HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
5 – 2010
Kokousaika: 17.3.2010 klo 18.00 – 19.19
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
|
|
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
5 – 2010
Mötestid: 17.3.2010 kl 18.00 – 19.19
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
|
|
|
|
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
|
65 §
...........................................................................................................................................................5
Esityslistan asia nro 3
...........................................................................................................................................................5
Valtuutettu Räty
...........................................................................................................................................................5
66 §
...........................................................................................................................................................5
Esityslistan asia nro 4
...........................................................................................................................................................5
Valtuutettu Hakanen
...........................................................................................................................................................5
68 §
...........................................................................................................................................................6
Esityslistan asia nro 6
...........................................................................................................................................................6
Valtuutettu Asko-Seljavaara
...........................................................................................................................................................6
Valtuutettu Kolbe
...........................................................................................................................................................7
Valtuutettu Taipale
...........................................................................................................................................................7
Valtuutettu Anttila
...........................................................................................................................................................8
Valtuutettu Rantanen
...........................................................................................................................................................8
Valtuutettu Puhakka
...........................................................................................................................................................9
.........................................................................................................................................................10
Valtuutettu Rautava
.........................................................................................................................................................10
Valtuutettu Koskinen
.........................................................................................................................................................10
71 §
.........................................................................................................................................................11
Esityslistan asia nro 9
.........................................................................................................................................................11
Valtuutettu Puura
.........................................................................................................................................................11
Valtuutettu Arhinmäki
.........................................................................................................................................................12
Valtuutettu Helistö
.........................................................................................................................................................14
Valtuutettu Hakanen
.........................................................................................................................................................15
Valtuutettu Anttila
.........................................................................................................................................................17
Valtuutettu Rantanen
.........................................................................................................................................................18
Valtuutettu Vierikko
.........................................................................................................................................................18
Valtuutettu Muurinen
.........................................................................................................................................................19
Valtuutettu Nieminen
.........................................................................................................................................................21
Valtuutettu Rauhamäki
.........................................................................................................................................................21
Valtuutettu Helistö
.........................................................................................................................................................22
Valtuutettu Arhinmäki
.........................................................................................................................................................22
Valtuutettu Hakanen
.........................................................................................................................................................22
Valtuutettu Helistö
.........................................................................................................................................................23
.........................................................................................................................................................24
Valtuutettu Puura (vastauspuheenvuoro)
.........................................................................................................................................................24
Valtuutettu Anttila
.........................................................................................................................................................25
Valtuutettu Brax
.........................................................................................................................................................25
Valtuutettu Nieminen
.........................................................................................................................................................26
Valtuutettu Koskinen
.........................................................................................................................................................26
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri
.........................................................................................................................................................26
72 §
.........................................................................................................................................................26
Esityslistan asia nro 10
.........................................................................................................................................................26
ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11894)
.........................................................................................................................................................26
Valtuutettu Lohi
.........................................................................................................................................................27
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri
.........................................................................................................................................................28
Valtuutettu Koskinen
.........................................................................................................................................................28
Arvoisa puheenjohtaja.
Lisäys: Olavi Arra.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämän ehdotuksen mukaan kaupunki antaa Tennisstadion-yhtiölle
830 000 euron lainan. Vakuudeksi kaupunki saa kiinnityksen kaupungin
itse omistaman tontin vuokraoikeuteen. Yhtiöllä on jo aikaisemmin
kaupungilta lainaa lähes miljoona euroa. Olen ihmetellyt
vastaavanlaisia, ilmeisesti lähinnä liikuntavirastossa käytettyjä
lainjärjestelyjä täällä jo aikaisemminkin, ja viimeksi kaupunginjohtaja
vastasi, että nämä panttikirjat kelpaavat pantillekin lainan vakuudeksi.
Näin onkin, silloin kun kaupunki omistaa tontin ja lainan hakija hakee
lainaa pankilta. Mutta tietääkseni pankit eivät myönnä lainaa hakijoille
sillä tavalla, että lainan hakija ilmoittaa, että hän haluaa käyttää
vakuutena pankin omistamaa kiinteistöä. Sellainen lainan hakija
varmaan lähetetään takaisin hankkimaan joku reaalinen vakuus
pankille.
Minulla ei ole mitään tenniskenttien laajentamista vastaan. Mielestäni
kaupungin pitää kuitenkin edellyttää liikuntainvestointien lainoituksessa
sellaisia vakuuksia, jotka turvaavat kaikissa tilanteissa kaupungin
lainan takaisin saamisen. Tässä esitetty vakuus ei ole sellainen. Siksi
esitän, että asia palautetaan uuteen valmisteluun.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kun me nyt myönnämme ympäristötalolle tämän vakuuden, niin
ihmettelen suuresti, miksei ympäristötaloa rakenneta puusta. Puussa
olisi Suomen tulevaisuus, puun käyttö vaikuttaa ratkaisevasti
kansantalouteen, työllisyyteen, metsäteollisuuteen elvyttävästi ja
vähentää ilmastomuutosta. Puutalossa on myös terveellisempää asua.
Rakennusliikkeet vaan eivät ole omaksuneet puurakentamista, ja
tämänkin ympäristötalon kohdalla tapahtui niin, että pyydettiin
puurakennusta. Saanko minä näyttää ne pari puurakennuskuvaa?
Mutta rakennuttaja ei suostunut siihen. Tässä on mm. puurakennus
Ruotsissa, joka on paljon edellä meitä puurakentamisessa samoin kuin
Englanti ja Italia. Tässä on yliopistorakennus puusta Ruotsissa. Tämän
vuoksi esitänkin seuraavan toivomusponnen:
Hyväksyessään asian 6 takauksen Helsingin
kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki
tulevaisuudessa edistää paremmin julkisten rakennusten
puurakentamista lisäämällä sitä koskevan ehdon
kaavamääräyksiin tai tontinvarausehtoihin.
Hyvät valtuutetut.
Ilmoitan tässä heti kannattavani valtuutettu Asko-Seljavaaran pontta,
joka todella koskettaa aika tärkeää teemaa, meidän visuaalisen
ympäristömme ja tavallaan kansallisen perinnön tai suomalaisen
rakennusosaamisen aikamoista vajetta nykyaikana. Eli jos katsotaan
meidän vanhoja kaupunkejamme ja Helsinkiäkin, jotka rakennettiin
varsin pitkälti ? ja puusta ottaen huomioon myös hyvin taitavasti
nämä palosäännöt aikoinaan 1800-luvulla, kun näitä väljiä
asemakaavoja, ja sitten tuli modernisaatio ja modernismi, johon liittyy
tämä valtava usko betonin kaiken kattavaan voimaan sekä materiaalina
että ikään kuin rakennustyyppinä. Ja miten vaikeaa viimeisen 15
vuoden aikana on ollut palauttaa usko puurakentamiseen myös
tällaisen monumentaalisemman arkkitehtuurin osana.
Tässähän muut kaupungit Suomessa ovat osoittaneet jo kyntensä:
Lahti, Oulu ja monet monet muut paikkakunnat ovat panostaneet nyt
uudella tavalla puuhun. Tässä kyllä voi sanoa, että Asko-Seljavaaran
esitys tukisi myös sitä, että täällä meillä pääkaupungissa otettaisiin
vakavasti ja erityisesti nyt alueella, jossa on paljon jo uuden tyyppistä
arkkitehtuuria tuotettu ja jossa mahdollisuus olisi nimenomaan tämän
rakennuksen, ympäristökeskuksen, puitteissa nyt jäsentää ja olla
rohkeampi selvästi. Eli toivomme nyt, että tulevaisuudessa sekä
rakennuttajat että kaupunki että asukkaat tiukasti ryhtyvät nyt
vaatimaan hyvää ja korkeatasoista puurakentamista.
Puheenjohtaja.
