan, vaikka kysyntä
kasvaa uusien rakennettavien asuntoalueiden myötä. Tämä vaatii
merkittävää toimintojen tehokkuuden lisäämistä jo erittäin hyvällä
hyötysuhteella toimivassa kaukolämpötuotannossa.
Energiatehokkuus ulottuu kaupunkien ja alueiden suunnitteluun, ja
kaikissa tulevissa Helsingin seudun hallintoa käsittelevissä
pohdinnoissa ja päätöksissä tulisi muistaa myös aluerakenteen suuri
vaikutus energiankulutukseen. Mitä tiiviimpi kaupunkirakenne Helsingin
seudulla on, sitä paremmin rakennetut kodit ja muut kiinteistöt, sitä
suurempi on mahdollisuus estää myös hiilidioksidikuorman kasvaminen
kotikonnuillamme.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsingin Energian tulevaisuutta on nyt arvioitu monelta suunnalta ja
monen asiantuntijan toimesta. Tulevaisuuden arviointi erittäin
haastavilla ja suuria muutospaineita sisältävillä energiamarkkinoilla on
haastavaa. Kaikki arvioijat ja selvittäjät ovatkin sitä mieltä, että noilla
markkinoilla kauas on mahdoton nähdä. Politiikka, joka mahdollistaa
uusien päätösten tekemisen esim. teknisten kehitysaskelten myötä
vaikkapa hiilidioksipäästöjen suhteen, pitää varmistaa. Käyn läpi kolme
kehityspolkua nopeasti.
Ns. ydinkaukolämpö-skenaario on Helsingille haasteellisin polku
kahdestakin syystä: alkuinvestointien korkea taso on suuri este, ja
ydinkaukolämpö vaatisi myös merkittävän huolto- ja
varmuusjärjestelmän, joka tässä muodossa toimisi vain hiilellä.
Ns. puhdas bio-skenaario on kyllä ydinlämpömallia halvempi, mutta
epävarmuudet tässäkin mallissa ovat erinomaisen suuret. Puhtaan bio-
skenaarion lähtökohtana ovat tuuli ja biomassa. Mittava
merituulienergian hyötykäyttö muuttuu kannattavaksi vasta suurilla
vuotuisilla valtion subventioilla. Valtion voimakkaaseen uusiutuvaan
polttoaineiden energiasubventioon Helsingin seudulla liittyy mielestäni
huomattavia epävarmuustekijöitä. Valtion harjoittama turpeen
tuotannon tuki on räikeässä ristiriidassa hallituksen ilmastopolitiikan
kanssa. Turpeenmustaa, sanoisin. On aivan selvää, että yli miljoonan
ihmisen Helsingin seutu ei voi ottaa nopeita askeleita ilman
hiilineutraalia tulevaisuutta, ilman valtiollista voimakasta tukea. Tuen
määrä on suorassa suhteessa tahtiin, jolla edetään.
Hiilen lähes totaalinen korvaaminen biomassa edellyttää valtavaa
logistista järjestelmää, suurta välivarastointia ja tuotantoinvestointeja.
Suomalaisten biomassan hyötykäyttö energiatarkoituksiin ei ole uutta,
mutta Helsingin Energian tarvitsema massamäärä vaatii aivan
uudenlaista järjestelmää Suomeen. Onkin aivan selvää, että hiilen
totaalinen korvaaminen biomassalla johtaisi mittavaan biomassan
maahantuontiin. Tästä on todennäköisesti seurauksena kehityskulku,
josta ei energian kokonaiskulutuksen tai muiden vaikutusten suhteen
ole vielä riittävästi tietoa. Tämän ohella on hyvä muistaa, että mittavan
polton seurauksena syntyvien pienhiukkasten terveysriskit ovat
melkoisia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsingin Energian oma tulevaisuusskenaario lähtee pienten askelten
politiikasta. Tässä polussa lähtökohtana on hiilen osittainen
korvaaminen biomassalla. Biopolttoaineen maakaasutuslaitteiston
asentamisella Hanasaari B- ja Salmisaari B-voimalaitosten yhteyteen
voidaan hiiltä korvata biomassalla jopa 40 %:iin saakka. Toisaalta
Hanasaaren maankäyttöön liittyy toisenlaisiakin toiveita, joiden takia
ajatus Vuosaareen rakennettavasta suuresta biopolttolaitoksesta on
saanut kannatusta. Tässä skenaariossa B-voimalaitos jouduttaisiin
ajamaan alas erittäin nopealla aikataululla, mutta koko prosessihan
tulee meille eteen ensi vuonna, niin kuin täällä on jo todettu.
Nyt on, kuten täällä on todettu, aikalisän paikka. Meidän on joka
tapauksessa uusittava voimalaitoksiamme EU-standardienkin kautta, ja
tässä yhteydessä on punnittava se polku, jota etenemme. Itse toivoisin
Hanasaaren voimalaitoskäytölle jatkoa sen edullisen sijainnin takia,
mutta ryhmässämme on myös muitakin mielipiteitä.
Sosialidemokraatit haluavat pitää biopolton järjestämiselle
mahdollisimman monta ovea auki. Me olemme valmiit sitoutumaan
merkittävään uusiutuvien raaka-aineiden lisäämiseen mutta tavalla,
joka on taloudellisesti ja ilmaston kannalta parhain mahdollinen.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsingin Energia on EU:n päästökaupan piirissä ja markkinoilla.
Energian päästötavoitteiden kannalta noilla markkinoilla on toimittava
aktiivisesti, ja uskon päästökaupalla olevan ilmastonmuutoksen
vastaisessa taistelussa merkittävä rooli. Toivottavaa olisi, että tuohon
järjestelmään sitoutuisivat kaikki, myös nyt sen ulkopuolella olevat
suuret maat maailmalla.
Energian taloudellinen merkitys Helsingille on erittäin huomattava.
Vuoden 2009 Helsingin Energian tuloutus omistajalleen, noin 300
miljoonaa euroa, oli hyvin merkittävä asia Helsingin talouden kannalta.
Ulkoiset muutokset, kuten lainsäädäntö ja raaka-aineiden hinnat sekä
tulevaisuuden investointivaateet, uhkaavat muuttaa merkittävästi
Energian tuloksentekokykyä. Riskit ovat erittäin huomattavat.
Yksittäisen kaukolämpöasiakkaan kannalta muutoksen paineet ovat
näkyneet huolestumisena energian hinnasta. Olisi tyhmää ajaa
kotitaloudet tilanteeseen, jossa kaukolämmön nousupaineet olisivat
kohtuuttomat. Energian hintaan kohdistuu paljon paineita toisaalta
verojen korotuksen kautta, toisaalta tulevien Helsingin Energian
mahdollisten investointien seurauksena. Kokonaisuus ei kuitenkaan
saa muodostua sellaiseksi, että kaukolämpöä ei nähdä
kilpailukykyisenä mahdollisuutena kaupungissa ja sitä kautta halu
muihin ratkaisuihin lisääntyy.
Samalla haluan todeta, että hajautettu tuotantopaikkojen määrä ja
kohtuullinen kirjo raaka-aineista on myös suuri turvallisuuskysymys.
Helsingin kokoisen kaupungin on pääosin itse pystyttävä huolehtimaan
omasta energiatarpeestaan vuoden jokaisena päivänä.
Herra puheenjohtaja.
Ilmastonmuutoksessa CO2-päästöt eivät ole paikallisia asioita. Niihin
voidaan kuitenkin vaikuttaa paikallisesti. Vuosia sitten Helsingin
seudulla oli ajatus fuusioida Espoon, Vantaan ja Helsingin
energialaitokset yhdeksi alueelliseksi energiayhtiöksi. Tuo hanke
kaatui, myös se, jossa Vantaan ja Helsingin Energiaa oltiin
fuusioimassa. Helsingin demarit kannattavat kaikkia niitä toimia, joilla
alueellamme kaksi suurta, Helen ja Vantaan Energia, saataisiin yhteen.
Energiayhtiömme ovat jo omistuksellisesti sidoksissa, mutta aito fuusio
toisi toiminnallisia CO2-päästöjen kannalta positiivisia vaikutuksia.
Myös tässä asiassa puheet on pidetty ja on aika toimia.
Puheenjohtaja.
Minulla on kolme pontta, jotka luen tässä nopeasti.
1:
Helsingin Energian sähkön ja kaukolämmön
yhteistuotannon osuus on säilytettävä nykyisellä korkealla
tasolla kaikissa vaiheissa kehitysohjelmaa toteutettaessa.
2:
Puuperäisen polttoaineen osuutta lisätään
energiantuotannossa siinä määrin kuin on saatavissa
CO2-kokonaispäästöjä vähentävää ja luonnon
monimuotoisuuden korvaavaa sekä kohtuullisella hinnalla
olevaa polttoainetta.
3:
Kehitysohjelmassa esillä olevia investointeja tehdään
erilliseen hankekohtaiseen harkintaan perustuen säilyttäen
Helsingin Energian tuloutuskyky kaupungille vähintään
energia-alan keskimääräisellä tulostasolla.
Kiitos.
Vasemmistoliitto haluaa myös olla etunojassa tässä
energiamuutosprosessissa ja aivan selvästi muutkin valtuustoryhmät.
Kannatan tässä Ylikahrin ja Bryggaren tekemiä ponsiehdotuksia.
Helsingin valtuuston on tänään helppo hyväksyä ehdotus, että
Salmisaaressa ja Hanasaaressa ruvetaan korvaamaan kivihiiltä
pelleteillä tai muulla biomassalla. Vaikeaksi homma käy vasta ensi
vuonna, jolloin pitää päättää, mitä seuraavaksi tehdään.
Helsingin Energian johtokunta maalaa energian talouden tulevaisuutta
synkin värein, kuten Helsingin talousjohtajien perinne vaatii. Meille
jaettujen vaihtoehtojen ja laskelmien perusteella käy kuitenkin yksi asia
selväksi: energiatuotannon tulevaisuus vilisee epäselviä
mahdollisuuksia, joita ei ole vielä kehitetty toteutumiskelpoisiksi. Tästä
syystä jatkovalinnat tulevat olemaan vaikeita ja Helsingin päättäjien
kannattaa pysyä varovaisina jatkossakin, vaikkakin etunojassa.
Valtuusto on keskustellut vilkkaasti bioenergian mahdollisuuksista
liikenteen energiaratkaisuna ja havainnut, että autoille ja autoliikenteen
käyttäjille mainio palmuöljy tuottaakin palmujen viljelyalueilla suuria
ilmastopäästöjä ja sosiaalisia ongelmia, koska tämän ihanteellisen
polttoaineen viljely hävittää trooppisia metsiä.
Helsingin sähkö- ja kaukolämpöratkaisujen kustannuksia on vaikea
arvioida, koska sekä teknologian todelliset kehitysvaihtoehdot että
energiamarkkinoiden tulevaisuus ovat hämäriä. Varmaa on vain se,
että energian käytön vähentäminen on viisasta ja että maapallolle ja
ihmisille haitallisesta tuotannosta kannattaa luopua. Sekin näyttää
täysin varmalta, että energiankäytön kustannukset tulevat nykyisestä
nousemaan.
Ajattelin puheenvuorossani tarkastella tätä mielenkiintoista
biohiilikysymystä, koska kotimaisesta puusta valmistettu biohiili
kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta kivihiilelle. Suomessa riittää maata
muidenkin energiaraaka-aineiden kasvatukseen. Jo vastuullisuus
muuta maailmaa kohtaan edellyttää, että suomalaiset ryhtyvät itse
huolehtimaan käyttämänsä energian tuotannosta kestävillä tavoilla.
Täällä on siihen tarpeeksi uusiutuvia luonnonvaroja ja teknistä
kehityskykyä. Kivihiili pitääkin jättää mahdollisimman nopeasti. Kivihiiltä
korvaavan teknologian onnistuminen Suomessa tukisi myös muiden
maiden siirtymistä kestävämpään energiatuotantoon.
Biohiiliratkaisu edellyttää tietenkin uutta teknologiaa. Sen hiilen
tuotannon uuden teknologian lisäksi Helsingillä on oltava suunnitelma,
joka takaa biohiilen raaka-aineen aukottoman saatavuuden. Kaupungin
on varmaan hankittava omia bioraaka-aineen kasvatusalueitakin, jotta
se ei jää riippuvaiseksi siitä, onko markkinoilla tarpeeksi myyjiä. Myös
kuljetuksen hiilen tuotantoyksiköihin on pelattava, samoin sieltä
Helsingin voimalaitoksiin.
Vaikka biohiilienergia edellyttää tehokkaasti yhteen pelaavaa
tuotantokoneistoa, ratkaisut ovat helpompia ja taatusti kestävämpiä
kuin ydinvoimaloissa, joiden onnistumiseen on vaikea uskoa
seuratessaan Olkiluodon rakentamisen ikuisuusprojektia.
Puun hiiltämisprosessissa syntyvän energian voisi käyttää myös
biohiilen tuotantolaitosten ympäristössä. Se olisi pieni osa paikallista
energiatuotantoa, jota metsä-Suomen pitäisi kehittää, jotta tiivis
pääkaupunkiseutu saisi tarvitsemansa biohiilen ja puuta riittäisi myös
nykyisten ja uusien tuotannonalojen tarpeisiin.
Biohiili osana Helsingin ratkaisua onnistuu varmasti, jos suomalaiset
saadaan puhaltamaan siihen yhdessä. Valtionkin pitää sitoutua
ohjelmaan, jolla turvataan suurten kaupunkikeskusten hiilineutraali
energiatuotanto. Täällä on ansiokkaasti puhuttu monista muista
vaihtoehdoista, joita myös tulemme ensi vuonna ja jatkossa
tarkastelemaan.
Helsingin Energian johtokunta ehdottaa, että kaupunki kartoittaa kaikki
energian säästömahdollisuudet ja linjaa toimenpiteet, joilla hiilineutraali
tulevaisuus voidaan toteuttaa. Yksi tällainen toimenpide on sähkön ja
kaukolämmön käytön ohjaaminen progressiivisella hintajärjestelmällä.
Asukkailla voisi esim. olla vauvasta mummoon pieni henkilökohtainen
energiabonus, jota voisi käyttää sähkö- tai kaukolämpölaskun
maksamiseen. Kasvavan kulutuksen mukana myös kulutuksen
yksikköhinta nousisi. Esitän seuraavan toivomusponnen:
Valtuusto edellyttää, että Helsingin Energia valmistelee
sähkön ja kaukolämmön hintajärjestelmälle sellaisia
vaihtoehtoja, jotka palkitsevat säästeliästä energian
käyttöä.
Myös valtion keräämien energiaverojen pitäisi olla progressiivisia. Näin
turvattaisiin oikeus energian peruskäyttöön pienituloisillekin ihmisille ja
rokotettaisiin taas niitä, jotka käyttävät energiaa kohtuuttomasti.
Sähkön ja lämmön tuotannon ja kulutuksen muutos nykyistä
kestävämpään suuntaan on tärkeä työ, josta Helsingin ja helsinkiläisten
itsensä pitää tehdä oma osansa. Liikennejärjestelmä pitää myös saada
kuntoon. Meillähän on tekeillä moniakin järkeviä ratkaisuja
joukkoliikenteen parantamiseksi. Kuitenkin seudun väki ostaa kaiken
aikaa lisää autoja ja ajelee niillä entistä villimmin välittämättä mitään
hiilineutraaleista tavoitteista. Autoväylät ruuhkautuvat yhä enemmän, ja
autoilijat vaativat yhä enemmän väyliä, joille sitten passaa ajaa lisää
autoja ruuhkautumaan. Myös nykyinen maankäyttö ja vallitseva
asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskittäminen erilleen toisistaan
lisäävät ruuhkia. Näiden toimintojen eriyttäminen ja keskittäminen
johtavat myös siihen, että monet ihmiset eivät pysty käyttämään
kaupungin erilaisia mahdollisuuksia, vaan jäävät eristyksiin
asuntoonsa.
Mitä hyötyä meillä on sähkön ja lämmön tuotannon päästöjen
vähennyksestä, jos yleinen tuotanto ja kulutus lisääntyvät nykyisellä
vauhdilla? Hiilineutraali tulevaisuus on varmasti toteutettavissa, mutta
ei sitä voi saavuttaa, jolleivät ihmiset rupea ottamaan siitä poliittista ja
henkilökohtaista vastuuta. Yhteiseksi tavoitteeksi pitää asettaa
tasavertaiset oikeudet kohtuulliseen elämään.
Ärade ordförande, bästa fullmäktige.
Dagens väder påminner oss om att den här sortens energilösningar
måste vara pålitliga också i internationellt sett extrema förhållanden.
Kolme viikkoa sitten käydyn budjettikeskustelun alla minulla oli erittäin
epämiellyttäviä etiäisiä tulevasta talouskehityksestä. Tänään on pakko
todeta, että etiäiset olivatkin oikeassa. En tässä yhteydessä aio ruotia
näitä talousnäkymiä sen pidempään. Jokainen meistä ymmärtää, että
EU:ta ja euroa odottavat mittavat vaikeudet. Niillä on tietenkin
vaikutusta myös kauniin Helenin tulevaisuuteen – ja tässä pitäisi tietysti
Offenbachin musiikki soida taustalla.
Helenin horisontissa on muitakin haasteita. Me tiedämme, että lämmön
ja sähkön yhteistuotanto on monessa mielessä ylivoimaisen tehokasta.
Tämän ratkaisun ytimenä on meidän kaukolämpöverkkomme.
Peukalosääntönä on voitu pitää, että yhteiskäytössä tuotettu lämpö on
myös ollut taloudellisesti kuluttajille edullisin. Näin ei kuitenkaan
välttämättä ole tulevaisuudessa. Lämpöpumput ja maalämmön
hyödyntäminen muuttavat lämmitysmarkkinoiden hintasuhteita, ja
asiantuntijat olettavat siksi, että Helen joutuu alentamaan lämmityksen
myyntihintaa. Samaan aikaan pitäisi suorittaa mittavia investointeja
tulevaisuutta varten. Tämä yhtälö tarkoittaa, että Helenin mahdollisuus
toimia kaupungin varakassana kaventuu kaventumistaan.
Eftersom Helens direktion för diskussioner om behovet av att också
använda utsläppshandel som ett instrument, anser SFP-gruppen det är
viktigt att frågan lyfts upp. Alla alternativ måste vara möjliga, för den
finansiella, ekonomiska och teknologiska osäkerheten är så stor som
den är idag.
Tässä yhteydessä emme ole voineet välttää tai estää vähän kipeän
ajatuksen nousua esiin ryhmämme pohtivassa keskustelussa. Onko
valtuuston 20-20-20-päätös ollut viisas, ja onko se mahdollisesti
kaventanut Helenin liikkumavaraa tavalla, joka synnyttää uusia ja
suurempia taloudellisia ongelmia? Ongelman ytimenä on tässä CO2-
päästöoikeuksien kauppa. Tiedämme, että tähän kauppaan liittyy
ongelmia, mutta tiedämme myös, että liian tiukkapipoiset ratkaisut
vaarantavat koko projektin tulevaisuutta. Emme tässä yhteydessä esitä
tämän päätöksen uudelleenmuotoilua emmekä halua luopua kaikista
hyvistä aikomuksista, mutta esitämme muille ryhmille, että asiasta
keskustellaan vakavasti ennen valtuuston helmikuista
strategiaseminaaria ja että päätösehdotuksen viimeinen ranskalainen
viiva ymmärretään niin, että kaupunginhallituksen vuonna 2011
valtuustolle tuleva esitys kehitysohjelmaksi voi sisältää tällaisia
uudelleenarviointeja.
För att kunna satsa på utökad utsläppshandel måste fullmäktiges
tidigare beslut eventuellt omprövas, eftersom beslutet i sin nuvarande
form förpliktar Helen att reducera klimatutsläppen och utöka andelen
förnybar energi till 20 % före år 2020 genom lokala åtgärder, inte
genom att satsa pengar på teknologiskt osäkra internationella projekt.
Tämän jälkeen muutama sana tekniikasta.
Biomassaa polttava laitos Vuosaaressa olisi näissä olosuhteissa
tehokkain tapa siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin, mutta yhteistyö
lähikuntien kanssa kannattaa myös harkita, joskin jotkut naapurit ovat
luopuneet itsenäisestä päätöksentekokyvystään tässä suhteessa.
Det mest kostnadseffektiva sättet att gå vidare med
utvecklingsprogrammet är att satsa pengarna på förbränning av stenkol
och biomassa i stadens befintliga kolkraftverk. Men det finns andra
alternativ.
Värtanin lämpövoimala Tukholmassa uudistettiin paineistetulla
polttotekniikalla, joka on tekniikkana monimutkainen. Tällaisen
muutostyön kustannukset eivät välttämättä ole sen suurempia kuin
selvityksissä esitellyt muunlaiset ratkaisut. Muutoksella on pystytty
siirtymään 100-prosenttisesti hiilestä biopolttoaineisiin.
Herr ordförande.
SFP-gruppen omfattar det framlagda utvecklingsprogrammet som ett
balanserat förslag om hur stadens energiproduktion kunde utvecklas
mot en mera koldioxidneutral verksamhet. Det är bra att
stadsfullmäktige under det kommande året 2011 får ta ställning till
åtgärdsplaner som Helsingfors Energi utarbetar.
Ja kun nyt näyttää olevan niin, että tässä säästyy vähän aikaa, niin
luovutan sanapäästöoikeuden valtuutettu Luukkaiselle, joka sen vähän
ylitti. Samalla haluan kannattaa hänen ponsiesitystään.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.
Rakkaat naiset, hyvät herrat.
Jotta saisimme oikean kuvan Helsingin Energian tarvitsemasta
energiamäärästä vuositasolla, voidaan todeta, että sen tuottamisen
yksinomaan koivuhaloilla tarvittaisiin 10 metriä korkea pino, joka
ulottuisi Helsingistä Utsjoelle. Se on valtava määrä energiaa.
Halkolämmitykseen ei Helsinki ole voinut ymmärrettävistä syistä siirtyä
tai jäädä.
Päästöjä pitää vähentää, ja niillä käydään kauppaa. Päästökauppa on
ollut nykymuodossa huijareitten mellastuskenttä. Unkari on myynyt
kahteen kertaan samat päästöt. Kiina on ilmoittanut tuottaneensa ja
hävittäneensä sellaisia päästökaasuja, joita ei ole edes synnytetty, ja
on sitä kautta kuitannut itselleen miljoonia. Herää kysymys,
kannattaako tässä päästökaupassa olla mukana, jos siellä on näin
laajamittaista huijausta.
Helsingin Energiasta on puhe, se on monessa mukana tuottaen sähkö-
, lämpö- ja kylmäenergiaa. Mainitsen joitain Helsingin Energian
laitoksia ja niiden toimintoja. Polttoaineena käytetään eniten
maakaasua etenkin Vuosaaren A- ja B-yksiköissä, joista saadaan
suurin osa tarvittavasta lämpöenergiasta ja iso osa sähköstä. Se on
ympäristöystävällistä.
Kivihiilen, jolla tuotetaan noin kolmasosa, hyvinä puolina toimivat hyvä
saatavuus, kohtuullisen vakaa hinta ja sen helppo varastoitavuus
poikkeustilanteiden varalle. Korostan tätä poikkeustilanne-kohtaa. Sitä
tuodaan pääsääntöisesti Venäjältä ja Puolasta, ja hankinnassa on
huomioitu toimintavarmuus, hinta, myyjän sosiaalinen ja
ympäristövastuullisuus. Lisäksi sen hankinnassa myyjä sitoutetaan
vastuullisen liiketoiminnan sääntöihin. Siinä on tehty kaikki sen hyväksi.
Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos tuottaa 90 MW kaukolämpöä ja 60
MW kaukojäähdytystä. Tämä laitos on energia- ja
ympäristöystävällinen, koska se hyödyntää jätevesiin sisältyvää lämpöä
ja ottaa kaukokylmää merivedestä.
Polttoöljyä, jonka osuus on noin 3 %:n luokkaa, käytetään ainoastaan
varapolttoaineena ja käynnistyksessä sekä huippulämpökeskuksissa.
Sähköä Helsingin Energia saa Olkiluodon ydinvoimalasta, Kymi- ja
Kemijoen neljästä vesivoimalasta, ja Helsingin Energia on osakkaana
Vantaan Energia Oy:ssa, Suomen Hyötytuuli ja Tunturituuli -
osakeyhtiöissä sekä mukana myös Porin edustalle rakennettavassa
tuulivoimalahankkeessa ja Raahen tuulivoimala-alueen
laajennuksessa. Tässä on tätä ympäristöystävällistä tuulienergiaa.
Ydinvoimasta pitää mainita, että sen vastustuksen aiheuttamien
viivästysten vuoksi on ilmakehään tuprunnut hiilivoimaloista
megatonnin verran hiilidioksidia turhaan. Määrä vastaa kaikkien
Suomen ajoneuvojen 18 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Se on siis tästä
vastustuksesta, tätä ilmakehän suojelua.
Tulevaisuuteen katsova Helsingin Energia on mukana biomassan
hyödyntämisessä energialähteenä, jossa metsätähteiden poltto
kivihiilen ohella tuottaisi energiaa. Mainittakoon, että täällä
voimakkaasti esille nostetut puupelletit valmistetaan sahan- ja
kutterinpurusta, mekaanisen metsäteollisuutemme jätepuusta, jonka
määrä on hyvin rajallinen ja jonka käyttö on lisääntynyt voimakkaasti
haja-asutusalueiden omakotitaloissa. Se ei muodosta varteenotettavaa
energialähdettä Helsingin kokoisen kaupungin energiatarpeeseen.
Biokaasua otetaan talteen kaatopaikoilta, ja uusimpana tulokkaana on
biohiili, joka tuotetaan paahtamalla puuainesta hapettomassa tilassa
korkeassa lämpötilassa. Näin valmistettu biohiili on polttoarvoltaan
lähes kivihiilen luokkaa. Tässä kuivatislauksessa syntyy terpeenejä,
joita jatkojalostamalla voidaan saada aikaan polttoainetta paikallisiin
pieniin huippulämpökeskuksiin, jotka nyt toimivat fossiilisella
polttoöljyllä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsingin Perussuomalaiset katsovat, että näiden kaikkien
energialähteiden käyttöä ja tutkimusta on edistettävä. Energiahuippujen
tasaamiseen käytettäviä lämpöakkuja on myös syytä lisätä nykyistä
200 MW:aa suuremmiksi. Koska EU ei hyväksy nykyistä toimintamallia
Helsingin Energialle, on siihen tehtävä muutos. Tämä mietityttää tietysti
Helsinkiä, koska Helsingin Energia on pitänyt kaupungin taloutta
pystyssä. Myös Helsingin Perussuomalaiset ovat pohtineet asiaa.
Esitämme seuraavanlaista ratkaisumallia:
Helsingin Energia laskee tuottamansa energian hintatasoa siten, että
tulevat energiaverojen kiristykset eivät lisää helsinkiläisten
asumiskustannuksia. Kaavaillut energiaveron korotukset lisäävät esim.
kaukolämpöön liitetyn omakotitalon lämmityskustannuksia noin 300
euroa vuodessa. Siihen päälle kasautuvat vielä sähköveron ja
sähkötariffin nostoaikeet.
Eikä tässä vielä kaikki. Helsinki on kovin kiinteistöverottaja koko
valtakunnassa. Halutaanko omakotiasujat häätää Helsingistä
kasaamalla heille ylisuuret maksuvelvoitteet? Energiaverojen
korotukset eivät kohtele kerrostaloasukkaita juuri sen paremmin.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan kansalaisten ostovoima on
kasvanut koko 2000-luvun, tähän saakka. Nyt se heikkenee selvästi
etenkin niissä kunnissa, jotka nostavat veroäyriään. Saamme hävetä.
Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii palkkamalttia. Se on utopistinen
toivomus silloin, kun energiaverotuksella kuritetaan asumista
kaavaillussa määrin. Suomi on jo nykyisellään energiaverotuksen
huippumaa. Pitääkö tätä rasitetta kansantaloudellemme ja
kaupunkilaisillemme vielä lisätä kilpailukykyä heikentämään sekä
työllistämistä vaikeuttamaan?
Helsingin kaupungin on laskettava tiukan talouden aikana, kuinka
energian hinnan laskeminen vähentää sosiaalimenoja, paljonko se
helpottaa ja vähentää palkankorotusvaatimuksia, mikä on energian
hinnan laskemisen vaikutus asumiskuluihin ja asumistukiin.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.
Nämä ajatukset Helsingin Perussuomalaiset haluavat vakavasti
puntaroitavaksi Helsingin Energiaa koskevassa päätöksenteossa ja
Helsingin Energian strategioissa.
Kiitoksia.
(Puheenjohtajan välikysymys.)
Nämä olivat ilman pontta. Kyllähän täällä on sivistyneitä ihmisiä, jotka
ymmärtävät, että ottavat huomioon nämä asiat.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Helsingin kaupunginvaltuusto on tekemässä päätöksiä, joiden pitäisi
herättää tässä salissa mutta myös sen ulkopuolella kiinnostusta.
Helsingin Energian tilanteesta on käyty keskustelua viimeisten vuosien
aikana paljon, syystäkin. Pääministeri Vanhasen nelisen vuotta sitten
esille nostamat kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia, ja ne ovat
osittain olleet ajamassa meitä tämän päivän päätösten äärelle.
Kaupunginvaltuusto teki mielestämme viisaita päätöksiä päättäessään
tammikuussa 2008 energiapoliittisista linjauksista, ja Helsingin
Energian johtoa on kiitettävä siitä, että valtuuston päätöksiä on
kunnioitettu ja aloitettu työtä niiden toteuttamiseksi. Edessä olevat
päätökset eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia.
Helsingin Energian taloutta on hoidettu hyvin. Yhtiön tulos on edistänyt
myös muun hyvän toteutumista kaupungissamme, kun olemme voineet
tulouttaa Energian voittoja kaupungin kassaan. Helsingin Energian
etuna on ollut, että sen energiantuotanto on sähkön ja lämmön
yhteistuotantoa, joka on taloudellisesti edullista. Yhteistuotannossa
voimalaitoksen hyötysuhde on selvästi parempi, jopa yli
kaksinkertainen eurooppalaisiin lauhdevoimalaitoksiin verrattuna.
Yhteistuotannon ongelmana on kuitenkin se, että meidän
ilmastossamme energiankulutus ei ole tasaista kaikkina vuodenaikoina,
joten maksimaalinen hyötysuhde ei toteudu suinkaan aina.
Sähkönkulutus on talvella noin 10 % suurempi kuin kesällä,
lämmönkulutus taas on talvella noin 10 kertaa niin suuri kuin kesällä.
Näitä ei voida kuitenkaan varastoida toista vuodenaikaa varten – ei
ainakaan vielä.
Ilmastosta johtuva kausivaihtelu vaikuttaa myös energiantuotannon
suunnitteluun ja tekee ratkaisuistamme monimutkaisempia, myös
päästöjä arvioitaessa. Varavoimakapasiteetin välttämättömyys
vaikuttaa samoin suunnitelmiin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ne suomalaiset kaupungit, joiden energiantuotanto tapahtuu
metsäteollisuuden yhteydessä tai erillislaitoksessa, joka käyttää
pääasiassa metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvää puuhaketta,
pääsevät kehumaan alhaisilla päästöillä. Helsingin Energian
tuotannosta iso osa tuotetaan ongelmallisilla fossiilisilla polttoaineilla.
Taloudellisista syistä järkevä ja tehokas yhteistuotanto ei siten näy
Helsingin hiilidioksidipäästöissä. Helsingissä tuotetun KWh:n päästö on
samaa luokkaa kuin Suomessa keskimäärin. Koko Suomen
ominaispäästöä alentavat erityisesti vesivoima ja ydinvoima, Helsingin
ominaispäästöä taas nostaa suuri fossiilisten polttoaineiden osuus.
Fossiilisten polttoaineiden iso osuus selittää samalla osittain Helsingin
Energian hyvää taloustilannetta.
Helsingin Energian energiantuotannon tulevaisuuden suunnittelussa on
erilaisia peruslinjoja: Tulevaisuuden haasteisiin voidaan pyrkiä
vastaamaan ideoimalla ja kehittämällä uusia teknologioita tai
kehittämällä ja käyttämällä tunnettuja, jo käytössä olevia ratkaisuja
entistä tehokkaammin. Uudet ratkaisut sisältävät merkittävän
potentiaalin mutta myös suuren riskin sekä teknisistä että
kustannussyistä. Yksi asia on mielestämme kuitenkin selvä: tie
fossiilisten polttoaineiden käytössä kapenee koko ajan ja tulee joskus
päättymään. Tulevaisuuden suunnitelmien on perustuttava pitkällä
aikajänteellä fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseen kokonaan,
ei vain niiden vähentämiseen.
Helsinki on energiahuollossa suurten kysymysten ja valintojen äärellä.
Julkisessa keskustelussa on energiapolitiikan ja ilmastokysymysten
varjolla maalailtu erilaisia uhkakuvia vastuullisen toiminnan
aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista ja muista
liitännäisongelmista. Ilmastonmuutos ja hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen on yleisesti esitetty uhkana teollisuusmaiden talouksille
ja niiden asukkaiden elintasolle. Usein kuitenkin näissä
tulevaisuuskuvissa unohdetaan se, että joka tapauksessa
energiasektori on suurten, kalliidenkin muutosten edessä
lähitulevaisuudessa. Helsingin Energiakin joutuisi joka tapauksessa
tekemään investointeja joko tekniikan tullessa käyttöiän päähän tai
kansainvälisten tai kansallisten säädösten tiukentuessa. Tämä ei ole
meidän omasta päätöksestämme pelkästään kiinni.
Viisautta on varautua ajoissa. Ennalta ehkäisy ja haasteisiin
varautuminen hallitusti ja ajan kanssa on yleensä helpompaa ja
halvempaa. Sitten kun on pakko, vaihtoehdot ovat usein vähissä, ja
pakkoraossa tehtyjen hankintojen hinnat voivat nousta korkeiksi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Maalämpöpumpuista on jo täällä puhuttu. Ryhmämme mielestä
maalämpöpumppujen valinta pientalojen lämmitysmuodoiksi siellä,
missä kaukolämpö ei ole valittavissa, on järkevää. Tähän valintaan
tulee kannustaa eikä rajata kotitalouksien valinnanmahdollisuutta.
Mielestämme on sen sijaan kysyttävä, miten voi olla mahdollista, että
kaukolämmön piirissä olevien kiinteistöjen kannattaisi ruveta itse
tuottamaan lämpöä. Eikö suuruuden ekonomian pitäisi vaikuttaa siten,
että kaukolämmön hinta olisi aina kilpailukykyinen?
Arvoisa puheenjohtaja.
Puun hinnan nähdään arvioissa nousevan huimasti. Tulevaisuuden
ennustaminen myös taloudellisten vaikutusten osalta on kuitenkin aina
haasteellista. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa olisi otettava
huomioon myös se, että mikäli käytettävä biomassa on energiapuuta,
sen hinta ei ole sama kuin tukkipuun. Kasvatettaessa puuta energiaksi
tavoitteena on maksimoida puumassa, ei korjattavien runkojen määrä
tai laatu.
Tällä hetkellä tukkipuuna käytettävät puut kasvavat korjattaviksi noin 50
vuodessa. Kun tavoitteena on kuitupuu, kasvatusaika on lyhyempi kuin
tukkipuulla, jossa rungon paksuus on etu. Jo kasvatusvaiheessa on
tiedettävä, mihin tarkoitukseen metsää kasvatetaan, jotta metsää
hoidetaan tavoitteen mukaisella tavalla maksimoiden tavoitteen
mukainen tuotto. Kasvatettavat puulajit ovat myös osittain eri lajikkeita
kuin tukkipuuta kasvatettaessa. Energiapuuta kasvatettaessa oleellista
on puun kasvunopeus.
Metsää on kasvatettu Suomessa teollisuuden – ei energiatuotannon –
käyttöön jo pitkään. Kokemus ja tilastot metsän kasvatuksesta ja
kasvusta eivät siten vastaa sitä, mikä olisi energiapuun kasvatus. Tämä
on yksi ennusteiden epävarmuustekijä. Nykytilanne merkitsee myös
sitä, että metsien kasvu ja puumassan kustannukset eivät ole
optimaaliset energiankäytön kannalta vielä muutamaan
vuosikymmeneen. Energiapuun tuotanto ja siitä saatava energian
määrä hehtaarilta tulevat todennäköisesti olemaan selvästi suuremmat
kuin nykyisissä metsissä. Samalla myös energiapuun sisältämän
energian hinta on todennäköisesti halvempi kuin nykyinen puun hinta
laskettuna energian hinnaksi.
Pääkaupunkiseutu näyttää lentokoneesta kyllä olevan keskellä metsiä,
mutta käytettäessä puuta laajamittaisesti energianlähteenä se on
kuljetettava tänne muualta. Kuljetusta varten puu on kuitenkin
jalostettava energiatiheämpään muotoon, ja suurten massojen
kuljettaminen ei voi tapahtua pääasiassa kumipyörillä vaan logistiikkaa
olisi hoidettava raiteilla. Energiantuotannossa siirtoa tapahtuu sekä
ennen energian tuottamista että sen jälkeen. Puumassan
kuljetuskustannuksia voitaisiin verrata myös energiansiirron
kustannuksiin. Puumassan kuljetus on myös energiansiirtoa, ja massan
jalostus on siten nähtävä keinona vaikuttaa siirto- ja
varastointijärjestelyihin ja kustannuksiin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Laskelmissa on arvioitava metsän kasvun varantoja ja energiapuun
kasvatuksen ja kuljetuksen kustannuksia, joista saadaan käytettävälle
puuenergialle hinta. Kotimaisella puulla on mahdollista korvata
fossiilisten voimalaitospolttoaineiden nykykäyttöä. On kuitenkin syytä
kehittää ja lisätä energiapuun tuotantoa kuin myös panostaa muun
biomassan tuotantoon ja jalostamiseen polttoaineeksi.
Suomi on sitoutunut EU-tasolla tavoitteeseen lisätä uusiutuvan
energian osuutta energian loppukulutuksesta 38 %:iin vuoteen 2020
mennessä. Me olemme osaltamme toteuttamassa tätä tavoitetta.
Vaikka ryhmämme korostaa sitä, että kotikaupunkimme ja sen
energiayhtiön olisi oltava suunnannäyttäjänä muille, on todettava, että
tässä tavoitteessa Helsingin Energia tarvitsee tukea muualta – myös
valtiovallalta. Meidän on pyrittävä toimimaan kuitenkin niin, että
vastuullinen politiikka ei johda vain siihen, että kaupunkilaiset maksavat
energiasta nykyistä huimasti enemmän.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
Ihmiskunta on haastavassa tilanteessa. Ilmasto on muuttumassa,
mutta samalla kun elämme tässä muutoksessa, meillä ei ole varmuutta
kaikista vaikuttavista tekijöistä. Siksi joudumme tekemään päätöksiä
huomattavan epävarmuuden vallitessa. Ihmisellä on osuutensa
ilmastonmuutoksessa, mutta tuskin hän sen ainoa aiheuttaja on.
Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta on
laadittu hyvin haastavaksi johtuen kaupunginvaltuuston aiemmista
energiapoliittisista linjauksista. Toimintasuunnitelma johtaisi
taloussuunnitelmakauden jälkeen 200–250 miljoonan euron
tuloutustason alenemiseen nykytasosta. Se on noin 2 veroprosenttia,
mikä tarkoittaa korotettuja veroja, heikompaa palvelutasoa, lisääntyvää
velanottoa tai kaikkia niitä.
Jos uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen
energiantuotannossa 20 %:iin 2020 mennessä johtaa
kustannustehokkaalla tavalla näin suuriin menetyksiin kaupungin
taloudelle, pidämme sitä liian kalliina. Kristillisdemokraattien
valtuustoryhmä yhtyy pitkälti professori Pekka Pirilän esittämiin
näkemyksiin. Nostan esille joitakin keskeisinä pitämiämme
näkemyksiä.
”Ei ole mitenkään selvää, että runsas puupolttoaineen käyttö Helsingin
energiatarpeisiin on osa taloudellisesti ja ympäristön kannalta
optimaalista ratkaisua, sillä raaka-ainekäyttö sekä energiakäyttö
lähempänä tuotantopaikkoja saattavat mennä kansallisessa
kokonaisoptimissa edelle eikä kaikkia toiveita voida välttämättä
täyttää.”
”Kun epävarmuustekijöitä on runsaasti, on varauduttava erilaisiin
vaihtoehtoihin sitoutumatta liiaksi tämän hetken näkemyksiin.
Välttämättömät päätökset on tehtävä siten, että on mahdollista
reagoida tulevaisuudessa saatavaan lisätietoon. Siten ei Helsingin pidä
sitoa käsiään enempää kuin on aivan välttämätöntä.”
Edelleen professori Pirilä toteaa: ”Helsingin kaupungin
toimintavaihtoehtoja on aineistossa käsitelty valtaosin vain Helsinkiä
itseään koskevien seuraamusten kannalta. Kun kaikki ratkaisut
vaikuttavat kuitenkin myös Helsingin ulkopuolisen Suomen
tilanteeseen, voi tällainen tarkastelutapa johtaa vakavasti harhaisiin
johtopäätöksiin. Ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden riittävyys
ovat maailmanlaajuisia ongelmia, jotka pitää ratkaista niin, että kukin
toimija osallistuu tavalla, joka on kokonaisuuden kannalta tehokkain.
Ongelmien suuruudesta johtuen on potentiaalisesti hyvin haitallista,
että ratkaisuja haetaan ajatellen enemmän sitä, miltä toiminta näyttää,
kuin sitä, mitä ratkaisuista todella seuraa.”
