HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
22 – 2009
Kokousaika: 9.12.2009 klo 16.00 – 19.27
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
 
 
 
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
 
 
 

 
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
22 – 2009
Mötestid: 9.12.2009 kl 16.00 – 19.27
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
 
 
 
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
 
 
266 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
SELVITYS VUODEN 2008 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JOHDOSTA SUORITETUISTA....
TOIMENPITEISTÄ..........................................................................................................................
 
Valtuutettu Koskinen.......................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen.............................................................................................................
Valtuutettu Puura.............................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen.............................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara (vastauspuheenvuoro)...........................................................................
Valtuutettu Kiviniemi (vastauspuheenvuoro)................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Koulumies...................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo (vastauspuheenvuoro)................................................................................
Valtuutettu Asko-Seljavaara.........................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara (vastauspuheenvuoro).........................................................................
Valtuutettu Kantola (vastauspuheenvuoro)................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Alanko-Kahiluoto........................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen (vastauspuheenvuoro)............................................................................
Valtuutettu Kolbe (vastauspuheenvuoro)...................................................................................
Valtuutettu Pakarinen (vastauspuheenvuoro)............................................................................
Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)............................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Valtuutettu Puoskari......................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
 
267 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4...................................................................................................................
ERÄIDEN VUODEN 2009 TALOUSARVIOON MERKITTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN............
YLITTÄMINEN SEKÄ ERÄÄN TOIMINTAKATTEEN VAHVISTAMINEN...............................
 
 
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Muurinen (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Valtuutettu Peltola (vastauspuheenvuoro).................................................................................
Ledamoten Björnberg- Enckell....................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Bergholm....................................................................................................................
Valtuutettu Asko-Seljavaara.........................................................................................................
Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)..................................................................................
Ledamoten Oker-Blom.................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Valtuutettu Urho (vastauspuheenvuoro).....................................................................................
Ledamoten Oker-Blom (replik).....................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Asko-Seljavaara (vastauspuheenvuoro).................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
 
268 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 5...................................................................................................................
ERÄÄN VUODEN 2010 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHAN YLITTÄMINEN.........................
 
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
 
269 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 6...................................................................................................................
TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNNAN JÄSENEN SEKÄ PELASTUSLAUTAKUNNAN,
KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN JA HELSINGIN SATAMA -LIIKELAITOKSEN
JOHTOKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA............................................................................
 
Valtuutettu Bergholm....................................................................................................................
Valtuutettu Räty.............................................................................................................................
 
272 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 9...................................................................................................................
PYSÄKÖINTITAKSOJEN SEKÄ ASUKASPYSÄKÖINTITUNNUKSEN LUNASTUSHINNAN
TARKISTAMINEN 1.1.2010 ALKAEN........................................................................................
 
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)..................................................................................
 
Ledamoten Björnberg-Enckell (replik)........................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara (vastauspuheenvuoro).........................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Rissanen (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Valtuutettu Koulumies (vastauspuheenvuoro)...........................................................................
Ledamoten Oker-Blom (replik).....................................................................................................
Valtuutettu Hakola (vastauspuheenvuoro).................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen (vastauspuheenvuoro)............................................................................
Valtuutettu Rissanen (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Valtuutettu Kousa..........................................................................................................................
Valtuutettu Järvinen......................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff...............................................................
 
273 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 10.................................................................................................................
KAMPIN KORTTELIN NRO 194 OSAN SEKÄ PUISTO- YM. ALUEIDEN (KAMPIN............
HILJENTYMISKAPPELI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11858)..........................
 
Valtuutettu Krohn..........................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Paavolainen...............................................................................................................
Valtuutettu Peltola (vastauspuheenvuoro).................................................................................
Valtuutettu Kari..............................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Rissanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Nieminen....................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen...................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Valtonen......................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Holopainen.................................................................................................................
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Krohn..........................................................................................................................
 
Valtuutettu Vuorinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Autti.............................................................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Kuikka.........................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Peltokorpi....................................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Halla-aho....................................................................................................................
Valtuutettu Perkiö..........................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff...............................................................
 
274 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 11.................................................................................................................
VUOKRAUSPERUSTEET KAMPIN KAPPELIN TONTILLE....................................................
 
Valtuutettu Krohn..........................................................................................................................
Valtuutettu Kari..............................................................................................................................
 
277 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 14.................................................................................................................
KONALAN TONTIN 32039/2 JA KORTTELIN 32040 SEKÄ PUISTOALUEEN
ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11852).....................................................................
 
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
 

266 §

Esityslistan asia nro 3


SELVITYS VUODEN 2008 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JOHDOSTA SUORITETUISTA

TOIMENPITEISTÄ

 

Valtuutettu Koskinen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Kokonaisuudesta täytyy todeta, että ainakin virastossa on varsin hyvin
ryhdytty toimiin mielestäni tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen
johdosta. Itse ajattelin vain lyhyesti kommentoida kohtaa ”Palvelujen
kustannustehokkuus ja vertailu muihin kaupunkeihin”. Minusta näitä
vertailuja pitäisi tehdä nykyistä systemaattisemmin, ne todella
saattaisivat tuoda esille toimintoja, jotka meillä on hoidettu
tehottomasti, ja vertailut saattaisivat olla keino kustannussäästöihin.
Tässä yhteydessä esitellyssä rakennusvalvontaviraston lausunnossa
on kerrottu eräästä vertailusta 10 kunnan välillä. Vertailut koskevat mm.
rakennusvalvonnan henkilökunnan määrää laskettuna kunnan 10 000
asukasta kohden ja kuntien uudisrakentamisen määrää. Näissä
vertailuissa minusta aika pitkälti puuttuu korrelaatio vertailtavien
tekijöiden välillä, joten ko. vertailut eivät ole kovin mielekkäitä.
 
Itse olen verrannut myönnettyjen lupien määrää per henkilö sekä
myönnettyjä lupakerrosneliömetrimääriä per henkilö, ja vertailut
osoittavat, että erot suurien kuntien välillä ovat hyvin merkittävät.
Tietysti tässäkin vaikuttaa kunnittain vaihteleva rakentamisen volyymi
sekä organisaatioiden rakentaminen.
 

Kaupunginjohtaja Pajunen

                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Totean valtuutettu Koskiselle ja koko valtuustolle tietenkin sen, että nyt
olemme aloittamassa seutuyhteistyössämme uutta vaihetta, jossa
nimenomaan keskiössä on erilaisten selvitysten tekeminen. Meillä on
Helsinki-Vantaan yhdistämisselvitys samoin kuin Helsingin seudun 14
kunnan kesken Vantaan valtuuston aloitteesta tapahtuva
kaksiportaisen seutuhallintomallin selvitys. Tämän lisäksi
valtioneuvoston toimesta tehdään kansainvälinen vertailu eri
keskuskaupunkien suhteen Euroopassa, ja vielä sen lisäksi Espoo
tekee omaa kilpailukykyselvitystä. Sanoisin, että kun näiden aikataulut
ovat ensi syksynä niin siihen mennessä meillä valtuustolle on erittäin
hyvää materiaalia nimenomaan vertailuna siitä, miten me suhteessa
muihin, ja keskiössä on tietenkin se, että meidän omissa
selvityksissämme on yhtenä selvitysryhmänä taustatietojen,
toimintaympäristöjen selvitysryhmä, joka toimii ikään kuin
keskustietopankkina näistä asioista. Eli selvityksiä on todella paljon
tulossa ensi vuoden aikana.
 

Valtuutettu Puura

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2008 on johtanut
toimenpiteisiin, jotka on esityslistan liitteen mukaisesti annettu tiedoksi
ja keskusteltavaksi tälle valtuustolle. Osa toimenpiteistä on
konkreettisia ja selkeitä, osa jää epäselväksi. Esimerkkinä hyvästä
toiminnan vaikuttavuuden ja sitovien tavoitteiden kehittämisestä on
mielestäni työterveyskeskus, joka on muuttanut kriteerejä ensi vuoden
osalta asiakaslähtöisemmiksi sekä työkykyä tukevaan suuntaan.
Asiakastyytyväisyyskysely on perusteltu, samoin se, että
työterveyshuolto ja suunnitelmallinen kuntoutus tulee entistä
varhaisemmin ja vahvemmin tukemaan sairaslomalla olevan ihmisen
työkykyä ja työssä jatkamista. On sekä työntekijöiden, kaupungin että
koko yhteiskunnan etu, että ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle
joutumista voitaisiin ehkäistä ajoissa hyvin toimivalla työterveyshuollolla
sekä muokkaamalla työtä ja työoloja vastaamaan ihmisen voimavaroja.
 
Työkyvyttömyyseläkkeeltä ei pääsääntöisesti töihin enää palata, joten
eläkeratkaisu etenkin nuorella iällä merkitsee usein vaatimatonta
eläkettä ja hukattua resurssia. Esimerkiksi masennus- ja
mielenterveyssyistä johtuvat sairaslomat ovat usein pitkähköjä ja
koskevat yhä nuorempia henkilöitä, ja riski ajautua eläkkeelle on myös
suuri. Kaupungin työnantajana ja työterveyskeskuksen on tärkeää
kehittää erilaisia työjärjestelyitä ja tukimuotoja kuntoutumista ja työssä
jatkamista vahvistaen yhdessä henkilöstön kanssa. Yksi uusi
mahdollisuus on osasairauspäivärahan ja osa-aikatyön yhdistäminen,
jonka käyttömahdollisuudet ovat laajenemassa.

Toinen epäselvempi esimerkki arviointikertomuksen aiheuttamista
toimenpiteistä löytyy sivulta 6, jossa kerrotaan niistä toimista, jotka
johtuvat tarkastuslautakunnan tunnistamasta tarpeesta saada
valtionosuuksien määräytymisperusteisiin suurkaupunkipoliittisia
kriteerejä nykyistä enemmän. Raportissa todetaan vain, että talous- ja
suunnittelukeskuksen edustaja on osallistunut kuntien rahoitus- ja
valtionosuusjärjestelmän uudistamistyöryhmän työskentelyyn vuoden
2009 aikana. Mitään tuloksia ei ole kerrottu. Kysyisinkin
kaupunginjohtajalta, miten tässä tärkeässä edunvalvontatyössä on
onnistuttu? Onko valtionosuuskriteereihin tulossa uusia suurkaupungin
ominaispiirteet huomioivia kriteerejä?

Valtionosuuksillahan rahoitetaan osittain tärkeitä
hyvinvointipalvelujamme, ja Helsingin kannalta ei ole samantekevää,
miten valtion rahat kunnille jaetaan tai miten kuntien välistä tasausta
tehdään. Helsingin seudulla on esim. muuta maata huomattavasti
enemmän maahanmuuttajia, asunnottomuutta tai vaikkapa päihteiden
väärinkäyttäjiä, millä on vaikutuksia palveluiden tarpeisiin ja laatuun.
Kun Helsinki on valitettavasti hyväksynyt palvelujen reaalitasoa
leikkaavan linjan ensi vuoden budjetissa, olisi hyvä, että valtionosuus-
ja -tasausjärjestelmät olisivat meille nykyistä edullisemmat. Noin 3
prosenttiyksikköä kunnallisveroäyrimme tuotosta menee muualle
Suomeen.
 
Kolmas asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on palkkauksen tasa-
arvo kaupungin töissä. Miesten ja naisten palkkaerojen pienentäminen
on yksi strategiaohjelman tavoitteista. On myönteistä, että
hallintokeskuksissa on saatu kehitettyä raportointijärjestelmä, jossa
voidaan seurata erikseen miesten ja naisten palkkoja. Ilman tarvittavaa
faktaa on vaikea seurata asioiden kehittymistä ja tehdä tarvittavia
muutoksia. Tämä on ollut jo vuosia lainsäädännön ja
samapalkkaisuusohjelman lähtökohta. Huolestuttavaa on raportin
perusteella kuitenkin se, että samapalkkaisuustoimia tai -kantoja ei
hallintokeskuksen lisäksi näytä tehdyn tai ainakaan raportoidun
muualla kuin kaupunginmuseossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa.
 
Palkkauksellisen tasa-arvon tavoite koskee koko palkkausta, myös
tulospalkkioita. Tulospalkkioita koskevassa osiossa ei ole tätä
näkökulmaa huomioitu mitenkään. Raportin perusteella vaikuttaakin
valitettavasti siltä, että palkkaerojen kaventamista ei olla kunnolla otettu
agendalle eri virastoissa tai liikelaitoksissa, eli tehtävää riittää paljon
tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että kaupungin
peruspalveluissa työtä tekevien palkkataso ei ole korkea eikä
kilpailukykyinen muuhun työmarkkinaan verrattuna. Tämä vaikeuttaa
erityisesti taantuman jälkeen rekrytointeja ja henkilöstön pysyvyyttä.
 
Kiitos.
 

Kaupunginjohtaja Pajunen
 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Puura kysyi valtionosuusjärjestelmää pohtineen työryhmän
työstä, ja niin kuin hän mainitsi, siinä on myös Helsingin kaupungin
edustus ollut tässä työryhmässä. Työryhmän tilanne on se, että sieltä ei
ole tulossa uudistuksia, jonka tietenkin hyvänä asiana voi sanoa, ettei
ole heikennyksiä Helsingin kannalta. Työryhmään on osallistunut
työskentelyyn myös helsinkiläisiä asiantuntijoita, tai he ovat kuulleet
helsinkiläisiä asiantuntijoita, jossa meidän edustajat ovat pyrkineet
tuomaan esille metropolin Helsingille ominaisia kustannustekijöitä, jotka
tulisi huomioida valtionosuuksissa. Mutta niin kuin sanoin, tällä hetkellä
muutoksia ei ole tulossa. Oma arvioni on se, että tämä työ tulee
jatkumaan seuraavalla hallituskaudella silloisen hallituksen linjaamin
toimenpitein.
 

Valtuutettu Karhuvaara (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Olisin kysynyt ihan sellaista kaupunginjohtajalta, että tietääkö hän,
minkä vuoksi Helsingin kaupungin työterveyshuolto ei ole halunnut olla
yhteistyössä Uudenmaan maakuntaliiton ja Helsingin Yrittäjien kanssa
yhteisessä työhyvinvointiprojektissa.
 

Valtuutettu Kiviniemi (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtionosuusuudistuksesta tosiasiahan on se, että tällä vaalikaudella ei
ollut mahdollisuuksia laajamittaiseen isoon valtionosuusuudistukseen
siksi, että samanaikaisesti meidät yllätti tämä talouden taantuma. Isot
valtionosuusuudistukset merkitsevät aina sitä, että jotkut kunnat ovat
vähän enemmän voittajia, jotkut sitten häviäjiä. Olisi ollut erittäin
ongelmallista tuoda tällaisia epävarmuustekijöitä tämän taloustilanteen
lisäksi kuntien kontolle. Mutta tarvetta sellaiselle
valtionosuusuudistukselle, joka ottaisi nykyistä paremmin huomioon
kuntien erilaiset olosuhteet ja myös Helsingin erityispiirteet, edelleen
on, mutta se on selvää, että se jää seuraavan vaalikauden asiaksi ja
seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle. Mutta ne muutokset, joita on
tehty tällä vaalikaudella, ovat olleet kyllä Helsingin näkökulmasta
erittäin onnistuneita, mm. se, että kuntien osuutta yhteisöverotuotoista
nostettiin 10 prosenttiyksiköllä, se tuntuvasti kuitenkin paransi myös
Helsingin tilannetta ja oli täsmälääke tähän talouden taantumaan.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Kiitoksia, puheenjohtaja.
 
Tarkastuslautakunta edellytti arviointikertomuksessaan toimenpiteitä,
joilla ehkäistään asuinalueiden eriarvoistumista ja kehitetään alueita
niiden tarpeiden mukaisesti. Se kehotti myös kehittämään tilojen
yhteiskäyttöä ja toteuttamaan tätä alueellisesti tasapuolisella tavalla.
Meille jaetussa kaupunginhallituksen selvityksessä vastataan näihin
kehotuksiin sivulla 11. Siinä kerrotaan, että valtuuston
strategiaohjelman mukaisesti on käynnistetty toimenpiteet
kaupunginosien kehittämiseen, asukkaiden tarpeiden huomioon
ottamiseen, positiiviseen diskriminaatioon ja asukastoimintaan. Lisäksi
vastauksessa todetaan, että resurssien ohjaus tavoitteiden suuntaisesti
jatkuu vuoden 2011 talousarvion valmistelussa.
 
