Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kysymykseni koskee helsinkiläisten reumanhoitoa ja lääkinnällistä
kuntoutusta. Entisten reumahoitokäytäntöjen aikana hoidettujen
lapsireumaan sairastuneiden, nyt jo aikuisten reumaatikkojen hoito
edellyttää edelleen paljon nivelleikkauksia. Viiveettä, jotta toimintakyky
säilyy. Reumatautien tulehdusvaiheen rauhoittaminen mahdollisimman
nopeasti ja tehokkaasti on myös hyvän hoitokäytännön mukainen
toimenpide.

 

Nyt haluaisinkin kysyä, että onnistuuko välitön hoitoonpääsy edelleen
Helsingissä? Ja miten lapsireuman ja aikuisreuman hoito sekä
lääkinnällinen kuntoutus on tällä hetkellä Helsingissä hoidettu?

 

                     

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kysymys reumanhoidosta nousi ajankohtaiseksi Reumasäätiösairaalan
toiminnan loputtua keväällä 2010. Helsinkiläisten reuman hoidossa
Reumasäätiön osuus oli hyvin pieni. 11.6.2010 annettiin asetus
tiettyjen reumahoitojen valtakunnallisesta keskittämisestä HYKSiin.
HYKSin aikuisten reumatologiaan perustettiin 5 uutta virkaa.
Helsinkiläisten aikuisten vaikeahoitoisen tai tuoreen nivelreuman
hoidosta vastaa HYKSin reumaklinikka. Hoitoon pääsee alle 3 viikossa.
Rauhallisessa vaiheessa olevan aikuisten nivelreuman seuranta
tapahtuu perusterveydenhuollossa. Laakson ja Malmin
sisätautipoliklinikoilla on reumatautien hoitoon perehtyneitä lääkäreitä.

 

Reumapotilaiden lääkinnällisen kuntoutuksen terveyskeskus järjestää
ensisijaisesti omana toimintana. Vaikeavammaisten alle 65-vuotiaiden
kuntoutusvastuu on Kelalla. Lasten nivelreuman hoidosta ja
lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa HYKSin lastenklinikka. Hoitoon
pääsee hyvin, ja yksi uusi lääkärinvirka on perusteilla. Kelan vastuulle
kuuluva lapsireumaatikkojen kuntoutus tapahtuu Kuntoutus Ortonissa

ja Reumaliiton kuntoutumiskeskus Apilassa. Heinolan reumasairaalan
toiminnan loppuminen ei ole heikentänyt helsinkiläisten
reumapotilaiden hoitoa.

 

Kiitos.

 

 

Kiitos puheenjohtaja.

Haluaisin kysyä lisäksi, että tällä hetkellähän tuki- ja
liikuntaelinongelmat ovat mielenterveysongelmien lisäksi varsinkin
ikääntyvien työntekijöiden lyhyiden sairaspoissaolojen syy, ja mitkä
tällä hetkellä ovat työterveyshuollossa esim. lääkinnälliseen
kuntoutukseen tai leikkauksiin ohjaamiseksi tarkoitettuun lääkäriin
pääsyyn, niin mitkä ovat tämän hetken hoito- ja odotusajat?

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Työterveyshuolto kuuluu kaupungin sisäisessä työnjaossa
apulaiskaupunginjohtaja Haataiselle, joka ei ole nyt paikalla, olen
hänen sijaisensa. Mutta me emme ole nyt pystyneet, kun tämä
kysymys tuli yllättäen, keskustelemaan siitä, eikä näytä
kaupunginsihteereilläkään olevan ihan ajankohtaista tietoa. Mutta
yleisesti ottaen käsitykseni on se, että kaupungin työterveyshuolto
toimii varsin hyvin. En ole ainakaan havainnut, että siellä olisi
tämäntyyppisiä ongelma, korviini ei ole kuulunut mitään erityistä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Temppeliaukion kirkossa vierailee vuosittain 500 000–600 000 kävijää,
joista turisteja on noin 400 000. On hienoa, että upea kirkkomme
kiinnostaa turisteja. Valtavasta bussimäärästä ahtailla kaduilla aiheutuu
kuitenkin alueen asukkaille kohtuutonta haittaa etenkin
kesäkuukausina. Sopivia pysäköintipaikkoja busseille löytyisi lyhyen

kävelymatkan päästä, esim. Runeberginkadun urheilukentältä tai
Fredrikinkadulta Tennispalatsin kulmilta. Missään muuallakaan
bussikuljetus ei vie suoraan nähtävyyden ovelle. Matelu bussissa sen
etsiessä pysäköintipaikkaa ei myöskään millään tavoin nopeuta
turistikierrosta. Lisäksi kirkon ulkopuolen estetiikka tulee kauniimmin
esiin, kun se ei jää bussien varjoon.

 

Kysyisinkin, mihin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä bussien pysäköinnin
asianmukaiseksi järjestämiseksi Temppeliaukion kirkon
lähiympäristössä?

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

Syksy ei tule ilman flunssaakaan.

 

Mutta vastauksena esitettyyn kysymykseen totean seuraavaa:

 

Temppeliaukion kirkko on yksi Helsingin suosituimmista
nähtävyyksistä. Viime vuonna kävijöitä oli 526 000, ja kohde oli
Helsingin 4. suosituin. Kirkko sijaitsee asutuksen keskellä, joten
turistivirtojen liikkuminen alueella ei ole ongelmatonta. Kirkolle johtavat
kadut ovat kapeita, ja linja-autoille varattuja paikkoja on rajallisesti.
Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on käynyt
vuosien mittaan lukuisia keskusteluja asukkaiden, Temppeliaukion
kirkon ja matkailualan edustajien kanssa. Asukkaiden mielestä linja-
autojen ajo Temppeliaukion kirkon luokse tulisi kieltää kokonaan ja
linja-autoille tulisi löytää paikat kauempaa.

 

Euroopassa on lukuisia esimerkkejä matkailukohteista, jotka ovat
saavutettavissa vain kävellen. Tosin useimmiten ajo
matkailukohteeseen on kielletty kaikilta muiltakin ajoneuvoilta.
Helsingissä on kuitenkin neuvottelujen tuloksena toistaiseksi päädytty
siihen, että Temppeliaukion kirkon luokse on sallittu ajaa linja-autolla.

 

Runeberginkadulle ja Arkadiankadulle on merkitty matkailuliikenteen
pysäköintipaikkoja helpottamaan paineita Fredrikinkadulla ja
Lutherinkadulla. Matkailuliikenteelle on varattu matkailusesongin ajaksi
tila yhteensä 18 linja-autolle.

 

Vuodesta 2001 alkaen Suomen Tiepalvelun miehet ovat olleet
ohjaamassa liikennettä Temppeliaukion kirkolla ja Senaatintorilla

voisi lisätä esim. Helsingin sataman ja matkailu- ja kongressitoimistojen
yhteistyöllä.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Kiitän apulaiskaupunginjohtaja Penttilää vastauksesta. Hän pääsi
asiaan tuossa aivan lopussa, eli mielestäni olisi ihan hyvä vaihtoehto,
että nimenomaan kiellettäisiin se ajaminen siellä kirkon vieressä ja
otettaisiin käyttöön Eteläisen Rautatienkadun parkkipaikka, jossa itse
asiassa hyvin harvoin on busseja. Eli sehän on lähes tyhjillään, sinne
mahtuisi hyvin. En usko, että tuo 800 metriä voi olla ongelma
kenellekään, joka on uskaltautunut kuitenkin lähtemään kotoaan
turistina ulkomaille. Tässähän olisi myös mahdollisuus pistää pienet
turistirysät siihen matkan varrelle, niin että nämä turistit jopa jättäisivät
enemmän rahaa Helsinkiin. Eli pitäisin tätä erittäin hyvänä
vaihtoehtona.

Tuo liikenteenohjaus sinänsä ei paljon sitä ongelmaa siinä
asuinympäristössä auta, eli kyllä mieluummin tämä turistibussien
kulkemisen kieltäminen kokonaan olisi parempi ratkaisu.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tosiaan tämä yksittäinen tärkeä asia, joka tässä on nostettu esille, eli
Temppeliaukion kirkon tilanne, niin 20 vuotta siellä asukkaat, jos tästä
katsotaan, ovat olleet tästä huolissaan ja kaupunkiin ja eri tahoihin ovat
olleet yhteydessä. Erinomaista on, jos nyt tässä ryhdytään siihen, että
bussien tyhjäkäynti ja se häiriö, mikä siellä tulee sille alueelle, missä on
paljon asukkaita, niin se saadaan nyt pienennettyä. Otan tämän nyt
lupauksena, että tässä toimiin todellakin ryhdytään. Ongelma on
myöskin ollut se, että Runeberginkadun bussikaista on ollut tukossa.
Hyvin tärkeää on, vaikka matkailu on Helsingin painopiste, niin meidän
lähtökohtamme on myöskin se, että me asumisviihtyvyydestä ja
turvallisuudesta ja terveydestä huolehdimme kaupungin keskustassa.
Pidän välttämättömänä, että tässä edetään.

 

 

Mutta myös suuressa mittakaavassa haluaisin herättää keskustelua
siitä, että meillä on paljon eurooppalaisia matkailukaupunkeja,
turistinähtävyyksiä, joissa todellakaan ei bussilla pääse suoraan kirkon
alttarille, niin kuin meillä täällä. Meillä on Euroopan kaupunkeja, joissa
autoilu on täysin kiellettyä, ja silti turistit siellä liikkuvat. Toivon, että
kaupungissa katsotaan ympäristönäkökulmia ja sitä, että meillä
raitiovaunu tulee melkein viereen. En näe mahdottomana sitä, että
bussiliikennettä mietittäisiin uudestaan muissakin turistikohteissa niin,
että me saisimme liikenteen järkevälle tolalle ja ympäristöhaitat eivät
tule helsinkiläisten alueen asukkaiden kontolle niin kovasti kuin tällä
alueella on.

 

Eli haastan kyllä nyt ympäristötalkoisiin matkailustrategiassa, kun
matkailua halutaan edesauttaa, että käytetään sitä julkista liikennettä,
mitä meillä on. Busseja ja autoja voi jättää vähän kauemmaksi niin, että
Helsinki on viihtyisä ja vehreä. Uskon, että Temppeliaukion kirkon
aukiokin on miellyttävämpi, kun siellä voi hengittää, niin turisteille kuin
helsinkiläisille.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ajattelen tästä asiasta hyvin samalla tavalla kuin Sari Sarkomaa.
Haluaisin lisätä myös sen, että olisi ihan hauskaa, kun turisteilla olisi
mahdollisuus nähdä myös tämä kirkko eikä ainoastaan niitä busseja.
Ne bussithan peittävät nyt sen kirkon niin, ettei siellä ole mitään
nähtävää. Jos katsoo ulkomaisia esimerkkejä, ajatellaan nyt vaikka
Pietarin kirkkoa, niin sinne joutuu kävelemään huomattavasti
kauempaa, itse asiassa naapurimaasta asti, ja kyllä siellä siitä
huolimatta turisteja käy.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Esitän, että kiinteistölautakunnan varajäseneksi valitaan Timo
Tossavainen.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Esitämme, että Tuomas Viskarin varajäseneksi valitaan Anja Malm.

 

 

Puheenjohtaja.

 

Esitämme teknisen palvelun lautakuntaan Seppo Kanervan
varajäseneksi Kristiina Ljungqvistia.

 

 

 

 

Puheenjohtaja.

 

Palvelusetelilaki yrittää tarjota valinnanvapautta sosiaali- ja
terveyspalveluja tarvitseville. Jokainen palveluseteli vähentää kuitenkin
kunnan palvelujen rahoitusta. Palvelusetelillä voi ostaa kunnan
määrittelemän palvelun vain yksityiseltä sektorilta. Sitä ei siis saa
käyttää kunnallisen palvelun ostamiseen. Nykyinen epätasa-arvo siis
jatkuu. Yksityinen sektori palvelee niitä ihmisiä, joilla on tullessaan
rahat kourassa. Kunnallinen sektori taas palvelee niitä muita sillä
rahalla, mitä budjettiin jää, kun palvelusetelit on siitä vähennetty.
Palvelun määrä ei lisäänny.

 

Vasemmistoliiton ryhmä hyväksyi 1 000 000 euron
palvelusetelikokeilun budjettiin, koska kokeiluraha olisi tullut budjettiin
ilman meitäkin, joten valitsimme myönteisen kannan, jotta voisimme
paremmin olla mukana määrittelemässä setelin käyttöehtoja.
Sosiaalilautakunnan enemmistö tekikin kokeilulle tärkeitä rajauksia
edustajamme ehdotuksesta. Vasemmistoliitto ei silti pidä palveluseteliä
hyvänä ratkaisuna, vaan tavoittelemme edelleen tasavertaisia
kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja ihmisten palvelutarpeiden eikä
maksukyvyn mukaan.

 

Kunnan työntekijän on palvelusetelissäkin arvioitava palvelun tarve.
Siinä suhteessa palveluseteli voi olla tasa-arvoisempi kuin esim.
yksityisten terveyspalvelujen Kela-korvaus tai kotipalvelujen
verovähennysoikeus. Nämähän tulevat ilman tarveharkintaa palvelun
ostajalle. Tarveharkinta on kuitenkin usein vaikeaa, kun setelistä
päättävä työntekijä ei pysty sitten seuraamaan, tuliko tarve arvioitua
oikein. Monenlaista kitkaa syntyy ja eestaas pallottelua. Palvelun
tarvitsijan ja tarpeen arvioijan on vaikea vertailla myös saatavilla olevia
vaihtoehtoja ja niiden vaikuttavuutta.

 

Setelin ystävät väittävät, että kunnan palvelujen tilanne helpottuu, kun
osa tarvitsijoista saa palvelunsa muualla. Se ei ole totta, koska rahatkin
vähenevät setelin käyttäjien mukana. Siirtäminen yksityissektorille vie
samalla mukanaan myös kunnan työntekijöitä, joista nytkin on monissa
sosiaali- ja terveyspalveluissa suuri puute. Kunnan palvelun käyttäjiksi
jää enemmän palvelua tarvitsevaa väkeä. Yksityistä hakevat
omatoimisemmat ja palvelun tuottajien kannalta helpommat ihmiset.

Siksi kunnan palveluissa pitäisi olla paremmat palkat kuin yksityisissä,
jotta kunta voisi saada tarpeeksi työvoimaa ja huolehtia vaikeammista
töistään.

 

 

Hyvät valtuutetut, hyvä puheenjohtaja.

 

Palvelusetelikokeilu ei saa lisätä segregoitumiskehitystä eli palvelujen
tuloperustaista eriytymistä, ja tämän sosiaalilautakunta lausunnossaan
hyvin selvästi sanoo. Minusta tämä on pointti tässä asiassa.
Palvelusetelissä on olennaista myös se, että ne kriteerit ovat samat
kuin kunnan tuottamassa palvelussa, eli minä en itse päätä saanko
käyttää palveluseteliä, vaan kriteeristöt ovat vastaavat kuin kaikilla
muillakin. Palveluseteli kannattaa erityisesti silloin, jos kysyntää ja
tarjontaa on riittävästi. Ylitarjonta tietenkin tekisi siitä hyvin edullisen
vaihtoehdon ja pitäisi hinnat alhaalla, mutta tämä, että kysyntää ja
tarjontaa pitää olla riittävästi, jotta se on taloudellisesti myös järkevä
vaihtoehto. Muussa tapauksessa tietenkin voi olla toisenlainen tilanne.