Tämä on ihan asiallinen puheenvuoro, ja pidin tästä ? sen vuoksi, että
puurakentamista yleisesti pitää nostaa. Mutta kyllä tähän liittyy myös se
orwellmainen kielenkäyttö, jota ympäristöviranomaiset ja muut
käyttävät vaatiessaan muilta kaunista ympäristöä. Katsokaapa Pasilan
asuntohallituksen, aikanaan asuntorahaston ympäristötaloa, miltä se
näyttää. Se on edelleen siellä ympäristötalo-nimikkeellä Suomen
suurimman naisvankilan vieressä. Naisvankila puolestaan on saanut
nimensä siitä, että se oli valtion suurin virastotalo, siinä oli äärimmäisen
pienet ikkunat kuten vankiloissa ja siellä oli 3 000 naistyöntekijää. Eli
älkää aina puhuko ympäristöstä ja sen kauneudesta, silloin te tuhoatte
tämän. Tämä oli hieno puheenvuoro, minkä kokoomuslaiset kerrankin
pitivät täällä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Asko-Seljavaaran puheenvuoroon voi helposti yhtyä siinä
mielessä, että Suomessa on kyllä menetetty puurakentamisen perinne
sekä talonrakentamisessa että myöskin huonekalurakentamisessa.
Meillä on vain arvokas puu keitetty selluksi eikä sitä ole lainkaan
jalostettu siihen tarkoitukseen, mitä menneinä vuosina on tehty. Näin
ollen voin lämpimästi kannattaa myös puurakentamisen elvyttämistä.
Ongelmana meillä vain on se, että toisin kuin Ruotsissa, meillä on
huomattavasti tiukemmat puurakentamista koskevat määräykset, ja
silloin vastaan tulee kannattavuusongelmat.
Tästä asiasta ollaan monta kertaa keskusteltu esimerkiksi silloin
aikoinaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja toivottu, että
asianomaiset ministeriöt voisivat jollakin tavalla koordinoida myös
yhteispohjoismaisia rakentamismääräyksiä, jotta Suomessakin
voitaisiin elvyttää puurakentaminen sekä talonrakentamisessa, tietysti
huolenkalurakentamisessa, josta Sirpa Asko-Seljavaara tunnetaan, niin
siinä toivon, että yksityissektori ottaisi uudelleen tämän asian
hoitaakseen, niin että puuta ei rahdata Tanskaan, josta se tuodaan
huonekaluina Suomeen. Siinä mielessä Askon suvun perinne on kyllä
vähän tuhlattu.
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
Käsittääkseni näitä tavoitteita kaupungin osalta puurakentamisen
kehittämiseen ja siihen panostamiseen on jonnekin meidän
ohjelmiimmekin jopa kirjattu, joten tämä ponsi ei varmastikaan ole
mitenkään ? , ja itse olen ihan valmis sitä kannattamaan. Haluan vain
muistuttaa, tosin tässä lukee ”julkisten rakennusten”, käytännössähän
tämä on nimenomaan seikka, joka rakentamisen kustannuksia lisää
suuresti, että meidän täytyy aina miettiä, miten se siihen
kustannusarvioon sisällytetään. Koska kuten täällä puheenvuoroissa on
kuultu, rakennusliikkeiden intressi tehdä tämäntyyppistä uutta
panostusta uuteen suunnitteluun ja uusiin materiaaleihin on rajallista,
koska katteet ovat paremmat tietenkin niistä malleista ja
mallirakentamisesta, joihin on totuttu. Tämä on tämä ongelma.
Kun esimerkiksi asuntotuotantotoimisto ATT, kaupungin oma yksikkö,
teki tässä taannoin puurakentamiskohteita pienrakennuskohteina
nimenomaan sinne Omenamäkeen, mihin viime kokouksessa
muistaakseni valtuutettu Luukkainen ihan asianmukaisesti
huomauttikin, niin nepäs jäivät sitten pitkäksi aikaa myymättä, kun ne
olivat nimenomaan rakenteeltaan niin paljon kalliimpia kuin vastaavat
rakennukset markkinoilla muuten, eikä ATT pysty oikein tällaisia riskejä
ottamaan niin mielellään kuin se tekisikin.
Silloin kun me lähdemme omassa rakentamisessamme, nyt en puhu
pelkästään julkisesta rakentamisesta niin, että se kohde on julkinen
vaan julkisen toimijan rakentamisesta, niin kuin kaupungin ATT tietysti
on, niin että jos lähdetään rakentamaan, mitä itse soisin mielelläni,
satsaamaan prototyyppeihin ja uusiin rakentamismuotoihin, niin silloin
meidän täytyy konsernitasolla ymmärtää, että se voi tuottaa riskejä,
että ne eivät mene niillä markkinahinnoilla kaikkine kustannuksineen,
koska se lisäsuunnittelu ja materiaalivalinnat näkyvät loppupinnassa.
Ja on hyvin vaikea päästä esimerkiksi hitasin tai aravan
tuotantorajoihin tämäntyyppisillä materiaaleilla, jos ei rakennusliikkeitä
ikään kuin pakoteta vaikkapa juuri näissä yksityiskohteissa tekemään ja
opettelemaan tekemään sellaisia kustannustehokkaasti. Eli tämä on iso
vyyhti, mutta tämä ponsi on kannatettava, ja jatketaan keskustelua
aiheesta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Metsäteollisuus esittää, että puurakentaminen ei ole ollenkaan
kalliimpaa kuin tämä nykyinen betonirakentaminen. Tämän salin
ulkopuolella on meidän asuntoministerimme, joka varmasti ryhtyy
toimenpiteisiin lieventääkseen näitä paloturvallisuusmääräyksiä.
Vastaan edelliseen, että metsäteollisuus on takuulla tuota mieltä
muutenkin kuin nykyisen toimitusjohtajansa näkökulmasta, mutta
rakentamisteollisuus vastaa tähän kysymykseen ihan eri tavalla. Ja
siellähän ne hinnat käytännössä rakentamisessa määräytyvät.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä Sirpa Asko-Seljavaaran ponsi on ihan aiheellinen. Tällä ponnella
ei tietenkään ratkaista tätä isoa ydinkysymystä, mikä tässä on, eli
Helsingissä pitäisi aivan uudella tavalla katsoa tätä puurakentamista
kaikilla tavoin, että miten pystytään uusien alueiden rakentamisessa
huomioimaan, samoin julkisessa rakentamisessa, mutta tämä on ihan
hyvä avaus siihen suuntaan. Tässä on tullut jo muutamia sellaisia
asioita, jotka varmasti puurakentamisen osalta keskusteluttavat. Eli
tässä tuli jo tämä kalleus suhteessa muuhun rakentamiseen, sitten
tiukemmat säädökset. Eli tässä on varmasti käytävä läpi myös sitä,
ovatko puurakentamisen säädökset kohdillaan ja sillä tavalla ajan
tasalla.
Ja ihan oikeasti, kyllähän tässä on, kun ajattelee koko tämänhetkistä
puu- ja metsäteollisuuden tilannetta, niin kyllähän tässä ihan koko
maan kannalta Helsinki voisi toimia edelläkävijänä nimenomaan
puurakentamisen puolella. Kyllä meillä aivan selkeästi on tarvetta myös
kehittää puunjalostuspuolta. Täällä valtuutettu Anttila viittasi, että sellua
on keitetty, mutta puurakentaminen on ehkä jäänyt erityisesti
kaupungeissa toissijaiseen asemaan. Eli kyllä on aidosti tilausta tällä
asialla.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan kuitenkin ponsiesitystä sen takia, että se on täällä esitetty.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Tuo puheenjohtajan äskeinen ilmoitus tekee puheenvuoroni
aiheettomaksi.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vähän samoin, mutta nyt kun Rantanen totesi, niin tätä
puurakentamistahan on siellä Omenamäessä kokeiltu ja siinähän tuli
kaupungille hyvin suuret tappiot. Samaten Palmberg yritti Viikkiin
rakentaa, siellä tuli hyvin suuret tappiot. Missään tapauksessa minusta
ei tällaiseen kaavamääräykseen, koska julkisista rakennuksista, jos
kaupunki sitten tontin varauksessa haluaa tällaisen esityksen tehdä,
mutta ei kaavamääräyksessä.
