HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
17 – 2010
Kokousaika: 20.10.2010 klo 18.00 – 23.01
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro.
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
17 – 2010
Mötestid: 20.10.2010 kl 18.00 – 23.01
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
225 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
KYSELYTUNTI................................................................................................................................
Kysymys 47......................................................................................................................................
Valtuutettu Pelkonen.......................................................................................................................
Valtuutettu Pelkonen.......................................................................................................................
Valtuutettu Sumuvuori....................................................................................................................
Valtuutettu Sydänmaa..................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Sarkomaa...................................................................................................................
Kysymys 48....................................................................................................................................
Valtuutettu Paavolainen...............................................................................................................
Valtuutettu Paavolainen...............................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Valpas.........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Moisio..........................................................................................................................
Valtuutettu Vainikka......................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Muurinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
226 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4...................................................................................................................
Valtuutettu Rauhamäki.................................................................................................................
227 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 5...................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Hakola.........................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Hellström....................................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Molander.....................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................
228 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 6...................................................................................................................
Valtuutettu Lohi.............................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
229 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 7...................................................................................................................
MUUTTAMINEN............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
230 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 8...................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Valpas.........................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Molander.....................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Vapaavuori.................................................................................................................
Valtuutettu Männistö.....................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Männistö.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Ledamoten Torvalds.....................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Taipale........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
234 §.............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 12...............................................................................................................
Valtuutettu Kari............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen...................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen.................................................................................................................
Valtuutettu Lohi...........................................................................................................................
Valtuutettu Ojala..........................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen...................................................................................................................
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Taidetanssioppilaitoksissa ympäri Suomea opiskelee noin 40 000 lasta
ja nuorta. Helsingissä heitä on yli 7 000. Tanssi on nopeimmin kasvava
harrastusmuoto. Kun katsoo taideoppilaitoksien saamia tukia ja niiden
alakohtaista jakautumista, ei voi välttyä huomaamasta lajien eriarvoista
kohtelua.
Esimerkiksi musiikinopiskelun tukemiseen on vuosien kuluessa löytynyt
varoja niin valtion kuin kuntienkin budjetista. Helsingissä vuonna 2008
tuettiin musiikinopetusta 3,8 milj. eurolla. Tanssille ei sen sijaan
löytynyt euroakaan. Sama tilanne oli viime ja tänä vuonna.
Musiikinopetuksen tulonmuodostuksesta n. 70 % tulee verovaroista,
kun taas tanssinopetuksen puolella joudutaan kulut kattamaan
pelkästään lukukausimaksuilla. Jos vertauskohdaksi otetaan
urheilulajit, kunnat ja valtio tukevat lajikohtaisesti eri urheilumuotoja
tasapuolisesti jättämättä ketään tukiverkon ulkopuolelle.
Helsingissä toimivat maamme oppilasmääriltään suurimmat
tanssioppilaitokset. Tila- ja työvoimakustannukset sekä muut välilliset
kulut ovat Helsingissä selkeästi korkeammat kuin muualla maassa. Silti
Helsinki on maamme ainoita kuntia, joka on tehnyt päätöksen olla
tukematta tanssinopetusta. Tuo päätös on sulkenut Helsingissä
toimivat oppilaitokset myös valtion tuen ulkopuolelle, sillä lainsäädäntö
vaatii tulonmuodostukselle nk. kolmikantamallin (kunta–valtio–
oppilaitos).
Ei voi olla arvokkaampaa opiskella musiikkia kuin opiskella tanssia.
Molemmat taiteen alueet ovat arvokkaita niin yhteiskunnallisesti kuin
myös yksilön näkökulmasta. Tanssi kehittää lapsen sosiaalisia taitoja,
lisää lapsen kehollista ymmärrystä, tuo lapsen elämään yhden uuden
luottoaikuisen tanssinopettajan muodossa ja tietenkin tuo iloa elämään.
Unohtaa ei myöskään voi liikunnan tuomia hyötyjä niin yksilön kuin
yhteiskunnan kannalta.
Kysynkin, mitä Helsingin kaupunki aikoo tehdä korjatakseen tämän
eriarvoisuuden tukien myöntämisessä eri taiteenlajeille?
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vastauksena esitettyyn kysymykseen totean, että kulttuurikeskus on
selvittänyt taiteen perusopetuksen toteutumista Helsingissä. Musiikin
taiteen perusopetusta selvitettiin Helsingissä vuosina 2006–2007.
Tämän selvityksen perusteella musiikkioppilaitosten avustukset sidottiin
tuntikiintiöihin. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2008. Tanssin
perusopetuksesta vastaava selvitys valmistui 2009. Keskeisenä
toimenpide-ehdotuksena kulttuurikeskus esitti, että tanssin taiteen
perusopetus tulisi saattaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustusten
piiriin. Avustamalla edistetään mm. tanssiopetuksen
lukukausimaksujen kohtuullistamista.
Helsingissä taiteen perusopetukseen osallistuu lähes 20 000 lasta ja
nuorta, joista noin 4 000 on tanssin opiskelijoita ja yli puolet musiikin
opiskelijoita. Helsingin kaupunki tukee taiteen perusoppilaitoksia
vuosittain yli 4 miljoonalla eurolla, oppilaitosten muut tulonlähteet ovat
oppilasmaksut ja valtion avustukset. Tämän toiminnan kokonaisvolyymi
on noin 23 miljoonan euron luokkaa.
Kaupunginhallituksen talousarvioehdotukseen vuodelle 2011 sisältyy
uusi 160 000 euron määräraha tanssin taiteen perusopetukseen, jonka
kulttuurikeskus tulee jakamaan helsinkiläisille tanssikouluille, jotka
opettavat ns. laajaa oppimäärää. Vuodelle 2011 esitetty tuki riittää
yhteensä noin 10 000 oppitunnille. Avustuksen perusteeksi ehdotettu
tuntikohtainen tuki on sama kuin musiikkioppilaitoksilla, eli 15 euroa.
Musiikkioppilaitokset saavat tämän lisäksi valtiontukea, joka antaa
mahdollisuuden tarjota yksilöopetusta.
Kulttuurikeskus tulee myös tukemaan helsinkiläisten tanssin taiteen
perusoppilaitosten pyrkimyksiä, jotta ne pääsisivät tuntiperusteisen
valtionosuuden piiriin. Nyt esitetty avustus onkin mielestäni tärkeä
askel, sillä tämän valtionavustuksen edellytyksenä on, että kunta tukee
taiteen kyseisen lajin perusopetusta ja että toiminta täyttää taiteen
perusopetuksesta annetun lainsäädännön vaatimukset.
Kiitos.
Kiitos, apulaiskaupunginjohtaja Haatainen, kattavasta vastauksesta.
Erittäin iloinen olen tuosta 160 000 euron potista tanssitaiteelle ensi
vuonna, ja ennen kaikkea tein tämän kysymyksen juuri siksi, että
valtionavustustakaan tanssitaide ei ole voinut saada, koska kaupunki ei
sitä ole tukenut. Mutta tästä vastauksesta olen hyvin kiitollinen, kiitos
siitä.
Arvoisa puheenjohtaja.
On ihan hyvä, että tässä salissa keskustellaan eri taidealojen
tasapuolisesta kohtelusta, koska esim. tanssitaiteen kohtelu suhteessa
musiikki- ja kuvataideopetukseen on puhuttanut
apulaiskaupunginjohtaja Haataisenkin mainitseman selvityksen
mukaan kulttuurilautakuntaa koko sen olemassaolon ajan. Ja niin on
puhuttanut tämänhetkistä istuvaakin lautakuntaa, kun tätä raporttia
käsittelimme. Tämän päänavauksenhan teimme jo lautakunnassa eli
esitimme tanssin opetukseen rahaa. Olimme erittäin ilahtuneita
lautakunnassa, että budjettineuvotteluissa sitten vielä lisättiin
100 000:lla tätä lautakunnan esittämää summaa.
Miksi on tärkeää, että tanssioppilaitoksia kohdellaan samalla tavalla
kuin musiikki- ja kuvataideoppilaitoksia? Selvityksen mukaan tanssi
muodostaa kaupungissa toteutuneen taiteen perusopetuksen
opetustunneista peräti 16 % ja työllistää tanssitaiteen
perusopetuksessa noin 170 henkilöä Helsingissä. Tällä hetkellä, kun
Helsinki ei saa tukia – Helsinki ei ole myöskään saanut valtionosuuksia,
koska se vaatii sen, että kaupunki tukee ensin – niin se on johtanut
siihen, että meillä on paljon korkeammat lukukausimaksut tanssin
opetuksessa kuin esim. naapurikaupungeissamme Espoossa ja
Vantaalla. On erittäin tärkeää, että nyt kun tanssi tulee tuen piiriin,
valtionosuudetkin voivat mahdollistua Helsingille. Ja on myös tärkeää,
että saadaan tätä kautta kohtuullistettua tanssin opetuksen hintoja,
lukukausimaksuja, koska ei ole hyvä, että tanssi rajautuisi vain niille,
joilla on siitä rahaa maksaa. Eli saadaan myös tasa-arvoistettua tanssin
harrastamisen mahdollisuuksia.
Kiitoksia valtuutettu Pelkoselle kysymyksestä.
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Tässä tulee vähän toistoa, mitä puheenjohtaja vastasi. Itse
varapuheenjohtajana haluan myös ottaa kantaa tanssikysymykseen. Eli
nykyinen kulttuuri- ja kirjastolautakunta on koko ajan suhtautunut
erittäin myötämielisesti tanssia kohtaan, ja tämän lautakuntakauden
alussa saimme hämmästyä kun kuulimme, ettei tanssi kuulu tuettavien
taidemuotojen piiriin. Siitä asti olemme yhtenä rintamana edistäneet
tanssin saamista tuen piiriin. Tämän tutkimuksen valmistuttua
saimmekin tähän ensi vuoden budjettiin tanssin mukaan 10 vuoden
tauon jälkeen.
Säästöpaineet ovat kuitenkin myös Kulken kohdalla kovat, ja saimme
järjestettyä sen 60 000 leikkaamalla musiikkioppilaitoksilla aiottua
enemmän näistä Helsingin tukemista tunneista ja valtionosuustuntien
Helsinki-osasta. Leikkuri kävi läpi kaikki taidemuodot, säästöjä piti
suorittaa 160 000 euron edestä. Lautakunta pyrkii jakamaan avustuksia
mahdollisimman tasapuolisesti eri taidemuotojen välillä, ja tanssin
puuttuminen on ollut huomattava epäkohta. Ensi vuoden budjettia
ajatellen olemme ottaneet suuren harppauksen eteenpäin ja jatkossa
odotamme tanssioppilaitoksilta myös yhä tarkempia lukuja laajan
oppimäärän taiteen perusopetuksesta, joka on yksi merkittävä kriteeri
tuen saamiselle.
Tanssilaitosten ongelmaksi on muodostunut tilojen korkea vuokra.
Jatkossa onkin mietittävä, miten pystymme paremmin auttamaan
tanssioppilaitoksia korkeiden vuokrakulujen kattamiseksi. Toivon
mukaan tanssi pääsee myös mukaan tähän valtionosuusjärjestelmään,
jota yritämme helpottaa tanssin mahdollisimman hyvällä tukemisella.
Tanssi on taidemuotona merkittävä ja palvelee väestöä lapsista
aikuisiin. Tanssi tarjoaa monipuolisen mahdollisuuden harjoittaa
kehonhallintaa, motoriikkaa, kuntoa puhumattakaan sen tuomasta
mielihyvän tunteesta ja nautinnosta liikkua musiikin mukana.
Lautakunta suhtautuu erittäin positiivisesti kaupunginhallituksen
lisämäärärahaan, jota ollaan esittämässä budjettineuvottelujen
kohdalla.
Kiitoksia.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Pelkosen kysymys on erittäin aiheellinen myös sukupuolten
tasaveroisuuden näkökulmasta; onhan tanssi varsinkin tyttöjen ja
naisten suosima laji, joka ei ole ollut kunnolla minkään hallintokunnan
suojeluksessa. Hyvä, jos joku hallintokunta, kuten vaikka juuri
kulttuuritoimi, ottaa päävastuun tanssin tukemisesta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minäkin haluan onnitella valtuutettu Pelkosta tästä hyvästä
kysymyksestä, sillä nyt kun tämä tanssitaide on otettu esille, saamme
varmasti seuraavan vuoden budjettiin jo enemmän rahaa. Niin kuin
näette, nämä ryhmäthän sopivat, että 100 000 tulee vielä lisää. Oikein
hyvä asia, että tanssitaide tulee huomioitua.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Pelkonen on kyllä puuttunut tärkeään asiaan taiteiden
tasapuolisen kohtelun kannalta. Itse tein samasta asiasta
talousarvioaloitteen helmikuussa tänä vuonna, jossa totesin mm., että
tanssin harrastajien ja opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut
Suomessa 2000-luvulla ja tanssi on toiseksi suosituin perusopetuksen
taiteenaloista ja Helsinki ei tue tanssin perusopetusta. Esitin
talousarvioon 200 000 euron määrärahaa. Vastauksena kulttuuri- ja
kirjastolautakunta päätti siirtää lakisääteisistä valtionosuuksista 60 000
tämän vuoden budjettiin ja lisäksi siellä tehtiin joitakin muita
parannuksia tanssin opetusta tukeviin toimiin. Minusta on hyvä nyt, että
budjettineuvotteluista on päätetty myöntää tämä 100 000 euroa lisää
tanssin tukemiseen, ja nyt ollaan jo aika lähellä sitä, jota esitin
talousarvioaloitteessani, 200 000:aa, kun siellä on se 160 000.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Jatkaisin vielä tai painottaisin näkökulmaa, jonka valtuutettu Sumuvuori
nosti täällä esiin, eli näiden maksujen kohtuullistaminen. Jatkossa
toivottavasti tämä määrärahan lisäys ja valtiontuen saaminen auttaa
sitä, että näitä maksuja kohtuullistetaan ja todellakin, että tanssi on
sitten kaikkien saavutettavissa liikuntamuotona ja taidemuotona.
Haluaisin vielä painottaa jatkoa tähän asiaan, että tässä on saatu hyvä
päänavaus, lisää määrärahoja tanssin opetukseen, mutta seuraava
askel on tietysti, että saamme tanssille talon ja varmistettua myös
nämä harjoitustilat, joista on ainakin teatterin tanssijoiden,
ammattilaisten puolella kysyntää ja joista itse asiassa on aikamoinen
pula. Etenkin pienillä tanssiteattereilla se tulee jopa
kustannuskysymyksenä. Sillä tavalla tämä on hyvä päänavaus, ja tästä
on hyvä jatkaa kohti tanssitaloa. Olen itse tehnyt myös tästä jossain
vaiheessa aloitteita, että saataisiin tämä, ja tästähän on käyty paljon
keskusteluja. Sen keskustelun on jatkuttava ja on saatava myös tulosta
aikaiseksi.
Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tuntuu siltä, että olemme kaikki yksimielisiä siitä, että tämä
lisämääräraha on erinomainen päätös. Ehkä tässä taustalla aiemmin
on ollut sellainen ajatus, että tanssi ei ole sitä korkeakulttuuria, jota
sitten ehkä musiikin on koettu olevan. Itse olen täti-ihmisenä alkanut
harrastaa myös aikuisbalettia ja voin suositella sitä ihan kaikille iästä
riippumatta. Toki toivon, että näitä tukirahoja voidaan käyttää erityisesti
nuorison tanssiharrastuksen tukemiseen. Siellä hieman vanhempaa
sukupolvea edustavana tanssitunneilla on voinut todeta, että on paljon
kiinnostusta nuorison parissa olla mukana tanssiharrastuksessa ja
osana taiteen perusopetusta.
Tässä aiemmin valtuutettu Näre taisi mainita tämän tasa-
arvokysymyksen. Minä haluaisin itse myös mainita sen tässä
yhteydessä. Esim. Helsingin kaupungillahan on tasa-arvosuunnitelma,
ja silloin kun puhutaan aidosta tasa-arvosta naisten, miesten, tyttöjen ja
poikien välillä, niin silloin on kyse myös resurssien jaosta. Eli se, että
taide ehkä voidaan kokea, että se on ollut tyttöjen laji, taide ja tanssi,
mutta taide on myös liikuntalaji. Senpä takia on erityisen
kannatettavaa, että näitä resursseja, silloin kun puhutaan liikunnasta,
voidaan kohdistaa myös sellaisiin liikuntalajeihin, joissa erityisesti tytöt
käyvät ja tytöt harrastavat. Toki siellä muitakin poikia näkyy olevan,
mutta ehkä tämä on enemmän kuitenkin ollut aiemmin tyttöjen laji.
Tämäntyyppistä tasa-arvoajattelua myös tulevaisuudessa kannustaisin
käyttämään myös muita liikuntamäärärahoja jaettaessa. Olen iloinen
siitä, että tähän määrärahaan ollaan päästy ja voidaan kohdella tanssia
samantyyppisenä taide- ja liikuntalajina kuin ihan mitä muutakin lajia
tahansa.
Kiitos.
Hyvä valtuuston puheenjohtaja.
On hyvä asia, että tämä tanssitaide on noussut kyselytunnilla esille, ja
apulaiskaupunginjohtaja Haatainen on suhtautunut aina myönteisesti
tanssitaiteen kehittämiseen juuri Helsingissä ja on korjattu näitä tukia.
Vielä on kuitenkin tehtävää, nimittäin usein kuulee Helsingissä jopa
valtuutettujen parissa puhetta, että turha investoida seiniin,
investoidaan sisältöön. Mutta tanssitaide on juuri näitä lajeja, jotka
tarvitsevat tiloja, missä harrastaa, missä harjoitella ja myös missä
esiintyä. Tanssitaide ei ole mahdollista niin, että tuosta vaan mennään
Espan lavalle tanssimaan tai Rautatientorille tanssimaan, vaan
tarvitaan tanssin taloa ja tarvitaan ihan vakavasti otettavaa toimintaa
siihen, että luodaan koulutusta tanssitaiteen harrastajille ja opetusta
kaikille innokkaille harrastajille ja myös ammattilaisille harrastustiloja ja
esitystiloja.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Taiteen perusopetus on suomalainen ylpeydenaihe. On todella tärkeää,
että eri taiteenaloja kohdellaan tasapuolisesti niin valtiovallan toimesta
kuin kuntienkin toimesta. On ollut hieno asia, että sini-vihreä hallitus on
lisännyt taiteen perusopetuksen määrärahoja, ja sitä pitää jatkaa. Olen
kyllä todella ilahtunut siitä, että täällä on hyvällä valtuutettujen työllä ja
yhteistyöllä saatu tanssiopetukselle voimavaroja. Se on tärkeä asia.
Tanssi on tärkeä harrastus, liikuntamuoto, ja täällä on nostettu esille
erityisesti tytöt. Tietysti on toivottavaa, että pojat ja miehet tanssivat
myös, mutta me tiedämme, että tämä on erityisesti tyttöjen harrastus.
Kysyisinkin apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataiselta liittyen
harrastuksiin ja liikuntaan, että kun useassa tasa-arvo-ohjelmassa ja
liikuntaohjelmassakin on nostettu esiin se, että me tasapuolisemmin
tukisimme eri sukupuolten, tyttöjen ja poikien harrastuksia, niin mikä on
arvio tällä hetkellä, miten olemme edistyneet? Kun katsotaan, tyttöjen
harrastukset ovat ehkä heikommin tuettuja kaupungin puolesta. Tähän
toivoisin kysymyksen, ja tämä maksujen kohtuullistaminen on noussut
tässä esille, niin siitä jonkinmoista arviota vielä, mutta todella
ilahduttava asia on tämä, että budjetissa tuli tähän lisärahaa ja
todellakin ne voimavarat nyt sitten.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä esityksessähän itse asiassa paikataan nyt 2000-luvun alun
leikkauksia. Koko 90-luku tuettiin tanssia, mutta 2000-luvun alussa
nämä jouduttiin leikkaamaan pois siinä yhteydessä, kun kaupungin
talous oli tiukoilla. Tällöin sitten kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti,
että se otetaan tanssista, ja syynä varmaan on ollut se, että musiikin
opetus on yksilöopetusta ja siellä nämä maksut olisivat nousseet aivan
kohtuuttomiksi, ja sitten piti tehdä varmaankin rajauksia. En ole ollut
silloin tekemässä näitä päätöksiä, mutta voisin ymmärtää, että
tällaisesta on ollut kysymys, että jouduttiin priorisoimaan. Mutta nyt on
siis palattu tilanteeseen, jossa tanssia tuetaan edelleen, ja tuen piiriin
ovat päässeet myös kuvataide ja sirkus jo aiemmilla päätöksillä, eli
nämä ovat nyt sitten samalla viivalla tässä suhteessa kaikki.
Odottamassa ovat edelleen sanataide ja teatteri, näitä ollaan tuomassa
käsittääkseni opetushallituksen opetussuunnitelmien perusteisiin, mutta
se sitten on mahdollisesti tulevaisuutta.
Tanssi on hyvin vahvasti tyttöjen laji – valtuutettu Sarkomaa kysyi tästä
näkökulmasta – mutta myös pojat ovat ottaneet sen lajikseen yhä
enenevässä määrin. Se miten jakautuvat tuet eri liikuntalajien osalta,
niin varmaan liikuntatoimessa tämä on suurin kysymys ollut, ja
liikuntatoimessa on kyllä kiinnitetty tähän huomiota, siellä on oma tasa-
arvo-ohjelma ja lautakunta on myös hyvin tietoinen näistä asioista,
mutta lukuja minulla ei tässä ja nyt ole esittää. Kyllä tasapuolisuutta
pyritään harrastamaan sen suhteen, että lapsilla ja nuorilla on
harrastusmahdollisuuksia niin kulttuurin kuin liikunnan piirissä, ja tanssi
nyt on siitä hyvä laji, että se on molempia yhtä aikaa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Työttömyysasteen ennustetaan Helsingissä lähtevän vuoden 2010
nousun jälkeen hitaaseen laskuun. Kaupunki on varannut työllisyyden
hoitoon noin 45 miljoonaa euroa, mm. palkkatuettuun työhön,
oppisopimus- ja rekrytointikoulutukseen.
Myös vajaakuntoisten työntekijöiden työssä pysyminen ja töihin
pääseminen on edullista Helsingille ja työntekijöille itselleen. Kaupunki
onkin työllistänyt vaikeasti työllistyviä ja vajaakuntoisia esimerkiksi
Palmiassa.
Vajaakuntoisille sopivien töiden kartoittaminen ja työnkuvien räätälöinti
työntekijöiden tarpeista lähtien on tärkeää, ja heidän työpanoksensa
täysimääräinen huomioonottaminen on Helsingille hyödyksi.
Kuitenkin kilpailutuksen, markkinavoimien vaikutuksen ja
hallintomallien muutoksen seurauksena Helsingin mahdollisuus etsiä
vajaakuntoisille työntekijöille sopivia töitä on uusien haasteiden edessä.
Kysynkin, kuinka Helsinki aikoo ehkäistä vajaakuntoisten syrjäytymistä
ja toimia reiluna työnantajana myös tulevaisuudessa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vastauksena esitettyyn kysymykseen totean seuraavaa:
Valtuustostrategian yksi keskeinen tavoite on henkilöstön saatavuuden,
osaamisen, palkitsemisen sekä työhyvinvoinnin vahvistaminen. Tämä
tavoite merkitsee muun ohella panostusta monimuotoisuuden
johtamiseen ja työkykyä ylläpitävien vaihtoehtojen hakemiseen silloin,
kun työtehtävät alkavat ylittää työntekijän voimat. Henkilön työtehtäviä
voidaan mitoittaa hänen työkykyään vastaaviksi keventämällä raskaita
työvaiheita, järjestelemällä tehtäviä uudelleen ja hankkimalla
ergonomisia apuvälineitä. Tavoitteena on, että varsinaisilta
uudelleensijoitustoimenpiteiltä vältyttäisiin ja henkilö voisi jatkaa
pääosin siinä omassa tehtävässään ja työympäristössään.
Henkilöstökeskus voi tukea tätä henkilön selviytymistä omassa
työssään maksamalla virastolle harkinnanvaraisesti
palkkakompensaatiota 20–50 % työntekijän palkkakustannuksista
enintään 2 vuoden ajan kerrallaan. Virasto voi käyttää
palkkakompensaation esim. lisätyövoiman hankkimiseen.
Palkkakompensaatiolla on tuettu vuodesta 2007 alkaen yhteensä 138
henkilön palkkakustannuksia, ja tätä palkkakompensaatiota ei makseta
liikelaitoksille.
Jos työntekijä ei tukitoimista huolimatta pysty jatkamaan omassa
työssään, hänelle pyritään löytämään uusi työ joko omassa virastossa
tai sitten kaupunkitasolla. uusi työ voi tulla kyseeseen myös silloin, kun
työterveyslääkäri on todennut henkilön selviytyvän työstään vain
rajoituksin. Vajaakuntoiselle työntekijälle voidaan lisäksi järjestää
ammatillista kuntoutusta. Toimenpiteitä ovat työkokeilut,
oppisopimuskoulutus tai osaamista lisäävä lyhytkestoinen koulutus.
Myös työnhakuvalmennusta voidaan järjestää.
Kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteisiin tullaan työvoimahallinnon
ohjaamina, ja kaupunki tarjoaa sitten työttömille mm. työharjoittelua ja
palkkatuettua työtä. Vajaakuntoisten määrää työllistettävien joukossa
on kuitenkin vaikea arvioida. Esim. palkkatuetussa työssä vaikeasti
työllistettävien osuus on kuitenkin pitkään ollut yli 50 %. Kaupungin
monista toimijoista on syytä vielä mainita sosiaaliviraston
työhönkuntoutusyksikkö. Tämä yksikkö järjestää vammaisten
työtoimintaa, vammaisten työllistymistä tukevaa työsuhteista toimintaa
sekä kuntouttavaa työtoimintaa.
Tämä katsaus kaupungin toimintaan kertoo minun mielestäni sen, että
kaupunki toimii työnantajana reilusti ja että kaupunki kantaa vastuunsa
vaikeasti työllistettävien, osin vajaakuntoisten henkilöiden
työllistymisestä.
Kiitos.
Kiitos puheenjohtaja, ja kiitoksia apulaiskaupunginjohtajalle
vastauksesta.
Tämä vajaakuntoisten työllistäminen on ehkä vähän laajempikin
kysymys; esim. vammaiset ihmiset ovat lähtökohtaisesti vajaakuntoisia
ja heidän tilanteensa tunnetaan alusta lähtien, esim. juuri työkeskusten
toiminta. Mutta nyt kuitenkin meillä on sellainen tarve ja tavoite
ihmisten työllisyyden suhteen, että myös vaikeasti työllistyvät ovat
jollain lailla tähän vajaakuntoisten porukkaan liittyviä. Itse esim. ikäni
takia olisin vaikeasti työllistyvä, ja olenkin, koska olen yli 50-vuotias
nainen.
Nyt Helsingillä työnantajana on niin paljon työntekijöitä, että olisi
minusta hirveän tärkeää, että työpaikoilla huomioitaisiin ihmisten
muuttuvat elämäntilanteet, mahdollinen omaishoitajuus, tämänkaltaiset
seikat. Se vaatisi myös työotetta ja -asennetta työnjohdossa, ja Helsinki
voisi reiluna työnantajana olla kuunteleva työnantaja myös ja ottaa
huomioon ihmisten elämäntilanteet. Me tavoittelemme
strategiassammekin esim. omaishoidon lisääntymistä tässä
kaupungissa, ja kun kuitenkin yli 50 % helsinkiläisistä asuu yksin, niin
silloin työikäisten omaishoitajuus esim. vanhojen vanhempiensa
hoitajana sen lisäksi, että omaishoitajuus koskee myös kotona asuvia
sairaita lapsia, voitaisiin ottaa työaikajärjestelyin joustavasti huomioon.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Vaikka nyt on ollut taloudellisesti vaikeat ajat, niin kuitenkin Suomen
väestön ikärakenteen muutos kertoo sitä, että piakkoin Suomi kohtaa
työvoimapulan. Senpä takia on tärkeää saada kaikki mahdolliset
voimavarat käyttöön täällä Suomessa. Olemme puhuneet täällä
vajaakuntoisista, niin heillä on paljon halua, heillä on paljon osaamista
ja paljon taitoa ja motivaatiota osallistua työelämään, mutta se
edellyttää tietynlaista työtehtävien räätälöintiä ja huomioimista. Itse
olen pitkään toiminut puheenjohtajana Klubitalot ry:ssä, joka tarjoaa
kuntoutusta mielenterveyskuntoutujille. Meillä on siirtymätyöohjelma, ja
sitä kautta olemme olleet hyvin aktiivisesti mukana juuri tässä
vajaakuntoisten työllistämisessä ja työllistymisen seuraamisessa.
Ongelma on ollut pitkään se, että työvoimatoimistoista ei anneta
palvelua näille ihmisille, jotka ovat ns. jo eläkkeellä. Silloin heidän on
aika vaikeaa päästä sitten opastuksen ja ohjelmien kautta takaisin
työelämään ja löytää räätälöityjä työsuhteita. Tässä toivoisin, että olisi
sellainen asennemuutos suomalaisessa yhteiskunnassa. En näe tätä
pelkästään Helsingin kaupungin tehtävänä tai vastuuna vaan
yleensäkin liittyen kaikkiin helsinkiläisiin yrittäjiinkin, että he katsoisivat
niitä mahdollisuuksia ottaa palkkalistoilleen vajaakuntoisia. Ainakin
Klubitalot ry:n toiminnan kautta voin vakuuttaa, että meillä
mielenterveyskuntoutujat ovat erittäin motivoituneita, erittäin tunnollisia,
sitoutuneita, ahkeria työntekijöitä ja varmasti yrittäjät ovat tyytyväisiä,
ainakin meidän siirtymätyöpaikoissamme yrittäjät ovat olleet
tyytyväisiä.
Kiitos.
Kiitoksia.
Kysyisin apulaiskaupunginjohtaja Haataiselta, kun olen saanut tietooni
tällaisen tapauksen. Tämä nyt on tietysti yksittäistapaus, mutta tämä
kiinnostaa sikäli, että tässä on kyse uudelleensijoitusvelvoitteesta ja
sen käytännön toteuttamisesta. Eräs Helsingin työntekijä, työtapaturma
melkein 2 vuotta sitten, hän on nyt puolitoista vuotta odottanut
kaupungin uudelleensijoitusta Starassa. Hän haki raitiovaunukuljettajan
kurssille, mutta sieltä ilmoitettiin, ettei häntä kohdella
uudelleensijoittuvana vaan uutena työntekijänä tässä hakuprosessissa.
Hän ei sitten päässyt, vaikka lääkäri mm. lääkärinlausunnossaan tuki
tätä kurssille osallistumista. Te olette vastanneet, ettei virastoilla ole
ehdotonta uudelleensijoittamisvelvoitetta. Miten tämä nyt on? Minulla
on kolme kysymystä: Onko kaupungilla käytännössä käytössään
uudelleensijoitusvelvoite? Miten kaupungin palveluksessa
vammautunut huomioidaan uudelleensijoituksessa sekä kaupungin
kursseille valikoimisessa? Jos uudelleensijoitusvelvoitetta ei käytetä,
miksi ihmistä pompotellaan puolitoista vuotta turhaan? Onko tämä
teidän mielestänne kohtuullista?