 

Parhaimmillaan palveluseteli voi tuoda hyvää asiakkaille ja tukea
kaupungin järjestämisvastuuta sosiaalipalveluissa ja voi täydentää
kaupungin omaa toimintaa näissä järjestämisvastuupalveluissa. Mutta
pahimmillaan se voi lisätä kaupungin kuluja, mikäli päädyttäisiin malliin,
jossa piikki yksityisten palveluntuottajien tuottamiin
palvelusetelipalveluihin jäisi auki. Eli jos on hyvin vähän tarjontaa, ja ei
ole mitään kattohintaa, niin silloinhan näin helposti käy. Silloin on
tietenkin se toinen uhkakuva, että vain hyvätuloisilla oli varaa ottaa
näitä palvelusetelipalveluja, niin silloin myöskin se voisi toteutua.
Tällaista ratkaisua ei varmaankaan kukaan halua. Pitkällä aikavälillä se
tietenkin tuottaisi myös kahden kerroksen väkeä näissä palveluissa.
Tällaiseen ei varmaan olla menossa.

Talouden näkökulmasta on tietenkin kiinnostavaa se, että jos ne, jotka
eivät nyt käytä kunnan palveluja mutta olisivat niihin oikeutettuja,
täyttäisivät kriteerit, joilla on niin hyvät, että he valitsevat toisin, niin
tietenkin voi olla, että he tulisivat vielä lisäksi tähän taloudelliseen
puoleen, mutta asiakkaan näkökulmastahan tämä ei ole mikään
ongelma vaan asiakkaan oikeus. Sosiaalilautakunnan lausunnossa
minusta näitä asioita on tosi hyvin huomioitu, että sikäli vähän harmi,
että sitä ei ole laitettu tähän päätökseen mukaan, mutta siellä se on
kuitenkin pohjassa ymmärtääkseni mukana. Sosiaalilautakunta ei
myöskään puhu tässä lausunnossa vielä piloteista vaan kokeilusta, sillä

emme vielä tiedä, mitä kokeilu tuo tullessaan. Mutta 30.6.2012
mennessä sitten tietoa tulee enemmän.

 

Muutaman asian nostan näistä, mitä ollaan nyt tässä vaiheessa
valmistelemassa. Lapsiperheiden kotipalvelu oli juuri tämä, mitä on
sosiaalisektorilla ollut, niin olisi tärkeää, että se olisi ennaltaehkäisevää
tilapäisessä kotipalvelussa, jossa voisi auttaa varhaisessa vaiheessa
perheitä ja ehkäistä vakavampien ongelmien syntyminen. Tyypillinen
tilanne voisi olla esim. sellainen äidin raskauden aikaiseen,
synnytyksen jälkeiseen avun tarpeeseen tai jos on vanhemmalla
tapaturma tai tällainen tilapäinen asia, johon apua voitaisiin tarvita.
Tällä hetkellä tietenkin hallintokunnilla ja myös sosiaalivirastolla on
kovat paineet budjetissa pysymiseksi. Jos resursseja johonkin
toimintaan lisätään, vastaavasti sitten säästö pitää etsiä muualta.
Tärkeää on se, että kotipalveluvolyymi pysyy ainakin nykytasolla, mutta
tarvettahan olisi paljon enempään. Ja minusta tässä on iso haaste, että
miten lapsiperheiden kotipalvelu, miten sitä voisi olla tarpeen
mukaisesti tai lähes tarpeen mukaisesti edes tarjolla.

 

On hyvä muistaa, että asiakas voi aina valita palvelusetelin ja kunnan
oman toiminnan välillä, ja on hyvä tämän kokeilun aikana saada
selville, että onko tälle setelille kysyntää ja onko se pitkällä aikavälillä
tarkoituksenmukainen tapa tuottaa kotipalvelua osalle
asiakaskunnasta. Espoossa, Jyväskylässä ja Lahdessa on tehty näin,
mutta lautakuntahan sitten päättää lopullisesti.

 

Otan vielä toisen puheenvuoron myöhemmin näistä muista, että
pääsen kertomaan.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Sekä valtuutettujen Peltola että Ingervo puheenvuorossa nostettiin
hyvin esille tätä problematiikkaa, mikä liittyy palveluseteleillä
hankittuihin palveluihin. Eli se ei ole mitenkään yksioikoinen asia. Itse
olen palveluseteleihin suhtautunut aina sillä tavalla, että luommeko me
kaksien palvelujen markkinat, että kaikkein pienituloisimmilla ei ole
kuitenkaan samanlaista mahdollisuutta hankkia näillä seteleillä niitä
palveluja kuin mitä parempituloisilla. Ja siirtyykö niin, että osittain
tulevaisuudessa pitkällä aikavälillä olisikin tavallaan kahden kerroksen
palvelut, joista osa hankittaisiin seteleillä yksityisinä palveluina ja
toisaalta olisi kaupungin palvelut? Mutta joka tapauksessa tämän

kehottaa täytäntöönpanossa kiinnittämään erityistä
huomiota palvelusetelikokeilusta tiedottamiseen, jotta
käyttäjät ja potentiaaliset käyttäjät tuntevat palvelujen
sisällön ja ehdot.

 

Tekninen lautakunta viittaa siihen, tähän tiedottamisen tarpeeseen, ja
haluaisin, että valtuusto ottaisi tämän sydämen asiakseen ja kehottaisi
tosiaan tiedottamista katsomaan.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tämä ehdotus ei ole vain ehdotus kokeilusta vaan tämä tähtää hyvin
nopeasti palveluseteleiden käytön laajentamiseen. Samaan aikaan,
kuten tiedämme, kaupungin omia palveluja alibudjetoidaan ja karsitaan.
Kyse on näin ollen askeleesta kohti palvelujen lisääntyvää
yksityistämistä ja eriarvoistamista. Se näkyy monella tavalla myös
tässä päätösesityksessä.

Kaupunginhallituksen esityksessä todetaan sivulla 24 yksiselitteisesti,
että valtuuston ei haluta tässä yhteydessä vahvistavan
sosiaalilautakunnan esittämiä reunaehtoja, niitä ehtoja, joita täällä on
korostettu koskien mm. hintoja, omavastuita ja kaupungin oman
tuotannon kehittämistä. Tässä suhteessa tämä esitys poikkeaa myös
palveluseteleiden käyttöä selvittäneen työryhmän selvityksestä ja
esityksistä, joiden mukaan valtuuston tulee päättää linjauksista mm.
seteleiden arvon määrittämiselle. Terveyslautakunta puolestaan ei
esitä edes hintakattoa palveluille ja omavastuille.

Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että lautakunnat tekevät esitykset
palvelusetelijärjestelmän vakiinnuttamisesta jo, kuten sivulla 25
sanotaan, hyvissä ajoin ennen palvelusetelikokeilujen päättymistä. Siis
tässä esityksessä puhutaan kokeilusta mutta tosiasiassa edellytetään,
että kokeilusta riippumatta kokeilumalli vakiinnutetaan ja laajennetaan.

 

Palvelusetelit vahvistavat mielestäni kahden kerroksen mallia, jos tämä
esitys hyväksytään. Ne joilla on maksukykyä ja jotka pärjäävät
muutenkin, hyötyvät tästä mallista. Vähävaraisten mahdollisuuksia
kaventavat mm. omavastuuosuudet, joita esim. sairausvakuutus ei
korvaa. On myös vaara, johon valtuutettu Puhakka viittasi, että tässä
esitetty setelien käyttöönotto murentaa vaikeavammaisten subjektiivista
oikeutta riittävän pätevyyden omaavaan avustajaan ja eräiden muiden

palvelujen laatua.

 

Kokemukset esim. hammashuollossa käytetyistä palvelusetelin
kaltaisista maksusitoumuksista osoittavat, että palvelusetelit tulevat
kaupungin omaa toimintaa kalliimmiksi. Terveyskeskuksesta tänään
saamieni tietojen mukaan nämä luvut ovat suuntaa antavia.
Ostopalvelukäyntien hinta oli viime vuonna keskimäärin 137 euroa, kun
kaupungin omissa palveluissa hinta oli keskimäärin 116 euroa. Tämä
kertoo myös yhden syyn, minkä takia ne, jotka muutenkin haluavat
markkinaehtoistaa peruspalveluja, ovat niin innokkaasti palvelusetelin
kaltaisia järjestelmiä ajamassa.

 

Tämä kokeilu liittyy Suomen hallituksen ja Sitran selvästi julki lausumiin
tavoitteisiin laajentaa yksityisiä markkinoita sen sijaan, että
kehitettäisiin julkisia palveluja. Hallitushan tähtää tähän esitykseen
myös budjettiesityksellään, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että valtion
rahoitusosuus kuntien palveluissa tulisi supistumaan.

 

Skp:n ja Helsinki-listojen ryhmä vastustaa tätä ehdotusta
palveluseteleiden kokeilusta ja sen tavoitteita seteleiden käytön
laajentamisesta. Ehdotan, että valtuusto hylkää ehdotuksen.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät.

 

Kuulun itse siihen joukkoon, joka suhtautuu aika innostuneesti
palveluseteliin monestakin eri syystä. Itselleni yksi suurista syistä
kannattaa tätä ensinnäkin liittyy vain siihen, että minusta on tärkeää,
että ihmisillä on mahdollisuus itse päättää, mitä he valitsevat. Ja
sellainen aika on minun mielestäni ohi, jossa kunta päättää ihmisten
puolesta. Samoin se liittyy myöskin siihen, että kaikkein luontevin
paikka kilpailuttamiselle on itse asiassa se ruohonjuuritaso, jossa
nimenomaan asiakas itse päättää ja sitä kautta kilpailuttaminen menee
loppuun.

 

Haluaisin viitata sellaiseen, kun ensinnäkin nythän on kyse kokeilusta
ja kokeilut ovat aika tärkeitä ja niistä saadaan tietoa. Yksi hyvin
merkittävä kokeilu on tehty Jyväskylän seudun
palvelusetelipilottikokeiluna, ja siellä ensinnäkin osoitetaan, että kun
täällä joku ehkä aikaisemmin sanoi, että palveluiden määrä ei lisäänny,
niin se on kyllä täysin mutu-väite sen takia, että ainakin Jyväskylän
kokeilun pohjalta todettiin, että palvelujen tuottajien määrä

kaksinkertaistui. Sehän kertoo siitä, että myös palveluiden määrä
lisääntyy. Tämä on mielestäni sen takia erittäin tärkeää, että tosiasia on
se, että meillä on pääkaupunkiseudulla pulaa tällä hetkellä palveluista.

 

Toiseksi tämä kokeilu Jyväskylän seudulla kertoo, että ne, jotka ovat
olleet mukana tässä, niin 88 % palvelusetelin käyttäjistä on ollut erittäin
tyytyväisiä tai vähintäänkin tyytyväisiä. Itse olen sitä mieltä, että meidän
pitää tietenkin ehdottomasti mennä mukaan tähän kokeiluun. Ja
meidän kannattaisi kyllä katsoa, että sitä ei kuristeta liian tiukoilla
rajoituksilla ja rajoilla niin, että sitten loppujen lopuksi tämä etu, joka
sieltä on saatavissa, ei pääse toteutumaan. Minä tiedän, että tämä on
osalle teistä ehkä aika negatiivinenkin asia, mutta minä näen itse, että
tällä kokeilulla tai sitten, jos se Jumalan armosta jossakin vaiheessa
vielä tulee pysyväksi, niin sen yhtenä tarkoituksena on luoda oikeasti
markkinoita, niin että ihmiset tulevat saamaan ne palvelut, joita he
tarvitsevat.

 

Kiitos.

 

 

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

 

Haluaisin ensin puhua näistä markkinoista, mihin Olli Valtonen äsken
viittasi. Olen samaa mieltä siitä, että kilpailuttamisen tämä tekee
huomattavasti yksinkertaisemmaksi, kun asiakkaat voivat itse äänestää
jaloillaan, mutta täytyy kyllä huomauttaa, että näissä palveluissa
markkinat eivät toimi ihan samoilla ehdoilla kuin monessa muussa.
Terveyspalveluissa mehän toivomme, että niitä palveluita tarvitaan
mahdollisimman vähän, että ihmiset pysyvät terveinä ja joutuvat
mahdollisimman vähän hakeutumaan esim. sairaanhoitoon. Eli nämä
markkinat, joista me puhumme, ovat hyvin erilaiset.

 

Nyt tehtävä päätös on tietenkin periaatteellisesti tärkeä, mutta vielä
tärkeämpiä päätöksiä tullaan tekemään syksyn aikana lautakunnissa,
kun päätetään siitä, kuka näitä seteleitä voi käyttää. Arvonmääritys on
hyvin olennainen, ja aikaisemmin Sirkku Ingervo täällä viittasikin siihen,
että miten se arvo määritetään, lisääntyykö eriarvoisuus vai
väheneekö, ja miten palveluohjaus esimerkiksi järjestetään niin, että
kaikilla asiakkailla on mahdollisuus valita. Tämä vaatii mielestäni hyvin
erilaisten vaihtoehtojen pohdintaa, erilaisia malleja, erilaisten etujen,
haittojen analyysia ja missään tapauksessa, toivon, että lautakunnat
eivät tyydy yhteen malliin vaan haluavat testata erilaisia vaihtoehtoja.

Joissain palveluissa voi olla kyse tulosidonnaisesta mallista, jossa
pienempituloiset saavat korkeampiarvoisen setelin, tai sitten joissain
palveluissa voidaan puhua tasahinnasta. Tärkeintä on tietenkin se, että
miten nämä hyvin erilaiset ajatukset siitä, että kaikille on saatava
palvelua, kaikille on saatava palvelua, jota he itse haluavat ja että sen
palvelun täytyy olla vielä laadukasta ja mahdollisimman halpaa, niin
miten nämä kaikki erilaiset sovitetaan yhteen.

 

Jos vertaa tätä palvelusetelilain mahdollistamaa palvelua esimerkiksi
Ruotsin ? malliin, niin kyllä Suomen palveluseteli on taas yksi pieni
palanen tähän monimutkaiseen palvelujärjestelmään, jossa tulee yksi
uusi rahoituskanava. Kunta maksaa osan, asiakas maksaa osan, ja se
monimutkaistaa tätä meidän malliamme vielä entistä enemmän. Tämä
rahoituksen monikanavaisuus ei siis missään tapauksessa selkeydy.
Ruotsissahan on niin, että asiakasmaksu on kaikille sama, käyttääkö
kunnallisia vai yksityisiä palveluita, ja myös tuottajille maksettu hinta on
sama, korvaus esim. lääkärikäynnistä. Ja siellä markkinat ovat
muotoutuneet hyvin erilaisiksi, eli yksityisetkin tuottajat suostuvat siis
tuottamaan niillä samoilla hinnoilla kuin kunnallinen. Meillähän tämä
toimii aivan eri tavalla.

 

Mutta joissain palveluissa näen, että tämä voi tuottaa hyviä toimivia
palveluita, esim. lasten kerhotoimintaa. Siitä on puhuttu paljon, miten
sillä voitaisiin helpottaa esim. päivähoitoon tulevien lasten tilannetta,
että saataisiin vaihtoehtoisia palveluita niille, jotka eivät
kokopäivätoimista päivähoitoa halua. Tässähän tälläkin hetkellä
toimivat yksityiset tuottajat, eli siis lähinnä järjestöt, voivat toimia
hyvinkin ketterästi. Samoin kotipalvelussa tai muissa kotiin tuoduissa
palveluissa nämä mahdollisuudet ovat hyvät.