REIHERINTIE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11820)
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Koirasaarentie on pääyhteys Kruunuvuorenrannasta muualle
Laajasaloon ja Herttoniemen suuntaan. On siis erittäin tärkeää, että
Koirasaarentie saadaan ajoissa rakennettua sellaiseen muotoon, että
liikenne on sujuvaa ja turvallista myös kasvavan väestömäärän
tarpeisiin. Mikäli Kruunuvuorea koskevissa liikenneratkaisuissa
epäonnistuttaisiin, se veisi vetovoimaa koko Kruunuvuorenrannan
kaupunginosasta ja voisi merkittävällä tavalla heikentää koko
Laajasalon alueen liikennettä. Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon
täydennysrakentamisen myötä väestömäärä kasvaa reilusta 16 000:sta
noin 26 000:een henkilöön.
Niin kuin esityslistalta ilmenee, Koirasaarentien liikennemäärän
arvioidaan tulevina vuosina noin 13–14-kertaistuvan reiluun 15 000
ajoneuvoon vuorokaudessa. Muutos on erittäin suuri. Tällaista
liikennemäärää ei voi hoitaa nykyisenkaltaisella, öljyautoille
suunnitellulla kapealla maantiellä. Kruunuvuorenrannan suunnittelussa
kaupunki ja kaupunginvaltuusto ovat lähteneet siitä, ettei alueen
liikenne voi pelkästään perustua henkilöautoiluun ja bussiliikenteeseen,
vaan alueelle luodaan myös raitiotieyhteydet. Samalla rakennetaan
Helsingin suurimmalle saarelle, joka sijaitsee linnuntietä vain kolmisen
kilometriä kantakaupungista, toinen siltayhteys Kruununhaan,
Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta. Nämä linjaukset ovat tärkeitä
joukkoliikenteen ja nimenomaan raideliikenteen edistämisen kannalta.
Samalla on korostettu myös toimivan kevyen liikenteen väylän
rakentamista silloille sekä vesibussiliikennettä.
Koirasaarentie tulee olemaan siis katutila, jossa useampi
liikkumismuoto yhdistyy: raitiotie, bussiliikenne, autoilu, pyöräily sekä
jalankulku. Katutila levenee merkittävästi, sillä jokainen liikennemuoto
tarvitsee tilansa. Esityslistan sivulta 47 on hyvin luettavissa, että
lopputulos on kompromissi ja perustuu liikenteellisen toimivuuden
minimimittoihin. Jos viereen rakennetaan 10 000 ihmiselle uusi
kaupunginosa, ei vanha kadun leveys tietenkään riitä. Ainoa katutilaa
leventävä, ei liikenteen kannalta välttämätön asia, on viherkaistat
puurivistöin. Näitä pidän perusteltuina jo sen takia, että puurivistöt
jakavat katutilaa ja tekevät siitä mittakaavaltaan inhimillisemmän.
Viherkaistaleella on mahdollista edistää myös kevyen liikenteen
turvallisuutta.
Koirasaarentie tulee olemaan Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon
länsiosan tärkein kokoajakatu niin liikenteellisesti kuin henkisestikin. Se
on syytä suunnitella ja rakentaa korkeatasoisesti. Pidän
suunnitelmassa hyvänä sitä, että perusajatus on rakentaa
kaupunkimainen bulevardi, jossa nopeudet ovat alhaiset. Näin myös
katutilan kautta Kruunuvuorenrantaa rakennetaan lähemmäksi
kantakaupunkia. Näkymä Koirasaarentieltä tuomiokirkon tornille tullee
olemaan mielenkiintoinen. Toteutuksessa on tärkeää kiinnittää
huomiota liikenteestä aiheutuvan melun ja tärinän torjuntaan sekä
siihen, että kallion reunojen leikkaukset tehdään kalliota säästävällä ja
ympäristöön sopivalla tavalla. Teen asiassa seuraavan ponsiesityksen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Koirasaarentien
jatkosuunnittelussa ja -toteutuksessa kiinnitetään erityistä
huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä
ympäristön huomioon ottavaan laadukkaaseen katutilaan.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kruunuvuorenrannan asuinalueesta tulee upea, raitiovaunulla vartin
päässä keskustasta sijaitseva merellinen kaupunginosa, jossa on
paljon luontoa ympärillä. Sen erityispiirre on korkeat, upeat kalliot, jotka
ovat arvokkaita koko Helsingin näkökulmasta. Meillä ei ole näin
arvokkaita kallioalueita kuin muutama Kruunuvuorenrannan lisäksi.
Kallioalueet sijaitsevat Koirasaarentien varressa, ja nyt onkin kysymys
siitä, että onko mahdollista säilyttää näitä upeita ja arvokkaita
kallioalueita ja samaan aikaan pitää huolta siitä, että Koirasaarentiessä
on riittävästi välityskykyä uuden asuinalueen vuoksi. On aivan selvää,
että vanha Koirasaarentie, jota usein polkupyörällä fillaroin, ei riitä
uuden kaupunginosan tarpeisiin. Se on enemmän maalaisraitti kuin
kaupunkimaiseen asutukseen ja liikenteeseen sopiva tie.
Erityisesti pitää huomioida se, että Kruunuvuorenrantaan ja
Laajasaloon pitää välittömästi siitä lähtien, kun ensimmäiset asukkaat
ovat, tulla raitiovaunuyhteys, jotta siitä ei tule yksityisautokaupunginosa
vaan nimenomaan joukkoliikennekaupunginosa. On myös äärimmäisen
tärkeää, että raitiovaunulinjaus jatketaan välittömästi
Kruunuvuorenrannasta Yliskylään asti, jotta Yliskylä saadaan myös
liitettyä suoraan keskustaan menevään raitiovaunuverkostoon. Yliskylä,
joka nyt ostari kun puretaan, rakennetaan uusi kauppakeskus
Laajasalontien varteen, rakennetaan uusia asuntoja, asuintaloja, tulee
entisestään myös kasvamaan. Pitää myös myöhemmässä vaiheessa
miettiä sitä, että raitiovaunu voidaan jatkaa Yliskylästä toisaalta etelään
Santahaminaa kohti mutta myös saada mahdollisesti
raideliikenneyhteys joko Herttoniemen metroasemalle tai Sörnäisten
metroasemalle.
Näitä pitää nyt pohtia tarkkaan, ja minä olen vähän huolestunut siitä tai
huolella olen tätä kaavaa pohtinut, että onko tässä viimeiseen asti
mietitty sitä, että onko meillä parempi mahdollisuus säilyttää näitä
arvokkaita kallioalueita. Nimenomaan, onko mahdollisuus kevyt
liikenne, autoliikenne ja raitiovaunuliikenne hoitaa niin, että ei tarvitsisi
niin paljon nakertaa näitä arvokkaita kallioita.
Erityisen kiinnostavaa, arvoisa puheenjohtaja, tämä on siinä mielessä,
että tiedämme, että hallinto-oikeus on kahdelta osin nyt tämän
Kruunuvuorenrannan kaavan hylännyt. Toinen näistä liittyy
luontoarvoihin, Stansvikin nummen alueeseen, ja on todettu, että siellä
ei ole riittävän tarkasti tehty luontoselvityksiä, luontoarvoja selvitetty.