Hyvät valtuutetut.
 
Tällainen vastaus voi hyvin sopia ylioppilasteatterin näytelmään
esimerkiksi siitä, millä tavalla politiikan sanat ja teot ovat täysin
ristiriidassa keskenään, mutta sopiiko se tämän valtuuston tahtoon
ottaa huomioon tarkastuslautakunnan arviokertomuksessa esitettyjä
ongelmia ja ryhtyä niiden johdosta johonkin toimenpiteisiin? Jokainen
meistä tietää, että palveluverkkotyöryhmälle on valmisteltu leikkauslista
noin 80 palvelujen toimipaikan lopettamisesta. Listan valmistelussa ei
ole otettu huomioon asukkaiden tarpeita eikä alueiden kehittämisen
tarpeita, joista tarkastuslautakunta puhui. Alueiden eriarvoistumisen
ehkäisemisen sijasta palvelujen lopettamiset painottuvat erityisesti niille
alueille, joita pitäisi tukea ja kehittää muitakin voimakkaammalla
resursoinnilla.
 
Strategiaohjelman mukaan palveluverkon kehittämisestä valmistellaan
esitys valtuustolle. Tämän päätöksen valtuusto vahvisti myös budjetin
perusteluissa. Kaupunginjohtajan palveluverkkotyöryhmälle tuoman
esityksen mukaan asiasta on kuitenkin tarkoitus tehdä käytännössä
päätös kaupunginhallituksessa ilman, että tätä esitystä aiotaan
sinällään tuoda koskaan valtuuston käsittelyyn. Esityksen mukaan
kaupunginhallitus antaisi lautakuntia pitkälle sitovat ohjeet siitä, mitkä
palvelut tai miten monet palvelut kunkin lautakunnan pitäisi vuoden
2011 talousarvion valmistelussa lopettaa tai seuraavan
taloussuunnitelmakauden aikana lopettaa. Valtuuston roolina tämän
esityksen mukaan on käydä keskustelu budjettiraamista ja lopulta
hyväksyä budjetti sellaisena kuin se on joidenkin ryhmien kesken
sovittu.
 
Tämä on ristiriidassa sekä tarkastuslautakunnan arviokertomuksen
johtopäätösten kanssa että myös valtuuston omien päätösten kanssa.
Minusta valtuuston ei pidä tässä asiassa edes joululahjana
kaupunginjohtajalle tyytyä minkäänlaiseen hiljaiseen siunaamiseen
vaan tarttua tilanteeseen, joka meillä on nyt. Palveluverkkoa koskeva
esitys on syytä valmistella asukkaita kuullen ja tuoda ennen
budjettiraamien ja budjettiratkaisujen lukkoon lyömistä myös valtuuston
käsittelyyn. Tämä voisi tapahtua esim. niin, että esityksestä järjestetään
asukkaiden kuulemistilaisuuksia kaikilla niillä alueilla, eli käytännössä
koko kaupungin alueella, joista palveluja ollaan karsimassa. Esitys
tämän jälkeen saatettaisiin lautakuntien käsittelyyn, jonka jälkeen
kaupunginhallitus toisi sen valtuustoon ennen kuin lautakunnat ryhtyvät
päättämään omista esityksistään vuoden 2011 budjetiksi.
 
Kaupunginjohtajan mukaan palveluverkon karsimisella tavoitellaan noin
10 miljoonan euron menojen vähennystä. Se on runsas kymmenesosa
kaupungin pankkitalletuksista ja muista kassavaroista. Se on 0,25 %
kaupungin budjetista. Tätä summaa voi verrata moniin muihinkin isoihin
lukuihin kuten 500–700 miljoonan investointeihin ensi vuonna tai
liikelaitosten yli 250 miljoonan ennakoituun voittoon tältä vuodelta. Eli
mitään tarvetta noin 10 miljoonan euron menojen supistuksiin ei
Helsingin kaupungilla ole.
 
Ehdotan, että merkitessään tiedoksi selvityksen tarkastuslautakunnan
arviokertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä valtuusto
hyväksyy seuraavan ponnen:
 
Valtuusto edellyttää, että palveluverkkoa koskeva esitys
valmistellaan siten, että valmistelussa kuullaan asukkaita ja
asiantuntijalautakuntia ennen esityksen tekemistä ja että
esitys tuodaan valtuuston käsittelyyn ennen vuoden 2011
talousarvioesitysten tekemistä lauta- ja johtokunnissa.
 

Valtuutettu Koulumies

 
Puheenjohtaja.
 
 
Meinasin käyttää tosi lyhyen puheenvuoron, mutta täytyy tuota äskeistä
vähän kommentoida, että mielestäni Hakasen aika populistiset
puheenvuorot tähän palveluverkkorakenteen uudistamiseen
ansaitsevat sellaisen huomautuksen, että on varmasti ihan itsestään
selvää kaikille, että tällaiset suuret uudistukset täytyy valmistella
avoimesti ja huolella ja nimenomaan siitä näkökulmasta, miten ihmisten
palvelut ja hyvinvointi voidaan turvata. Mehän olemme kaikki vielä
yhdessä sopineet, että kun kaupungin taloutta tasapainotetaan niin
henkilöstöä ei vähennetä ja peruspalveluista pidetään kiinni. Tuollainen
paniikin lietsonta tässä on vähän turhaa.
 
Mutta tähän itse asiaan menisin ja sanoisin, että toivottavasti
tarkastuslautakunnan hyvät huomiot ja ehdotukset otetaan oikeasti
käytännössäkin huomioon ja toteutetaan. Ei voi olla kiinnittämättä
huomiota siihen, että esim. kohdassa 3 14 todetaan, että ”sosiaali- ja
terveystoimen toiminnan ja talouden ohjausta tulee kehittää, jotta
jatkuvilta määrärahaylityksiltä vältyttäisiin” ja heti kun siirrytään
esityslistan kohtaan 4, siellä päästään tällaista asiaa taas
käsittelemään. Toivottavasti tämä oikeasti myös toteutuu käytännössä
tämä hyvä raportti.
 

Valtuutettu Luukkainen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana en nyt käy esittelemään ja
ruotimaan näitä yksittäisiä lautakunnan huomautuksia ja niihin saatuja
vastauksia. Teillä on kaikilla tämä liite käytettävissä, ja siinä on meidän
näkemyksemme ja niihin saadut vastaukset. Puhun pikemminkin tästä
prosessista.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteenahan on tai ikään kuin
suurennuslasin alla on koko kaupunkikonserni, ja senhän toiminnat me
käymme aina vuosittain läpi. Tuo arviointikertomus esitellään
valtuustolle aina kevätkauden viimeisessä kokouksessa juuri ennen
juhannusta, ja käytäntö on nykyään se, että nämä vastaukset tulevat
tähän syyskauden viimeiseen kokoukseen eli juuri ennen joulua.
Käytäntö on minusta kyllä hioutunut hyvään suuntaan, eli tämä
konsepti, mikä nyt on, tämä ajoitus ja toimintamalli on kohdallaan.
Nämä vastaukset osoittavat, että sekä hallintokuntien että
kaupunginhallituksen vastaukset näihin meidän näkemyksiimme,
suosituksiimme ja huomautuksiimme osoittavat sen, että
tarkastuslautakunnan työ ihan oikeasti tuo kaupungille lisäarvoa ja me
olemme hyvä sparraaja kaupungin toiminnoissa.
 
Täällä moni valtuutettu on jo tuonut näitä seikkoja esiin, että missä
vielä on parannettavaa ja missä on vastattu huonosti, mutta mehän
vahdimme aina myös sen, miten koko neljän vuoden kauden aikana
nämä asiat oikeasti toteutuvat, ja huomautamme samoista asioista
useammin kuin kerran, jos on aihetta. Tässä vastauksessa selvästi
nämä vastaukset ovat parantuneet huomattavasti aiemmista vuosista
ja ei enää ole sellaista löysäilyä, että kyllä on ihan selvästi ollut
vaikutusta sillä, että näihin on puututtu. Vastaukset ovat aika
myötäsukaisia eli selvästi myötäkarvaisia meidän näkemyksillemme.
Osahan näistä asioista, joista huomautamme, on jo toteutettu, osa on
vielä prosessissa ja osaa odotetaan, miten ne toteutuvat. Monethan
niistä ovat sellaisia, että ne eivät toteudu ihan hetkessä vaan vaativat
pidempää aikaväliä.
 
Mutta jos mietitään sitä, mikä on kaupungin taloudellinen tilanne nyt ja
mitä on näkyvissä eteenpäin, niin kyllä ne taikasanat, jotka meidän
arviointikertomuksestamme löytyvät ja joihin tässäkin on osittain
vastailtu, ovat kyllä kustannustehokkuus, vaikuttavuus ja tilojen käytön
tehostaminen ja yhteiskäyttö. Metropolipolitiikka kun on koko
valtakunnan tason hallitusohjelmassa, niin kyllä sen pitäisi näkyä silloin
myös valtionosuuksien määräytymisissä, eli kyllä siellä pitäisi näkyä
näitä suurkaupunkimuuttujia, joista olemme omassa
kertomuksessamme sanoneet. Siltä osin kyllä tässä vastauksessa
kaupunginhallituksen vastaus on hyvin kevyt.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Peltola

 
Hyvät ihmiset.
 
Olisi aika kummallista, jos emme tässä kohdassa asialistaa käsittelisi
kaupungin palveluverkon muutoksia ja niiden suunnittelua. Kuntalaiset
ovat varsin aiheellisesti nostaneet mölyn siitä, että tehdään sellaisia
listoja, joissa yksittäisiä palvelutiloja käsitellään aivan irrallaan
palveluista ja niiden kehittämistarpeita. Tarkastuslautakuntakin sanoo
esityksissään, että peruspalveluja tuottavien yksiköiden toiminnan
tehostamista tulee parantaa rakennemuutosten, toiminnan
kehittämisen ja tilojen yhteiskäytön avulla tavoitteena vaikuttavuuden ja
kustannustehokkuuden parantaminen. Tämä kaunis tavoite voi toteutua
vain, jos todellakin tarkastellaan niitä palveluja kokonaisuutena eikä
lähtien jostakin yksittäisistä tiloista ja niiden useinkin hyvin
lyhytaikaisista mahdollisista muutoksista.
 
Tässä palveluverkossa on erittäin tärkeää tarkastella alueellista
palvelutarvetta. Siihen kuuluu olennaisesti se, että mitä muita palveluita
kullakin alueella on, mikä on väestön rakenne sosiaaliselta ja
taloudellista näkökulmalta ja iän suhteen, ja myös täytyy katsoa
ikäennusteita vähän pidemmällä aikavälillä kuin nyt usein katsotaan.
Toinen tärkeä asia on tietenkin se, että miten tilat soveltuvat nykyiseen
käyttöönsä ja miten yhteiskäyttöä voidaan tehostaa. Meillä on paljon
sellaisia tilatarpeita tässä kaupungissa, jotka ratkeaisivat tällaisella
alueellisella, monipuolisella tarkastelulla. Siihenhän nyt aina kannattaa
ottaa kuntalaiset mukaan.
 
Yksi tärkeä asia on tietenkin vaihtoehtojen hinta. Tuossa listassa, jota
lehdet ovat nyt innokkaasti levitelleet kuntalaisten tietoon, pistää
erityisesti silmään se, että siellä on vaikka kuinka paljon sellaisia
esityksiä, joissa ei kerrota sitä, että tämä palvelu täytyy kumminkin
siirtää jonnekin, jos tämä paikka lopetetaan, eikä käsitellä sitä
vaihtoehtokustannusta. Toinen asia, johon tarkastuslautakunta on
kiinnittänyt huomiota, on se, että mikä on palveluasumisen kustannus
asukkaiden, kunnan ja valtion näkökulmasta. Tarkastuslautakunta on
pyytänyt siitä selvitystä. Sitä ei kuitenkaan ole ilmeisesti tekeilläkään,
vastauskaan ei siitä sano yhtikäs mitään. Sen takia esitän sellaista
toivomuspontta, että:
                     
Valtuusto edellyttää, että valtuustolle valmistellaan selvitys
siitä, mitä vaikutuksia siirtyminen laitoshoidon maksuista
palveluasumisen maksuihin aiheuttaa hoiva-asukkaille
itselleen sekä kunnan, valtion ja sosiaaliturvalaitosten
taloudelle.
 
Vanhuspolitiikkaa ei pidä tehdä niin rajoittuneesta näkökulmasta kuin
mitä tarkastuslautakunta väittää, että kaupungille on edullisinta lisätä
palveluasumista vanhainkotihoidon sijasta. Kyllä täytyy katsoa
yhteiskuntataloudelliset muutokset kokonaisuudessaan ja ennen
kaikkea tietysti asukkaiden näkökulmasta. Ihmisen oma maksukyky ei
saa estää hänen tarvitsemansa hyvän hoidon saamista, niin kuin
nykyään sentään aika monesti tapahtuu juuri palveluasumisenkin
kohdalla.
 
Näistä rakenteellisista muutoksista terveyskeskus välttää vastaamasta
tarkastuslautakunnan vaatimukseen, jonka mukaan kaupungin on
vahvistettava toimenpiteitä kotihoidon sosiaalityöntekijöiden saamiseksi
ja selkiytettävä kotihoidon vastuuhoitajan roolia ja tiedottamista.
Tarkastuslautakunta itsekin on jättänyt seuraamatta kotihoidon
perustyöntekijöiden määrää ja saatavuutta, jotka ovat kuitenkin
keskeisimpiä ongelmia kaupungin vanhuspolitiikan toteuttamisessa.
Tietysti meidän valtuustona pitää näitä asioita seurata, koska koko
tämä kotihoidon toimivuus riippuu siitä, että siellä on tarpeeksi ja
kunnollisia työntekijöitä.
 
Kannatan valtuutettu Hakasen tekemää ponsiehdotusta.
 

Valtuutettu Puhakka

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Aivan kuten valtuutettu Kati Peltola totesi tässä edellä, että on aivan
oikein puhua tässä yhteydessä myös tulevasta palveluiden rakenteesta
eli siitä listasta, jolla nyt palveluja leikataan tai ajetaan alas. Sehän ei
ole pelkästään todellakaan seinistä kyse, kuten on annettu ymmärtää,
vaan kyse on aivan oikeasti ihmisten tarvitsemista ja käyttämistä
palveluista. On erittäin hyvä, että tämä asia on otettu täällä esille,
koska huoli on syvä, niin kuin tässä kansalaiskeskustelussa on
näkyvissä. On erittäin hyvä asia, että ihmiset ovat lähteneet liikkeelle,
sen pitää herättää valtuutetut kyllä seuraamaan, etteivät virkamiesten
esitykset tässä asiassa mene eteenpäin.
 
Tästä käsiteltävänä olevasta raportista voisi todeta, että aivan oikein,
prosessi on mennyt ihan oikeaan suuntaan, mutta se, että täytyy
sanoa, että kyllä nämä vastaukset monilta osin ovat aika sanoisinko
teknisluonteisia, mutta kuitenkin kerätty on vastauksia. Olisin ihan
kysynyt, täällä oli muutamia sellaisia asioita, joihin ei itse asiassa
mielestäni selkeästi vastattu. Eli kun tarkastuslautakunta on todennu,
että Helsingin huumestrategia on vuodelta 2000, joten olisi perusteltua
päivittää se ja sisällyttää myös muu päihteiden käytön ehkäiseminen
strategiaan, jäin kaipaamaan kyllä vähän selvitystä, että mitä tässä nyt
on tapahtumassa.
 
