HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
7 – 2010
Kokousaika: 21.4.2010 klo 18.00 – 20.28
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
 
 
 
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
 
 
 

 
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
7 – 2010
Mötestid: 21.4.2010 kl 18.00 – 20.28
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
 
 
 
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
95 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
KUNNAN ASUKKAAN ALOITTEET VUODELTA 2009..............................................................
 
Aloite 1..............................................................................................................................................
Ledamoten Wallgren.......................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki......................................................................................................................
Valtuutettu Vuorela..........................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen...................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki......................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen......................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff.................................................................
Valtuutettu Ingervo..........................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling..........................................................................................................................
 
Aloite 2..............................................................................................................................................
Valtuutettu Ojala..............................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
 
Aloite 3...........................................................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff...............................................................
 
Aloite 6...........................................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Hellström....................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Romakkaniemi...........................................................................................................
Valtuutettu Holopainen.................................................................................................................
 
Aloite 7...........................................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
 
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
Valtuutettu Molander.....................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
 
Aloite 8...........................................................................................................................................
Valtuutettu Koulumies...................................................................................................................
 
Aloite 9...........................................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Rissanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Asko-Seljavaara.........................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Helistö (vastauspuheenvuoro).................................................................................
Valtuutettu Kanerva (vastauspuheenvuoro)...............................................................................
Valtuutettu Lohi.............................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio (vastauspuheenvuoro)................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Valtonen......................................................................................................................
Valtuutettu Skoglund.....................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)....................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Kanerva......................................................................................................................
 
Aloite 10.........................................................................................................................................
Valtuutettu Björnberg-Enckell......................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara (vastauspuheenvuoro).........................................................................
Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)....................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Muurinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen (vastauspuheenvuoro)..............................................................................
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
 
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff...............................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
 
Aloite 13.........................................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Lohi.............................................................................................................................
 
Aloite 15.........................................................................................................................................
Valtuutettu Skoglund.....................................................................................................................
Valtuutettu Mäki.............................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Urho (vastauspuheenvuoro).....................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Skoglund.....................................................................................................................
 
Aloite 16.........................................................................................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell.....................................................................................................
Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)....................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
 
96 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4...................................................................................................................
SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA....
 
Valtuutettu Räty.............................................................................................................................
 
101 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 9...................................................................................................................
KORTTELITALO KANAVAN UUDISRAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMA...................
 
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Loukoila......................................................................................................................
Valtuutettu Siimes.........................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Loukoila (vastauspuheenvuoro)...............................................................................
Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro).............................................................................
 
Valtuutettu Lohi.............................................................................................................................
Valtuutettu Loukoila (vastauspuheenvuoro)...............................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
 
102 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 10.................................................................................................................
KIVELÄ-HESPERIAN SAIRAALA-ALUEELTA VUOKRATTAVAN RAKENNUSPAIKAN.....
VUOKRAUSPERUSTEET JA VARAAMINEN ASUNNOTTOMUUDEN.................................
VÄHENTÄMISOHJELMAAN LIITTYVÄN SUUNNITTELUKILPAILUN VOITTAJALLE........
HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSELLE (OSA TONTISTA 14481/3)..................................
 
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
 
 

95 §

Esityslistan asia nro 3


KUNNAN ASUKKAAN ALOITTEET VUODELTA 2009

 

Aloite 1

Ledamoten Wallgren

 
Svaret är i och för sig sakligt och bra men jag tycker det syns att
stadsstyrelsen i det här sammanhanget har glömt att nämna stadens
principiellt positiva hållning till trängselavgifter. Det skulle ha varit ett
viktigt besked för initiativtagaren att få veta det här, att vi är för
trängselavgifterna men att staten bromsar.
 

Valtuutettu Arhinmäki

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Aivan kuten valtuutettu Wallgren totesi, on hyvä, että kaupunki on
aktiivinen ruuhkamaksukokeilun osalta varsinkin, kun tiedetään, että
myös eduskunnassa positiivisesti suhtautuvat, mm. liikenneministeriö,
Anu Vehviläinen, keskusteltaessa lakialoitteesta tienkäyttömaksuista,
suhtautui positiivisesti ruuhkamaksun mahdollisuuteen Helsingissä.
Sen lisäksi tässä aloitteessahan myös pohdittiin
joukkoliikennemahdollisuuksia, ja niihin ei tässä oteta kantaa, mutta
sitä pitäisi miettiä, miten joukkoliikenne pystyisi paremmin tällä
katuosuudella saamaan etuisuuksia.
 

Valtuutettu Vuorela

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Keskeistähän on se, että pelkkä ruuhkamaksu ei ratkaise
liikenneongelmia, vaan meidän pitää, jos me otamme ruuhkamaksun
käyttöön, niin meidän pitää varmistaa se, että joukkoliikenteellä on
riittävät resurssit, sillä nykyisillä resursseilla ei voida kuljettaa sitä
määrää ihmisiä, jonka henkilöautot kuljettavat. Eli nämä ratkaisut täytyy
aina tehdä rinnan. Jos otetaan ruuhkamaksu käyttöön, silloin pitää
merkittävästi vahvistaa joukkoliikenteen roolia, parantaa, lisätä sitä
kuljetuskapasiteettia sillä lailla, että joukkoliikenteellä ihmiset oikeasti
pääsevät, että kukaan ei jää pysäkille ja bussit ovat liian täysiä.
 

Valtuutettu Valokainen

                     
Eikös tätä ruuhkajuttua tultu tutkimaan, kaupunki palkkasi ulkomailta
asti joitain tutkijoita kalliilla, ja ne totesivat, että ”mitkä ruuhkat?” Minä
itse käytän autoa aika paljon siinä mielessä, että opetan Klaukkalassa
ja ajan kolme neljä kertaa viikossa. Kuten sanoin, juuri nämä kyseiset
tiet, joita minä käytän, täytyisi kysyä niin kuin nämä ulkomaalaiset, että
”mitkä ruuhkat?”
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Luukkainen

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En kannata ruuhkamaksun laittamista tälle tienpätkälle, jossa tätä nyt
esitetään, enkä muillekaan pääkaupunkiseudun tieosuuksille.
Ymmärrän kyllä, niin kuin valtuutettu Arhinmäki sanoi ja kehui sitä, että
ministeri Vehviläinen, liikenneministeri on kannattanut näitä
ruuhkamaksuja, niin ymmärrän kyllä, että kepulainen ministeri
kannattaa ruuhkamaksujen laittamista pääkaupunkiseudulle, koska se
merkitsisi jälleen kerran lisäveroja pääkaupunkiseudulle ja rahan siirtoa
pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Olen täsmälleen samaa
mieltä kuin valtuutettu Vuorela siitä, että mikäli jotain tällaisia virityksiä
tehtäisiin, pitää ensin olla vaihtoehto siitä, että mille väylille sitten
siirrytään ja mitä liikennevälineitä voidaan ryhtyä käyttämään. Koska
kaikissa muissa tapauksissa ruuhkamaksujen asettaminen tälle
seudulle merkitsee aina pelkästään lisäveroja.
 
Kiitoksia.
 

Valtuutettu Arhinmäki

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
Kyllä meidän pitää lähteä siitä, että ruuhkamaksuina kerättävät varat
eivät ole tulonsiirtoa minnekään muualle, vaan se siirtyy
joukkoliikenteeseen, sen parantamiseen. Tällä tavalla pystytään
rahoittamaan sitä, että meillä on entistä toimivampi
joukkoliikenneverkosto, entistä viihtyisämpi ja lipunhinnat ovat entistä
kohtuullisempia. Tämän pitää olla ruuhkamaksun toinen puoli,
tavoitteena, ei se, että ne viedään maakuntiin. Toivon, että myös
Kokoomus on sillä kannalla, että ruuhkamaksujen pitää palvella
helsinkiläisten joukkoliikennettä eikä maakuntia.
 

Valtuutettu Rantanen

                     
Puheenjohtaja.
 
Varmaan tästä rajauksesta johtuen tämä sinänsä kuuma aihe näin
hitaasti käynnistyy eikä ehkä sytykään täyteen hedelmäänsä tai
kukkaansa. Mutta tietysti periaatteellinen kysymys ruuhkamaksuista
kulkee yksittäisten kokeilujen edelle, ja siten olemme koko tässä
asiassa tietenkin myös niissä periaatteellisissa lähtökuopissa.
Kommentoin vaan valtuutettu Luukkaisen kommenttia, koska minusta
on hyvin tärkeä nähdä, että ruuhkamaksujen, tai miksikä niitä nyt
kutsutaankaan, ensisijainen tavoite ei ole fiskaaminen, oli se tällaisessa
pienessä kokeilussa tai vaikka laajamittaisena. Siis fiskaaminen siinä
merkityksessä, että tarkoitus olisi kerätä hirveästi rahaa johonkin
tarkoitukseen. Ideahan on, että yritetään mahdollisimman hyvin ohjata
järkevällä tavalla liikenteen kokonaismäärän suuntautumista tällä
seudulla, niin että me saamme ne tuotot niin, että meidän ei tarvitse
investoida niin paljon ? hankkeisiin, koska pystymme säätelemään
näillä erilaisilla ohjausmekanismeilla, minne ruuhkat muodostuvat tai
minne eivät muodostu ja kuinka ihmisten kannattaa käyttää
joukkoliikennettä, jotta meidän ei tarvitse subventoida sitä niin suurelta
osin kuin ehkä nyt joudumme tekemään.
 
Kysymys on siis liikennepolitiikan tehostamisesta eikä rahojen
keräämisestä. Tämä on mielestäni hyvin tärkeä ymmärtää, mikä pitää
olla näiden kokeilujen ja muiden tavoitteiden takana, siis liikenteen
ohjaaminen järkevällä tavalla, ei rahankeruu tässä ensisijaisena. Sen
takia tuo meni ihan päin prinkkalaa mielestäni tuo Luukkaisen
kommentti.
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff

 
                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kannatan lämpimästi sitä, että tähän asiaan perehdytään huolella sen
jälkeen, kun meillä on lainsäädäntö, jonka nojalla siihen voidaan ottaa
huolellisempi kanta. Mutta tässä yhteydessä laajemman keskustelun
käynnistäminen itse substanssista, joka ei ole esityslistalla, on minusta
tarpeetonta. Sanon tämän silläkin riskillä, että Pandoran laatikon kansi
tässä vähän raottuu, mutte kuitenkin näin. Meidän kannattaisi
enemmän ja enemmän pysyttäytyä niissä aiheissa, jotka ovat
esityslistalla, koska se tietysti helpottaa päätöksentekijän suhtautumista
omaankin tekemiseensä.
 

Valtuutettu Ingervo

                     
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Tuomas Rantanen käytti juuri erinomaisen puheenvuoron tästä, ja ihan
pieni lisäys tähän puheenvuoroon vielä omasta suustani. Jos
ruuhkamaksua vielä kehitettäisiin siihen suuntaan joukkoliikenteen
edistämisen lisäksi tietenkin, että jos siellä autossa on useampi henkilö
niin voitaisiin jotenkin huomioida sitä siinä. Se jo myös osaltaan veisi
kohti tavoitetta. Ei ole niin, että yksi insinööri Espoosta yhteen
suuntaan aamulla ruuhka-aikaan ja sama insinööri yksinään autossa
toiseen suuntaan toiseen ruuhka-aikaan, vaan että siellä olisi
mahdollisesti useampikin, olisi hyvä.
 

Valtuutettu Ebeling

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Pienimittaista ruuhkamaksukokeilua ei ole mielestäni järkevää
toteuttaa. Toki joukkoliikennettä tulee edistää, mutta ehdotettu
pienimuotoinen ruuhkamaksukokeilu voisi olla jopa haitallinen koko
ruuhkamaksukysymyksen järkevän ratkaisun kannalta, ja siksi en sitä
kannata.
 

Aloite 2

Valtuutettu Ojala

                     
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
On erittäin tärkeää, että ylipäänsä asukkaat ovat olleet näin aktiivisia
tekemään näitä kuntalaisten aloitteita. Tämä asumisoikeusasukkaiden
aloitehan on nyt herättänyt tai se on myös julkisuudessa ollut viime
ivinä hyvin voimakkaasti esillä. Aloitehan on tehty jo vuonna 2008,
mutta ministeri Vapaavuori asuntoasioista vastaavana ministerinä on
myös ollut julkisuudessa viime aikoina asian osalta, ja ministeriöstä on
tullut lakiluonnos, jossa tähän asiaan oltaisiin puuttumassa. Ministeri
Vapaavuoren mielestä, hän on sanonut, että jotta tämä
asumisoikeusjärjestelmä toimisi, sen toimivuus edellyttää, että asukas
pystyy valvomaan kustannuksia. Tämä on aivan totta.
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä Pekka Saarnion ensimmäisellä
allekirjoituksella tullaan tänään juuri jättämään tässä valtuustossa
aloite, jossa kiinnitetään huomiota mm. tähän kustannus- ja
valvontakysymykseen mutta myös siihen ongelmatiikkaan, että myös
näissä asumisoikeusasunnoissa näyttää käyvän niin kuin monissa
muissakin jutuissa, että sitten nämä, jotka ovat tämän asumisoikeuden
itselleen lunastaneet, joutuvat maksamaan myös muiden tulevien
uusien asuntojen järjestelmää, ja se ei kaikilta osin ole ollenkaan
kohtuullista. Eli tähän olemme jättämässä tänään valtuustoaloitteen.
Mutta on erittäin tärkeää myös, että HASO Kannelniityn asukkaat ovat
olleet tässä asiassa aktiivisia.
 

Valtuutettu Kantola

                     
Puheenjohtaja.
 
Tämä aloitehan kertoo siitä, ja tässä on vähän ylidramatisoitukin sitä,
minkälaisia vaikeuksia on ollut tässä asumisoikeusjärjestelmässä.
Kuten tässä nyt vastataan tähän aloitteeseen, on tietenkin tärkeää, että
tätä järjestelmää kehitetään ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan
lisää. Samalla kaupungin on hyvä olla aktiivinen siinä, että koko
järjestelmää ja sitä lainsäädäntöä kehitetään niin, että asukkailla on
parempi mahdollisuus vaikuttaa omaan asumiseensa ja siihen, miten
kustannuksia jyvitetään ja miten niitä kilpailutetaan.
 

Valtuutettu Saarnio

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
Ojalan ja Kantolan puheenvuoroon ei ole paljon lisäämistä. Sen vain
toteaisin, että tämä uusi järjestelmä, jota kutsutaan välijärjestelmäksi
ssä omistusasumisen ja vuokra-asumisen välissä, niin se ei tule
toimimaan välijärjestelmänä, mikäli se ei todella asetu myös
kustannuksiltaan kokonaisuudessaan näiden väliin. Tässä mielessä
tämä probleema on aika tuntuva sekä asumisen hinnan osalta että
myös hallinnon osalta. On hyvä, että se on nyt noussut piikkiin, ja
toivottavasti meidän aloitteemme johtaa siihen, että Helsingin
asumisoikeusasuntojen ? myös käsitellään ja Helsingin hallinnon
piirissä. Koska täytyy sanoa, että toisaalta on niin, että Helsingin
asumisoikeusjärjestelmä on huomattavasti paremmin hoidettu kuin
järjestelmä ylipäätänsä tässä maassa.
 

Aloite 3

Valtuutettu Ylikahri

                     
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Haluaisin muistuttaa valtuustoa, että tänä vuonna vietetään luonnon
monimuotoisuuden teemavuotta. Tässä kaupunginhallitus esittääkin,
että tämä Puistolan puistoalue, siihen aloitettaisiin asemakaavamuutos
ja se merkittäisiin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi
alueeksi. Ja tämä tukee myös meidän tavoitteitamme
pääkaupunkiseudun yhteistyöstä, koska tämä samainen arvokkaaksi
katsottu puistoalue on merkitty tällä kyseisellä luo-merkinnällä Vantaan
puolella. Pyydän kiinnittämään huomiota, että tämä on hyvä asia, että
luo-merkintä otetaan myös Helsingissä käyttöön.
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Olen edellisen puhujan kanssa samaa mieltä.
 