Nyt kysymys kuuluu tietysti, että miten tämä suhtautuu tähän
kallioalueeseen, joka on kuitenkin merkitty arvokkaiden kallioalueiden
joukkoon. Tietysti ongelma on myös se, että ainoa, mikä näitä kallioita
nakertaa koko yleiskaavassa, ei ole pelkästään Koirasaarentien
leventäminen vaan se, että sinne myös kallioiden päälle on yksittäisiä
taloja suunniteltu, ja ne eivät ole kokonaisuuden kannalta välttämättä
tarpeellisia mutta syövät tätä kallioaluetta. Nyt pitäisi miettiä, että onko
tässä luontoselvitykset ja kallioselvitykset, jotka ovat perusteena sille,
että hallinto-oikeus kumosi Stansvikin nummen osalta kaavan, niin
ovatko ne kunnossa. Stansvikin nummen kaavan kumoaminen, sitä nyt
varmasti Helsingin kaupungissa pohditaan, että pitäisikö tästä asiasta
valittaa. Ehkä olisi parempi, että emme valittaisi vaan ottaisimme
lusikan kauniiseen kouraan ja tekisimme nämä selvitykset ja
arvioisimme uudestaan luontoarvot.
Toinen osa tähän kaavaan liittyvistä valituksista on kysymys Aarnion
kuolinpesän alueesta eli siitä korkeasta lammen alueella olevasta
kaavasta. Mielenkiintoista on se, että hallinto-oikeus myös kumosi tältä
osin kaavan mutta täysin päinvastaisilla perusteilla, jos Stansvikin
nummen osalta luontoarvoihin vedoten niin siellä vedoten siihen, että
kapitalisti ei saanut tarpeeksi rakennusoikeutta. Ja kun itse asiassa, jos
muistatte tämän kaavan käsittelyä täällä, niin silloin jo kritisoitiin, että
nyt jo tulee Kruunuvuoren lammen ympäristöön liikaa
rakennusoikeutta, ja silloin apulaiskaupunginjohtaja täällä perusteli sitä
rakennusoikeutta sillä, että on ollut hankalat neuvottelut, että on
annettu edes jonkun verran.
Minä pidän erittäin hankalana tilannetta, jossa luontoarvojen yli
kävellään, on tuhoisaa luonnonsuojelualueelle rakentaminen, ja ainoa
peruste sille on se, että vuosikymmeniä sitten grynderi on ostanut
alueen, jonka on halunnut rakentaa asuinalueeksi, arvokkaan
luontoalueen, ja nyt pitäisi tasapuolisuuden nimissä antaa rakentaa
arvokkaalle luontoalueelle, luonnonsuojelualueelle asuntoja, jotta olisi
tasapuolista. Onhan siinä valtava ero, hyvät valtuutetut, onko alueella
lammen ympärillä arvokasta luontoa vai onko alue entistä öljysatamaa,
joka on jo rakennettu ja rakennetun maan tilalle tuodaan asuntoja.
Sen vuoksi minusta tästä osasta hallinto-oikeuden päätöstä pitäisi
valittaa. Päinvastoin meidän pitäisi mennä siihen suuntaan, että entistä
enemmän lammen alueelta pyrittäisiin suojelemaan sitä arvokasta
luontoa erityisesti tietäen, että kun alueelle on suunniteltu jopa 10 000
asukasta, niin se, että vaikka kartalta näyttäisi, että on paljon
luontoalueita, niin tosiasiassa ne tulevat kulumaan sen vuoksi, että niin
iso määrä asukkaita muuttaa. Ne eivät olekaan niin isoja ne
luontoalueet enää sen jälkeen, kun ympärillä on 10 000 asukasta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Olisi mielenkiintoista ottaa koppi Arhinmäen pohdiskeluista ja tästä
hallinto-oikeuden päätöksestä, mutta yritän keskittyä käsiteltävään
asiaan.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Välihuuto!
On on, mutta en ota koppia. Kiitän niin Arhinmäkeä kuin Puuraakin
siitä, että te puheenvuoroissanne toitte esiin keskeisen asian tämän
asemakaavan yhteydessä, eli sen, että keskeiselle, hienolle
tulevaisuuden alueelle pitää tietenkin rakentaa kokoajakatu. Itse
asiassa Heli Puura teki ponnen kokoajakadun luonteesta. Arhinmäki jo
pääsi vähän asiaan kiinni siinä, että meillä kuitenkin suunnittelukulttuuri
ja erityisesti toteutuskulttuuri on jossain mielessä lapsen kengissä, ja
nyt me keskitymme todellakin liikaa aina tiealueen toteuttamiseen
emmekä liikaa katsele ympärille eli katsele sitä, mitä sen tien äärellä
sijaitsee.
Sen takia me Vihreät olemme kaupunkisuunnittelulautakunnasta asti
roikottaneet mukana palautusesitystä, joka ytimekkäästi lähtee siitä,
että tämä palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että tästä
katualueesta yksinkertaisesti suunniteltaisiin yleisesti ottaen kapeampi.
Se luonnollisesti tarkoittaisi sitä, että se olisi rakennustyönä ja
infrahankkeena paljon tai jonkin verran pienimuotoisempi, mutta
samalla vaivalla me myös säästäisimme sitä arvokasta ja ylvästä kallio-
ja metsäympäristöä.
Mutta kuten sanoin, meillä Helsingissä on vielä lapsen kengissä
tällainen alueeseen ja ympäristöön mukautuva suunnittelu- ja
rakentamiskulttuuri. Siitä huolimatta ja sitä tänne nopeammin
saadaksemme teen saman esityksen, minkä olemme tehneet
lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa, eli:
Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Koirasaarentietä
kavennetaan merkittävästi kallioalueen säilyttämiseksi.
Tämä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi sinne aseteltu polkupyöräväylä
poistettaisiin, ei tietenkään, mutta todellakin voitaisiin lähteä miettimään
sitä, tarvitaanko sinne näitä puistoistutuksia, tarvitaanko tuollaiselle
alueelle bulevardimainen pääkatu vai otettaisiinko ne
suunnitteluperiaatteet sieltä ympäristöstä, niistä männyistä ja
luonnonkallioista eikä välttämättä tuotaisi tällaista pariisilaisbulevardi-
yritystä, joka väistämättä tulee jäämään lähiömäisen epäonnistuneeksi,
sanokaa minun sanoneen.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kuten tässä on käynyt ilmi, tämä kaavaesitys liittyy
Kruunuvuorenrannan rakentamiseen. Eilen julkisuuteen tullut tieto
hallinto-oikeuden päätöksestä kumota Kruunuvuorenrannan
osayleiskaava kahdelta keskeiseltä osalta asettaa kyllä myös
Koirasaarentien suunnittelun uuteen valoon. Hallinto-oikeuden
päätökseen vaikuttivat puutteellisesti esitetyt luontoselvitykset. Tässä
Koirasaarentien asemakaavan valmistelussa on ollut sama vika, ja tätä
on moitittu jo matkan varrella samasta viasta. Suomen
ympäristökeskuksen mukaan tässä on kyse yhdestä Helsingin
arvokkaimmista kallioluontoalueista.
Asemakaavaan esitetty liikenneratkaisu taas perustuu siihen
lähtökohtaan, että Kruunuvuorenselän kiistanalainen raitiotiesilta
toteutetaan. Osayleiskaavan yhteydessä valtuusto hyväksyi kuitenkin
kaksikin pontta, jotka edellyttivät selvitettäväksi vaihtoehtoisia
raitiotieyhteyksiä tai raideyhteyksiä Herttoniemen metroasemalle.
Tällaisia selvityksiä ei valtuustolle ole esitetty eikä niitä tähänkään
ehdotukseen millään tavalla liity.
Tässä on sellainenkin erikoisuus, että kun helsinkiläiset ovat valittaneet
tästä siltahankkeesta, kaupungin edustajat ovat katsoneet, että
valituslupaa ei pidä antaa, koska päätöstä siltahankkeesta ei ole tehty.
Nyt meille kuitenkin esitetään tässä kaava siltahankkeeseen liittyvästä
liikennejärjestelystä sillä perusteella, että päätös siltahankkeesta olisi
tehty. Kyllä kaupungin pitäisi vähän johdonmukaisempi olla omissa
päätösesityksissään, ettei tarvitse kovin montaa kertaa hallinto-
oikeudessa näiden perustelujen kanssa olla liikkeellä.