Olen itse asiassa jo pitkän aikaa ollut huolestunut tästä Helsingin
päihdepoliittisesta linjasta, eli huumeiden käyttäjien
hoitoonpääsykynnys on korkea. Samaan aikaan meillä on
päihdepuolella määrärahat laskeneet, kun kulutus kasvaa. Eli
Helsingistäkin löytyy ns. suurkuluttajia, jotka ovat terveydellisessä
vaaravyöhykkeessä vuosien kuluessa, pienen kaupungin verran. Meillä
Helsingin kaupungin päihdepolitiikka on kyllä vähän lapsen kengissä
mielestäni tällä hetkellä, että siinä tarvittaisiin ihan oikeasti
kokonaisnäkemys myös valtuustolle tiedoksi.
 
Uskon, että sosiaalilautakunnassa näitä kyllä käsitellään, mutta
haluaisin, että se käsiteltäisiin myös täällä valtuustossa. Se on
kansanterveyden kannalta erittäin iso asia, ei ole mistään myöskään
kansantaloudellisesta näkökulmasta pienestä asiasta kysymys, koska
kyse on myös rahasta koko ajan, menetetyistä työpäivistä, menetetystä
terveydestä. Ja ennalta ehkäisevä päihdepolitiikka pitäisi saada
kunniaan plus tietysti hoito, kun sitä tarvitaan.
 
Sitten valtuutettu Puura otti ihan ansiokkaasti esiin tämän tasa-
arvokohdan, ja haluan ihan samaa asiaa painottaa. Eli jäin kyllä
kaipaamaan vähän konkretiaa tähän, että miten näitä palkkaeroja
kavennetaan. Ja juuri ihan samaan kiinnitin huomiota, että ovatko nyt
nämä tässä nämä virastot, jotka ovat tähän asiaan puuttuneet, vai onko
tämä vain, että kunhan on jotain näytille saatu tänne valtuustoon.
Toivoisin, että tämä olisi kuitenkin, ja uskon, että se on laajempaa tämä
palkkaerojen kaventamisen toteuttaminen. Mutta tässä vastauksessa
se kyllä jää hyvän tahdon ja uskon varaan.
 
Sitten ihan kommenttina, ihan hyvä asia, että täällä puhutaan
lapsiperheiden kotipalveluista, niin siellä todetaan, että yksinhuoltajien
osalta sekä palvelujen alueellisen saatavuuden erot on tarkoitus
kartoittaa. Kiirehtisin kyllä tätä kartoitusta. Olisi hyvä, että se olisi meillä
olemassa, kun mietitään seuraavan eli vuoden 2011 budjettia. Ensi
vuoden budjetin käsittelyynhän se ei enää ehdi tämä selvitys. On
erittäin hyvin tiedossa, että lapsiperheillä kotipalveluja on aivan liian
vähän, koska se on painottunut vanhusten puolelle. Näitä ryhmiä ei
pidä tietenkään, vanhuksia ja lapsiperheitä, asettaa vastakkain, mutta
lapsiperheille tarvitaan lisää. Samoin yksinhuoltajien tilanne on erittäin
vaativa, koska jos katsoo ihan heidän elämäntilannettaan, niin monet
yksinhuoltajaperheet elävät erittäin tiukissa ja niukissa taloudellisissa
oloissa. Eli tällainen kuin kaupungin kotipalvelu voisi tasoittaa sitä
arkea.

Sitten täällä oli, palaan vielä tähän sosiaali- ja terveystoimen
toiminnanohjaukseen ja määrärahojen ylityksiltä välttymisiin. Eli siinä
haluan toistaa Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kannan, että me
emme todellakaan, näitä ylityksiä ei hoideta missään tapauksessa
palveluja supistamalla. On esimerkiksi yksi hyvä keino, että vuokratyön
käyttöä vältetään, koska se on erittäin kallista. Esim. terveyspuolella se
jossain vaiheessa kasvoi aika rajustikin. Sen sijaan täytyy saada
vakituista henkilöstöä myös sijaispuolelle.
 
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Ingervo (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Sinänsä en vastausta, että näitä päihdehoidon asioita täällä käsitellään,
ja varsinkin ennalta ehkäisy on erittäin tärkeää, siitä on syytä puhua
monessakin paikassa. Nostaahan se sen asian painoarvoa, jos se on
myös valtuustossa eikä vain lautakunnassa. Toisaalta taas tiedän, että
myös valmistelevat virkamiehet seuraavat näitä valtuuston kokouksia,
ja olettaisin, että he saavat valtuutettujen ajatuksista tietoa ja näitä
tulee myös sitä kautta heille.

Valtuutettu Asko-Seljavaara

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta on jälleen
perusteellista työtä, mutta haluaisin kiinnittää arvoisan
kaupunginvaltuuston huomiota sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen
yhteistyöhön, jota myös kertomuksessa koko ajan kehotetaan
parantamaan ja vastauksiakin on saatu, sillä Helsinki lienee viimeinen
kunta Suomessa, jossa sosiaalitointa ja terveystointa ei ole yhdistetty.
Tämä tilanne johtaa siihen, että kumpikin virasto yrittää osaoptimoida
omaa budjettiaan ja vastuut hoidon ja hoivan järjestämisestä esim.
vanhustenhoidossa hämärtyvät. Nyt siirretään pitkäaikaishoito
sosiaalihuoltolain alaisuuteen, jolloin terveydenhuollon asiantuntemus
ja vastuu hämärtyvät. Pitkäaikaissairaat ovat kuitenkin erittäin
huonokuntoisia vanhuksia.
 
Tiedämme, että nämä 800 vanhusta, jotka nyt ovat
pitkäaikaissairaaloissa, heistä puolet kuolee ensimmäisen vuoden
aikana, kun he ovat täällä sairaalassa. En voikaan olla lukematta
geriatrian professori Maria Jylhän toteamusta: On totta, että
eläkeläisten suomalaisten terveys ja toimintakyky on viime
vuosikymmeninä parantunut ja kuolleisuus vähentynyt. On totta, että
eläkeläisen väestön kuolleisuus on laskenut ja eläkeikäisten
toimintakyky on parantunut, jos otamme huomioon 65–80-vuotiaat
henkilöt, mutta tutkimuksen mukaan toimintakyky ei kuitenkaan ole
parantunut kaikkein vanhimmilla ikäryhmillä, yli 85–90-vuotiailla eli juuri
niillä, jotka apua ja palvelua eniten tarvitsevat ja joiden määrä kasvaa
kaikkein nopeimmin. Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarve
kasvaa paljon ja nopeasti, tähän meidän tulee varautua.
 
Niin vanhustenhoito ja -hoiva kuin myös päihdehoito ja
mielenterveyspalvelut, joista äsken puhuttiin, sekä lasten ja perheiden
palvelut, tulisi yhdistää yhden toimijan ja yhden budjetin alaisuuteen.
Ilman tätä yhdistämistä emme saavuta hyviä tuloksia eikä kumpikaan
virasto pysty antamaan optimaalista hoitoa ja pysymään budjetissa,
josta kohta seuraavan asian yhteydessä kuulemmekin näistä
budjettiylityksistä.
 

Valtuutettu Karhuvaara (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Olisin valtuutettu Asko-Seljavaaran puheeseen vielä lisännyt sen, että
toivoisin myös jonain päivänä näkeväni tässä kaupungissa
puolueettomasti tehdyt toimintakykyarviot ja kunnollisen
palveluohjauksen, varsinkin siinä vaiheessa, kun palvelusetelit tulevat
laajemmin käyttöön. Lisäksi haluaisin muistuttaa, että kotihoidon
varsinainen kuntoutusjärjestelmä ei voi perustua vain siihen, että siellä
on ohjaaja, joka käskee ihmisen nousta tuolilta 5 kertaa ylös, varsinkin,
jos kyseessä on vielä polvikulumapotilas.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Kantola (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Asko-Seljavaaran puhe oli hyvin vetoava, ja olisimme kovin
mielellämme nähneet, että hän olisi osallistunut kaupunginhallituksen
kokouksiin silloin, kun puhuttiin vanhusten pitkäaikaishoidosta ja olisi
myös täällä valtuustossa puhunut siinä yhteydessä näitä. Me yritimme
silloin kovasti tuoda tätä näkemystä siitä, kuinka paljon tässä
kaupungissa pitäisi tehdä vanhusten palveluiden hyväksi, mutta hän oli
silloin poissa ainakin niistä kaupunginhallituksen kokouksista.
 

Valtuutettu Soininvaara

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
Haluan käyttää harvinaista tilaisuutta olla samaa mieltä valtuutettu
Koskisen kanssa tästä hänen puheestaan, jonka mukaan meidän
pitäisi huomattavasti enemmän vertailla omaa palvelutuotantoamme,
sen laatua ja hintaa ja saatavuutta ja kaikkea muuta muiden kuntien
vastaaviin palveluihin. Tällainen vertailuaineisto on muuten olemassa.
Kuntaliiton alainen yhtiö, jonka nimeä en nyt kertakaikkisesti muista,
koska nuo yhtiöt ovat nykyisin kaikki melkein samannimisiä, olkoot ne
millä alalla tahansa, kerää tällaisen tiedon, se on siis olemassa, mutta
Kuntaliitto myy sen vain niille kunnille, jotka maksavat siitä. Tämä on
tietysti vähän hassua toimintaa Kuntaliitosta. Joka tapauksessa tällaista
vertailua kannattaisi käyttää paljon enemmän, ja sitä toivoisi, että sitä
tietoa myös jaettaisiin valtuutetuille sellaisessa muodossa, jota on
helppo ja nopea lukea.
 

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto

 
Kiitos, puheenjohtaja. Valtuutetut.
 
Valtuutetut Puhakka ja Puura toivat esiin Helsingin kaupungin
työnantajaroolin ja pitivät erittäin hyvät puheenvuorot siitä, kuinka
Helsingin kaupungin pitäisi kiinnittää huomiota palkkaerojen
kaventamiseen. Sirpa Puhakka puhui erittäin hyvin siitä, että on huono
suuntaus se, että lisätään vuokratyövoiman käyttöä ja samalla
vähennetään vakituisia sijaisia. Tämä on ihan totta. Viime kaudella
esimerkiksi päivähoidossa saatiin lisättyä vakituisten sijaisten määrää,
ja se on siinä mielessä hieno asia, että todistettavasti edes vuokratyön
käyttö ei välttämättä säästä kaupungille mitään, ja sitten kun käytetään
vakituisia sijaisia, työn laatu paranee. Se on hirveän tärkeä asia esim.
sellaisessa kuin lasten päivähoito, että on vakituiset sijaiset, joilla on
koulutus tähän tehtävään. Eli se, että Helsinki pyrkii olemaan hyvä
työnantaja ja noudattamaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa on se, mihin
pitäisi tälläkin kaudella pyrkiä huomattavasti pontevammin kuin viime
kaudella. Se on asia, jota pitäisi toteuttaa myös käsillä olevassa
palveluverkkosuunnitelmassa.
 
Kun Yrjö Hakanen teki tämän pontensa, että palveluiden
kehittämisessä tulisi kuulla asukkaita ja asiantuntijalautakuntia, tähän
voisi hyvin lisätä sen, että pitäisi myös kuulla Helsingin kaupungin
työntekijöitä. Kati Peltola myös puhui hirveän hyvin siitä, minkälaisten
periaatteiden mukaan palveluita pitäisi kehittää. Mielestäni sellainen
asia kuin sosiaalisten vaikutusten arviointi voisi olla myös Yrjö Hakasen
ponnessa, joka pitäisi tehdä samalla kun palveluita kehitetään, pitäisi
arvioida tehtyjen päätösten vaikutukset asukkaiden tasa-arvoiseen
kohteluun ja asuinalueiden tasa-arvoon.
 

Valtuutettu Virkkunen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Olen iloinen siitä, että tarkastuslautakunta toteaa, että peruspalveluja
tuottavien yksiköiden toiminnan tehostamista tulee parantaa
rakennemuutosten toiminnan kehittämisen ja tilojen yhteiskäytön avulla
tavoitteena vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen.
Se on kiva, että ollaan sitä mieltä, että toimintaa pitää oikeasti kehittää.
Olen samaa mieltä edellisten puhujien kanssa siitä, että palveluverkkoa
ytyy tarkastella paremmin asukkaiden näkökulmasta ja että asukkaita
on kuultava palveluiden järjestämisessä.
 
Kaikenlaisia esityksiä tiloista luopumisesta ei voi tehdä pelkästään
miltään työpöydältä käsin, vaan niihin asioihin on perehdyttävä oikeasti
paikan päällä, koska näin vältetään kaikenlaiset järjettömät esitykset,
jotka nakertavat kaupunkilaisten luottamusta virkamiesten ja
poliitikkojen kykyyn ymmärtää, mistä nämä todellisuudessa esityksensä
ja päätöksensä tekevät ja mitä vaikutuksia sillä on. Ja niin kuin
valtuutettu Alanko-Kahiluoto tässä vei jo sanat suustani sosiaalisten
vaikutusten arvioinnista, mielestäni se on erittäin tärkeää
palveluverkkoa tarkasteltaessa, koska tiloja ei voi tarkastaa täysin
irrallisena siitä toiminnasta, jota varten ne tilat ovat olemassa.
 
Kiitoksia.
 

Valtuutettu Rantanen

 
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
On ihan hyvä, että tässä yhteydessä valtuustokin keskustelee vaikka
vähän kautta rantain niin tästä palveluverkkotyöryhmän tilanteesta, joka
on ollut paljon julkisuudessa ja ihan syystäkin. Se asioiden käsittely on
mennyt vähän outoon suuntaan. Alun perin kai piti tehdä sitä, että
tarkastellaan, voiko palveluita kehittää tilankäyttöä tehostamalla, mikä
ei tarkoita tietenkään sitä ainoastaan, että tiloja irtisanottaisiin vaan että
samoissa tiloissa voi harrastaa muutakin toimintaa kuin siellä nyt on.
Kaupungin tilat olisivat tehokkaammassa käytössä. Me tiedämme, että
iltaisin koulut ovat tyhjinä, samaan aikaan nuoret eivät löydä paikkoja,
joissa harrastaa urheilua tai kansalaisjärjestöt pysty toimimaan
alueella, kun niillä ei ole tiloja, ja kuitenkin kaupungin tilat ovat siellä
toiminnassa.
 
Totta kai palveluverkkoakin pitää kehittää, että siellä missä on
vähemmän tietyn tyyppisiä ihmisiä ja palvelutarvetta, voi olla
mahdollista, että siirretään jonnekin toiseen paikkaan. Mutta nyt on
lähdetty pelkästään juuri kirjoituspöytätason työskentelystä, missä on
mietitty hallintokuntien maksamia vuokria eikä sitä, mikä esimerkiksi on
niitten toimintojen järjestämisen kannalta järkevää ja taloudellista. Eikä
ole mietitty sitä, ovatko ne mahdollisesti vapautuvat tilat ylipäänsä
vuokrattavissa ulospäin, että voittaako kaupunki yhtään mitään yhtään
missään. Koko tämä palveluverkkotyöryhmän työskentely tulee
varmasti määrittymään uudella tavalla, ja se, mitä Hakanen omassa
ponnessaan, on minusta viisasta, ja näin uskallan arvata, jotain
tämänsuuntaista varmaan tapahtuukin. Eli nimenomaan asukkaita ja
asiantuntijalautakuntia ja hallintokuntia on välttämätön kuulla ennen
kuin tämä asia menee eteenpäin. On myös kuultava tilakeskusta, jotta
me tiedämme, onko niiden tilojen vapautumisessa mitään järkeä.
 
Mutta se, mikä tässä Hakasen esityksessä on mielestäni ongelmallista,
minkä takia sitä ei ehkä kannattaisi kannattaa eikä täällä kukaan ole
vielä toistaiseksi kai kannattanutkaan, on se, että siinä on tuollainen
aikaraja. Koska voihan hyvin olla, että kun tätä asiaa ruvetaan nyt
tarkastelemaan, että tuo ei ole ajankohtainen tuossa aikavälissä vaan
että monien esitysten kohdalla voidaan luopua niistä tai sitten siirrytään
johonkin hamaan tulevaisuuteen. Eli siinä suhteessa tuo on vähän
ennenaikainen, mutta olen kyllä sitä mieltä, että hallintokuntia on
kuultava ennen kuin tästä asiasta eteenpäin päästään.
 