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Paavolaisen kysymys on erinomaisen hyvä nostaa täällä
valtuustossa käsittelyyn monestakin syystä, näitä on jo tässä edellä
tullut. Olisin kysynyt vielä apulaiskaupunginjohtajalta, kun hän kuvasti
erilaisia malleja, jotka liittyvät siihen, että miten Helsingin kaupungilla
työssä olevia voidaan sijoittaa uudelleen erilaisista syistä, ja toisaalta
hän nosti esiin sen, että miten esim. sosiaalivirasto työllistää
vajaakuntoisia. Olisin kysynyt ihan näistä luvuista, että olisi kiva tietää
näistä mittasuhteista. Täällä tuli mainituksi tämä 138 henkilöä, joille oli
saatu palkkatukea palkkakustannuksiin, mutta olisi ihan hyvä tietää
näistä suuruusluokista.
Haluaisin nostaa tähän ihan keskusteluun, että VATES-säätiö ja
Mielenterveyden keskusliitto ovat esittäneet mielestäni erittäin hyvän
idean eli tällaisen työhönvalmentajapalvelun, jonka keskeinen idea on,
että työterveyshuollossa olisi palveluna työnantajalle tällainen
ammattitaitoinen työvalmentaja, joka tavallaan räätälöi työnantajan ja
vajaakuntoisen työntekijän välillä mallia tai sitä polkua, millä tämä
työntekijä kykenisi pitämään työpaikkansa, siirtymään uuteen työhön tai
kouluttautumaan uudelleen. Mielestäni tämä olisi sellainen asia, jota
Helsingin kaupunki voisi kokeilla, koska meillähän on oma
työterveyshuolto, ja tätä voisi ihan kaupungin sisällä kokeilla tätä
mallia. Heitän tällaisen idean, että varmasti VATES-säätiöstä ja
Mielenterveyden keskusliitosta saa tähän tukea, että voisi räätälöidä
tällaisen palvelun myös Helsingin kaupungin sisällä, ellei tällaista jo ole.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minäkin haluaisin kiittää valtuutettu Paavolaista erittäin tärkeän asian
esiin nostamisesta. Tähän ei ole helppoja vastauksia. Toisaalta me
kaikki ymmärrämme, että meidän täytyy tehostaa palveluitamme ja
etsiä järkevintä tapaa tuottaa niitä. Mutta samaan aikaan on paitsi
asukkaita kohtaan inhimillistä niin kaupungille myös järkevää työllistää
myös niitä henkilöitä, jotka eivät avoimille markkinoille työllisty. Nämä
kaksi asiaa eivät mitenkään mene yksi yhteen, ja tähän meidän pitäisi
löytää ratkaisu. Tästä on puhuttu paljon sekä työllistämistoimikunnassa
että viimeksi budjettineuvotteluissa. Meillähän on Helsingissä
monenlaisia tukitoimia ja ratkaisuja vajaakuntoisille ja
pitkäaikaistyöttömille, ja tässä niitä on mainittu, mutta itse koen, että
tämä on aikamoinen sillisalaatti tämä meidän työllistämistoimiemme
paletti.
Nyt budjettineuvotteluissa sovittiinkin, että ensi vuonna kaupunki tutkii,
miten vaikeasti työllistettävien palveluita voitaisiin uudistaa. Ja minusta
tämä on erittäin tärkeä hanke, ja tässä pitää selvittää sekä ns.
Paltamon mallin ratkaisut, eli voisiko osa näistä olla jonkinlaisessa
kaupungin yrityksessä tai yhdistyksessä pysyvästi töissä, ja sitten myös
sosiaaliset yritykset. Mikä olisi se sosiaalisen yrittämisen malli, jonka
kautta vajaakuntoiset voisivat jatkossakin olla esim. Palmiassa töissä,
vaikka samaan aikaan Palmia olisikin niin dynaaminen ja tehokas kuin
me vaadimme siltä?
Arvoisa puheenjohtaja.
Eräs valtuutettu Paavolaisen esittämään ajankohtaiseen kysymykseen
liittyvä ongelma koskee kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien
asemaa heidän sairastuessaan. Kuntouttavassa työtoiminnassahan on
kysymys henkilöistä, joille maksetaan vain työmarkkinatukea tai
vastaavaa minimitoimeentuloa ja sitten ateriakorvausta. Tämän vuoden
alusta on tietääkseni heiltä alettu vaatia lyhyistäkin sairaspoissaoloista
lääkärintodistusta. Ilman sitä on kyseinen henkilö menettänyt
työmarkkinatuen ja jäänyt ainakin joksikin aikaa kokonaan vaille
toimeentuloturvaa. Kysynkin apulaiskaupunginjohtajalta,
noudatetaanko tällaista käytäntöä Helsingissä? Ainakin muista kunnista
olen kuullut, että näin tapahtuu. Jos tällainen ohje on olemassa, niin
millä tavalla kaupunki voi omalta osaltaan turvata kuntouttavaan
työtoimintaan osallistuville tarvittavat lääkäripalvelut sellaisissa
tapauksissa, kun he niitä tarvitsevat, niin että ei tule mitään katkoksia
viimesijaisen toimeentuloturvan saannissa?
Puheenjohtaja.
Minä myös osaltani kiitän valtuutettu Paavolaista erittäin hyvästä
kysymyksestä.
Sellaisten yritysten keskuudessa on tehty kysely tässä asiassa, jotka
ovat työllistäneet vajaakuntoisia. Suurin osa niistä yrityksistä, jotka ovat
työllistäneet vajaakuntoisia, on kokenut, että se on ollut erittäin
hyödyllistä, ihminen on ollut hyvin sitoutunut työhönsä ja ne
kokemukset ovat olleet sen verran positiivisia, että usein on sitä myös
jatkettu. Osa työllistää sen takia, että kokee, että se on osa heidän
yhteiskuntavastuutaan, osa sen takia, että työnantajaimago kohenee
tämän kautta ja osa sen kautta, että yksinkertaisesti sillä tavalla saa
erittäin hyviä ja sitoutuneita työntekijöitä.
Minä komppaisin valtuutettu Puhakkaa tässä
työhönvalmentajakysymyksessä. Mielestäni Helsingin kaupungilla olisi
siinä erittäin hyvä sauma olla yksi näistä työnantajista, jotka käyttävät
laajamittaisesti työhönvalmentajapalveluita tai järjestäisivät
sentyyppisen palvelun. Se auttaa sekä sitä yksikköä, johon henkilö
tulee töihin, sopeuttamaan työtehtäviä ja löytämään oikeita työtehtäviä,
että myös tätä henkilöä siihen uuteen tilanteeseen tai uuteen
työpaikkaan sopeutumisessa. Siinä mielessä se on kyllä sentyyppinen
palvelu, joka varmasti auttaisi sekä työnantajaa että työntekijää.
Samoin kannattaa käyttää hyväksi kuntoutusta tarjoavia yksiköitä, jotka
tuntevat heillä olevat ihmiset niin, että he tietävät, minkä tyyppisiin
tehtäviin ihminen olisi hyvä ja minkälaisia työtehtäviä hänelle
kannattaisi tarjota.
Tosin valtuutettu Paavolainen on myös siinä asiassa oikeassa, että
tämä on paljon laajempi kysymys ja koskettaa meitä kaikkia siinä
mielessä, että me kaikki tarvitsemme jonkin elämäntilanteen tai muun
takia työaikajärjestelyjä ja työjärjestelyjä, ei pelkästään vajaakuntoisten
kohdalla.
Hyvät valtuutetut.
Saran kysymys on minustakin erittäin hyvä ja ajankohtainen ja
tulevaisuuteen suuntaava. Haasteenamme on pitkäaikaistyöttömien ja
nuorison työllistyminen sekä väestörakenteen muutos. Sairastuminen
yleistyy, ja osa vaikeista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivistä
nuorista ei ole päässyt missään vaiheessa kiinni työelämään.
Kokonaistaloudellisesti koko Helsingin kannalta on edullista, että
mahdollisimman moni helsinkiläinen saa tehdä töitä. Sairastaminen ei
vie kokonaan työpanosta, mutta usein kuitenkin se paine, joka tulee
työpaikalla työaikajärjestelyistä ja muista, saa ihmisen mieluummin
jäämään melkein kotiin sairastamaan kuin tulemaan töihin ja yrittämään
sumplia työaikansa jotenkin järkevästi.
Aika ajoin minusta tuntuu, että kun johdetaan vahvasti talouden luvuilla,
niin ihminen jää jalkoihin. Silloin myös meinaa jäädä Helsingin etu
jalkoihin meidän virastoissamme ja laitoksissamme. Tämä on sellainen
asia, mikä mielestäni pitää kaupunkitasolla nostaa selkeäksi linjaksi, eli
missään meidän virastossamme ja laitoksessamme ei saa käydä niin,
että siellä ei kanneta yhteiskuntavastuuta.
Itse työskentelen päihdekuntoutuksessa ja olen huomannut kyllä, että
monesti, kun arjen elämää organisoidaan kuntoutuksen
loppuvaiheessa, työ on se, mikä on haastava järjestää.
Harrastustoiminta kyllä löytyy. Tästä syystä toivoisin, että meidän
työllistymistämme helpotettaisiin ja kuntoutuskokonaisuuksissakin
voitaisiin huomioida loppumetreillä se, että työelämä tulisi mukaan
siihen kuntoutuksen loppuvaiheisiin. Sitten haluaisin vielä kysyä, että
mikä on kaupungin sosiaalisen yrityksen vastuu tai rooli tässä koko
paletissa?
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Vastauksessaan valtuutettu Paavolaisen tärkeään kysymykseen
apulaiskaupunginjohtaja Haatainen ehkä keskittyi suurelta osin
nimenomaan kaupungin palveluksessa nyt jo olevien vajaakuntoisten
työntekijöiden asemaan, ja se on tietysti hyvin tärkeä asia, miten
kaupunki huolehtii omasta vakinaisesta henkilökunnastaan, jotka ovat
vajaakuntoisia. Se on erittäin tärkeää. Siihen lisäisin ainoastaan sen,
että ei riitä pelkästään mielestäni se, että huolehditaan niistä, jotka nyt
jo ovat, vaan kaupungin olisi myös syytä katsoa, miten kaupunki
rekrytoi ja palkkaa työntekijöitä, jotka ehkä kenties joidenkin mielestä
ovat vähän vajaakuntoisia. Tarkoitan nyt, esimerkiksi
liikuntavammaisista puhuttaessa monesti ajatellaan, että he ovat
vajaakuntoisia. He saattavat olla tiettyihin työtehtäviin aivan täysin
työkykyisiä eivätkä ollenkaan vajaakuntoisia. Tässä suhteessa minusta
tuntuu, että kaupunki voisi olla aktiivisempi työllistämään myös
vammaisia henkilöitä kaupungin palvelukseen.
Toinen asia on tietysti varsinaisin työllistämistoimin työllistetyt, ja täällä
jo viitattiin, mm. valtuutettu Ylikahri, siihen, mitä
työllistämistoimikunnassa voidaan tehdä. Itse olen hyvin iloinen, että
nyt tätä Paltamon mallia selvitetään ja mahdollisesti sen kautta voidaan
aktivoida Helsingissä näitä toimenpiteitä, joilla vaikeasti työllistettäviä
voidaan työllistää siten, että he todellakin pääsevät työyhteisön
jäseneksi, voisivat saada myös työterveyshuollon, työpaikkaruokailun
ja tämäntyyppiset asiat, jotka ilman muuta helpottaisivat paitsi tämän
henkilön työllistymistä niin myös yhteiskuntaan osallistumista jatkossa.
Eli ainakin Vasemmistoliiton puolella meidän on erittäin suuret
odotukset Paltamon mallin toteuttamiseen.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tässä kysymyksessä vajaakuntoisten työllistymisen ongelmat on liitetty
ilmeisesti ostopalveluihin ja hallintomallien muutoksiin, mutta minä en
kuitenkaan näkisi näitä ensisijaisina ongelmina tässä asiassa.
Vajaakuntoisten työllistyminen on ollut melko hidasta sekä julkisella
että yksityispuolella. Yleensä heitä on haluttu palkata niin kauan kuin
ulkopuolinen tuki on kestänyt, mutta sen jälkeen on ollut vaikea saada
näitä työsuhteita jatkumaan.
Suurin ongelma ovat uskoakseni ihmisten asenteet, mutta myös
käytännölliset vakanssi- ja muut järjestelyt saattavat nousta esteiksi.
Kuulin esimerkiksi, että vanhuspalveluissa olisi halukkuutta räätälöidä
tehtäviä myös vajaakuntoisille työntekijöille, mutta esteeksi saattaa
nousta se, että tähän olisi käytettävä ammattihenkilölle varattuja
vakansseja eikä tällaiseen yleensä sitten helposti mennä.
On myös hyvä tietää, että työhallinto tarjoaa yrityksille ja kunnille
erilaisia tukia, joten niiden tunnettavuutta olisi syytä edistää kaikilla
aloilla. Kaikkiaan tämä kysymys on tärkeä. Tulevaisuudessa, kun
työvoimasta mahdollisesti tulee pulaa, olisi tärkeää hyödyntää kaikkien
ihmisten työpanos. Sillä on suuri merkitys vajaakuntoisille henkilöille
itselleen ja samalla se olisi myös hyödyksi kaupungille, kuten tässä
kysymyksessä esitettiin.
Kiitos.
Osatyökykyinen tai pitkään työn ulkopuolella oleva pitkäaikaistyötön
tulee kaupungin töihin mielellään, vaikka palkka ei todellisuudessa riitä
edes elämiseen useinkaan. Työhönvalmentajat ovat jo Suomessa
monin paikoin käytössä, ja kaupungin työterveyshuollolla olisi
mielestäni oikeastaan suoranainen velvollisuus tuottaa vaikeimmin
sijoitettavien ihmisten avuksi työhönopastusta. Meillä on esimerkiksi
toimintaterapeutit, jotka voisivat aivan hyvin siirtyä osaksi
työvalmentajiksi. Näin myös yrittäjiä olisi mahdollisuus nykyistä
paremmin saada työllistäjiksi.
Osatyökykyinen työntekijä voi myös hetken ainoastaan olla
vajaakuntoinen, mutta vajavuuden rajoitteet huomioiden työn
järjestäminen saattaa myös parantaa heidän työkykyään. Osaamisen
päivittäminen ja räätälöidyt koulutukset ja ennen kaikkea pysyvät
työpaikat vaativat uutta asennetta ja työn järjestelyä, kuten valtuutettu
Muurinen äsken myös totesi. Avustavien tehtävien etsiminen ja myös
työssä oppimisen avulla tapahtuva koulutus sekä ennen kaikkea tahto,
tahto työllistää niille aloille, joilla me tiedämme, että vajaakuntoisia ja
osatyökykyisiä pystytään käyttämään, niin näitä on todella avustavissa
tehtävissä sekä sosiaali-, kirjasto-, ruokahuolto- että terveysalalla
mahdollisuus järjestää, mikäli vaan tahtoa riittää.
Kiitos, puheenjohtaja.
Hyvä kysymys Sara Paavolaiselta. Tuossa kun todetaan, että kaupunki
on varannut työllisyyden hoitoon noin 45 miljoonaa euroa
palkkatuettuun työhön, oppisopimus- ja rekrytointikoulutukseen, niin
olisin toivonut, että siinä olisi mainittu myös, tai toivon, että
huomioidaan myös yrittäjyys tavalla tai toisella. Täällä joku puhui
sosiaalisesta yrittäjyydestä jne., niin ne ovat tärkeitä asioita pitää tässä
pelissä mukana.
Loppukaneettina voisi vielä, tuossa mietiskelin tuota kysymystä niin
mietiskelin, että miten määritellään vajaakuntoinen. Itsekin koen
olevani vajaakuntoinen joissakin asioissa, mutta näin.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kiitos, Sara, hyvästä kysymyksestä. Täällä on ollut monia hyviä ja
asiantuntevia puheenvuoroja valtuutetuilta, on ollut ilo niitä kuunnella.
Haluaisin jatkossa suunnata keskustelun vielä siihen, että mitä tehdä
ennen kuin ollaan vaikeasti työllistyviä, mitä voidaan tehdä, että
ainakaan kenestäkään nuoresta ei lähtisi sellaista leimaantumista
liikkeelle, joka tuottaa, että hänestä tulee myös vaikeasti työllistyvä tai
elämäntavoiltaan jatkossa jollain lailla vajaakuntoinen tämän päivän
toimien takia. PosiVireessä on ollut erinomaisia työllistymistarinoita, ja
toivon, että siihen jatkossakin voidaan panostaa reilusti. Toivoisin, että
näitä 45 miljoonan rahoja voitaisiin myös jatkossa käyttää
harjoittelupaikkoihin ja kesätyöpaikkoihin niin, että saisi niitä
ensimmäisiä työpaikkoja, koska hallintokuntien on vaikea sitten tiukasta
budjetistaan löytää niihin vielä lisää rahoitusta, kun kerran tämä potti on
jo olemassa.
Aina välillä leikin ajatuksella, että jos toisella linjalla olisi kolme luukkua,
jossa nuorille yksi olisi varma opiskelupaikka, toinen varma
kesätyöpaikka ja kolmas olisi toimeentulotuki, olen itse varma siitä, että
toimeentulotukiluukulla olisi lyhin jono tai ei jonoa ollenkaan.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä tuli lukuisa määrä kysymyksiä, en kaikkiin niihin yritä vastata,
osa oli kommentteja. Varsinainen kysymyksen tekijä valtuutettu
Paavolainen otti esille tämän työn ja perheen yhteensovittamisen ja
erityisesti tilanteet, joissa oma vanhempi, vanhus tai lapsi on kotona
hoidettavana ja omaishoito, kaikkien näiden yhdistäminen. Kaupunki
pyrkii kaikin keinoin edesauttamaan sitä, että työ ja perhe voidaan
yhteen sovittaa. Tietysti varmasti tässä omaishoidon puolella varsinkin,
kun vanhusten määrä kasvaa ja monilla tulee olemaan yhä enemmän
vanhuksia kotona myös hoidettavana, tämä kysymys on entistä
suurempi ja haasteellisempi myös työnantajana Helsingille.
Tulevana vuonna me tulemme erityisesti kiinnittämään huomioita
työhyvinvointiin. Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan
työhyvinvointitulokset osoittavat aika hyviä lukuja, joita on mitattu siis
Helsingin kaupungin työntekijöiden keskuudessa. Eli täällä halutaan
tehdä töitä ja ollaan innostuneita kaupungin palveluksessa työn
tekemisestä, se koetaan merkitykselliseksi. Mutta edelleenkin me
haluamme tähän satsata ja erityisesti luoda nyt malleja, joilla voitaisiin
tällaisia työaikajoustoja tehdä, joissa voi sitten työntekijä itse vaikuttaa
omiin työaikoihinsa entistä enemmän. Esim. terveydenhuollossahan
näistä on hyviä kokeiluja ja kokemuksia olemassa.
Sitten täällä valtuutettu Valpas kyseli tästä
uudelleensijoitustoiminnasta, että onko tästä meillä olemassa ohjeita
kaupungilla. Meillä on kaupunkitasoiset, juuri päivitetyt ohjeet
uudelleensijoitustoiminnasta, ja ne ovat kaikkia virastoja koskevat
selkeät ohjeet. Se miten sitten vammautuneita kohdellaan ja tämä
yksittäistapaus, en pysty siihen ottamaan kantaa, mutta yleinen ohje on
se, että me pyrimme kaikin keinoin tukemaan sitä, että vammautuneet
ja myös, joilla on työkyky alentunut, että he pystyvät selviytymään ja
pääsevät yhtä lailla koulutukseen ja myös pystyvät säilyttämään
työpaikkansa tai saada uuden tehtävän uudelleenräätälöinnin kautta.
Eli vammautuminen, vammaisuus ei saa olla mikään syrjintäperuste.
Se, että joidenkin yksilöiden kohdalla nämä prosessit ovat tätä luokkaa,
niin kuin tässäkin tapauksessa, puolitoista vuotta, niin se on, tästä on
juuri tehty selvitys myös, miten uudelleensijoitustoiminta Helsingin
kaupungissa toimii, ihan oikea tutkimus, ulkopuolinen tutkimus. Siellä
yksi kritiikin aihe on juuri, että yksilötasolla nämä prosessit saattavat
olla henkilön kannalta kohtuullisen pitkiä. Mutta pyritään siihen, että
mahdollisimman nopeasti pystymme saamaa uudelleensijoituksen
oikeasti toteutetuksi ja työsuhteen säilymään.
Sitten, valtuutettu Puhakka kyseli, että kuinka paljon eri toimenpiteiden
piirissä on ihmisiä, että saataisiin jotain kuvaa tästä. Työvoiman
palvelukeskus Duurissa on noin 3 500 asiakasta vuodessa,
kuntouttavassa työtoiminnassa meillä on noin 1 000 asiakasta
vuodessa, noin 400 kerrallaan. Ehkä se antaa kuvaa tästä, mitä
tehdään. Sittenhän meillä on sosiaaliviraston puolella
työhönkuntoutusyksikkö, jossa on toimintaa, ja siellä on vammaisille
kuntouttavaa ja työsuhteista toimintaa. Eli meillä tämä palveluvariaatio,
-valikko on aika laaja, ja työllistämistoimien piirissä olevissa meillä on
suuri osa myös sellaisia, jotka ovat jollain tavalla vajaakuntoisia, mutta
ei kaikki. Näin ollen tätä kokonaislukua tai –kuvaa on vaikea sanoa,
mutta ehkä nämä kuvastavat sitä.
Kaiken kaikkiaan tämä keskustelu on ollut hyvä, ja on hienoa, että
valtuustosta tulee tukea sille, että Helsingin kaupunki jatkaa
edelleenkin vastaavalla otteella, eli haluamme kantaa oman
yhteiskuntavastuumme ja pitää huolta omista työntekijöistämme mutta
myös olla työnantaja, joka voi työllistää vajaakuntoisia työntekijöitä
ulkopuolelta myös rekrytointitilanteessa.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Esitän teknisen palvelun lautakuntaan uudeksi jäseneksi Vesa Hack.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tuskin lienee tarpeen muistuttaa täällä läsnä oleville tori- ja hallikaupan
tärkeydestä Helsingin historiassa ja nykyisyydessä. Tietysti nämä ovat
näitä imagoasioita ja teemoja, joissa juuri tämä julkinen näkyvyys, halli-
ja ulkomyynti, sen pitkä, hieno ja kunniakas historia on varmasti
meidän kaikkien ylpeydenaihe. Siksi on tavattoman tärkeää, että nyt
tässä keskustelussa hallinnon uudelleen organisoinnista ollaan nyt
saatu esitys hallien ulkomyynnin järjestämisestä, joka pitkään ja
ansiokkaasti on hoitunut kiinteistövirastossa. Meillä on lukuisia
virkamiehiä, jotka ovat sydämellä paneutuneet tämän asian
hoitamiseen vuosien ja vuosikymmentenkin saatossa. Tavattoman
tärkeää tietotaitoa on kertynyt vuosikymmenten varrella.
Silti haluaisin nostaa tässä esille muutamia kysymyksiä, jotka liittyvät
tähän ulkotilayrittäjyyteen Helsingissä. Muutama viikko sitten jätin
kysymyksenkin asiasta, joka koski kauppahallien vuokratilannetta. Aion
jatkaa siitä hetken kuluttua, mutta sitä ennen muutama sama ylipäänsä
tästä ulkoyrittäjyyden tilasta Helsingissä. Olemme saaneet lukea
asiasta räväköitäkin artikkeleita tunnettujen helsinkiläistoimittajien
kirjoittamana ja tiedämme, että tässä ulkoyrittäjyydessä on paljon
tyytymättömyyttä. Erityisesti terveysviranomaisten tulkinnat ovat
herättäneet kysymyksiä. Itsekin kirjoitin tästä valtakunnan päälehteen
kesällä ja sain valtavasti palautetta yrittäjiltä, jossa todettiin, että
meidän virkamiehillämme, tarkastajillamme on tavattomasti valtaa ja
että tulkinta siitä, miten ulkotiloja käytetään, vaihtelee suuresti. Vaikka
säännöstötkin saattavat olla selkeitä, virkamies- ja viranomaistulkinta
vaihtelee, tilanne on aika epäselvä ja signaalit epäselviä. Soisin, että
tähän tilanteeseen nyt tässä uudessa haastavassa vaiheessa saataisiin
jonkinlainen selkeys.
Siksi teenkin ensimmäisen ponnen, joka kuuluu seuraavasti:
Hyväksyessään halli- ja ulkomyynnin uudelleen
organisoinnin valtuusto edellyttää, että laaditaan halli- ja
ulkomyyntiä koskeva, yrittäjiä tasapuolisesti ja
yhdenmukaisesti kohteleva terveys- ja ympäristöohjeisto
ja että tälle työlle annetaan aikatauluksi 30. huhtikuuta
2011.
Takelteluista huolimatta olen toimittanut tämän oikeasti kirjoitetun
version tänne pöydän päähän.
Toinen teema liittyy nyt tähän uuteen tilanteeseen, jossa halli- ja
torimyynti siirretään nyt tukkutorijärjestelmän yhteyteen. On tavattoman
tärkeää, että saamme Helsinkiin nyt aikaa myöten, toivottavasti tässä
kymmenluvulla, tukkutorialueen, joka olisi houkutteleva ruokakulttuurin
keskus, jossa olisi paljon alan yrittäjyyttä ja ennen kaikkea tämä pitkä
osaaminen Helsingissä nousisi nyt näyttävästi ja keskitetysti esille.
Siksi uskon, että kiinnostus tähän toimintaan ja miten tämä uusi halli- ja
torimyynti tullaan uudessa organisaatiossaan järjestämään, siinä tulee
varmasti olemaan paljon haasteita.
Tiedämme, että tukkutorilla on toistasataa vuokrasopimusta, ja nyt
tässä uudessa tilanteessa sinne siirtyy lähes 1 200 sopimusta. On
todella haastavaa nähdä, ja toivottavasti tukkutori onnistuu
järjestelmänä tuottamaan ne tärkeät palvelut, joita ulkomyynti ja
hallimyynti edellyttävät. Tarvitaan tiedottajia, arkkitehteja, teknistä
henkilöstöä. Nämähän ovat olleet nyt kiinteistövirastossa ja
tilakeskuksessa käytössä.
Toivon myös, että kun organisaatiota järkeistetään, saamme todellista
säästöä. Nyt on pieni huoli siitä, että muutoksen kustannukset menevät
halli- ja torikauppiaiden vuokriin. Siksi teenkin toisen ponsiesityksen,
joka kuuluu seuraavasti:
Hyväksyessään halli- ja ulkomyynnin uudelleen
organisoinnin valtuusto edellyttää, että
organisaatiomuutos ei saa aiheuttaa vuokrien korotusta
kauppahallien ja toripaikkojen vuokriin.
Näen, että asiasta on tulossa vilkas keskustelu. Se on todella tärkeää
ja suotavaa.
Kiitos.
Valtuutettu Hakola
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä sinällään hyvin informatiivisesti ansiokas raportti on kohtuullisen
hyvä, mutta kyllä täytyy sanoa, että muutaman kerran sitä selailtuani ja
yhden kerran ajatuksella lukien sen sisällöllinen ja rakenteellinen
epäselvyys kyllä hieman vaikeutti tuota ymmärtämistä. En tiedä sitten,
onko lukijassa vika, mutta kohtuullisen haastavaa tuo oli kuitenkin.
Huomattavasti lyhyemmin kuin valtuutettu Kolbe muutaman asian
nostaisin esille, lähinnä kauppiaiden näkökulmasta. On hyvin tärkeää,
että nyt kun halli- ja torikauppa kokonaisuudessaan siirtyy tukkutorin tai
tilahallinnon puolelle, sekä uusien että vanhojen kauppiasasiakkaiden
tarpeet ja näkemykset on todellakin äärimmäisen tärkeää ottaa hyvin
huomioon. Täällä monessa lausunnossa korostetaan sitä, että näissä
mm. vuokraustoiminnan siirtoihin liittyvissä asioissa kauppiaita tulee
informoida ja kuulla ajoissa. Nyt tuleekin osaltaan pienesti kaksiosainen
kysymys. Minuun on oltu yhteydessä kauppiaiden puolelta, ja he ovat
esittäneet kysymyksen, että mihin hakemukset ensi vuodelle nyt tässä
ajan hetkellä nyt tulisi lähettää. Kuka niistä neuvottelee, ja kuka
loppukädessä päättää ja milloin? Nämä ovat mielestäni niitä keskeisiä
kysymyksiä, jotka liittyvät informointiin ja kuulemiseenkin tavallaan.
Toinen kysymysosio on se, että nyt asiakkaille on vastattu, kun he ovat
tiedustelleet tätä asiaa, että mitään uusia hakemuksia ei loppuvuoden
aikana oteta käsittelyyn. Onko todella näin, ja miten asiantila voi olla
näin, jos se pitää paikkansa? Ja kannatan vielä Kolben ensimmäistä
pontta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ei ihme, että Hakolalla oli vaikeuksia ymmärtää, mistä on kysymys, kun
se varsinainen iso raportti koski valtavan isoja kysymyksiä ja halli- ja
torikauppa on varsin pieni asia. Tähän päätösehdotukseen ei ole
huomauttamista, se on ihan oikeassa paikassa tukkutorin yhteydessä
tuo halli- ja torikauppa. Mutta sen sijaan se iso raportti, tilahallinnon
kehittämistyöryhmä, niin sen jatkotyö ja kesken jäänyt työ, siitä tuli
paljon kysymyksiä. Se nostattaa odotuksia, että mitä siitä tulee
seuraamaan. Enempää kuin niissä kaavioissa, joita siellä on kuvattu,
niin käytännössäkään käyttäjähallintokunta ei osallistu mihinkään
muuhun kuin tarveselvitykseen silloin kun suunnitellaan tilojen
saneerausta ja rakentamista. Hallintokunnissa kuitenkin on jonkin
verran osaamista, ja sitä osaamista ehdottomasti tarvittaisiin
valvomaan rakentamista ja saneerausprojekteja, ja kaikinpuolista
valvontaa rakennustyössä tarvittaisiin valtavan paljon enemmän. Sen
takia esitän, jos puheenjohtaja ei tulkitse, että ei koske asiaa, tällaisen
ponnen:
Valtuusto edellyttää, että tilahallinnon kehittämisryhmä
tutkii rakennuttamisen uudelleen järjestelyn yhteydessä
rakentamisen valvonnan parantamista siten, että
käyttäjähallintokunnan edustaja on sitoutettu valvontaan
koko rakentamis- ja saneerausprojektin ajan.
Kiitos.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulevaiset.
Minäkin kyllä mielellään kannattaisin Laura Kolben ensimmäistä pontta,
toiseen en uskaltaisi tässä vaiheessa ottaa kantaa. Itsekin käyn
nykyään aika paljon Hakaniemen torilla, ja piru vie, kun ne
torikauppiaat tietävät, että olen valtuutettu, joudun aika paljon
kuulemaan erilaisia ongelmia, joita tori- ja hallikauppiailla arkisessa
duunissaan on, minkälaisia ongelmia he kohtaavat varsinkin kaupungin
taholta.
Tori- ja hallikaupassa on myös monia aika yksityiskohtaisia tai
yksioikoisia sääntöjä, joita pitää noudattaa. Esim. Hakaniemen torilla
on kesäaikaan yksi kahvila, ja ihmettelin kahvilan myyjättärille, että
minkä takia teltta, jossa kahvila on, on L:n muotoinen, siis omituinen
rakennelma. Tämä johtui siitä, että ensinnäkin telttojen koolle on tarkat
määräykset, ne eivät saa olla 4 metriä leveämpiä. Samoin tämä teltan
L:n muoto tuli siitä, että tähän L:n sakaraan sai laittaa kahvilatoimintaa,
mutta jotta siitä teltasta olisi saanut tasamuotoisen, oltaisiin rikottu
sääntöjä, koska L:n kulmapaikka oli varattu porkkanakaupalle, eli tähän
ei torikahvilaa voitu laittaa. Aivan järjetöntä.
