Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäseneksi esitän Kristina Lillqvist ja
HKL-liikelaitoksen johtokunnan varajäseneksi Eero Tikka.

 

 

 

 

Hyvät ihmiset.

 

Käytän tämän puheenvuoron kiinnittääkseni valtuutettujen huomiota
kaupungin lainanottoon.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

Kiitos.

Tässä asiassa käsitellään kaupungin vuokra-asuntotuotantoon
myönnettävien korkotukilainojen ehtoja. Halusin tässä yhteydessä
puhua siitä, että meillä oli valtuuston ensi vuoden budjetin
raamikeskustelussa aika monta sellaista puheenvuoroa, jossa oltiin
todella huolissaan siitä, kuinka velkaantunut Helsinki on. Ja nyt kun
olen erilaisissa tilaisuuksissa kaupungillakin kuullut näitä samoja
puheenvuoroja, varsinkin sieltä salin oikealta puolelta, halusin tässä

yhteydessä todeta, että tässä on hyvä esimerkki siitä, että mihin
kaupungin lainoja käytetään: kaupungin omaan vuokra-
asuntotuotantoon. Siihen on saatu rahaa Euroopan neuvoston
kehityspankista 100 miljoonaa. Ja kaikki nämä rahat tullaan myös
saamaan takaisin niiltä ihmisiltä, jotka tulevat asumaan näissä
kaupungin vuokrataloissa. Eli ei se nyt niin kamalaa ole se lainanotto.

 

Näistä puheenvuoroista myös puuttuu käsitys siitä, mikä kaupungin
todellinen velkaantumistilanne on. Se kyllä liittyy tietysti kaupungin
tiedotukseenkin, eli helpostihan kaupunginjohto kulkee kertomassa
tiedotusvälineissä, kuinka paljon meillä on velkaa kaupunkilaista kohti,
mutta ei muisteta sanoa, että me annamme suuren osan näistä
lainoista edelleen täysin tuottaviin tarkoituksiin.

 

Olen pyytänyt, että meidän lainapuoleltamme annetaan valtuutetuille
tarkkaa tietoa siitä, mikä on lainatilanne ja mitkä ovat nykyisten lainojen
ja myös budjettiin sisältyvien lainojen todennäköiset tulevat menot
pidemmällä aikavälillä ja samalla rinnalle myös antolainapuoli, jotta
tulisi vähän realistisempi käsitys kaupungin taloustilanteesta, joka ei
suinkaan ole niin huolestuttava, kuin monet ihmiset ovat tämän asian
käsittäneet.

 

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

Tässä esitetty järjestely on poikkeuksellinen sikäli, että pankkikriisin
vuoksi ei ollut saatavissa normaalisti suoraan vuokratalokohteelle
lainaa, joten kaupunki otti lainan Euroopan kehityspankilta, jonka
kaupunki kohdistaa omaan asuntotuotantoonsa. Mitä tulee otto- ja
antolainauksen seurantaan, niin jokaisessa talouden
seurantaraportissa, joka valtuustolle jaetaan kvartaaleittain, on esitetty
sekä otto- että antolainausmäärä.

 

 

Aika harvat niitä tuntuvat lukeneen. Toinen ongelma on myös, että ne
eivät ole riittävän kattavia. Siinä näkyvät pelkästään ne lainat, jotka
ovat jo voimassa mutta eivät esimerkiksi budjetin sisältämät lainat ja
niiden vaikutus tulevaisuudessa. Myös se aikaväli täytyisi olla riittävän
mittava. Myös budjetin yhteydessä nämä lainaselvitykset ovat
puutteellisia.

 

 

 

 

 

Kiitoksia, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

 

Sinänsä varmasti on ihan tarpeellinen tämä hankesuunnitelma, mikä
tässä on ja ennen kaikkea tietenkin tuo rata, mutta se, mikä minun
mieltäni siinä huolestutti, olivat nämä kaksi tasoristeystä, erityisesti
Laivanrakentajantiellä. Siinä kulkee tavallinen linja-autovuoro,
kaupungin vuoro, ja siinä on myös kesäaikaan huomattavan paljon
nuoria mopojen ja polkupyörien kanssa. Sen takia olen siitä
huolestunut, että tuon risteyksen turvallisuus olisi todellakin hoidettu.
Teen tässä nopeasti ponsiesityksen, joka kuuluu näin. Se tuodaan
kohta sinne eteen.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyessään metron huoltoraiteen
hankesuunnitelman edellyttää, että tasoristeyksien
turvallisuudesta huolehditaan rakentamalla tasoristeyksien
yhteyteen puomijärjestelmä.

 

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

Tässä esityksessä ei todellakaan sitä puomijärjestelmää ole esitetty,
mutta kyseessä on huoltoraide. Nykyiselläkään huoltoraiteella ei siinä
Viikissä mitään puomijärjestelmää ole, koska se liikenne on erittäin
harvaa. Huoltoraide tarvitaan siihen, että Länsimetron kiskot
kuljetetaan satamasta, raiteet, Länsimetron rakennustyömaalle. Se ei
ole millään tavalla vakituista liikennettä. Ja jatkossa, kun Länsimetro
saadaan valmiiksi, silloin kuljetetaan todennäköisesti metrovaunuja tätä
raidetta pitkin huoltoon. Tasoristeyksen turvallisuus voidaan hoitaa

yksinkertaisemmin menetelmin kuin puomijärjestelmällä, jonka käyttö
jäisi varsin harvaksi. Käytännössä tarkoittaa sitä, että sinne voidaan
panna miehiä pysäyttämään liikenne silloin kun huoltokuljetukset
menevät tasoristeyksestä yli.

 

(Puheenjohtajan välikysymys.)

 

Minä en ole paras asiantuntija tässä, että miksi pitää mikäkin tulkita,
mutta jos puomijärjestelmä aiheuttaa lisäkustannuksia ja tässä on
esitetty tietty kustannusarvio tälle hankkeelle, silloinhan se varmasti
pitäisi tulkita palautukseksi.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Minun käsittääkseni Viikissä on sellaiset vilkkuvalot siinä, mutta se on
toinen asia. Ajattelin kysyä, että mitä tälle nykyiselle huoltoraiteelle ja
sille maapohjalle tapahtuu. Koska se jää pois käytöstä? Onko siitä joku
suunnitelma, tuleeko sinne joku kevyen liikenteen raitti tai vastaava?

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tämä huoltoraide ehdotetaan rakennettavaksi siis Vuosaaren
metroasemalta niin, että se liittyisi Vuosaaren satama-alueella
Vuosaaren satamarataan. Vaihtoehtona esityslistalla ja papereissa on
se, että nykyinen, huomattavasti pitempi huoltoraide kunnostettaisiin.
Mielestäni tässä asiassa on ainakin yksi lisävaihtoehto, jos nyt jätämme
sen vaihtoehdon pois, että se tehdään Espoosta länsiradalle. Nimittäin
Mellunmäestä suunnitellaan metroa Sipoon liitosalueelle, ellei nyt
päädytä pikaratikkavaihtoehtoon. Ja tämä, että rakennetaanko
Mellunmäestä metrorata Sipoon suunnalle, tulee päätettäväksi varsin
pian. Jos metroa jatketaan Mellunmäestä, silloin saataisiin huoltorata
siinä samassa yhteydessä hyvin pienin kustannuksin. Rakentaa
tarvitsisi vain liittymä Vuosaaren satamarataan, koska tämä metrorata
leikkaa linjaltaan siis Vuosaaren satamaradan Mellunmäestä
katsottuna. Tietysti tämä toteutus saattaisi kestää siitä, mitä nyt on
suunniteltu tämän toisen eli Vuosaaren vaihtoehdon kohdalla.

 

Mielestäni olisi ainakin syytä kysyä, että onko tätä ajattelemaani

vaihtoehtoa ollenkaan tutkittu.

 

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

Valtuutettu Koskinen kysyi siitä, mitä tapahtuu nykyiselle
huoltoraiteelle. Se on tarkoitus purkaa pois. Sen kunnostaminen tulisi
erittäin kalliiksi ja kalliimmaksi kuin uuden huoltoraiteen rakentaminen.
Mitä sitten tapahtuu sille raidepohjalle, niin siitä ei tiedossani ole vielä
päätöksiä.

 

Valtuutettu Lohi kysyi Mellunmäen metron jatkamisvaihtoehdosta ja
sen käyttämisestä huoltotarkoitukseen. Nyt on niin, että tätä
huoltoraidetta tarvitaan Länsimetron, jonka rakennustyöt ovat
parhaillaan käynnissä, raide-elementtien kuljetukseen, joten tämä tulee
toteuttaa nyt joka tapauksessa. Ja siitä on myös Espoon kanssa jo
sopimukset tehty, että millä tavalla tämän suunnitellun huoltoraiteen
kustannukset jaetaan. Mellunmäen tai itse asiassa Östersundomin
raideliikennevaihtoehto on eri prosessi kuin tämän huoltoraiteen
rakentaminen.

 

 

 

 

Kiitoksia, puheenjohtaja.

 

Tämä esitys perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämisestä virka-
ajan ulkopuolelle pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä sisältää
hämmästyttävän vähän informaatiota valtuutetuille ottaen huomioon
asian merkityksen. Pari liuskaa lähinnä siitä, miten laskutus ja

asiakastietojen kirjaaminen tapahtuvat. Yhteiskäytön onnistuminen
edellyttää kuitenkin yhteisiä kriteerejä, toimintamalleja ja hyvää
yhteistyötä eri kuntien ja organisaatioiden välillä. Tässä esityksessä ei
meille kerrota tarkemmin, että miten tämä on turvattu.

 

Pääkaupunkiseudun kuntien välillä on merkittäviä eroja
perusterveydenhuollon palveluissa ja niiden järjestämisen tavoissa.
Esimerkiksi Vantaa on ulkoistanut Peijaksen sairaalan
päivystystoiminnan Attendo MedOnelle. Samalla kun tämä tapahtui,
MedOne sai määritellä päivystyksen kriteerit uudella tavalla niin, että
päivystykseen otettiin entistä harvempia potilaita. Nyt Vantaa on lisäksi
supistamassa rajusti terveysasemaverkkoaan, ja ilmeisesti Espoossa
valmistellaan samansuuntaisia toimenpiteitä.

 

Mitä tästä seuraa pääkaupunkiseudun yhteispäivystyksen kannalta?
Onko vaara, että helsinkiläisten Hartmanin ja Malmin sairaaloiden
päivystykset alkavat ruuhkautua? Voiko Attendo MedOne työntää
kiristetyillä kriteereillään potilaita muualle yksityisen, oman bisneksensä
voittojen kasvattamiseksi? Vai aiotaanko muualla, tässä tapauksessa
esimerkiksi Helsingissä, ottaa käyttöön MedOnen toiminnasta
Vantaalla tuttuja toimintamalleja, jotka ovat heikentäneet monien
kohdalla palvelujen saantia?

 

Kysynkin asiasta vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, miten
yhteispäivystyksen toteuttamisessa aiotaan turvata se, että
helsinkiläisten palvelujen saanti ja laatu eivät heikkene?

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Vasemmistoliiton ryhmässä oli samantapaisia huolia kuin Hakasella.
Sen takia kysyisin myös apulaiskaupunginjohtajalta, että mikä on
varasuunnitelma siinä tapauksessa, että Hartmanin sairaala tosiaan
tukkeutuu potilasmääristä ja ruuhkautuu? Tämä esitys sopimuksesta
on sellainen, että ensimmäinen irtisanomisaika voi olla vasta
31.12.2011. Mitä siihen saakka tehdään, jos näin käy?

Kiitos.

 

 

 

ulkopuolinen toimija, niin onko todella nyt niin, että tässä aktiivisesti
haetaan sellaista ratkaisua, että kuntien yhteispäivystyksen järjestäjänä
toimii yksityinen palveluiden tuottaja? Se on aika laajalle levinnyt
käsitys Helsingin terveysviraston sisällä. Tähän haluan kyllä
ehdottomasti selvän ja suoran vastauksen, että millä tavalla yksityiset
palveluiden tuottajat ovat olleet mukana tämän palvelusopimuksen
tekemisessä.

 

Samaa mieltä olen valtuutettu Vikstedtin kanssa, että kun tätä asiaa on
valmisteltu, niin tässä olisi ehdottomasti pitänyt katsoa myös meidän
terveysasemiemme toimivuus. Jos meillä on, niin kuin tällä hetkellä
näyttää, perusterveydenhuollon osaamisen tasossa ja palveluiden
järjestämisessä on selviä puutteita, osaamisen tasoa pitää nostaa ja
pääterveysasemien aukioloaikoja pitää pidentää, jotta voidaan ehkäistä
sitä painetta, joka tulee näihin palvelupisteisiin. Näin ollen teenkin
asiassa kaksi pontta, joista toivon, että ne kehittäisivät tätä asiaa
eteenpäin ja veisivät tämän valmistelun sille raiteelle, miten näin
tärkeässä asiassa pitää olla.

 

Hyväksyessään tämän asian valtuusto edellyttää, että
kaupunginhallitus selvittäisi, miten Helsingin
pääterveysasemien aukioloaikoja voitaisiin jatkaa kello
16:n jälkeen, jotta pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen
päivystysjärjestely onnistuisi hyvin.

 

Ja toinen:

 

Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus pyrkii saamaan
yhteiset linjaukset pääkaupunkiseudun kuntien kesken
terveysasemien aukioloajoista, jotta kaupungit olisivat
tasavertaisessa asemassa palvelujen järjestämisessä.

Suuri vaara nimittäin on ja huoli ihmisten, jotka tietävät jokapäiväisessä
työssään, että nyt Hartmanin sairaala nimenomaan tukkeutuu ja
helsinkiläiset maksavat koko laskun.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tämä terveyskeskuspäivystys ja perusterveydenhuolto on asukkaiden
kannalta yksi tärkeimmistä hyvinvointipalveluista, ja sen jatkuva, sujuva
toimivuus on erittäin tärkeää. Sinällään kuntien ja HUSin yhteistyön

lisääminen pääkaupunkiseudulla on myönteinen asia, ja tällä pystytään
asukkaiden mahdollisuuksia hakeutua hoitoon laajentamaan. Mutta on
myös päivänselvää, että tämä uusi järjestely asettaa aivan uusia
haasteita johtamiselle ja organisoinnille ja yhteistyökyvylle, etenkin kun
tässä on nyt sitten ulkopuolisia tuottajiakin mukana.