Kiitoksia.
 

Valtuutettu Vikstedt

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Lyhyesti: kannatan Kati Peltolan toivomuspontta.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Valokainen

 
 
Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut ja lehtereillä olijat.
 
Minä pikkuisen kommentoin tarkastuslautakunnan kertomusta, että
kaikki tällaiset tutkimukset, tarkastukset, erilaiset ryhmät ja suunnittelut,
totta kai ne maksavat. Nyt on kaksi päivää Hesarissa ollut aika
mielettömiä otsikoita kaupungin suunnitelmista ja näistä piirustuksista
ja huomataankin, että eivät ne taida toimia mutta rahaa kuluu.
Helsingin johto uhkaa lakkauttaa kaupunkilaisilta 80 palvelupistettä,
kouluja, kirjastoja, terveyskeskuksia, nuorisotiloja ja liikuntapaikkoja.
Aika kummallista, sillä kaupunkilainen maksaa tuloistaan melkein 70 %
erilaisia menoja takaisin suureen kassaan, ne ovat tietenkin vero,
vuokra, liikenne ja terveydenhoito ja koulutus.
 
Kaupungin ? ja heidän tiernapoikiensa verkot ovat vesissä, nyt vain
odotetaan vaakunaveneen laidalla, kuinka syvälle ja ahnaasti verkot
uskaltaa uittaa. Samaan veneeseen istutetaan kunnanvaltuutettuja.
Jotkut istuvat paattiin jopa mielellään päättämään, mistä verkko kaapii
saalista. Heille markkinatalous, hyöty, voitto ja tehokkuus ovat
tärkeintä. Rannalle jää oppositio, joiden edustajat ovat suurimmilta osin
niitä ihmisiä, jotka välittävät oikeasti kansalaisten oikeuksista.
Tarkistajat, mittarit ja lautakunnat kuulostelevat ikään kuin
kalakavereita, miten reagoisi kuhunkin lopettamishankkeeseen. Jos
vastahankaisuutta eli kansalaisten aktiivisuutta ilmenee yli siedetyn
rajan, kiusallisille kohteille myönnettäneen jatkoaikaa. Näin
liennytetään kansan reaktio, ollaan hyvää pataa, ollaan ikään kuin
pelastamassa kohde, oli se sitten kirjasto, terveyskeskus tai
pallokenttä, ja homma näyttää hyvältä. Puolue saa pisteet, ja jonkun
naama pääsee Hangon keksinä lehteen.
 
Todellisuudessa lakkautuslista on nykyaikainen kyykytysmenetelmä.
Säästöt, lopettaminen, leikkaus ovat muoti-ismeja kaupungin johdossa
hääräävälle porvaristoenemmistölle. Nuorilta vedetään surutta tiloja,
ohjaajilta työpaikkoja. Jatkuva lakkausuhka on ilmassa, palvelut
roikkuvat löysässä hirressä. Psykologisesti tällainen politiikka on
huonoa johtamista, se on kravattitason kidutusta ja ihmisten arjella
leikkimistä. Nyt on menty niin pitkälle, että vaivalla hankitut oikeudet
ollaan alas ajamassa ennen näkemättömään tyyliin. Kuitenkin on
huomattu jopa niin paljon, että ihmisen pinna venyy, mutta salesman-
tyyli uhkaa kansalaisen oikeuksia. Säästöt on otettava aivan jostain
muualta, ei kansalaisten perusoikeuksista.
 
Esim. Helsingin tilakeskus, josta äsken oli puhetta, toimii aivan täysin
omilla säännöillä, laatii vuokria ja vuokria ja sitten vielä vuokria.
Säästöesimerkkejä on täälläkin tarjoiltu, ne eivät vain kelpaa oikealla
istuvalle porukalle. He eivät joko tajua tai eivät halua tajuta vinkkejä, tai
sitten he haluavat pelata monopolinsa loppuun. Tässähän on yksi tämä
veroprosentin korotus, jolla olisi estetty tällaiset pakkosäästöt. Mutta
nyt kaupungin johto lataa täyslaidallisen kahdeksankymppisen. Eli se
oli tämän takia, että se veroprosentti nyt ei jostain syystä hyväksytty.
Koitetaan nyt ainakin tehdä niin, että mietitään, mikä on todellinen
rahareikä. Kun vähän viitsii lukea ja tutkia asioita, näihin asioihin
tarvitaan tarkistusta ja arviointia.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Ingervo

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Toivon, että Valokaisen puheenvuoro ei tarkoittanut sitä, että demarit
eivät aio olla millään lailla mukana tässä palveluverkkoasiassa, -
päätöksessä. Toivon ymmärtäneeni ihan väärin, nimittäin ehdottomasti
heitä myös tarvitaan tässä mukaan, jotta saadaan hyvä lopputulos
siihen. Aina laman aikana huudetaan yhteisöllisyyden perään, ja onhan
se ihan selvää, että näitä tiloja tarvitaan yhteisöllisyyden lisäämiseksi,
tutustumisen mahdollistamiseksi ja verkostojen lisääntymiseksi, ja
ihin ne turvaverkot sitten toivon mukaan syntyvät, jos ovat
syntyäkseen. Tämä, mitä monet ovat jo tuoneet hyvin
puheenvuoroissaan esille, että sosiaalisesti kestävän kehityksen
näkökulma on ihan keskeinen tässä arviossa, ei pelkästään tämä
sisäisten vuokrien hinta tai mitä siitä ikään kuin säästyy, jos muissa
taas joudutaan maksamaan muulla tavalla enemmän. Mutta tässä
arviointikertomuksessa ei sosiaalisesti kestävän kehityksen näkökulma
tule kovin selkeästi esille, vaikka onkin muuten monin tavoin hyvin
ansiokas. Onkin tärkeää, että se tässä palveluverkkotarkastuksessa
tulee, jotta saadaan siihen järkevä ja hyvä lopputulos ja myös
lapsiperheet ja koululaisten vanhemmat voivat nukkua yönsä rauhassa
eivätkä ole huolissaan siitä, että puoli vuotta löysässä hirressä, onko
koulua vai eikö.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Toisin kuin arvoisa puheenjohtaja sanoi, tähänastisten esitysten
mukaan palveluverkkotyöryhmän valmistelema ehdotus ei ole tulossa
erillisenä asiana missään vaiheessa valtuuston käsittelyyn vaan
ainoastaan budjetin osana. Ja me valtuutetut tiedämme, mitä se
tarkoittaa, kun budjettiesitys on sovittu ja tuodaan tänne pakettina, josta
mitään yksityiskohtaa ei voi avata. Eli jos me haluamme tähän puuttua,
on tärkeää puuttua asiaan ennen kuin budjettiesitys on tehty.
 
Millä tavalla valtuusto sitten siinä vaiheessa haluaa ohjeistaa tätä
jatkovalmistelua, tietysti on valtuuston päätettävissä. Valtuutettu
Rantasen ongelmaa en tässä näe, koska jos on joitakin lautakuntia,
jotka vaikkapa päätyvät siihen, että heillä ei ole mitään
supistusesityksiä tai he ovat löytäneet hyviä yhteistoimintatilojen
monitoimikäyttömahdollisuuksia, niin totta kai ne voidaan noteerata
eikä meidän tarvitse käsitellä siis tätä lopettamislistaa siinä vaiheessa,
koska asiat ovat edenneet ja saaneet toivon mukaan paremman
suunnan.
 
Tässä kaupunginjohtajan palveluverkkotyöryhmälle tuomassa
esityksessä on muutama kohta, johon haluan kiinnittää valtuutettujen
huomiota, koska edelleenkin mm. täällä keskusteluissa ja julkisuudessa
on ymmärretty asiat vähän erilailla kuin täällä paperissa lukee. Esim.
sivulla 3 sanotaan opetuslautakunnalle, tämän ehdotuksen mukaan
kaupunginhallitus kehottaa opetuslautakuntaa valmistelemaan
esityksen tässä esitettyjen esitysten ja vaihtoehtojen pohjalta. Sivulla 5
esitetään, että sosiaalilautakunta valmistelee huhtikuun loppuun
mennessä esitykset tässä esityksessä taulukossa 2 mainituista tiloista
luopumiseksi. Piste. Tässä ei siis ole minkäännäköistä harkintaa
lautakunnalla muuta kuin se vain tekee sen esityksen, että niistä
luovutaan. Terveyslautakunnalle niin ikään esitys, että
palveluverkkotyöryhmän raportissa esitetyn mukaisesti se tekee
ehdotukset tulevista tiloista, jne. muissa kohdissa.
 
Olen samaa mieltä, mitä täällä eräät valtuutetut totesivat, että tämän
palveluverkon tarkastelu on todella tärkeää tehdä kokonaisuutena
asiakkaiden tarpeet, sosiaalinen kehitys, ympäristö ja muut näkökohdat
huomioon ottaen. Nyt tässä esityksessähän ei niitä ole juuri lainkaan,
tai jos on, on hyvin kummallisia kannanottoja, kuten esim. se, että
lähipalvelujen käsitteestä on syytä luopua, koska nykyään ihmiset
ajavat autolla palvelujen keskittymiin, joka ei varmastikaan ole
ainakaan valtuustossa määritelty linjaus vaan jonkun ihan omasta
päästään keksimä perustelu sille, että voidaan lähipalveluja ajaa alas.
Pääsääntöisesti tämä on tekninen listaus siitä, että näin ja näin tiloja
vaan lopetetaan.
 
Luulen, että syy tähän on se, että jos olisi palvelutarpeiden arvio, niin
johtopäätös olisi täsmälleen päinvastainen. Meillä on valtavasti tarvetta
parantaa palveluja, lisätä lähipalveluja, kehittää niiden tarjontaa jne.
Täällä on eräitä muitakin perusteluja kuin tämä menojen näennäinen
vähentäminen, jota ei edes todisteta millään tavalla ja joka on sangen
kyseenalainen asia sekin. Eli täällä viitataan kahteen muuhun
seikkaan. Toinen on sivulla 32 se, että kun kaupunki luopuu omista
tiloista, niin kun tulevaisuudessa väestön kasvun ja muun kehityksen
seurauksena palvelujen tarve kasvaa, niin uusia palveluja avataankin
yksityisten yritysten tiloihin ja palveluja ulkoistetaan. Toinen
lisäperustelu täällä esitetään, että tällä tavalla kun palveluverkkoa
karsitaan niin valmistaudutaan tilanteeseen, jossa henkilöstöä on
tulevaisuudessa vähemmän.
 
Luulen, että tämä 10 miljoonaa, johon en usko hetkeäkään
säästötavoitteena, että se toteutuisi, niin luulen, että nämä kaksi muuta
perustelua ovatkin ne paljon oleellisemmat. Kun kaupunki ajaa omat
palvelut alas ja palvelujen tarve kasvaa, jostain niitä on hankittava, siis
yksityisiltä markkinoilta. Ja henkilöstöä vähennetään – kun ei kerran ole
seiniä, ei tarvita työntekijöitäkään.
 

Valtuutettu Pakarinen

 
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Tässä ainakin valtuutettu Hakanen ja myös valtuutettu Rantanen toivat
esiin huolta valmistelussa asiantuntijalautakuntien ja myös asukkaiden
kuulemisesta, ja voin ainakin opetuslautakunnan taholta korostaa sitä,
että käymme ihan jokaisessa palveluverkkoehdotuksessa mainitulla
koululla aloittaen eilen, jolloin kävimme jo neljällä koululla, joten kyllä
tämä selvitys ainakin koulujen osalta tutkitaan hyvinkin tarkasti. Siinä
kuullaan sitten koulujen henkilöstöä, johtokunnan jäseniä ja kaikkia,
jotka ovat paikalle tulleet mielipiteensä kertomaan.
 
Kiitoksia.
 

Valtuutettu Virkkunen (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Pakarinen on ihan oikeassa siinä, että opetuslautakunta
vierailee kouluilla, mutta täällä puhutusta asukkaiden kuulemisesta, niin
se ei vielä ole asukkaiden kuulemista. Meillä kuitenkin
valtuustostrategiaan on kirjattu tällainen lausunto, että ”järjestetään
asukkaiden kuulemiseksi keskeisissä palveluissa alueellisia
palvelupaneeleja eri alueilla keskushallinnon eri virastojen ja
luottamushenkilöiden yhteistyönä”. Tämä on sellainen, joka puuttuu nyt
siitä palveluverkkotyöryhmäesityksestä kokonaan, että totta kai
lautakunnat, toivottavasti muutkin lautakunnat tekevät näitä
vierailukäyntejä, mutta se pitäisi olla kyllä laajempaakin se asukkaiden
kuuleminen kuin vain siellä paikan päällä käyminen.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Kolbe (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Tästä tuli, niin kuin nyt huomaamme, palveluverkkokeskustelu, joka
varmasti on se teema, joka useimpien meistä mielessä on viime
päivinä pyörinyt osin tietysti siitä syystä, että palautetta on tullut
valtavasti ja osin siitä syystä, että ainakin itse näen, että se on
jonkinlainen kunnallishallinnollinen ja poliittinen murroshetki, joka
edellyttäisi vähän laajempaa pohtimista juuri näistä teemoista, joihin
Pakarinen ja Virkkunen äsken viittasivat ja muutama muukin
aikaisemmin. Nimittäin katsoa paikan päällä, miten tämä tilanne
vaikuttaa vyöhykkeittäin tai alueittain tai kaupunginosittain.
 
Meidän ryhmässämme käytiin juuri keskustelua siitä, että aika harva
meistä tietää esim. Kaakkois-Helsingin kirjasto- ja päiväkotitilannetta,
että olisi tavattoman tärkeää, että saataisiin mahdollisimman laaja
kansalaismielipide juuri ao. alueilta ennen kuin niitä päätöksiä
ryhdytään tekemään. Muuten tässä jotenkin tuoksuu aika voimakkaasti
kaupungintalon henki, että täällä keskusvalta ja korkein neuvosto
tietää, miten asiat hoidetaan kuulematta lainkaan kansalaisia ja
helsinkiläisiä heille tavattoman tärkeissä asioissa. Tästä ei ole turhaan
syntynyt kohua, vaan tämä meidän hallintokulttuurimme on välillä
kevyesti sanottuna jäykähkö ja aika diktatuurinen. Nyt jollakin lailla
ollaan tilanteessa, jossa tietysti nähdään, että tämä valtava
hallintokulttuuri joutuu muuttumaan ja sitä muutetaan, mutta se, mitä
vaihtoehtoja tilalle tarjotaan, ei vaikuta kovin lupaavalta.
 
Nyt olisi tämä ns. tuhannen taalan paikka pohtia juuri sitä, miten
asukkaat ja tämä paikallisääni saadaan kuuluviin. Vuorovaikutus
paljon, paljon konkreettisemmaksi ja elävämmäksi kuin se tänään on
ollut. Ja tietysti tässä, kun huomaan, että Pakarinen käyttää
puheenvuoron, niin kysyn häneltä, että mitä siellä neljän koulun
tapaamisessa jo jäi mieleen, mitä sieltä on opittavaa, mitä vaikutelmia
syntyi.
 

Valtuutettu Pakarinen (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Ensinnäkin asukkaita tietysti kouluasioista ihan luontevimmin edustaa
johtokunta ja vanhempainyhdistykset, jotka toivottavasti aina
koulutapaamisiin tulevat paikalle. Itselleni, voin sanoa, päällimmäinen
vaikutelma oli, että suosittelen kyllä ihan kaikille käyntiä esim. Puistolan
alueen kouluissa ja muissa palveluissa, joita ehdotetaan
lakkautettavaksi, kyllä siinä aina uusi näkökulma aiheeseen todellakin
tulee. Silloin näkee, miten se palvelu on käytännössä siellä alueella
järjestetty. Sen sanoisin myös, että vaihtoehtojahan siinä ehdotuksessa
myös on, ja jo niiden järkevyyden tutkimiseksi on oikein hyvä käydä
paikan päällä tutustumassa asiaan.
 

Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kun tässä todettiin, että on aloitettu jo tutustuminen lähipalveluihin, se
on erittäin hyvä. Koulujen lakkautuslistojen historia, 10 vuotta
opetuslautakunnassa yhteensä olleena: Tämä lista on tullut ensin alun
perin opetusviraston esityksenä, jonka silloinen lautakunta tyrmäsi. Sen
lkeen se tilattiin konsulteilta 60 000 eurolla, saatiin sama lista, mutta
se oli konsulttiselvitys eli se oli jollain tavalla tieteellisesti ja fiksusti
tehty, joten sitä myytiin sillä läpi. Eipä mennyt konsulttilistakaan läpi.
Nyt se sama lista tuodaan kolmannen kerran, tällä kertaa se tulee
kaupunginjohdon listana, että ehkä opetusvirastoja ja konsultteja
parempi kurkusta alas työntäjä on sitten kaupungintalon johtajat.
 
Ylipäänsä tästä palveluverkosta ja asukkaiden kuulemisesta, niin
oleellista on se, että nähdään lähipalvelut, että nämä ovat enemmän
kuin yksittäisten koulujen ja kirjaston summa. Niiden merkitys koko
alueen dynamiikalle, alueen keskuksina, alueen toimintana,
sosiaalisena verkkona on äärimmäisen tärkeä. Niitä ei voi nähdä vain
seininä tai yksittäisinä palveluina, vaan niillä on iso merkitys koko
kaupunginosan, koko lähiön, koko asuinalueen kannalta, onko siellä
palveluita, siihen, miten ihmiset kokevat oman lähialueensa. Siinä
mielessä voidaan tulla siihen, että aikaisemminkin on todettu, että
kaupungin rakennuksista, joista kaupunki maksaa itse itselleen sisäisiä
vuokria, säästäminen tuo sinänsä esim. opetustoimelle tai kulttuuri- ja
kirjastotoimelle säästöjä, mutta koko kaupungin näkökulmasta tuo
pelkkiä Aku Ankka -säästöjä. Rahaa siirretään taskusta toiseen, mutta
Aku Ankka -säästöt tulevat äärimmäisen kalliiksi, kun Aku Ankka -
säästöjen toisena puolena on sosiaalisen pahoinvoinnin lisääntyminen.
 
Valtuutettu Hakasen ponsi on juuri se, mikä on ? Vasemmistoliitto,
demarit ja Vihreät ? .
 

Valtuutettu Ylikahri

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Hakasen ponsi nostaa esiin tärkeitä asioita. Itse koen vähän
hankalana arviointikertomuksen kohdalla päättää ponnessa, koska
palveluverkkotyöryhmä ja kaupunginhallituksen työ
virkamieslakkautuslistan käsittelyssä on vasta alkanut ja ei suinkaan
ole niin, että se olisi sellainen se lista... Ainakin meille vihreille kaikki
nämä asiat ovat erittäin tärkeitä: asukkaiden kuuleminen, lautakuntien
kuuleminen, tilakeskuksen kuuleminen siitä, että mitä niille tiloille
tehdään. Mielestäni nämä asiat ovat kyllä tulossa muutenkin hoitoon
ilman tätä pontta.
 

Valtuutettu Puoskari

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En itsekään näe, että Hakanen olisi tässä keksinyt pyörää varsinaisesti
uudelleen. Nimenomaan näissä keskusteluissa on ollut, että tehdään
asukaskuulemisia, tehdään asiantuntijalautakuntien kuulemisia. Itse
tulkitsen näin, että valtuuston käsittelyyn tämä asia tulee sitten kun
käydään raamilähetekeskustelu helmi-maaliskuussa. Sinänsä kun nyt
itse tulkitsen tätä pontta näin, en näe sinänsä estettä kannattaakaan
tätä pontta, mutta mielestäni tämä ei varsinaisesti liity käsiteltävään
asiaan ja sinänsä ihmettelen, että puheenjohtaja ottaa tämän
käsittelyyn. Koska asiat ovat hyviä ja näin edetään muutenkin, ajattelin
äänestää tämän puolesta.
 

Valtuutettu Virkkunen

 
 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Kolbe kysyi vierailusta neljällä koululla, ja valtuutettu
Pakarinen siihen jo lyhyesti vastasi. Haluaisin vielä jatkaa
opetuslautakunnan jäsenenä ja kolmella koululla vierailleena eilen, että
esim. voin mainita, että tässä esityksessä esitetään luovuttavaksi joko
Nurkkatien ala-asteesta, jolla on ollut hyvin toimivaa yhteiskäyttöä jo
vuodesta -83 kolmen eri hallintokunnan välillä. Toinen vaihtoehto olisi
luopua Puistolan ala-asteen yhdestä rakennuksesta, joka on
remontoitu kolme vuotta sitten, jossa on smart boardit seinillä. Maatullin
koulussa puolestaan esitetään luovuttavaksi osasta rakennuksista
alueella, jonka oppilasennuste on nouseva ja jossa käytännön
tilaväljyys tarkoittaa leveitä käytäviä ja isoa liikuntasalia, joka on
remontissa. Että tässä nyt sitä valmistelua, miltä pohjalta
palveluverkkotyöryhmä on lähtenyt liikkeelle.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Kiitoksia, puheenjohtaja, kohottavista sanoista myös.
 
Koska tässä on ollut hieman epäselvyyttä, mihin mikäkin asia liittyy,
itse luen tätä meille jaettua selvitystä arviokertomuksen johdosta, jossa
kohdassa 3.2.10 käsitellään asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen
estämistä ja jossa kaupunginhallituksen esityksessä itsessään viitataan
valtuuston strategiaohjelmaan ja erinäisiin toimenpiteisiin, joita
valmistellaan tässä palveluverkkotyöryhmässä. Samoin täällä on
muutama muu kohta, kuten nuorisotoimen tilastrategiaa koskeva kohta,
jossa niin ikään käsitellään tilojen käyttöä ja yhteiskäytön
mahdollisuuksia. Mielestäni kysymys on siitä, että valtuusto nyt tässä
voi todeta, että tietyt asiat, joihin kaupunginhallituksen esityksessä
viitataan, edellyttävät jatkokäsittelyä.
 

267 §

Esityslistan asia nro 4


ERÄIDEN VUODEN 2009 TALOUSARVIOON MERKITTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN

YLITTÄMINEN SEKÄ ERÄÄN TOIMINTAKATTEEN VAHVISTAMINEN
 

Valtuutettu Peltola

 
Hyvät ihmiset.
 
HYKSistä ostetaan tänä vuonna tavalliseen malliin palveluja 18
miljoonalla eurolla yli budjetin. Ensi vuonna ylitys tulee väistämättä
olemaan suurempi. Muistutan taas, että järkevä kaupunki rakentaisi
helsinkiläisille turvallisen perushoidon ja lähettäisi HYKSiin vain ne,
jotka tarvitsevat välttämättä sen erityispalveluja. Jos meillä olisi hyvät
terveysasemat, työntekijöiltä riittäisi aikaa myös terveystarkastuksiin,
joissa voidaan löytää ihmisen terveysriskit ja alkavat sairaudet. Alussa
hoidettu diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, mielenterveysongelmat ja
päihdeongelmat tai tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat paras investointi,
mitä Helsinki voisi tehdä. Tämä työ voidaan tehdä omilla
terveysasemilla, kunhan niitä ei lakkauteta vaan lisätään niille
työntekijöitä.
 
Yksityiset lääkärit tarjoavat kävijöille auliisti lisätutkimuksia ja lähetteitä
HYKSiin. Potilaat pitävät sitä useimmiten hyvänä asiana ja käyttävät
yksityislääkäreitä, jos vain maksukyky sen sallii. Kuitenkin meille
kaikille parempi vaihtoehto olisi terveysasema, jonka työntekijöillä on
aikaa ja ammattitaitoa tutkia potilaansa hyvin ja lähettää eteenpäin vain
ne, jotka tarvitsevat HYKSin erityistaitoja. Tässä asiassa päästäisiin
eteenpäin, jos terveyslautakunta valmistelisi sellaisen
toimenpideohjelman, jonka avulla esim. kahdelle Helsingin
ruuhkaisimmalle terveysasemalle järjestettäisiin ensi vuoden aikana
lisähenkilöstöä ja erityistukea alueensa ihmisten tarvitsemien
toimintamuotojen luomiseen ja parantamiseen. Toivonkin, että
lautakunta todella tällaiseen asiaan paneutuisi.
 
Sosiaaliviraston ylitys, 58 miljoonaa, johtuu pääosin huonosta
budjetointikäytännöstä, eli meistä itsestämme, kuten täällä kaikki
varmasti jo tietävät. Nettoylitystä esittelyteksti ei kerro tästä
menokohdasta niin kuin ei muistakaan. Lieneekö 20 miljoonan luokkaa,
olisi kiva tietää.
 
Toimeentulotuen ja lasten päivähoidon lisätarpeet olivat arvattavissa jo
viime syksynä, aivan samoin kuin tiedämme työttömyyden ja
toimeentulotuen tarpeen kasvavan ensi vuonnakin. Onneksi tämä
valtuusto sentään suostui erottamaan toimeentulotuen määrärahan
muusta sosiaaliviraston toiminnasta. Valtuustohan kyllä löytää sen
vaatiman lisärahoituksen vaikka Helsingin Energian tulevasta tuotosta,
jota vielä ei ole ohjattu muihin menoihin.
 

Valtuutettu Muurinen (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Terveysasemien kehittämisehdotukseen, sinänsä ihan tärkeä asia,
mutta terveysasemat ovat parhaillaan jo nyt vahvan kehittämisen
kohteena. Uusi terveydenhuoltolaki tuo uusia velvoitteita. Nyt esim.
Helsinki on hyvin ansiokkaasti kehittänyt kroonisesti sairaiden ihmisten
hoitomallia, siellä on tehty todella paljon työtä ja ihan toimii esimerkkinä
muullekin Suomelle. Siellä on jo meneillään paljon kehittämistyötä.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Peltola (vastauspuheenvuoro)

 
Kuntalaisten ongelma on siinä, että niille terveysasemille on tosi vaikea
saada aikoja, jotta pääsisi näiden kehittämishankkeiden kohteeksi.
 

Ledamoten Björnberg- Enckell

 
Tack, ordförande.
 
Helt kort. Vi talar alltså här nu om överskridning, om rätt till
överskridning som närmar 100 miljoner euros klassen. Den här
diskussionen som verkligen har oroat invånarna i staden, och som vi
säkert alla har fått ta del av går då på en 10 miljoner euros nivå. Det är
irriterande för oss alla att vi måste föra sådana här diskussioner. Det
som jag ändå vill säga om de här överskridningarna är att jag tycker att
det är utmärkt och jag är glad att lokalcentralen här kommer med ett
tilläggskrav och en önskan om 17, 5 miljoner euro för att sköta det som
man inte riktigt lyckades sköta förra året, det vill säga
grundreperationer, särskilt vad gäller de här fuktskadade byggnaderna.
 
Det är inte alldeles enkelt för oss politiker att hålla i sinnet de här
skillnaderna, de här storleksordningarna när vi talar om det kommunala
beslustsfattandet. Jag hoppas att den kommande proceduren med den
här så kallade slaktlistan, som är stort rubricerad i tidningarna, att vi där
håller i minnet att de här storleksordningarna faktiskt är av det här
slaget och att vi inte kan gå in för olika små inbesparingar här och där,
och sen med andra med andra handen ger 100 miljoner euro till på
grund av olika kutym i fråga om budgetering. Att socielverket
överskrider sina utgifter vad gäller barndagvård är också viktigt när vi
tar hänsyn till den här palveluverkkotyöryhmäs rapport. Vi har flera
barn än tidigare och vi är tvungna att leverera barndagvård åt dem, vill
vi det eller ej. Om vi sen gör det i förskott eller efterskott, så här finns
en sak som är vårt val.
 
Tack.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Haluan kiinnittää huomiota vain yhteen seikkaan. Tässä vaiheessa
tämän vuoden talousarvion ylitysvaltuudet yhteissummaltaan vastaavat
suunnilleen sitä tasoa, jota Skp ja Helsinki-listojen ryhmän
muutosesitykset olivat, kun vuosi sitten tämän vuoden talousarviota
hyväksyttiin. Eli kiinnitimme jo silloin huomiota siihen, että noin 100
miljoonan euron alibudjetoinnista on kyse, ja näiden lukujen valossa se
osoittautuu varsin paikkansa pitäväksi arvioksi. Valitettavasti tätä
samaa suuruusluokkaa oleva ongelma meillä on myös ensi vuoden
talousarviossa. Toivon, että kaupunginhallitus miettisi tätä asiaa jo
vähän etukäteen eikä vasta ensi jouluna. Eli katsottaisiin, millä tavalla
korjataan jo alkuvuodesta niitä määrärahoja, jotka ovat selvästi
alimitoitettuja, mm. työttömyyden ja köyhyyden ja muiden ongelmien
lisääntymisen takia.
 

Valtuutettu Bergholm

 
Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
 
Kommentoin tähän asiakohtaan liittyen Helsingin budjettikulttuuria ja
budjetointikulttuuria ja siihen liittyviä mielestäni kohtuullisen vakavia
pulmia. Sosiaaliviraston vastuualue on vuodesta toiseen tässä
kaupungissa ollut alibudjetoitu. Jatkuvasti arvioidaan kustannukset alle
toteutuman, ja usein on kysymys myös sellaisista kuluista, jotka eivät
ole edes kaupungin harkintavallassa, kuten lastensuojelu, lasten
päivähoito tai toimeentulotuki.
 
Nyt kuukausi sitten suurin piirtein hyväksytyssä vuoden 2010
budjetissa tämä pulmallinen ja hankala budjetointikulttuuri ulotetaan tai
on ulotettu vielä toiselle alueelle, nimittäin henkilöstömenojen
budjetointiin. 2010 ns. budjettipohjissa ei ole tulevien palkankorotusten
varalle minkäänlaista arviomäärärahaa, siellä ei ole myöskään otettu
huomioon niitä jo päätettyjä palkankorotuksia esim. Tehyn jäsenistölle,
ja ehkä kaikkein uskomattominta on se, että edes jo tänä vuonna
toteutetut palkankorotukset eivät ole kokonaisuudessaan ensi vuoden
budjettipohjissa. Syyskuun palkankorotukset näkyvät ikään kuin neljän
kuukauden osalta ensi vuoden pohjissa, ikään kuin oletus olisi se, että
sen neljän kuukauden jälkeen palkat laskisivat sitä edeltävälle tasolle,
eli vuosipalkka olisi sama. Näinhän tietenkään ei ole, ja budjetissa nyt
on päätetty, että hallintokuntien tulee sopeuttaa omat toimintonsa
palkankorotusten maksamisen mahdollistamiseksi, koska tietysti
työehtosopimusten mukaiset palkat on maksettava.
 
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä arvioi, että tässä puhuttaisiin n.
18 miljoonan euron arviomäärärahan tarpeesta, nyt tarkemmat
selvitykset ovat osoittaneet, että tämä ongelma on tosiasiassa lähes
kaksinkertainen tai ehkäpä jopa yli kaksinkertainen. Tässä on kysymys
todellakin alibudjetoinnin tai riittämättömän budjetoinnin erittäin
vakavasta uudesta muodosta. On todellakin syytä olettaa tai arvioida
niin, että joko ensi vuonna todella rajusti henkilöstömenoja ja
henkilöstömäärää karsitaan tai sitten meillä on syksyllä sosiaaliviraston
ja muiden toimintalohkojen toiminnallisten menoylitysten lisäksi läpi
kaupunginhallinnon henkilöstön henkilöstökustannusten kattamiseksi
tarvetta budjettia ylittää.
 
Sosialidemokraatit toivovat hartaasti, että tässä meidän
budjetointikulttuurissamme päästäisiin eteenpäin siten, että tällainen
todellisuuden ja suunnitelmien välinen, jos rohkenisi sanoa, aika lailla
tietoinen, välys poistuisi tai ainakin kapenisi oleellisesti. Omalta
osaltamme toivomme, että vuoden 2011 budjettia rakennettaessa näin
todella tapahtuisi.
 