Aloite 6

Valtuutettu Arhinmäki

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
Tähän vastaukseen saadun selvityksen perusteella erillisen linjan, joka
käyttäisi nykyisiä raitiovaunukiskoja, toteuttaminen ei olisi järkevää.
Minusta on erittäin hienoa, että Mikko Alameri on aloitteellaan nostanut
esille tämän erittäin tarpeellisen poikittaisyhteyden. Kun on nyt
hyväksytty tai on kaupunginhallituksessa tullut tietoon näitä
suunnitelmia ja jaksotuksia siitä, millä tavalla meidän
raitioliikennettämme kehitetään, niin tämähän on yksi
kehittämiskohteista, se, että saadaan nimenomaan Pasilan ja
Arabianrannan välille raideyhteys. Se on äärimmäisen tärkeää, koska
se on yksi niistä hankalista kohdista, joissa lyhytkin matka on
joukkoliikenteellä yllättävän pitkä. Sen vuoksi kiirehtisin tätä Kumpula-
Laaksosalossa olevan vanhan ratapohjan käyttöönottoa nimenomaan
raitiovaunuliikenteelle ja sillä tavalla, että se ratapohja voidaan
maisemallisesti hyvällä tavalla tehdä raitiovaunu- ja joukkoliikenne ? .
 

Valtuutettu Hellström

                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Olen jo toistamiseen samaa mieltä tänä iltana valtuutettu Arhinmäen
kanssa, eli mielestäni ehdottomasti raideyhteys Arabian suunnalta
Pasilaan on tervetullut ja nimenomaan siellä entisen satamaradan
kohdalla. Sen sijaan toivon, että niitä ei enää kaivetakaan esiin
suunnitelmia siitä, että tähän laaksoon puhkottaisiin uusia teitä.
Aloitteen tekijä on esittänyt myös Viikin suuntaan raidetta, ja tämäkin
on erittäin tarpeellinen ja toivottavasti kiireesti toteutuu. Virhehän
tietysti tapahtui kauan aikaa sitten, silloin kun Viikkiin ei alun perin tehty
raidetta silloin kun sitä alettiin rakentaa.
 

Valtuutettu Kantola

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Komppaisin myös tätä Arhinmäen ajatusta siitä, että on syytä kiirehtiä
sen ratikkalinjan rakentamista. Siellä näkyy, huomasin tänään, kun olin
Vallilassa yhdessä tilaisuudessa, niin kaupunkihan järjestää parhaillaan
siitä keskustelutilaisuuksia, mutta nyt kun se junarata on siitä pois ja
juna ei enää kulje, niin osa ihmisistä taas haluaakin, että se jää
luonnontilaiseksi, ettei siitä tule mitään. Sen takia olisi aika tärkeää,
että nopeasti suunnitellaan tätä ja kuitenkin joukkoliikenneyhteyksien
takia on ihan välttämätöntä, että jonkinlainen yhteys ja juuri
ratikkayhteys olisi paras Arabiasta ja koko tulevalta Kalasataman
alueelta Pasilaan rakentaa juuri sitä vanhaa junaratareittiä pitkin.
 

Valtuutettu Puhakka

                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Yhtyisin näihin puheenvuoroihin, joissa kiirehditään tätä hanketta,
koska tämä tulee asukkaiden toiveissa kyllä hyvin usein. Siihen liittyy
ihan tämä työmatkaliikenteen nopeuttaminen. Siellä on paljon tällaisia,
jotka tarvitsisivat sitä ihan työmatkaliikenteeseen ja totta kai muuhunkin
liikkumiseen. On hyvin perusteltua kiirehtiä tätä.
 

Valtuutettu Ingervo

                     
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Tämä aloite on mitä kannatettavin, ja minä toivon, että samalla kun
itä raitiovaunulinjoja pohditaan jatkossa ja suunnitellaan hyviä
yhteyksiä, mietitään myös pysäkkien sijainnit tarkasti niin, että nykyinen
kadonnut pysäkki Arabian peruskoulun kohdalta otettaisiin uudelleen
käyttöön. Oli puhetta, että se mahdollisesti otettaisiin uudelleen
käyttöön, kun lisärakennus valmistuu. Nyt se on jo valmistunut.
Pysäkkien sijoittelua kannattaisi tarkistaa, se olisi aika helppo tehdä ja
on varmaan jo asukkailla hyvät ehdotukset siitä, että seuraavan
pysäkin voisi siirtää siihen ja kukaan ei kärsisi lainkaan.
 

Valtuutettu Romakkaniemi

                     
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Aloitteen tekijä on erittäin tärkeällä asialla. On nimittäin huomattu, että
Viikin, Vanhankaupunginlahden, Arabian nopea kasvuvauhti tällä
hetkellä on aiheuttanut ongelmia joukkoliikennejärjestelyjen
kokonaissuunnittelussa. En ole varma, onko raideliikenne
toteuttamiskelpoinen vaihtoehto nopealla aikavälillä. Jos on, hyvä niin,
pidemmällä aikavälillä ainakin se täytyy poikittaisliikenne saada raiteilla
toimimaan. Mutta nopeammallakin aikavälillä on huutavat pula
poikittaisliikenteelle nimenomaan juuri tuolta suunnalta ja Pasilan
aseman suuntaan, jotta saamme meidän
joukkoliikennejärjestelmämme tehokkaiksi ja toimiviksi. Myös
bussiliikenteen suunnittelu siihen saakka, kunnes toimivat
raideliikennejärjestelmät on saatu aikaan, tulisi toteuttaa tuolle alueelle.
 

Valtuutettu Holopainen

                     
Kannatan Paavo Arhinmäen ja muiden puhujien linjaa siitä, että
nimenomaan tämä raideliikenne olisi tänne paikallaan ja sitä olisi syytä
kiirehtiä. Nyt täytyy muistaa, että bussilinjahan Kumpulanmäelle on jo
olemassa, olemassa olevaa katuyhteyttä on sinne parannettu, joten se
tilanne on aivan eri kuin vuosi sitten. Sinne pääsee kapuamaan bussit
myös talvipakkasilla. Lisäksi näissä yliopiston selvityksissä itse asiassa
suurin huoli kohdistuu kevyen liikenteen väyliin. Ne ovat olleet siellä
todella surkealla tolalla, ja niihin on myös saatu parannuksia aikaiseksi.
Mutta kuten näissä erinäisissä lausunnoissa, selvityksissä on käynyt
ilmi, niin tulevien asuinalueiden kannalta tämä raideliikenne on joka
tapauksessa sinne rakennettava, joten olisi erittäin kannatettavaa myös
sitä vaihtoehtoa sinne kiirehtiä ja samalla pitää huolta siitä, että tämä
Vallilanlaakso, upea Vallilanlaakso säilyy entisellään.
 
Kiitos.
 

Aloite 7

Valtuutettu Näre

                     
Kiitos, puheenjohtaja.
 
A-mainostelineitä koskeva vastaus esityslistassa oli sen verran niukka,
että kysyisin asiasta vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, keitä
vastauksessa viitatussa työryhmässä istuu? Kuuluuko siihen
liikuntarajoitteisten ja näkövammaisten näkökulman edustajia, vai onko
kyse virkamiestyöryhmästä? Voisiko hieman tarkemmin selvittää, onko
työryhmän työskentelyssä tultu johonkin näkökantaan kantakaupungin
A-mainostelineiden rajoittamisesta? Olenko saanut oikeaa tietoa, että
työryhmän esitys tuodaan valtuustokäsittelyyn osana uutta
rakennusjärjestystä?
 
Tulevaisuudessa tulee varautua siihen, että väen vanhetessa
liikuntaesteellisen määrä kasvaa. Kuka siinä tapauksessa korvaa
mahdolliset loukkaantumiset, jos ihmiset törmäilevät näihin ständeihin?
Kantakaupunki on muutenkin kuin jatkuvaa rakennustyömaata. Lisää
katuesteitä ei tarvita.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä
                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Ensinnäkin tämä työryhmä on tässä vaiheessa virkamiestyöryhmä, joka
tietenkin kuulee kansalaisjärjestöjä. Mutta ehkä merkittävämpi muutos
tähän A-ständi-kysymykseen, joka on eri virastojen välillä olut
kohtuullisen ongelmallinen, on toivottavasti selkeytymässä, mikäli ensi
vuoden alusta tämä katualueilla ja puistoissa tapahtuva toiminta siirtyy
rakennusvirastoon kokonaisuudessaan, on se sitten maksullista tai
maksutonta. Tällä hetkellähän meillä on tavallaan kahtiajako tässä
asiassa, ja asioita käsitellään maanomistajanäkökulmasta niin
rakennusvirastossa kuin kiinteistöviraston tilakeskuksessa. Mikäli tämä
hallinto saadaan yhteen pisteeseen yhden luukun periaatteelle, sen
jälkeen myös toimijoille annetut ohjeet ovat olennaisesti selkeämpiä ja
yksiselitteisempiä. Sitä vastoin rakennusvalvonnan kautta tämän asian
hoito on osoittautunut todella käytännössä mahdottomaksi, eli
toivomme, että lähinnä maanomistuksen kautta ja sitä kautta
annettujen lupien ja niiden säätelyn kautta myös tässä asiassa
tavoitetaan todellisuudessa se oikea kompromissi.
 

Valtuutettu Anttila

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilälle sanoisin, että tässä asiassa
toivoisin, että näkövammaisten ja muiden liikuntarajoitteisten ihmisten
mielipide voittaisi. Nämä A-ständit ovat todella hankalat kaupungissa,
niitä ei ole pelkästään kaduilla vaan niitä on myös kauppakeskuksien
käytävillä joka puolella. Ne hankaloittavat kyllä todella ihmisten
liikkumista. Valtuutettu Näre aivan oikein kyllä tässä totesi, että kun
kaupunki on yhtenä työmaana tällä hetkellä ja sitten siellä on vielä A-
standit, niin se liikkumatila, mikä ihmisillä on katutilassa, on todella
pieni ja ahdas.
 
Olen nähnyt monta kertaa tilanteita, joissa nimenomaan rollaattorilla,
lastenvaunuilla ja myös näkövammaiset ovat törmänneet näihin A-
ständeihin. Minä toivon, että ne kielletään kokonaan, koska yritykset
eivät kerta kaikkiaan kehitä muita mainonnan muotoja. Euroopassa on
monenlaisia tauluja, jotka voidaan kiinnittää yritysten ulkoseinille, oviin
jne., jotka ovat kaupunkikuvallisesti myös huomattavasti parempia kuin
nämä A-ständit. tämä kehittämistyö ei kehity, ellei A-ständejä kielletä
kokonaan. Tämä on ainakin minun toivomukseni, minä olen tästä
joskus aikoinaan tehnyt aloitteen nimenomaan näkövammaisten
toivomuksesta. Toivoisin, että tämä kielto todella pannaan täytäntöön.
 

Valtuutettu Karu

                     
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Näkövammaisia on muistaakseni Helsingin seudulla noin 10 000
jakaantuen Espoo-Vantaa-Helsinki ja tähän ympäristöön. Se on suuri
joukko ihmisiä, mutta pitää muistaa myös, että tällaisia ns.
kivijalkayrittäjiä on etenkin kantakaupungissa äärettömän suuri määrä,
ja heidän keinonsa mainostaa yrityksensä palveluksia ovat rajalliset. Se
on käytännössä tämä A-ständi tai näyteikkuna. Kuitenkin tällaiset
kivijalkayrittäjät tarjoavat monta kertaa paikalliselle asukkaalle sellaisia
erikoistuotteita, mitä välttämättä ei ehkä kauppakeskuksista saa tai
sitten ne tuovat tämän palvelun hyvin lähelle paikallisia asukkaita.
Samaan lopputulokseen voitaisiin päästä hyvällä ohjeistuksella, esim.
vaikka näin, että nämä A-ständit, niiden pitäisi olla vaikka kiinni tässä
kivijalassa eli rakennuksessa. Koska ongelmahan monta kertaa tulee
siitä, että ne ovat ikään kuin sikin sokin siellä sun täällä. Eli tätä
ohjeistuksen kehittämistä, voitaisiin löytää hyvä kompromissi, jolloin
molemmat nämä suuret ryhmittymät voisivat olla tyytyväisiä ja elää
sulassa sovussa.
 

Valtuutettu Rantanen

                     
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
Jatkan kyllä edellisestä, että vaikka itsekin ajattelen, että nimenomaan
esteettömän Helsingin näkökulmasta nämä tulisikin kieltää ja rajoittaa
muitakin kadulla olevia esteitä, myös väärin pysäköityjä autoja jne.,
mutta nämä A-ständit ovat ongelma ja pitäisi miettiä, miten se tehdään.
Mutta minulla on tiettyä ymmärrystä juuri pieniä kivijalkakauppoja
kohtaan, koska on helppo sanoa, että mainonnan tavat voisivat olla
toiset, mutta niihin laitettavat resurssit ja kaupungin muut säädökset
tulevat helposti vastaan.
 
Ehkä minä peräänkuulutan vähän samaa tahtoa kuin Maija Anttila
omassa puheenvuorossaan, että kyllä tämä pitäisi katsoa kaupungin
kanssa yhdessä, että mitkä keinot ovat sallittuja, koska hirveän äkkiä
meillä tulee julkisivuun liittyvät seikat vastaan myös. Ei ettäkö haluaisin
suosia jugend-talojen kivijaloissa olevia hillittömiä teippauksia, jotka
välillä menevät ihan kohtuuttomaksi, mutta ylipäänsä jotkut keinot,
minkälaiset kyltit ovat oikeasti sallittuja ja minkälaiseen suuntaan sitä
halutaan mennä. Ja pitäisi ymmärtää myös sen kivijalkakauppiaan,
jonka markkinointibudjetti on nolla tai hyvin pieni, mahdollisuuksia
kilpailla tässä keskittyvässä jakeluverkostossa ja keskittyvässä
vähittäiskaupparakenteessa. Pitää auttaa sitten toisin tavoin samalla,
kun kielletään nämä A-ständit, mitä sinänsä siis itse kannatan.
 

Valtuutettu Anttila

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Ensinnäkin puheenjohtajan rajoittamispäätökseen, että jos kerran
asianomaisten lautakuntien vastaukset ovat niin niukkoja ja huonoja,
niin kai valtuutetuilla on täällä mahdollisuus evästää valmistelevaa
virkamiesporukkaa, että sillä tavalla en kyllä pitänyt tätä kovin
asiallisena tätä puheenjohtajan alkupuheenvuoroa.
 
Mutta itse tähän asiaan, niin valtuutetut Karu ja Rantanen, jotka
suhtautuivat myönteisesti, toisaalta myös ymmärtäen yrittäjyyttä, niin
itsekin tietysti ymmärrän yrittäjyyttä, mutta nämä A-ständit, siitä on
kerran tehty jo ratkaisu, että ne kielletään, siitä ei ollut mitään hyötyä.
Ne ovat, ja niiden valvonta on erittäin hankalaa. Ainoa keino on, jos
ajatellaan näkövammaisten ja myös esteettömyyden kannalta, että A-
ständit kielletään. Toivoisin, että tämä työryhmä yhdessä nyt vaikkapa
TaiKin kanssa, Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden kanssa
suunnittelisi muutamia sellaisia helppoja, halpoja ständejä, joita
voidaan kiinnittää esimerkiksi oviin tai seiniin, jotka ovat poissa siitä
kadulta. Sitten tarjottaisiin näille yrittäjille tämäntyyppinen
kohtuuhintainen ratkaisu tämän tilalle. Totta kai minä ymmärrän, että
pitää olla päivittäismainontaa jonkin verran, mutta A-ständi sen tarpeen
tyydyttämiseen on todella hankala homma, ja edelleen olen sitä mieltä,
että ne pitäisi kieltää.
 

Valtuutettu Helistö

                     
Pitkään harkitsin, otanko kantaa nyt tähän keskusteluun, mutta
valtuutettu Karun puheenvuoron jälkeen halusin ottaa vähän
samanlaista kantaa kuin Heikki. Minä kyllä kavahdan kieltoja tässä
asiassa. Ensinnäkin sitä kieltoa on hyvin vaikea valvoa ja sanktioida.
Jonkinlainen asennekasvatus, tiedottaminen näkövammaisten ja
liikuntarajoitteisten tilanteesta yrittäjien suuntaan on varmasti ihan
mahdollista. Maijalle voin kertoa, että itse tällaisena
kadunvarsiyrittäjänä olen nimenomaan toveri Kalle Könkkölän
ohjeistuksesta ottanut vaarin ja olen lopettanut A-ständin käytön
Kaarlenkadulla. Tosin sillä edellytyksin, että silloin tällöin asiakkaat ovat
luulleet, että sauna on kiinni, kun A-ständiä ei enää olekaan tutusti
siellä kadulla. Minä olen laittanut seinään hienosti käsin maalatun,
sanoisinpa, että ehkä komeimman helsinkiläisen liikeyrityksen
mainostaulun. Voit käydä katsomassa sitä siellä, käsin maalattua
hyvää helsinkiläistä työtä.
 