Haluaisin kiinnittää tuohon terveyslautakunnan lausuntoon myös
huomiota, että siellä on arvioitu, että ylikuormitusriski on todellinen, ja
kuitenkaan päivystyskäyntien lisäykseen ei Helsingissä ole varauduttu.
Eli kustannuksia ei juuri voi tulla lisää. Toisaalta Helsinki on kuitenkin
selkeä työpaikka-alue monelle pääkaupunkiseudun asukkaalle, ja täällä
on paljon muiden kuntien asiointi- ja harrastematkoja, jolloin voi
hyvinkin ajatella, että täällä muidenkin kuntien asukkaat todella käyvät
terveyskeskuspäivystyksessä. Tällöin päivystyshoidon kriteeristön
samankaltaisuus eri kunnissa on erittäin tärkeää. Lautakunta onkin
erittäin oikeassa siinä, että kuntien tulee etukäteen sopia
menettelytavoista ruuhkatilanteiden varalta, ja kaikissa tilanteissa on
pystyttävä turvaamaan hyvä hoito ja potilasturvallisuus.

 

Haluan vielä kiinnittää huomiota siihen, että Helsingin toimipisteet ovat
sijoittuneet hyvin läntiseen Helsinkiin. Kysyisinkin
apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselta, että nyt kun Malmin
toimipistekin siirtyy Mariaan, niin milloin saamme Itä-Helsinkiin
terveyskeskuspäivystyksen tai ainakin laaja-alaisesti toimivan
terveyskeskuksen huomattavasti nykyistä pidemmillä aukioloajoilla.
Lisäksi vielä lopuksi kannatan valtuutettu Anttilan ponsia.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Pidän tätä päivystyspalveluiden yhteiskäyttösuunnitelmaa aivan
erinomaisena asiana enkä suhtaudu siihen ollenkaan noin
pessimistisesti, koska itse olen päivystänyt 30 vuotta helsinkiläisiä
potilaita. Tässä keskiyöllä ja aamuyöstä on yleensä aika vähän
potilaita, että kyllä minä uskon, että nämä 4 pistettä pystyvät ne hyvin
hoitamaan. Uskon myös, että ammattilaiset ovat olleet mukana tätä
suunnitelmaa tehtäessä, ja laskuhan menee aina sille kunnalle, jonka
potilas on silloin ollut kyseessä. Helsinkihän yrittää päästä eroon
vuokralääkäreistä, ja toivoisin, että tämä sama tapahtuisi myös näissä
muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Erittäin tärkeää on se, että tiedotetaan ihmisille, mihin suuntaan heidän
on syytä lähteä. Niin kuin esimerkiksi Pohjois-Helsingistä voi hyvin

lähteä Peijaksen päivystykseen.

 

Värderade ordförande.

 

Jag kan upprepa det som förra talaren sade, det här är ett viktigt första
steg. Det är viktigt att vi skall kunna använda service över gränserna på
det sätt som samarbetet förutsätter.

 

Mutta, hyvät ystävät, tämähän on siis ensimmäinen askel, koska
lähdetään edelleen siitä, että jokainen kantaa oman hinnoittelunsa
mukaisia maksuja. Vaikka niin on, että tavoitteena on, että sekä maksut
että maksuvapautukset harmonisoitaisiin, niin siitä tehdään erillinen
päätös. Mutta kumminkin on aika mielenkiintoista, kun tätä on tutkittu,
niin kaupungit ovat päättäneet eri maksuista, että miten pyydetään
maksuja muilta kaupungeilta ja muilta toimijoita. Ja on huomattu silloin,
että Espoo pyytää Helsingiltä 122 euroa helsinkiläisen akuuttikäynnistä
Jorvissa, mutta Helsinki toisaalta pyytää 400 euroa espoolaisen
käynnistä meidän sairaaloissamme, Hartmanin sairaalassa. Miksi näin
suuret erot? Kuvastavatko ne esimerkiksi tuotantotoiminnan eroja? Se
on kuitenkin aika mielenkiintoinen, 122 verrattuna 400 euroon. Eli
harmonisointi vaatii aika paljon toimenpiteitä vielä.

 

Olin sitten ajatellut, että tarvitsisi tehdä esitys siitä, että veteraaneille
pitäisi huomioida, kun he nyt kaupungeissa eivät maksa mitään
poliklinikkakäynneistä mutta ovat maksaneet siitä aiemmin HUSissa,
että siitä pitäisi tehdä ponsi. Kuitenkin heidät on vapautettu 1.1.2009
myös HUSin osalta näistä maksuista. Tämä todettakoon tiedoksi
kaikille toimijoille.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Periaatteessahan ihmisten arjen kannalta tämä yhteispäivystys
kuulostaa aivan järkevältä, ja se, että siinä tilanteessa kun tällaista
päivystystä tarvitsee, tilanne on sellainen, että todella tarvitaan hoitoa.
Mutta tässä on jo moneen kertaan todettu, että tämä on puutteellisesti
valmisteltu. Jotta tässä olisi uskottavat linjaukset siitä, että
potilasturvallisuus kyetään säilyttämään ja toisaalta, että meille ei tulisi
päivystykseen Vantaan mallia. Vantaan malli on useaan otteeseen
kerrottu, siellä on MedOne vähentänyt käyntejä nostamalla kynnystä

päivystykseen. Tämähän ei ole tietenkään tarkoitus, päivystyshän on
paikka, jossa saadaan viime kädessä hoitoa, kun sitä ei muualta ole
tarjolla. Ja se, että jos me haluamme vähentää päivystyskäyntejä, niin
täällä on esitetty hyvin, että silloin täytyy katsoa terveysasemien
käyntejä sekä olla mahdollisuuksia käydä siellä normaaliin työaikaan.
Nythän on niin, että päivystykseen esimerkiksi Malmille ohjautuu
ihmisiä, jotka eivät saa muutoin aikaa terveydenhuollosta. Vaikka tämä
on arjen kannalta hyväkin asia, näitä päivystyksiä ylipäänsä voitaisiin
vähentää parantamalla päivällä tarjottavaa terveyskeskushoitoa.

Sitten olisin ihan kysynyt ja haluan huomauttaa, kun tässä esimerkiksi
valtuutettu Puura nosti hyvin esiin, että terveyslautakunta on kirjannut
kaikki probleemat näiden ahtaiden tilojen kannalta. Eli itse asiassa
meillä ei olisi varaa enää päivystysruuhkia lisätä. Kysyn, että miten
nämä ruuhkat puretaan, jos tällaista tulee? Miten potilasohjaus siinä
tilanteessa hoidetaan?

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Se on varmasti totta, että toimiva päivystyspalvelu, yhteiskäyttö on
tehokasta ja tuottavaa, mutta sehän todellakin vaatii hyvin valmistellut,
yhdenmukaiset kriteerit, mikä ei välttämättä tule esiin Attendo
MedOnen toiminnassa Peijaksessa, koska korviini on kantautunut, että
henkilöt ovat mennessään sinne joutuneet kysymyksen kohteeksi, että
”onko teillä jo lähete?” Ei kai sinne lähetteellä tarvitse mennä.
Peijaksessa sitä paitsi päivystyksessä käytävän toisella puolella
sairaalan röntgen- ja laboratoriokulut ovat nousseet sen tähden, että
Attendo MedOne ei tarvittavia näytteitä ota, joten on ihmeellistä, että
HUS/HYKS joutuu maksumieheksi, vaikka tietyt toiminnot on
ulkoistettu. Sen tähden kysynkin apulaiskaupunginjohtaja Paula
Kokkoselta, mitä tarkoittaa tekstissä mainittu ”palvelun tuottajana on
palvelun järjestäjä tai ulkopuolinen toimija”? Haluan, että sitä avataan
lisää.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tässä tuli jo koko joukko kysymyksiä. Pyrin vastaamaan niihin sen
mukaan kuin muistan kaikki kysymykset.

 

 

Päivystyksen yhteistyötä, yhteiskäytön kehittämistä ja asiakasmaksujen
ja sopijapuolten välisen laskutuksen koordinointia ja tiedottamista ohjaa
kuntien yhteinen päivystyspalvelujen ohjausryhmä. Helsingin
terveyskeskuksen edustaja tuossa ohjausryhmässä on Hartmanin
sairaalan ylilääkäri Jukka Toivonen. Lisäksi on nimetty toinen tällainen
ryhmä, joka on toiminnallinen työryhmä. Se sopii
perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen
seurantamittareista, seurannan toiminnan sujumisesta ja raportoi tuolle
ohjausryhmälle. Potilaat hoidetaan päivystyksessä
kiireellisyysjärjestyksessä, ei siis välttämättä saapumisjärjestyksessä,
vaan sielläkin on tällainen triage, eli katsotaan, kuka on kiireellisin
hoidettava. Yhdenmukaisen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden kriteerejä
noudatetaan.

 

Ruuhkatiedottamisesta päivystyspisteiden välillä työryhmä valmistelee
ohjeita, ja tiedottamista kuntalaisille valmistellaan niin ikään Helsingin,
Espoon ja Vantaan terveystoimen viestintäpäällikköjen ryhmässä ja
myös sitä, miten kuntalaisille tiedotetaan, terveydenhuollon
ammattilaisille, miten yhteistyökumppaneille tiedotetaan. Tiedottamisen
tueksi suunnitellaan yhteinen tiedotusaineisto, jota kaikki mukana
olevat kunnat käyttävät. Tiedottamisen interventiot ajoitetaan
maaliskuulle 2010. Olen pyytänyt myös selvittämään sitä, miten 10023
voitaisiin kytkeä tähän, eli terveysneuvontapuhelin, koska minun
mielestäni ihmisten kannattaisi selvittää, että kannattaako heidän
ylipäätään hakeutua päivystykseen ja jos hakeutuvat, voitaisiin tuota
kautta tai jotain muuta kautta ilmoittaa mahdollinen ruuhkatilanne,
jolloin tiedetään, että jossakin on potilaita jonossa ja jossakin on tyhjää,
että potilaat voivat heti päästä hoitoon. Tämä on kaikkien intressissä,
näiden asioiden kanssa työskennellään hyvin aktiivisesti.

 

 

Bästa ordförande.

 

När människan behöver ta kontakt med jouren så är hon ofta i en
mycket sårbar situation. Den här omorganiseringen innebär ju i princip
möjligheter men också risker för de mest sårbara grupperna. En sårbar
grupp är de som har svenska som modersmål, och jag vill gärna fråga
stadsdirektör Kokkonen i vilken utsträckning och hur man i beredningen
har beaktat de risker och möjligheter som föreligger för de
svenskspråkiga i samband med den här reformen, och också om man i
samarbetsbeslutet har fattat, har gjort upp någon sorts organiserad

uppställning där man bedömer effekterna för de sårbara grupperna,
särskilt de svenskspråkiga, av den här reformen.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Pidän tätä esitystä erinomaisen hyvänä. Ja erityisesti Koillis- ja Itä-
Helsingin näkökulmasta, kun Malmin sairaala ja siellä päivystys menee
remonttiin, niin tämä esitys voi olla todella hyvä siellä asuvien ihmisten
kannalta nimenomaan siksi, että on hakeutua lyhyemmän matkan
päähän Peijakseen. En usko, että suinkaan tilanne on se, että kaikki
hakeutuvat Helsinkiin hoitoon, vaan voidaan hakeutua myös rajan
toiselle puolen. Tuolta Länsi-Helsingistä, läheltä Espoon rajaa voi olla
Jorviin hakeutumista myös. Erityisesti myös se, että lasten ja nuorten
sairaala on aika kaukana Koillis- ja Itä-Helsingistä, ja Peijas saattaa
olla silloinkin houkutteleva vaihtoehto esimerkiksi yöaikaan.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen toi omassa puheenvuorossaan
terveysneuvontapuhelimen, 10023:n, esille. Mielestäni sitä kannattaisi
meidän valtuutetunkin jokaisen ihan yksittäisissä kanssakäymisissä
kaupunkilaisten kanssa mainostaa huomattavasti nykyistä enemmän.
Varsin usein, kun terveysasemilla on selvitetty sitä, että miksi
kaupunkilaiset tulevat ja mitä he tulevat hakemaan, apua,
terveysasemilta, niin siellä on varsin paljon niitä asiakkaita
päiväaikaankin, joiden todellinen avun tarve ei ole terveysaseman edes
autettavissa. Samoin päivystyksessä varsin paljon on niitä potilaita,
jotka saisivat avun paremmin jostain muualta kuin sieltä
terveydenhuollon piiristä ollenkaan. Siksi tämä 10023:nkin palvelee
erinomaisen hyvin ja sitä pitäisi käyttää huomattavasti nykyistä
enemmän.

Valtuutettu Anttilalta olisin halunnut tarkistaa, kun hän puhui
pääterveysasemista tässä ensimmäisessä ponnessaan, että mitä hän
sillä tarkoittaa. Pääterveysasemia meillä ei ole vielä käsittääkseni
nimetty.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen viittasi vastauksessaan

pääkaupunkiseudun valtuustojen 2007 kesällä tekemään laajaan
sopimukseen kunta- ja palvelurakennehankkeesta, jonka yhtenä osana
oli yhteistoiminta päivystystoiminnassa. Kun hän erityisesti toivoi, että
ne valtuutetut, jotka ovat perehtyneet näihin asiakirjoihin, ovat
huomanneet jotain, niin hän olisi tietysti voinut kertoa jotain, että nekin,
jotka eivät ole perehtyneet, tietäisivät, että silloin tehtyyn sopimukseen
ei sisälly mitään kohtaa siitä, että tämä yhteispäivystystoiminta voidaan
ulkoistaa. Siitä ei sanota yhtään mitään siinä paperissa. Se on ensi
kertaa tässä valtuustossa nyt käsittelyssä.

 

Täällä esitetty konkreettisemman kuntien nyt hyväksyttäväksi esitetyn
sopimuksen kakkoskohdassa mainitaan, että palvelun tuottaja voi siis
olla ulkopuolinen yksityinen yritys. Tätä kohtaa voi tietysti
hyväntahtoisesti ajatella niin, että sillä viitataan siihen tosiasiaan, että
Vantaan kaupunki on vuoden 2007 sopimusten valmistelun jälkeen
ulkoistanut oman terveyskeskuspäivystystoimintansa. Mutta tässä
sopimuksessa, joka meille nyt esitetään, ei lue, että tämä koskee
Vantaan kaupunkia, joka saa jatkaa toimintaa ulkoistetulla mallillaan.