Olennaista on, lautakunnille ohjeena, miettiä, kuka pystyy näitä
käyttämään, kuka hyötyy, lisääntyykö vai väheneekö eriarvoisuus, ja
miten erilaiset asiakkaat, hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, otetaan
huomioon.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Palvelusetelihän on ollut käytössä jo Helsingin hammashuollossa ja
kotisiivouksessa, mutta palvelusetelin arvo on määritetty siellä vanhan

perässä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ystäväni valtuutettu Valtonen täällä jo rukoili pysyväksi tätä
järjestelmää. Kuitenkin sosialidemokraattisen ryhmän puolesta
sanoisin, että me olemme ihan tyytyväisiä, että ollaan nyt tässä
kokeilun aloittamisessa. Tämähän on kulkenut monen myllyn läpi. On
strategiaohjelmassa hyväksytty, että tällaista kokeilua ryhdytään
valmistelemaan. Lautakunnat ja tässä tämä valmistelutyöryhmä on
tehnyt erittäin paljon töitä, kaupunginhallitus on käynyt Tukholmassa
katsomassa mallia ja kuunnellut siellä kokemuksia ja todennut, että se
nyt ei ihan yksi yhteen Suomen järjestelmään sovi, mutta joka
tapauksessa se oli hyvin avartava vierailu. Kuten täällä on todettu, niin
tämähän voi tuoda joustavuutta palveluiden järjestämiseen, ja sen takia
tämä on erittäin mielenkiintoinen kokeilu ja kyllä innolla seurataan
sitten.

 

Meidän reunaehtojamme on kuitenkin se, että tämähän ei saa johtaa
terveyserojen kasvuun eikä jättää missään tapauksessa palvelujen
ulkopuolelle niitä, jotka palveluja tarvitsevat. Sen takia korostammekin,
että lautakunnilla on tässä erittäin suuri vastuu tämän jatkovalmistelun
kannalta. Rahastahan emme ole vielä puhuneet mitään muuta kuin
tässä annetaan yksi miljoona sen tekniikan järjestämiseen, siihen,
mihin palvelutarjoajat ilmoittautuvat, ne rekisterit ja jotkut sellaiset.
Sitten se, mitä ihmisten kannalta tähän rahaa käytetään, niin sehän on
sitten lautakunnissa seuraava vaihe.

 

Kiinnittäisin huomiota yhteen yksityiskohtaan, lasten kerhotoimintaan.
Sosiaalilautakunnassahan on käyty keskustelua ja meidän
edustajamme ovat pitäneet tärkeänä sitä, että olisi keskitytty vain
muutamaan, kokeilemaan tätä asiaa sosiaalilautakunnan puolella
muutamassa kohdassa. Tämähän on nyt hyväksytty ja menee tämä
lista, mikä tässä esityksessä on. Mutta kun kaupunginhallitus käsitteli
nyt ihan lähiviikkoina budjettitilannetta, budjettiraamia, ja meille
kerrottiin ajankohtaisia tilanteita, niin nyt on ihan selvää, että lasten
päivähoitoon on pyrkimässä ja pyrkinyt erittäin paljon enemmän lapsia
kuin mitä on paikkoja ja mitä on alun perin ajateltu. Siellä oli kaupungin
omaan toimintaan noin 700 ja ostopalvelupuolelle viitisensataa, ne
luvut, joita meille esiteltiin. Ja kun kuuntelin sosiaalijohtaja Voutilaista,
kun hän vastasi niihin kysymyksiin, että millä mm. sitä jonoa puretaan,

kun minusta palvelusetelin suurin innovaatio pitäisi olla siinä, että se
purkaisi jonoja ja sellaisia tilanteita, mitä ei muuten voida hoitaa, niin
meidän vähän annettiin ymmärtää, että tämä kerhotoiminta olisi se
sitten, joka ohjaisi niitä ihmisiä, jotka ovat ehkä itse kotona tai vaikka
molemmatkin vanhemmat kotona, hakemaan tällaista kevyempää
hoitoa.

 

Haluan taas kerran sanoa, että meillä on subjektiivinen oikeus
päivähoitoon, mutta on tietysti hirveän hyvä, että kehitetään
kerhotoimintaa. Mutta meillähän ei ole valmiina sellaista markkinaa
tähän, että tämähän tulee vaatimaan sen, että lasten tämäntyyppiseen
kerhotoimintaan luodaan ihan uudet, ja järjestöt, toivottavasti tähän
tulee paljon 3. sektorin toimintaa.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Toveri Olli Valtoselle haluaisin todeta, että olimme todella yhtä mieltä
siitä, että joissakin tapauksissa palveluseteli saattaa olla hyvin hyvä,
käyttökelpoinen ratkaisu. Mutta olimme myös yhtä mieltä siitä, että se
ei saisi aiheuttaa eriytyvää kehitystä, niin että tässä jakaisimme kansaa
kahtia. Ja toinen asia on se, että sen ei pitäisi aiheuttaa sitä, että
kustannukset kovasti nousevat, siitäkin olemme varmaan yhtä mieltä.

 

Tämän ensimmäisen asian suhteen pidän kaikkein keskeisimpänä sitä,
että palvelusetelikokeilussa tälle omavastuuosuudelle on katto, joka on
enimmillään kunnallisen asiakasmaksun suuruinen tai lähellä sitä. Jos
tästä ei pidetä kiinni, minun mielestäni on ihan väistämätöntä, että se
johtaa eriytyviin palveluihin. Eli hyväosaisille tulee omat palvelunsa ja
toiset palvelut jäävät vain huono-osaisten käyttöön. Tämä on mielestäni
ydinkysymys.

Toinen asia, johon halusin kiinnittää huomiota, koskee näitä
kustannuksia. Hyvin monet asiantuntijat ovat sanoneet, että
palvelusetelinkin käyttö edellyttää sitä, että on todella toimivat
markkinat. Eli on riittävästi tarjoajia, ja näin varmaan monissa niissä
tapauksissa, joissa tätä käytettäisiin, ei ole. Minä uskoisin, että
monessa tapauksessa sille fiksumpi tapa, jos halutaan hankkia
palveluita muilta kuin kunnallisilta toimijoilta, olisi sitten ostopalvelut ja
maksusitoumukset kuin palveluseteli.

 

 

Lopuksi kannatan Sirpa Puhakan tekemää kahta ponsiesitystä.

 

 

Hyvä puheenjohtaja.

 

En täysin ymmärrä valtuutettu Kajanojan huolta, koska potilaiden tai
sosiaalipalvelujen tarvitsijoiden kannalta on ihan sama, että millä
metodeilla palvelut järjestetään organisatorisesti, kunhan ne ovat
laadukkaita ja kaikkien helposti saatavilla. Jos osa ihmisistä pystyy
palvelusetelin ansiosta hankkimaan palvelut yksityiseltä ja maksamaan
niistä enemmän, niin ? siirtää sitten useammille ja halvemmalla.
Kaikki tässä voittavat.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Kajanoja ei ole varmasti seurannut tätä viimeaikaista
lainsäädäntötyötä, koska tämä uusi palvelusetelilakihan on yli vuosi
sitten hyväksytty juuri siinä muodossa, että potilaan omavastuu ei ole
yhtä suuri kuin jos hän hankkisi sen palvelun kunnalliselta palvelun
tuottajalta, eli tätä lakia nyt ei ainakaan voi Helsingin kohdalla lähteä
muuttamaan. Sitten tämä ostopalvelu, niin sen ongelmahan on se, että
se täytyy kilpailuttaa. Kaikki, jotka ovat joutuneet kilpailuttamaan
palvelua, ovat huomanneet, että se on erittäin työlästä ja siinä on tosi
paljon valituksia markkinaoikeuteen.

 

 

Puheenjohtaja.

 

Hyvä ystäväni, toveri Kajanoja, ihan tiedoksi vain, että Jyväskylän
seudun palvelusetelipilottikokeilu osoitti, vaikka se ei ole minun
kannanotoissani se keskeisin, että sillä pitää saada säästöjä, niin
tosiasia on se, että se tuotti erittäin merkittäviä säästöjä kunnalle.

 

 

 

Ensinnäkin palvelusetelin omavastuuosuuden suhteen, vaikka laki
antaa mahdollisuuden, että se olisi hyvin paljon tai selvästi korkeampi
kuin kunnallinen palvelu, niin se ei siihen pakota. Tämä on minusta
aivan olennainen asia. Se on valtuuston omassa ratkaisuvallassa, mitä
siinä suhteessa tehdään. Ja sitten tämän ostopalvelun tai
tehokkaamman tavan, silloin kun ei ole kunnon markkinoita, niin siinä
on muitakin mahdollisuuksia kuin ostopalvelu. Siinä on maksusitoumus
ja tietyissä tapauksissa myös neuvottelumenettely.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen Jouko Kajanojan kanssa tässä asiassa ihan samaa mieltä. Ja
mitä tulee kilpailutukseen, se on hankalaa. Mitä tulee erinäköisiin
palveluseteleihin, myös niiden kanssa tulee olemaan hankaluuksia. Ei
tämä mikään yksinkertainen asia ole edes tämä kokeilu. En kuitenkaan
vastusta palvelusetelikokeilun käyttöönottoa sosiaalivirastossa ja
terveyskeskuksessa. Palvelusetelihän on ollut käytössä vanhusten
palvelujen vastuualueella, ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
jo keväästä 2008 alkaen.

 

Olen edelleen kuitenkin sitä mieltä, että sosiaalivirastossa
palvelusetelikokeilu olisi pitänyt rajoittaa 3 kohteeseen, eli lasten
päivähoitoon ja siellä lasten kerhotoimintaan. Nimenomaan
kerhotoimintaan eikä kerhotoimintaan rinnastettavana asiana lasten
päivähoitoon. Näin olen sen käsittänyt ainakin omissa
kokouksissamme, että ei ole samasta asiasta kyse. Aikuisten
palveluihin ja siellä vammaisten henkilökohtaiseen apuun sekä
vanhusten palveluissa omaishoitajien lomitukseen. Mielestäni 8
erilaisten palvelusetelikokeilun seuranta ja arviointi sosiaalivirastossa
on kohtuuttoman suuri kokeilu, sillä palvelusetelin käytön
laajentamiseksi on kuitenkin vielä selvitettävä sosiaalihuollon kannalta
keskeisten lakien ja asetusten vaikutukset palvelusetelin
käyttöönottoon. Tämän lisäksi meneillään olevat tai lähiaikoina
valmistuneet sosiaaliturvan uudistukset ja niihin liittyvät johtopäätökset
voivat vaikuttaa palvelusetelin käytön laajentamiseen.

Sosiaalilautakunnan jäsenenä toivon myös, että jatkossa
sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyöllä tarkoitetaan muutakin
kuin sitä, että lautakunnat tekevät asiasta päätökset perättäisillä
viikoilla. Palvelusetelikokeilun onnistumiseksi tarvitaan ihan oikeaa
yhteistyötä ja myös lautakunnan jäsenille koulutusta asian edetessä.
Kirjava palveluseteliviidakko ei ole kenenkään etu, ei etenkään

käyttäjien eli helsinkiläisten asukkaiden.

 

 

Hyvät ystävät.

 

Tämä on järkyttävän tärkeä asia. Pitää puhua perusarvoista ja
lähtökohdista. Minä kuulun sellaiseen joukkoon, joka on innostunut
järjen käytöstä ja vapaudesta. Pitää muistaa, että vapautta on
monenlaista. Tässä yhteydessä on kahdenlaista vapautta, jota pitää
kunnioittaa ja ottaa huomioon. Yksi on meidän kaikkien yksilöinä
vapaus valita itsellemme sopiva, hyvä palvelu. Ja toinen vapauden laji,
joka pitää ottaa huomioon, on meidän yhteinen vapautemme valita
itsellemme ja toisillemme oikeudenmukainen yhteiskunta. Ja näiden
vapauslajien yhteensovittaminen vaatii järjenkäyttöä. Jotta tämä
valtuusto voisi käyttää tässä järkeä, niin meidän täytyy saada tämän
kokeilun tuloksista, vaikutuksista parhaaseen empiiriseen dataan
pohjautuvaa tieteellistä arviointia.

Ongelmat, kriittiset kysymykset ovat hyvin tiedossa, kertaan ne
kuitenkin teille. Ne liittyvät kustannusvaikutuksiin, ne liittyvät
eriarvoistumiseen. Ja kustannusvaikutuspuolella, kuten täällä on
kerrottu jo, on kaksi puolta. Yksi on se, että miten sosiaali- ja
terveyssektorille saadaan toimivia markkinoita. Usein ei saada, mitä
silloin tapahtuu kustannuksille? Toinen kustannustekijä on hallinnolliset
vaikutukset. Miten paljon lisähallinnollisia kustannuksia tulee tällaisista
kaksoistoiminnoista, joissa on markkinatoiminta ja julkinen toiminta
rinnakkain? Tämä kustannusvaikutuksista, se pitää hahmottaa, mikä on
tämän taloudellinen merkitys.

 

Sitten on tämä eriarvoistuminen, siinäkin on kaksi asiaa, mitä pitää
seurata tarkasti. Toinen on palvelusetelin arvon suhde käyttäjien
erilaisiin tarpeisiin, että miten saadaan erilaiset tarpeet yhteensopiviksi
sen palvelusetelin arvon kanssa. Tämä on yksi ongelmakenttä. Toinen
ongelmakenttä on, että miten saadaan tämä kunnan suojeleva, ohjaava
ja neuvova rooli toimimaan silloin, kun asiakas kohtaa palveluntarjoajan
ilman, että siinä on julkista vastuuta ja valtaa välissä. Ja ellei näitä
kahta asiaa hoideta hyvin, silloin tapahtuu eriarvoistumista, josta moni
on täällä varoittanut.

 

Eli meillä on eriarvoistumiskysymykset, ja siinä kaksi asiaa, joita pitää
seurata kriittisesti, ja meillä on kustannuskehitys, siinäkin kaksi asiaa,
joita pitää seurata kriittisesti. Meidän täytyy saada tämän kokeilun

aikana dataa, ja meidän täytyy saada asiantuntijoiden arviota tästä
datasta. Tässä täytyy käyttää parasta yhteiskuntatieteellistä
asiantuntemusta, jotta valtuusto voi tehdä valistuneita päätöksiä
jatkossa siitä, miten nämä kaksi vapauden lajia yhdistetään. Sen takia
esitän tällaisen ponnen:

 

Valtuusto edellyttää, että valtuusto saa riippumattomien
tieteellisten asiantuntijoiden selvityksiä
palvelusetelikokeilujen vaikutuksista kaupunkilaisten tasa-
arvoon ja kaupungin talouteen. Vaikutusarviointi on
tehtävä ennen mahdollisia vakiinnuttamispäätöksiä.

 

Tämä on siis ponnen sisältö, ja toivon, että me voimme tämän
yksimielisesti hyväksyä.

