|
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
11 – 2010
Kokousaika: 16.6.2010 klo 16.00 – 19.12
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
11 – 2010
Mötestid: 16.6.2010 kl 16.00 – 19.12
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
154 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.......................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling..........................................................................................................................
155 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4.....................................................................................................................
TOIMINNAKSI.................................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo..........................................................................................................................
Valtuutettu Räty.............................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Ledamoten Thors..........................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Vesikansa...................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Bergholm....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Halla-aho....................................................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Peltokorpi....................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
156 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 5...................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Lahti............................................................................................................................
Valtuutettu Abdulla........................................................................................................................
157 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 6...................................................................................................................
VALINTA........................................................................................................................................
Valtuutettu Räty.............................................................................................................................
Valtuutettu Bergholm....................................................................................................................
159 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 8...................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Mäki.............................................................................................................................
Valtuutettu Kari..............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
160 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 9...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
162 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 11.................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
166 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 15.................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Puoskari......................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Vuorinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Ledamoten Thors..........................................................................................................................
Ledamoten Torvalds.....................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Vesikansa...................................................................................................................
Valtuutettu Hellström....................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Puoskari......................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Rautava......................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Ledamoten Thors..........................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Rautava......................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Vapaavuori.................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Ledamoten Torvalds.....................................................................................................................
Ledamoten Thors..........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
167 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 16.................................................................................................................
ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN.............................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Puheenjohtaja.
Te toimitte itse puheenjohtajana silloin, kun tämä esitys esitettiin
edellisessä kokouksessa, myös siinä vaiheessa, kun sitä kannatettiin.
Te ette edellisen kokouksen aikana millään tavalla ilmoittaneet, että
tämä esitys olisi ristiriidassa minkään kanssa. Sen lisäksi, koska
edellisen kokouksen loppuvaiheessa puheenjohtajana toimi valtuuston
ensimmäinen tai varsinainen puheenjohtaja Otto Lehtipuu, kävin
häneltä vielä varmistamassa edellisen kokouksen aikana, että eihän
tähän asiaan liity minkäänlaista epäselvyyttä, ja myös siinä häneltä
tiedustelin, että mikäli tämä viittaus sivulle 13 suluissa on joku ongelma
tässä, niin minulle ja esityksen kannalta asiallisesti sopii erinomaisesti,
että se merkitään siihen vastaesitykseksi varsinaisen päätösesityksen
ensimmäiseen kappaleeseen. Valtuuston puheenjohtaja Lehtipuu
sanoi, että tällaisia esityksiä on ollut kyllä tapana hyväksyä myös siten
esitettynä kuin sen esitin.
Pidän tätä hämmästyttävänä, että näiden kaikkien vaiheiden jälkeen
ilmeisesti jonkun muun neuvosta kuin arvoisan puheenjohtajan ja
valtuuston puheenjohtajan neuvosta yritetään estää tällä tavalla
syntyneen esityksen käsittelyyn ottaminen täällä. Ilmoitan, että vaadin
tämän asian käsittelyä siinä järjestyksessä kuin asiaan kuuluu, eli että
se otetaan käsittelyyn, siitä äänestetään normaalissa järjestyksessä.
Mikäli näin ei tehdä, jätän ilman muuta eriävän mielipiteen tähän
puheenjohtajan menettelyyn.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kristillisdemokraattina demokratia on minulle tärkeä asia. Vaikka en
kannata valtuutettu Hakasen asiaa niin kannatan kuitenkin hänen
oikeuttaan saada asiansa oikealla tavalla käsitellyksi. Minusta hänen
perustelunsa tämän asian saamiseksi äänestykseen ovat oikeat.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kannatan varhaiskasvatuksen siirtoa opetustoimen puolelle
sosiaalitoimesta mutta silti mietin tässä, että mikä kiire tällä asialla on
tehdä niin, että ruotsinkielinen päivähoito siirtyy irrallaan. Kannatan
kuitenkin tätä päätösesitystä mutta olen edelleen eniten sitä mieltä kuin
sosiaalilautakunta ja myös henkilöstön edustaja on tässä asiassa ollut
eli että ei tehtäisi erillisratkaisua, ennen kuin on tullut päivähoidon
uudelleen organisoidun kokonaisratkaisun esiselvitys. Ja tämä oli
sosiaalilautakunnan lausunnossakin.
Yleisesti ottaen koulun ja myös päiväkotien toimintavuosi alkaa
elokuussa eikä 1.1., ja tässä kiirettä pitää sen 1.1. kanssa, mutta
toivon, että tätä aikataulua voidaan vielä pohtia. Sitähän ei tässä vielä
lukkoon täysin lyöty, ellei sitä ole sitten muualla jo lukkoon lyöty.
Koulun ja päiväkotien yhteiskäyttö on varmaan järkevää
ruotsinkielisellä puolella, varmaan vielä ajankohtaisempaa. Tässä on
tietenkin tärkeää miettiä myös piha-alueiden käyttö niin, että ne ovat
riittävän suuria ja erityisesti, että myös konttausikäiset mahdollisesti
siellä voivat olla, mikäli kouluun paljon päivähoitoikäisiä tuodaan.
Ruotsinkielisen päivähoidon tilanteesta tässä hallinnollisen siirron
yhteydessä on hyvä miettiä vielä jälleen kerran sitä riittävyyttä ja
alueellista kattavuutta. Nyt erityisesti viime aikoina on ollut esillä myös
HBL:ssä tämä kaksikielisten perheiden päivähoidon tarve ja että miten
kysyntä voitaisiin paremmin ennakoida, jotta se suunnittelussa ajoissa
voitaisiin huomioida.
Sama asia kuin suomenkielisessä päivähoidossa on ruotsinkielisellä
puolella, että nämä väestöennusteet eivät noudata arkea ja
todellisuutta, ja on ollut puhetta jopa sadasta lapsesta enemmän
ruotsinkielisellä puolella, ilmeisesti sisältäen kuitenkin nämä
kaksikieliset lapset tässä myös. Olen saanut myös paljon palautetta
siitä, että ruotsinkielisellä puolella matkat ovat venyneet kohtuuttoman
pitkiksi, ja varmaan jokainen täällä on sitä mieltä, että jos asut Töölössä
ja saat Söderkullasta päivähoitopaikan, niin sitä ei voi pitää
kohtuullisena. Jos omalla autolla 50 minuuttia tai julkisella 1,5 tuntia,
niin minusta on hyvin ikävää. Toivon, että tällaisia tapauksia ei enää
tule. Pitää olla perheellä realistinen mahdollisuus kuljettaa, on sitten
oma auto tai ei.
Hyvä asia tässä mm. on kuitenkin se, että tässä esityksessä otetaan
kansaa siihen, että ruotsinkielisten päivähoitoalue olisi vastaava kuin
ruotsinkielisten koulujen oppilaaksiottoalue. Minusta tämä on todella
hyvä asia, joka voisi olla myös vaikuttamassa tähän suunnitteluun niin,
että päivähoitomatkat eivät tulisi kohtuuttoman pitkiksi ruotsinkielisissä
tai kaksikielisissä perheissä, jotka haluavat ruotsinkielistä päivähoitoa.
Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kannatan lämpimästi kaupunginhallituksen päätöstä siirtää
ruotsinkielinen lasten päivähoito ensi vuoden alusta opetusvirastoon.
Tietenkin toivon, että suomenkielinen seuraisi mahdollisimman pian
mukana. Asiahan perustuu Helsingin kaupunginvaltuuston
strategiaohjelmaan 2009–2012. Ruotsinkielisessä päivähoidossa oli
vain alle 2 000 lasta, mutta esiselvitys on tehty ja siirtäminen tulee
varmasti tapahtumaan ilman kommelluksia. Ruotsinkielisen
sosiaalipalvelujen yksikön kohtalo on käsittääkseni epäselvä.
Lasten päivähoito on kuulunut monissa kaupungeissa vuosikymmeniä
sosiaaliviraston alaisuuteen johtuen siitä, että aikaisempina
vuosikymmeninä, kuten silloin, kun minun lapseni olivat pieniä, köyhien
perheiden lapset, ns. työläislapset, olivat päivähoidossa ja äidit olivat
kotona. Tällaista sukupolvea todella edustan itsekin. Nyt asia on täysin
muuttunut: lähes kaikki lapset ovat päivähoidossa. Suurin osa lapsista,
luulisin 95 % tai enemmän, on täysin terveitä, normaaleja lapsia eikä
mitään sosiaalitapauksia. Tämän vuoksi sosiaalilautakunnan pelko
siitä, että erityistoiminnat häiriintyvät, kun toiminta siirretään
opetustoimeen, on aivan perusteeton. Lapset tarvitsevat hyvää
varhaiskasvatusta, meillä on loistavat yliopistokoulutetut
lastentarhanopettajat tässä maassa eikä ole mitään huolta siitä,
etteivätkö lapset saisi opetusviraston alaisuudessa hyvää ja
monipuolista hoitoa ja kasvatusta. Opetusviraston alaisuudessa lapset
saavat paremmat valmiudet esikouluun ja koulun aloittamiseen. Myös
lakimuutos vuodelta 2007 vahvistaa sen, että muutos on täysin laillinen
ja erittäin tervetullut. Kannatan siis tätä ehdotusta.
Ärade herr ordförande, arvoisat valtuutetut.
On hienoa, että tämän päivän listalla on useampi lapsia ja palveluiden
järjestämistä koskeva asia. Taloudellisesti ja strategisesti kaupungin
kovaa ydintä edustavat lapsia ja nuoria koskevat asiat.
Det är en fin sak att vi äntligen kan fatta beslut om administrativ
sammanslagning av dagvård och skola, om en överföring av
dagvården till utbildningsverket. Bättre sent än aldrig, som man brukar
säga. Tack för den breda politiska viljan, för förståelsen för att gå in för
en särlösning, där de svenska erfarenheterna kan tjäna som försök,
förebild, när man lägger upp framtiden för serviceförvaltningen som
helhet i Helsingfors. Det är ett beslut som i flera kommuner har fattats
för länge sen, men det är bra att också vi förenar krafterna, för att
uppnå ett helhetsperspektiv såväl på barn och deras behov som på
dagis och skolnätet. Nu finns förutsättningarna för att planera ett
servicenät, som bättre betjänar familjerna, och som därtill eventuellt
kan använda samma fastigheter, eventuellt. Sammanslagningen har
alla förutsättningar att leda till större ekonomisk effektivitet, men också
till förbättrad tillgänglighet.
Hallinnon rajojen ylittäminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi ja
varsinkin palveluverkon suhteen haasteelliseksi. Kun virastot
suunnittelevat kukin omaa palveluverkkoaan omasta näkökulmastaan,
on voinut käydä niin, että joltain alueelta uhkaavat kunnalliset palvelut
hävitä kokonaan. Ruotsinkielinen päivähoito on tähän saakka kuulunut
sosiaaliviraston aikuispalveluiden eikä suinkaan päivähoidon
yhteyteen, joten valtuutettu Ingervon huoli irrallisuudesta ja siitä, että
ruotsinkielistä toimintaa siirrettäisiin irrallaan, on siinä mielessä turha.
Toimipaikkojen ja toiminnan suunnittelu tulee huomattavasti
helpottumaan, kun päivähoidon hallinnollinen yksikkö liittyy
opetusviraston ruotsinkieliseen linjaan. Päivähoidon ja opetuksen alan
ammattijärjestöt ovat pitkään puoltaneet päivähoidon ja opetuksen
yhdistämistä. Lapsen kokonaisvaltainen seuraaminen, erikoisopetusta
tarvitsevien varhainen kartoittaminen, henkilökunnan koulutus ovat
seikkoja, jotka helpottuvat muutoksen myötä.
Både vi som talar svenska och en del av våra invandrare har fått
märka, att det blåser kalla vindar i politiken nu när den ekonomiska
situationen är svår och samhälleliga osäkerheten ökar. Det är ändå
glädjande att märka hur mycket politisk förståelse det finns också för
att utveckla Helsingfors på svenska.
Niitä, jotka ajattelevat ruotsinkielisten palveluiden olevan
suomenkielisiä parempia tai helpommin saatavilla, voin rauhoitella
kertomalla, kuten jo aiemmin kuulimme, että päivähoitopaikkoja
tarjotaan töölöläisille Sipoosta, Östersundomista tai Pohjois-
Helsingistä. Koulumatkat ovat pitkiä, ja hyvin harva 7-vuotias taittaa
sen ilman vanhempiaan. Samoin helsinkiläiseltä ruotsinkieliseltä
edellytetään yli 7,75 keskiarvoa, jotta lukiopaikka aukeaisi Helsingistä.
Suomenkieliselle lukiopaikka aukeaa 7:llä juuri tänään julkistettujen
tietojen mukaan.
Esityksen lisätekstistä käy ilmi, että ruotsinkielinen linja
sosiaalivirastosta pienenee muutoksen myötä niin, että sen vuotuinen
budjetti olisi vain 20 miljoonaa euroa ja että se siten saattaisi olla liian
pieni toimiakseen.
Arvoisat valtuutetut.
Kyllä se on sosiaalivirastossa pieni mutta huomattavasti
asuntotuotantotoimiston 11 miljoonan, kulttuurikeskuksen 12 miljoonan
tai rakennusvalvontaviraston 8 miljoonan budjettia suurempi. Liikelaitos
Taske, taloushallintopalvelu, on 24 miljoonan liikevaihdollaan hieman
suurempi. Ei kai näitä virastoja kukaan kyseenalaista?
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan kaupunginhallituksen ehdotusta ja toivon, että se
hyväksytään.
Kiitos, tack.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ruotsinkielinen päivähoito on tähän saakka sijainnut mielestäni
hallinnollisesti täysin väärässä paikassa. Kuten tässä aikaisempi
puhuja hyvin ansiokkaasti esitteli tätä hallintorakennetta, en kyllä
millään tavalla ole ollut sitä mieltä, että ruotsinkielisen päivähoidon tai
minkäänkielisen päivähoidon paikka sijaitsee aikuispalveluiden
yksikössä, joten siinä mielessä on hyvä, että ruotsinkielinen päivähoito
on nyt siirtymässä opetustoimeen. Itse kannatan päivähoidon
siirtämistä opetustoimen alaisuuteen, niin kuin monet kunnat ovat jo
tehneet, ja Helsinki siinä seuraa perässä.
Helsingin osalta tosin on pakko sanoa se, että päivähoito
kokonaisuudessaan on meillä niin iso yksikkö ja tällä hetkellä varsin
hyvin johdettu ja hoidettu, että katson, että sinänsä ei välttämättä ole
meillä Helsingin kokoisessa kunnassa niin suurta merkitystä sillä, että
minkä hallinnon alaisuudessa se on. Se on itsenäisenä yksikkönä jo
niin suuri, että rajapinta muodostuu joka tapauksessa jonnekin, joten
uskallan ennustaa, että tuskin siitä mitään auvoisuutta seuraa, että sen
hallinnollista paikkaa vaihdetaan. Mutta kyllä se minulle sopii, että sitä
vaihdetaan. Mistä pääsenkin siihen ajatukseen, että kannatan Sirpa
Asko-Seljavaaran näkemystä siitä, että suomenkielisen päivähoidon on
kyllä kohtuullisen nopeasti seurattava perässä ihan ideologisista syistä
mutta myös siitä syystä, ettei ole mitään järkeä siinä, että eri kielillä
järjestetään päivähoitoa kahden eri hallinnon alaisuudessa. Siitä emme
ainakaan mitään synergiaetuja tule saamaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Myös minä kannatan päivähoidon siirtämistä opetustoimeen ihan
kokonaisuutena äidinkielestä riippumatta. Vaikka tässä on aiemmin
ollut päivähoitoa ruotsinkielisellä puolella väärässä osastossa ja
väärällä hallintokunnalla, niin ei myöskään pitäisi luoda uusia kielellisiä
saarekkeita tämän siirron takia. Minusta koko päivähoidon siirtäminen
opetustoimeen on niin iso savotta, että se ilman muuta tarvitsee
pilotteja. Eli tämäntyyppinen pilottihanke on minusta ihan ok, mutta
tämän olisi voinut yhtä hyvin tämän pilotin tehdä myös suomenkielisellä
puolella eikä rajata sitä vain ruotsinkieliselle puolelle.
Hyvät ihmiset.
Itse asia on nimenomaan se, että miten tällaisten peruspalveluiden
hallinto pitäisi Helsingissä järjestää. Minä en suinkaan kannata
päivähoidon siirtämistä opetusvirastoon. En myöskään pidä hyvänä
sitä, että meillä on niin suuret virastot, jotka keskitetysti hoitelevat
tällaisia ihmisten lähipalveluita kuin mitä meillä tällä hetkellä on. Sen
sijaan haluan, että tehdään lähipalveluille omat valtuustot pienemmille
alueille. Ruotsinkielisen päivähoidon ja peruskoulun yhdentäminen on
hyvä pilotti siinä mielessä, että se noudattaa sitä ajatusta, että
tällaiselle sopivankokoiselle väestömäärälle, mitä ruotsinkieliset
Helsingissä ovat, järjestetään mahdollisuus katsella tarkemmin
toisilleen sukua olevia palveluita yhtenäisesti, niin kuin tässä
tapauksessa ruotsinkielisen jaoston kautta. Muistutan, että myös
sosiaalivirastossa on ruotsinkielinen jaosto, joka on hoitanut näitä
palveluja, eikä siellä suinkaan ole joku aikuisosasto ollut se, joka on
määrännyt ruotsinkielisestä päivähoidosta. Päivähoito kaiken kaikkiaan
on juuri näitä peruspalveluita, joihin ihmisten pitäisi päästä
vaikuttamaan paljon paremmin kuin nykyisin näin suuressa
systeemissä valtuuston tai erillisten sektorilautakuntien kautta. Pidän
myös tätä hyvänä pilottina mutta ihan toiselle asialle kuin sille, että
päivähoito kokonaisuudessaan siirrettäisiin opetusvirastoon. En usko,
että siitä seuraisi yhtään mitään hyötyä, muuta kuin vain tarpeettomia
hallinnollisia kustannuksia.
Jos meillä olisi lähipalvelukunnat Helsingin sisällä, siellä voisivat alueen
asukkaat katsoa näitä lähipalveluita vauvasta vaariin ja ruotsinkieliset
olisivat oma maantieteellisesti hajallaan oleva mutta kulttuurisesti ja
kielellisesti yhtenäinen lähikunta myös Helsingin sisällä lähipalveluiden
suhteen. Se, että jotain synergiaetua saataisiin siitä, että meillä on niin
keskitettyjä sektorivirastoja ja -osastoja kuin tällä hetkellä sosiaali- ja
terveyspalveluissa on tai opetustoimessa, niin siihen en oikein usko
sen takia, että meillä kannattaisi olla nimenomaan oppimiskeskuksia
keskitetysti kaupungissa, jotka erikoistuisivat eri toimintoihin. Mutta se,
että mitä palveluita alueella tarvitaan millekin ikäryhmille, erilaisille
ihmisten peruspalvelutarpeille, niin se pitäisi todellakin olla
lähiympäristön käsissä. Sellainen 15 000–30 000 asukasta olisi sopiva
piiri peruspalveluiden järjestämiseen.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutettukollegat.