 

Kohdassa 2 ei myöskään ole minkäänlaista mainintaa siitä, kuka voi
päättää jatkossa siitä, että ulkoistetaanko näitä palveluja nykyistä
useammassakin kunnassa, kuten esimerkiksi Helsingissä. Siinä
käytetään jopa muotoilua, että kun palveluntuottaja on ulkopuolinen,
niin toimitaan näin ja näin. Siinä ei sanota, että jos valtuusto
myöhemmin harkitsee hyväksi ulkoistaa tämän, niin toimitaan jotenkin.
Minusta tässä on syytä olla sillä tavalla tarkkana, että valtuusto tässä
asiassa pitää päätösvallan itsellään ja varmistaa, ettei myöhemmin tulla
sanomaan jotain, että mehän olemme jo tähän antaneet valtuudet.
Siksi esitän, että hyväksytään seuraava ponsi:

 

Valtuusto edellyttää, että kuntien sopimusta toteutettaessa
turvataan se, että Helsingin perusterveydenhuollon
päivystystoimintaa ei ulkoisteta.

 

Minun tulkintani on siis se, että tämä ei tarkoita esitetyn sopimuksen
hylkäämistä, koska tuo kohta on hyvin epämääräisesti kirjoitettu, tuo 2.
kohta, vaan me tulkitsemme, että se 2. kohta tarkoittaa Vantaata, joka
on jo ulkoistanut toimintansa ja me emme ulkoista.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

kuntien yhteispäivystys organisoidaan, mutta sen sisällöstä pitää
kantaa huolta. Ja nyt kyllä koen, että perusterveydenhuollon sisällä ei
tässä kaupungissa, ja sen osaamistasosta ei kanneta huolta. Näin ollen
siitä tulee pitkä lasku meille kaikille. Ja se olisi pienillä asioilla
hoidettavissa, kun ei anneta tämän asian liukua käsistämme sellaisille
toimijoille, joiden tavoitteena on pelkästään hankkia rahaa tällä
alueella. Nämä monet ovat ulkomaalaisten käsissä olevia
pörssiyhtiöitä, se on aina hyvä pitää mielessä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ihan niin kuin apulaiskaupunginjohtaja täällä jo totesikin, tämä
esityshän perustuu valtuustojen yhteiseen päätökseen vuodelta 2007,
että sikäli tätä on jo silloin käsitelty. Sinänsä täällä on tullut hyviä
kannanottoja, itse asiassa ihan samanlaista keskustelua kävimme
terveyslautakunnassa asiasta. Mutta kun totesimme, että tämä asia on
kuitenkin pitkään valmisteltu ammattilaisten toimesta ja huolellisesti ja
että meillä on esimerkiksi samat kriteerit tulossa kaikkiin
päivystyspisteisiin ja että on ohjausryhmä, joka seuraa ruuhkatilanteita
ja muita, että jos tulee jotakin ongelmia niin heillä on mahdollisuus
siihen puuttua, niin pidän tätä kannatettavana asiana. Kyllä tämä
mielestäni on askel kohti väljempää ajattelua pääkaupunkiseudun
palvelujen yhteiskäytössä, jota ymmärtääkseni on jo pidempään
toivottu ja myös asukkaiden näkökulmasta tuo joustavuutta.

 

Mitä tulee Kouvolan selvitykseen, ainakaan minä en ole nähnyt siitä
sellaista versiota, jossa olisi ollut mitään muita tuloksia kuin nämä
kustannustulokset. Eli siellä ei ole selvitetty sitä lainkaan, mitä näillä
kalliimmilla kustannuksilla pystyttiin tuottamaan. Tärkeintähän on se,
että sillä terveyspalvelulla tuotetaan jonkinlaista terveyshyötyä
väestölle. Ei ole niinkään tärkeää se, onko se tehty tavalla tai toisella.
Tietenkin kannatan ammattitaitoisen henkilökunnan ylläpitämistä
edelleenkin, mutta tämä terveyshyöty olisi se kaikkein tärkein.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

En tiedä, miten pitkä MedOnen sopimus on Vantaan ulkoistuksessa,
mutta uskon, että ulkoistukset tulevat vähenemään, kun ministeri
Risikko antaa asetuksen siitä, että perusterveydenhuollon lisäkoulutus
voidaan suorittaa ainoastaan kunnan palveluksessa.

 

 

Värderade fullmäktigeordförande.

 

Jag vill ändå upprepa det som jag sade förra gången, det vill säga
veteranerna är faktiskt befriade från HNS-poliklinikavgifter från början
av 2009, en sak som vi kanske, som man inte kände till i stadens
förvaltning. Så jag behöver inte göra någon budgetmotion eller något
liknande, som jag hade tänkt. Men däremot vill jag upprepa min fråga
till biträdande stadsdirektören, att hur kommer det sig att det är så stora
skillnader i de priser vi kommer att kräva av esbobon för ett jourbesök
och det som esboborna kommer att kräva av oss, när vi kommer att
kräva 400 euro per besök för Haartman medan de kommer att kräva
122 euro för ett akutbesök på Jorv jour. Hur kan det vara så stora
skillnader?

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Valtuutettu Hakasen ponsi on paikallaan tässä yhteydessä, koska
nimenomaan tämä Vantaan malli on tässä huolestuttanut osaa ainakin
valtuutetuista, että ? kertoisi siitä. Ja panin ihan ilolla merkille, että
valtuutettu Asko-Seljavaara täällä totesi, että Helsingissä halutaan
päästä vuokralääkäreistäkin eroon, ja toivon sen tarkoittavan sitä, että
meillä todellakin kaupungilla palkataan omat lääkärit eikä myöskään
suunnitella mitään terveysasemien yksityistämistä.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Joitakin vastauksia kysymyksiin.

 

 

Först till ledamoten Wallgren. Jag vill först konstatera att vi kommer att
följa grundlagen och språklagen, så jag förutsätter att de får tjänsterna
på svenska, på sitt modersmål.

 

Sitten, olin oikeastaan varustautunut täällä vastaamaan siihen
kysymykseen, että miksi me tuomme tämän vasta nyt, 2010, kun
valtuustot olivat päättäneet, että tämä pitäisi aloittaa vuoden 2009
alusta. Se johtuu siitä, että asiaa on valmisteltu huolellisesti. Meihin on
suuntautunut naapurikuntien taholta kova prässi sen suhteen, että se
olisi pitänyt aloittaa ainakin tämän vuoden alusta. Mutta me halusimme
vielä lykätä sitä tuonne 1.4., jotta me saamme kunnolla varustauduttua
tähän palvelun aloittamiseen.

Sitten totean, että emme me tällä päätöksellä ole ulkoistamassa
Helsingissä päivystystoimintaa emmekä mitään muita järjestelyjä
tekemässä kuin juuri tämän järjestelyn, josta nyt tässä sopimuksessa
on kysymys.

 

Valtuutettu Thorsille toteaisin, että minulla ei ole nyt hinnastoa tässä,
että en uskalla sanoa, mitkä ovat ne hinnat, mitä me tulemme
perimään, mutta tässähän lähdetään siitä, että todelliset kustannukset
peritään. Meidän palveluvalikkomme voivat olla erilaisia. Voi olla, että
me tarjoamme erilaisen paketin päivystyksessä, meillä on siellä
enemmän henkilökuntaa luultavasti ja raskaampi miehitys, jolloin
kustannuksetkin ovat toisenlaiset. Mutta joka tapauksessa riippumatta
siitä, mitkä ne tuotantokustannukset ovat, puolin ja toisin peritään
todellisten kustannusten mukaiset taksat.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Haluan kiittää apulaiskaupunginjohtaja Kokkosta siitä, että hän
suhtautui erittäin myönteisesti ensimmäisen aloitteeni ideaan, että
terveysasemien aukioloaikoja pitäisi joustavoittaa. Myös sen aistin, että
hän on kanssani samaa mieltä, että myös perusterveydenhuollon
osaamistasoa pitäisi kohentaa niin, että ne ihmiset, jotka menevät
terveysasemalle, saavat sieltä erittäin pitkälle sen hoidon, mitä he
tarvitsevat, ja paineet erikoissairaanhoitoon sitä kautta vähenisivät.
Olen myös iloinen siitä, tämä Yrjö Hakasen tekemä ponsiehdotus,
johon ymmärsin myös, että apulaiskaupunginjohtaja suhtautui
samansuuntaisesti, että Helsingissä ei aiota perusterveydenhuollon
päivystystoimintaa ulkoistaa, että se nyt myös tässä valtuustossa tämä

asia hyväksyttäisiin sen suuntaisesti, kuin apulaiskaupunginjohtaja
toivoo. Kiitokset näistä etukäteen.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Ihan pieni huomio ja kysymys: Täällä mahdollisesti mainittiinkin se, että
päivystyspisteet tullaan tasapuolisesti resursoimaan, vähän meni ehkä
ohitse itseltäni, mutta olisin kuitenkin jättänyt mietintämyssyyn sen, että
olen kuullut aika huolestuttavia viestejä Malmin päivystyksen suunnalta
jonkin aikaa. Oma pelkoni on se, jäin miettimään, että onko Malmin
päivystys resursoitu yhtä hyvin kuin Hartmanin ja uusi päivystyspiste,
vai onko pelko tai mahdollisuus, että Malmi jää vähän tämän uuden,
hienon päivystyspisteen varjoon. Kuitenkin Malmilla on erittäin
haasteellista asiakaskuntaa, kuten varmaan moni täällä tietää, ja
tilanne on ollut aika kestämätön varsinkin henkilökunnan jaksamisen
osalta siellä aika pitkäänkin. Toivon, että kiinnitetään huomiota myös
näihin vähän vanhempiinkin pisteisiin, etenkin kun Malmikin vastaa
sekä itäisen että koillisen osan koko päivystysalueesta, siitä
peruspiiriltään, puhumattakaan, jos sinne hakeudutaan mahdollisesti
muualta pidemmältäkin.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minusta olisi ensinnäkin toivottavaa, että jos ihmiset tekevät ponsia
ihan vakavissaan, ne toimitettaisiin etukäteen, jotta niitä voisi vähän
pohtia. Suhtaudun itse aika kielteisesti ajatukseen, että meillä
terveyskeskuspäivystystä ryhdyttäisiin yksityistämään juuri niistä
kokemuksista, mitä esimerkiksi Kouvolasta on saatu. Mutta näin isoa
ratkaisua en kyllä pysty ponnella myöskään päättämään siten, ettei
koskaan missään yhteydessä mitään yksityistä olisi päivystyksessä
olemassa. Minusta tämä on vähän kiusallinen tilanne.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

Meille on nyt meistä riippumattomista syistä valmisteltu esitys, joka
sisältää valtuudet ulkoistaa. Kuntien välisessä sopimuksessa ei aseteta
tälle ulkoistamiselle mitään ehtoa. En halua, että me olemme
seuraavaksi tilanteessa, jossa sanotaan, että tämän perusteella
virkamiehet ovat valmistelleet meille esityksen, että ryhdytään
ulkoistamaan. Ja kun tulkitsin, että virkamiehet eivät tällaista ole
valmistelemassa, en oikein ymmärrä, minkä takia valtuusto ei voisi
tässä sitä omaa tahtoaan kirjata.

Valtuutettu Soininvaara kokeneena kunnallispoliitikkona tietää hyvin,
että valtuusto tietysti tekee päätöksiä aina kulloinkin esillä olevien
asioiden ja tilanteiden mukaan. Ei tässä ole sen kummemmasta asiasta
kysymys kuin muidenkaan asioiden kohdalla. Jos esille nousee
huolenaihetta, valtuusto ilmaisee omaa tahtoaan. Tähän
huolenaiheeseen on sen takia erityistä syytä, että tämän meille jaetun
sopimusehdotuksen lisäksi julkisuudessa on kerrottu, että tämän
yhteispäivystyksen valmistelutyöryhmissä on ollut parinkin tällaisen
yksityisen lääkärifirman edustajia. Eräs muistaakseni jouduttiin Espoon
toimesta vetämään sieltä työryhmästä poiskin, koska hänellä oli niin
selvä jääviys tässä asiassa. Eli kyllä näillä firmoilla on ihan selvä
intressi ollut tässä asiassa kaiken aikaa.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Aivan lyhyesti totean vain, että kun kolme kuntaa ja niiden toimijat
neuvottelevat ja valmistelevat jotain sopimusta, niin emmehän me voi
mennä puuttumaan siihen, keitä Vantaan jossain joukossa neuvottelee
ja keitä Espoon jossain joukossa neuvottelee. Me toki itse
määrittelemme sen, ketkä Helsingin puolesta neuvottelevat ja ketkä
osallistuvat niihin joukkoihin, jotka meille toimenpiteitä valmistelevat.
Tässä vain on hyväksytty se tosiasia, että Vantaalla nyt on jotakin
ulkoistettu ja silti valtuustot ovat tehneet yhteiset päätökset.

 

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Luin Vartiokylän koulun saneeraussuunnitelman tarkasti ja huomasin,
että opetuslautakunta on käynyt pitkiä keskusteluja ja kiinnittänyt ihan
oikein huomiota siihen, että saneerauskustannukset ovat korkeita.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Ja myös ovat tehneet sen huomion, että valtuusto on hyväksynyt
toivomusponnen, että silloin kun koulu joutuu muuttamaan
saneerauksen takia toiseen paikkaan, muuttokustannukset pitäisi
mennä tilakeskukselle. Sitä ei ilmeisesti ole noudatettu. Mielestäni
valtuusto toivoo ja on perusteltuja syitä olettaa, että kun tulee
muuttokustannuksia niin ne näyttävät olevan pois opetusresursseista.

 

Ei muuta, kiitos.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Täällä on puhuttu paljon terveys- ja hyvinvointipalvelujen
ulkoistamisesta ja millä tavalla se vaikuttaa hinta-laatu-suhteeseen.
Olisin halunnut tässä rakentamisen yhteydessä tuoda esille kaupungin
rakentamishankkeet ja rakennushankkeet ja miten viime aikoina on
ollut havaittavissa huolestuttavia piirteitä. Puhutaan paljon
kilpailutuksesta ja hinnan alentamisesta näissä meidän omissa
rakentamishankkeissamme. Kilpailutuksen tuloksena yleensä valitaan
säännönmukaisesti halvimman tarjouksen tekijä, mikäli tämä täyttää
vaan ne tarjouspyynnön ehdot. Valitettavasti usein laadunvalvonta ja
yhteiskunnallisten velvoitteiden suorittamisen valvonta on jäänyt
puutteelliseksi.