 

Kiitos.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Vaikka täällä on jonkin verran yritetty, niin on vaikea keksiä mitään
järkisyytä vastustaa palvelusetelien käyttöönottoa. Se lisää asiakkaan
valinnanmahdollisuuksia. Yksityisistä palveluntarjoajista tulee todellinen
vaihtoehto kunnallisille palveluille, ja asiakas voi hakea palveluja
kuntarajojen ylikin siten kuin ja silloin kuin hänelle parhaiten sopii. Myös
palveluiden laadun voidaan olettaa paranevan asiakkaan päättäessä
itse palvelun tuottajastaan. Palvelusetelin käytöstä koituu kaikille
hyötyä erityisesti pääkaupunkiseudulla, joissa yksityisiä
palveluntarjoajia on ja niitä tulee myöskin helpommin lisää. Kunnallinen
palveluhan myös säilyy, ja siellä pääsee nopeammin hoitoon, kun osa
paineista purkautuu yksityiselle puolelle.

 

Niiden kaupunkilaisten joukko, jotka voivat itse valita
palveluntuottajansa esimerkiksi yksityiseltä sektorilta, kasvaa
palvelusetelin myötä merkittävästi. Pienituloiset joutuvat heikompaan
asemaan vain, jos palvelusetelin arvo määritetään liian alhaiseksi. Moni
olisi puolestaan valmis maksamaan lisääkin veroja, kunhan niillä saa
parempia palveluja. Palveluseteli antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden
panostaa halutessaan enemmän suoraan palveluun eikä
hallintokoneiston pyörittämiseen.

 

Palveluseteli ei ole tietenkään mikään automaattisesti autuaaksi tekevä
palvelutason kohottaja, vaan voidaanhan tämä mahdollisuus tietenkin

kiiruhdettu suorastaan masentavan hitaasti, mutta ollaan aktiivisempia
jatkossa.

Kiitos.

 

 

Pia Pakarinen haluaa nyt sellaisen palvelusetelijärjestelmän, jossa
nimenomaan asiakas voi kilpailla nostamalla omavastuuosuuttaan,
mutta se, jos mikä, johtaa suoraan siihen eriarvoistumiseen. Siihen,
että enemmän maksavat asiakkaat pystyvät löytämään näitä
palvelusetelituottajia ja taas vähemmän maksavat asiakkaat eivät heitä
löydä. Kun nimenomaan hyvin maksavat menevät sinne yksityiselle
sektorille, se johtaa siihen, että siellä myös hoidetaan paljon pienempiä
ongelmia ja potilaat ja muut asiakkaat ovat helpompia palvelun
tuottajalle.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Juuri tuossa korostinkin sitä, miten tärkeää on asettaa tuo
palvelusetelin hinta oikealle kohdalleen, ja se on myös siinä mielessä
joustava väline, että tarkistuksia voidaan tehdä vuosittain siihen, mikä
sen setelin hinta on.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

 

Ensiksi kannatan valtuutettu Wallgrenin toivomuspontta.

 

Palvelusetelikokeilu on mielestäni hyvin valmisteltu hanke. Ainakin
suurimmaksi osaksi kokeilun piiriin valitut palvelut vaikuttavat hyvin
harkituilta. Palveluseteleiden käyttöön liittyvää huolestumista vähentää
olennaisesti se, että asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelillä
järjestetyistä palveluista, jolloin kunnan on järjestettävä palvelu muulla
tavalla. Joitakin kriittisiä näkökohtia tahdon kuitenkin tuoda esiin.

 

Ensiksikin palvelusetelipilotteja arvioitaessa tulee terveyslautakunnan
esittämien asioiden lisäksi keskeisesti selvittää, mitä palveluseteleiden

käyttö vaikuttaa saadun palvelun laatuun ja saatavuuteen. Toiseksi,
tietty huoli minulla on siitä, onko syntymässä tarpeettoman
monimutkainen järjestelmä, joka kuluttaa enemmän resursseja kuin
vapauttaa niitä. Kolmanneksi, kun palveluista on pula, on luonnollista,
että markkinataloudessa palveluiden hinta nousee. Jos markkinatalous
toimii, tämän tulisi lisätä palveluiden tarjontaa, kun palvelun tarjoajia
tulee lisää. Tämän johdosta pidän sosiaalilautakunnan asettamaa
ehtoa siitä, ettei seteli saisi aiheuttaa hintojen kohoamista, liian
yksioikoisena. Sen sijaan hintakattoa en vastusta.

 

Mielestäni on tärkeää kokeilun jälkeen arvioida kiihkottomasti, mitä
etuja ja mitä haittoja palveluseteleistä on ollut. Sen jälkeen meillä on
hyvät perusteet tehdä uusia päätöksiä.

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kansalaiset seuraavat ihmeissään, että mistä tässä oikein on kyse
tässä palveluseteliasiassa, että voisiko tämän ratkaista sillä, että
annettaisiin suoraan rahaa. Rahaa voi käyttää väärään tarkoitukseen
tässä mielessä, voi ostaa vaikka viinaa. Palvelusetelillähän suunnataan
silloin käyttö siihen, mikä palvelusetelin otsikko on. Miten tästä sitten
edetään? Onko tämä kuitenkin jotenkin rahan kaltaista, vai onko se
niin, että kaupunki kilpailuttaa joitain paikkoja, joihin sitä saa käyttää?
Ja jos näin on, voidaan ajatella, että ajaudutaan sellaiseen tilanteeseen
kuin pesulakuittien kanssa. Otan yhden esimerkin: Mustat housut, pesu
ja silitys maksaa Fuengirolassa 4,75, Berliinissä 5 ja Lauttasaaren
SOLissa 13 sillä kaupungin pesulakortilla. Eli 5 euron suoritteesta
maksetaan vielä 9 euroa ekstraa jollekin. Jos tällaiseen johtaa, niin
silloinhan tämä on hirvittävää tuhlausta. Kaupungilta puuttuu
jonkunlainen kustannushyötyseuranta, ja siihen minä kiinnittäisin
huomiota, että lähettäköön sinne tai tänne, niin tätä on tiukkaan
seurattava, ettei siellä tule tällaisia rahallisia ? ja turhia maksuja.

 

 

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

Palvelusetelillä on saavutettavissa tiettyjä etuja, minun nähdäkseni

vain tiivistelmän liitteenä eikä kaupunginvaltuuston esityksenä, ja sitten
kun haluaisin, että tätä samanlaista varmuutta tästä sosiaalisesta
eriytymisestä toteutetaan myös terveyslautakunnan puolella, niin esitän
tällaista pontta, joka kuuluu aika tutunoloisesti:

 

                      Valtuusto edellyttää, että palvelusetelikokeilu ei saa lisätä
palvelujen tulosperusteista eriytymistä.

Jos me hyväksymme tällaisen ponnen täällä, silloin valtuusto on
linjannut, että kokeilussa tulee noudattaa tätä linjaa. Sosiaalilautakunta
tätä todennäköisesti noudattaa muutenkin, kun se on sen lautakunnan
mukainen, mutta onpahan ainakin selkänojaa siihen lähtökohtaan, millä
tavalla kokeilu toteutetaan.

 

Eli tämä olisi minusta hyvä, ja minusta Wallgrenin ponsi oli myös hyvä
ja sitä kannattaisin, mutta sitä taisi jo Ebeling tuossa edelläni ehtiä
tehdäkin.

 

Kiitoksia.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Palvelusetelit tuottavat myös kunnille selvää rahaa lisääntyvinä tai
turvallisina työpaikkoina, verotuloina ja lisääntyvinä lähipalveluina. Mikä
tärkeintä, ne lisäävät työkaluja hoitotyöhön, parantavat laatua,
nopeuttavat hoitoon pääsyä sekä antavat kunnille ja
perusterveydenhuollolle sekä ajallisen että rahallisen mahdollisuuden
keskittyä ennaltaehkäisevään työhön ja kuntoutukseen, kun osa
hoidettavista voi valita toisin.

 

Ihan tässä alussa haluaisin kaupunginjohtajiltakin tiedustella, että nyt
kun palvelusetelin käyttöä ja arvoa arvioitavissa, niin miten on
huomioitu asiakkaan kannalta kotitalousvähennyksen jääminen pois,
että onko siitä keskusteltu siinä näiden hoitoseteleiden arvosta
keskusteltaessa. Ja miten suuri summa, tai onko kaupungin tarkoitus
itse hoitaa koko tämä rahalogistiikka, sekä seteleiden jakaminen että
nämä laskujen maksatukset ja palvelutuottajien palkkioiden
maksaminen? Jos näin ei ole, eli on ajateltu, kuten Jyväskylässä,
käyttää ulkopuolista operaattoria tässä maksuliikenteessä, niin
silloinhan kaupungilta menee tämä mahdollisuus vähentää mm. se ns.
piilevä arvonlisävero lopullisessa verotuksessa pois. Onko näistä ollut

mitään puhetta?

 

Palvelusetelit edistävät myös terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä.
Esimerkiksi lääkärin tehtävähän on ainoastaan määritellä nyt, jos
terveydenhuoltoa mietitään, niin hoidon tarve, ja palvelun ohjaamisen
hoitaa toinen taho. Mutta tässä vaiheessa taas tämä henkilö- ja
terveystietojen siirto toimijalta toiselle varsinkin, kun se tapahtuu
julkisen sektorin ja yksityisen välillä, niin se pitää muistaa tehdä
asianmukaisesti ja siitä pitää tehdä ihan oma kirjallinen käytäntö, miten
se tässä kaupungissa toimii, jotta kukaan potilas tai asiakas ei joudu
odottelemaan omia tietojaan jo saadessaan hoitoajan.

 

Palvelutuottajien valikoitumisessa ovat työn laatu ja henkilöstön
osaaminen, hoitoon pääsyn nopeus asioita, jotka on huomioitava
laatua määriteltäessä. Laatuun ja sen seurantaan liittyy myös
palvelutuottajan sekä asiakkaan palvelupalaute tai palveluraportti.
Toivon, että se vaaditaan palvelusopimuksia laadittaessa ja sisältyy
laatukriteereihin. Entä sitten, jos palvelusetelipalvelussa tapahtuu virhe
tai esim. sairaanhoidossa syntyy komplikaatio? Asiakkaan ja palvelun
tuottajan välillehän syntyy yksityisoikeudellinen sopimus
palvelusetelikäytännössä. Kuluttajasuojalaki mahdollistaa nimenomaan
palvelun laatuvastuun sekä vahingonkorvausvelvollisuuden. Vai käykö
niin, että palvelun tuottaja tekee virheen ja korjaaminen siirtyy
terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon tehtäväksi?

 

Onkin tärkeää, että on olemassa näistäkin etukäteen sovitut
menettelytavat ongelmien ilmaantuessa. Täytyy muistaa, että vastuu
on pääsääntöisesti palvelun tuottajalla. Palveluseteli ei siis muuta
potilasvahinkovakuutusjärjestelmää, vaan se tuo lisää
kuluttajansuojaan liittyviä asioita myös sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakkaiden ulottuville. Jatkan hetken päästä, tuon muutaman muun
lisäaspektin.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Itse olin, silloin kun tätä käsiteltiin terveyslautakunnalla, maltillisen
etenemisen kannalla ja ajattelin, että me olisimme voineet lähteä
liikkeelle terveydenhuollon puolella hammashoidosta. Sielläkin silloin
toin esille sitä, että on erityisen tärkeää, että sillä palvelusetelin hinnalla

myös saa niitä palveluja ja se, että tämä palvelusetelikokeilu ei tuota
lisäkustannuksia terveyskeskukselle.

 

Täällä hyvin monessa puheenvuorossa on tuotu esille sitä, kuinka
tärkeässä asemassa lautakunnat ovat. Sen takia ihmetyttääkin, ettei
tässä kaupunginhallituksen esityksessä ole niitä reunaehtoja, mitä
erityisen hienosti on sosiaalilautakunnassa tehty ja mitkä ilman muuta
olisi pitänyt olla tässä mukana.

 

Samoin itse kiinnitin huomiota ihan tähän samaan kuin Yrjö Hakanen,
että täällä puhutaan, että on kokeilu, joka on vuoteen 2012 asti
voimassa, ja kuitenkin aletaan jo puhua kesken kaiken siitä, että tätä
laajennetaan ja vakiinnutetaan ja ne täytyykin tuoda jo tänne
valtuustoon päätettäväksi vuoden kuluttua, ennen kuin meillä on edes
kokonaista aikajaksoa käyty läpi, että minkälaiset tulokset tästä
kokeilusta on. Sehän on aivan selviö, jos täällä tuotiin esille sitä, että
kotitalousvähennys, miten se on tuonut uusia työpaikkoja, mutta
meidän täytyy muistaa, että kotitalousvähennys kohdistuu hyväosaisiin
ja myös se, että sillä rahalla oltaisiin voitu, mikä on laitettu siihen,
palkata kunnalle työntekijöitä, ja silloin vähävaraisetkin henkilöt olisivat
saaneet hyvää hoitoa ja palvelua ihan kunnan työntekijöiden kautta.
Näissä on aina kaksi puolta.

 

Sen takia, kun tämä on tullut kaupunginhallituksen esityksenä tässä
muodossa, en enää pysty sitä kannattamaan. Sen takia kannatan Yrjö
Hakasen ehdotusta, että tämä hylätään ja katsotaan kunnan omana
toimintana sitä. Koska täällä on hyvin paljon sellaisia, mitä kaikki ovat
varoitelleet siitä, että minkälaisia vaaroja tässä piilee siitä, että meillä
on kohta ne henkilöt, kenellä on varaa maksaa, he poistuvat
kunnallisista palveluista, ja sen jälkeen tulee kysymys siitä, että kuka
haluaa verovaroin toisille antaa hoivaa ja palvelua. Sen takia, kyllä
meidän kannattaa aina panostaa siihen kunnan omien palvelujen
parantamiseen, koska meidän pitää pitää siitä kiinni, että meillä on
universaalit palvelut ja ne ovat kaikkien tavoitettavissa.

 

Jos puhutaan valinnanvapaudesta, niin henkilöt, jotka ovat vammaisia,
vanhuksia ja muita, niin heillä ei ole sellaisia kykyjä etsiä ja kilpailuttaa
näitä palveluja ja etsiä sitä palvelun tuottajaa. Silloin he pystyvät
luottamaan ja vastuujärjestelmät ja muut toteutuvat aina kaikkein
parhaiten, on yksi taho, joka hoitaa sen, ja se on kunta ja kunnan
työntekijät.

 

 

se voi olla ylivoimaista. Ei tehdä liian monimutkaiseksi sitä, että
hoidetaan ihmisiä, huolehditaan lapsista tai tarjotaan joku
terveyspalvelu.

 

Kiitos.

 

 

Ulla-Maija Urho paheksui sitä, että ihmisten pitää olla yhdessä jonossa
kunnallisissa palveluissa. Ei tämä palveluseteli sitä muuta.
Palveluseteli on yksi kunnallinen, ja toivottavasti ollaan yhdessä
jonossa, jossa valitaan joko palveluseteli tai kunnallinen palvelu. Mutta
tässä on suuri vaara siihen, että sitä kunnallista palvelua ei saa valita,
koska siihen ei saa käyttää sitä palveluseteliä. Se pitäisi tehdä
mahdolliseksi, sitten vasta oltaisiin jollakin tavalla yhdenvertaisia.
Ihmettelen myös sitä, että Kokoomus aina haluaa, että kunnalliset
palvelut ovat hirveän jäykästi määrämuotoisia, siitä pidetään kovaa
komentoa, mutta sitten ylistetään yksityistä sektoria siitä, että se on
monipuolista. Miksei kunnallisille työntekijöille anneta oikeutta kehittyä?