Valtuutettu Suomalainen

                     
Kiitos, hyvä puheenjohtaja.
 
Kiinteistölautakunta myös suhtautui myönteisesti sinänsä tähän kiellon
tarpeeseen ykkösvyöhykkeellä ja juuri näiden mainittujen seikkojen
takia ja haittojen takia näkövammaisille. Mutta kyllä mekin
lautakunnassa toivoimme, että sitten kun näitä lupaohjeita uudistetaan,
niin sitten tosiaan voidaan ottaa huomioon ne yrittäjät, joilla ei ole
mahdollisuutta ehkä olla siinä, jolla esimerkiksi ei ole sitä näyteikkunaa
sinne kadulle. On paljon yrittäjiä, jotka toimivat sisäpihalla tai toimivat
ylemmissä kerroksissa näissä kerrostalorakennuksissa. Juuri silloin
kun näitä lupaohjeita mietitään, niin siinä minusta ihan hyvin voidaan
tällaisia erilaisia mahdollisuuksia ja keinoja suunnitella. Että ei tässä ole
kyse vain siitä, että kielletään ja sillä sipuli, kaikki saavat sitten keksiä,
mitä itse keksivät mainostamiseen. Kyllä minä uskon, että virkamiehillä
löytyy tässä valmistelussa myös sellaista kekseliäisyyttä, että uusia
keinoja keksitään.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Huru

                     
Erittäin hyvä, ja kaikki edellä käytetyt puheenvuorot ovat olleet todella
loistavia. Toivon, että työryhmässä päästään yhteistyössä nopeasti
joihinkin tuloksiin ja että kivijalkakauppojenkin ympäristössä on kaikille
avointa kaupunkitilaa, mukaan lukien myös näkövammaiset.
Toivottavasti lopputulos on nähtävissä ennen Helsingin Design-vuotta
2012.
 

Valtuutettu Molander

 
                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Kyllä tämä esteetön Helsinki on meille erittäin tärkeä asia. Toisaalta
tietysti täytyy ymmärtää näitä yrittäjiä, joilla ei ole näyteikkunoita. Mutta
se ylenpalttinen A-ständien käyttö myös niiden osalta, joilla on suuret
mainokset ja näyteikkunat kadulla, niin se on kyllä ylimitoitettua. Olen
huomannut, että jo tämä keskustelu A-ständeistä on siivonnut jonkin
verran tätä A-ständien käyttöä. Kyllä meidän täytyy esteettömyyttä
katsoa hyvin tarkasti. Nythän meillä on tullut valtavasti tolppia myös. Ne
estävät autojen menemisen kävelykaduille, mutta toisaalta ne tuovat
myös esteellisyyttä. Hampuri on täynnä tolppia, ja siellä alkavat ihmiset
olla täysin raivoissaan niistä tolpista. Meidän täytyy varoa, ettei
Helsingistä tule samanlainen tolppakaupunki tässä suhteessa.
 

Valtuutettu Valokainen

                     
Esteetön Helsinki, eihän se toteudu, senhän näytti viime talvi, joka on
yli ajan. Eli jalkakäytävät, kauppojen edustat olivat siinä kunnossa, että
sinne hyvä kun pääsi panssarivaunulla. Ja voin vain kuvitella, miten ne
näkövammaiset todella, ja näin monta tapausta, eli todella tämä on
absurdi keskustelu. Muutama ständi siellä täällä, sehän vain piristää
katukuvaa ja ne ständithän voivat olla mieluummin niin päin, etteivät
näkövammaiset törmää. Mutta niin kuin sanoin, lähdetään nyt siitä, että
llainen lumi seuraavana talvena saataisiin pois, koska se on varmaan
viisi kertaa pahempi juttu kuin kesällä olevat muutamat ständit.

Kiitos.
 

Aloite 8

Valtuutettu Koulumies

                     
Puheenjohtaja.
 
Kommentoin siksi, että itse asun Munkkivuoressa ja olen ihan eri mieltä
aloitteen tekijöiden kanssa alueen suojelutavoitteesta. On tosi tärkeää,
että varsinkin ostoskeskuksen seutua kehitetään niin, että se pysyy
elinvoimaisena. Siellä on sellainen ongelma, että Munkkivuorta on
kehitetty yksityisautoilun pohjalle tapahtuvaksi, ja siitä on nykyään, kun
autoja on tullut lisää, niin hirveä liikennesumppu ostarialueelle, ja sinne
tarvitaan myös lisää joukkoliikenneyhteyksiä. Kaupunginosayhdistys on
yksimielisesti esittänyt, että sinne pitää saada raitiovaunu jatkettua
Munkkivuoreen ja siinä menee pikkuisen viheralueitakin vielä tämän
linjan alle, mutta suurin osa asukkaista kannattaa tämäntyyppistä
kehittämistyötä. Huomenna, jos ihmiset haluavat tulla keskustelemaan
aiheesta, niin ranskalaisella koululla on kuudelta Munkinseudun
Kokoomuksen järjestämä keskustelutilaisuus ostoskeskuksen
kaavasta. Tervetuloa.
 

Aloite 9

Valtuutettu Helistö

                     
Kansalainen Niemi esittää aloitteessaan, että Viking XPRS -
laivaliikenne siirrettäisiin Katajanokan laiturista Vuosaaren satamaan.
Tähän on saatu hyvä vastaus, monipuolinen vastaus, missä kerrotaan,
mistä on kysymys, kun puhutaan tästä Viking XPRS:n liikenteestä.
Vaikka periaatteessa olen aloitteen tekijän kanssa samaa mieltä, en
lähde nyt tässä palauttelemaan tätä asiaa. Me olemme valtuustossa
muutamiin otteisiin keskustelleet jo siitä periaatteesta, että
haluammeko autolautat Helsingin kantakaupunkiin vai emmekö. Itse en
niitä välttämättä tänne haluaisi sen takia, että niiden myötä saamme
mittavan rekkaliikenteen myös tänne ydinkeskustaan. Toinen syy on
tietenkin se, että keskustan rannat ovat minun näkökulmastani niin
arvokkaat, että minä uskaltaisin ottaa niitä muihinkin toimintoihin kuin
satamatoimintoihin, niin kuin tässä nyt kauppatorin molemmilla
reunoilla on tapahtunut.
 
Mutta tämä on siis valtuuston tahto. Ihan jees, että lautat tulevat
tuohon, mutta minä haluaisin pohtia kyllä tätä asiaa eteenpäin
varsinkin, kun mm. olette tietoisia tämän hotellikeskustelun ympärillä,
että tätä aluetta tullaan kansainvälisellä kilpailulla tulevaisuudessa
kehittämään. Minulle on jossain vaiheessa aikaisemminkin tullut
mieleen sellainen kehitysajatus, jossa lähdettäisiin siitä, että autolautat
tulevat kantakaupunkiin mutta pyrittäisiin siihen, että lähinnä näiden
kahden yrityksen, Tallink Siljan ja Vikingin autolautat Tukholmaan
pikkuhiljaa yhdistettäisiin samaan satamaan, todennäköisesti
Olympialaiturin puoleen. Mitä tästä hyötyisi? Ainakin sen, että
Katajanokan ranta, hyvä ilta-aurinko, että se puoli vapautuisi pikkuhiljaa
muille toiminnoille, oli se sitten asumista tai mitä tahansa businessta,
asukastoimintaa, puistoja. Mutta joka tapauksessa lähtökohta olisi se,
että tulevaisuuden Helsingissä kantakaupunkien lautat tulisivat lähinnä
vain Olympiasatamaan. Näinpä olen muotoillut ponnen seuraavalla
lailla, vähän tautofoniaa tai tautologiaa nopeasti kirjoitetussa asiassa,
mutta asia tullee selväksi:
                     
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tutkittaisiin, millaisin
edellytyksin (tässä tämä tautofonia) ja millä aikataululla
kaikki autolauttaliikenne Tukholmaan keskitettäisiin
Olympialaituriin ja Katajanokan rantaa kehitettäisiin muille
toiminnoille.
 
Ihan vaan tällainen objektiivinen pohdiskelu tästä asiasta, jotta me
valtuutetut olisimme viisaampia tekemään tulevaisuudessa hyviä
ratkaisuja kantakaupungin elinvoimaisuudelle.
 

Valtuutettu Valokainen

                     
Helistö puhuu tässä asiaa, eli tosiaan laivat tässä Kauppatorin
pienessä lätäkössä kääntyvät ja alkaa olla aika ahdasta ym. Ja tämä
satama-alue, mitä viimeksikin puhuttiin, että olisi kiva saada ihmisille se
käyttöön, niin kannatan Helistön pontta kyllä.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Rissanen

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minäkin kannatan tätä Helistön pontta. Tämä on itse asiassa asia,
jonka itse silloin 2 viikkoa silloin totesin sen hotellikeskustelun
yhteydessä, että oikein hyvä, että valtuutettu Helistö ryhtyy tässä
tuumasta toimeen.
 

Valtuutettu Asko-Seljavaara

Arvoisa puheenjohtaja.
 
Rupeaa tulemaan vähän allergiseksi näille Katajanokan asukkaille, kun
he esittävät kaikenlaisia hylkyjä. Pitäisi ehkä esittää kuitenkin, että mitä
sinne sitten halutaan, jos ei laiva sovi eikä hotelli sovi. Mikäs sinne
sitten sopii?
 

Valtuutettu Saarnio

 
                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minäkin pyysin puheenvuoron sen takia, että ilmoitan henkilökohtaisen
kantani, että en tule kannattamaan tätä Helistön pontta sen takia, että
minun kaupunkiini kuuluu myös satamat. Olen sen aikakauden kasvatti,
että Sörkässäkin oli satama aikoinaan. Ei ole mitään, satama voi olla
aivan hyvä rantaympäristö, ja se päätös tai se linjaus, minkä valtuusto
teki, että pidimme matkustajalaivat täällä kaupungin keskustassa, on
minusta mitä korkeimman järjen vastaus niille pyrkimyksille, mitkä oli
siirtää periferiaan kaikki toiminnat Helsingistä.
 

Valtuutettu Helistö (vastauspuheenvuoro)

                     
Pekka, Pekka, nyt et tainnut lukea tätä pontta ihan loppuun asti.
Minäkin olen kaupunkilainen, ja minäkin pidän satamatoiminnoista
kantakaupungissa eräällä lailla. Minä en pidä rekkaliikenteestä. Sen
takia haluaisin yhdistää näitä toimintoja. Haluaisin, että meillä olisi se
Olympialaituri, Olympiasatama, mutta se Katajanokan puoli voitaisiin
pikkuhiljaa lähitulevaisuudessa tai kaukotulevaisuudessa siirtää muille
toiminnoille. Ja Asko-Seljavaaralle, että mitä muuta sinne hautaan, ei
meidän sitä välttämättä katajanokkalaisilta pidä kysyä. Me haluamme
sinne toimeliaisuutta, asuntoja. Toimeliaisuudella tarkoitan kahviloita,
ravintoloita, muuta liiketoimintaa, normaalia kaupunkilaiselämää.
Sitähän me sinne haluamme, ja siihen kuuluu vähän myös puistoa ja
jopa maailmanpyörä.
 

Valtuutettu Kanerva (vastauspuheenvuoro)

                     
Saarnio puhuu täyttä asiaa. On aivan turha lähteä viemään niitä yhteen
paikkaan ja sumputtaa sitä Eiraa. Tämä on ihan hyvä järjestelmä näin,
ja kyllä nämä laivayhtiöt huolehtivat siitä, että laiva pystytään
kääntämään ja hoitamaan. Siellä on ihan taitavat kapteenit.
 

Valtuutettu Lohi

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Hieman epäilen sitä, miten Tukholman-laivat mahtuisivat kaikki tuohon
Olympialaituriin. Miksei sitä tietysti voisi tutkia. Mutta jos palaamme nyt
tähän aloitteen tekijän ajatukseen, jossa lähdetään siitä, että hänen
nimeämänsä yksi laiva ainakin tulisi Vuosaaren satamaan. Täällä
annetussa vastauksessa aika selvästi kyllä todetaan, että se
monestakaan syystä ei ole mahdollista. Mutta niin kuin valtuutettu
Helistö sanoi, tarvitaan satamien äärelle toimeliaisuutta jne., niin
Vuosaaressakin mielestäni on teknisiä mahdollisuuksia siihen, että
tulevaisuudessa, tulevina vuosina mietitään sitä, että sinne jonkin
verran tulisi enemmän matkustajaliikennettä. Nythän siellä lähinnä on
sellaista matkustajaliikennettä, jossa matkustajat kulkevat rahtilaivojen
mukana, mutta ihan varsinaisia joitakin matkustajalaivalinjojakin
voitaisiin sinne suunnata, uskoisin.
 

Valtuutettu Saarnio (vastauspuheenvuoro)

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Viitaten valtuutettu Lohen puheenvuoroon, niin hän puhui minusta
rkeviä, ja se saattaisi edistää myös metron vetämistä Vuosaaren
satamaan, jos saataisiin sinne jonkin verran matkailuliikennettä, mutta
perustoiminnan pitäminen kantakaupungissa matkustajaliikenteen
osalta on minusta hyvin keskeinen ja tärkeä asia. Jo nyt on aika vaikea
tietysti löytää oikeaa satamaa, kun menee, kun on niin eri puolilta
lähtöjä.
 

Valtuutettu Ojala

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minä kyllä kannatan, että sekä Katajanokalta että Olympialaiturista
htee autolauttaliikennettä Tukholmaan, kuten nykyisinkin. Tietysti
tässä huoli tulee vähän siitä, että mahtaako tämä harjoittaja, joka siellä
Katajanokan puolella autolauttaliikennettä harjoittaa, kohta miettiä,
onko Helsinki häätämässä kokonaan pois, kun tämä asia toistuvasti
nousee esille. Tuntuu aika hurjalta ajatella, että kaksi isoa autolauttaa
liikennöisivät tuosta Olympialaiturin puoleltakin. En kannata Helistön
pontta.
 

Valtuutettu Anttila

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minäkään valitettavasti en kannata Kimmo Helistön pontta, mutta itse
asia on sillä tavalla, että jos mietitään, että ympäristömääräykset myös
laivaliikenteen osalta tulevat kiristymään. Kyllä itse ainakin olen monta
kertaa miettinyt, että miten kauan kestää se, että Helsingin satama-
altaasta lähtee kaksi laivaa peräkkäin Helsinki-Tukholmaan, että kuinka
kauan tämä bisnes kestää. Mutta se, että kaupunki omilla päätöksillään
olisi häätämässä jompaakumpaa laivayhtiötä pois, ei ole minusta
viisasta politiikkaa. Jos Viking Line haluaa edelleenkin, tai Silja Line,
liikennöidä kaksi vuoroa peräkkäin Tukholmaan, se varmaan sallitaan,
mutta tuntuu ainakin, joskus heidän puoleltaan on esitetty, että he
haluaisivat myös keskittää kaiken toimintansa Länsiterminaaliin. Nekin
mahdollisuudet pitää tietysti kaupungin puolelta silloin tutkia, tai jos on
Vuosaareen halukkuutta niin sekin pitää tutkia. Sillä tavalla minusta on
Helsingin kannalta tärkeää, että me myös ymmärrämme laivaliikenteen
tarpeita ja emme ole häätämässä pois mitään, ellei sitten
ympäristömääräysten tiukentumisen tai bisneksen sujumisen kannalta
jouduta muita päätöksiä tekemään.