 

On myös valitettavaa, että kilpailutuksessa kokonaistaloudellinen
tarkastelu yleensä jää puuttumaan. Mielestäni ei ole kaupungin etu se,
että työntekijöiden verorahat ja aliurakoitsijoiden ja näiden
aliurakoitsijoiden yhteisöverot virtaavat rajojen taakse. Rakentamisen

laadun varmistamiseksi jo kilpailusääntöihin tulisi saada selkeät
laatukriteerit, ja näillä laatukriteereillä voisi olla nykyistä enemmän
painoarvoa hinnan ohella. Yksi laatukriteeri voisi olla esimerkiksi
pääurakoitsijan sitoutuminen rajalliseen määrään aliurakoinnin
ketjuttamisessa.

 

(Puheenjohtajan välikysymys.)

 

Minä olen seurannut myös muiden lautakuntien käsittelyä, ja tämän
kyseisen asian kohdalla on nimenomaan haluttu kilpailutusta eri
urakoitsijoiden välillä ja on pidetty kaupungin omaa tuotantoa
kalliimpana vaihtoehtona ja haluttu kilpailutusta. Tämä liittyy tältä osin
tähän aiheeseen. Sen takia tästä kokonaistaloudellisesta tarkastelusta
haluaisin apulaiskaupunginjohtajan mielipiteen, että onko tehty
minkäänlaisia tarkasteluja ja seurantoja ja tilastoja, että jos on ollut
omana tuotantona rakennushankkeita, peruskorjauksia, aliurakointeja
tai muita, tai ne on ulkoistettu? Eli onko tällaisia tarkasteluja tehty ja
vertailuja siitä hinnan ja laadun tasolta? Koska tämä on tosiaan
aiheuttanut, kyseinen hanke, keskustelua siitä, että omana tuotantona
tämä ei olisi välttämättä paras ratkaisu.

 

 

Puheenjohtaja.

 

Tämä asia herätti meidän ryhmässämme paljon keskustelua juuri sen
takia, että nämä isot peruskorjaushankkeet, jotka ovat erittäin
tarpeellisia ja välttämättömiä, aiheuttavat esimerkiksi minussa kauhean
pelon, että onnistuukohan tämä nyt mitenkään taas. Meillä on hirvittävä
määrä peruskorjauksia ja valitettavasti myös uudisrakentamista, joka ei
ole onnistunut. Toisin sanoen on jouduttu paikkaamaan hyvin äkkiä ja
tekemään moneen kertaan samoja korjauksia sen takia, että se laatu
on niin huonoa. Minkä takia laatu on huonoa? Sen takia, että kaupunki
ei valvo, ei ohjaa sitä, että sinänsä yleensä hyvät suunnitelmat tulisivat
toteutettua ollenkaan sillä tavalla, mitä niissä suunnitelmissa lukee ja
on ajateltu.

 

Yksi keskeinen ongelma on se, mitä Eija Loukoila sanoi, että kun näitä
kilpailutetaan niin katsotaan tiukasti vain sitä hintaa ja lähdetään
luottamaan siihen, että kyllä varmasti se voittanut kilpailija hommansa
hoitaa. Ihan päivittäin kuulee näitä kertomuksia siitä, että ei ole hoitanut
hommiaan. Toivoisin, että valtuusto saisi selvitystä siitä, kuinka paljon
aivan liian nopeasti uusiutuvia peruskorjauksia Helsingissä joudutaan

tekemään ja kuinka paljon uudisrakennuksissa myös joudutaan
paikkaamaan sitä huonoa jälkeä, jota nykyajan rakentamisessa
tehdään.

 

Pelkästään huonot rakentamistoteutukset eivät ole tässä ongelmana,
vaan kyllä suunnittelussakin on paljon ongelmaa: otetaan jatkuvasti
käyttöön sellaista uutta teknologiaa, josta ei ole vielä kokemusta.
Kaupungin innovaatiopolitiikassakin on määritelty, että nimenomaan
kaupunki haluaa edistää innovaatiota ja olla mukana tilaamassa
sellaisia hankkeita, joissa uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Se ei ole
kovin fiksua sen takia, että silloin kaupunki joutuu juuri korjaamaan ja
paikkaamaan niitä ongelmia, joita tuntemattomasta teknologiasta aina
pruukaa syntyä.

Vasemmistoliiton ryhmä on jatkuvasti puhunut siitä, että kaupungin
pitäisi kehittää itse rakentamista, luoda sellainen todella laadullisesti
eteenpäin menevä ja hyviä käytäntöjä toistava ja jatkuvasti vielä
parantava rakentamiskulttuuri, joka meillä Suomessa hyvin yleisesti
tällä hetkellä puuttuu rakentamisesta. Haluaisinkin kuulla
virkamiesjohdon selvitystä siihen, että miten esimerkiksi tässä
hankkeessa pystytään turvaamaan se, että tämä Vartiokylän koulun
peruskorjaus tulee hoidettua kunnolla. Miten pystytään hankkimaan
sellaiset firmat ja rakentajat, jotka tekevät oikeaa työtä? Onko
kaupungilla resursseja valvoa sitä työtä niin, ettei heti kun valvoja
lähtee paikalta palata taas huolimattomiin ja virheellisiin työtapoihin ja
laiminlyönteihin, mitä kuulee jatkuvasti tuolla ihmisten sanovan, että
nykyään kaupungin rakennushankkeissa syntyy.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Kiitos myös valtuutettu Vikstedtille, joka otti tämän
muuttokustannusasian esille, josta on olemassa tosiaan hyväksytty
toivomusponsikin. Siitä huolimatta näitä aina tähän listalle kuitenkin
tulee siinä muodossa, että joudumme opetustoimessa ne kustannukset
maksamaan. Tässä tuli esiin myös yksityisten rakennuttajakonsulttien
käyttö. Tarkoituksena oli, että nyt sitten tilakeskus, kiinteistövirasto
selvittäisi mahdollisuuksia käyttää niitä, kun tietoni mukaan kaupungin
kiinteistöyhtiöiden isoissa peruskorjaushankkeissa on niitä
menestyksekkäästi käytetty. Toivoisin tosiaan, että
apulaiskaupunginjohtaja Penttilä voisi tosiaan kommentoida tähän
asiaan.

 

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tämä Vartiokylän yläasteen perusparannuksen hankesuunnitelman
osalta avattiin keskustelu varsin laajasti kaupungin rakennuttamiseen ja
rakentamiseen, ja siinähän perussääntö on se, että kaupunki
rakennuttaa eli suunnittelee ja huolehtii rakentamisen ohjaamisesta
rakennuttamisen kautta, mutta itse rakentaminen tehdään pääosin
niissä hankkeissa, jotka valtuuston kautta hyväksytään, eli näissä
suuremmissa kilpailun kautta. Ja kilpailua ohjaa luonnollisesti taas
hankintalainsäädäntö ja siihen liittyvät menettelyt, joissa voidaan
pisteyttää myös laatuun liittyvät kriteerit, kunhan ne etukäteen
ilmoitetaan. Eli siinä mielessä on normaalia, ja toivottavasti yhä
parannamme näitä hankintakriteereitä.

Viime aikoina on kiinnitetty erityistä huomiota mm. harmaaseen
talouteen. Se liittyy niihin kysymyksiin, joita alihankintaketjuihin liittyy ja
eräisiin muihin asioihin tässä kilpailuttamisessa, joka on sinänsä
viranomaisen kannalta tullut yhä vaikeammaksi. Valtuutettu Pakarinen
kiinnitti huomiota kaupungin asuntotuotannossa suoritettuun
rakennuttamiseen, jota tekee meidän asuntotuotantotoimistomme.
Siinähän poikkeuksena yksityisten rakennuttajien toimesta kaupungin
rakennuttaja takaa 10 vuoden takuun sille hankkeelle, ja se on omalta
osaltaan parantanut myös asuntojen peruskorjauksen toteuttamista.

 

On selvää, että rakentamisessa sattuu myös virheitä, ja valitettavasti
jotkut suunnitteluopitkin ovat osoittautuneet vuosikymmenien kuluessa
virheelliseksi, ja sitä satoa me niitämme nyt perusparannuksilla,
erityisesti 1970-luvun julkisen rakentamisen osalta. Mutta kaiken
kaikkiaan nämä kysymykset, jotka tässä esitettiin laajemmin, ovat
paremman perustelun ja ehkä eri keskustelun paikka. Tämän
hankesuunnitelman osalta ymmärtääkseni kaikki valmistelu on tähän
saakka mennyt niin hyvin kuin on mentävissä, ja toivottavasti tuo
perusparannus osana hyvin monia perusparannushankkeita tänä
vuonna saadaan liikkeelle.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Koska tämä asia, rakentaminen, kovasti valtuustoa kiinnostaa ja kaikki
ovat kuulleet niitä epämiellyttäviä asioita, mitä rakennuksilla tapahtuu,
niin mielestäni se olisi tarkastuslautakunnan tehtävä ottaa
hommakseen ja käydä työmailla ja kysyä ihmisiltä, miten tämä homma
toimii. Mielestäni tämä ongelma ei ratkea sillä, että kuka on konsultti ja
kuka rakennuttaa, vaan se, että valvonta olisi parempi ja että ei saisi
kaupungin työmaille aivan automaattisesti hyväksyä yhä uusia ja uusia
aliurakoitsijoita, kuten tällä hetkellä tapahtuu. Hämäräfirmat tietävät,
missä on mahdollisuus touhuta ihan miten tahtoo. Ne tietävät, missä
valvonta pettää. Se pettää nimenomaan valtion ja kuntien
rakennustyömailla.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Valtuutettu Vikstedtin ehdotus tai esitys tarkastuslautakunnan
vahvemmasta roolista on paikallaan. Varmasti nämä terveiset menevät
Vasemmistoliitolta perille tarkastuslautakuntaan.

 

 

Puheenjohtaja.

 

Viittaan tarkastuslautakunnan jäsenenä siihen, että tarkastuslautakunta
kontrolloi vuosittain moniakin erilaisia hankkeita ja kohteita, mutta
kiinnittäisin kyllä käytännön huomion siihen rakennus- ja
kiinteistötoimen projektinjohtovastuuseen, mitä näissä hankkeissa
harjoitetaan. Tarkastuslautakunnan toiminta on monessa tilanteessa
siinä vaiheessa jälkikäteistä, kun olemme jo pystyttämässä sitä
kyseistä hanketta.

 

 

Lautakunta, pyytäisin nimenomaan näistä rakentamisen
ongelmakohdista selvitystä ja seurantaraporttia. Se olisi hyvä tapa
saada asia myös laajasti valtuuston ja kuntalaisten tietoon.

 

 

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

Totean, että kuten esityslistallakin on viitattu eri tyyppisiin sopimuksiin,
joita tämän kaavan toteuttamista ja hyväksyntää ennen on syytä tehdä,
Suomen valtion, jota edustaa Senaatti-kiinteistöt, heidän kanssaan on
tehty helmikuun 12. päivä esityslistalla kuvattu sopimus, ja Itella, eli
entinen Suomen Posti, heidän kanssaan on tehty tammikuun 29. päivä
vastaava sopimus.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Täällä esityslistan sivulla nro 22 todetaan, että lautakunta 16.9. esitti
nimistötoimikunnalle, että luovutaan talvisota-teemasta ja että alueen
nimikkeistöön pitää hankkia toisenlaisia nimiä. Tästä oli Helsingin
Sanomissa pieni juttu, ja muutamat ihmiset soittivat minulle ja olivat tosi
pahoillaan, että he olivat ymmärtäneet sen, että lautakunta väheksyi
talvisodan teeman näkymistä Helsingin katunimikkeistössä. Asia ei
suinkaan ollut näin, vaan nimistölautakunta omasta esityksestäni,
sanoin lautakunnassa, että en pidä hyvänä, että Helsingin suurin ja
vanhin kaatopaikka ja talvisota yhdistetään toisiinsa. Minusta
talvisodan näkyminen Helsingin katunimikkeistössä on tärkeä ja
merkittävä asia, mutta se ei pidä näkyä Pohjois-Pasilan kaatopaikan
alueella. Koska tiedän, että jos tämä nimitoimikunnan ehdotus olisi

hyväksytty, niin tiedän ihan varmasti, että siitä olisi syntynyt
kansalaiskeskustelu, että miten voidaan olla näin epäeettisiä, että
hyväksytään alueelle, jolla valtaosin on toimistorakentamista, kaukana
keskustasta, talvisodan merkityksen korostaminen. Näin ollen
valmistelijat oikeastaan tämän puheenvuoron jälkeen olivat hyvin
pitkälle samaa mieltä, että on parempikin, että sille alueelle etsitään
toisenlaiset nimikkeet, niin kuin nyt on sitten tapahtunut.

 

Mutta yritin tässä asiassa saada pientä oikaisua Helsingin Sanomien
mielipidepalstalle, että se olisi rauhoittanut niitä ihmisiä, jotka olivat
loukkaantuneita tästä lautakunnan käsittelystä, olisin oikaissut tämän
väärinkäsityksen, mutta se ei sitten onnistunut. Haluan sen nyt
kuitenkin tässä valtuutetuille todeta. Ja toivon, että
apulaiskaupunginjohtaja Penttilä voisi kaupunkisuunnitteluvirastoon
viedä sellaiset terveiset, että kun on 70 vuotta nyt kuitenkin
talvisodasta, katsottaisiin ne paikat, joissa talvisota luontevasti voisi
näkyä Helsingin katujen ja puistojen nimikkeistössä. Eikä yhtään
haittaa, vaikka siellä olisi Taipaleentiekin.

 

Kiitoksia.

 

 

 

 

 

?

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Pyydän saada kiittää saamastani vastauksesta. Se osoittaa, että
oikealla tiellä ollaan mutta paljon on vielä tekemistä.

 

Halusin nostaa esille ATK-järjestelmien kehittämisen, koska se on ehkä
paras keino kaupungin toimintojen tehostamiseksi ja säästöjen
aikaansaamiseksi. Toimivat ja laajat tietojärjestelmät helpottavat myös
kuntalaisia ja yrityksiä, kun ne voivat kotoaan tai työpaikoiltaan hoitaa
asiansa joutumatta juoksemaan eri virastoissa.