”On hyvä toteuttaa täydentäviä lisäselvityksiä puupolttoaineen
hankintaan, logistiikkaan ja käyttöpaikalla käsittelyyn liittyvistä
kysymyksistä, jotta ensimmäiset mittavat ratkaisut voitaisiin toteuttaa
Helsingin, koko Suomen ja maailmanlaajuisen ympäristönkin hyväksi.”
PricewaterhouseCoopers Oy teki raportissaan myös seuraavan
merkittävän johtopäätöksen: ”Kansainvälisen
päästökauppamekanismin tarkoituksena on ohjata päästövähenemien
toteuttaminen kansantaloudellisesti tehokkaalla, eli edullisimmalla,
tavalla. Päästökaupan avulla Helsingin Energia voi optimoida
päästövähenemien, uusiutuvien ja hiilineutraalin tavoitteensa
toteuttamiskustannusta tehokkaammin kuin tässä analyysissa oletetulla
ohjelmalla, jossa kaikki toimenpiteet tehdään paikallisesti.”
Lainaan vielä kaksi professori Pirilän keskeistä ajatusta:
”Ilmastonmuutoksen uhka ja fossiilisten polttoaineiden ehtyminen ovat
perimmäisiä syitä myös tavoitteelle uusiutuvan energian tuotannon
lisäämiseksi. Uusiutuvan energian lisäkäytöllä ei ole positiivista
itseisarvoa, vaan kyse on yhdestä mahdollisesta keinosta torjua
ilmastonmuutoksen uhkaa ja vähentää fossiilisten polttoaineiden
käyttöä”. EU on kuitenkin määrittänyt tavoitteita myös uusiutuvan
energian käytölle, mikä saattaa muodostua ongelmalliseksi, koska
väkisin nopeutettu uusiutuvan energian tuotannon lisääminen voi
osoittautua joiltain osin pikemminkin haitalliseksi kuin hyödylliseksi.”
Ryhmämme mielestä näin voi olla myös Helsingin suhteen.
Ja lopuksi: ”Helsingin on toteutettava itse vain sellaisia toimia, joiden
tiedetään johtavan vähintään Suomen ja mieluummin koko maailman
tasolla hyvään tulokseen. Jos tämä ei johda toivottuun päästöjen
vähennykseen Helsingin rajojen sisällä, tulee Helsingin osallistua
maksajana ratkaisuihin, jotka vievät kehitystä pitkäjänteisesti kestävään
suuntaan.”
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää asian palauttamista
uudelleen valmisteltavaksi siten, että Helsingin Energian taloudellista
asemaa ei kohtuuttomasti vaaranneta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsingin Energian kehitysohjelma on tämän valtuustokauden
laajakantoisimpia ratkaisuja. Helsinki voisi ryhtyä edelläkävijäksi
hiilineutraalin energiantuotannon ja energian säästämisen alalla.
Valitettavasti nyt käsiteltävä ohjelma ei sitä tee.
Kehitysohjelman lähtökohtana on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen
20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei vastaa Helsingin itse
allekirjoittamaa Euroopan kaupunginjohtajien yleiskokouksen
sitoumusta vähentää päästöjä tätä nopeammin. Esim. Tukholma aikoo
olla lähes nollapäästöinen jo vuonna 2018. Kööpenhamina puolestaan
aikoo olla hiilineutraali vuonna 2025 ja saavuttaa 20 %:n
päästötavoitteen jo vuonna 2015.
Helsingin energiankulutus syntyy lähinnä asumisesta ja liikenteestä.
Molemmissa on merkittäviä mahdollisuuksia energiankäytön
tehostamiseen ja säästämiseen. Nyt valtuustolle esitetyn päätöksen
valmistelu on kuitenkin tapahtunut niin yksipuolisesti Helsingin
Energian liiketalouden näkökulmasta, että tästä puuttuvat konkreettiset
energiansäästötoimet.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsingin energiantuotannon valikkoa on järkevä kehittää
monipuolisesti ja laajemmin kuin vain nykyisen tuotantorakenteen
puitteissa. Tähän on monia vaihtoehtoja: biomassat, kuten pelletit ja
biohiili, biokaasu, tuulivoima, kierrätyspolttoaineet, maakaasun
osuuden lisääminen ja aurinkoenergia. Niissä voidaan myös nojata
suomalaiseen osaamiseen ja luoda työpaikkoja.
Kehitysohjelman konkreettisissa toimissa ja tässä päätösesityksessä
tänään näistä on sivuutettu biokaasu ja maakaasun osuuden
lisääminen sekä tuulivoiman laajamittainen oma tuotanto. Sen sijaan
kehitysohjelmassa sitoudutaan ydinvoiman uusinvestointeihin ja uuden
vesivoiman rakentamiseen. Siinä tuetaan virheellisesti myös
päästökauppaa, jolla energiayhtiöt ovat voineet jatkaa saastuttamista ja
kasvattaa voittojaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä päätösesitys, sen valmistelu perustuu valtuuston vuoden 2008
alussa hyväksymiin linjauksiin. Esitin silloin Hanasaaren ja Salmisaaren
voimaloiden muuttamista monipolttoainevoimaloiksi, jotta kivihiilen
käyttöä voidaan korvata biomassalla. Hyvä, että tämä silloin hylätty
esitys on nyt otettu ensimmäisten välittömien toimenpiteiden listaan
Salmisaaressa.
Jatkotoimien valmistelun lähtökohdaksi esitetyn kehitysohjelman
mukaan Hanasaaren voimala aiotaan kuitenkin purkaa ja korvata
Vuosaareen rakennettavalla uudella voimalalla. Tämä maksaisi
kaupungille noin miljardi euroa, kun otetaan lukuun uuden voimalan
lisäksi siirtoverkko ja Hanasaaren alaskirjaus. Tästä luvusta vielä
puuttuvat ne mahdolliset kustannukset, jotka aiheutuisivat Hanasaaren
maa-alueiden mahdollisesta puhdistamisesta. Tällainen rahankäyttö ei
ole tarpeen eikä järkevää.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsingin kaupunki on vähentänyt päästöjä menneinä vuosina
käyttämällä maakaasua Vuosaaren voimalassa. Maakaasun osuutta
voitaisiin lisätä muissakin voimaloissa. Lisäksi maakaasureitin varrelle
muualle maahan voitaisiin rakentaa biomassan kaasutuslaitoksia, mikä
vähentäisi kuljetuksia. Valtiovarainministeri Kataisen vihreäksi kehuma
energiaverojen muutos heikentää näitä mahdollisuuksia
viisinkertaistamalla maakaasun verotuksen. Se voi johtaa
yhteistuotannossa kivihiilen siirtymiseen ajojärjestyksessä maakaasun
edelle. Se lisäisi hiilidioksidipäästöjä noin neljänneksen ja lähipäästöt
jopa kaksinkertaisiksi.
Energiaverouudistuksella paikataan työnantajien Kela-maksujen
poistamisesta aiheutunutta miljardin lovea valtion verotuloihin.
Käytännössä esitetystä muutoksesta hyötyy eniten paljon energiaa
käyttävä suurteollisuus. Laskut laitetaan taas ensisijassa kotitalouksien
maksettavaksi. Lisäksi hallitus on sulkenut energiaveron muutoksiin
liittyvän syöttötariffijärjestelmän ulkopuolelle merituulivoiman. Tämän
seurauksena Helsingin Energian kehitysohjelmassa kaavailtu 600
GWh:n merituulivoiman rakentaminen on typistymässä vain 60 GWh:iin
maatuulivoimakapasiteettia. Samaan aikaan, kuten täällä tuli esille,
hallitus esittää pahiten saastuttavalle turpeelle lähes nollaveroa.
Niin kauan kuin tällaista energiaveroesitystä ei korjata, on turha puhua
mistään vihreästä saati oikeudenmukaisesta uudistuksesta. Kysynkin,
missä ovat täällä valtuustossa yleensä – joskaan ei tänään – istuvien
ministereiden Kiviniemi, Vapaavuori, Sinnemäki, Brax ja Thors,
ympäristöteot tässä asiassa?
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsingin Energian investoinneista on tehty valtuuston oikealla laidalla
keppihevonen, jolla ajetaan energialaitoksen voittovaroista tehtyjen
tuloutusten lopettamista ja sitä myötä kaupungin muiden palvelujen
rahoituksen leikkaamista. Tätä perustellaan harhaanjohtavasti
laskelmilla, joissa Helsingin Energia rahoittaa investointinsa pääosin
suoraan kassavirrasta. Jo ensi vuoden budjetissa lisätään tässä
tarkoituksessa Helsingin Energian kassavaroja lähes 150 miljoonalla
eurolla. Tällainen rahoitusmalli nostaa samalla kohtuuttomasti
kuluttajahintoja.
Liiketoiminnan tuotannolliset investoinnit rahoitetaan kuitenkin yleensä
pääosin pitkäaikaisilla lainoilla. Esim. 25, 30 vuoden kuoletuksilla
Helsingin Energian kehitysohjelman kustannukset olisivat vuositasolla
vain hieman enemmän kuin nykyiset investointimenot Helsingin
Energiassa. Lisäksi on vähintäänkin kyseenalaista, onko syytä edes
ryhtyä ohjelman kalleimpiin hankkeisiin eli korvata Hanasaaren voimala
uudella ja investoida hiilen talteenottoteknologiaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Eduskunnassa vihreät, sosialidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset ovat
esittäneet ilmastolakia, joka velvoittaisi vähentämään päästöjä vuoteen
2020 mennessä lähes 40 %. Mihin nämä tavoitteet ovat unohtuneet
nyt, kun pitäisi tehdä konkreettisia ilmastotekoja? Entä miksi
eduskunnassa lisäydinvoimaa vastustaneet Vihreiden,
Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten edustajat ovat tässä
päätösesityksessä sivulla 32 sitoutumassa lisäydinvoiman
rakentamiseen, ellei tätä päätösesitystä muuteta?
Arvoisa puheenjohtaja.
Esitän, että päätösesityksestä poistetaan sen 1. ja 2. kappale, siis
sivun 4 ne kappaleet, joissa jatkovalmistelun pohjaksi määritellään
riittämättömät ja osin virheelliset vuoden 2008 energialinjaus ja
Helsingin Energian kehitysohjelma.
Lisäksi esitän, että valtuusto hyväksyy seuraavat neljä pontta.
1:
Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo vuoden
2011 aikana valtuuston käsittelyyn Helsingin Energian
kehitysohjelman päivitykseen liittyen myös esitykset
energiatehokkuuden lisäämisestä ja energiansäästöstä
Helsingin Energian toiminnassa ja mm. asumisessa ja
liikenteessä.
2:
Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää
Helenin kehitysohjelman päivittämisen yhteydessä
tarkemmin eri raaka-ainevaihtoehtojen kustannukset ja
investointien rahoittamisen pääosin pitkäaikaisilla lainoilla.
3:
Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus jatkaa
vaikuttamista valtiovaltaan maakaasun verotuksen
kohtuullistamiseksi, kivihiilen käyttöä korvaavien
investointien tukemiseksi ja syöttötariffien ulottamiseksi
koskemaan myös merituulivoimaa.
4:
Valtuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki ei osallistu
ydinvoiman uusinvestointeihin.
Kiitos.
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
On erittäin hyvä, että Helsingin ja itse asiassa samalla koko eteläisen
Suomen, maamme elinkeino- ja hallintokeskuksen, energiansaannista
vihdoinkin keskustellaan tässäkin salissa näinkin syvällisesti -
mielestäni oikeastaan jopa liian myöhään. 2024 päättyvä
kaasutoimitussopimus nostaa taatusti maakaasun hintaa nykyisestä
eikä siis sinällään takaa edullista energiansaantia siltäkään osin
tulevaisuudessa. Lisäksi on tarpeellista muutenkin siirtyä omavaraiseen
energiantuotantoon mahdollisimman pian, koska emme lähes
saarivaltiona voi olla tuontienergian varassa, varsinkaan sellaisista
maista, joiden poliittinen vakaus ja oma energiantarve saattavat
aiheuttaa häiriöitä energiatoimituksissa. Lisäksi sähkön myynti
Suomenlahden eteläpuolelle voi olla myös Helsingille
ansaintamahdollisuus.
Alueittaisten jätepolttovoimaloiden käyttöönotto on hyvä, vaikkakaan ei
tehokkain tapa vähentää jätekuormaa tiheillä asuinalueilla. Tuntuu
mahdolliselta myös se, että voimme ajan kuluessa ja uusien
asuinalueiden rakentuessa saada käyttöön myös korttelikohtaiset
varaenergia- ja lämpölähteet sekä asunnoista suoraan jätteenpolttoon
johtavat jätekuilut.
Energiatehokkaat, luonnonvaloa käyttävät valaistusjärjestelmät,
nollaenergiarakennukset sekä laajempi aurinkoenergiaelementtien
käyttö osana rakennustekniikkaa voivat olla osaltaan parantamassa
yksittäisten alueiden energiavarmuutta. Näillä leveysasteilla ei saisi
sallia ainuttakaan rakennusta, jolla ei ole omaa varalämmönlähdettä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Fossiilienergialähteistä on päästävä eroon, ja siksi tämä nyt aloitettava
muutos – niin paljon kuin se kirpaiseekin – on välttämätön. Toisaalta,
se on myös valtava mahdollisuus innovaatioille, yrittäjyydelle ja omalle
Aalto-yliopistollemmekin.
Ihan lopuksi vielä: toivon todella, että jonain päivänä saamme myös
yhdessä teollisuuden ja yrityselämän kanssa aikaan sellaisen
rahoitussopimuksen, jolla siirtoputkisto- ja lauhdelämmön
talteenottotekniikka ydinvoimatuotannosta saadaan oman kaukolämpö-
ja sähkötuotantomme käyttöön.
Kiitos.
Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
EU:n ilmasto- ja energiapakettihan määrää Suomelle asumiseen,
liikenteeseen ja maatalouteen kasvihuonepäästöiksi 16 % vähemmän,
ja meidän on nostettava uusiutuvan energian osuutta 38 %:iin vuoteen
-20 mennessä. Energian säästäminen ei ole niin vaikea juttu, koska me
voimme rakentaa energiatehokkaammin, me voimme lisätä
raideliikennettä, me voimme ajaa sähköautolla – toivottavasti piankin.
Lisäksi olemme päättäneet kahdesta ydinvoimalasta, jotka tuottavat
päästötöntä energiaa.
Mutta Suomelle – varsinkin Helsingille – on erittäin ongelmallista lisätä
uusiutuvaa energiaa. Helsingin energialaitoksethan on rakennettu
sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Hallituksen kanta
energiapolitiikassa suosittelee erilaisia lämmitystapoja, kuten
lämpöpumppu, pellettilämmitys, jätteiden poltto jne. Nekin ovat meille
hyvin ongelmallisia, kun käytämme kaukolämpöä. Nämä
energiantuotantotavat ovat todella myös vaikeita sikäli, että meillä ei
kasva metsää lähellä Helsinkiä ja logistiset ongelmat tuoda näitä
metsätuotteita tälle alueelle ovat suuria eikä myöskään
PricewaterhouseCoopersin tai Pöyryn selonteko tuo siihen oikein
selkeää selvitystä.
Keskustapuolue suosittelee omien kannattajiensa vuoksi turpeen
polttamista ja sen jatkamista. Kun turvetta hyvin kevyesti verotetaan,
niin turpeen poltto onkin lisääntynyt niin, että nyt Suomessa poltetaan
25 TWh vuodessa turvetta tämän energiamäärän saavuttamiseksi.
Turpeen poltosta tulee erinomaisen korkeat hiilidioksidipäästöt, 106 g
hiilidioksidia MJ:a kohti. Se on 10 % enemmän päästöjä kuin kivihiilestä
ja kaksi kertaa enemmän päästöjä kuin maakaasusta. Eli siis turpeen
poltosta on kyllä päästävä eroon ihan samalla tavalla ja nopeammin
kuin kivihiilen käytöstä.
Puun polttamisestakin ollaan hyvin erimielisiä, koska hiilidioksidipäästöt
ovat korkeita, kun puuta poltetaan. Vaikka ministeri Pekkarinen haluaisi
25 TWh vuodessa puun polttamisesta, niin Helsingille tällainen määrä
tai edes osa siitä on erittäin vaikeasti organisoitavissa. Tuulivoima on
meille ongelmallinen, koska ei riitä yksi tai kaksi tuulivoimalaa, vaan
niitähän tarvitaan kymmeniä, jopa satoja, ja ne täytyy rakentaa
offshore, jolloin ne ovat erittäin kalliita.
Helsingillä ei siis ole mitään edullista tapaa hankkia uusiutuvaa
energiaa tarvittavaa määrää, joten kannatan lämpimästi valtuutettu
Luukkaisen pontta, jossa hän esittää, että otetaan aikalisä ensi
vuodeksi ja neuvotellaan syöttötariffeista valtion kanssa sekä mietitään
energian tuottamistapoja, jotka parhaiten sopivat Helsingille.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minun pitäisi varmaan olla yllättynyt siitä, että ainoa ryhmä, joka ei ole
valmis panostamaan tulevien sukupolvien hyvinvointiin, on
Kristillisdemokraatit, mutta toisaalta kun ajattelen tätä tarkemmin, ehkä
en olekaan niin yllättynyt. Jos me emme pyri torjumaan
ilmastonmuutosta nyt, jos me emme pyri nyt vähentämään
kasvihuonekaasupäästöjämme, niin se vasta tulee meille kalliiksi.
Ville Ylikahri totesi aikaisemmin mielestäni aika hyvin, että nämä
hinnan kauhistelut ovat pitkälti aika tarkoitushakuisia. Jos me
tarkastelemme tätä ohjelmaa kokonaistaloudellisesti, siinä vaiheessa
nämä taloudelliset vaikutukset ovat aika erilaisia.
Uusiutuvan energian lisääminen Helsingin sähkön ja lämmön
tuotannossa on askel oikeaan suuntaan – ja se on tärkeä askel. Nämä
investoinnit kannattavat, ja nämä maksavat itsensä takaisin. On
tietenkin tärkeää, kun tarkastelemme bioenergian tuotantoa, meidän
pitää huolehtia siitä, että biomassan hyödyntäminen tehdään
kestävästi. Sellainen sekoilu, joka meillä on ollut nyt Neste Oilin
palmuöljyn kanssa, ei voi enää toistua. Tässä suhteessa myös
kotimaisella metsätaloudella on aika paljon parannettavaa, ja toivon,
että olemme tässä salissa kaikki yhtä mieltä siitä, että turve ei voi olla
vaihtoehto Helsingissä.
Ympäristöongelmissa on usein kyse tehottomuudesta ja tuhlaamisesta.
Meillä autot liikkuvat tehottomilla moottoreilla, talot vuotavat lämpöä
ovista ja ikkunoista ja laitteet kuluttavat sähköä, vaikka niitä ei edes
käytetä. Jos me haluamme säästää, meidän pitää lopettaa
tuhlaaminen.
Ilmastopäästöjen vähentämisessä päästäisiin pitkälle pelkästään sillä,
että me tuhlaisimme vähemmän. Kaiken tutkimuksen mukaan
energiatehokkuuden parantaminen on halvin tapa vähentää
ilmastopäästöjä. Sen takia meidän täytyy tehostaa
energiatehokkuuteen. Minä olen tehnyt tästä aikaisemmin ponnen, en
aio tehdä sitä uudestaan, mutta tämä on kuitenkin sellainen asia, jota
onneksi Ville Ylikahri toi hyvin esille ryhmäpuheessaan ja ponnessaan.
Kannatan hänen tekemäänsä pontta lämpimästi.
Meidän on edesautettava sellaisia toimia, joilla koko rakennuskannan –
ei pelkästään kaupungin omien rakennusten – energiatehokkuutta
parannetaan. Suurin osa meidän rakennuksistamme on tulossa
peruskorjausikään. Tämä on sellainen mahdollisuus parantaa vanhan
rakennuskannan energiataloutta, jota me emme voi hukata. Meidän
pitää aktiivisesti etsiä keinoja, joilla me pystymme parantamaan näiden
taloyhtiöiden energiatehokkuutta.
Tämän lisäksi haluaisin vielä kannattaa Yrjö Hakasen viimeistä pontta.
Kiitos.
(Puheenjohtajan välikysymys.)
Pontta numero neljä, ei lisää ydinvoimaa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Karin väite, etteivät Kristillisdemokraatit kanna huolta
tulevaisuudesta, on samaa luokkaa, kuin jos minä väittäisin, että
Vihreät haluavat korottaa veroja, heikentää palvelutasoa ja lisätä
velanottoa, mutta en sitä kuitenkaan väitä.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vajaat 3 vuotta sitten kaupunginvaltuusto hyväksyi energiapoliittisen
ohjelman varsin suuren innostuksen vallitessa. Helsinki halusi olla
mukana ilmastotalkoissa, kuten pitääkin. Tämä periaateohjelma, joka
silloin hyväksyttiin, oli tarpeellinen, mutta silloin se jo koettiin aika
vaativaksi. Nyt olemme saaneet lisäselvityksiä asiassa, ja ainakin oma
toteamukseni on, että haaste on vielä vaikeampi kuin osasin odottaa.
Helppoja ratkaisuja energiakysymyksessä ei ole, ei edes keskivaikeita
vaan erittäin vaikeita.
Saamamme esitys tosin tähtää aikalisään. On hyvin perusteltua ottaa
puuenergiaa ensivaiheessa käyttöön sellainen määrä, ettei se vaadi
laitoksissa merkittäviä lisäinvestointeja. Jatko on avoin, mutta kaavailut
tässä vaiheessa näyttävät siltä, että se perustuisi bioenergiaan eli puun
polttoon tai myöhemmin puusta jalostettuun kaasuun.
Mutta puuenergian riittävyys on hyvin epävarmaa. Sen käyttöä
halutaan lisätä kaikkialla Suomessa. Jos Helsinki haalii tänne runsaasti
puuta eri muodoissa, se johtaa siihen, että muualla Suomessa
poltetaan enemmän kivihiiltä ja turvetta. Professori Pirilä,
asiantuntijamme, korostaakin, että Helsingin lisääntyvä puuenergian
käyttö ei ole koko maan päästöjen kannalta edullista. En ole oikein
koskaan ymmärtänyt, miksi Helsingin pitäisi tehdä kuntarajojensa
sisällä ratkaisuja ottamatta huomioon vaikutukset muualla maassa ja
tietenkin maailmanlaajuisesti. Olen aikaisemminkin sanonut, että
kaasut ja päästöt eivät kunnioita kuntarajoja.
Puun, puuhakkeiden, kantojen, oksien ja latvustojen käytöstä ja
vaikutuksesta kasvihuonekaasuihin on jatkuvasti tullut osin ristiriitaista
mutta pääosin sellaista tietoa, että päästöjä ei sitä kautta voida
vähentää. Puun polttaminen eri muodoissa tuottaa kasvihuonekaasuja
yhtä paljon kuin kivihiilen polttaminen, mutta puuenergia on toki sillä
lailla uusiutuvaa energiaa, että poltetun puun tilalle ajatellaan kasvavan
uusi puu, joka sitoo hiilidioksidia. Mutta puut kasvavat täyteen
mittaansa vähän puulajista riippuen 60, 80 tai 100 vuodessa. Poltossa
syntyvä hiilidioksidi siten sitoutuu uusiin puihin kovin, kovin hitaasti.
Ilmastotutkijat ovat sitä mieltä, että päästövähennykseen pitäisi päästä
hyvin nopeasti. Jotkut puhuvat 10 vuodesta ja jotkut vieläkin
lyhyemmästä ajasta. Täällä puun poltosta kriittiseen sävyyn ovat
aikaisemmin puhuneet ainakin valtuutettu Luukkainen ja valtuutettu
Ebeling.
Näyttää siltä, että aika loppuu. Asiaa olisi vielä, niin taidan kohta varata
uuden puheenvuoron.
Valtuutettu Peltokorpi täällä piti ansiokkaan luennon siitä, miten puuta
voi kasvattaa nopeasti, ei suinkaan kannata odottaa vuosikymmeniä.
Puupelloilla saadaan nopeaa puun tuotantoa, jolla voidaan esim.
maaseudun energiatuotantoa parantaa nykyisestä. Ei tämä äskeinen
valtuutettu Lohen arvio puun hitaasta uusiutumisesta kyllä pitänyt
paikkaansa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Niin kuin ehkä puheenvuorojen määrästäkin voi päätellä, kyseessä on
oikeasti aika iso ja merkittävä asia, enkä usko, että meillä kenelläkään
on mitään erimielisyyttä siitä. Se mitä julkisuudessa on käyty
keskustelua ja mikä kansalaisia kiinnostaa, kun ihmisiä tapaa, niin
mielestäni on pari asiaa, jotka vaativat jos ei omaa selvitystä niin
ainakin muutaman sanasen siinä selvityksessä.
Se, että kun nyt päätämme ottaa ikään kuin vuoden aikalisän, on
mielestäni viisasta ja järkevää ja hyvä tapa edetä, mutta samalla
varmaan on viisasta ja järkevää selvittää niitä ihan itsestään selviltä
tuntuvia asioita, joita myös ihmiset tuolla, kun heitä tapaa, kyselevät.
Kyllä yksi niistä keskeisistä asioista on se, että onko puun poltto
suuressa määrin Helsingissä järkevää, ja jos on niin miksi ja millä
tavalla se sitten logistisesti onnistuu. Onko todella se rekkaralli, mitä
meille on jossain lehtien palstoilla maalailtu, todella todellisuutta
tulevaisuudessa? Minusta nämä ovat sellaisia kysymyksiä, että ei
näihin kannata suhtautua olankohautuksella tai ikään kuin
hymähdellen, että eihän se nyt pidä paikkaansa, vaan kyllä valtuutetut
päätöksentekonsa tueksi tarvitsevat ihan oikeaa faktaa siitä asiasta.
Sitten se toinen asia, mistä täälläkin on tänään paljon puhuttu, liittyy
Helsingin Energian talouteen, tuloutuskykyyn ja millä tavalla se
vaikuttaa meidän peruspalveluihimme ja kaupungin talouteen
tulevaisuudessa. Totta kai on niin, että siihen vaikuttaa hyvin monet
asiat. Mahdollinen yhtiöittämiskeskustelu varmaan tullaan käymään
erikseen ja tämäntyyppiset asiat, mutta kyllä on oikeasti niin, että meillä
valtuutetuilla koittavat kohtuullisen kurjat ajat, jos yhtäkkiä joudumme
repimään noin 3,5 veroprosentin verran rahaa jostakin muualta tai
vastaavasti etsimään niitä leikkauskohteita. Nämä kaksi asiaa ovat
mielestäni sellaisia, jotka vaativat vastauksia, ja siinä mielessä tämä
vuoden lisäaika ja tuumaustako ovat varmaankin oikein paikallaan.
Ordförande, bästa fullmäktige.
Energiakriisi ja ilmastonmuutos pakottavat suuriin elämäntapa- ja
yhteiskuntarakenteiden muutoksiin – varsinkin, kun ydinvoiman
käytöstä luovutaan ydinjätteisiin liittyvien ylittämättömien ongelmien
vuoksi. Moni puhuu täällä ansiokkaasti siirtymisestä hiilineutraaliin
tulevaisuuteen. Miten siirtyminen tapahtuu? Sitä kukaan meistä ei
tiedä, vaikka täällä usein viisaana esiinnytään. Varmaa on vain se, että
energiantarve pitää alentaa. Tässä yhteydessä esitän tähän liittyen
ponnen, joka kuuluu seuraavasti:
Helsingin kaupungin tavoitteena on energiatarpeen
vähentäminen. Helsingin Energian tuotantokapasiteetin
suunnittelussa ja siten myös investointien suunnittelussa
energiatarpeen väheneminen on suunnittelun lähtökohta.
Myönnän ponnen aika teoreettiseksi. Lupaan olla aktiivinen osallistuja
siinä poikkipoliittisessa yhteistyössä, jonka myötä siirrymme
energiantarpeen vähentämisessä tuumasta toimeen.
Usein kuvitellaan, että päästökauppa ja siirtyminen biopolttoaineisiin
ovat olennaisia vastuullisen ilmastopolitiikan välineitä. Molempiin liittyy
valtavia informaatio-ongelmia. Päästökaupan ja biopolttoaineiden
käytön välilliset vaikutukset voivat usein olla niin haitallisia ja
hallitsemattomia, että niistä on ilmaston kannalta enemmän haittaa kuin
hyötyä. Päästökauppaa parempi olisi globaali hiilidioksidivero. Sen
aikaansaamisessa meillä ei kuitenkaan Helsingissä ikävä kyllä ole
kovin paljon rahkeita. Mukavaa kumminkin olla mukana siinä työssä.
Siirryn toiseen aiheeseen, eli biopolttoaineisiin, jossa meillä on välitöntä
vastuuta. Tällä alueella palmuöljystä olisi otettava opiksi. Palmuöljyn,
mutta myös muiden kehitysmaiden biopolttoaineiden käyttö aiheuttaa
usein hyvin merkittäviä sosiaalisia ja ilmastopoliittisia ongelmia, lisäksi
tulevat biodiversiteettiongelmat. Esitän siksi seuraavan ponnen:
Helsingin Energia ostaa kehitysmaista biopolttoaineita
ainoastaan huolellisen, kehitysmaiden viljelyalueiden
asukkaiden tietoa ja näkemyksiä huomioivan sosiaalisten
vaikutusten ja ympäristövaikutusten analyysin perusteella.
Annan tämän kirjallisesti myös.
Lopuksi totean, että uusiutuvan energian hajautettu pientuotanto on
kiinnostava vaihtoehto, kun Helsingin Energian tuotannon tulevaa
volyymia harkitaan.
Kiitos.
Tack, herr ordförande. Arvoisat valtuutetut.
Förslaget om hur vi i Helsingfors ska gå vidare i vår strävan att uppnå
mindre koldioxidutsläpp är bra, eftersom man inte går in för snabba
förändringar eller överstora investeringar, i en situation där många
centrala teknologiska frågor är öppna. Det har också påtalats här att
den ekonomiska situation vi befinner oss i också har betydelse. Det är
lätt att ha åsikter om koldioxidutsläppen, men som beslutsfattare har vi
ansvar för att sätta oss in i frågan, och som här också tidigare har
sagts, vi måste också veta på vilket sätt träförbränning verkligen blir ett
ekologiskt hållbart val också om 10 år, när vi har våra kastruller här i
centrala Helsingfors, eller kanske i Nordsjö.
On hyvä, ettei valtuusto kiiruhda liikaa näin mutkikkaassa asiassa vaan
että päätöksenteon tueksi tehdään perusteellisia selvityksiä ja
pitkäjänteisiä suunnitelmia. Valtuuston 2008 päättämä kova päämäärä
hiilidioksidin vähentämisestä ei saa johtaa siihen, että Helsingin
Energian tuloksentekokyky tyrehtyy. Mikäli näin tapahtuu, on meidän
kyseenalaistettava energiatoiminnan omistus. Miksi kaupunkilaisten
omistamaa pääomaa pidettäisiin tuottamattomassa tuotannossa?
Olen valtuutettu Hakasen kanssa samaa mieltä yhdestä asiasta.
Energiatuotannon investointeja ei pidä tehdä pelkällä kassavirralla
vaan pitkäaikaisilla lainoilla, aivan kuten markkinoilla toimivat
kilpailijatkin tekevät. On selvää, että kaupungin pitää saada
omistuksestaan voittoa – ellei, voidaan omistus myydä ja samalla
yhtiötä koskeva päätöksenteko voidaan tehdä hieman
yksinkertaisemmaksi kuin mitä se tällä hetkellä täällä valtuustossa on.
Valtuutettu Sademiehelle kiitos kuvaavasta tavasta esittää Helsingin
Energian tarvitsema halkomäärä, jos ainoana polttoaineena olisivat
halot. On selvää, ettei menneeseen pidä palata myöskään
lämmöntuotannossa, vaikka poliittisesti turpeen, puun tai jonkin muun
käyttöä päätettäisiin pitää ekologisesti hyväksyttävänä. Helsingin
Energian omistajina meidän on katsottava asiaa myös taloudellisen ja
kokonaistehokkuuden näkökulmasta eikä vain poliittisesta
näkökulmasta. Kaupunginvaltuutettuina meidän on tarkasteltava asiaa
myös liikenteellisenä, helsinkiläisten terveyteen vaikuttavana asiana,
puhumattakaan siitä, mikä täällä on aikaisemmin noussut esiin, että
sitä tuloutusta, mikä peruspalveluihin on voitu tehdä, ei saa vaarantaa.
Det är bra att här inte föreslås en utbyggnad av havsbaserad vindkraft
på grannens bakgård, så som i Ingå, Raseborg, i planeringsområde
mellan två stora naturskyddsområden.
Mikäli Helsingin Energia tulevaisuudessa osaltaan rakentaisi
merituulivoimaa, on kallis investointi tehtävä omalle etupihalle eikä
suinkaan naapurin takapihalle Inkoon-Raaseporin alueelle. Varsinkin
kun naapurin takapiha sijaitsee arvokkaiden luontoalueiden keskellä,
jossa erittäin laaja-alainen merituulivoimalaryhmittymä muodostaisi
uhan paitsi muuttolinnuille myös tuhoaisi luontoaroja ja haittaisi
keskeisen merellisen virkistysalueen käyttöä. Merituulivoimalan
kalleutta Helsingin edustalla tasapainottaisi siitä saatavat positiiviset
mielikuvat Helsingin vihreistä kasvoista.
Tack, kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Olen oikeastaan tähänastista keskustelua seurannut ilolla siinä
mielessä, että kaikille näyttää olevan selvää ilmastonmuutoksen
seuraukset ja niihin nopeasti tarttuminen. Erityisesti aika alkaa tässä
olla se tekijä, joka tulee ensimmäisenä vastaan.
Tässä tilanteessa vaan on ikävää, vaikka oltaisiin kuinka hyväntahtoisia
ja yhteisessä ymmärryksessä, se, että käytettävissä olevat keinot, joita
tässä on kartoiteltu, ovat kovin vähäiset. Teknologioiden, järjestelmien
toimivuus, kustannukset ovat heikosti arvioitavissa. On siis nyt
järkevintä tehdä niin kuin täällä ollaan yleistä mieltä, panna asiat vähän
hitaampaan tahtiin eteenpäin ja itse asiassa kahteen pinoon: niihin,
jotka ovat välttämättömiä tehdä nopeasti ja niihin, joissa meillä on aikaa
harkintaan ja asioiden selvittämiseen.
Nopea päätöksenteko, esimerkki siitä minusta on täällä ollut esillä,
ottaisin siihen hieman kantaa, eli tämän IE-direktiivin edellyttämät
investoinnit. Täällä on kahta mieltä, eli Salmisaaresta varmaan ollaan
yhtä mieltä, se on 175 miljoonaa euroa, mutta Hanasaaresta sitten
kahta mieltä, eli että jos sen käyttöä jatketaan, sinne uppoaa myös 175
miljoonaa ja samalla se jatkaa taloudellista käyttöikäänsä tuonne 30-
luvun lopulle. Jos Hanasaari ajetaan alas ja sen sijaan toteutettaisiin
Vuosaaressa tarvittavat investoinnit, ne maksaisivat 800 miljoonaa.
Ainakin nopealla aikataululla ja käytössä olevilla keinoilla houkuttaisi
katsoa tämä Hanasaaren jatkovaihtoehto. Tuo maankäytön tarve ja
siihen liittyvät arviot ovat minusta sellaisia painoarvoltaan, että niillä ei
pidä Hanasaaren jatkoa kaataa.
Helenin tuloutuskyky, joka oli 2009 320 miljoonaa euroa, todella tulee
tällä hitaallakin aikataululla puolittumaan eli menemään sinne 100, 150
miljoonaan euroon, joka minusta sekin on hyvä suoritus, erityisesti kun
tietää, että Helsingin Energian tehokkuus on aitoa, kilpailukyky on
aitoa. Siellä on erittäin hyvä johto ja henkilöstö. Ihan vastikään on saatu
laatupalkinto, tehokkuuspalkinto, joka on mielestäni syytä näissä
noteerata.
Tietenkin jatkoa ajatellen ja yrityksen toimivuutta ajatellen olisi viisasta,
että Helsingin Energia yhtiöitettäisiin, jolloin sen johtamista voidaan
selkeillä pelisäännöillä, osakeyhtiölain ohjaamana toteuttaa, että se on
tehokkaimmillaan ja että se jakaa tuottonsa oikein. Pienin askelin
eteenpäin hyvään päätökseen.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ensin tuohon Jere Lahden puheenvuoroon on todettava, että yhtiöitetty
energialaitos jakaa tulonsa siten, että 26 % niistä menee valtiolle.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ilmastonmuutoksen torjunta on sekä välttämätöntä että erittäin kallista.
Ja kun se on erittäin kallista, on hyvin tärkeää, että se tehdään
mahdollisimman kustannustehokkaasti, että näitä suuria rahamääriä ei
sitten haaskata ja käytetä tehottomasti. Me olemme osa EU:ta ja
noudatamme silloin EU:n ilmastopolitiikkaa, joka jakaa
hiilidioksidipäästöt kahteen joukkoon: päästökauppasektoriin ja
päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin. Päästökaupan ulkopuolinen
sektori on liikennettä ja kaikkea muuta sellaista, ja siitä meillä on
kansallinen velvoite vähentää sitä muistaakseni 16 %:lla.
Päästökauppasektori on tätä energiantuotantoa esimerkiksi, ja siinä
päästöt ovat yhteisiä ja tavoitteena on vähentää niitä 21 %:lla vuoden
2005 tasosta. Se tehdään sillä tavalla, että päästöoikeuksien määrää
lineaarisesti vähennetään. Jos kukaan ei fuskaa, silloin ne
automaattisesti vähenevät sillä 21 %:lla.
Näiden kahden sektorin välillä ikään kuin kansallinen moraali on aivan
erilaista sen takia, että päästökauppasektorilla epäitsekkäästä
voluntaarisesta päästöjen vähentämisestä ei ole kertakaikkisesti mitään
hyötyä kenellekään, paitsi niille, jotka eivät sitten vähennä. Sen takia,
että silloin ne päästöoikeudet vain siirtyvät muualle, niiden hinta vähän
laskee ja lopputulos on se, että päästöt pystyvät yhtä suurina, sama 21
%, niin kuin vuonna 2020.
Niinpä periaatteessa ilmastolle ei olisi mitään haittaa siitä, jos Helen
jatkaisi hiilen ja maakaasun käyttöä niin kuin nyt, koska samalla se
joutuisi sitten ostamaan näitä yhä kallistuvia päästöoikeuksia. Se
tarkoittaisi sitten sitä, että muualla joku katsoo aiheelliseksi ja
kannattavaksi vähentää päästöjä. Sen sijaan Helenille tällainen voi tulla
hyvin kalliiksi sen takia, että ne päästöoikeuksien hinnat tulevat
olemaan isoja. Samalla voidaan todeta, että ei niistä
turvelaitoksistakaan ole ilmastolle mitään haittaa tästä samasta syystä,
mutta kyllä kalliiksi tulee. Onnea vaan kaikille niille, jotka kuvittelevat
niitä jatkavansa.
Joka tapauksessa me emme tee mitään väärin siinä, jos Helen optimoi
taloutensa tässä asiassa, ottaen huomioon, että päästöoikeuksien hinta
tulee nousemaan. Se ilmeisesti tarkoittaa, että on järkevää ja
aiheellista luopua nyt ainakin kivihiilestä, ellei jossakin vaiheessa myös
maakaasusta.
En ollut aikanaan siinä kokouksessa, jossa päätettiin näistä 20+20-
tavoitteista. Minusta oli hyvä päätös pyrkiä vähentämään
hiilidioksidipäästöjä 20 %:lla, mutta en ymmärrä, kuka tämän
uusiutuvien osuuden keksi. Mitä kunniakasta on siinä, että se
vähentäminen tapahtuu nimenomaan lisäämällä uusiutuvien osuutta
eikä esim. vähentämällä energiankulutusta? Päinvastoin se
energiankulutuksen vähentäminen olisi minusta kunniakkaampaa kuin
rohmuta tänne Suomen puuvarantoja poltettavaksi.
Edullisin tapa maailmanlaajuisesti vähentää globaaleja päästöjä on
vähentää niitä kustannustehokkuusjärjestyksessä alkaen niistä
toimista, jotka ovat halvimpia ja tuottavimpia edeten yhä kalliimpiin. Nyt
tällä hetkellä päästöoikeuksien hinta on 15 euroa, mutta se tulee
varmasti nousemaan aika paljon.
Olen erittäin epävarma siitä, teemmekö me nyt oikeaa ratkaisua sen
takia, että teknologia tässä asiassa ei ole lainkaan valmis. Se muuttuu
koko ajan, mitä kannattaa tehdä. Minä hyväksyn sen, että valitaan
nämä polut, selvitetään niitä, yritetään edetä niillä, mutta jos olosuhteet
muuttuvat, se päätös on voitava muuttaa.
Näistä merituulivoimaloista on kyllä pakko sanoa, että niihin uskominen
vaatii jo ikään kuin kovaa uskoa sen takia, että ennen kuin ne ovat
kannattavia, niin päästöoikeudet pitää arvottaa yli 100 euroon tonnilta.
Jos näin tehdään, silloin kyllä moni muu asia tulee sitä ennen
kannattavaksi. Sen sijaan, jos niitä tehdään, niin totta kai ne pitää
tehdä sinne, missä tuulee. Siinä mielessä ehkä Inkoossa tuulee
paremmin kuin tässä ihan Helsingin edustalla.
Kannatan kaupunginhallituksen esitystä mutta olen sitä mieltä, että
olosuhteiden muuttuessa on tehtyjä linjauksia voitava muuttaa.
Kaupunkilautakunnan puolesta toivon vahvasti, että energialaitos
korjaisi luunsa sieltä Hanasaaresta, koska sille alueelle on kyllä hyvin
paljon muutakin käyttöä.