Kyllä minusta on järkevää myös kaupungin ja kaupunkisuunnittelun
kannalta pohtia sitä mahdollisuutta, tilannetta, jolloin todella
jompikumpi, ja silloin se ilman muuta on minusta Katajanokan
terminaali, joka pitäisi silloin sitten valjastaa muihin tarkoituksiin.
Muistutan vaan valtuutettujen mieliin sitä tilannetta, kun Katajanokan
hotellin paikasta pohdittiin, niin Helsingin Uutisissahan oli professori Kai
Vartiaisen erittäin havainnollinen ja hyvä kuva siitä, millä tavalla
satamaterminaalin alue siinä tilanteessa, kun Viking Line mahdollisesti
olisi siirtynyt muualle tai lopettanut toimintansa tässä liikennöinnissä,
niin mitä sille alueelle voitaisiin tehdä. Se oli erittäin hyvä kuva, siinä oli
rakentamista, siinä oli puistoja, siinä oli asumista. Sehän on hirveän
leveä, iso kaistale, joka siitä vapautuisi. Siihen ympäristöön
Katajanokan hotellihanke olisi ollut mitä erinomaisin, ja sitähän yritin
omassa puheenvuorossani edellisessä valtuustossa korostaakin, että
ei olisi pitänyt tuijottaa vain yhtä tonttia vaan kokonaisuutta. Itse
haluaisin siinä tilanteessa, kun todella Katajanokan satama-alueelle
ruvetaan uusia mahdollisuuksia etsimään, niin kaupungintalo olisi siinä
oikein komealla ja hyvällä paikalla.

Valtuutettu Valokainen

                     
Täytyy sanoa kuin entinen skönäri, että ? takas skönelle. Mutta tämä
Stadi, eihän Stadi lopu tähän Kolera-altaaseen. Minäkin olen asunut
koko ikäni ja katsellut joskus haaveillen, kun laivat lähtevät
liikenteeseen. Mutta sitten kun olen hiffanut tämän, että kun
Helsinkihän laajenee Ruoholahteen, Vuosaareen, ne ovat kehittyvää
kaupunginosaa. Siellä on kuitenkin vettä ja laituria, niin miksei näitä
laivoja voisi ohjata sieltä lähteväksi? Koska nyt Olympiasatama on
rauta-aitaa ja tullirakennuksia ja autoparkkeja. Sitä paitsi tämä Kolera-
allas, mistä lähtee Suomenlinnan lauttoja ym. sightseeing-lauttoja, niin
sehän on sitä kevyttä vesiliikennettä, minkä tämä allas ja alue kestää.
Jos sen ympärille tulee vielä tällaista humaania, ihmistoimintaa,
ihmisille suunnattua, muutakin kuin rauta-aitaa, niin minkä takia me
jarrutamme tällaista kehitystä? Koska jos turisti liikkuu, se liikkuu yhtä
hyvin Vuosaaresta tai Hietsusta keskustaan?
 
Välihuuto!
 
Eikö liiku? Riippuu mitä ne ovat syöneet tai juoneet. Sehän se yleensä
on se ongelma, että Ruotsinlaivasta ei löydetä kännipäissään
minnekään, oli sitten minkälainen hotellikin muodostumassa.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Sille, että kaksi suurta lauttaa pääsee niin lähelle kaupungin keskustaa,
on varmasti joku syy. Se on Helsingille suuri kilpailuetu, ja kun olen sitä
mieltä, että meistä ei liikaa esimerkiksi Ruotsissa vieläkään tiedetä, niin
niin kauan kuin yrityksillä on intressejä ja halua jatkaa toimintaansa
noista paikoista, niin mielestäni Helsingin kaupungin tehtävä on luoda
edellytykset tässäkin suhteessa sellaiselle elinkeinotoiminnalle. Sille
todellakin on joku syy, että siitä lähdetään.
 
Se ajatus, että Vuosaareen tulee jossain vaiheessa metro jne., joka tuo
lähemmäs liikkumista, niin se on varmasti kannatettava, tutkittava
vaihe. Mutta ainakin minä olen kuullut näiltä toimijoilta, että yksi suuri
kilpailuetu tällä hetkellä on se, että päästään lähelle keskustaa. Sitä
kautta toivon mukaan täälläkin ymmärretään, että se tuo tälle alueelle
ja tälle kaupungille myös niitä euroja, joilla taas maksetaan palveluita.
 

Valtuutettu Nieminen

                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Helsinki on Suomen suuri merikaupunki, ja toivon, että se on
jatkossakin sitä. Merikaupunkiin kuuluu laivat, se ei ole muuten
merikaupunki. Ja Helsingin valtava matkailuetu on se, että laivat tulevat
suoraan Kauppatorille. En kannata valitettavasti valtuutettu Helistön
pontta palaratkaisuna, vaan haluaisinkin nähdä, että koko Helsingin
merialueen toimintoja suunniteltaisiin kokonaisuutena ja nähtäisiin se
valtavana, isona resurssina.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Suomalainen

                     
Puheenjohtaja.
 
Onhan tämä aika hämmästyttävää tämä keskustelu. Muutama viikko
sitten monet olivat kovasti vaatimassa, että tälle alueelle pitää saada
kokonaisvaltaista suunnittelua, että ei voi yhtä palaa vain kerralla
päättää, vaikka siihenkin oli uhrattua vuosikausia suunnittelua. Nyt
sitten kansalaisaloitteen pohjalta ja valtuutettualoitteen pohjalta oltaisiin
tekemässä aika merkittävää, ehkä ei vielä päätöstä, mutta merkittävää
suositusta, että nyt aletaan siirrellä laivoja ja satamapaikkoja paikasta
toiseen juuri tällä alueella, minne vielä vähän aikaa sitten toivottiin, että
tulee kokonaisvaltainen kirjava satamasuunnittelu.
 
Kyllä minä ymmärrän tämän kansalaisaloitteen siinä mielessä, että
kyllähän se Katajanokka on aikamoinen sumppu ja rekkoja sinne
menee. Itse menen sinne töihin joka aamu ja tiedän, että on se aika
uskomatonta, miten siellä kiemurrellaan niiden katujen ja talojen
välissä. Mutta toisaalta ymmärrän myös, kun Asko-Seljavaara sanoi,
että mitä ne katajanokkalaiset haluavat, niin kyllähän tässä vähän
sellaista fiilistä on, että sinne halutaan mielellään jotain avointa
puistotilaa ja koirapuisto sitten paikallisille ja me muut emme saa tulla
sinne autoilla, ei rekoilla, ei oikein millään. Ehkä kävelypelillä tietysti.
Mutta tässä on sellainen ihan hyvä ajatus, että voidaanko niitä laivoja
siirtää muuallekin. Mutta minä en tätä Helistön pontta voi millään
muotoa tukea, koska tämä on palasuunnittelua ja toisaalta
Olympiaterminaali, miten sinne mahtuu näin massiivinen laivaliikenne?
Ja ne rekat sen jälkeen menisivät myös siitä Kauppatorin halki ja Havis
Amandan ohi, että se vielä enemmän lisäisi sitä sumppuvaikutelmaa.
 

Valtuutettu Näre

                     
Kiitos, puheenjohtaja.
 
 
Laivamatkustajan kannalta haluaisin todeta, että Katajanokan
satamassa on parempi, helpompi ulostulo laivasta. Eli se on lyhyempi
ja esteettömämpi kuin Olympialaiturilla. Toisaalta Katajanokan
liikennejärjestelyt ovat yhtä sumppua, ja Olympiaterminaalista lienee
helpompi päästä ulos liikenteellisesti. Laivan keskustaläheisyys
merkitsee sitä, että matkailijoille jää enemmän aikaa olla Helsingissä,
mikä sinänsä on Helsingille etu.
 

Valtuutettu Valtonen

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Mehän puhumme siis Tallinnan liikenteestä emmekä Tukholman
liikenteestä. Siellä on valtava määrä asiakkaita, ja näistä asiakkaista
muuten sivumennen sanoen erittäin iso määrä on senioreita.
Siirtyminen jonnekin Vuosaareen voisi olla tosi hankalaa. Jos ajattelee
tätä porukkaa ja niiden etua, en valitettavasti voi kyllä yhtyä tähän
ajatukseen.
 

Valtuutettu Skoglund

                     
Hyvät valtuutetut.
 
Kahden viikon takainen keskustelu hotellihankkeesta, jossa kaava
hylättiin, ei ollut keskustelun päätepiste eikä varsinkaan Helsingin
rantojen valmis suunnitelma. Me kaikki tiedämme, että ponsi ei ole
päätös. Se on minun silmissäni jatkoa alkaneelle keskustelulle, ja
kannatan Helistön pontta lämpimästi, erityisesti näistä sanoista johtuen,
että ”tutkittaisiin, millaisin edellytyksin ja millä aikataululla”. Tämä jatkaa
keskustelua Helsingin rantojen käytöstä, ja se keskustelu varmasti
jatkuu vielä kauan. Rannat ovat meidän kaikkien. Kaupunki tarvitsee
sataman, kaupunki tarvitsee liikennettä. Ja me tiedämme, että nämä
laivat tarvitsevat myös sitä rahtiliikennettä. Näitä asioita täytyy tutkia ja
selvittää ja keskustelua rantojen kokonaissuunnitelmasta jatkaa.

Kiitos.
 

Valtuutettu Soininvaara

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
Tuo varsinainen aloitehan ei koskenut Ruotsinlauttoja vaan tätä lähinnä
rahtiliikennettä harrastavaa Viking Express -laivaa, joka tuo
Katajanokan kärkeen kuorma-autoja ja rekka-autoja. Se on tietysti kiva,
että rekka-autoilija pääsee sillä tavalla näkemään Helsingin empire-
keskustaa, mutta en ole kuitenkaan ihan varma, että se on
rahtiliikenteelle oikea paikka, tuo Katajanokan kärki.
 
Minusta voidaan hyvin ottaa matkustajat tänne, siitä on jotain
hyötyäkin. Mutta minusta sataman pitäisi harrastaa sellaista
tariffipolitiikkaa, että keskustaan tulevista rekka-autoista perittäisiin
suurempi maksu kuin niistä rekka-autoista, jotka tulevat Vuosaareen.
Silloin varmaan liikennöitsijät muuttaisivat tätä konseptia eivätkä toisi
rekkaliikennettä Katajanokalle. Se on aikamoinen rasite.
Katajanokkalaisia saattaisi helpottaa pelkästään se, että siellä olisi
liikenteenvalvonta, joka katsoisi, että nämä noudattavat
liikennesääntöjä, koska ne oikeastaan enemmän ajavat
läpiajokieltokatujen läpi kuin sallittuja reittejä jne.
 
Sitten tuosta toisesta Ruotsinlaivasta varmaan päästään ajan myötä,
koska koko elinkeinohan on aivan sairas. Se vie paljon vähemmän
energiaa matkustajaa kohden kulkea lentokoneella Tukholmaan, koska
ne ovat todellisia energiasyöppöjä. Ja suurin osahan näistä on vain
veronkiertomielessä olevia seminaarimatkailijoita, saavat verotukea
enemmän kuin koko palkkasumman verran, mitä nuo laivat maksavat.
Joskus tähän järjettömyyteen tulee loppu, ja sen jälkeen varmaan yksi
laiva ? Tukholmaan riittää.
 

Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)

                     
Valtuutettu Soininvaara on oikeassa, kun hän puhuu tästä, minkälaisia
energiasyöppöjä nämä laivat ovat, mutta hän kyllä unohtaa omassa
puheenvuorossaan sen, että Suomi sattuu sijaitsemaan
maantieteellisesti niin hankalassa paikassa, että jos täältä
matkustajaliikenne ja yhä enenevässä määrin myös muu laivaliikenne
loppuu, niin me tällaisissa tuhkapilvi- ynnä muissa tilanteissa, joita
saattaa tulla tulevaisuudessakin, olemme entistä haavoittuvampi
kansakunta.
 

Valtuutettu Anttila

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä asiassa voin olla valtuutettu Soininvaaran kanssa samaa mieltä,
että kyllä tässä pitää kaupungin myös vähän pidemmillä siivillä pohtia
näitä asioita ja myös laivaliikenteen tulevaisuutta, ilman, että kaupunki
omilla päätöksillään on ajamassa mitään yritystoimintaa alas. On
viisautta myös miettiä, mikä näiden esim. laivaliikenteen tulevaisuus.
Se, että tällä hetkellä Islannin tuhkapilvi asetti kansalaiset varmaan
pohtimaan tätä matkustustapaa, on tietysti totta, mutta joka
tapauksessa kyllä tällaisilla laivoilla, mitä Helsingistä lähtee sekä
Tukholmaan että Tallinnaan, varmaan normaaleissa tilanteissa voidaan
vähemmälläkin määrällä hoitaa tämä matkustajaliikenne. Ja tietysti
tämä rekka-autoliikenne, sille tietysti pitäisi etsiä uudenlaisia väyliä
myös tulla Suomeen ja lähteä Suomesta. Se on tietysti hankala
homma, koska ne aika paljon jyräävät keskellä kaupunkia joka
tapauksessa.
 

Valtuutettu Kanerva

                     
Kun nyt kaikki tiedämme, että meritse kulkee meidän tarvikkeistamme
85 % ja matkustajat tukevat juuri sitä kuljetusta, että sitä kohtuuhinnalla
voidaan tavarakuljetusta suorittaa ja matkustajat haluavat tulla
ydinkeskustaan, niin minusta tämä on ollut vähän turhaa puuhastelua
tämä meidän puolen tunnin keskustelumme tästä asiasta.
 

Aloite 10

Valtuutettu Björnberg-Enckell

                     
Tack ordförande.
 
Vad gäller kommuninvånarsinitiativ så finns här en förbryllande sak.
 
Tässä on hämmentävä asia näiden liitetietojen suhteen, kun
kuntalaisten aloitteista on kysymys. Kuntalaiset ovat näitä yhä
suuremmassa määrin kirjoittaneet, mutta meille niitä ei ole nyt jaettu.
Eli tätä kyseessä olevaa aloitetta ei löydy liitetiedoista, ja toivoisin, että
tällaiseen käytäntöön kuitenkin voitaisiin palata, koska on erittäin
vaikea käydä keskustelua, kun liitettä ei löydy. Netistä kuitenkin
sellainen löytyy, ja siitä käy ilmi, tästä esityslistastahan ilmenee, että
tämä on kulosaarelaisten jättämä. Ainakin ruotsinkielisessä versiossa
lukee, että ”Brändöborna rf om kollektivtrafik på vatten”. Mutta itse
asiassa tässä on kyllä huomattavasti suurempi määrä seuroja: Kallio-
Seura, Kruunuhaan asukasyhdistys, Kruunuhaka-Seura,
Kulosaarelaiset, Puotila-Seura, Santahamina-Seura, Siltasaari-Seura.
Eihän tällä nyt sinänsä tietenkään ole mitään merkitystä, mutta olisi
mielestäni kunnioittavaa näitä seuroja ja kansalaisia kohtaan se, että
meillä olisi tieto siitä, kuka näiden aloitteiden takana on.
 
Sjötrafikens utveckling som kollektiv trafik och inte endast som
friluftstrafik och rekreationsverksamhet är en sak som vi många gånger
har talat om här i fullmäktige.
 
Mielestäni olisi järkevää, kun näitä uusia asuinalueita kehitetään, se,
että saisimme ihan aidosti, voisimme aidosti kehittää joukkoliikennettä
merellä ja merellistä joukkoliikennettä niin, että esimerkiksi tässä
aloitteessa viitattu tapa liikkua olisi mahdollinen. Aloitteen
vastauksessa kyllä todetaan, että olisi ihan hyvä tutkia asioita.
 
I den svenska föredragningslistan konstaterar man att sjötrafikens roll
som en del av kollektivtrafiksystemet ännu kommer att utredas i
anslutning till den fortsatta planeringen av området kring Degerö. Man
säger ändå att det inte lönar sig att bygga ett sjötrafiksystem som
konkurerar med spårvägstrafiken med ändamålet att sköta
kollektivtrafiken till Kronobergsstranden.
 
Tässä aloitteessahan on nyt kysymys siitä, että jos tämä on
kulosaarelaisten nimissä ja se luetaan pelkästään heidän aloitteenaan,
niin siitä on helppo vetää se johtopäätös, että he ovat siltaa vastaan.
Minulle tulleen..
 
Välihuuto!
 
Tietenkin ovatkin. Minulle tulleen tiedon mukaan heidän esityksensä
kuitenkin kuuluu niin, että he haluaisivat tutkittavan sen, että
raitiovaunut voitaisiin siirtää moderneihin maantielauttoihin
Katajanokan kohdalla tai jossain toisessa kohtaa, ja sitten siirtää sinne
tulevaan Laajasaloon. Mielestäni tämä on aivan järkevä, se on
edullinen ratkaisu. Ja tällaisina aikoina mielestäni kuntalaisten tällaisia,
tämänlaatuisia esityksiä voitaisiin ottaa ihan todesta ja katsoa, onko
tässä jotain järkeä.