Tämä vuosi näyttää olevan monin tavoin painopistevuosi
tietojärjestelmien kehittämisessä. Tälle vuodelle ajoittuu mm.
tietojärjestelmien integraatioalusta -hanke, jossa luodaan perusta eri
järjestelmien yhdistämiselle. Myös kuntalaisen henkilökohtainen
asiointikansio otetaan laajempaan käyttöön, ja lomakeasioinnin
sähköistäminen on tämän vuoden erityisenä painopisteenä. Toivon,
että nämä hankkeet toteutuvat esitetyssä aikataulussa.

 

 

Olen tehnyt aloitteen siitä, että tämä valtuuston työskentely saataisiin
tehostumaan. En ollut aivan vakuuttunut siitä vielä, että tämä asia
menisi jämäkästi eteenpäin. Toivoisin kyllä, että kaupunginhallitus nyt
kerta kaikkiaan paneutuisi tähän valtuuston työskentelyn
tehostamisasiaan. Täällä puhutaan aivan liian pitkiä puheenvuoroja ja
venytetään turhan päiten näitä kokouksia. Kyllä lyhyemmälläkin ajalla
luulisi saavansa asiansa puhuttua.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Olin oikein ilahtunut kaupunginhallituksen vastauksesta, jossa
suhtauduttiin myönteisesti tämän asian kehittämiseen ja jopa luvattiin,
että World Design Capital -vuonna Helsingissä voisi näkyä
tämäntyyppistä ympäristötaidetta. Kaikkihan me tiedämme, että
ympäristön estetiikalla on suora yhteys ihmisten terveyteen ja

hyvinvointiin ja kauniissa ja viihtyisässä kaupunkiympäristössä myös
ihmiset voivat paremmin. Tässä asiassa haluan täsmentää, että en
tarkoita mitään sellaista sinnepäin tehtyä maalaustaidetta vaan että se
olisi huolella tehtyä niin, että se todella herättäisi hyvän olon tunteita ja
tarjoaisi myös uusille, nuorille taiteilijoille mahdollisuuksia saada jotain
näkyvää kaupunkiympäristöönsä, jotain omaleimaista. Näin ollen
kiitoksia tästä vastauksesta, olen tyytyväinen.

 

 

Puheenjohtaja.

 

Olisin esittänyt sellaisen toivomuksen, että kun tässä aloitteen
vastauksessa todetaan, että kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa
toimii varsin hyvin vuorovaikutusmenettely, niin eikö siitä voitaisi ottaa
mallia muissakin virastoissa ja muissakin asioissa kuin
kaupunkisuunnittelussa. Eli niin kuin olen aloitteessa kirjoittanut,
Helsingin kaupunki on sitoutunut valtuustostrategiassaan
käyttäjälähtöisten innovaatioiden edistämiseen, ja sehän tavoite
toteutuu aika huonosti, jos käyttäjiä ei oikeasti kuunnella. Toivoisin
tällaista kaupunkisuunnitteluviraston tyyppistä vuorovaikutusmenettelyä
muihinkin virastoihin jollain tavalla sovellettuna.

 

Kiitos.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Tämä vastaus kaupunginhallitukselta on aika tyypillinen, mitä tällaisiin
aloitteisiin saadaan ja jossa todetaan, että ok, asia nyt on ehkä ihan
relevantti mutta ei oikein mitään voida asialle juuri silloin tehdä. Kyllä
minä tavallaan sen ymmärrän, en varsinaisesti tehnytkään aloitetta sen
takia, että tällainen pikabussivuoro nyt oikeasti olisi ollut realistinen.
Arvasin sen, että sehän nyt ei tule etenemään. Mutta halusin kiinnittää
huomion juuri siihen seikkaan, että tällaiset asuinalueet, joissa ei olla
raitiotien päässä tai rautatien vieressä, niin meillä on suuri ongelma
siinä, että me haluamme kyllä käyttää sitä julkista liikennettä, mutta se

on oikeasti todella epärealistinen vaihtoehto esimerkiksi autolle, joka on
puolet nopeampi. Juuri sen takia toivoisin, että kun Helsingin Seudun
Liikenne rupeaa miettimään näitä erilaisia liikenteen tehostamisia, niin
oikeasti paneuduttaisiin siihen, että miten meilläkin voisi olla sellainen
julkinen liikenne, joka on kilpailukykyinen juuri yksityisautoilun kanssa.
Eli minä uskon, että moni asukas Pakila-Paloheinä-Torpparinmäki-
seudulla haluaa nopeaa ja tehokasta julkista liikennetta, joka menee
aikataulussa ja joka vielä kaupan päälle olisi suht koht mukava
matkustaa. Eli haluaisin, että tällaisia ei ajatella vain, että tämä nyt on
mahdotonta ja haihattelua ja toiveajattelua, vaan ihan oikeasti
mietittäisiin, miten tällainen käyttökelpoinen vaihtoehto voisi toimia
meillekin.

 

Esimerkiksi nyt jos käyttää bussia nro 67 joka päivä, mennen tullen,
niin siinä 4,5 tuntia kevyesti menee per viikko, istutaan bussissa. Kyllä
mielestäni Helsingin sisäisessä liikenteessä se on vähän liikaa. Joten
toivon, että tähänkin paneuduttaisiin tulevaisuudessa paremmin.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Helsingissä on kehitetty poikittaisliikennettä, Jokeri I, joka halkoo myös
Maunulaa ja vähän Pakilan kulmilta, ja nyt tämä kehitettävä Jokeri II
tulee selkeästi parantamaan tässä suhteessa palvelua. Paloheinän
alueella oleellinen ongelma on se 67:n ja 66:n ongelma risteämisissä
nimenomaan Kuusimiehentiellä. Valitettavasti tilanne on vain se, että
ennen kuin ne mittavat, suuret, todella merkittävät hankkeet,
esimerkkinä metron vieminen lentokentälle, valmistuvat, kulkeminen
tuolta seudulta autolla tai bussilla kestää jonkun aikaa. Mutta jos se
vähän lohduttaa valtuutettu Suomalaista, niin ympäri Helsinkiä on
alueita, joissa samat ongelmat kohtaavat, ja tätä kautta varmasti tilanne
ei ole missään helppo. Tämän alueen joukkoliikenne ei ole varmasti
parhain mahdollinen, mutta toisaalta asutusväljyys on sentyyppinen,
että sinne ei suuria metroja voi rakentaa, mutta Jokeri tulee
helpottamaan huomattavasti tilannetta.

 

 

Valtuutettu Bryggare, kyllä minä tiedän, että oma henkilöauto on paljon

nopeampi vaihtoehto ja siksipä sitä itsekin usein käytän ja moni muukin
paikallinen asukas sieltä käyttää. Mutta olen ymmärtänyt, että meillä
kaikilla on tavoitteena se, että meidän ei tarvitsisi tulla omalla autolla
tänne, joten ajattelin vain kaupungin yhteistä hyvää ja meidän
kaikkiemme hyvää tulevaisuuden kohdalla. Mutta kyllä tietysti auto on
paras vaihtoehto.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Olisin halunnut kysyä apulaiskaupunginjohtaja Saurilta, kun tässä
kaupunginhallituksen lausunnossa todetaan, että rakennusvirastossa
on tekeillä selvitys nastarenkaiden käytöstä ja keinoista vähentää
nastarenkaiden käyttöä, milloin tämä selvitys tulee. Koska sekä
ympäristölautakunnan että yleisten töiden lautakunnan lausunnot
asiasta ovat erittäin hyvät, niistä kyllä kiitokset näille virastoille, jotka
ovat lausunnot laatineet. Ne olivat informatiiviset ja selkeät ja toivat
myös muista maista saatuja kokemuksia valtuutettujen tietoon. Siinä
mielessä oikein hyvin valmistellut lausunnot. Mutta milloin tässä
asiassa voidaan odottaa, että Helsingillä olisi jonkinlainen kanta?

 

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

Täysin tarkkaa tietoa nyt ei tullut muistiini, mutta käsitykseni mukaan
tämän vuoden kuluessa saataisiin siitä raportti aikaan.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tässä vastauksessa on sekä hyvää että huonoa, niin ensin näitä hyviä
uutisia täältä sivulta 34, jossa kaupunginhallitus pitää perusteltuna

hygieniaosaamisen ja sen tarkempaa selvittelyä vaativien
tasomäärittelyjen huomioon ottamista vanhustenhuollon
ostopalvelusopimuksia tehtäessä. Oikein hyvä, että tämä on
ymmärretty tämä aloite tältä osin oikein, koska tilannehan on se, että
kaupungissa on pätevää henkilökuntaa ja tämä hygieniaosaamisen
taso on korkea. Ja nyt kun palveluja ostetaan, silloin olisi olennaisen
tärkeää, että kaupungin osaamisen hyvä taso säilyisi, ettei se ketju
katkea niin, että meillä on hyvät määräykset ja sitten kun tulee
ulkopuolinen toimija siihen, joka ei noudatakaan niitä, niin
hygieniaosaamisen taso sitten laskee katastrofaalisin seurauksin.

 

Mutta sitten tässä on sillä lailla vähän petraamista, että tässä todetaan
ikään kuin niin, että hygieniahoitajia on riittävästi terveyskeskuksissa ja
sitten muut hallintokunnat voivat heidän palvelujaan hyödyntää. No
tämä ei ole totta, koska terveyskeskuksissa ei ole riittävästi hoitajia,
että heillä on riittävästi työmaata ihan terveyskeskusten omissa
jutuissa. Eli idea tässä aloitteessa oli se, että olisi tällaisia koko
kaupungin konsernissa toimivia, yli hallintokuntien hoitavia
hygieniahoitajia, sellaista osaamista, joka menisi yli sektoreiden.

 

Tässä on varmasti vielä haastetta kaupunkikonsernille ajatella sillä
lailla, että voi olla joku terveydenhuollon ammattilainen, joka ei toimi
pelkästään terveyskeskuksessa vaan voisi toimia päiväkodeissa ja
opastaa lapsia ja henkilökuntaa ja sitä kautta kun käsienpesu yleistyisi
niin sairastelu vähenisi. Se oli näin yksinkertainen tämä homma.
Tästähän meillä on selvät tutkimukset, mitä hyötyjä siitä saadaan, eli
tämä on kannattava investointi palkata lisää hygieniahoitajia, koska
sillä tavalla me saamme säästöjä. Lasten sairastelut vähenevät,
henkilökunnan sairastelut vähenevät, työpaikan aikuisten
sairaspoissaolot vähenevät. Mutta minä olen sillä lailla optimistinen
tämän suhteen, että nyt kun tämä loppui myönteiseen virkkeeseen, että
tämä asia menisi eteenpäin. Toivon, että siellä Paula Kokkonen miettii
asiantuntijoiden kanssa, että miten tätä hommaa voisi tulevaisuudessa
viedä hyvässä yhteistyössä eteenpäin.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tämä PSA-testi on todella hyvä tapa löytää prostatakarsinoomaa eli
eturauhassyöpää tai seurata sitä, mutta se ei todellakaan sovellu

toistaiseksi seulontaan, koska se aiheuttaa niin paljon ylidiagnostiikkaa
ja tällöin joudutaan ottamaan eturauhasen näytepaloja erittäin suuria
määriä, jos tällaista seulontaa yritetään toteuttaa. Eli tämä khs:n
vastaus on kyllä erinomaisen hyvä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Bästa ordförande.

 

Olinkin toivonut, että olisi käynyt juuri sillä tavalla kuin kävi, että
valtuutettu Asko-Seljavaara olisi ensin päässyt puhumaan tästä. Sinä
päivänä kun valtuutettu Asko-Seljavaaralla on kokemusta
eturauhassyövästä, tulkoon tästä puhumaan. Se ei tule varmasti ihan
tämän kauden aikana.

 

Välihuuto!

Se ei pidä paikkaansa. Minä kävin...

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

Kyllä. Minä kävin PSA-tutkimuksessa joulukuussa 2000, ja 6 kuukautta
myöhemmin soitin Washingtonista lääkärille ja lääkärillä oli tämä
ilosanoma, jossa hän sanoi, että tulos on positiivinen. Kävin sen
jälkeen sädehoidossa kesällä ja olen sen jälkeen ollut puhtaana 10
vuotta kohta. Johtuen siitä, että minä menin julkisuuteen tällä asialla ja
voin hyvin, koska tämä tuli ilmi riittävän ajoissa, sen jälkeen moni mies
on jossain vaiheessa koputtanut, silloin kun vielä olin duunissa, ovelle
ja sanonut, että ”minulla on tällainen ja tällainen asia”. Minulla on siis
kohtalaisen laaja kokemus siitä, mitä joskus kutsutaan ”elävästä
elämästä”.

 

Minulla on myös kokemusta kuolleesta elämästä, koska jotkut saivat
tätä hoitoa aivan liian myöhään, ja yksi hyvistä ystävistäni oli pitkässä
ja erittäin kivuliaassa loppuhoidossa, koska eturauhasesta se oli
mennyt luuhun ja luusyöpä on äärimmäisen paha. Joten minä pidän
tätä vastausta, anteeksi nyt vaan, valtuutettu Asko-Seljavaara, hyvin
akateemisena.

 

En tee palautusesitystä. Minä pidän tätä vastausta hivenen
ruokottomana. Mutta tulen palaamaan tähän esitykseen, ja tulen
erityisesti käsittelemään yksityisesti valtuutettu Asko-Seljavaaraa,
koska kyllä hänenkin järkensä on löydettävissä tässä asiassa.

 

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Edustaja Torvaldsilla on todella positiivinen kokemus tästä PSA-
seulonnasta, mutta jos me tekisimme sen todella kaikille miehille,
syntyisi varmasti tuhansia negatiivisia kokemuksia, joten ei omasta
kokemuksesta ole hyvä lausua mitään vaan tilastoista ja tieteellisistä
tutkimuksista.

 

 

Positiivinen kokemus on se, että minä olen elossa. Ne, jotka saivat
tämän negatiivisen kokemuksen, eivät ole täällä puhumassa Asko-
Seljavaaralle järkeä.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tässä ollaan kyllä oikealla asialla, valtuutettu Gadd. Minä olen itse
miettinyt tätä samaa asiaa monen monia kertoja, kun täällä naiset ovat
ajaneet läpi näitä, minkäs nimisiä ne nyt ovat, mama-seulontoja vai
mitä ne mahtavat olla.

 

Välihuuto!