Kruunuvuorenrannan osayleiskaavasta päätettäessä kannatin asian
palauttamista uuteen valmisteluun. Pidin silloin esitettyä
rakennusaluetta ja rakennusoikeutta liian suurena. Hallinto-oikeuden
päätöstä on nyt jo julkisuudessa ehditty tulkita niin, että maanomistajien
tasapuolinen kohtelu edellyttää suojeltavaksi merkityn luontoalueen
supistamista. Tässä suhteessa maanomistajan etu ja luonnonsuojelu
törmäävät, kuten valtuutettu Arhinmäki täällä aivan oikein totesi.
Mielestäni asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen, että luontoarvot
väistämättä joutuvat tässä tapauksessa häviölle. Rakentamista voidaan
nimittäin vähentää koko Kruunuvuorenrannassa ja myös kaupungin
omistamilla maa-alueilla, jolloin Aarnion perikunnalla on vähemmän
perusteita vaatia itselleen lisää rakennusoikeutta tällä suojellulla
Kruunuvuoren lammen ympärillä olevalla alueella. Tällainen
rakennusoikeuden ja rakennettavan alueen supistaminen
jatkovalmistelussa kaavoituksessa turvaisi samalla myös Uudenkylän
mökkialueen säilymisen.
Nämä ovat ne lähtökohdat, joista itse tätä asiaa tarkastelen, ja katson,
että asian palautus mahdollistaa myös tällaista pohdintaa. Sen takia
kannatan valtuutettu Helistön esitystä asian palauttamisesta uudelleen
valmisteltavaksi. Samalla toivon, että jatkossa kaupunginhallituksen
äänestykset esitetään valtuustolle varsinaisessa päätösesityksessä
niin, että niitä ei tarvitse etsiä muista papereista.
Arvoisa puheenjohtaja.
En kannata tämän asian palauttamista vaan toivon, että valtuutetut
voisivat katsoa Koirasaarentien suunnitellun tien linjauksen ja kuinka
paljon se loppujen lopuksi vie maa-aluetta plus sitten, millä tavalla se
niistää kallioalueita. Koirasaarentien tielinjauksen valmistelu oli pitkä ja
vaikea prosessi lautakunnassa, ja sitä moneen kertaan katsottiin ja
myös lautakunta sitä tielinjausta supisti niin, että se olisi
mahdollisimman kapea mutta kuitenkin ottaisi huomioon, että
Kruunuvuorenalueelle on suunniteltu 10 000 ihmisen asuinalue ja se
tarvitsee joka tapauksessa sujuvan joukkoliikenneyhteyden. Näin ollen
minusta tämä lopputulos, johon sitten päädyttiin, on kaikki olosuhteet
huomioon ottaen mahdollisimman hyvä ja tarkoituksenmukainen. Se on
ilman muuta selvä, että mitään kinttupolkua tällaiselle alueelle ei voi
rakentaa vaan että kyllä se aina jollakin tavalla maisemaan tulee
haavan tekemään.
Sen sijaan, kun puhutaan siitä, että minkälaisia puita jne., miten se
rakennetaan mahdollisimman luonnonmukaiseksi, niin siitähän käytiin
myös lautakunnassa pitkä keskustelu ja todettiin, että kun ympärillä on
kallioita ja metsää niin ei suinkaan sinne istuteta lehmuksia vaan että
sinne pitää istuttaa sellaisia puita, jotka sopivat siihen ympäristöön. Ja
silloin toivottiin, että rakennusvirasto, joka aikanaan tämän
katulinjauksen toteuttaa, ottaisi huomioon, että männyt sopivat
huomattavasti paremmin sille alueelle kuin konsanaan mitkään
katulehmukset. Siltä osin haluan korjata valtuutettu Helistön täällä
esittämän näkemyksen.
Mutta ihan lyhyesti tähän, ettei jäisi elämään väärää tietoa, niin
Kruunuvuoren lammen kaavoituksen yhteydessä valmistelijathan
esittivät sille luonnonsuojelualueelle rakennusoikeutta, juuri tästä
maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta johtuen. Lautakunta otti
Aarnion perikunnan rakennusoikeuden pois sen jälkeen kun
asukkaiden mielipiteet olivat niin sitä vastaan ja myös lautakunnassa
oltiin samaa mieltä. Se alue, Kruunuvuoren lammen ympäristö, on
kuitenkin sillä tavalla merkityksellinen, että se kannattaa rauhoittaa
kokonaan rakentamiselta, vaikka Aarnion perikunnan omistamille maille
rakennusoikeus oli kaavoitettu kuitenkin aika kauaksi varsinaisesti
Kruunuvuoren lammen ympäristöstä. Mutta joka tapauksessa, me
silloin suurin piirtein arvuuttelimme, että todennäköisesti tästä tulee
jonkinlainen prosessi, ja nythän se on sitten nähtävissä ja kaupunki
joutuu sen ratkaisemaan, että millä tavalla Aarnion perikuntaa
kohdellaan tässä maanomistajan tasapuolisessa kohteluasiassa.
Sen sijaan uuden mökkikylän asia, jossa nyt viitataan, että
ympäristövaikutusten arvioinnit on tehty puutteellisesti, se oli
minustakin pieni yllätys, että tämäntyyppinen oli, koska täytyy sanoa,
että kaupunkisuunnitteluvirasto tekee kyllä erittäin hyvät
ympäristövaikutusten arvioinnit. Ja kyllä tässä on enemmän nyt sitten
sen uuden mökkikylän protesti, koska he eivät millään tavalla halua
muuttaa uuden mökkikylän alueelta. Minä nyt toivon, että tässä ei
ruveta panemaan koko Kruunuvuoren alueen osayleiskaavaa uusiksi,
se on merkityksellinen, tärkeä osayleiskaava Helsingin
asuntotuotannolle ja siellä on komeita, upeita maisemia, ja siellä
myöskin kyllä kallioalueet ynnä muut on tarkkaan tutkittu ja selvitetty,
että joka ainoa tietää, että kun rakennetaan, niin se jollakin tavalla
muokkaa kuitenkin ympäristöä. Se on muokannut kautta historian
Helsingin ympäristöä, ja mielestäni ei sitä niin hirveästi tarvitse
myöskään isotella, että ihan rauhallisesti vaan katsotaan tosiasioita.
Kiitos.
Puheenjohtaja.
Kannatan tehtyä palautusesitystä. Ja vielä palautukseen liittyen
sanoisin, että kyllä, kun tässäkin noudatetaan samaa muotoa kuin
aikaisemmassa esityksessä lautakuntavaiheessa, niin kyllä ne pitäisi
lukea tässä esityslistassa eikä liitteessä. Minusta tämä vaikeuttaa
älyttömästi tätä työtä tällä hetkellä. Tämä varmaan pannaan merkille.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ensimmäinen puheeni.
Lyhyesti Kruunuvuorenrannan suunnitelmasta noin periaatteellisestikin.
Olen kritisoinut sitä, että yleensäkin tämä pohjoisosa erotettiin omaksi
maankäyttösuunnitelmakseen, koska näin esimerkiksi Koirasaarentien
linjaus ja toteuttava liikenneratkaisu on hyvin merkittävä osa koko
suunnittelualueen toimintaa ja käyttöä. Sen vuoksi minua hämmästytti,
että se taannoin päätettiin eriyttää omaksi
maankäyttösuunnitelmakseen pois osayleiskaavasta. Olisin nähnyt
tärkeänä, että se olisi ollut mukana kokonaisuutena.