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

On mahdotonta ymmärtää, mitä valtuutettu Peltola tarkoittaa tällä
kunnallisella kilpailutuksella, koska kunnallinen hoitohan on, aina
lääkärin määräyksestähän ihminen pääsee näihin leikkauksiin muun
muassa. Sitten te ette vasemmistopuolella ymmärrä, että palvelusetelin
käyttö on paljon helpompi ja yksinkertaisempi kuin ostopalvelu, joka
aina täytyy kilpailuttaa.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Peltola kaipasi mahdollisuutta käyttää palveluseteliä
julkisella puolella. Eikö se, että jos asiakas kieltäytyy käyttämästä
palvelusetelillä järjestettyä palvelua, niin eikö se ole ikään kuin hän
käyttäisi kunnallista palveluseteliä?

 

 

Valitettavasti ei, koska todennäköisesti tässä aiheutuu sellainen tilanne,
että asiakkaita pakotetaan menemään palvelusetelin kanssa
markkinoille, koska sitä kunnallista palvelua ei ole tarpeeksi saatavissa.
Joka tapauksessahan tässä käytetään yhtä ja samaa kunnan rahaa. Se
ei lisäänny yhtään tällä palvelusetelillä.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut, jälleen asiaan.

 

Ensin kannatan Rantasen tekemää toivomuspontta. Mielestäni se on
hyvä ja sosiaalilautakunnan lausunnon mukainen. On hyvä, että se
vielä tässä vahvistuu. Uskon, että sille löytyy helposti enemmistö.

 

Valinnanvapaudesta on tässä puhuttu, ja varmaan se onkin sellainen
motivoiva asia. Minusta on tärkeää tässä, että on varaa valita myös
niillä, keillä on vähemmän varoja, tuloja, silloin kun on kyse tarpeen
mukaisesta palvelusta. Se mitä on sitten sen päälle ekstraa, niin sitä
voi varmaan valita, kenellä on siihen enemmän varaa. Ja se taas on eri
asia kuin tämä palveluseteliasia.

Vielä päivähoitoon liittyen palvelusetelistä, niin puhe on siis 2–5-
vuotiaiden kerhotoiminnasta, varhaiskasvatuksen kerhotoiminnasta,
40–60 tuntia kuukaudessa. Palvelun tuottaja voisi tässä varmaankin
profiloida kerhoa itse ja olisi yksi vaihtoehto. Tällaista kerhotoimintaa,
en osaa sanoa paljonko sitä kysyntää todellisuudessa on, mutta siitä
on ollut paljon puhetta ja varmaan siitä on myös kysyntää, koska ei siitä
varmaan muuten olisi puhuttukaan. Se, mille alueelle näitä tulisi,
riippuu sitten tietenkin palvelun tuottajista. He etsivät itse tilat, ja silloin

sitä voi tulla mihin tahansa kaupungin alueelle. Ympäristökeskuksen
kanssa on käyty tästä jonkinlaista kirjeenvaihtoa, niistä vaatimuksista,
mitä se tiloille asettaa, jotta ne ovat tarpeeksi laadukkaat, mutta ei
tietenkään tarvitse vastata päiväkotitiloja, joiden taas pitää vastata koko
päivähoidon tarvetta. Olisi hyvä, että tämä kokeilu voisi olla tarpeeksi
pitkä niin, että sen vaikutus voidaan saada tietoon kunnolla. Sikäli en
ihan voi yhtyä tähän tasken lausuntoon, jossa pitäisi jo 2011 aikana
tehdä vakinaistamisesta päätökset, kun tämä kokeilu on 30.6.2012
mennessä. Minusta on vaikea ajatella, että tehdään päätökset ennen
kuin kokeilusta on tarkempaa tietoa.

 

Vanhusten palveluissa, nythän on sosiaalivirastolla tämä
palveluasumisen palveluseteli. Siinä on käyttäjiä tällä hetkellä 180,
joista ruotsinkielisiä 9, että tämä käyttö ei ole kasvanut ihan odotetulla
tavalla. Varmaan yksi syy on se palvelusetelin arvo, ja tästä on
erimielisyyksiä varmaan, että mikä on sen oikea arvo. Vanhusten
palvelujen osalta omaishoidon lomitus ja päivätoiminta ovat varmaan
sellaiset, mitä tällä hetkellä ollaan valmistelemassa. Lisäksi on
valmisteilla henkilökohtainen budjetti, mikä tässä listassakin on
omaishoidossa, jotta omaishoitoperhe voisi nykyistä vapaammin miettiä
keinot ja palvelut, joiden avulla itse kokee parhaiten tulevansa
autetuksi. Tietenkin palveluohjauksen kehittäminen, josta mielestäni
täällä on myös ollut puhetta tiedottamiseen ja muuhun liittyen, on tässä
osana.

 

Tässä on aika paljon haasteita, kun tulee ihan uuttakin toimintaa.
Toisaalta se on hyvä tehdä nyt, kun tulevaisuuden vanhuspoliittisiin
haasteisiin on tärkeää varautua ajoissa. Toivon mukaan ei olla vielä
liian myöhässä. Vielä aikuisten palvelun vastuualueen osalta tämä
vammaisten henkilökohtaiset avustajat, joiden tuntimäärät ovat onneksi
lisääntyneet, niin varmaan tämä on sellainen iso asia, joka tulee tässä
eniten, ensimmäisten joukossa vastaan. Hyvä tietää, että
sosiaalilautakunta lähdes kokonaisuudessaan osallistuu tähän Sitran
palveluseteliseminaariin, koulutuspäiviin syyskuun alussa, että
varmaan ainakin lautakunta saa informaatiota sitäkin kautta ja muitakin
kanavia käyttäen.

 

 

Puheenjohtaja.

 

? nosti minusta hyvin tärkeän näkökohdan esille, onhan se tullut jo
täällä aikaisemminkin keskustelussa. On viisasta saada näiden

palvelujen, näiden kokeilujen tulokset selville ja arvioida niitä ennen
kuin mennään vakinaistamaan tätä toimintaa. Palvelusetelijärjestelmä
on kuitenkin aika tavalla toisenlainen järjestelmä, mitä meidän
perinteinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja
palvelukokonaisuus on ollut. Sen vuoksi todella toivon, että pidetään
kiinni siitä, että ensin kokeillaan, sitten arvioidaan ja sen jälkeen
tehdään mahdolliset vakinaistamispäätökset.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kaiken kaikkiaan kokeilut ovat aina hyviä ja kannatettavia asioita,
koska kokeilujen kautta voidaan tietää, että päädytäänkö hyvään vai
huonoon lopputulokseen. Jos nyt ajatellaan palveluseteleitä, niin ehkä
aikaisempi versio voisi olla tällainen, että veteraanithan saivat
aikoinaan tällaisia seteleitä fysikaalisiin hoitoihin, ja sehän oli erittäin
toivottu asia. Mutta palveluseteleiden käyttö on monimutkainen asia ja
erityisesti tässä tapauksessa terveydenhuollon kannalta. Jos me
katsomme näitä saamiamme kaupunginvaltuuston asiakirjoja, niin
nämä kriteerit ja määrittelyt ja rajaukset ovat vähän erityyppiset
sosiaalipuolella ja terveydenhuollon puolella. Se mikä tässä on hyvää,
on ehdottomasti se, että tämä on monipuolinen tämä lista ja sieltä
nostetaan myös omaishoitajien lomitukset, mutta sitten rupeaa
miettimään, että yksi miljoona, se on rahana niin pieni summa, että
pystytäänkö sillä toteuttamaan näin pitkää kokeilua.

 

Joka tapauksessa, täällä on nostettu ongelmia esiin, lueteltu useita
aikaisemmissa puheenvuoroissa, esim. miten me määrittelemme
tämän setelin, että meneekö se palvelutarpeen mukaan tai
maksukyvyn mukaan, kuka valvoo palvelutuottajia, miten seuranta
järjestetään ja näin. Yksityisen ja julkisen sektorin terveydenhuollon
alalla, niidenhän pitäisi tukea toisiaan, ja näinhän se ainakin
aikaisemmin on tehnyt. Kyllähän tälläkin hetkellä kaupunkilainen
pääsee yksityiselle puolelle hoitoon, mutta johtuuko sitten tästä
hoitotakuulaista, mikä tuli 2005, että veroja maksava kaupunkilainen ei
haluakaan maksaa enää itse omaa hoitoaan, koska lainsäädännön
perusteella hoito tulisi saada julkisista verovaroista. Totta, täällä on
puhuttu jonoista, että esimerkiksi silmäpotilaiden kohdalla jonoja
voitaisiin hyvin lyhentää, mutta taas toisaalta on kummallista, että itse
maksavalle ihmiselle sen hinta yksityispuolella on korkeampi kuin millä
se myytäisiin julkiselle sektorille se palvelu. Että onko tässä sitten
ainoastaan vain nämä, että yksityisten laitosten pitäjät, he ovat

kuitenkin sijoittaneet pääomiaan ja he haluavat niihin nyt omat
tuottonsa ja voittonsa, mutta tukeeko tämä sitä, että hinnat laskisivat?
Kuitenkin yksityinen puoli on aina kartellinomainen systeemi. Minä en
usko, että se ehkä niihin hintoihin vaikuttaisi.

Joka tapauksessa, se mikä on nähtävissä, niin kunnan työntekijät ovat
lähteneet jo poistumaan kunnan palveluksesta, ja en haluaisi, että tämä
millään tavalla heikentäisi kunnan toimintaa, joten teenkin seuraavan
toivomusponnen. Meidän asiakirjoistamme löytyy sivulta 19
sosiaalipuolelta tietty lauseke, se on numerolla 5, ja haluan sen
esitettäväksi myös täällä terveyspuolella. Ehdotankin, että:

 

Valtuusto edellyttää, että palveluseteli ei saa estää kunnan
oman tuotannon laajentamista terveyspuolella.

 

 

Aluksi ilmoitan kannattavani Hurun tekemää pontta.

 

Täällä tulikin jo muutamassa puheenvuorossa esille tämä 31.
tammikuuta 2012, mutta sitten kuitenkin kokeilulla olisi aikaa kesäkuun
loppuun 2012. Tästä jää kyllä sellainen maku, että tässä nyt vaan ei
anneta mahdollisuutta tehdä kunnon kokeilua vaan tässä nyt vaan
päätettäisiin siitä, että lautakunnat sitten tekevät nämä esitykset ja se
on sillä selvä, että tämä olisi lähinnä vain jonkinlaista silmänlumetta
tämä varsinainen kokeilu.

 

Käytännössä keskustelimme Perussuomalaisten ryhmässä tästä
asiasta ja päädyimme siihen, että teemme pienen vastaehdotuksen.
Täällä on nimittäin sivulla 25 näistä toimenpiteistä, että jos valtuusto
sen hyväksyy, niin siellä kolmantena kohtana puhutaan juuri tästä
tammikuusta 2012. Me esitämmekin siihen vastaehdotuksen, eli se
kuuluisi sen jälkeen kokonaisuudessaan seuraavalla tavalla:

 

Palvelusetelikokeilua sosiaali- ja terveyslautakuntien johdolla jatketaan
30.6.2012 asti. Tämän jälkeen lautakuntien raportit kokemuksista
tuodaan kaupunginvaltuustoon, joka päättää lopullisesti kokeilun
vakiinnuttamisesta tai seteleistä luopumisesta. Palveluseteleitä voi
käyttää vuoden 2012 loppuun asti. Kokeilun toteuttavat lautakunnat
tekevät mahdolliset esitykset vakiinnuttamisesta ja
johtosääntömuutoksista syksyn 2012 budjettineuvotteluihin mennessä.

 

Eli tällä saataisiin se, että kun puhutaan siinä tekstissä, perustellaan

sitä tammikuun loppua 2012 sillä, että se uhkaisi katketa muuten, niin
jos nyt sitten tehtäisiinkin niin, että kokeilu päättyisi silloin kesäkuun
lopussa 2012, mutta ne setelit olisivat vielä voimassa sen loppuvuoden.
Sinä aikana me pystymme käymään läpi lautakuntien esitykset
rauhassa ja päättämään siitä, että otetaanko ne käyttöön. Siinä se oli.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Täytyy nyt kyllä myöntää, että olen valtuutettu Valppaan kanssa sillä
tavalla ihan samaa mieltä, että tämän aikataulun suhteen pitää olla
todella tarkkana. Kokeilu pitää aidosti olla kokeilu ja testi, ja jos
todetaan, että tässä aikataulu on tiukka, niin sitä pitää jatkaa niin, että
saadaan ne todelliset mitattavat, puolueettomat tulokset, jota kautta
voidaan arvioida asioita. Tämä ei todellakaan saa olla ns. eteinen
jonnekin jo arvioituun tulevaisuuteen, vaan vielä ollaan talon
ulkopuolella vahvasti ja katsotaan, miten siitä jatketaan. Sillä tavalla tuo
äskeinen puheenvuoro oli kohtuullisen hyvä, minun yllätyksekseni.
Tässä arvioitiin kriittisesti sitä jatkoa. Toivon mukaan täällä salissa
riittää viisautta arvioida todella sitä pituutta.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Valtonen perusteli täällä palveluseteleitä sillä, että ihmisillä
on oltava mahdollisuus valita. Hän tietää itse aivan hyvin, että ihmisillä
on mahdollisuus nytkin valita, jos heillä on siihen rahaa ja muita
tarvittavia resursseja. Eli näitä erilaisia palveluita on olemassa. Nyt
esitetyssä palvelusetelissä on kyse siitä, että kaupungin
peruspalvelujen muutenkin liian vähiä varoja alettaisiin ohjata vähitellen
enenevässä määrin niille, joilla on muutenkin enemmän rahaa ja muita
resursseja tehdä näitä valintoja omaksi parhaakseen, eli useissa
tapauksissa käyttää yksityisiä palveluja, kun julkisiin on jonoa tai muuta
ongelmaa pääsyssä.

 

Moni on täällä toivonut, että palvelusetelit eivät johda eriarvoisuuden
lisääntymiseen, ja se on tietysti hyvä. Mutta tästä kaupunginhallituksen
esityksestä on kuitenkin poistettu juuri kaikki ne valmistelevan
työryhmän ja lautakuntien ehdotukset, jotka koskivat sitä, että
eriarvoisuus estettäisiin. Me olemme kuulleet täällä salin oikealta

laidalta ja vähän jostain keskemmältäkin, ettei se tapahtunut suinkaan
huolimattomuutta tai vahingossa vaan tietoisesti. Sillä pyritään juuri
siihen, mihin se uhkaa johtaa, eli yksityisten yritysten markkinoiden
lisäämiseen ja mahdollisuuksiin periä korkeampia hintoja kuin mitä
palvelujen tarvitsijat joutuisivat ilman tätä palveluseteliä ja muita
esityksiä maksamaan. Jos tässä suhteessa halutaan sitä valtuutettu
Rantasen kaipaamaa varmuutta, pitäisi tietysti tehdä vastaesitys itse
päätöksen muuttamiseksi eikä tyytyä ponsiin, niin tärkeitä kuin ponnet
tietysti ovatkin, mutta ne ovat toivomusponsia, joilla ei itse
päätösesitystä voi muuttaa.