 

Siis ei se toinen, mikä alkaa p:llä, vaan tämä rintasyöpäseulonta. Ja
minä rinnastaisin tämän aika pitkälle siihen samaan sarjaan, en
samaan munasarjaan, mutta sarjaan kuitenkin.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

Joo. Tämä nimittäin on aika vakava asia eikä ole minunkaan
leikinlaskun aihe, kun sattuu myöskin olemaan asiasta kohtuullisen
hyvät kokemukset. Ajatus, että tämä, niin kuin tässä rivien välistä tulee

vähän esille, että jos tämä toteutettaisiin niin se johtaisi ikään kuin
joukkohysteriaan ja ylitutkimiseen. Tätähän valtuutettu Asko-Seljavaara
tarkoitti, ja varmaan niinkin saattaisi käydä. Mutta kyllä sekin päivä
koittaa, jolloin tähän asiaan pitää suhtautua suuremmalla vakavuudella
kuin nyt. Siitä huolimatta, että luin saksalaisesta lehdestä eräänä
päivänä, että tämän taudin sairastaneilla henkilöillä on syöpäsairaista
parhaimmat selviytymismahdollisuudet, tämähän on tilastollisesti
todettu ja se on hyvä asia, mutta ei tarkoita sitä, että tähän voi
suhtautua välttelevästi. Jos seulontoja tehdään yhdelle ryhmälle, miksei
niitä voitaisi tehdä sitten useammallekin? En itsekään tee mitään
palautusehdotusta.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minun täytyy olla kyllä valtuutettu Asko-Seljavaaran kanssa samaa
mieltä tästä asiasta. Tosin nyt täytyy sanoa, että tietoni ovat 8 vuotta
vanhoja, mutta kun tuo testi ei osaa erotella toisistaan vaarallista ja ei-
vaarallista kasvainta, niin se johtaa täydelliseen ylidiagnostisointiin ja
silloin hoidosta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tulee niin paljon
raskaita, turhia hoitoja. Ja 70-vuotiailla miehillä tuo testitulos olisi aina
positiivinen, ja se tauti ei kuitenkaan ehdi eikä kehity mitenkään
vaaralliseksi melkein kenelläkään heistä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tämä valtuutettu Anttilan aloite on todella erittäin hyvä, ja nythän tätä
HUS-apteekkia onkin tutkittu siinä mielessä, että myös
pääkaupunkiseudun terveyskeskukset yhtyisivät siihen. Syöpähoidoista
muuten on todettu, että jos koko maan kaikki syöpälääkkeet
hankittaisiin yhdestä tuutista, saataisiin kaikista edullisimmat hinnat,
jopa 30 % halvemmalla, eli tähän on todella pyrittävä.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tässä täytyy nyt nöyrästi pyytää valtuustolta anteeksi, sillä
kaupunginhallituksen esitys on tässä kohtaa ristiriidassa sen päätöksen
kanssa, jonka valtuusto on tehnyt vuonna 2006, jossa tarkasti
sanotaan, asia joka silloin käsiteltiin, on tupakoinnin ehkäisy- ja
vähentämisohjelma. Siinä valtuusto päätti kaupunginhallituksen
esityksen mukaisesti kohdassa 4, ettei kaupunki enää järjestä
toimipaikkoihinsa tai niiden ulkoalueille erillisiä tupakointitiloja. Tässä
vastauksessa kuitenkin kaupunginhallitus pyöritellen on niitä
järjestelemässä sinne maauimaloihin. Minä esitän, että tämä asia
palautetaan uudestaan valmisteluun niin, että se noudattaa niitä
päätöksiä, joita valtuusto aiemmin on tehnyt, että näitä
tupakointipaikkoja ei maauimaloihin järjestellä.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Uiminen ja tupakointi ei oikein käy yksiin. Kumpulan maauimalassa kun
lasten kanssa kävin viime kesänä, kummastelin sitä touhua ja sain
tästä myös kansalaisilta palautetta. Aivan kuten valtuutettu Bryggare
sanoi, tämä ei ole linjassa sen kanssa, mitä me olemme sopineet.
Eihän siinä ole vuonna 2010 enää mitään tolkkua, että jos meillä on
liikuntapaikkoja, niin me järjestäisimme sen liikuntapaikan sisälle
tupakkapaikkoja, tilanteessa, jossa me olemme siirtymässä
kannustamaan koko kaupunkikonserni siirtymään savuttomaan
Helsinkiin. Tämä on tosiaan sen kanssa hyvin voimakkaassa
ristiriidassa. Tässä liikuntalautakunta, skarpatkaa, tämä ei ole hyvää
tekstiä tällä kertaa ollenkaan. Kannatan valtuutettu Bryggaren tekemää
palautusesitystä ja toivon tälle lämpimästi suurta kannatusta tässä
salissa.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

Minäkin kannatan palautusta. Kyllä tässä nyt on, kuten
kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Bryggare kertoi, vielä
virkamiehet huomanneet, että tässä on tosiaan kaupunginhallituksen
vastaus ristiriidassa valtuuston aiemmin tekemän linjauksen kanssa. Ja
meidän on nyt nöyrinä pyydettävä anteeksi tätä löperöä vastaustamme
ja itse esitettävä, että valtuusto viisaudessaan palauttaisi sen, että
saadaan tiukempi linjaus voimaan.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kannatan asian palauttamista. Pyydän toki kaupunginhallituksen
puolesta myöskin omalta osaltani nöyrimmin anteeksi. Uskomatonta
kyllä minusta sinänsä on se, että hallintokunnissa kirjoitetaan tekstiä,
joka on ristiriidassa valtuuston päätösten kanssa. Sellaistakaan ei toki
pitäisi mennä tapahtumaan. Mutta tosiasia on juuri niin kuin valtuutettu
Vuorela sanoi, että tosiasia on se, että urheilupaikat ja tupakointi niiden
alueella eivät oikein sovi yhteen.

 

 

Arvoisa valtuusto.

 

Olen erittäin tyytyväinen kaupunginhallituksen vastaukseen tämän
aloitteen suhteen. Tämä on suuri edistysaskel, josta ovat puhuneet
pitkään niinkin arvovaltaiset tahot kuin Kansainvälinen ilmastopaneeli,
YK:n maatalousjärjestö ja monet luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt.
Tässä ei ole kysymys kenenkään nälkiinnyttämisestä. Tämä aloite on
erinomainen ilmastoteko, koska tällä hetkellä lihantuotannon päästöt
ylittävät yksityisautoilun päästöt. Ja kun me tarjoamme yhden päivän,
jolloin voi syödä vain kasvisruokaa, muutamme myös asenteita
kasvisruokailua kohtaan. Ja voin sanoa 20 vuotta kasvisruokaa
syöneenä, että kasvisruokailulla voi elää erinomaisen terveellistä
elämää. Se ei ole nälkiinnyttämisruokavalio. Toivon, että valtuusto
ottaa tämän aloitteen vastaan näyttämällä esimerkkiä myös muille
kaupungeille ja kunnille. Tämä asia varmasti tulee esille myös monessa
muussa kaupungissa, ja Helsinki voi olla tässä suunnannäyttäjä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Olen valtuutettu Sumuvuoren kanssa aivan eri mieltä, sillä ihmisen
hampaisto ja ruuansulatuskanavahan on suunniteltu sekaravintoa
varten. Jos ihminen siirtyy kokonaan kasvisravinnon käyttäjäksi, tulee
hänen varautua lisääntyviin kustannuksiin ja tarkkaan ruuan
suunnitteluun. Tarvitaan myös erilaisia lisäravinteita ja vitamiineja. On
kiistatonta, että lihan käyttö lisää maailman hiilidioksidipäästöä, mutta
ei ole mitään varmuutta, että kasvisravinto helsinkiläisissä kouluissa
yhtenä päivänä pelastaisi maailman eli vähentäisi hiilidioksidipäästöjä,
kuten aloitteessa sanotaan. Kasvisravinnon tulee kuitenkin sisältää ei
pelkästään kotimaisia vihanneksia ja hedelmiä, siis hedelmiä onkin
vähän, ja juureksia, vaan myöskin papuja, herneitä, soijaa, joita
tuodaan laivoilla kaukaa lasteittain. Kuinka paljon kuljetus ja varastointi
lisäävät päästöjä? Eikö suomalaisen lähiruuan käyttö ole
ilmastopäästöjenkin suhteen parempi asia kuin soijapapujen syönti?

 

Lisäksi aloitteessa puhutaan lakto-ovo-vegaanisesta ruuasta, joka
tarkoittaisi sitä, että myös syödään munia ja maitoa. Mistä nämä
tulevat, jos kotieläimiä tai tuotantoeläimiä ei ollenkaan saa olla?
Opetuslautakunta toteaa alkuperäisessä lausunnossaan, että
kasvisruokaan totutteleminen on täysin mahdollista helsinkiläisissä
kouluissa, koska aina on tarjolla myös kasvisvaihtoehto. Palmian
catering-päällikkö toteaa, että pelkkä kasvisruoka yhtenä päivänä
viikossa aiheuttaisi luultavasti sen, että lapset korvaisivat aterian, mikäli
eivät siitä tykkää, kokonaan leivällä ja salaatilla, ja monet menisivät
Mäkkäriin. Näin tekevät mm. espoolaiset lapset, ja tämän vuoksihan
Espoo äänesti tässä eri tavalla kuin näyttää täällä tapahtuvan.

 

En kannata kasvisruokapakkoa vaan terveellistä, monipuolista
lähiruokaa, jota Palmia valmistaa koululaisillemme pienellä rahalla ja
suurella ammattitaidolla. Tärkeintä on, että lapsi syö kouluateriansa ja
myös lämpimän ruuan. Pakollinen kasvisruuan tarjoilu tulisi aloittaa
meistä aikuisista ihmisistä, jotka pystyvät muutenkin vastaamaan
paremmin omasta terveydestään ja tottumuksistaan. Ei ole oikein, että
ideologisista syistä pakotetaan lapset siirtymään kasvisravintoon.
Monipuolinen, terveellinen lähiruoka on paljon parempi vaihtoehto.

 

 

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

 

tulisi syötyä myös niille raavaille miehille eikä vain vegaanitytöille.
Senpä takia suosittelen Herkullisia kasvisreseptejä, tällaisia kirjoja
löytyy varmasti paljon kirjakaupasta. Tämä on ollut minulla jo monia
vuosia, täällä on mm. herkullisia reseptejä, kuten grillatuilla kasviksilla
täytetty lasagne. Ja lasagnehan on perinteisesti lasten herkkuruokaa.
Uskoisin, että sellainen voisi maistua. Tai juusto-pinaatti-cannellonit. Eli
varmasti löytyy paljon sellaisia ohjeita, että ne pojatkin siellä kouluissa
tulevat syömään ruokia eivätkä ajattele, että jaaha, tässä nyt ei ole sitä
50 grammaa lihaa, mikä ehkä edellisen päivän ruokalajissa olisi ollut.
Joten kannatan tätä aloitetta.

 

Kiitos.

 

 

Kiitos, arvon puheenjohtaja. Arvon valtuutetut.

 

Mietin paljon, miten tähän aloitteeseen tulisi suhtautua. Olenhan
sentään kulinaristikerho eläinten hautausmaan perustajajäsen.
Toisaalta olen elänyt valtaosani elämästä siten, että kotona on syöty
pääasiassa kasvisruokaa. Tänäänkin minulla on kasvispäivä, ihan
vapaaehtoinen. Kannatan kasvisruokailun lisäämistä ja erilaisten
ruokavalioiden huomioimista. Kannattamaani moniarvoiseen ja
liberaaliin kuuluvat vaihtoehdot, mahdollisuudet ja kasvatus.
Helsinkiläinen kouluruokailu on näiden arvojen edelläkävijä. Meillä on
lapsille tarjolla aina kasvisvaihtoehto liharuuan ohella. Se on mahtavaa,
se on edistyksellistä.

 

Mutta meillä on näköjään täällä myös taantumuksellisia voimia, jotka
haluavat nitistää tämän moniarvoisuuden. Ilmastonmuutos on vakavasti
otettava asia ja totta. Paras ja kestävin tapa edistää ilmastoystävällistä
kasvisruokaa on tehdä kasvisvaihtoehdoista maittavia. Kannatan siis
kasvisruokailua mutta vastustan nykyisten vaihtoehtojen karsimista.
Aloitteen logiikan mukaan pitäisi karsia vaihtoehtoja ja pakottaa kaikkia
valitsemaan vain toinen näistä, kasvisruoka, viikottain. Se sotii minun
moniarvoisuuttani vastaan.

 

Jos tätä taas perustelee koulutuksellisilla perusteilla, että on hyvä
totuttaa kaikki oppilaat kasvisruokaan, voin sitä tavallaan ymmärtää,
mutta silloin logiikan tulisi pitää loppuun saakka. Aloitteen tulisi sisältää
myös viikottainen päivä, jolloin kaikille on tarjolla ainoastaan liharuokaa
ja kaikki myös sitä oppisivat syömään. Tätä aloite ei siis sisällä. Siksi,
vaikka kannatan kasvisruokaa, kannatan myös moniarvoisuutta enkä

siten voi tätä aloitetta kannattaa.

 

Ilmoitan myös tässä yhteydessä, että jos valtuusto tämän aloitteen
hyväksyy, tulen tekemään aloitteen myös liharuokapäivästä, jotta
kaupunki olisi edes johdonmukainen.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Jos valtuutettu Romakkaniemellä oli vaikeuksia valita, mistä
näkökulmasta tätä asiaa lähestyy, niin minulla oli kyllä ihan selkeä
näkökulma. Minusta se keskustelu, jota netistä tuli joka ainoan
valtuutetun pöydälle ja kaikki se keskustelu, mitä tämän asian ympärillä
on ollut, on minusta elitististä, moralistista ja ällöttävää. Tällä ei ole
mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Tänä päivänä kotiin
kannettiin juuri Helsingin kaupungin joku infolehti, jossa todettiin, että
40 % ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä tulee rakentamisesta,
30 % liikenteestä, suurin piirtein saman verran elinkeinoelämästä. Ja
sitten kun siellä todettiin myös kasvisruuan hiilijalanjälki, joka oli aivan
minimaalinen, puhutaan marginaalisesta asiasta, ja tällä nimenomaan
perusteltiin, että kasvisruualla pelastetaan maailma. Minusta tässä
tietyllä tavalla näkyy Vihreiden elitistinen elämän asenne ja minkälaista
sukupolvea he edustavat, koska monet meistä täällä valtuustossa ja
ainakin nuoremman Vihreän polven vanhemmista ovat sodanjälkeistä
sukupolvea, jolloin kouluruokailu pelasti monen lapsen päivän, jolloin ei
suinkaan pohdittu kasvisruokaa.