Kovin tietoisena siitä, että yhtiövero voitosta on 26 % totean, että en
ensinnäkään ole millään tavalla ajamassa Heleniä yhtiöitettäväksi tässä
tilanteessa, mutta on oltava realisti, koska EU:n suunnasta tulee
selvästi paineet sille asialle. Toisaalta, investointien toteuttaminen
jättää kyllä hyvin vähän varaa jaettavaksi lähi kymmeninä vuosina.
Tasejärjestelyt ovat myös käytettävissä, eli on katsottava rohkeasti
myös tätä vaihtoehtoa tämän nykyisen jatkuvan rinnalle.
Kiitos.
Ajattelin ottaa seuraavasta aiheesta myös varsinaisen puheenvuoron,
mutta se olisi sen verran sivupolku tässä keskeisessä keskustelussa,
joten hyödynnän repliikkiä. Ode tuossa sanoi, että on todennäköistä ja
monessa mielessä järkevää, että Hanasaaresta voimalaitostoiminta
siirtyy jonnekin muualle, saadaan kaupunkirakenteessa hyvin sijoittuva
alue parempaan käyttöön, asumiskäyttöön. Samalla toivoisin, että kun
Hanasaari B:n voimalaitoskäytöstä mahdollisesti luovutaan, että
avarakatseisesti myös tutkittaisiin, miten sitä kyseistä rakennusta
voitaisiin uusiokäyttää. Tämä on radikaali ajatus, sen takia en tee siitä
mitään ponsia ja tämäntyyppisiä, mutta vilpittömästi sitä kannattaisi
vähän pohtia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Aluksi haluan kannattaa valtuutettu Peltolan tekemää pontta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Silloin kun Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli energialinjauksia,
siinä yhteydessä vasemmisto esitti sitä, että Helsinki tavoittelisi
hiilineutraalia kaupunkia. Esitimme sitä, että ottaisimme rohkeammat
tavoitteet kuin 20 % hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja esitimme
myös sitä, että Helsinki ei sitoudu ydinvoiman lisärakentamiseen.
Valitettavasti nämä esitykset kaatuivat, niin emme saaneet taakse
yhtään kolmesta suuresta puolueesta, emme edes Vihreitä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vasemmisto suhtautuu päästökauppamekanismiin huomattavasti
kriittisemmin kuin aikaisemmin. Puhun nyt, valtuutettu Soininvaara,
pelkkiin markkinoihin luottamalla me emme ratkaise ilmastokriisiä. Oli
mielenkiintoista kuulla Perussuomalaisten puheenvuoro, jossa
Perussuomalaiset kritisoivat markkinamekanismeja – sama puolue,
jonka puheenjohtaja on sanonut, että he ovat työväenpuolue ilman
sosialismia, mutta markkinakritiikissä oli kyllä kapitalismikritiikkiä, joka
on ydintä sosialismissa.
Tarvitaan markkinoiden sijaan selkeitä toimia, selkeitä konkreettisia
vaatimuksia, jolla pystymme puuttumaan maailmanlaajuisesti
hiilidioksidipäästöihin. Yksi tällainen konkreettinen asia on se, että EU:n
alueelle pitäisi säätää hiilitullit. Näin saamme kuriin ilmastopolitiikan
vapaamatkustajat. Tänne ei voi tuoda tuotteita, joita on tuotettu
halvemmalla sen vuoksi, ettei kanneta globaalia vastuuta
ilmastonmuutoksesta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vasemmiston mielestä Helsingin Energian ei pidä panostaa
ydinvoimaan. Se ei ole kestävä pitkän aikavälin ratkaisu. Se ei ole edes
lyhytaikaisena ratkaisuna kestävä. Itse asiassa nyt, kun on annettu
kahdelle uudelle ydinvoimalalle lupa, niin niiden jälkeen Suomesta
tulee sähkön viejä. Sitäkö me Helsingissä haluamme? Meidänkin
verorahoillamme tuemme bisnestä, jossa tuotetaan sähköä vientiin.
Sen sijaan Helsingin pitää panostaa uusiutuviin kotimaisiin
energiamuotoihin. Fossiiliset polttoaineet pitää korvata biopohjaisilla
polttoaineilla. Täällä on moneen kertaan sanottu ja sanon itsekin sen:
Helsingin vahvuus on yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto. Tästä
pitää pitää kiinni ja osoittaa, mikä sen etu on. Edellisen kerran kun
keskusteltiin, nähtiin, että Helsingin päästöt itse asiassa eivät ole
kasvaneet ollenkaan siinä määrin kuin muualla Suomessa. Syy on se,
että meillä on erittäin tehokas lämmön ja sähkön yhteistuotanto.
Kysymys on siitä, mitä polttoaineita siihen käytetään.
Vaikka pääministeripuolue Keskusta kovasti ajaa turpeen
lisäpolttamista, se ei voi olla Suomen eikä varsinkaan Helsingin tie.
Turve on ilmastopäästöjen osalta hiileen verrattava. Sen vuoksi olenkin
ihmetellyt valtuutettu, pääministeri Kiviniemen puheita, joissa hän
puhuu Helsingistä hiilenmustana kaupunkina samaan aikaan edistäen
puhtaasti poliittisista syistä vähintään yhtä saastuttavan
energiamuodon lisäämistä.
Pitää myös painottaa sitä, että jos puolustaa helsinkiläisiä, tavallisia
Helsingissä asuvia, energiaverotusta ei saa ajaa siihen suuntaan, että
kotitalouksissa kohtuuttomasti nousee lämmityskustannukset. Oli
hienoa, että selkeä enemmistö valtuustosta lähetti tästä viestin
valtioneuvoston suuntaan. Esitystä ei korjattu riittävästi, edelleen
muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen maakaasu on taloudellisesti
kannattavaa korvata huomattavasti saastuttavammalla kivihiilellä ja
turpeella. Niiden sijaan tarvitaan pellettiä. Maakaasu on parempi muoto
kohti hiilineutraaliutta kuin kivihiili ja turve.
Aivan lopuksi, arvoisa puheenjohtaja, vaikka Osmo Soininvaara
suhtautui kriittisesti Helsingin edustalla olevaan tuulivoimapuistoon,
meillä on se yleiskaavassa huomioitu ja kyllä Helsingin pitää olla
tuulivoiman tuottamisessa edelläkävijä. Tämän puheenvuoron
perusteella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kannattaa Hakasen ponsia 3
ja 4.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ihmettelen myös sitä, miksi Suomessa ei saa polttaa maakaasua,
koska sen päästöt ovat vain puolet kivihiilen päästöistä ja alle puolet
turpeen päästöistä ja alle puolet puun polttamisen päästöistä. Kuitenkin
saksalaiset saavat laskea tuohon meidän eteemme kaksi valtavaa
maakaasuputkea. Miksi saksalaiset saavat polttaa maakaasua mutta
eivät suomalaiset?
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Asko-Seljavaara nosti aivan oikean kysymyksen esiin. Voin
kertoa, että kysymys pitää osoittaa ennen muuta Kokoomuksen
puheenjohtaja valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle, joka on tuonut
eduskuntaan…
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
…energiaveropaketin, jossa nimenomaan – tämä koskettaa erityisesti
helsinkiläisiä – maakaasun hinta tulee kallistumaan suhteessa hiileen,
suhteessa turpeeseen kohtuuttomasti, joka nostaa meidän asumis- ja
energiakustannuksiamme ja tulee vaikuttamaan negatiivisesti
ilmastopäästöihin. Eli tässä pitää saada muutos ennen muuta
hallituksen politiikassa ja ennen muuta Jyrki Kataisen politiikassa.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Asko-Seljavaara voisi Jyrki Kataisen lisäksi tietysti
kohdistaa tämän kritiikkinsä kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Rautavalle ja Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Rädylle,
jotka kantavat päävastuun siitä, että tässä meille tehdyssä
päätösesityksessä ei ole minkäännäköisiä toimenpide-esityksiä
ensinnäkään maakaasun verotuksen viisinkertaistamista vastaan,
toisekseen maakaasun lisäkäytön edistämiseksi. Ja, kuten me täällä
äsken kuulimme, valtuutettu Räty kuului niihin, jotka jopa varoittelivat
Helsinkiä, että ei pidä rakentaa tulevaisuutta, joka perustuisi
merkittävältä osin maakaasuun.
Arvoisa puheenjohtaja.
Nyt kollegat käyvät syyttelemään ihan turhaan ministeri Kataista, koska
se maakaasuverotushan on nyt lievennetty kun huomattiin, että siinä
todella tuli virhe. Se on vihreää politiikkaa sillä tavalla, että kaikesta
energiantuotannosta verotetaan.
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Tämä on ollut todella hyvä keskustelu, ja minusta täällä on nyt otettu
todella vakavasti ilmastonmuutos. Tämä keskustelu on niin
mielenkiintoista, ettei oikein ole malttanut käydä oven ulkopuolella.
Meille kuitenkin myös annetaan opastusta ilmastonmuutoksessa ja
mitä me jokainen voimme tehdä, jaetaan materiaalia. Minä olin kyllä
iloisesti yllättynyt kuullessani, että Helsingin kaupungilla on
henkilöstössä erittäin suuri innostus kouluttautua ekotukihenkilöksi, ja
niitä on kuulemma jo 700. Hyviä materiaaleja saamme jokainen sieltä,
mitä voi tehdä omassa elämässään. Jokaisen teoilla on merkitystä
tässä. Me puhumme nyt täällä valtavan suuresta kokonaisuudesta,
mutta jokaisen pienilläkin teoilla on merkitys.
Me olemme jokainen saaneet kotiin HSY:n ilmastonmuutosraportti, ja
sitten on ilmeisesti tulossa jakoon HSL:n joukkoliikenteen
energiatehokkuuden kehittämismahdollisuudet, jossa on myös erittäin
painavia asioita. Eli minusta kaiken kaikkiaan meille on nyt annettu
mahdollisuus päästä tähän keskusteluun ja pohtia tätä.
Kun täällä valtuutettu Soininvaara pohti sitä, että kukahan näitä oli
tekemässä. Kyllä oltiin kaikki ryhmät ja istuttiin pöydän ääressä ja
luotiin se 20-20-20-ohjelma.
Välihuuto!
Kyllä, mutta niinhän me olemme tehneet ratkaisuja täällä kaupungissa,
se on meidän neuvottelumekanismimme.
Olen kuitenkin myös tyytyväinen siihen, että tämä keskustelu ja
päätösesitys nyt osoittavat sen, että kaikilla on myös malttia miettiä
sitä, että missä järjestyksessä on järkevä näitä toimenpiteitä tehdä.
Silloin kun näitä tavoitteita asetettiin, minulla oli vähän pelko siitä, että
virkamiespuolelta tulisi enemmänkin sitä, että on liian kohtuuttomia
vaatimuksia asetettu. Nyt kun tätä valmistelua käsiteltiin
kaupunginhallituksessa, olen koko ajan voinut olla tyytyväinen siihen,
että meille on tuotu koko ajan esityksiä ja tätä asiaa on todella
vakavasti valmisteltu. Nyt sitten ryhmät ovat voineet keskustella ja
todeta, että tällainen aikalisä tarvitaan ja myös tarvitsee katsoa, mitä
maailmalla muuten tapahtuu ja mihin kaikkiin suuriin investointeihin me
sitten itse Helsingin osalta ryhdymme.
Sen takia en ollenkaan ymmärrä tätä Ebelingin ajatusta, että tämä
esitys nyt pitäisi palauttaa. Vähän jäin ihmettelemään myös Björnberg-
Enckellin, ehkä ymmärsin väärin sen, mutta sellainen ajatus, että ei
olisi tärkeää, että meillä on oma energialaitos, niin sehän nyt tässä
keskustelussa on tullut erittäin selväksi, että sehän on olennainen
kysymys. Me pystymme näitä asioita itse hallitsemaan ja vaikuttamaan
niihin.
Se mikä täällä on ehkä jäänyt vähän vähemmälle keskustelussa, on
tämä huoli siitä, mitä nämä kaikki vaikuttavat kotitalouksiin. Meidän
tässä jatkovalmistelussa on energian hinta-asiaan vielä paneuduttava.
Kannatan valtuutettu Bryggaren tekemiä kolmea pontta sekä
valtuutettu Wallgrenin kahta pontta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Oikeastaan minä haluaisin täällä näiden yleisten tavoitteiden ja
päästövähennyssuunnitelmien ohessa kiinnittää valtuuston huomion
tähän kilpailutilanteeseen ja markkinaan, jolla Helsingin Energia toimii.
Uusiutuvan energian markkina kasvaa kovaa vauhtia. Vihreä sähkö on
helppo tapa kotitalouksille keventää hiilijalanjälkeä, ja yrityspuolella
esim. WWF:n Green Office -verkosto kovaa vauhtia tällaisia
edelläkävijäyrityksiä ohjaa uusiutuvan energian käytön pariin.
Vihreä sähkö on toivottavasti tulevaisuudessa megatrendi. Se on
hirveän noloa, jos Helsingin Energia myy ”ei oota”, mikä on ollut
ilmeisen yleistä jo tähänkin asti. Eli tällaiset henkilöt tai yritykset, jotka
ovat halunneet ostaa ympäristöpennisähköä, on usein laitettu
jonotuslistalle. Tilanne on ollut hyvin erilainen siinä vaiheessa, kun
kilpailijoita ja vaihtoehtoja oli vähän, mutta nyt on jo mahdollista
äänestää jaloilla ja ostaa sähkö jostain muualta, jos sitä ei Helsingin
Energialta helposti saa. Tuntuu, että jopa Fortum on Norppa-
sähköllään vienyt ainakin viestinnällisen voiton Helsingin Energiasta, ja
esim. Kraft&Kultur valtaa jalansijaa Helsingissäkin. Suomessa he
myyvät pelkästään uusiutuvaa energiaa ja vielä kakun kuorrutuksena
sijoittavat näitä saatuja tuottoja kulttuuriin, mikä on tosi hieno juttu
monen mielestä varmasti, vaikka itse ainakin ajattelisin, että ihan
mielellään tukisi nimenomaan näitä kotimaisia uusiutuvan energian
kehityshankkeita.
Tämä voi kaikki kuulostaa aika pieneltä nyt, mutta nyt kun tämä
uusiutuvan energian markkina kasvaa, niin kyllä minä uskon, että tämä
on yhä isompi kysymys tulevaisuudessa ihan myös Helsingin Energian
kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Aluksi toteaisin oikeastaan saman, mitä Vihreiden
ryhmäpuheenvuorossa todettiin ja valtuutettu Soininvaara, että
Hanasaari B:n tulevaisuus pitää ratkaista niiden suunnitelmien mukaan,
mitä on jo tällä hetkellä osayleiskaavassa tehty, eli Hanasaarella on se
tietty aikataulunsa. Sen maankäyttösuunnitelmat on täällä valtuustossa
hyväksytty, ja niiden mukaan pitää elää. Se on aivan liian tärkeä ja
merkittävä asia jätettäväksi uudelleenpohdintaan ja että se edelleen
säilyy Energian hallussa. Olen samaa mieltä kuin Soininvaara, että
Helenin pitäisi valmistautua siihen, että korjaa luunsa pois siltä alueelta
ja että maankäytön suunnitelmat toteutuvat.
Se investointisuunnitelma ja kehityssuunnitelma, joka liittyy Vuosaaren
kehittämiseen, niin onhan se ilman muuta selvää, että kannattaa tehdä
ne satsaukset ja investoinnit suoraan Vuosaareen eikä tehdä
kaksinkertaisia investointisuunnitelmia, ensin Hanasaareen ja sen
jälkeen kuitenkin tarvitaan Vuosaarta. Totta kai siinä on myös
taloudellista ajattelua. On hyvä, että kaupunginhallitus on nyt päätynyt
siihen, että tätä asiaa on syytä siirtää ainakin vuodella eteenpäin,
koska asiat ja ajattelut energian kehityksen ja ilmastopäästön kohdalla
kehittyvät nopeasti ja myös teknologiset ratkaisut varmaan vuodenkin
sisällä kehittyvät edelleen. Joten vuoden kuluttua, kun tätä asiaa
seuraavan kerran valtuustossa pohditaan, olemme varmaan himpun
verran viisaampia.
Mutta tämä vuosi on käytettävä hyödyksi niin, että täällä valtuustossa
jaettavassa aineistossa ei ole sellaisia asioita, joita pitää nyt jatkossa
selvittää. Ensinnäkin rakentamisen energiansäästövaikutukset, koska
nythän yksi ilmastopäästön kannalta keskeinen kohde on myös
rakentaminen. Noin 40 % ilmaston päästöistä tulee myös rakentamisen
kautta, jolloin Helsingissä, jossa rakennetaan paljon ja myös
korjausrakentamista on paljon tulevaisuudessa, niin energiasäästöjen
merkitys on suuri ja siitä pitää olla myös selkeät esitykset valtuustolle.
Toinen tärkeä asia on tämä kotitalouksille tuleva kustannusvaikutus,
mitä tarkoittaa eri energiavaihtoehtojen käyttöönotto kotitalouksille.
Helsingissä asumiskustannukset ovat jo niin korkeat, että tätä laskua ei
voida siirtää kotitalouksille. Siitä on oltava seuraavan kerran, kun tätä
asiaa käsitellään, selkeä näkemys.
Kolmas asia on, että myös näiden eri energiavaihtoehtojen merkitys
Helsingin rekkarallille tai mikä rahansa laivaralli se nyt on, niin mitä se
tarkoittaa kaupungille. Kuitenkin Hanasaari on keskellä
kaupunkirakennetta, ja se on merkittävä asia.
Tuen Rkp:n ryhmäpuheenvuorossa esitettyä ajatusta siitä, että
edellisellä valtuustokaudella hyväksytty päätös siitä, miten näitä asioita
pitäisi uudelleen arvioida, on viisas, ja se kannattaa ehdottomasti ottaa
vakavasti.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tässä on kuultu muutama mainio puheenvuoro, sinänsä erittäin hyviä.
Aluksi valtuutettu Kousa puhui markkinoiden toiminnasta ja siitä, miten
kuitenkin ollaan energiamarkkinoilla, jossa kuluttajat valintoja tekevät.
Sittemmin Anttila nyt puheenvuorossaan mainitsi, että laskua näistä
ratkaisuista ei voi tai tulisi siirtää veronmaksajille. Valitettavasti nyt
kuitenkin ollaan tilanteessa, että nämä kaksi asiaa kun huomioidaan, ei
varmaan ole mahdollista tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka eivät siirtyisi
jollain tavalla veronmaksajille maksettavaksi. Mutta siitä olen kyllä ihan
samaa mieltä, niin kuin Anttilakin mainitsi, että tarvitaan varmasti nyt
siis tarkkaa arviointia ja juuri tämä vuosi käytettäköön siihen, mitkä niitä
tehokkaimpia ratkaisuja oikein ovat.
Tätä selvitystyötä nimenomaan edellytän ja toivon, että kun valtuusto
seuraavan kerran käsittelee, niin näiden eri energiavaihtoehtojen
vaikutukset kotitalouksille, kaupunkikuvaan, maankäyttöön jne. ja myös
investointeihin ja pitkän tähtäyksen Helsingin kaupungin koko talouden
suunnitteluun ovat selkeästi näkyvissä.
Kiitoksia. Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Täällä ollaankin jo hieman keskusteltu siitä, minkä tiedon valossa
tehtiin päätös 20-20-20, ja vastaus on tietenkin, että senhetkisen tiedon
valossa. Vähän samalla tavalla me kaikki yritämme pärjätä näiden
kysymysten kanssa. Me yritämme vastata asukkaille, meidän omille
äänestäjillemme, kun he kysyvät, että mikä energia nyt on paras muoto
näistä monesta.
Jokaisessa tänään esitetyssä energiamuodossa on varmasti hyvät
puolensa ja myös huonot puolensa tai vähintäänkin haasteensa.
Fossiiliset, puuperäiset, biopolttoaineet, ydinvoima, tuuli, vesi ja
aurinko. Aina löytyy joku, joka sanoo, että ”ei tämä toimi Helsingissä”,
”tämä on liian kallista”, ”tähän tarvitaan myös öljyä mukaan”, ainahan
löytyy jotain. Eli meidän täytyy yrittää kantaa se vastuu poliitikkoina,
että me teemme sellaisia viisaita päätöksiä, että me emme yritä jatkaa
hölmöläisen tapaan sitä peittoa toisesta päästä. Meidän täytyy pyrkiä
tekemään sellaisia päätöksiä, mitkä oikeasti voivat tuoda sitä
hiilineutraaliutta, sitä tehokkuutta ja myös kustannustehokkuutta.
Välillä tuntuu unohtuvan, kun puhutaan ilmastonmuutosasiasta, niin
totta kai se on ehkä se prioriteetti tässä, mutta kuitenkin Helsingin
Energia on se yritys, josta me kannamme vastuuta. Ja meidän pitää,
taisi olla Soininvaara, joka mainitsi siitä, että meidän pitää muistaa,
miten me saamme Helsingin Energian sellaiseksi tehokkaaksi
toimijaksi tulevina vuosina, jotta siitä on hyötyä meille kaikille
helsinkiläisille.
Itse painiskelen myös näiden kysymysten kanssa, että mikä näistä nyt
on parasta. Olen samalla kannalla kuin meidän
ryhmäpuheenvuoromme pitänyt Hannele Luukkainen, eli monipuolinen
yhdistelmä. Emme me voi minkään yhden keinon varaan jättäytyä.
Tämä puunpolttoralli, pellettiralli, mikä siitä tuleekaan, risusavotta,
rekkoja Helsinkiin oliko se useampi sata per päivä? Kyllä se kuulostaa
vähän hölmöläisen touhulle. Minusta on mielenkiintoista, kun täällä
esim. vasemmisto ja jotkut vihreät puhuvat siitä, että globaali vastuu,
emme saa tuoda ulkomailta, emme saa siellä tukea sellaisia tai ostaa
sieltä sellaista polttoainetta, jota sitten viljellään vaikkapa tällaisissa
puupelloissa. Palmuöljy on pahasta, mutta samaan aikaan he kuitenkin
sanovat, että pelletti, hienoa, sitä voidaan täällä Suomessa kasvattaa
jossain ja tuoda pääkaupunkiseudulle. Kyllähän sitäkin kasvatetaan
Suomessa talousmetsissä. Toivon mukaan ne talousmetsät ovat
sellainen rajattu alue, että meillä pysyy myös sitä biodiversiteettiä
muissa metsissä.
Ihan samalla tavalla, pelletti tulee monesta eri lähteestä, sitä voi tulla
tietysti risuista ja puista ja ruokohelvestä ja mistä sitä tehdäänkään.
Mutta tavallaan tämä kysymys, että puhutaan samaan aikaan
globaalista vastuusta, että miten me ulkomailla tai miten siellä pitää
tuottaa näitä erilaisia biopolttoaineita ja miten niitä Suomessa ? , ja
samanlaisia kysymyksiä on sekä Suomessa että ulkomailla.
Energiansäästö on varmasti se yksi tärkein haaste meille, ihan
tavallisille asukkaille. Mutta kyllä minä näen, että moni helsinkiläinen
asukas on tehnyt jo todella paljon, että he pyrkivät säästämään
energiaa monessa eri paikassa. Ainakin minä itse olen ja tiedän, että
monet tuttuni näin tekevät.
Siksi toivoisinkin, että alettaisiin kiinnittää huomiota julkisen sektorin,
työpaikkojen, yritysten käyttämään energiaan. Täällä mainittiin WWF:n
Green Office -leima, -sertifikaatti. Itse olen nähnyt toimistoja, jotka ovat
saaneet sertifikaatin. Siellä palavat iloisesti monet lamput yhdessä
huoneessa kaiken päivää. En oikein haluaisi nähdä myöskään sellaista
whitewashia, jossa yritetään erilaisin mekanismein puhdistaa mainetta,
tehdä asiaa vähäenergisemmäksi kuin se on.
Mutta vuoden kuluttua meidän todellakin pitää päästä joihinkin
ratkaisuihin. Kyllä minä sen näen, että meillä on aikaa keskusteluihin,
mutta meidän pitää puhua aidosti asioista niiden omilla nimillä eikä
yrittää peitellä niitä oikeita energiakuluja sitten siellä taustoilla.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Hämmästelen hivenen sitä, että ilmeisesti valtuutettu Suomalainen ei
ole kuunnellut tai halunnut kuulla sitä keskustelua, jota on käyty
palmuöljystä tuotetun biopolttoaineen ongelmista. Ensimmäinen on se,
että noin 20 % kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu sademetsien
kaatamisesta. Eli kun raivataan sademetsiä palmuöljyplantaaseja
varten, itse asiassa kokonaistulos ilmastolle saattaa olla negatiivinen.
Toinen kysymys on se, että raivaamalla sademetsiä
palmuöljyplantaaseille rikotaan alkuperäiskansojen ihmisten oikeuksia.
Ei Suomessa ongelma ole se, että täällä pellettiä tuottamalla rikottaisiin
suomalaisten ihmisoikeuksia ja maanomistusoikeuksia.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Suomalaiselle on pakko kommentoida takaisin tästä Green
Office -verkostoon mahdollisesti liitetystä whitewash-termistä. Itsekin
työskentelen yrityksessä, joka kuuluu Green Office -verkostoon, ja kyllä
minun mielestäni se on tärkeämpää, että vuosittain mitataan
kokonaissähkönkulutusta ja lämmitystä ja siirrytään uusiutuvan
energian käyttäjiksi, kuin että jos nyt valot sattuvat joskus unohtamaan
sinne päälle. Nimenomaan se pointti on kuitenkin siinä, että
kokonaiskulutusta seurataan ja siinä pitää tulla vuosittain parannusta
tai siitä verkostosta lentää ulos. Se mitä omassa puheenvuorossani
sanoin oli se, että nimenomaan yksi helppo tapa parantaa
hiilijalanjälkeä on siirtyä uusiutuvaan sähköön.
Kiitos.
Tämä WWF:n Green Office -merkki, minä en halua sanoa, että se on
huono merkki, se on varmasti hyvä merkki. Olen itse työskennellyt
kuitenkin työpaikalla, jossa olin kriittinen siitä, että mitä siellä
työpaikalla sitten tehdään, kun ollaan saatu se merkki. Tässä ei ollut
kyse muutaman lampun jättämisestä päälle silloin tällöin, vaan
toimistotilat, missä kattovaloja oli isossa huoneessa neljä koko ajan
päällä, monia muita lamppuja ja monia muita energiaa käyttäviä
sähkölaitteita, niin saivat tällaisen sertifikaatin. Minä toivon, että sitä
voidaan parantaa sitä sertifikaatin peittävyyttä.
Mitä tulee palmuöljyihin, niin minä tiedän varsin hyvin nämä
kysymykset, mitä on kehitysmaista nostettu, että palmuöljyn viljelyllä on
haittavaikutuksia. Mutta myös Neste Oil yrittää tehdä tällaisia
sertifioituja metsiä, joissa käytetään hyviä käytäntöjä. Samalla tavalla
Suomessakin voidaan pelletti tehdä huonoilla tai hyvillä käytännöillä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tiedän, että minun ei ole pakko puhua samoja asioita, joita täällä toiset
ovat puhuneet jo moneen kertaan. Siksi totean seuraavasti lyhyesti:
Kaupunginhallituksen ehdotus on pääpiirteittäin hyvä ja
oikeansuuntainen, mutta jälleen kerran törmätään siihen, että
valtuustossa ei uskalleta palauttaa puutteellisesti tehtyjä esityksiä,
koska ne on jo kaupunginhallituksessa sovittu. Täällä sitten esitystä
yritetään parsia ponsilla. Eikö olisi parempi tehdä uusi, parempi
ehdotus, joka ei olisi näin kohtuuttoman kallis veronmaksajille? Siksi
kannatan valtuutettu Ebelingin palautusehdotusta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan ensiksikin palautusta. Valtuutettu Kantola ihmetteli
ehdotustani asian palauttamiseksi uudelleen valmisteltavaksi. Haluan
vastata hänen luonnolliseen kysymykseensä.
Vuonna 2008 Helsingin kaupungin hyväksymää 20-20-20-linjausta
Kd:n valtuustoryhmä ei silloin kannattanut siihen liittyvien ongelmien
takia. Nyt päätösehdotuksessa sitoudutaan uudelleen tähän, nyt jo
monille muillekin on käynyt selväksi tämän päätöksen ongelmallisuus.
Emme edelleenkään halua sitoutua tähän päätökseen, joka aiheuttaa
verojen korotuksia, palvelujen heikennystä tai lisälainanottoa, ehkä
kaikkia niitä.
On ollut mukava kuulla, että Rkp:ssä, Kokoomuksessa, SDP:ssä ja
jopa Vihreissä on ainakin yksi ihminen, joka on huomannut aiemman
päätöksen ongelmallisuuden. Jos te tarvitsette vuoden aikalisän
tullaksenne Kd:n linjoille, niin saakaa se vuoden aikalisä, mutta voisitte
tulla jo tässä palautusäänestyksessä.
Kiitos.
Hyvät valtuutetut.
Tämän asian suhteen on varmasti ihan hyvä, että otetaankin vuoden
aikalisä, koska täällä on tullut paljon asioita, joita pitää tarkistaa ja
selvittää tässä vuoden aikana. Meillä on ollut aika paljon tässä
kommenttia tästä Hanasaaren jatkamisesta, puolesta ja vastaan. Itse
olen sitä mieltä, että pitäisi tutkia erittäin tarkasti kuitenkin sen
jatkomahdollisuudet. Siksi kannatan tätä Hakasen ehdotusta, jossa hän
sanoo, että poistetaan nämä kaksi ensimmäistä kappaletta tästä
kaupunginhallituksen esityksestä, koska sivulla 38 sanotaan, että jos
kaupunginhallituksen esitys nyt hyväksytään niin silloin otetaan myös
kantaa siihen, että Hanasaari B:n sulkemisen jälkeen tätä
voimalaitosinvestointia, Hanasaari C:tä ei kyseiselle alueelle tulla
tekemään. Itse nyt kyllä kuitenkin toivoisin sitten, että kun tässä on
vuosi aikaa, niin katsotaan nämä kaikki vaihtoehdot verrattuna sitten
siihen, mitä on tuo Vuosaaren voimala, mitä ollaan rakentamassa, että
mikä näistä on sitten kannattavampaa ja mikä on järkevintä tehdä.
Samalla kannatan Hakasen toivomusponsia. Siellä niitä oli jo
kannatettukin, niin otetaan sitten 1 ja 2 lisäksi, kun 3 ja 4 oli jo
kannatettu.
Tack, ordförande.
Ihan ensimmäisenä haluan kannattaa valtuutettu Wallgrenin pontta
numero 2.
Valtuutettu Suomalaiselle: Neste Oil itse myöntää, ettei voi mennä
millään tavalla takuuseen palmuöljynsä tuotannon koko ketjusta.
Valtuutettu Suomalaiselle: Minäkin työskentelen Green Officessa, ja
vaikka sielläkin palaa turhan paljon valoja, väheni sähkönkulutus
ensimmäisen vuoden aikana lähes 10 %. Kun kyse on Yleisradiosta,
niin se oli aika iso säästö.
Valtuutettu Suomalaiselle: Jos halutaan torjua ilmastonmuutosta,
sademetsää ei kannata kaataa.
Kaupunginjohtaja aloitti tämän keskustelun hyvällä alustuksella, mutta
tämä viittaus, lainaus 40 vuoden takaisesta puheenvuorosta oli
mielestäni hyvin masentava, vaikka se ilmeisesti oli tarkoitettu aivan
toisin. Koska jos siis yli 40 vuotta sitten tiedettiin, että miten asia on ja
miten pitäisi tehdä, niin kuinka voi olla, että me olemme tässä vasta
nyt? Tärkeää tietysti on, että me olemme ja tärkeintä on se, että tässä
salissa ollaan ymmärretty, että tässä ollaan samalla asialla ja että asia
otetaan vakavasti. Toivottavasti meiltä löytyy, kaikilta valtuustoryhmiltä,
tahtoa viedä tämä ei todellakaan helppo prosessi läpi.
Näin kylmällä talvisäällä käy erityisen selväksi ne meidän
erityishaasteemme, mitä meillä energian säästämisen suhteen
Suomessa on. Tällaisella pakkassäällä on hyvin helppo ymmärtää, että
energiankulutuksen vähentäminen tarjoaa meille aivan erityisiä
haasteita. Energiankulutuksen vähentäminen on minusta aivan
avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vaikka sen
vähentämiseen pitää aktiivisesti pyrkiä, niin minä toivon, että ensi yöksi
sitä sähköä riittäisi kuitenkin kaikille, koska nyt asia ei ole niin. Tälläkin
hetkellä kaupungintalon edessä on parinkymmenen romanijoukko, joka
tulee virkamiesten päätöksellä viettämään yönsä ilman sähköä 10
asteen pakkasessa.
Niin, puheenjohtaja.
Anteeksi, että pidän jo toisen puheenvuoron.
Täällä on puhuttu energian säästämisestä, ja se on todella erittäin
tärkeä asia samoin kuin energiatehokkuuden parantaminen.
Helsinkiläisten energiasäästöt näkyvät alentuvina päästöinä, jos
lämmityksessä säästetään, mutta sähkön kannalta ja nimenomaan
katsottuna Helsingin Energian kannalta tämä on hieman ongelmallinen
asia.
Helsingin Energia myy jo nyt huomattavan osan tuottamastaan
sähköstä Helsingin ulkopuolelle. Tämä määrä lienee noin 1/3
tuotannosta, vaihtelee tietysti vuosittain. Ymmärtäisin, että kovin monet
valtuutetut eivät tiedä tai ole tulleet ajatelleeksi tätä.
Jos me säästämme Helsingissä sähköä, niin Helen myy sitten
vastaavasti sen säästyneen sähkön muualle, ellemme me sitä kiellä.
Sehän on tietysti täysin mahdollista. Meillä on nyt jo riesana hyvin
paljon niitä päästöjä Helsingissä, jotka johtuvat siitä sähkön
tuotannosta, jonka me myymme pois. Kun valtuusto käsitteli vuotuista
ympäristöraporttia, esitin ponnen, jossa toivoin laskettavan ne
kasvihuonepäästökaasut erikseen, jotka aiheutuvat siitä sähkön
tuotannosta, joka myydään Helsingin ulkopuolelle. Asiaa ei ilmeisesti
oikein ymmärretty ja tätä pontta ei hyväksytty.
Meillähän olisi todella erittäin näppärä keino vähentää
hiilidioksidipäästöt Helsingissä. Päättäisimme, että tuotamme vain sen
sähkön, jota Helsingissä kulutamme. En nyt vain osaa sanoa, onko sen
hintalappu kymmeniä vai satoja miljoonia euroja, mutta mielestäni olisi
hyvin mielenkiintoista laskea ja saada tämäkin näkökulma esille.
Korostan, että en nyt itse kannata ainakaan suoralta kädeltä, että me
supistamme sähkön tuotannon siihen, mitä me itse kulutamme, mutta
esitän kuitenkin selvitysponnen asiasta:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään, mitä
päästöihin vaikuttavia taloudellisia ja muita seurauksia
olisi, jos Helsingin Energian sähköntuotanto mitoitettaisiin
vain Helsingissä tapahtuvan kulutuksen suuruiseksi.
Sitten sanon muutaman sanan Vuosaaren näkökulmasta. Täällähän on
nyt puhuttu tästä Vuosaaren monipolttovoimalaitoksesta, sen
mahdollisesta perustamisesta. Huomautan vain satamalautakunnan
lausunnosta asiaan. Se on sikäli mielenkiintoinen, että
satamalautakunnan mukaan polttoainekuljetuksia ei voida tuoda
Vuosaaren sataman kautta. ”Polttoainekuljetukset edellyttävät laivan
purkauspaikan perustamista Vuosaaren satama-alueen ulkopuolelle”,
sanoo satamalautakunta. Onhan se mielenkiintoinen kysymys, kun
tunnen paikallisia olosuhteita, niin millähän lusikalla ja mihin paikkaan
se uusi sataman osa siellä sitten sijoitettaisiin?
Kiitos.
Kannatan Jyrki Lohen pontta.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Pitääks mun nostaa handu pystyyn sitten?
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Asia vilpitön.
Kiitos, puheenjohtaja.
Täällä on puhuttu paljon bioenergiasta ja siitä, paljonko Helsingissä
voidaan polttaa puuta. Se ei minun käsittääkseni ole hirveän suuri
määrä, noin prosentuaalisesti, mutta jonkin verran kuitenkin. Helsinki
on tässä aika hankalassa tilanteessa. Emme voi rohmuta koko Suomen
puupolttoainetta, se ei ole kenenkään etu.
Luin tänään Helsingin Sanomia ja huomasin siellä sellaisen pienen
uutisen, että Viipuriin on tulossa maailman suurin pellettitehdas, jonka
tuotanto on miljoona tonnia vuodessa. Tätä ei ole tarkoituskaan käyttää
Venäjällä, näitä pellettejä, vaan ne on tarkoitettu Euroopan
markkinoille. Jos näistä ei tuoda Suomeen yhtään, niin Saksaan
varmaan mahtuu. Tällä hetkelläkin Suomessa tuotetuista pelleteistä
suurin osa viedään Ruotsiin ja Saksaan. Saattaisi olla, että näistä
Suomessa ja Venäjällä tuotetuista pelleteistä osa kannattaisi käyttää
myös Suomessa.
Hannele Luukkainen ehdotti venäläistä kanankakkabiokaasua
käytettäväksi Suomessa. Aivan mainio ehdotus, olen suuri biokaasun
ystävä. Ja kun Venäjällä muutenkin on sitä energiaa, niin heitä ei
tällainen uusiutuva yleensä kiinnosta, niin sen voisi täälläkin käyttää.
Toivon, että tässä nyt näiden jatkoselvitysten aikana selvitettäisiin
myös venäläisten pellettien käyttöä Helsingissä. Tuskin on täysin
ongelmatonta mutta ei välttämättä täysin huonokaan idea.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
On pakko tunnustaa, että olin itsekin siinä neuvottelussa mukana, tosin
vähän enemmänkin taustaosassa. Kuitenkin tavoitteet oli silloin jo
asetettu ja piti vaan ikään kuin neuvotella sitten, että kuinka nämä
kirjaukset tehdään. Yhtään kustannusvaikutuslaskelmaa ei ollut
pöydässä. Myöskään sitä pohdintaa, että pitääkö kaupungin ottaa
valtioille tai EU:lle tarkoitetut tavoitteet suoraan omikseen, ei siinä
yhteydessä käyty. Nythän on niin, että EU on allokoinut nämä tavoitteet
eri maille, ja tämä oltaisiin voitu toteuttaa myös niin, että Suomen
valtiolliset tavoitteet oltaisiin jollain neuvottelumekanismilla sitten ikään
kuin allokoitu myös näille suuremmille energiantuottajille.
Omat ajatukseni siinä neuvotteluissa sitten kuitenkin olivat, että kun
nämä ovat ne tavoitteet, jotka on asetettu, niin miten tässä sitten
luovitaan eteenpäin. Ajattelin tämä uusiutuvan osalta ensinnäkin, että
se ei tarkoittaisi sitä, että Helsingin Energia tuottaisi uusiutuvasti tällä
tuotantokapasiteetilla vaan että ostetaan sitä uusiutuvaa
energiantuotantoa jostain muualta, vaikka Norjasta Norjan vesivoimaa
tai näin. Ajatukseni ei ollut kylläkään se, että lähtisimme näitä
voimalaitoksia uudistuvaan uusiutuvan energiantuotannon
voimalaitoksiksi. Velvoitettahan Helsingin Energialla ei varsinaisesti
uusiutuvaan energiantuotantoon ole, se velvoite on valtiolla, Suomella
valtiona.
Mitä sitten tulee päästöjen vähentämisiin, niin päästöjen
vähentämistähän ohjataan päästökaupan kautta, ja sitä kautta EU
kokonaisuutena vähentää -20 %. Näin ollen ajattelin, että tämä
päästöjen vähentäminen tapahtuisi ydinvoiman avulla ja sainkin
paperiin tämän ydinvoimakirjauksen. Se ei kuitenkaan ole näissä
keskusteluissa ja valmisteluissa pahemmin edennyt.
Sitten sen jälkeen on tullut tietooni itseäni parempien insinöörien
toimesta, että tämä maakaasuvaihtoehto olisi kuitenkin sellainen, mitä
Helsingin pitäisi vakavasti ottaen tutkia, eli tähän perustuen olen sitä
mieltä, että maakaasua pitää selvittää edelleen. Huomauttaisin myös,
että Porvoossa, joka on lähempänä kuin Loviisa, johdetaan mereen
huomattavia määriä lämpöä. Sille olisi hyvä löytää jotain järkevää
käyttöä. Sähköähän ei sen lämmön tuotannon yhteydessä synny, että
se ei siinä mielessä vastaa tätä Loviisan konseptia, mikä Fortumilla
siellä on. Näin miettein, ei tähän voi kunnallinen päättäjä kovin
onnellinen olla, siitä koko prosessista, kuinka tässä Helsingin energia-
asiaa on viety eteenpäin. Siinä on menty soitellen sotaan, eikä sitten
yksittäinen edustaja ole siinä voinut asiaa jarruttaa. Sellaisia
luovimisliikkeitä yritin siellä tehdä sen kuin pystyin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Täällä on sangen laaja yhteisymmärrys ollut Helsingin Energian
investointien ensimmäisen vaiheen toimenpiteistä. Sen sijaan tämä
keskustelu on mielestäni tuonut selvästi esille sen, että tästä
kehitysohjelmasta kokonaisuutena ottaen vallitsee erilaisia mielipiteitä,
eriäviä mielipiteitä ja paljon epävarmuutta. Siksi olisikin mielestäni
perusteltua, että valtuusto, kun se joka tapauksessa
investointiratkaisuja ajatellen ottaa lisää aikaa, niin jättäisi tässä
vaiheessa pois tuossa kaupunginhallituksen päätösesityksessä olevan
kohdan, joka sitoo jatkovalmistelun tähän monella tavalla epävarmaan,
ristiriitaiseen ja eriäviä mielipiteitä herättäneeseen kehitysohjelmaan.
