|
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
16 – 2010
Kokousaika: 6.10.2010 klo 18.00 – 19.04
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro.
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
16 – 2010
Mötestid: 6.10.2010 kl 18.00 – 19.04
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
219 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.......................................................................................................................
Valtuutettu Peltola...........................................................................................................................
Valtuutettu Autti...............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.......................................................................................................................
Valtuutettu Anttila............................................................................................................................
Valtuutettu Rauhamäki...................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara...................................................................................................................
220 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Puura..........................................................................................................................
Valtuutettu Holopainen.................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Rauhamäki.................................................................................................................
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
221 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 5...................................................................................................................
Valtuutettu Koulumies...................................................................................................................
219 §
Esityslistan asia nro 3
KEHÄ II VÄLILLÄ TURUNVÄYLÄ - HÄMEENLINNANVÄYLÄ, ESPOO, HELSINKI JA VANTAA.
YLEISSUUNNITELMAN MAANTIELAIN MUKAINEN KÄSITTELY
Valtuutettu Hakanen
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä ehdotuksessa lausunnoksi Kehä II:n jatkamisesta suhtaudutaan
hankkeeseen kriittisesti. Muotoilut jättävät kuitenkin aika paljon auki.
Tässä sanotaan melko nätisti, että hanke ei tue parhaalla tavalla
maankäytön kehittämistä ja eheän kaupunkirakenteen syntymistä.
Asukkaiden ja myös useiden lautakuntien lausuntojen perusteella voisi
todeta suoraan, että Kehä II on ristiriidassa joukkoliikenteen osuuden
lisäämiseen tähtäävien liikenne- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Esim.
ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että tätä voidaan pitää
ensisijaisesti henkilöautoliikennettä lisäävänä hankkeena.
Lausunnossa esitetään tutkittavaksi kevyempää vaihtoehtoa. Toisaalta
todetaan, että jos päätetään pitäytyä nyt käsillä olevassa
yleissuunnitelmassa, Kehä II tulee toteuttaa pääasiassa valtion
rahoituksella. Siis yhtäältä olisi hyvä, että olisi kevyempi, toisaalta, jos
kuitenkin toteutetaan tämän yleissuunnitelman pohjalta, olisi hyvä, että
valtio maksaisi pääosin. Tällä tavalla jätetään auki mahdollisuus Kehä
II:n toteuttamiselle ja jopa sen toteuttamiselle tämän yleissuunnitelman
pohjalta. Liikenteen ongelmia ei vähennetä lisäämällä ensisijassa
yksityisautoilun tarpeisiin rakennettuja väyliä, sen me kokemuksesta
tiedämme. Niillä korkeintaan siirretään ongelmia paikasta toiseen
samalla kun autoilu lisääntyy.
Kehä II:n yhteiskuntataloudellinen hyöty on arvioitu tässä
suunnitelmassa ja sen tausta-aineistoissa yksipuolisesti autoliikenteen
näkökulmasta. Tälläkin tavalla arvioituna hanke maksaisi reippaasti yli
600 miljoonaa ja olisi kannattamaton. Kannattavuus olisi tietysti vielä
kyseenalaisempi, jos väylähankkeen vaikutukset ihmisten
elinympäristöön, maankäyttöön, viheralueille ja väylien lähialueille olisi
arvioitu kokonaisvaltaisemmin.
Kehä II:n pitäminen mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmän
suunnitelmassa haittaa mm. Hämeenlinnanväylän lähellä asuvia, koska
pientaloalueen tulevaisuus on jatkuvasti vaakalaudalla. Se haittaa
myös useiden alueiden kaavoitusta ja kehittämistä, ja tässä suhteessa
ns. kevyempi vaihtoehto ei juurikaan helpota tilannetta, koska se pitää
sen pitkän aikaa joka tapauksessa epäselvänä ja avoimena.
Käytännössä Kehä II kilpailee valtion ja kuntien rahoituksessa mm.
Raide-Jokerin kaltaisten hankkeiden kanssa. Helsinkiä ja poikittaista
joukkoliikennettä ajatellen valinta pitäisi mielestäni olla selvä: hylätään
Kehä II ja vauhditetaan raideliikenteen hankkeita. Ehdotankin, että
valtuusto päättää muuttaa esitetyn lausunnon tiivistelmän 3. kappaleen
sivulla 3 ja vastaavasti sivun 7 ensimmäisen kappaleen kuulumaan
seuraavasti: ”Kaupunginvaltuusto katsoo, että Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen tulisi käynnistää kaupunkien ja muiden
sidosryhmien kanssa tarkastelu, jossa selvitetään yhteistyössä
vaihtoehdot Kehä II -väylälle niin, että ensisijaisena lähtökohtana on
joukkoliikenteen edistäminen”.
Valtuutettu Peltola
Kannatan valtuutettu Hakasen tekemää ehdotusta.
Kun en ole pitkään aikaan kauheasti perehtynyt Helsingin seudun
liikenneväyliin muuta kuin hyvin yleisluontoisella tasolla, niin nyt kun
olen näitä ruvennut tutkimaan, minusta on kyllä aika merkillistä se, että
kun joskus vuosikymmeniä sitten saatiin Helsingissä kaadettua tämä
Polvisen ja kumppaneiden hirveä moottoritieverkosto, niin nyt sitten
edelleen suhtaudutaan melkein vakavasti tällaisiin Kehä II:n
toteuttamissuunnitelmiin, jotka ilman muuta pitäisi poistaa kokonaan
suunnittelusta. Sen sijaan täytyisi ryhtyä suunnittelemaan sitä, miten
Kehä I:tä ja Kehä III:a käytetään hyväksi joukkoliikenteen nopeiden
ratkaisujen tekemiseen.
Itse haaveilen sitä, että Kehä I:tä ja Kehä III:a kulkisi jatkuvasti
edestakaisin tiheä bussiliikenne, jolla olisi omat kaistat ja tietenkin
erittäin hyvät yhteydet kaikkiin keskustaan päin tuleviin joukkoliikenteen
yhteyksiin. Sillä tavalla pystyttäisiin todella tehokkaasti vähentämään
sitä yksityisautoliikenteen painetta, joka tällä hetkellä turmelee sekä
täällä meillä Helsingissä että varsinkin Vantaalla ja Espoossa ihmisten
elämää. On pakko kulkea omalla autolla, koska joukkoliikenne on niin
paljon hitaampi. On pakko sietää jatkuvasti kasvavia ruuhkia ja
jatkuvasti lisääntyvää meteliä.
Tällaiset pakkoajattelut ovat tosi suuressa ristiriidassa niiden
strategioiden kanssa, joita Helsingin kaupunki mm. on hyväksynyt ja
jotka tähtäävät siihen, että me rakentaisimme ihmisille miellyttävää ja
joukkoliikenteen varassa toimivaa kaupunkialuetta. Myös ne ovat
erittäin suuressa ristiriidassa tietenkin meidän ilmastotavoitteidemme ja
muiden ympäristötavoitteidemme kanssa. Toivon todellakin, että
kaikissa ryhmissä jatkossa nostetaan kissa pöydälle ja sanotaan, että
tällaiset uusien moottoriteiden rakentamishankkeet, niistä pitää luopua
tykkänään.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rautava (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puheenjohtaja.