 

Minusta olisi kyllä aika tarpeellista myös Vihreän nuoren sukupolven
kuunnella vähän muutakin kuin omaa erinomaisuuttaan. Näin ollen
koululaisille oli tarjolla suurin piirtein yksi vaihtoehto, joka oli aivan
jotain muuta kuin tämän päivän ruoka. Kyllä kun tätä keskustelua
netistä seurasi, niin ajattelin, että olemme puhuneet budjetista,
tiedämme, minkälainen on helsinkiläisten arkitodellisuus, puhutaan
absoluuttisesta köyhyydestä, köyhyydestä jne., niin onko tämä todella
valtuuston tärkein kysymys? 29, 30 puheenvuoroa sellaisesta asiasta,
joka nimenomaan on ihmisten henkilökohtainen valinta. Minusta tässä
asiassa ainoa järkevä asia on se, että valtuusto on huolissaan, että
kouluruokailuun on riittävät määrärahat. Loppu on asiantuntijoiden
työtä ja henkilökohtaista valintaa.

Minusta ruuan valinta on henkilökohtainen kysymys, ei kaikki ole niin
kuin muistan 60-luvulla, kun stalinistit sanoivat, että henkilökohtainen

on poliittista. Tässä on selvästi nähtävissä ihan sama tendenssi kuin
60-luvulla, silloin kun stalinistit totesivat, että kaikki henkilökohtainen on
poliittista. Toivon, että tämäntyyppisissä asioissa voitaisiin pysyä siinä
pääasiassa eli että riittävät määrärahat kouluruokailuun, se on
ammattilaisten työtä, terveellistä, kaikkien laatumittareiden mukaista
ruokaa oppilaille, ja sillä siisti. Se on valtuutettujen tehtävä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Emma Kari varmasti tehdessään tätä aloitetta pohti montaa asiaa, ja
minäkin alussa oletin, että kysymys on aidosti terveysorientoituneesta
henkilöstä, joka pohtii tervettä ravintoa. Kuitenkin, kun tässä seuraa
tätä keskustelua, asiahan olikin aivan jotain muuta, tai osaltaan
varmasti myös ravintoon, mutta kysymys on laajemmasta
kokonaisuudesta. Itse toivon, että suomalainen kouluruokailu, joka on
saavuttanut valtavaa kansainvälistä suosiota ja joka on edistynyt
loistavasti, mennyt eteenpäin myös kasvisten käytön suhteen kaikilla,
sekä tytöillä että pojilla, etenee edelleen. Minä pelkään, että tämän
kasvispäivän hyvä tarkoitus murenee juuri sillä pakolla, joka näin
markkinoituna saa aikaan tietynlaista vastarintaa, ja sehän ei varmasti
ole hyvä asia. Ruokailu on todella, niin kuin täällä on sanottu,
erinomaisen tärkeä asia, osa terveyttä unen ja liikunnan ohella, ja sen
takia tässä puhutaan nyt tärkeistä asioista. Itse äänestin
kaupunginhallituksessa tätä kasvispäivää vastaan, ja minulle olisi
käynyt se esitys, jonka sivistyslautakunta toi tai sitä kautta se tuotiin
vastauksena kaupunginhallitukseen. Teen täällä nyt sitten
palautusesityksen, joka on sen muotoinen kuin se vastaus oli, joka
meille annettiin ensimmäisen kerran kaupunginhallituksessa, jossa siis
todettiin, että nykyisin mennään oikein hyvin eteenpäin, jossa
kasvisruokaa pyritään lisäämään oppilasten ruokavalioon, jossa
kasvisruuasta annetaan informaatiota, ja kasvisruoka on jo
vaihtoehtona.

 

Tämä kuitenkin on opettanut minulle sen tämä koko keskustelu, että
me tarvitsemme kouluihin aika lailla enemmän valistusta myös ruuasta
niin, että tällaisia eipäs-juupas-asetelmia ei synny. Ja toivon myös
sydämestäni, että tänään täällä ei synny mitään valtavia rintamia
erilaisten maailmojen välillä, vaan pyritään löytämään yhteinen tie, sillä
todellakin, suomalainen kouluruoka on erittäin suuren ihailun kohteena
nykypäivänä ja helsinkiläinen kouluruoka eritoten on saanut Suomessa
paljon kateellisia ihmisiä osakseen.

 

 

Me teimme viime budjettiesittelyssä, Sosialidemokraatti-ryhmä halusi
vielä vähän lisätä resursseja kouluruokailuun, jossa myös varmaan
kasvisvaihtoehtoa olisi sitä kautta saatu vieläkin paremmaksi. Toivon,
että tässä asiassa sitten budjettineuvottelussa palataan tilanteeseen,
jossa kouluruokailua voidaan vielä elävöittää. Nykyäänhän pystytään
todella pienistä resursseista taikomaan loistavaa, monipuolista ruokaa.
Eli toivon palautusta sen sisältöisenä kuin täällä esitetty
kaupunginhallituksen alkuperäinen esitys oli.

 

(Puheenjohtajan välikysymys.)

 

Arvoisa puheenjohtaja.

Esitän palautusta.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kannatan valtuutettu Bryggaren tekemää palautusesitystä. Kuitenkin
haluan ennen palautusesityksen kannatuksen loputtua, toivon, että
apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen tulee tänne ja kertoo
muutaman asian. Kouluruokahan on koululainsäädännön alainen, se
on opintososiaalinen etu, ja minulla on mielikuva, että opintososiaalisia
etuja muutettaessa on kuulemismenettelystä jotain käytänteitä. Tiedän
tämän ainakin omien lasteni lukioajalta, kun heillä ruvettiin järsimään
heidän oikeuksiaan, niin silloin heillä oli kovat kamppailut siitä, miten
oppilaskunta vastaa asioihin. Mukana oli mm. kouluruokailu.

 

Kasvisten kulutuksen lisääminen on tietysti kaikkien suomalaisten ja
erityisesti koululaisten ravitsemuksen parantamisen kannalta
olennaista. Näin ravitsemustieteen ammattilaisena olen tehnyt sen
kanssa töitä yli 30 vuotta. Me kaikki tiedämme pienistä lapsistakin jo,
että ruokavalion ja ravitsemuksen muutokset onnistuvat parhaiten sillä
lailla, että maistatetaan, totutetaan, tarjotaan vaihtoehtoja, mutta pakko
ei auta ruokailumuutoksissa, koska ihan voi panna suunsa kiinni ja
todeta, että ”tätä minä en syö”. Siihen meillä on jokaisella oikeus ja
mahdollisuus, etenkin kouluruokailun ohessa.

Yläasteen, ammatillisen oppilaitoksen ja lukion oppilaat saavat poistua
koulusta, he tekevät valintoja itse. Nykyisellään noin 10 % koululaisista
jättää syömättä kokonaan ruuan, heillä on jotain muuta parempaa
tekemistä, kiire välitunnille ehkä. Helsingissä oltiin tosi edistyksellisiä,

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Valtuutettu Urhon kysymyksiin totean seuraavaa ja ensinnäkin tähän
koko asiaan. Helsingin kaupunki todellakin on edistyksellinen kaupunki
kasvisruokailun edistämisen ja kasvisten käytön edistämisen suhteen.
2007 syksyllä tehtiin päätös, että kaikkiin kouluihin tuli vapaa
kasvisvaihtoehdon saanti, eli jokainen voi ilman, että etukäteen
ilmoittaa olevansa kasvissyöjä, ottaa koska tahansa kasvisvaihtoehdon
sieltä valikoimasta. Sen lisäksi tietysti on tarjolla monipuolista ruokaa,
johon kuuluu liha ja kala ja kasviksia. Kasvisruuan käyttö onkin
lisääntynyt 10 %:sta 15 %:iin, mutta valtaosa syö sekaruokaa. Ja
meidän kouluissamme lähtökohtana on ollut se, että lämmin
kouluateria tarjoaa terveellisen, monipuolisen vaihtoehdon, sellaisen,
joka myös syödään ja että kaikki lapset ja nuoret nauttisivat tämän
kouluaterian. Se on ollut se peruslähtökohta, mutta sen sisällä on
pyritty siihen, että lapset ja nuoret oppivat syömään terveellistä ruokaa,
käyttämään kasviksia, syömään terveellisiä rasvoja, ja epäterveellisiä
eläinrasvoja on vähennetty. Ja tätähän maailmalla ihaillaan, tätä
suomalaista lämmintä kouluateriaa, ja sitten tämä tehdään myös
erittäin kustannustehokkaasti.

 

Huoli on myös Helsingin kaupungin kouluissa ollut se, että meillä on
paljon lapsia, jotka tulevat maanantaina nälkäisinä kouluun, ja
kouluvierailulla olen myös kuullut, kun sanotaan, että aamulla tarjotaan
välipala tai aamupala ensin, että saadaan lapsi keskittymiskykyiseksi ja
perjantaina pyritään tarjoamaan sellaista ruokaa, että lapset
viikonlopun pärjäävät. Tämä ei koske kaikkia lapsia, mutta näitä lapsia
on näinä aikoina erityisesti taas enemmän. Eli lähtökohtana on se, että
lapset saisivat ruokaa ja söisivät sitä, ja kasvisten käyttöä halutaan
kaikin puolin edesauttaa.

 

Nyt sitten kysymykseen taloudellisista vaikutuksista ja siitä, miten tätä
ruokaa meillä tuotetaan. Tässä opetusviraston laatimassa
vastauksessa, joka kaupunginhallitukselle tuli, näitä kuvailtiin hyvin
tarkkaan, ja ne ovat siellä teillä aineistossa mukana. Taloudellisista
vaikutuksista voi sanoa sen, että meillähän on kilpailutettu noin 20
koulua. 2008 tehdyssä kilpailutuksessa oli 3 000 oppilaan ateriaa, ja
tuolloin ulkopuolinen tuottaja tuottaa nyt, siis tehtiin sopimus 2 vuotta +
2 optiovuotta. 2009 kilpailutettiin 3 300 koululaista, ja tuossa
sopimuksessa sovittiin 3 + 2 optiovuotta. Eli tämä käytännössä
tarkoittaa sitä, että 2009 kilpailutetut 3 300 koululaista, siellä on
sopimus, joka on voimassa 2012:een plus siihen kaksi optiovuotta

perään. Tämä optiovuosi tarkoittaa sitä, että samoilla sopimusehdoilla,
samoilla sisällöillä, joilla tilaukset ja sopimus on tehty, sitä jatkettaisiin
ja hinnasta vain neuvotellaan. Nyt koulujen toivomus on ollut, että
päästäisiin pitkiin sopimuksiin, koska tämä kilpailutusruletti tarkoittaa
sitä, että jos nyt uudet kilpailutukset pannaan pystyyn, se maksaa ja
sitten myös se tarkoittaa sitä, että kaikki vaihtuu ja muuttuu.

 

Näillä sopimuksilla on tietysti se merkitys, että siellä on erikseen sovittu
elintarvikkeista, ne on kilpailutettu, siellä on käyttömäärät sovittuna,
siellä on tietyn lasten ja nuorten lukumäärän käyttömäärän mukaan
määrittynyt myös hinta. Nyt nämä kilpailutetut tuottajat saavat
korvauksen syötyjen aterioitten perusteella. Ja totta kai nämä tuottajat
vaativat kaupungilta korvausta mahdollisista syömättömistä aterioista,
ja tämä on tuottajilla ollut huolena, että miten tämä päätös tulee
vaikuttamaan.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

Kyllä.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Haluan tuoda nämä nyt valtuuston tietoisuuteen, koska
kaupunginhallitus muutti sitä esitystekstiä, joka oli laadittu virastossa ja
jossa nämä kaikki asiat tulevat ilmi.

 

Toinen asia, jota valtuutettu Urho kysyi, oli tämä kuuleminen. Meillä
koululainsäädäntö yksinkertaisesti edellyttää, että opiskelijoihin
merkittävästi vaikuttavat asiat tai opiskelijoiden asemaan vaikuttavat
asiat, niissä opiskelijoita kuullaan. Se on perusopetuslaissa, lukiolaissa
ja ammatillisen koulutuksen laissa, ja tämä sisältyy opetusviraston
näkemykseen, mutta sen kaupunginhallitus erityisesti halusi siitä pois
ottaa.

 

Vielä sitten lopuksi haluan todeta sen, että opetusviraston lausunnon ja
oman näkemykseni mukaan tämä asia voidaan ihan täysin päätösten
mukaan viedä eteenpäin, mutta on oltava tietoinen näistä muutoksista
ja ongelmista, jotka aiheutuvat mm. näiden sopimusten osalta ja sen
osalta, että näissä asioissa olisi tietysti hyvä myös opiskelijoita kuulla.

 

Kiitos.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät.

 

Kokemuksen perusteella, siis lähinnä toisten kokemusten perusteella,
suosittelen kasvisruokapäivää kouluissamme. Tosin kävin itse
testaamassa Palmian vihannespihvin tuossa kaupungintalon
ravintolassa ja totesin, että se oli erittäin maukasta. Vihannes- ja
kasvisruokien terveydellinen vaikutushan on kiistämätöntä. Monet
maailman menestyneimmistä urheilijoista ovat kasvissyöjiä, mm. Carl
Lewis, Edwin Moses ynnä muut. Tunnen myös itse henkilökohtaisesti
hyvin menestyvän urheiluperheen täällä meidän seudullamme, isä
kaksinkertainen olympiakävijä, tyttö 17-vuotiaana nykyaikaisen 5-
ottelun Euroopan mestari ja poika isoraaminen 400 metrin nouseva
tähti. Koko perhe kasvissyöjiä, perhe opetti heidät syömään kasviksia.
Koulu voi opettaa lapsemme nauttimaan kasvisruuasta, kun kaikki kodit
eivät sitä asiaa näytä tekevän. Joten en kannata palautusta vaan asian
eteenpäin viemistä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Itsekään en kannata asian palauttamista, vaan aloitteen käsittelyn
jatkoa kannatan, kuten jo kaupunginhallituksessa viikottaista
kasvisruokapäivää. Itselläni painavimpina syinä ovat oikeastaan nämä
kasvisruokailuun liittyvien ennakkoluulojen purut ja myös ekologisuus
sekä kasvatukselliset näkemykset. On aivan totta, kuten valtuutetut
Asko-Seljavaara ja Urho täällä ovat omissa puheenvuoroissaan
huomauttaneet, ja monet muutkin, että nykyisin Helsingin kouluissa voi
kuka tahansa valita tahtonsa mukaan päivittäin liha- ja kasvisruuan
välillä. Tässä mielessä Helsingissä on tultu iso matka ja edistetty
kasvisruuan käyttöä, ja tästä voimme todella olla ylpeitä. Muistan hyvin
tilanteen 20 vuoden takaa, kun itse olin lukiossa, ja halukkaiden
kasvisruokailijoiden piti ensiksi käydä keskustelu terveydenhoitajan
kanssa ja sitten ilmoittaa siirtyvänsä täysin pelkkään kasvisruokaan.
Etenkin kalaruokapäivinä ruokalan tädit kyttäsivät hyvinkin tarkkaan
sitä, että nämä ilmoittautuneet kasvisruokailijat eivät vahingossakaan
syöneet kalaa. Eli siinä mielessä voidaan ajatella, että Helsingin
käytäntö on todellista luksusta.