On hyvä, että täällä on noussut esille myös keskustelua erilaisten
vaihtoehtojen kustannusvaikutuksista ja niiden tarkemmasta erittelystä
samoin kuin huolta siitä, miten kehittyy helsinkiläisten kotitalouksien
energian ja asumisen kustannustaso. Ihmettelen kuitenkin hieman sitä,
että kovin harva on keskustelussa lainkaan ottanut kantaa siihen,
millaisiin rahoitusmalleihin tämä Helsingin Energian kehitysohjelma
perustuu.
Toivon, että nyt kun aikaa tulee lisää, niin tätä asiaa vakavasti
Helsingin Energian johdon ja kaupunginhallituksen toimesta
selvitettäisiin niin, että valtuusto seuraavissa käsittelyissä saa
käyttöönsä normaalin tuotannollisen investoinnin rahoitusmallin, joka
perustuu pääosin pitkäaikaiseen lainoitukseen. Jos meille nyt esitetty
kehitysohjelman rahoitusmalli olisi tehty tällaisella tavallisella
teollisuudessa, myös energiateollisuudessa käytetyllä laskentatavalla ja
sen kuoletusajoilla, niin me puhuisimme murto-osasta siitä
kustannuspaineesta vuositasolla, joka meille nyt esitetään tämän
päätöksen tai kehitysohjelman kustannusvaikutuksiksi. Me puhuisimme
muutamaa kymmentä miljoonaa suuremmasta investointirahoituserästä
vuositasolla kuin mitä Helsingin Energia nyt joka vuosi on noin
keskimäärin ottaen investointeihin käyttänyt.
Hanasaaren voimalan osalta olen yrittänyt monelta
kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja valtuuston
jäseneltä kysyä, että kuka on päättänyt jossakin, että Hanasaari
ajetaan kokonaan alas, että siellä tuotanto lopetetaan kokonaan. Itse
en ole ketään löytänyt, joka olisi minulle kyennyt tuomaan sellaisen
päätöksen, jossa valtuusto olisi sitoutunut lopettamaan Hanasaaressa
energiatuotannon. Jos me ajattelemme, millaisesta kustannuksesta
puhutaan – siis Helsingin Energian osalta vajaa miljardi, kaikki ne muut
kustannukset, joita tähän ratkaisuun liittyisi – niin ei kiinteistöjalostus
sillä alueella milloinkaan ole niin kannattavaa Helsingin kaupungille,
että meidän pitäisi yli miljardi käyttää siihen, että toimiva voimalaitos
ajetaan alas.
Olen ilahtunut myös siitä, että valtuutettu Perkiö toi täällä esille
maakaasuvaihtoehdon lisäselvittelyt ja valtuutettu Kuikka nämä
muutkin vaihtoehdot kuin rekkarallit, joissa varmaan media on vähän
johtanut meitä harhaan, että me kuvittelemme, että koko ajan on
valtava rekkaralli vaihtoehtona sille, että jatketaan suunnilleen niin kuin
nykyisinkin. Näitä vaihtoehtoja todellakin on onneksi enemmän.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Hakanen tässä kyseli, että kuka on tehnyt Hanasaaresta
päätöksen. Onhan asia niin, ettei siitä päätöstä ole tehty vaan se kaava
nimenomaan odottaa valtuuston päätöstä Hanasaaren kohtalosta,
vaikka suunnitelmat sinänsä ovat valmiina.
Kun Hanasaaren kohtaloa mietitään, täytyy muistaa, että kyse ei ole
pelkästään Hanasaaresta, sillä Hanasaari on keskeinen osa koko
Kalasataman alueen kehittymistä ja houkuttelevuutta. Tällä päätöksellä
Hanasaaressa on paljon laajempi merkitys. Kalasataman alue tulee
tarjoamaan asuntoja lähes 20 000 uudelle asukkaalle sekä
toimintamahdollisuudet lukuisille yrityksille. Poikkeuksellisen suurta
investointihalukkuutta on ollut alueella tähän saakka. Voisi olla
järkevää, ettei Hanasaaren kohtaloa enää roikoteta pidempään vaan
otetaan se tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.
Helen toki optimoi omaa toimintaansa, mutta emmehän me
valtuustossa voi miettiä asiaa ainoastaan Helenin kannalta vaan koko
kaupungin talouden kannalta. Olisi virheellistä katsoa vain Helenin
tuloutuksia. Näin ollen ei voida jättää huomioimatta päätöksenteossa
esim. Vuosaareen jo aiemmin tehtyjä infrastruktuuri-investointeja tai
menetettyä maan arvonnousua ja verotuloja, jos keskellä tiivistä
kaupunkirakennetta päätetään jättää voimala-alue, joka perustuu 50-
luvun suunnitteluperiaatteisiin.
Asumisen keskittäminen kantakaupunkiin aivan metron ja muun
raideliikenteen ääreen myös vähentää päästöjä ja on ympäristöteko.
Lisäksi voidaan miettiä, kannattaako merellistä Helsinkiä säilyttää
voimalaitoksen käytössä vai voitaisiinko se saada johonkin hieman
tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.
Sinänsä erillisenä asiana ajateltuna Hanasaaren muuttaminen
asuntokäyttöön kuulostaa ihan kivalta ajatukselta. Mutta sitten kun
täytyy ryhtyä purkamaan kaikkia niitä maakerroksia ja tutkimaan
vesialueita, missä määrin ne soveltuvat asumiseen ja kuinka paljon
muutoksia sille alueelle täytyy tehdä, niin sitten ollaankin jo ihan
toisissa kysymyksissä. Olisi kyllä syytä ensiksi tutkia ja sitten vasta
lähteä esittämään kantaa siihen, että kannattaako Hanasaarelle tehdä
paljon yhtään mitään.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tästä sähköhommasta vielä sen verran lyhyesti, että yksittäinen talous,
jota nyt meikämanne ja moni täällä totta kai edustaa, jos sitä nyt yrittää
säästää, niin sähkön hinta tulee hitaasti mutta varmasti nousemaan
kannattamattomana. Mutta sitten esimerkiksi, mitä täällä ei ole oikein
puhuttu varmaan, näistä tehtaista, että tehtaathan eivät tule millään
lailla säästämään, muutenhan niiden tuotanto menee ihan kiville. Ja
sitten on kaupungin virastoja, laitoksia ja toimistoja, jotka kuluttavat
mielestäni sähköä ihan, ottaen huomioon, minkälaiset tilat ovat, ne ovat
ulkoapäin ja sisältäpäin yötä päivää valaistuja. Yksittäisiä talouksia
pyydetään säästämään, niin johan tässä on aika paljon säästetty.
Sitten tällainen juttu vielä tähän loppuun, että kannatan Jyrki Lohen
pontta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Holopaisen viimeiseen puheenvuoroon liittyen katsoin vielä
tarkemmin tätä meille esitettyä päätösehdotusta, jossa
kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että ”mikäli valtuusto hyväksyy sille nyt
tehdyn esityksen, täytäntöönpanopäätöksessä kehotetaan” jne., niin
kyllä tässä tosiasia on se, mitä Vihreiden puolelta on jo esitetty, että nyt
Hanasaaren kohtalo pitäisi tietyllä tavalla säilyttää, ne suunnitelmat,
jotka on, eikä tehdä sinne enää lisäinvestointeja. Kuitenkin tässä
niitataan kyllä Hanasaaren käyttötarkoituksen muutos. Ilman mitään
todellisia pitkälle meneviä selvityksiä tässä tavallaan uudelleen
päätetään siitä, että Hanasaarta jatketaan ja sen maankäytön
suunnitelmat lykätään jne.
Se, mitä minäkin ymmärsin täällä kaupunginhallituksen jäsenten
aikaisemmin todenneen, että tämä jättää kuitenkin tämä vuoden aika
näille tarpeellisille selvityksille aikaa, jota tarvitaan täällä valtuustossa
niin, että meillä olisi selkeä kuva, mitä nämä vaihtoehtoisten
energiaratkaisujen vaikutukset vaikuttavat paitsi kotitalouksille,
maankäytön suunnitelmille ja koko Helsingin kaupunkikuvalle. Nyt minä
ymmärrän ainakin tästä päätöksestä, että valtuutettu Holopainen, me
olemme henkisesti samaa mieltä tästä asiasta, mutta tässä
päätöksessä tämä asia kyllä toisin päätetään.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset.
On todella hienoa, että valtuusto on näin paneutunut tulevaisuuteen
niin ratkaisevasti vaikuttavaan asiaan kuin energiaan, mutta emme ole
siitä pahemminkaan käyttäneet puheenvuoroja, että meillähän saattaa
energiankulutus vain kasvaa. Suomi keskittyy Helsinkiin,
pääkaupunkiseudulle. Mikä vaikutus sillä on energiatarpeeseen ja
tulevaisuuteen? Olenkin täsmälleen valtuutettu Osmo Soininvaaran
kanssa samoilla linjoilla, että polun päähän pitää mennä mutta me
emme voi hirttäytyä sitoutumalla tiettyihin ratkaisuihin ja tulevaisuuteen,
vaan meillä tulee olla mahdollisuus optimoida tulevaisuuttamme.
Kaupungin rakenteen kehittäminen on tässä yksi keskeisiä keinoja.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tuo Hanasaaren maankäyttö on tärkeä asia. Sanoin omassa
puheenvuorossani, että kaupunkisuunnittelulautakunnan kannalta olisi
hyvä, kun energialaitos korjaisi luunsa sieltä pois. Mutta se on vain
argumentti argumenttien joukossa. Sen argumentin paino on rahassa
noin 50 miljoonaa euroa, joku voi arvioida sen vähän toisella tavalla.
Mutta tämä 50 miljoonaa euroa pitää ottaa huomioon samalla tavalla
kuin energialaitoksen muut rahat otetaan huomioon. Sitten pitää
optimoida asia kaupungin kannalta koko kokonaisuutena. Sehän on
asuinalueeksi aivan erinomaista, siis parhaita alueita, mitä Helsingistä
löytyy. Siinä mielessä toivoisin, että tämä asuinalue-argumentti olisi
päätöksenteossa mukana sillä painolla, mikä sille kuuluu, mutta ei
tietysti sitä suuremmalla painolla.
Arvoisa puheenjohtaja.
On ollut mielenkiintoista kuunnella tätä debattia, joka vieläkään ei ole
päättynyt tietenkään mutta on päättymäisillään pikkuhiljaa. Tämä
kaupunginhallituksen ehdotus eräänlaisen aikalisän ottamiseksi, jotta
voidaan seurata, miten kehitys kehittyy, on järkevä ja minusta tässä
tilanteessa nyt kaikin puolin suositeltava. On hyvä, että me olemme
menneet siihen tai olemme menossa siihen, ja menimmekin itse
asiassa sen palautusäänestyksen kautta.
Määrätynlainen realismi ehkä jää vielä jotenkin uupumaan tästä
keskustelusta, sillä oikeasti kyllä raha on se konsultti, joka monella
tavalla ohjaa oikeaan suuntaan. Idealismilla ei taloja lämmitetä eikä
idealismilla myöskään luontoa vielä pelasteta vaan järkevillä,
rationaalisilla päätöksillä. Niiden takana on 9 tapauksessa 10:stä
muodossa tai toisessa raha tai muut taloudelliset realiteetit.
Haluan vain sanoa pari asiaa tästä. En toista sitä, mitä olen usein
sanonut, mitä maapallon pelastamiseen tulee, Suomen BKT on 0,3 %
maailman vastaavasta ja väestöä on 1 ‰. Jos näillä pystytään
pelastamaan maapallo, niin se on huikea suoritus ja varmaan oman
kunniansa väärti.
Ne kaksi asiaa, jotka minun piti sanoa, toinen on se, että kun
Hanasaaren tulevaisuudesta puhutaan, niin täytyy nyt muistaa tämä
kaukolämmön siirto, joka ei ole ihan yksinkertainen asia.
Kantakaupunki tarvitsee kaukolämpönsä, ja sitä nyt ei niin vaan siirretä
mistä tahansa minne tahansa.
Toinen asia on, että EU:n direktiivit ja keskustalainen energiapolitiikka
on kaiken kaikkiaan tavattoman huono yhdistelmä. Muistakaamme
tämä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Täällä on aika monessa puheenvuorossa sanottu, että ei pidä kovin
helposti sitoutua jonkin tietyn polun kulkemiseen ilman, että polulta
päästään pois. Sanoisin tähän liittyen, että täällä on tuulivoimasta aika
vähän ollut puhetta tänään. Helsingin Energiahan on mukana kuitenkin
tuulivoiman kehityshankkeissa. Tuulivoimalla on kyllä erittäin monia
ongelmia, enkä niitä nyt lähde luettelemaan, mutta tuulivoimalla on
kuitenkin se hyvä puoli, että se on selkeästi uusiutuva energia ja sillä
on myös se etu, että sitä voidaan lisätä pienin määrin ja vähitellen.
Kiitos, arvon puheenjohtaja. Arvon kanssavaltuutetut.
Täällä on käyty erinomaisen hyvää keskustelua tänään Helsingin
energiapolitiikasta ja sen tulevaisuudesta varsinkin, kun ottaa
huomioon, että suuri konsensus tässä salissa on, että puhutaan
asioista, joista päätetään vasta vuoden päästä. Muutama huomio
keskusteluun oikeastaan.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa ansiokkaasti tuotiin esiin, että ei
tämän biomassan, puun polttaminen itse asiassa pelasta meitä
ilmastonmuutokselta, koska lähimmän 20 vuoden aikana, jolloin me
voimme tehdä suuria päätöksiä ilmaston pelastamiseksi, niin tämä ei
millään tavalla vähennä itse asiassa hiilen määrää meidän
ilmakehässämme. Sellainen asia, joka täytyy huomata kuitenkin tästä
biomassasta ja puusta on se, että se 30 vuoden päästä ja siitä
eteenpäin alkaa vaikuttaa vähentämällä kokonaispäästöjä. Jos
toivotaan, että me olemme täällä pallolla vielä ja meidän lapsemme
30:kin vuoden päästä, niin tämä kannattaisi silloin ottaa huomioon.
Koska jokainen yksikkö, jonka me poltamme näissä meidän
polttolaitoksissamme, huom. tulevaisuudessa täällä Helsingissäkin
myös, puuta, niin se vähentää kaasun tai kivihiilen käyttöä, ja silloin se
kaasu tai kivihiili on siellä maan sisässä. Ei tarvitse miettiä, että se
hiilidioksidi pitäisi ottaa talteen ja tunkea uudelleen sinne maan sisään.
Oikeastaan me puhumme täällä vain yhdistetyn lämmön- ja
sähköntuotannon kaukolämpövaihtoehdoista, niin me olemme
puhuneet tänäänkin vaan oikeastaan erilaisista polttolaitoksista. Uudet
investoinnitkin, joita suunnitellaan, olisivat polttolaitoksissa. Niin kuin
täällä laajalti on todettu, oikeastaan kaksi ainoastaan on sellaista
poltettavaa raaka-ainetta, joka todella vähentää kokonaispäästöjä. Ne
ovat täällä valtuutettu Luukkaisen esille tuomat kanankakka- ja muut
bioperäiset kaasut, vaikkapa lehmän- ja hevosenlanta, jotka muuten
metaanina poistuvat ilmakehään, joka on muuten erittäin tuhoisa
kasvihuonekaasu. Toinen poltettava materiaali on muuten jäte, koska
jätteet myös aika nopeassa vauhdissa päästävät kaatopaikoilta
metaanina ilmakehään. Jos me voimme ottaa sen energian siinä
välissä itsellemme talteen ja hyötykäyttöön, niin se vähentää
kokonaispäästöjä, koska sitten ei tarvitse polttaa jotain sellaista, joka
lisäisi kasvihuonekaasuja ilmakehässä.
SDP:n ryhmäpuheenvuoroon huomauttaisin muutaman asian. Oli
iloinen asia kuulla, että SDP tukee kaikkia energiansäästöä ja
energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä. Varsinkin, kun
energiansäästöä ja energiatehokkuutta kaikkein eniten vauhdittaa
sähkön ja energian hinta, kun SDP:n suunnalta on viime aikoina
valtiovallan toimien suhteen kuulunut sellaisiakin puheenvuoroja, joissa
ei tehokkainta energiasäästöä ja energiatehokkuutta edistävää
toimenpidettä ole hirveästi kannatettu.
Vihreiltä voisin todeta sen, että jos summa summarum, poltolla me aina
edistämme ilmastonmuutosta, ellei polteta ainoastaan jätteitä ja
kanankakkaa, niin meillähän jää oikeastaan tähän energiatuotantoon
kolme aidosti päästöjä vähentävää vaihtoehtoja. Ne ovat vesivoima,
tuulivoima ja ydinvoima. Valtuutettu Ylikahri täällä jo raakkasi näistä
kaksi tehokkainta sitten pois, että ydinvoimaa ja vesivoimaa ei saisi
rakentaa Helsingin tuella enää lisää.
Apropoo, tästä viimeiseen aiheeseen, tähän ydinkaukolämpöön, joka
on haudattu kuin Keskustan työreformi moneen kertaan Itämeren
syvänteeseen. Kyllä nyt kun me vuoden aikalisän tässä otamme, niin
kannattaa miettiä ja tehdä laskelmat uudelleen. Me olemme kuulleet
täällä, että uusinvestointien hintalappu tulee olemaan jotain miljardin
luokkaan, joka muuten oli samaa suuruusluokkaa kuin tämä
ydinkaukolämmön putken investointi tulevaisuudessa. Sen kalleuden
voi varsinkin nyt uusien energiaverojen hinnalla laskea ehkä uudelleen
siihen vuoden päästä käytävään keskusteluun meille valtuutetuille.
Arvoisa puheenjohtaja.
Osasin ja osasimme varmaan kaikki odottaakin, että Romakkaniemen
puheenvuorossa on taas jotain erityistä piikkiä. Kyllähän tämä ihan
loppu tässä nyt oli sitä, että me tähän ydinsähköasiaan palaisimme
edelleen, niin en pidä sitä kuitenkaan tämänkään keskustelun
perusteella realistisena vaihtoehtona.
Täällä on vähän joissain puheenvuoroissa epäilty, että onko
kaupunginhallitus tätä esitystä tehdessään miettinyt tarkkaan asioita.
Kyllä minä nyt ainakin omalta osaltani vakuutan, että tämä Hanasaaren
kohtalo on ollut monta kertaa esillä. Tässähän nyt ei sitä lopullisesti
lyödä kiinni. Kyllä minä olen lukenut sekä tänään että aikaisemmin sitä
kaupunginjohtajan esittämää kaaviota, missä oli ne nuolet. Kyllähän
siinä se painopiste tulevaisuuden osalta on se, että me sitä Vuosaarta
rakennamme ja nyt pidämme huolen siitä, että tehdään kaikki muut
päätökset sillä lailla, että se on meillä oikea tavoite. Mutta sitten on
erimielisyyttä siitä, että kuinka kauan tarvitsemme ihan
kustannussyistäkin tätä Hanasaarta ja sitä voimalaa siinä vielä
toimimassa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ihan nopeasti ja lyhyesti. Ydinvoima on hyvä perusvoimaratkaisuna
silloin, kun tarvitaan valtion tai suureen verkkoon perusvoimaa,
teollisuuteen. Mutta silloin kun on kysymys lämmityksestä tai siitä
energiatuotannosta, jossa vaihteluvälit ovat valtavat, ja tässä
tapauksessa vielä tilanne, jossa jouduttaisiin ylläpitämään valtavaa
varajärjestelmää mahdollisten huolto- ja monien muiden järjestelmien
kautta, niin se kustannustaakka tässä tapauksessa kuluttajalle olisi
valtava. Vaikka ydinvoima minunkin mielestäni ratkaisee aika monta
asiaa, niin tässä se ei ole kyllä ratkaisu.
Mitä tulee energiaveroihin, nehän ovat hauskoja tasaveroja,
kohdentuvat ihmisille aika lailla hankalasti. Romakkaniemen logiikka
tässä on mielenkiintoinen, että sitä vaan energiaveroja nostamalla
voidaan kulutusta leikata. Jos tässä maassa ihmisillä olisi tällainen ns.
tasatulojärjestelmä – kaikki ansaitsevat saman verran tuloja – niin se
voisi olla jopa loogisempaa. Mutta kun meillä on erilaisia, erikykyisiä
ihmisiä maksamana veroja, niin tuossa tuo logiikka sitä kautta pettää.
Olen kyllä sitä mieltä, että ilman muuta verojen kautta kohdennetaan
kulutusta ja se on yksi tekijä jatkossa energiaveron osalla. Euroopassa
ne ovat korkeammat kuin Suomessa, ja varmaan tulevaisuudessa
ollaan tilanteessa, jossa niitä joudutaan nostamaan. Mutta ei
kuitenkaan mielettömästi, jotta tavallisella kuluttajalla se energialasku
ei olisi mahdoton.
Kuitenkin tulin tänne sen takia, että se tiukin fakta tässä on se tänä
vuonna 300 miljoonaa euroa, jonka Helsingin Energia meille palveluihin
tulouttaa ja sen tulevaisuus. Näissä kaikissa ratkaisuissa se tulee
olemaan kyllä varmasti se kovin paikka, kun teiltä ja meiltä kysytään ja
minulta kysytään, että millä tavalla seuraavan 10 vuoden aikana
Helsingin kaupungin talous sopeutetaan tähän tilanteeseen, jossa
tuloutus tulee olemaan jotain muuta joka tapauksessa kuin nykyiset
tuloutusmäärät. Siinä tarvitaan viisautta ja näköä. Minun oma kantani
on aika lailla myös tästä kiinni, että millä tavalla pystymme säilyttämään
energian tuloutuksen, että se on mahdollisimman pitkään hyvä, mutta –
muistetaan samalla – toimii näiden muidenkin tavoitteiden mukaan.
Pitää muistaa, että Helsingin Energia toimii jo tällä hetkellä erinomaisen
hyvin, mitä tulee ilmastotavoitteisiin – ei ehkä niin hyvin kuin halutaan
mutta kansainvälisesti loistavalla tasolla.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
En muuten pyytänyt puheenvuoroa.
Valtuutettu Bryggarelle pitää sanoa, että näin se vaan menee, että
energian ja sähkön verotus ohjaa energiatehokkuuteen ja
energiansäästöön. Jos jostain pitää niitä verotuloja
hyvinvointiyhteiskunnan pyörittämiseen hakea, niin toinen vaihtoehto
on sitten nostaa työverotusta, joka johtaa huonompaan työllisyyteen.
Tästä voi sitten valita, kumpaa toivoo.
Ihan vaan kommenttina siihen Romakkaniemen logiikkaan, niin täytyy
sanoa, että en ole niin viisas mies, että minulla omaa logiikkaa olisi.
Olen tukeutunut Aristoteleen logiikkaan.
Kiitos, puheenjohtaja.
Vähän pisti ihmetyttämään tässä valtuutettu Bryggaren kommentissa
perusteena sille, että energiaveroa ei korotettaisi tai energian hinta ei
saisi nousta, siis se, että ihmisillä on erilaiset tulotasot tai kyky maksaa
veroja. Meillähän on nimenomaan, valtuutettu Bryggare, Suomessa
progressiivinen työtulojen verotus siitä syystä, että tunnustetaan tämä
tosiasia. Mutta ei meillä ole perusteita energiaverotuksessa varmaan
mennä tähän suuntaan tai muutenkaan ajatella tällaisia tuplaverotuksia
ikään kuin progressiivisina.
Allekirjoitan kyllä valtuutettu Romakkaniemen näkemyksen siitä, että
energiankulutuksen vähentämiseen täytyy kannustaa, päästöjen
vähentämiseen täytyy kannustaa. Kyllä se, että energia jatkossa
maksaa enemmän, tähän suuntaan yksilöitä vaan kannustaa
toimimaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Bryggare on kyllä tietysti ihan oikeassa siinä, että verot ovat
regressiivisiä, mutta toivoisin vähän mielikuvitusta siitä, että voihan sitä
maailmassa muuttaa muitakin parametreja samanaikaisesti ja sitten
tasoittaa sen tulonjaon.
Arvoisa puheenjohtaja.
Jos valtuutettu Männistö kuuli tarkkaan puheenvuoroni niin sanoin, että
meidän on valmistauduttava maltillisiin energian korotuksiin, mutta en
näe sellaista kehitystä hyvänä, jossa siirrytään voimakkaasti
progressiivisesta verotuksesta tasaverojärjestelmään ja
maksupohjaisiin järjestelmiin. Tuolla pakkasella energiansäästö on aika
hankalaa, kuitenkin meillä Suomessa sitä kuluu tietty määrä, oli rikas
tai köyhä. Jos energiakustannukset kasvavat voimakkaasti, niin
varmasti se suurin hankaluus on niillä henkilöillä, joiden
energiamaksuja on hankala maksaa. Kyllä ymmärrän tämän tilanteen,
että säästöä saadaan sitä kautta, kun ohjataan ihmisiä säästämään
energiaa, mutta lämpöä täällä tarvitaan. Haaste on haastava.
Arvoisa puheenjohtaja.
Jos valtuutettu Romakkaniemen logiikalla energiaverotuksella ohjataan
kulutusta, niin ihmettelen, minkä takia hallituksen esittämä
energiaverouudistus antaa helpotuksia kaikkein eniten energiaa
tuhlaavalle suurteollisuudelle ja rankaisee kaikkein eniten niitä
pienituloisia ihmisiä, joilla ei ole oikeastaan käytännön vaihtoehtoa sille
energiaverotukselle, joka heille asumisen kautta tulee. Tai minkä takia
eniten saastuttavaan kerskakulutukseen rahaa käyttäville suurituloisille
jaetaan jatkuvasti verohelpotuksia?
Mitä Helsingin Energian verotukseen tulee, toistan vielä, että meillä on
täällä valtuustossa Kokoomuksen, Rkp:n, Keskustan ja Vihreiden
ministereitä, jotka kantavat vastuun siitä, että Helsingin Energian
verorasitusta erityisesti maakaasun osalta ollaan nostamassa
viisinkertaiseksi. Se on hävytöntä, törkeää ja suoranainen
ympäristörötös.
Arvoisa puheenjohtaja.
On todella hienoa, että Romakkaniemi uskalsi ottaa esille meidän
kaikkien huulilla olevan ydinkaukolämmön. Se saattaisi hyvinkin olla
taloudellisessa vertailussa tehokas tulevaisuuden ratkaisu, mutta itse
kyllä hieman suhtaudun skeptisesti hirttäytymistä yhden letkun päähän
tulevaisuuteen tai kahden tunnelin päähän tulevaisuuteen ja pitäisin
kyllä silmät auki muissa ratkaisuissa. Siksi aikalisän ottaminen tässä on
täysin paikallaan.
Kiitos.
Kumpi tahansa kelpaa, kunhan ääneen pääsee, arvon puheenjohtaja.
Pakko ehkä vielä palata tähän valtuutettu Bryggaren ja valtuutettu
Hakasen käsitykseen tai itse asiassa virhekäsitykseen. Koska
työpaikallani on paljon laskukykyisiä ihmisiä ja kun energia- ja
sähköverojen vaikutuksia eri tuloluokissa oleviin ihmisiin on tutkittu, niin
kyllä pienituloinen, joka asuu kerrostalokaksiossa ja suurituloinen, joka
asuu esim. omakotitalossa täällä Helsingissä, niin itse asiassa tämä
maksurasitus on paljon kireämmin progressiivinen näissä veroissa kuin
itse asiassa palkkatuloverotuksen puolella. Jos halutaan katsoa, että
kehenkä nämä osuvat, niin silloin varsinkaan tuossa Hakasen
puheenvuorossa ei ollut kyllä totuuden häivääkään.
Sitten jos puhutaan tästä maakaasuverotuksesta vielä hieman ja
moninkokertaiseksi se mitätön vero nousee, niin voi tietysti muistuttaa
siitä, että Sosialidemokraatit olivat viime hallituksessa Keskustan
kanssa poistamassa turpeelta veroa kokonaan. Nyt sitten Kokoomus
on Keskustan kanssa hallituksessa ja palautti tämän…
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
…veron takaisin, ja siinä samassa yhteydessähän Hakasen laskutavan
mukaan muuttui turpeen verotus ääretönkertaiseksi verrattuna
aikaisempaan nollaveroon.
Arvoisa puheenjohtaja.
Esitän sosiaalilautakunnan varsinaiseksi jäseneksi nykyistä varajäsentä
Jussi Tarkkasta ja uudeksi varajäseneksi Jukka Ollila ja poliisin
neuvottelukunnan varajäseneksi Sami Halme.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiinnitän huomiotanne siihen, että tämän päätösesityksen mukaan
Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Käpylän koulurakennuksen
perusparannus, joka sinänsä on varmasti enemmän kuin tarpeellinen,
on johtamassa siihen, että tuosta koulurakennuksesta ryhdytään
perimään yli 16 euron neliövuokraa, joka mielestäni on taas kaikkea
muuta kuin perusteltu. Toivon, että tähän kohtuuttomaan hinnoitteluun,
johon toistuvasti täällä valtuustossa minä ja moni muu on puuttunut,
saataisiin joku tolkku. Tuolla hinnalla suoraan sanoen sellaisen
koulurakennuksen vuokraaminen, jos sen jollekin muulle tarjoaisi kuin
kaupungille, niin tuskin menisi lainkaan kaupaksi.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiitän saamastani vastauksesta, joka on paljon parempi kuin viimeksi
saamani vastaus, jolloin tämä aloite palautettiin. Nyt kaikilla vakinaisilla
ainakin vastauksen mukaan on sähköpostiosoite Helsingin kaupungille,
mikä on mielestäni minimivaatimus, varsinkin kun nyt
vuodenvaihteessa siirrytään sähköisiin järjestelmiin – me täällä
valtuustossa sähköiseen päätöksentekoon, mutta henkilöstöhallinnon
osalta siirrytään sähköisiin palveluihin kaikkien työntekijöiden osalta.
Tässä vaan ehkä totean sen, että eri virastot näissä asioissa kulkevat
hyvinkin eri tahdissa. Terveyskeskus on ollut ehkä hidas oman
henkilöstönsä suhteen. Paljon on tehty, ja se on oikein hyvä. Tästä on
hyvä jatkaa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki.
Esitän heti aluksi toivomusponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että edistetään kaupungin
käytössä olevin keinoin lainsäädännön parantamista siten,
että virka-, toimi- ja luottamushenkilöihin kohdistuvissa
viharikoksissa asianomistajana on julkinen työnantaja eikä
yksittäinen uhri.
Tämän ponnen on tarkoitus helpottaa sitä ongelmaa, joka välittyy
useammassa aloitteeni saamassa vastauksessa. Terveyslautakunnan
vastaus oli suorastaan järkyttävää luettavaa välittäessään tiedoksi niitä
ongelmia, joita terveysalan henkilöstö joutuu työssään kohtaamaan.
Varmuuden vuoksi referoin lyhyesti terveyslautakunnan lausuntoa
muutamilta osin.
Voimassa oleva lainsäädäntö, mm. kansanterveyslaki, laki potilaan
oikeuksista, työturvallisuuslaki, rikoslaki ja järjestyslaki ovat
henkilökuntaan kohdistuvan uhkailun ja vainoamisen osalta keskenään
ristiriitaisia. Potilaalla on oikeus hoitoon, käyttäytyipä hän lähes kuinka
uhkaavasti tai väkivaltaisesti tahansa. Hoidon tarve tulee arvioida aina
ja kiireellinen hoito tulee antaa. Samanaikaisesti terveydenhuollon
organisaatioon tulisi taata henkilökunnalle terveellinen ja turvallinen
työskentely-ympäristö sekä muiden potilaiden oikeus hoitoon. Lisäksi
potilaan tulee kyetä tunnistamaan – nimi näkyvillä – häntä palveleva
työntekijä tai viranhaltija, jolloin työntekijä ja hänen perheensä altistuvat
työajan ulkopuolella tapahtuvalle häirinnälle ja uhkailulle.
Tilanne on sekä työntekijän että työnantajan kannalta ongelmallinen.
Työntekijän altistuessa työtehtävissään uhkailulle ja vihapuheille
työnantajalla ei ole riittävästi keinoja tukea työntekijää. Laiton uhkaus ja
kunnianloukkaus ovat rikosnimikkeinä asianomistajarikoksia, joista
uhkauksen kohteen tulee itse tehdä tutkintapyyntö poliisille.
Kiitän turvallisuuspäällikkö Aaro Toivosta seikkaperäisestä
lausunnosta. Myös esim. sosiaaliviraston lausunnossa välittyy
vihapuheen ja väkivallankin tai sen uhan yleisyys työntekijöiden
arjessa. Viime vuonna ilmoituksia niistä tehtiin noin 1 350 ja puolet
jätettiin ilmoittamatta, eli vuodessa sosiaalivirastossa olisi ainakin
parituhatta vihapuhe- ja väkivaltatilannetta.
Kuvaan lyhyesti vihapuhe- ja vainorikoksia, jotta ongelman vakavuus
havainnollistuisi. Erityisesti toistuvaan häirintään, stalkkeriuden
ehkäisyyn tulee kehittää keinoja. Vainoamiselle on ominaista kohteen
vahtimisen ja seurailun toistuvuus sekä pakkomielteenomaisuus. Tämä
traumatisoi uhria, koska teolle on tyypillistä intensiivisyys ja
yllätyksellisyys. Se saa uhrin pelkäämään, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Pelkkä suullinen ja kirjallinen toimintakin riittävät tällaisen tunteen
synnyttämiseen. Osa stalkkereista harjoittaa myös uhrin lähipiirin ja
työyhteisön manipulointia tätä vastaan. Pyrkimyksenä on uhrin
sosiaalinen eristäminen. Vainoamista voikin verrata emotionaaliseen ja
sosiaaliseen raiskaamiseen.
Jatkuessaan uhrin arkea läpäisevänä uhkana vaino tuottaa uhrissa
kokemuksen oman elämänhallinnan heikkenemisestä. Uhrille tulee
usein posttraumaattisia stressioireita, kuten paniikkihäiriöitä,
unettomuutta, painajaisia, yliaktiivisuutta tai masennusta. Suuri osa
seurailutapauksista kestää vuoden tai alle, mutta jotkut tapaukset
voivat kestää läpi elämän – varsinkin, jos niihin ei puututa juridisesti.
Vainopakkomielteitä tutkineet Lorraine Sheridan ja Julian Boon
tyypittelivät stalkkerit neljään pääryhmään. Sanallista ja ruumiillista
väkivaltaa sekä omaisuuden tärvelyä harjoittavat ex-kumppanit,
romanttisia fantasioita kehittelevät hullaantuneet häiritsijät. Sitten ovat
harhoihin fiksoituneet stalkkerit, he rakentavat mielessään suhdetta
kohteeseensa, jonka he saattavat valikoida ammatin perusteella.
Tällaisia tapauksia varmaan Helsingistäkin löytyy. Sadististen vainojen
tarkoituksena on tuhota iloiselta, tyytyväiseltä, menestyvältä näyttävän,
kadehtimansa kohteen koko elämä. Hallintapyrkimykset voivat koskea
niin uhrin menneisyyttä, tulevaisuutta kuin identiteettiäkin. Sadistisille
vainoajille onkin ominaista pyrkimys tahrata myös uhrinsa julkista ja
ammatillista minää. Tämä vainoamisen laji on tuhoisinta laatua ja voi
kestää läpi uhrin elämän.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Minä sanoin sen tuossa alussa jo mutta voisin vielä tästä muutaman
lauseen jatkaa. Eli varsinkin näihin vainoamistyyppisiin tapauksiin
tarvitaan lainsäädäntöä, koska Suomesta puuttuu varsinainen
viharikoslainsäädäntö. Ehkä tämän puutteen taustalla on ajattelutapa,
että uhri on osasyyllinen väkivaltaan ja kukin puolustakoon itseään.
Loukkaavaa uhrille on se, jos häirintä kuitataan keskinäisenä riitana,
varsinkin jos uhri ylittää puolustautua.
Tämän arkaaisen ajattelun moderni versio on sananvapaus hinnalla
millä hyvänsä. Vaino- ja viharikokset ovat kyllä riittävällä näytöllä
tunnistettavissa sananvapauden vaarantumatta, joten toivon, että asia
otetaan vakavasti varsinkin, jos Helsinki pyrkii kehittämään
työhyvinvointia sekä poliitikkojenkin jaksamista. Oli ilahduttavaa lukea
tätä lausuntopakettia, koska siitä pystyy tunnistamaan sen, että asia on
havaittu siellä kentällä ja siihen toivottiin juuri lainsäädännöllistä
puuttumista tai lainsäädännön kehittämistä. Eli toivon, että tätä pontta
nyt kannatettaisiin.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Mielestäni valtuutettu Näre on kyllä puuttunut tässä tärkeään asiaan,
joka on tullut tosiaan näissä lausunnoissakin esiin, tärkeys. Vaikka nyt
tietenkään Helsingin kaupunki ei voi sinänsä parantaa sitä
lainsäädäntöä niin kuitenkin edistää sitä, että tässä asiassa tehtäisiin
jotain, koska on selvää, että yksittäisen uhrin on hirveän hankala ajaa
kannetta tällaisessa vihapuheasiassa. Siinä mielessä työnantajan
pitäisi kyllä olla siinä tukemassa työntekijäänsä.
Eli kannatan pontta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä on erittäin iso ja merkittävä kysymys, että millä tavalla työntekijät
joutuvat uhreiksi työssään. Sehän tulee hyvin vahvasti esiin mm.
sosiaali- ja terveysalan tehtävissä, samaten ihan julkisista palveluista
myös muilla palvelualoilla on ihan tämä sama kehitys. Jäin pohtimaan
tässä sitä, että totta kai, työpaikallahan pitää olla mietittynä turvallinen
työympäristö. Esim. sosiaalitoimessa tätä on hyvinkin tarkkaan mietitty
sosiaalityöntekijöiden osalta ja myös terveyspuolella tätä koko ajan
mietitään. Mutta tässä, että kuka itse asiassa, niin periaatteessa tämä
on erittäin hyvä asia, jos tässä asianomistajana olisi julkinen työnantaja
eikä yksittäinen uhri. Jäin miettimään sitten, että kuinka pitkälle tämä
takaisi sen, että ihan aidosti nämä asiat nousisivat esiin. Ensinnäkin,
totta kai täytyy olla turvallinen työpaikka, yhteiset pelisäännöt käsitellä
näitä asioita. Mutta johtaisiko tämä myös siihen, että käytäisiin
”neuvotteluja” siitä, että oliko tässä vihapuhetta vai ei? Jos tässä on
työnantaja se asianomistaja eikä uhri, niin tulisiko siinä sitten tällainen
tilanne, että itse asiassa tulisi uudentyyppinen vaikenemisen kulttuuri,
jossa vaiettaisiin, koska pelättäisiin esim. työpaikan mainetta tai
haluttaisiin siirtää syrjään jne.?
Olisin ihan valtuutettu Näreeltä kysynytkin, että onko hän jossain
tutkimustiedossa kohdannut tähän liittyvää tietoa, että mikä tämä
tilanne voisi olla?
Siis tämä tematiikka kyllä kuuluu minun tutkimusaiheisiini, mutta on
tietysti vähän käytännön kokemustakin tämän ongelmallisuudesta.
Mielestäni näissä lausunnoissa välittyi useampaan kertaan se, että
melkein voisi nähdä, että toivottaisiin sitä, että lainsäädäntö antaisi
paremman tuen työnantajalle tällaisissa tapauksissa. Sittenhän se
myös suojaisi virkamiehiä tai -naisia myös, jotka joutuvat käsittelemään
näitä tapauksia, koska usein se pelko saattaa levitä, jos on tällainen
ongelmatilanne. Itse tiedän nyt toisen tahon puitteista, että myös ne
ihmiset, jotka selvittelevät niitä asioita, saattavat joutua häirinnän
kohteeksi, niin enemmänkin tämä sitten antaisi tukea myös niille, jotka
joutuvat tällaisia tapauksia selvittelemään.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tämä on muuten hyvä ponsi, mutta tämä on perustuslain vastainen.
Eihän se voi olla niin, että jos viharikoksessa joku tälläsee toista
kuonoon, niin ainoastaan työnantaja voi nostaa syytteen ja tämä
asianomistaja, joka on turpaansa saanut, jos tätä kieltä käytetään, ei
sitä voisi. Tämä sivuuttaisi varsinaisen asianomistajan syytteennosto-
oikeuden kokonaan. Mielestäni tässä pitää muuttaa se, että
viharikoksista julkinen työnantaja voi nostaa syytteen ja saattaa
esitutkinnan aluilleen, mutta se, että se tulisi asianomistajaksi tämä
julkinen viranomainen, niin se ei kyllä käy Suomen lainsäädännön
mukaan päinsä, ellei sitten perustuslakia lähdetä muuttamaan.
Kiitos.
? tämä muotoilu, että tämähän on se, mitä Helsingin kaupungin taholta
voidaan tässä tapauksessa tuoda. Eli lainsäätäjähän on se, joka viime
kädessä muotoilee sen asian. Eihän tässä nyt olla perustuslakiin
puuttumassa vaan antamassa toive tai vihje siitä, että tätä asiaa pitää
kehittää. Jos viharikoslainsäädäntöä ollaan muutenkin kehittämässä,
niin tämä on nyt se paikka, jossa siihen voitaisiin tuoda tällainen kanta.
Täällähän on aikaisemminkin esim. järjestyslain puitteissa Helsingin
toiveet otettu huomioon, kun on järjestyslakia uudistettu.
Puheenjohtaja.