Haluan todeta tässä, että kaupunginhallitus oli yksimielisesti sen
lausunnon takana, joka on siellä listoilla jaettu.
Valtuutettu Autti
Kiitos, puheenjohtaja.
Itse kun luin tätä niin ihmettelin ihan samaa asiaa kuin tässä Kati
Peltola ja Yrjö Hakanen aiemmissa puheenvuoroissaan, että mihin on
unohtunut tämä joukkoliikenteen kehittäminen ja varsinkin
raideliikenteen kehittäminen niin, että se otetaan ensisijaisesti
ykkösvaihtoehdoksi silloin, kun lähdetään puhumaan siitä, että meidän
täytyy saada joustava liikenne pääkaupunkiseudulle.
Toiseksi, itse olen sitä mieltä, että kun täällä puhutaan eheästä
seuturakenteesta, niin silloin meidän pitää ottaa huomioon se, että
meillä on tarjottavissa täällä kohtuuhintaisia asuntoja, ettei tule tällaisia
pitkiä työmatkoja. Ja kolmanneksi sitten ihan samaa mieltä, että mihin
ovat unohtuneet ympäristöarvot? Sen takia kyllä kannatan Hakasen
esittämää ehdotusta.
Valtuutettu Peltola (vastauspuheenvuoro)
Raideliikenteen kehittäminen on tietenkin tärkeä asia, mutta se on
myös hidas asia. Sen takia olisi hurjan tärkeää, että myös
bussivaihtoehtoja otettaisiin nopeasti käyttöön, koska ne ovat
mahdollisia ja niiden avulla pystytään nopeasti saamaan parannusta
aikaan sinä aikana, jolloin suunnitellaan ja yhteen sovitetaan eri
raideliikenneratkaisuja.
Arvoisa puheenjohtaja.
Toivon, että valtuutetut tähän asiaan suhtautuvat sillä vakavuudella,
että tämä hanke on ollut esillä pitkän aikaa, sitä on määrätietoisesti
erityisesti Espoon suunnasta ajettu. Ja edellisen kerran kun se oli
vahvasti esillä, Helsingin kaupunginvaltuuston muistaakseni
kutakuinkin kaikki ryhmät – elleivät peräti kaikki ryhmät – torjuivat
ajatuksen siitä, että Kehä II:ta jatkettaisiin tänne Helsingin puolelle ja
eteenpäin itään. Nyt se hanke kuitenkin taas kummittelee.
Niin kuin tuossa aikaisemmin pyrin tuomaan esille, niin tämä lausunto,
vaikka se onkin kriittinen ja vaikka se ei tässä vaiheessa ratkaise tätä
asiaa, niin se on suoraan sanottuna lausunto, jolla annetaan melko
vapaat kädet neuvotella ja sopia asioista siten, että Kehä II voi toteutua
tämän esitetyn suunnitelman pohjalta. Jos se tapahtuisi jossain
vaiheessa, mikäli siihen rahaa löytyy, ne rahat olisivat kyllä pois niistä
hankkeista, kuten Raide-Jokeri, jotka ovat helsinkiläisten kannalta ja,
väitän myös, espoolaisten kannalta tärkeämpiä. Kaiken lisäksi
synnytettäisiin liikennepoliittinen seuraava keskustelu, mihin se sitten
siitä Hämeenlinnanväylältä jatkuu, kun siihen mammuttimainen
liikennesumppu koottaisiin.
Valtuutettu Anttila
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Hakanen totesi, että aikoinaan oltiin samaa mieltä, eri
valtuustoryhmät. Pitää paikkansa. Kehä II oli erittäin keskeinen asia,
kun valmisteltiin Yleiskaava 2002:ta. Hanke on lähtöisin Espoosta:
koko se pieni pätkä oli Espoon hanke ja tuli silloisen Kokoomuksen
liikenneministerin hankkeena esille. Se ei suinkaan ollut Helsingin
tahtotila. Yleiskaavassa 2002 kaikki poliittiset ryhmät
valmisteluprosessissa lautakunnassa ja myös valtuustossa päätyivät
siihen, että meille on tärkeää turvata Helsingin puolelta Honkasuon
maankäyttö ja Kuninkaantammen maankäyttö. Näin ollen se ratkaisu,
että Honkasuon alle tehtiin tunneliratkaisu, oli siinä yhteydessä järkevä.
Sillä tavalla, nyt kun olen tutustunut tähän kaupunginhallituksen
yksimieliseen lausuntoon ja myös tiedustellut asiaa
apulaiskaupunginjohtaja, minusta tämä lausunto, joka on aika
sovitteleva tässä tilanteessa, minusta olisi järkevää, että se
hyväksytään nyt tällaisenaan, koska joka tapauksessa se tulee siellä
myös HSL:ssä esille ja myös pääkaupunkiseudun
liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Minun ymmärtääkseni tämä koko
hanke Kehä II:n jatkosta ja sen uudelleen suunnittelusta tulee olemaan
aika myöhäisinä vuosina, joten se voi muuttua millä tavalla tahansa.
Se ei millään tavalla tue Helsingin tavoitteita, kyllä siinä mielessä
valtuutettu Hakanen, niin kuin me kaikki muutkin, olemme olleet samaa
mieltä, että se on enemmän Espoo-lähtöinen hanke. Mutta kun se nyt
siellä joka tapauksessa maakuntakaavassakin on olemassa ja nyt tällä
hankkeella joka tapauksessa torjutaan ne Tielaitoksen suurimmat
tippaleipähankkeet, joita sinne maankäytön ja liikennejärjestelmän
kohdalta on kaavailtu vuosien varrella, niin itse olen ainakin tämän
kaupunginhallituksen esityksen kannalla.
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Minustakin tämä on kohtuullisen hyvä hanke ja tarpeellinen. Olen
samaa mieltä niiden kanssa, jotka tätä hanketta tukevat.
Valtuutettu Rauhamäki
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ehkä tähän lähinnä valtuutettu Anttilan tueksi sanoisin myös, että nyt
kun valmistelemme kumminkin HSL:n suunnalla tulevaa Helsingin
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja meillä tarvetta yhteistyöhön
ja yhteisymmärryksen löytämiseen myös Espoon ja Vantaan ja muiden
Helsingin seudun kuntien kanssa on siinä prosessin aikana, niin se,
että me täysin tyrmäisimme Kehä II:n toteuttamismahdollisuudet tästä
tulevaisuuteen, ei varmasti helpota niiden hankkeiden, mitkä Helsingille
ovat tärkeitä, etenemistä HLJ:ssä.