Toisin kuin edellinen puhuja, kovasti kannatan tätä
kaupunginhallituksen ehdotusta. Erityisesti ruotsinkielisellä puolella sillä
on hyvinkin paljon hyötyä siinä mielessä, että nämä yksiköt, sekä
päiväkotiyksiköt että toisaalta kouluyksiköt ovat varsin pienet ja siinä
mielessä haavoittuvat. Eli kyllä näiden pienten toimintayksikköjen
yhdistäminen parantaa mahdollisuutta tukea lasten kielellistä ja
kulttuurista kehittymistä aivan varmasti. Myös se, että näitä koulu- ja
päiväkotitiloja voidaan käyttää tehokkaasti, sekään ei ole huono asia.
Suomenkielisellä puolella tällainen vastaava muutos toisaalta, niin kuin
tietysti ruotsinkieliselläkin puolella, antaisi mahdollisuuden siihen
varhaiseen puuttumiseen, mistä niin paljon puhutaan. Eli kyllä silloin
kun on läheinen yhteistyö siinä päiväkodin ja koulun välillä, on
mahdollisuus puuttua oppimishäiriöihin mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa, jolloin niihin korjaaviin toimenpiteisiin vastaavasti pystytään
puuttumaan tai niitä tekemään aikaisemmin, niin siitä on ehdotonta
hyötyä.
Mitä tulee juuri tähän esillä olevaan ehdotukseen, niin aikatauluhan
tässä on tosi haasteellinen, eli asiahan oli opetus- ja
sosiaalilautakuntien käsittelyssä jo viime vuoden puolella, ja nyt tietysti
tämä vuodenvaihde tulee hyvin nopeasti. Toisaalta olen saanut tietää,
että ruotsinkielisellä puolella tätä muutosta jo odotetaan, ja siinä
mielessä tähän täytyy nyt sitten tyytyä.
Kuitenkin myös suomenkielinen päivähoito olisi em. perusteluin hyvä
mahdollisimman nopeasti siirtää opetustoimen alaisuuteen. Tässä on
tullut hyviä puheenvuoroja siitä, että on turhaa, että tämä organisaatio
on erilainen eri kieliryhmissä. Näinhän on tietysti menetelty jo
Espoossa, Vantaalla ja suurimmassa osassa Suomen kuntia. Siksi
teenkin seuraavan ponnen:
Hyväksyessään ruotsinkielisen lasten päivähoidon siirron
opetusviraston toiminnaksi kaupunginvaltuusto edellyttää,
että opetustoimi ja sosiaalitoimi ryhtyvät valmistelemaan
esitystä myös suomenkielisen päivähoidon siirtämisestä
opetustoimen alaisuuteen.
Tässä tietysti oma aikansa vaaditaan, meillä iso kokonaisuus on tuo
päivähoito, ja se ei ihan nopeasti tämä siirto varmaankaan tapahdu,
mutta en käy siihen mitään päivämääriä laittamaan.
Kiitoksia.
Ilmeisesti ilmaisin itseäni äsken epäselvästi, sillä toisin kuin valtuutettu
Pakarinen ymmärsi, kannatan kylläkin tämän ruotsinkielisen
päivähoidon siirtämistä opetusvirastoon. Perusteena on nimenomaan
se, että siellä on olemassa ruotsinkielinen jaosto, joka pystyy
suunnittelemaan ruotsinkielisen väestönosan palveluita. Peruskoulun ja
päivähoidon osalta sitten yhtenäisin perustein, ja se on hyvä asia.
Mutta suomenkielisen päivähoidon siirtäminen opetusvirastoon ei tuo
sellaisia etuja, mitä tämä siirto tuo.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Ymmärrän, että tässä on monenlaisia näkökohtia siitä, miten
ruotsinkieliset palvelut voidaan parhaiten turvata. Samalla tässä
mielestäni näkyy se, miten yhden palvelualueen tarkastelu jää helposti
suppeaksi, esimerkiksi tässä tapauksessa johtopäätöksiä tehdään
irrallaan päivähoidon kokonaisuuden tarkastelusta. Mielestäni on
tärkeää nähdä myös se, että hallinnollisilla ratkaisuilla, siirroilla ei
puututa itse varsinaiseen pääongelmaan päivähoidossa. Nämä
pääongelmat liittyvät ennen muuta resurssien alibudjetointiin ja myös
lapsiperheiden tuen ja varhaisen tuen riittämättömyyteen. Haluan tässä
yhteydessä Skp:n ja Helsinki-listan ryhmien osalta todeta sen, että me
emme tällä ratkaisulla ja tässä yhteydessä ota kantaa laajempaan
päivähoidon uudelleen organisoimiseen tai siihen, miten se tulisi tehdä.
Kiitos.
Värderade ordförande.
Man kunde väl säga så där, äntligen, vihdoinkin.
Erityisesti ajatellen henkilökuntaa, niin kuin tässä on todettu, he ovat
odottaneet tätä muutosta kauan, ja siinä mielessä on erinomaista, että
pääsemme peräti yksimielisesti tekemään tämän päätöksen. Voi ehkä
sanoa näin suomenkieliseen keskusteluun liittyen, että kun muualla on
haluttu yhdistää terveyspalvelua ja sosiaalipalvelua, on lähdetty siitä,
että päivähoito voi siitä yhteistyöstä olla erillään. Ja mielestäni sekin on
osviittaa, että on uudelleen järjestämisen mahdollisuus.
Se mikä on tärkeää kaikissa malleissa, että tiedonkulku
sosiaaliviranomaisten ja varhaiskasvatuksen välillä on saumaton.
Tiedonkulku, velvollisuus kertoa ja oikeus saada tietoja, näissä on
varmaan ollut sekä lainsäädännöllisiä puutteita että myös taidollisia
vajauksia, että tieto menee suuntaan ja toiseen. Tämä on entistä
tärkeämpää, kun tämä uudistus nyt tapahtuu. Mutta tulevaisuudessa,
niin kuin Maria Björnberg-Enckell totesi, on tärkeää, että myös se
ruotsinkielinen sosiaalipalvelun yksikkö säilyy, voimistuu, ja siihenkin
on tarvetta, jos miettii, miten esim. vanhemman väen palvelut on
järjestetty sosiaalipalveluyksiköissä ja koko sosiaalivirastossa. Siihen
on palattava myöhemmin tämän palveluverkon kehittämisen
yhteydessä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Itse tähän varsinaiseen päätökseen, niin kannatan tätä
kaupunginhallituksen ehdotusta, mutta toivon, että Pakarisen esittämää
pontta ei hyväksyttäisi tässä valtuustossa, koska se on tosi iso asia,
että ottaisimme samalla kantaa, että myös suomenkielinen päivähoito
kokonaisuudessaan liitettäisiin opetustoimen alaisuuteen.
Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu Ingervo täällä totesi,
että tätä asiaa selvitetään ja selvitys on tulossa. Pidän sitä erittäin
tärkeänä, että tämäntyyppinen selvitys tulee, koska päivähoidon
siirtäminen opetustoimeen ei ole mitenkään yksinkertainen asia. Siinä
on selvästi kasvatukseen ja hoitoon liittyvä ideologinen näkökulma, että
annetaanko lapsen olla lapsi, vai onko niin, että lapsi alusta lähtien
valmennetaan pelkästään opetustarkoituksiin.
Näin ollen se, että millä tavalla päivähoito nähdään? Itse olen aina
nähnyt niin, että päivähoito on luotu nimenomaan perheiden palveluksi
ja lasten oikeuteen olla lapsi mahdollisimman pitkään, saada hoivaa ja
huoltoa siihen koulutettujen ammattilaisten hoivassa silloin, kun
perheen molemmat vanhemmat ovat työssä. Tämä lähtökohta pitää
kyllä keskustella täälläkin valtuustossa ennen ennen kuin tätä asiaa
sivusta ja jotenkin ilman kunnollista keskustelua päätetään. Näin ollen
toivon todella, että kun aistin Kokoomuksen, myös
ryhmäpuheenjohtajan puheenvuorosta, että tämä asia olisi jotenkin
Kokoomuksen ryhmässä kovin yleinen kanta, niin toivon, että ryhmä
vielä harkitsee tätä asiaa erittäin huolella. Näin ollen, ainakin
Sosialidemokraattisessa ryhmässä, me olemme ajatelleet, että tätä
asiaa pitää pohtia, koska tämä on todella iso kysymys. Näin ollen tässä
yhteydessä, että hyväksymme ruotsinkielisen päivähoidon siirtämisen,
ei oteta kantaa, että mitä tapahtuu suomenkielisellä puolella.
Kyllä yhteydet, jos katsotaan lasten päivähoitoa, niin kyllä yhteydet ovat
nimenomaan paljon enemmän sosiaalitoimen yhteydet ja
terveydenhuollon yhteydet lasten päivähoidossa kuin yhteys
pelkästään opetustoimeen. Kyllä perheiden ja päivähoidon yhteydessä
enemmän käytetään näitä yhteyksiä etenkin Helsingissä, jossa
perheiden kasvatusvastuu ja perheiden hajanaisuus ja kaikki siihen
liittyvät ongelmat ovat tuttuja, ja ne ovat nimenomaan sosiaalitoimen
piirissä. Todella toivon syvällistä harkintaa, ja myös Vihreiden puolelta
toivon, että te voisitte myös hiukan pohtia tätä asiaa laajemmin.
Hyvä puheenjohtaja, arvoisat kuulijat.
Kyllä Vihreät varmasti pohtivat tätä ihan samalla tavalla kuin kaikki
muutkin. Itse pidän tätä ruotsinkielisten palvelua hyvin erilaisena
kysymyksenä kuin suomenkielistä päivähoitoa. Kun Sirpa Asko-
Seljavaara täällä aikaisemmin viittasi sosiaalilautakunnan
kannanottoon, niin se on todella tehty yli vuosi sitten toukokuussa,
jolloin olimme käsityksessä, että tästä koko valtuustostrategiaan
sisältyvästä sosiaali- ja terveydenhuollon esiselvityksestä jotain
käynnistyy. Sitä ei ole käynnistynyt, eli osin viittamme hyvin vanhoihin,
ja tämä prosessi on venynyt vanhoihin kannanottoihin. Itse kannatan
tätä siirtoa. Mielestäni olennaista tässä on saada parempaa palvelua
ruotsinkielisille 2 000 lapselle, jotka ovat tällä hetkellä ruotsinkielisessä
päivähoidossa. Tällä hetkellä tilanne on kohtuuton, kun nämä matkat
venyvät, koulut ja päiväkodit on siroteltu hyvin eri puolille kaupunkia ja
perheet, joilla on lapsia sekä päivähoidossa että koulussa, kuljettavat
lapsia eri puolille. Ei missään tapauksessa voida puhua, että hyvä
palvelu toteutuu.
Ruotsinkielisellä puolella on myös ongelmana se, että ei ole
kerhotoimintaa lapsille. Huomattavasti enemmän alle 3-vuotiaita on
päivähoidon piirissä kuin suomenkielisissä osin johtuen esim. tästä
kerhotoiminnan puutteesta. Mutta suomenkielisistä pitäisin tärkeänä,
että näitä asiaa ei täysin kytketä yhteen, koska suomenkielisellä
puolella on aivan eri volyymi päivähoidossa ja palvelu voidaan toteuttaa
aivan hyvin myös sosiaalivirastossa. Haluaisin katsoa sitä
kokonaisuutena. Jos nyt puhutaan siis vaippaikäisistä lapsista, silloin
on turha puhua ehkä varhaiskasvatuksesta vielä alle 1-vuotiaalle, eli
lapsen on saatava myös olla lapsi päivähoidossa ja sitä pitää
tarkastella hyvin laajasti.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan tietysti kaupunginhallituksen esitystä, se on vihdoin täällä
valtuustossa. Se on ennen kaikkea pitkässä valmistelussa sen takia,
että vaikka tahtotila siitä, että ruotsinkieliset palvelut olisivat yhdessä,
on ollut selvä, tämä selvitystyö on kestänyt kauan. Tässä
ruotsinkielisen, eli siis toisen kotimaisen kielen lapsiperheiden palvelut,
niiden keskittäminen on lähes pakko, jotta täällä Sanna Vesikansan
mainitsemat perheiden matkat kuljettaa päivähoitoon, esikouluun,
kouluun saadaan samasta perheestä yhteiset kiinteät pisteet ja
toiminnan aktivointi.
Toinen asia: kannatan Pia Pakarisen pontta, jotta tämä päivähoidon ja
opetustoimen yhdistäminen jollain lailla saadaan käyntiin ja agendalle.
Ei niin, että millään ponsilla kaupungin strategiaa täällä luotaisiin. Tämä
työ täytyy panna suurena, suurena massiivisena tapahtumana jollain
lailla meidän putkeen, jotta tästä päästään eteenpäin. Ennen kaikkea
tässä ruotsinkielisten päivähoidon palvelujen siirrossa tärkeää on
tiedotus perheille, yhteistyö päiväkodin ja koulujen henkilökunnan
kanssa. Tässä ei ketään pakolla siirretä mihinkään, tässä varmasti
joudutaan yhteistyöhön. Opetusvirastolle tämä on myös oppimisen
paikka.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä äsken kannatettiin Pia Pakarisen pontta, jolla valitettavasti juuri
otettaisiin kanta lopputulokseen ennen asian monipuolista selvittämistä.
Sen vuoksi mielestäni Maija Anttila ja Sanna Vesikansa käyttivät viisaat
puheenvuorot siitä, että nyt tehdään tämä päätös koskien selvitettyä
asiaa ja sitten otamme kannan suomenkielisen päivähoidon
hallinnollisesta asemasta, joka on monimutkainen, laaja kysymys, kun
asiasta on tehty riittävät ja kaikin puolin kattavat selvitykset. Eli toivon
kovasti myös, että tässä ikään kuin riippumatta siitä, mikä on
tämänhetkinen itse kunkin näkemys lopputuloksesta, kunnioitettaisiin
asiallista ja viisasta menettelytapaa eikä siis ponnella ryhdyttäisi
ottamaan lopputulokseen kantaa.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Esitys tuntuu minusta varsin perustellulta, ja se liittyy toki siihen, että
ruotsinkielisellä puolella palveluverkko ei mitenkään voi olla yhtä tiheää
kuin suomenkielisellä puolella, koska käyttäjien määrä on paljon
pienempi, mutta silti se voidaan järjestää tehokkaasti ja ihmisiä
palvelevalla tavalla. Tässä tapauksessa se on perusteltu, niin kuin
monet ovat tuoneet täällä esiin, juuri opetustoimen ja päivähoidon
osalta.
Mitä tulee päivähoidon siirtämiseen yleensä opetustoimeen, en ole
vielä ihan varma, mitä kaikkia ongelmia siitä seuraa, mutta näen itse
hyvin tähdellisenä perusteluna sille sen, mitä olen katsonut, kun omat
mukulat ovat ala-asteella ja seurannut tätä päiväkodin ja koulun välistä
järjestelmän siirtymää ja samaan aikaan, kun on ollut puhetta
palveluverkkojen karsimisesta ja sisällöistä ja ryhmäkokoasioista ja
muista, niin haluaisin vain sanoa, että minua on huolestuttanut pitkään
se, että koulut joutuvat hirveän paljon vastuuseen siitä, miten me
valtuutetut supistamme tai koulimme sosiaali-... Anteeksi, nyt minun
ajatukseni katkeaa, voisitteko olla hiukan hiljempaa vieressä?
Niin olin sanomassa sen, että kun ryhmäkoot kasvavat isoiksi ja
päiväkodeissa ei resurssit riitä tiettyjen ongelmien hoitamiseen, ne
kaikki kaatuvat koulujen niskaan ja kouluissa tulee vaikeampaa, niin jos
nämä olisivat samassa hallintokunnassa, niin silloin ei synny sitä
tilannetta, että me erehtyisimme valtuutettuina resursoimaan,
säästämään sosiaalipuolelta opetuspuolen kustannukset, jos
ymmärrätte, mitä ajan takaa. Näiden asioiden, tämän putken yhteinen
hallitseminen olisi minusta ihan perusteltua.
En ole ihan varma lopullisesta kannasta, mutta siitä olen varma, että
jos Pakarisen ponsi menee läpi, ei sitä sillä ponnella päätetä, vaan yhtä
kaikki tämä homma jatkuu perusteellisen selvityksen kautta ja sitten
näistä asioista päätetään. Mutta meni se nyt läpi tai ei, se ei tätä asiaa
ratkaise. Mutta mielestäni kyllä kannattaa kiirehtiä ja selvittää.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minäkin haluan kannattaa Pakarisen ponsiesitystä syystä, johon
valtuutettu Rantanen tuossa viittasi. Valtuutettu Anttila ja eräät muutkin
innostuivat mielestäni aivan tarpeettomasti tämän Pakarisen esityksen
ideologisista ja symbolistisista aspekteista.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan kaupunginhallituksen esitystä, mutta kaiken kaikkiaan
kuitenkin toimintojen siirtoja tehtäessä on järkevää arvioida vaikutuksia
perusteellisesti. Kuten valtuutettu Anttila täällä toikin esiin, häntäkin on
kyllä kritisoitu, niin kun puhutaan suomenkielisten lasten päivähoidon
siirtämisestä opetusviraston toimintaan, niin toivoisin, että se
arvioidaan tosissaan omana asianaan.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Ymmärrän valtuutettu Anttilan huolen siitä, jos koko päivähoito
siirretään opetustoimeen. Opetustoimen hallinto on vielä sen verran
jähmeää, että itse ainakin epäröin päivähoidon siirtämistä
opetustoimeen. Kokemukset sosiaalipuolen päivähoidosta ovat
perheitä lähempänä, ja vaikka siirto tuntuisi teoreettisesti hyvältä, niin
käytännössä en vielä luota opetustoimen kykyyn muuttaa kulttuuria
lähemmäksi perheiden tarpeita.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Täällä valtuutetut laidasta laitaan ovat kannattaneet tätä esitystä, ja
meidän ryhmämme myös kannattaa. Näemme tämän erittäin hyvänä ja
tärkeänä. Erityisesti, kun on pienemmän kieliryhmän palvelusta
Helsingissä kysymys, niin on erittäin järkevää miettiä lasten ja nuorten
palveluja kokonaisuutena, niin kuin tässä esityksessäkin hyvin
todetaan. Tässä esityksessä todetaan myös, että tavoitteena on
kehittää oppilashuoltoa kokonaisuutena. Tämä näkökulma on myös
erittäin tärkeää, ja se ei ole tässä keskustelussa niinkään noussut esiin.