 

Toisaalta näistä tarjotuista liha- ja kalaruokavaihtoehdoistakin voidaan
olla montaa mieltä, ihan kuin tästä aloitteestakin. Hämmästyin itse
esimerkiksi sitä, että esimerkiksi uunimakkara yhä kuuluu ruokalistoille.

Sen lihaisuudesta voidaan varmasti olla myös hyvin montaa mieltä.
Kalaruokapäiviä on kouluruokaan lisätty, mutta harmillisen usein se
kala on kuorrutettu ja leivitetty piiloon. Valinnanvapauden lisääminen
on ollut hyvä, mutta itse tässä asiassa näen myös pienen pakon ihan
tervetulleena. Koululaisilla on aika monta muutakin pakkoa edessään,
ja tässä ei todella siis esitetä kuin että yksi ateria viikossa olisi
kasvisruokaa.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Ensinnäkin kiittäisin erityisesti valtuutettu Anttilaa todella upeasta
puheesta tässä aikaisemmin. Kannatan ehdottomasti aloitteen
palauttamista edellä esitetyin perustein.

Meitä pitäisi kiinnostaa tässä salissa vain yksi ainoa asia, ja se on se,
että lapset syövät sen aterian, jonkun päivittäisen kouluaterian, mitä
tahansa se on. Helsingissä suunnitellaan ja valmistetaan kouluruokaa
täydellä sydämellä. Mahtaako itse asiassa olla mitään sellaista ateriaa,
joka suunniteltaisiin yhtä huolella kuin se ruokalautanen, joka kouluissa
tarjotaan? Kouluateriasta, joka jää syömättä, ei ole kuitenkaan mitään
hyötyä. Siksi opetusviraston ja palvelun tuottajien ruokapalvelun ja
ravitsemuksen ammattilaiset seuraavat ruokien menekkiä tarkasti ja
huolehtivat täysipainoisen kouluaterian suunnittelusta ja
valmistamisesta. Taustatyötä tehdään myös haastattelemalla lapsia ja
nuoria, ja samoin on haastateltu ruokapalvelutyöntekijöitä. Ruokailua
seurataan viikottaisilla koulukäynneillä.

 

Iloinen uutinenhan tässä jo kerrottiinkin, eli se, että nyt on jo se
jokapäiväinen kasvisruokapäivä siellä kouluissa. Kun minä näin tämän
aloitteen ensimmäisen kerran, niin itse asiassa ihan ihmettelin, että
eikö valtuutettu Kari tiennyt, että tämä on jo olemassa ihan joka päivä
meillä kouluissa. Miksi tilannetta pitäisi huonontaa? Miksi pitäisi käyttää
pakkoa? Argumenttina on käytetty sitä, että onhan kouluissa myös liha-
ja kalapäiviä. Niin onkin, mutta samalla aina silloin on tarjolla myös se
kasvisvaihtoehto. Itse asiassa, eihän kasvisruuan pakkosyöttö mikään
uusi ilmiö ole. Itse kun olin koulussa, siellä oli kaalikeittopäiviä kerran
tai pari kuukaudessa, joka tapauksessa liian usein. Muistan, kuinka
vierustoverin kanssa kylmenevää keittoa lautasella käänsimme.
Vierustoverini itki, itse laitoin kaalin palat poskilihaksiin ja kun opettajan
selkä kääntyi, sieltä ne pulpettiin tai penaaliin työnsin. Ei tämä ole
minua mitenkään jalostanut, minä en edelleenkään koske keräkaaliin

kuulematta. Pakon tuominen ruokailuun on mitä suurimmassa määrin
heidän oikeuksiinsa puuttuvat toimenpide. Kun otetaan huomioon,
miten vähän itse asiassa oppilaat ja opiskelijat pystyvät päättämään
asioistaan, niistä asioista, mitä koulussa opetetaan, oppikirjoista ja
muista, olisi ehkä hyvä, että on jotain, mistä he saavat päättää, eli edes
sen, mitä he pistävät suuhunsa. Joka tapauksessa tämä on sen
kokoluokan asia, että tästä pitäisi ehdottomasti kuulla koulujen ja
oppilaitoksen oppilaita ja opiskelijoita.

 

Olisi myös asianmukaista, että aloittaisimme asennekasvatuksen
itsestämme tai muista aikuisista, eli hyvin voisin kannattaa aloitetta,
missä puhuttaisiin siitä, että täällä valtuuston kuppilassa olisi
pelkästään kasviksia tarjolla tai esimerkiksi Helsingin kaupungin
henkilöstöravintoloissa. Sellaiseen aloitteeseen voisin nimeni laittaa.

 

Kiitoksia.

 

 

Hyvä kaupunginvaltuusto.

 

Kasvavassa ja kehittyvässä iässä olevien lasten kasvattaminen ja
totuttaminen monipuoliseen ruokavalioon on oikein kannatettavaa.
Kuitenkin tässä aloitteessa ei olla monipuolistamassa helsinkiläisten
koululaisten ruokailumahdollisuuksia vaan päinvastoin kaventamassa
niitä. Nykyisellään oppilailla on mahdollisuus koska tahansa valita
myös kasvisvaihtoehto, mutta tämän aloitteen myötä tuo vaihtoehto
muuttuisi pakoksi. Se ei vastaa käsitystäni ravinnon
monipuolistamisesta. Myös ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on
irrelevantti argumentti pakollisen kasvisruokapäivän puolesta. Useiden
kasvisruokien hiilijalanjälki on todellisuudessa suurempi kuin
esimerkiksi kotimaisen sian- tai kananlihan. Epäilenkin vahvasti, että
vetoaminen ilmastonmuutokseen on tässä aloitteessa pelkkä
keppihevonen, johon vetoamalla yritetään perustella omien
mieltymysten tekeminen pakolliseksi myös toisille. Sitä en valinnan ja
yksilönvapauden kannattajana voi hyväksyä.

 

Meillä on kaupungin päättäjinä suuri vastuu. Meillä on vastuu siitä, että
helsinkiläiset koululaiset saavat maittavan ja mieluisan ja ravitsevan
aterian. Opetuslautakunnan kuulema ravitsemusasiantuntija toi
yksiselitteisesti esille sen, että useissa etenkin poikavaltaisissa
oppilaitoksissa kasvisruokavaihtoehdot eivät yksinkertaisesti oppilaille
maita.

 

 

Asennekasvatus harvoin onnistuu ylhäältä päin. Sen on perustuttava
omiin, henkilökohtaisiin oivalluksiin. Pakottaminen aiheuttaa usein vain
vastareaktion, jolloin hyväkin tarkoitus voi kääntyä itseään vastaan.
Minä en halua ottaa vastuulleni riskiä siitä, että osa helsinkiläisistä
koululaisista tulee meidän päätöstemme vuoksi vajaasti ravituksi
koulupäivän aikana. Kouluruokailulla on suuri merkitys etenkin niille
lapsille, joiden kotiolot eivät ole kunnossa ja joilla kouluruokailu on
mahdollisesti jopa päivän ainoa lämmin ateria. Näille lapsille tulee taata
maittava ja miellyttävä, mieluisa ateria. Kannatan aloitteen
palauttamista uudelleen valmisteluun.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Minun täytyy sanoa, että kun tämän aloitteen jätin niin minulla ei ollut
mitään käsitystä, minkälaisia intohimoja tämä kasvisruokapäivä voi
valtuutetuissa herättää. En kannata täällä tehtyä palautusehdotusta.
Minun oli ilo lukea tätä kaupunginhallituksen lopullista vastausta.

 

On ollut hienoa huomata, miten monia ajatus kasvisruokapäivästä on
innostanut osallistumaan ruokapolitiikasta. Ainakin minä olen saanut
todella paljon sekä nuorilta että lasten vanhemmilta positiivista
palautetta. Ruoka puhuttaa, ja niin sen pitääkin puhuttaa. Suomalaiset
syövät keskimäärin 77 kiloa lihaa vuodessa. Kun itse menin kouluun,
tämä määrä oli melkein 10 kiloa pienempi. Meidän vuosittainen
lihankulutuksemme on kasvanut 70-luvulta yli 30 kiloa, ja sama kasvu
jatkuu koko ajan. Samalla suomalaiset syövät vihanneksia ja hedelmiä
huomattavasti WHO:n suosituksia vähemmän.

 

Kasvisruokapäivän käyttöönoton perusteet ympäristösyistä ovat aika
selkeät, mutta valtuutettu Anttilalle haluaisin todeta, että YK:n mukaan
lihantuotanto on liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen
lähde. Kasvisruuan lisääminen kouluruokailussa voisi merkittävästi
pienentää Helsingin ekologista jalanjälkeä. Kun meidän
tavoitteenamme on vähentää kasvihuonepäästöjä 20 % vuoteen 2020
mennessä, tämä ei ole mikään pikkujuttu. Ympäristön kannalta ruoka
on politiikkaa.

 

Itselleni tämä puhe pakottamisesta on kuulostanut aika omituiselta.
Kuten valtuutettu Suomalainen aikaisemmassa todella hyvässä
puheenvuorossaan totesi, ruuan tarjoaja päättää aina sen, mistä

Kiitos.

 

 

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

 

Lihaa syövänä, kolmen kasvavan pojan äitinä en voi ymmärtää tätä
vastakkainasettelua, mitä tämä aloite on aiheuttanut, mutta varmasti se
kertoo paljon tästä salista. En kannata asian palauttamista, sillä minua
todella kiinnostaa henkilökohtaisesti, mitä lapseni koulussa syö. Kysyin
tänään tokaluokkalaiselta, tietääkö hän, että koulussa on tarjolla
kasvisruokaa, ja siellä ei todellakaan sellaista hänen tietääkseen ollut.
Varmasti isommat lapset osaavat sitä kysyä, mutta kaikki eivät
myöskään osaa olla aktiivisia.

 

Nostalgisesti täällä muistellut kaalikeitto ja makaronivelli ovat saaneet
valtuutetut kauhistelemaan kasvisruuan tasoa tai mitä kasvisruoka voi
olla, mutta tähän kauhuruokien listaan voisi lisätä lenkkimakkarakeiton,
tillilihan jne. Ne ovat myös valintoja, ja niitä valintoja me teemme
lapsillemme joka päivä. Täällä on puhuttu pakosta ja koulujen
ruokalistoista, ja myös aikuisten lounasruokailu on suunniteltu
ravitsemuksellisesti tasapainoisesti, ravitsemussuositusten mukaisesti,
ja sitä on muokattu arvostusten muuttuessa. Kaikki eivät pidä kalasta,
mutta silti sitä on tarjolla, koska sen ravitsemuksellinen hyöty on
kiistaton. Kasviksissa on aivan sama ravitsemuksellinen hyöty silloin
kun syödään hyvin maukkaasti valmistettua ja runsaasti myös papuja ja
herneitä sisältävää kasvisruokaa. Lisäksi se on myös, kuten täällä on
perusteltu, ilmastopoliittisesti järkevää. Olemme siis näitä valintoja
tekemässä koko ajan. Myöhäisemmässä aloitteessa olemme valmiita
myös ottamaan lapsilta välipala-pizzat pois sillä perusteella, että ne
ovat epäterveellisiä. Katsotaan, miten keskustelu siinä kääntyy.

Itse ajattelisin, että kohtuu kaikessa, ja mitä aloitteessa nyt pyydetään
on, että koulussa hieman lisätään kasvisruokaa jo olemassa olevien
kasvisruokien listalle. Kasvisruokaa on todella tälläkin hetkellä. Täällä
on kauhisteltu, että seuraavaksi ollaan siirtymässä pakkoon. Tällä
hetkellä kasvisruuat ovat suosituimpien ruokien listalla, siellä on ne
pinaattiletut ja kasvispyörykät, mutta yhtä hyvin siellä voisi olla
kasvislasagne, kuten täällä keittokirjakin kädessä kerrottiin. Ja yhtä
hyvin siellä voisi olla muita koululaisten pitämiä ruokia, jotka on
Palmian hyvillä resepteillä valmistettu.

 

Itse olin aivan innostunut siitä, että päiväkodin kasvissosekeitto nousi

6-vuotiaan poikani lempiruuaksi. Kotona hän ei olisi siihen
koskenutkaan, mutta ryhmä tekee ihmeitä. Kun muut syövät, se
vaikuttaa positiivisesti, ja uskon kyllä siihen positiivisuuteen ja myös
riittävän aikaiseen erilaisten vaihtoehtojen tarjoamiseen.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

Joo, sanoin sen jo alussa, että en kannata asian palauttamista.

 

Täällä on pelätty, että lapset jäävät nälkäisiksi, ja nälkäisiksi he eivät
ole jääneet näinä nykyisinäkään kasvisruokapäivinä. Suomalaisen
kouluruuan menestys on kiistaton, niin kuin täällä on sanottu, ja
kouluruoka on omalta osaltaan turvannut hyviä oppimistuloksia, näin
uskon. Voimme siitä olla ylpeitä, ja jos kehitämme sitä vielä entistä
terveellisemmäksi ja ilmastopoliittisesti paremmaksi, se ei kenenkään
terveyttä vaaranna vaan tuottaa meille erinomaisia, hyviä
oppimistuloksia.

 

Kiitos.