Valtuutettu Soininvaara
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen ollut hyväksymässä tätä lausuntoa
kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Tarkoituksena oli kirjoittaa tähän
lausuntoon tai ehdottaa kaiken maailman piruilua tätä hanketta
vastaan, mutta sitten huomasin, että esittelijän tekstissä ne kaikki
olivat, joten en sitten pystynyt enää mitään siihen lisäämään. Minusta
on erittäin ikävää, että valtuutettu Hakanen järjestää täällä nyt
äänestyksen, joka tullaan julkistamaan sillä tavalla, että Helsingin
kaupunginvaltuusto ryhtyy puolustamaan tätä hanketta, vaikka tosi
asiassahan tämä lausunto on erittäin kielteinen.
220 §
Esityslistan asia nro 4
HELSINGIN, VANTAAN JA SIPOON KUNTIEN YHTEISEN ÖSTERSUNDOMIN
YLEISKAAVATYÖN KÄYNNISTÄMINEN
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Ehkä tässä asiassa on muutama sana paikallaan ennen asian
päätöksentekoa tämän asian luonteesta ja siitä, minkä kysymyksen
edessä valtuusto tänään on. Kyseessä on tosiaan käynnistyspäätös
kaavoitukselle, ei kaavaluonnoksen puhumattakaan kaavan
hyväksyminen, ja ns. yhteisen yleiskaavan käynnistämisestä. Se on
maankäyttö- ja rakennuslaissa annettu mahdollisuus. Sitä on
Suomessa tähän mennessä käytetty noin puolisen tusinaa kertaa,
viitisen ihan tarkkaan sanottuna, ja siinä mielessä se ei ole mikään
normaali menettelytapa. Se sijoittuu maakuntakaavan ja yleiskaavan
väliin ja siinä mielessä on kaavahierarkiassa siellä yleisellä puolella.
Kunnat voivat tosiaan yhdessä antaa yhteisen yleiskaavan laatimisen
erityyppisille organisaatioille. Keskeistä on se, että se on joku
kuntayhtymä tai vastaava tai kuntien erikseen siihen nimeämä
toimielin. Miksi tämä menettely? Miksi ei eri kuntien valtuustojen päätös
riittäisi? Johtuu siitä, että tämä prosessi periaatteessa noudattaa
normaalia kaavaprosessia, jossa jossain vaiheessa pitää olla yksi
päätös, josta esim. muodolliset valitukset voidaan kohdistaa siihen
yhteen päätökseen. Tästä johtuen tämänkin hankkeen yhteydessä on
etsitty yhteistä toimielintä, joka saattaa olla joillekin tietyllä tapaa ehkä
hieman vieras elementti, mutta se tarvitaan. Sen jälkeen tämä kaava
menee, kun loppujen lopuksi kaava on hyväksytty,
ympäristöministeriön vahvistettavaksi, eli siinä mielessä prosessi on
samantyyppinen kuin maakuntakaavan osalta.
Mikä on sitten maakuntakaavan ja tämän yhteisen yleiskaavan suhde,
niin tämän tarinan toinen keskeinen kysymys on se, että kuten tuossa
2. momentissa todetaan, se voidaan perustellusta syystä laatia
sisällöltään sellaiseksi, että se ei noudata niitä maakuntakaavoja, jotka
ovat tällä hetkellä voimassa kyseisellä alueella. Eli tarvitaan
luonnollisesti perustelut, mutta se voi poiketa tuosta maakuntakaavojen
ohjauksesta, ja se sitten aikanaan astuttuaan voimaan tietenkin ohjaa
tarkempaa kaavoitusta, kuten asemakaavoitusta. Tosiaan sitten
aikanaan voimaan astuttuaan tätä kaavamuotoa koskevat ne
säädökset, jota koskevat yleiskaavan säädökset.
Tämä oli tämä lainsäädännön lyhyt oppimäärä yhteisestä
yleiskaavasta, ja nyt sitten itse tähän kysymykseen. Eli tunnetusti
Helsinkiin liitettiin Östersundomin kaupunginosa muutamia vuosia
sitten, ja kyseisen alueen suunnittelu on tietenkin heti sen päätöksen
jälkeen ollut moneen kertaan pohdittavana. Sen lisäksi voidaan todeta,
että Vantaalla on samantyyppinen, kohtuullisen vanhentuneisiin
kaavamuotoihin ja kaava-ajatuksiin liittyvä itäinen osa, jonka
maankäytön tehostaminen on syytä pohtia. Sipoon kunnassa alkujaan
Granön saari, jonka pääosin Helsingin kaupunki omistaa, luontevalla
tavalla liittyy tähän meidän liitosalueeseemme. Sehän jäi aikanaan
liitoskaavailuissa ulkopuolelle, kun lähdettiin siitä periaatteesta, että
saaria ei liitetä Helsinkiin vaan ainoastaan manneraluetta. Olisi ollut
hyvin luontevaa, että Granö olisi siinä liitospäätöksessä tullut Helsingin
alueeksi, mutta näin ei ollut.
Eli Sipoon kanssa alkujaan keskustelut lähtivät siitä, että Sipoo tulisi
kolmanneksi partneriksi tähän yhteiseen yleiskaavaan lähinnä tuon
Granön saaren osalta, mutta heidän omasta aloitteestaan myöhemmin
lisättiin nuo olennaisesti ja hyvin läheisesti Helsingin tulevaan
kaupunkirakenteeseen liittyvät alueet heidän puoleltaan myös tähän
yhteiseen yleiskaavatarkasteluun. Tämä on se alueellinen lähtökohta,
jota on tarkasteltu, ja tälle alueelle nyt, mikäli kaikkien kolmen kunnan
valtuustot niin hyväksyvät, laaditaan yhteinen yleiskaava. Se ongelma
nykyisten maakuntakaavojen osalta näkyy ehkä jossain määrin tästä
kuvasta, mutta ennen kaikkea siitä hallinnollisesta tilanteesta on syytä
muistaa, että tuo Helsingin kaupungin liitosalue, sehän kuului Itä-
Uudenmaan maakuntaliittoon, koska se oli Sipoota, ja viimeinen
voimassa oleva maakuntakaava on 90-luvulta. Siinä mielessä voidaan
sanoa, että tuo alue ei enää… Tai 2002 tarkkaan sanottuna, ei 90-
luvulta. Sen alueen maankäytön suunnitelmat eivät vastaa niitä
ajatuksia, joita Helsingin kaupungilla on ja myös valtioneuvostolla,
silloin kun tuo Östersundomin alue liitettiin Helsinkiin.