Valtuutettu Asko-Seljavaara

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Helsingissä on kaksi hallintokuntaa, jotka vuodesta toiseen ylittävät
aina määrärahansa. Toinen on HUS, mutta onneksi HUS on nyt
laatinut ulkopuolisen selvityksen talouden ohjauksesta ja
toimivuudesta. Se on mielestäni erittäin hyvä, ja siinä on hyviä
toimenpide-ehdotuksia. Toinen on sitten sosiaalivirasto, 58 miljoonaa
lisärahaa. Olisiko nyt aika laatia myös tällainen selvitys sosiaaliviraston
toiminnasta?
 

Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Asko-Seljavaaralle toteaisin, että ei tarvitse muuta kuin
lukea listateksti, että valtaosa siitä aiheutuu toimeentulotuen
ylityksestä, joka on lakisääteinen meno, samaten lasten päivähoito,
että ei mitään muuta kuin terveisiä vaan Arkadianmäelle, että laaditte
sellaiset lait, että kunta kestää.
 

Ledamoten Oker-Blom

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
On erittäin ikävä istua valtuutettuna tässä ja joutua hyväksymään
näinkin ison budjettiylityksen kuin melkein 100 miljoonaa euroa. Se on
erittäin iso summa suhteessa siihen, mistä käytännössä ryhmät
neuvottelevat budjettineuvotteluissa, kun virkamiestyöpohja on tehty.
Se on eritäin iso summa suhteessa siihen, mitä nyt säästöä haetaan
palveluverkkotyöryhmässä. Se on erittäin suuri summa kuntakentällä
koko Suomea katsellen.
 
Nyt, jos tilanne on se, että on kysymys lakisääteisistä tehtävistä,
tietenkin meidät asetetaan tilanteeseen, jossa ei oikein muutakaan
voida, mutta silloin sopii kysyä, että mitä on budjetoinnissa mennyt
pieleen. Ymmärrän hyvin, että budjetti, talousarvio totta kai on meille
ohjauskeino, mutta sitä, että yritetään ohjata tällä tavalla, jos tahallaan
alibudjetoidaan, niin se on itsemme pettämistä. Se ei johda mihinkään
muuhun kuin siihen, että joudutaan täällä hyväksymään ne ylitykset ja
säästötoimia muilta alueilta ja tekemään ne ikävät päätökset siellä,
missä lakisääteiset tehtävät eivät sitä estä.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
Noin kuukausi tai pari kuukautta sitten käydyissä budjettineuvotteluissa
kyllä oli jo tiedossa myös jäsen Oker-Blomilla tilanne, johon nyt tullaan,
ja siinä neuvottelussa oli vähän ilmeisesti epäselvyyttä ymmärryksen
tasosta, koska siinä me yritimme kertoa, niin kuin täällä on kerrottu,
tilanteen ja miten se tulee vaikuttamaan seuraavan vuoden budjettiin.
Silloin lähinnä jälleen kerran kerrottiin, että meillä ei ole kykyä nähdä
näitä taloudellisia faktoja ja ylibudjetoimista sun muuta. Nyt toteamme
sen, ja jäsen Oker-Blom tässä harmittelee tilannetta. Kyllä tässä itse
kullakin on varmaan paikka mennä peilin eteen ja katsella oikeasti,
mikä tilanne on, kysyä itseltään, että ollaanko sitä oltu rehellisiä silloin
kun pitää olla rehellisiä, ja rehellisyys mitataan silloin kun tehdään
budjetteja.
 

Valtuutettu Urho (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Viimeistään tällaisten ylitysten ollessa listalla täytyy miettiä muita
toimintatapoja. Eihän kaupungin tavat tuottaa palveluja ole mikään
annettu tapa kustannuksineen, mm. nyt lasten päivähoidon kulut.
Naapurikuntien tavat tarjota hyvää päivähoitoa lapsiperheille ovat
paljon edullisemmat, koska niillä on myös muita mahdollisuuksia
toteuttaa päivähoitoa kuin kaupungin omat palvelut. Siis lisää
vaihtoehtoja, lisää erilaisia toimintatapoja, tämä sama pätee HUSiin.
Kyllä on etsittävä uudenlaiset toimintatavat koko ajan, ei tässä mitään
rakenteellisia uudistuksia välttämättä tarvita, jokainen yksikkö, jokainen
yritys, jokainen kunnallinen toimija voi löytää toisia tapoja toimia.
Otetaan nyt vaan huomioon se, että työvoima ei myöskään tässä
maassa lisäänny ikäihmisten vanhentuessa ja oman ikäluokkamme
siirtyessä eläkkeelle.
 

Ledamoten Oker-Blom (replik)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kuten Bryggare varmasti hyvin tietää, nyt puhutaan tämän vuoden
budjetista, joka tehtiin syksyllä 2008 ja jonka raamit tehtiin keväällä
2008 eli ennen esim. finanssikriisiä ja maailmanlaajuista lamaa. On
tietenkin aika vaikea nähdä hyvin pitkälle yllättäviä menoja, mutta siitä
ollaan varmaan yhtä mieltä, että tätä budjetointia pitää tarkastella
kriittisesti. Kyllä minä pyrin SDP:nkin mielipiteitä ja huomioita ottamaan
huomioon. Ei tässä tarvitse harrastaa mitään valtakunnallista
oppositiopolitiikkaa, vaan yhdessä tätä budjettia teemme joka vuosi.
 
Kuten Asko-Seljavaara totesi, tietyt alueet tuppaavat nyt useammin
ylittämään budjettinsa ja hyvin suurilla summilla. Kyllä se on mielestäni
itsekriittisen tutkinnan paikka, miksi näin on.
 

Valtuutettu Soininvaara

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En puutu näihin muihin ylityksiin, mutta tuohon HUSin ylitykseen, koska
siinä on mielestäni järjestelmävirhe, jolle pitäisi jossakin vaiheessa
tehdä jotakin. Nythän kunnat sopivat tai ovat sopivinaan HUSin kanssa
siitä, kuinka suuren laskun HUS saa lähettää, mutta ei HUS lähetä
mitään kokonaislaskua, vaan HUS lähettää laskun kiinteän hinnaston
perusteella jokaisesta siellä hoidetusta potilaasta. Nyt jos kunta päättää
esittää, että heidän kuntalaisiaan hoidetaan vain tällä tai tuolla
summalla, pitäisi oikeastaan päättää, kuinka monta minkäkin
diagnoosin mukaista potilasta siellä hoidetaan, ja mitään tällaista
keinoa ei ole olemassa.
 
Sen takia nyt tehty päätös, että toivotaan 36 miljoonaa euroa
pienempää laskua, on aivan yhtä tyhjän kanssa, koska ei ole mitään
mekanismia, jolla siihen voisi puuttua. Joskus ennen maksettiin
kiinteää hintaa, maksettiin kapitaatioperiaatteella sairaalalle tietty
summa, ja sillä piti sitten pärjätä. Silloin tämä budjetointi ainakin
teoriassa toimi. Täytyy sanoa, että tässä nykyisessä järjestelmässä on
? ikään kuin vakuutusmuotoisessa terveydenhuollossa, jossa potilaan
edun mukaisesti häntä hoidetaan ja tutkitaan mahdollisimman hyvin ja
perusteellisesti, ja se on myös sairaan etu, että hoidetaan ja tutkitaan
mahdollisimman perusteellisesti. Sen takia kustannukset pyrkivät
nousemaan vakuutusmuotoisessa terveydenhoidossa aina, ja meillä on
tässä erikoissairaanhoidossa sama rakenteellinen virhe kuin tässä
vakuutusmuotoisessa terveydenhoidossa on. Sen takia
erikoissairaanhoito tulee kalliiksi eikä se millään budjettineuvotteluilla
siitä halvemmaksi tule, pitää muuttaa järjestelmää.
 

Valtuutettu Asko-Seljavaara (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Haluaisin lähettää tämän Ernst & Youngin selvityksen valtuutettu
Soininvaaralle, koska siinä todella ehdotetaan toisenlaista
laskentatapaa näihin laskuihin. Mielestäni se on aika hyvä ja sitä voisi
ottaa käyttöön myös muissa hallintokunnissa.

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Täällä valtuutettu Urho viittasi siihen, että Espoossa on kovin halpaa
päivähoito. Tämä on ilmeinen väärinkäsitys, se on siellä kalliimpaa kuin
Helsingissä. Ulkoistaminen lienee siinä eräs syy varsinkin, kun se on
siellä johtanut siihen, että pienet päivähoitoyritykset ovat ketjuuntuneet
ja siirtyneet pääomasijoittajien hallintaan suurelta osin. Helsingissähän
menoja työttömyydestä ja toimeentulovaikeuksista johtuvien
menoylitysten lisäksi ovat lisänneet sellaiset seikat, joihin kaupunki itse
on ollut syyllinen ja jotka nyt liittyvät tähän meneillään olevaan
palveluverkkotarkistukseenkin, eli korkeisiin sisäisiin vuokriin. Muistan
sen, että aikoinaan vihreiden edustajana toiminut tilintarkastaja,
tarkastuslautakunnan jäsen laskeskeli muutama vuosi sitten, että
näissä sisäisissä vuokrissa on omakustannushintoihin verrattuna noin
35 %:n ylimääräinen markkinavoitto tai miksi sitä kutsuisi.
 
Kiinnittäisin huomiota siihen, että budjettiylitykset ovat tapahtuneet
pääosin ja suurimmassa määrin lakisääteisten peruspalvelujen
alueella. Silti juuri näillä alueilla jokainen meistä saa palautetta siitä,
että näitä palveluja on tarjolla liian vähän. Tarkoitan esim. satojen
päivähoitopaikkojen puutetta ja perusterveydenhuollon, ehkäisevän
terveydenhuollon resurssien puutetta.
 

Valtuutettu Bryggare

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Palaan vielä Oker-Blomin siihen viestiin, jossa hän vähän vihjaisi
jostain oppositiopolitiikasta. Lähinnä minun viestini oli se, että kun
neuvottelijoilla budjettiprosessissa oli tiedossa jo nämä ylitykset, ne
tietysti vaikuttavat tulevan vuoden budjetin rakentamiseen ja sitä kautta
sen budjettikehyksen menorakenteen ymmärtämiseen. Jos nyt sitten
taivastelee tätä ylitystä ja kuukausi sitten saadun informaation
perusteella ei sitä taivastele, niin se on hieman mielestäni
kyseenalaista. Kyllä tämä kaikki tieto, mikä tässä meille kerrotaan, on
ollut myös silloin tiedossa, kun tulevaa budjettia mietitään. Toivon myös
sitä, että me saavutamme yhteisen ymmärryksen siitä, että näitä
vaikeasti ennustettavia prosesseja saadaan paremmaksi.

Kyllä viime vuoden kohdalla tilanne tietysti oli se, että muutokset olivat
voimakkaita ja syntyi tilanteita toimeentulotuen suhteen, joka olivat
erittäin vaikeasti ennustettavissa, mutta kuukausi, puolitoista kuukautta
sitten tilanne oli jo paljon paremmin tiedossa kuin vuoden alussa tai
silloin kun tehtiin tätä talousarviota, ja sehän vaikutti tähän
budjettineuvotteluun merkittävästi. Tästä on kysymys. Minä toivon, että
jatkossa meillä löytyy yhtä köyttä siinä, että ymmärrämme tulevat
tarpeet ja sitä kautta rakennamme budjettia. Toki myös tulevat tulo-
odotukset ja sitä kautta sellaisen budjettikehyksen rakentaminen on
haastavaa, siihen voidaan jopa joutua miettimään erilaisia
verokorotuksia.
 

Valtuutettu Anttila

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Ensinnäkin valtuutettu Soininvaaralle, joka haikaili tähän entisten
käyttömaksujen perään, jolloin HYKSin laskutus perustui
sairaansijakäytäntöön, jolloin Helsinki nimenomaan subventoi useiden
kuntien potilaiden hoitomaksuja. Siihen käytäntöön en ainakaan
missään tapauksessa ole itse haluamassa takaisin.
 
HUSin laskutuskäytännöstä ja tästä ylikäytöstä on kaikki ne vuodet,
mitä itse olen valtuustossa 16 vuollut, niin tämä sama keskustelu on
täällä käyty. Joka kerta on myös annettu erilaisia selvityksiä, nytkin
toivoisin, että valtuutetut voisivat perehtyä HUSin ylikäyttömaksujen
todellisiin syihin. Yksi on hoitotakuukäytäntö, jossa on selvästi
hoitotakuun toteutumatta jäämisestä jouduttu tekemään yksityisten
lääkäreiden kanssa sopimuksia, niistä on tullut kalliita kustannuksia.
Toinen on terveyskeskusten toimimattomuus, johon valtuutettu Peltola
viittasi. Ja kolmas rahoitusongelma tässä on yliopistosairaaloiden
tutkimuksesta ja opetuksesta johtuva valtionosuuden liian pieni osuus.
Se pitäisi ehdottomasti korjata, ja tähän olen huomannut, että myös
kaupunginjohtaja Pajunen on viitannut, ja tässä asiassa olen hänen
kanssaan samaa mieltä. Tämä valtionosuuden palauttaminen kunnalle
pitää ehdottomasti hoitaa.
 
 

268 §

Esityslistan asia nro 5


ERÄÄN VUODEN 2010 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHAN YLITTÄMINEN

 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tässä on kyse 6 miljoonan summasta, joka on sisältynyt jo tämän
vuoden budjetissa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tämän summan
käyttöä on koko vuosi viivytetty aina näihin päiviin asti, vaikka rahoille
olisi tietysti ollut kipeää tarvetta heti tammikuun alussa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi lain velvoittaman lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman syksyllä, ja sosiaalilautakunta on tehnyt siihen
liittyen suunnitelman siitä, millä tavalla tätä 6 miljoonan euron
määrärahaa käytettäisiin. Kuulemani mukaan yllättäen kuitenkin
kaupunginhallituksessa on esitetty nimenomaan lastensuojelun ja
lapsiperheiden varhaisen tuen määrärahaosuuden supistamista, kun
tätä käyttösuunnitelmaa on valmisteltu.
 
Eli ollaan todella erikoisella tiellä, jos se määrärahaosuus, joka aivan
ilmiselvästi on tämän koko suunnitelman tekemisen keskeistä ydintä,
lakisääteinen velvoite, on jonkunlaisen kaupankäynnin kohteena ja siitä
ajatellaan voitavan siirtää jotain jonnekin muualle. Toivoisin, että
kaupunginhallitus nyt tässä tarkistaa pikaisesti omat tietonsa ja palaa
siihen lähtökohtaan, jota sosiaalilautakunnassa on käsitelty ja
pikemminkin vahvistaa lastensuojelun ja lapsiperheiden tuen osuutta
kuin sitä millään tavalla vähentää.
 
 

269 §

Esityslistan asia nro 6


TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNNAN JÄSENEN SEKÄ PELASTUSLAUTAKUNNAN,

KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN JA HELSINGIN SATAMA -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNNAN

VARAJÄSENEN VALINTA
 

Valtuutettu Bergholm

 
Herra puheenjohtaja.
 
Esitän Olavi Jauhiaisen varajäseneksi Susanna Vilkamaa.

Valtuutettu Räty

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Esitän teknisen palvelun lautakuntaan jäseneksi Kasper Stenbäck ja
sataman johtokuntaan varajäseneksi Hilkka Laitinen.
 