Valtuutettu Thors täällä omassa puheenvuorossaan totesi tietojen
siirrosta, ja siinähän varsin usein lainsäädäntö nimenomaan on
esteenä, toisaalta turvana yksilöiden kannalta mutta toisaalta esteenä
sellaisessa tilanteessa, jos esim. on nimenomaan tietynlaisista
vaikeuksista kysymys ja perhe kieltää, että päivähoidosta ei saada
siirtää opetustoimeen tietoja. Perheellähän on oikeus kieltää lasta
koskevien tietojen siirtäminen. Tietyissä tapauksissa tämä voi olla
hyväkin asia, mutta yleensä silloin, jos on ongelmista kysymys, se on
huono asia, koska se varhainen tuki siellä koulumaailmassa siirtyy.
Tämä on tietenkin asia, mitä on hyvä pohtia ehkä laajasti.
Haluan lyhyesti ottaa myös kantaa tähän suomenkielisen päivähoidon
siirtokysymykseen, ja näen siinä yhden positiivisen asian nimenomaan
esiopetuksen suunnittelun näkökulmasta. Monessahan paikassa tällä
hetkellä esiopetus on koulujen yhteydessä, Helsingissä se on meillä
lähes täysin päivähoidossa. Ja tähän ehkä tulisi joustavuutta silloin, jos
opetustoimen puolella olisi myös päivähoito. Mutta tätä asiaa on syytä
harkita tarkkaan, ja en usko, että Pakarisen ponnen hyväksyminen nyt
sinänsä asiaa muuttaisi ? toiseen.
Kiitos.
Terhi Peltokorpi toi esiin muitakin palveluita, jotka kuuluisivat erittäin
tiiviisti yhteen, eli tämä oppilashuolto kaikessa laajuudessaan, esim.
ruotsinkielisen perheneuvonnan osalta. Toivoisinkin, että
ruotsinkielisellä puolella nyt mietittäisiin sitä, että miten, kun saadaan
päivähoito ja perusopetus saman jaoston alaisuuteen, niin voitaisiinko
siihen sitten liittää muutakin. Ruotsinkielinen sosiaalityö on varsin
ongelmallinen kysymys sen takia, että erittäin monet perheethän ovat
tietysti kaksikielisiä tai useampikielisiä, ja olisi tärkeää se, että
ajateltaisiin todella sitä, miten ruotsinkielisten lähipalveluiden,
peruspalveluiden yhtenäisyys voisi kehittyä tässä kaupungissa
todellakin mallikelpoisesti sillä tavalla, että se voitaisiin omaksua myös
suomenkielisellä puolella.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kannatan lämpimästi Pakarisen pontta mutta sen sijaan en kannata
sitä, että esiopetusikäiset eli yksi ikäluokka siirrettäisiin kirkuen innosta
koulu-nimiseen rakennuksen. Mielestäni tämä olisi koulun
aikaistamista, jos tällaista laajasti tehdään. Osa rakennuksista on
suunniteltu myös pienille lapsille, ja voi olla, että jossain pienten lasten
koulussa esi- ja alkuopetuksen yhdistelmä rakennuksessa, voi olla, että
hyvinkin toimii, mutta lähtökohtaisesti nyt kun on suurten yksiköiden
aika, en tule koskaan kannattamaan, että esiopetusta laajamittaisesti
siirrettäisiin kouluun ja päivähoitoon, sillä tavalla pilkottaisiin. Mutta en
ole myöskään huolissani siitä, mitä Asko-Seljavaara sanoi
sosiaalilautakunnan olevan huolissaan, että sitten tällainen sosiaalinen
näkemys lähtisi. Minua se ei huolestuta, ja oppilashuoltotoimintaa
vastaavaa myös päiväkodeissa on perustettu.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vaikka tiedän, että moni ei haluaisi käyttää tästä nimitystä ”pilotti”,
mutta eräällä tavalla tämä on kuitenkin pilotti siinä mielessä, että nyt
kun tapahtuu nimenomaan ruotsinkielisen päivähoidon siirto
opetusviraston puolelle niin olisi tietysti erittäin tärkeää, että tätä
hanketta seurataan sillä tavalla, että saadaan tästä myös oppia
mahdollisesti siihen siirtoon, että myös suomenkielisellä puolella tämä
vastaava siirto tehdään. Eli on tavattoman tärkeää, että tätä seurataan,
kirjataan, arvioidaan, jotta sitten kenties vältytään tulevaisuudessa niiltä
ongelmilta, joita tällaiseen siirtymään kuitenkin aina kieltämättä
varmasti liittyy siirtymävaiheessa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kaupunginvaltuuston työjärjestystä on silloin tällöin syytä tarkistaa jo
senkin takia, että viime vuosien kehitys on ollut, että valtuusto on varsin
vapaamielisesti antanut päätösvaltaansa sekä lautakunnille että
virkamiehille, oikeastaan aika avoimin käsin. Tässä mielessä tietysti
valtuuston työn luonne on muuttunut vuosien varrella aika tavoin. En
tule tekemään tähän työjärjestykseen muutosehdotusta mutta
muistuttaisin niistä keskusteluista, joita Vasemmistoliitonkin aloitteesta
on muiden ryhmien kanssa käyty valtuuston työn yleisestä
kehittämisestä.
Nythän me tarjoamme parhaana iltana jo nettitelevisiossa 7 tuntia
tylsää ohjelmaa ihmisille, ja tällä johtosäännöllä me tulemme tätä
jatkamaan, ellemme me radikaalisti ryhdy kehittämään tämän
valtuuston työtapoja. Yksihän oli silloin kyselytunnin olennainen
muuttaminen. Nykyinen kyselytunti on todellista nollaviihdettä myös
meille valtuutetuille. Me annamme runsasta viikkoa ennen kysymyksen,
ja sitten puheenjohtaja vielä katsoo, että mikähän kysymys olisi hyvä
kysymys ja mikä on huono kysymys, ja sitten virkamiehet vastaavat
sillä samalla kynällä, jolla he kirjoittavat tätä valtuustolistaa, hyvällä
virkakapulakielellä asiaan, ja tähän me sitten tyydymme ja käymme
täällä muodollisesti keskustelun paikaltamme. Kun me voisimme tehdä
kyselytunnin, joka olisi elävä, jossa meidän asiantuntevat
apulaiskaupunginjohtajamme ja kaupunginjohtaja olisivat velvollisia
vastaamaan suoraan esitettyihin kysymyksiin. On todella kummallista,
jos meidän apulaiskaupunginjohtajamme ja kaupunginjohtajamme eivät
pysty vastaamaan jopa pieniinkin yksityiskohtiin, sen verran kapeat
sektorit heillä on kuitenkin hoidossaan ja sen verran vähän virastoja
kullakin hallussaan, että aika paljon he tietävät. Jos kuitenkin kävisi
niin, että he eivät tiedä joihinkin kysymyksiin, niin ainahan voidaan
vastauksia siirtää myöhempään. Mutta se antaisi hieman pontta tähän
hommaan, me voisimme kysyä todella ajankohtaisia kysymyksiä.
Voisimme kysyä, että missä karkotettu mummo on tai jotain muuta, jota
me nyt kysyessämme, tuskin saamme siihen vastausta sinä aikana kun
asia on ajankohtainen.
Tämän takia kyllä toivoisin, että me voisimme kehittää valtuuston
työjärjestystä tältä osin ihan uudella tavalla, ja tämä on meidän
ryhmämme toive. Mitä sitten tulee tähän minuuttidemokratiaan, että
onko 8 minuuttia ja 4 minuuttia sopivat puheenvuoroajat, niin se on nyt
sitä, mitä suuremmaksi yksiköt menevät, sitä aikakalliimmaksi
demokratia menee. EU:ssahan ollaan jo sekuntidemokratiassa, että kai
sitä kohti olemme menossa pikkuhiljaa mekin. Ne ovat mielestäni
sekuliasioita, ja suurille ryhmille ne eivät merkitse itse asiassa mitään,
koska suuret ryhmät voivat jakaa asioita. Mutta yksi ongelma, minä
huomaan, että valo palaa, mutta uskallan käyttää vielä ihan lyhyesti,
todeta sen, että suuri ongelma on tietysti myös valtuuston
työjärjestyksen ja valtuustoasioiden valmistelussa. Siellä on myös
melkoinen demokratiavaje, joka näkyy siinä, että kolme suurta ryhmää
itse asiassa valmistelee asiat ja pitää valtaa konsernijaostossa, ja mikä
pahinta, sitten vielä, kun tulemme talousarvio- tai tilinpäätöskäsittelyyn
niin toteamme, että he myös valvovat itseään tilintarkastuslautakunta.
Että tällaista se on, että me pienet olemme vähän pulassa.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Saarnion toive kyselytuntien elävöittämisestä on
kannatettava. Uuden työjärjestykseen tuomani esityslistojen sähköisen
jakelun osalta haluan todeta, että nykyiset tietokoneet ovat aivan liian
painavia. Osa valtuutetuista joutuu raahaamaan esityslistoja ja tässä
tapauksessa tietokoneita mukanaan töihin, ja voi vain ounastella sitä
tulevien luustokulumien määrää, jos näin painavilla koneilla jatketaan.
Suomessa miljoonalla kansalaisella on jonkinasteinen nivelrikko, ja
varsinkin, jos joutuu raahaamaan useamman valtuustokauden näitä
painavia koneita, oletan, että kustantamalla pienemmät koneet
tarpeeksi ajoissa säästytään ainakin joiltakin tekonivelleikkauksilta.
Riskiryhmässä ovat etenkin pienikokoiset, naispuoliset, iäkkäät ja
autottomat valtuutetut. Toivon, että tämä otetaan huomioon ilman, että
asiasta pitää tehdä pontta. Samoin on syytä huomioida myös se, että
teknistä tukea tulee lisätä sekä myös yhteiskäytössä olevia koneita
ryhmähuoneisiin ja muihin tiloihin.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Puheenjohtajisto kertoo neuvotelleensa tästä esityksestä
valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa. Tuossa tapaamisessa useat
valtuustoryhmien puheenjohtajat esittivät mielipiteitä, jotka enemmän
tai vähemmän poikkesivat tästä esityksestä. Puheenjohtajisto sitten
viisaudessaan päätti olla ottamatta niitä huomioon. Valtuuston
työjärjestyksen kannalta isoimmat ongelmat eivät todellakaan liity
siihen, että täällä keskustellaan liikaa. Ne liittyvät siihen, että tässä
kaupungissa keskustellaan liian vähän siinä vaiheessa, kun asioita
valmistellaan, ja liian pienessä piirissä.
Esimerkiksi parhaillaan on käynnistymässä vuosikymmeniin suurin
kaavoitushanke Sipoon liitosalueilla ja niiden ympärillä. Sen tavoitteista
ja erilaisista vaihtoehdoista pitäisi käydä keskustelua myös täällä
valtuustossa jo ennen yleiskaavan valmistelua. Nykyisen käytännön
mukaan tämä asia menee niin, että johtajat keskustelevat tietysti
kaupunginjohdossa, virastonjohdossa, lautakunnassa, ehkä
valtuustoryhmienkin johdossa etukäteen ja rahoittajat ja
rakennusliikkeet ovat varmasti mukana keskusteluissa, mutta valtuusto
ei ole mukana keskusteluissa ennen kuin sitten, kun esitys on valmis.
Siinä vaiheessa siihen tunnetusti ei voida kovin paljon vaikuttaa.
Tämä aluehan ei ollut mukana silloin kun tehtiin maankäytön ja
asumisen ohjelmaa eikä edellisen yleiskaavan tekovaiheessa, eli tästä
syystä jätänkin tänään valtuustoaloitteen siitä, että Sipoon
liitosalueiden yleiskaavan valmistelun lähtökohdat, tavoitteet ja
vaihtoehdot tuodaan syksyllä valtuustoon lähetekeskusteluun.
Vastaavanlaista toivoisin muissakin isoissa hankkeissa ja ratkaisuissa.
Toinen valtuuston työjärjestykseen liittyvä ongelma on päätöksenteon
siirtyminen ja siirtäminen erilaisten yhtiöiden, liikelaitosten ja
kuntayhtymien hallituksille ja johtajille. Porvarihallituksen valmistelema
esitys liikelaitosten yhtiöittämispakosta tulee toteutuessaan entisestään
lisäämään tähän liittyvää demokratiavajetta. Mutta kyse on myös siitä,
mitä kaupunki itse tekee. Esimerkiksi kaupunginjohtajan asettaman
työryhmän esitys yhden terveysaseman kilpailuttamisesta ja toisen
yhtiöittämisestä veisi suuntaan, jossa terveydenhoitojärjestelmää on
lopulta mahdoton kokonaisuutena valtuuston mitenkään ohjata, saati
sitten asukkaiden siihen vaikuttaa kokonaisuutena.
Mitä tulee sähköisiin kokouskäytäntöihin, minusta sitä haluaville
valtuutetuille on syytä varata mahdollisuus jatkossakin saada aineisto
tai aineistoa, esimerkiksi kaavoitukseen liittyviä aineistoja myös
kirjallisesti. Asioiden esitystapaa pitäisi kehittää niin, että vastaesityksiä
ei piilotella liitteisiin, ei myöskään tehdä vaikeaksi lukea asiakirjoista
niitä mielipiteitä ja lausuntoja, joita asukkaat tai muut tahot ovat
antaneet. Päinvastoin asukkaiden kuulemiselle ja lausunnoille pitäisi
antaa valmistelussa todellinen merkitys.
Lopuksi, puheenjohtaja.
Toivon, että puheenjohtajisto voisi luopua vanhasta käytännöstä, jonka
mukaan kaikki esitykset pitää lukea ääneen pilkulleen ja voitaisiin
katsoa, että silloin kun esitys on etukäteen jaettavissa valtuutetuille, se
jaetaan ja riittää, kun siihen täällä viitataan.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ihan pieni muutosehdotus muistiin tulevaisuutta varten, kun täällä
pykälässä 15 todetaan, että ”jos valtuutettu toisen puheenvuoron
aikana tai heti sen päätyttyä”, siinä voisi ehkä lukea, että ”jos
valtuutettu toisen henkilön puheenvuoron aikana” tai sitten ”jos
valtuutettu toisen valtuutetun tai kaupunginjohtajan puheenvuoron
aikana pyytää vastauspuheenvuoroa”. Ja ehkä näissä kaava-asioissa
voisi miettiä, että niitä vähän yksinkertaistaisi, niissä on kauhea
lukeminen, jos ne haluaa lukea.
Puheenjohtaja.
Käytän tässä samalla tilaisuutta kertoakseni muille valtuutetuille, että
olen tällä hetkellä niin näkövammainen, että kun tulette kadulla vastaan
niin en tunnista teitä, jollette huikkaa ja kerro, ketä olette. Tämä
näkövammaisuus liittyy tähän aiheeseen sillä tavalla, että en myöskään
pysty tällä hetkellä lukemaan kirjallisia tekstejä. Suuri ongelma on se,
että hetikään kaikki liiteaineistot esim. lautakuntien esityslistoilla eivät
aukea netissä, jota pystyn ainakin silloin tällöin lukemaan, kun väännän
kirjaimet ja numerot oikein isolle. Paljonkin tällaisia ongelmia on, jotka
tietenkin olisi syytä ripeästi korjata sen takia, että myös näkövammaiset
kuntalaiset, jotka kuitenkin näkevät tietokoneen avulla, voisivat tutustua
meidän asiakirjoihimme nykyistä paljon paremmin. Tämä ongelma
tietysti liittyy myös tähän tietokoneistamiseen, eli pienet koneet eivät
taas näkövammaiselle kelpaa.
Olisin palannut myös tähän Yrjö Hakasen aiheeseen yhtiöittämisestä.
Nyt EU on lakkauttamassa meillä kokonaan kunnallisen itsehallinnon,
ainakin, jos maan porvarihallitus saa tahtonsa läpi ja Suomi jälleen
rupeaa parhaaksi oppilaaksi EU:n piirissä. Kuntalaisten itsehallinto...
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kuntalaisten itsehallintoon liittyy olennaisesti se, että kuntalaiset ja
kuntalaisten edustajat pystyvät käsittelemään kaikenlaisia asioita ja
vapaasti päättämään sillä poliittisella voimalla, jonka kuntalaiset
vaaleissa antavat. Mutta niin kauan kun kuntien itsemääräämisoikeutta
rajoitetaan aina vain enemmän, niin eipä tällä valtuuston
työjärjestykselläkään sitten ole paljon merkitystä, kun meiltä viedään
valta päättää asioista.
Valtuutettu Peltola viittasi siihen, että kaupunginvaltuuston
esityslistojen liitteet eivät aukea netissä, minä voin vahvistaa, että se ei
kyllä koske pelkästään näkövammaisia...
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Yritetäänpä sitten uudestaan. Valtuutettu Peltola viittasi siihen, että
kaupunginvaltuuston esityslistojen liitteet eivät aukea netissä, ja minä
voin vahvistaa, että kyse ei ole pelkästään näkövammaisten
ongelmasta. Oma kokemukseni tästä valtuutettujen kannettavasta on
se, että liitteet esimerkiksi opetuslautakunnan tai muiden lautakuntien
tai kaupunginhallituksen esityslistojen liitteet eivät oikein aukea.
Toivoisin, että tähän kiinnitetään jatkossa huomiota. Jos me aiomme
oikeasti kokoustaa sähköisesti, niin sitten olisi syytä saada kaikki
materiaali aukeamaan näillä koneilla.
Kiitoksia.
Esitys mielestäni on hyvä ja vie kohti parempaa tulevaisuutta, mitä
tulee asioiden käsittelyyn. Mutta en malta olla korostamatta, että tämän
esityksen toteuttamisen yhteydessä olisi varmasti paikallaan selvittää
rooleja hieman. Eli mielestäni virkahenkilöiden keskeinen lisäarvo on
juuri siinä ekspertiisissä osaamisessa, asiantuntevuudessa, ja taas
täällä tehdään poliittisia päätöksiä ja mielestäni kiusallisen pitkälle
mennään usein yksityiskohtiin, jotka eivät ole täällä hallinnassa. Eli
tässä mielessä skarppausta edelleen tähän työjärjestyksen
toteuttamiseen.
Puheenjohtaja.
Haluaisin vain siltä osin lisätä sähköisyyteen siirtymiseen, minä
toivoisin ainakin valtuutetuille, jotka haluavat paperilla asiat, on myös
mahdollisuus saada rinnalle tämä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Esitän kiinteistölautakuntaan jäseneksi Tuomo Valve Milla Wikstenin
tilalle.
Puheenjohtaja.