Eli kysymys, miten tuo maakuntakaava muutetaan, sitä on pohdittu
tässä muutaman vuoden ajan. Johtopäätöksenä oli se, että tietenkin
toinen reitti on se, että maakuntakaavaa muutetaan. Alkutilanteessa
oltiin vielä kahden eri liiton alueella: Itä-Uudenmaan Sipoon osalta ja
Uudenmaan. Nyt vuoden alusta nämä liitot, Luojan kiitos, yhdistyvät,
mutta siitä huolimatta arvioitiin, että hitaampi tie on maakuntakaavojen
kautta. Toisaalta tämä alue, joka on voimakkaasti paikallinen, erityisesti
Helsingin kysymys, jossain määrin Sipoon ja Vantaan kysymys, sen
päätöksentekofoorumi kuitenkin on luontevampaa pitää lähellä
kunnallista päätöksentekoa. Siinä mielessä etsittiin tätä yhteisen
yleiskaavan foorumia ja menettelytapaa näiden kolmen kunnan välille,
ei niin, että asia ratkaistaisiin koko Uudenmaan kattavassa Uudenmaan
maakuntaliitossa.
Tämä on tosiaan se peruste, miksi nyt tämä asia on tuotu valtuustoon.
Eli halutaan edetä nopeasti ja voimakkaammin Helsingin kaupungin
ohjauksessa tuon alueen suunnittelukysymyksissä. Tällä alueella
yleisestikin on, perinteisestikin voidaan sanoa, että Helsingin tavallaan
kaupunkirakenne, niin länteen, pohjoiseen kuin itään, niin se on eniten
viime vuosikymmeninä ollut ongelmissa tuon itäisen suunnan osalta.
Siinä mielessä on etsitty erityyppisillä suunnittelumuodoilla ja yhteisillä
hankkeilla sitä kaupunkirakennetta, joka lähtisi Helsingistä itään.
Helsinki, Sipoo ja Porvoo muodostava toivottavasti tulevaisuudessa
yhteisen kaupunkirakenteen tavalla tai toisella, ja tämän avaamiseksi
myös tämä yhteinen yleiskaava tullaan laatimaan. Porvoohan ei tässä
vaiheessa ole mukana, mutta niin kuin sanottu, tämä avaa tietenkin
näkymät sinne Porvoon suuntaan.
Tässä työssä on tähän mennessä tehty paljon sormiharjoitusta
erityyppisistä rakennemallitarkasteluista, jotka varsinaisesti tulevat
olemaan tuossa yleiskaavassa vasta pohdittavana. Mutta kaiken
kaikkiaan, kyllähän kysymys on selkeästi siitä, että miten ne tavoitteet,
joita Östersundomin alue liitettäessä Helsinkiin voidaan toteuttaa
parhaalla mahdollisella tavalla, niin sentyyppistä parasta rakennetta
tässä kaavassa tullaan etsimään.
Toinen keskeinen kysymys, joka on puhuttanut paljon, on sitten tämän
alueen luonto- ja ympäristöarvot, erityisesti viime viikkoina Sipoonkorpi-
kysymys, jossa usein huomio kiinnittyy pohjoisiin alueisiin, joissa on jo
valtion luonnonsuojelualue perustettu pääosin Helsingin vaihtamille
maille. Niin kuin julkisuudessa ja tässäkin salissa on todettu pariin
kertaan, Helsingillä on myös valmius vaihtaa lisää maita, mikäli
valtioneuvosto sitten tekee toivottavasti vielä tämän hallituksen aikana
päätöksen Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta.
Sen lisäksi tällä alueella on eteläisillä, lähinnä Lintulahti-tyyppisillä
alueilla Natura-aluerajauksia, jotka omalla tavallaan tekevät tämän
kaavoituksen haasteelliseksi. On luonnollista, että tässä
yksityiskohtaisessa kaavoituksessa myös nämä asiat tulee tarkastella.
Voi sanoa, että kun Helsingin kaupunki pyrkii kohtuullisen nopeaan ja
selkeään lopputulokseen, tällä Natura-asialla ei kannata leikitellä,
vaikkakin tosiaan yksityiskohtainen suunnittelu on syytä tehdä myös
niiden lähialueilla. Mutta tässä vaiheessa päätöksenteko tarkemmin,
voi sanoa karkeasti, moottoritien eteläpuoleisista alueista olisi liian
aikaista.
Se, miten tämä asia sitten prosesseina menee, niin lähtökohta on se,
että se menee kaikissa kolmessa kunnassa samalla tapaa kuin
normaalit kaavat, normaalit yleiskaavat, eli valmistellaan meidän
virkamiesten toimesta, kyseinen asianomainen lautakunta asiaa
käsittelee ja sitten kaupunginhallitus aikanaan tekee esityksen. Ennen
kuin näitä asioita kolmeen eri kuntaan yhdenmukaisina voidaan tuottaa,
luonnollisesti yhteiset työryhmät valmistelevat näitä, ja näin lautakunta-
ja kaupunginhallituskäsittely etenee. Eli tässä ei ole sinänsä mitään
poikkeavaa nykymenettelytavasta.
Samoin, jos valtuustot päätyisivät erityyppiseen ratkaisuun ja erityisesti,
kun on todettu, että kunkin kunnan osalta tämän loppupäätöksen tulee
noudattaa kyseisen valtuuston päätöstä, niin luonnollisesti voi olla
mahdollista, että joudumme sitten vielä takaisinkelaukseen myös
valtuustojen päätöksistä. Lopputilanteessa niiden pitää olla sama
päätös käytännössä. Sen jälkeen tapahtuu se, jota jotkut ovat
epädemokraattisena kuvanneet, mutta mielestäni loppujen lopuksi tällä
saavutettiin se, että tässä salissa säilyy päätösvalta Helsingin
kaupungin maankäytöstä Helsingin rajojen sisällä, niin tuo muodollinen
yhteinen toimielin sitten yhdistää nämä kolme valtuuston päätöstä
valituskelpoiseksi päätökseksi ja alistaa sen tehdyn kaavan sitten
ympäristöministeriölle.
Tähän kokonaisuuteen sisältyy monia riskejä, se on aivan selvä asia, ja
hallinnossa voi tapahtua monia takaisinkelauksia, mutta toivon, että
hyvässä yhteistyössä saadaan tämän alueen maankäyttö näin ripeästi
ja tehokkaasti toteutettua ja päästäisiin vihdoin siihen, mitä täällä on jo
vuosia sitten toivottu, että Helsinki voisi avautua itään. Se mittakaava,
mistä tässä on kyse, pääosin on kyse Helsingin kaupungin
hallinnollisten rajojen sisällä olevan alueen maankäytön suunnittelusta.
Kaikissa kunnissa on kohtuullisen vähän väestöä tällä alueella tänä
päivänä, ja ne kasvuennusteet tietenkin pitkällä tähtäimellä ovat
kohtuullisen mittavia eli kymmenkertaisia nykyisiin väestömääriin
nähden. Alueella on merkittäviä luontoarvoja, myös luontoarvoista
johtuvia rajoituksia, kuten mainitsin Natura-kysymykset. Ja alueen
rungoksi tulee muodostumaan sitten joukkoliikenneverkosto,
raideliikenneverkosto, joka tukee tässäkin valtuustossa todettuja
liikennepoliittisia päämääriä.