Voisiko valtuutettu Näre hieman muuttaa tätä sanamuotoa niin, että
asianomistajana voi olla sekä julkinen työnantaja että myös tämä uhri?
Silloin ei tulisi sitä ongelmaa, mistä valtuutettu Puhakka puhui, että uhri
jää riippuvaiseksi siitä, ottaako työnantaja sen asian hoidettavakseen
vai ei.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Mielestäni Peltolan esitys on hyvä, eli jos valtuutettu Näre voisi tätä
muuttaa. Silloin tämä olisi se viesti, mitä voitaisiin antaa, että se olisi
molemmilla se oikeus.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minun mielestäni tässä pitäisi käyttää sanamuotoa, että kaupungilla ja
työntekijällä molemmilla on rinnakkainen syytteennosto-oikeus, niin
silloin se kohtelee tasapuolisesti kumpaakin eikä se ole ristiriidassa
lainsäädäntömme kanssa.
? että joku, onko Peltola vai kuka haluaa selventää, että olisiko se
sanamuoto sitten, että ”viharikoksissa asianomistajana voi olla
yksittäisen uhrin lisäksi julkinen työnantaja”, niin sekö olisi sellainen
muotoilu, joka kelpaisi?
Kelpaisi minulle hyvin.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuusto ei kai voi toimia ihan oikeuslaitoksena, mutta asia, jonka Sari
Näre on nostanut esiin, on todellakin akuutti ja ajankohtainen, koska
käytännön työelämässä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla työ on
todellakin tullut ajoittain jopa hankalaksi näissä vihapuhetilanteissa.
Kiitos.
? että virka-, toimi- ja luottamushenkilöihin kohdistuvissa
viharikoksissa asianomistajana voi olla sekä julkinen
työnantaja että yksittäinen uhri.
Tuleeko tälle kannatusta?
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Se on hyvä muotoilu, kannatan.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat.
Tein tosiaan aloitteen kaupungin tietotekniikkakustannusten
selvittämisestä ja sen selvittämisestä, olisiko mahdollista saada
kustannussäästöjä käyttämällä enemmän avoimen lähdekoodin
ohjelmia ihan siitä syystä, että tämä tulee meille jokaisessa
hallintokunnassa eteen mm. erilaisten Microsoftin ohjelmien
lisenssimaksujen muodossa. Omassa lautakunnassani, eli
kulttuurilautakunnassa, summa tuntuu varsin isolta suhteessa muuhun
toimintaan ja varsinkin avustettavaan toimintaan. Esim. viime vuonna
summa taisi olla 90 000 euroa vuodessa.
Näitä kustannuksia on mainittu tässä aloitevastauksessakin
muodostuvan kahdesta eri asiasta, eli alustojen lisenssikustannuksista,
joiden mainitaan olevan useita miljoonia euroja vuodessa, ja sitten
toisaalta paremmin eriteltävissä olevista työasemien ja toimisto-
ohjelmien käyttöoikeuksien hankinnan lisensseistä, joihin on arvioitu
vuositasolla kuluvan vajaat 5 miljoonaa euroa. Puhutaan siis aika
valtavista summista. Varsinkin tällaisina aikoina, kun
säästöpäätöksiäkin on jouduttu tekemään, tietysti pitää kääntää
jokainen kivi järkevien säästöjen aikaansaamiseksi. Mielestäni tässä
voisi olla sellainen kohta.
Helsinkihän ei olisi tässä yksin, jos se lähtisi kaupungissa avoimemmin
miettimään näitä avoimen lähdekoodin ohjelmien tai jopa myöhemmin
ehkä alustojen käyttöönottoa. Esim. Pariisin kaupunki teki jo vuonna
2005 päätöksen, että ryhtyy käyttämään avoimen lähdekoodin
ohjelmia. Heille yksi näkökohta säästöjen lisäksi oli myös strateginen
näkökohta, eli riippumattomuus kaupallisista ohjelmistoista. Mm.
asiakirjojen tulevaisuuden käytön kannalta on katsottu esimerkiksi, että
yksittäinen kaupallinen tarjoaja ei voi taata sitä, että asiakirjat avautuvat
vielä kymmenienkin vuosien kuluttua. Tämä on varmasti monelle
sellaiselle taholle, julkiselle instituutiolle tärkeä strateginen syy, miksi
näitä ohjelmia on ruvettu enemmän suosimaan.
Tietoturvan tasosta kertoo varmasti osittain jotain se, että
puolustusvoimat on käyttänyt jo vuodesta 2006 Linux-
käyttöjärjestelmää kriittisten tietokoneohjelmistojensa alustana.
Ranskassa poliisi aloitti Open Office -työasemapäivityksillä vuonna
2002 ja lopulta pari vuotta sitten vaihtoi myös varsinaisen
käyttöjärjestelmän avoimen koodin Linux Ubuntuun. Muitakin
kaupunkeja on, esim. isoista kaupungeista Münchenissa open
sourceen siirryttiin vuonna 2003, Pariisissa 2005 ja Amsterdamissa
2009. Wienin kaupungissa taas kannustetaan avoimen lähdekoodin
ohjelmien käyttöön ja siellä käytetään rinnakkain sekä Windowsia että
Linuxia.
Meillä on myös kotimainen hyvä esimerkki: tuorein ja oikeastaan hyvien
kokemusten kautta noussut oikeusministeriön esimerkki. Ihan pari
kuukautta sitten julkistettiin väitöskirja, jossa kerrottiin siitä, miten kaikki
oikeusministeriön säästötavoitteet olivat toteutuneet tällä muutoksella.
Eli oikeusministeriö korvasi Microsoftin tavallisimmat toimisto-ohjelmat
avoimen lähdekoodin ohjelmilla, yli 10 000 työasemaa siirrettiin
runsaassa 5 vuodessa Open Officeen. Säästöt olivat siis useita satoja
tuhansia euroja vuositasolla.
Pioneerityötä on siis jo tehty sekä kotimaassa että muualla
Euroopassa, ja oikeusministeriössä on varmaan lähin lähtökohta, josta
voi ottaa oppia. Eli monet käyttöoppaat ja asiakirjamallit ovat jo
olemassa.
Ajattelin tehdä nyt asiasta palautusesityksen, koska
kaupunginhallituksen vastaus oli aika nihkeä. En aio esittää niin
radikaalia muotoilua kuin mitä kaupunginhallituksessa Vihreät esittivät
vaan…
Välihuuto!
Okei, ehkä minä arvioin yleisön mukaan tämän radikaalisuusasteen. Eli
kokeilun kautta voitaisiin lähteä liikkeelle tekemällä pilotointia joissain
hallintokunnissa. Ja huom.: tämä ei tarkoita vielä sitä, että alusta pitäisi
muuttaa joksikin muuksi kuin Windows-pohjaiseksi, koska Open Office
-ohjelmistojen käyttäminen onnistuu myös Windows-pohjalla.
Eli teen tällaisen palautusesityksen ja toivon, että valtuutetut lähtisivät
siihen mukaan:
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja otetaan käyttöön seuraavan
työasemapäivityksen yhteydessä kokeiluna. Pilotti toteutetaan
rajaamalla se joihinkin hallintokuntiin, ja sille asetetaan myös selkeä
aikataulu.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Suomi on pitänyt itseään, me suomalaiset olemme pitäneet itseämme
tietotekniikassa ja uudessa teknologiassa edelläkävijämaana – ei
vähintään seuraavan puhujan jälkikasvun ansiosta. Kuitenkin viime
vuosina aika heikosti ollaan pyritty menemään eteenpäin tietoteknisten
sovellusten uusissa mahdollisuuksissa. Tätä palautusesitystä tukee
minusta kaksi seikkaa: ensinnäkin on tämä kustannuskysymys, joka on
merkittävä, ja toinen on se, että on kaupungin ja julkisten toimijoiden
etu, että ei olla yksittäisen yrityksen ohjelmistojen varassa vaan
pystytään laajemmin niitä hakemaan ja pystytään etsimään myös
sellaisia ohjelmistoja, jotka ovat mahdollisimman laajasti erilaisilla
ohjelmatyypeillä avattavissa.
Valtuutettu Sumuvuoren palautusesitys on minusta hyvin erilaiset
reunaehdot huomioivat siitä, että kokeillaan pilottina joissain
hallintokunnissa päivitysten yhteydessä ja sitä kautta saadaan
kokemuksia. Jos kokemukset ovat positiivisia, jota voi arvella
kansainvälisten ja kotimaisten esimerkkien perusteella, että etuja on
saatu, niin sitten voidaan laajentaa. Minusta tämä olisi taloudellisesti ja
riippumattomuuden kannalta erittäin hyvä ratkaisu ja siksi kannatankin
palautusesitystä.
Arvoisa puheenjohtaja.
On hauskaa saada puhua asiasta, josta en voi sanoa, että juurta
jaksaen, mutta juurta kyllä tunnen. Ja palautukseen.
Viime tarkastuskertomuksessa jo otettiin kantaa tähän ja todettiin, että
kaupunki kyllä tuhlaa aika rutkasti rahaa sellaisiin ohjelmiin, jotka eivät
keskustele toistensa kanssa. Kaupunginhallituksen vastauksessa
viitataan Gartneriin ja kuvataan Gartneria asiantuntijajärjestönä. Olisi
ollut oikeampaa sanoa, että Gartner on brändäysyritys, jota kyllä
kritisoidaan erittäin laajasti asiantuntevissa piireissä. Tähän liittyy, että
aika helposti silloin kun Linux on tapetilla, löytyy aina Microsoftin
pukinsorkka jossain paperissa. Nyt aika ei anna myöten kertoa
yksityiskohtia.
Yritin tässä hetki sitten soittaa eräälle tuntemalleni asiantuntijalle. Hän
oli kuitenkin Japanissa eikä voinut vastata, mutta Münchenissa on
erittäin mielenkiintoinen Linux-niminen ohjelma, jossa alusta on
avoimella koodilla, ohjelmien rajapinnat toimivat toistensa kanssa.
Microsoft on sen jälkeen tarjonnut palveluksiaan puolet halvemmalla
kuin aikaisemmin, mikä johtuu heidän monopoliasemastaan. Tällä
tavalla on myös luotu paikallista työtä ylläpidolle, ja sillä tavalla
asiantuntemus ja IT-koulutus kasvavat. Eli kyllä tämä voisi olla aika
hyvä menetelmä myös Suomessa.
CIA on jo kauan käyttänyt ns. Secure Linux -ohjelmaa. CIA:lla ei
kannata hirvittävästi aina leuhkia, mutta kyllä ne tämän asian varmasti
osaavat paremmin kuin Helsingin kaupunki.
Sitten lopuksi, sellaisia kansainvälisiä innovaatioita on tehty
Pietarinkadulla Helsingissä, näin Design-pääkaupunkikampanjan
kynnyksellä ei ole aivan hirvittävästi, että tässä nyt olisi yksi
mahdollisuus nostaa omaa kissanhäntää jonkin verran, ei pelkästään
minun vaan kaupungin.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
En väitä, että ymmärtäisin tietotekniikasta yhtään mitään.
Todennäköisesti Nils on ainut tässä salissa, joka ymmärtää nyt tästä
asiasta konkreettisesti, mistä nyt puhutaan. Sen verran minäkin
ymmärrän, että tajuan, että kaupunginhallituksen vastaus sotkee
eräällä lailla asioita.
Sumuvuoren tekemä palautusesitys on nyt hyvin rajattu, ja se olkoon
sellaiset ensimmäiset reippaat askeleet kohti avoimempaa maailmaa
myös tässä mielessä. Tiedän, että me olemme kohta uusimassa
tietotekniikkastrategiaamme, ja siinäkin mielessä on nyt ihan hyvä, että
palautamme tämän Johannan aloitteen, että saamme myös
koneistollemme selkeästi valtuuston tahtotilan esiin. Me haluamme
löytää myös mahdollisuuksia avoimen koodin ohjelmistoista.
Kannatan palautusta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minäkin kannatan palautusta.
Kaupunginhallituksessa en kannattanut sitä vastaesitystä, koska
mielestäni se ehkä oli liian kategorinen ja ehkä jopa liian radikaali,
toisin kuin valtuutettu Helistö täällä väitti. Mielestäni valtuutettu
Sumuvuori on ihan oikealla asialla tässä. Muistan itsekin sen
pöyristyksen silloin, kun olin puolitoista vuotta sitten kulttuuri- ja
kirjastolautakunnan varapuheenjohtajana, kun lautakunnassa, jossa
taistellaan jopa 1 000 euron avustuksista, niin yhtäkkiä vaan todetaan,
että ”tämä 90 000 teidän on vaan otettava”. Siinä mielessä avoimuutta
tarvitsemme lisää, ja tässä on aivan varmasti säästöjä löydettävissä.
Olisin voinut ehkä jopa toisentyyppistä palautusta tässä tehdä, ei vaan
tätä pilotointia, mutta tämä on oikein hyvä näin. Eiköhän palauteta
uuteen valmisteluun.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minäkin kannatan palautusta.
Minusta tämä palautus on myös ei liian radikaali vaan juuri sopiva, että
voidaan esim. jatkaa ihan hyvin Windowsin käyttämistä, mutta jos
Microsoft Office -paketti jo pelkästään korvattaisiin Open Officella, niin
siinä voitaisiin säästää paljon. On usein sanottu, että se koulutus vaatii
niin paljon, että ei voida vaihtaa tätä ohjelmaa. Mutta jos ajatellaan
vaikka sitä muutosta, että siirtyy Microsoft Officen käyttäjästä Open
Officen käyttäjäksi, niin se ei ole yhtään sen suurempi kuin se, että
syntyy Microsoft Officen vanhan version käyttäjästä uuden version
käyttäjäksi. Napit ovat vähän eri paikoissa, mutta lopputulosteksti on
aika samannäköistä. Kannatan palautusta.
Arvoisa puheenjohtaja, palautuksesta.
Kannatan palautusta ja toivon, että palautuksessa keskitytään myös
kustannusvaikutusten selvittämiseen. Ja kun perusteluissa käytettiin
puolustusvoimia, niin totean, että puolustusvoimat käyttävät hyvin
laaja-alaisesti tätä koko spektriä, niin suljetun kuin avoimen
järjestelmän etuja kuin myös valmiita kaupallisia ohjelmia ja välillä omia
ohjelmia soveltaen. Asia ei ole mustavalkoinen, mutta selvittää
kannattaa.
Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kannatan myös palautusta mutta päinvastoin kuin Kimmo Helistö
sanoi, en usko, että tämä sali on ihan täynnä dinosauruksia. Kyllä me
jotkut muutkin olemme kuulleet näistä avoimista lähdekoodeista ja
joskus jopa käytämme niitä. Varmasti dinosauruksia täältä myös löytyy.
On ihan totta, että kun olemme puhuneet tässä nyt syksyn aikana
näistä suurista kustannuksista, joita meidän tulee pyrkiä koko ajan
pienentämään hallinnon eri muodoissa, niin emmehän me voi, sitten
aina kun tulee joku käytännön ehdotus, niin me sanomme ”ei nyt”, ”ei
tätä voikaan”, ”tämä nyt ei sovi”. Mielestäni kustannussyistä meidän on
hyvä selvittää asia ja myös sellaisin tarkennuksin, niin kuin Nieminen
täällä viittasi.
Toinen asia: Minä uskon, että tulevaisuudessa mennään enemmän
juuri näihin avoimen lähdekoodin asioihin, niin meidän pitää pysyä
kehityksessä mukana. Emme voi jäädä poteroihin, että meillä on
kalliita, hienoja systeemejä, jotka toimivat hyvin. Meillä on myös
halvempia systeemejä, jotka toimivat hyvin, ja meidän vanhempien
ihmistenkin tulisi oppia niitä käyttämään, jotta pysymme mukana
maailman menossa. Kannatan palautusta.
Puheenjohtaja.
Kannatan palautusta mutta pidän keskustelua täällä vähän liian
epäradikaalina. Tässä puhutaan vain kustannuksista, mutta kun
puhutaan avoimesta lähdekoodista, puhutaan Microsoftista, niin
puhutaan myös yhtiövallasta. Mielestäni olisi hyvin kiinnostavaa ja
tärkeääkin, että kaupunki selvittäisi, millä tavalla globaalin vastuun
strategiaan voidaan lisätä tällaisia elementtejä, että miten vähennetään
riippuvuutta ylikansallisiin monopoleihin, jotka kaikkein eniten tuhoavat
maailmaa.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kiitos valtuusto, pelastitte päiväni, kun sain kuulla tehneeni radikaalin
ehdotuksen kaupunginhallituksessa. Kolmen lapsen perheenäiti
Pohjois-Helsingistä tavoitteli hyvin samaa, mitä Johanna Sumuvuori
tässä tavoitteli, eli se, että työasemapäivitysten yhteydessä voitaisiin
näitä Open Office -ohjelmistoja asentaa niille työasemille, joissa se olisi
mahdollista.
Kannatan lämpimästi tätä palautusta, koska tässä vastauksessa ei
todellakaan vastata siihen olennaiseen asiaan, että miten asteittain
voitaisiin siirtyä myös näillä Microsoftin alustoilla ja käyttöjärjestelmillä
käyttämään pelkästään vaikka niitä työasemaohjelmistoja.
Kiitos.
Uusi yritys, aina sitä oppii uusia asioita.
Ensinnäkin tämä asia on erittäin monimutkainen ja hankala, ja sitten
kun kuuntelee asiantuntijoita, joilla on kokemusta molemmistakin
järjestelmistä, niin sanotaan, että jossain on otettu aikoinaan avoin
lähdekoodi käyttöön, isoissakin kaupungeissa, isoissa organisaatioissa,
mutta sitten palattu takaisin näihin Windows-pohjaisiin järjestelmiin.
Toisaalta tänään täälläkin ollaan kuultu, että jossain on saatu isojakin
säästöjä. Sen takia varmaan asia voidaan palauttaa.
Kaupunginhallituksessahan oli vastaehdotusesitys, tässä on nyt kyse
palauttamisesta, mutta toivon, että sen jälkeen kun tämä asia tuodaan
sen jälkeen tänne valtuustoon, niin siellä on myös konkreettisia
esimerkkejä niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta ja tarkasteltu
niitä mahdollisimman puolueettomasti niin, että siellä ei ole taustalla
Linux-ihmiset eikä toisaalta myöskään Windows-
käyttöjärjestelmäihmiset pelkästään. Tätä kohtaa vasten sitten
peilattaisiin näitä asioita. Tärkeintä tässä on kuitenkin kaupungin etu ja
kaupunkilaisten etu, jotta saadaan parhaat tsydeemit tänne.
Open Officesta sen verran totean, että Uudenmaan liitto suuressa
viisaudessaan antoi hallituksen jäsenille Open Office -järjestelmän
taulukkolaskennat, tekstinkäsittelyt jne. ja en nyt kauaa niitä viitsinyt
enää käyttää, että kyllä nyt jonkinlainen tasoero kuitenkin on
Microsoftin ohjelmiin, Microsoftin eduksi tällä kertaa tässä asiassa.
Mutta asia voi tietenkin muuttua ja olla toisinkin, eli kilpailutilanteeseen
vaan.
Puheenjohtaja.
Kannatan palautusta siksi, että haluaisin lisätietoa näistä
kustannuksista, joita tämä aloite mahdollisesti aikaansaa.
Olen itse sitä mieltä, että ATK-kuluista pitäisi jollakin tavalla saada
säästettyä aika paljon. Olen perehtynyt oman lautakuntani ATK-kuluihin
eli asuntotoimiston menoihin, ja siellä siis itse asiassa yllättävän vähän
niistä kuluista muodostuu näistä lisensseistä. Iso osa tulee
ulkopuolisista ostopalveluista, joilla viilataan, siis vuosi vuodelta tosi
isoilla summilla, niin kuin nettipalveluja ja kotisivuja ja
palvelujärjestelmiä. Suunnilleen 30 000 euroa käytetään vuosittain, ja
niillä saadaan 30 työpäivää ainoastaan ostettua tällaisia nettipalvelujen
kehittämiskuluja. Mielestäni ne kulut ovat suhteettoman suuria näihin
lisensseihin, ja sitä täytyisi vähän koordinoida eri osastojen ja
virastojen välillä, että onko tällainen järkevää, että jokainen omin käsin
ostelee näitä palveluja sieltä sun täältä, vai olisiko järkevää koordinoida
tätä toimintaa kaupungin tasolla paremmin. Sieltä voisi tulla paljon
isompia säästöjä, uskon niin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Palautukoon, jos niikseen tulee. En ole niin kokenut asiantuntija tässä,
että minulla olisi ehdotonta mielipidettä oikeastaan suuntaan tai
toiseen. Mutta siitä minulla on mielipide, että tässä samassa
yhteydessä pitäisi tai tulisi tai olisi hyvä selvittää nyt sitten myös
kaupungin ja yleensäkin viranomaisten eri ohjelmistojen keskinäiset
rajapinnat ja keskustelut, niin että siinä saataisiin joku tolkku aikaiseksi.
Esimerkiksi terveydenhuollon puolella, jossa on kai suurin massa, niin
siellä nämä ongelmat ovat jokapäiväisiä. Jos muuten halutaan tehdä
luovaa työtä, niin nyt on kyllä lunta luotavaksi kaikille.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tuosta vaan, että koko tuo tietsikkahommahan on levinnyt sillä lailla,
että esim. Nuorisoasiainkeskuksessa ja nuorisolautakunnassa
nuorisotaloja pyritään siirtämään kokonaan sähköistettyyn
järjestelmään, että laitetaan tyypit istumaan johonkin huoneeseen, niille
ladataan koneet eteen. Okei, se kai jonkun mielestä toimii ja se on tätä
nykyaikaa, mutta sitten esim. päivystysosastoilla ja eri sairaaloiden
kesken nämä tietoverkot, tietosysteemit eivät toimi keskenään
edelleenkään. Minä muistaakseni tein puolitoista vuotta sitten aloitteen
siinä yhtenäistämisestä, mutta se tuntuu nyt olevan sellainen, miten nyt
sanoisin, tämän ajan, jo pidemmän aikaa tällainen trendi, että kaikilla
pitää olla jonkinnäköinen härpäke.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Pia Pakarinen, Laura Rissanen ja Nina Suomalainen ovat
tehneet tärkeän aloitteen. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä on syytä pitää
jatkuvasti esillä – onhan Helsingissä 1990-luvulla tehdystä
perheväkivallan ehkäisyä koskevasta ohjelmasta kulunut jo pitkä aika.
Tasa-arvotoimikunnassa on ihmetelty sitä, että lähisuhdeväkivallan
ehkäisyyn keskittyvässä turvallisuusohjelman laatimiseen liittyvässä
alatyöryhmässä uhreja edustavat järjestöt loistavat poissaolollaan.
Teenkin seuraavan ponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lähisuhdeväkivallan
ehkäisyä koskevassa työryhmässä varmistetaan uhreja
edustavien tahojen riittävä edustus.
Onkohan se ponsi jossain jaossa?
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitos, puheenjohtaja.
Tämä asia on hirveän tärkeä ja hirveän herkkä, ja Sari Näre on tehnyt
erinomaisen ponnen. Kannatan sitä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Koska papereiden jakaminen vielä kestää, niin toistan tämän ponnen,
eli:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lähisuhdeväkivallan
ehkäisyä koskevassa työryhmässä varmistetaan uhreja
edustavien tahojen riittävä edustus.
Kiitos.
Puheenjohtaja, bästa fullmäktige.
Vi har måstat vänta väldigt länge på den här strategin för globalt
ansvar. Men nu när svaret på min fråga om vad som har hänt när
strategin har kommit, så förstår jag att vi har väntat på något gott. Nu
lovas svaret den 28.2.2011, det råkar vara min födelsedag, så jag
tycker att det här är ett bra val.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Aivan ensimmäiseksi haluan esittää tähän aloitteeseen liittyvän
toivomusponnen. Ehdotan, että:
Hyväksyessään aloitevastauksen kaupunginvaltuusto
edellyttää, että vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen
toteuttamista Kelalla seurataan sosiaalitoimessa ja
ongelmista raportoidaan valtiolle.
Tässähän tapahtui sellainen, että kun jätin tämän aloitteeni, niin minulla
ei valitettavasti ollut silloin tietoa, että tämä on siirtymässä itse asiassa
Kelalle tämä vammaisten tulkkauspalvelut, mikä sinänsä on
erinomainen asia, koska se varmistaa sen toivottavasti, että vammaisia
henkilöitä kohdellaan tasapuolisesti näissä tulkkauspalveluissa ympäri
maata.
Mutta näistä lausunnoista, että siellä esim. terveyskeskuksen
lausunnossa otetaan esille tämä seuranta, ja siitä syystä pitäisin
hyvänä, jos valtuusto päättäisi tässä vaiheessa, kun itse asiassa nyt on
vasta alkanut tämä palvelu ja se on todella iso muutos, niin tavallaan
vauhdittaa sitä, että oikeasti seurataan Kelalla tätä toteutumista. Se
olisi lähinnä sosiaalitoimen puolella tapahduttava, koska siellä on
vammaispalvelut pääsääntöisesti. Ja toki siellä, niin kuin näistä
lausunnoista käy ilmi, totta kai näitä tulkkauspalveluja tarvitaan esim.
terveydenhuollon puolella, mutta se päävastuu voisi olla nimenomaan,
että sosiaalitoimi sitä seuraisi. Tässä käynnistymisvaiheessa seuranta
on erinomaisen tärkeää. Tästä syystä toivon, että tavallaan annamme
tukea terveyskeskuksen esitykselle tästä seurannasta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan valtuutettu Puhakan tekemää toivomuspontta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä aloite koskee siis tilaajavastuuta ja harmaan talouden torjuntaa,
ja aloitevastauksessa ja lautakuntien siihen liittyvissä vastauksissa on
paljon hyödyllistä tietoa, josta näkee, että kaupunki on kyllä alkanut
aktivoitua näissä kysymyksissä. Valitettavasti tärkeimmät aloitteessa
esitetyt asiat jäävät kyllä vastausta vaille tai epätäsmällisesti
vastatuiksi.
Tämän aloitteen lähtökohtana oli se, että kaupungin ei pidä kilpailla
pelkästään hinnalla. Toinen tärkeä asia tässä aloitteessa oli ehdotus
siitä, että ns. lähetetyn työvoiman osalta kilpailuehtoihin pitäisi asettaa
sellaisia vaatimuksia, jotka edellyttävät sitä, että tämän ns. lähetetyn
työvoiman kohdalla lähettävä firma tekee vapaaehtoisesti, vaikka laki ei
sitä vaadi, työnantajan normaalien velvoitteiden mukaista verojen
perimistä tai palkkatietojen ja työntekijöiden ilmoittamista verottajalle.
Lisäksi tässä esitettiin tilaajavastuun ulottamista koko ketjuun ja
yhteistyötä paitsi viranomaisten niin myös ammattijärjestöjen kanssa.
Kaupunginhallituksen vastaus – vaikka sisältää paljon tietoa – päätyy
sellaiseen johtopäätökseen, että tilaajavastuun toimenpiteet ja ohjeet
ovat riittävät. Tämä on aika yllättävä vastaus, kun tiedän, että
kaupunginhallinnossa on pohdittu sitä, miten näitä toimia voitaisiin
kehittää. Tuskinpa kovinkaan moni kaupunginhallinnossa on sitä
mieltä, että toimenpiteet ovat nyt riittävät. Se näkyy myös näissä
lautakuntien vastauksissa. Kiinteistölautakunta esim. toteaa, että
”aloitteessa esitetyt toimet parantaisivat mahdollisuuksia valvoa
hankkeita”. Ja yleisten töiden lautakunta esittää jopa erityisen
tarkastajan toimen perustamista tilaajavastuuasioihin jne.
Nyt minä luulen, että tässä osittain on kysymys siitä, että tähän on
yritetty vastata nyt vähän ylhäältäpäin suoraan oikaisten. Otan
esimerkiksi tämän lähetettyä työvoimaa koskevan asian. Siinähän
tässä vastauksessa viitataan siihen, että kilpailuun osallistuvat firmat,
jos heidät hyväksytään, joutuvat ilmoittamaan firman verotiedot ja muut
tiedot, joita tuossa kerrotaan, kaupungille. Tämä on selvää, mutta
tämähän ei ole se ongelma tässä asiassa, vaan ongelma on se, että
EU-lainsäädännön mukaan firma, joka tuo tänne vuokratyövoimaa tai
muuta ns. lähetettyä työvoimaa toisesta EU-maasta, ei ole velvollinen
perimään siitä palkasta, jonka se täällä tehdystä työstä maksaa, veroa
ja tilittämään sitä edelleen verottajalle, niin kuin normaali suomalainen
yritys joutuu tekemään.
Minä olen kysynyt tätä mm. valtionhallinnon virkatyöryhmän ja muilta
edustajilta, että estääkö joku laki sitä, että kunta voisi asettaa itse
kilpailuun sellaisia ehtoja, joiden mukaan se edellyttää kilpailuun
osallistuvilta firmoilta, että ne toimivat tässä vapaaehtoisesti tiukemmin
kuin mitä EU-lainsäädäntö edellyttää. Ja minulle annettu vastaus on,
että mikään laki ei estä sellaista ehtoa. Toivoisin, että tässä hengessä
tätä asiaa kaupunginhallinnossa tutkittaisiin vakavasti. En esitä tässä
palauttamista koska tiedän, että asioita pohditaan, vaan toivon, että
tämä otettaisiin huomioon.
Arvoisa puheenjohtaja.
En minäkään tätä ehdota palautettavaksi. Tästä asiasta on aika paljon
puhuttu. Olen itse toivonut samoin kuin yleisten töiden lautakunta, että
valvontaa parannettaisiin. Siellä nytkin on käsittelyssä valtuuston
hyväksymä ponsiesitys, että ne hallintokunnat, jotka tilaavat esim.
rakennustyötä, olisivat koko hankkeen ajan mukana valvonnassa. Siitä
tässä on suuri pula.
Mielestäni Hakanen on saanut kyllä aika kaavamaisen vastauksen.
Tällä tavallahan näihin on vastattu, aloitteisiin, joita itsekin olen tehnyt.
Säännöt kaupungissa on, mutta mielestäni niitä ei kerta kaikkiaan
noudateta ja vähintäänkin noudatetaan hyvin vaihtelevasti. Siellä on
myös hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto, jossa väitetään
jopa, että hankintalaki tarjoaa työkaluja harmaan talouden torjuntaan.
Se ei kyllä pidä alkuunkaan paikkaansa minun mielestäni; se jollakin
tavalla turvaa urakoitsijoiden välisen syrjimättömän kohtelun, mutta
niiden alapuolella olevista alihankkijoista siellä ei puhuta yhtään mitään
ja siellä se on se suurin ongelma. Myöskään tietääkseni yhtään
tarjousta ei ole hylätty sen takia, että on tarjottu ylettömän alhaisia
hintoja. Sen sijaan markkinaoikeus ja korkein oikeus ovat antaneet
ennakkopäätöksiä, joiden mukaan ei ole tarjouspyynnön tekijän tehtävä
arvioida tarjouksen perusteella, maksaako yritys palkkaa tai veroja tai
maksuja niin kuin laki ja sopimukset ovat määränneet.
Kiitos.
Puheenjohtaja.
Mielestäni tämä on erittäin tärkeä aloite. Vähän olen huolissani, kun
näin vähän tämä asia näyttää kiinnostavan täällä valtuustossa.
Kyseessä on koko kansantalouden kannalta erittäin suuri ongelma –
harmaa talous. Nimenomaan osaltaan tilaajavastuulaissa olevat
puutteet edesauttavat sitä, että niin valtiolta kuin kunniltakin jää
huomattava määrä verotuloja saamatta. Toisaalta se vääristää myös
yrittäjien välistä kilpailua. Me kaikki tiedämme ihan tasan tarkkaan sen,
että hyvin monta kertaa ne halvat tarjoukset, jotka kilpailuttamisen
perusteella joudutaan hyväksymään, tosiasiassa perustuvat siihen, että
käytetään halpatyövoimaa, jonka osalta ei makseta sopimuksen
mukaisia palkkoja ja myöskään ei ole odotettavissa, että verottajalla
olisi näistä tietoa.
Me kaikki tiedämme erinomaisen hyvin myös sen, että resurssit valvoa
tätä ovat aivan riittämättömät niin valtion osalta kuin myös kuntien
osalta. Olisin kyllä minäkin, myönnän sen, toivoin edelleenkin, että
Helsinki ryhdistäytyy tässä asiassa omalta osaltaan haluamaan tätä
tilaajavastuulakia. Vetoan myös kaikkiin kansanedustajiin täällä, teillä
on eduskunnassa kaikki eväät, ja maan hallituksella kaikki eväät,
puuttua tähän. Valitettavan vähän tuloksia tässä vuosien varrella on
tämän asian osalta saatu.
Jokainen meistä myös tietää sen, että tilaajavastuulain rikkomisesta
korvaukset ovat älyttömän pienet. Yritys kernaasti maksaa monta
kertaa myös nämä määrätyt sanktiot, jos sillä tavalla pääsee
pälkähästä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Lähes viikoittain käsittelemme näitä asioita lautakunnassa. Aloite on
arvokas ja tärkeä, siihen pitää reagoida. Ongelmia on molemmissa
päissä: on kehitettävä parempi tarjouskilpailumenettely ja luotettavampi
sellainen ja toisaalta valvontaa on parannettava. Molemmissa
suunnissa on töitä kaupungilla.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kuten tässä vastauksessa sivulla 19 todetaan, niin kaupungissa
laaditaan harmaan talouden torjunnan seurantaraportteja. Minä olen
ollut ainakin vaikuttunut konsernijaostossa, kun olemme muutaman
kerran käsitelleet niitä tietoja, mitä on saatu verottajan rekisteriin
ristiintaulukoimalla ja ajamalla, niin vaikkemme tiedä firmojen nimiä
mutta kuitenkin näemme sen kaupungin hallintokuntien määrät, että
missä on ollut minkäkinlaisia ongelmia ja tullut ilmi asioita. Minä koen
sen kuitenkin erittäin tehokkaana seuranta- ja ohjeistusmallina niin, että
kun me niitä pystymme seuraamaan, niin johan on kumma, jos ei ala
eri hallintokunnissa tavat ja mallit kehittyä siinä, miten näitä asioita
seuramaan. Myös estetään ja saadaan sellainen käytäntö, että Helsinki
olisi tässä mahdollisimman hyvä toimija, niin että harmaata taloutta
kitketään pois.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minä olen kyllä tehnyt sellaisen havainnot, että virkamiehet ovat aivan
tottuneet siihen harmaan talouden raporttiin, että täällä nyt on yleisesti
ottaen se 12 %, kymmenkunta prosenttia kussakin hallintokunnassa
niitä yrityksiä, joiden tiedoissa on jotakin häikkää ja sillä siisti. Kun
niiden firmojen nimiä ei tiedetä, ainakaan päällisin puolin ei tiedetä, niin
viis siitä. Muita keinoja täytyy keksiä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Yksi tärkeä kysymys tässä on se tulkinta, joka on aika yleinen
kaupungin puolella, että rakentamiseen ja peruskorjaamiseen liittyvissä
hankkeissa käytännössä kilpaillaan vain hinnalla. Se on johtanut
sellaisiin tapauksiin, useisiinkin, joissa hyväksytään sellainen hinta,
josta ihan kansakoulumatematiikalla jokainen voi laskea, että sillä
hinnalla teetettävästä työstä ei voi maksaa asiallista palkkaa saati
sitten kaikkia muita työnantajan velvoitteita.
Tähän pitäisi löytää nyt keino, koska ei mikään – niin kriittisesti kun
suhtaudunkin Euroopan unioniin ja niin paljon kuin sieltä tuleekin
älyttömiä päätöksiä – laki ei estä Helsingin kaupunkia valvomasta tässä
omia etujaan paremmin kuin nyt tapahtuu. Kyllä se on vähän
kaupunginhallinnostakin kiinni: Minä olen yrittänyt nyt kohta vuoden
selvittää sosiaalivirastossa asunnonmuutostöihin liittyviä epäselvyyksiä.
En ole tähän päivään mennessä saanut vieläkään niitä tositteita, jotka
osoittaisivat, että ne työt on teetetty sillä alle 20 euron kokonaisurakan
tuntihinnalla, josta jokainen tiesi, ettei niitä sillä pystykään tekemään.
Sen sijaan on kaikennäköisiä lappuja tullut paljonkin, joista näkyy, että
on maksettu jotain ihan muuta. Tätä on nyt selvitetty kohta vuosi ja
vieläkään ei ole saatu vastausta.
Kiitoksia. Hyvät valtuutetut.
Maija Anttila on ottanut tässä, ja muut 17 valtuutettua, tärkeän asian
esille – mielenterveyspotilaiden palveluasumisen. Ja kuten
aikaisemmin on täällä puhuttu, että heille pystytään turvaamaan
palveluasumista eikä heidän tarvitse odottaa sairaalassa yli vuotta,
toivon, että jokainen pitää mielessä, että seuraavan kerran kun meille
tulee budjettiesitys, sinne varattaisiin tarpeellinen määrä rahaa siihen,
että näitä palveluasuntoja voidaan myös rakentaa. Kuten tässä
terveyslautakunnan tai terveyskeskuksen lausunnossa oli, mitä
ylilääkäri ja muut ovat tuoneet esille, että tällä hetkellä siellä syntyy jo
pitkäaikaisia negatiivisia terveysvaikutuksia, kun henkilöt ovat väärässä
paikassa ja odottavat palveluasumispaikkaa. Toivottavasti tämä nyt
tulee seuraavassa budjetissa otetuksi huomioon.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä on nyt kyllä äärimmäinen epäsuhta tässä vastauksessa tähän
kysymykseen, kun vertaa sitä, mitä asioita terveyslautakunta on
nostanut tässä esiin. Siellähän todetaan ensinnäkin, että meillä on tällä
hetkellä jonottamassa ihmisiä ollut sekä Aurorassa että Kellokoskella,
ja se, että on kolminkertainen vuorokausihinta näissä jonotuspaikoissa
sairaalassa kuin mitä palveluasuminen. Ja sitten se, että täällä
terveyslautakunta esittää pitkän toimenpidelistan, jolla tämä tilanne
voitaisiin korjata. Tästä vastauksesta, jos näitä liitteitä ei satu
lukemaan, voisi kuvitella, että kaikki hyvin. Eli ei ole itse asiassa mitään
hätää mielenterveyskuntoutujien palveluasumisessa, että paikkoja on
kyllä järjestetty ja tarpeen mukaan järjestetään. Tämähän on tämän
vastauksen sävy.
Mutta todellakin se tilanne on terveyslautakunnan selonteon mukaan
ihan toisenlainen. Eli siellä esitetään mm., että pitäisi 60-paikkainen
vahvasti tuettu palvelutalo perustaa, pitäisi laajentaa
päihdeongelmaisille mielenterveyskuntoutujille suunnattua
palvelutarjontaa, lisätään mielenterveyskuntoutujille suunnattuja kotiin
annettuja palveluja jne. Eli täällä on todella pitkä toimenpidelista, joka
pitäisi ehdottomasti ottaa vakavasti. Tämä vastaus on kyllä ihan
liirumlaarumia. Sen sijaan nämä terveyslautakunnan linjaukset ovat
erinomaisen hyviä. Mietinkin, että pitääkö niistä tehdä uusi alue, jotta
ne otettaisiin vakavasti ja ne menisivät eteenpäin.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tässä juuri Puhakka puhui, että pitäisikö tehdä uusi aloite samasta
asiasta. Minähän tein tästä asiasta aloitteen puoli vuotta sitten, eikä se
silloinkaan edennyt. On kyllä tosi hienoa, että vasemmallakin on huolta
tästä aiheesta. Se on todella tärkeää. En ole väittänyt, että ei olisi.
Tuli tässä sellainenkin mieleen, että olisiko kuitenkin myös se Valppaan
aloite siitä sähköisestä hakemistosta, josta voisi hakea muiden
valtuutettujen aloitteita, niin se taisi olla aika hyvä aloite sekin, koska
näitä nyt sitten tehdään puolen vuoden välein. Tärkeä asia, ei siinä
mitään.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Kuikalle voi todeta, että ainakin Sosialidemokraatit ja uskon
myös, että Vasemmistoliitto, entinen, millä nimikkeellä he aikoinaan
olivatkaan vähän yli 100 vuotta sitten, niin meidän huolemme on aina
ollut näiden ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa, mitä tässäkin
aloitteessa tällä hetkellä takaa ajetaan. Lilli Autti kysyi minulta, että
pitäisikö tämä aloite palauttaa. Totesin silloin, että kun tiedän tämän
valtuustokeskustelun, niin tokkopa tästä asiasta tämän kummempaa
vastausta kaupunginhallitus tulee antamaan. Joten olen samaa mieltä
kuin Sirpa Puhakka, että terveyslautakunnan vastaus on huomattavasti
analyyttisempi ja selkeämpi ja sen perusteella pitäisi oikeastaan
asioissa edetä.
Mielenterveyspotilaiden tai -kuntoutujien palveluasuntojen ja yleensäkin
asumisratkaisujen aikaansaaminen on pitkä tie, ja sitä pitäisi näiden
linjausten perusteella, miten terveyslautakunta on linjannut, edistää.
Toivon, että tämä puhe nyt, mitä tässä valtuustossa käydään, viitoittaa
sitä tietä myös lautakunnassa ja jatkossa budjettineuvotteluissa, kun
näyttää siltä, että aloitteilla tätä asiaa ei kuitenkaan saada korjattua.
Vuonna 1984 Helsinki päätti poistaa helsinkiläiset potilaat Kellokosken
sairaalasta mukaan lukien ”Prinsessan”, säästösyistä, ja toimitti heidät
Nikkilän sairaalaan. Tällä hetkellä Kellokosken sairaalassa on noin 60
helsinkiläistä pääosin sen vuoksi, että meiltä puuttuu
ympärivuorokautisesti valvotut palveluasunnot. Minulla on tarkka tieto
siitä, että suuri osa Kellokoskella olevista pärjäisi palveluasunnoissa.