Esitän Harri Pirhoselle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Heikki
Virkkusen, ja koska tämä Heikki Virkkunen toimii tällä hetkellä Heta
Välimäen varajäsenenä, niin ehdotan tässä samanaikaisesti, että Heta
Välimäen varajäseneksi valittaisiin Anne Luja.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
On luonnollisesti hyvä asia, että Myllypuron ala-asteen peruskorjaus
saadaan lopultakin työn alle. En kuitenkaan jälleen kerran malta olla
puuttumatta hankkeiden kustannusarvioiden oikeellisuuteen.
Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa perusparannukselle
oli varattu 6,5 miljoonaa euroa vuosille 2011–2012, ja hankkeen
kustannusarvio on nyt hankesuunnitteluvaiheessa noussut 11,3
miljoonaan euroon eli 75 % noin puolessa vuodessa.
Tässä on jälleen kerran helppo olla samaa mieltä talous- ja
suunnittelukeskuksen lausunnon kanssa, jossa todetaan, että
”tilakeskuksen tulee parantaa talousarvioesitykseensä sisältyvien
investointihankkeiden kustannusarvioiden oikeellisuutta, niin että
hankekustannuksiin ei tule valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen
enää merkittäviä muutoksia”. Minusta tässä on kohtuullinen haaste
tilakeskuksen uudelle johtajalle. Täytyy toivoa, että hän panostaa
asiaan niin, että valtuuston ei enää jatkossa tarvitse käsitellä tällaisia
kymmenien, joskus jopa sadan prosentin kustannusten nousua.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Koskinen on aivan oikeassa siinä, että tämä on tavattoman
harmillista, että joudumme jatkuvasti tämän tilanteen eteen, että
kustannusarviot nousevat alkuperäisistä suunnitelmista. Kuitenkin
haluaisin kiinnittää huomiota, kun hän puhui oikeellisuudesta, että
tässähän ei ole tapahtunut mitään vilunkia. Kyse on vain siitä, että
ilmeisesti tehdään aika heppoisin perustein se suunnitelma ja
myöhemmin todetaankin, että on paljon myös muuta korjattavaa, joka
täytyy ottaa huomioon. Tässä mielessä oikeellisuuden sijaan käyttäisin
mieluummin sanaa ”realistisia” suunnitelmia, koska eihän tässä
todellakaan mitään virhettä tai väärinkäytöstä ole tapahtunut, mutta
kieltämättä ongelma on se, että ajetaan hankkeita läpi, kustannukset
näyttävät suhteellisin kohtuullisilta, ja sitten kun ruvetaan toteuttamaan
niin ne tuplaantuvat tai lähes tuplaantuvat.
Arvoisa puheenjohtaja.
Sen verran Ojalalle, että tarkoitin tällä oikeellisuudella oikean ja väärän
eroja. Käytin samaa termiä, mitä talous- ja suunnittelukeskus on
käyttänyt.
Arvoisa puheenjohtaja.
Jälleen kerran meillä on valtuustossa esillä tällainen tapaus, jossa
hankkeen kustannukset ovat lähes tuplaantuneet siitä alkuperäisestä
suunnitelmasta. Tarkastuslautakuntahan on jo moneen otteeseen
näiden vuosien aikana kiinnittänyt huomiota siihen, että kaupungin
investointihankkeet tai peruskorjaushankkeet eivät pysy budjeteissa ja
alkuperäiset hankesuunnitelmat ovat aivan alimitoitettuja verrattuna
siihen, mitä se lopullinen lasku sitten on. Syitä budjetin paukkumiseen
on varmaan monenlaisia. Yksi on varmasti se, että näissä on usein
ikään kuin väärät lähtökohtatiedot, eli ei ole tarpeeksi tutkittu sitä
kohdetta, mitä se korjaaminen edellyttää, mitä se tarvitsee. Toinen on
varmasti se, että näitä helposti alibudjetoidaan sillä tavalla, että
ajatellaan, että kun laitetaan pienempi kokonaissumma niin päästään
paremmin sen hankkeen kanssa hankelistalle ja näin se on siellä
investointijonossa nopeammin ja enemmän kärjessä kuin sillä tavalla,
että se olisi realistinen, oikea arvio siitä summasta. Kolmas on se, että
ruokahalu kasvaa syödessä näissä hankkeissa, eli alun perin otetaan
paljon pienempiä tavoitteita ja pienempiä asioita siihen mukaan, ja
sitten investoinnin aikana ja suunnitteluvaiheessa lisätään sinne kaikkia
mausteita ja lopputuloksena on todella kallis paketti.
Jotta nämä lopultakin nyt saataisiin hallintaan ja tällaisia lähes
tuplaantuvia kustannuksia ei tarvitsisi täällä vuosi toisensa jälkeen
jatkuvasti käsitellä, niin tarvitaan oikeasti kulttuurin muutos näissä
investointihankkeissa ja peruskorjaushankkeissa. Tässäkin asiassa
varmasti olisi tullut kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi, jos peli olisi
vihelletty poikki ja tehty päätös siitä, että tämä puretaan ja rakennetaan
entistä ehompi ja uusi koulu tilalle. Se on selvää, että Myllypuro
tarvitsee kunnollisen ala-asteen, mutta kyllä se täytyy tehdä
kustannustehokkaasti eikä määrärahoja tuplaten.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Lähestyn tätä asiaa asukasnäkökulmasta, eli olen itse erittäin iloinen
Myllypuron ala-asteen hankesuunnitelmasta. Se on laadittu
rakennusviraston tilakeskuksen, opetusviraston, sosiaaliviraston,
nuorisoasiainkeskuksen ja terveyskeskuksen yhteistyönä lasten ja
nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Myllypuro on kasvava
helsinkiläinen lähiö. uuden ostoskeskuksen peruskivi on muurattu viime
viikolla, ja sen viereen tulevan terveysaseman rakennustyöt on
aloitettu. Myös puisen kaupunkikylän rakentaminen etenee. Nämä
hankkeet ovat myötävaikuttaneet siihen, että oppilasmäärä pysyy
alueella nykyisellään turvaten Myllypuron koulujen toiminnan.
Asukasmäärän kasvaessa myös nuorisotalo ja päiväkodit pysyvät
Myllypurossa.
Leikkipuiston, päiväkodin, nuorisotalon ja koulun sijainti toinen toisensa
vieressä luo turvallisen kasvuympäristön alueen lapsille ja nuorille,
keskellä Myllypuroa, riittävän kaukana liikenteen valtaväylistä mutta
riittävän lähellä lähiön monipuolisia liikuntapalveluja. Haluan kiittää
valtuutettuja hyvistä päätöksistä ja virkamiehiä hyvästä yhteistyöstä
koskien Myllypuron tulevaisuuden monipuolista lähiötä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Koska kiitosta on annettava silloin, kun siihen on aihetta, niin haluaisin
todeta, että on hienoa, että energiatehokkuusnäkökulmat on nostettu
tässä hankesuunnitelmassa näin vahvasti esiin. Tässä rakennuksessa
on kiinnitetty tosi hienosti huomiota eristykseen ja ilmastointiin ja
uusittaessa näihin matalaenergiarakentamisen periaatteisiin. Kiitos siitä
apulaiskaupunginjohtajalle.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Minustakin on hyvä, että mm. sisäilmaongelmista kärsinyt Myllypuron
ala-asteen koulu perusparannetaan. Myllypuro ansaitsee hyvät
palvelut. Haluaisin kiinnittää huomiota yhteen asiaan tässä esityksessä.
Se on se, että tämän perusparannuksen myötä tuolta koululta tullaan
perimään lähes 14 euron pääomavuokraa neliöltä kuukaudessa.
Pääomavuokra tulee nousemaan noin nelinkertaiseksi verrattuna
ylläpitovuokraan. En näe tälle suoraan sanoen mitään järkeviä
perusteita ja olen useamman kerran yrittänyt saada selvyyttä siitä, että
millä ihmeen tavalla tällaiset vuokrat pystytään tässä kaupungissa
laskemaan, kun kuitenkin veronmaksajat maksavat nämä
perusparannukset eikä niiden takia tarvitse mitään hirvittäviä korkoja
kaupungin maksaa kellekään muulle. Eli toivon, että täällä valtuustossa
jo aiemmin hyväksytty ponsi siitä, että mm. koulujen sisäisiä vuokria
kohtuullistettaisiin, lopultakin johtaisi joihinkin toimenpiteisiin.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
On hyvä, että tällä esityksellä saadaan Jätkäsaareen tontit myös
opiskelija-asuntojen rakentamiseen. Valitettavasti näidenkin tonttien
vuokrataso on lähemmäs 2 euroa asuntoneliötä kohti, muilla kuin
opiskelija-asunnoilla ja hitas-asunnoilla tuolla alueella tässä
esityksessä vuokrataso nousee tonttien osalta lähemmäs 2,5 euroa
asuntoneliötä kohti. Tässä päätösesityksessä opiskelija-asunnot ja
eräät muut liittyvät kohtaan A, mutta sitten on kohta B, jonka mukaan
on tarkoitus hyväksyä Länsisataman Saukonlahden asuintontin myynti
Lemminkäinen Talo -yhtiölle ja sen kanssa toimivalle sijoittajalle.
Ostajilla on oikeus toteuttaa tontille myös liike- ja toimistotiloja. Myynti
koskisi tämän esityksen mukaan myös tontille tulevaa päiväkotia.
Tätä myymistä perustellaan tulevien investointien rahoittamisella.
Pidemmällä aikavälillä kuitenkin investointien rahoittamiseen kertyisi
enemmän rahaa, jos näitä tontteja ei myydä vaan tehtäisiin
pitkäaikaisia vuokrasopimuksia. Tällä perusteella ehdotan:
Hyväksyessään päätösesityksen kohdan A valtuusto päättää samalla
palauttaa kohdan B uudelleen valmisteltavaksi niin, että siihen ei sisälly
tontin osto-oikeutta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Muutama sana tästä tonttien vuokrauksesta ja niiden myymisestä.
Kannatan tonttien vuokraamista, mutta kun täällä on paljon puhuttu
siitä, että mikä on kaupungille hyödyllistä ja kannattavaa, niin tein
pienen laskelman. Siinä ensimmäisenä vuokrataan Kaarelasta kaksi
600 neliön tonttia, niiden vuosivuokra on 3 200. Jos tämä nyt
pääomitetaan 60 vuodelta 5 %:n korkokannalla, se tarkoittaa, että
kaupungin tuotto tänä päivänä on 61 000 euroa. Jos tämä tontti
myytäisiin tänä päivänä käyvällä hinnalla, joka on noin 1 000 euroa/
rakennusoikeusneliö, sen tontin hinta olisi 150 000. Eli tässä
tapauksessa ainakin kaupunki tienaisi 90 000 myymällä sen tontin.
Koska tämä on keskellä omakotitaloaluetta, ei sen vuokraamiselle
mitään tarvetta ole. Tilanne säilyy samanlaisena jatkossa.
Sama periaate on tietysti kerrostalo- ja toimistotalotonteissa. Kun niitä
myydään, niin sanotaan, että myymällä niistä saisi kaksi kertaa
enemmän rahaa kuin vuokraamalla. Minusta tämä puheenvuoro, että
se vuokraaminen on kannattavampaa, niin sen voisi jo pikkuhiljaa
lopettaa.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Valtuutettu Koskinen tässä tietysti pyrkii hyödyntämään
kiinteistövälittäjän tietoja tietyistä asuntokohteista ja niiden hinnoista.
Tässä asiassa luotan kuitenkin enemmän kaupunginhallitukselle
jaettuun aineistoon, jonka kaupungin kiinteistöhallinto on koonnut siitä,
mitä nämä kiinteistökaupat tai tonttien vuokraamiset yhteensä ottaen
kokonaisuutena kaupungissa ovat merkinneet ja minkälainen ero on
tonttien myymisellä tai niiden vuokraamisella kaupungin tuottojen
kannalta pitkällä aikavälillä. Me voimme Koskisen kanssa jatkaa
loputtomiin esimerkkien heittelyä siitä, että yksi kohde tuolla on
tuollainen, toinen kohde täälläpäin on tälläinen. Kokonaisuus on tietysti
se, jonka pohjalta johtopäätökset pitää tehdä.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Tuohon äskeiseen vain pikainen kommentti, että täällä valtuustossa
kannattaa kyllä miettiä, kun vuosittain budjettia tehdään, että paljonko
budjetoidaan myyntituottoihin, koska tietenkin kiinteistövirasto joutuu
toimimaan niiden myyntituottotavoitteiden mukaan, jotka itse täällä
määrittelemme.
Minusta valtuutettu Hakanen on aivan oikeassa siinä, että pitkän
tähtäimen tuotot vuokratontilla ovat suuremmat kuin myyntituotot, kun
ne ovat vain kertaluontoisia, niin kuin hyvin ymmärrämme. Mutta tässä
suhteessa me itse säädämme koko ajan tätä ohjauskuria, ja meidän
pitää muistaa tämä asia silloin kun siitä päätetään. Olisin mielelläni
vähän varovaisen linjan edustaja itsekin.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
Toivon, että valtuusto huomaa myös itse asian pääasian: Helsingin
kaupunki luovuttaa tänä vuonna mm. nämä 60 omakotitonttia
omatoimiseen rakentamiseen kohtuuhinnalla.
Arpajaisia, arpajaisia, kuka nämä kyseiset tontit saa, kun niitä
pisteytetään erinäisillä vaiheilla. Halukkaita on varmasti enemmän, eli
joku lottovoitto jälleen luvassa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Rantaselle: yritin tuolla kalvolla juuri erittää sen, että jos se tontti
myydään tai lasketaan niiden tulevien tuottojen pääomaa,
vuokratuottojen pääoma-arvo, että mikä se ero oli, ja sehän oli hyvin
merkittävä.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Valtuutettu Koskisen kanssa voidaan jatkaa tätä keskustelua
myöhemmin, kaikella kunnioituksella, mutta puutun vain
apulaiskaupunginjohtajan repliikkiin, joka oli kyllä ihan asianmukainen.
On erityisen tähdellistä, että me löydämme uusia rakentamisen
muotoja. Kiitän ilolla sitä, että tämäntyyppisiä hankkeita myös
omakotitalorakentamisen alueella on, siis ryhmärakentamisen ja
hartiapankkirakentamisen muotoja. Juuri tutustuneena joihinkin
Euroopan maissa tehtyihin osuuskuntarakentamisen muotoihin olen
sitä mieltä, että meidän kannattaisi etsiä kotimaisilla markkinoilla täällä
Helsingissä myös sellaisia muotoja, missä rakennuttajayhteisö voi olla
järjestäytynyt myös ryhmärakentamiseen tai osuuskuntapohjaisesti.
Silloin me voisimme saada taas kaikenlaista monimuotoisuutta tähän
meidän rakentamistuotantoomme, joka tuntuu heilahtelevan
suhdanteiden mukaan vähän varomattomasti. Mutta tämä on ihan oma
lukunsa, aihe, mutta kun tässä sivutaan kiitoksella näitä
ryhmärakentamismuotoja niin muistutan, että se ei välttämättä aina
kaikissa maailman tapauksissa koske vain omakotitalorakentamista.
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Asia, jota nyt käsittelemme, on tavallaan hyvin mielenkiintoinen ja
merkittävä. Nousin tänne puhumaan lähinnä sen puolesta, että tässä
on muutama haasteellinen asia. Yksi liittyy siihen Jokeri-linjaukseen,
joka on herättänyt alueella aika paljon keskustelua. Kuitenkin toivon,
että se täällä tämä kaavaesitys menee läpi, sillä siellä on tiedossa
myös se tilanne, joka ilman Jokeri-linjausta aiheuttaisi, tai Jokeria,
toivon mukaan jossain vaiheessa nopeasti syntyvää Jokeri-linjaa, se
kansoittuu se alue ja autoistuu vähän liian nopeasti ja muodostaa siellä
aikamoisen liikennesumpun. Se ei liikuntapaikassa ole koskaan hyvä
asia.
Mutta toinen syy, jonka takia tulin tänne puhumaan, on se, että toivon,
että kaupungissa pohdittaisiin laajemmin viheralueiden hyödyntämistä
myös liikuntakäyttöön. Tässä tapauksessa Keskuspuisto antaa suuret
ja hyvät mahdollisuudet siihen, että pohditaan laajasti sen käyttöä.
Korostan, että Keskuspuistolla on oma spesiaali luonteensa ja sitä
pitää arvottaa tässäkin kaavaesityksessä, tämä on tehty loistavasti, ja
Keskuspuistossa on paljon liikuntapaikkoja.
Toivon ponnen, joka tulee kuulumaan seuraavasti:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus
kartoittaa Helsingissä ne alueet esim. Keskuspuistossa,
jonne on mahdollista rakentaa ns. matalan hoitotason
ulkoliikuntakenttiä alueen luontoarvoja rikkomatta.
Ja tämän ponnen tavoitteena on todellakin kartoittaa sellaisia alueita,
joissa voi liikkua, ei niin, että sinne rakennettaisiin urheilukenttiä, vaan
tällaisia ruohoalueita, joissa voi eri tavoin ei-järjestäytyneesti liikkua.
Meillä on paljon sellaisia liikkujia kaupungissa, jotka eivät liiku
urheiluseuroissa, joukkueissa, mutta haluavat silti liikkua esim.
jalkapallon tai frisbeen perässä. Tällaisia meillä Helsingissä on, mutta
esim. Keskuspuiston alueella niitä voisi olla vähän lisää.
Olisi hyvä, että kartoitettaisiin nämä alueet ja saataisiin luotua matalan
hoitotason perinne. Se tarkoittaa siis sitä, että sille kentälle ei tehdä
voimakasta perusrakentamista vaan kylmästi vaan ruohotetaan
sellainen alue ja siinä pystyy liikkumaan. En tällä siis todellakaan
tarkoita sitä, että Keskuspuistosta tehtäisiin joku iso urheilukenttä vaan
että hyödynnettäisiin niitä tällä hetkellä vapaina olevia joitakin alueita
liikuntakäyttöön paremmin. Sellaista tarvetta tässä kaupungissa on, ja
hyvällä yhteistyöllä eri virastojen kanssa niitä voidaan löytää pikkuisen
lisää. Jokainen alue, joka lisää liikuntaa tässä kaupungissa, on aina
arvokas ja merkittävä. Haluan korostaa, että tämä ei ole mikään
sellainen ponsi, jolla halutaan sitä Keskuspuiston ilmettä muuttaa. Se
on meille aivan valtavan suuri kilpailuetu kansainvälisesti, ja se
Keskuspuiston tunnelma pitää tässä säilyttää, mutta silti sieltä löytyy
sellaisia alueita, jotka varmasti voidaan paremmin liikuntakäyttöön
hyödyntää.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Pikkutakki jäi narikkaan tuonne television ääreen, mutta sopinee
varmaan, että ihan kauluspaidassakin voi puhua.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vasemmistoliitolle Keskuspuiston säilyttäminen ja puolustaminen on
ensiarvoisen tärkeää. Vasemmistoliitto on aina eturivissä ollut
puolustamassa sitä, että Keskuspuistosta ei pidä enää palaakaan
nakertaa rakentamisen tieltä. Yksi tällainen on Lääkärikadun kulma,
jossa on ajateltu pienimuotoista rakentamista Keskuspuiston alueelle.