Olen usein kauppiaskeskusteluiden jälkeen miettinyt, että pitäisikö
Helsingissäkin siirtyä jopa Oulun malliin, eli siellä tori- ja hallikauppa on
ulkoistettu kauppiasyhdistyksen ylläpidettäväksi. Ei välttämättä olisi
huono suunta Helsingissäkään, mutta mennään nyt näillä ehdoin, mitä
tässä vaiheessa ollaan ajateltu tehtävän. Esittäisin kuitenkin ponnen,
joka on seuraava:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tori- ja
hallikauppiaiden osallisuutta tori- ja hallikaupan
kehittämisessä edistetään.
Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä aiemmin viitattiin tähän alkuperäiseen tilahallintoraporttiin ja
todettiin, että siinä oli ongelmallisuuksia, puutteellisuuksia. Saattaa
tietysti olla näin, mutta kyllähän tämä prosessi on aika pitkään ollut
siellä taustalla mietittävänä, mietintämyssyssä, että mitä tehdä tälle
tilahallinnolle, erityisesti halli- ja torikaupalle, samoin näille katu-,
puisto- ja muiden yleisten alueiden vuokraamiseen liittyville
kysymyksille. On monenlaista palautetta tullut esim. kauppahallien
kauppiasasiakkailta eli kaupungin asiakkailta. Tiedottamisongelmia on
todettu korjaustoimenpiteistä ja ylipäänsä siitä, miten halleissa voidaan
toimia. Meillä on ollut kahden viraston roolia vuokrausprosesseissa, ja
tavallaan on koettu, että on pallottelua virastojen välillä näissä
molemmissa kysymyksissä, sekä halli- että torikaupassa ja katu- ja
puistoalueiden kysymyksissä. Kyllä tämä uusi esitys on aika tervetullut
siinä mielessä, että pyritään poistamaan päällekkäisyyksiä ja tuomaan
tehokkuutta tähän päätöksentekoon.
Esimerkiksi kauppahallin kohdalla tämä tiedotus- ja remonttiasia, itse
olen kuullut mm. sellaisen asian, että edellisessä remontissa
kauppahallissa unohdettiin tehdä sinne kaadot. Eli kun kauppiaat siellä
pesevät lattioita ja kaatavat vettä lattialle ja luuttuavat, niin siellä ei
sitten ollutkaan kaatoja, missä se vesi menee viemäristä mukavasti
ulos, vaan se piti sitten luututa se sama vesi sieltä takaisin ämpäreihin.
Tämäntyyppistä ongelmaa on ollut, en tiedä mistä tällaiset kysymykset
ovat johtuneet, mutta on ollut jonkin verran tyytymättömyyttä. Kuitenkin
on kyse sellaisista kaupungin asiakkaista, jotka myös hankkivat meille
kaupunkiin elinkeinotoimintaa ja maksavia asiakkaita.
Kolben ponsi oli osaksi ihan mielenkiintoinen. Mietin vaan itse sitä, että
kun puhutaan ohjeiston luomisesta terveys- ja ympäristöasioissa, niin
minusta se kuulostaa jopa enemmän byrokraattiselle kuin se, mikä
ehkä tällä hetkellä on tilanne. En osaa siihen oikein tarkemmin ottaa
kantaa, mutta toivon, että sitä sitten, jos se tulee hyväksytyksi, ei tulkita
niin, että nyt pitää luoda joku erittäin yksityiskohtainen terveys- ja
ympäristöohjeisto, jota sitten suurennuslasin kanssa tulkitaan eri
toimijoiden taholta.
Yhtenä huolenaiheena tässä siirrossa halli- ja torikaupan siirrossa
tukkutorille on ollut kuitenkin se, että mikä on tukkutorin kapasiteetti
käsitellä näitä kauppa- ja torisopimuksia. Yhtäältä tietysti tässäkin on
mainittu, että jokin määrä henkilöstöä voisi siirtyä rakennusvirastosta
tukkutorin puolelle liittyen katu- ja puistokysymyksiin. Mutta kysymys,
joka herää minulle itselleni, on se, että miten paljon tukkutorilla on
sitten mahdollisuutta ja osaamista, asiantuntijuutta ja resursseja
palvella erilaisia kauppiasasiakkaita. Tämän takia tekisin kaksi pontta,
jotka itse asiassa ovat aika identtisiä sen kanssa, mitä
kiinteistölautakunnassa asiasta aiemmin totesimme, joka on myös
liitteenä, kiinteistölautakunnan lausunto.
Hyväksyessään kohdan kj 5 esityksen mukaan valtuusto pyytää
varmistamaan, että:
Tukkutorilla on asiantuntevat ja riittävät resurssit kaikkeen
kauppiasasiakkaidensa palveluun.
Sekä, että:
Vuokraustoiminnan siirtoon liittyvissä yksityiskohdissa
asianomaisia kauppiaita kuullaan ja informoidaan
pikaisesti.
Kiitos.
Puheenvuorossani viittasin oikeastaan siihen palautteeseen, ja itse
asiassa tämä ponsi perustuu siihen palautteeseen, jota kesällä sain
pohtiessani meidän ulkotilayrittäjyyttämme ja kahvilayrittäjyyttämme
siinä mukana, jossa keskeinen viesti oli se monilta alan toimijoilta ja
yrittäjiltä, että oikeastaan kun tällaisen puodin pistää pystyyn niin se
viesti, joka tulee, tai se tieto, joka on haarukoitavissa – ensinnäkin se,
minkä virkamiehen puoleen kääntyä, mikä virasto asioita hoitaa ja mikä
säännöstä, kansallinen, paikallinen ja eurooppalainen säännöstö on
olemassa – on tavattoman sekavaa. Yrittäjät joutuvat kohtaamaan
aikamoisia yllätyksiä sitten, kun virkamies X tai Y saapuu paikalle
omine tulkintoineen. Tämä voi olla aika kova pala monelle yrittäjälle,
että siinä mielessä ponteni liittyy tämän tiedon kokoamiseen ja
saamiseen selkeästi esille.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kannatan luonnollisesti tätä kaupunginhallituksen esitystä. Siitähän on
tehty varsin hyvä ja kattava raportti. Ajattelin muutamalla sanalla
käsitellä tätä tilakeskuksen toiminnan tarkastamista, jota siinä
raportissa on käsitelty. Siinä todetaan mm., että yhden 5 miljoonan
euron hankkeen toteuttaminen kestää 5 vuotta. Olettaisin ja toivoisin,
että voidaan keksiä keinot, joilla näitä hankkeiden läpivientiaikoja
voitaisiin lyhentää.
Työryhmän muista kehittämisehdotuksista ottaisin esille tämän
toimitilastrategian, se pitäisi ehdottomasti saada näihin eri
hallintokuntiin. Siihen liittyy myös tämä palvelustrategia.
Toimitilastrategiaa on vaikea laatia, ennen kuin eri hallintokunnilla on
palvelustrategia, ne pitäisi nyt kytkeä toisiinsa. Sitten siellä on käsitelty
myös tätä rakennuttamisen organisointia. Siitähän on kaupunginhallitus
vuonna -98 tehnyt päätöksen, ja se päätös kyllä pitäisi aika nopeasti
kumota. Minusta tämä kaupungin rakennuttaminen pitäisi keskittää
kiinteistövirastoon, ja tulisi jatkossa myös oleellisesti laajemmin käyttää
yksityistä rakennuttamiskonsulttia.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Asia on ollut esillä täällä monta kertaa aikaisemmin. Otin
puheenvuoron sen takia, että olen sitä mieltä, että Laura Kolben
ensimmäinen ponsi olisi ihan hyvä hyväksyä. Tämä on sellainen
seikka, josta paljon puhutaan, on noussut eri lehtijutuissa ja muissa. On
väitetty, että meillä virkamieskohtaisesti tämä ohjeistus vähän
vaihtelee. En tiedä onko näin, mutta jos tätä asiaa nyt ponnen kautta
lähdetään selvittämään, niin voisi olla ihan hyvä erotella, mitkä ovat lain
säätämät edellytykset, mikä on kunnan itsensä määrittelemä asia ja
mikä on se linja, mitä halutaan toteuttaa. Nämä asiat koskevat
muutakin kauppaa mutta tämä ponsi nimenomaan halli- ja ulkomyyntiä.
Minusta nimenomaan, niin tärkeitä kuin nämä ympäristönormit ja
terveysnormit oikeasti ovat, niin on tähdellistä keskustella, mikä on se
oikea linja ja toimiva.
Minusta tuo kakkosponsi on myös hyväksyttävä, vaikka luulen, että
tuohon nyt pyritään muutenkin. Ja Helistön ponsi on minusta myös
kannatettava.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ulko- ja hallimyynti on luonnollisesti erittäin kannatettavaa, etenkin, kun
meidän vähittäiskauppojemme tarjonta on kovin keskittynyttä ja ehkä
yksipuolista.
Mutta sen verran tästä nyt, kun liipataan elintarvikevalvontaa ja
kerrankin puhutaan aiheesta, josta ehkä jotain tiedänkin, niin
elintarvikevalvonnassahan tavoitteena on turvata elintarvikkeiden
turvallisuus. Mielestäni tässä suhteessa valvonnan ja toimijoiden pitäisi
olla samalla puolella. Ei ole varmaankaan toimijankaan tavoite, että
tuotteet aiheuttaisivat terveyshaittaa.
Suomessa elintarviketurvallisuus on hyvällä tasolla. Usein kuulee
kaipuuta joustoista, joihin varmaan joissain tapauksissa onkin tarvetta,
mutta osaltaan voi miettiä, että onko tietyllä tavalla tämä säännöstä
kuitenkin johtanut siihen, että elintarviketurvallisuus on hyvä. Toki
tietysti valvonnan pitää olla vaikuttavaa. Ei ole missään nimessä
tarkoituksenmukaista, että tehdään valvontaa valvonnan vuoksi, saati
että se olisi niuhotusta.
Elintarvikevalvonnan säännöthän tulevat lainsäädännöstä. Torikaupan
osalta ja ulkomyynnin osalta kaupungilla on erilliset säännöt, jotka
myös laki sallii paikallisesti laadittavaksi. Nämä säännöt on tehty 2009,
ja ymmärtääkseni ne kyllä päivitetään tarvittaessa ja esim.
lainsäädännön vaatimusten muuttuessa. Lainsäädäntö edellyttää myös
viranomaisten neuvontaa, joten siinä suhteessa jokaisella toimijalla
pitäisi olla oikeus saada tietoja kaupungin viranomaisilta, jos säännöt
ovat epäselvät. Nämä lainsäädännöt eivät ole mitenkään yksinkertaisia,
ja niitä myös muutetaan aika tiuhaankin yksittäisiä kohtia. En tiedä,
olisiko mahdollista koota näitä asioita johonkin ohjeistoon niin, että se
olisi yksiselitteinen ja yhdenmukainen siten, että se olisi sovellettavissa
jokaiseen tilanteeseen.
Minä en voi kannattaa Laura Kolben esittämää pontta, vaikka
ymmärrän, että sen takana oleva tavoite on kyllä sinänsä kannatettava.
Mutta tässä muodossa ei. Uskon, että monessa tapauksessa oikea
tapa vaikuttaa näihin ongelmiin, joita nyt ainakin julkisuudessa esiintyy,
on se, että parannettaisiin vuorovaikutusta. Mielestäni jokaisella
toimijalla on oikeus saada perusteet niille päätöksille, joita tehdään,
ovat ne sitten suoraan lainsäädännöstä, jolloin valvojalla ei ole
tulkinnanvaraa, tai jos ne ovat muuten hygieniaperusteita, niin sitten
varmasti on valvojan etu, että kerrotaan, miksi näin tehdään. Ja
varmasti on ymmärrettävämpää, jos tietää, mikä on se syy. Sen sijaan
kannatan lämpimästi Kimmo Helistön pontta. Uskon, että se on se
oikea keino saada näitä asioita selkeytettyä.
Lisäksi totean, että esityslistatekstin perusteella on ehkä hieman
hankala ottaa kantaa, pelkästään listatekstin perusteella, elintarvike- tai
ympäristövalvontaa koskeviin asioihin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ensin kannatan valtuutettu Suomalaisen molempia ponsia.
Tämä uudelleen organisoinnin tavoitehan on selkeyttää kirjavaa
käytäntöä mm. katujen, puistojen ja muiden alueiden
vuokrauskäytännössä kaupallisiin tai ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Yhdestä ja samasta paikasta, siis rakennusvirastosta, voidaan sitten
luvat tulevaisuudessa hoitaa. Ulkopuolisilta vuokrattavien tilojen hoito
taas keskittyy tilakeskukseen, jossa on paljon kyseisestä asiasta
osaamista ja ammattitaitoa. Sanoisin, että kiinteistöviraston
tilakeskuksella on tulevaisuudessa paremmat edellytykset paneutua
varsinaiseen tehtävään, eli kaupungin valtaisan kiinteistöomaisuuden
hoitamiseen. Luotan täysin siihen, että halli- ja toripaikka- ja edellä
mainitut vuokra-asiat osataan hoitaa hyvin, myös tukkutorin ja
rakennusviraston toimesta. Sanoisin, että tämä uudistus kaikkinensa
on kannatettava.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Pyysin tämän puheenvuoron kannattaakseni valtuutettu Vikstedtin
pontta, jossa hän totesi, että valtuusto edellyttää, että tilahallinnon
kehittämisryhmä tutkii rakennuksen uudelleen järjestelyn yhteydessä
rakennuksen valvonnan parantamista ja että otetaan sitten
käyttäjähallintokunnan edustaja tähän valvontaan, sitoutetaan mukaan
koko saneerausprojektin ajaksi. Puheenjohtajahan totesi, että tätä ei
voi ottaa käsittelyyn. Jäin vaan miettimään tätä, että täällähän on
tosiaan raportti liitteenä, ja sitten todetaan listatekstissä liittyen
rakennuttamistehtävien organisoimiseen, että näiltä osin
jatkovalmistelu on meneillään. Ihan vaan tällainen akateeminen
kysymys lähinnä, että kun kerran jatkovalmistelu on meneillään, niin
valtuusto ei siis voi ponnella pistää vauhtia johonkin asiaan, joka
kuitenkin on tässä listalla liitteenä mukana? Eli ihan tällainen, tämä on
vähän akateeminen kysymys, mutta minua jäi mietityttämään tämä
asia. Halusin kuitenkin tämän selvittää, että tulihan oikea ratkaisu
tehtyä puheenjohtajalta.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Kävimme juuri eduskunnassa monen tunnin keskustelun
valtioneuvoston ruokaohjelmasta. Hyvin yksimielisesti kansanedustajat
olivat sitä mieltä, että meillä pitäisi olla hyvää, turvallista, suomalaista
ruokaa ja paljon lähiruokaa. Sen takiahan toivomme nyt sitä, mitä
valtuutettu Kolbe esittää, että kun halli- ja toripaikat siirtyvät tukkutorin
haltuun, niin heillä olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet toimia. Olen
sitä mieltä, että ei saisi olla liian kireät ohjeet. Siis hygienia on hyvä,
mutta jos hygienia menee niin pitkälle, että oikein mitään ei enää voi
myydä, niin se ei ole varmaan ihmisille hyväksi, sillä allergia syntyy,
että me elämme liian hygieenisissä olosuhteissa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä tilakeskuksen tehtäväkentän tarkistaminen on ollut erittäin hyvä
asia. Minusta se on tehty onnistuneesti. Kaiken kaikkiaan, kun
puhutaan esim. halli- ja toritoiminnasta, niin nehän ovat jopa Helsingin
käyntikortteja. Uskon, että tukkutori pystyy vuokraustoiminnan hyvin
hoitamaan. Tässä on ollut kuitenkin pienyrittäjillä aikamoista huolta
tämän koko muutosprosessin aikana, koska on ollut epävarmuutta,
mitä tulee tapahtumaan ja kuka heidän vuokristaan päättää. On erittäin
suuri huoli siitä, että paikkoja kilpailutetaan liian usein. Tällainen
pitkäjänteisyys ja jatkuvuus yrittäjän kannalta on erittäin tärkeää, ettei
koko ajan ole se epävarmuus, että taas on katkolla ja että katsotaan,
että pitkäaikaiset yrittäjät, jotka ovat jo etabloituneet tänne, joita on
tähän asti hoidettu esim. hallissa hyvin, niin saavat jatkaa samoin
kilpailuttamisperiaattein.
Sittenhän tässä tilakeskukselta menee rakennusvirastoon kaikkien
katupuistojen ja muiden yleisten alueiden vuokraamiseen liittyvät asiat.
Tämäkin koskee pienyrittäjiä. Siellä on paljon grillikioskeja. Minä vain
kerron sen teille, että nämä ovat ikään kuin pieniä kiinteistöjä. Yrittäjät
ovat niihin investoineet suurta rahaa. Vaikka ne ovat kioskeja, ne ovat
kaupungin vesijohtoverkossa, ja myös näiden osalta on suuri huoli ollut
siitä, että kuka heidän asioistaan nyt päättää ja miten heitä taas
jatkossa kilpailutetaan. Siellä on elinikäisiä yrittäjiä tällä alalla, joilla on
suuri pelko, että yhtäkkiä taas tulee kilpailutus ja heidät heitetään
syrjään, ja mitä he tekevät sillä pienellä kiinteistöllään sen jälkeen.
Toivoisin kaupungilta erittäin yrittäjäystävällistä ja sillä tavalla heidän
jatkuvuuttaan ajatellen hyviä päätöksiä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Nythän on kyse tämän toiminnan organisoinnista, ja on hyvä, että
tähän tulee ehkä uutta dynamiikkaa ja selkeyttä. Torikauppa on
perinteinen, tärkeä osa tämän kaupungin sanoisiko imagosta ja
ilmeestä, ja sen takia tämä on merkittävä juttu omalla tavallaan. Eihän
tämä maailman suurin juttu ole mutta ehkäpä tähän seurakuntaan
sopiva keskustelunaihe kuitenkin.
Olisin toivonut tämän uudistuksen yhteydessä sitä, että tässä torin
ilmeessä tapahtuisi myös vähän myönteistä kehitystä. Esim. telttojen
väri ja muoto on kai aika lailla säädeltyä ja säänneltyä, ja minusta se ei
ole hyvä asia. Helistö taisi vähän puuttua samaan asiaan tässä
aikaisemmin, ja olen samaa mieltä, että se kaipaisi ehkä tarkennusta.
Mitä sitten tulee itse hallikauppaan, niin kun täällä nyt on väläytelty, että
pitää olla sellaista ja tällaista ja se ei saa olla kallista ja niin poispäin,
niin ei sitä voida kalliilla korjata ja halvalla vuokrata. Se yhtälöhän ei ole
mahdollinen, ellei sitten päätetä, että sitä subventoidaan jollain
määrätyllä tavalla. Onko se sitten järkevää, sitä pitää erikseen harkita.
Mutta kaikkein suurin ongelma on kyllä se, että tässä samassa
yhteydessä pitäisi päästä vihdoin viimein maaliin tämän
lokkikysymyksen kanssa, koska se on kyllä melkoinen riesa torilla.
Jokainenhan tietää, joka siellä käy, että lokki saattaa pommittaa, ja se
ei ainakaan lisää sen paikan attraktiivisuutta. Mitä sitten tulee siellä
tarjoiltaviin piirakoihin ja kahveihin, niin niistä voidaan olla montaa
mieltä. Toiset käyttävät niitä ravintotarkoituksessa ja toiset sitten
käänteisessä tarkoituksessa, tai ainakin sen vaikutus voi olla vähän
samanlainen.
Niin tai näin, hyvä, että tämä asia saa huomioita. Ja koska kaikissa
vanhoissa maalauksissa, tai ei kaikissa mutta monissa vanhoissa
maalauksissa tori on keskeinen kohde, se on määrätyllä tavalla meidän
symbolimme. Siellähän juhlittiin myös keväällä 1995 sitä toistaiseksi
ainoaa maailmanmestaruutta, jonka jääkiekkoilijat voittivat, ja olisi
mukavaa, jos siellä voitaisiin juhlia joskus vaikka jalkapalloilijoiden
otteluvoittoa.
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Hakola kysyi siirtymäjärjestelyistä, miten se tapahtuu.
Hallinnon kannalta asia on ihan selkeä, että kiinteistövirasto on
toimivaltainen viranomainen vuoden loppuun asti, siis jos valtuusto nyt
päättää tästä päätösesityksen mukaisesti, ja vuodenvaihteen jälkeen
se toimivalta siirtyy tukkutorille. Ilmeisesti pitkälti samat henkilöt myös
hoitavat. Kysymys siitä, että on sanottu, että uusia hakemuksia ei oteta
käsittelyyn, niin siihen en pysty vastaamaan, kun en tiedä tätä
tilannetta, mutta hallinnon kannalta asian pitäisi olla kunnossa, että
aina on toimivaltainen valtuuksin varustettu viranomainen, joka asioita
hoitaa ja näin vuodenvaihteessa tapahtuu siirtymä
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Siilitien metroaseman parannustyöt ovat erittäin perusteltuja; asema on
nyt varsin rapistuneessa kunnossa. Esityslistan mukaan tavoitteena on
metroaseman nykyaikaistaminen ja sen käytettävyyden parantaminen.
Olisi mahdollista parantaa aseman käytettävyyttä enemmänkin, jos sen
läheisyydessä olisi enemmän liityntäpysäköintipaikkoja. Paikkoja on nyt
kovin vähän ottaen huomioon vaikutuspiirissä olevat laajat
asuntoalueet ja myös alueen laajat työpaikka-alueet. Useimmin kun
puhutaan liityntäpaikoista, puhutaan autopaikoista, mutta mielestäni
pitäisi korostaa myös sitä, että pyöräilijöiden paikkoja tulisi lisätä
metroasemien lähellä ja siten toteuttaa osana niitä pyrkimyksiä, joilla
pyrimme lisäämään pyöräilyä Helsingissä.
Tämä pysäköintipaikkojen lisääminen pyöräilijöille olisi tarpeen myös
Siilitien metroasemalla. Mielestäni Siilitien metroaseman yhteyteen
voidaan lisätä liityntäpaikkoja kohtaan, jossa Itäväylä ylittää alla olevan
poikittaisen kadun. Siellä on Itäväylän ylityksen alla tyhjää valmista
tilaa, olen sitä vähän sillä silmällä katsonut jo useita vuosia ja
ihmetellyt, että siihen ei ole tehty paikkoja.
Arvoisa puheenjohtaja.
Esitän asiasta ponnen.
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään
mahdollisuudet lisätä liityntäpysäköintipaikkoja autoilijoille
ja pyöräilijöille Siilitien metroaseman luona.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kysyn asiasta vastaavasta kaupunginjohtajalta, että kun tässä nyt
tehdään näin iso muutostyö, niin miten suunnitelmassa on otettu
huomioon lippujen tarkastusmahdollisuus? Mielestäni olisi tärkeää
saada liputta matkustaminen lopulta aisoihin, koska siitä aiheutuu
kaupungille monien miljoonien eurojen tulonmenetys. Tuskin
budjettineuvotteluissakaan olisi joukkoliikenteeseen tarvinnut lisätä
useita miljoonia, jos lippujen tarkastaminen olisi oikealla tolalla.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Apulaiskaupunginjohtaja Saurin sijaisena totean, että tosiaan tähän
suunnitelmaan ei kuulu ns. porttirahastusta, koska sen mukaista
linjausta ei ole tehty tässä valtuustossa eikä myöskään Helsingin
seudun liikenne -kuntayhtymässä. Se olisi tietenkin aivan oma
urakkansa, ja sen pohtiminen sitten varmaan on toinen asia. Nyt tässä
uudistussuunnitelmassa on nykyisen mallin ja automaattimetroon
varautumisen edellyttämät rakennustyöt ja -hankkeet.
Arvoisa puheenjohtaja.
Länsimetron nykyistä metroa lyhyempien asemien takia metron
automatisointiin liittyvät laituriovi-investoinnit tehdään vain kahden
vaunuparin pituisia metroja ajatellen. Tämän esityksen mukaan tämä
hanke on suunniteltu toteutettavaksi Siilitien metroasemalla vuonna
2012. Kuten tiedämme, Länsimetro valmistuu paljon myöhemmin.
Kysynkin apulaiskaupunginjohtajalta, mitä tämä tarkoittaa metrojen
vaunuparien määrän osalta ennen Länsimetron valmistumista?
Lyhennetäänkö ruuhka-aikojen vaunupareja jo tässä vaiheessa, vai
onko tämä laiturijärjestely sitten vähän niin kuin tulevaisuuden varalta
odottamassa käyttöönottoa?
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä on samantapaisesta hankkeesta kyse kuin Kulosaaren kohdalla.
Kulosaaren metroasemaahan korjataan nyt ja korjataan ja korjataan ja
korjataan. Saadun tiedon mukaan, joka tulee liikennelaitoksen sisältä,
kunnon suunnitelmia ei ollut, kun siihen hommaan ryhdyttiin. Siksipä se
kestää merkittävästi pidempään kuin olisi ollut tarkoitus. Siellä Eesti-
pojat nyt myllertävät oikein olan takaa sitä aseman ympäristöä niin, että
me, jotka asumme siellä, emme pääse käyttämään metroa. Jos kovin
ihmetellään, että minkä takia minua junassa ei nähdä, niin en minä voi
hypätä liikkumaan junaan, ei siitä tule mitään. Tänään on nähty kylläkin
raitiovaunussa, minkä Sarkomaa voi todistaa, että kyllä tässä julkista
liikennettä kovin käytetään.
Mutta tämä ei ollut se viesti, että käytän julkista liikennettä, vaan se,
että pyrittäisiin nyt ja varmistettaisiin, etteivät samat virheet toistu, mitkä
tuli tehtyä tämän Kulosaaren remontin yhteydessä, jossa aikataulu
meni totaalisesti pitkäksi, valitettavasti. Ihmiset ovat siellä hyvin
käärmeissään, kun eivät pääse käyttämään hyvää liikennevälinettä.
Näistä porteista ja muista, mitä tässä nyt rakennetaan, että päästään
junaan, ja saman tien keskustellaan siitä, ettei ole porttirahastusta
tulossa. Ei olekaan, sellaisia suunnitelmia ei ole. Usein olen kuullut
täällä viitattavan siihen, että se ei onnistu, koska matkustajia on niin
paljon. Tällaisissa pienissä kaupungissa kuin New York, Lontoo,
Barcelona ja Pariisi se onnistuu kyllä, mutta ehkäpä siellä on toiset
laskentaperiaatteet tälle asialle. Eipä siellä pommilla matkustella, voin
vakuuttaa, kyllä se homma on totaalisesti hallinnassa. Eivätkä ihmiset
tunne siellä sen takia itseään huonommiksi kuin kunnon suomalaiset.
Ei näissä Euroopan ja Amerikan suurten kaupunkien junissa myöskään
näe öriseviä matkustajia ja pussikaljajoukkioita, ja myöskään ei hissejä
käytetä käymälöinä, niin kuin meidän metroasemillamme helposti
tapahtuu. Mutta ehkä se on kivempi käyttää sellaista käymälää, joka
liikkuu, kuin sellaista, joka on paikallaan. Meillä kotona kuitenkin
opeteltiin ihan tähän liikkumattomaan toimittamaan kaikki tarvittavat
toimenpiteet, ja se on osoittautunut hyväksi linjaksi myös myöhemmin
tässä elämässä.
Mutta siis, varsinainen viesti on se, että pitäkää nyt huoli siitä, ettei
tämä samalla tavalla mene pitkäksi ja keturalleen kuin Kulosaaren
remontti, koska se on surkea osoitus siitä, mitä välillä voi tapahtua.
Voin ilmoittaa, että jos HKL yhtiöitetään, varmasti en osta osakkeita.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Valtuutettu Hakasen kysymykseen vastaus löytyy täältä liitteestä 2,
jossa on todettu vaiheistuksesta ja aikataulusta, että asema
saneerataan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa
saneerataan varsinainen asema ja rakennetaan ylikulkukäytävä.
Toisessa vaiheessa, kun automaattimetroa ollaan ottamassa käyttöön,
lyhennetään asemalaituri ja rakennetaan automaattimetroprojektin
mukaiset laiturin ovet.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan valtuutettu Lohen erinomaista pontta ja nousin tänne lähinnä
sen takia, että meillä on sellainen pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma
tai sanoisinko lisäämisohjelma, jossa kauniita ajatuksia on, ja kun
seurataan niitä tuloksia, ne eivät ole sellaisia kuin pitäisi olla. Yksi iso
asia Helsingissä on nimenomaan tämä ymmärrys siitä, millä tavalla
esim. Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa on pystytty integroimaan
raideliikenne ja pyöräily hyvin toisiinsa sillä tavoin, että asianomaiset
käyttävät liityntäpysäköintiä, kahta pyörää. Toki noissa kaupungeissa
ne pyörät ovat hyvin vaatimatonta, mutta riittävää, luokkaa, niin että
ihmiset sitten kulkevat sen pidemmän matkan, jos eivät pysty tai jaksa
koko matkaa pyöräillä, niin siellä kummassakin päässä pyöräillen. Se
toimii erinomaisesti näissä kaupungeissa. Se toimii muuallakin
Euroopassa hyvin. Toivoisin, että tähän saataisiin vähän vauhtia, ja
toivoisin, että tämä ponsi menee läpi.
Ja myös viestinä vähän suunnitteluun, että meillä on valtava potentiaali
metroasemien yhteydessä siihen, että suunniteltaisiin niin, että
liityntäpysäköinti erityisesti pyörillä olisi parempaa. Se on selvä, että
noihin metrojuniin ei kymmeniä tai satoja pyöriä mahdu, mutta jos se
siellä päätepysäkeillä tai vaihtoväylällä tai kummassakin päässä voisi
onnistua, niin se varmasti lisäisi jälleen hyötyliikuntaa ja sitä kautta
saisimme monta muutakin hyötyä kuin vain sen, että autot jäävät tätä
kautta kotiin.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut.
On todella hieno asia, että Siilitien metroasemaa kunnostetaan. Metro
on ihan Helsingin parhaita menopelejä, ja on todella hienoa, että
meidän metroasemamme ovat myös hyvässä kunnossa ja viihtyisiä ja
sitä kautta ihmiset kokevat ne myös turvallisiksi. Minä tekisin Siilitien
metroaseman perusparannusta koskien pari pontta.
Hyväksyessään Siilitien metroaseman muutostyön hankesuunnitelman
kaupunginvaltuusto edellyttää:
1.
Että Siilitien metroasemalle asennetaan
perusparannuksen yhteydessä sähköinen ilmoitustaulu.
2.
Siilitien metroasemalle tai sen alueelle toteutetaan
kaupungin strategiassa olevan
kulttuuriprosenttiperiaatteen mukainen julkinen taideteos.
Samassa yhteydessä haluan myös kehua valtuutettu Lohen ponsia.