 

272 §

Esityslistan asia nro 9


PYSÄKÖINTITAKSOJEN SEKÄ ASUKASPYSÄKÖINTITUNNUKSEN LUNASTUSHINNAN

TARKISTAMINEN 1.1.2010 ALKAEN

 

Valtuutettu Karhuvaara

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kesän aikana sain jossain vaiheessa päätöksen, joka liittyy tähän
sikäli, että se liittyy suomenlinnalaisten asukaspysäköintitunnuksiin ja
niihin alueisiin, joilla siellä asuva pysäköintitunnuksen haltija voi
pysäköidä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, se tulee koskemaan C- ja D-
alueita. Nyt kysyisinkin, että miten on tarkoitus tiedottaa asukkaille
tästä pysäköinnin laajentamisesta? Samalla kysyisin, miten on tarkoitus
tiedottaa jatkossa asukkaille tästä korotetusta maksusta?
 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tähän kysymykseen lyhyt vastaus: Asukaspysäköintilaskuthan tulevat
kunkin kotiin, ja siinä yhteydessä se tietokin siitä koronneesta
maksusta menee vallan hyvin perille. Toinen asia, tämä lähinnä
Suomenlinnaa koskeva uudistus, siitä on varsin hyvin tietoa levinnyt,
mutta tarvittaessa virasto siitä lisää tiedottaa. Yksityiskohtia asiasta
minulla ei ole tässä antaa.
 

Valtuutettu Soininvaara

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Puutun vain tähän asukaspysäköintimaksuun, joka on siinä mielessä
mielenkiintoinen maksu, että minuun on ottanut yhteyttä moni tämän
maksun maksaja ja pyytänyt, että maksua korotettaisiin. Koska
asukaspysäköintimaksu on vähän samanlainen kuin tomaatin hinta
Leningradin torilla joskus muinoin, jossa hinta oli halpa mutta tomaatti
ei valitettavasti ollut myynnissä. Nyt meillä on näitä
asukaspysäköintipaikkoja noin 19 000. Näitä tunnuksia on myyty 31
000, jolloin sillä tunnuksella ei oikeastaan pääse pysäköimään.
 
Koko tämä asukaspysäköinti oikeastaan toimii vain niiden osalta, jotka
eivät käytä autoa, koska eihän sillä autolla uskalla lähteä mihinkään,
koska heti kun lähtee niin paikka menee eikä saa sitä uudestaan
pysäköidyksi. Se on tarkoitettu sitä henkilöä varten, joka elokuussa
joskus sunnuntai-iltana tulee maalta ja jättää auton siihen ja käyttää
sitä seuraavan kerran juhannuksena. Hänellehän ei ole mitään haittaa,
että näitä paikkoja on paljon vähemmän kuin autoja. Sopiva hinta
tuollaiselle tunnukselle ilmeisesti olisi sellainen, että tunnuksia olisi
liikkeellä noin 24–25 000, niin silloin se jollakin tavoin vastaisi olemassa
olevien paikkojen määrää. On paljon järkevämpää hinnoitella asia sillä
tavalla, että hyödyke, jota ollaan ostamassa, on myös saatavissa sillä
hinnalla.
 
Toinen seikka, se, että asukaspysäköintitunnus annetaan lähes
ilmaiseksi, edelleen annetaan hyvin halvalla, normaalipaikka... Mehän
uudisrakennuksilta vaadimme, että ne rakentavat autopaikkoja sen
talon alle. Tällainen paikka maksaa käyttäjälleen ihan siitä riippumatta,
kuka sen maksaa, loppujen lopuksi 200 euroa kuukaudessa suurin
piirtein. Tähän verrattuna se, että me otamme 8 euroa kuukaudessa
tästä paikasta, on tietysti aika vähän. Se saa myös aikaan sen, että ei
synny ikään kuin kysyntää niille paikoille, joita vanhoissa
kaupunginosissa voitaisiin laittaa maan alle. Katajanokallakin on yksi
yksityinen parkkihalli, mutta ei sinne kukaan mene, koska kuitenkin
kaikki ajattelevat, että he voivat yrittää saada ilmaiseksi
asukaspysäköintipaikan.
 
Minun haaveissani on sellainen kaupunki, jossa ruutukaava-alueella
suurin piirtein joka kolmas katu olisi kävelykatu tai pihakatu, jossa ei
saa pysäköidä eikä olisi läpiajoliikennettä. Sen liikenteen kannalta näitä
katuja ei tarvittaisi, ja meillä olisi aivan loistava kävelyverkosto läpi
kaupungin. Autojen liikenne mahtuu kahdelle kadulle kolmesta aivan
hyvin, mutta pysäköinti ei mahdu. Meidän pitäisi aloittaa suuri projekti,
jossa me siirrämme kantakaupungin pysäköintipaikat, tai ainakin
suuren osan niistä, maan alle.
 
Minä olisin valmis sellaiseenkin ratkaisuun, että tätä
asukaspysäköintitunnusta korotettaisiin reilusti. En osaa sanoa, mikä
on oikea hinta, mutta se löytyisi kokeilemalla niin, että kysyntä ja
tarjonta vastaisivat suurin piirtein toisiaan. Tämä näin saatu tulo, joka
olisi ehkä 10 miljoonaa euroa tai jotakin sellaista, korvamerkittäisiin
siihen, että sillä subventoitaisiin kantakaupungissa maanalaisten
pysäköintipaikkojen rakentamista. Jos ne rakentavat 50 000 euroa
kappale, sillä vuosittaisella ehkä noin 10 miljoonalla eurolla saisi 200
pysäköintipaikkaa, saisi pari kilometriä pihakatua aina vuosittain
raivatuksi. Minusta se johtaisi paljon miellyttävämpään kaupunkiin.
Muissa kaupungeissa muualla maailmassa tällainen, että katutila
käytetään autojen säilömiseen, on aika harvinaista. Yleensä autot on
pakotettu maanalaisiin pysäköintipaikkoihin.
 

Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Soininvaaran peräänkuuluttama tavoite siitä, että autot ovat
parkkiluolissa maan alla, on aivan oikea. Tähänhän kaupunki pyrki
silloin, kun keskustaan rakennettiin pysäköintiluolia. Ongelmana on
vain se, että kaupunki ei ole yksityisten parkkiluolien omistajan kanssa
päässyt sellaiseen sopimukseen, jossa olisi
vuorottaiskäyttömahdollisuus. Meillä on kaikkien selvitysten perusteella
ainoastaan yhdessä paikassa kantakaupungin alueella sellainen
parkkiluola, jossa tällainen vuoropaikoitus toimii niin, että käyttöaste on
noin 140 %. Sehän voisi olla vaikka 200 % niin, että päivällä, kun
ihmiset ovat töissä, luolat ovat täynnä ja sitten kun ihmiset lähtevät pois
töistä, luolat vapautuvat asukaspysäköintiin.
 
 
Ja tämä on sellainen asia, joka pitäisi tässä kaupungissa saada
kuntoon. Ja se kyllä huomattavasti antaisi mahdollisuuksia vähentää
kadunvarsipysäköintiä, joka on ollut tavoitteena silloin, kun parkkiluolia
on ruvettu rakentamaan keskustaan. Tämän toivoisin todella jatkossa
toteutuvan. Ei tarvita uusia investointeja lainkaan, vaan käyttöastetta
tehostamalla tämä asia voidaan hoitaa.
 

Ledamoten Björnberg-Enckell (replik)

 
Tack, ordförande.
 
Olen ihan samaa mieltä siitä, että pysäköinti kuuluisi keskustassa
maan alle. Keskustassa asuvana haluan muistuttaa siitä, että
asukkaatkin olisivat varmaan aivan samalla kannalla. Mikäli
pysäköintiratkaisuja ei löydy, tämä ekologinen pyrkimys siihen, että
ihmiset, myös lapsiperheet ja isommatkin lapsiperheet pystyisivät
keskustassa asumaan, niin monet näistä käyttävät autoa silloin tällöin.
Kyllä tämä parkkiratkaisu pitää jollain lailla saada hoidettua niin, että
ihmiset siellä viihtyvät ja haluavat asua metropolissa eivätkä muuta
Karhusaareen tai Kauniaisiin tai Espooseen, missä autoa ei tarvitse
miettiä. On hyvä, että sitä täällä pohditaan, myös tämä 100 euron
maksu on ihan oikean suuntainen, mutta toivon, että parkkiluolien
suhteen voitaisiin jollain lailla asukaspysäköintimahdollisuutta iltaisin
harkita, koska nythän ne ovat tyhjiä. Eivät niiden omistajat siitä hyödy,
että he eivät millään lailla suostu vuokraamaan edullisemmalla
kaupunkilaisille asukaspysäköintipaikkoja sinne.
 
Vielä tässä hetkessä olevia kaikenlaisia seurantajärjestelmiä
hyödyntäen varmasti onnistuisi sekin, että pystyttäisiin laskuttamaan
ihmisiä sen mukaan, mitä he siellä autoaan parkkiluolassa pitävät. Ja
jos se jäisi yhdeksi päiväksi sinne, varmaan sillekin löytyisi
jonkunlainen maksu. Toivoisin, että kaupungin virkamiesten toimesta
haettaisiin näitä ratkaisuja.
 

Valtuutettu Rantanen

 
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
On hyvä, että tätä maksua pystyttiin nyt pitkästä aikaa korottamaan.
Sehän on jäänyt aika paljon kaikista indekseistä jälkeen, koska se on
aika herkkä asia. Keskustassa asuvat monet kokevat sen jotenkin
kohtuuttomana ehkä juuri sen takia, että paikkoja ei ole kauhean
helposti aina löytynyt. Mutta kuten Soininvaara hyvin mielestäni kuvasi
tätä tilannetta, on ihan tosiasia, että tällä hetkellä keskustassa monet
parkkipaikat ovat sellaisilla autoilla, joita ei käytetä kuin hyvin harvoin,
tai joskus niitä jopa seisotetaan, kun auto ei ole rekisterissä, juuri sen
takia, että se on halvempaa ja asukaspysäköintitunnusten kautta voi
seisottaa kadulla viemässä muilta, aktiivisilta auton käyttäjiltä
parkkipaikkaa kuin viedä se vaikka Tattarisuolle tai jonnekin muualle.
Se hinta niistä neliöistä, jotka auton alla ovat, on ollut niin alhaalla, että
se on halvempi säilytyspaikka kuin todella joku kaupungin keskustan
ulkopuolella oleva haja-asutusalue. Eihän tässä siinä mielessä ole ollut
järkeä.
 
Minä nyt sanon tämän vielä, vähän toistelen Soininvaarankin pointtia,
koska tässä nimenomaan parhaimmassa tapauksessa keskustassa
asuvat ihmiset hyötyvät siitä, että sillä hiukan korotetulla maksuhinnalla
paikka löytyy helpommin. Itse asiassa siellä on korotusvaraakin, ja
nämä ehdotukset, joita meidän kannattaisi yli puoluepoliittisesti oikeasti
miettiä, mistä Soininvaara puhuu ja muutkin täällä itse asiassa, että
kuinka nämä parkkiluolat saataisiin tehokkaampaan käyttöön ja
pystyttäisiin yhdessä yksityisen sektorin kanssa sopimaan ne
sopimukset niin, että ne ovat tehokkaammassa käytössä ne
maksullisetkin paikat, jolloin niiden hinta alenee. Mitä enemmän me
nostamme asukaspysäköintitunnusta, me voisimme vaikka subventoida
niitä asukkaita säilyttämään niitä maan alla tai keksiä tämäntyyppisiä
järjestelyjä, jotka auttaa siinä, että saadaan parkkipaikkatilanne ja
ylipäänsä keskusta toimimaan paremmin.
 

Valtuutettu Soininvaara (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
On kai selvää, että tällaisen yksityisen parkkiluolan pitäjälle pitää nyt
sentään jotain maksaa siitä, jos hän päästää aika kalliille paikoille näitä
autoja. Toinen seikka on se, että kaupunkilainen yleensä tarvitsee
autoa vain silloin tällöin, lähtiessään yleensä kaupungin ulkopuolelle.
Sellainen järjestely, että se auto pitäisi ajaa sieltä joka aamu pois, on
tietysti aika epäkäytännöllinen ja epäkaupunkiomainen. Siinä mielessä
edelleen pidän kiinni siitä, että meidän pitäisi ryhtyä suureen
investointiin, jota voisi rahoittaa asukaspysäköintimaksulla, kunhan se
ensin on saatu realistiselle tasolle, jolla rahoitettaisiin näiden paikkojen
aika laajamittainen rakentaminen maan alle.
 
 
Nythän on täysin epäoikeudenmukaista se, että uusissa taloissa
joudutaan omalla kustannuksella, 50 000 euroa kappale, maksamaan
pysäköintipaikoista ja vanhoissa kiinteistöissä sen saa ilmaiseksi kadun
varresta.
 

Valtuutettu Kolbe

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Tässä käynnistyi mielenkiintoinen keskustelu teemasta, joka on ainakin
meitä kantakaupunkilaisia lähellä. Itse asun tässä näillä nurkilla eli
Kruunuhaassa ja voisin ehkä valtuutettu Soininvaaralle ja Rantaselle
todeta, että ainakaan kotikatuni nurkilla Meritullinkadulla versus siinä
lähellä olevat kadut, on erittäin vähän seisottamista. Itse koiran
kävelyttäjänä seuraan joka päivä autoja ja parkkeerauksia, ja on siis
tavaton poikkeus, että joku seisottaa kärryään lumikinosten alla
kaduilla. Kyllä useimmat meistä, joilla on kantakaupungissa auto, myös
käytämme sitä säännöllisesti pidempiin ja lyhyempiin matkoihin, eli
tällaisia mielikuvia ei kannata niinkään heitellä, että kantakaupungissa
asuvat eivät käytä autoa. Itse ainakin käytän säännöllisesti.
 
Kysymys parkkiluola-asiasta on täällä aikaisemmin ollut esillä, sitä
vakavasti kannatan. Vertaan esimerkiksi Tukholman tilanteeseen, jossa
kortteleittain on tällaisia parkkiluolia. Ovatko ne sitten asukasyhtiöiden
rakentamia, kunnan tai kenen tahansa, pieni opintomatka varmasti
auttaisi tähän kysymykseen. Itse olen miettinyt sitä
epäoikeudenmukaisuutta asuttuani Pohjois-Haagassa ja
Lauttasaaressa elämäni varrella, että miten tämä
asukaspysäköintipaikkavyöhyke on Helsingissä aikoinaan rakennettu,
miksi esikaupungit ovat jääneet paitsi tämäntyyppisistä. Siellä on
kaupungin katuja, julkisia tiloja ja myös asuintalojen yhteyksissä
parkkipaikkoja, että miksi juuri kantakaupunkilaisia rangaistaan tällä
asukaspysäköinnillä, jos rangaistaan uusien talojen asukkaitakin. Koko
tämä kuvio olisi ehkä jotenkin syytä miettiä uudelleen, miksi Pasila ei
kuulu tähän esimerkiksi tai Lauttasaari tai Munkkiniemi. Mutta koitetaan
tehdä jotain, että saamme tämän parkkiluola-asian eteenpäin. Se olisi
suuri ja roima parannus täällä.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Pakarinen

 
 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
En voinut olla kiinnittämättä huomiota tähän esityslistan sivulla 29–30
olevaan muutamaan virkkeeseen, joissa mainittiin ajatuksellisesti, että
pysäköintivirhemaksu jatkossa pitäisi olla 72 euroa. Tämähän on
summana aivan järkyttävä, jos miettii vielä mummon markkoja, sehän
on 500 markkaa ihan tuodakseni tätä suuruusluokkaa. Jatkossa
ajattelisin, että tässä voisi vähän porrastaa teon törkeyden mukaan
pysäköintivirhemaksua. Onhan eroa siinä, onko joku tullut esimerkiksi
autolleen 10 minuuttia liian myöhään ja parkkiaika mennyt umpeen tai
sitten se, että auto on parkkeerattu niin, että se haittaa muuta
liikennettä. Minusta nykyinen 40 – 50 euroa on jo melkoisen korkea
maksu, niin jatkossa voisi tosiaan miettiä, että jos halutaan siihen
korotusta, tehtäisiin tällainen törkeysasteen mukainen porrastus.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Rissanen (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Ihan repliikkinä totean sen, että joukkoliikenteen tarkastusmaksuhan on
80 euroa, että siinä mielessä minusta tämä 72 ei ole vielä mitään
rkeää. Mutta siitä olen samaa mieltä valtuutettu Pakarisen kanssa,
että olisi tietenkin erinomaista, että lakia saataisiin muutettua niin, että
voisi eri törkeysasteiden mukaan niitä maksuja määrätä. Koska onhan
se, että jos esimerkiksi parkkeeraa ratikkakiskoille, ihan todella eri
luokan rike kuin se, että on sen 10 minuuttia myöhässä.
 