Olemme erittäin voimallisesti puolustaneet ja tulemme puolustamaan
sitä, että Keskuspuiston alueelle ei pidä rakentaa.
Tässä ennen kokousta on jaettu meille Keskuspuiston ystäviltä ”Ei
tierakentamista Keskuspuistoon” -kannanotolla kartta Keskuspuistosta.
Se minusta hyvin osoittaa sen, minkä tyyppinen kaupunkipuisto
Keskuspuisto on ja minkä tyyppisenä se pitää säilyttää. Siellä on
metsää, siellä on arvokasta luontoa, siellä on liikuntamahdollisuuksia ja
liikuntapaikkoja. Kaavassa on herättänyt keskustelua se, voiko
Keskuspuiston alle rakentaa tunnelin Jokeri II:a varten. Meillä tarvitaan
poikittaisia joukkoliikennelinjauksia, meillä Pohjois-Helsinki menee
sumppuun, jos me emme pysty rakentamaan niitä. Sen vuoksi
muutaman ilmastoinnin ylöstulon rakentaminen on sellainen, jossa
voidaan tulla vastaan, kun ne hyvin Keskuspuiston alueelle sijoitetaan
rikkomatta tätä kokonaisuutta. Se palvelee kuitenkin ilmastoa, se
palvelee joukkoliikennettä, se palvelee koko kaupunkia, että
joukkoliikenne toimii entistä paremmin.
Toinen asia tässä kaavassa, joka yllättäen kaupunginhallitustasolla,
siihen asti tämä oli mennyt yksimielisesti eteenpäin, nousi esille, oli
tämä Kuninkaantammeen sijoitettava urheilukenttä. Kysymys siitä,
olemmeko sillä valmiita leikkaamaan palan irti Keskuspuistosta, emme
ole. Keskuspuistossa on tällä hetkellä liikuntapaikkoja, sellaisia
liikuntapaikkoja, joihin pystyy vapaasti tulemaan, jotka eivät ole
aidattuja, jotka eivät vaadi rakentamista. Tämäntyyppiset liikuntapaikat,
jotka ovat osa Keskuspuistoa, oleellisella osalla kuuluvat tähän. En
ymmärrä sitä, jos joku on sitä mieltä, että Keskuspuistossa ei saisi olla
aitaamattomia urheilupaikkoja, jotka eivät edes tule minkään nykyisen
kulkureitin päälle, joissa ei ole huoltorakennuksia, niin siitä looginen
johtopäätös olisi se, että nyt Keskuspuiston alueella tästä kartasta voi
jokainen katsoa, kuinka paljon siellä on erilaisia liikuntapaikkoja, ne
pitäisi metsittää. Keskuspuisto on kaupunkimetsä, kaupunkipuisto, se
ei ole aarniometsää. Siellä on paljon arvokkaita luontoalueita ja niistä
pitää pitää kiinni, se on alue, jonne ei saa rakentaa uusia, isoja taloja.
Sieltä ei saa lohkaista sieltä täältä paloja asuntorakentamiseen, mutta
Keskuspuiston kehittäminen liikunnan osalta tällaisilla matalan tason
ratkaisuilla on meidän mielestämme hyväksyttävää ja kannatettavaa.
Sen vuoksi kannatamme tämän kaavan hyväksymistä. Emme hyväksy,
että palaakaan Keskuspuistosta napsaistaan, mutta
liikuntamahdollisuuksien kehittäminen on sitä, että kehitämme
Keskuspuistoa, ja sen vuoksi voin myös kannattaa ja mielelläni
kannatan valtuutettu Bryggaren pontta, jossa erityisen hyvin on mainittu
vielä se, että luontoarvot huomioiden voidaan selvittää muitakin
liikuntapaikkoja Keskuspuiston alueella.
Arvoisa herra puheenjohtaja.
Teen saman palautusesityksen, jonka teimme kaupunginhallituksessa,
eli että kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että
Pitkäkosken urheilukenttä poistetaan asemakaavasta metsä- ja
puistoalueen säästämiseksi.
Käyn tässä vähän läpi tätä valmistelua ja keskustelua, mitä on käyty.
Kuten tässä todettiin, tässä on ollut kolme asiaa, joissa paikalliset
kaupunkilaiset ovat olleet aktiivisia, eli maanalainen vedenpuhdistamo,
Jokeri II:n varaus ja sitten tosiaan tämä Pitkäkosken urheilukenttä.
Kuten tässä on jo valtuusto linjannut aikaisemminkin, niin Jokeri II on
kannatettava hanke. Myös Vihreiden mielestä on näin. On toki niin, että
tunnelin rakentamisaikana aiheutuu merkittävää haittaa Keskuspuiston
virkistyskäytölle, luontoarvoille, mutta nämä asiat on hyvin
yhteensovitettu mielestämme varsinaisen käytön aikana, niin virkistys
kuin tunneli.
Samoin tämä maanalainen vedenpuhdistamo, tässä on nyt esitetty sille
varaus. Tämä hanke on hyvin epävarma, hyvin kaukana. Meidän
puolestamme sen voi sinne varata, mutta emme nyt tässä ota kantaa
siihen hankesuunnitelmaan, joka käsitellään aikanaan. Mutta tämä
kolmas kohta on kinkkisempi, eli nimenomaan tämä urheilukenttäasia.
Meille on tärkeä periaate se, että Keskuspuistoa ei nakerreta.
Kun keskustelemme syksyllä investoinneista niin keskustelemme
varmasti myös näistä uusista asuinalueista ja tulee esiin se, että
Kuninkaantammen alue on yksi niistä, joita ehkä täytyy lykätä. Olemme
toki sitä mieltä, että Kuninkaantammeen tarvitaan urheilukenttä, mutta
on paljon vaihtoehtoisia paikkoja, jonne sen voisi sijoittaa. Eli on varsin
epä-älyllistä väittää, että Vihreät vastustaa liikuntaa ja urheilua.
Haluamme vain tämän järkevämpään paikkaan.
Tässä on myös, jos tämä Kuninkaantammi lykkääntyy, niin tässä on
hyvin aikaa suunnitella, minne kenttä sopisi paremmin. Samoin myös
olemme sitä mieltä, että jos sieltä poistetaan varaus kentälle, tämän
palautuksen ei tarvitse viedä kovin kauaa, se voidaan tuoda syksyllä
pian uudestaan käsittelyyn. Tämä Kuninkaankolmiohan on kolmen
kaupungin yhteishanke, ja ehkä tämän urheilukentän osalta voisi
ennakkoluulottomasti pohtia sitä, voisiko sen sijoittaa Espoon tai
Vantaan puolelle. Mutta jos se pitää olla nimenomaan Helsingin
puolella, niin sieltä Pitkäkoskenmajan pohjois- ja koillispuolelta voisi
löytyä samankokoinen paikka. Samoin vesilaitoksen tontti on aika väljä,
sieltä voisi löytyä tilaa. Paljon on muitakin vaihtoehtoja, jonne
urheilukentän voisi sijoittaa.
Tässä kaavassa ei ole myöskään esitetty yksityiskohtaisesti, että miten
liikenne sinne kentälle on tarkoitus järjestää. Onkin pelättävissä se, että
itse asiassa enemmän kuin se varsinainen kenttä veisi tilaa niiden
yhteyksien rakentaminen. Sama asia koskee pysäköintitarpeita. Tässä
on väitetty, ettei tämä alue, johon urheilukenttä tulee, olisi luonnon
kannalta arvokasta. Siellä on metsää, se ei ole mitään pusikkoa. Toki
voidaan tutkia sitä, että sijoitetaan lisää erilaisia vapaamuotoisen
liikunnan paikkoja Keskuspuistoonkin, mutta me emme kannata sitä,
että sen tieltä kaadetaan metsää, niin kuin tässä ollaan tekemässä. Ja
minä vetoaisin, että kaikki valtuutetut, jotka haluavat säilyttää
Keskuspuiston, äänestäisivät tämän palautuksen puolesta. Muu on
kyllä käsien pesua siitä, etteikö Keskuspuistoa nakerrettaisi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kuten päätösasiakirjoista näkyy, tämä kaava on yksimielisesti edennyt
aina kaupunginhallitukseen asti. Ja kuten näistä myös asiakirjoista
näkee, tässä on kiinnitetty todella huomiota Jokeri II -linjaukseen ja
vedenpuhdistamolinjaukseen kansalaispalautteessa, ei niinkään tämän
urheilukentän osalta. Kysymys on siitä, että Keskuspuistoa nakerretaan
silloin, jos siihen tehdään pysyviä rakennuksia ja rakenteita, ja sitä
olemme alusta asti vastustaneet aina kaikissa paikoissa. Mutta silloin,
jos kehitetään Keskuspuistoa sellaisena kuin se nyt on, sen
liikuntamahdollisuuksia, niin en näe, että se on Keskuspuiston
nakertamista, vaan pikemminkin näen, että nyt on keksitty yksi paikka,
jossa voidaan todistaa olevamme vähän parempia kuin muut ja sanoa,
että muut ovat epä-älyllisiä, kun eivät ymmärrä sitä, kuinka älyllisiä me
olemmekaan, me, jotka olemme Keskuspuistoa puolustamassa
tässäkin tilanteessa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Voi olla, että siitä liikuntakentän kaavasta ollaan sitä mieltä, että sitä
mahdollisesti ei sinne pidä rakentaa. Mutta se arvio, että tätä kautta
Keskuspuistoa murennetaan, on aika voimakas, sanoisin suorastaan
väärinkäsitys, sillä kysymys todellakaan ei ole kuin
liikuntamahdollisuuksien, sen kohdan parantamisesta. Vaikka tässä
valtuutettu Puoskari vähän pelonsekaisesti pohti sitä, että sinne tulee
muitakin sinne johtavia esim. liikenneväyliä ja vastaavia, niin minä olen
ihan varma siitä, että se alue tämän liikuntakaavan kautta ei kyllä
millään tavalla muuta muotoaan. Meillähän on Keskuspuistossa
muualla kohdin, Maunulan seudulla, Haagan kohdalla, Laaksossa,
ratsastusareenassa ym., jotka ovat liikuntapaikkoja, Ruskeasuon
alueet, joissa on liikuntapaikkoja, ne eivät millään tavoin ole tuhonneet
sitä Keskuspuistoa, päinvastoin täydentävät sitä toiminnallista
kokonaisuutta, sitä rikasta toiminnallista keskuspuistokokonaisuutta,
joka on meille todella rakas.
Mikään tästä todistelusta ei muuta sitä tosiasiaa, että siellä ollaan
kaatamassa metsää sen kentän edeltä. Oikeastaan pyysin repliikin sen
takia, että Vasemmistoliitto on itse aina ensimmäisenä vaatimassa
jokaisen lillukanvarren käsittelyä mahdollisimman pitkän kaavan
mukaan valtuustossa ja kaikissa muissakin elimissä. Kannatan sitä
osittain sen takia, että siinä on oma pointtinsa, että kaupunkilaiset
ehtivät mukaan replikoimaan usein vasta kaupunginhallitus- tai
valtuustovaiheessa, ja sieltä voi löytyä hyviä näkökulmia. Kaikki ?
eivät asu lautakunnissa, joten ihan hyvä, että täälläkin voidaan tätä
asiaa vielä käsitellä.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Kannatan Mari Puoskarin tekemää esitystä noin pohjiksi. Ja sitten
sanon, että kyllä tässä hyvästä pyrkimyksestään huolimatta toverit
Bryggare ja Arhinmäki vähän mustaa valkoiseksi väittävät siinä
yhteydessä, että vaikka kaikki me koemme, että liikuntaharrastuksen
edistäminen Keskuspuiston alueella on kannattavaa, niin juuri tuo
esitetty kenttä siinä muodossa kuin se on, ilman näitä ratkaisuja
liikenteen tulemiselle. Me tiedämme, että tänä päivänä
liikuntaharrastajat tulevat hyvin suurin joukoin ja katsojat varsinkin
autoilla, ja meiltä puuttuu nämä ratkaisut, niin totta kai se on
Keskuspuiston nakertamista. Se on nakertamista tuo Jokerikin ihan
varmasti. Mutta jossain määrin se peruste on siinä vahvempi, koska
sen yleiset ympäristölliset vaikutukset ovat sellaiset, että olemme sen
valmiit hyväksymään.
Jos luemme tarkkaan esityslistan, näemme, että sen voi tehdä huonosti
tai vähän vähemmän huonosti. Jos se tehdään vähän vähemmän
huonosti, niin silloin se avolouhoksen pää, joka jää näkyviin vielä,
tietysti on jonkinlainen haava siinä alueella, se on ihan selvä. Mutta
ehkä se voidaan hyväksyä juuri tämän Jokerin erityisen
välttämättömyyden takia.
Mutta liikuntapuisto tuossa muodossa on ihan eri asia kuin siellä jo
olemassa oleva puisto. Sen uuden tekeminen keskelle metsää ilman
valmiita liikenneratkaisuja on sellainen, että se vaatii jatkotarkastelua.
Ja minusta olisi erittäin perusteltua, niin kuin Mari Puoskarin
esityksessä kuullaan, että palautettaisiin tämä ja silloin käytännössä
tulisi ratkaistavaksi se urheilutarpeen tyydyttäminen, liikuntatarpeen
tyydyttäminen sen alueen kehittelyssä toisaalla kuin olemassa olevan
Keskuspuisto-alueen sisällä. Se on minusta erittäin perusteltua ja olisi
sen linjan mukaista, mitä puolueet ovat tähän saakka olleet
Keskuspuiston linjausten suhteen.
Haluaisin kysyä apulaiskaupunginjohtajalta tässä yhteydessä
nimenomaan sitä, että kun täällä paperissa nyt ilmenee, että
kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 24.8.2006 Keskuspuiston
suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi ja päätti, että uuden
erillisen Keskuspuiston osayleiskaavan laatimisesta luovutaan. Me
kaikki muistamme, että tämä Keskuspuiston osayleiskaava aikanaan oli
juuri se työkalu, jolla me estimme tätä nakertamista. Silloin kun tehtiin
yleiskaavaa, olin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, ja siitä nousi iso
poru, kun me tajusimme, että me joudumme näiden
oikeusvaikutteisuuksien takia luopumaan tästä paperista ja
ylipuoluepoliittisesti sovitaan, että uusi osayleiskaava vanhalle pohjalle
tullaan tekemään. Sitä ei tehty, ja jostain syystä vuonna 2006 minunkin
huomaamattani kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt, ettei
tarvitsekaan tehdä. Kysyisin apulaiskaupunginjohtajalta, koska minusta
tuntuu, että sitä urheilukenttää ei voisi tehdä, jos se vanha
osayleiskaava olisi ollut voimassa, onko näin? Jos on näin, silloin me
olemme täällä muuttamassa juuri linjaa. Ja uskoisin, että tässä asiassa
nyt Vihreät vaatiessaan palautusta ovat sillä linjalla kuin kaikki puolueet
olivat silloin, kun se osayleiskaava tehtiin. Repikää siitä. Mitähän sanoo
apulaiskaupunginjohtaja?
Tähän historian spekulointiin on tietenkin omalta osaltani hieman
vaikeuksia ottaa kantaa. Se osayleiskaava, joka -78 tässä valtuustossa
on hyväksytty, ei ole täällä asiakirjojen mukana. Muutama valtuutettu
Saarnion lisäksi ehkä oli silloin paikalla, mutta ei kovin moni
varmaankaan. Sehän oli alueen yleispiirteiden kylläkin luontoon ja
ympäristöön keskittynyt osayleiskaava, mutta senhän valtuusto sitten
kumosi tehdessään 2002 yleiskaavapäätöksen, eli se on menneen
talven lumia tämä spekulointi. Se myös, että valtuutettu ja lautakunnan
jäsen Rantasen huomaamatta kaupunkisuunnittelulautakunta on tehnyt
2006 jotakin päätöksiä, niin en myöskään pysty palaamaan niihin
hetkiin, kun en ollut paikalla, mutta kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että
nykyisen voimassa olevan yleiskaavan osalta tämä pallokenttä kyllä
mahtuu siihen yleispiirteisyyden tulkintaan ja myös se, että se on
rakentamaton alue pääosin. Siinä mielessä nyt tehtävä
asemakaavapäätös on mielestäni täysin laillinen päätös, ja pohdinta
siitä, mitä vuoden -78 osayleiskaava olisi mahdollistanut tai ei olisi
mahdollistanut, on sellaista pohdintaa, joka ei ole tässä relevanttia.
Me tiedämme, että Helsinki hengittää puista, kukista, kasveista, ja tätä
meidän pitää tietysti suojella ja varjella myös Keskuspuiston laitamilla.
Ei pidä siis Keskuspuistoa pienentää, ja kun tiedämme vielä kuitenkin
sen, että 100 000 liikkujaa / kuukausi on asia, jota pitää vaalia ja
kehittää tässä myös tämän Keskuspuiston alueella, niin tällaisessa
kehityksessä väkisiin joutuvat joskus luonto ja ihminen vastakkain.
Tässä kaavassa se ilmenee mm. urheilukentän muodossa. Mutta
täytyy myöntää ja tunnustaa se tosiasia, että me emme saa lapsiamme
liikkumaan pelkillä luontopoluilla tai pyöräteillä tai metsien ja maiden
suojeluilla. Tarvitaan siis lähialueiden urheilukenttiä ja viherkenttiä
pallonpeluuseen ym. lapsia kiinnostavien lajien harrastamiseen. Joten
kyllä tämä kaupunginhallituksen ehdotus on kokonaisuuden kannalta
hyväksyttävä, joten en kannata sen palauttamista.
Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
En kannata asian palauttamista. Saako tässä yhteydessä kannattaa
pontta?
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Teen sen sitten myöhemmin.
Tässä on ihan mielenkiintoista kuunnella, kun Vihreät ja Vasemmisto
kilpailevat, että kumpi paremmin suojelee luontoa. Tässä on vähän
yritetty laittaa nyt vastakkain luontoa ja ihmistä, kun tähän ollaan
tällainen urheilukenttä rakentamassa ihan metsän viereen. Mutta jos
sitä karttaa katsoo, niin minun mielestäni, vaikka siinä ehkä nyt pieni
kolo nakerretaan Keskuspuistoon, niin kyllä minun mielestäni siinä jää
aika paljon tilaa vielä Keskuspuistolle ja sille luonnolle. En itse näkisi
myöskään, että tässä pitää asettaa vastakkain, että nyt kun tähän
rakennetaan urheilumahdollisuus, urheilukenttä, niin se olisi jotenkin
niin paljon luontoa pilaava, että se pitäisi siitä kieltää.