Tämä tosiaan tässä vaiheessa luonnoksena, mutta näihin kaikkiin
kysymyksiin sitten kaavoituksessa tullaan ottamaan tarkemmin kantaa
ja myös eri vaihtoehtoja tullaan selvittämään.
Kiitos.
Valtuutettu Hakanen
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kun Östersundomin alue liitettiin Helsinkiin, asukkaat sivuutettiin
päätöksenteossa. Nyt, kun alueen yleiskaavaa aletaan valmistella, on
tärkeää pitää huolta siitä, että tällä kertaa asukkaita kuullaan aidosti
eikä vain muodollisesti. Kaupunginvaltuuston strategiaohjelmassa
asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on ykkösasiana. Se
olisi saanut näkyä mielestäni selvästi myös tässä päätösehdotuksessa.
Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on rajattu osallisiksi vain
alueen asukkaat, muut alueen toimijat ja lähialueen asukkaat. Tämä on
hyvin iso, laajakantoinen hanke, joka koskee monella tavalla laajasti
helsinkiläisiä, muitakin kuin tuolla alueella asuvia. Ehdotankin
seuraavaa pontta:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Östersundomin
yhteisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
täsmennetään niin, että osallisia ovat kaikki kuntien
jäsenet.
Tähän osayleiskaavan valmisteluun liittyen professori Yrjö Haila ja
kumppanit ovat tehneet mielenkiintoisen kaupunkiekologisen ohjelman.
Siinä korostetaan, että rakentamisen ja luonnonsuojelun tavoitteita ei
voi sovittaa tuollakaan alueella yhteen vain sillä, että rajataan joitain
alueita rakentamisen ulkopuolelle. Tarvitaan paljon moninaisempia
tapoja, ja niitä ei voida löytää pelkästään asiantuntijavalmistelulla. Eli
jos me haluamme kehittää ekologisempaa rakentamista ja aluetta, on
myös syytä kehittää asukkaiden osallistumisen mahdollisuuksia.
Tästäkin näkökulmasta tuo ponsi on mielestäni tarpeen.
Tässä meille jaetussa aineistossa on suunnittelun lähtökohdaksi
päätöksen liitteissä esitetty se, että alueelle tulee – kuten äsken
apulaiskaupunginjohtajakin esitteli – 50 000–80 000 asukasta. Voi
kysyä, mistä tämä luku on otettu. Rakennettavan osan tai alueen
rajaukset ovat vielä auki, sama koskee Sipoonkorven kansallispuistoa
ja montaa muuta asiaa. Eli minkä takia, kenen intressissä on noin suuri
rakentamistavoite?
Helsinkiin on muutenkin tulossa jo muille alueille asuntoja kymmenille
tuhansille uusille asukkaille kaavoituksen perusteella. Onko vaara, että
suuret rakentamistavoitteet vaikuttavat ja vaikeuttavat asukkaiden
palvelujen rahoitukseen? Ja onko asukasmäärän näin voimakas
kasvattaminen koko Suomen tasapainoista kehitystä ajatellen
toivottavaa?
Kaavoituksen myötä Östersundomin alueelle tulee paljon arvokasta
tonttimaata. Olin jo aiemmin kysynyt täällä valtuustossa sitä, aikooko
kaupunki ottaa itselleen kaavoituksen tuoman arvonnousun.
Kokoomuksen suunnasta tähän vastattiin, että alueen maanomistajille
on luvattu, että kaupunki ei käytä lunastusoikeuttaan. Kysynkin
kaupunginjohtajalta tai hänen poissa ollessaan muilta, jotka asiasta
tietävät, että kuka on luvannut ja kenen valtuuksin ratkaisun, jolla
ilmeisesti kaupunki menettää kymmeniä miljoonia euroja?
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä valtuustolle esitetyssä päätöksessä todetaan, että ”kaavoitus
käynnistetään, jos myös Vantaa ja Sipoo tekevät vastaavat päätökset
esitetyn menettelytavan mukaisesti ja esitetyn
osallistumissuunnitelman luonnoksen pohjalta”.
Osallistumissuunnitelman luonnokseen sisältyy edellä mainittu tavoite
50 000–80 000 asukkaan alueesta. Siksi esitän lopuksi toisen ponnen:
Kaupunginvaltuusto toteaa, että osallistumis- ja
arviointisuunnitelmassa esitetty arvio suunnittelualueen
asukasmäärästä ei ole luonteeltaan suunnittelua sitova.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä nosti esiin todellakin sen tärkeän
asian, että nyt ollaan tekemässä tietyllä tavalla historiaa. Se, että me
saamme yhteisen yleiskaavan metropolialueelle, joka kasvaa, kehittyy
ja tuottaa identiteettiä sekä koko Uudellemaalle että Suomelle on
tavattoman tärkeä, ja se, että olemme tässä tilanteessa, jossa nyt ikään
kuin voidaan toimintaa ohjata uudella tavalla, luoda uutta
toimintakulttuuria ja uutta yhteistyötä yli kuntarajojen, tekee tämän
haasteen poikkeuksellisen kiinnostavaksi ja poikkeuksellisen tärkeäksi
myös seurata sekä prosessina että prosessin lopputulosta.
Yhdyn tässä suhteessa valtuutettu Hakasen huoleen ensinnäkin siitä,
että tässä kohtaa 3 kunnan aika erilainenkin toimintakulttuuri. Helsinki
tietysti ylivoimaisena kaavoittajana ja alueen keskipisteenä on tuottanut
vahvaa kaupunkisuunnittelun osaamista, Vantaa samoin, mutta Sipoo
tässä suhteessa nojautuu vähän toisenlaiseen perinteeseen,
ympäristöön ja kaupunkisuunnittelun traditioon. Toivon, että
helsinkiläinen osuus tässä yhteistyöelimessä on sensitiivinen ja
vuorovaikutteinen kahden muun osapuolen suhteen, ettei tästä tule
meille ominaista, virkamiesvetoisuudessaan ehkä ylivoimaisestikin
jyräävää hanketta.
Ryhmämme kantaa myös huolta kysymyksestä asukkaiden
kuulemisesta. On helppo juoksuttaa näitä asioita virkamies- ja
maakuntaliittojen korridoreja ja byrokratiaa pitkin ja unohtaa se, että
tällä alueella ja tämä kysymys on koskettanut monia helsinkiläisiä,
vantaalaisia ja sipoolaisia. Olisi tavattoman tärkeää, että
informaatiokaavat pysyvät avoinna, että yhteistyöryhmä miettii
informaation luomista, omien kotisivujen avaamista tai vastaavaa.
Emme tee tästä asiasta nyt ponsikysymystä, mutta toivon, että palaute
ja vuorovaikutus ja avoimuuden kulttuuri näkyisi todella sillä tavalla,
että tämä yhteistyöhanke tekisi historiaa näinkin.