Sekä Siilitien asema että Herttoniemen asema ovat molemmat
itähelsinkiläisille hyvin keskeisiä liityntäasemia. Niille tullaan kaukaa
polkupyörillä, omilla autoilla, busseilla, ja on hirveän tärkeää, että se
kulkeminen metroasemalta, siirtyminen metroasemalta metroon sujuu
kätevästi. Itse herttoniemeläisenä, niin kuin varmaan arvasitte, tunnen
hyvin molemmat metroasemat, sekä Siilitien että Herttoniemen, ja
niiden molempien alueella on aivan liian vähän pysäköintipaikkoja
nimenomaan liityntäpysäköintiautoille. Ja niiden lisääminen olisi
mielestäni, vaikka Vihreä olenkin, siinä mielessä erinomaista, että on
kuitenkin kaikkien helsinkiläisten etu, että ihmiset eivät omalla autollaan
tule Itä-Helsingistä Itäväylää pitkin keskustaan saakka vaan jättävät
autonsa sinne kauemmas ja jatkavat metrolla matkaa.
Samoin tämä polkupyöräparkki, sen toteuttaminen sillä tavalla, että
siellä on hyvä parkki, johon voi jättää lukitusti pyöränsä ja jossa on
katos, niin se olisi myös erinomainen asia. Se myös varmaan
vähentäisi sitä ilkivaltaa, mitä niille polkupyörille siellä tehdään ja lisäisi
polkupyöräilyn houkuttelevuutta.
Kiitos.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Varasin puheenvuoroni siinä vaiheessa, kun valtuutettu Lohi teki
ponsiesityksen, ja tarkoituksella kannattaa sitä lämpimästi. Itse
käyttäen Siilitien metroasemaa varsin paljon olen kokenut sen
kaaoksen, mikä siellä esim. liityntäpysäköinnin osalta on. Siihen liittyy
myös nouto- ja hakuliikenne, joka Siilitiellä on erittäin vilkasta, koska se
palvelee moneen suuntaan monella suunnalla asuvia. Tässä mielessä
toivoisin todella, että tämä Lohen ponsi voitaisiin hyväksyä
mahdollisimman yksimielisesti. Samalla toivoisin, että kun näitä
liityntäpysäköintijärjestelyjä tehdään, pohditaan myös tätä tuonti- ja
hakuliikennettä, jota siinä asemalla on harvinaisen paljon kaiken aikaa
päivästä, sekä aamuin että illoin että myös päiväsaikaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kun itse käytän metroa joka päivä moneenkin kertaan, niin kannatan
lämpimästi sitä, että Siilitien metroasemaa parannetaan ja tämä
hankesuunnitelma hyväksytään. Nythän oikeastaan pitäisi ottaa
sellainen pitkän tähtäimen ohjelma tai kohtuullisen lyhyessä ajassa
käydä nämä kaikki metroasemat läpi, koska nyt vasta toistaiseksi
Mellunmäen metroasema on palautettu ja siitä tuli oikein hyvä. Mutta
Siilitie ja Herttoniemi ovat vielä surkeassa kunnossa, ja nyt Siilitie tulee
kuntoon, mutta sen jälkeen tietysti omat lähikotiasemani, eli Itäkeskus
ja Kontula, kaipaisivat kyllä todella paljon kohennusta. Itäkeskus mm.
on siinä tilassa, että siellä katto vuotaa jatkuvasti ja on todella
kulahtanut asema. Jos halutaan, että joukkoliikenteen käyttäjämäärät
kasvavat, niin kyllä joukkoliikenne täytyy olla myös laadullisesti
houkuttelevaa.
Näitä liityntäpysäköintipaikkoja tietenkin pitäisi olla sekä autoille että
pyörille, mutta mitä lähempänä kaupunkia ollaan, sitä vaikeampi siihen
tilaan niitä on saada mahdutetuksi. Toivoisin sitten, että näille
kauempana sijaitseville asemille tehtäisiin niitä enemmän, jotta ihmiset,
jotka tulevat kauempaa, myös astuisivat metroon siellä kauempana ja
näitä lähiasemien liityntäparkkeja käyttäisivät lähinnä ne, jotka
metroaseman lähistöllä asuvat. Mutta pyöräparkkeja kyllä varmasti
mahtuu aikamoinen määrä kaikille näille asemille, ja se on yksi todella
hyvä keino lisätä pyöräilyä.
Kiitoksia.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Kun tässä on kyse nyt Siilitien metroaseman muutostöiden
hankesuunnitelmasta, niin en malta olla katsomatta asiaa vielä vähän
laajemmin ja muistuttamatta, että aina kun me mietimme metroasemia,
varsinkin niitä, joita ei vielä ole rakennettu, niin meidän pitäisi ajatella
niitä asioita ihan uudestaan niin, että metroasemien yhteydessä olisi
työpaikkaklusteria ja olisi palveluita, kun ne ovat nimenomaan niitä
paikkoja, joita kauempaakin ihmiset, helposti joukkoliikenteen avulla
tulevat sinne. Nyt tämä Siilitien metroaseman ympäristö on tietysti
kaavallisesti niin, että vaikka se on tällaista työpaikka-aluetta ja aika
väljää sellaista, niin siihen ei välttämättä saa hirveästi mahtumaan juuri
mitään. Mutta sitten ihan siitä kivenheiton päässä Roihupellossa on
tilanne, jossa on kaavoitettu metroasema, jonka ympäristö pitäisi
miettiä alun alkaen joksikin muuksi kuin tällaiseksi raiteen päällä
olevaksi erityiseksi asemaksi, josta kävellään lähialueelle. Se pitäisi
rakentaa ympäriinsä niin, että siinä olisi jonkin tietyn alan yrityksiä ja
kaupungin virastoja, joita pitäisi nimenomaan siirtää siis virastoja
metroradan varteen pois kalliilta kiinteistökuluilta täältä keskustasta.
Metrorata on meille todellinen mahdollisuus ja metroasemat ja niiden
ympäristöt. Tätä ei minusta ole mietitty kunnolla. Yksittäiset
korjaushankkeet erikseen, mutta kyllä vaikka Kulosaaren metroaseman
päälle voisi tehdä täydennysrakentamista, joka ehdottomasti tiivistäisi
kaupunkirakennetta enemmän kuin monet muut vähän tyhmemmät
ideat siinä lähellä.
Kiitoksia.
Valtuutetut, arvoisa puheenjohtaja.
Lievennän äsken esittämääni ensimmäistä pontta sillä tavalla, että se
ikään kuin ei saa vastaesityksen muotoa. Tämän lievennetyn ponnen
muoto on seuraava:
Hyväksyessään Siilitien metroaseman muutostyön
hankesuunnitelman kaupunginvaltuusto edellyttää, että
tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa Siilitien metroasemalle
tai sen alueelle kaupungin strategiassa olevan
kulttuuriprosenttiperiaatteen mukainen julkinen taideteos.
Eli muutos on siis ”tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa”.
Kiitos.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Muutetussa muodossaan, muodon täyttäen tuo esitys on vallan mainio.
Kannatan Alanko-Kahiluodon esitystä täysin sydämin.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kun yksityisten päiväkotien käynnistämisen tukemisesta päätettiin
vuosi sitten täällä valtuustossa, vastustin tätä päätöstä, koska pidin
vääränä sitä, että kaupunki alkaa jakaa elinkeinotukea yksityisille
päiväkodeille samaan aikaan, kun kaupungin omien päiväkotien
määrärahat on alibudjetoitu ja niitä jopa karsittiin. Nyt kaupunginhallitus
esittää tämän tuen korottamista, koska alalle ei ole syntynyt odotetulla
tavalla yrityksiä ja koska yritykset haluavatkin suurempaa tukea kuin
mitä vuosi sitten tarjottiin tai päätettiin tarjota. Samaan aikaan
kaupungin päiväkodeissa on noin 900 lasta enemmän kuin tämän
vuoden budjettia tehtäessä meille kerrottiin.
Budjettiesityksen, siis ensi vuoden esityksen, mukaan kaupungin
päiväkotien alibudjetointi jatkuu edelleen, sillä rahaa on tulossa lisää
vain 600 uudelle päiväkotipaikalle. Yksityisten päiväkotien suosiminen
kaupungin oman toiminnan kustannuksella näkyy siinäkin, että tässä
ehdotuksessa käynnistämistuen nostamisesta 30 000 euroon ei ole
asetettu mitään ylärajaa tai kattoa kaupungin varoista myönnettävien
tukien kokonaismäärälle. Olisi aika mielenkiintoista, jos samanlaista
budjetointikäytäntöä tai tukikäytäntöä harjoitettaisiin kaupungin omassa
päiväkotitoiminnassa, että ilmoitettaisiin vaan, että anomukset sisään,
rahaa päiväkodeille jaetaan.
Ehdotan, että valtuusto hylkää ehdotuksen käynnistämistuen
korottamisesta. Ja tämä ehdotus tietysti käytännössä tarkoittaisi sitä,
että nuokin varat voidaan sitten käyttää kaupungin oman toiminnan
kehittämiseen.
Kiitos, puheenjohtaja.
Mielestäni tässä ei olla missään hirveässä tilanteessa ollenkaan, niin
kuin Hakanen puhui, tämän tuen suhteen. Tämä tavoite, 6 %,
lautakuntaa sitoo ja varmaan valtuustoakin näissä yksityisen
paikkamäärissä, niin tämä päätös käsitykseni mukaan pelkästään lisää
sitä, että yksityiset päiväkodit, jotka lisäävät paikkoja, voivat perustaa
vähän enemmän niitä paikkoja. Se tuki per paikka ei ole nousemassa
käsitykseni mukaan tällä päätöksellä. Budjetissa varmaan voi olla vielä
korjaamisen varaa, jos lapsia tulee enemmän, ja sitten varmaan
lapsimäärämuutokset, mahdolliset, tarkastellaan erikseen.
Puheenjohtaja.
Minä ihmettelen tätä Ingervon ajatusta, että tämä 6 %:n tavoite
yksityisestä päivähoidosta Helsingissä sitoisi valtuustoa. Valtuusto on
kyllä hyväksynyt sellaisen budjetin, jossa näin sanotaan, mutta budjetti
on täynnä kohtia, joissa sanotaan sitä sun tätä, eikä valtuusto silti niitä
noudata. Eli tuo oli nyt kyllä aikamoista liioittelua, että nimenomaan
tämä yksittäinen kohta olisi se, jota täytyisi kauheasti kunnioittaa.
Minäkään en näe hyvänä sitä, että näitä yksityisiä paikkoja tuetaan
investointiavustuksella.
Kannatan Hakasen hylkäämistä siinä mielessä, että viime vuonna kun
käsittelimme tätä, olin ihan samaa mieltä silloin, että tällaisia yksityisiä
avustuksia ei pitäisi antaa vaan meidän pitäisi panostaa kaikkein eniten
kunnalliseen päivähoitoon, koska nythän on osoitettu se, että lapsia on
paljon, ja niin kuin viime vuonnakin, näitä paikkoja tarvitaan lisää.
Kuntalaiset luottavat tähän kunnalliseen päivähoitoon ja haluavat
lapsensa kunnalliseen hoitoon. Sen takia tämäkin raha tulee käyttää
sinne ja olen aivan samaa mieltä kuin viime vuonna tässä asiassa.
Tack, ordförande. Hyvät valtuustokollegat.
Ongelmahan päivähoidon suhteen on se, että meillä on liian vähän
paikkoja. Näkisin kyllä, että tämä on yksi tapa hoitaa sitä paikkavajetta,
joka varsinkin tuolla keskeisessä Helsingissä on aika huutava.
Vanhemmille esitetään pitkiäkin matkoja, ja näistähän ihmiset ovat
meihin yhteydessä.
En ymmärrä, miksi päivähoidossa tällainen ikään kuin sopimuskoulun
tapainen järjestelmä, eli yksityinen järjestelmä, on niin paha, kun meillä
kuitenkin yläasteikäiset ja lukioikäiset suomenkieliset käyvät, näistä
jopa 30 % on yksityisellä puolella. Mikä tässä on niin vaarallista? Olen
ihan samaa mieltä siitä, että koska helsinkiläinen kunnallinen
päivähoito on niin kovalaatuista ja sitä todella arvostetaan, niin ei ole
aivan helppoa näiden yksityisten saada järjestettyä sellaista toimintaa,
johon vanhemmat todella tulevat, mutta en mitenkään näe, että tässä
otettaisiin kunnalliselta puolelta pois, vaan enemmän haetaan sellaista
monimuotoisuutta. Ehkä on niin, että osa näistä päiväkodeista saattaisi
onnistua toimimaan hieman alemmalla kustannustasolla kuin mitä me
isossa kunnallisessa järjestelmässä pystymme toimimaan, joten kyllä
minä näen, vaikka en sinänsä usko siihen, että tuohon 6 %.iin
päästään tai että siihen edes olisi pakko päästä, niin pidän sitä ihan
hyvänä, että tällaisia starttirahoja on olemassa, että saadaan
monimuotoisuutta tähän päiväkotijärjestelmään.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Björnberg-Enckell kysyi, mitä pahaa on yksityisissä
päiväkodeissa. Niissä ei ole mitään pahaa, mutta niissä on sellainen
puoli, että yksityisessä päiväkodissa, jossa ei ole kaupungin
ostopalvelupaikkoja, ei tunneta nollamaksuluokkaa. Eli käytännössä
vähävaraisilla perheillä ei ole varaa tällaisessa päiväkodissa lapsiaan
pitää. Ja koska olemme tehneet periaatepäätöksen ilmeisesti jossakin
päin, tai joku jossakin päin on tehnyt, että ostopalvelupaikkoja
vähennetään, niin kyllä tässä nyt tulee sellainen pieni kahden
kerroksen tarjonta. Sikäli tässä mielessä se vertaus sopimuskouluihin
kaupungissa ei ole ehkä niin kauhean osuva, koska sopimuskouluissa
kuitenkin lapset voivat käydä samalla lailla maksutta koulua kuin
tavallisissa kaupungin kouluissa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minulla ei ole todellakaan mitään sitä vastaan, että kunnalliseen
päivähoitoon satsataan ainakin se, mitä näihin yksityisiinkin ja toivon,
että näin tehdäänkin. Ensi viikolla sosiaalilautakunta
seminaaripäivässään käsittelee tätä päivähoitoa kokonaisuudessaan ja
minkälaisia tuottamis- ja järjestämismalleja jatkossa halutaan. Siihen
liittyy mm. ostopalvelupäiväkodit, jotka ovat olleet paljon tapetilla.
Toivonkin, että valtuutetut ovat yhteydessä oman ryhmänsä
lautakuntaedustajaan, jotta näitä mielipiteitä tulee siellä varmasti esille.
Arvoisa puheenjohtaja.
Toivottavasti budjettikäsittelyssä marraskuun alussa voimme todellakin
palata kaupungin päiväkotien resurssien tarkasteluun, johon valtuutettu
Ingervo aiemmassa puheenvuorossaan viittasi. Mitä tulee sitten
valtuustoa sitoviin asioihin tässä kysymyksessä, niin meitä sitoo laki
lasten ja perheiden oikeudesta päivähoitoon. Ja nyt tätä velvoitetta,
joka on siis ei vain valtuuston päätös vaan suoranainen lakisääteinen
velvoite, on Helsingin kaupungissa jatkuvasti laiminlyöty tietoisesti
alimitoittamalla päiväkotien määrärahaa. Me tiesimme vuosi sitten
täällä valtuustossa tämän vuoden budjettia käsiteltäessä, että ne
määrärahat eivät riitä. Ja minä en pidä tällaisista kaksoisstandardeista
tai kaksoisnormeista, että kun yksityinen päiväkotiyritys on sitä mieltä,
että sille luvattu tuki ei olekaan riittävä vaan se tykkäisi saada vähän
enemmän, niin kesken vuotta kyllä tätä määrärahaa esitetään
korotettavaksi valtuustolla, mutta kun lukuisat valtuutetut ovat
esittäneet, että päivähoidon alibudjetointi pitää korjata, niin sitä ei muka
voida vuoden varrella korjata millään päätöksellä eikä aiota edes ensi
vuoden budjettiesityksessä laittaa kuntoon.
Valtuutettu Hakaselle haluan sanoa lohdutukseksi, että kyllä tämä
valtuusto tulee hyväksymään ylityksen lasten päivähoitoon tänäkin
vuonna. Mutta tietysti on tyhmää hyväksyä se vasta loppuvuodesta,
kun se olisi pitänyt hyväksyä viime vuonna, ja aivan samoin tietysti olisi
nyt pitänyt hyväksyä riittävät rahat ensi vuoden budjettiin. Mutta tämä
on täällä kaupungin tapa, jolle tuntuu olevan erittäin vaikea saada
mitään aikaiseksi.
Mutta tästä yksityisen päivähoidon tuesta, niin meillähän on hyvin
monimutkainenkin tukijärjestelmä jo olemassa. On sekä valtion että
kunnan yksityisen hoidon tukirahoja. Kyllä niiden pitäisi riittää ilman,
että luodaan taas lisämekanismi. Itse en ollenkaan pidä hyvänä sitä,
että yrityksiä tuetaan millään tavalla julkisen sektorin suorilla
avustuksilla. Meidän pitäisi todella päästä sellaiseen yhteiskuntaan,
jossa meillä olisi erikseen markkinatalous ja erikseen se yhteinen
talous, joka tuottaa lakisääteiset palvelut ja kunnissa myös sellaiset
palvelut, jotka kuntalaiset keskenään päättävät tarpeelliseksi. Tämä
olisi hyvä järjestelmä, ja se olisi myös byrokratian näkökulmasta paljon
yksinkertaisempi kuin tämä meidän viidakkomme tällä hetkellä.
Perheiden näkökulmasta on todella tämä ongelma, että yksityisen
puolen tuet aiheuttavat, niin kuin terveyspuolellakin,
perusterveydenhoidossa erityisesti, erittäin voimakasta eriarvoisuutta.
Ne, joilla on rahaa, voivat valita sitä paremmin, mitä enemmän on
varaa, ja sitten meidän oma kunnallinen palvelutoimintamme näivettyy
ja sen käyttäjät myös näivettyvät ja voivat huonosti. Sen takia en pidä
hyvänä tällaisia avustusjärjestelmiä.
Tack, ordförande.
Jag vill ännu påpeka det att jag på inget sätt ser det här som ett
alternativ till det kommunala, där de har de allra flesta barnen, utan
snarare som det att när vi har ett sådant tryck på dagvården just nu, vi
har väldigt stora antal barn och den här befolkningstrenden som har
varit nedåt har vänt i de här åldersklasserna, så är det en bra sak om vi
får en del av barnen att gå på den privata sidan och använda lite
pengar på dagvården. Det här kan ju handla om alla möjliga
alternativa, Steiner eller pedagogiska, lite ekologiska och så vidare.
Helt enkelt att få lite mera alternativ och att på det viset minska trycket
på den kommunala dagvården, som ju är så bra, att det finns ganska
lite intresse för att egentligen gå in för privata lösningar. Jag tycker att
det är en bra sak och att vi ska stöda det, för annars kommer det nog
inga som helst alternativ till den kommunala dagvården.
Tack.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä käynnistymistukihan on ollut aikaisemmin sellainen
Kokoomuksen lempilapsi. Meillä oli silloin, kun tähän järjestelmään
mentiin, aika paljon pelkoja siitä, että tätä prosenttimäärää hilataan
aina vuosi vuodelta vähän ylöspäin, ja se ehkä olikin silloin alun perin
tavoite. Mutta nyt kun tätä on katsottu ja nähty tässä, että tämähän ei
vedä, ja tämäkin päätösesitys, joka tässä nyt on, tulee siitä, että
tarvitsee ehtoja vähän parantaa, niin kun sitten on nähty, että
Helsingissä on nyt lapsia niin paljon enemmän, mikä on ihan asia
kaupungin kannalta, ja tarvitsemme erilaista päivähoitoa, meidän on
pakko miettiä myös muita malleja, niin että perheet voivat niistä valita.
Niin en pidä tässä laajuudessa tätä niin vaarallisena, vaan kaikenlaisia
kokemuksia pitää nyt kerätä ja katsoa, että millä tavalla Helsingin
suuruusluokassa päivähoitoa voidaan toteuttaa, kunhan se pääperiaate
on se, että kaikille halukkaille tarjotaan kunnallinen päivähoito ja niille,
jotka haluavat, voi olla jotain pienimuotoisesti muutakin. Sen takia
kannatan tämän esityksen hyväksymistä.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä valtuutettu Hakanen ihmetteli, että ? tätä käynnistämistukea
nostaa. Itse myös lukiessani tätä esitystä mietin samaa ja pohdin myös
sitä, että meillä Helsingissä on erittäin vahva tuki kunnalliselle julkiselle
päivähoidolle, eli tässä on myös vähän päätösesityksessä pakon
makua, eli yritetään pakolla hakea tätä yksityistä päivähoitoa ja nostaa
sen osuutta. Vuosien varrella nämä tavoitteet on asetettu
huomattavasti korkeammalle kuin mitä kysyntä ja tarjonta ovat olleet.
Eli pitää ottaa totena se, että meillä on erittäin vahva tuki Helsingin
omalle päivähoidolle, ja kuten täällä jossain puheenvuorossa todettiin,
pitää ehdottomasti meidän omaa päivähoitoamme kehittää.
Kiitos, puheenjohtaja.
Vielä lyhyesti kommenttina: Valtuutettu Björnberg-Enckell puhui siitä,
että pitäisi olla vaihtoehtona tarjota myös erityispedagogiikkaa
kaupungissa ja yksityiset päiväkodit voisivat toimia siinä. Se on ihan
totta, mutta muistuttaisin edelleen siitä, että vaikka yksityistä päiväkotia
käyvälle lapselle voidaan myöntää yksityisen hoidon tukea, niin koska
sitä nollamaksuluokkaa ei ole, silloin erityispedagogiikka on tarjolla vain
maksukykyisille kaupungin perheille, jos niissä erityispedagogiikkaa
tarjoavissa päiväkodeissa ei ole tarjolla ostopalvelupaikkoja
kaupungille.
Kiitos.
Minäkin kannatan lämpimästi sitä, että päivähoidossa vanhempien ja
päivähoitohenkilöstön sallittaisiin kehittää erilaisia päivähoidon
muotoja, mutta Björnberg-Enckellilläkin oli sellainen käsitys, ettei
sellaista voi tehdä. Se on hyvin synkeä käsitys. Minun mielestäni
meidän kaikkien täällä valtuustossa pitäisi ajaa sitä, että kaupungin
oma väki saisi oikeuden kehittää omaa työtään yhdessä asiakkaidensa
kanssa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Tämä ehdotus Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden
yhdistämisestä pääomien osalta yhdeksi yhtiöksi perustuu
kaupunginvaltuuston hyväksymiin strategisiin tavoitteisiin sekä valtion
asumisen ja rahoitus- ja kehittämiskeskuksen suositukseen. Tämähän
on toteutettu noin 250 kunnassa ja kaikissa keskeisissä
yleishyödyllisissä yhteisöissä ennen meitä. Lähtökohtana on se, että
Helsinki haluaa säilyttää ja kehittää maan suurinta vuokra-
asuntokantaa. Vuokra-asunnot kuuluvat kaikkialle myös uudessa
Helsingissä. Uusien vuokra-asuntojen tarve, kuten me kaikki tiedämme,
on huutava.
Pääomafuusiota valmistellut työryhmä kirjasi yhdeksi työnsä
keskeiseksi lähtökohdaksi toimivan ja tehokkaan asukasdemokratian.
Työryhmä esitti, että vuokralaisdemokratia toteutetaan pääosin
nykyisen mallin mukaisesti, eli kaikissa nykyiset kiinteistöyhtiöt
korvaavissa alueyhtiöissä on edelleen asukkaiden edustus.
Suunnitellun pääomayhtiön hallitukseen tulee lainkin jo edellyttämä
asukasedustus. Asukasdemokratian kannalta ehdotus poikkeaa
edukseen naapurikaupunkien ja suurimpien ns. yleishyödyllisten
asuinkiinteistöjen ylläpitäjäyhteisöiden fuusiomallista. Työn kuluessa
todella käsiteltiin eri fuusiomalleja esiselvityksessä, jossa nyt tämä,
joka on päätösesityksenä, on todettu kiistämättä parhaimmaksi. En ole
kuullut tämän asian osalta ensimmäistäkään vastaväitettä.
Tämän ehdotuksen lähtökohtana on myös se, että tiedossa olevia
pääomakustannuksia kasvattavia peruskorjaus- ja
uudisrakentamiskustannuksia hallitaan siten, että kaikkia kaupungin
vuokralaisia kohdellaan tasapuolisesti ja turvataan kaikille kohtuullinen
vuokrataso. Vastoin julkisuudessakin esitettyjä väitteitä nykyisten
yhtiöiden keräämä rahoitus korjauksiin korvamerkitään hyödyttämään
juuri näiden yhtiöiden asuinkantaa. Lähtökohtana tässä esityksessä
ovat yhtiöiden nykyiset pääomakustannukset, joiden lisäksi vuodesta
2013 alkaen otetaan huomioon koko perustettavan yhtiön vuosittain
syntyvät uudet pääomakustannukset, nekin vielä alueellisesti
painotettuna. Kokonaisuutena puhutaan samoista kustannuksista –
luonnollisesti – kuin ilman tätäkin uudistusta, mutta eri tavalla
painotettuna. Ehkä tässä asiassa viestintä ei ole tavoittanut kaikkia
asukkaita, ja ennen vuotta 2013 meidän on syytä vielä viestittää tätä
asiaa ja sitä vähäistä muutosta, joka keskinäisestä solidaarisuudesta
syntyy.
Mutta tarve vanhenevan rakennuskannan peruskorjauksiin kasvaa
lähivuosina. Korjauksia tarvitaan sekä asumisviihtyvyyden takia että
kiinteistöjen teknisen kunnon ylläpitämiseksi ja energiatalouden
parantamiseksi. Pääomafuusio on perusteltu myös peruskorjausten
toteuttamiseksi. Luonnollisesti pääomafuusiota tarvitaan myös
uudisrakentamisen kustannusten tasoittamiseksi, ja tältä osin
vaihtoehtona on se, että ne kohdistetaan nykyisissä muutamassa
yhtiössä olevien vuokralaisten kustannettavaksi. Kaiken kaikkiaan
kaupungin aravavuokratalot toimivat asuntotuotantolain mukaisesti
omakustannusperiaatteella eikä kaupunki peri tuottoa osakepääomalle.
Vastuu käyttötaloudesta ja sitä kautta käyttövastikkeen
muodostumisesta on tarkoitus säilyttää edelleen nyt uudelleen
perustettavilla alueyhtiöillä, joissa myös asukasdemokratia suorimmin
voi vaikuttaa hoitovastikkeen tasoon.
Kaupunki tukee aravavuokra-asumista yleistä tontinvuokratasoa
edullisemmilla tontinvuokrilla. Nämä kustannukset on jo nykyään
tasattu alueellisesti painotettuna kaikkien nykyisten
asuinkiinteistöyhtiöiden kesken. Nykyäänkin tasattujen tontinvuokrien
lisäksi maapohjasta ei aiheudu uusille vuokrataloille muita
kustannuksia, ei esimerkiksi useasti virheellisesti väitettyjä
saastuneiden maa-ainesten uudistamiskustannuksia.
Yhteenvetona totean, että kaupungin aravavuokratalojen vuokrat ovat
jatkuvasti pysyneet selvästi muiden omistajien aravavuokratalojen
vuokria alhaisempana ja asuntojen käyttöaste korkeampana. Tällä
uudistuksella säilytetään tämä asema myös tulevaisuudessa.
Pääomafuusioyhtiö antaa paremmat mahdollisuudet kohdella kaikkia
vuokralaisia tasapuolisesti ja pitää vuokrien muutokset maltillisina.
Arvoisa puheenjohtaja.
Hetki sitten valtuusto käsitteli halli- ja ulkomyynnin uudelleen
organisointia. Siinä yhteydessä tehtiin viisi pontta, mutta viittaan
kahteen niistä. Yhdessä ponnessa esitettiin, että organisaatiomuutos ei
saa aiheuttaa korotusta kauppahallin ja toripaikkojen vuokriin. Toisessa
esitettiin, että tori- ja hallikauppiaiden osallisuutta tori- ja hallikaupan
kehittämiseen edistetään. Toivon, että tämä sama henki myös tässä
päätöksessä toimii, kun puhutaan ihmisten asunnoista – se, että
pystytään entistä paremmin osallistumaan ja että vuokrat eivät nouse.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsingin asumiskustannukset ovat kohtuuttoman korkeat. Me
helsinkiläiset tulisimme huomattavasti paremmin taloudellisesti
toimeen, jos asumiseen ei menisi niin suurta osaa käteen jäävistä
tuloista. Helsingin kaupungin tehtävä, meidän tehtävämme, on
huolehtia siitä, että kaupungista löytyy kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
Oikein toteutettu asuntopolitiikka takaa niin nykyisille kuin tulevillekin
kaupungin asuntokiinteistöyhtiössä asuville kohtuulliset vuokrat.
Helsingin kaupungin vuokra-asunnossa pitää olla jatkossakin varaa
asua niin tavallisten pieni- ja keskituloisten työntekijöiden kuin
työttömien, eläkeläisten ja lapsiperheidenkin. Jo nyt vuokrat ovat niin
korkealla tasolla, että ne ovat osalle asukkaista kipukynnyksen rajoilla.
Uusien kaupungin vuokra-asuntojen rakentamista pitää lisätä. Uudet
asuinalueet rakentuvat alueille, joissa maan kunnostuskustannukset
nousevat korkeiksi. Maan kunnostuksen kustannuksia ei saa
maksattaa nykyisillä vuokra-asunnoissa asuvilla eikä myöskään
tulevilla vuokra-asujilla. ARA määrittää maksimirakennuskustannukset.
Uusien vuokra-asuntojen hinta ei siis muodostu kohtuuttoman
korkeaksi rakennuskustannusten vuoksi vaan kaupungin maasta
perimän vuokran johdosta. Jotta jatkossakin tavallisilla helsinkiläisillä
on varaa asua uusissa ja vanhoissa vuokra-asunnoissa, tulee sekä
uusien että vanhojen asuinalueiden maanvuokrien olla kohtuullisia
kaupungin vuokrataloissa. Esitetty asuntokiinteistöjen fuusio tulisi
nostamaan kaupungin asuntojen vuokria.
Esitetty asuntokiinteistöyhtiöiden fuusio on paljolti puutteellinen siksi,
ettei siinä ole huomioitu asukkaiden ja asukasjärjestöjen mielipiteitä.
Esityksestä ei myöskään käy ilmi, mikä on ARAn näkemys uudesta
fuusioyhtiöstä ja asukasdemokratiasta uudessa yhtiössä. Esitetyn
fuusion jälkeen tällä hetkellä 84 000 asukasta edustaisi
pääomayhtiössä kaksi asukasedustajaa. Jos vertaamme sitä
esimerkiksi kaupunginvaltuustoon, niin noin 585 000 helsinkiläistä
edustaa täällä 85. Lisäksi vuokralaisdemokratiasääntöjen muutokset
esitetään tehtäväksi vasta päätöksenteon jälkeen. Ennen tämän
mittaluokan fuusion tekemistä pitää luoda malli, jolla todellinen
asukasdemokratia toteutuu. Jo nyt asukkaat kokevat, etteivät pääse
vaikuttamaan riittävästi omien asukaskiinteistöjensä päätöksentekoon.
Ilman asukasdemokratiaa lisäävää mallia tilanne pahenee entisestään.