On tietysti tärkeää, että meillä on mahdollisuus pitää tulevina vuosina,
vuosikymmeninä tarpeellisen suuri Keskuspuisto. Olen samaa mieltä,
että sitä ei pidä sieltä täältä alkaa nakerrella. Mutta siellä on paljon
erilaisia urheilupaikkoja, mikä on hyvä, koska me tarvitsemme ihmisille
mahdollisuuksia liikkua. Itse liikun mielelläni siellä pusikossa ja siellä
metsässä koiran kanssa, mutta monet ihmiset eivät sitä tee ja he
tarvitsevat jotain paikkaa, jossa voi harrastaa enemmän tällaista
ohjattua toimintaa. Jos sitä karttaa katsoo, niin siinähän on vieressä
koira-aitaus, aika ison tilan vie pari koira-aitausta siinä, ja rupesin
miettimään, että ne tietysti ovat olleet siinä ja ehkä niissä on muutamia
puita, mutta on se mielenkiintoista, jos koiran aktiiviseen toimintaan
varataan aika suuri alue siitä mutta sitten ihmisten
urheilumahdollisuuksiin se ei olisi mitenkään mahdollista. Eli mielestäni
tämä urheilukenttä voi sopia tähän ihan hyvin, mutta toki meidän pitää
pitää tulevaisuudessa huolta siitä, ettei joka paikasta sitä tilaa luonnolta
viedä.
Itse asiassa voi olla, että en saa enää tässä puhua, mutta olisin
halunnut puhua toisesta asiasta, mikä liittyy tähän Jokeri- ja
bussikaistaan, mutta onko näin, että se on kiellettyä?
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Hyvä, minä pysyn kartalla, en mene paljon kartan ulkopuolelle. Jokeri
II, kaikki tiedämme, että se on aika tärkeä hanke, mutta sitten kun
Jokeri-tunnelia ja tunnelin jälkeen tietä ollaan linjaamassa, niin kyllähän
se on tosi tärkeää, että myös asukkaiden näkemykset siitä, miten se tie
toteutetaan, otetaan huomioon. Itse Paloheinän asukkaana tiedän, että
siellä ollaan kovin huolissaan siitä, että missä kohdassa tie menee,
miten se vaikuttaa taloihin, jotka siinä vieressä ovat. Toinen huoli on
ollut se ikuinen huoli, miten tunnelia käytetään, että pysyykö se
varmasti joukkoliikennetunnelina. Tässähän se on hyvin kaavassa
hyvin merkitty, mutta että pidämme huolen, että se ei yhtäkkiä tule
yleiseksi liikenneväyläksi.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kaikki tiedämme, että Keskuspuistossa on tällä hetkellä metsää,
niittyjä, on urheilukenttiäkin ja erinäköisiä rakennuksiakin. Kuitenkin me
kaikki tunnemme ja kaupunkilaiset tuntevat Keskuspuiston
nimenomaan siitä, että se on metsää, se on metsä kaupungin keskellä.
Tässä esityksessä tätä metsää ja luonnonmukaista niittyä ollaan
muuttamassa hiekkakentäksi, ja se on Keskuspuiston nakertamista.
Tämän takia kannatan asian palauttamista. Kaupungissa on runsaasti
erinäköisiä nurmikenttiä, hiekkakenttiä ja paikkoja, joihin voidaan tehdä
tällaisia lähiliikuntapaikkoja, niin kuin täällä on tässä ponnessakin
vaadittu, mutta mielestäni sen takia ei pidä ruveta nakertamaan
Keskuspuiston metsää.
On ehkä vähän epä-älyllistä tässä puhua siitä, että nyt tässä on liikunta
vastaan joku muu, koska kyllä hirveän monelle helsinkiläiselle
nimenomaan se metsä on se liikkumisen paikka, ja minun mielestäni
tässä kohdassa nyt pitäisi jättää se metsä sinne ja tämä
pallopeliliikkuminen on jossain muualla.
Värderade ordförande.
Jag tycker vi kan fortsätta den här behandlingen av förslaget nu, för
under beredningens gång har man till exempel väl beaktat och ändrat,
den reservering till utmärkelse som görs för de historiska områden som
finns i Centralparken. Centralparken är alltså en mångfacetterad grön
lunga i vår stad, som vi vet där det finns, Bertel Jungs planer, det finns
befästningsverket, det finns naturen och det finns möjligheter för oss att
röra på oss.
On hyvä, että käsittelyssä muutettiin ne merkinnät, jotka koskevat mm.
meidän historiallisia linnoituksiamme ja että niitä suojellaan oikealla
tavalla. Me kannamme myös huolta vähän samoista asioista kuin Nina
Suomalainen, eli tämä, että miten Paloheinän ja Jokerin liityntä oikein
sopii. Toivottavasti kaikki, mitä tässä on sanottu tänään, toteutuu, että
ei tule rakentamisen jälkeen häiritsemään hyviä, toivottavasti
tulevaisuudessakin hyviä hiihtomahdollisuuksia. Mutta tämän käsittelyn
jälkeen mielestäni on edettävä kaupunkipuiston valmistelussa. Monta
kertaa on valtuustossa ja kansalaisten kohdalta nostettu se aloite esiin,
ja sillä tavalla voisimme taata todella Keskuspuiston ja muiden
puistoisten ja historiallisten alueiden säilymisen ja kehittymisen. Toivon,
että aloitteet etenevät tällä saralla.
Ärade ordförande, arvoisat valtuutetut.
Kuulun niihin onnellisiin helsinkiläisiin, joiden takaovi avautuu suoraan
Keskuspuistoon. Vaalien alla osallistuin siihen Lääkärikadun yhteyteen
järjestettyyn mielenosoitustilaisuuteen ja keskustelutilaisuuteen. Siinä
oli kyllä melkoinen määrä muitakin valtuutettuja tai valtuutetuksi
haluavia paikan päällä. Silloin kaikki olivat niin liikuttavan yksimielisiä
siitä, että ei milliäkään anneta periksi Keskuspuistossa. Käytännössä
käy kuitenkin toisin, ja käy juuri sillä tavalla kuin Lääkärinkadun varrella
oli käymässä. Eli keksitään joku oikein sydäntä raapaiseva, raastava
esitys, että siihen pitää saada vanhuksia tai muuten toimintarajoitteisia,
ettehän te voi vastustaa hienoa sosiaalista tarkoitusperää. Tämä
urheilukenttä on ihan samanlainen, sen pitäisi valtuutettu Bryggarenkin
ymmärtää.
Urheilukenttä on samanlainen ikään kuin hyväksyttävä tapa ohittaa
niitä lupauksia, mitä me annoimme. On muitakin samanlaisia
kertomuksia. Siinä kulkevat nämä tunnelit kalliossa. Kun sen
yhteydessä piti louhia huoltotunneli, jotta voitaisiin korjata, tai itse
asiassa kalliossa kulkevassa tunnelissa oli kivilohkareita tullut alas ja
piti louhia huoltotunneli sen korjaamiseksi, ja se louhittiin tietenkin
suoraan Keskuspuistoon Maunulan vanhan hyppyrimäen
alarinteeseen, joka oli myös tapa sanoa, että tämä on halvempi tapa
eikä tämä nyt häiritse juurikaan ketään. Näen systemaattisesti, että
tällä tavalla se hoidetaan, ja siitä syystä tulen äänestämään
palautuksen puolesta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vasemmisto on sitä mieltä, että Keskuspuistosta ei saa palaakaan
karsia asuntorakentamiseen. Ymmärrän sen, että voi olla perustellusti
sitä mieltä, että liikuntakenttiä ei saa rakentaa ylipäätänsä tai
Keskuspuistoon, mutta jos sitä perustelee sillä, että tämä on se pala,
jota ei saa nakertaa, niin minusta olisi loogista, jos sanoisi, että tässä
on kysymys vain ja ainoastaan siitä, että ei palaakaan Keskuspuistosta,
esittää palautusta siltä osin, että Paloheinän majaa ei saa laajentaa,
koska se on pysyvä rakenne toisin kuin urheilukenttä ?. Toivoisin, että
tähdennätte siltä osin, että Paloheinän majaa ei saa laajentaa eikä sen
ympäristön liikuntapalveluita parantaa.
Myöskin, jos kysymys on siitä, että nyt ei palaakaan, niin siinä
tapauksessa Jokeri 2:ta ei voi missään tapauksessa kannattaa, koska
sehän on myös pala Keskuspuistoa erittäin tiukan linjauksen mukaan.
Itse asiassa ihmetyttää, että minkä vuoksi tämä urheilukenttä, jota ei
tulla aitaamaan, on ongelmallinen, mutta esimerkiksi koirapuistot, jotka
ovat alueeltaan paljon suurempia ja ovat aidattuja, eivät ole
ongelmallisia. Eikö nyt pitäisi sitten lähteä vaatimaan myös, että nämä
koirapuistojen aidat pitää kaataa ja puita istuttaa tilalle? Ymmärrän sen,
että voi olla ihan perustellusti tätä kenttää vastaan, mutta jos sanoo,
että tämän peruste on se, ettei palaakaan Keskuspuistosta, niin silloin,
hyvät palautusesityksen tekijät, esittäkää myös sitä, että Paloheinän
majaa muun muassa ei saa laajentaa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä Keskuspuiston kaavaesityksessä on löydetty tyydyttäviä
ratkaisuja moniin kysymyksiin siitä, miten luontoarvojen suojelu ja
muun muassa alueen virkistyskäytön kehittäminen voidaan yhdistää.
Tässä suhteessa itse pidän ihan hyvänä sitä, että myöskin Paloheinän
ulkoilupalveluja voidaan kehittää tämän kaavan pohjalla. Samoin pidän
tärkeänä, että tässä on löydetty ratkaisuja Jokeri 2:n
joukkoliikennetunneliin, ja toivon minäkin sitä, että tämä toteutus tulee
tapahtumaan niin, että otetaan huomioon siinä ympäristönsuojelun
ohella myös nämä lähialueen kevyen liikenteen tarpeet.
Keskuspuiston luontoarvojen säilymisen kannalta näen tässä kaksi
ongelmaa, joista ensimmäisestä on täällä jo paljon puhuttu, eli tämä
Pitkäkosken urheilukentän rakentaminen tai sitä varten osoitettu alue.
Se palvelisi käytännössä erityisesti Kuninkaantammen uutta
asuinaluetta. Kun Kuninkaantammen yleiskaavaa käsiteltiin täällä
edellisellä valtuustokaudella, arvostelin sitä esitystä siitä, että siinä oli
kohtuuttoman suuret rakentamistavoitteet. Jos niitä
rakentamistavoitteita hieman lievennettäisiin, ei olisi mitään ongelmaa
löytää muita paikkoja muun muassa urheilutoiminnalle
Kuninkaantammen alueen piiristä. Tästä syystä kannatan tämän
esityksen palauttamista.
Toinen ongelmallinen kysymys koskee maanalaisen
vedenpuhdistuslaitoksen rakentamista, ja tästähän tänne on lisätty
muistutusten johdosta mainintoja siitä, että se pitää toteuttaa niin, että
ei aiheudu haittaa Keskuspuistolle. Ympäristövaikutukset aiotaan
kuitenkin selvittää vasta myöhemmin, ja perusteluissa itse asiassa
sanotaan sekin, että vaihtoehtoisia paikkojakin todennäköisesti löytyy.
Toivon, että asian palautukseen liittyen myöskin nämä vaihtoehtoiset
paikat vedenpuhdistuslaitoksen osalta selvitetään.
Kiitos.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä nyt tietysti on hyvin henkilökohtainen asia, että mikä
kaupunkikulttuurissa on tärkeää. Oma lapsuuteni kyllä Pohjois-
Haagassa kului sillä tavalla, että isäni kanssa käytiin aina katsomassa
tätä Pitkäkosken vesilaitosta. Se, mikä tällä alueella oli kiinnostavaa, oli
tämä kunnallisen infrastruktuurin kehittyminen, se moderniteetti ja
insinööriosaaminen, joka siihen liittyi. Oman kaupunki-identiteettini
kannalta oli aivan keskeistä, että kaupunkiin kuuluu tämä ihmisen
läsnäolo ja ihminen, kaupunkilainen, joka muokkaa ja elää ympärillään
olevan luonnon kanssa. Näin ollen tämä alue on jo leimattu tässä
Helsingin ja Vantaan välimaastossa. Se on nyt havahtumassa tähän
Kuninkaantammen myötä tulevaan uuteen statukseensa, ja samalla
tietysti Keskuspuiston alue leimautuu ikään kuin uudella tavalla. Siihen
tulee armotta tihentynyttä kulttuurista toimintaa, ja tämä kunnallisen
infrastruktuurin läsnäolo lisääntyy. Me emme voi elää siinä utopiassa ja
unelmassa, että tämä alue säilyisi koskemattomana aarniometsänä
maailman loppuun saakka.
Toisin sanoen tässä itse asetun puolustamaan juuri tämän paikan
kohdalla sitä näkökulmaa, että metsäisyys on tärkeä, mutta se, miten
me sitä metsäisyyttä tuotamme, ei vie pois sitä, että katsotaan tämän
prosessin edellyttämiä uudistuksia. Tässä voin kyllä yhtyä valtuutettu
Arhinmäen näkökulmaan siitä, että urheilun ja viherarvojen
yhdistäminen on mahdollista semminkin, kun on todennäköistä, että
kun tämä alue joskus eräänä päivänä on valmis, kuninkaantammelaiset
tulevat hyödyntämään kiistämättä myös pallopeleihin ja muuhun
tällaiseen puoliurheilutoimintaan tätä aluetta, ja silloin on selkeä ja
hyvä, että siinä on valmiina asemakaavassa merkitty mahdollisimman
selkeästi ja suunnitellusti tämä alue.
Todettakoon, että meidän ryhmämme oli hyvin ehdoton tässä
Lääkärinkatu-asiassa. Kysymys oli silloin toisentyyppisestä ratkaisusta
ja tiheämmästä rakentamisesta. Tässä kohdin juuri tämä alueen
erityisyys antaa erilaisen vastauksen, ja katsomme kyllä, että tämän
Pitkäkosken kentän myötä viherarvot tulevat säilymään tai ainakaan
niiden dramaattinen muutos ei tässä ole seurauksena. Kaupunki-,
virkistys- ja viherarvot elävät ajassaan, ja sellainen mahdollisuus, että
me konservoimme viheralueet, on mahdoton. Tässä voi vain yhtyä
valtuutettu Thorsin toivomukseen tästä kaupunkipuistokeskustelusta ja
myös siihen, että me saisimme kokonaisajattelu nyt tästä
kaupunkipuistoteemasta ja sillä tavalla näkisimme koko Keskuspuiston
ikään kuin rooli ja myös tämän helsinkiläisen puistoajattelun ikään kuin
kokonaisvaltaisuus. Tuntuisi, että tämäntapaiset pala palalta käydyt
arvokeskustelut eivät ole kauhean mielekkäiltä, kun kaipaamme
kokonaisnäkemyksen esiinnousua. Toivottavasti sellainen saadaan nyt
2010-luvulla.
Kiitoksia.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Piti tulla oikein pönttöön selittämään tämä lähtökohta. Aikaisemmin
ylipuoluepoliittisesti pidettiin lähtökohtana sitä, että se alue on
rikkoutumaton ja sitä haluttiin vaalia. Sen takia meillä on se
Keskuspuisto, koska näitä hyviä hankkeita, kenenkin mielestä tai
vaikka enemmistönkin mielestä hyviä hankkeita, tulee koko ajan. Tämä
urheilukenttä on hyvä hanke, sitä vastaan ei kenelläkään käsittääkseni
ole mitään, mutta ongelma on, että näitä hyviä hankkeita maailman
sivuun kasaantuu, ja juuri siksi se osayleiskaava oli välttämätön, ja
siksi muistutin siitä. Nyt, kun se osayleiskaava ei enää ole
suojaamassa, meillä on enää ne yleiskaavan tietyt yleiset periaatteet
eikä se aluerajaus sellaisenaan kuin se aikaisemmin oli. Tämän takia
meidän on mahdollista tehdä tämäntyyppisiä juttuja.
Minusta on älyllisesti epärehellistä, niin kuin täällä on toisteltu, sanoa,
että ei palaakaan Keskuspuistosta, mutta urheilukenttä on niin
välttämätön, että se täytyy tehdä. Se on se pulma. Osittain Arhinmäki
oli oikeassa sanoessaan, että totta kai, niin kuin minäkin sanoin, myös
sen Jokerin maisemoinnin jälkeenkin siihen jää niitä liittymäosia, jotka
jonkun verran loukkaavat. Totta kai. Ja Maunulan maja, okei. Mutta jos
me lähdemme tälle linjalle, niin silloin meillä ei ole tällä alueella enää
mitään suojaa. Tämä on nyt se ongelma. Voin sen perustella jatkossa,
että tämän takia halusin tulla pönttöön. Me olemme nyt oikeasti
muuttamassa perustavasti sitä lähtökohtaa, että hyvien perustelujen
takia tänne saa rakentaa. Saa rakentaa Maunulan majoja, urheilukenttä
ja näin, ja me käsittelemme niistä jatkossa yksitellen jokainen kohde.
Nyt sitten, kuten sanottu, tällä tiellä itse arvioin, että juuri tämä
urheilukenttä on helpoin näistä tinkiä, koska sille löytyy paikka myös
tämän Keskuspuistorajauksen ulkopuolelta. Siksi siitä voi luopua.
Maunulan majan laajentaminen on mahdollista vain siellä, missä on
Maunulan maja, ja se lisää virkistyskäyttöä. Virkistyskäyttöä, joka tukee
sitä aluetta. Mutta se urheilukenttä muuttaa sen yhden metsäisen
alueen ehdottomasti rajauksen sisällä joksikin muuksi kuin mitä se on,
ja se on sen takia eri asia. Se on muuten eri asia kuin se Lääkärinkatu,
niin kuin täällä sanotaan, jossa epäilemättä rakennukset sille alueelle
tietenkin muuttavat eri tavalla sitä ympäristöä kuin urheilukenttä, mutta
asiallisesti ottaen se Lääkärinkadun tontti ei ollut sillä vanhalla
Keskuspuiston alueen sisällä, vaikka ihmisethän ei tietenkään sitä tiedä
eikä ymmärrä, kun kaikki mieltävät sen ikään kuin osaksi sitä puistoa.