Toivon, että Helsingissä aletaan olla kypsiä siihen, että merenkulku ja
meriteiden käyttö ei ole mitään sunnuntaiviihdettä, jolloin lähdetään
jostain Etelärannasta Pihlajasaareen mökkeilemään. Se voi olla myös
sitä. Mutta kyllähän me nyt ihan aidosti haluamme päästä tehokkaasti
paikasta toiseen, kun me Kalasatamaa kehitämme. Niin tässä
aloitteessa, joka netistä löytyi, se ei löydy siis kaupungin verkkosivuilta
nyt mistään, mutta netistä kun hieman googlailee, niin sieltä löytyy, niin
täällä nimenomaan viitataan nyt näihin uusiin, merellisiin alueisiin ja
niiden joukkoliikenteen järjestämiseen. Joten toivon, että tässä oltaisiin
tulevaisuudessa tarkempia, että valtuutetuille jaetaan materiaalit,
jaetaan myös vaikka se liikuntaviraston lausunto niin, että meidän on
helpompi näihin asioihin tutustua.
 
Kiitos, tack.
 

Valtuutettu Soininvaara (vastauspuheenvuoro)

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
On hauskaa, että valtuutettu Björnberg-Enckell kannattaa kiireetöntä
elämänmuotoa, mutta minä en ole aivan varma, että kaikki
joukkoliikenteen käyttäjät ovat tämä kiireettömyyden kannalla. Tuo olisi
aika hidas vaihtoehto, ja pelkään pahoin, että se edistäisi aika paljon
autoilua.
 

Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)

                     
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Sen verran minusta Björnberg-Enckell on oikeassa siinä, että olisi
rkeää, että aloite tai aloitteet jaettaisiin myös aina liitteenä täällä, sitä
kannata. Mutta kyllä minun mielestäni nyt tällä kertaa voi hyvällä syyllä
sanoa, että tähän asiaan on suhtauduttu vakavasti. Meillä on
liikuntalautakunnalta lausunto, HKL-Liikelaitoksen johtokunnalta on
lausunto, kaupunkisuunnittelulautakunnastakin on tullut asiaan kanta.
Eli kyllä minusta tässä suhteessa on otettu vakavasti. Kyse on nyt siitä,
että onko meillä poliittista tahtoa maksaa lisää rahaa, ja jos näin on,
sitten poliittisten ryhmien pitää sopia. Ja kyllähän virkamiehet sitten
valmistelevat asiaa, jos sellainen on, koska kustannukset lisääntyvät.
En usko, että HSL:n johtokunta tai HSL:n hallitus kauheasti ilahtuu
siitä, jos Helsinki esittää vaatimuksen, että me tarvitsemme
vesiliikenteen, koska varmaan tarpeita olisi Espoossa ja muuallakin, ja
ollaanko valmiita tukemaan? Sinänsä ajatus tuntuu hienolta, mutta kyllä
minusta nyt täytyy poliittisten ryhmien ratkaista, että haluammeko me ja
olemmeko valmiita maksamaan.
 

Valtuutettu Hakanen

                     
 
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Osa meistä oli mukana Stadin Rantaryhmän ja parinkymmenen
helsinkiläisen kaupunginosayhdistyksen järjestämässä keskustelussa
muutama viikko sitten. Tässä tilaisuudessa esiteltiin tätä aloitetta
perusteellisemmin, ja mielestäni aloite on poikkeuksellisen vakavasti
otettava. Heidän selvityksensä osoittivat, että nykyaikaiset
maantielautat tarjoavat paitsi nopean niin myös edullisen
mahdollisuuden esim. Katajanokan ja Laajasalon väliseen
liikenteeseen. Kun näitä kustannuksia arvioidaan, oleellinen kysymys
tietysti on myös se, miten otetaan huomioon investointikustannukset.
Silloin kun nämä otetaan huomioon, koko tämä laskelma, jota meille
jaetussa aineistossa on esitelty, näyttäytyykin ihan eri valossa, koska
nämä kustannukset ovat tietysti huomattavasti pienemmät kuin esim.
rakentaa silta Kruunuvuoresta Laajasaloon, nämä
investointikustannukset.
 
Tämä toiminta olisi tällä tavalla tarkasteltuna kannattavaa ihan sillä
samalla tariffituella, jota kaupunki maksaa yleensäkin joukkoliikenteelle
Helsingin sisäisessä liikenteessä. Myös yhteyksien nopeus olisi näissä
esillä olleissa tapauksissa varsin kilpailukykyinen. Yhdyn valtuutettu
Björnberg-Enckellin ajatukseen siitä, että tätä asiaa ei pitäisi tarkastella
vain virkistys- tai matkailunäkökulmasta. Merellinen Helsinki on
merellinen myös meille helsinkiläisille, ja meillä on tällä hetkellä useita
merkittäviä alueita, joissa tällaisia merellisiä joukkoliikenneyhteyksiä
voitaisiin käyttää hyväksi. Sen takia ihmettelen tätä aloitteeseen
annettua vastausta.
 
Niin kuin täällä valtuutettu Ojala totesi, monet lautakunnat ja
johtokunnat ovat suhtautuneet asiaan vakavasti, mutta sitten se
varsinainen vastaus on se, että asian selvittäminen lykätään hamaan
tulevaisuuteen, kunnes mahdollisesti esim. armeijalta vapautuu lisää
saaria virkistyskäyttöön. Vaikka tämä aloite koskee siis nimenomaan
vesiliikenneyhteyksien kehittämistä joukkoliikennetarkoituksessa, niin
tässä sitten vastauksessa lykätään selvittely siihen, kunnes joidenkin
saarten virkistyskäyttötarpeet täsmentyvät. Esim. Laajasalon ohella
Jätkäsaari on sellainen alue, jossa voi hyvin kuvitella, että olisi
lyhyemmälläkin aikataululla siihen Hernesaaren suuntaan tai johonkin
muualle järkevää harkita myös joukkoliikenneyhteyttä.
 
Mitä tulee sitten tähän esimerkkiin, joka tässä aloitteessa esitetään
ensinnä selviteltäväksi, Katajanokan ja Laajasalon välinen yhteys, niin
muistuttaisin, että valtuusto päättäessään osayleiskaavasta, johon liittyi
siltahanke Kruunuvuorenselän yli nimenomaan edellytti, että
selvitetään myös muita vaihtoehtoja, jotka perustuvat siihen, että
joukkoliikennettä järjestettäisiinkin Herttoniemen metroaseman kautta,
raideliikenneyhteydellä, jolloin vesiliikenneyhteys olisi tietysti
kantakaupungin keskustan suuntaan varteenotettava vaihtoehto myös
laajemman joukkoliikennetoiminnan kannalta. Eli pidän erittäin
valitettavana sitä, että tämä vastaus on oleellisessa asiassa niin huono
ja harmittelen, että valtuuston työjärjestyksen mukaan me emme voi
kirjoittaa täällä sitä vastausta uusiksi. Toivon, että
virkamiesvalmistelussa tulevaisuudessa tarkasteltaisiin asiaa ei vain
virkamiesten joidenkin omien suunnitelmien kannalta vaan myös siltä
kannalta, että valtuusto on muissakin yhteyksissä toivonut näiden
vaihtoehtojen selvittämistä vesiliikenteen osalta.

Kiitos.
 

Valtuutettu Näre

                     
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Vesijoukkoliikenteen kehittäminen on kannatettava idea niin
helsinkiläisten liikkumisen kuin turisminkin kannalta. Olen jo pitkään
toivonut, että Helsingin rannoilla kulkisi saarelta saarelle kesäisin
vesibussilinja, jonka kautta voisi tutustua Helsinkiin saarten
näkökulmasta. Se voisi toimia kuten monet sightseeing-bussit, eli voisi
jäädä haluamallaan pysäkillä pois ja jatkaa sitten myöhemmin matkaa.
Tällaista järjestelyä on kuitenkin vaikea pakottaa, mutta toivoisin, että
vaikka joku yrittäjä innostuisi asiasta, ellei kaupungilla ole siihen tällä
hetkellä riittävästi resursseja. Sea sightseeing voisi kesäaikaan olla
jopa tuottavaa toimintaa, jos sitä osattaisiin markkinoida.
 

Valtuutettu Muurinen

                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Minä kannatan tätä kaupunginhallituksen vastausta tähän aloitteeseen
vesijoukkoliikenteen aloittamisesta Katajanokalta Laajasaloon.
Vesibussiliikennettä on todellakin hyvä laajentaa siinä vaiheessa, kun
näitä Helsingin edustan saaria vapautuu virkistyskäyttöön. On varmasti
mukava ajella kauniina kesäpäivänä merellä ja katsella saaristoa ja
rantoja mereltä käsin. Mutta sen sijaan pidän vähän erikoisena sitä,
että tässä aloitteessa ehdotetaan uuden, 10 000 asukkaan alueen
julkisen liikenteen hoitamista vakavissaan lautalla. Aiemmin tällaisia
lauttoja tai losseja, niin kuin niitä kutsuttiin, rakennettiin syrjäseuduille
silloin kun siltaratkaisut olivat suhteessa asukkaiden määrään liian
kalliita. Lossireitin takana oli yleensä harvaan asuttuja alueita, ja silti
nuokin lossiyhteydet on tänä päivänä yleensä jo korvattu
siltaratkaisulla.
 
Kruunuvuoreen kulkeminen on nykyisin mahdollista vain tietä pitkin, ja
tämä tie kiertää Herttoniemen ja Laajasalon läpi. Tie on jo nyt
ruuhkainen Herttoniemen kohdalla ja tukkeutuu kokonaan, mikäli
Kruunuvuoresta ei ole toimivaa yhteyttä keskustaan. Rakentaminen
Kruunuvuoreen on pian alkamassa, joten liikennejärjestelyillä, myös
tieliikennejärjestelyillä alkaa olla kiire. Joukkoliikenteen järjestämiseksi
valittu raitiotielinja on mielestäni järkevä ratkaisu, ja se palvelisi
Kruunuvuoren 10 000 asukkaan lisäksi myös Laajasalon, Jollaksen ja
Santahaminan noin 16 500 asukasta.

Erityisen mielekäs raitiotieyhteydestä tulee, jos tähän kiskojen
yhteyteen rakennetaan myös pyöräilyväylä. Se helpottaa Kruunuvuoren
ja sen lähialueiden asukkaiden pyöräilyä keskustaan ja edistää
terveellistä työmatkapyöräilyä. Myös Korkeasaaren eläintarha hyötyy
tästä suunnitellusta raitiotieyhteydestä.
 
Ehdotusta Kruunuvuoren joukkoliikenteen hoitamisesta lauttayhteydellä
voitaisiin verrata tilanteeseen, jossa Lauttasaaren sillat suljettaisiin ja
asukkaat käyttäisivät vesireittiä kulkiessaan kaupungin keskustaan.
Toinen vaihtoehto olisi matkustaa tietä pitkin Munkkiniemen kautta. En
todellakaan usko, että kovin moni Lauttasaaren 20 000 asukkaasta tätä
ratkaisua kannattaisi.
 
Eli sikäli toivon, että lisätään vesibussiliikennettä kesäisin Helsingin
edustan saariin, jotta kaupunkilaiset ja turistit voivat ihailla näitä rantoja
ja nauttia niistä, ja jatketaan Kruunuvuoren raitiotielinjan suunnittelua
tehdyn alustavan päätöksen mukaan.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Hakanen (vastauspuheenvuoro)

                     
Puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Muurinen ehkä kuunteli huonosti tai sitten arvosteli jotain,
jota kukaan ei ole esittänyt. Ei Kruunuvuorenrannan alueen
liikennetarvetta minkään esityksen eikä myöskään tämän aloitteen
mukaan hoideta vain lauttaliikenteellä. Ensinnäkin siitä
liikennetarpeesta kaikki ei edes suuntaudu kantakaupungin
keskustaan, vaan merkittävä osa suuntautuu joka tapauksessa
muualle, ja sitä varten kannattaa kehittää esim. vaihtoehtoisia
raideliikenneyhteyksiä.

Mitä tulee maantielauttoihin, niin me emme nyt puhu mistään
syrjäseutujen lossiliikenteestä, vaan me puhumme nykyaikaisista
lautoista, joihin voidaan ajaa busseja, raitiotievaunuja tai muita
vastaavia joukkoliikennevälineitä ja kevyen liikenteen välineitä. Tällaisia
lauttoja toimii useissa suurissa kaupungeissa eri puolilla maailmaa, ja
niistä kokemukset ovat hyviä.
 

Valtuutettu Karhuvaara

                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
On hirveän mukaa kuulla, että tästä asiasta keskustellaan täällä.
Tietenkin itse päivittäin lauttaa ainoana
työmatkaliikennemahdollisuutena käyttävänä luulen olevani aika hyvä
ekspertti kertomaan siitä, miten se toimii tai ei toimi. Olen todella iloinen
tästä aloitteesta, koska itse olen mm. tätä vesiliikenteen lisäämistä ihan
normaalina työmatkaliikenteenä oikeastaan ollut tuomassa esiin siitä
asti kun tämän poliittisen urani tässä talossa aloitin.
 
Tällä hetkellä mielestäni jo Uudenmaan liiton jossain
strategiapapereissa liikenteen kehittämisestä lukee aivan selvällä
suomen kielellä, että vesiliikennettä Uudenmaan ranta-alueilla tullaan
lisäämään. Ilmeisesti tässä vaan pitää todeta, että odota mutta älä
pitkästy. Ei oikeastaan mitään ole tapahtunut, päinvastoin esim.
Suomenlinnan lauttaliikenteen aikataulut ovat edelleen talviaikana,
vaikka vedet ovat auki, tunnin välein kulkevia. Mikä on nimenomaan se
ongelma vesiliikenteessä, minkä vuoksi sen käyttämistä toiset
vastustavat. Ei suinkaan niin kuin valtuutettu Soininvaara sanoi, että se
on niin hidas tapa matkustaa, sen ei tarvitse olla hidas tapa matkustaa.
Ainoastaan se aikataulutiheys tekee kyseisen asian hitaaksi.
Ymmärrän hyvin, että jos raitiovaunulla tai bussilla pääsee 15 tai 10
minuutin välein versus, että pääsee lautalla kerran tunnissa, niin
tekeehän se siihen hitautta.
 
Tällä hetkellä, jos mietin Tukholmaa, Göteborgia, esim. Osloa, jossa
olin viime viikolla, niin Oslossa vuonolautat, jotka ovat ihan
samankokoisia kuin tämä uusi Suomenlinnan lautta, ne kulkevat ihan
normaalissa reittiliikenteessä, lähtevät keskeltä kaupunkia ja menevät
ihan niihin kaikkiin kyliin siellä vuonojen reunalla, mihin toisena
vaihtoehtona pääsee autolla kiemuraisia teitä pitkin. Ja ne ovat ihan
aidosti käytössä, ja ihmiset pitävät siitä kulkumuodosta.
 
Muutenkin kaupungilla on niin paljon saaria tällä hetkellä tuolla ulkona,
että meidän pitäisi kyllä nostaa merellisen Helsingin julkiasua ja
toimivuutta sillä, että mahdollisimman nopeasti saisimme aikaan ihan
säännöllisen kunnon reittiliikenteen näihin kaupungin omistamiin pieniin
saariin, joihin eivät kerta kaikkiaan ne ihmiset pääse, joilla ei omaa
venettä ole. Tällä hetkellä jo Kauppatorille kyllä mahtuisi sellainen
määrä vesiliikennettä, joka olisi myös turismin kannalta ja vesiliikenteen
ja saariston näkyvyyden kannalta nykyiseen tilanteeseen verrattuna
positiivista. Meillä on aika paljon veneyrittäjiä täällä, jotka hetkin
tulisivat paremmin työllistetyiksi, kun voisivat ajaa linjoja hieman
muuallekin kuin Pihlajasaareen ja sitten jostain Itä-Helsingistä
ulkosaaristoon.