 

Esitetyllä palvelusetelillä on monia vaikutuksia, joita me voisimme nyt jo
arvioida, olisimme voineet arvioida, valmistelussa olisi voitu arvioida.
Esimerkiksi kaupungin hammashoidosta, siellä on
maksusitoumusjärjestelmä, jonka arvio olisi ollut erittäin hyödyllinen
tässä yhteydessä. Me tiedämme, mitä on tapahtunut, kun kaupungin
oman hammashoidon resursseja on alibudjetoitu vuosikausia.
Eriarvoisuus hammashoidossa on kasvanut kaiken aikaa. Ja me
tiedämme myös, että näistä maksusitoumuksista ovat enemmän
hyötyneet ne, joilla on rahaa palveluihin käytössään enemmän kuin
mitä niistä ovat päässeet hyötymään ne, joilla ei ole rahaa
omavastuuosuuksiin tai muita mahdollisuuksia käyttää näitä yksityisiä
palveluja hyväksi. Me tiedämme myös, että yksityiset palvelut
maksavat veronmaksajille tässä tapauksessakin enemmän kuin
kaupungin omat. Viime vuonna lähes 20 % keskimäärin enemmän kuin
kaupungin omat hammashoidon palvelut.

 

Eli toivon todella, että tässä oltaisiin nyt rehellisiä ja nähtäisiin se, että
tämä kaupunginhallituksen esitys sivulla 25 edellyttää, että tätä
palvelusetelikäytäntöä vakiinnutetaan ja laajennetaan. Se kohta kuvaa
hyvin sitä, mikä tässä se varsinainen tarkoitus on.

 

Kiitos.

 

 

Yrjö Hakaselle sanoisin vaan, että tällä järjestelyllä minun mielestäni
tapahtuu se, että myös varattomammille annetaan mahdollisuus valita,
että siinä toteutuu ihan päinvastainen.

 

 

 

Valtuustotoverit.

 

Kyllä Hakasen puheessa on vinha perä ja nämä uhat ovat todellisia,
mutta täytyy ottaa huomioon, että tuo valtuuston päätösesitys on
laatuaan sellainen, että annetaan valtuudet lautakunnille toteuttaa
asioita. Ja kun se menee sosiaalilautakuntaan sosiaalilautakunnan
listan mukaan, niin sosiaalilautakunta nyt luultavasti noudattaa sitä itse
määrittelemäänsä linjaa. Mutta minun ponteni idea oli vain se, että
valtuusto voi tässä yhteydessä huomauttaa, että myös valtuusto on
samaa mieltä, jolloin tämä takaseinä nyt sitten antaa pontta myöskin,
että terveyslautakunnan tulee toimia tämän tavoitteen mukaan. Sitten
haluaisin huomauttaa, että Hakasen suurimmat uhkakuvat eivät
välttämättä kyllä toteudu juuri näiden listassa olevien kokeilualueiden
kohdalta. Minäkin olisin erinomaisen huolissani, jos kysymys olisi
vaikka perusterveyspalveluiden tämäntyyppiseen kehittämiseen. Koska
kyllä siinä se ydin oikeasti on, että yksityisten palvelujen käyttäjät voivat
saada lisää subventiota siitä julkisesta pakasta. Ja se tietenkin on
omiaan heikentämään julkisen sektorin oman tuotannon tilaa. Mutta
tämä ei nyt ole ? Hakanen sanoi, että ? .

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kyllä minä lasken esimerkiksi hammashuollon perusterveydenhuollon
palveluihin. Ja tässä ollaan siltä osin menossa juuri siihen suuntaan,
mistä valtuutettu Rantanen varoitti.

 

 

En nyt ihan haluaisi Yrjö Hakasen kanssa joutua väittelysuhteeseen
tässä, kun ollaan noin periaatteessa samasta asiasta huolissaan. Mutta
tuossahan nimenomaan on se suuterveydenhuollon osa-alue, joka nyt
hoidetaan maksupalvelusopimuksilla, joka ei nytkään ole oman
tuotantomme piirissä. Siinä suhteessa se rajaus mielestäni on jälleen
mahdollinen, mutta jos puhuttaisiin ylipäänsä hammashoidon
palvelusetelijärjestelmän ulottamisesta koko hammashoitoon, niin minä
huutaisin täällä ihan yhtä lujaa kuin siinä.

 

 

 

tyytyväisempiä saadessaan valita oman hoitavan lääkärinsä, oman
hoitopaikkansa ja valita, minkä tasoista hoitoa heille annetaan, että
heidän ei tarvitse tyytyä siihen ihan perushoitoon, koska parempi hoito
on aina pitkällä tähtäimellä huomattavasti edullisempi.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Edellisessä puheenvuorossa vertailtiin yksittäisiä hintoja ja korostettiin
sitä, kuinka yksityisellä puolella tuotetaan edullisesti ja
kustannustehokkaasti. Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että
tutkimusten mukaan, kun on tehty selvityksiä kilpailujen tuottamisesta
yksityisellä puolella ja yksityistetyistä palveluista, niin käytännössä ne
tutkimukset ovat osoittaneet, että se on kaupungille yleensä tai
kunnalle huomattavasti kalliimpaa. Eli yksittäisten hintavertailujen
pohjalta ei voi tehdä johtopäätöksiä. Noin yleisellä tasolla on myös
huomautettava, että kyllähän yksityisellä puolella kerätään myös
potilailta voitot. Miksi muuten yksityistä ? ?

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Snäll kyllä hyvin hyväuskoisesti uskoo, että kilpailu
yksityissektorilla tuottaa alempia hintoja. Esimerkkinä HUSin
kaihileikkausjonojen purku, se kustannus, mikä HYKSin puolella on
laskettu tuotantokustannuksiksi, ei kelvannut yksityiselle puolelle, vaan
todettiin, että sillä hinnalla yksityinen sektori ei missään tapauksessa
tuota näitä palveluita, vaan he nimenomaan edellyttävät, että on
huomattavasti korkeampi hinta. Kyllä tässä suomalaisessa
terveydenhuollossa ynnä muilla yksityisen sektorin markkinoilla on niin
hyvät yhteydet, että monopoliasema tästä syntyy. Kaupungin on aivan
turha kuvitella, että tästä syntyy jotain säästöjä.

 

 

?

 

 

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

Kiitos lautakunnille ja virkamiehille perusteellisesta työstä.

 

Försöket med servicesedlar väcker känslor och oro för att den
kommunala servicen skall försämras. Från SFP håll har man i åratal,
så länge att en del inte mera är kvar här i fullmäktige som har jobbat för
den här frågan, efterlyst servicesedlar framför allt för att få fram service
för helsingforsarna, där den idag inte finns. Det har inte handlat om att
slå ut kommunal service där den existerar, utan att till exempel kunna
se till att svensk psykvård och psykoterapivård för barn kan
tillhandahållas där den idag inte existerar.

On hieman hämmentävää kuulla, miten negatiivisesti täällä
suhtaudutaan palvelusetelikokeiluun. Palveluseteleitä ei suinkaan
tarvita kunnallisten palvelujen alasajoon, päinvastoin sitä tarvitaan
takaamaan helsinkiläisillekin ne palvelut, joita muualla, Suomen
muuten aivan liian pienikokoisissa muissa kunnissa, muutaman
tuhannen asukkaan kunnissa ihmiset voivat odottaa saavansa
järkevällä aikajänteellä.

 

Ruotsinkielisten palveluiden takaaminen esim. psykoterapiassa tai
vanhusten päivätoiminnassa on erittäin tervetullutta eikä millään lailla
uhkaa olemassa olevaa kunnallista palvelutuotantoa.

 

Servicesedelsystemet utgår från invånarens behov och önskemål, inte
från stadens perspektiv. Det handlar alltså om att byta synsätt från
producentens uppfattning om vad som är god kvalité och vad som är
behövligt. Att byta synsätt till kundens eller invånarens perspektiv, där
invånaren aktivt väljer den service hon vill ha och önskar, till exempel
om det handlar om svensk psykoterapi.

 

Olemme strategian tasolla päättäneet kehittää Helsinkiä
asukaslähtöisesti.

 

Arvoisa valtuusto.

 

Mielestäni palvelusetelikokeilu on juuri tätä. Palvelusetelillä ihminen,
jolla ei ole lompakossaan rahaseteleitä tarpeeksi, voi valita
palvelusetelin kautta yksityisesti tuotettua palvelua, mikäli sitä toivoo.
Tämä ei mitenkään liity niihin ihmisiin, jotka jo tällä hetkellä käyttävät
niitä seteleitään ja ostavat palvelua. Päinvastoin, tämähän mahdollistaa
ihmisille aidon valinnan.

 

 

Valtuutettu Urhon tavoin toivon myös, että tästä ei olla tekemässä
byrokraattisesti liian raskasta systeemiä. Sen takia tämäkin ehkä meille
näyttäytyy tai esityslistatekstissä näyttää liian ohuelta, että siellä ei ole
tarpeeksi näitä ehtoja, mutta toivon todella, että ei tämä byrokratia
muodostu sellaiseksi esteeksi, että pienet palveluntuottajat eivät pysty
palveluita kaupungille tarjoamaan. Kun ajatellaan lasten
kerhotoimintaa, sille on todella tarve, jotta saataisiin näitä päivähoidon
jonoja pienennettyä ja jotta ne lapset, joilla on äiti kotona vauvan
kanssa, sisaruksen kanssa, jotta nämä lapset voitaisiin saada sieltä 8
tunnin tarhasta pois niin, että he olisivat kerhotoiminnassa, sellaisessa
toiminnassa, mikä takaa sen, että he tapaavat muita lapsia mutta
heidän ei tarvitse olla kokopäiväisessä tarhassa.

 

Mielestäni tämä palvelusetelikokeilu on erittäin tervetullut ja kiitän
lautakuntia työstä.

 

Kiitos.

 

 

Minua kyllä ihmetyttää tämä puhe siitä, että palveluseteli lisäisi
valinnanmahdollisuuksia valita sellaisia palveluita, joita nyt ei saada, ja
että se ei olisi pois kunnallisista palveluista, koska ihan samalla
rahallahan tämä homma joudutaan hoitamaan. Jos nyt ihmiset saavat
valita sellaisia palveluita, joita nyt ei ole ollenkaan olemassa, niin se on
pois jostakin kunnallisesta palvelusta. Ei ole olemassa muuta rahaa.
Tässä kokeiluvaiheessa on se miljoona, mutta sen jälkeenhän nämä
palvelusetelin puoltajat eivät suinkaan aio lisätä rahaa, ei miljoonaa
eikä mitään muutakaan, vaan puhuvat siitä, että sitten saadaan
säästöjä aikaiseksi.

 

 

Varmasti tässä on monenlaisia ajatuksia tämän päätösehdotuksen
taustalla, mutta korostaisin sitä, että ainakin Rkp:n puolelta tässä on
nimenomaan ajateltu, että kun ei nyt millään saada niitä kunnallisia
palveluita järjestymään tietyillä osa-alueilla, niin tämä voisi olla
sellainen tapa, koska näitä on yksityisestä tarjolla. Ja tällä lailla näitä
voitaisiin tarjota tasapuolisesti myös sellaisille, joilla ei ole varaa niihin
omiin, joilla ei ole niitä seteleitä. Eli en ole nyt valtuutettu Peltolan
kanssa tässä, en pysty tulkitsemaan asiaa samalla lailla.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Jos halutaan, että tämä palveluseteli ei lisäisi eriarvoisuutta tai ihmisten
eriytymistä eri ryhmiin ja jakautumista yhteiskunnassa, niin se, joka tätä
asiaa tarkkaan pohtii, ei voi päätyä muuhun kuin siihen, että mikäli se
omavastuuosuus voi olla paljon korkeampi kuin kunnallisessa
palvelussa, niin se väistämässä se logiikka vie siihen suuntaan, että
palvelut eriytyvät huono-osaisten palveluihin ja hyväosaisten
palveluihin. Toivon, että te todella pohtisitte sen asian läpi. Se on sen
logiikan lopputulos.

 

Me kuitenkin sosiaalilautakunnassa kirjasimme tämän kohdan
varovasti, että sen omavastuuosuuden katto olisi enimmillään
kunnallisen asiakasmaksun suuruinen tai lähellä sitä. Ja mielestäni on
paikallaan, että tässä ollaan tietyllä tavalla varovaisia. Kysymys on
asiasta, josta meillä ei ole paljoa kokemusta, joiltakin osa-alueilta on,
useimmista ei ole. Ja silloin ei kannata kauhean tiukasti lyödä niitä
välineitä kiinni, sen sijaan tavoitteet kannattaa tietenkin tiukastikin lyödä
kiinni.

 

Tämä koskee myös Pia Pakarisen ponsiehdotusta, jossa siis ideana on
se, että palveluseteleissä ei käytettäisi erillistä kilpailutusta. Olen koko
ajan ymmärtänyt palvelusetelin niin, että siinä nimenomaan ei käytetä
kilpailutusta vaan se on tavallaan juuri toinen vaihtoehto. Minusta tämä
on sillä tavalla hyvä, mutta olisin tässäkin varovainen. Voi olla, että
joudutaan sellaisiin tilanteisiin, joissa kilpailuttaminenkin voi olla
mahdollisuus. En tässä kategorisesti sulkisi tiettyjen välineiden käyttöä
lopullisesti pois, vaikka se idea, joka tässä ponnessa on, on mielestäni
ihan perusteltu ja niin olen asian koko ajan ymmärtänyt.

 

Lopuksi Antti Valppaan esityksestä, niin olen, niin kuin täällä valtuutettu
Bryggarekin totesi ja monessa muussakin puheenvuorossa, tässä on
tietty epäjohdonmukaisuus, että kokeilu jatkuu ja päätökset pitäisi
tehdä ennen kuin voidaan kokeilusta vetää kunnon johtopäätöksiä. Ja
mikäli oikein kuulin ja ymmärsin Antti Valppaan esityksen, niin se oli
ratkaisu tähän tiettyyn ristiriitaan, joka tässä hallituksen esityksessä on.
Niinpä kannatan valtuutettu Valppaan vastaesitystä.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Kajanoja on siinä ihan oikeassa, että se palvelusetelin
arvon määrittäminen on yksi niitä kaikkein vaikeimpia asioita. Ja se
todella ei ainakaan tässä pilotissa voi olla kovin kaukana siitä kuin mitä
potilas maksaisi, jos hän saisi sen palvelun kunnalta. Silloin kun
käsittelimme tätä lakiesitystä, teimme sitä mietintöä, niin ajattelimme,
että se voisi olla ehkä 15 % hintaan lisää tai jotain vastaavaa, mutta
todellakaan se ei voi olla sellainen, että puolet potilas joutuu
maksamaan itse. Se on niitä vaikeimpia kysymyksiä etenkin, jos vielä
tämä on tulosidonnainen tämä seteli.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Kuten täällä on moneen kertaan sanottu, palveluseteli on todella vain
yksi tapa hankkia palvelut. Toiset vaihtoehdot ovat ihan normaali
terveyskeskus, tai jos puhutaan terveydenhuollosta, tämä kunnallinen
palvelu, tai sitten ostopalvelu, joka nyt kuitenkin useimmiten on
maksutonta varsinkin pienituloisille. Täytyy muistaa, että ihmiset
menevät sinne, missä palvelun laatu on hyvää. Julkinen sektori ja
yksityinen sektori voivat olla aivan yhtä laadukkaita palvelun tuottajia
sektorista huolimatta ja haluttavia, jos niin halutaan. Sen vuoksi minua
häiritsee asenne, joka täällä jatkuvasti tulee esiin, jossa
terveyskeskuspalvelu aina luokitellaan huonoksi ja vain köyhien ja
kurjien käyttämäksi. Se on kerta kaikkiaan asenteena väärä, ja se ei
taatusti edistä julkisen terveydenhuollon haluttavuutta tai
houkuttelevuutta työpaikkanakaan. Palveluseteli antaa sitä vastoin
erittäin hyvän mahdollisuuden asiakkaan hyväksi tapahtuvaan
yhteistyöhön yksityisellä ja julkisella puolella.