Tämä ei kuitenkaan ole ainoa porukka, joka näitä tarvitsee. Tänään
onneksi rakennutimme tai aloimme rakentaa kehitysvammaisille
palveluasuntoja. Niiden hinta tosin oli 300 000 euroa / asunto, suurin
piirtein, koska palveluja tarvitaan huomattavasti enemmän.
Mielenterveyskuntoutujien palveluasunnot ovat noin puolihintaisia siitä,
nelisenkymmentä neliötä / kappale.
Myös aivovammaisia tai aivohalvauksen kärsineitä alle 65-vuotiaita
tulee vuodessa Helsingissä noin 50, jotka jokainen joudutaan
poistamaan sairaaloista, jos halutaan, ja monet heistä tarvitsevat
palveluasuntoja. Myös muita neurologisvammaisia ryhmiä on, jotka
tarvitsevat. Tämä on äärimmäisen tärkeä homma, ja tämä kyetään
rahoittamaan sillä, että laitospaikkoja vähennetään. Osittain tämä liittyy
pitkäaikaisasunnottomuuden poisto-ohjelmaan, jossa ministeri
Vapaavuori tuolla oikealla on tehnyt erinomaista työtä tältä osin. Siis
meidän pitää edelleen Lilinkotisäätiön ja Niemikotisäätiön toimesta
rakennuttaa vuosittain näitä paikkoja lisää.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ihan lyhyesti tähän jatkan vielä valtuutettu Taipaleen puheenvuoroa,
että meillähän selkeästi pitäisi katsoa sitä, että miten ara-rahoitusta
voidaan saada tähän palveluasumisen rakennuttamiseen, koska
siellähän on tehty pitkälti linjauksia, että juuri tämäntyyppistä
rakentamista siellä tuetaan tällä hetkellä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olisin halunnut kysyä lähinnä tästä aloitekäytännöstä, että miten tämä
nyt menee, kun tässä on nyt Tarja Tenkulan ja 9 muun valtuutetun
aloite ja sitten tässä on otsikkona, että ”Siltamäen korttelituvan
lisätilasta ja toiminnan laajentamisesta”. Sitten tämä jatkuu tämä teksti,
että ”aloitteen tekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa”, ja sitten on
aloiteteksti. Olen ollut siinä käsityksessä, että tässä aina on tekstissä
tämä koko aloite, minkä valtuutetut ovat jättäneet, mutta tässä
aloitteessa nyt ei puhuta lainkaan mistään lisätilasta. Tai tässä
tekstissä, mikä on meidän esityslistallamme. Sitten tässä on tämä
vastaus, ja tässä vastauksessa vastataan toiminnan järjestämiseen ja
tähän ruokailuasiaan, mutta kaupunginhallituksen vastauksessa ei
myöskään tähän lisätila-asiaan, mikä on otsikossa, kyllä vastailla.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitoksia.
Arvoisa valtuutettu Terhi Peltokorpi tarkkana ihmisenä lukee tarkasti, ja
jopa minä rupesin hämmästelemään tätä, että hetkinen, teksti näyttää
ikään kuin alkavan jostain keskeltä. Valitettavasti minulla itsellänikään
ei ole kopiota tästä jättämästäni aloitteesta, ja siinä mielessä tämä
saamani vastaus on vähän ehkä vaillinainen. Tässä tämä asia ei
varmaan ratkea tältä osin.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä puhutaan terveysasemien keskitetystä ajanvarauksesta, ja siellä
nyt on sitten vastattu tähän, mutta haluan nostaa todella ison
ongelman, mikä täällä mainitaan vastauksessa: Kivikon ja Kontulan
sekä Laajasalon terveysasemat, joissa on aloitettu listautumismallin
kokeilu syyskuun alusta lähtien. Haluan nyt nostaa tämän Kivikon ja
Kontulan ajanvarauksen esille, koska sieltä tulee koko ajan sellaista
palautetta, että saatetaan käskeä soittamaan, jos ei ole kiireellinen
asia, palaamaan asiaan viikon kahden kuluttua. Eli tämä
ajanvarausjärjestelmä kyllä tuntuu olevan jollakin tavalla hakusassa
Helsingissä. Eihän näin saisi olla, että käsketään palaamaan asiaan.
Tämä on sillä tavalla kyllä harmillinen homma. Millä tavalla ajanvaraus
saataisiin kuntoon?
Totta kai siellä on taustalla se, että puuttuu lääkäreitä, ei ole tarpeeksi
työvoimaa. Se on Kivikossa ja Kontulassa se keskeinen asia. Niin
kauan kun tämä tilanne jatkuu, me emme tätä
ajanvarausjärjestelmääkään saa kuntoon. Eli pitäisi saada ihan
selkeästi lisää myös työvoimaa, lääkäreitä ja terveydenhuollon
henkilökuntaa, että pystyttäisiin myös tämä ajanvaraus hoitamaan.
Tästä tulee todella paljon yhteydenottoja, ja tämä on jatkunut
vuosikausia tämä asia.
Kiitoksia vastauksesta.
Tämä minun aloitteeni lähti ehkä enemmänkin ideatasolta ja ongelmiin
ratkaisun hakemisesta, ei niinkään siitä, mihin valtuutettu Puhakkakin
viittasi, että ruvetaan pompottelemaan ihmisiä terveysasemalta toiseen.
Koska meillä terveysasemat ovat eri tavalla kuormittuneita, niin
sellaiset asemat ja päivät, jolloin jollain toisella terveysasemalla olisi
aikoja, ja meidän pitkäaikainen tavoitteemme sosialidemokraattisella
ryhmällä on ollut, että me voisimme terveysasemien aukioloaikoja
pidentää, joidenkin asemien tai jollain kiertävällä systeemillä, jolloin
keskitetyn ajanvarauksen kautta ne ihmiset, jotka voisivat liikkua,
pystyisivät ehkä käyttämään joustavasti, joillakin osin, satunnaisesti
jonkun yksittäisen asian kohdalla pidennettyä aikaa. Ei todellakaan sitä,
että pompotellaan ihmisiä paikasta toiseen ja katsotaan, miten tämä
listaus nyt sitten menee. Itse en kyllä sitä kannata, vaan paremminkin
niin, että resursseja siirreltäisiin jokaiselle terveysasemalle niin, että he
pystyvät sen palvelun tuottamaan ja tarjoamaan alueen asukkaille.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen sitä mieltä, että terveysasemien käytännön työn kehittämisessä
on syytä miettiä monia erilaisia malleja rinnakkain ja yhtäaikaisesti. On
erittäin hyvä, että kaupungin terveyskeskuksella on ollut aktiivisuutta
kokeilla näitä erilaisia malleja jo nyt. Tässähän vastauksessa viitataan
tähän hoitaja-lääkäri-työparimalliin, jota on joillakin terveysasemilla
otettu käyttöön. Omalla terveysasemallamme Suutarilassa sitä on
käytetty jo aika pitkään, ja kokemukset sieltä ovat kyllä aika hyvät, niin
kuin täällä terveyslautakunnan lausunnossakin todetaan.
On hyvä, että edetään sillä tiellä, mutta mielestäni siitäkin huolimatta –
että siitä kokemukset ovat hyviä – voisi ehkä ajatella niin, että tätä
Tarja Tenkulan esittämää keskistettyä ajanvarausmalliakin voitaisiin
toteuttaa. Meillä on kuitenkin niitä asiakkaita, jotka käyvät hyvin harvoin
terveyskeskuksessa ja joille ei ole lainkaan väliä sillä, että siellä olisi se
sama työntekijä. Jos käyntiväli on useita vuosia, niin ei välttämättä
muutenkaan, vaikka samalle henkilölle olisi alun perin sinänsä, tai
samaan virkaan tai toimeen listautunut, niin sama työntekijä ei
välttämättä ota vastaan. Joten heille sillä, että missä terveysasemalla
se on, jos he pääsevät liikkumaan, ei välttämättä ole väliä. Näkisin, että
näitä malleja voitaisiin käyttää ehkä rinnakkainkin, ja tällaista
avoimuutta tähän toimintaan voisi tuoda.
Hammashuollon kohdallahan tämä keskitetty ajanvaraus on
käsittääkseni toiminut erittäin hyvin. Pääsääntöisesti ilmeisesti iso osa
asiakkaita menee sille lähellä olevaan tai melko lähellä olevaan
hammashuollon toimipisteeseen hoidettavaksi, mutta sitten ne, ketkä
ovat valmiita liikkumaan, voivat siirtyä muuallekin satunnaisesti
käyttämään sitä palvelua.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Peltokorvelle sanoisin kuitenkin, että siitä keskitetystä
ajanvarauksesta on hyvinkin huonoja kokemuksia myös siellä
hammashuollon puolella siinä, että käytännössä tilanne on johtanut
siihen, että omissa hammashoitoloissa pystytään hoitamaan lähinnä
tärkeiksi koettuja tai luokiteltuja potilaita, eli esim. lapset saavat yleensä
siitä omalta alueelta ajan. Muuten tilanne on kyllä se siellä
hammashoidon puolella, että saa olla iloinen, jos saa 5 kuukauden
päästä jostain toiselta puolelta kaupunkia sen paikan. Se on johtanut
nimenomaan siihen, että jotkut tietyt asemat ovat kuormittuneet ja
muihin, joihinkin yksittäisiin, vain saavat aikoja tavalliset ihmiset.
Arvoisa puheenjohtaja.
Hammashuollon kohdalla tosiasiassa tilanne siis on se, että meillä on
jonoja sinne ja me ehkä juuri ja juuri saavutamme ne määräajat, mitä
on säädetty hammashuollon osalta. Mutta se ei ehkä ole niinkään
välttämättä, en tiedä mutta luulisin, että pelkästään keskitetystä
ajanvarauksesta vaan ennemminkin siitä, että meillä on liian vähän
siellä resurssia hoitaa niitä asiakasmääriä, kun kaikki kaupunkilaiset
ovat sen palvelun piirissä. Silloinhan, kun hammashuolto avattiin
kaikille kaupunkilaisille, Helsinki esitti siitä omat käsityksensä, että se ei
tule onnistumaan hetkessä. Tosin siitä on kulunut aika monta vuotta
eikä meillä vieläkään valitettavasti tilanne ole hyvä.
Keskitetty ajanvaraus pelaa ihan hyvin, jos kysymyksessä on palvelu,
jonka tuottaja voi ottaa vain sen verran asiakkaita kuin hänellä on
aikoja. Mutta silloin kun on kysymyksessä kaupungin terveysasema,
jonka tehtävä on huolehtia niistä ihmisistä, jotka sinne hakeutuvat, niin
siellä joudutaan koko ajan tekemään suurta valintaa. Tämä varmaankin
tulee iankaiken jatkumaan, vaikka siellä olisi paljonkin resursseja.
Ei se systeemi pelaa silloin, kun ei ole oikeutta rajoittaa asiakaskuntaa.
Silloin pitää olla nimenomaan keskusteleva ajanvaraus, joka voi
suostutella ihmisiä siirtämään palvelutarvettaan tai jopa jättämään sen
palvelutarpeen siinä vaiheessa hoitamatta. Täytyy olla mahdollisuus
valita ne ihmiset, jotka kaikkein kiireellisimmin tarvitsevat palvelua
kulloinkin. Tämä on valitettavasti tosiasia, että meillä on ihan liian
vähän työvoimaa terveysasemilla. Keskitetty ajanvaraus ei auta siihen.
Toinen valitettava tosiasia on, että myöskään meidän puhelimemme
eivät pelaa. Esim. Koskelan terveysasema, joka muuten toimii varsin
hyvin, suhteellisen hyvin, niin sinne ei tahdo päästä puhelimella johtuen
vain ihan puhelinteknologian ongelmista, joita ei jostain syystä saada
mitenkään korjattua.
Kati Peltola puhuikin tuossa asiaa juuri näistä puhelinruuhkista. Hyvä
esimerkki on esim. tänään sellainen, kun itse olen Marian sairaalassa
töissä, ja yritin vapaapäivänäni työterveyshuoltoon, niin minulle
annettiin numero, johon soitin, ja sieltä annettiin toinen numero, kun
kerroin asuinpaikkani. Sama häly jatkui ja sieltä toisesta numerosta
vastattiin, ilmeisesti sama kanslia oli. Aikoja ei kuitenkaan löytynyt,
joten ajattelin, että antaa olla, että ei tässä nyt..
Mutta niin kuin sanoin, tuntuu todella kornilta, ettei terveydenhuolto
toimi, että sitä jahkaillaan, jahkaillaan ja pähkäillään ihan koko ajan. Ja
veroeurot juoksevat.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
En puutu hammashoitoon enkä keskitettyyn ajanvaraukseen mutta
soitin juuri johtaja-ylilääkärille perusterveydenhuollossa Helsingissä, ja
hän sanoi, että Kivikon ja Kontulan terveysasemilta ei puutu lääkäreitä.
Sitten kun kaupunginvaltuutetut sanovat tällä tavalla, niin olisi parempi,
että ensin ottaa asiasta selvää ja sitten vasta julistaa sen.
Kiitos, puheenjohtaja.
Vielä palatakseni tähän hammashoitoon lyhyesti sanoisin, että
nimenomaan hammashoidon osalta tilanne on tosiaan sellainen, että
keskustan ja kantakaupungin alueella on hirveästi tunkua. Se on tuolla
koillisen ja pohjoisen alueella, esim. Pihlajamäestä saa aikoja, mutta
toivoisin, että terveysasemien kohdalla kuitenkin olisi mahdollista
saada palvelua siltä omalta asuinalueelta tai työpaikan läheltä
tarvittaessa myös jatkossa.
Sinänsä tässä aloitteessa tartutaan ihan tärkeään ongelmaan. Tällä
hetkellä tuntuu, että joillain terveysasemilla on väljää paljon enemmän
kuin toisilla, ja ongelmia on erityisesti päiväaikaan tapahtuvan
päivystyksen kanssa. Tilanne on tällä hetkellä sellainen, että jos on
sairastunut yllättäen ja tarvitsee akuuttiajan, niin sinnehän pitää soittaa
heti aamulla terveysaseman avauduttua. Todennäköisesti puhelimella
eivät kaikki halukkaat pääse läpi, ja siinä vaiheessa, kun ehkä pitkän
yrittämisen jälkeen saa jonkun henkilön sinne puhelimen päähän, niin
sitten vastaus on, että päivän kaikki ajat on jaettu ja kehotetaan
menemään illalla tähän virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen, mikä
sinänsä on tosi tylsää, koska sitten tämän kustannukset ovat totta kai
kaupungille korkeammat. Toki olisi mukavaa, että saisi apua nopeasti
silloin, kun on sairastunut.
Mutta henkilökohtaisesti tosiaan kyllä olen sitä mieltä, että haluan ensin
nähdä tämän työparimallin toimivuuden laajemmin käytännössä, ennen
kuin lähtisin sitten muuten muuttamaan systeemiä.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
On aivan erinomaista, jos Kontulassa ja Kivikossa on nyt lääkäreitä.
Sitten täytyy kyllä ihmetellä, että olin tässä pari viikkoa sitten
tilaisuudessa, jossa puolitoista tuntia alueen ihmiset keskustelivat
asiasta kanssani ja kertoivat konkreettisesti siitä, kuinka vaikeaa oli
päästä ja miten niitä aikoja sieltä Kontulan terveysasemalta saa. Eli jos
ylilääkäri on tätä mieltä, niin mitä kerron sitten niille eläkeläisille ja
vanhuksille, jotka toteavat, että he eivät saa sieltä palveluja? Eli se on
ihan oikeasti se elävä elämä erilainen kuin ylilääkärin kokemus, minä
en voi tälle mitään.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olin juuri eilen illalla Kontulassa yhdessä yleisötilaisuudessa, jossa oli
aika monta kymmentä ihmistä. Vähintään joka toinen paikallaolija valitti
sitä, että Kontulan asemalta ei saa aikoja. Itse en ole siellä nyt sitä
aikaa yrittänyt, olen onneksi pysynyt terveenä, mutta se reilu kaksi
vuotta, mitä olen Kontulassa asunut, niin aina kun olen lääkäriä
tarvinnut, niin ei se kyllä ole onnistunut. Edellinen kokemus oli siitä, että
kolmeen kuukauteen siellä ei ollut antaa yhtään ainutta aikaa.
Naapurit ja tuttavat sillä seudulla valittavat kaiken aikaa ihan samaa, ja
jatkuvasti vaan selitetään, että se tilanne on nyt juuri muuttunut ja nyt
siellä juuri kaikki on paremmin. Mutta kummallista, kun sitten kuitenkin
käytännössä ihmisten kanssa juttelee, niin ei siellä mikään ole oikeasti
muuttunut. Jos siellä on lääkäreiden paikat täytetty, niin sitten ne
lääkärit ovat kyllä jossain muualla kuin siinä työssä, missä heidän
pitäisi olla. Mutta hyvä tilanne olisi ollut muuttaa tämä Kontulan aseman
tilanne ja korjata se, kun lautakunta ja kaupunginhallitus muutama
kuukausi sitten asiaa käsittelivät, että yksi terveysasemaa voitaisiin
ulkoistaa. Silloin oli esillä tai ehdotin myös, että Kontulan asema olisi
juuri se, joka kaikkein kurjimmin nyt toimii, niin oltaisiin voitu kokeilla
sitä ulkoistamista siellä. Mutta kummallista, valtuustoon yhtynyt
vasemmisto päätti niin, että sitä ei sinne laiteta.
Eli tämä on ihan tekopyhää puhetta siitä, että koko ajan sanotaan, että
sille pitäisi tehdä jotain, mutta sitten kun on mahdollisuus tehdä sille
jotain, niin sitten ei kuitenkaan mitään tehdä. Olkaa sitten rehellisiä ja
sanokaa, että te ette oikeasti halunneetkaan muuttaa sitä tilannetta
siellä. Jos te haluaisitte muuttaa sen tilanteen siellä, sille pitää oikeasti
tehdä jotain. Aseman ulkoistaminen olisi ollut yksi hyvä vaihtoehto
kokeilla sitä, miten se sitten toimii.
Kiitos.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Olin samassa tilaisuudessa eilen Hanun kanssa siellä Kontulassa, ja
kyllä siellä tosiaan asukkaat todistivat, että siellä on hirveän vaikea
saada aikoja, mikä on tilanne myös Herttoniemessä ollut tosi pitkään.
Minä arvelisin näin, että se, että lääkäripulaa ei niin sanotusti ole tai
että kaikki virat on täytetty, niin siitä ei välttämättä siis seuraa se, että
aikaa on helppo saada, jos on raskas väestövastuu ja ihmiset
sairastelevat paljon jne. Ehkä sitä voisi kuitenkin vielä katsoa, että
pitäisikö näille hankalille alueille lisätä vielä lääkärien virkoja. Sitähän
on yritetty terveysasemien puolella soveltaa sitä meidän PD-
periaatettamme eli ylimääräisen määrärahan periaatetta nimenomaan
sillä tavalla, että pienennetään väestövastuita. Pitäisikö sitä vielä
edelleen tehdä, että lisättäisiin lääkärin virkoja juuri näille hankalille
alueille, kuten Kontula, Kivikko ja Herttoniemi?
Sitten Hanulle tästä ulkoistamiskeskustelusta, että silloin kun siitä
keskusteltiin, niin silloinhan meille nimenomaan terkestä raportoitiin,
että tilanne on parantunut ja on erilaisia kehittämistoimenpiteitä
meneillään, jotka ovat kääntäneet suunnan paremmaksi. Kyllä edelleen
mielestäni näitä keinoja voidaan käyttää ja esim. väestövastuuta
pienentää. Kyllä tässä on paljon tehtävissä ihan kaupungin omin
konstein, ei se ulkoistaminen ole ainoa autuaaksi tekevä asia
Hei johtaja.
Itse kävin pari viikkoa sitten tuossa Viiskulmassa, koska samanlaisia
puhelimella vastaanotolle pääsyvaikeuksia on ollut täällä
keskustassakin. Viiskulman terveysasema kärsii todella tällä hetkellä
siitä, että sinne ei pääse puhelimella läpi, ja siinä on kyseessä tekniikka
plus se, että sieltä puhelinkeskuksesta on vähennetty ihmisiä.
Viiskulman terveysasema on myös tyypillinen terveysasema, sellainen
missä paljon potilaita hoidetaan pelkästään puhelimessa. Kaupungin
pitäisi kyllä tukea näitä tällaisia erilaisia toimintamuotoja. Ei aina
tarvitse mennä lääkärin vastaanotolle, jos puhelimitse voi asioita
hoitaa, ja henkilöstöä talon sisällä pitäisi pystyä liikuttamaan niille
terveysasemille, missä näitä ongelmia jatkuvasti on.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Pakko provosoitua hiukan, kun valtuutettu Luukkainen viittasi näihin
toimenpidehaluttomuuksiin. Olen siinä mielessä samaa mieltä, että me
valtuutetut emme ole kantaneet oikein vastuuta tästä terveysasemien
ajanvarauksen mahdollisuuksista. Tilanne on kuitenkin käsittääkseni
tämä, kun viimeksi selvitin itse tätä itäisten alueiden terveysasemien
tilannetta, että siellä ei ole vajausta lääkärivirkojen täytöstä, mikä oli
keskeinen peruste aikanaan sen Kontulan aseman
yksityistämiskokeilun suhteen. Virat on täytetty, mutta koska se kysyntä
siellä alueella tämän väestövastuun ja keskimääräisen sairastavuuden
takia on niin suuri, niin se ei riitä, vaikka virat on täytetty, ja niitä on
osittain täytetty tällaisilla eurolääkäreillä, jotka eivät ole kokopäiväisiä.
Suurempi ongelma on kuitenkin siinä, että jos me lähdemme siirtymään
jossain vaiheessa tähän vapaaseen hakeutumiseen, niin meidän pitäisi
saada tasattua näiden alueiden lääkärikapasiteetti niiden alueiden
keskimääräiseen kysyntään nähden oikeassa suhteessa. Eli kaikilla
alueilla pitäisi saada lääkäriaika samoilla kriteereillä yhtä nopeasti.
Silloin tämä systeemi toimii. Mutta kun juttelee johtavien hoitajien tai
muiden kanssa, johtavat lääkärit, jotka ovat vastuussa asioista, tietysti
sanovat tekevänsä parhaansa ja etsivät virkoja, mutta heti, kun
selvittää taustalta, niin sieltä kuulee ihan puhtaan jutun, että ei se
oikeasti toteudu niin, että Kontulassa tai Herttoniemessä saisi sen ajan
samassa suhteessa kuin muualla. Se on realiteetti.
Minusta nyt pitäisi tutkia tämä asia, panna faktat pöytään ja korjata tätä
tilannetta, ja sen jälkeen, jos homma ei toimi, niin sitten voidaan miettiä
näitä muita, erilaisia keinoja. Mutta tämä ei nyt pelkästään näitä vapaita
hakeutumisia ja muita auta, jos meillä tämä resursointi per asema per
kysyntä on sosiaalisesti nurinkurisessa järjestyksessä. Tämä on
vakava ongelma, ja minä olen puhunut ja törmännyt tähän idästä
tulevana valtuutettuna 10 vuoden ajan, ja kaikki ovat jakaneet, että näin
pitäisi tehdä, mutta ei vain jotenkin lihakset riitä siihen. Tämä on
vääryys.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minäkin olin siinä samassa tilaisuudessa, missä Hannele Luukkainen ja
Outi Alanko-Kahiluoto olivat eilen, ja siellä nousivat nämä
terveyspalvelut esille. Siinä mielessä minä sanoisin nyt valtuutettu
Asko-Seljavaaralle, että ne saattavat olla teoriassa ihan kunnossa,
mutta käytännössä ei. Tämä on vähän sama kuin entisessä
sosialismissa, että teoriassa se toimi, mutta käytännössä vähän
huonommin. Minä sen takia toivoisin, että nyt otettaisiin ihan vakavasti
jossain vaiheessa tämä terveyskeskuspalvelu myös siltä kannalta, että
kuunneltaisiin niitä terveyskeskuksessa työskenteleviä ihmisiä, ei
johtavia lääkäreitä vaan ihmisiä. Missä ne ongelmat ovat, miten he
voisivat parantaa sitä palvelua? Nimittäin eihän sellaisesta tule mitään,
että akuuttiaikoja aletaan jakaa kahdeksalta, ja kello kymmenen yli
kahdeksan ne ovat loppuneet. Pitää kymmenen minuutin sisällä osata
sairastua tai löytää paikalle.
Minulla ei ole mitään valittamista esimerkiksi Kivikon palvelujen
suhteen. Minulla on niin vanhat taudit ja minulla alkaa olla aikaa niitä
vanhoja tauteja hoitaa siinä rytmissä, kun minä saan. Tiettyinä
kuukausina pystyn käymään ja pystyn pitkällä aikavälillä toimimaan,
mutta kaikilla ei ole näin onnellisesti. Tässä mielessä ongelma on siinä,
että ne ihmiset, jotka tarvitsevat akuuttihoitoa, eivät tunnu sitä saavan,
ei sitten kirveelläkään, oli tilastot miten hyviä tahansa siitä, että kaikki
hoitohenkilökunta on paikalla.
Kiitos, puheenjohtaja.
Terveyskeskuksissa on tehty merkittävä kehittämissuunnitelma
terveysasemien kehittämiseksi, ja se sisältää muun muassa tämän
työparimallin, listautumismallin ja pääterveysasemien käynnistämisen.
Nyt esimerkiksi tämä työparimalli on vasta ihan alussa. Se on vasta
tämän vuoden aikana tarkoitus lanseerata kaikkiin terveysasemiin, eli
minusta nyt tässä kannattaisi odottaa, että sekä tämä työparimalli että
myös kokeilussa oleva monisairaan potilaan hoitomalli saadaan
kunnolla käynnistettyä ennen kuin lähdetään nyt uusia suunnitelmia ja
uusia muutoksia tekemään. Esimerkiksi tällää monisairaan potilaan
hoitomallilla on mahdollista ottaa hallintaan entistä paremmin tämä
lääkäriaikojen käyttö ja sitä kautta saada väljyyttä näihin
vastaanottoihin, että ehkä kannattaa odottaa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
En ymmärrä, mihin nämä puheet perustuvat, koska juuri olen saanut
viestin ylilääkäriltä. Hän sanoo, että heillä on 320 lääkäriä, ja tänä
syksynä on 30 lääkäriä enemmän kuin viime vuoden syksyllä, ja
Kontulassa on aloitettu tämä työparimalli ja listautumismalli, ja on
erinomainen asia, että kaikki kroonisesti sairaat ihmiset listautuvat
jollekin omalle lääkärilleen, koska nyt alkaa ensi vappuna vapaa valinta
omasta terveysasemasta sen terveydenhuoltolain mukaan. On erittäin
hyvä, että heillä on jo lääkäri. On nyt paras mennä vain tutustumaan
tähän, jos asiat ovat huonosti.
Kiitos, puheenjohtaja.
Siis nämä puheet perustuvat siihen, että tulee palautetta ihmisiltä, että
sitä aikaa ei saa, ja sitten, jos ihmisillä täällä sattuu olemaan myös
omaa kokemusta siitä, että aikaa ei saa lähiterveysasemalle, niin siihen
nämä perustuvat nämä kokemukset.
Mutta en ymmärrä, että mikä siinä on nyt niin vaikeaa uskoa.
Helsingissä terveyserot on valtavia eri suurpiirien välillä. Esimerkiksi
miesten elinajanodote köyhimmillä alueilla on 10 vuotta vähemmän
kuin hyvinvoivilla alueilla. Jos terveyserot ovat tätä luokkaa alueiden
välillä, niin kyllähän se nyt hyvänen aika kertoo jotain myös niistä
terveyspalveluista.
Sitten tämä vapaa hakeutuminen, niin tuskin se nyt on ainoa autuaaksi
tekevä asia, ellei niille terveysasemien resursseille sitten samalla tehdä
jotakin. Jos kyse on siitä, että on vaikea saada vaikeille alueille
lääkäreitä houkuteltua, niin silloinhan se tarkoittaa sitä, että okei, jos on
vapaa hakeutuminen, niin sille terveysasemalle kuitenkin jää potilaaksi
sitten vain ne kaikkein heikoimmat, jotka eivät sitten pysty menemään
paremmin resursoiduille terveysasemille potilaiksi, jolloin se tilanne
siellä terveysasemalla sen lääkärin näkökulmasta ei välttämättä muutu,
ellei samalla paranneta niitä olemassa olevia resursseja, eli esimerkiksi
vaikka lisätä hoitajien määrää tai helpoteta vaikuttamista omiin
työaikoihin ja niin edelleen. Kyllä sinä Sirpa ihan hyvin tiedät.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tähän itse aloitteeseen, keskitettyyn ajanvaraukseen, niin kyllä minä
toivottaisin sen tervetulleeksi, koska toisin kuin muutamat
puheenvuorot täällä ovat tuoneet esiin, niin ainakin hammashuollossa
pääosin käsittääkseni kokemukset ovat olleet vuosien varrella
erittäinkin positiivisia. Itsekin olen huomannut, että kun sinne on
soittanut, niin on voinut saada lähempää ajan, vähän myöhempään
ajankohtaan ja sitten on ? vähän pidemmälle, niin on voinut saada
nopeamminkin sinne hammashuoltoon ajan, ja parhaassa tapauksessa
tämä voisi hiukan tuoda väljyyttä ja joustoa tuonne
terveysasemapuolellekin, vaikkakin suurin osa terveysasemista on aika
tukossa. Elikkä se tulos ei välttämättä olisi yhtä hyvä kuin tuolla
hammashuollon puolella, mutta joka tapauksessa toisi näille joillekin
ihmisille helpotusta, ja kyllähän esimerkiksi lapsiperheissäkin on paljon
sellaisia, jotka mielellään haluavat sen lapsensa hoitoon ihan minne
vaan sen korvatulehduksen näyttääkseen sen sijaan, että odottavat
sitten omalääkärille aikaa, että sillä ei ole mitään merkitystä, mille
lääkärille sen korvan sitten menee näyttämään.
Mitä tulee tähän terveysasemien kehittämiseen, niin vaikka Helsingissä
on tehty paljon hyvää työtä, kyllä se tosiasia on edelleenkin se, että
näitä samoja asioita on puita 10–15 vuotta, mitä tänäkin iltana tässä
keskustelussa on noussut esiin, ja on kyllä aika valitettavaa, että
esimerkiksi Kontulan osalta tai jonkun muun vastaavan terveysaseman
osalta Helsinki ei ole lähtenyt tällaisiin kehittämishankkeisiin
esimerkiksi yksityissektorin kanssa, joiden ei välttämättä tarvitse johtaa
ulkoistamiseen, mutta joissa voitaisiin lähteä hakemaan ihan uusia
ideoita siitä, miten palvelut on konseptoitu ja järjestetty. Etenkin, kun
ajatellaan näitä vaikeita asemia, kuten Kontulaa, jossa on aika lailla
erilaiset sosioekonomiset olotilat ja terveyserot, mitkä valtuutettu
Alanko-Kahiluotokin toi esiin, niin voitaisiin lähteä miettimään ihan
vapaasti sitä, että pitäisikö ne palvelut konseptoida sillä tavalla uusilla
tavoilla, että ne eivät olisi täysin samanlaisia joillain sellaisilla alueilla
kuin Kontula kuin esimerkiksi Viiskulmassa, jossa tarpeet ovat hyvin
erilaisia.
Kiitos.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Varmasti on tarvetta ja mahdollisuuksia kehittää työtä terveysasemilla,
töiden organisointia ja johtamista, mutta jos näin on, niin tuntuu erittäin
nurinkuriselta se, että terveyskeskuksen johto valmistelee parhaillaan
keskimääräisesti paremmin toimivien terveysasemien lopettamista
Paloheinässä ja Koskelassa. Se ei mitenkään voi perustua mihinkään
palvelujen tarpeen eikä henkilöstön mielipiteiden kuulemiseen. Minun
mielestäni tässä keskustelussa tehdään suuri virhe, jos kuvitellaan, että
me selviämme jotenkin tilanteesta vain tasoittamalla terveysasemien
välisiä eroja leikkaamalla paremmasta päästä ja siirtämällä sinne,
missä on vähemmän.
Meillä on kaupungissa vakava resurssiongelma terveys- ja
sosiaalipalveluissa, ja kaupunginvaltuusto on itse vähän aikaa,
muutama viikko sitten päättänyt, että se on ensi vuonna vielä pahempi,
eli budjettiratkaisulla mitoitettiin henkilöstömäärärahat siten, että
kokonaisuutena ottaen kaupungin työntekijämäärä tulee vähenemään
sadoilla työntekijöillä ensi vuoden aikana, ja tästä vähenemisestä
suurin osa koskee terveys- ja sosiaalipalveluja. Eli kyllä tästä
keskustelusta pitäisi nyt tehdä se johtopäätös, että korjataan
kiireellisesti virheellinen alibudjetointi ja ryhdytään resursoimaan
palvelujen tarpeen mukaan, kun kaupungilla kerran rahaa on jopa
tehdä ylijäämää.
Kiitos, puheenjohtaja.
Vielä tähän ajanvaraukseen, niin Marian sairaalan päivystysluontoinen
vastaanotto, jossa esimerkiksi maanantaina tuossa kello 17 oli 100
potilasta ja vain 2 lääkäriä. Siinä tulee sellainen olo, kun itse siellä on
töissä, että miten ne lääkärit jaksavat, ja yleensä heidän apunaan
saattaa olla yksi amanuenssi eli aloitteleva lääkäri. Kontulasta ja näistä
muista en tiedä, koska minä osaan hakea jo lähempää tai olen pyytänyt
turhaan apua. Esimerkiksi tässä murtui varvas, niin sinne lääkäriin en
päässyt kuitenkaan. Jos puhelinajat ovat klo 9–10 ja 12–13, niin siinä
ajassa ei oikein varata niitä aikoja, ja jos sen ajan sattumalta saa, niin
se on kuukauden, kahden päähän. Eli kyllä tässä jotain vikaa on.
Itsekin perushoitajana, niin kuin sanoin Marian sairaalassa, tämän
huomaan, ja toivoisin, että te rakkaat kaupunginvaltuutetut ja vähän
suuremmatkin dirikat, tulkaa käymään Marian sairaalassa. Se on aika
kiva vierailupaikka tuossa kello 17, niin saatte jotain niihin kansioihin
sitten laitettua totuutta ylös.
Kiitos.
Aivan lyhyesti. Tämän keskustelunkin perusteella voi todeta, että se
suuri asia on se, että meillä pitäisi olla siellä terveysasemilla
henkilöstömitoitukset kohdillaan. Täällä nostettiin hyvin esille tämä
väestövastuu, eli se, kuinka monta potilasta per lääkäri on ajateltu
olevan, ja vaikka sitä on väestöpohjalta mietitty terveysasemittain, niin
se ei nyt ole aivan kohdillaan. Tätä kertoo nyt kuitenkin se tosiasiallinen
elävä elämä ja ihmisten kokemukset. Se ei ole kohdillaan tuolla
Kontulassa tai Kivikossa tällä hetkellä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ihan oikeasti minä kyllä kannatan keskitettyä ajanvarausta, koska se
kohtelisi tasavertaisesti kaikkia asukkaita, ja samalla tavalla myös tätä
vapaata hakeutumista, koska on paljon ihmisiä, jotka sairastavat
harvoin eivätkä välttämättä silloin tarvitse aina sitä samaa lääkäriä. Itse
asiassa tämä omalääkäri-ajattelu on täysin absurdi Kontulassa, koska
lääkärithän vaihtuvat siellä viikoittain. Ei ole mitään järkeä, että olisi
ikään kuin joku omalääkäri, tai kerrotaan sitä, että on tämä omalääkäri-
mahdollisuus.
Noin vuosi sitten tein valtuustokyselyn Kontulan terveysaseman
toimimattomuudesta, ja silloin luvattiin, että ne ovat vain tilapäisiä
ongelmia ja kaikki laitetaan kuntoon. Olin silloin itse asunut sillä
alueella vasta vuoden, mutta ne, jotka ovat asuneet sen piirin alueella
jopa 8 tai 10 vuotta, sanovat että sama tilanne siellä on aina vallinnut.
Aina, kun valtuutettu Asko-Seljavaara on soittanut jollekin johtajalle,
niin kaikki on siellä kuulemma juuri ok, mutta sitten, kun itse olen
alueen asukas ja kuuntelen myös, mitä siellä naapurit kertovat, niin
ikinä tilanne ei ole ok. Joku ihmeen ristiriita tässä nyt on, että teoria ja
käytäntö eivät kulje käsi kädessä.
Tästä väestövastuusta vielä. Ei se riitä, että paljonko alueella on
asukkaita. Täytyy ottaa huomioon myös se, että minkälaisia asukkaita
siellä on. Meillä on Mellunkylän alueella suurin piirtein 20 %
maahanmuuttajia, mikä tarkoittaa varmasti sitä, että heidän käyntinsä
terveysasemalla vaatii enemmän resursseja ja aikaa ihan
yksinkertaisesti jo kielitaitokysymyksissä. Toivon kyllä, että tälle asialle
lopultakin tehdään jotakin ja löydetään jokin ratkaisu.
Kiitos.
Meidän terveysasemillamme on paljon ongelmia, ja yksi ongelma on
se, että terveyskeskuksen johto ei suostu kertomaan, mikä tilanne
todella on. He eivät voi olla niin tietämättömiä siitä, mitä siellä
terveysasemilla tapahtuu, kun itsekin olen saanut vastauksia. Ei Asko-
Seljavaara ole ainoa, joka saa tällaisia kaunisteltuja vastauksia ja
sellaisia vastauksia, jotka pyyhkäisevät ongelmat olemattomiin.
Sellaisella tiedonvälityksellä ei todellakaan asioita päästä koskaan
korjaamaan, mutta tietysti se on myöskin sitten lautakunnista paljon
kiinni, että hyväksyvätkö lautakunnat tällaisen tiedon oman toimintansa
ja omien ehdotuksiensa pohjaksi. Ei missään tapauksessa pitäisi. Pitää
olla kriittinen ja kuunnella asukkaita ja työntekijöitä ja välittää
nimenomaan monipuolista tietoa sitten myöskin niille ihmisille eli meille,
jotka täällä yritämme parhaamme mukaan sitten jakaa kaupungin
rahoja eri tarkoituksiin.
Tämä ajanvaraussysteemi ei todellakaan pelaa hyvin, muuta kuin
joissakin paikoissa kohtuullisesti, ja minun mielestäni on ihan väärin
sanoa niin kuin valtuutettu Muurinen täällä sanoi, että nyt meidän pitää
vain kiltisti odottaa, että hoitaja-lääkäri-parisysteemi rupeaa toimimaan.
Ei se kovin hyvin toimi, kun siellä hoitaja käyttää joka päivä kaksi tuntia
ajastaan siihen, että hän vastaa puhelimeen ja yrittää sitten lajitella
niitä ihmisiä, jotka pyrkivät joko kiireelliselle vastaanotolle tai pitemmän
ajan päästä vastaanotolle. Kyllä siellä nyt täytyisi ottaa apuvälineeksi
esimerkiksi erilliset puhelimeen vastaavat ihmiset, jotka vastaisivat
koko päivän ja jotka sitten välittäisivät hoitajille näitä soittopyyntöjä ja
ajanvarauspyyntöjä. Suuri osa soittajistahan on sellaisia, joilla on jo
paperit siellä olemassa, ei tietenkään kaikki, ja hoitajat pystyvät jo
niiden papereiden ja sen soiton vastaanottajan viestin välityksellä sitten
vähän arvioimaan, että kenelle nyt on kiireellisintä soittaa ja yrittää se
aika saada sitten nopeasti tai sitten pitemmällä aikavälillä. Eli tällaiset
asiat voisivat auttaa myöskin sitten sitä, että niillä hoitajilla olisi enempi
aikaa todellakin myöskin tavata niitä ihmisiä, joita täytyy tavata ja jotka
tarvitsevat hoitoa. Samalla hoitaja pystyisi myöskin pitämään
tehokkaammin yllä yhteydenpitoa lääkärin kanssa ja neuvottelemaan
näistä asioita.
Eli kyllä siellä konsteja olisi olemassa, mutta niiden konstien esteenä
on se, että terveysviraston johto järkkymättömästi selittää, että kyllä
asiat ovat kunnossa ja kaikki on normien mukaista, mutta meidän
terveysasemien käyttäjät eivät ole niiden normien mukaisia ja
myöskään työntekijät eivät ole niiden normien mukaisia. Suuri osa
meidän ongelmaterveysasemien työntekijöistä, nimenomaan
lääkäreistä, on näitä kokemattomia lääkäreitä ja todellakin sellaisia,
jotka vaihtuvat hyvin nopeasti siellä, ja eihän sellaisen varaan pystytä
rakentamaan kunnollista terveydenhoidon vastaanottotoimintaa.
Arvoisa puheenjohtaja ja valtuusto.
Piti vielä ottaa uusi puheenvuoro, kun löydettiin valtuutettu Luukkaisen
kanssa yhteinen sävel tässä asiassa. Kyllä se niin on, että resurssien
tasaamisen kautta havaitaan niitten todelliset resurssipuutteet koko
terveydenhuollon puolella, ja väitän, että tämä idän ikään kuin
jättämisen tähän nykytilaan takana on ajatus, että siitä päästään sitten
vaikka yksityistämään sitä kautta, kun sanotaan, että hommat eivät
toimi. Eivät ne voi toimia, jos resurssit ovat niin heikot suhteessa
muihin alueisiin. Se on ihan selvä, vaikka olisi mikä tahansa järjestelmä
siellä, niin ei vain riitä lääkärinajat suhteessa kysyntään. Tämä mainittu
ulkomaalaiskysymys on tosi iso. Minulle hoitajat kertovat, että se on
haasteellista, kun on tämä kieliongelma, ja se vie kaksi kertaa
enemmän aikaa per potilas, ja koska tätä juttua ei oteta resursseissa
huomioon, niin totta kai niitä aikoja on sitten vastaavasti vähemmän, ja
sitten kun on ei pelkästään sairastavammat ihmiset vaan myöskin
ihmiset, jotka keskimäärin ovat vähemmän työterveydenhuollon piirissä
tai käyttävät yksityisiä palveluja vähemmän. Tätäkään ei ole huomioitu.