Kaupungin vuokra-asuntojen vuokrat muodostuvat pääomavuokrista ja
hoitokuluvuokrista. Karkeasti molemmat muodostavat noin puolet
vuokrista. Esityksen mukaan pääomavuokra määritellään
fuusioyhtiössä ja hoitokuluvuokra isännöintiyhtiössä. Jo tällä hetkellä
asukkaat pitävät erityisesti pääomavuokrien muodostumista
epäselvänä. Vuokran muodostuminen pitää olla asukaskiinteistössä
läpinäkyvää. Fuusion myötä vuokran muodostuminen muuttuu entistä
läpinäkymättömämmäksi. Ennen kuin fuusio voidaan tehdä, pitää
vuokran muodostuksesta tehdä nykyistä läpinäkyvämpää ja asukkaalla
pitää olla entistä suurempi mahdollisuus vaikuttaa oman vuokran
muodostukseen.
Arvoisa puheenjohtaja.
Näillä perusteilla esitän asian hylkäämistä. Perusteet ovat samat kuin
kaupunginhallituksen eriävässä mielipiteessä, joka löytyy liitteestä.
Puheenjohtaja.
Haluaisin nyt tähän alkuun heti kommentoida Arhinmäen väitteitä
vuokratason noususta, ettei keskustelu lähde väärille urille. Siis
oikeastihan kaupungin vuokra-asunnoissa on vuokrataso
huomattavasti alhaisempi kuin markkinoille yksityisellä sektorilla. Tähän
esitykseen liittyy tällainen siirtymäsäännös, jolla nimenomaan yritetään
estää pääomavuokran nousua heti uudistuksen jälkeen. Ensimmäisen
5 vuoden aikana tätä vuokrannousua rajoitetaan niin, että vuokra on
vuositasolla keskimäärin noin 10 senttiä neliöltä kuukaudessa
korkeampi, enintään. Kyllä tässä oli aika sanotaan harhaanjohtavaa
tietoa tässä äskeisessä puheenvuorossa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Pitkä lista puhujia, joten mielellään mennään puheenvuoroihin eikä
repliikkejä. Totean vain, että valtuutettu Koulumies ensin totesi, että
vuokria ei koroteta ja sen jälkeen hän kertoi, kuinka paljon vuokria
korotetaan. Yhtä aikaa ei voi olla sitä mieltä, että vuokria ei koroteta ja
että vuokria korotetaan. Jompaakumpaa mieltä pitää olla, ja kun tässä
itse esittelytekstissäkin kerrotaan, että vuokria korotetaan, niin minä
luotan kuitenkin tähän esittelytekstiin.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Tämä keskeinen kysymys on syytä tehdä täysin selväksi. Vuokriin
kohdistuu tänä päivänä monenlaisia korotuspaineita, tämä uudistus ei
niitä voi poistaa eikä unohtaa. Esimerkiksi tulevan vuoden
energiaverotuksesta tulee noin 14 sentin korotus hoitokustannuksiin.
Jos euribor-taso muuttuisi yhdellä prosentilla, myös se useilla
kymmenillä senteillä muuttaisi kaikkia vuokratasoja. Eli siinä mielessä
elämme tietenkin maailmassa, jossa on monentyyppisiä kustannuksia.
Mutta tämä vuokrien tasaus niissä yhtiöissä, joissa ei tapahdu joko
peruskorjausta tai uudisrakentamista, niin se yleinen tasaus vaikuttaa
enintään 10 senttiä vuokriin vuodessa ja 5 vuoden aikana enintään 50
senttiä. Ja se todella peittyy moninkertaisesti näihin muihin muutoksiin,
mutta samalla on syytä huomauttaa, että olennaisesti eräissä yhtiöissä
vuokrat laskevat, jos ei tehtäisi mitään. Eli näitä piikkejä tasoitetaan ja
se laimennus tosiaan häviää muiden muutosten sekaan.
Yritin äsken poistaa repliikin, mutta näin on juuri kuin äsken
apulaiskaupunginjohtaja sanoi ja täällä selvästi esittelytekstissäkin
todetaan, että keskimääräinen vuositaso, enimmäisnousu on tälle noin
10 senttiä kuukaudessa, ja se on aika vähän.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja lehterillä istuva yleisö.
Kiitos työryhmälle nopeassa aikataulussa suoritetusta selvitystyöstä,
joka koskee kaupungin omistamien aravarahoitteisten
asuinkiinteistöyhtiöiden yhdistämistä ja hallinnon tehostamista.
Päätösehdotuksessa käy ilmi, että toteutus on tarvittaessa yhtä nopea
kuin valmistelu: uusi pääomayhtiö on tarkoitus perustaa heti, jos
kaupunginvaltuusto tänään asiasta ehdotuksen mukaisesti päättää.
Epäselväksi jää moni asia: mikä on kustannussäästö hallinnon
tehostamisen seurauksena, muu hyöty tai muutos kaupungin vuokra-
asunnossa asuvan kaupunkilaisen kannalta?
Helsingin kaupunki omistaa aravavuokra-asuntoja 42 000 kappaletta, ja
niissä asuu noin 84 000 asukasta. Asia koskettaa siis monen
kaupunkilaisen elämää. Esitin toukokuussa ponnen, jossa toivoin
kaupunginvaltuuston käsittelyyn mm. tämän työryhmän väliraporttia.
Nyt meille tarjotaan esitystä, jossa valmisteluvaiheessa vaihtoehtoja on
todellisuudessa ollut vain yksi, eli pääomafuusio eri mausteilla. Onko
tutkittu, millä muilla tavoilla hallintoa voi tehostaa tai selvitetty malleja,
joita on käytössä muualla? Esim. Tukholmassa vuokrataloja on myyty
kaupunkilaisille.
Tonttivuokrat ja pääomakustannukset määritetään sijainnin mukaan
neljään luokkaan, jotka eivät ole tasavertaisia keskenään. Asunnoissa
on aluekohtaisia eroja myös rakennusvuosien mukaan. Osassa on vain
pieni keittokomero, toisissa taas keittiön lisäksi asuntokohtainen sauna
ja parveke. Onko kaupunki kartoittanut, kuinka moni näissä vuokra-
asunnoissa kaupunkilaisista elää toimeentulorajan alapuolella, kenties
suoranaisessa köyhyydessä? Karua arkea on, kuinka yksinhuoltaja
lapsineen tai kansaneläkkeen varassa elävä haluaa vaihtaa
halvempaan vuokra-asuntoon selvitäkseen arjen elämisestä tänäkin
päivänä.
Kokonaisvuokran määräytymiseen halutaan laajempaa vaihteluväliä.
Köyhälle ihmisille jopa jo 10 %:n korotus voi olla liikaa. On järjetöntä
ahnehtia lisää vuokratuloja, jos samalla ajamme kaupunkilaisia
sosiaalitoimiston luukulle. Mielenkiintoista on kaupunginvaltuuston
asiakirjassa sivuilla 17 ja 25 esitetty virke: ”Uusien asuntoalueitten ja
peruskorjausten alueellinen käytettävyyttä parantava vaikutus voi
joidenkin alueyhtiöiden alueella johtaa edellä mainittua rajoitusta
suurempaan keskimääräisen pääomavuokran nousuun.” Alkaako pian
keinotekoisten peruskorjausten urakka, lainajärjestelyjen käsittely tai
muu keinottelu, jolla vuokratasoa jo valmiiksi nostetaan? Syntyneet
kuluthan siirretään vuokriin.
Montako infotilaisuutta työryhmä on apulaiskaupunginjohtaja Penttilän
johdolla pitänyt asukkaille? Toteutuuko asukasdemokratia
pääomafuusiossa käytännössä, koska työryhmäänkin määrättiin
asukasedustajat, eli asukkaat eivät saaneet itse valita edustajiaan?
Onko työryhmä todella ollut yksimielinen, vai jätettiinkö
kokouspöytäkirjoista tarkoituksellisesti merkitsemättä vastalause?
Maksatetaanko tällä järjestelyllä uusien vuokra-asuntojen
rakentamista? Pääomafuusio toteutuessaan varmistaa ainakin sen,
että köyhä ihminen pidetään maksajan lieassa.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää kaupungin omistamien
aravarahoitteisten asuinkiinteistöyhtiöitten yhdistämisen palauttamista
uudelleen valmisteluun asukasnäkökulma paremmin huomioiden ja
niin, että asiasta toimitetaan tarkat laskelmat vaikutuksista nykyisiin
yhtiöihin, niiden hallintokuluihin sekä asukkaiden vuokriin ja
asukasdemokratiaan.
Kiitos.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kyllä, kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Huru mainitsi tässä Tukholmassa toteutetun mallin, jossa
siis myytiin ilmeisesti vuokra-asuntoja. Ovatko perussuomalaiset sitä
mieltä, että kaupungin pitäisi tässä tilanteessa alkaa myydä vuokra-
asuntoja ulos markkinoille? Näin vähän rivien välistä luin.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kiinnitin huomiota samaan asiaan kuin valtuutettu Bryggare tässä
valtuutettu Hurun puheenvuorossa. Hän viittasi siihen, että onko
selvitetty, että voidaanko näitä ruveta myymään pois eli toisin sanoen
muuttaa vuokra-asuntoja omistusasunnoiksi. Näin kaupungin
vuokralaisena toivoisin, että asiaa ei ole selvitetty, koska se ei ehkä ole
se tapa, jolla ne vähävaraiset, pätkätöitä tekevät, mahdollisesti
ikääntyneet kaupungin vuokralaiset, joilla ei ole omaisuutta, pistettäisiin
ostamaan asuntoja, joita heillä ei ole varaa ostaa.
Kiitos.
Ymmärtääkseni, jos puhutaan vaihtoehdoista, vaihtoehtoja voi olla
laidasta laitaan. Ei voi olla vain yhtä vaihtoehtoa eri mausteilla, vaan
kaikkien kukkasten pitää antaa kukkia. Entä jos kaupunki tarjoaakin
asuntojen ostoa pitkäaikaisella lainalla tämän päivän korkoon sitoen
eikä nosta sitä? Sekin voi olla halpa vaihtoehto.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Hurun äskeinen kommentti oli sillä tavalla mielenkiintoinen,
että minä uskon, että tästä myös kaikki vuokra-asukkaat Helsingissä
ovat hyvin kiinnostuneita. Ovat siis kiinnostuneita kuulemaan,
myydäänkö heidän asuntonsa alta pois. Toivon, että tätäkin esimerkkiä,
jos Huru todella näkee tämän yhtenä vaihtoehtona tässä tilanteessa,
niin siitä kannattaa informoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
asukkaita. Minä itse en sitä näe, en näe, että vuokra-asuntokantaa
Helsingissä lisätään sillä, että myydään vuokra-asuntoja ulos. Näkisin
jopa päinvastaisen toiminnan paljon suotavampana, eli tänne
rakennettaisiin lisää vuokra-asuntoja. Tämän esityksen yksi suurimpia
tavoitteita on nimenomaan varmistaa se, että tänne voidaan rakentaa
eri alueille, hankalillekin alueille lisää vuokra-asuntoja. Tasainen
vuokra-asuntokanta ympäri Helsingin on meille elinehto.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vasemmistoliitto pitää aivan keskeisenä periaatteena sitä, että
Helsingin kaupungin tulee säilyttää ARA-rajoituksista vapautuvat
vuokra-asunnot edelleen vuokra-asuntokäytössä. Me emme ole
valmiita myymään asuntoja. Tällaisia esityksiä oikeastaan on tehnyt
Kokoomus ja sielläkin lähinnä valtuutettu Leppäaho tähän asti. Ja on
kyllä todella merkittävä muutos, ja on hyvä tietää, että
perussuomalaiset ovat sillä kannalla, että kaupungin vuokra-asuntoja
pitää myydä mahdollisesti pois. Me emme missään tapauksessa
hyväksy, meidän mielestämme vuokra-asuntoja pitää lisätä. Tämä ei
saa missään tapauksessa johtaa siihen, että vuokra-asuntoja aletaan
myydä pois, mutta olen erittäin huolestunut perussuomalaisten linjasta,
että vuokra-asuntoja aletaan myydä.
Puheenjohtaja voi jatkaa punastelemista, koska haluan myös todeta
sen, että tämä oli todella hämmästyttävä avaus perussuomalaisilta, että
yli 80 000 kaupungin vuokralaiselta voitaisiin pistää asunnot myyntiin,
jos mentäisiin ääri-ilmiöön. Eli Vasemmistoliitolle ei todellakaan käy
edes vaihtoehtona, ei minkäänlaisena tutkimuksen kohteena se, että
kaupungin vuokra-asunnot laitettaisiin myyntiin. Se ei ole tämän päivän
esitys tässä tilanteessa, näillä asumiskustannuksilla, mitä täällä
Helsingissä on, eikä periaatteellisesti myöskään. Vuokra-asunnot
säilytetään vuokra-asuntoina.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Katsoin asiaksi ottaa tässä puheenvuoron myös korostaakseni, että
Vihreät eivät missään tapauksessa ole myymässä kaupungin vuokra-
asuntokantaa. Ehkä tuo Hurun kommentti liittyy lähinnä juuri siihen,
että tämä asian hallinta ja ymmärtäminen on vähän vaikeaa, ja tällaista
väärinkäsitystä ja populismia liikkuu maailmalla.
Kaupungin vuokra-asunnoissa oleva pääoma on veronmaksajien
omaisuutta, ja nyt meidän päättäjien pitää miettiä, miten se jaetaan
mahdollisimman oikeudenmukaisesti niille, jotka asuntoja tarvitsevat,
kohtuuhintaisia asuntoja. Jos me ryhtyisimme muuttamaan niitä
yksityiseksi pääomaksi ja vielä tukisimme sitä tulonsiirroilla, niin mitä
me sanoisimme niille 20 000 taloudelle, jotka tällä hetkellä hakevat sitä
vuokra-asuntoa? Kyllä tämä äskeinen heitto osoitti mielestäni ei
pelkästään sosiaalista kylmyyttä tai kyynisyyttä vaan lähinnä sitä, ettei
ymmärretä edes valtuustotasolla, miksi meillä on näitä vuokra-asuntoja.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tämä siis ei ole Vihreiden ryhmäpuheenvuoro, vaikka sitä tässä
varmaan korvat punaisina pidänkin. Minusta tämä tavoite on tosi hyvä
tässä – kohtuuhintaiset vuokra-asunnot – ja kaikki ovat varmaan tästä
ihan samaa mieltä. Fuusiota toivotaan taas lääkkeeksi, että
vuokralaisten maksukyvyn ylittäviä vuokria ei tulisi uusillekaan alueille.
Mutta onko tämä oikea lääke, vai olemmeko me tekemässä tässä
virheen? Tämä mietityttää minua, erityisesti kun muistan, kun
Espoossa 90-luvulla tehtiin tämä vuokra-asuntojen kokonaisfuusio, joka
on siis eri kuin tämä. Kokemukset siitä eivät ole rohkaisevia, ja
todellisten vaikutusmahdollisuuksien pelätään katoavan myös Helsingin
pääomafuusioyhtiössä. Uuteen kiinteistöyhtiön hallitukseen tulee vain 2
asukasedustajaa, ja onko se sitten tarpeeksi asukasdemokratian
kannalta?
Haluaisin kysyä apulaiskaupunginjohtaja Penttilältä tästä, että onko
huoleni aiheellinen, että joskus tulevaisuudessa Helsingin tulee
kuitenkin sitten vastaan tämä vastaava espoolainen
kokonaisfuusioratkaisu, jossa myös isännöinti on fuusioitu? Tämä huoli
on minulla taustalla ihan selvästi koko ajan, ja 13 vuotta sitten, kun
täällä puhuttiin näistä isännöintiyhtiöistä ja tämä huoli oli minulla
silloinkin, sanottiin, että ei yhtään sinnepäinkään. Mutta minusta tämä
on jo askel siihen suuntaan, ja tämä minua huolestuttaa enemmän.
Olen asunut yksityisellä vuokra-asunnossa, 8,73 euroa / neliö, että
sikäli en tiedä, ovatko kaikki kaupungin vuokra-asunnot oikeasti
kuitenkaan edullisena pidettäviä siihen palkkatasoon nähden, missä
suurin osa niistä asuu. Toimeentulotukena Helsingissä 2009 on
käytetty ainakin 25 miljoonaa euroa vuokrien maksamiseen ja tästä
noin 8 miljoonaa kaupungin omien vuokra-asuntojen vuokriin. Siis eivät
todellakaan kaikki siellä asu toimeentulotuella, mutta kuitenkin iso
summa, ja oletan, että omasta pussista omaan pussiin maksaminen
varmaan lisääntyy myös osaltaan tässä fuusion myötä.
Enitenhän kyse on varmaan periaatteesta, siitä, että mitä
asumiskustannusten nousua me olemme täällä hyväksymässä. Olisiko
vuokrakatto taas paikallaan tai vuokran sitominen
elinkustannusindeksiin asumiskustannusten paremmaksi
ennakoimiseksi? Itselläni yksityisellä vuokra-asunnolla se oli sidottu
tähän indeksiin.
Miten voidaan saada sitten kuluja alemmaksi, ja onko syytä miettiä,
ovatko huoneistokohtaiset saunat ja muut sellaisia, joita uusilla alueilla
on ihan pakko olla, vai talokohtainen, olisiko se loppujen lopuksi
järkevämpi, yksi asia siinä hintojen kurissa pitämiseksi? Onko
pääomakulujen kuoleentumisaika tarpeeksi pitkä? Minulla ei ole mitään
viisasten kiveä näihin asioihin, mutta mitä jos näille uusille alueilla tulisi
enemmän työvoimapulaa ja matalapalkka-alueen työsuhdeasuntoja,
jolloin hallintokunta sitten voisi osaltaan subventoida sitä muiden
vuokra-asujien kukkaroille, jos sillä on niin paljon tarvetta mennä.
Ymmärrän, että tästä ei varmaan helposti löydy poliittista
yksimielisyyttä, mutta silti mietin sitä.
Harvaa malmilaista tai käpyläläistä lohduttaa tieto siitä, että vuokra
nousee, jotta Jätkäsaaressa, Kalasatamassa tai Katajanokalla olisi
vähän edullisempaa asua. Samalla tavalla mietin sitä, minkälaista
solidaarisuutta odotetaan omistusasujilta toisella puolella kaupunkia
olevien asumiskustannusten nousun vuoksi. Ei tietenkään
minkäänlaista, ja tämä epäsuhta myös tässä mietityttää. Naisvaltaisten
sosiaali- ja koulutussektorien menoja verrataan jatkuvasti 6 suurimman
kunnan menojen kanssa ja vaaditaan sillä perusteella menoja kuriin.
Mitenkäs tämä miesvaltainen rakennusala? Onko nostettu kädet
pystyyn, että Helsingissä vuokra-asuntorakentamisen hinta voitaisiin
edes saada kuriin? Toivottavasti ei. Kaupungin vuokratalojen asukkaat
maksavat nämä pääomakulut tasaamalla, mutta jääkö tällöin piikki
enemmän vielä auki rakentamisen hinnassa, kun voidaan sitten sanoa,
että sitten ne tasataan kuitenkin?
Kannatan tätä hylkäystä. Toivon olevani väärässä näiden pelkojeni ja
huolieni suhteen ja toivon, että enemmistö on oikeassa, mutta silti,
omantunnon syistä, kannatan hylkäystä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Valtuutettu Ingervo kysyi, onko tätä vertailtu mm. Espoon Kruunun
malliin, onko tätä vertailtu – tämä ei ollut kysymys – Vantaan malleihin.
Näistä olemme keskustelleet asukkaiden kanssa, enkä ole ymmärtänyt,
että asukasedustajat millään tavalla haluaisivat vaihtaa tätä mallia
Espoon Kruunun kokonaisfuusiomalliin tai Vantaan
vuokrataloyhtiömalliin. Eli tämä fuusio, joka tapahtuu
pääomakustannusten osalta, jota valtion Asumisen rahoitus- ja
kehittämiskeskus on suosittanut jo käydyissä neuvotteluissa, pitänyt
myös tätä työryhmäehdotusta erittäin hyvänä, on keskeinen pointti.
Mutta tämä malli, miten tämä tehdään ja säilytetään 21 alueellista
yhtiötä, poikkeaa olennaisesti esim. Espoon ja Vantaan mallista. Ja sen
takia näen, että tällä on hyvä mahdollisuus onnistua ja tämä tulee
pitkällä tähtäimellä tosiaan sen lisäksi, että tämä tasaa
pääomakustannuksia, niin siellä pääomakustannusten sisällä tämä uusi
yhtiö voi esim. vaihtaa, tällä hetkellä on joukko yli 5 %:n lainoja eräissä
yhtiöissä, on syytä käydä tätä salkkua läpi. Mutta tässä vaiheessa
emme lupaa mitään mutta tiedämme, että tehostamalla toimintaa
saavutetaan myös säästöjä.
Tässä esityksessä ei todella tarkastella, minkälaisia vuokra-asuntoja
rakennetaan tai miten ne rakennetaan. Kaupunki kilpailuttaa kaikki
vuokra-asuntohankkeet ja pyrkii mahdollisimman tehokkaaseen mutta
samalla laadukkaaseen vuokra-asuntotuotantoon.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Ensiksi kommentti tähän Hurun esittämään asiaan, eli me
perussuomalaiset emme ole myymässä kaupungin vuokra-asuntoja.
Huru kertoi tämän esimerkin, se on nimittäin Tukholmassa toteutettu
tällainen esimerkki ja se on maailmalla käytetty yksi esimerkki, mutta
se ei sovi Helsinkiin. Hän oli ehkä vähän huonosti laittanut sanansa.
Pelko pois, me emme ole myymässä näitä.
Mutta sitten tähän itse asiaan. Minulla on itse asiassa kolme syytä,
miksi itse olen suhtautunut aika negatiivisesti tähän koko fuusioasiaan.
Ensimmäinen on tietysti asukasdemokratian toteutuminen. Eli jo
pelkästään se työryhmä koottiin vähän sillä lailla, että asukkailla ei
itsellään oikeastaan ollut mahdollisuutta valita sinne edustajaa, vaan
heidät nimettiin. Jos nyt ajatellaan, mikä on Helsingin strategia ja sen
tavoitteet asukkaiden kuulluksi tulemisessa ja kaikessa muussa
yleisesti, niin mielestäni tämä ei ehkä ihan vastaa sitä tavoitetta siltä
osin niin kuin minä sen tulkitsisin.
Sitten tähän itse fuusiojuttuun. Ymmärsin näin, että on kolme
vaihtoehtoa, kaikki ovat olleet fuusioita, eli tavallaan sama asia eri
mausteilla. Mutta ei ole sitten selvitetty, ei ole lähdetty puhtaalta
pöydältä miettimään sitä, että mitkä ovat ne oikeat, miten sitä
kannattaa kehittää. On katsottu avaimenreiästä ja nähty se yksi
näkökulma eli fuusio, mutta ei ole avattu sitä ovea eikä ole nähty sitä
kokonaisuutta, sitä koko huonetta. Jos siellä olisikin jossain nurkassa
joku keinu, joka auttaisi nimenomaan tähän. Koska minä uskon, että
meillä kaikilla on se huoli, että meidän pitää pitää huolta kaupungin
omaisuudesta, mutta se malli, jota nyt esitetään, ei ole ehkä paras
mahdollinen. Tässä on katsottu avaimenreiästä, kun olisi pitänyt katsoa
koko huone ensin.
Sitten nämä taloudelliset vaikutukset, tästä selvityksestä puuttuu kaikki
taloudellisen vaikutuksen selvitykset. Tässä on selvitetty ainoastaan
hallinnollisesta näkökulmasta mutta ei ole mietitty ollenkaan sitä, miten
se vaikuttaa tavallisen helsinkiläisen menoihin. Minua itseäni
kiinnostaisi tietää, kuinka paljon tämä lisää vai vähentääkö tämä
esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden määrää. Tällaisia laskelmia ei
ole tehty, ja mielestäni ne olisivat oleellisia, kun puhutaan kuitenkin
kaupungista, joka on Suomen kallein asuinpaikka.
Sitten pääomavuokrarajauksesta, sitähän ei käytännössä ole. Sehän
todetaan siellä, että ei voida taata, eli sitten voidaankin yhtäkkiä todeta,
että hups, kaikkien kohdalla mentiin sen 10 sentin yli
vuosivuokrakorotuksessa. Ei se nyt ihan näin voi mennä.
Sitten uuden yhtiön hallinto, vain 5 henkeä. Okei, puheenjohtaja
valitaan, ymmärsin näin, että sitä ei kuitenkaan valita niin, että
kaupunki nimeää puheenjohtajan, koska silloin se johtaisi siihen, että
asukkaita on 2, puheenjohtajan ääni ratkaisee, joka johtaa yleensä
siihen, että se on sitten 3-2, asukkaat häviäisivät. Mutta näin nyt ei
näyttänyt olevan, ja se on sikäli ihan hyvä, mutta vain 5 henkeä. Ei
mielestäni ihan riittävä näin isoon yhtiöön.
Lopuksi sitten vielä myynti tulevaisuudessa. Ollaanko tässä nyt
luomassa jättimäistä yhtiötä loppujen lopuksi, joka sitten myydään
muka parhaalla hinnalla? Espoo myi energiayhtiönsä, ja nyt ne ovat
sitten köyhiä kuin kirkon rotat. Toistan nyt vielä sen, jos ei tullut
sanottua, eli kannatan Hurun palautusesitystä.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Kuinkas sitä nyt rajataan, kun tässä nyt tietysti on pakko perustella sitä,
miksi ei palauteta, niin on se asia jollain lailla perattava mielestäni.
Tässä on joka tapauksessa ollut aikamoista höykytystä tämän
prosessin kuluessa, ja mielestäni sen takana on aito huoli siitä, että
vuokrat nousevat ja aito sosiaalinen huoli myös siitä, että sosiaaliset
erot kärjistyvät. En epäile hetkeäkään sen aitoutta. Mutta samaan
aikaan meidän pitää miettiä, miten kaupunki parhaiten veronmaksajien
omistamien omaisuuden jakaa ihmisille asumisoikeuksina ja tuottaa
kohtuullista asumista tasa-arvoisesti mahdollisimman monelle. Ja
tämähän on tässä fuusiossa itse asiassa koko ajan se ajatus. Fuusio ei
ole mikään viisasten kivi, joka ratkaisee Helsingissä asumisen hinnan
ja muut asuntopoliittiset ongelmat, ei ollenkaan. On täysin katteetonta
esittää niin tai kuvitellakaan niin, mutta fuusio ei ole myöskään köyhien
kyykyttämistä. Sen ainoa idea on oikeasti yrittää tasoittaa niitä
vuokrankorotuksia, jotka eri yhtiöissä tulevat sen takia, että yhtiöt
joutuvat tekemään peruskorjauksia eri aikoihin ja niiden lainakannat ja
rakentamisen hinta vaihtelee suhdanteiden mukaan.
Joidenkin tapausten kohdalla on uudisrakentamisesta kyse ja sen
vaikutuksesta yksittäisiin yhtiöihin, mutta me olemme kaikki täällä
sitoutuneet siihen, että kaupunki rakentaa uusia vuokratalokohteita. Jos
me päätämme, että sitä ei voi tehdä, niin silloin meiltä loppuu oikeasti
uusi jakamisen vara niille 20 000 taloudelle, jotka tällä hetkellä ovat
jonossa. Eli kaiken kaikkiaan on sanottava ääneen myös tämä, että
vuokrat nousevat joka tapauksessa, ne nousevat juuri niin kuin täällä
on kuultukin. Ne nousevat sen takia, että meillä nousevat
kiinteistönhoitokustannukset, nousevat lämmityskustannukset, tulee
energiajuttuja. Se on erittäin ikävää ja huolestuttavaa. Meidän on
taisteltava sitä vastaan, että millä tavalla me voimme tuottaa
rakennuksia, jotka olisi halvemmalla tehty mutta kuitenkin riittävän
laadukkaita, niin että kokonaiskustannukset eivät kasva. Meidän täytyy
miettiä erilaisia sosiaalitukijärjestelmiä, joilla ihmisillä on varaa maksaa,
niillä joilla ei ole töitä ollenkaan. Meidän täytyy miettiä, kuinka se
kohdistuu kaikkein parhaimmalla tavalla.
Vuokrat siis tulevat joka tapauksessa nousemaan, mutta tämän
pääomafuusion johdosta se tasaus on korkeimmillaan 10 senttiä
neliöltä kuukaudessa. Ja tällä tasauksella turvataan se, että niillä
yhtiöillä, joilla se korotus voisi olla 3 tai 5 euroa neliöltä kuukaudessa,
niin sitä tasausta ei jouduta tekemään.
Minun nähdäkseni meillä on vain 3 vaihtoehtoa päättäjinä tässä
tilanteessa, kun on tulossa isoja peruskorjauksia, isoja muutoksia,
miksi joissakin yhtiöissä se nousu on näin iso. Yksi, ensimmäinen
vaihtoehto on se, että me hylkäämme tämän fuusion, niin kuin täällä
esitetään, ja katsomme mitä tapahtuu, teemme lisää selvityksiä.
Seurauksena on, että monissa yhtiöissä asuminen muuttuu aivan
kohtuuttoman kalliiksi. Mitä me sanomme niille vuokralaisille, jotka
asuvat näissä yhtiöissä? Toivon, että vasemmistoliittolaiset esimerkiksi
kertovat, mitä he aikovat heille sanoa.
Vaihtoehto 2 on se, että me toteutamme tämän, jolloin kenenkään
vuokrat eivät nouse hälyttävästi tämän fuusion takia, korkeintaan sen
10 senttiä neliöltä kuukaudessa. Vaihtoehto 3, jota täällä myös on
esitetty ja asukasliike esitti, että me emme tee sitä fuusiota mutta
tasaamme vuokrahuiput subventoimalla sitä suoraan veronmaksajilta
tulevalla rahalla tai esim. antamalla ilmaiset tontit ja jättämällä vuokrat
perimättä. Mutta ylipäänsä kaupunkilaisten yhteisellä veropohjalla
ryhdytään tukemaan niitä, jotka asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa.
Se tuntuu kivalta ajatukselta, koska me tiedämme, että vuokrataso
monin kohdin on liian korkea. Mutta ymmärtäkää, että me otamme
silloin kaikilta veronmaksajilta, niiltä tasaveron kautta haetulta
summalta, kaikki ne köyhät, jotka eivät ole saaneet edes sitä asuntoa,
maksaisivat sitä tulonsiirtoa niille, jotka asuvat siellä vuokra-asunnossa.
Se on sosiaalisesti epäoikeudenmukaista, koska eivät kaikki köyhät ole
saaneet sitä asuntoa, ja meidän kaupungin vuokrakannassamme asuu
myös ihmisiä, jotka ovat keskituloisia. Jos me haluamme tukea
sosiaalista tasa-arvoa, niin me kehitämme sellaisia sosiaalisia
tulonsiirtoja, jotka kohdistuvat juuri köyhiin, asumistuen tai
harkinnanvaraisen sosiaalituen kautta.
Tämä on tämä kuvio. Ja minusta tässä sotketaan tosi kurjalla tavalla
näitä asioita ja pakkoja ja ratsastetaan sosiaalisella pelolla ja ihmisten
köyhyydellä. Jos me haluamme lisää asuntoja ja haluamme turvata
tasapuolisen vuokrakehityksen kaikissa yhtiöissä, niin silloin näissä
vaihtoehdoissa me emme voi valita kuin tämän fuusion. Ja sitten
mietimme, mitä ongelmia fuusio…
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Minä lopetan tähän, mutta ponnet tulevat myöhemmin, kun nyt niitä ei
voi esittääkään. Mutta tässä on oikeasti mielestäni myös hädänalaisten
ihmisten pelottelua ja populismia paljon liikkeellä, ja se on tässä se
vääryys.