Kannatan tehtyä palautusesitystä. Kuten on puhuttu, ehkä liikaa
annetaan painoarvoa, kuten valtuutettu Helistö toi esille, katualueisiin
eikä tarkkailla sitä, mitä ympäristössä on. Usein ajatellaan, että
kaupunkia rakennetaan, vaikka oikeasti sen pitäisi rakentua juuri siihen
paikkaan ottaen huomioon sen alueen oman identiteetin. Kun puhutaan
Koirasaarentien alueesta, lähikalliot ja -metsät ovat erittäin tärkeä osa
kyseistä aluetta.
En tiedä kuinka moni teistä on käynyt siellä, mutta tosiaan kallio ja
metsä tulevat ihan kiinni siihen nykyiseen tiehen. Tietä tarvitsee
laajentaa, se ei nykyisellään riitä, mutta tässä vaiheessa minä näen
tärkeämpänä, että se ympärillä oleva monimuotoisuus ja vihreys
säilytetään, sen sijaan että tuodaan ja istutetaan sinne puita. Puut ovat
viehättäviä, mutta varsinkin kun katupuita ruvetaan istuttamaan, menee
30, 40 vuotta ennen kuin saavutamme bulevardimaisen näkymän, että
ne puut saavuttavat sen korkeuden kuin esimerkiksi Esplanadissa.
Voitte katsoa vanhoja valokuvia, niin aika pitkään ne ovat pieniä,
männyillä kestää vielä pidempään. Toivon tosiaan, että jatkossa
toteutettaisiin enemmän tällaista maisemaa ja ympäristöä huomioivaa
suunnittelua.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kannatan Heli Puuran ponsiehdotusta.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Okei, myöhemmin sitten.
Laajasalossa on alkamassa laaja ja pitkään kestävä rakennusprojekti
sekä Kruunuvuoren uudisrakentamisen että sen lähialueiden
täydennysrakentamisen muodossa. Suunnitelmien mahdollistamiseksi
tarvitaan myös mittavia liikennejärjestelyjä. Alueen rakentamisessa on
pyrittävä luontoa säästäviin ratkaisuihin mutta toisaalta on myös
varmistettava alueen liikenteellinen sujuvuus. Kun ollaan rakentamassa
näin laajaa aluetta, liikenneväyliä ei kannata rakentaa liian ahtaiksi,
sillä niiden korjaaminen jälkikäteen on paljon vaikeampaa kuin tehdä
ne nyt hyvin rakennusvaiheessa. Pidän esitystä Koirasaarentien
liikennejärjestelyistä onnistuneena sen vuoksi, että siinä on erilaiset
väylät erityyppisille kulkuneuvoille, se tuo turvallisuutta liikenteeseen.
Vaikka kannatankin joukkoliikenteen ja pyöräilyn tukemista, on myös
yksityisautoilun sujuvuus huomioitava. Esimerkiksi lapsiperheille auto
on usein välttämätön lasten kuljetusten ja kauppa-asioiden hoitamiseen
silloin, kun ei asuta aivan keskustassa tai palvelujen äärellä.
Ennusteen mukaan Laajasalon liikennemäärä kasvaa tulevina vuosina
rakentamisen myötä noin 15 000 ajoneuvolla vuorokaudessa, ja tätä
tosiasiaa ei voi unohtaa. Tällä hetkellä Laajasalon pääväylä
Laajasalontie on ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöity ja Laajasalontien
jatkeena oleva Linnanrakentajantie sekä Itäväylän yhdistävä
liikenneympyrä ovat jo nyt tukkoisia. Linnanrakentajantie monine
liittymineen tuntuu lisäksi vaaralliselta liikenteellisesti.
Sikäli kuten joissakin asemakaavaa koskevissa lausunnoissakin on
todettu, alueen liikennejärjestelyt on hoidettava ripeästi. Erityisesti
Itäväylän ja Laajasalon välistä yhteyttä on uudistettava ennen kuin
liikenne ehtii lisääntyä merkittävästi. Väylän on vastattava
kapasiteetiltaan lisääntyvän liikenteen määrää. Tietysti toivon myös
tämän raitiovaunuyhteyden rakentamisen aloittamista niin pian kuin
mahdollista ja samalla toivon, että mahdollistetaan myös kevyen
liikenteen väylän rakentaminen, jolloin Laajasalon asukkaille aukeaa
uusi kohtuullisen mittainen polkupyöräyhteys keskustaan.
Lähellä tätä käsiteltävää aluetta on tällä hetkellä huono esimerkki
alueen pääväylän rakentamisesta ja liikennejärjestelyistä. Koko
alueenläpi kulkeva tie rakennettiin perusparannuksen yhteydessä
entistä kapeammaksi, ja erilliset bussipysäkkien levennykset poistettiin.
Joka aamu ja ilta autoletka ajaa usean kilometrin matkan bussin
perässä ja joutuu pysähtymään jokaiselle pysäkille ja odottelemaan
bussin etenemistä. Tällaista virhettä ei nyt pitäisi tehdä
Koirasaarentiellä. liikennejärjestelyissä on huomioitava tasapuolisesti
joukkoliikenteen, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden sekä autoilijoiden
mahdollisimman sujuva liikkuminen sekä turvallisuus.
Liikennejärjestelyt on syytä hoitaa etupainotteisesti rakennusprojektiin
nähden. Kannatan kaupunginhallituksen esitystä eli tämän asian
hyväksymistä.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
En kannata palautusta. Asun Koirasaarentien päässä, Reiherintien
juuressa. Retkeilen tuolla säännöllisesti viikottain, nuo maastot ovat
minun retkeily- ja valokuvausmaastojani. Mielestäni
kaupunkisuunnitteluviraston tekemä suunnitelma on maltillinen ja
asettuu tuohon maastoon niin hyvin kuin se yleensä sinne on
asetettavissa. Sen pitää pystyä välittämään lähes 10 000 ihmisen
julkinen liikenne ja yksityisliikenne päivittäin ulos, nimittäin meidän
laajasalolaisten elämänlanka kulkee pohjoiseen, ja tuo on sen
elämänlangan juuri. Se pitää olla riittävän välittämiskykyinen.
Kiinnitänkin huomiota enemmän ongelmaan, mikä ei ole leveys vaan
on kapeus. Yleisten töiden lautakunta pohti ja pohti tätä ongelmaa ja
tietä ja totesi, että tuohon tilaan rakennettuna se on valtavan ahdas.
Esteettömyys ei tule toteutumaan, jos sitä kavennetaan, ja
tämäntalvinen lumitilanne tulee aiheuttamaan valtavan suuria ongelmia
tuolla tiellä. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää puolen metrin lumitilaa
kadun reunaan. No onhan sekin jotakin, käytännössä se ei ole yhtään
mitään. Eli kokonaisuutena esitys on tuohon tilaan sovitettuna niin hyvä
kuin siihen yleensä voidaan tehdä. Mielestäni valtuutettu Anttila ja
Puura ovat puhuneet tässä hyvin asiaa.
Kiitos.
Kiitos, puheenjohtaja.
Liittyy palautukseen.
Tässä ehkä muutamalla sanalla, kun olen saanut tätä
Kruunuvuorenrantaa olla valmistelemassa niin lautakunnassa kuin
jossain vaiheessa kaupunginhallituksessa, sitten valtuustossa ja sitten
taas lautakunnassa, niin kyllä voi yhtyä valtuutettu Anttilan sanoihin,
että kyllä tätä pieteetillä on mietitty ja valmisteltu ja hyvin harkittu
moneen eri otteeseen lautakunnassa tätä kyseistä asiaa, mikä nyt on
käsittelyssä.
Olennaista tässä on se, että me olemme tekemässä aivan uutta
kaupunginosaa, jonne tulee merkittävä määrä asukkaita, ja niille pitää
olla jonkinlainen kulkuyhteys myös muuta reittiä kuin mahdollisen sillan
välityksellä sieltä pois ja sinne. Ja se välityskyky on olennainen
kysymys myös, ja siinä mielessä palautusehdotus on, en nyt sano ihan
vastuuton mutta kumminkin aika lähellä sitä. Kyllä meidän pitää
tällaisessa alueessa, jossa puhutaan uudesta kaupunginosasta
kokonaisuudessaan tai lähestulkoon ja houkuttelevuudeltaan tärkeästä
maastosta myös tuleville helsinkiläisille, huolehtia, että sinne on
kunnon liikenneyhteydet ja se on helposti saavutettavissa.