 

Kunnallinen palvelu on nyt jo vaihtoehto, ei siihen tarvita mitään
palveluseteliä. Lisäksi laki palvelusetelistä mahdollistaa myös ihan
aidon yksilöllisen setelin arvon määräämisen, mikäli palvelu on tarpeen
mukaan välttämätön asiakkaalle. Palvelusetelikin voi olla täysin, tietyllä
tavalla lähes maksuton. Ostopalvelu on edelleen yksi vaihtoehto. Ja
jotta kaikki todella tietävät sekä palveluntuottajat että hintavertailut, on
asiakasohjaukseen kiinnitettävä kunnolla huomiota. Se on oltava
helposti saatavaa ja se on oltava selkeästi ohjattua, eikä ainoastaan
internetissä nähtävissä olevaa. Nykyiset sosiaali-infot ja kirjastot,
terveysasemat ovat esim. oivia paikkoja, missä näitä hinnastoja ja

palveluntuottajarekisterejä voi kaikkien ihmisten katsottavina olla
saatavilla.

 

Ja sitten lopuksi Ulla-Maija Anttilalta kysyisin, että mitä ammattitaitoa
on sitten osoittanut se, että esim. kaihijonot ovat alun perin syntyneet?
Mikä hinta on syntynyt niissä jonoissa tänä aikana kaatumisista,
lisääntyneestä kotihoidon tarpeesta, elämänlaadun heikkenemisestä?
Ja miksi jonot puretaan vasta sitten, kun on äärimmäinen pakko? Sama
koskee itse asiassa näitä akuuttihoidon paikkoja, joissa mummot
makaavat odottamassa ties kuinka monetta yliviikkoa
jatkohoitopaikkaan pääsyä.

 

Luuletteko te täällä todella, että tosi varakkaat ihmiset tai ne, joilla on
vakuutukset, jonottavat terveyskeskukseen saadakseen palvelusetelin
johonkin hoitoon? No niin, siis nehän tekevät tilaa. Minä näen sen itse
niin, että mitä useampi käyttää omaa rahaansa ja sitä pientä
minimaalista Kelan korvausta ja maksaa itse hoitonsa, sitä enemmän
se tekee tilaa terveysasemalle pääsemiseen ja tekee nimenomaan tilaa
niille, joilla ei ole edes tarvetta mennä mihinkään muualle
terveysasemalle. Ja se parantaa työhyvinvointia vähentyneinä jonoina.
En käsitä tätä keskusteluasennetta.

Jatkossa koko pääkaupunkiseudulle tulee viimein luoda
yksityiskohtainen palvelustrategia, jossa selkeästi kirjataan palvelun
tuottajat, palvelupolut ja ennen kaikkea kunkin asuinalueen tai
asukasryhmän palvelujen tarve ja tuotteistettu sisältö. Ja vasta kun
julkiset palvelut ovat läpinäkyvästi vertailtavia, niin voidaan kuluja ja
palvelusisältöjä terveesti verrata. Ja palvelustrategia on pohja
asiakaslähtöisille palveluille, myös palvelusetelin.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Olisin Arja Karhuvaaralle vastannut, että kyllä he jonottavat ihan
tavallisille terveysasemille. Mistä sen tiedän, niin siitä, että olen
työssäni kiertänyt erittäin monella laidasta laitaan, idästä länteen,
lännestä itään, terveysasemalla. Kyllä nämä vauraat ihmiset kiertävät
terveysasemien kautta.

 

 

 

Puheenjohtaja.

 

Haluaisin kiinnittää huomiota kuitenkin tähän sosiaalilautakunnan
kolmanteen kokeiluehtoon, jossa sanotaan, että palvelusetelin käyttöä
voidaan kokeilla palveluissa ja tilanteissa, joissa on nähtävissä tilanne,
jossa palvelun kysyntää ja tarjontaa on riittävästi siten, että seteli ei
aiheuta hintojen kohoamista. Ja tätä pitäisi miettiä, kun päätöksiä
palvelusetelin laajentamisesta tehdään. On kai toivottavaa, että sen
lisäksi, että saadaan monipuolisempia palveluita ja lisää
valinnanvapautta, niin myös hinta kuluttajalle ja kaupungille laskee tai
ei ainakaan nouse samalla kun laatu paranee tai pysyy samana.

 

Palveluiden tarjonnassa on eroa ja palveluiden laadun vertailussa on
eroa. Sellaiset palvelut, joita on helppo vertailla ja jotka ovat tavalliselle
kuluttajalle ymmärrettäviä ilman mitään erityiskoulutusta, niin on
sellaisia palveluita, joissa tämä vertailu on aidosti mahdollista. Sen
sijaan sellaiset palvelut, joiden laadun vertailuun tarvitaan
erityisosaamista tai koulutusta, kuten erilaiset erikoissairaanhoidon
palvelut, niin niissä on huomattavasti hankalampaa tehdä oikeasti
mitään eroa eri palveluntarjoajien välillä.

 

Lisäksi tarjontaan liittyy henkilöstöön liittyvä resurssipula joillain aloilla
ja alalletulorajoitukset, esim. terveydenhuollossa. Sen sijaan
toimialoilla, joilla riittää tarjontaa ja jonne on helppo perustaa uusia
yrityksiä, kuten siivous- ja kotipalvelut, saattaa olla odotettavissa jopa
tervettä hintakilpailua. Kokeilu voi osoittaa, millä aloilla hintakilpailua
syntyy, mutta jää nähtäväksi, että riittääkö tämä aikataulu siihen, jotta
voidaan oikeasti nähdä, mihin suuntaan tai toiseen hinnat kehittyvät.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Palvelusetelikokeilu on erittäin hyvä ja positiivinen asia. Väestö
ikääntyy, terveysmenot kasvavat joka vuosi, ja enemmän ja enemmän
rahaa pitäisi löytyä kaikkien näiden terveysmenojen maksamiseen.
Siinä mielessä on hyvä, että tehdään uusia kokeiluja, täydentäviä
vaihtoehtoja, jotta saadaan vertailupohjaa ja uusia ratkaisuja.
Palveluseteli antaa tietyllä tavalla vapauden ja valtaa kuntalaiselle
valita palveluja. Se on hyvä asia kuntalaisen näkökulmasta oikein
toteutettuna.

 

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät.

 

Minä tarkastelen tätä asiaa kyllä hirveän pragmaattisesta
lähtökohdasta käsin, ja minä ajattelen sillä lailla, että jos palvelusetelillä
pystytään purkamaan ruuhkia ja jonoja ja kaaosta, niin se on kaikkien
kuntalaisten etu. Haluaisin sanoa, kun kollegani sosiaalilautakunnassa,
Terhi Mäki, piti palvelusetelin sovellutusalueita tässä pilotissa vähän
liian runsaana, niin minä itse asiassa surin sitä, että jäi yksi sellainen
alue, vaikka se on muuten ihan hyvä tämä pilotti, mihin menemme,
sieltä jäi yksi keskeinen juttu pois, joka olisi osoittanut teille myös,
kuinka konkreettisesta asiasta on kysymys.

 

Se liittyy kotihoitoon, siihen, että siellä todellisuudessa on aivan hirveä
ruuhka. Kysymys ei ole siitä, että minä arvostelisin millään lailla
kunnallista kotihoitoa tai niitä palveluita. Minä haluan kertoa teille
pienen esimerkin vain siitä, että Helsinki-Missiolla on Vuosaaressa
Cecilia-niminen yksityinen palvelutalo. Me emme ole palveluntuottajia
millään lailla, että me emme ole siinä bisneksessä, että minä en puhu
omasta edustani ollenkaan. Minä puhun niistä vanhuksista, jotka
asuvat siellä. Niin tiesittekö, että se on siis tällainen, että siellä on 150
arava-vuokrattua asuntoa, ja siellä on 40 sellaista ihmistä, joilla ei ole
varaa maksaa tuttujen, Cecilian omien hoitajien tai siivojien tai muiden
palveluista, niin he ovat oikeutettuja kaupungin kotihoitoon.

 

Onko siinä teidän mielestänne mitään mieltä, että sillä samalla tontilla
surraa kunnallisia kodinhoitajia ja sitten siellä olisivat nämä Cecilian
omat hoitajat? Se on vain ihan järjetöntä. Ja jotakin siitä ruuhkasta,
hyvät ystävät, kertoo esimerkiksi se, että aina kun käyn siellä
Ceciliassa niin vanhukset tulevat minulle sanomaan, että kun olisi joku
tapa, jolla he voisivat – ja he eivät vielä käytä sanaa ”palveluseteli” –
jolla he voisivat hankkia ne palvelut sieltä omasta talosta tutuilta
ihmisiltä. Kun nyt siitä ruuhkasta kertoo todellisuudessa se, että he
saattavat joutua odottamaan kaksi päivää lääkkeitä sen jälkeen, kun
lääkkeet ovat loppuneet. Se kertoo vain siitä ruuhkasta.

 

Tämä ei ole mikään dogmaattinen kysymys, vaan tässä on kysymys
ihan puhtaasti siitä, että millä tavalla me voisimme vähentää kärsimystä
ja millä tavalla me voisimme auttaa oikeasti asiakasta. Minä näen aina
punaista, kun kuulen sellaisia puheenvuoroja, niin kuin täällä kuulin

siitä, että vanhukset eivät pysty hoitamaan tätä kilpailuttamista ja
muuta. Se on mielestäni heidän törkeää aliarvioimista.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minusta tässä on nyt kysymys ennen muuta siitä, panostammeko me
lisää rahaa ja kehitämme palveluja, jotka ovat kaikille helsinkiläisille
heidän tuloistaan riippumatta tarjolla, vai suuntaammeko me lisää
rahaa niihin yksityisiin palveluihin, jotka tulevat mm. omavastuun takia
helsinkiläisille kalliimmaksi, ja näiden palvelujen hintakattojen
puuttuessa ja kilpailun toimiessa huonosti myös kaupungille ja
veronmaksajille kalliimmaksi. Valitettavasti tässä esityksessä valinta on
osunut, taas kerran, tähän jälkimmäiseen, eli panostetaan lisää
parempituloisten palvelujen kehittämiseen ja samaan aikaan
valmistellaan budjettiesityksiä, joissa vähennetään reaalisesti
kaupungin omien sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahoja ja
työpaikkoja, mm. niitä valtuutettu Valtosen äsken kaipaamia kotihoidon
resursseja.

 

Minusta tämä on kaksinaamaista peliä, jossa ei kehdata avoimesti
sanoa, että ollaan ajamassa hyväosaisten ja yksityisten firmojen asioita
huonompiosaisten ja julkisten palvelujen kustannuksella.

 

 

Ei voi olla jatkossa niin, että meillä on yhden vanhuksen hoidossa
useita, nyt en puhu vain kahdesta palveluntuojasta tai kahdesta
auttajasta. Siellä täytyy olla yksi taho, joka pystyy hoitamaan, eikä sillä
ole mitään tekemistä vähäosaisten tai parempiosaisten kanssa. Tämä
seteli voi helpottaa niiden asuinpalvelujen tarjoajien toimintaa, jotka
samalla haluavat antaa myös muuta sosiaalipalvelua, setelillä vanhus
voi itse ostaa. Ja kaikki vanhukset eivät todellakaan ole
ymmärtämättömiä ja huono-osaisia, vaikka he asuisivat tällaisessa
asuintalossa, jota hoitaa joku muu taho, kuin että asuvat omassa
kodissaan tai kunnan palvelutaloissa.

 

 

En malttanut olla tässä nyt mainitsemassa, kun itse olen Malmin

sairaalan päivystyspoliklinikalla. Sinne vaan kaikki katsomaan, kuinka
homma toimii ja jonot ovat melkein ulos asti, kuinka normaalit
kansalaiset… Niin kyllä siinä voisi olla joku vastaavanlainen seteli, jos
hoitoa haluaisi laajentaa vähän muuallekin. Mutta sanotaan, ei ole
ihmisillä oikein varaa mennä muualle.

 

On kumma juttu, että terveydenhoito on erilaista ja erihintaista
kaupungissamme, mutta sitten esim. maitolitra on ihan sama
jokaisessa kaupassa. Että miksei esimerkiksi terveydenhoito voisi olla
samanhintaista kaikille? Hammashoitoon jonottaville joku palveluseteli
voisi olla okei, koska hammashoito on todella kallista. Ja mitä
vanhuksiin tulee, niin ei minusta enää vanhuksia pidä alkaa kiusata
jollain pelikorteilla. Eivätköhän he ole tehneet ihan tarpeeksi. Nyt
meidän pitäisi palvella niitä, ketkä yleensä sillä alalla ovat ja omaisten
pitäisi ottaa vähän itseään niskasta kiinni eikä vain ajatella, että kyllä se
siellä pärjää niiden setelien kanssa.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Keskustelu on osoittanut, että monet valtuutetut ovat perehtyneet tähän
asiaan hyvin perusteellisesti, ja sen olen tietysti voinut lautakuntienkin
kokouksissa havaita. Monet kysymykset ovat saaneet vastauksensa
valtuutettujen toinen toisilleen välittämissä puheenvuoroissa. Totean
vain muutaman asian vielä.

 

Ensinnäkin valmistelussa ja lainsäädännössäkin on edellytetty, että
laatu, sisältö ja kriteerit ovat samat, olipa palvelu kunnallista tai
yksityistä, että siltä osin ei pitäisi olla tässä ongelmia. Lähtökohtanahan
koko tässä valmistelussa ei suinkaan ole ollut se, että köyhät ja kurjat
tulevat julkiselle puolelle ja varakkaat ja hyvinvoivat menevät
yksityiselle puolelle, vaan kyllä näitä palveluja pyritään rakentamaan
kaikille. Haluan todeta, niin kuin täällä valtuutettu Karhuvaaran
puheenvuorossa tuli esiin, kyllä meillä on hyviäkin palveluita. Tietysti
näin laajassa palveluvalikoimassa sattuu myös epäonnistumisia ja
silloin tällöin on ruuhkaakin.

 

Malmin sairaalan osalta on todettava se, että Malmin päivystyshän
siirtyy väestötiloihin Marian sairaalaan, ja sinnekin on tarkoitus hieman
lisätä voimavaroja, joten toivottavasti Malmin tilanne saadaan yhtä

Kiitoksia.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kaupunginhallituksen kokouksessa vastustin hankkeen eteenpäin
viemistä esitetyn menettelytavan johdosta ja pitäen vuokrahintaa/
vuokraa liian alhaisena. Mielestäni hanke olisi pitänyt toteuttaa
suunnittelun sisältävänä tontinluovutuskilpailuna, jolloin
kilpailuparametreina olisivat olleet suunnitelman laatu ja kaupungin
hankkeesta koituvat hyöty, eli maan hinta/vuokra. Itse uskon, että täten
toteutettuna lopputulos tulisi olemaan nykyistä parempi.