Haluaisinkin kuulla vastauksen joltakin, joka tietää, että minkä vuoksi
tällaista saarten ottamista aivan normaaliaikataulutukseen ei ole haluttu
tässä kaupungissa kehittää. Ei tarvitse odottaa armeijan saarten
vapautumista virkistyskäyttöön. Kyllä niitä saaria riittää meidän
kaupungin omistuksessa tänä päivänäkin, ja toivoisin, että otettaisiin ne
ensin edes mahdollisesti käyttöön ja sen jälkeen vasta siirryttäisiin
hamuamaan siis muidenkin suomalaisten käyttämiä saaria. Armeijan
saarista emme luovu, henkilökohtaisena mielipiteenäni mainiten. Mutta
joka tapauksessa tämä on hyvä ehdotus eikä suinkaan poissulje
ratikkaa eikä siltaa eikä mahdollista tunnelia, jonka olisin itse
rakentanut sinne. Ihan hyvä ehdotus, lisätään vesiliikennettä Helsingin
kaupungissa.

Kiitos.
 

Valtuutettu Nieminen

                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Helsinki on Suomen suurin merikaupunki ja toivottavasti on jatkossakin.
Mutta tämä kaupunki poikkeaa muista merikaupungeista siinä, että
tämä on rakennettu niemille ja saarille. Itse olen 21 vuotta asunut 3
sillan päässä Helsingin keskustasta, johon suora yhteys on 3, 4 km
mutta maanteitse 13, 14 km. Tiedän historiasta, että ennen toista
maailmansotaa Helsingissä pyöri Kruunuvuorenselällä 35 minuutin
välein laivat ja kuljettivat kansalaiset kaupunkiin ja kaupungista pois,
kauppoihin ja kouluihin mm. samalla tavalla. Olen sitä mieltä, että
merikaupunkiin kuuluu meriliikenne ja meriliikenteeseen kuuluu myös
merijoukkoliikenne, kuten myös vapaa-ajan sightseeing-ajelut tuolla
pitkin saaristoa.

Pidän aloitetta erittäin kannatettavana. Pahoittelen sitä, että
kaupunginhallituksen vastaus on sulkenut pois siitä ne, jotka sen ovat
laatineet, eli Stadin Rantaryhmän, johon kuuluu merkittävä määrä,
kymmeniä kaupunginosayhdistyksiä, pitkin Helsinkiä Lauttasaaresta
Vuosaaren ja kaikki siitä väliltä. Vuosi 2012 on tässä yksi jakaja-aika.
Eli tällöin armeijan saaret, siis Suomen Senaatti-kiinteistön omistamat
saaret, vuokranmaksu puolustusvoimilta päättyy kyseisille saarille, eli
Vallisaari ja Kuninkaansaari ja ulkona merellä Rysäkari ja Kuivasaari.
Tulisikin nähdä nyt tässä vaiheessa jo, aloittaa suunnittelutyö, miten
koko Kruunuvuoren alueen joukkoliikennettä kehitetään. Tässä kohtaa
pidän kaupunginhallituksen lausuntoa osittain vähän kömpelönä, että
sitten tehdään kun vapautuu, kun tiedetään jo, milloin tämä asia
tapahtuu. Toivonkin, että asian valmistelu jatkuu, ja tiedän, että nyt
Kruunuvuoren sillan YVA-menettelyssä on vaihtoehto nro 5:nä tämän
vesijoukkoliikennelautan selvittäminen. Eli asia jatkuu. Tältä osin
kaupunginhallituksen lausunto on myös puutteellinen, koska tällainen
menettely on jo menossa yhden vaihtoehdon selvittämisenä.
 
Innovatiivisuus on homman nimi, Helsinki on kuuluisa siitä, toivottavasti
on jatkossakin. Lauttaan mahtuvat kaikki meidän harrastamamme
liikuntavälineet, jopa metro, jos se niin halutaan.

Kiitos.
 

Valtuutettu Valokainen

                     
Ilman muuta tällainen merellinen Helsinki juuri sen takia, että vesitiet
ovat auki, totta kai, kesällä ja aika pitkälle syksyyn. Kannatan ilman
muuta, että vesireittejä hyödynnettäisiin. Tietenkin, en voi olla
mainitsematta Helsingin Arabiaa ja Herttoniemen väliä, jossa voisi olla
jonkinnäköinen kevyt liikenne, se olisi hyvin kysyttyä. Samalla
muistutan, että mallia voisi ottaa tuolta vähän idemmästä, Istanbulista,
jossa toimii hyvin erikokoisten lauttojen liikenne. Ihmiset ovat
tyytyväisiä ottaen huomioon, että heitä on miljoonittain.
 
Kiitos.
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff
                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tämä on huoletonta debattia, jota ei ole kahlinnut sen enempää
realismi kuin asiantuntemuskaan tähän mennessä. Puheenjohtajasta
puhumattakaan.
 
Täällä mainittiin Uudenmaan liitto, että Uudenmaan liitto nyt lisää jotain
meriliikennettä, niin Uudenmaan liittohan ei yleensä lisää mitään muuta
kuin helsinkiläisten kuluja ja kustannuksia. Eli se ei ole sellainen buddy,
joka panee toimeen ensimmäistäkään liikennesuunnitelmaa, vaan se
arvioi ja fundeeraa ja niin poispäin.
 
Kulosaaressa, jossa asun ja tunnen olosuhteet ja ajattelutavan aika
hyvin, niin siellä ei kovasti löydy kannatusta millekään sillalle. Se kai on
monille tullut selväksi. Mutta mitä vesijoukkoliikenteeseen tulee, koska
minäkin ajattelin pysytellä aiheessa kohtuudella, niin tästä puuttuu kyllä
sellainen taloudellinen realismi tästä keskustelusta lähes
sataprosenttisesti. Totta kai ennen aikaan laivat ajoivat Laajasaloon,
totta kai laivat ajoivat muihinkin saariin tässä saaristossa, koska
ihmisillä ei ollut veneitä ja muitakaan yhteyksiä ei ollut, joten
laivaliikenne oli kannattavaa. Sehän toimi markkinaehtoisesti, ja siitä
syystä se myös loppui, kun markkinat tavallaan taipuivat alta.
 
On mielenkiintoista se, että tässä kyllä keskustellaan laajasti siitä,
miten näihin saariin pitäisi noin yleisellä tasolla saada erilaisia
yhteyksiä, mutta kukaan ei ole maininnut sitä, että varmaankin
keskustelu Santahaminastakin olisi pikkuhiljaa paikallaan.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Se ei liity tietystikään tähän asiaan yhtään tämän enempää, mutta kun
näitä saaria ja puolustusvoimia tässä koplattiin, niin koplaan minäkin.
Sitten oli tämä, tässä on nyt laitettu lauttaan metrojunat ja ratikat, ja
ainoa mitä en ole vielä kuullut, että pannaan lautalla kulkemaan, on
lentokoneet. Nyt kun ne ovat lentokiellossa, niin tietysti lautallahan niitä
voisi kuljettaa ja sillä tavalla saada niitäkin liikkeelle. Mutta kaiken
kaikkiaan, niin hei, kyllä melkoista propellihattupuuhaa näyttää olevan
monelta suunnalta tämä keskustelu.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

                     
 
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Muutama kommentti käytyyn keskusteluun. Ensinnäkin pahoittelen sitä,
että kuten valtuutettu Björnberg-Enckell sanoi, sieltä todella puuttuu
alkuperäinen aloite liitteestä. Se on puhdas lapsus. Petrataan tässä.
 
Sen kaltainen lisäys tähän kirjalliseen vastaukseen, että silloinen
Uudenmaan ympäristökeskus ja nykyinen ELY edellyttää, että tästä
siltahankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointiselvitys, ja siinä
yhteydessähän pitää vertailla joka tapauksessa eri vaihtoehtoja, jolloin
siten varmasti tässä esitetyt vaihtoehdot tai ainakin jokin yhdistelmä
niistä tullaan tutkimaan.
 
Valtuutettu Karhuvaara kysyi, että miksei järjestetä sitten
virkistysaluesaariin tai pitkin kaupungin rantoja vesijoukkoliikennettä.
Sitähän on kyllä yritetty, tai monet yrittäjät ovat sitä kokeilleet, mutta ei
tahtonut oikein lyödä leiville. Se tarkoittaa sitä, että jos sen kaltaista
toimintaa haluttaisiin, silloin se täytyisi kaupungin tavalla tai toisella
subventoida. Totta kai valtuuston päätösvallassa on sen kaltainen
subventiojärjestely.
 

Valtuutettu Valokainen

                     
Bogomoloffilla meni varmaan tämä propelli ja potkuri sekaisin. Kyllähän
veneitä potkurit pyörittävät, ainakin muualla maailmassa. Niin kuin
sanoin, Helsingissä on aika vähän asukkaita, ei se varmaan mikään
miljoonabisnes tällainen venehomma ole, mutta kuitenkin palvelisi
kaupunkilaisia aika hyvin. Kuka sitten työllä täällä rikastuu?
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Nieminen

                     
Hyvät kuulijat.
 
Innovatiivisuutta tarvitaan näihin juttuihin, ja kaupunkisuunnitteluvirasto
nyt selvittää ne innovatiivisuudet. Jos ne ovat propellihattujen ja
kukkatätien hommaa, niin olkoon, mutta nyt ne selvitetään
vesiliikenteen osalta.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                     
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kun tässä väitetään, että aloitteen takana ei olisi mitään vakavasti
otettavaa ja meille ei ole tätä aloitetta jaettu, niin ehdotan, että
puheenjohtaja tässä toteaa, että valtuusto edellyttää, että puuttuva liite
jaetaan myöhemmin valtuustolle.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 

Aloite 13

Valtuutettu Urho

                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Minä jatkan siitä, mitä aiemmin puhuttiin. Useimmat aloitteethan
puuttuvat liitenipusta. Aika vaikea täällä on ulkopuolisten ryhtyä
kommentoimaan annettuja vastauksia tai ylipäänsä aloitteen käsittelyä,
kun ei aloitteita ole olemassa. Eli vastaisuudessa nämä 16 aloitetta
eivät ole kauhean paksu pinkka pistää valtuutetuille.

Toinen asia aloitteeseen 13, se on otsikoitu ”Aloite Koivusaaren
uudisrakentamisesta”. Siellä olevien tällä hetkellä 4, 5 taloa,
rakennusta, muutama pursiseura ja Nokian kaksi taloa, tilalle on
suunnitelmissa, alun perin oli puhetta 3 000:n, nyt on 3 000–4 000
asukkaan lähiö. Syynähän oli tietysti Länsimetron rakentuminen.
Länsimetron varrelle päätettiin panna pysäkki Koivusaarta varten.
Tämä aloite varsinaisesti koskee sitä tilannetta, missä nyt ollaan:
Lauttasaaressa on kaupunkisuunnitteluvirasto esitellyt tämän
kaavasuunnitelman siltä pohjalta, mitä arkkitehtikilpailu toi. Se on
raskas, ja se sulkee merelliset näkymät lukuun ottamatta muutamaa
avointa kohtaa, josta vielä ohikulkevat tai rantareitiltä poikkeavat
näkisivät sen, että ollaan meidän läntisessä saaristossamme, josta
aukeavat upeat näkymät tällä hetkellä merelle. Se on paikka Espoon ja
Helsingin välillä.
 
Ja tämä aloite, joka on tehty, lähtee siitä, että tällaista, miten se nyt oli,
merellistä vihervyöhykettä Espoon, Helsingin väliin Koivusaaren
kohdalla jatkettaisiin ja mahdollistettaisiin. Listan vastaus koskee
Myllykallion parkkihalleja, Lauttasaarentien liikennettä, ostoskeskuksen
metropysäkkiä. Siinä on kovin vähän mitään sellaista, joka antaisi
ymmärtää, että kaupunkisuunnitteluvirastossa on selvitetty niitä
viimeisiä vaihtoehtoja, joita Stadin Rantaryhmässä on esitetty
Koivusaaren pitämiseksi meren saarena, jossa ranta-alueilla on matalat
rakennukset ja keskelle saarta tulevat korkeat rakennukset. Tämä on
niin moneen kertaan edellisessä ja sitä edellisessä valtuustossa
keskusteltu aihe siitä, että metron hyväksi rakennetaan saari.
Tämänhetkiset täytöt sinne ovat tuplaamassa sen alkuperäisen koon.
Saari on noin 12 hehtaaria, sinne tehdään 13 hehtaarin täytöt. Se
merellisyys kyllä muuttuu, ja vielä rakentamisen tapa on toinen kuin
mikä on tähän asti ollut rantarakennetuissa saaristomaisemissa. Ne
ovat se paras osa Helsinkiä.
 
Minä todella toivon, että kaupunkisuunnitteluvirasto vastaisi ajatuksiin,
joita niissä suunnitelmissa, mitä edelleen on kehitetty arkkitehtikilpailun
voitosta, tuodaan esiin, että se ei olisi Koivusaari-pysäkin metroradan
käsittelyn yksittäistä toistoa riippumatta siitä, mitä aloitteessa on
kysytty. Minä haluan kaksisuuntaista keskustelua, että
asukaskuuleminen on sitä, että vastataan kuntalaisten aloitteisiin
silloin, kun ne koskevat merkittäviä kaavakysymyksiä tässä
ympäristössä. Kyseessä on Lauttasaari. Ihmettelen, että lukeeko näitä
vastauksia, jotka me saamme täällä listoilla, kukaan.

Valtuutettu Lohi

                     
Yhdyn siinä mielessä valtuutettu Urhon käsityksiin, että tämä on kyllä
hyvin epäselvästi esitetty täällä. Kun yritin selvittää, mistä oikein on
kysymys, niin täällä vastauksessa esim. sanotaan, että ”aloitteessa
esitetyllä ratkaisulla valtaosa matkustajista joutuu siirtymään satoja
metrejä tunneleita pitkin matkustaakseen metrolla”. Miten nämä tunnelit
nyt liittyvät tähän aloitteeseen? Huomautuksena toteaisin kuitenkin,
että en tällä puheenvuorolla ota kantaa vastustaakseni Koivusaaren
rakentamista.
 

Aloite 15

Valtuutettu Skoglund

                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Ihan eläkeläiseksi asti on Myllypurossa eletty, kun on sitten tehty tämä
kysymys täällä, että myllypurolaisille rakennettaisiin toimitila, siis esitys,
jossa voisi harjoittaa yhteiskunnallista toimintaa vuorokauden eri
aikoina kohtuuvuokralla. Tähän vastaa kaupunkisuunnittelu- ja
kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja. Taas kerran kysyn:
kenen Helsinki, kenen toimitilat? Tässä taannoin käytiin
palveluverkosta keskustelua ja paljon tehtiin työtä sen asian tiimoilta.
Leikkipuistoja on hiukan avattu muuhunkin kuin päiväaikaiseen
virkamieslasten ja -perheiden käyttöön. Rehtorit varjelevat
koulutilojaan, ja heitäkin ymmärrän, heillä on siellä paljon laitteita ja
tavaraa. Siihen liittyy omaisuudensuojaa, vakuutuskysymyksiä sun
muita.
 
Palveluverkkokeskustelun yhteydessä puhuttiin paitsi rahan, joka on
tietenkin kova realiteetti, puhuttiin myös päätöksenteon sosiaalisista ja
alueellisista kriteereistä. Nyt sitten tämä vastauskirje, jossa todetaan
tärkeitä asioita: ”Myllypuron tulevan ostoskeskuksen yhteyteen tulee
tiloja Helsingin kaupungin käyttöön”. Sitten täällä sanotaan, olen
ympäröinyt monta sanaa: ”mainitun tilan täsmällinen käyttötarkoitus
ratkaistaan virastojen välisten neuvottelujen perusteella, ”alustavasti on
suunniteltu”, ”tilaa voitaisiin jakaa erilaisten asukkaille tarkoitettujen
palvelujen ja mahdollisen asukkaiden oman toiminnan kesken”, ”näiden
suunnitelmien toteutuessa olisi luonnollisesti suotavaa, että tila olisi
käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin”. Mikä tässä vastauksessa on
niin merkittävää? Tässä on mielestäni merkittävää se, että sen lisäksi,
että siihen on vastannut kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava
apulaiskaupunginjohtaja, tähän olisi yhtä hyvin voinut vastata myös
terveys- ja sosiaalitointa johtava kaupunginjohtaja.
Me toisissa yhteyksissä peräänkuulutamme yhteisöllisyyttä, me
kaipaamme osallistamista, me kaipaamme sosiaalista pääomaa, jota
joillakin kansanosilla on runsaasti, toisilla huomattavasti vähemmän.
Me kaipaamme hyvinvointia. Me rakennamme terveydenhuollon ja
myös sosiaalitoimen pytinkejä, jotka toki ovat tarpeen, en puhu niitä
vastaan. Mutta haluan tällä puheenvuorollani nostaa tämän
myllypurolaisten eläkeläisten aloitteen todella korkealle. Tässä on nyt
huomattu se pieni rako, että se kaupunki, se ostoskeskus, siellä voi olla
kaupunkilaisille mahdollisuus erilaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan,
erilaisina vuorokaudenaikoina, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ei
hirveästi maksa sen ostoskeskuksen rakentamisen lisäksi, eikä
varmasti ole mahdotonta sähköisten vempeleitten aikana järjestää
tilavaraussysteemiä, ja vuokra voi todellakin olla kohtuuhintainen. Nyt
kun mietitään, mitä on kohtuuhintainen, täytyy katsoa, kenen palkasta
tai minkä pienen yhdistyksen budjetista lähdetään liikkeelle. Ei
johtotason henkilöiden eikä espoolaisten diplomi-insinöörien vaan ehkä
helsinkiläisen lähihoitajan palkan ja hänen maksamansa
vuosijäsenmaksun johonkin yhdistykseen. Tällainen tapaus tällä kertaa.