Jos tämä kysyntä laskettaisiin oikein, niin yhtäkkiä huomattaisiin, että
siellä on kaksi kertaa vähemmän resursseja kuin pitäisi olla, jos
halutaan samalla kriteerillä ja samalla ajalla ihmiset sisään. Jos tämä
tasataan, niin silloinhan se huuto tulee, kun lopulta huomataan
paremmillakin alueilla, miten heikosta tämä on resursoitu. Kyllä se
poliittinen purkaminen alkaa siitä, että samat, tasa-arvoiset palvelut
kaikille ja sitten nähdään se vajaus, ja sitten jos se ei toimi eikä löydy
lääkäreitä, niin sitten mietitään näitä muita keinoja. Näin se menee.
Kiitoksia.
Harmillista, että apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen ei ole itse paikalla,
koska tämä on mielestäni erittäin hyvä terveyspoliittinen keskustelu
ollut, mikä tästä minun aloitteestani alkoi, ja siihen olen kovin
tyytyväinen. Mitä täällä on esitetty näitä kehittämismalleja, työparimalli,
se on oikein hyvä, ja meillä oleva puhelinneuvonta, joka on toiminut
oikein hyvin, johon myös kaivataan lisää resursseja ja joka varmasti
vähentää terveysasemien kuormitusta, ja osaltaan myöskin se, että
meillä on toimivat, hyvin resursoidut terveysasemat, vähentää myöskin
meidän ylikuormittuneita päivystyksiä, joista myöskin täällä on mainittu.
Sehän olisi kaikkien edun mukaista.
Täällä on myöskin tullut selkeästi eri valtuutettujen puheenvuoroissa
esiin näitten alueiden ero. Arja Karhuvaara kertoi, miten Viiskulmassa
hyvin paljon pystytään hoitamaan puhelimitse näitä asiakkaita. Se on
aivan totta ja juuri näin, ja se on hienoa, että niin toimitaan ja siten näitä
resursseja säästyy, mutta kuten sitten monien valtuutettujen suulla on
myöskin todettu, niin Kontulassa ei todellakaan voida ohjeistaa ja
neuvoa samoilla tavoilla puhelinaikoja hyödyntäen, koska väestössä on
niin paljon maahanmuuttajia ja kieliongelmia, ja siinä lääkärin ja
hoitajan aikaa todellakin kuluu paljon, että havainnoidaan ja mietitään
niitä ongelmia, ja sitä kautta tämä kuormittavuus on aivan erilaista.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä aloitteessa esitetään terveysasemien keskitettyä ajanvarausta,
ja minusta terveyslautakunnan vastaus on aivan luokaton siinä
mielessä, että siinä todetaan, että sitä on joskus selvitetty eikä siitä ole
hyviä kokemuksia. Kaikkialla muualla Suomen kunnissa pohditaan juuri
keskitetyn ajanvarauksen kehittämistä. Helsingissä sitä on yritetty
monta vuotta, ja tulos on aivan juuri niin kuin esimerkiksi valtuutettu
Tuomas Rantanen ja myöskin Luukkainen täällä esittivät. Minusta tämä
asia pitäisi panna Helsingissä kuntoon. Esitänkin, että tämä aloite
palautetaan niin, että terveyslautakuntaa velvoitetaan kehittämään
terveysasemien keskitetyn ajanvarauksen malli. Se ei tarkoita sitä,
etteikö myöskin pidä jonkinlaista neuvontapuhelinta ynnä muuta
kehittää, mutta keskitetty ajanvaraus, missä voidaan katsoa, että
asiakkaan vapaa oikeus hakeutua terveysasemille, kun me tiedämme,
että esimerkiksi lännessä on huomattavasti väljemmät ajat. Sieltä saa
aina ajan. Lukemattomat ihmiset ovat ainakin minullekin kertoneet, että
miten helppoa sieltä on saada aikaa. Kun minäkin kerran soitin, niin
sanottiin, että nyt on ajanvarausaikoja pidennetty, että on yksi tunti
aamupäivällä ja yksi tunti iltapäivällä, kun se pitäisi olla koko päivän.
Aina pitää olla mahdollisuus päästä ajanvaraukseen. Näin ollen esitän,
että tämä aloite palautetaan niin, että terveyslautakuntaa velvoitetaan
valmistelemaan asia aloitteen suuntaisesti.
Kiitos.
Niin kuin tässä jo kävi ilmi, niin meillä on sellaisia terveysasemia suuri
osa, jotka toimivat hyvin. Ihmiset ovat hyvin tyytyväisiä, saavat aikoja,
siellä ei ole mitään ongelmia. Sitten nämä ongelmat ovat lähinnä nyt
keskittyneet joillekin tietyille terveysasemille, mutta niilläkin on yritystä
nyt ollut sitä tilannetta parantaa.
Sen verran näihin, mitä täällä on tullut esille. Omalääkäriä ei suinkaan
tarvitse jokaisen ihmisen valita. Ihminen voi ilmoittautua vain sinne
terveysasemalle, ja nämä omalääkärit on nimenomaan tarkoitettu niille,
joilla on monia sairauksia tai pitkäaikaisia sairauksia. Sitten täällä
puhuttiin tästä resurssien jakamisesta. Resurssien jakamisessa otetaan
huomioon muitakin tekijöitä kuin tämä väestömäärä, eli tämä
positiivinen diskriminaatio on käytössä. Kyllä sekin toteutuu. Sitten vielä
tästä työparimallista, että sen kokeilu on vasta alussa ja se ei ole ehkä
kaikilla terveysasemilla edes vielä alkanut ja se on ollut tämän vuoden
ohjelmassa. Sikäli sitä kautta pyritään juuri sitä tavoitettavuutta
parantamaan. Näillä omahoitajilla on tietyt puhelinajat. Ne ovat ne
jotkut tunnit, jotka on mainittu, mutta aina muina aikoina nämä puhelut
kääntyvät sitten sinne toimistoon, jossa toimistoihminen vastaa
puhelimeen, että ei se ole vain kaksi tuntia päivässä, jolloin
terveysasemalle voi soittaa. Nämä olivat nyt tällaisia korjauksia. Minä
uskon, että näillä prosessien kehittämisillä saadaan aika paljon aikaan.
Aina se ei ole kysymys siitä resurssienkaan määrästä, vaan siitä, miten
ne prosessit siellä toimivat ja miten niitä käytetään.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tuomas Rantanen kyllä puki sanoiksi ne ajatukset, mitkä minulla
itselläni on. Itse asiassa siellä salin puheenjohtajasta oikealla puolella
on sellainen ajattelu, että kun pääsee tarpeeksi huonoon kuntoon nämä
vaikka Kontulan terveysasema tai joku muu, niin sitten kyllä me täällä
vasemmallakin ollaan valmiita ulkoistamaan se. Siitähän tässä on
kysymys.
Sanon nyt ihan suoraan, että ajanvaraus on ihan keskeinen asia
terveydenhuollossa asiakkaan kannalta. Pistäkää vain käsi sydämelle,
voitteko te sanoa hyvällä sydämellä, että Helsingissä missään
terveysasemalla toimisi ajanvaraus siten, kun sen modernina aikana
pitäisi toimia. Ei toimi, ette voi väittää, että yhdelläkään. Ihmisiä
pompotetaan. Se on kuin suuri armon osoitus, kun saat ajan
terveysasemalle, sinun pitää olla kiitollinen, että saat ajan, kun se
kuuluu itse asiassa kaupunkilaisten oikeuksiin päästä
terveydenhuoltoon. Jotain on tehtävä. En usko sinisilmäisesti, että
keskitetty on oikea ratkaisu siihen, koska keskitetyssä ei välttämättä
tiedetä kaiken kaikkiaan sitä tilannetta, mikä on, ja niin kuin Tuomas
sanoi, niin meidän on otettava huomioon se, että tulee tämä vapaa
hakeutuminen, ja silloin kyllä täytyy meillä terveysasemilla olla
ajantasaiset, että ihmiset voivat netistä katsoa, missä on vapaita aikoja,
ja mennä sinne. Ei se keskitetty, tai se voi olla tietysti kaikkien käytössä
sillä tavalla keskitetty kyllä, jos sitä tarkoitetaan.
Sanon yhden vielä, sen että Helsingin henkilöstöpolitiikkaa pitäisi nyt
kehittää sillä tavalla, että niillä alueilla, joilla meillä on tällaisia
segregaatio-ongelmia tai muutoin ongelmia, niin pitäisi parhaat rehtorit
rekrytoida sinne miettimään, mitä se edellyttää henkilöstöpolitiikalta.
Sama koskee terveysasemia. Parhaat niille terveysasemille, joilla on
kaikkein vaikeinta.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tässä keskustelussa kuluessa tässä enää puuttui tämä, että miten
tämä keskitetty ajanvaraus ulkoistettaisiin kilpailutuksen seurauksena,
että koko ajanvaraus kaatuisi, mutta kaiken kaikkiaan tämä todellakin
tärkeä ja se, mikä tässä on hyvää, on se, että keskitettynä pystyttäisiin
näkemään, että mitä aikoja eri puolilla kaupungissa olisi vapaana,
mutta toisaalta olisin toivonut, että tässä olisi myös tuotu näitä malleja
eri vaihtoehdoista, joilla pystyttäisiin tarkentamaan näitä resursseja,
että miten ne kohtaavat tämän koko kaupungin, kun tiedossa kerran
on, että eri kaupunginosissa on erilainen käyttöpaine
terveyskeskuksiin. Kuitenkin tämä ajanvaraus pitäisi saada kuntoon.
Kiitos.
Minun mielestäni ? arvoinen, että kyllä minä kannattaisin tämän
palauttamista ja tutkimista, että miksei. Minusta pitäisi samalla tutkia
myös sitten se, että kuinka paljon on sellaisia, jos sitä nyt ylipäätään voi
tutkia, kaupunkilaisia, jotka eivät sitten saa sitä aikaa. Ehkä sitä jollain
tavalla voisi tutkia. Mutta kyllä minä väitän, että esimerkiksi meidän
lähiterveysasemalla on niin vaikea saada aikaa, että se vaikuttaa
ihmisten hoitoon hakeutumiseen siten, että jos on pieni vaiva, ei
välttämättä soiteta sinne aamulla aikaisin sinne terveysasemalle, kun
tiedetään, ettei sieltä viimeksikään saanut sitä aikaa. Sillä tavalla ne
väestön terveyserot kasvavat. Sitä ei meistä kukaan voi kieltää, tätä on
tutkittu, että Helsingissä on isot terveyserot, ja ne vaihtelevat
nimenomaan alueittain, suurpiireittäin. Kyllä siinä isot tekijät siellä
taustalla on nimenomaan se, että terveystarkastukset ei toimi, ei saa
aikoja silloin, kun tarvitsisi ja vaivat ja ongelmat pahenevat.
Palautukseen. Tässä haetaan mallia, jossa ihmiset voivat koko päivän
tilata ajanvarausta lääkärille tai myöskin terveydenhoitajalle tai
sairaanhoitajalle, kun se tällä hetkellä tapahtuu niin, että yksi tunti on
aamupäivällä ja yksi tunti iltapäivällä. Ihmiset ovat vihaisia, että silloin,
kun he haluaisivat, niin ilmoitetaan vain, että soittakaa huomenna tai
ylihuomenna silloin ja silloin. Nyt tässä haetaan sellaista mallia tällä
aloitteella, että terveysasemia kehitettäisiin niin, että siellä olisi jatkuva
ajanvaraus, olkoot se sitten niin, että on yksi tai kaksi pistettä, jossa
sitä keskitettyä ajanvarausta voidaan vastaanottaa, mutta joka
tapauksessa selvä parannus nykytilanteeseen. Terveyslautakunta ja -
virasto sitten tutkikoon parhaan mahdollisen mallin, mutta tällainen
vastaus, joka tähän on annettu, että olemme joskus sitä asiaa
kokeilleet ja tulokset ovat olleet huonoja, emme tee yhtään mitään
muuta kuin odotamme ja odotamme, kunnes kaikki nämä asiat, jotka
tietysti varmaan ajan myötä parantaa ihmisten hoidon saatavuutta,
mutta eivät vastaa tähän ongelmaan eli ajanvaraukseen. Nämä muut
työparimallit ynnä muut ovat muuta kuin ajanvarausongelmia. Nyt
puhutaan siitä. Sen takia siitä pitäisi lähteä.
Minä en usko myöskään tähän keskitettyyn ajanvaraukseen enkä sillä
perusteella voi kannattaa palautusta, mutta muilla perusteilla niin, että
todellakin tähän ajanvaraukseen kehitetään sellaiset mallit, että ne
toimivat, ja juuri se, että sitä ajanvarausta saa tehdä koko päivän ja että
siellä todellakin saa esittää asiansa punnittavaksi sitten sinne toiseen
päähän, missä joka tapauksessa on niukat resurssit. Tällä perusteella
kannatan palauttamista.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan palautusta, koska uskon, että tämän kaiken epäsovun tai
epätietoisuuden jälkeen siitä, missä pääsee puhelimella
terveysasemalle ja missä ei pääse. Oma kokemukseni omasta
terveysasemastani, kuten myös monesta muustakin terveysasemasta,
on että aika löytyy, jos on oikean sairauden kanssa liikkeellä, ainakin
terveydenhoitajan aika löytyy. Jotta siihen saataisiin vastaus, että miksi
keskitettyä ajanvarausta ei voida tällä hetkellä suunnitella ja mitä
haittoja siinä on, asia kannattanee palauttaa.
Samassa yhteydessä haluan kysyä ja ihmetellä, Valokaiselta haluaisin
tietää ajan ja päivän, jolloin Mariassa oli 100 henkeä. Olen käynyt siellä
useita kertoja sen jälkeen, kun Malmi sinne siirtyi. Haluaisin tietää..
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Joo, jatkan tästä vain, että nämä asiat eivät selvästi liity palautukseen,
mutta kyllä kai tämä Tenkulan aloitteen asia terveysasemien
keskitetystä ajanvarauksesta on tällä hetkellä järkevä.
Kiitoksia.
Vielä näihin palautuksen, jonka Maija Anttila teki, perusteluihin, niin
todellakin toivoisin, että me tämän palautuksen aikana saisimme mallin
ja sitten me näkisimme näiden eri terveysasemien kuormittavuuden, ja
koska meillä tämä sähköinen tietotekniikka nyt on tullut pelastamaan
monia ongelmia, niin toivoisin, että tässäkin sitä olisi, ja kuten täällä
valtuutettu Ojala sanoi, niin mahdollisesti terveysasemille
tulevaisuudessa voitaisiin varata netissäkin aikoja. Minä uskon, että
näin on ihan mahdollista tehdä ja toimia, ja se olisi ihan
tavoiteltavaakin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Haluan myöskin tukea palautusta, koska nyt valtuutettujen täytyy saada
selville, mistä oikeastaan on kysymys, koska juuri äsken sain tietää,
että Kivikossa on 100 %:n läpimeno. Kaikki potilaat pääsevät sinne,
kaikille vastataan puhelimeen. Mistä te olette saaneet nämä tiedot?
No niin. Joo, Ulla-Maija Urholle sen verran, että näin, kun hän oikein
kysyy, että mikä päivä se oli, niin niin kuin kerroin, niin se oli
maanantai, nyt viime maanantai.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
No tämä on nimenomaan palautukseen. Mutta kun kerran Ulla-Maija
Urho kysyi, niin minä hänelle haluan vastata, että se oli maanantai.
Se oli klo 9:n ja kello 21:n välillä, olin 12 tuntia duunissa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Koska tämän palautusehdotuksen, joka on kuitenkin saanut laajaa
kannatusta, se periaatteellinen juttu on se, että nyt valtuusto mielellään
näkisi, että terveysasemien ajanvarausta parannetaan niin, että se on
kokopäiväistä, niin muutan tätä palautusehdotusta niin, että
terveyslautakunta selvittää ajanvarauksen parantamista muun muassa
keskittämällä tai kokopäiväistämällä ajanvarauksen. Silloin lautakunta
voi sitten vielä, jos löytää vielä parempia malleja, niin kukaan ei estä
järjen käyttöä.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Terveyslautakunta selvittää ajanvarauksen parantamista joko
keskittämällä tai kokopäiväistämällä ajanvarauksen tai muilla keinoin.
Kiitos, puheenjohtaja.
Täällä vielä mietin tätä viimeisintä muotoilua. Ehkä sitä voisin jopa
kannattaa, vaikka vielä hetken mietin tätä, alkuperäistä
palautusesitystä en valitettavasti olisi voinut kannattaa, koska koen,
että tämä aloite oli suorassa ristiriidassa nyt sitten tämän uuden
työparimallin kanssa, josta on saatu hyviä kokemuksia, ja toivon
tosiaan, että se katsotaan loppuun asti. Haluan vielä kuitenkin
korostaa, että kyllä näitä ongelmia ajanvarauksen kanssa on ollut
muuallakin kuin Itä-Helsingissä, ja uskon henkilökohtaisesti, että tässä
nykysysteemissä on jollain tavalla helpompi nähdä, missä on tukoksia
ja missä mättää, kun sitten taas siinä tilanteessa, jos niitä aikoja
ruvetaan antamaan ihan tasapuolisesti vain ensimmäinen aika mistä
puolelta kaupunkia vaan, niin se homma karkaa helposti käsistä ja on
vaikea seurata, että missä tarvitaan lisäresursseja. Kyllä sen sairaan
lapsen kanssa esimerkiksi on vaikeaa myös lähteä toiselle puolelle
kaupunkia, että kyllä ensisijainen ratkaisu pitäisi olla se, että
vahvistetaan sitä lähiterveysaseman hoitoa.
On myös tulossa nyt käsittääkseni kyllä kaikkien terveysasemien
ajanvaraukseen käyttöön myös tämä takaisinsoittopalvelu, joka tulee
olemaan huikea parannus tähän nykyjärjestelmään, että puhelimella on
tällä hetkellä vaikea päästä pois ja sieltä putoaa, monet soittajat
luovuttavat tai sitten ne puhelut vain katkeavat, mutta tulevaisuudessa
tulee olemaan tämä systeemi käytössä, että terveysasemalta soitetaan
takaisin tälle ajanvaraajalle, jos hän ei ole päässyt läpi puhelimitse. Se
tapahtuu jo.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan valtuutettu Anttilan ehdotusta.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Nimenomaan sitä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan asian palauttamista, ja haluaisin puhua tähän palautukseen
liittyen sen takia, että mitä tulee tuohon palvelun parantamiseen. Tuuli
Kousa otti tämän vastaavan asian esille. Kannelmäessä tämä
automaattirekisteröinti tai takaisinsoittopalvelu toimii aivan loistavasti.
Ei tarvitse soittaa kuin yhden kerran. Jos ei pääse läpi, niin sitten he
kuittaavat tiedot ja soittavat takaisin ja asiat järjestyvät hirveän hienosti.
Tuli aivan mieleen tämä kirjaston Helmet-palvelu. Jotenkin tuntui
hienolta, että kaupungissa on joku toinen palvelu noussut
käyttäjäystävälliseksi. Tämä on minusta ehdottoman tärkeä asia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä aloite koskee siis vanhusten palveluja ja pitkäaikaishoitoa.
Tiedämme kaikki, että niissä on erittäin vakavia ongelmia. Hoitojonot
ovat pidentyneet, hoitoketjut katkeilevat, kaupungin omista vanhainkoti-
ja palveluasumispaikoista on puutetta, kotihoidossa on entistä
huonokuntoisempia ikäihmisiä ja työt entistä rasittavampia.
Kaupunginhallituksen vastauksen mukaan tilanne on haasteellinen, ja
kaupunginhallitus pitää välttämättömänä, että sosiaalivirasto ja
terveyskeskus seuraavat edelleen tarkasti tilannetta ja tekevät
voitavansa. Voi kysyä, miten ne tekevät voitavansa paremmin kuin nyt,
jos resurssit kerta kaikkiaan ovat riittämättömät. Aloitteessa esitettiin
kiireellisiä toimia hoitopaikkojen ja resurssien lisäämiseksi. Tältä osin
vastaus on erittäin tylyä luettavaa.
Samalla tässä lähes 40 valtuutetun allekirjoittamassa aloitteessa
esitettiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn valmisteltavaksi
vanhuspalveluohjelma. Kaupunginhallituksen mukaan sellaiseen ei ole
tarvetta. Vastauksen mukaan vanhuspalveluja koskevat linjaukset
sisältyvät valtuuston strategiaohjelmaan. Jokainen meistä tietää, että
valtuuston strategiaohjelman käsittely ei ollut se tilanne, jossa voidaan
konkreettisesti käsitellä vanhustenpalvelujen moninaisia linjauksia ja
tarpeita ja resurssienohjauksen painopisteitä. Se ei ollut myöskään se
käsittely, jota sosiaali- ja terveysministeriö on tarkoittanut, kun se on
antanut kunnille suosituksen, että kunnilla pitää olla valtuuston
käsittelemä ja päättämä ikäohjelma.
Helsingin kaupungin vanhusneuvosto on todennut omassa
lausunnossaan tästä aloitteesta, että vanhuspalveluohjelman puute on
vakavasti haitannut sen toimintaa, kun sen pyrkii vanhustenpalvelujen
turvaamiseen ja kehittämiseen. Minusta tässä asiassa meidän on syytä
kuunnella niitä, joita asia eniten koskee, ja uskoa myös sitä, minkä me
itse olemme varmasti kaikki havainneet, eli että tilanne vaatii
toimenpiteitä. Siksi esitän, että asia palautetaan uuteen valmisteluun.
Kun Yrjö Hakanen tuossa toi esille, että tässä aloitteen on
allekirjoittanut suuri osa valtuutettuja, ja toivonkin, että pystymme nyt
sitten antamaan tukemme sille, että tämä palautetaan ja meillä tehdään
vanhuspalveluohjelma ja siinä konkreettisesti käydään läpi ne tarpeet,
joita vanhuksilla tällä hetkellä on ja miten niihin pystytään vastaamaan
ja kuinka paljon niihin täytyy sitten varata resursseja. Meillä täytyy olla
selkeä ohjelma, jonka mukaan me pystymme etenemään, ja siinä on
erityisesti otettava huomioon se, minkälaisia tarpeita vanhuksilla on ja
että he pystyvät, samoin tämä vanhusneuvosto, tuomaan niitä esille.
On erittäin tärkeää, että palvelujen käyttäjien tarpeet ovat meidän
tiedossamme. Ainoastaan siten me pystymme vastaamaan niihin ja
varaamaan niihin määrärahoja.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä asia, joka tässä aloitteessa on, on erittäin iso ja tärkeä. Tätä
keskusteluahan on käyty jo vuosikausia, tämä tuntuu olevan tällainen
ikuisuusasia. Itse olen sitä mieltä, että tässä kaupungissa pitäisi olla
vanhuspalveluohjelma. Me kiinnitimme siihen huomiota silloin, kun
tämä Helsingin kaupungin strategia valmistui, että se ei yksin riitä
linjaamaan, koska on kyse sen verran erityistä alueesta, jossa ihan
oikeasti tarvittaisiin tällainen ohjelma. Itse olisin kysynyt, jos täällä olisi
apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen paikalla, että kun meillä on taannoin
Suomessa Valvirassa tehty tällainen selvitys näistä
vanhustenhoitopaikoista, jossa oli 1 200 vanhushuollon yksikköä
tarkastelun kohteena ja vain 12 % täytti tällaiset kriteerit, jotka oli
asetettu. Valtaosa oli siis sellaisessa kunnossa, että yötauko
ruokailujen välillä oli 11 tuntia tai pidempi. Ei tässä nyt Hakanen viittasi
omassa puheenvuorossaan tähän hoitoketjujen katkonaisuuteen,
siihen että meillä on tällä hetkellä hyvin paljon ihmisiä, jotka itse
asiassa jonottavat kotona käytännössä ja jotka eivät näy missään
tilastoissa. Meillä on pitkäaikaispaikoilla sairaaloissa vanhuksia, jotka
pitäisi itse asiassa olla hoivapaikoissa.
Tätä keskusteluahan käytiin jo silloin budjetin yhteydessä ja todettiin,
että kun se 18 miljoonaa euroa saatiin, että se jossain määrin vastaa
sitä tasoa, joka tällä hetkellä on mutta joka ei ole riittävä.
Puheenjohtaja.
Samasta asiasta. Valtuuston vuosi sitten päättämä tämän vuoden
budjettileikkaus vähensi radikaalisti laitospaikkoja. Tästä
vähennyksestä riideltiin kovasti, mutta riidan voittajat olivat
vakuuttuneita siitä, että laitospaikat korvataan lisäämällä
palveluasumista ja kotihoidon työntekijöitä. Tätä ei toteutettu, mutta
näitä tosiasioita ei näköjään vieläkään oikein kehdata tunnustaa, kun
lukee tätä sosiaalilautakunnan vastausta aloitteeseeni, joka yrittää
korjata sitä päätöstä, joka tuolla Seniorisäätiössä tehtiin Osmonkallion
vanhainkodin lopettamisesta.
Laitospaikkojen vähentämistähän perusteltiin sillä, että pitkäaikainen
sairaalahoito korvataan palveluasumisella. Se on kaunis tavoite ja
meille varmaan kaikille yhteinen. Tämän palveluasumisen taas
luvataan olevan yksilöllisempää ja muutenkin laadukkaampaa kuin
laitoshoito, mutta tämä Osmonkallion vanhainkodin hävitys merkitsee
juuri päinvastaista. Se ei siis ole missään tapauksessa valtuuston
hyväksymän strategian mukainen, ja varsinkaan se ei vastaa
helsinkiläisten ajatuksia siitä, miten vanhoista ihmisistä pitää tässä
kaupungissa huolehtia. Nyt meillä on käsissämme tyhjä talo, joka sopii
edelleen ympärivuorokautista huolenpitoa tarvitsevien vanhusten
asuinpaikaksi. Osmonkallion vanhainkoti on epäilemättä
peruskorjauksen tarpeessa, mutta tämä korjaustarve ei suinkaan ole
välitön eikä ollut sitä viime kesänäkään. Siksi tämä talo kannattaa ottaa
heti kotona tai sairaaloissa jonottavien hoitopaikaksi.
Ehdotan, että valtuusto kehottaakin sosiaalilautakuntaa seuraamaan
tiiviisti hoitopaikkojen jonoja ja palvelun myöntämisperusteita ja
tekemään seuraavan budjetin valmistelua varten ehdotukset
toimenpiteistä, joilla hoivajonot saadaan poistettua. Teille jaettu versio
on näköjään hieman stilisoitu täällä, ja minä hyväksyn sen stilisoidun
muodon, ei se asiasisällöltään ole erilainen. Minä en vain näe lukea
sitä, kun se on niin pientä tekstiä.
Osmonkallion lakkautus osoittaa taas kerran, että Helsinki on liian iso
ja mutkikas koneisto, jotta se pystyisi toteuttamaan hyviä lähipalveluja.
Päättäjien pitäisi käydä jatkuvaa keskustelua niiden ihmisten kanssa,
joita päätökset koskevat, mutta lautakuntien työmaat ovat valtavia ja
niiden jäsenet saavat tietonsa kuitenkin pääasiassa esittelijöiltä.
Peruspalvelujen virastopäälliköt taas rimpuilevat alimitoitettujen
budjettien ja ylimitoitettujen tavoitteiden välissä. Virastoissa pidetään
yllä vaikenemisen kulttuuria, jossa ongelmat kielletään ja todellisuutta
kaunistellaan viimeisen päälle. Äskeinen terveysasemakeskustelu
todistaa sen. Näin tapahtui sosiaalilautakunnassakin Osmonkallion
asiassa.
Suuri ongelma on se, että työntekijätkin vaikenevat julkisuudessa,
koska pelkäävät, että sananvapauden käyttö tuottaa henkilökohtaisia
vaikeuksia. Tietysti kuntalaisten ja työntekijöiden kohtaaminen on
vaikeaa silloin, kun esittelijällä tai päättäjällä on työn alla heidän
etujaan koskevia muutoksia, mutta silloin, kun tätä kohtaamista ei
ollenkaan tapahdu, rikotaan raskaasti valtuuston hyväksymiä
periaatteita ja sitä paitsi rikotaan myöskin kunnallishallinnon ydintä eli
kuntalaisten itsehallintoa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tunnemme valtuutettu Kati Peltolan kanssa tämän talon verraten hyvin,
koska se on noin 300–400 metriä meidän kodeistamme, luultavasti
Peltolan kotia lähempänä. Se on rakennettu 70-luvun lopulla, ja tällä
hetkellä sitä ei voida uudisrakentaa kovinkaan helposti
palveluasunnoiksi. Tämän ovat sekä kaupungin asiantuntijat katsoneet,
ja oletan, että Y-säätiö ja vastaavat ovat myös tutkineet sitä
mahdollisuutta. Järkevintä on siis purkaa talo ja rakentaa siihen
kunnollisia uusia palveluasuntoja tai muita asuntoja. Tämä on jossain
määrin järkyttävää, että tämä on 30 vuotta vanha talo, joka silloin oli
radikaali ja uusi ja vastaavia rakennettiin pariin muuhunkin paikkaan,
jotta voitaisiin vanhusten asuntopulaa helpottaa ja vanhainkotipaikkoja
tuottaa riittävästi.
Käytän tämän puheenvuoron sen takia, että kaupungissa silloin tällöin
tehdään edelleen ryhmäkoteja, soluasuntoja ja kaikkia sen tapaisia,
millaisia Hietaniemenkadun tämä asunnottomien palvelukeskuksen
huoneetkin ovat, joiden yli tuuli puhaltaa kahdessa-,
kolmessakymmenessä vuodessa. Sen vuoksi kannattaa lähteä siitä,
että asuinnormistossa on kunnollisia, vähintään 30–40 neliön yksiöitä
tai pieniä kaksioita minimissään. Niiden yli tuuli ei samalla tavalla
puhalla. Mutta kannatan muilta osin Kati Peltolan aloitetta, joka on
asiallinen mutta ikuisuuskysymys. Tässä valtuustossa on vuodesta -45
vuosittain tehty aina suuria aloitteita vanhustenhuollon hyväksi, ja
tullaan tekemään 40 seuraavaa vuotta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Varasin puheenvuoron kannattaakseni myös Peltolan aloitetta ja
haluan tehdä sen nimenomaan siinä mielessä, että me olemme kai
yhteisesti kaikki olleet samaa mieltä siitä, että kotihoitoa pitää tässä
kaupungissa kehittää, ja sitä on toki kehitetty, mutta me emme varmasti
kukaan tarkoita sitä, että kotihoidosta tehdään ihmisille vankila. Meillä
on todella tarve selvittää tätä vanhusten hoivapaikkojen kehittämistä.
Se ei tarkoita vanhainkotipaikkoja, vaan ne on toisentyyppisiä, mutta
tartutaan nyt tähän todella, ja tässä mielessä tämä Peltolan ponsi tai
palautusehdotus on enemmän kuin paikallaan, tai toivomusponsihan
tämä on, mutta toivotaan nyt myös, että tämä ponsi johtaa siihen
käytännön tulokseen, että ponsikin otetaan joskus tosissaan ja että
lautakunnassa asiaan todella paneudutaan siltä osin, että saataisiin
tällainen pommi poistettua, joka on nyt tässä vanhustenhoidon
kohdalla. Ihmisillä makaa väärissä paikoissa, kun ei ole paikkoja, mihin
sijoittaa, ja ihmisiä makaa kotonaan tilanteessa, jossa eivät kuulu
kotiinsa. Tämä on häpeällinen tilanne Helsingille.
Arvoisa puheenjohtaja.
Asia Kati Peltolan toivomusponnessa on sinänsä erittäin akuutti, mutta
en yhdy käsitykseen salailusta. Meille on jaettu viime kerralla talouden
ja toiminnan seurantaraportti 3/2010. Siellä sivulla 32 todetaan, että
Helsingin siirtoviivepotilaiden HUS:ssa oleva määrä on viime vuotta
korkeampi. Kuukausitason keskiarvo tammi-elokuussa 1 170 päivää.
Tähän on vaikuttanut hoitoketjusta alkuvuoden aikana poistuneet
kaupungin paikat. Me tarvitsemme lisää kotihoidon palveluja ja meidän
on parannettava niitä, mutta samalla nyt tarvittaisiin akuutisti
hoitopaikkoja vanhuksille sairaaloissa. Kuntaliitto järjesti eilen
sairaalapäivät, ja siellä oli ohjelmassa Hartmanin sairaalan
palvelukonsepti. Ylilääkäri Jukka Toivonen Hartmanin sairaalasta, hän
on siis järjestänyt sairaalansiirrot Mariasta Hartmaniin, ja kaikki sujui
hyvin, totesi että siihen saakka kaikki meni hyvin, kunnes Helsinki poisti
260 pitkäaikaissairaanhoidon paikkaa, ja sitä myöten Hartmanin
sairaalassaolopäivä ovat merkittävästi lisääntyneet potilasta kohti. Eli
nyt ei riitä ensi budjettikaudelle, vaan tässä tarvitaan tällainen akuutti
pieni partio hoitamaan sairaalasta kuntoutukseen nämä palvelupaikat.
Valtuutettu Urho puhui ihan täyttä asiaa, että totta, kun nämä
sakkopäivämaksut ovat pois otetut, niin nämä potilaitten makuuttamiset
käytävillä ovat taas lisääntyneet, eli asiaan olisi syytä kiinnittää
huomiota.
Sosiaalilautakunta ei missään vaiheessa ottanut kantaa Osmonkallion
kiinteistön tulevaisuuteen, koska siitä ei ole tehty mitään suunnitelmaa.
Sen sijaan se, mihin me otimme kantaa, on se että Osmonkallio on
täysin kiistatta peruskorjauksen tarpeessa, ja tehtyjen selvitysten
mukaan sen muuttaminen vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden
vanhustenhoivan tilavaatimuksia on osoittautunut täysin
mahdottomaksi, ja siitä lähdetään liikkeelle. Se, mitä sille kiinteistölle
tapahtuu tulevaisuudessa, on sitten seuraava asia, mutta sen
jatkaminen tässä käytössä on mahdotonta.
Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Olen Kati Peltolan tärkeän aloitteen kanssa siinä ihan samaa mieltä,
että totta kai kaupungin on tarkoitus tarjota tarpeenmukaista hoitoa, ja
rehellisyyden nimissä meidän täytyy Osmonkalliosta tietenkin sanoa
se, että eihän se talo olisi mädännyt käsiin vuodessa tai kahdessa,
mutta siinä toteutettiin kaupungin strategiaa, ja tietenkin olemme
nähneet, kuten äsken valtuutettu Urho viittasi, niin siirtoviivepäivät
esimerkiksi ovat huomattavasti kasvaneet. Tunnen Osmonkallion siitä,
että oma isotätini siellä on ollut, eli ymmärrän kyllä sen, että
peruskorjausta siihen ei kannata tehdä, mutta toki talo olisi voinut
toimia jonkin vuoden eteenpäin, mutta kaupungin hallinnosta johtuen
se oli Seniorisäätiön päätös, ja näin tapahtui.
Mutta toiseen asiaan, tähän Kati Peltolan ponteen. Sosiaalilautakunta
seuraa näitä asioita tiiviisti, mutta tämä ei ole pelkästään
sosiaalilautakunnan asia. Nämä siirtoviivepäivät koskevat myös
terveyskeskusta, ja sen vuoksi juuri budjettisovussa on sovittu, että
näitä asioita tuodaan myös kaupunginhallitukseen. Katsoisin, että tämä
asia on nyt erittäin hyvässä ja ainakin paremmassa hoidossa kuin se
tähän asti on ollut, ja tietenkin toivon, että täältä valtuustosta löytyy
tahtoa viedä tätä eteenpäin ja tukea näiden molempien tärkeiden
lautakuntien toimintaa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Urhon kuvaamasta kehityksestä ja ongelmistahan täällä
varoitettiin ja keskusteltiin pitkään silloin, kun valtuuston enemmistö
päätti vähentää niitä paikkoja. Ei se ongelma, joka eilen oli tullut esille,
ollut mikään yllätys kenellekään täällä valtuustossa istuneelle.
Toinen kommenttini liittyy sitten siihen, että riippumatta siitä, onko
Osmonkallion rakennuksissa minkälainen ja kuinka kiireellinen
uudistamisen tai uudelleen rakentamisen tarve, niin kyllä kai tällaisessa
tilanteessa, missä Helsingin vanhustenpalvelussa ja
pitkäaikaissairaanhoidossa ollaan, niin alkeisasia olisi se, että
selvitetään ensiksi vaihtoehtoja ennen kuin ryhdytään lopettamaan
jotain.
Lopuksi minulla olisi kyllä kysymys puheenjohtajistolle ja varsinkin
kaupungin johtajistolle. Olen tässä miettinyt jo jonkun aikaa, että onko
kaupungin johtajistolla mitään systeemiä, jolla vastuu vastata olisi
silloin, jos joku asianomainen kaupunginjohtaja ei ole läsnä ja valtuusto
käsittelee toimialan asioita ja täällä esitetään jopa syytöksiä
laittomuuksista tai valtuuston päätösten rikkomisesta. Pidän aika
erikoisena sitä tilannetta, että asiakohta toisensa jälkeen tuolla on
lehtiä lueskelevia kaupunginjohtajia välillä muutama, välillä ei senkään
vertaa. Kukaan ei vastaa valtuutettujen esittämiin vakaviin kysymyksiin
ja syytöksiin.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä on varmasti Osmonkallion toiminnan lopettamisen suhteen ollut
joitakin ongelmakohtia, erityisesti se, että kun 125 paikkaa laitetaan
kiinni, vaikkakin ne on laitettu vaiheittain osasto kerrallaan, niin kun
meillä on kuitenkin koko ajan jonoa palveluasumiseen,
vanhainkotipaikkoihin ja jopa sairaalahoitoon, niin silloinhan se
tarkoittaa sitä, että niiden, jotka ovat olleet ennen tätä tilannetta siellä
jonossa, jonotusaika pitenee, koska sinne kärkeen on kiilannut ilman
muuta ne, jotka siirtyvät laitoksesta toiseen ja ovat siirtyneet toisiin
seniorikodin yksiköihin. Kuulin viestiä Antinkodista esimerkiksi, että
siellä ilmeisesti tälläkin hetkellä vielä on ylipaikoilla aika paljonkin
vanhuksia. Näistä Osmonkalliosta siirtyneistähän ilmeisesti ei juuri
kukaan ole ollut siinä kunnossa, että olisi voinut siirtyä kevyempään
hoitoon, ja mikäli kotihoitoon siirretään vanhainkotihoidosta, niin kyllä
siinä pitää olla aika voimakas kuntoutus sitä ennen, ja meidän pitää
hyväksyä sitten se, että siellä kotihoidossa tarvitaan varsin tehostettua
kotihoitoa.
Kotihoidon puoleltahan kuitenkin olemme tietoisia siitä, että sinne ei ole
hoitomäärää lisätty, ja ikääntyneiden määrä kasvaa, että kyllä meillä
tässä on sellainen palapeli, jonka miettimiseen ei ihan ehkä tämä
valtuustokokous riitä, mutta sosiaali- ja terveyslautakunnat tekevät tätä
työtä jatkuvasti. En tiedä, että auttaako valtuutettu Kati Peltolan ponsi
siinä. Kuten kuulimme jo tässä aikaisemmin,kun sosiaalilautakunnan
jäsenet kertoivat, että sosiaalilautakunta seuraa tätä tilannetta koko
ajan, mutta huoli on yhteinen varmasti koko valtuustolla.
Sosiaalilautakunta saattaa seurata, mutta sen pitäisi myöskin
informoida eteenpäin asioista ja yrittää pitää sekä itseään että meitä
täällä valtuustossa ja kaupunginhallituksessa luonnollisesti tietoisena
siitä, mitä kaupungissa tapahtuu. Olli Valtonen oli sitä mieltä, että tähän
asiaan ei liity mitään salailua. Sitähän tähän nyt juuri liittyy, koska
sosiaalilautakuntakaan ei lainkaan tiennyt, että Seniorisäätiö on
tekemässä tällaista lakkautuspäätöstä, eikä pystynyt sitä
käsittelemään, ja sitten sosiaalilautakunta oli sitä mieltä tässä
aloitevastauksessa ja muutenkin, että se ei pysty käsittelemään sitä
jälkikäteenkään. Tämä on nyt minusta kyllä aika merkillistä, että
Helsingin kaupungista ei todellakaan löydy sitten vastuullisia tällaisen
päätöksen tekemiseen. En ole löytänyt muita kuin
vanhuspalvelujohtajan sosiaalivirastosta, joka jotenkin tunnustautuu
vastuulliseksi, ja hänkin tietysti vetoaa sitten siihen, että kun ei ollut
rahaa, niin näin on tehtävä.