Minä itse asiassa puhuisin siitä ponnesta ja esittelyaineistosta, eli ei
liity palautukseen.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Nieminen totesi, että Laajasalon elämänlanka kulkee
pohjoiseen, mutta pitäisi toivoa, että tämän uuden asuinalueen, uuden
raideliikenteen myötä elämänlanka kulkisi ennen muuta länteen, sillan
kautta suoraan keskustaan. Aivan kuten täällä valtuutettu Muurinen
totesi, jo tällä hetkellä Linnanrakentajantie on aivan liian tukkoinen ja se
ei kestä sitä, jos nykyisin noin 18 000 asukkaan Laajasalosta tulee 30
000 ihmisen Laajasalo ja pyritään edelleen vanhan Laajasalon sillan ja
Linnanrakentajantien kautta liikennettä viemään. Kyllä oleellista on, että
ylipäätänsä Laajasalo toimii, on se että se elämänlanka jatkossa on
länteen päin.
Valtuutettu Anttila totesi, että tämä käytiin hyvin huolella läpi ja tehtiin
ratkaisuja. Näin on, että käytiin huolella läpi ja poliittiset kiistat itse
asiassa alusta asti koskivat tämän alueen osalta Koirasaarentien
varressa olevia kallioita, joka on tässä osassa, näitä Aarnion
perikunnan maita ja Stansvikin nummen aluetta. Näitä Aarnion maita
pienennettiin, kaikkien mielestä ei edelleenkään riittävästi, mutta
selvästi pienennettiin alkuperäisestä suunnitelmasta, joka olisi tuhonnut
todella ne kaikki luontoarvot. Pitää muistaa, että ei ole niin, että
lautakunta olisi ollut yksimielinen alusta asti nyt hyväksytyn
osayleiskaavan osalta, varsinkin kun siitä myös kaiken lisäksi
äänestettiin vielä täällä valtuustossakin juuri näiden alueiden osalta,
jotka nyt ovat ? .
Puheenjohtaja.
Valtuutettu Vierikko ihmetteli täällä aiheellisesti sitä, että
Kruunuvuorenrannan aluetta kaavoitetaan pieninä palasina. Tämä on
eräs syy, minkä takia kannatan palautusta.
Liikenneväylät on tietenkin tärkeää suunnitella ajoissa, mutta
liikenneväylien pitää palvella niitä muita tavoitteita, joita kaavoituksella
on. On nurinkurista, jos me kaavoitamme alueita sillä tavalla, että
liikenneväyläratkaisut määräävät esimerkiksi sen, kuinka paljon pitää
mihinkin rakentaa. Korostan, että hallinto-oikeus on kumonnut kahdelta
keskeiseltä osalta osayleiskaavan. Tämä saattaa vaikuttaa siihen,
missä määrin ja minne tuolla alueella rakennetaan. Toisaalta meillä ei
ole päätöstä raitiosillan rakentamisesta Kruunuvuorenselän yli.
Aarnion perikunnan tasapuolinen kohtelu on asia, joka tietysti
arvioidaan esimerkiksi oikeudessa suhteessa muiden maanomistajien
saamaan rakennusoikeuteen. Näin ollen toivon todella, että kaupungin
puolelta tässä asiassa ei missään tapauksessa lähdetä sille tielle, että
ryhdytään supistamaan Kruunuvuoren lammen ympärillä olevaa
suojelualuetta vaan supistetaan muiden maanomistajien saamaa
rakennusoikeutta.
Unohdin oikeastaan mainita puheenvuorossani samasta asiasta, josta
joku jo mainitsikin, että minäkin toivoisin, että meidän esityslista-
aineistossamme jatkettaisiin vanhaa käytäntöä, jossa päätöshistoriassa
tapahtuneet äänestykset ilmoitettaisiin tässä keskeisessä esityslista-
aineistossa eikä oheismateriaalissa.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Niin, valovoimainen puheenvuoro. Mutta tätä asiaa voidaan varmaan
pohtia jossain yhteydessä lisää.
Aikaisemmassa puheenvuorossa valtuutettu Anttila pyysi jotenkin meitä
valtuutettuja katsomaan esittelystä, minkälainen tie tästä nyt on
tulossa, että aika hyvinhän se sinne istuu. Minä olen katsonut tätä
aineistoa, ja mielestäni nyt valtuutetuille esitelty havaintomateriaali
tästä tulevasta tiestä, vaikka me nyt kaavaa vasta käsittelemmekin
emmekä tiesuunnitelmaa, niin mielestäni tämä aineisto on liian suppea
saadaksemme asiasta todellista käsitystä, ellemme erityisesti ole
menneet paikan päälle tutkimaan sitä aluetta ja todella paneutuneet
siihen asiaan. Eli toivoisin todella, että tämäntyyppisissä
asemakaavoissa, jotka nyt toki vain koskevat tietä, huolehdittaisiin
kaikille valtuutetuille vähän parempi, monipuolisempi, havainnollisempi
aineisto.
Sitten vielä, miksi halusin ottaa tämän puheenvuoron, minä halusin
vähän miettiä tätä Puuran pontta ja kertoa teille, hyvät valtuutetut,
minkä takia minä en halua kannattaa sitä, ettette ylläty ja ihmettele, että
miksei se Helistö nyt kannata jotenkin hyvännäköistä pontta. Tässä
pyydetään todellakin jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa kiinnittämään
erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen. Minun käsitykseni mukaan
tällainen erityinen huomioon ottaminen liikenteen sujuvuuteen
nimenomaan ikävä kyllä tarkoittaa sitä, että yksi metri lisää tien
leveyteen ja virtaviivaisemmat ajolinjat ja vähemmän ympäristön
huomioon ottamista, enemmän kallioräjäytyksiä etc., Vähän samaa
ajetaan takaa tällä turvallisuusvaatimuksella, koska tilastollisesti
voidaan osoittaa, että moottoritie on kaikkein turvallisin, koska
moottoritiemäinen väylä erotetaan todella rankasti muusta
ympäristöstä, sitä ei ylitetä kovinkaan usein etc., mutta silloin
ajaudutaan tällaiseen todella massiiviseen infrastruktuurin
rakentamiseen.
Älä nyt katso minua siellä vihaisesti. Sitten laadukkaan katutilan
vaatimus, eikö se nyt ole jo vähintäänkin itsestäänselvyys? Mutta sekin
helposti lähtee ajautumaan siihen suuntaan, että laadukas koetaan
synonyymiksi leveälle ja vauhdikkaalle ja virtaviivaiselle. Eli sen takia
minä varmaan nyt, Heli, joudun äänestämään sinun pontesi kohdalla
tuota ”en ota kantaa” -kohtaa. En nyt lähde sitä vastustamaankaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Liittyen siihen, mitä valtuutettu Helistö sanoi, haluan itsekin ilmaista,
että pidän tärkeänä, että ennen kuin siirrytään sähköisiin esityslistoihin,
joissa päätöshistoria on napin painalluksen päässä, se pitää olla
esityslistalla, vastaesitykset, koska ne ovat erittäin olennaisia
päätöksenteon kannalta ja ne tulevat täällä varmasti usein uusittuina.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Viitaten valtuutettu Helistön puheenvuoroon haluan todeta, että jos
tämä toivomusponsi hyväksytään, se on vain kaupunginvaltuuston
täydentävä jatko-ohje. Kaupunginvaltuusto sinälläänhän hyväksyy
sitten tämän esityksen, jos tähän vaiheeseen päästään. Eli
toivomusponnella ei muuteta esitystä mihinkään eikä toivomusponnella
todellakaan levennetä katua yhtään mihinkään. Se on vain jatko-ohje,
ja pidän sitä siinä mielessä ihan tärkeänä, että on kuitenkin asioita,
joihin täytyy jatkossakin kiinnittää huomiota, esimerkiksi melun ja
tärinän ehkäisy niissä käytännön ratkaisuissa, mihin lopulta
Koirasaarentien kohdalla mennään. Myös se, että minusta on kaikkien
etu, että myöskään kallion leikkauksia ei toteuteta yhtään sen enempää
kuin mikä on juuri välttämätöntä.