Toivon, että tämä ajattelu ja kansalaistoiminnan mahdollisuus edelleen
laajenee tässä kaupungissa.
 

Kiitoksia.
 

Valtuutettu Mäki

                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Kiitos Riitta Skoglundille hyvästä puheenvuorosta. Myllypuron
eläkeläiset ry on tehnyt erittäin tärkeän aloitteen koskien monia
helsinkiläisiä lähiöitä. Aktiivisuutta ja intoa kokoontua yhteen eri
kokoonpanoissa, erilaisten asioiden takia on monilla järjestöillä ja
yhdistyksillä Helsingissä. Vain tilat yhteisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin
puuttuvat, tai ne ovat liian kalliita, tai niitä on mahdottoman vaikea
saada varatuksi sopivaan ajankohtaan, tai ne eivät sovi suunniteltuun
tilaisuuteen. Me valtuutetut puhumme usein siitä, miten järjestöjen ja
paikallisten toimijoiden pitäisi aktiivisemmin osallistua oman
asuinalueensa tapahtumiin ja toimintaan. Mutta unohdamme helposti,
ettei kokoontumisiin aina ole toimivia tiloja. Lähiöissä toimii erityyppisiä
järjestöjä, esim. eläkeläis- ja työttömien yhdistykset sekä pienten lasten
vanhemmat pystyvät toimimaan päiväsaikaan, muut tarvitsevat
toimintaansa ilta-aikoja, joten toiminta esim. koulujen tiloissa ei sovellu
kaikille yhdistyksille.

Monien yhdistysten rahoitus rajoittuu pienimuotoisten vuosimaksujen
lisäksi kirpputoreilta saatuihin tuloihin. On siis kohtuullista, että
Myllypuron eläkeläiset ry toivoo toimitiloja, joissa voisi harjoittaa
yhteiskunnallista toimintaa kaikkina vuorokauden aikoina kohtuu
vuokralla. Myllypuro-Seura ry on yhdessä myllypurolaisten yhdistysten
kanssa tuonut esiin tarpeen yhteisistä kokoontumistiloista jo -90-
vuoden puolivälistä alkaen. Olen itse tehnyt asiasta useita aloitteita, ja
nyt tuntuu, että uuden ostoskeskuksen rakentamisen yhteydessä on
viimeinen tilaisuutemme saada yhteiset kokous- ja toimitilat
myllypurolaisille. Edelleen kuitenkin asia tuntuu pakenevan hamaan
tulevaisuuteen. Voitaisiin- ja suotavaa-sanojen sijaan olisin toivonut,
että aloitteeseen olisi vastattu suoraan eikä asian ratkaisua jälleen
kerran heitettäisi hamaan tulevaisuuteen. En tee asiasta
toivomuspontta, sillä olen tehnyt maaliskuussa asiasta
valtuustoaloitteen.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Lipponen

 
 
Hyvä puheenjohtaja.
 
Tämä aloite on tärkeä, ja se liittyy suureen ongelmaan, joka perustuu
ihan poliittisiin päätöksiin täällä Helsingissä. Suomalainen demokratia
rakentuu aktiivisen kansalaisyhteiskunnan varaan, mikä tarkoittaa, että
ihmiset osallistuvat ja järjestäytyvät ja vaikuttavat asioihin, jotka ovat
heille tärkeitä. Nyt meillä on tällainen uusi kehitys, että kaikki nämä tilat,
joissa ihmiset voisivat kokoontua, järjestäytyä, perustaa yhdistyksiä ja
osallistua tähän demokratiaan, ne ovat aika kalliin vuokran takana. 20
euroa / tunti on aika monelle pienelle, köyhälle ja vähävaraiselle
yhdistykselle ihan kohtuu iso summa ja estää tämän yhdistystoiminnan.
 
Tästä asiasta on tehty monia aloitteita, ja toivoisin, että kaupungilla
huomioitaisiin juuri tämä merkitys, että me emme itse omin päätöksin
kavenna kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja sitä kautta heikennä tätä
demokratiaa, johon on entistä enemmän tarpeita sitä kehittää ja
uudistaa. Ja kyllä tämä toivomus näistä tiloista, jotka olisivat todella
edullisia ja mahdollistaisivat Myllypurossa aktiivista yhdistystoimintaa,
on merkityksellinen, ja toivoisin, että se huomioitaisiin myös muualla
Helsingissä. Tämä ei ole todellakaan pelkästään Myllypuron ongelma
vaan kaikkialla vallitseva ikävä asia.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Puhakka

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Myllypuron eläkeläiset ry:n tekemä aloite on erittäin tärkeä, niin kuin
näissä puheenvuoroissa on todettu, ja tämä aloite todellakin on
merkittävä kaikkien kaupunkilaisten kannalta eikä pelkästään
Myllypuron eläkeläisten toiminnan kannalta. Tässä on otettu jo useissa
puheenvuoroissa esille se, että tämä itse asiassa on ongelma eri
puolilla kaupunkia, että meillä ei ole näitä tiloja. Esim. Myllypuron
eläkeläiset ry kokoontuu säännöllisesti, siellä on useita kymmeniä
ihmisiä paikalla ja se on erittäin tärkeä henkireikä monille ikääntyville
ihmisille ja luo, niin kuin täällä on puhuttu, yhteisöllisyyttä ja pitää
ihmisiä liikkeellä ja vireinä. He todellakin kokoontuvat säännöllisesti,
järjestävät Myllypurossa myös muuta toimintaa, ovat mukana näissä
kaupunginosatapahtumissa jne. eli ovat hyvin aktiivisia toimijoita siellä
Myllypurossa.
 
 
Ja täytyy sanoa, että kyllä minä myös ihmettelen täällä muiden
puhujien tapaan sitä, että koska todella ostarilla tulee kaupungin
käyttöön tiloja, ilman muuta lähtökohta on, että sieltä pitää löytyä niitä
tiloja käyttöön. Ja täällä on aivan oikein lähdetty siitä, että jossa voisi
eri vuorokauden aikoina harjoittaa tätä yhteiskunnallista toimintaa.
Eläkeläisethän kokoontuvat hyvin usein päivällä, mutta illalla on työssä
käyvät, asukasyhdistykset ja myös nuoret jne. Eli tämä on sillä tavalla
hyvin merkittävä.
 
Täällä todettiin jo näistä vuokrista ja yhdistysten pienistä varoista.
Monestihan siellä vielä niin on, että yhdistys saattaa saada kaupungilta
pienen avustuksen, ja tällä pienellä avustuksella yhdistys maksaa sitten
näistä kaupungin tiloista vuokria. Tämähän on aika järjetöntä
rahanpyöritystä. Meidän pitäisi lähteä, kun meillä nyt on tämä
palveluverkkoselvitys päällä, siinä yhteydessähän näihin tiloihin
puututtiin myös, niin täytyisi lähteä siitä, että tässä aloitteessahan
puhutaan kohtuuvuokrilla, mutta on myös mietittävä oikeasti tiloja, jotka
olisivat ilmaiskäytössä, koska on olemassa verkostotyyppistä toimintaa,
jossa ei ole jäsenmaksuja ja tuloja, mistä löydetään vuokrarahat. Eli
kyllä tässä pitäisi kohtuuvuokraisten tilojen rinnalla hakea myös täysin
ilmaisiakin tiloja. Sillä tavalla täytyy katsoa perään tätä, että mitä todella
Myllypuron ostarin kaupungin tiloissa tapahtuu, että ne olisivat aidosti
käytössä kansalaistoiminnalle.
 

Valtuutettu Urho (vastauspuheenvuoro)

 
Puheenjohtaja.
 
Minä haluan muistuttaa, että ilmaisia tiloja ei ole. Jonkinnäköinen
vuokra täytyy olla.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tämän aloitteen taustalla on tilanne, jossa kaupunki on omilla
päätöksillään vähentänyt ja lopettanut asukkaiden omaan toimintaan
tarkoitettuja tiloja Myllypurossa, ja samanlaistahan on tapahtunut
muuallakin, kuten täällä on todettu. Aloitteen vastaus on herättänyt
varmasti keskustelua erityisesti sen takia, että tähän liittyy monta
periaatteellisesti tärkeää asiaa. Kaupunki esimerkiksi päätti Myllypuron
vanhan ostarin purkamisesta ilman, että olisi selvitetty ennalta, mihin
siellä ostarilla ollut kohtaamispaikka, erilaisten yhdistysten,
tapaamisten järjestämispaikka, mihin se sijoitetaan siksi ajaksi, kun
uutta ostaria ei ole. Tätä ryhdyttiin selvittämään vasta, kun asukkaat
painostivat, jälkeenpäin.
 
Kiinteistövirasto on nostanut Myllypurossakin vuokria kouluista ja
muista tiloista kohtuuttomaksi. Periaatteellisesti pidän outona sitäkin,
että uutta ostaria suunnitellaan, tilaratkaisuja on kehitelty, hankkeen
toteutus on käynnissä, mutta kysymys asukkaiden toimintaan
soveltuvista tiloista on muka täysin auki. Eihän se kerro sitä
todellisuutta, joka siinä uuden ostarin suunnittelussa vallitsee. Se
kertoo sen todellisuuden, joka vallitsee kiinteistöhallinnossa, jossa näitä
asukkaiden toimintaan soveltuvia tiloja ei pidetä tärkeänä asiana, joka
pitäisi ottaa suunnittelussa alusta asti huomioon.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Virkkunen

 
Puheenjohtaja.
 
Ottamatta nyt kantaa varsinaisesti tähän Myllypuron ostariasiaan olisin
maininnut kuitenkin tässä yhteydessä, että opetuslautakunta on nyt
päättänyt, tai paraikaa pilotoidaan Myllypuron ala-asteella koulutilojen
maksutonta iltapäiväkäyttöä. Ja vaikka sen pilottihankkeen tarkoitus
onkin saada maksuttomia tiloja lähinnä lasten kerhotoimintaa varten,
niin sinne on mahdollista myös muiden toimijoiden hakea. Listalla on
tällainen kuin paikallisten toimijoiden tapahtumat. Pientä yritystä
kuitenkin esimerkiksi opetusviraston puolella on tähän tällaiseen. Kun
valtuutettu Urho mainitsi, että maksuttomia tiloja ei ole, niin sitä
kuitenkin ihan pikkuisen yritetään.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Puhakka

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Tämä ilmaisuni ”ilmaiset tilat” aiheutti vastakeskustelua. Haluan
smentää, että tarkoitin tällä, että nimenomaan tiloja osoitettaisiin
järjestöjen käyttöön veloituksetta. Silloinhan kaupunki totta kai on siinä
maksajana, koska todellakin, ei ilmaisia tiloja sillä tavalla ole olemassa,
mutta minä tarkoitin tätä nimenomaan järjestöjen näkökulmasta.
 

Valtuutettu Skoglund

 
Ihan repliikkinä vaan, itse olen kaupungin palveluksessa
terveystoimessa. Tuotamme palveluja, jotka ovat käyttäjälle
maksuttomia. Käytän aina ilmaisua, kun jotkut kysyvät ”mitä tämä
maksaa?” poistuessaan vastaanotolta, käytän aina ilmaisua ”tämä on
verovaroin kustannettu”.
 

Aloite 16

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
Kiinnittäisin huomiota nyt tässäkin siihen tosiasiaan, että täälläkään nyt
ei ole näitä liitteitä. Tämä Miina Äkkijyrkän asia oli kuitenkin sellainen,
tietenkin omasta puolestani olen erittäin pahoillani, että tässä näin kävi,
kun meillä maailmanluokan taiteilija oli kaupungissa mutta emme vaan
millään löytäneet ratkaisua hänen asumiselleen ja sille, kuinka hän olisi
voinut jatkaa täällä työntekoa. Mielestäni nämä kansalaisten aloitteet
ehdottomasti edellyttäisivät sopivaa suhtautumista eli niin, että
saataisiin hieman enemmän informaatiota siitä, kuka täällä on käsitellyt
ja miten.
 
Eihän näitä aloitteita huvikseen kansalaiset tee ja tehtaile, vaan kyllä
demokraattisen kansalaisyhteiskunnan vahvuus perustuu siihen, että
kuullaan ja tullaan kuulluiksi. Emmehän me mitenkään pysty
kehittämään yhteiskuntaa, ellei meillä ole aitoa kiinnostusta sen
suhteen, että kansalaisilla on mielipiteitä ja he tuovat niitä näiden
muodollisten teiden kautta ja me sitten niihin otamme kantaa. On
sinänsä merkillistä, että salikin on aika tyhjä, kun näitä asioita
käsitellään. Pahoittelen asiaa.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Edelleen olen sitä mieltä, eli kannatan Björnberg-Enckelliä siinä, että
nämä aloitteet olisi hyvä, että ne ovat meillä täällä listalla näkyvissä,
mutta nimenomaan tämän aloitteen osalta tietysti Pekka Tiainen
erityisesti kritisoi tätä toimeenpanoa ja hänellä on omat näkökantansa
tästä, onko toimittu kunnallislain mukaisesti vai ei. Ja siihen tässä kyllä
vastataan, eli se näkyy tästä lyhyestä listatekstistä. Toivoisin myös, että
kaupungin puolelta vielä annettaisiin selostus. Minun ymmärtääkseni
Miina Äkkijyrkkä on jo lähtenyt pois sieltä, että hän ei enää siellä asu,
mutta kuitenkin olisi hyvä, että kaupunginjohtaja tai
apulaiskaupunginjohtajista joku antaisi tältä osin tietoa myös
valtuustolle.
 

Kaupunginjohtaja Pajunen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Ulosottovirastosta viime viikolla saadun tiedon mukaan taiteilija
Äkkijyrkkä on muuttanut pois tilalta. Hän on kuitenkin edelleen kirjoilla
siellä. Kun muuttopäiväksi on määrätty 26.4., niin siihen asti hän siellä
voi ollakin. Häädön täytäntöönpanopäivä on 27.4.2010. Karja on
siirretty pois tilalta jo tammikuussa, ja tällä hetkellä siellä on varsin
paljon hänelle kuuluvaa irtainta omaisuutta. Kaupunki on tarjonnut
hänelle työtiloja, mutta tämänhetkisen tiedon mukaan hän olisi
löytämässä niitä muualta, mutta tarkempaa tietoa ei ole.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tämä tapaus ei ole kunniaksi Helsingin kaupungille, päinvastoin
taiteilija Äkkijyrkän häätö jää kyllä häpeämerkiksi Helsingin
kaupunginjohdon toimintaan. Kyllä pitäisi löytää sellainen sivistyneempi
kulttuuri ratkoa asioita, jotka ehkä jonkun mielestä kiinteistövirastossa
ovat selvästi jotain mutta eivät tässäkään tapauksessa ole olleet ihan
sitä, mitä on kuviteltu.
 
Kiinnittäisin huomiota myös toiseen asiaan. Silloin kun suhtaudutaan
vakavasti kuntalain perusteella kuntalaisten tekemiin aloitteisiin, niin
kyllä sen pitäisi näkyä myös siinä aikataulussa, jolla näitä vastauksia
tuodaan valtuustoon. Jos tässäkin tapauksessa on kysymys aloitteesta,
jolla aloitteen tekijä on ilmiselvästi pyrkinyt vaikuttamaan niihin
tapahtumiin, jotka ovat nyt johtaneet näihin häätöratkaisuihin, niin on
mielestäni kohtuutonta, että asiaa ei tuoda nopeasti valtuustoon vaan
tuodaan vasta siinä vaiheessa, kun tosiasiassa valtuuston käsittelyllä ei
enää asialle mitään valitettavasti voida.
 