Haluaisin ensinnäkin, arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, Rantaselle,
että koska me emme voi päättää, mitä ARAn rahoille tehdään, ARAn
rahojen käytöstä, ei sen korosta eikä mistään muustakaan, niin sen
takia pitäisi jotenkin tehdä vaikuttavia päätöksiä, joilla pystytään
rakentamaan enemmän vuokra-asuntoja ja halvemmalla.
Pääomafuusio ei tähän ongelmaan auta pätkääkään.
Ja minkä takia palautus ei riitä? Sen takia, jos tässä on nyt jo
keskustelussa esitetty niin monta kysymystä, joiden ratkaiseminen vie
enemmän kuin palauttaminen pystyy ratkaisemaan. Se on tosi
surullista, ettei näin merkittävään, isoon kysymykseen kuin vuokra-
asuntojen rakentamiseen ja niiden rahoittamiseen, pystytä tekemään
parempia ja vaikuttavampia ehdotuksia kuin tässä nyt on pöydällä tämä
päätösehdotus. Tässä vain jaetaan nousevia asumiskustannuksia ja
suututetaan asukkaat.
Ingervo sanoi hyvin, että millaista solidaarisuutta vuokra-asujilta oikein
vaaditaankaan? Entä mitä solidaarisuutta vaaditaan omistusasujilta?
Minä itse saan verovähennyksiä siitä omistusasumisesta. Tuntuu, että
tämä fuusio on ollut itsetarkoituksellinen tavoite, koska muuallakin niitä
on tehty. Jos kerran tontinvuokria halutaan alentaa, niin alennetaan
tontinvuokria, ei siihen fuusiointi auta. Esitys on epäselvä sillä
tavallakin, että yhtiöjärjestys on erittäin ylimalkainen. Siellä ei kerrota,
että kuka päättää pääomayhtiön valtaisasta kuukausittaisesta satojen
miljoonien rahaliikenteestä. Mihin ne menevät, ja kuka saa päättää?
Muutaman sadan miljoonan potti, sitä ei tarvitse kuin yksi päivä pitää
jossain niin sille tapahtuu jo asioita. Korkoasiat ja tällaiset, kuka päättää
ja kuka se on se ihminen ja millä valtuuksilla niistä päätetään?
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja. Kaupunginvaltuutetut.
Todella kinkkinen asia, ja olen joutunut tässä raapimaan aika montakin
päivää päätä, kuten näkyy, tukka harvenee.
Asiaan. Asuinkiinteistöyhtiöiden sulauttaminen on todella ongelmallinen
juttu. Se on todella monimutkainen. Kun tutkii tuota paperia, ainakin
meikäläisen on hyvin vaikeaa ymmärtää. Siinä on hyvää, mutta
enemmän on hyvin vaikeaa ja epäselvää. Tuossa nivaskassa ei ole
oikein johdonmukaista tietoa. Siinä kelaa sitten, mitä eri
asukasyhdistykset miettivät. Itse kuulun Hermannin
asukasyhdistykseen, ja minua ihmetyttää, että sinne ei ollut kylläkään
tullut kauheasti tietoa, että joutuu aika paljon onkimaan eräänlaista
tietoa tästä. On selvää, että tässä fuusioitumisessa pelätään
nimenomaan vuokrien nousua ja tätä, ettei enää jengi pysty
vaikuttamaan omiin asioihin. Voi vaikuttaa, jos joku valitsee jonkun
keskuudesta yksi, kaksi henkilöä, okei, mutta se ei ole enää
vuokralaisdemokratiaa minun mielestäni.
En väitä mutta uskon, että esimerkiksi kiinteistökohtaiset palvelut
tulevat heikkenemään. Tämä homma tarvitsee lisäaikaa tämän asian
käsittelyyn. En haluaisi dumata, eli että tämä on ihan mahdoton ajatus,
mikä meillä on nyt tässä esillä, ei suinkaan. Mutta siihen pitää saada
selvät jutut, selvät argumentit ja haluan, että Helsingin kaikille
vuokralaisille tästä uudesta fuusioitumisesta ja tästä ideasta laitetaan
kunnon tiedotteet, että kaikki ovat selvillä ja vuokralaiset saavat
osallistua tähän, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon. Jos
ajatellaan, että 10 000 nimeä on adressissa, niin ei se ole turhaa. Jos
ne laitetaan tuohon jonoon, niin se on aika iso määrä. Kuitenkin me
vuokranmaksajat maksamme aika paljon vuokrina kaikenlaisia
rahahommia tässä kaupungissa.
Kaupungin on tehtävä nyt tämä juttu ja meidän on tehtävä tämä, eli
toivon asian palauttamista.
Kiitos.
Hyvä puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.
Yritän neljään minuuttiin mutta enpä tiedä, onnistuuko.
Alkuun haluaisin todeta, että olen itse kaupungin vuokralainen
vuodesta -94. Kiinteistöyhtiöiden pääomien fuusion vastustamista on
perusteltu sillä, että pienituloisilla kaupungin vuokralaisilla ei pidä
maksattaa uusien asuinalueiden vuokra-asuntojen rakentamista. Tässä
vastustuksessa en kuitenkaan ole havainnut perusteluita sille, miksi
sen samaisen rakentamisen kuitenkin saisi maksattaa vain
vallilalaisilla, laajasalolaisilla ja kantakaupungin nykyisillä vuokralaisilla,
niin kuin tulee tapahtumaan, ellei fuusiota tehdä. Kalasatama,
Kruunuvuorenranta ja Jätkäsaari uhkaavat nyt joidenkin tavallisten
ihmisten taloutta kohtuuttomasti ilman näiden omaa syytä, myös
pienituloisten. Vaihtoehtona on esitetty, että uusille alueille
perustettaisiin omat kiinteistöyhtiöt. Silloin kuitenkin ymmärtääkseni
kävisi niin, että uusien alueiden kaupungin asuntojen vuokrat olisivat
niin korkeita, ettei pienituloisilla enää olisi niihin asiaa. Minusta
tämäkään ei olisi mielekästä.
Tässä vaihtoehdossa on myös se ongelma, ettei siinä oteta huomioon
joillekin alueille kasautuvan peruskorjaussuman aiheuttamaa
vuokrankorotuspainetta, niin kuin täällä on aiemmin puhuttu. Kyse ei
siis nyt ole pelkästään uusien asuinalueiden rakennuskustannuksista
vaan myös vanhojen kunnossapidon järjestämisestä.
Peruskorjaustarve ja sitä myöten vuokrankorotuspaine koskee jossain
vaiheessa kaikkia kaupungin asuntoja. En itse käpyläläisenä Helsingin
kaupungin vuokra-asujana pysty perustelemaan kivenheiton päässä
Vallilassa asuville kaltaisilleni pienituloisille kaupungin vuokralaisille,
miksi minusta olisi väärin, että omaa kuukausittaista pääomavuokraani
nostettaisiin 10 sentillä / neliö seuraavan 5 vuoden aikana sen takia,
ettei vallilalaisten pääomavuokra nousisi 3 eurolla / neliö. Minusta se ei
ole väärin.
Sillä, että minä, naapurini ja muidenkin yhtiöiden asukkaat maksamme
jatkossa 10 senttiä / neliö lisää, vallilalaista, laajasalolaisten ja
kantakaupungin nykyisten vuokralaisten vuokrankorotuspaine puolittuu.
Heidän vuokransa sitten nousevat 3 euron sijaan 1,5 euroa / neliö. 1,5
on minusta parempi kuin 3.
Kaupungin vuokra-asuntojonossa on lähes 21 000 taloutta.
Välittömässä asunnon tarpeessa olevilla ihmisillä ei ole varaa
nirsoiluun eikä aina omaa valintaa siitä, mille asuinalueelle he
kaupungissa lopulta päätyvät. Asunto myönnetään sieltä, mistä
sellainen vapautuu. Oman vuokra-asunnon nykyinen alhainen tai
korkea pääomavuokra ei siis oikeasti ole ollut asukkaan omaa syytä
sen enempää kuin omaa ansiotakaan. Olkoonkin, että oman kotitalon
hyvällä hoidolla voidaan vaikuttaa talon hoitokustannuksiin ja sitä
kautta vuokraan, mikä on hyvä asia ja näin tulee olla jatkossakin.
Pääomavuokriin asukkaalla ei kuitenkaan minun tietääkseni ole ollut
käytännössä juuri mahdollisuutta vaikuttaa tähän mennessäkään.
Nyt eteen tullut tilanne, jossa kaupungin vuokralainen joutuu
raivokkaasti vastustamaan uusien vuokra-asuntojen rakentamista siksi,
että pelko oman asunnon vuokran karkaamisesta käsistä on niin suuri,
on aivan älytön. Minun ymmärtääkseni fuusiolla voidaan vaikuttaa juuri
tähän älyttömyyteen edes vähän tasaamalla uudisrakentamisen
vuokravaikutusta laajemmalti. En itse pidä ajattelusta, jonka
mukaan vuokrakämppien rakentaminen voidaan nyt lopettaa, koska
minulla sellainen kämppä jo on. Tarvitsijoita on muitakin.
Työryhmäraportista ei kyllä selvinnyt kansantajuisesti kaikki se, mitä
olisin suonut sieltä selviävän. Oman pitkähkön kiinteistöviraston kanssa
käymäni puhelun perusteella olen kuitenkin nyt antanut itseni
ymmärtää, että ns. halvimmilla alueilla Helsingissä kaupungin vuokra-
asuntojen vuokrat tulevat vuokrien tasaamisen, peruskorjausten ja
uudistuotannon takia nousemaan joka tapauksessa, kuten valtuutettu
Rantanenkin jo aiemmin sanoi, tehtiin fuusiota tai ei. Tämä tuleva
vuokrien nousu ei siis tule olemaan tänään mahdollisesti vahvistettavan
fuusion syytä. Sen sijaan fuusiolla voitaisiin saada aikaan se, että
tietyille alueille nyt kohdistuva laajemman uudisrakentamisen
aiheuttama epäreilun iso vuokrankorotuspaine pienenee. Näillä alueilla
asuu pienituloisia, ikääntyneitä ja vähävaraisia ihmisiä siinä missä
muuallakin. Minusta tässä on lisäksi kysymys siitä, haluammeko me
uusille asuinalueille myös vuokra-asumista, ei vain kovan rahan
omistusasumista.
En itse kuulu heihin, joiden mielestä asukkaiden vastustus on aina
automaattisesti mitätöntä vikinää ja muutosvastarintaa, jonka voi jättää
omaan arvoonsa. Tässä tapauksessa minusta kuitenkin tuntuu, että
kaikki nimensä fuusiota vastustaneeseen adressiin laittaneet asukkaat
eivät ehkä ole täysin tienneet, mitä he tarkkaan ottaen vastustavat. Se
ei ole mikään ihme, kun valtuutettukin on asiasta helposti vähän pihalla
ilman niitä puheluita. Jos ainoa fuusiosta ja sen vaikutuksista kertova
lappunen oman rappukäytävän seinällä on fuusiota vastustava adressi,
tiedotus fuusion vaikutuksista asukkaiden arkeen ei ehkä ole mennyt
kaupungilta ihan nappiin vaan se on mennyt poskelleen.
Fuusion vastustaminen ilman, että osaa kertoa, mikä systeemi olisi
parempi, ei minusta kuitenkaan ratkaise tätä ongelmaa. Itselläni ei ole
esittää parempaa systeemiä. Siksi kannatan fuusiota enkä kannata
asian hylkäämistä tai palauttamista. Sillä, että fuusio nyt jätetään
tekemättä ja uusien alueiden rakentaminen nakitetaan rasittamaan vain
joitain asukkaita paljon sen sijaan, että kaikkia vähän, ei mielestäni
edistetä kohtuuhintaista asumista. On myös syytä sanoa tässä
suoraan, että ei tämä fuusio tee vuokra-asumisesta yhtään halpaa, se
vain tekee vuokrien noususta alueellisesti vähemmän vääristynyttä.
Kiitos ja anteeksi.
Arvoisa puheenjohtaja, kiitos meidän tasavertaisesta kohtelustamme.
En todellakaan kannata palauttamista ja perustelen, miksi en kannata.
Keväällä 2009 olin Helsingin kaupungin aravavuokratalojen
neuvottelukunnan kokouksessa kuultavana. Tämä oli keskustelu, ja
minulle esitettiin kysymys, että ollaanko kiinteistöyhtiöitä fuusioimassa
ja hallituspaikkoja vähentämässä, ja vastasin, että toivottavasti ollaan.
Näkemykseeni, että miksi ja miksi haluan tässä olla mukana ja miksi
silloin näin vastasin, on perusteluna se, että koska sitä kautta voidaan
saada tehokkuutta näihin yhtiöihin, niin sitä kautta voidaan pitää
vuokrat edullisempana kuin ne muuten olisivat.
Tämä malli, joka nyt on esillä, niin tämähän nimenomaan takaa sen,
että lainakanta voidaan konvertoida edullisemmaksi, myös uudet lainat
voidaan saada edullisemmin, koska on isommasta yksiköstä kyse.
Ylipäänsä tämä koko systeemi, se että mikä on kaupungin vuokra-
asuntojen imago ja mitkä ovat ne tärkeimmät kilpailuvaltit siinä vuokra-
asumisessa, niin meillähän on erittäin hyvä imago vuokra-asunnoilla,
niillä on hyvä sijainti. Vuokra-asuntojen vuokra on pienempi kuin
markkinavuokra, ja näissä asunnoissa on taattu asumisoikeus, joka on
jopa periytyvätkin. Haluan, että tällainen mahdollisuus voidaan antaa
myös uusille asukkaille, että ei ole erikseen nykyiset vuokra-asukkaat
ja sitten joku toinen uusi ryhmä, joka joutuu eriarvoiseen asemaan.
Olen pohtinut myös sitä, millä keinoilla ylipäänsä näitä
vuokrankorotuspaineita voidaan vähentää, ja siinä on aikamoinen
työkalupakki, jos se halutaan vain käyttää hyväksi. Ja arvoisa
puheenjohtaja, tämä liittyy tähän samaan asiaan. Eli yksi on tietenkin
energiansäästö. Jos vaikkapa alennetaan huoneilman lämpötilaa
yhdellä asteella, saadaan 5 %:n säästö lämmityskustannuksissa. Tämä
ei vielä tarkoita sitä, että kotona pitäisi pukeutua villasukkiin, ja voidaan
miettiä, onko siinä mahdollisuutta alentaa sitä enemmän ja saada
suurempaa säästöä. Toinen, missä voidaan säästää, on jätehuolto ja
lajittelu. Suosittelen, että nämä yhtiöt ottavat yhteyttä työ- ja
toimintayhdistykseen ja tekevät sen kanssa sopimuksen siitä, että ne
tulevat hakemaan kaikki sellaiset kierrätyskelpoiset ja purettavat
tavarat, ja näin voivat alentaa jätekustannuksia.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Aivan, tämä liittyy fuusioon sen takia, että minä keksin keinoja, joilla
voidaan asumiskustannuksia alentaa, ja se vaikuttaa tähän samaan
asiaan. Kolmas on tietenkin käyttöveden paineiden säätö, jolloin
vedenkulutusta voidaan pienentää. Kun näihin fuusiorakenteisiin ja –
systeemeihin kuuluu ehdottomasti se, että näillä on suuret
peruskorjaustarpeet, niin peruskorjauksissa päästään huomattaviin
säästöihin, jos kilpailutetaan rakennuttajakonsultit, ja ratkaiseva
valttiässä on se, että silloin yhteistyössä yhtiön kanssa mietitään
remontin laajuus, toteutustapa jne. ja kilpailutetaan urakoitsijat. Silloin
tästä fuusiosta on oikeasti hyötyä ja saadaan säästöt kuntoon, kun
käytetään näitä kilpailuttamisia.
Mutta kun täällä on puhuttu siitä, että kuinka paljon on ihmisiä
asuntojonossa, niin haluan muistuttaa siitä, että asunnoton on eri asia
kuin asuntojono. Asuntojonossa on paljon sellaisia henkilöitä, joilla on
oikeasti asunto. He haluavat vain vaihtaa johonkin toiseen tai
parempaan tai toiseen paikkaan. 46 % hakijoista on kieltäytynyt
ottamasta sitä asuntoa, joka on tarjottu heille.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Aion puhua palautuksen puolesta, ja minua ei voi syyttää populismista,
koska en ole ehdokkaana missään. Olen ihan oikeasti huolissani
asukasdemokratiasta ja asukkaiden osallisuudesta. Ymmärrän ihan
täysin, miksi tämä pääomafuusio tehdään. Suuria linjoja, joissa sinänsä
on ihan hyvä päämäärä. Mutta tässä koko prosessissa nyt kuitenkin
ehkä on unohdettu se pieni ihminen. Tässä ei millään tavalla edistetä
asukasdemokratiaa eikä asukkaiden osallisuutta. Kuitenkin tällainen
asukasdemokratia ja osallisuus on ihan osa kaupungin strategiaa.
Asukkaat tässä fuusiossa joutuvat kauemmaksi päätöksistä omista
asunnoistaan, ja koska kiinteistöyhtiöt kasvavat…
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Tämä on se syy, miksi haluan asian palautettavan. Kyllä minun täytyy
perustella tämä. Tämä on nimenomaan se ydinkohta siinä. Ja on pelko,
että ne kaikki asukkaat, jotka ovat tehneet tähän asti vapaaehtoistyötä
kiinteistönsä eteen ja säästäneet yhtiönsä kustannuksissa, niin ne
asukkaat laittavat rukkaset naulaan eikä uusia vapaaehtoisia tule.
Erityisesti ne asukkaat, joiden yhtiöissä on jo tehty peruskorjaukset, he
ovat erittäin huolissaan omasta asemastaan uusien kiinteistöjen
maksajina.
Minä vain kysyisin, että eikö laki edellytä kuulemismenettelyä tässä
asiassa? Eikö kiinteistöyhtiöiden hallituksessa ole tarvinnut käsitellä
asiaa? Ei kuulemma, koska kaupunki omistaa asunnot. Mutta mikäs
kaupunki oikein on? Kaupunkihan on sen asukkaat, ja tässä
kiinteistöyhtiöiden fuusioasiassa erityisesti niiden asukkaat, koska he
kuitenkin maksavat kaikki asumisensa kustannukset ja vielä lisäksi
maksavat tontinvuokran.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
En missään tapauksessa kannata asian palauttamista. Koko tämän
jutun taustalla, kun tätä on valmisteltu, niin sehän on ensisijassa se,
että me pidämme kiinni niistä rakentamistavoitteista, mitä Helsingissä
on täällä valtuustossa yhteisesti luotu siihen, että vuokra-asuntoja
rakennetaan jatkossa lisää. Meillä on tulossa isoja alueita, joille ei
missään tapauksessa haluta, että siellä olisi vain yksipuolista asumista.
Me tarvitsemme vuokra-asuntoja myös näille uusille asuinalueille. Sen
takia on luotava nyt malli, jolla aika nopeassa tahdissa tapahtuvat
rakentaminen on myös mahdollista. Helsinkihän on, jos jossain on
menestytty ja onnistuttu, niin on tässä vuokra-asuntotuotannossa, että
meillä on näin paljon vuokra-asuntoja. Voi sanoa, olen aika paljon ollut
mukana näissä asuntopolitiikkakysymyksissä, niin voin sanoa, että
keskimäärin ihmiset ovat erittäin tyytyväisiä. Meillähän on jatkuvasti
pitkät jonot kaupungin vuokra-asuntoihin, niihin entistä useampi
ihminen haluaisi asumaan.
Sitten tämän asian ympärille on nyt, ja täälläkin näytetään lietsovan
hirveitä pelkoja, ja meidänkin ryhmässämme käsiteltiin tätä ja ollaan
hirveän pahoillaan siitä, että tähän on nyt syntynyt tällainen
kummallinen käsitys siitä, että oltaisiin jotenkin tekemässä jotain tosi
pahaa. Täällä edustaja Valpas muun muassa puhui tästä, että
vuokralaiset eivät saaneet itse valita edustajiaan. Se on varsinkin
teidän ryhmänne osalta kyllä niin kummallinen väite, että tähän
valmisteluporukkaanhan valittiin, nimettiin ne edustajat, jotka kaikista
keskeisimmin edustavat vuokralaisia Helsingissä, eli
vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Siinä
kävi tietysti sitten vähän hankalasti, että toinen heistä vaihtoi puoluetta,
mutta juuri perussuomalaisiin, että en tiedä, mitä te valitatte. Toinen
henkilö, joka edusti meidän ryhmäämme, valitettavasti sairastui ja on
nyt jo edesmennyt tässä vaiheessa, että siinä oli vaikeuksia tässä
vuokralaisten edustamisessa.
Mutta se moneen kertaan nyt, kun on täällä käyty tätä läpi, että miksi
tämä pitäisi palauttaa, miksi tämä on huonosti valmisteltu, niin siinä on
ollut mukana vuokralaisten edustajat. Vuokralaiset myös maksavat
vuokrissa kaikki kulut, ja siitä mielestäni vuokralaisten pitäisi olla todella
ylpeitä, siis kokea se, että siinä ei kaupunki millään lailla eikä minkään
muunkaan vuokra-asunnon omistaja sinänsä subventoi, kyllä vuokrissa
aina otetaan kaikki kulut pois, myös Helsingin kaupunki ottaa. Mutta jos
me hoidamme sitä tehokkaasti, silloin se on vuokralaisten etu myös
tässä rahamielessä.
Meillä tänään täällä on käynyt vuokralaisedustajia, ja he esittivät
vaihtoehdoksi sitä, että tätä ei tarvitsisi toteuttaa niin, että lisätään
konserniohjausta. Mielestäni, jos joku, niin tämä malli nyt on sitä
konserniohjausta, että tätä kautta luodaan se malli. Mutta jatkossa on
tietenkin otettava näitä pelkoja huomioon ja yritettävä selostaa tätä
järjestelmää mahdollisimman tarkasti. Esitän juuri tähän asiaan
ponnen.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Ahaa, tulen uudestaan.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Täällä on perusteltu palautusta sillä, että tämä asia on monimutkainen.
Minä vastustan palautusta, vaikka tämä kiistatta on monimutkainen. Ei
tämä kuitenkaan niin monimutkainen ole, ja muistutan siitä, että
kansalaiset ovat valinneet parhaat poikansa ja tyttönsä tänne
valtuustoon perehtymään monimutkaisiin asioihin. Olen ilokseni
havainnut, että täällä oikeasti muutamat ovat perehtyneet siihen, ja
haluan täältäkin kiittää varsinkin valtuutettuja Rantanen ja Virkkunen,
jotka oikein rautalangasta väänsivät, mistä tässä oikeasti on kysymys.
Se on juuri näin.
Täällä on myös esitetty ja kannatettu palautusta sillä perusteella, että
tarvittaisiin lisäaikaa. Vastustan palautusta tälläkin perusteella ja
totean, että tämä asia on ollut vireillä ainakin 70-luvulta alkaen, jolloin
silloinen sosiaalidemokraattinen apulaiskaupunginjohtaja yritti asiaa
ajaa huonolla menestyksellä. Näyttää siltä, että
apulaiskaupunginjohtajat ovat siitä sitten parantuneet, koska nyt tämän
ennuste mennä läpi on huomattavan paljon suurempi.
Vakavasti puhuttuna, kun pohditaan tämäntyyppisen ison asian
palauttamista tai palauttamatta jättämistä, niin se pitäisi suhteuttaa
isoihin asuntopoliittisiin kysymyksiin, että mitkä ovat oikeasti meille isot
haasteet. Ehkä kaksi keskeisintä on kuitenkin se, että me tarvitsemme
lisää näitä asuntoja. Toinen on se, että tämä asuntokanta on
merkittävien peruskorjausten tarpeessa. Ja tämä fuusio edistää näitä
molempia. Sen takia ihmettelen varsinkin sitä, että laitavasemmisto,
joka niin vahvasti puhuu näiden asuntojen ja rakentamisen puolesta ja
tasapuolisuudesta, kehtaa tätä vastustaa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kyllä on kuultu monenlaista argumentaatiota tänään, ja itsekin haluan
kiittää niitä, jotka ovat tähän asiaan todella perehtyneet, muutamia
heitäkin on täällä ollut. Tuntuu siltä, että nyt tätä palautusta esittävät –
ja palautusta itse en siis missään tapauksessa kannata – vetoavat
vahvasti tällaiseen tunnepitoiseen retoriikkaan, jossa ikään kuin
perustellaan pieniä yksiköitä sen takia, että ne ovat tunnepohjalta
vähemmän pelottavia, ja niissä jokainen voi tehdä tavallaan pienessä
ympäristössä. Toisaalta ne uhkakuvat, mitä on nostettu esiin, tuntuvat
aika tuulesta temmatuilta. Täällä on viitattu siihen, että valmistellaanko
tässä nyt jotain valtavaa yhtiötä myytäväksi ja toisaalta omassa
sivulauseessa sanottu, että eihän meistä kukaan kannata kaupungin
vuokra-asuntojen myyntiä. Ei varmasti kannatakaan eikä kuulukaan
kannattaa.
Vähän samanlaista argumentointia kuin taannoin päiväkotien
ruokahuollon Palmiaan keskittämisessä, kun puhuttiin siitä, miten nyt
pullantuoksuiset leipurit sieltä häviävät. Eipä sittemmin tuon päätöksen
jälkeen ole kuulunut, että nämä uhkakuvat olisivat realistisia. On
kuitenkin tärkeää mieltää, että tässä päätöksessä on nyt kyse ennen
kaikkea vuokra-asuntojen hallinnoinnista ja siitä, että tämä tehdään niin
tehokkaasti kuin mahdollista. Tätä kautta nimenomaan mahdollistetaan
jatkossa se, että vuokran korotuspaineet ovat minimaaliset ja
jatkossakin voidaan tuottaa vuokra-asuntoja, joita tämä kaupunki
varmasti tarvitsee. On täysin perusteltua, että eri vuosina ja eri
tilanteissa rakennettujen asuntojen osalta näitä vuokria tasataan. Tämä
tarkoittaa nimenomaan sitä, että otetaan tasa-arvoisesti eri
asuntokohteiden vuokralaiset huomioon. Väitän, että tällä hetkellä itse
asiassa, kun vuokria ei tasata yli yhtiöiden, yhtiön
rakentamiskustannusten perusteella, niin tällä hetkellä tämä tilanne on
epätasa-arvoinen, kun katsotaan koko kaupungin asukkaita.
Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset ovat puhuneet vuokrien
noususta. On ikävää, että vuokra nousee, ja siihen on monia syitä,
mutta tämä esitys ei ole yksi niistä. Tämä esitys ei siis nimenomaan
johda vuokrien keskimääräiseen nousuun, vaan kyse on näiden
vuokrien tasaamisesta uuden järjestelyn avulla. Vieläpä, kun
keskivuokra tällä hetkellä on 10 euroa kuukaudessa neliötä kohden, ja
tässä tämä tasaus on rajattu 10 senttiin vuodessa kuukausivuokran
osalta, niin puhutaan 1 %:n tasauksesta vuosittain maksimissaan, joten
millään tavalla merkittävänä muutoksena tai dramaattisena
vuokrakustannusten nousuna kenellekään ei tästä muutoksesta voi
puhua.
On tietenkin helpompaa aina säilyttää vanhaa kuin luoda uutta, ja on
ihan ymmärrettävää, että muutos aiheuttaa myös osaltaan pelkoja, ja
ne pitää sen takia hallita hyvin. Mutta toivoisin, että tästä asiasta
viestintä tapahtuisi ilman voimakasta tunnelatausta ja näihin faktoihin
perustuen, koska kuitenkin meillä aika hyvin faktat on nyt tässä
kattavassa esittelyaineistossa avattu.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä palautuskeskustelussa on ollut kaksi argumenttia, tai oikeastaan
keskeisin argumentti, miksi palautusta on katsottu, että ei pidä
kannattaa, nousi erityisesti valtuutettu Vapaavuoren ja valtuutettu
Männistön puheenvuoroissa esille, erityisen voimakkaasti valtuutettu
Vapaavuoren avustaja Männistön puheenvuorossa. Hän perusteli sillä,
että asiaan ei ole perehdytty, että ainakaan ne, jotka suhtautuvat
kriittisesti nyt tehtyyn esitykseen, eivät ole siihen perehtyneet. Minusta
tällaisten arvioiden tekeminen valtuustossa on aika kohtuutonta.
Voidaan olla poliittisesti eri mieltä, politiikkaan kuuluu se, että asioista
ollaan eri mieltä, mutta väittää, että ne, jotka ovat itsensä kanssa eri
mieltä, eivät ole perehtyneet asioihin, minusta se ei ole kohtuullista
politiikan käyttäytymistä. Voi sanoa, että tähän esim. Vasemmistoliiton
ryhmä on käyttänyt useita ryhmäkokouksia, kuunnellut joukon
asiantuntijoita, pyytänyt apulaiskaupunginjohtajan kuultavaksi
ryhmäänsä, tehnyt huolelliset, omat esitykset. Jos tämän jälkeen
sanoo, että ei ole perehtynyt asiaan, niin minusta se on väärän
todistuksen antaminen.
Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, että erityisesti Männistö sanoi,
että tämä nostaa voimakkaita tunteita. Näyttää todella nostavan, mutta
tämän esityksen puolustajien kohdalla tuntuvat ne voimakkaat tunteet,
itse asiassa ne, jotka ovat suhtautuneet kriittisesti tähän esitykseen,
ovat olleet huomattavasti maltillisempia kuin ne, jotka ovat tiukasti
olleet esityksen kannalla.
Kiitos, puheenjohtaja.
En tiedä, oliko valtuutettu Arhinmäki nyt samassa salissa, kun äsken
pidin puheenvuoroa, mutta siis totesin nimenomaan, että on ollut
hienoa kuulla, että täällä on monia, jotka ovat perehtyneet tähän
esitykseen ja sen pohjalta pitävät puheenvuoroja. Ja niitä
puheenvuoroja on ollut ilo kuunnella, joten en nyt ymmärrä lainkaan
tätä Arhinmäen kritiikkiä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tätä ehdotusta on täällä jo edellä perusteltu korkeiden vuokrien
tasoittamisella. Maksajaksi on haettu muut vuokralaiset, joista hyvin
monelle nykyisetkin vuokrat ovat kohtuuttomia. Varsinaiseen
ongelmaan, eli korkeisiin rakentamisen kustannuksiin, rahoituskuluihin
ja korkeisiin tonttivuokriin, ei tässä puututa mitenkään. Kuvaavaa on se,
että tätä fuusiota ovat äskeisessä keskustelussa innokkaimmin
kannattaneet asuntoministeri ja hänen avustajansa, jotka ovat
päävastuussa asuntopolitiikan viime vuosien täydellisestä
epäonnistumisesta ja jotka tällä esityksellä mielellään siirtävät vastuun
vuokralaisten maksettavaksi.
Vuokrien nousun hillitsemisen sijasta tällainen pääomafuusio voi itse
asiassa helpottaa vuokrien nostamista. Pahimmillaan tästä voi tulla
vuokrien korotusautomaatti. Esityksen mukaan seuraavan 5 vuoden
aikana vuokrat nousevat vain jonkin verran tai sitten hieman enemmän,
mutta entä 5 vuoden jälkeen? Kuinka paljon enemmän ”enemmän” on
silloin? Tässä on erittäin epämääräiset muotoilut. Ja kun me tiedämme,
että tämä helpottaa rahoittajien, gryndereiden ja tonttivuokrien
nostajien asemaa, niin pikkuhiljaa se homma valuu yhä korkeampina
asumiskustannuksina yleisesti vuokralaisille.