Mutta nyt tämä urheilukenttä on de facto sen vanhan alueen sisällä,
joka oli aikaisemmin ylipuoluepoliittisesti rikkumaton. Tällä me teemme
ihan uuden linjauksen tähän asiaan. Tämän halusin sanoa ja tulen
sanomaan sen monta kertaa, kun puhutaan jatkossa siitä, kuka sen
nakertamisen nyt tässä oikein aloitti.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minusta tämän hyvin valmistellun ehdotuksen palauttaminen olisi
ylivarjelua. Kun täällä puhutaan urheilukentästä, helposti meille tulee
kaikille mieleen nämä meluisat stadionit, joita me nyt katsomme
päivittäin tuolla televisiossa, mutta tässähän on kysymys eräänlaisesta
tasanteesta, joka mahdollistaa erilaiset urheilutoiminnat ja saattaisi
jopa tukea Keskuspuiston käyttöä. Esimerkiksi eläkeläiset voisivat
järjestää petankkikilpailun siihen liittyen tai Keskustapuolueen Martat
mölkkykilpailun, mitä tahansa. Kysymys ei ole nyt mistään massiivisesti
kentästä, vaan kysymys on tiettyjä liikuntatoimia mahdollistavasta
tasanteesta tai alueesta, joka sopii mielestäni erittäin hyvin
Keskuspuistoon, ja kun me puhumme Keskuspuistosta, niin muistetaan
nyt, että siellä ammutaan, ratsastetaan, golfataan, hiihdetään,
suunnistetaan, siellä harrastetaan monia lajeja. Olisiko tämä nyt, jos
siellä pallo pyörisi jollakin nurkalla, jotenkin epäsopivaa tässä
kokonaisuudessa?
Minusta valtuutettu Vuorinen määritteli hyvin, että se ei ole mikään
seurastadion, vaan siitä tulisi tällainen poikien ja tyttöjen palloilualue tai
muun toiminnan, mahdollisesti jopa juoksun, mahdollistava tasanne.
Tässä mielessä minusta vähän dramatisoidaan tätä hommaa sillä, että
annetaan ymmärtää, että nyt Keskuspuistoa ollaan muuttamassa
joksikin. Päinvastoin. Tällä tuetaan Keskuspuiston luonnetta ja sen
monikäyttöisyyttä, ja kun puhuttiin niistä koira-aitauksista, niin ne on
kyllä syytä säilyttää, nimittäin viitaten edelliseen valtuustokeskusteluun,
tehdään niistä tupakointialueet tälle alueelle.
Hyvä puheenjohtaja ja arvoisat valtuutetut.
Tässä keskustelussa tietysti auttaisi, jos olisi käynyt paikalla, ja minä
olen, joten haluan teille nyt jakaa tätä kokemustani. Pakilan Vedon
hiihtäjänä vuodesta -80 sillä alueella hiihtäneenä ja kilpailleena on
aivan eri asia, valtuutettu Arhinmäki, puhua Paloheinän majan
laajentamisesta kuin esimerkiksi tämän alueen, joka siis tällä on
luonnontilassa, rakentamisesta. Paloheinän maja on siellä olemassa,
ne koirapuistot ovat siellä olemassa ja tässä kaavassa niitä
mahdollistetaan. Niissä koirapuistoissa lisäksi kasvaa aika paljon puita,
eli ne ovat siis sellaisia metsäisiä alueita, ja jos tästä rakennetaan
hiekkakenttä, se on alueena aivan erilainen kuin mitä se tällä hetkellä
on luonnontilassa. Se ei ole siis mitään Haltiavuoren aarniometsää,
mitä siellä Keskuspuiston alueella pohjoisessa on olemassa, ei
todellakaan, mutta se on kuitenkin tällä hetkellä varsin sellaista
kosteikkoa, lehtomaista, metsäistä aluetta.
Kannatan asian palauttamista tämän urheilukentän osalta. Mielestäni
siinä on ongelmallista lisäksi tämä huoltoliikenteen ja
paikoitusliikenteen järjestäminen, ja olisi syytä tutkia näitä erilaisia
vaihtoehtoja tulevalta asuinalueelta, jonka suunnittelu kuitenkin on vielä
hyvin kesken, ja tämän asian selvittämisen ei luulisi olevan näin suuri
kynnyskysymys kuin täällä annetaan ymmärtää. Lisäksi tässä on tämä
Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos, jossa on valtavan suuria alueita tällä
hetkellä yksinomaan sen puhdistuslaitoksen käytössä, ja voisi myös
tutkia, että olisivatko ne hyödynnettävissä tähän arvokkaaseen
liikuntakäyttöön, jota täällä ollaan näin upeasti puolustettu. Kannatan
asian palauttamista valtuutettu Puoskarin esittämällä tavalla. Etsitään
erilaisia vaihtoehtoja ja pysytään niissä periaatteissa, että
Keskuspuistoa ei ole syytä nakertaa niiltä osin, kuin se on tällä hetkellä
rakentamatonta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan asian palautusta, vaikka olen kyllä sitä mieltä, että
koirapuistot, jotka siellä jo ovat, saavat ja täytyvätkin siellä olla, mutta
kun valtuutettu Arhinmäki totesi, että pitäisikö niiden ympäriltä ottaa
aidat pois, niin tämä olisi mielestäni erittäinkin harkitsemisen arvoinen
ehdotus, jos ei tässä kohdassa, niin ainakin jossain. Keskuspuistonkin
alueella voisi olla alue, jossa koirat saisivat olla vapaana, ja jotka eivät
niitä ehdottomasti halua vapaana nähdä, tietäisivät pysyä poissa.
Meillähän tällainen koirametsä jo on Östersundomissa, ja sellaisia
tarvittaisiin lisää, eli ei niiden koirapuistojen tarvitse olla aidattuja, eivät
ne sitä muuallakaan maailmassa ole.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.
En koirista, mutta tästä prosessista. Valitettavasti joudun taas olemaan
realisti ja toteamaan, että jos tämä asia palautettaisiin, niin se usealla
vuodella valitettavasti meidän byrokratian takia lykkäisi myös tämän
joukkoliikennetunnelin rakentamista. Tässä on hyviä ja huonoja puolia
arvioitavissa, ja sen takia toivon, että valtuusto ei palauta tätä kaavaa.
Kiitos.
Haluaisin vielä tähän palautukseen sen verran kommentoida, että
puhutaan sellaisesta kauhuskenaariosta, että jos sinne rakennetaan,
apua, nyt metsää kaadetaan ja sinne rakennetaan, ja minusta aina
tuntuu, että meillä on eri käsitys siitä, mitä se rakentaminen tarkoittaa.
Okei, rakentamista on tietysti sekin, kun perustetaan tällainen ulkoilu-
tai urheilukenttä, mutta ainakin, mitä minä olen ymmärtänyt, tässä on
kannatettu sellaista urheilukenttää, joka on aidaton ja matalan
kynnyksen, ja tavallaan kovin suurta infrastruktuuria siihen ympärille ei
olla rakentamassa, sellainen luonnollinen kenttä. Minä en oikein näe,
että missä se suuri ristiriita on, koska kuten tässä äsken joku muukin
taisi todeta, Keskuspuistossa on jo nyt polkuja, pururatoja, koirapuistoja
ja näitä alueita, missä on jotain muutakin kuin vain niitä puita ja puskia.
Minä ihmettelen, että kuinka moni niistä ihmisistä, jotka kannattavat
sitä, että siellä metsässä voi muutenkin ulkoilla, vaikka siihen ei
rakenneta sitä urheilupuistoa, sitten oikeasti käy siellä metsässä ja
puskassa käyskentelemässä. Kyllä minä uskon, että tällainen hyvin
rakennettu urheilupaikka voi olla todellakin luonnonmukainen. Eivät ne
puut kovin kauas siitä ympäriltä häviä. Minä en tässäkään haluaisi
alkaa asettamaan luontoa ja ihmistä vastakkain. Se on hirveän
luonnonmukaista seutua joka tapauksessa, joten haluan vielä todeta
sen, että minusta olisi surullista, jos tämä palautetaan, ja kuten
apulaiskaupunginjohtaja Penttilä sanoi, viivästytetään koko asiaa
monella ehkä jopa vuodella tai ainakin kuukaudella.
Arvoisa puheenjohtaja.
Palautukseen. Ensinnäkin tämä on vähän erikoista tämä keskustelu
ihmiset versus luonto. Me haluamme sinne urheilukentän, mutta sen
voi sijoittaa sinne toiseenkin kohtaa, mutta tässä on kysymys siitä, että
halutaanko kaataa metsää urheilukentän tieltä vai ei, ja me emme
halua.
Pyysin puheenvuoron oikeastaan siksi, että apulaiskaupunginjohtaja
Penttilä sanoi, että jos tämä nyt palautuu, niin myös Jokeritunneli
lykkääntyy monella vuodella. Minä olen ollut
kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja tiedän, että siellä on erittäin
päteviä kaavoittajia ja hyvää väkeä. Jos tästä kaavasta poistetaan yksi
merkintä, joka mahdollistaa tämän urheilukentän rakentamisen, niin se
ei kyllä vie kovin kauaa, vaikka siitä käytäisiin vielä
kommenttikierroksetkin sen jälkeen. Me varmasti saamme tämän
kaavan syksyllä uudestaan tänne valtuustoon, joten minusta
apulaiskaupunginjohtajan puheenvuoro oli tarkoitushakuinen.
Kiitos, puheenjohtaja.
Minäkin kannatan asian palauttamista enkä ymmärrä tätä ihminen
vastaan luonto -keskustelua. Se nyt vain on niin, että jos sinne tullaan
potkimaan palloa, niin usein ne pienet palloilijat tuodaan sinne autolla.
Se on ihan fakta. Samoin kuin valtuutettu Puoskari olisin hiukan
hämmästellyt tätä, että miten yhden kentän rakentamatta jättäminen voi
viivästyttää jotain muuta hanketta vuosilla. Hiukan vaikea ymmärtää,
joten siihen olisi ehkä ollut kiva saada jotain selvyyttä, että mistä
ihmeestä tämä oikein tuli tämä heitto.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Haluan myös kannattaa Arto Bryggaren toivomuspontta. Minun
mielestäni tämä on erinomainen. Tässähän kiinnittäisin samaan
huomiota, mihin valtuutettu Arhinmäkikin, että alueen luontoarvoja
rikkomatta. Hyvä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olisin tiedustellut apulaiskaupunginjohtajalta, minkä takia näissä
perusteluissa todetaan, että tarkoitus on ostaa Spondan omistama
maa-alue tältä kaavoitusalueelta kaupungille jo tässä vaiheessa?
Tähän voi olla hyviäkin perusteluja, en niitä vain tunne. Olen
ymmärtänyt niin, että Sponda nyt ei ole menettämässä mitään
rakennusoikeuden kaltaista etua tässä, ja yleinen käytäntö kai on se,
että maanomistajan pitäisi jotenkin todeta, että se on jotain
menettämässä, ja jos se näin toteaa, niin sen jälkeen kaupunki itse
asiassa voisi lunastaa sen alueen, ja tämä kai yleensä tulee
halvemmaksi kuin ryhtyä heti kättelyssä hieromaan kauppoja.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä kaavaselostuksessa tai listalla, kun selostetaan asiaa, niin
luonnollisestikaan ei päätetä maakaupoista suuntaan eikä toiseen.
Tämä on valmistelussa syntynyt informaatio. Spondahan tuolla
alueella, erityisesti Kuninkaantammen alueella omisti alueita. Voi olla,
että tämä kyseinen alue on jäänyt heiltä sitten niissä kaupoissa
myymättä kaupungille, ja siinä mielessä tietenkin Keskuspuiston
kaltaiset alueet on syytä saada ennemmin tai myöhemmin kaupungin
haltuun, mutta tämä tulee olemaan kauppa, jota en kiirehdi.
Värderade herr ordförande.
Såsom jag konstaterade innan vi fattade beslut om återremiss så
tycker jag det finns skäl att vi skulle ta ett initiativ till att staden föreslår
för statsmakten, för miljöministeriet, att det här skall bli ett
nationalstadsparksområde.
Niin kuin sanoin ennen kuin äänestimme palautuksesta, olisi todella
aikaa vauhdittaa esitystä siitä, että tekisimme esityksen valtiolle
kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Näitä on jatkuvasti nyt
perustettu muissa kaupungeissa, viimeksi Porvoossa ja Porissa ja
muuallakin niitä on. Sillä tavalla saisimme kattavan kuvan siitä, mitkä
ovat sekä luonnon kannalta että historiallisen ympäristön kannalta
tärkeät alueet kaupungissa mukaan lukien myöskin ranta-alueet. Kun
me vertaamme esimerkiksi Tukholmaan, jossa on hyvin kaunis ja
kattava kaupunkipuisto, joka menee Djurgårdenilta Gärdetin yli ja näin
poispäin ja joka saa luokseen hyvin paljon suomalaisia
maratonjuoksijoita. Kaikki, jotka ovat juosseet maratonia Tukholmassa,
tietänevät, miten kaunista reittiä siellä kuljetaan.
Tästä on keskusteltu. Valtuutettu Sarkomaahan on aikaisemmin tästä
tehnyt aloitteen, samoin meidän monet kaupunkiyhdistykset tehneet ja
pyytäneet, että tätä asiaa selvitettäisiin, ja toivottavasti nyt voimme
hyväksyä ponnen, jolla tämä asia perusteellisesti, mutta kiireellisesti
selvitetään meidän hallinnossamme, että me voisimme tännekin
perustaa sellaisen kansallisen kaupunkipuiston.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Tulkitsin siis, että Astrid Thors todella teki tämän pöydälle jaetun lapun
mukaisen esityksen ja olen sitä kannattamassa. Minusta tämä ajatus
on erittäin hyvä, ja itseasiassa, hyvät toverit, kun mietitään tätä
prosessia nyt, niin tällä asemakaavalla me saamme muutamia hyviä
hankkeita. Saamme siis sen Jokerin, ja vaikka mahdollisesti voi olla,
että käytännössä osoittautuu mahdottomaksi toteuttaa tämä
puhdistuslaitos, niin sekin on nyt varattu siihen, jos se onnistutaan
tekemään niin, että luonnonrauha ei siitä rikkoudu. Nyt sitten ne, jotka
kannattivat tätä urheilukentän sijoittamista nimenomaan tuon alueen
sisälle eikä sen viereen, niin kuin me ehdotimme, heti saivat tämän
haluamansa asian, mutta jotta me voisimme jatkossa ajatella, että tätä
aluetta oikeasti kehitetään sellaisena alueena, jonne ei kaikki hyvät
hankkeet kukin vuorollaan olisi tunkemassa, meidän kannattaa
kannattaa tätä Thorsin esitystä, ja minun mielestäni tämä ajatus
kansallisesta kaupunkipuistosta liittyen Keskuspuistoon on
nimenomaan juuri sitä, mitä kaupunkilaiset tällä hetkellä
Keskuspuistolta haluavat. Minä kannatan sitä mielelläni.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä sama keskustelu käytiin, kun yleiskaavaa 2002 valmisteltiin
tässä valtuustossa. Täällä on aika paljon entisiä valtuutettuja, jotka ovat
olleet päättämässä yleiskaava 2002:ta.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Niin, myöskin vanhoja ja uusia, ja hyvä on, että nyt uudetkin valistuvat
tässä asiassa. Tämä aloite ja keskustelu tästä kansallisesta
kaupunkipuistosta ei suinkaan ole ensimmäinen laatuaan. Siitä on
käyty lukemattomia keskusteluita edellisessä valtuustossa, ja voi olla,
että ehkä nyt käymme vasta ensimmäistä kertaa tässä valtuustossa.
Helsingissä yleiskaavaan sisältyy Helsinki-puisto, se on jo siellä
päätetty, ja Helsinki-puiston perustamisen periaatteet ovat saman kuin
kansallisen kaupunkipuiston. Ero on vain siinä, että Helsinki haluaa
pitää tämän Helsinki-puiston kokonaisuuden omissa käsissään, eikä
niin, että kansallisen kaupunkipuiston myötä päätöksenteko siitä
asiasta siirtyy ympäristöministeriöön. Tämä on ollut se keskeinen
kriteeri, minkä takia yleiskaavassa määriteltiin Helsinki-puisto eikä
suinkaan kansallinen kaupunkipuisto. Kyllä minä nyt toivon, että
Helsinki edelleenkin pitää tätä asiaa omissa käsissään, ja huolehtii
myöskin, että Helsinki-puisto saa siihen asiaan liittyvät
rakentamismäärärahat, ja sitä lähdetään toteuttamaan niin kuin
yleiskaavassa on määritelty.
Lyhyesti totean vielä tästä Keskuspuiston kaavoituksesta sen, että
silloin kun aikoinaan yleiskaavaa tehtiin, vuoden -78 osayleiskaavan
periaatteet sisällytettiin siihen yleiskaavaan ja todettiin, että aluehan on
myöskin asemakaavoitettu, ja sillä kertaa oli asemakaavoja sillä
alueella. Yleiskaavavalmistelun yhteydessä todettiin, että on tärkeää,
että nyt lähdetään sitten Keskuspuistoa asemakaavoittamaan, ja tämän
päivän asemakaava on yksi osa sitä. Se antaa paljon paremman
suojan, kun osayleiskaava taas olisi ollut yleiskaavaan tårta på tårta.
Nyt ollaan juuri sillä tiellä, joka yleiskaavan valmistelun yhteydessä
todettiin, ja on tärkeää, että Keskuspuiston asemakaavat
kokonaisuudessaan valmistuvat.
Arvoisa puheenjohtaja.
Asia on juuri niin kuin Maija Anttila tässä kertoi. Tämä sama keskustelu
käytiin silloin kuin yleiskaavaa me valmistelimme. Haluaisin sitten vielä
jatkaa, että Keskuspuistoa ei voi tällaisena irrallisena, erillisenä asiana
ottaa, koska esimerkiksi Helsinki-puisto pitää sisällään monia suuria
alueita, muun muassa tuolla Kivinokan alueella ja niin edelleen. Sen
takia en missään tapauksessa tule kannattamaan tätä Thorsin aloitetta.
Puheenjohtaja.
Kun olin itse kaupunkisuunnittelulautakunnassa Maija Anttilan ja Risto
Rautavan kanssa tätä yleiskaavaa tekemässä, ja siinä keskustelimme,
niin kuin molemmat täällä todistelivat tätä asiaa, niin siinä yhteydessä
nimenomaan todettiin, että tätä ei tarvita, koska on ylipuoluepoliittinen
ymmärrys siitä, että hyvienkään hankkeiden takia tätä Keskuspuiston
aluetta ei lähdetä riipimään. Nyt, kun tämän keskustelun perusteella
kuulimme tänään, että kun on hyvä hanke, niin sitten saa riipiä, niin
tulee vähän sellainen olo, että tässä melkein tarvitaan sitä
ympäristöministeriötä väliin. Tämän takia minun mielestäni Thorsin
ehdotus tulee oikeasti hyvään väliin. Toki me voimme senkin jälkeen
erityisen perusteltuihin infrastruktuurihankkeisiin lähteä hakemaan
poikkeuslupaa yms., mutta muuten tästä tulee huutokauppaa kuulkaa
tästä meidän Keskuspuistosta. Kukin tuo omia hankkeitaan ennen
pitkään, ja kaikki päätetään erikseen kaavoitusasioina täällä ja
katsotaan sitten, kuinka käy. Jos me haluamme oikeasti tuleville
sukupolville Helsingin keskustassa Keskuspuisto säilyttää, meidän
kannattaa joku suoja siihen laittaa. Tämä olemassa oleva yleiskaava ei
sitä suojele.