 

96 §

Esityslistan asia nro 4


SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

 

Valtuutettu Räty

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Esitän Päivi Pulsa.
 
 

101 §

Esityslistan asia nro 9


KORTTELITALO KANAVAN UUDISRAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMA

 

Valtuutettu Koskinen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Tässä hankesuunnitelman käsittelyssä on myönteistä se, että jo
lautakuntatasolla on kiinnitetty huomiota suunnitelman laatuun ja
hankkeen kustannuksiin, koska suunnitteluvaiheessahan määräytyy
pääosa näistä hankkeen rakentamiskustannuksista ja ne puolestaan
ratkaisevat viraston maksettavaksi tulevan pääomavuokran suuruuden.
Suunnittelulla voidaan myös vaikuttaa merkittävästi rakennuksen
käyttökustannukseen ja siten ylläpitovuokran suuruuteen. Tämänkin
hankkeen suunnitelmista, lähinnä rakennuksen muodosta, on helppo
nähdä, että suunnitelmaan sisältyy vielä tarpeettomia kustannuksia.
Kaupunginhallituksen päätösesitys näiltä osin onkin enemmän kuin
kohdallaan.
 
On todella tärkeää, että jo lautakuntavaiheessa riittävästi otetaan
kantaa rakennusten suunnitelmiin, kustannuksiin ja sitä kautta tuleviin
vuokriin. Siellä ne todella määräytyvät.
 

Valtuutettu Loukoila

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuuston jäsenet.
 
Vuosaarihan on iso kaupunginosa eli suurin väkimäärältään ja todella
lyhyessä ajassa kasvanut noin 15 000 asukkaan kaupunginosasta
nykyiseen lähes 40 000:ään. On tietenkin ihan ymmärrettävää, että
tällainen väkimäärän kasvu aiheuttaa sen, että aina kaikkia palveluja ei
saada kuntoon sitä mukaa kun väkimäärä kasvaa, mutta tämä
korttelitalokanava osoittaa selvää välinpitämättömyyttä ja lyhytjänteistä
ätöksentekoa.
 
Tämä kyseinen tontti, jota nyt ollaan rakentamassa, siinä on
rakennusoikeus lähes 8 000 kerrosneliötä, ja alkuperäisissä
suunnitelmissa laskettiin, että tämän kokoinen koulu- ja päiväkotitalo
tarvitaan. Nyt tätä hanketta on kutistettu noin puoleen, oikeastaan
vajaaseen puoleen tästä alkuperäisestä suunnitelmasta. Perusteluna
tällaiselle kutistetulle hankkeelle on esitetty, että ei ole tarvetta
Vuosaaressa isompaan, siellä on riittävästi koulu- ja päiväkotitiloja.
Kuitenkin, jos luitte valtuuston papereista, siellä oli opetusviraston ja
sosiaaliviraston lausunnot, niin opetusviraston lausunnosta näkyy, että
jo tällä hetkellä Vuosaaressa on yli 200 lasta tilapäisissä koulutiloissa.
Vastaavasti sosiaaliviraston lausunnossa sanotaan suoraan, että
Vuosaari on erittäin haasteellinen paikka järjestää päiväkotipaikkoja.
Tilastot kertovat, että tällä hetkellä vuosaarelaisista lapsista 70–90
odottaa päivähoitopaikkaa Vuosaaresta, eli jonoja on.
 
Nyt korttelitalo Kanava tarjoaa koulutilat noin 150 oppilaalle ja
päivähoitopaikat kolmelle ryhmälle eli 63 lapselle. Eli hankkeella
tämänsuuruisena ei tyydytetä edes tämänhetkistä vajetta, ei
koulutilojen eikä päivähoitopaikkojen osalta, saati että ennakoitaisiin
tulevaa kasvua. Vuosaarihan kasvaa vielä tuhansilla asukkailla, ja
lapset eivät todennäköisesti vähene. Tämähän tarkoittaa sitä, että
edelleen joudutaan investoimaan kalliisiin paviljonkipäiväkoteihin ja
paviljonkikouluihin. Ja ne eivät ole todellakaan mitään halpoja
ratkaisuja, kun olisi voinut nekin rahat sijoittaa pysyviin järjestelmiin.
Kun tästä alimitoitetusta hankkeesta on kustannussyistä myös riisuttu
iltapäivätoiminnan tilat sekä liikuntatilat ja niistä nimenomaan siis
Vuosaaressa on huutava pula, meillä on kouluja jo nyt, joissa ei ole
minkäänlaisia liikuntatiloja, ja nyt rakennetaan lisää tämäntyyppisiä
paikkoja.
 
Kun syksyllä 2008 käsiteltiin talousarviota vuodelle 2009 ja
taloussuunnitelmaa vuosiksi 2009–2011, esitin silloin toivomusponnen,
jonka valtuusto hyväksyi äänin 81–0. Tässä ponnessa edellytettiin, että
väestömääriltään kasvavilla alueilla, joita mm. Vuosaari on, tulee
huolehtia riittävistä liikunta- ja urheilumahdollisuuksista. Ja tässä
ponnessa painotettiin nimenomaan sitä, että suunnitelmissa on
otettava huomioon ei pelkästään ulkoliikuntatilat vaan myös
sisäliikuntatilat. Mielestäni liikuntatilojen järjestäminen ei ole pelkästään
liikuntaviraston vastuualuetta, vaan myös opetustoimen tulisi kantaa
vastuuta koululaisten liikuntatiloista. Sen takia olen erittäin pahoillani,
että tämä hanke on kutistettu jo alkuunsa näin alimitoitetuksi.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Siimes

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Aivan kuin valtuutettu Loukoila otti asian esille, niin Vuosaaressa
todella on pulaa päivähoitopaikoista korttelitalon tulemisen jälkeenkin.
Taustalla valitettavasti ovat nyt jo kaukaisilta tuntuvat vuoden 2002
lakkautuspäätökset, joista edelleen Vuosaaressa kärsitään. Painetta on
myös täällä koulupuolella, ja olen kuullut nyt huhuja, että Vuosaaren
kouluissa uhkaa ensi syksynä olla aika täysiä 1. ja 2. luokan oppilaiden
luokatkin. Erityisen haasteellista se on niissä kouluissa, joissa on paljon
maahanmuuttajataustaisia lapsia. On toiveita esitetty vuosikausia jo,
että tällaisissa kouluissa voitaisiin pikemminkin pienentää tätä
ryhmäkokoa ja tarvetta olisi avustajaresurssien lisäämiseen. Toivonkin,
että budjettineuvotteluissa otetaan nämä maahanmuuttajataustaisia
lapsia runsaasti omaavat koulut ja niiden resurssit erityishuomion
kohteeksi.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Pakarinen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
 
Tästä korttelitalo Kanavasta kovasti keskusteltiin aikanaan
opetuslautakunnassakin. Siellähän on se tilanne, kuten näissä
aikaisemmissa puheenvuoroissa todettiin, että siellä on huutava pula
koulu- ja päiväkotitilasta, ja oikeastaan sen takia tämä asia haluttaisiin
mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Eli tämä on jo viivästynyt siitä
alkuperäisestä aikataulusta, ja siinä mielessä olisi erittäin tärkeää, että
tämä saataisiin eteenpäin. Täällä on laskevat oppilasmäärät kuitenkin
alueella, vaikka siellä tosiaan tällä hetkellä on runsaasti ylimääräisiä
oppilaita, että siinä mielessä tämä pitäisi olla kuitenkin tulevien
tarpeiden mukainen tämä mitoitus. Tärkeää todellakin on, että me
saisimme tämän hankkeen eteenpäin.
 

Valtuutettu Loukoila (vastauspuheenvuoro)

 
Olisin halunnut tuohon Pia Pakarisen puheenvuoroon sen verran
kommentoida, että vaikka kaksi vuotta osoittaa sitä, että
peruskoululaisten, nimenomaan 1.–6.-luokkalaisten määrä laskee, niin
se on vain parin vuoden lasku ja sen jälkeen taas oppilasmäärät
lähtevät nousemaan. Plus että alle kouluikäisten määrä kasvaa alueella
koko ajan, ja he ovat jossakin vaiheessa myös koululaisia. Eli eivät ne
koululaiset suinkaan sieltä ole vähenemään päin.
 

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Loukoila puuttui erinomaisen hyvin yhteen merkittävään
asiaan. Siellä on liikuntatilat koulutilojen yhteydessä. Tässähän tontille
jää tilaa sillä tavoin, että sinne voi jälkeenpäin kaavoittaa yhteistä
liikuntatilaa. On todellakin niin, että jos liikuntatiloja kaupungissa
suunnitellaan, niiden ensimmäinen sijainti pitäisi olla nimenomaan
opetustilojen välittömässä läheisyydessä, ei vain ala-asteiden ja
yläasteiden vaan ammatillisten oppilaitosten jne., jotta tilan hyötykäyttö
olisi aina optimaalinen. Tällainen periaate on ympäri maailmaa
käytössä, Suomessa toki aika laajasti mutta ei niin hyvin kuin se pitäisi
olla käytössä. Nyt tärkeää on kuitenkin viedä tämä hanke nopeasti
eteenpäin, jotta me tällä tavalla vähän pystymme helpottamaan sitä
muuta tilantarvetta. Mutta tämä pannaan korvan taakse
jatkosuunnittelusta, liikuntatiloja sinne saadaan lisää.
 

Valtuutettu Lohi
 
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Loukoila mainitsi, että hankkeen koko on pienentynyt
jokseenkin puoleen. Sillähän on hyvin pitkä historia tällä
pienentymisellä, nimittäin eräässä vaiheessa kun tätä korttelitaloa
lähdettiin suunnittelemaan, oli tarkoitus sijoittaa Aurinkolahden alueelle
myös lisää yläasteen oppilaita, joka taas liittyi siihen, että Vuosaaren
lukion rakennuksessa toimiva Tehtaanpuiston yläaste olisi lopetettu ja
yläasteen oppilaat sijoitettu muille kolmelle yläasteelle Vuosaaressa.
Tästä nyt sitten luovuttiin, kun näytti siltä, että noin kokonaisuutena
laskien Vuosaaressa koulutilat riittävät tämän kokoisen
uudisrakennuksen rakentamisen avulla. Huomauttaisin nyt siitä
edelleen, että meillähän on opetusvirastossa ollut linjaus, että lukiot
toimivat omassa rakennuksessaan, ja Vuosaaren lukio ja liekö nyt
Alppilan lukio ovat kai ainoita sellaisia, jotka joutuvat olemaan samassa
rakennuksessa yläasteen kanssa.
 
Mutta vielä tähän asiaan, että täällähän on sivulla 67 esitetty näitä
oppilasmääräennusteita. Esityslistakohta sivun 67 keskellä, jossa
puhutaan Kanavan tarpeista, on kyllä äärimmäisen epäselvä. Kun olen
oppilas- ja väestöennusteiden kanssa ollut aika pitkään tekemisissä,
niin en oikein ymmärtänyt tätä, että mitkä luvut liittyvät mihin ja mikä se
todellinen tilanne on ja onko tässä nyt sitten nämä 200 tilapäistä
oppilasta, mihin lukuun se sisältyy vai sisältyykö se mihinkään. Sitten
tässä on vielä sellainen erikoisuus, että täällä puhutaan 1–6-vuotiaitten
lasten määristä. Siis minne ne 0-vuotiaat ovat unohtuneet? Sehän on
yksi ikäluokka, alle 1-vuotiaat.
 
Sitten näistä ennusteista vielä voisi todeta sen, että kaikki syntyneet
lapset eivät tule peruskouluun, eivät ainakaan suomenkieliseen
peruskouluun. 5 % on ruotsinkielisiä, sitten on joku määrä oppilaita,
joka muuttaa pois, ja tällä tavalla näitten oppilasmäärien ennustaminen
on aika vaikeaa. Minusta tämä nyt on hyvä hanke, että tämä toteutuu.
Tietysti nyt vähän ihmettelen, että miksei sitten valtuutettu Loukoila
kiinteistölautakunnan jäsenenä ole ottanut näitä asioita esille, tai
ainakin ehkä on ottanut, mutta ainakaan hän ei meille jaetun
materiaalin mukaan ole tehnyt siellä mitään ehdotusta, että tätä asiaa
olisi tutkittu.
 
Vuosaaren väestöennusteet ja oppilasennusteet ja lapsiennusteethan
ovat sellaisia, että siellä lasten määrä yhteensä ei kovin paljon
lisäänny, se on aika pieni se lisäys. Tämä johtuu siitä, että vanhassa
kaupunkirakenteessa lapset häipyvät jonnekin, sen sijaan
Aurinkolahden alueella kyllä on huomattavaa lapsi- ja oppilasmäärien
lisäystä. Toivon, että tämä hanke nyt toteutetaan nopeasti. Ja tietysti
on mahdollista, että joku tilapäinen oppilaspullistuma täytyy edelleen
hoitaa tilapäisillä tiloilla.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Loukoila (vastauspuheenvuoro)

 
Valtuutettu Lohelle voisin tuossa kommentoida sen verran, että
kiinteistölautakunnassa kun tätä asiaa käytiin läpi, niin otin tämän kyllä
esille, että minkä takia tässä lähdetään alimitoitetulla hankkeella, mutta
en saanut minkäänlaista vastakaikua muilta jäseniltä, joten en lähtenyt
siitä tekemään mitään eriävää mielipidettä, koska hanke on kuitenkin
sen verran tärkeä, että en missään nimessä halua sitä jarruttaa.
Parempi tällainen pienikin alimitoitettu vaihtoehto kuin ei vaihtoehtoa
ollenkaan.
 

Valtuutettu Pakarinen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Ihan oikeastaan informointimielessä nyt, vaikka asia ei lukioita
koskekaan, mutta kun valtuutettu Lohi toi asian esiin, niin kovasti on
opetuslautakunnan tiedossa, että sekä Vuosaaren lukio että Alppilan
lukio omiin tiloihinsa haluaisivat, mutta meillä syksyllä on syytä aloittaa
ihan todellakin perusteellinen lukioselvitys, koska lukioikäisten määrä
laskee Helsingissä niin runsaasti. Ennen sitä varmasti mitään
rakennuksiin liittyviä ratkaisuja ei ole syytä ruveta tekemään. Haluaisin
myös muistuttaa siitä, että kyllähän meillä yksityiskoulut kaikki toimivat
yläaste ja lukio samoissa tiloissa, ja usein on myös
tarkoituksenmukaista, että aineopettajat saisivat riittävät tunnit, niin
pitää lukio ja yläaste samassa rakennuksessa. Tässä on monta asiaa,
mitä pitää ottaa huomioon.
 
 

102 §

Esityslistan asia nro 10


KIVELÄ-HESPERIAN SAIRAALA-ALUEELTA VUOKRATTAVAN RAKENNUSPAIKAN

VUOKRAUSPERUSTEET JA VARAAMINEN ASUNNOTTOMUUDEN

VÄHENTÄMISOHJELMAAN LIITTYVÄN SUUNNITTELUKILPAILUN VOITTAJALLE

HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSELLE (OSA TONTISTA 14481/3)

 

Valtuutettu Kantola

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tämä hanke on erinomainen, ja tässähän on paljon nyt uutta ajattelua
siitä, että miten asunnottomuutta poistetaan. Pidän todella hyvänä, että
on saatu aikaiseksi kilpailu ja sille on toteuttaja. Kun tällä päätöksellä
nyt tulee noin 50 asuntopaikkaa asunnottomille, niin toivoisin, että näitä
vastaavia hankkeita löytyisi lisää, niin että Helsinki oikeasti pystyisi
taistelemaan asunnottomuutta vastaan.
 
 
 
                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
 
 
 
 
                                          Otto Lehtipuu                                        Tiina Teppo
                                          puheenjohtaja                                       päätösvalmisteluyksikön päällikkö
ordförande  chef beslutsberedningsenheten
 
                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
 
 
 
                                        Päivi Lipponen                                      Sture Gadd
                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot                      stadsfullmäktigeledamot