Lisäksi kannatamme todellakin sitä ja ajamme, että tämä
raideliikenneratkaisu pidetään varsin avoimesti ja avoimena. Se tulee
vaikuttamaan alueen rakentamisratkaisuihin. Pikaraitiotie tässä
tapauksessa on hyvin joustava ja sensitiivinen ratkaisu ja kytkee
luontevasti tulevaisuuden avaamisen Porvooseen saakka. Eli tässä
toivomme, että tämä prosessi etenee juuri liikenneratkaisujen osalta
hyvin avoimesti. Mutta todellakin, tämä asukaskuulemisen tärkeys, sitä
ei voi liikaa tässä yhteydessä korostaa.
Kiitos.
Valtuutettu Puura
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Kiitokset apulaiskaupunginjohtajalle ensinnäkin asian hyvästä
esittelystä. Tämä Östersundomin yhteinen yleiskaava-asia on hyvin
pitkälle tulevaisuuteen suuntaava ja poikkeuksellisen merkityksellinen
hanke Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kannalta. Mielestäni
esitetyt menettelytavat ovat tässä perusteltuja, ja toivonkin, että
Helsingin, Vantaan ja Sipoon valtuustot voivat kaikki hyväksyä nämä
periaatteet.
Kuntien yhteistyötä kaavoituksessa, maankäytössä ja
asuntopolitiikassa on todella tarpeen Helsingin seudulla selvästi lisätä.
Jos tämä esitys menee kaikissa kolmessa valtuustossa läpi,
pääsemme yhteistyössä aivan uudelle tasolle ja mahdollisuutemme
kehittää Helsinki-Porvoon välistä rannikkoseutua paranevat.
Energia- ja ilmastopoliittiset syyt puoltavat kaupunkirakenteen
tiivistämistä ja joukkoliikenteen – erityisesti raideliikenteen –
edistämistä Östersundomin alueella. Tarvitsemme lisää kohtuuhintaisia
asuntoja ja viihtyisää kaupunkimaista ympäristöä viheralueineen ja
palveluineen. Myös Sipoonkorven kansallispuisto on tärkeä
luonnonsuojelun ja virkistyskäytön kannalta.
Yleisen osayleiskaavan valmistelussa on lain mutta myös hyvien
kaupunkisuunnitteluperiaatteiden mukaisesti kuunneltava ja otettava
huomioon asukkaiden mielipiteitä. Esitys lähtee siitä, että
yleiskaavaluonnos on käsiteltävä vähintään kaupunginhallitustasolla ja
että yleiskaavaehdotuksesta tulee olla kaikkien valtuustojen puoltava
kanta ennen Östersundomin toimikunnan ratkaisua. On tärkeää, että
yhteisen yleiskaavan valmistelussa turvataan kuntademokraattinen
käsittely ja luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet kaikissa
kolmessa kunnassa.
Haluankin kiittää valmistelijoita eri kunnissa. Östersundomin yhteinen
yleiskaava on askel oikeaan suuntaan ehyemmän ja
tasapainoisemman Helsingin seudun rakentamiseksi.
Kiitos, puheenjohtaja.
Olen samaa mieltä edellisen puhujan kanssa siitä, että
kokonaisnäkemystä todella tarvitaan tämänkaltaisen alueen
suunnittelussa, ja sen takia tämä esitetty eteneminen on hyvä ja
toimiva ja varmasti paras mahdollinen tässä tilanteessa. Kuten
apulaiskaupunginjohtaja sanoikin, tällaisia yhteisiä yleiskaavoja kuntien
välillä on tehty hyvin vähän. Joissain tapauksissa valmistelussa on
mukana myös poliittinen edustus. Tässä meidän tapauksessamme
valmistelussa on mukana virkamiehiä ja kaupunginjohtoa, eli poliittista
edustusta siinä vaiheessa ei ole.
Haaste on se, millä tavoin riittävä kuntademokratia ja
asiakasdemokratia tässä toteutuvat. Jos haluamme vaikuttaa kaavaan,
se täytyy tapahtua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eli
käytännössä jo siinä vaiheessa, kun kaava tulee
kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. Olen iloinen siitä, että
kaava tulee nopealla aikataululla, jolloin meillä on myös mahdollisuus
siihen vaikuttaa, ja viivästämättä prosessia suuresti pystymme kaavan
palauttamaan, ja jos näin haluamme, siinä vaiheessa on vielä aikaa, ja
suunnitelmia ei kannata tehdä hätiköiden.
Tämänkaltaisen alueen suunnittelussa myöskään hyviä kansainvälisiä
esimerkkejä maailmalta ei kannata olla huomioimatta. Toivon, että
suunnitteluprosessi on mahdollisimman avoin, hyviä ratkaisuja
uskalletaan ottaa mukaan, ja kaikkia niitä tapoja, joita viime vuosina
kaupunkisuunnitteluvirasto on hyödyntänyt asukkaiden kuulemisessa,
tässä kaavassa, jos jossain, hyödynnetään.
Valtuutettu Soininvaara
Arvoisa puheenjohtaja.
Haluan aluksi sanoa, että kannatan ehdottomasti tätä esitystä ikään
kuin parhaana mahdollisena. Sanon tämän sen takia, että sen jälkeen
kritisoin tätä asiantilaa, että me joudumme tekemään tällaisia
päätöksiä. Tällainen kuntien välinen yhteistyö kaavoituksessa on aina
hirvittävän hankalaa, ja se on väkisin jonkin verran epädemokraattista,
koska ei ole mitään sellaista demokraattista elintä, joka voi ratkaista
sen kokonaisuuden. Silloin jossakin vaiheessa
kaupunkisuunnittelulautakunnalle tulee ”ota tai jätä” -tilanne, jossa
virkamiehet ovat keskenään päätyneet tähän ratkaisuun ja sitten tätä ei
voi muuttaa, koska tästä on sopimus kaikkien kolmen kunnan kesken.
Meillä on kuitenkin kaupunkisuunnittelulautakunnassa aika hyvä henki
virkamiesten kanssa, että ehkä se ei ihan näin mene, mutta valtuusto-
parkaa tässä käy sääliksi, koska eihän sille jää tässä mitään muuta
kuin kumileimasimen osa. Samanlaisia tilanteitahan meillä on ollut
näissä kuntien yhteisissä päätöksissä aikaisemminkin.
On sinänsä perusteltua, että tässä tehdään yhteistä yleiskaavaa eikä
kierretä tätä maakuntakaavan kautta. Vaikka nyt itse olen
maakuntaliiton hallintoelimissä, niin kovin kimurantiksi tämä tilanne
menisi, jos siitä vielä pitäisi Espoon kanssa neuvotella, että saako
tällaisen rakentaa ja mitä myönnytyksiä Espoolle pitää tehdä, että
tänne saa rakentaa tällaisen jne. Tällä rajauksella on myös suuri
merkitys siihen, miten tätä asiaa tullaan käsittelemään, rajauksella
lähinnä sillä tavalla, että siinä ei ole Sipoosta kuin pieni osa eikä tässä
ole mukana Porvoota. Kun nyt kuitenkin suunnitellaan tällaista isoa
käytävää Porvooseen päin, jonka on tarkoitus rakentua raideliikenteen
varaan, niin se, mikä on se optimaalinen raideliikenneratkaisu, riippuu
siitä, kuinka pitkälle se raide menee ja kuinka nopeasti.