On ihan selvää, että tämä Osmonkallion kiinteistö vaatii peruskorjausta
ties mihin tarkoitukseen tai mahdollisesti jopa purkamistakin, siitä olen
kyllä eri mieltä, mutta se oli ihan järjetöntä lähteä sulkemaan sitä tässä
vaiheessa. Se oli täysin käyttökelpoinen talo, jossa kaikki hommat
pelasivat, ja asukkaat ja heidän omaisensa ja myöskin työntekijät olivat
sitä mieltä, että tämä on mieletön päätös, mutta heillehän ei kerrottu
tästä asiasta yhtään mitään ennen kuin sitten, kun se päätös oli jo
tehty. Työntekijät olivat kuulleet erään asukkaan kuuleman huhun
perusteella, että jotain tällaista olisi tekeillä, ja he menivät kysymään
sitten, että mitä täällä oikeastaan suunnitellaan heidän asioissaan, niin
heille oli sanottu, että ei yhtään mitään, mitään muutoksia ei ole
tulossa. Samanaikaisesti sitten johtavat työntekijät siinä huushollissa
suunnittelivat sitä lakkautusta sitten sosiaaliviraston virkamiehen
ohjauksessa ilmeisesti, mikä oli kuitenkin epäsuoraa, koska säätiön
hallitushan sen teki. Säätiön hallituksen jäsenet on taas sanoneet, että
heidän oli pakko tehdä tämä lakkautuspäätös sen takia, että heille ei
luvattu enää ostaa niitä palveluita. Mutta kukaan ei sitten ottanut
yhteyttä esimerkiksi valtuutettuihin. Minä en ainakaan ole kuullut, että
kukaan valtuutettu olisi myöntänyt tietäneensä tästä päätöksestä
etukäteen.
Kuitenkin, kun hallituksen jäsenet edustavat valtuuston poliittisia
ryhmiä, niin kyllä nyt tällaiset yhteydet vähintään pitäisi olla olemassa,
ja on selvää tietysti, että apulaiskaupunginjohtajan ja myöskin
kaupunginhallituksen konserninjaoston pitäisi ohjata näitä asioita ja
viedä myöskin kaupunginhallitukseen tämän suuruusluokan asiat. Nyt
me olemme todella, niin kuin valtuutettu Urho sanoi, maksaneet
HYKSiin ja maksamme edelleen niistä paikoista, joita meillä ei ole nyt
käytössä sen takia, että Osmonkallio on kiinni. Se on lämmin ja siellä
palavat valot yötä päivää. Joudun joka kerta, kun katson ikkunasta
ulos, katsomaan sitä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä Osmonkallion sulkemispäätös oli todellakin suuri virhe. Se tuli
kalliiksi ja tulee edelleenkin, ja me kaikki maksamme siitä. Itse
työskentelen Malmin sairaalassa akuuttivuodeosastolla, ja se on
aiheuttanut muun muassa omalle osastolleni, jossa keskimääräinen
hoitoaika oli vielä alkuvuodesta noin kolme viikkoa, sen että 1.4., jolloin
näitä monia muutoksia tuli, pitkäaikaispaikat siirtyivät sosiaaliviraston
puolelle, eli tuli tällainen hallinnollinen raja, ja se teki esteitä ja hidasti
tätä prosessia, joka meillä terveyskeskuksen sisällä toimi erittäin hyvin.
Erikoissairaanhoidosta eli HUS:sta akuuttivuodeosastoille tuli
jatkohoitoon kuntoutukseen potilaita, ja sen jälkeen me hankimme
heille pitkäaikaishoitopaikkoja, mikäli he eivät päässeet suoraan kotiin,
mutta tavallaan, kun siihen hallinnollinen raja tuli, niin se hidasti tätä
prosessia, mikä on erittäin hankalaa.
Siihen samaan saumaan tuli tämä Osmonkallion lopettaminen ja nämä
paikkavähennykset, ja tämä on itse asiassa ihan kestämätön tilanne, ja
tämä ei varmaankaan ollut kenenkään tahto ja toive. Onneksi nyt
tulevassa budjetissa resursseja lisättiin, ja me saimme ne lisämiljoonat
ja toivon mukaan opimme siitä, että todellakin näiden toimivien
prosessien kautta meillä säästyy rahaa ja inhimillinen, hyvä ja laadukas
hoito toteutuu, ei sillä tavalla, että ikään kuin supistetaan resursseja ja
uskotaan, että sitä kautta tulee todellisia säästöjä. Sehän toimii juuri
toisin päin.
Kiitos.
Kiitos.
Tämä on ihan tärkeä kysymys, ja kaikki nyt tiedämme sen, että näissä
paikkajärjestelyissä on ollut ongelmia tänä vuonna. Kaiken
kaikkiaanhan on tärkeää se, että tämä vanhustenpalvelujen
rakennemuutokseen liittyvä paikkajärjestely tehdään sillä tavalla, että
tämä paikkojen kokonaistarjonta vastaa tätä palvelujen tarvetta, ja siinä
ollaan nyt vähän epäonnistuttu. Nythän kuitenkin budjetissa
myönnettiin huomattava summa näihin vanhustenpalvelujen
lisähankintoihin, eli sitä kautta sitä on varmasti mahdollista saadakin
parannettua sitä tilannetta.
Osmonkallion uudelleen käynnistämistä en kuitenkaan pidä hyvänä.
Osmonkallio on todettu jo kauan aikaa sitten huonokuntoiseksi ja
sopimattomaksi vanhusten hoitoon, eikä tällaisen tyhjilleen jätetyn
yksikön käynnistäminen ole mitenkään kovin yksinkertaista. Paljon
helpompaa on ostaa tai järjestää niitä palveluja muulla tavalla. Täällä
kaupungissa on paljon hyviä, kodinomaisia paikkoja tarjolla. Niistä
saadaan hankittua näitä lisäpaikkoja. Esimerkiksi Helsinki-konserniin
kuuluva Oulunkylän kuntoutussairaala on ihan mainio paikka, jossa on
saatavilla uusia paikkoja, jos niitä tarvitaan.
Kiitos.
Kiitoksia.
Täällä on tänään kuultu taas suuri huoli vanhusten tilanteesta, ja kuten
aikaisemmin täällä on tuotu esille, niin meillä oli viime vuonna
mahdollisuus tehdä päätös, joka ei olisi johtanut tähän tilanteeseen.
Meillä olisi ollut silloin pari viikkoa sitten mahdollisuus taas uusi päätös,
jolla me olisimme voineet parantaa vanhusten tilannetta, mutta se ei
ollut valtuuston enemmistön tahto. Toivotaan nyt sitten, että kun tänään
on tuotu tämä suuri huoli esille, että nyt tosiaan kohdennetaan sitten ne
rahat, mitkä on budjetissa ja sitten toivottavasti saadaan myös
lisärahoitusta siihen, että kun on puhuttu, että täytyy olla palveluja
tarjottavissa tarpeen mukaan, niin tämä myös toteutuisi ja ne henkilöt,
jotka odottavat tuolla sitä palveluasumispaikkaa, tulevat myös sen
saamaan, koska tämä kotihoito ei ole kaikille vanhuksille se paras
mahdollinen, ja se täytyy nyt jo pikkuhiljaa uskoa.
Muistisairaiden henkilöiden, jotka ovat yksin, paikka ei ole kotona, vaan
heille täytyy olla ryhmäkoteja, minne he pääsevät asumaan ja missä he
pystyvät olemaan siellä kodinomaisissa olosuhteissa. Heitä on todella
paljon tälläkin hetkellä kotona odottamassa paikkaa. Samoin, niin kuin
täällä tänään on puhuttu, jokainen tietää nämä jonot sairaaloissa.
Sitten, jos ajatellaan tällaista ihan hätätilannetta, niin meillä on
Kivelässäkin sitten suljettuja osastoja, jotka voidaan sitten avata, että
saadaan ainakin ne kotona yksin olevat vanhukset sinne ja sitten
saadaan heille palveluasuntoja.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Muuriselle olisin halunnut sanoa, että Oulunkylän kuntoutussairaala on
täynnä tai lähes täynnä tällä hetkellä ja on ollut vuodesta -92 alkaen
tässä tilanteessa. Meiltä löytyy vielä sotainvalideja ja veteraaneja.
Itse asiaan. Sosiaalilautakunnan esityslistalla noin kuukausi sitten oli
Myllypuron palvelutalon lakkauttaminen alkaen 1.1.2011 perusteluna
se, että paikka on sokkeloinen, asunnot ovat pieniä ja saniteettitilat
eivät ole riittäviä. Olen siinä asiassa samaa mieltä esittelijän kanssa,
että tilat eivät ole parhaat mahdolliset. Palvelutalossa asuu palveluja
tarvitsevia vanhuksia noin 86 kappaletta tällä hetkellä. Asia lähti
uudelleenpalautukseen, jotta selvitettäisiin, mihin nämä 86 palveluja
tarvitsevaa vanhusta sijoitetaan. Toivon nyt, että kun asia tulee meille
esityslistalle seuraavan kerran, on sitä poliittista tahtoa torpedoida tämä
ajatus tässä vaiheessa, kun meillä on jonoja, eikä mikään poliittinen
puolue hyväksy sitä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiitän vastauksesta valtuustoaloitteeseeni koskien Laajasalon
yläasteen kenttää. Niin kuin jo aloitteessa todetaan, kaakkoisen
Helsingin alueella ei ole yhtään keinonurmikenttää ja talvikaudella
jalkapallon harjoittelumahdollisuudet ovat puutteelliset. Kaupungin
muilla alueilla olevat kentät ovat kovassa käytössä, ja harjoitteluaikojen
saanti on jatkuvasti erittäin vaikeaa. Tilannetta auttaisi merkittävästi se,
jos Laajasalon alueelle saataisiin tekonurmikenttä. Toisaalta
Laajasalon yläasteen vieressä on huonokuntoinen ja käyttämätön
pelikenttä, johon aikoinaan kaupunki on sitä perustaessaan satsannut.
Sittemmin kaupungin omaisuudesta ei ole riittävästi huolehdittu.
Paikalliset jalkapalloseurat ovat tutkineet eri sijaintivaihtoehtoja ja
päätyneet siihen, että vanhan kentän elvyttäminen on monessa
suhteessa järkevää ja kokonaistaloudellisesti. Se sijaitsee keskellä
Laajasaloa hyvien kulkuyhteyksien varrella, perusinfra on valmiina
rakennettuna ympärillä, pukuhuoneet, parkkipaikat, kulkuväylät ja niin
edelleen, ja kaavoitus mahdollistaa kentän käytön.
Kenttähankkeen aikana on selvinnyt myös se, että toisin kuin
aloitteessani ehdotetaan, tekonurmikenttä voidaan rakentaa ilman
lämmitystä. Tällöin säästetään huomattavasti niin rakennus- kuin
ylläpitokustannuksissa. Nykyaikaisten huoltovälineiden ja -tekniikoiden
ansioista lämmittämätöntä tekonurmikenttää voidaan käyttää pitkälti
läpi vuoden. Kenttähanketta kannattaa viedä eteenpäin yhteisvoimin
paikallisten urheiluseurojen ja kaupungin eri hallintokuntien hyvässä
yhteistyössä. Urheiluseurat ovat valmiita satsaamaan kenttään niin
taloudellisesti kuin talkoovoiminkin.
Hallinnolliset käytänteet ja hallintokuntarajat ylittävän yhteistyön
kitkatekijät näkyvät eri virastojen lausunnoissa. Uskon kuitenkin
vakaasti, että Helsinki pystyy tekemään hallintorajaa ylittävää
yhteistoimintaa tässä asiassa ja edesauttamaan sitä, että
koulukiinteistöllä valmiina oleva pelikenttä kunnostetaan ja ylläpidetään
tekonurmikenttänä yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Pidän
tärkeänä, että asia selvitetään esitetyssä aikataulussa ja että
selvitystyön jälkeen päästään mahdollisimman pian kentän
toteutukseen. Näin voimme huomattavasti parantaa kaakkoisen alueen
lasten jalkapallon harjoitteluolosuhteita.
Arvoisa puheenjohtaja.
Monesti, kun puhutaan olosuhteiden parantamisesta, muistellaan
aikoja silloin, kun itse olin nuori. Itse olen jalkapalloa talvisin
harrastanut jääkiekkohousut jalassa ja kyynärpääsuojat kyynärpäissä
jäisillä kentillä, joilla ruuvattiin nappuloiden päälle autojen nastat, jotta
pysyttiin pystyssä. Tästäkin huolimatta, että näin itse tein, ja varmaan
minua edeltäneet sukupolvet hiihtivät vielä harjoituskentillä, olen sitä
mieltä, että tänä päivänä tytöille ja pojille, nuorille pitää tarjota
kunnolliset mahdollisuudet talvella harjoitella. Sen vuoksi on minusta
todella hienoa, että urheiluseurat ovat lähteneet voimakkaasti
rakentamaan kuplahalleja ja lämmitettäviä tekonurmikenttiä. Ongelma
on se, että monesti ne tehdään vanhojen kenttien päälle, jolloin
kenttien määrä ei lisäänny, vaikka nuorten pelaajien määrä lisääntyy.
Pitäisi löytää myös uusia paikkoja, jonne urheiluseurat voivat tehdä.
Kaikilla urheiluseuroilla ei kuitenkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia
tähän, joten kaupunginkin pitää panostaa siihen, että meillä on
lämmitettäviä tekonurmikenttiä. Jos otamme mallia lahden takaa
Tukholmasta, missä on selkeä ohjelma siitä, että joka vuosi kaksi,
kolme uutta lämmitettävää tekonurmikenttää, siellä avataan lapsille ja
nuorille harjoitusmahdollisuuksia. Monesti tekonurmi ja tekojääkenttä
laitetaan samaan paikkaan. Ongelma on se, että silloin ei tule
jalkapallolle talviharjoittelupaikkaa ja toisaalta hyvin nopeasti myös
tekonurmi muuttuu erittäin kovaksi, siellä ei voi olla samanlaisia
pehmikekerroksia alla, ja toisaalta tekonurmen pinta jään alla
painautuu, ja sen vuoksi, tämä oli jossain vaiheessa Helsingin
kaupungin linja, se ei palvele siinä määrin jalkapalloa kuin on ajateltu.
Arvoisa puheenjohtaja.
Laajasalossa kolme poikaa kasvattaneena tiedän, mitkä tarpeet noille
kentille on, ja pidän erittäin perusteltuna tätä aloitetta ja tämän asian
selvittämistä, mitä mahdollisuuksia on
jalkapalloharrastusmahdollisuuksien parantamiseksi kyseisellä alueella.
Lyhyesti haluan kommentoida aloitteen saamassa vastauksessa
esitettyä näkemystä siitä, että sekavuorojen järjestäminen Yrjönkadun
uimahallissa olisi vaikea puku- ja peseytymistilojen järjestelyjen takia.
Mielestäni tähän riittäisi se, että toinen sukupuoli voisi olla
ensimmäisessä kerroksessa ja toinen toisessa kerroksessa, ja sitten
paikkoja voitaisiin vaihtaa vaikka joka toinen päivä. Todettakoon
samalla, etten ole varsinaisesti ajamassa sekavuoroja. Se voisi olla
yhtenä vaihtoehtona siinä tapauksessa, jos kesäkäyttö edellyttäisi
asiakaskunnan laajentamista.
Esitän aloitteen palauttamista. Tämä oli asuntolautakunnassa, ja
sielläkin esitin, että tämä hieno Antti Vuorelan aloite savuttomista
vuokrataloista olisi hyväksytty kokeiluna. On ihan tärkeää, että on
tällainenkin savuton mahdollisuus, ja se sopii kaupungin yleiseen
strategiaan, joka pyrkii tupakoinnin vähentämiseen. Tässä on siis kyse
siitä, että osa uudistuotannosta korvamerkittäisiin savuttomiksi eikä
sitä, että kaikki talot nyt kertalaakista olisivat sitten savuttomia. Toivon,
että valtuusto ottaa tässä toisen kannan kuin lautakunta.
(Puheenjohtajan välikysymys.)
Joo, niin minä sanoin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Koska en ihan tarkalleen kuullut valtuutettu Koulumiehen
palautusesitysmuotoilua, niin teen oman palautusesitykseni niin, että
siitä ainakin itse saan selvää. Esitän siis, että aloite palautetaan
uudelleenvalmisteltavaksi siten, että Helsingissä ryhdytään
toteuttamaan myös savuttomia kaupungin vuokrataloja.
Lyhyt perustelu. Tässä kaupunginhallituksen vastauksessa vedotaan
erilaisiin mahdollisiin ongelmiin ja myös siihen, että pitäisi odottaa
kokemuksia Espoon käynnistyneestä savuttoman vuokratalon
kokeilusta tai käytännössä. Tässä ei ole mielestäni mitään tarvetta
jarrutella tai hidastella. Hankitaan myös itse kokemuksia ja etsitään
parhaita käytäntöjä. Taistelu tupakka vastaan on kyllä suurin piirtein kai
voitettu, mutta aina silloin, kun passiivista tupakointia on havaittavissa,
niin silloin pitää toimia. Se on pikkuisen erilainen asia, kun ollaan
tupakoivien ihmisten kimpussa tilanteessa, jossa he tuhoavat vain
omaa terveyttään. Tässä on kysymys keskeisesti siitä, että tällä tavalla
voidaan passiivista tupakointia yhdellä, ehkä aika merkittävälläkin
tavalla vähentää.
Kiitos, puheenjohtaja.
Ensimmäiseksi kannatan Bergholmin palautusehdotusta. Kun luki tätä
kaupunginhallituksen vastausta, sitä oli pakko hivenen ihmetellä,
nimittäin se ei ole mitenkään täysin linjassa Helsingin Savuton
kaupunki -linjauksen kanssa eikä myöskään tue terveyden edistämistä.
Tästä vastauksesta ei löytynyt ainuttakaan hyvää syytä, miksei
Helsingissäkin voitaisi rakentaa savuttomia vuokrataloja, ja itse tästä
tupakoinnista monella tavalla meuhkanneena olen saanut kaupungilta
vastauksen muun muassa siihen, että kaupunki ei suostu mihinkään
päin kaupunkia laittamaan tupakannatsoille varattuja roskiksia, joten en
ymmärrä tämän linjauksen mukaan myöskään sitä, miksei täällä voitaisi
rakentaa savuttomia asuntoja, joten minun mielestäni tämä
savuttomuus voitaisiin hyvin toteuttaa jo nyt kokeiluluonteisesti.
Espoossakin näin on tehty.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsinki on suuri tekijä vuokratalomarkkinoilla ja rakentaa paljon
vuokrataloja. Haluan kannattaa tässä valtuutettu Bergholmin
palautusesitystä ja olen sitä mieltä, että tällainen kokeilu on hyvä
katsoa, millä tavalla se toimii. Olen kuullut, että tällaisen kiinteistön,
jossa on tupakointi, uudelleen kunnostaminen vuokrakäyttöön maksaa
paljon enemmän kuin sellaisen, jossa ei ole tupakoitu, joten siinä on
myös taloudellisia tekijöitä, mutta tämä terveyspuoli tässä iso on. On
varmasti asioita, jotka myös herättää paljon tässä keskustelua sen
takia, että aina kannattaa kokeilla ja katsoa, että miten tämä toimii.
Puheenjohtaja.
Vedän sitten oman palautusesitykseni pois ja kannatan Jorma
Bergholmin hienoa muotoilua palautusesityksestä. Olemme samalla
asialla kaikki.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan tätä palautusesitystä. Kyllä minusta kaikki keinot, jotka
vähentävät tupakointia, niin aktiivista kuin passiivistakin, pitää ottaa
käyttöön ainakin kokeiluluontoisesti.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Ettei menisi yksipuoliseksi tämä asia, vaikka minäkin kannatan sitä,
että ihmiset eivät polttaisi tupakkaa, itse en polta enkä arvosta, mutta
minä en kyllä vetäisi tätä asiaa siihen, että me ryhdymme tekemään
erikseen savuttomia vuokrataloja. Minun mielestäni se menee jo vähän
hankalaksi. Sitten, jos joku alkaa yhtäkkiä polttamaan, lentääkö se
sieltä pois? Lapset alkaa polttaa tai löytää puolison, joka tupakoi.
Tämähän on ihan mahdotonta. Minusta tämä menee, en nyt sano
terveysfasismiksi, mutta ihan älyttömäksi. Kuvitelkaa, miten hankalaa
meidän on hallinnoida meidän asuntoja muutenkin, niin ryhdytään nyt
sitten tällaisen yksittäisen kriteerin kautta tekemään tätä asiaa.
Mieluummin viedään siihen, että tupakointi on rajattu jossain selkeästi
sellaiseen paikkaan, jos tulee vieraita esimerkiksi ja muuta. Ihan
mahdotonta. Ei menisi läpi yksityisellä puolella ikinä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan ehdottomasti asian palauttamista. Me olemme myöskin
asiasta keskustelleet kiinteistölautakunnassa ja suhtaudumme hyvin
myönteisesti siihen, että kaupunkiin tulee savuttomia vuokrataloja.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minäkin kannatan palauttamista ja kokeilua. Onhan näitä savuttomia
hotellejakin. Sillä tavalla on ihan hyvä kokeilla. Ei välttämättä tästä tule
mitään kaupungin kattavaa mallia, ja niin kuin valtuutettu Rantanen
sanoi, niin tässä saattaa olla säätämistä, mutta taas toisaalta, jos
ajattelee esimerkiksi sitä, että tänä päivänä on lisääntyneet allergiat ja
tiedetään, miten tupakointi kulkee huoneistosta toiseen, vaikka kuinka
sitä yritetään estää. Sillä tavalla tämä voisi olla ihan
allergiaperheidenkin kannalta järkevää, että olisi tällaisia vaihtoehtoja
olemassa.
Kiitos, puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Kaverit, hei, tämähän on aivan loistava idea. Kannatan palautusta.
Esteettömyydellä on monet kasvot. Allergisten ja keuhkosairaiden ja
astmaatikkojen näkökulmasta tämä on esteetön asuintalo, jota tässä
suunnitellaan. Sehän on erittäin hyvä innovaatio ja varmasti se olisi
menestys. Uskon, että sinne löytyisi varsinkin allergisten lasten
perheistä todella paljon halukkaita, että jono tulee varmasti
pidemmäksi, jos yksi talo laitetaan pystyyn. Kannatan lämpimästi.
Helsinki ryhtyköön heti rakentamaan tällaista taloa.
Huolestuneena nyt kuuntelen kyllä kanssavaltuutettujen
puheenvuoroja. Ymmärrän, että tupakointi on kaikin tavoin
vastustettava käyttäytymismuoto, mutta asuntojen rakentaminen on
kyllä nyt vähän toisen tason asia. Ikävä kyllä. Tuomas Rantanen ihan
muutamalla esimerkillä jo havainnollisti niitä ongelmia, mitä
periaatteessa näin hyvä idea sitten käytännön arkeen tuottaisi. Pyydän
vakavasti nyt vielä harkitsemaan siten, miten käyttäydytte nyt tässä
seuraavassa äänestyksessä. En todellakaan kannata aloitteen
palauttamista siten, että ryhtyisimme eräällä lailla tuhlaamaan
resurssejamme moiseen rakentamiseen.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen vakavasti harkinnut ja kannatan palauttamista. En siksi, että
uskoisin sen todellakaan vaikuttavan tupakoinnin kokonaismäärään.
On aivan selvää, että tällaiseen savuttomaan vuokrataloon ei
hakeutuisi henkilö, joka tupakoi, mutta kuten täällä tuli esille, niin on
henkilöitä, jotka kokevat tupakansavun äärimmäisen kiusallisena ja
joille siitä on myös terveydellistä haittaa. Näiden henkilöiden kannalta
olisi hyvä, jos Helsingissä olisi myös savuttomia taloja tarjolla. En
myöskään usko, että siitä hallinnoinnista aiheutuu erityisen suurta
ongelmaa, että minun mielestäni tätä kannattaa ehdottomasti selvittää
?.
Arvoisa puheenjohtaja.
Itse olen allerginen tupakansavulle, ja se häiritsee minua hyvin paljon.
Minusta esimerkiksi se, että ravintolatupakointi kiellettiin, oli ennen
muuta tietenkin ravintolan henkilökunnan terveyden kannalta hyvä
ratkaisu, mutta asuminen ja erityisesti vuokra-asuminen on aika
periaatteen kysymys. Jos me haluamme, että vuokra-asuminen on
turvallista asumista ja samanlaista asumista kuin omistusasuminen,
niin siinä vaiheessa on erittäin hankala tilanne, jos oman kodin joutuu
vaihtamaan siitä syystä, niin kuin tässä valtuutettu Rantanen nosti
esille, että esimerkiksi tulee tupakoiva puoliso tai lapset alkavat
tupakoimaan, mikä ei tietenkään ole toivottavaa. Minä haluaisin nyt
kuitenkin pitää myös vähän vuokralaisten puolta siinä, että
vuokralaisilla on oikeus omaan kotiinsa. Kuulostaa helpolta ratkaisulta,
että jonoksi asti on varmasti tulijoita tupakoimattomaan taloon, mutta
mitä tehdä niille ihmisille, jotka asuvat siinä talossa, joilla on siinä koti ja
jossa joku alkaa tupakoida. Se ei ole minusta kovin kestävää lyhyellä
ajattelulla, että heitetään sitten vain pihalle ja sanotaan, että yrittäkää
löytää uusi koti jostain muualta. En kannata asian palauttamista.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kieltämättä vähän erikoiselta tämä keskustelu kuulostaa. Pitäisikö
meidän sitten samalla määritellä vaikkapa, että tässä kyseisessä
talossa ei myöskään saisi syödä muuta kuin kasvisruokaa tai että siellä
saavat asua vain joukkoliikenteen käyttäjät, tai muuten alkaa normittaa
sitä, mitä ihmiset saavat asunnoissaan tehdä tai olla tekemättä niin
kauan kuin noudattavat Suomen lainsäädäntöä? Minä itse en missään
nimessä kannata tupakointia, ja mielestäni ehdottomasti pitää siitä
luopumiseen kannustaa, mutta pitää olla myös suvaitsevainen erilaisia
ihmisiä kohtaa ja tunnistaa, että tässä kohtaa tällaisen asuintalon
toiminnan valvominen ei varmaan olisi edes mahdollista. Annetaan
ihmisten tehdä kotonaan lakien puitteissa sitä, mitä haluavat, eikä
lähdetä tällaisia älyttömyyksiä rakentamaan, jotka eivät varmasti sitä
paitsi käytännössä olisi mahdollisia toteuttaa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Täytyy nyt tunnustaa, että olen vähän samaa mieltä jopa valtuutettu
Männistön kanssa, ja sen lisäksi myös valtuutettu Rantanen ja
Arhinmäki pitivät aika hyvät puheenvuorot. Esimerkiksi valtuutettu
Paavolainen sanoi, että tällaiset vuokra-asunnot varmasti olisivat
menestys. En epäile sitä, koska kaupungin vuokra-asuntojonossa
oleville ihmisille se, että hän saa asunnon, on aikamoinen menestys jo
valmiiksi, ja ehkä se ongelma tässä, jos tämä toteutettaisiin, siis huom.
en kannata palauttamista, voisi olla se, että, nyt häiriinnyin, kun täällä
kikatettiin. Mutta olin siis sanomassa, nyt kun kello on varttia vaille
puolenyön, sitä että olisiko se savuttomuus siellä asuntojonossa
olevalle kriteeri mennä tupakoivien ohi jonossa. Minun mielestäni se on
ihan oikeasti aika merkittävä tähän liittyvä asia, jota kannattaisi pohtia
ennen kuin ottaa kantaa tähän asiaan, että kannattaako palauttamista
vai ei. Tapahtuisiko niin, että ihminen ilmoittaa lomakkeessa, että en
tupakoi ihan vain siksi, että hän saisi sillä tavalla nopeammin asunnon,
johon hän sitten menisi tupakoimaan? Kehottaisin myös hiukan nyt
miettimään, järki käteen. En minäkään polta, olen entinen ketjupolttaja,
minä inhoan tupakansavua. Meillä ei polteta kotona, mutta
parvekkeella kylläkin, ja toivottavasti sekin pian loppuu.
Kiitos ja hyvää yötä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Lyhyesti kysyn vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, että onko sitten
se, jos tällaisessa talossa asuva henkilö rupeaakin polttamaan tai jos
aviopuoliso polttaa, häätämisen peruste.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tosiaan hyvällä tahdolla tässä tietenkin voisi ajatella, että tässä olisi
joku tällainen terveysnäkökulmakin, mutta tässä on nyt kaikki nämä
puheet kärjistynyt tähän tupakoimiseen, mutta tässä
palautusehdotuksessa sanotaan, että savuttomia kaupungin
vuokrataloja. Pitääkö tämä sisällään esimerkiksi suitsukkeet, koska
kyllähän niistäkin savua ja hajua lähtee? Aika mielenkiintoisesti
aseteltu nämä sanat.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä keskiyötä kohti menevä valtuusto.
Tähän kysymykseen, että onko se häädön peruste, niin
ymmärtääkseni, mikäli vuokrasopimukseen tällainen ehto asetetaan,
niin se on häädön peruste. Tätä asiaahan ei ole Helsingissä kovin
syvällisesti tutkittu, kun ajateltiin, että tässä asiassa olisimme voineet
seurata Espoon kokeilua, jossa tämä on varsin laajasti otettu
käytäntöön, mutta nopeasti tulkittuna, niin tuo vuokrasopimukseen
sisällytetty ehto on tarvittaessa häädön peruste.
Arvoisa puheenjohtaja.
Meidän on turha tietysti tästä kellosta nyt keskustella, ja meidän on
syytä silloin, kun asia on esillä, puhua siitä niin kuin se. Minun käy vain
sääliksi sitä, että kun meillä on elämä mennyt muutenkin siihen, että
ihmiset eivät käy toistensa luona kylässä. Entä sitten, jos kylään tulee
tällainen henkilö, joka sattuu polttamaan? Okei, me voimme tietysti
tavata netissä. Se on ihan hyvä mahdollisuus, mutta hyvät ihmiset, ei
nyt olla lapsellisia. Jos tälle asteelle mennään, niin tosiaan voidaan
sitten kehittää kaikennäköisiä erilaisia perusteita asumisen
rajoittamiseksi. Kyllä minusta nämä ovat sentään yksilöasioita. Luulen,
että meistä tupakoitsijoista ei kukaan kauheasti riemuitse
tupakoinnistaan, mutta minä olin tässä erään alkoholistin 30-
vuotisjuhlilla, joka tarkoitti sitä, että hän on 30 vuotta ollut raittiina, niin
hänellä oli booli siellä meille muille, jotka ehkä voivat vielä ottaa lasin
silloin tällöin ja joille se ei ole ongelma, eikä se ollut mitenkään
kummallista. Jos alkoholisti voi tarjota kavereilleen alkoholia, niin on se
kumma, jos tupakoimattoman ihmisen luona ei voi käydä yksikään
tupakoiva ihminen. Miettikää tätä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Keskustelu alkaa saada mielenkiintoisia sävyjä. Kannatan tämän
aloitteen palauttamista. Minun mielestäni ei ole mikään ongelma, että
asuintalo olisi savuton. Sillä savuttomuudella tarkoitetaan nyt sitten
ehkä tässä tapauksessa, ainakin minun puheenvuorossani,
tupakoimattomuutta. Joku aika sitten me pidimme aivan
itsestäänselvyytenä sitä, että lentokoneissa tupakoidaan. Joku aika
sitten me pidimme itsestäänselvyytenä sitä, että vieraat tulevat meille
kylään ja pistävät tupakaksi olohuoneessa, eikä kukaan sitä kieltänyt.
Tänä päivänä me pidämme itsestäänselvyytenä sitä, että ravintoloissa
ei tupakoida. Monissa asioissa on edetty sillä tavalla, mitä vuosia sitten
ei ehkä kuviteltu, ja jonkun ajan päästä me voimme tälle keskustelulle
ehkä naureskella.
Valtuutettu Saarnio sanoi äskeisessä puheenvuorossaan, että
tupakoivat eivät voisi käydä enää kylässä sitten näissä taloissa. Eihän
se sitä tarkoita, mutta ei valtuutettu Saarniokaan lentokoneessa
matkatessaan ehkä 11 tuntia tai 8 tuntia jonnekin pääse tupakoimaan,
ja minun mielestäni tämä on saman tason ongelma vierailijan osalta.
Monelle asukkaalle savuton talo voi olla ainut mahdollisuus elää ilman
valtavaa lääkearsenaalia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä talo voidaan antaa Keuhkoliitolle, Allergialiitolle tai Astmaliitolle
käyttöön, tai he voivat rakennuttaa tällaisen Raha-automaattiyhdistyk-
sen tai muiden tuella. Meillä on allergiatalot jo Tukholman tai siinä
mentäessä Munkkiniemeen. Se on tosin toimistotalo. En vastusta
periaatteesta tämäntapaista kategoriatalon rakentamista, mutta saatan
äänestää tässä yhteydessä tyhjää, jotta selvitellään tämä. Meillä on
ollut kategoriataloja aikaisemmin erilaisille ihmisille, jotka eivät muutoin
pärjää asuessaan. Olipa Hangonkadulla peräti 30-luvulla rakennettu
tuberkuloottisten perheiden talo, kun he eivät saaneet asuntoja, mutta
he eivät halunneet mennä sinne asumaan, koska lapsia sitten
boikotoitiin tuberkuloottisten lapsina kouluissa. Nyt se on juopoille
annettu talo.
Täällä hieman naurettiin raittiustalolle, mutta siitä on taas kokemuksia
juoppojen osalta Tampereella. 9 perheen vuokratalo, jossa oli raittius
ehtona, ja sinne muuttivat sellaiset ihmiset, jotka ovat niin heikkoja,
kuten monet teikäläiset: kun meille tarjotaan kaljaa, niin me menemme
kaljalle. He eivät voineet vastustaa menoa, mutta tämän talon avulla he
kykenivät olemaan raittiina. Meillä on myös paljon hoitokoteja, joissa
pitää olla raitis, mutta ne ovat ryhmä- tai soluasuntoja. Me voimme
tehdä sellaisia perheasuntoja, joissa pitää olla raitis, mutta se on vähän
eri kysymys. Tämä on mielenkiintoinen keskustelu, mutta ei kovin
suuresta teemasta, millainen ei se kasvisruokajuttukaan ollut.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Tuossa tuli niin paljon hyviä näkökulmia sekä puolesta että vastaan,
että itsekään en osaa sanoa vielä, kumpi näistä vaihtoehdoista olisi
oikea. Kannattaisin palauttamista ja tuon keskusteluun yhden uuden
näkökulman lisää mietittäväksi ja pohdittavaksi, ja se on taloudellinen
näkökulma. Ne asunnot, joissa on tupakoitu pitkään ja joissa sitten
tehdään remonttia, niin se remontti voi tuoda jopa 5 000 euron, jopa 10
000 ylimääräiset kustannukset. Toisin sanoen savuton asunto kestää
huomattavasti pidempään. Korostan vielä, että tämä ei ole kannanotto
nyt kumpaankaan suuntaan. Tämä on ainoastaan yksi lisämauste ja
lisäpohdinta tähän suureen kokonaisuuteen.
Kiitos.
Asian palautuksen kannalta. Luulen ja uskon, että tällainen talo, jos
kaupungilla ylipäätään on varaa leikitellä tällaisten asioiden kanssa ja
rakennetaan savuton, savullinen talo, niin se olisi ehkä parempi
vaihtoehto. Bygataan ne siihen vierekkäin. Sehän on totta, että jos
huoneistossa on röökattu, niin se hajuhan jää pitkään, mutta sitten
toisaalta, jos me alamme kieltää ja rajoittaa, eikö noita kieltoja ole
tarpeeksi jo nyt. Meillä olisi vaikka kreikkalaisia maahanmuuttajia, niin
minä en usko, että he lopettavat sen röökaamiseen, taitavat polttaa
aika monessa paikassa, tai yleensä ulkomaalaiset. Meidän on
muistettava, että täällä asuu aika paljon kreikkalaisia esimerkiksi ja
turkkilaisia. Eikö vain, ja he varmasti röökaavat ihan missä huvittaa. No
niin. Kuitenkin, jos on varaa tuollaisiin savuttomiin kerrostaloihin, niin
siitä vaan, mutta minun mielestäni kyllä molempia ryhmiä pitäisi
ajatella. Vähän sellaista joviaalia meininkiä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minun mielestäni tämä asuminen on perusoikeus ihmisellä, ja
kotirauhan piirissä ihminen saa tehdä kaikkea laillista ja luvallista
toimintaa ilman, että siihen puututaan sen enempää. Jos tässä
lähdetään näitä rajoituksia antamaan, niin voidaan kieltää silakoitten
paisto sitten, ja sitten on sähköallergikkoja, niin siihen taloon ei saa
johtaa sähköä lainkaan. Tehdään tällaisia erikoistaloja sitten koko kylä
täyteen. Tämä on ihan älytöntä hommaa. Asuminen on perusoikeus, ja
ihmisen pitää saada kotona tehdä sitä, mitä hän haluaa ja minkä hän
katsoo tarpeelliseksi, jos se on lainmukaista toimintaa. Minä en
tupakointia kannata missään nimessä, mutta en minä kannata
myöskään sitä, että tunkeudutaan kotirauhan piiriin tällaisilla
naurettavilla säännöllinen.
Kiitos, puheenjohtaja.
Ihmettelen tässä keskustelussa esitettyä pelkoa siitä, syrjivätkö
savuttomat vuokratalot tupakoimaan ryhtyviä. Ikään kuin tupakoinnista
ei voisi pidättäytyä sen hetken, että pääsee ulos tupakoimaan.
Astmaatikolle voi olla todella haitallista se, kun hormeista tupruaa
tupakansavua naapurista. Se voi olla joissain tapauksissa jopa
hengenvaarallista. Jotka eivät välitä tästä haitasta, niin haluaisitteko
itse herätä aamulla siihen, että ikkunasta tupruaa vaikka bensankatkua
sisään? Kannatan palautusta. Kyse ei ole niinkään kiellosta kuin
oikeudesta raittiiseen ilmaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kysyin perustuslain asiantuntijoilta, että saako rakentaa vuokratalon
savuttomana, niin saa rakentaa ja voi häätää sen ihmisen sieltä talosta,
jos hän tupakoi. Aika fasistista.
Arvoisa puheenjohtaja.
On täysin käsittämätöntä, että valtuustotason ihmiset esittävät ihan
naurettavia perusteluita vuokraehtoihin. On olemassa vuokra-asunto,
jonka omistaa joku toinen kuin tämä vuokralainen, ja vuokraehtoihin
voidaan laittaa muun muassa ”tupakointi kielletty”, ”kotieläimien pito
kielletty” ja vaaditaan kotivakuutuksen ottaminen. Tämä on täysin
luonnollista ja toimitaan meidän kaupungissamme jatkuvasti päivittäin.
Toivoisin nyt kuitenkin, että näin iltamyöhäänkin tai keskiyöllä
pysyttäisiin näissä puheenvuoroissa asiallisina.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kello on nyt puoliyö. Pahoittelen, mutta en voi asialle mitään, että olen
tässä jäänyt aloitteineni viimeiseksi. Kiitän vastauksesta, jonka olen
saanut tähän aloitteeseen ja toisaalta myöskin aikaisempaan
kirjalliseen kysymykseen. Myöhäisestä ajankohdasta johtuen en näytä
teille videoklippiä, joka minulla on viime kesältä tuolta Temppeliaukion
kirkon ympäriltä, eli se bussimelske on siellä todellakin melkoinen.
Siellä peruutellaan, siellä mennään edestakaisin ja muuta, ja siitä
syystä en voi olla tähän vastaukseen tyytyväinen. Tässä kerrotaan, että
nykyinen käytäntö, jonka mukaan bussit voivat jättää ryhmät kirkon
eteen ja siirtyä sitten kauemmaksi parkkiin, vastaa aloitteen ehdotusta.
No, ei se kyllä vastaa sitä ehdotusta. Se tilanne on siellä melkoisen
kaoottinen, etenkin ja lähinnä kesäisin. Tietenkin ongelmana ovat ne
ihmiset, jotka asuvat siellä, mutta toisaalta myöskin turistit. Se kirkko
näyttää kyllä aika kammottavalta siellä tai se ei näytä miltään, kun ne
turistit ovat siellä edessä, ja sitten se kirkko sieltä löytyy kallion
keskeltä. Tämä on minun mielestäni sekä ihmisten asumiskysymys,
mutta toisaalta myöskin se, että miten me haluamme se meidän
neljänneksi houkuttelevin kirkko tai nähtävyys esitellä. Siksi teenkin
palautusesityksen:
Asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että
kaupunkisuunnitteluvirasto laatii suunnitelman Temppeliaukion kirkon
ympäristön liikenteen järkeistämisestä erityisesti turistiliikenteen
kannalta.
Itse en usko, että ihmiselle, joka on saanut raahattua itsensä Helsinkiin
turistina, voi olla ihan mahdotonta kävellä sieltä Arkadiankadun
kulmalta. Toivoisin, että kaupunkisuunnitteluvirasto ottaisi asian nyt
ihan mietittäväksi.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minusta tämä tilanne tuolla Temppeliaukion kirkon luona ei ole
tyydyttävä, ja sen takia kannatan tätä palautusesitystä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minäkin kannatan palautusta. Vastauksessa häiritsee konditionaali-
muoto, eli liikenteenohjaukseen on hyvä myös panostaa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Pakarisen esittämä todellisuus vastaa kyllä ihan elävästi,
mikä siellä kirkonkupeella varsinkin kesäaikana vallitsee tämän
liikenteen suhteen. Palautukseen.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan kyllä palautusta. Meillä on hyviä esimerkkejä Euroopan
kaupungeista, joissa on upeita turistinähtävyyksiä. Ei sielläkään viedä
bussilla suoraan alttarilla niin kuin Temppeliaukion kirkossa, eli
kannatan palautusta.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Otto Lehtipuu Harry Bogomoloff
puheenjohtaja puheenjohtaja
ordförande ordförande
(osa 260 §)
(delvis 260 §)
Tiina Teppo
päätösvalmisteluyksikön päällikkö
chef beslutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
Ville Ylikahri Tarja Tenkula
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