Vuokralaisneuvottelukunta, vuokralaisyhdistys, asukasliitto, SAK:n
paikallisjärjestö ja moni muu on esittänyt vaihtoehtona mm. oman
kiinteistöyhtiön perustamista uusien alueiden rakentamista varten.
Samoin on esitetty tonttivuokrien kohtuullistamista, jolla voitaisiin
helposti tasoittaa paljon enemmän vuokria kuin mitä tässä nyt väitetään
tasoitettavan. Nythän kaupunki maksattaa vuokralaisillaan tonttimaan
moneen kertaan ja kerää voittoa maan ansiottomalla arvonnousulla
vastoin sitä, mikä kunnan tarkoitus pitäisi olla. Kaupunki voisi myös
alentaa omia, suhteellisen korkeita lainakorkoja verrattuna
markkinoihin, pyrkiä neuvottelemaan pankkien kanssa pidempiä laina-
aikoja, pyrkiä alentamaan kustannuksia perustamalla oman
liikelaitoksen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen, eli keinoja on
olemassa mutta näitä ei haluttu selvittää. Skp:n ja Helsinki-listojen
ryhmä esitti näiden vaihtoehtojen selvittämistä jo silloin, kun tätä
hanketta lähdettiin valmistelemaan. Tämä on ensimmäinen syy, miksi
vastustan fuusiota ja kannatan valtuutettu Arhinmäen hylkäysesitystä.
Toinen syy vastustavalle kannalle on vuokralaisdemokratian
kaventaminen. Kun yli 84 000 asukkaan vuokratalojen pääomia ja
investointeja, peruskorjausta koskevat ratkaisut keskitetään
muutamalle ihmiselle, kasvaa etäisyys asukkaisiin. Tämä
pääomayhtiön keskeinen rooli tulee näkymään myös hoitopalveluja
koskevissa sopimuksissa, joissa sillä on erittäin vahva asema
suhteessa kiinteistöyhtiöihin. Vuokralaisten on kaiken kaikkiaan entistä
vaikeampi tietää ja valvoa sitä, miten vuokrat muodostuvat. Suomen
suurimpana vuokranantajana Helsingin pitäisi olla myös edelläkävijä
vuokralaisdemokratian laajentamisessa eikä heikentää sitä. Nyt meille
ehdotetaan päätöstä, jota asukkaiden edustajat vastustavat ja jossa
vuokralaisdemokratiaa koskevat asiat jätetään vasta päätöksen jälkeen
selvitettäväksi.
Lopuksi, puheenjohtaja.
Tällainen jättifuusio on mielestäni ongelmallinen myöskin kaupungin
omistajaohjauksen kannalta. Tässä keskitetään miljardien varallisuus
muutaman ihmisen hoidettavaksi. Valta erittäin monitahoisten
pääomajärjestely- ja sopimusten vyyhdistä, sen keskittäminen
heikentää myös valtuuston mahdollisuuksia ohjata kiinteistöjen hoitoa.
Eli näistä syistä vastustan ehdotusta ja kannatan hylkäystä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Jottei valtuustolle synny väärää kuvaa Helsingin kaupungin suhteesta
vuokra-asuinkiinteistöyhtiöihin, todettakoon ensinnäkin, että
tontinvuokrista aravavuokrataloille on säännönmukainen alennus. Ne
on tasattu koko kannan kesken alueellisesti painottaen, niin että
keskimäärin tämä tontinvuokra on hieman alle 70 senttiä neliötä kohti.
Se on huomattavasti halvempi tilanne kuin monella
asuinkiinteistöyhtiöllä, jotka ovat vuokralla kaupungilla. Tämä on
keskimääräinen tilanne, ja tätä tilannettahan ei tämä fuusio enää muuta
toiseksi, eli maakustannukset on jo tasattu tänä päivänä.
Lainoituksen osalta on todettava, että siltä osin kuin Helsingin kaupunki
antaa lainoja, niin primäärilainoissa tällä hetkellä on 2 % korko, kun
esim. valtion vanhoissa aravalainoissa on 3,4 ja tertiäärilainoissa,
joissa pelisäännöt mahdollistaisivat jopa 8 %:n koron, jota monet ns.
yleishyödylliset yhteisöt hyödyntävät, kaupungin prosentti on 4,5. Näitä
lainoja on kohtuullisen vähän, mutta molemmat nämä esimerkit tai
tiedot kertovat siitä, että Helsingin kaupunki on suhtautunut
aravavuokratalokiinteistöihin hyvin maltillisesti.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Hakanen oli kiinnittänyt ihan oikeaan asiaan huomiota
mielestäni miettiessään sitä, että mitä sitten näiden 5 vuoden jälkeen.
Minä mietin aivan samaa ja senpä takia soitin kiinteistöviraston
kiinteistöjen kehittämisyksikköön kysyäkseni tätä. Minulle sanottiin
sieltä, että sitä ei voi tietenkään tietää varmasti, mutta ei ole
todennäköistä, että se 5 vuoden jälkeen niissä muissa mainitsemissani
vuokrankorotuksissa olisi mitään isoa hyppäystä ylöspäin. Tämä on se
tieto, mikä minulla nyt ainakin valtuutettuna on.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Hakaselle vaan haluaisin kommentoida, että tartutte täällä
keskustelussa koko ajan aika asiattomasti toisten ihmisten
ammatteihin. Jospa kohtelisimme täällä toisiamme ihan valtuutettuina
emmekä arvioisimme toisiamme tai meidän puheitamme työpaikkojen
perusteilla, oli sitten yrittäjä, toimittaja, avustaja, vapaa tutkija tai työtön.
Me olemme täällä edustamassa helsinkiläisiä ja äänestäjiämme.
Arvoisa puheenjohtaja.
Jotta kenellekään kuulijalle ei jää väärää käsitystä
apulaiskaupunginjohtaja Penttilän varsin yksipuolisesta kuvauksesta,
niin todettakoon, että kaupunginvaltuusto on jokunen aika sitten tehnyt
päätöksen, jonka seurauksena tonttivuokrat tässä kaupungissa
nousevat jatkuvasti. Vaikka niihin myönnetään näiden talojen kohdalla
20 %:n alennus, se ei muuta mitenkään sitä tosiasiaa, että
tonttivuokrien taso tulee nousemaan huomattavan korkeaksi. Ja siinä
on kysymys puhtaasti kaupungin pyrkimyksestä kerätä itselleen tuottoa
maan ansiottomalla arvonnousulla. Ja mitä tulee näihin lainaehtoihin,
niiden osalta totean, että vertailu hallituksen alas ajamien ? .
Minulle tämä vuokrayhtiöiden pääomien fuusio on lähinnä tasa-
arvokysymys. Minun on hirveän vaikea ymmärtää Vasemmistoliiton ja
kommunisti Hakasen näin epäsolidaarista lähtökohtaa kaupungin
vuokra-asujiin. Yleensä te puolustatte ihmisiä tasa-arvoisesti, mutta
tässä te olette nyt ottaneet jonkun kummallisen muun keppihevosen
matkaan mukaan.
Haluan tehdä toivomusponnen, joka kuuluu seuraavasti:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että asukasdemokratiaa
kehitetään osallistamalla asukkaita eri tavoin
asuinkiinteistöyhtiön toimintaan.
Se on lyhykäisyydessään siinä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kun täällä on epäilty meidän motiiviamme tässä asiassa, ne epäilyt
voitte jättää omaan arvoonne. Kyllä meidän tarkoituksemme on
nimenomaan lisätä tässä kaupungissa vuokra-asumisen viihtyisyyttä,
voimaa ja viehättävyyttä ja jatkuvuutta. Kysymys on hyvin pitkälti siitä,
miten tämä fuusio on valmisteltu. Tämä on valmisteltu ylhäältäpäin
niille asukkaille, joille valtuusto ja kaupunki armosta on antanut
kaupungin vuokra-asunnon. Eli sillä vanhalla asenteella, jolla olemme
suhtautuneet vuokra-asumiseen kautta aikojen valtuustossa ottamatta
huomioon sitä, että jokainen kaupungin vuokralainen maksaa kaikki
kulunsa ja taloyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden lainat, eli ovat todellisia
täysivertaisia kansalaisia eivätkä saa mitään verovähennyksiä, niin kuin
esim. omistusasukkaat saavat.
No miksi he asuvat vuokralla? Syitä voi olla monia. Monilla on se,
etteivät ole saaneet aikoinaan lainaa eivätkä saa ehkä tänä
päivänäkään lainaa omistusasuntoon ja ovat vuokra-asujia. Mutta kyllä
heillä on täydet oikeudet, ja luulisi, että tätä kautta myös heidän
sanansa tämän asian valmistelussa olisi ollut kokonaan toista luokkaa
kuin mitä se on ollut. Tämä on valmisteltu asukkaille ylhäältäpäin, ja
kysymyksiä jää lukuisia auki. On puhuttu demokratiasta, on puhuttu
siitä, että asukkaiden maksamat vuokrat ovat kohtuullisia ja niitä
pisteytetään, mutta miten? Raja-arvoja annetaan. Mitä maksaa
maunulalainen tulevaisuudessa, jos hän nyt asuu hieman halvemmin
kuin joku toinen?
Tässä on paljon auki olevia kysymyksiä. Miten kiinteistöyhtiöt jatkavat
tästä eteenpäin lainakonein, kun koko fuusio ottaa esim. konekannan
haltuunsa? Ja mitä siitä maksetaan? Minkälaiset käyttöehdot tällä
kaikella on? Eli tässä on lukuisia kysymyksiä, jotka ovat auki. Ja en
ymmärrä sitä, ettei tätä asiaa voitaisi valmistella niin, että tällaiset
kysymykset ratkaistaisiin. Uskon, että asukkailla kaikilla on se
päämäärä, että vuokra-asuminen kaupungissa tulee entistä parempaan
jamaan ja vuokra-asuminen yhä edelleen laajenee.
Tämä on todellakin ylätason sopimus, ja tässä mielessä pitäisi laatia
uudelleen. Tässä vaiheessa en halua pitkittää keskustelua muulla kuin
että teen kaksi toivomuspontta, kun mitä ilmeisimmin tämä asia etenee.
Esitän, että:
1:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uuteen
pääomayhtiöön valitaan heti alusta alkaen kaksi vuokra-
asukkaiden edustajaa, jotta asukkaat saavat tietoa ja
voivat olla vaikuttamassa sulautumissuunnitelman ja
palvelusopimusten laadintaan.
2:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus
määrää perustettavaksi pisteytystä ja pääomavuokrien
oikeudenmukaista tasausta selvittävän työryhmän, johon
vuokralaisneuvottelukunta nimeää itse edustajansa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Aivan aluksi haluan kannattaa valtuutettu Saarnion esittämiä ponsia 1
ja 2 ja nimenomaan korostaa sitä, että asukkaiden on päästävä
vaikuttamaan tässä tulevassa fuusioprosessissa alusta alkaen. Tässä
yhteydessä haluan kyllä viitata tähän valtuutettu Helistön
puheenvuoroon, jossa hän epäili, että Vasemmistoliitto ei olisi
vuokralaisten puolella. Haluan tässä kyllä sanoa, että tämä ei ole totta.
Meidän ykköstavoitteemme asuntopoliittisessa linjauksessa on
nimenomaan vuokra-asumisen ja erilaisten sosiaalisesti tuettujen
asuntomuotojen tukeminen. Se on puoluelähtökohta, se on meidän
valtuustoryhmämme lähtökohta. Tässä tilanteessa, perehdyttyämme
asiaan, näemme tämän asian toisin. Eli tästä syystä olemme esittäneet
tätä asiaa niin kuin olemme tänään esittäneet, ja tosiaan lähtökohta on
aivan sama tavoite kuin valtuutettu Helistöllä, että tuemme
nimenomaan vuokralaisten asumista tässä kaupungissa.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Olen lukenut asiaa koskevan työryhmämietinnön läpi useaan otteeseen
ja huomannut siinä samankaltaisuuden viime vuonna valtuustossa
käsitellyn vanhustenhuollon organisaatiomuutoksen kanssa, jonka
ikävät seuraukset ovat kaikkien tiedossa. Suuri päätös pitäisi jälleen
tehdä ilman esitettyjä vaihtoehtoja tai tarkkoja selvityksiä asiasta.
Mietinnössä todetaan, että useat asiat selvitetään vasta
sulautumispäätöksen jälkeen. Itse olen kuitenkin tottunut siihen, että
selvitykset ja kustannusvertailut tehdään ensin ja päätös vasta näiden
jälkeen. Mietinnössä ei ole arvioitu sitä, millaisia euromääräisiä
säästöjä fuusion avulla saadaan aikaiseksi, kuinka suuret kustannukset
pääoma- ja alueyhtiöiden muodostamisesta syntyy, kuinka paljon
vuokrataso tulee arviolta nousemaan 5 vuoden siirtymäajan jälkeen,
miten asukasdemokratian ja kunnallisen päätöksentekodemokratian
käy, mitä kiinteistöyhtiöiden kanssa tehtävät palvelusopimukset pitävät
sisällään, tullaanko alueyhtiöiden palvelut kilpailuttamaan, ja kuinka
nopeasti niiden määrää ollaan supistamassa, mikä on työntekijöiden
asema jatkossa – vain osan mainitakseni. Olisin myös kaivannut
valtuustolle esitettävän asian liitteeksi verohallinnon vastausta
kirjallisessa muodossa.
Näiden esille tuotujen näkökohtien perusteella en voi kannattaa
kyseistä esitystä enkä voi siten olla osallisena ryhmäpäätöksessä edes
minulle tänään esitettyjen ikävien seuraamusten edessä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ensinnäkin siihen, että täällä on puhuttu, että poliitikkojen taholta olisi
muka lietsottu asukkaiden huolta tämän fuusion osalta. Voin ainakin
vakuuttaa, että Vasemmistonliiton puolelta emme ole olleet lietsomassa
mitään huolta. Olemme kyllä saaneet lukuisia viestejä, viimeksi tänään,
asukkailta heidän huolistaan, ja siitä me todellakin kannamme huolta.
Asukkaiden pelosta ja ahdistuksesta siitä, mitä tämä pääomafuusio tuo
tullessaan.
Kuten valtuutettu Vikstedt täällä jo aikaisemmin sanoi, niin olisi kyllä
ollut paljon muita keinoja, joita olisi voinut käyttää, jotta voisimme
huolehtia siitä, että voimme rakentaa uusia vuokra-asuntoja,
peruskorjata nykyisiä ja saada vuokrataloyhtiöiden hallintoa
tehokkaammaksi kuin tämä pääomafuusio.
Nimittäin tässä on iso ongelma. Minä oikein kysyn vakavasti, että missä
muussa tilanteessa valtuusto siirtäisi miljardiomaisuuden viiden hengen
poppoolle päätettäväksi. Ihan oikeasti. Missä muussa yhteydessä
valtuusto tekisi tällaisen päätöksen? Näin me tulemme päättämään
täällä, viiden hengen poppoo saa miljardiomaisuuden ja päätöksen.
Mehän olemme nyt vain saaneet luonnoksen tästä yhtiöjärjestyksestä,
mutta minusta kyllä tämäkin on jo aika kuvaavaa. Minä en löydä täältä
mistään sanaa Helsingin kaupunki. Täällä ei todellakaan lue missään
Helsingin kaupunki. Ihan oikeasti.
Välihuuto!
Niin, ei kun siis siirretään jollekin fuusiopääomayhtiölle omaisuus, jossa
ei tarvitse lukea Helsingin kaupunki.
Välihuuto!
Aivan, mutta eikö silloin täällä pitäisi lukea, ainakin kaikissa muissa
yhtiöjärjestyksissä, jotka täällä valtuustossa on aikaisemmin ollut, on
lukenut, että Helsinki omistaa tai Helsinki on omistaja, mutta tässä ei
alue. Tämä on todella veikeä juttu valtuutettu Helistö, eikö totta? Teitä
oikein naurattaa tämä. Tämä on ihan sivuseikka, ihan pieni.
Toinen asia, jonka asukkaat ovat ottaneet nimenomaan esille, on se,
että tällä hetkellähän tilanne on se, että meidän vuokra-asuntojen
vastikkeista noin keskimäärin puolet tulee pääomakustannuksista. Se
on todettavissa papereista ja se vaihtelee, mutta se on noin puolet.
Tähän asti asukkaat ovat voineet vaikuttaa näihin. He ovat saaneet
tietoa siitä, miten pääomakustannukset muodostuvat ja niin edelleen.
Nyt on erittäin todennäköistä, että kun tulee tämä iso fuusioyhtiö ja
sitten osakeyhtiö, ja siellä on kaksi vuokralaisten edustajaa. On helppo
ajatella, että tietoa siitä, miten tämä pääomakustannusten kehitys
etenee ja mihin se perustuu, jää vain aika pienen joukon tiedoksi, mikä
tietenkin sitten on omiaan herättämään epäluuloja ja epäilyksiä siitä,
miten oikein toimitaan.
Sitten ihan teoreettisesti ajatellen, niin kyllähän se on totta, en muista
kuka täällä viittasi, Pekka Saarnio taisi olla, mutta ihan oikeasti, kun
mietitään vuokralaisten asemaa, niin aika monet vuokralaiset ehtivät
elämänsä aikana maksaa paitsi sen oman talonsa
pääomakustannukset, sen talon peruskorjauskustannukset, ja nyt sitten
vielä fuusioiden myötä yhä enemmän myöskin muiden uusien talojen
pääomakustannuksia ja perustamiskustannuksia.
Kiitos.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Paljon on käytetty puheenvuoroja siitä yhtiöstä, että se voisi toimia niin
tai näin, ja joku puhui aikaisemmin jopa, että koko omaisuus myytäisiin.
Haluaisin muistuttaa, että tätä ohjaa tietysti Arava-lainsäädäntö. Ei se
yhtiö voi myydä omaisuuttaan eikä se voi myöskään nostaa sieltä
mitään, koska ei kaupunki voi tehdä voittoa Arava-vuokrakiinteistöillä.
Kaupunki valvoo sitä niiden säädösten perusteella, miten Arava-
omaisuutta pitää valvoa, ja se miten se järjestetään se yhtiö, niin totta
kai se toteuttaa niitä tavoitteita, mitä kaupungin poliittinen
päätöksenteko sille yhtiölle asettaa. Tämä on ihan selvä. Kaupungilla ei
ole mitään syytä intressinä, kaupungin strateginen päätöksenteko
valtuustossa tai muualla ei tule nostamaan vuokria mistään
ulkopuolisesta syystä. Kaupungissa tarvitaan kohtuuhintaisia kämppiä.
Ainoa, mikä niitä nostaa, on tietysti kustannusten kasvu, ja sitä pitää
yrittää hillitä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Ojala viittasi siihen, että asukkaat voisivat vaikuttaa omiin
pääomavuokriinsa, ja minä haluaisin tässä yhteydessä ehkä
selventääkseni asiaa itselleni kysyä asiaa apulaiskaupunginjohtaja
Penttilältä, että miten asukkaat ovat tähän mennessä voineet vaikuttaa
pääomavuokraan. Ei puhuta nyt siitä, oliko se nyt hoitovuokra
nimeltään se toinen, vaan nimenomaan tästä pääomavuokrasta. Minä
haluaisin tähän nyt selvyyden.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tänä päivänä 21:ssä kiinteistöyhtiössä, kun uusia Arava-vuokra-
asuntoja rakennetaan, ne rakennuttaa ATT, joka samalla ottaa niitä
koskevat lainat kilpailutuksen jälkeen. Tänä päivänä ollaan
korkotukitilanteessa. Sen lisäksi on kaupungin tertiääri- ja
primäärilainat. Sen jälkeen, kun talo valmistuu, se siirretään kyseiseen
asuinkiinteistöyhtiöön. Tässä tapauksessa, jos analogisesti tämä
tapahtuu nyt yhden yhtiön osalta, niin nähtävästi pikemminkin tämän
yhtiön päätösvalta kasvaa niihin pääomakustannuksiin kuin vähenee
nykyisestä. Sama kysymyshän on peruskorjauksissa. Lainat
kilpailutetaan ja otetaan tänä päivänä markkinoilta. Lainasalkussa on
hyvin monenlaista tavaraa menneiltä ajoilta ja toivottavasti pääsemme
perkaamaan sitä nyt voimakkaammin. Mutta kyllä valtuutettu Virkkunen
on hyvin lähellä totuutta, eli edes tavallinen asukasedustaja ei näihin
pääomakustannuksiin todellisuudessa pysty juuri vaikuttamaan tänä
päivänä eikä tulevaisuudessa enempää kuin näiden yhtiöiden kautta, ja
toivottavasti kilpailutuksen kautta saamme edullisimmat
pääomakustannukset.
Rakkaat valtuutetut.
Olen ollut kuuntelemassa ainakin neljässä eri keskustelutilaisuudessa
kaupungin vuokralaisia ja joudun varmasti vastaamaan myöskin lapsi
numero 3:n, joka muuten tänä meni naimisiin lapsensa äidin kanssa,
joka odottaa toista, seuraavassa tapaamisessa erinäisiin kysymyksiin,
jotka koskevat vuokra-asuntoja, koska he asuvat kaupungin
omistamassa vuokra-asunnossa.
Näissä tilaisuuksissa on käynyt erittäin selvästi ilmi, että ihmiset ovat
hirvittävän huolissaan, ja valtuutettu Virkkunen sanoi ohimennen, että
tiedotus ei ole mennyt ihan nappiin, ja se on ehkä aika lailla totta, jos
kaupunki voi katsoa vähän peiliinsä. Heidän hätänsä taustalla on
varmasti se, mitä on tapahtunut suomalaisessa tulonjaossa, jossa
viimeinen kymmenys tai desiili on jäänyt pahasti jälkeen, ja se näkyy
armottomana sosiaalisena kipuna, johon meidän
sosiaalijärjestelmämme tällä hetkellä ei oikein pysty vastaamaan.
Samaan aikaan näissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että ne ihmiset,
jotka ovat eri yhtiöissä istuneet ja tehneet näitä päätöksiä, ovat
syystäkin olleet ylpeitä siitä, millä tavalla he ovat näitä päätöksiä
tehneet, koska suurin osa näistä yhtiöistä on erittäin hyvässä
kunnossa. Siinä mielessä me teemme heille tietyllä tavalla vääryyttä.
He ovat hoitaneet leiviskänsä, ja sitten me tulemme sanomaan, että
”Joo, me tulemme hoitamaan vielä paremmin”. Se on vähän ylimielistä.
Tässä on myöskin ollut jonkinlainen kasvattava tehtävä. Ihmiset ovat
saaneet olla mukana tekemässä päätöksiä pääomasta, ja nyt tämä
oikeus tehdä päätöksiä pääomasta viedään ikään kuin tälle, valtuutettu
Ojala puhui tästä viiden hengen koplasta. Se on myöskin tietyllä tavalla
ylimielistä. Olisi ollut varmasti hyvä pitkän päälle, että ihmiset olisivat
saaneet oppia pääomien käytön vaikean taidon. Sehän ei kaikilta
Wallstreetin neroiltakaan ihan onnistu nappiin, että siinä mielessä
kaikilla olisi ollut tässä oppimista.
Asuntoministeri jo tässä kiitti Virkkusta ja Rantalaa, joten en aio nyt
ihan jatkaa sitä. Tarkoituksena silloin, kun pyysin tämän puheenvuoron,
oli että olisin tullut kannattamaan valtuutettu Kantolan ponsiehdotusta,
mutta sitten tässä meni pasmat vähän sekaisin. Ehdin kyllä kääntää
sen ruotsiksi, jottei puheenjohtaja toista kertaa tänään tässä
kokouksessa esittäisi meille pelkästään suomenkielistä päätösesitystä.
Se käännös on nyt olemassa, ja valtuutettu Kantola varmasti sen
esittää, ja joku SDP:n ryhmästä varmasti viisaana sitä kannattaa.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minä olen ? valtuutettu Torvals ? sanoi ja tavallaan oikaisi sitä, mitä
apulaiskaupunginjohtaja Penttilä, että mitä hän ? oli ottanut ?sanoa
? todellakaan ole päättäneet niistä, kuten pankkilainan ehdoista ja
koroista, mutta kuten valtuutettu Torvalds totesi, niin kyllä näissä
vuokralaistoimikunnissa on hyvin aktiivisesti voitu käsitellä
peruskorjaussuunnitelmia, niiden aikataulua ja kustannuksia, ja tältä
osin he ovat kokeneet voivansa vaikuttaa myöskin siihen, miten
pääomakustannukset ?. Nyt tämä mahdollisuus jää pois, ja sen
vuokralaiset ovat hyvin selvästi tuoneet ? samanlaista mahdollisuutta
ei jatkossa ole, vaikka ne kaksi edustajaa siellä fuusioyhtiössä olisi.
Jokainen ymmärtää, että tavallaan sitä paneutumista asiaan ei silloin
voi tapahtua.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Selvennyksenä vielä kerran: vuokralaistoimikunnat tulevat jatkossakin
käsittelemään peruskorjaushankkeita ja antamaan lausuntonsa siitä
kuten tänä päivänä. Se alueyhtiö käsittelee myös hankkeet ja toteaa ne
täydennysrakentamis- ja uusinvestointihankkeet, mutta sitten lopullisen
listan uudisrakennushankkeista ja peruskorjauksista tekee tämä
pääomayhtiö, mutta olen varma, että sen prioriteettilista on paremmin
kokonaisuuden kannalta hallittavissa myös täältä valtuustosta käsin
kuin 21:ssä eri yhtiössä. Mutta tosiaan vuokralaisten käsittely
pääomakustannusten syntymisen osalta on täsmälleen sama kuin tänä
päivänä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Yritin tässä juuri vimmalla perua tämän puheenvuoron, koska täällä on
aika paljon puhuttu. Säästetään aikaa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Paljon on tosiaan puhuttu, mutta ehkä tästä vuokralaisdemokratiasta
vielä pitää vähän joitain asioita korostaa. Meistä moni on kiertänyt
paljonkin näitä erilaisia vuokralaistilaisuuksia ja osallistunut tässä
vuosien aikana näihin asukkaiden keskustelutilaisuuksiin ja ihan sitten
vuokralaistoimikuntien tilaisuuksiin, ja minun kokemukseni kyllä siitä on
vähän se, että siellä tehdään arvokasta työtä, mutta suurin este
demokratian toteutumiselle on se, että suurinta osaa vuokralaisista ei
kiinnosta se keskustelu. Kyllä minä koen vähän siinä myöskin meidän
vastuuta sitten, että minkälaisen kuvan me annamme siitä toiminnasta.
Hirveän helposti tästäkin keskustelusta kyllä nyt voi vetää sen
johtopäätöksen, että tässä on vähän riitaista, että kuka edustaa ja
miten voi edustaa ja muuta. ? tavalliselle vuokralaiselle ja asukkaalle
sellainen käsitys, että ilman nyt sen kummempia tietoja ja taitoja voi
osallistua siihen oman yhtiön talotoimikuntaan tai muuhun toimintaan,
ja siinä tehdään arvokasta työtä siinä, että katsotaan ja valvotaan niitä
paikallisia kuluja. Edelleenkin on hirveän tärkeää se, että vuokralaiset
valvovat talon energiankulutusta ja erilaisia korjauksia ja muuta.
Lähidemokratia on se paras kontrolli siinä myöskin katsomassa
kustannusten perään.
Sitten on tämä suuri kysymys, tämä fuusioyhtiö, että kun se tulee nyt
tähän uutena, niin miten siellä sitten toteutetaan tämä vuokralaisten
mahdollisuus tulla kuulluksi ja se, että heillä oikeasti ja aidosti
vaikuttamismahdollisuus. Tässä nyt on tavattu näitä, viimeksi tänään
vuokralaisneuvottelukunnan edustaja, niin heidän suurin pelkonsahan
nyt tässä vaiheessa oli se, että miten he siinä sellaisen yhtiön
hallinnossa, missä käsitellään erittäin suuria asioita, saavat sen
riittävän tuen siihen, että he pystyvät käsittelemään niitä asioita. He
tarvitsevat asiantuntijaneuvoja siinä, ja myöskin se on aikakysymys, ja
ihan tällainen asiantuntija-apu on tarpeen. Sen takia minä esitän tähän
ponnen:
Hyväksyessään esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää,
että selvitetään, miten vuokralaisdemokratian toteutumista
voidaan tukea ja uuden pääomayhtiön hallintoon valittaville
vuokralaisedustajille turvata riittävät resurssit asioihin
perehtymisessä.
Tämä minun mielestäni vastaa sitä, mitä nämä vuokralaisedustajat
tänään meiltä pyysivät.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kannatan valtuutettu Kantolan tekemää toivomuspontta. Se on minusta
hyvä. Samoin kannatan valtuutettu Helistön tekemää pontta. En tiedä,
asetetaanko ne vastakkain, mutta vähän samantapaisesta asiasta
lienee kyse.
Tähän alkuun tai siis loppuun voisin oikeastaan ehkä kommentoida
valtuutettu Männistölle, joka sanoi tuossa edellisessä keskustelussa,
että on hyvä, että tulee nyt tämä tasaus, kun sitä ei ole ennen ollut, että
kun oli puhetta asioihin perehtymisestä, niin minun ymmärtääkseni
Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen vuokrien tasaus on aloitettu 90-
luvulla lopulla.
Välihuuto!
Okei, hyvä että minua korjataan, jos minä olin väärässä.
Viittasin aiemmin siihen takkuilleeseen tiedotukseen kaupungin taholta
ja että kaikki ei mennyt ihan nappiin, niin nythän ei ole vielä myöhäistä
tehdä kaikki ihan nappiin, joten sitä voidaan korjata. Tätä
työryhmäraporttia mahdollisesti lukeva tavallinen kaupungin vuokra-
asukas ei kyllä tule tästä raportista ja sen meille tutusta
peruskapulakielestä hullua hurskaammaksi. Sen takia, mikäli me nyt
päätämme tänään hyväksyä pääomafuusion, teen asiasta tiedotukseen
liittyvän toivomusponnen, joka kuuluu seuraavasti:
Hyväksyessään kiinteistöyhtiöiden yhdistämisen
kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaikille vuokralaisille
tiedotetaan yhdistämisen aikataulusta sekä vaikutuksesta
asukkaiden arkeen ja vuokran määrään yhdistämistä
seuraavien viiden vuoden aikana. Samalla kerrotaan
yhdistämiseen johtaneet syyt. Valtuusto edellyttää, että
tiedottaminen tapahtuu yhdistämispäätöksen jälkeen
viivytyksettä ja selkokielisesti.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Jos lukee tätä päätösesitystä kaupungin valtuuston listalta, voi saada
sellaisen käsityksen, että päätös on ollut kaupunginhallituksessa
yksimielinen johtuen siitä, että päätösesityksessä ei mainita, että
päätöksestä jätettiin eriävä mielipide. Pitäisin erittäin arvokkaana
avoimuuden kannalta sitä, että tällaiset aika olennaiset seikat
näkyisivät myös esitystekstissä. Sen vuoksi ehkä joillekin valtuutetuista
on jäänyt epäselväksi se, että asiasta on jätetty eriävä mielipide ja mikä
on eriävän mielipiteen sisältö. Etenkin, kun minäkin kolmannella
yrittämällä vasta löysin sen liitetiedostoista. Voin kertoa, että se on
asian 8 kohdalla liite numero 7, päätöksentekojärjestys. Jos tämän
liitteen käy läpi, niin se kumoaa sen väitteen, jonka jotkut ovat täällä
esittäneet siitä, että vasemmisto olisi sitä mieltä, että kaikki pitää
säilyttää niin kuin ne ovat tähän asti olleet, mitään ei saa muuttaa. Itse
asiassa tässä perustelussa hylkäykselle käydään läpi ne asiat, jotka
pitää hoitaa kuntoon ennen kuin voidaan tehdä tällaista päätöstä. Tämä
on minusta erittäin tärkeä asia, ja minä toivon, että siihen tutustuvat ne,
jotka täällä ovat sanoneet, että mitään ei ole esitetty siitä, että mitä
pitäisi tehdä ja miten pitäisi toimia.