Arvoisa puheenjohtaja.
Nyt kyllä täytyy valtuutettu Tuomas Rantaselle, hyvälle ystävälle,
todeta, että kyllä minusta Helsingin valtuustolla pitäisi olla vähän
enemmän itsetuntoa ja luottaa siihen, että omissa käsissämme pysyvät
tärkeät asiat ennemmin kuin että ne ovat ympäristöministeriön käsissä.
Välihuuto!
Vapaavuori on tällä hetkellä, mutta tulee aikoja, jolloin Vapaavuori ei
ole. Näin ollen Helsingin päättäjät ovat kuitenkin aina Helsingin
päättäjiä. Näin ollen asemakaava on juuri se instrumentti, jolla tämä
asia pitää ratkaista. Se on huomattavasti vahvempi kuin osayleiskaava
tai yleiskaava, ja näin ollen ollaan juuri sillä tiellä kuin on tarkoitettukin.
Toivoisin kyllä, että Helsinki-puisto yleiskaavan mukaisesti lähtisi
etenemään. Siellä on monia sellaisia periaatteita lyöty lukkoon, jotka
toisivat todella Helsinki-puiston hyvät ominaisuudet esiin, niin kuin
valtuutettu Thors täällä peräänkuulutti.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.
Kiinnittäisin huomiota tähän toivomusponnen mielestäni varsin
ehdottomaan sanamuotoon, joka ei kaupunginhallitukselle jättäisi
juurikaan valinnanvaraa ilman sitä, että valtuusto tässä nyt tätä asiaa
pohtiessaan tietäisi kaikkia kaupunkipuistoon liittyviä kysymyksiä ja
osaisi arvioida niitä erityisesti Helsingin kaupungin puolesta. Taas
tässäkin asiassa joudun olemaan hieman tylsä ja virkamiesmäinen ja
toivon, että valtuusto harkitsisi asiat silloin, kun valtuustolla on riittävät
tiedot asiasta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minäkin aikanaan sinisilmäisenä vihreänä tein aloitteen, että Helsinkiin
perustettaisiin kansallinen kaupunkipuisto. Sitten tänne perustettiin
Helsinki-puisto, ja olen sen jälkeen oivaltanut, että tässä mallissa valta
on Stadilla eli meillä valtuustossa, mutta jos meillä olisi kansallinen
kaupunkipuisto, valta olisi ministeriössä. Kaavoituksesta vastaava
ministeri ei välttämättä aina tulevissa hallituksissa ole helsinkiläinen
kokoomuslainen, joten mieluummin pidän tämän mallin, jossa me
päätämme tästä asiasta, kuin että annamme sen joidenkin muiden
käsiin.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Koska täällä on useampi viitannut vaatimattomaan persoonani ja siihen
tosiasiaan, että ainakin nykyisessä hallituksessa vastaan kansallisesta
kaupunkipuistosta, ajattelin, että muutama kommentti on kohdallaan.
Täällä on syntynyt sellainen vaikutelma kaupunginhallituksen
kunnioitetun puheenjohtaja Rautavan ja valtuutettujen Anttila ja
Luukkanen ja näiden muitten toimesta, että jos sellainen perustettaisiin,
niin sitten ympäristöministeriö ryhtyisi päättämään kaikista kaupungin
asioista. Sitten taas toisaalta ehkä valtuutettu Rantasen ja joidenkin
muiden puheista on tullut sellainen vaikutelma, että näin pitääkin olla.
Ehkä pieni maankäyttö- ja rakennuslain muutaman pykälän lukuhetki
auttaisi ymmärtämään, että molemmat osapuolet ovat väärässä.
Ympäristöministeriöön ei sen jälkeen hirveän paljon valtaa siirry, mutta
toki MRL:n mukaan tietyt asiat sen jälkeen ovat vaikeampia, mutta se
ei tarkoita sitä, että valta siirtyisi YM:lle. YM vain noudattaa lakia, mutta
se tarkoittaa, että tiettyjen asioiden tekeminen niillä alueilla on jonkin
verran vaikeampaa, tosin ei edes kansallisessa kaupunkipuistossa aina
mahdotonta.
Asiasta sinänsä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta uskaltaisin väittää,
että molemmat osapuolet tulkitsevat tässä lainsäädäntöä kohtuullisen
joustavasti. Enkä malta loppuun olla sanomatta, että sellaisissa ihan
mukavissa kulttuurikaupungeissa, kuten Hämeenlinna, Pori, Hanko ja
Porvoo, on kansalliskaupunkipuistot, ja siellä iso ja paha
ympäristöministeriö ei ainakaan vielä ole päässyt heidän elämäänsä
kauheasti pilaamaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Jos vielä saan jatkaa, niin olen kuitenkin myös sitä mieltä, että Thorsin
ponsi on sillä lailla huonosti muotoiltu, että se ei ole ikään kuin valtiolla
tarkoituksenmukaisuusharkintaa, että kaupunki laittaa aloitetta ja sitten
pohditaan, että viitsitäänkö perustaa vai ei, vaan kyse on juridiikasta,
että jos edellytykset täyttyvät, valtiovalta kyllä perustaa sen
kaupunkipuiston. Eli siinä mielessä tällainen muotoilu on kiistatta
epäonnistunut, enkä tällä lailla muotoiltua pontta voi hyväksyä, ja olen
muuten apulaiskaupunginjohtaja Penttilän kanssa sitä mieltä, että
tämän kokoluokan isoista asioista ei pitäisi päättää ponsilla, olivat ne
sitten paremmin tai huonommin muotoiltuja.
Arvoisa puheenjohtaja.
Voi olla, että niin kuin Vapaavuori totesi, että tämän suuruusluokan
asioista ei tule päättää tällaisen valmistelun perusteella tai valmistelun
puutteen perusteella, mutta kyllähän ponsilla toki voidaan vauhdittaa
asioiden selvittämistä, ja siksi toivoisin, että aloitteen tai
toivomusponnen tekijä Astrid Thors voisi hieman lieventää tätä
muotoilua siten, että selvitetään, että voidaanko tehdä tämä hänen
ehdottomansa kansallinen kaupunkipuisto. Minusta se on sen väärti,
meidän olisi hyvä käydä se perusteellinen keskustelu ja nimenomaan
selvittää vähän myöskin muiden maiden käytäntöjä. Jos Thors voi
hieman tätä lieventää, niin ainakin itse silloin voisin kannattaa. Me
tiedämme myöskin, että ponsilla ei kuitenkaan sitä lopullista päätöstä
tehdä, että tässä mielessä ei pitäisi myöskään ketään pelotella täällä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsinki-puisto on ollut esillä jo pitkään, ja apulaiskaupunginjohtajan
asemassa en lähtisi arvioimaan valtuutettujen tietämystä hankkeista,
joita on vuosikausia ajettu ja joita kaupunki itsekin on esitellyt
suunnitelminaan. Ihmettelen varsinkin pitkään kaupungin johdossa
istuneiden Kokoomuksen ja Sosialidemokraattien puheita siitä, että
tässä asiassa pitää pitää valta omissa käsissä. Se on ollut omissa
käsissä, mutta hanke ei jostain syystä vain toteudu. Kaupungin roolia
tällaisissa kansallisesti tai alueellisesti tärkeissä
luonnonsuojeluhankkeissa ei kyllä valitettavasti voi muutenkaan kovin
paljon kehua. Meillä on tulossa Sipoonkorpea koskevat ratkaisut, joissa
Helsingin kaupunki on se, joka ei hyväksy laajaa kansallispuistoaluetta,
ja vastustaa jopa sellaisen valtion instanssin kuin Metsähallituksen
esittämää aluetta liian suurena. Kyllä tässä ilmeisesti on kysymys nyt
aika paljon siitä, että mikä linja omaksutaan. Olemmeko me
tosissamme siinä, että eteläisen Suomen alueella, jopa Helsingin
kaupungin alueella, on tärkeää suojella sellaisia luontokokonaisuuksia,
kuten Helsinki-puistoon tai Sipoonkorpeen liittyvät? Toivoisin, että tämä
Keskuspuisto-ideologia tässä suhteessa kantaisi hedelmiä enemmän
myöskin Helsinki-puiston ja Sipoonkorven suuntaan.
Kiitos puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Ehkä muutama sana tästä Sipoonkorvesta ja Metsähallituksen roolista.
En voi olla sinänsä Sipoonkorven kansallispuistoa kannattamatta,
mutta niinkin demokraattinen elin kuin Metsähallitus on tehnyt sen aika
oma-aloitteisesti ja toimivasti kuulematta Helsingin kaupunkia, joka
kuitenkin on merkittävä maanomistaja alueella, jonka vuoksi en nyt
nostaisi sitä arvoon arvaamattomaan sen Metsähallituksen
valmisteluprosessin. Suosittelisin valtuutettu Hakaselle, että tutustuu
tähän prosessiin, miten tämä on edennyt ja miten tämä
Metsähallituksen esitys on aikanaan syntynyt vastikään, ja sen jälkeen
sitten voidaan palata tähän, että miten tämän prosessin tulisi tästä
edetä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kolme asiaa lyhyesti. Ensinnäkin oleellista oli kaupunginvaltuutettu,
ministeri Vapaavuoren puheenvuorossa se, että joka tapauksessa, jos
tästä tulee kansallinen kaupunkipuisto, niin silloin tämä päätöksenteko
on hankalampaa täällä Helsingin kaupungin sisällä.
Sitten toinen asia on se, minkä apulaiskaupunginjohtaja Penttilä otti
esille. Asiat yleensä pitäisi tehdä valmistelussa eikä ihan vain ratsun
selästä tuosta noin hurlumhei. Sen takia tätä asiaa ei ole ollenkaan
vielä valmisteltu eikä pohdittu.
Kolmantena asiana. Kun tiedetään yleiskaavan valmistelutilanne ja
alueella muutkin maankäyttöön liittyvät ajankohtaiset suunnitelmat,
esimerkiksi maakuntakaavan valmistelu, pitäisi pyrkiä
kokonaisratkaisuihin. Muuten tästä tulee sellaista osaoptimointia, joka
tarkoittaa sitten myös huonoa suunnittelua maankäytössä ja huonoa
toimivuutta tällä alueella.
Kiitoksia, puheenjohtaja.
Valtuutettu Rauhanmäki epäilemättä on perehtynyt tarkkaan näihin
Sipoonkorven kansallispuistoa koskevien asioiden valmisteluun. Itse en
ottanut kantaa sinänsä siihen, millä tavalla Metsähallitus on
esityksensä valmistellut, vaan siihen tosiasiaan, että Helsingin
kaupunki vastustaa laajaa kansallispuistohanketta ja pyrkii
supistamaan sen mahdollisimman pieneksi rakentaakseen
mahdollisimman paljon sen ympärille ja mahdollisimman lähelle tätä
puistoa. Tämä on täysin Metsähallituksesta riippumatta muodostunut
Helsingin kaupungin johdon kanta, johon itse asiassa valtuustolta ei ole
kysytty yhtään mitään. Toivottavasti jatkossa kysytään.
Hyvät valtuutetut.
Tässä tapahtui aikaisemmin kerran sillä tavalla, että valtuutettu
Vapaavuori kävi korjaamassa muistaakseni Rantasen päätösesityksen
tai ponsiesityksen, ja heti siitä tuli paljon parempi. Nyt tätä linjaa
eteenpäin mennään vähän samalla tavalla. Kaupunginhallitus
edellyttää, että kiireellä selvitetään edellytyksiä tehdä valtiolle esitys
kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin. Keskuspuiston
alueella, mutta myös muita historiallisia aloitteita, tässä tulee
huomattava lievennys Thorsin aikaisempaan muotoiluun. Ruotsiksi
kuuluisi näin, että Stadsfullmäktige förutsätter att det i brådskande
ordning utreds förutsättningar för att ta ett initiativ till staten om att i
Helsingfors grunda en nationalpark, som omfattar bland annat
Centralparken men också andra historiska områden.
Jag understöder det här, om det är möjligt att understöda, Torvalds
ändringsförslag till Thors kläm. Men i alla fall vill jag säga att i alla stora
metropoler i Europa finns stora stadsparker. De är kanske inte alla
skyddade av det statliga miljöministeriet men…näen kyllä itse, äänestin
tässä jatkokäsittelyn puolesta, vaikka olen sitä mieltä, että tässä on nyt
kysymys Keskuspuiston rakentamisesta, ja jotta Helsinki säilyy
vetovoimaisena, vihreänä kaupunkina, jossa on tarpeellisen isot
ulkoilumahdollisuudet kaupunkilaisille, pidän kyllä tätä Thorsin pontta
erittäin hyvänä ajatuksena, ja nimenomaan sitä, että se saataisiin
kansallispuistoksi. En näe mitään uhkaa siinä, että nyt ministeriö ikään
kuin heikentäisi helsinkiläisten mahdollisuuksia kehittää omaa
kaupunkiaan. Näen, että tässä tarvitaan suojelua, koska muuten meillä
saattaa käydä niin, että meillä ei ole ollenkaan puistoalueita. Asun itse
tuolla eteläisessä Helsingissä, jossa puistoalueita on niin vähän, että
siellä joutuu hyppäämään autoon, jotta pääsee hiihtämään tai lenkille.
Ei se ole hyvää kaupunkisuunnittelua, että tästä joka kerta nakerretaan
jotain, vaan mielestäni on ihan hyvä, että saadaan kunnon suojelu
näille viheralueille.
Värderade ordförande.
Vi har ju diskuterat många frågor ingående som kanske inte så konkret
har påverkat vår fysiska omgivning under tidigare
fullmäktigesammanträden, må det då mig förlåtas att jag har tagit till
orda i denna fråga.
Niin kuin meillä on tapana tehdä hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen ja
pyrkiä siihen, että rakentavasti edettäisiin ja saataisiin tämä asia esille,
joten otan myöskin varmuuden vuoksi Torvaldsin esittämät uudet
muotoilut nimeeni, että ei ole mitään ongelmaa. Todella, niin kuin tässä
Anttila ja jotkut muutkin sanoivat, tästä on keskusteltu, hallinnossa
tiedetään faktat hyvin, mutta niin kuin Maria Björnberg-Enckell sanoi,
jotta meillä tulevaisuudessa on tällaiset tarvittavat alueet, sekä
historialliset että viheralueet, niin meillä pitää olla oma kokonaiskäsitys,
jonka saatamme valtiolle hyväksyttäväksi.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan valtuutettu Thorsin esittämää pontta. Helsinkiläiset
ansaitsevat kaupunkipuiston, ja on hyvä, että mahdollisuus perustaa
kansallispuisto selvitetään, koska silloin meidän ei esimerkiksi tarvitsisi
käydä tällaisia keskusteluita siitä, että nakertavatko yksittäiset
kaavoitus- tai rakentamispäätökset kansallispuistoa tai
kaupunkipuistoa, jos me olisimme tällaisen selvityksen tehneet ja sitten
saaneet kansallisen kaupunkipuiston Helsinkiin. Helsingin on
muutenkin hyvä profiloitua siinä, että haluamme säilyttää alueellamme
olevaa luontoa ja sen monimuotoisuutta. Sen puolesta kannattaa pitää
puheenvuoroja, vaikka kello olisi peräti jo seitsemän.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ensinnäkin totean, että edellisen puheenvuoron jälkeen toivomusponsi
on muuttunut, eli siltä osin en näe sen asian käsittelyyn mitään esteitä
enkä ongelmia mielipiteen esittämisessä, mutta täällä esitettiin väite,
että Helsingin kaupunki on vastustanut Sipoonkorven kansallispuistoa.
Kaupunginhallitus antamassaan lausunnossaan kiirehti
kansallispuiston perustamista, ja kuten muutkin kunnat totesivat,
kansallispuistot perustetaan valtion maalle. Sen lisäksi Helsingin
kaupunki esitti, että mielihyvin Helsingin kaupungin maita voidaan
vaihtaa lisää kansallispuistoon ja että ne alueet, joiden kohdalla
tarvitaan erityisesti suunnittelua, alue suunnitellaan yhdessä
naapurikuntien Vantaan ja Sipoon kanssa. Eli Helsingin kanta on
voimakkaan myönteinen Sipoonkorven kansallispuistoon.
Kiitos, puheenjohtaja.
Olen pahoillani, että joudun toistuvasti täsmentämään ja korjaamaan
apulaiskaupunginjohtajan lausuntoja. En ole esittänyt täällä, että
Helsinki vastustaa Sipoonkorven kansallispuistoa. Olen sen sijaan
todennut, että Helsinki vastusti sitä laajempaa kansallispuistoesitystä,
jonka Metsähallitus on tehnyt ja johon muun muassa Vantaan kaupunki
oli valmis osoittamaan omia maa-alueitaan tietyissä puitteissa toisin
kuin Helsingin kaupunki.
Arvoisa puheenjohtaja.
Pitkittämättä nyt enää pitkään jatkunutta kokousta kovin pitkään totean
vain sen, että kun näitä tällaisia uusia kauppakeskuksia ja siihen
liittyviä kaavoja perustellaan, niin usein ne syntyvät totta kai
kaupallisista tarpeita, mutta niitä perustellaan myös sillä, että pyritään
järjestämään niihin kunnon joukkoliikenneyhteydet. Tämä Vantaan
puolelle sijoittuva verstas nyt aiheuttaa pieniä ongelmia Helsingin
kohdalla. Parkkitilahan tulee meidän puolelle, mutta olisi toki
perusteltua, että yrittäisimme myös kaikin tavoin edesauttaa
liikenneolosuhteita muiltakin osin. Siksi ehdotankin toivomuspontena
hyväksyttäväksi seuraavaa:
Valtuusto edellyttää, että Vantaan suurten
kauppakeskusten autoliikenteen tuottamia häiriöitä
vähennetään järjestämällä niihin toimivat
joukkoliikenneyhteydet myös Helsingin puolelta heti uusien
liikkeiden avautuessa.
Tässä tapauksessahan nyt olisi vaikeuksia näissä
joukkoliikenneyhteyksissä, ja mielestäni ne pitäisi saada kuntoon, kun
näinkin suuresta hankkeesta ja erikoisalan hankkeesta on kysymys.
Kannatan Saarnion tekemää toivomusponsiehdotusta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ajattelin vain, että onko meillä intressiä noita Vantaan suuria
kauppakeskuksia liikenteellisesti tukea, että tärkeämpää olisi, että
ihmiset kävisivät Helsingissä olevissa liikekeskuksissa.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Harry Bogomoloff Tiina Teppo
puheenjohtaja päätösvalmisteluyksikön päällikkö
ordförande chef bestlutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
Tuuli Kousa Nils Torvalds
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