Välihuuto!
Joo, monenlaisia ponsia voidaan tehdä, mutta tämä on ihan hyvä. Ei
muuta kuin äänestäkää sen puolesta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Koska valtuutettu Puuran pontta ei ole vielä kannatettu, niin kannatan
sitä, koska olen samaa mieltä, että tämä on ihan hyvä
jatkosuunnitteluohje sen ohella, mitä kaavamääräyksissä on todettu. Ja
kyllä tietysti kadun rakentamisessa voidaan myös erilaisilla
materiaalivalinnoilla ja tuolla, millä tavalla puurivistöt ynnä muut
sijoitellaan, turvallisuutta ja sujuvuutta tehostaa. Sillä tavalla tämä on
minusta ihan aiheellinen jatkosuunnitteluponsi ja toivottavasti myös saa
valtuuston enemmistön taakseen.
Puheenjohtaja.
Olisin kysynyt vastaavalta esittelijältä, kaupunginjohdosta, jos kerran
valtuutettu Puura sanoi, että tämä ei vaikuta mihinkään, niin olisin
kysynyt, että jos tämä jätetään hyväksymättä niin tapahtuuko mitään
sellaista, mitä valtuutettu Puura täällä vaati. Tai jos tämä hyväksytään,
niin muuttuuko joku asia siitä, mitä on alun perin esitetty?
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki.
Itse olen vakavasti huolestunut tuollaisten katujen sujuvuudesta ja
turvallisuudesta. Me käymme kymmenittäin tällaisia suunnitelmia
vuosittain läpi, ja tämä on aina kokoajakatujen Akilleen kantapää.
Mielestäni valtuutettu Puura kiinnitti toivomusponnessaan juuri
merkittävään asiaan huomiota. Kiitoksia, Heli.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ehkä vähän ohjeita tuohon kaavan jatkosuunnitteluun, että jos ne
Aarnion maat halutaan suojella, siinähän voisi kaupunki sitten vaihtaa
hänen kanssaan maita ja kaavoittaa hänelle johonkin muuhun
vastaavan rakennusoikeuden.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Braxin kysymykseen siitä, että muuttuuko mikään, jos
valtuutettu Puuran toivomusponsi hyväksytään. Kaavahan ei tästä
muutu mihinkään, koska ponnella ei päätösesitystä voida muuttaa. Sen
sijaan voidaan ehkä ajatella, että se vaikuttaa katusuunnitelmaan, joka
tämän kaavan perusteella valmistuu.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Siirrytään Laajasalosta vähän idemmäksi Vuosaareen.
Vuosaarelaisena asukasaktiivina olen seurannut tätä päiväkodin
kaavaprosessia ja haluan kiinnittää huomiota muutamaan asiaan.
Kaavaprosessissa on koko ajan kummitellut epäselvyys siitä,
korjataanko päiväkoti Meritähti vai puretaanko se ja rakennetaan tilalle
uusi päiväkoti. Jos päiväkoti Meritähti peruskorjataan, uudelle
päiväkodille ei tarvitse kaavoittaa nyt esitettyä tonttia. Koko ajan on
annettu ymmärtää, että molemmat mahdollisuudet ovat mahdollisia.
Korjaukseen on jopa osoitettu määrärahat budjetin
taloussuunnitelmassa vuosille 2011–2012. Esityslistalla ei oteta kantaa,
puretaanko vai eikö pureta. Liitetiedostossa on jossakin kohtaa
maininta, että tilakeskus on luopunut vaihtoehdosta peruskorjata
päiväkotirakennus. Epäselväksi jää, onko näin päätetty todella ja
koska, vai onko se joku välivaihenäkemys. Jos purkaminen on jossakin
instanssissa päätetty, miksi kaupunginvaltuuston esityslistalla
kerrotaan, että asia on auki? Mielestäni olisi ensin pitänyt päättää,
puretaanko entinen, ja jos puretaan, sitten vasta kaavoittaa uudelle
päiväkodille tontti.
Vai onko tässä nyt tapahtunut niin, että kiinteistöviraston tilakeskus
havaittuaan, että uudelle päiväkodille voidaan kaavoittaa uusi tontti, on
sillä perusteella päättänyt, että puretaanpa nyt se entinen? Siinä
tapauksessa voisi kysyä, onko entisen purkaminen ja uuden
rakentaminen tullut päätetyksi oikeilla ja asianmukaisilla perusteilla.
Sitten tietysti pitää noin yleensäkin ihmetellä 1970-luvun rakentamisen
laatua. Tämä päiväkoti Meritähti on rakennettu 70-luvulla samoin kuin
pari kolme vuotta sitten purettu päiväkoti Koralli, myöskin Vuosaaressa.
Tästä Korallista muuten mainitaan esityslistan sivulla 60 hieman sivun
keskikohdan alapuolella, että päiväkoti Koralli puretaan ja tilalle
rakennetaan uusi. Sivulla 64 taas sanotaan, että päiväkoti on jo
purettu. Kummatkin sanonnat on pantu kaupunginhallituksen suuhun
vastaukseksi esitettyihin mielipiteisiin ja muistutuksiin.
Kaupunginhallinto ei erityisesti Vuosaaressa näytä tietävän, mitä
puretaan tai on jo purettu. Satuin katsomaan kaupunkisuunnittelun
esityslistaa nelisen viikkoa sitten. Siellä esitettiin Vuosaaren Shellin
huoltoasematontin uudelleen kaavoittamista sillä tavalla, että tontille
tulisi Lidlin myymälä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla
jäsenille kerrottiin, että Shellin huoltoasema on purettu. Ei se ollut
purettu kuukausi sitten, eikä se ollut purettu tänäänkään, kun kuljin siitä
ohi. Bensamittarit on kyllä poistettu. Ilmeisesti Vuosaari on niin
kaukana idässä, että tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia selvittää,
mitä taloja siellä on ja mitkä on purettu.
Mutta mitä tulee tähän kaavaehdotukseen, olen sitä mieltä, mitä on
ollut Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö, Vuosaaren asukastoimikunta,
että olisi parempi sitten, jos todella puretaan se entinen, rakentaa sille
samalle avaralle tontille uusikin päiväkoti eikä ahtaa sitä Vuosaaren
ostarin kylkeen, jossa se vaatii kaksikerroksista rakentamista. Mutta
tämähän nyt näyttää menevän niin kuin kirjoitettu on, asia on edennyt
yksimielisesti. Ja tietenkin on niin, että jos päiväkoti puretaan ja
samalle tontille rakennetaan uusi, silloin tarvitaan väestötiloja, joka
tietenkin saattaa olla ongelma.
Kiitoksia.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kaavahan on mahdollistava kaava, että jos nykyinen päiväkotirakennus
päätetään purkaa, se mahdollistaa päiväkodin siirtymisen uuteen
rakennukseen. Kaava mahdollistaa mutta ei päätä siitä itse
rakentamisesta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Toteaisin, että kyllä täällä esityslistan sivulla 62 todetaan, että
kiinteistöviraston tilakeskus on luopunut vaihtoehdosta peruskorjata
päiväkotirakennus, että kyllä se täällä tekstissä on todettu.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Otto Lehtipuu Tiina Teppo
puheenjohtaja päätösvalmisteluyksikön päällikkö
ordförande chef beslutsberedningsenheten
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
Kati Peltola Markku Vuorinen
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