Nyt kun me suunnittelemme tällaisen kuitenkin kohtalaisen lyhyen
pätkän, se että tässä on Sipoo mukana, puoltaa selvästi jo metroa
ratikkaan verrattuna, koska metro on nopeampi. Jos tässä olisi mukana
Porvoo, sitten ehkä keskustelisimme vielä nopeammista
vaihtoehdoista. Mutta nyt kun Porvoo ei ole mukana, vielä nopeammat
vaihtoehdot putoavat pois ja sitten käy sillä tavalla, että Porvoolla niitä
vaihtoehtoja sen jälkeen ei enää ole. Näillä rajauksilla on suurta
merkitystä, mutta kuten sanottu, arvoisa puheenjohtaja, olisi paljon
parempi, jos meillä olisi kuntaliitoksia tämän kuntien välisen yhteistyön
sijasta, jolloin voisimme päättää asiasta demokraattisesti eikä sillä
tavalla, että päätösvalta tosiasiassa siirtyy valtuustojen ulottumattomiin.
Valtuutettu Koskinen
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Yhteen asiaan haluan kiinnittää huomiota ja esittää toivomuksen, että
Östersundomin alueelle yleiskaavaa laadittaessa otetaan riittävästi
huomioon myös elinkeinoelämän ja yrittäjien tarpeet. Minusta sinne
sopisi vähän tällainen suurempikin yritysalue. Työpaikkojen osalta
siellä pitäisi olla mahdollisimman omavarainen eikä suunnitella sinne
mitään nukkumalähiötä. Työpaikkaomavaraisuus helpottaisi myös
liikenneyhteyksien järjestelyä Helsingin keskustaan, ja ehkä silloin
tämä pikaraitiotie hyvin riittäisi.
Valtuutettu Rantanen
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Tämä liittyy isoon kokonaisuuteen, josta kaikki olemme kiinnostuneita
ja innostuneita, ja tässä on tietysti omat ongelmansa yhdistää
tavoitteitamme tähän demokraattiseen prosessiin, kun on niin monta
operaattoria. Mutta kuten sanottu, esitys on hyvä ja meidän
kannaltamme oikeastaan en keksi, miten tämä asia muuten voisi
tullakaan ratkaistuksi.
Kun mietitään koko alueen yleiskaavaan, niin tällaisia asioita meidän
pitää puntaroida jatkopöydissä ja käsittelyn edetessä: Asukasmäärien
osalta meidän kannattaa miettiä tavoitteitamme. Meillä on ollut aika
korkeat asukasmäärätavoitteet, jotka omalta osaltaan ohjaavat sitä
maankäyttöä. Asukasmäärien ohella meidän pitäisi miettiä myös, minkä
tyyppistä asumista ja miten jäsenneltyä asumista me oikeasti
haluamme. Mitä tällä alueella, mitä tämä rakentaminen kaikkiaan
palvelee, joka on nykyistä Helsinkiä laajempi, mitkä ne puutteet, minkä
tyyppisestä rakentamisesta ja asumisesta meillä erityisesti on? Tämä
on minusta erittäin tärkeä kysymys, ja tietenkin tämä liikennekysymys
liittyy myös siihen.
Tämä on todettu eri sanoin eri yhteyksissä aikaisemminkin, mutta
alueesta ei pidä tehdä espoolaista autokaupunkia, mutta mielestäni
siitä ei pidä tehdä myöskään liian kaupunkimaisesti rakennettua
aluetta, vaan sen pitäisi nimenomaan hyödyntää sitä ympäristön
erityisyyttä, luonnonläheisyyttä ja hakea mallia siitä, että nämä
joukkoliikenneratkaisun eri pysäkit muodostuisivat jonkunlaisiksi
aluekeskuksiksi tai kylämäisiksi kokonaisuuksiksi, jotka toteutettaisiin
erityyppisellä rakentamisen tavalla kuin meillä on totuttu ajattelemaan
kaupunginosia tänä päivänä. Me emme voi tehdä sinne Vuosaarta – tai
voimme, mutta se ei ole minusta ehkä mielekäs. Pikemminkin hakisin
sentyyppisiä aluerakentamisen kokonaisuuksia, joita meillä esimerkiksi
50-luvun lähiöiden yhteydessä on toteutettu aika hyvin, jotka nivoutuvat
ja hyödyntävät sitä ympäröivää luontoa erittäin hyvin. Juuri sellaisiin
meillä on mahdollisuuksia yhdistämällä tällaista tehokasta matalaa ja
sitten pienkerrostalorakentamista ja muita tämäntyyppisiä
rakentamismuotoja, joista tällä alueella on oikeasti asumiseen pulaa ja
jotka houkuttelevat ihmisiä nyt muuttamaan kehyskuntiin ja kauemmas
kuin mistä on kyse.
Mutta tämä kaikki vaikuttaa myös asukasmääriin, ja se tulee olemaan
sellainen seikka, joka meidän on pakko ottaa esiin. Haluammeko me
nimenomaan vain asukkaita sinne, vai haluammeko me ratkaista niitä
asuntopulan ja rakentamisen ja asumisympäristön puutteita, joita meillä
nyt on alueella?
Minulla on ponsiesitys, joka ei nyt ehkä pohjaudu ihan tuohon
alustukseeni, mutta sanonpa erikseen, kun joukkoliikenne on tässä
kovin tärkeä seikka ja me tiedämme, että meillä on vireillä metro
Pasilasta Viikkiin tai joku muu raideliikenneratkaisu, niin jos tämä
etenee siihen suuntaan, että valittu joukkoliikenneratkaisu olisi
pikaraitiotie… Minä en ole itse edes varma, kumpi on parempi, metro
vai pikaraitiotie, mutta jätetään se tässä auki, me saamme siitä
lisäselvityksiä näin. Mutta jos se päätyisi pikaraitiotiehen, niin minua
huolestuttaa se, että sitä linkkiä pikaraitiotiestä tähän Pasilan ja Viikin
väliseen metroon ei ehkä oteta riittävän aikaisin huomioon. Niin silloin
olen muotoillut tällaisen ponnen, joka kuuluu näin:
Valtuusto edellyttää, että Östersundomin
raideliikennevaihtoehtoja arvioitaessa selvitetään myös
mahdollinen pikaraitiotien liittäminen poikittaisliikenteen
raideratkaisuihin.
Kiitoksia.