Avoimet kysymykset ovat liittyneet muun muassa asukasdemokratian
toteutumiseen. Nyt sitä yritetään ponsilla edistää, mutta silloin, kun
puhutaan 84 000 ihmisen asumisesta, niin silloin näin isossa
päätöksenteossa tällaiset asiat pitäisi olla päätöksentekovaiheessa
selvänä. Erityisesti, kun meidän tavoitteemme ainakin on se, että
jatkossa entistä useampi helsinkiläinen voisi asua kaupungin
vuokrataloissa, että se koskisi tulevaisuudessa 100 000 tai 120 000
ihmistä. Silloin, kun tehdään tällaisia päätöksiä, niin nämä asiat pitäisi
olla päätöksentekovaiheessa selvinä, eikä niin, että ponsilla yritetään
sitten myöhemmin hoitaa kuntoon. Asukasdemokratia ei ole toiminut
tätä päätöstä valmisteltaessa eikä se käy selväksi tästä
päätösesityksestä.
Iso toinen kysymys, josta täällä on paljon keskusteltu, on se että miten
tässä miljardiyhtiössä pääomavuokrien läpinäkyvyys tulee esille. Se ei
käy tästä esityksestä selville. Se olisi pitänyt avata ennen kuin tätä
päätöstä voidaan tehdä. Tämä on toinen iso peruste, jolla olemme
esittäneet hylkäystä.
Täällä on monessa puheenvuorossa annettu jotenkin ymmärtää, että
tässä on luotu pelkoja poliitikkojen taholta tai täällä ollaan hyvin
kiihkeästi käyty keskustelua. Minusta on tuntunut, että kaikkein
kiihkeimmin ovat käyneet keskustelua ne, jotka puolustavat tätä
fuusiota tässä nyt esitetyssä muodossa ilman näitä riittäviä selvityksiä
ja päätöksiä asukasdemokratiasta ja läpinäkyvyydestä. Sen vuoksi olen
pitänyt niitä vähän erikoisina. Erityisesti Vihreät ovat käyneet ainakin
valtuutettu Helistön, valtuutettu Virkkusen ja valtuutettu Rantasen suilla
kiinni Vasemmistoon siitä, että me emme haluaisi puolustaa sosiaalista
asumista, me emme haluaisi tasa-arvoisesti mahdollisuuksia asua.
Näin minä olen sen kokenut.
Mutta jos tutustuu siihen, että millä perusteella me esitämme tämän
asian hylkäämistä, niin nimenomaan sen vuoksi, että jatkossa sekä
nykyisillä että tulevilla asukkailla on mahdollisuus asua
kohtuuhintaisissa asunnoissa. Se tulee hyvin selkeästi esille tässä, ja
tuodaan esille se, miten tästä voisi saada paljon paremman päätöksen.
Ei ole vain yhtä mahdollisuutta vaan monta mahdollisuutta. Nyt on
lukkiuduttu siihen, että tämä kuitenkin suhteellisen nopeasti valmisteltu
ristiriitainen asia on ainoa mahdollisuus toteuttaa tämä päätös. Me
emme ole sitä mieltä, että tämä on ainoa mahdollisuus ja ainoa malli.
Kiitos, puheenjohtaja.
Lyhyesti. Valtuutettu Virkkunen ei ole puheenvuorossaan missään
vaiheessa hyökännyt mitään vasemmistoa vastaan, vaan kertonut
oman mielipiteensä kiinteistöyhtiöiden fuusiosta vuokralaisen
näkökulmasta.
Minä kertasin vielä nämä Vasemmistoliiton hylkäysperusteet, ja ikävä
kyllä minun mielestäni ne ovat vähän enemmän palautusperusteita, eli
minun mielestäni teidän lähtökohtanne hylätä tämä asia on selvästi
liian radikaali, vaikka te toimittekin tässä nyt kovin konservatiivisesti. Eli
te pyritte estämään pääomafuusion, ja jos valtuusto hylkää jonkin
esityksen, se yleensä tarkoittaa sitten sitä, että asia jätetään niin kuin
se on aikaisemmin ollut. Perussuomalaisilla oli jokin palautusesitys, ja
se olisi periaatteessa minun mielestäni teillekin ollut se oikea tie, jos
teillä on hyviä keinoja tehdä tämä asia paremmin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Arvostan aina minua kokeneemman valtuutettu Helistön näkemyksiä,
mutta todettakoon kuitenkin, että silloin jos tehdään perusteltu
hylkäysesitys, niin perusteluissa näkee, että millä perusteilla se pitäisi
tuoda mahdollinen uusi päätös tänne. Sen vuoksi juuri tehdään
perustellut kahden sivun pituiset hylkäysperusteet kaikkien nähtäväksi.
Jos me tekisimme vain hylkäysesityksen ilman mitään perusteita, niin
silloin tämä valtuutettu Helistön esittämä kritiikki osuisi varmasti
paremmin kohdalle. Miksi tässä tapauksessa valitsimme hylkäyksen?
Tämä on aika jo yksityiskohtaisuuksiin menevää keskustelua
palautuksesta. Sen vuoksi nyt kysymys on 84 000 ihmisen asumisesta.
Silloin pitää selkeästi viestittää se, että halutaan parannuksia ?.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
On totta, että tässä niin kuin monissa muissa asioissa, kaupungin
tiedotus on selvästi epäonnistunut, koska ihmisten tuohtumus ja
epätietoisuus on suurta, ja se on lietsonut myöskin sellaista taustalla
olevaa perusteltua huolta näiden vuokrien nousuista. Minun mielestäni
tämä valtuutettu Virkkusen ponsi, joka esitettiin, on nimenomaan hyvä
juuri siinä suhteessa, että nyt viimeistään pitäisi parantaa tätä
tiedottamista ja siihen täytyy ryhtyä. Kannatan siis sitä pontta.
Arhinmäelle sanoisin sen, että on ehkä onnekasta teille, jos tämä
hylkäys ei mene läpi, koska teille tulisi kovin isoja ongelmia selittää
niille kiinteistöille, joiden vuokrat nousisivat sitten seuraavassa
kierroksessa merkittävästi, että tämä koko tasauksen idea, mikä täällä
on selitetty moneen kertaan, en toista sitä, mutta ihan oikeasti, niille
joille se vuokrankorotus sen normaalikorotuksen, joka tulee kaikille
tämän hoitokustannusten lisääntymisen päälle, toisille se olisi 3–5
euroa, tai sitten jouduttaisiin peruuttamaan joitakin
uudisrakennushankkeita, joka on nimenomaan päinvastoin kuin mitä
juuri selitit teidän pyrkivän. Eli jos te haluatte, että ei rakenneta
Jätkäsaareen eikä Kruunuvuoreen, niin sanokaa se ääneen, ja
puhutaan sitten siitä. Silloin minä en tiedä, minne niitä rakennetaan. Tai
Vallilassa, joka nostaa Vallilan kiinteistöjen kustannuksia, niin jätetään
rakentamatta se sen takia, että ne kustannukset eivät nousisi. Niin
minne me rakennetaan niitä, sanokaa minulle paikkoja. ATT:n
puheenjohtajana minä olen yrittänyt taistella tonttien puolesta ja sen
edestä, että löytyy myöskin sellaisia kaavoja, jotka eivät olisi niin
kallista tuotantoa edellyttäviä.
Etten tässä nyt enempää, niin sanon, että meillä on aika paljon asioita
vaikuttaa siihen yleiseen rakennusten kustannushintaan. Minulla on
kolme pontta. Kaksi ensimmäistä liittyvät juuri siihen, miten voisimme
vaikuttaa uudisrakennusten hintaan, joka on se suurin syy, mikä tässä
nyt taloudellisesti on se suurin uhka.
Välihuuto!
Ei, vaan koska jos tätä fuusiota tekin olette vastustaneet täällä siksi,
että pelätään, että uudisrakennusten kustannukset nostavat vuokria
koko kannassa.
Teen kaksi pontta, jotka läpi mennessään auttavat tässä asiassa
merkittävästi. Ensimmäinen kuuluu:
Valtuusto edellyttää selvitettävän, voisiko kaupunki
vaikuttaa alentavasti uusien vuokra-asuntojen
kustannuksiin rakentamalla sekataloja, joissa esimerkiksi
merinäköalan puolelle tai rakennusten katoille
sijoitettavien kovan rahan asuntojen myyntituotoilla
voidaan tukea saman kiinteistön vuokra-asuntojen
kustannuksia.
Tällä viittaan suoraan Jätkäsaareen. Me teemme sinne nyt kaupungin
vuokrataloja tonteilla, joilla on talon katolle tekniset vaatimukset
kaavassa, että rakennetaan tosi kallista rakentamista. Jos se voitaisiin
myydä se mökki sieltä sen talon päältä pois ja sillä rakennetaan vaikka
pihaa ja esteettömyyttä, me voimme purkaa niitä kustannuksia, mitä
siihen vuokrayhtiöön on tulossa. ARA ei edes vastusta kategorisesti
sekataloja, mutta meidän täytyy löytää sille keinoja. Jos tämä ponsi
menee läpi, niin me voimme kamppailla ATT:n puolella ja koko
kaupungin puolella, että ARA hyväksyisi tämän tyyppisiä ratkaisuja. Se
vaikuttaisi niiden vuokra-asuntojen kustannuksiin.
Ponsi 2:
Valtuusto edellyttää, että kaupungin vuokratalojen
rakentamiskustannuksiin pyritään vaikuttamaan
huomioimalla jo kaavamääräyksissä, miten alueelle
voidaan muodostaa kustannustehokkaasti toteutettavissa
olevia kaupungin omia Arava-vuokrakohteita. Tämä
tarkoittaa, että huomioidaan esimerkiksi teknisten
kaavavaatimusten ja parkkipaikkajärjestelyjen vaikutus
kohteen kustannustalouteen.
Me törmäämme koko ajan siihen, että on samaan aikaan
rakennusmääräykset ja tiukat kaavamääräykset, joiden yhteistä
kustannusvaikutusta ei kollata, ja sen seurauksena me emme saa
mahtumaan rakennuskohteita niihin Arava-rajoihin ja meiltä jää
rakentamatta kohteita, tai emme saa joustoa parkkipaikkanormeista,
vaikka se olisi metroaseman vieressä se kohde.
Sitten vielä lyhyesti ponsi 3:
Valtuusto edellyttää, että muodostettavan fuusioyhtiön
asukasedustuksen valinnalle luodaan käytännössä toimiva
demokraattinen muoto.
Tätä ei ole käsitelty, tässä olen sitä mieltä, että kritiikki on paikallaan.
Kuinka ne kaksi ihmistä valitaan? Se on seuraava asia, juuri sitä
haluan vauhdittaa tällä ponnella. Mikä on se rakenne, jotta oikeasti
valikoituu ne ihmiset, joilla on edustuksellisesti luottamus niitten
vuokralaisten puolesta.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen tavattoman kiitollinen Vihreille, jotka pystyvät antamaan meille niin
hyviä neuvoja näissä käytännön asioissa, mutta kyllä minä nyt ihan
haluaisin muistuttaa siitä, että silloin kun asia palautetaan, niin se sama
porukka valmistelee sen uudelleen, mutta me olemme
hylkäysehdotuksen tehneet siksi, että mahdolliset muut uudet ratkaisut
tuotaisiin aivan uudella tasolla valmisteltuina myös. Minä uskon, että
tässä on ollut vilpitön päämäärä yrittäjillä, mutta Rantasen niskanpesu
ei oikein näillä ponsilla onnistu. Siis osoittaa huonoa omaatuntoa, että
joutuu tekemään pirun paljon ponsia, kun ei ole saanut mitään sellaista
ehdotusta aikaan, joka olisi sinänsä aukoton.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Saarnio ? valtuutettu Rantaselle palautusta, mutta sen
verran sanoisin tästä valtuutettu Rantasen kolmannesta ponnesta,
jonka puheenjohtaja ilmeisesti ottaa käsittelyyn, että toivottavasti
Rantanen myöskin on lukenut sen valtuutettu Saarnion ponnen numero
kaksi, ei kun anteeksi ponnen numero yksi, että tässä on nyt
kohtalaisestikin huolenaiheita, ja oma huolenaiheeni on se, että nyt kun
nopeasti pistetään tämä pääomayhtiö pystyyn ja ruvetaan
vuokralaisdemokratiasäätelyä muuttamaan, niin kestää tosi kauan
ennen kuin saadaan edustajat sinne perustettavaan pääomayhtiöön,
koska luulen, että se menee läpi. Me teemme tämän ?suunnitelma ja
palvelusopimukset ja asukkaiden edustajat pitäisi olla ihan alusta
lähtien mukana siellä, jotka sitten ?.
Arvoisa puheenjohtaja.
On suorastaan liikuttavaa, miten huolestuneita Vihreät ovat siitä, että
miten me pystymme perustelemaan omia kantojamme. Ensin erityisesti
keksimällä meidän kantamme meidän puolestamme, ja sitten
pelkäämällä, että emme pysty perustelemaan heidän esittämiään
kantoja. Todettakoon nyt vielä kerran, että meille on erittäin suuri
kysymys, kun tullaan päättämään tontinjaosta niin Jätkäsaaressa,
Kalasatamassa kuin Laajasalossakin, että sinne tulee parhaille paikoille
myös kaupungin vuokrataloja.
Rakennuskustannukset määrittyvät ARA:n
maksimirakennuskustannusten mukaan. Uusien vuokra-asuntojen hinta
ei siis muodostu rakennuskustannuksien vuoksi kohtuuttomaksi vaan
maasta perittävien vuokrien vuoksi. Tähän puuttumalla me pystymme
puuttumaan siihen, että meillä on jatkossa kohtuuhintaisia vuokra-
asuntoja.
Puheenjohtaja.
Protestoin kyllä voimakkaasti näiden kahden ponnen jättämistä ikään
kuin tämän käsittelyasian ulkopuolelle. Kahdesta asiasta täällä on
puhuttu perusteena tämän asian hylkäämiselle. Toinen on
asukasdemokratia ja toinen pelko siitä, että
uudisrakentamiskustannukset nostavat vuokria yhtiöissä, joka osin on
tottakin, että uudisrakentaminen maksaa ja tasattunakin se jossakin
muodossa tulee osittain vuokralaisten maksettavaksi. Minun ponteni
antaa ohjeita ja neuvoja, jotka varmasti auttaisivat tässä ongelmassa.
En kyllä ymmärrä, minkä takia nämä rajataan ulkopuolelle, mutta
voidaanhan me tietysti keskustella tällaisista asioista täysin erikseen,
mutta minusta nämä rajaukset tällä hetkellä näitten ponsien osalta ei
mitenkään paranna valtuuston ohjauskykyä asioihin suoraan sanoen.
Puheenjohtaja, valtuutetut.
Täällä on käyty keskustelua niin kuin usein, että se itse asiassa
kohdistuu siihen prosessiin eikä niinkään siihen itse asiaan, vaikka on
siitäkin toki täällä keskusteltu. Jäin miettimään, että mitä tästä ja tästä
prosessista voisi nyt oppia, eli miten tämän prosessin aikana on
syntynyt niin paljon tilaa disinformaatiolle, väärälle informaatiolle,
väärinkäsitykselle ja juuri sille, että itse asiassa puhutaan asian
vierestä eikä itse asiasta.
Niin kuin kaikesta tiedetään, oli pieni tai iso organisaatio tai pieni tai iso
asia, niin tiedotusta ei ikinä tunnu olevan tarpeeksi. Mutta ehkä se
pointti on myöskin siinä, että nykyaikainen tiedottaminen ei ole vain
juuri tätä von oben, ylhäältä annettua tietoa, vaan informaatio on yhä
enemmän vuoropuhelua ja keskustelua, yhdessä tekemistä ja
vuorovaikutusta siis. Sen takia tekisin tässä toivomusponnen, joka
hyvin paljon on hengeltään samanlainen kuin valtuutettu Virkkusen
ponsi, joka kuuluu näin:
Hyväksyessään esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää,
että tehdyn päätöksen perusteluista ja vaikutuksista
tiedotetaan kaupunkilaisille ja asuinkiinteistöyhtiöille
selkokielisesti.
Varmaan moni valtuutettukin olisi mielellään vähän enemmän
selkokieltä tässä kuullut. Samalla haluaisin kannattaa valtuutettu
Helistön ja valtuutettu Kantolan tekemiä ponsia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Mihin ongelmiin me yritämme hakea nyt ratkaisua? Minun mielestäni
ennen muuta tarkoitus pitäisi olla hakea ratkaisua asumisen
hävyttömän korkeaan hintaan Helsingissä. Toinen ongelma, johon
tässä varmasti pitää hakea ratkaisua, on se, millä tavalla lisättäisiin
asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asumiseensa.
Kaupungilla on erittäin monia tapoja vaikuttaa molempiin näihin
ongelmiin. Valitettavasti minun mielestäni tämä esitys vaikuttaa niihin
molempiin ongelmaa lisäävällä ja pahentavalla eikä helpottavalla
tavalla.
Vuokrien nousua me voisimme hillitä tonttivuokria kohtuullistamalla,
mutta niitä nostetaan. Me voisimme hakea lainaehtoja kaupungin
lainoihin, jotka olisivat paremmat kuin yleisillä lainamarkkinoilla olevat
ehdot. Nythän kaupungin lainaehdot ovat paremmat kuin ne
asuntoministeri Vapaavuoren johdolla jaettavat ARA:n lainaehdot, jotka
ovat hävyttömät, mutta eivät ole oleellisesti parempia kuin mitä yleisillä
markkinoilla. Me voisimme hakea ratkaisuja Helsingin Energian
hinnoittelulla, jota me olemme nostamassa. Me voisimme hakea
ratkaisua toisenlaisella rakentamisella, mutta se on jo vuosien saatossa
jätetty täysin bisnesmiesten armoille. Me voisimme myöskin hakea
näillä erilaisilla rakentamista koskevilla säännöillä tai niiden muutoksilla
ratkaisuja.
Valtuutettu Rantanen osoitti tässä omilla ponsillaan ehkä vähän
huomaamattaankin, että tasa-arvoa todella voidaan ajaa muillakin
tavoilla kuin tällä pääomafuusiolla, jolla siirretään asumisen kohoavia
kustannuksia toisille asukkaille sen sijaan, että puututtaisiin itse
ongelmaan. Puheenjohtajan tulkinta siitä, että nämä Rantasen ponnet,
joilla pyrittiin vaikuttamaan rakentamisen hintatasoon, eivät kuulu tähän
asiaan, osoittaa juuri sen ongelman, jonka takia ainakin itse pidän tätä
esitystä lähtökohtaisesti virheellisenä, koska se on tasa-arvon kannalta
rajannut pois useat rakenteelliset seikat, jotka vaikuttavat tai joilla
voitaisiin vaikuttaa tasa-arvon, ja jättänyt jäljelle vain sen, miten
tasataan markkinavoimien ja kaupungin toimien seurauksena jatkuvasti
nousevia hintoja ja vuokria niiden ihmisten kesken, jotka keskimäärin
ovat pienituloisempia.
Mitä sitten tulee kysymykseen siitä, että mitä täällä arvostellaan ja millä
perusteella, niin mielestäni on perusteltua tällaisen asian yhteydessä
kyllä kysyä, mikä on tässä salissa istuvan asuntoministerin vastuu
tilanteessa, jossa asuntopolitiikka on katastrofaalisesti epäonnistunut,
ja minkä takia kaupunki ei tässä suhteessa ole kääntynyt
asuntoministeriön puoleen ja edellyttänyt, että se omilla toimillaan
helpottaisi tilannetta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minun on aivan pakko oikaista valtuutettu Hakasen käsityksiä. Toki
Helsingin keskustassa asuminen on erittäin kallista, mutta tämä korkea
asumisen hintataso ei ole kuitenkaan Suomessa kauhean laajalle
levinnyt. Totta kai helsinkiläiset valtuutetut ovat huolissaan asumisen
hinnasta täällä, mutta ei nyt kannata kuitenkaan suurennella näitäkään
asioita.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Kannatan tätä Tuomas Rantasen kolmatta pontta sekä tätä Kaarin
Taipaleen tekemää pontta. Haluan ilmaista pahoitteluni sen puolesta,
että ei nyt käsitellä näitä Rantasen kahta ensimmäistä pontta, koska
minun ymmärtääkseni ne kyllä liittyvät tähän asiaan sikäli, että jos
valtuusto haluaa jollain tavalla ohjata sitä, mistä tässä nyt puhutaan, eli
nämä rakentamisen ja asumisen kustannukset Helsingissä, niin nämä
ponnet vaikuttaisivat nimenomaan siihen, että voitaisiin joillain pienillä
keinoilla osaltamme alentaa niitä kustannuksia, mutta kunnioitan
luonnollisesti puheenjohtajan tulkintaa tässä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät.
Tämä esityshän katsoo tulevaisuuteen. Me olemme valtuustossa olleet
yhtä mieltä siitä, että vuokra-asuntoja rakennetaan myös hyville ja
halutuille paikoille, ja tiedämme, että vuokrat ovat korkeampia tuolla
merenrannalla kuin sisämaassa. Mutta ne saavatkin olla, ja vaikka ne
ovat korkeita, vuokria tasataan, jää sieltä vielä rahaa vanhojen vuokra-
asuntojen perusremontteihin niin, että siellä vuokrat eivät nouse
kohtuuttomasti. Minusta tämä on kyllä jos mikä oikeudenmukaista ja
edistää sekä velvoittaa kaupunkia lisäämään merkittävästi uutta
vuokra-asuntotuotantoa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minä rohkenen nyt uhmata puheenjohtajan tulkintaa siitä, että liittyvätkö
valtuutettu Rantasen kaksi ensimmäistä pontta asiaan. Kun meillä on
täällä esityslistassa kiinteistöyhtiöiden pääomafuusiosta, esityksen
lähtökohdista, sanottu että esimerkiksi uusien satamien tai vapautuvien
alueiden rakentuessa pääomakustannukset joidenkin
kiinteistöyhtiöiden alueella nousevat merkittävästi, mikä nykyisellä
hallintomallilla heijastuisi merkittävästi näiden yhtiöiden nykyisten
asuntojen vuokriin. En ymmärrä, miten Rantasen ponsiesitykset
voisivat olla kuulumatta asiaan, joten kannatan nyt varmuuden vuoksi
niitä kaikkia kolmia.
Sitten lopuksi minä haluaisin nyt sanoa tähän sellaisen asian, että
valtuutettu Arhinmäki nyt on viitannut moneen otteeseen Vihreiden
tapaan toimia tässä asiassa, ja en nyt puutu siihen sen enempää
muuten kuin valtuutettu Arhinmäen viittaamaan omaan eriävään
mielipiteeseen, jonka löysin kyllä täältä meidän papereista, ja siellä
lukee, että ”Uudet asuinalueet rakentuvat alueelle, jossa
maankunnostuskustannukset nousevat korkeiksi. Maankunnostuksen
hintaa ei saa maksattaa nykyisissä vuokra-asunnoissa asuvilla eikä
myöskään tulevilla uusilla asukkailla”. Toivoisin, että tämä viisas puhe
koskee myös laajasalolaisia, vallilalaisia ja kantakaupunkilaisia. Siksi
nyt vain kertakaikkiaan kannatan tätä fuusiota, vaikka en nyt haluaisi
tehdä tästä mitään puolueiden välistä nokittelua, joka on omiaan
karkottamaan ihmisiä puolueiden tästä koko touhusta ja
puoluepolitiikasta ihan ymmärrettävistä syistä, ja voimia vain sinne
lehterille tämän kuuntelemisessa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Toivon, että valtuutettu Virkkunen lukee myös pari seuraavaa lausetta,
joissa kerrotaan, että miten tähän ongelmaan pystytään puuttumaan,
jotta asuntojen vuokrat eivät nouse nykyisille eikä tuleville asukkaille
liian korkeiksi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Meidän valmistelijoiden puolesta kiitän valtuustoa tästä keskustelusta.
Asia ei ole vähäinen, siinä on monia puolia, ja jatkovalmistelussa myös
tämä keskustelu tulee ottaa huomioon. Kaikissa valmisteluissa ei ole
onnistuttu. Se koskee myös tiedotusta, mutta ensi viikolla vuokralaisille
jaettava Hima-lehti selostaa myös tämän valtuuston keskustelun.
Samoin jatkotyössä asukkaat, ja me ymmärrämme kaupungin puolelta,
että heitä edustavat vuokralaisneuvottelukunta ja erityisesti sen
puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, tulevat olemaan
jatkovalmisteluissa alusta alkaen mukana.
Arvoisa puheenjohtaja.
Haluan jättää päätökseen eriävän mielipiteen, joka on
samansisältöinen kuin kaupunginhallituksen eriävä mielipide, jotta
varmasti näkyy päätöksessä ne perusteet, joilla tämä hylkäysesitys
tehtiin ja joilla pystyttäisiin kehittämään tätä prosessia.
Kiitos, puheenjohtaja.
Tiedän, että ihmiset alkavat olla jo väsyneitä, mutta jos jaksettaisiin
vielä hetki keskittyä tähän asiaan.
Ihan alkuun haluan sanoa, että tässä kaavaehdotuksessa on paljon
hyvää. Erityisen tärkeänä ja kiitettävänä asiana pidän sitä, että nämä
Ramsinkannaksen keskeiset viheralueet on tässä haluttu säästää.
Kuitenkin haluaisin kiinnittää valtuutettujen huomion tähän
ympäristölautakunnan lausuntoon ja siinä esitettyyn huoleen tämän
kanavan vaikutuksista ympäristöön. Ainakin itse henkilökohtaisesti jaan
tämän huolen. Tämä kanava pirstoisi tämän hienon ja arvokkaan
alueen ja myös aiheuttaisi haitallisia päästöjä siellä vesistöihin. Sen
lisäksi on ihan syytä olettaa, että tämä myös vaikuttaisi haitallisesti
tämän alueen ympärivuotiseen virkistyskäyttöön.
Tämän takia toistan sen saman palautusehdotuksen, jonka me teimme
kaupunginhallituksessa, eli esitän, että asia palautetaan
uudelleenvalmisteltavaksi siten, että kanavan mahdollistava
kaavamerkintä poistetaan.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä on todellakin eräs niistä alueista, joilla kaavoituksen haasteena
on se, miten sovitetaan yhteen rakentamista, virkistystoimintaa ja sitten
toisaalta luonto- ja kulttuuriarvoja. Monelta osin tässäkin on siinä
onnistuttu, mutta ei minunkaan mielestäni aivan kaikilta osin.
Tämä kiistanalainen varaus kanavan rakentamiseen on herättänyt
vastustusta muuallakin kuin ympäristölautakunnassa. Oikeastaan aika
harvoin meille tällaisia esityksiä tulee, joita rakennusvirasto vastustaa,
yleisten töiden lautakunta vastustaa, ympäristölautakunta vastustaa ja
niin edelleen. Kanavan rakentaminen on paitsi raha-asia, niin monella
tavalla ympäristökysymys, joka muuttaa tuolla alueelle tuulioloja,
metsämaisemia, tielinjauksia, maanalaista kunnallistekniikka, veden
virtauksia ja niin edelleen.
Kaava ei tietystikään velvoita rakentamaan kanavaa, mutta minusta
tätä kanavaa vastaan on esitetty siinä määrin vahvat perusteet, että
ihmettelen, minkä takia siitä kanavahankkeesta ei luovuttu jo tässä
kaavavaiheessa. Näistä syistä lyhyesti sanottuna kannatan valtuutettu
Karin esitystä.
Minäkin olisin kannattanut, mutta se nyt jo tehtiin, niin että hyvää yötä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä kanavavaraus on tosiaan ymmärrettävä tällaisena varauksena eli
mahdollisuutena rakentaa tämä kanava joskus, jos sitä pidetään
tarpeellisena. Minusta tämä merkintä voisi olla siinä mielessä, en
kannata palautusta, mutta pitää huomata, että kaavamerkinnässähän
on tällä kohtaa myöskin toinen vaihtoehto. Kaavamerkintähän kuuluu
näin, että kannakselle saa rakentaa joko kanavan melonta- ja
soutuveneilyä varten tai reitin kannaksen yli kanoottien tai
soutuveneitten siirtoa varten, ja sitten vielä on erikseen määräyksiä
siitä, että tämän mahdollisen kanavan rakentaminen ei saa aiheuttaa
ongelmia lähellä oleville rakennuksille ja veden virtailulle.
Tätä asiaahan on paljon pohdittu myös Vuosaaressa, ja sielläkin
mielipiteet ovat menneet vähän ristiin. Niin kuin nähdään, niin eri
lausunnon antajatkin ovat toinen toista ja toinen toista mieltä.
Kanavasta olisi eniten hyötyä melojille. Melonnallahan on Itä-
Helsingissä aika laaja harrastajajoukko, ja jos tällainen kanava sitten
joskus rakennettaisiin, niin sillä olisi se merkitys, että pitkät
melontamatkat voitaisiin suorittaa rannan tuntumassa. Näin ollen
minusta se kaavamerkintä voisi olla ennallaan, koska tässä nyt on
pelkkä varaus kysymyksessä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Itse asiassa valtuutettu Lohi nyt sanoi sen kaiken, mitä itsekin olin
ajatellut sanoa, eli sen, miksi emme sitten kaupunginhallituksessa
olleet sen kannalla, että sieltä olisimme tätä esittäneet palautettavaksi,
ja se perustui juuri siihen, että se mahdollisuus siellä on. Itse en kyllä
pidä sitä kanavaa tarpeellisena enkä kannata sitä, mutta en kuitenkaan
sen takia olisi tässä palauttamassa sitä, vaikka se mahdollisuus sinne
kaavaan on jätetty. Asia voisi edetä mielestäni tämän kaavan
mukaisesti.
Kiitos, puheenjohtaja.
Itä-Helsingin vahvuus on juuri meren läheisyys, ja melonta on alueella
erittäin suosittu harrastus ja sen varaan on hyvä rakentaa sitä alueen
identiteettiä. Kyllä minä näkisin, että hieno asia, jos pystytään tällainen
kanava sinne alueelle rakentamaan ja vahvistamaan näin Itä-Helsingin
erityislaatuisuutta täällä Helsingissä myönteisessäkin mielessä. Ainakin
nämä alueet ovat joka tapauksessa sitten puistomaisia alueita ja
kaikille virkistysalue.
Asian valmisteluvaiheessa ja asukkaita kuullessa on ollut esillä tämän
melon osalta myös muita vaihtoehtoja, joilla melontaharrastusta tuolla
alueella voitaisiin helpottaa tai tukea tai sanotaan pikemminkin rajoittaa
sen muun liikenteen melonnalle aiheuttamia ongelmia. Tämä kanava ei
ole tässä ainoa ratkaisu.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Otto Lehtipuu Harry Bogomoloff
puheenjohtaja puheenjohtaja
ordförande ordförande
(osa 230 §)
Tiina Teppo
päätösvalmisteluyksikön päällikkö
chef beslutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
Sari Sarkomaa Paavo Arhinmäki
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