 

Toisena vaihtoehtona esitin, että tontin vuokrauksen/myynnin
lähtökohtana olisi tullut olla 455 euroa kerrosneliömetriä korkeampi
hinta, ehdotin 700–800. Perusteluja näkemyksiini olivat mm. seuraavat
seikat: Tontin sijainti on yksi Helsingin arvokkaimmista
rakennuspaikoista, mereen rajoittuvat niemi. Esitetyllä
rakennusoikeuden hinnalla, 445, ei saa pientalotonttia Espoon tai
Vantaan perukoiltakaan. Helsingissä rantatonttien hinnat ovat 4–5-
kertaiset esitettyyn nähden. Toimitilatonttien hinnat esim. Espoossa,
otin esille Helsingin kaupungin 10 vuotta sitten, eli 2001, myymän tontin
Leppävaarassa, siellä rakennusoikeuden hinta 10 vuotta sitten oli yli
400 euroa.

 

Tällä erää kannatan kaupunginhallituksen päätöstä, mielipidettäni
asiasta en kuitenkaan ole muuttanut. Haluan samalla kiinnittää
valtuuston huomiota kaupungin kiinteistöpolitiikkaan ja sen
kehittämiseen. Tehokkaammalla kiinteistön hyödyntämisellä saattaisi
olla suuri merkitys kaupungin talouteen. Tällä hetkellä kaupunki
luovuttaa kaavoituksella aikaansaamansa maan arvon nousun tonttien

ostajille lähes korvauksetta. Esimerkkinä voisi ottaa, että kaupunki
kaavoittaa vuosittain uutta asuin- ja toimitilarakennusoikeutta
keskimäärin noin 600 000 kerrosneliömetriä, ja sen käypä arvo on
viitisensataa miljoonaa. Hyvin voisi ajatella, että kaupunki myisi
vuosittain maaomaisuuttaan ainakin 200 miljoonalla eurolla, jolloin
maaomaisuuden arvo kasvaisi vielä vuosittain 300 miljoonalla eurolla
ottamatta vielä huomioon vuosittaista maan arvon nousua.
Maanmyyntituloilla voitaisiin hillitä kunnallisveron nousua ja parantaa
palveluja. Mielestäni myös maan myynti pitäisi irrottaa
kiinteistövirastosta, koska viraston intressi ei ole oman omaisuutensa
myynti, vaan se pitäisi hoitaa jonkin muun tahon kautta.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tämä Taivallahden kylpylähotellihanke herätti aika paljon keskustelu ja
vastustusta jo kaavoitusvaiheessa. En palaa siihen tässä sen
enempää. Nyt tämä ehdotus tontin vuokraamisesta sisältää myös
valtuutuksen myyntiin niillä ehdoilla, joihin valtuutettu Koskinen edellä
viittasi. Minunkin huomiotani kiinnitti se, että kaupungin parhaimmista
rantatonteista taas kerran yksi on siirtymässä yksityisen yrityksen ja
todennäköisesti sijoittajien omistukseen. Pidän tätä lyhytnäköisenä ja
virheellisenä.

 

Toinen huomiota herättävä asia on todellakin tuo tontin hinnoittelu.
Esityksessä on yritetty keksiä jotain perusteluja sille, että tämä tontti
myydään halvemmalla kuin mitä kiinteistövirastokin tietää, että sen
hinta selvästi pitäisi olla. Vedotaan, että kylpylä jotenkin antaa
perusteita hotellitontin myymiseen alehintaan. Valtuutettu Koskinen
viittasi Espoon ja Vantaan perukoiden tonttihintoihin. Meillä on tässä
kokouksessa myöhemmin käsittelyssä Helsingin laidalta Latokartanon
asuntotontti. Sen vuokra määritellään sellaisen hinta-arvion perusteella,
jossa hinta on sama kuin tämän Taivallahden rantatontin hinta.
Jokainen ymmärtää, että tässä on nyt jotain perin juurin virheellistä.
Rahaa tässä liikkuu jollekin. Liikkuuko sitä pelkästään näille yrityksille
ja sijoittajille, vai onko tässä jotain muuta taustalla? Minkä takia
rantatontti toisensa jälkeen, apulaiskaupunginjohtaja Penttilä, siirtyy
alehintaan jollekin sijoittajalle tai yritysryhmälle? Ja kenen etuja se
palvelee?

 

Toivottavasti tässä tapauksessa hotelliyrittäjän valinnassa osataan ja
halutaan tehdä parempia ratkaisuja kuin tuossa vieressä tyhjillään

seisovan Lampan talon myynnin kohdalla tapahtui. Valtuutettu
Koskisen esittämä toisenlainen kilpailuttamisen menettelytapa olisi
voinut antaa tähän vähän paremmat mahdollisuudet kuin mitä tämä
esitys antaa. Ehdotan, että valtuusto palauttaa esityksen uudelleen
valmisteltavaksi niin, että tontin vuokraamiseen ei liity osto-optiota.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Varsin mielenkiintoista, että tässä keskustelussa Kokoomuksen
puoleltakin on tuotu esiin nämä tontin hintaan liittyvät kysymykset.
Puuttumatta nyt sen enempää siihen, niin vuokratonttina näillä arvoilla
se voisi toimia hyvin, nimenomaan siten, että siihen tulisi tällainen
kylpylä. En myöskään jaksa uskoa siihen, että tämä myyntiehto olisi se,
jolla saadaan kilpailu aikaiseksi ja saadaan hyvät suunnitelmat alueelle.
Minulla on sellainen käsitys, että kylpylä voidaan toteuttaa puhtaasti
vuokratontille, ja tässä mielessä kannatan valtuutettu Hakasen
tekemää palautusehdotusta.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

En kannata palautusta. Perusteluna on se, että kylpylähotelli istuu
erinomaisesti suunniteltuun paikkaan. Se tuo eloa ja elämää
Taivallahteen. Paikka on erinomainen kokouksien, seminaarien ja
perhejuhlien pitoon. Kylpylähotellin työllistävä vaikutus on myös hyvin
merkittävä. Tyhjä tontti saa vihdoinkin arvoisensa rakennuksen ja
kaupunki tarvittavat miljoonansa. Kauko Koskinen on kyllä siinä
oikeassa, että tontista olisi voinut saada enemmänkin, mutta kaupungin
ei tarvitse aina ottaa kaikissa asioissa oppia markkinavoimista ja saada
sitä viimeistä hintaa. Hanke on lämpimästi kannatettava.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kannatan myös tämän asian jatkokäsittelyä, koska todellakin nyt
olemme saaneet tähän hyvän kaavan ja tässä tarvitaan vähitellen
kunnostamista, joka todellakin arvokkaalla alueella saa ehkä nämä

hiekkakasat sieltä häipymään vähitellen. Varmaan olisi ollut mahdollista
vielä harkita hintaa toisellakin tavalla, mutta kokonaisuus huomioon
ottaen on hyvä, että nyt edetään ja saadaan aikaan tämä hyvä hanke.
Tästähän keskusteltiin siinä mielessä hyvin pitkään kaupungissa
aiemmin.

Det är bra att vi skulle få lite, lite ordning på den här tomten. Planen är
en balanserad sådan, som tidigare fullmäktige har beslutat om.

 

 

Puheenjohtaja, kiitos neuvosta.

 

En kannata palautusta. Ja perustelut: Täällä on käyty keskustelua
markkinoista ja markkinahinnasta. Tällaisella kylpylällä on aika lailla
vaikea arvioida se hinta, varsinkin kun tässä tapauksessa kaava
sääntelee voimakkaasti sitä helpompaa osaa tämän rakennuksen
arvioinnista, eli hotellin kokoa. Mielestäni tässä on kiinteistövirastolta
varmaan kohtuullisen hyvä arvio siitä, millä periaatteilla, esim. osto-
optiolla saadaan tämä hanke liikkeelle. Niin kuin täällä on mainittu, se
on hyvä paikka tällaiselle kylpylälle ja erittäin tärkeää
elinkeinopoliittisesti, että tällainen hanke saadaan eteenpäin.

 

Todella toivon, että vaikka täällä on sellaisiakin mielipiteitä, että halvalla
menee, niin veikkaanpa, että hankkeen avaajiksi tuossa ei ole suurta
ruuhkaa. Se on edelleenkin hyvin haasteellinen ja hankala hanke.
Kylpylän rakentaminen ei Suomessa eikä missään päin maailmaa ole
hirvittävän halpaa. Eli en todellakaan kannata palauttamista vaan
viedään se tänään eteenpäin ja toivotaan, että löytyy hankkeelle viejä.

 

 

Kiitos.

 

Itse kannatan Hakasen palautusehdotusta, ja muutenkin jatkossa on
varmasti viisaampaa miettiä kaupunkilaisten omaisuuden pilkkahintaan
myymistä ja onko järkevää myydä näitä parhaimpia paikkoja ollenkaan,
koska kuitenkin jatkossa vuokratulot ovat aina parempia. Jos
ajatellaan, niin sehän on kaupunkilaisten omaisuuden siirtoa
yksityiseen omistukseen. Kyllä meidän täytyy kuitenkin nyt katsoa sitä,
että ollaanko täällä valtuustossa periaatteessa nyt sitten myymässä
kaikki, mitä tähän asti on saatu ja mitkä ovat ne arvot ja ideologiat, mitä

täällä toteutetaan ja mikä on kaupunkilaisten paras.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

En kannata palautusta, ja perusteet melko samat, mitä Arto
Bryggarellakin oli. Kylpylähotellin pitäminen ei ole kovinkaan helppoa.
Toivotan lämmintä onnea tälle kylpylähotelliyrittäjälle, että se asia
onnistuu. On hyvä, että Hietalahden ranta saadaan lopultakin
pikkuhiljaa hyvään kuntoon. Kylpylähotelli tulee aikanaan
rikastuttamaan sitä. Paviljonki on siinä, myös vielä odottaa hyviä käsiä,
ja uusi kahvilarakennus on siellä lentopallokentän edessä jo pikkuisen
hahmottumassakin. Neljäntenä pienenä kokonaisuutena sieltä löytyy
myös paikka savusaunalle, jolle vielä ei ole löytynyt tosin
yhteistyökumppania. Kuka tietää, vaikka kylpylähotelliyrittäjät tekisivät
siitä yhteistyöhankkeen.

 

Kiitos.

 

 

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

Kuulun siihen joukkoon, joka alun perinkin kritisoi sitä kaavaa,
olkoonkin, että se hanke pieneni matkalla jonkun verran ja
arkkitehtuurisesti etenkin se puoli rannasta poispäin on minusta
verraten onnistunut. Se rantapuoli saattaa osoittautua ongelmalliseksi
tuossa ympäristössä. En ole ollut hirveän tyytyväinen tähän, vaikka
kylpylöitä sinänsä en vastusta enkä välttämättä tämän alueen
elävöittämistä, mutta juuri tätä hanketta kaavamuodossa en ollut
halukas hyväksymään. Valtuusto on sen hyväksynyt, joten mutinat
pois.

 

Nyt esitetään tontin luovutusta, ja olen nyt sitä mieltä, että tämä
pumpataan vähän väkisin toteutumaan tällä hinnastolla. Voi hyvin olla,
että sitä ei kovin herkästi kukaan ole tekemässä ja sen takia hinta on
haluttu laittaa näin alhaiseksi, mutta en ole ihan mihin tahansa hintaan
valmis sitä sinne hyväksymään, joten kannatan tätä Koskisen-Hakasen
linjaa tässä tapauksessa, yllättävää kyllä. Olen nyt sitten päätynyt
kannattamaan palautusta. Olen sitä mieltä, että tässä hankkeessa olisi
voinut ja voi edelleenkin, jos tämä palautus toteutuu, lähteä hakemaan

jotakin sellaista kumppanuushanketta, jossa kaupunki ei ehkä saa niin
paljon tuloja mutta pystyy vaikuttamaan sen hankkeen sisältöön
enemmän kuin tässä ratkaisussa, johon tämä on ajautumassa.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Olen myös palauttamisen kannalla. Tuntuu täysin mielettömältä, että
myydään pilkkahintaan tällaista omaisuutta. Kun tiedän, että
Lauttasaaressa merenrantatontti maksaa lähes kaksi kertaa tuon
hinnan, niin kuinka tuolta alueelta voidaan tuollaisella pilkkahinnalla
myydä? Ja luulisi, että tämä rakentaja mielellään vuokraa sen,
meneepä vähemmän rahaa. Joten olen Hakasen esityksen kannalla.

 

 

Kiitoksia, puheenjohtaja.

 

Ehkä näihin mikrofoneihinkin saadaan joku systeemi jatkossa.
Ihmettelen sitä, että tällaisessa paikassa lähdetään ylipäätänsä
harkitsemaan tonttimaan myyntiä ilman minkäänlaista hintakilpailua.
Mikä on se logiikka, joka johtaa siihen, että yhdellä Helsingin
kauneimmista ja hienoimmista rannoista sijaitseva tontti, sille
määritellään normaalia tasoa selvästi alhaisempi hinta ja se tehdään
ilman mitään kilpailutusta. Luulisin, että itse asiassa pitkäaikainen
vuokrasopimus voisi tässä tapauksessa olla paitsi kaupungille
tuottavampi, pidemmällä aikavälillä, niin myös sellainen tekijä, joka toisi
tähän hotelli- ja kylpylähankekeskusteluun sellaisia toimijoita, joilla ei
ole tätä sijoittajaintressiä yhtä vahvasti siihen tonttimaahan.

 

Nythän me koplaamme yhteen väkisinkin oikeastaan, jos tämä päätös
hyväksytään, hotellikylpyläyrittäjät ja sijoittajat, jotka katselevat sitä
tonttimaan hintaa pitkällä tähtäimellä ja tavoittelevat sitä valtuutettu
Koskisen mainitsemaa kaupungin jakamaa lottovoittoa ansiottoman
arvonnousun kautta, jossa kaupunki lahjoittaa heille kaavoituksen
tuoman hyödyn. Tämä kannattaisi mielestäni todella palauttaa uuteen
pohdintaan kokonaan.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

Kun palautus koskettelee tätä myyntikysymystä, niin ensinnäkin haluan
muistuttaa siitä, että kaavassa aikanaan hyvin tarkkaan määriteltiin
tähän rakennukseen liittyviä ominaisuuksia, jotka vääjäämättä nostivat
niitä kustannuksia. Samoin sillä turvattiin ne merkittävät ympäristöarvot,
kuten vapaa rantaoikeus, aitaamattomuus ja monet muut seikat.
Kaavassa myös edellytettiin, että asiasta järjestetään arkkitehtikilpailu,
jossa kaupunki on osallinen. Eli siinä mielessä tämä laadun vaatimus
on tässä hankkeessa ja myös tässä myyntihinnassa voimakkaasti
mukana. Se, että nyt järjestetään kilpailu hotellioperaattoreiden kesken,
ei sijoittajien kesken, myös alleviivaa tätä kysymystä, ja todetaan, että
valinta – tässä tehdään kilpailu – tullaan ratkaisemaan hakijan
esittämän toteutussuunnitelman ja referenssien perusteella. Eli kaikissa
hankevaiheissa lähtökohta tässä arvokkaassa kohteessa on ollut
kaupunkikuva ja ympäristön laatu.