Valtuutettu Rauhamäki
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Muutama sana ehkä tästä, kyse on kumminkin erinomaisen tärkeästä
ja Helsingin kannalta erittäin suuresta asiasta. On myös kyse
seutuyhteistyön kannalta ja ehkä erityisesti vielä maankäytön
suunnittelun kannalta varmasti enemmän kuin merkittävästä asiasta
pitkälle tulevaisuuteen. Kyse on myös siitä, että on löydetty varmaan
myös paras mahdollinen ratkaisu, kun mietitään tätä prosessia, jos ei
mennä sitten niihin kuntaliitoksiin, joihin valtuutettu Soininvaara viittasi,
ja ne ehkä tulevat tämän alueen kannalta turhan myöhään.
Onnistuessaanhan tämä prosessi varmaan poistanee niitäkin turhia
epäluuloja, joita mahdollisiin kuntaliitoksiin voi liittyä joissain tilanteissa.
Tämän keskustelun aikana on jossain mittakaavassa – mutta ei
erityisesti ehkä aikaisemmin – noussut esiin jonkin verran tämä
demokratiavajekeskustelu. Kun tähän asiaan tutustuu tarkemmin,
varmasti jokainen huomaa hyvin, mitä kaj:kin totesi, että sellaista tässä
ei varsinaisesti ole suhteessa siihen, miten MRA mahdollistaa yhteisen
yleiskaavan tekemisen. Tämä valittu malli lienee kumminkin
mahdollisimman demokraattinen tapa toteuttaa tämä asia huomioiden,
että toimikunnan virkamiesjäsenet kumminkin toimivat
virkamiesvastuulla, ja jos toimikunnan jäsenet olisivat olleet
luottamushenkilöitä, heillä ei samanlaista velvoitetta noudattaa
valtuustojen tahtoja ehkä olisi ollut.
Näistä väestötavoitteista on hieman aikaista varmaan puhua. Ja niin
kuin tuollakin todetaan, osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, niin
tämä on tämän hetken arvion mukaan ja siinä mielessä ehkä vie vähän
pohjaa tuolta valtuutettu Hakasen ponnelta. Mutta on selvää mielestäni,
että Östersundomin alueelle tulee merkittävä asukasmäärä. Se tulee jo
pelkästään siitäkin ajatuksesta väistämättä, että jos me haluamme
sinne koko seudun kannalta merkittäväkin mutta myös ennen kaikkea
sellainen joukkoliikenneratkaisu, joka palvelee sitä seutua ja se tulisi
olla raideratkaisu, niin se vaatii väistämättä jonkun verran asukkaitakin
sille alueelle. Muutoin siitä ei kyllä kannattavaa saada.
Mielestäni asukasmäärä, tällä hetkellä siitä keskusteleminen on ehkä
turhan aikaista. Annetaan prosessin ja suunnitteluprosessin mennä
eteenpäin. Mutta se, että me vetoaisimme täällä siihen, että satamalta
vapautuvat alueet ja muut vastaavat täyttäisivät niitä tarpeita, mitä
mahdollisesti Helsingillä tulevaisuudessa on, niin niiltä mielestäni jo vie
valtuuston hyväksymä MA-ohjelman pohjan, niiltä väitteiltä. Kyllä meillä
väistämättä tulee olemaan paineita väestönkasvun osalta.
Kiitoksia.
Valtuutettu Karu
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
Kukaan meistä ei varmaan haluaisi, mutta niin tutkimusten mukaan on,
että ihmisten työmatkat pitenevät sekä ajallisesti että
kilometrimääräisesti. Näin varmaan väistämättä tulee tapahtumaan
myös Östersundomin asukkaille. Haluaisin, että tekisimme kaikkemme,
että heidän ei tarvitsisi työmatkaliikennettä varten tulla tänne
Helsinginniemelle enää tähän verkkoon, tulivat he sitten
joukkoliikenteellä tai sitten joutuvat kulkemaan omilla autoillaan. Tässä
pienoinen perustelu tähän Rantasen tekemään ponteen, jota siis
kannatan. Pidän hyvin tärkeänä, että tämä pikaraitiotie myös
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkitaan, tämä vaihtoehto,
vaikka se saattaa jostain tuntua itsestään selvältä, että tällaiset
vaihtoehdot tutkitaan. Mutta käytännössä tiedämme, että monet isot
joukkoliikennehankkeet etenevät omaa elämäänsä ja niiden välinen
rajapinta on joskus ohut. Haluaisin todellakin, että siitä pidettäisiin
hyvää huolta tällä kertaa.
Valtuutettu Hakanen
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Rauhamäki vähätteli täällä näihin osallistumis- ja arvio- ja
työsuunnitelmiin kirjattuja asukasmäärätavoitteita. Selvää on, että ne
eivät yksityiskohtaisesti voikaan olla täsmällisiä, mutta meillä on aika
paljon kokemusta siitä, että tällä hetkellä kaupunkisuunnittelua mitä
suurimmassa määrin ovat ohjanneet huomattavan suuret määrälliset
asukasmäärää, rakentamista koskevat tavoitteet. Ja tämä vaara
mielestäni on myös tämän Östersundomin alueen kohdalla syytä ottaa
vakavasti.
Sen takia pidän tärkeänä, että valtuusto selvästi toteaa, että se ei tässä
yhteydessä, näillä lähtökohdilla ota kantaa siihen, minkälainen
asukasmäärätavoite tulisi olla, jotta me emme joudu myöhemmin siihen
tilanteeseen, johon nyt valtuutettu Rauhamäkikin tavallaan viittasi itse
MA-ohjelmaan viitatessaan, että meille sitten sanotaan, että tämä
tavoitehan on jo kirjattu sinne osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, ja
sen takia pitää nyt rakentaa Östersundomiin enemmän kuin mitä
kenties joistakin muista syistä – joko asuntokannan luonteen tai
ympäristö- tai suojelutavoitteiden kannalta – olisi tarkoituksenmukaista
ja toivottavaa.
Minusta oli hyvä, että valtuutettu Rantanen avasi täällä keskustelua
lisää näistä sisältöasioista. Esim. Sipoonkorven rajaus ja sen
kansallispuistoalueen toteuttaminen laajempana kuin mitä
kaupunkisuunnitteluvirasto on esittänyt on mitä toivottavin.
221 §
Esityslistan asia nro 5
KRUUNUHAAN TONTIN 8/9 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11949)
Valtuutettu Koulumies
Puheenjohtaja.
Haluan sanoa tässä yhteydessä ihan yleisesti, että toivon, että kun
näitä historiallisia rakennuksia suojellaan, jatkossa otetaan huomioon
se, että niihin voidaan rakentaa jälkeenpäin hissi. Ymmärtääkseni
tällainen asia on tulossa käsittelyyn. Toivon, että kaupunginhallitus
huomioi sen silloin kun se tulee ajankohtaiseksi.
Kiitos.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Otto Lehtipuu Tiina Teppo
puheenjohtaja päätösvalmisteluyksikön päällikkö
ordförande chef beslutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
Nina Huru Kimmo Helistö
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