Valtuutettu Koulumies (vastauspuheenvuoro)

 
? pari euroa korkeampi vai matalampi ei ole niin merkityksellistä kuin
se, että tätä oikeasti valvotaan. Nyt tuntuu, että aika harvoin näkee
missään sakkolappuja, vaikka auto seisoo viikkokaupalla jossain ihan
törkeällä paikalla.
 

Ledamoten Oker-Blom (replik)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Ensinnäkin, tässähän ei puhuta nyt parkkisakoista ylipäänsä, enkä ole
myöskään ikinä ymmärtänyt, miksi pitää rinnastaa joukkoliikenteessä
pummilla ajamista siihen, että parkkeeraa väärin, nehän ovat täysin eri
asioita. Kyllä mielestäni 40 ja 50 keskustassa ovat varsin tuntuva sakko
siitä, että ei ole kaupungin kassaan maksanut sitä muutamaa euroa,
jos on pysäköinyt. Tietenkin tällainen porrastus saattaa olla järkevää,
jos se on nimenomaan liikennettä haittaavaa, mutta muilta osin kyllä
mielestäni sakko on tarpeeksi kova.
 

Valtuutettu Hakola (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Näihin puheenvuoroihin, missä tätä ongelmaa siitä, että ei ole tuntuva
sakko. Se ei ole ensinnäkään sakko, vaan tämä on
pysäköintivirhemaksu, josta te puhuttu. Toinen asia on se, että tämä
pysäköintivirhemaksu ei sovellu niihin tilanteisiin, joissa kysymyksessä
on vaarantava pysäköinti. Se on liikenteen vaarantamista, ja siihen
määräytyy sakkokäytännön mukaisesti tuo rangaistus. Eli kysymys on
eri asiasta näissä kahdessa kokonaisuudessa, ja lainsäädäntö antaa
mahdollisuuden tälläkin hetkellä puuttua näihin vaarantaviin. Kokonaan
toinen kysymys on sitten, jos jättää ratikan kiskojen päälle ajoneuvon,
niin vaarantaako se jotain. Se ei pääsääntöisesti tule vaarantamisena
ainakaan sakotettavaksi.
 

Valtuutettu Urho

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Innostuin tästä pysäköinnistä. Kantakaupungin vanhoissa taloissa on
useita kellaritiloja alun perin pysäköintiin suunniteltuina, jotka nyt ovat
ihan muussa käytössä. Ehdotan, että nämä autotallit otetaan kaikki
pysäköintikäyttöön. Näitä löytyy Tehtaankadulta, Ullanlinnasta,
Töölöstä. Toinen asia: Asukaspysäköintipaikkaa myytäessä pitäisi olla
joku kohtuus siinä, että pysäköintipaikka löytyy edes samasta
kaupunginosasta, puhun nyt lähinnä Kruunuhaasta. Autoja en ole
nähnyt siellä seisotettavan turhan panttina. Ne lähtevät aamulla, tulevat
illalla ja tällä lailla täyttyvät. Tuskin löytyy parkkipaikkoja alueelta. Sen
sijaan diplomaateille on varattu useita paikkoja, jotka päivät
pääksytysten seisovat illat ja yöt tyhjinä, ja ehdotan, että
diplomaattipaikat vapautetaan asukaspysäköinnin käyttöön mm.
Kruunuhaassa.
 
 
En ymmärrä myöskään parkkisakon rinnastamista liputta
matkustamiseen etenkään silloin, kun parkkisakko tulee siitä, että 5
minuuttia, 10 minuuttia myöhästyy viimeisen pysäköintilipun
aikamäärästä. Jonkinnäköistä kohtuutta pitäisi siihen joustovaraan
saada. Siitä minusta 40 euroa on tällä hetkellä kova hinta, sanoo
kokemusta omaava.
 

Valtuutettu Karu

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Tällainen asukaspysäköintitunnukseen liitetty, jonkinnäköinen
korvamerkitty raha on mielestäni ihan kannatettava idea, mikäli se
korvamerkitään maanalaisiin tai mihin ikinä, vaikka kellaritiloissa
kehitettäviin autopaikkoihin. Luulen, että sitä kannattaa kehittää
eteenpäin.
 
On pakko vielä kommentoida samaa asiaa, mitä Kolbe ja Urhokin
tuossa kommentoivat, että kyllä ne autot on käyttöä varten tehty. En ole
kovin paljon nähnyt autoja, jotka päivät pääksytysten seisovat tuolla.
On niitäkin joitakin tapauksia.
 

Valtuutettu Anttila

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kun aikoinaan kaupunkisuunnitteluvirastossa moneen kertaan tätä
kadunvarsipysäköintiä, asukaspysäköintiä plus parkkiluolien
rakentamista on keskenään yhteen sovitettu, siinä on nämä ongelmat,
mistä valtuutettu Urho totesi, että pitää paikkansa, että asuntojen
autotallit on muutettu muuhun käyttöön, kun kadunvarsipysäköinti ja
asukaspysäköintitunnusten käyttö on ollut niin halpaa, ettei ole
kannattanut. Taloyhtiöt saavat enemmän rahaa vuokratuloista kuin että
ne käytettäisiin siihen tarkoitukseen, mihin ne on aikoinaan suunniteltu,
joten kadunvarsipysäköinnin ja asukaspysäköinnin maksun nostaminen
pitää olla jatkuvaa ja huomattavasti korkeampaa kuin se tällä hetkellä
on. Parkkiluolien käyttöönotto niin, että siellä on vuorottaiskäyttö, se
pitäisi kyllä nyt kaupungin hoitaa.
 
Olen iloinen siitä, että Soininvaara on tässä asiassa samaa mieltä,
koska monta kertaa vihreiden kanssa kun tästä asiasta on kättä
väännetty, tämä, että autot maan alle, luoliin ja kadut ihmisten
käyttöön, siitä on ollut keskustelua. Aina on esimerkiksi vaikkapa
Hakaniemen torin alle rakennettavaksi aiottu toriparkki, jonka
tarkoituksena on nimenomaan koota sillä alueella oleva erittäin vaikea
pysäköintiongelma sinne torin alle, niin niin sitä vaan vähennettiin
sitäkin autopaikkamäärää, vaikka se juuri on sama tavoite, minkä nyt
Soininvaara sanoi, että pikkuisen johdonmukaisuutta tähän.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Soininvaara

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Ensin vastauksena Maija Anttilalle, että minä kyllä ainakin hyväksyn
nämä parkkiluolat, kunhan autoilijat itse maksavat ne eivätkä vaadi
mitään sosiaaliavustusta siihen, että saavat ne käyttöönsä. Sen verran
kunnioitan kyllä myös asunto-osakeyhtiöiden omistusoikeutta, että he
saavat itse päättää, mihin autotallinsa käyttävät. Jos ne tarvitsevat sitä
johonkin toiseen asiaan enemmän kuin autojen säilyttämiseen, sitten
käyttäkööt sen johonkin toiseen asiaan. En ymmärrä, mitä se
ulkopuoliselle kuuluu, kumpaa talossa tarvitaan enemmän.
 
Minun on erittäin vaikea ymmärtää sitä ajatusta, että pummilla
pysäköinti on pienempi rikos, siis se, että jättää pysäköintimaksun
maksamatta, on jotenkin pienempi rikkomus kuin se, että jättää
maksamatta ratikkamaksun. Sen takia, että nyt on tilanne, se on
tutkittu, että on aivan tyhmää maksaa näitä maksuja, jättää sen aina
maksamatta ja silloin tällöin kun tulee parkkisakko tai
pysäköintivirhemaksu niin maksaa sen. Tämä tulee ajan mittaan
halvemmaksi. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kokeili tätä. Tällainen
tilanne on väärin.
 
On tietysti hiukan eri asia, jos myöhästyy siitä 10 minuutilla, mutta
sehän on aivan sama asia kuin jos on ollut 3 kuukautta voimassa oleva
näyttölippu ja yhtenä päivänä et huomaa, että se on vanhentunut ja
sekin maksaa 80 euroa. Niin kyllä minusta se autoilijan huolimattomuus
voi ihan yhtä hyvin maksaa 80 euroa kuin se julkisen liikenteen
käyttäjän huolimattomuus. Minusta nämä salin oikealta laidalta tulevat
ajatukset, että ikään kuin pysäköintipaikan varastaminen itselleen on
pienempi rikkomus kuin se, että jättää ratikassa maksamatta, niin
minusta niissä on vähän sellaista ? .
 

Valtuutettu Pakarinen (vastauspuheenvuoro)
 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
En nyt malta millään olla sanomatta valtuutettu Soininvaaralle, että aika
monet, jotka siellä kaupungissa ylipäänsä autolla liikkuvat, liikkuvat
siellä esimerkiksi myydäkseen tavaroita asiakkailleen. Se, että
myöhästyy sieltä pysäköintimaksumäärästä, hyvin usein johtuu siitä,
että sinne ei vaan pääse aikaisemmin. Muistuttaisin, että siellä hyvin
harva enää nykyään ihan huvikseen liikkuu autolla.
 

Valtuutettu Rissanen (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Ihan vaan haluaisin kyllä valtuutettu Soininvaaralle todeta, että ei
kannata yleistää sitä, mitä täältä oikealta tulee. Erittäin viisaan
puheenvuoron käytti muuten.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Kousa

 
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Soininvaara sanoikin tässä jo pitkälti sen, mitä olin
sanomassa. Haluan vielä muistuttaa, että myös pysäköintimaksun
maksamatta jättämisessä tai väärin pysäköimisessä on merkittäviä
eroja ihan siinäkin, että kulkeeko pummilla tarkoituksellisesti vai
vahingossa. Kyllä mielestäni 40 euroa tai se keskustan alueella 50
euroa, joka parkkisakon summa on, on hyvin pieni sakko siitä, että
esimerkiksi suojatiehen kiinni pysäköiminen on yleistynyt. Ainakin itse
törmään siihen päivittäin ja mietin jatkuvasti, että pahimmillaan siinä
joltain voi lähteä henki tai vähintäänkin kuuliaiset autoilijat hidastavat ja
siten vaikeuttavat liikenteen kulkua.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Järvinen

 
Hyvä puheenjohtaja, arvoisa valtuusto.
 
 
Mielestäni nykyinen 40 euroa olemassa olevana
pysäköintivirhemaksuna on kohteellinen enkä lähtisi korottamaan tätä
maksua ottaen huomioon, että auto on välttämätön usealle
kaupunkilaiselle. Sen sijaan kiinnittäisin huomiota kaupungissa
tapahtuvaan roskaamiseen ja virtsailuun, näihin voisi kiinnittää
enemmän huomiota jatkossa. Tämä 40 euroa on varmasti ihan
kohtuullinen summa ja merkitsee monellekin autoilijalle sen paikan
etsimistä huolella, ettei joutuisi maksamaan 40 euroa. Mielestäni tämä
40 euroa on edelleen ihan hyvä.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Valokainen

 
Kyllähän Helsingin kaupungilla on autonsa ja pysäköintimaksunsa. En
ymmärrä, miksi minäkin itse asiassa tästä nyt mainitsen, periaatteessa
aika turhaan jauhetaan. Antaa asioiden mennä, tärkeämpiäkin asioita
varmaan on. Otetaan sen verran fyrkkaa mukaan ja laitetaan niihin
mittareihin ja pidetään asioista huoli ja maksetaan ratikoissa, niin kuin
täällä jotkut ovat maininneet, verranneet tätä pummilla matkustamista
ja pysäköintivirhemaksuja ja blaa blaa blaa.
 
Jäitä hattuun, kun ollaan kaupungissa. Kaupunkiin kuuluu kuitenkin
ihmiset ja autot, että kannattaa pelata kimpassa.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tässä äskettäin julkistettiin tietoja ympäristöystävällisyydestä tai
Helsinkiin erinäisissä suhteissa verrattavissa olevien kaupunkien
kehityksestä. Yksityisautojen käyttö on Helsingissä kuitenkin
suhteellisen laajaa edelleenkin. Minä kiinnittäisin huomiota tässä
kaupunginhallituksen ehdotuksen perusteissa ilmenevään seikkaan,
että vuoden 2005 jälkeen joukkoliikenteen lippujen hinta aikuisten
kohdalla kaupungin sisäisessä joukkoliikenteessä on noussut 25 %
kertalippujen osalta. Tämä kehityshän jatkuu nyt ensi vuoden puolella,
valitettavasti. Eli tässä kun suhteutetaan asioita, tämä on tietysti se
toinen tapa, että kaupunki ja jatkossa yhteistyössä muiden Helsingin
seudun kuntien kanssa pyrkisi myös joukkoliikennettä tekemään
euromääräisesti halvemmaksi.
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tässä nyt sotketaan, ei sotketa vaan käsitellään rinnakkain useita
asioita, joista nyt on tullut puheeksi roskaaminen, jonka Järvinen otti
esille, sitten pysäköintimaksut ja sitten asukaspysäköintitunnus ja sen
lisäksi vielä julkisen liikenteen pommilla-ajamissakot, tai miksikä niitä
haluaisi sanoa. Olin tässä viikonloppuna Lontoossa omalla rahalla,
kuitit löytyy, käymässä ja panin merkille, että siellä ei hirveästi pommilla
mennä sen enempää bussiin kuin maanalaiseenkaan, vaan kaikkialla
oli sulkuportit. Kun meille sanotaan, että se ei ole mitenkään täällä
mahdollista, kun täällä on niin ruuhkaisaa ja paljon ihmisiä ja
suomalaiset ovat niin rehellisiä, niin Lontoossa ne vasta rehellisiä
joutuvat olemaan, koska siellä ne sulkuportit ovat.
 
Ja ihan että saataisiin mittasuhteita tähän, niin Evening Standardin
mukaan, joka nykyään jaetaan ilmaislehtenä mutta en pidä sen
kredibiliteettiä pienempänä sen takia, kerrottiin maanantaina, että
sunnuntaina Lontoon West Endissä, siinä oli kuva sitten Oxford
Streetistä, 2 miljoonaa ihmistä tungeksi kaupoissa ja myynti oli 200
miljoonaa puntaa. Tämä vaan sen takia, että saadaan mittasuhteet
siihen, että jos siellä pystytään maanalaisissa ja liikennevälineissä
pitämään pommillakulkemiskuri teknisin laittein, luulisi, että se onnistuu
myös meillä.
 
Mutta kun aikaa on ja näyttää olevan, että ruokailemaan ei ihan vielä
päästä, niin toteaisin vielä toisen asian: olen tänään kulkenut julkisella
liikenteellä tässä kaupungissa eri suuntiin.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Herra puheenjohtaja.

Tämän takia myös kannatan tätä tehtyä esitystä. Kävelin
Asematunnelin läpi ja ihmettelin yhtä asiaa, ja se on se, että nyt kun
siellä ei ole juurikaan ihmisiä vaan tunneli on tyhjänä, niin niille, keille
se asia kuuluu, niin nyt voisi muuten perusteellisesti pestä ne portaat ja
koko sen systeemin myös siinä tasossa, jossa ei ollut tätä Helsingin
Veden tarjoamaa puhdistuspalvelua aikaisemmin.
 
 
 

273 §

Esityslistan asia nro 10


KAMPIN KORTTELIN NRO 194 OSAN SEKÄ PUISTO- YM. ALUEIDEN (KAMPIN

HILJENTYMISKAPPELI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11858)

 

Valtuutettu Krohn

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En ole innostunut tässä esillä olevasta hankkeesta. Kritiikkini kohdistuu
menettelytapaan, jonka seurauksena nyt on esillä kaava, joka on
räätälöity kirkolle. Pohdin pitkään tätä kaavaa myös ihan kaavana.
Havainnekuvissa näkyvä uusi talo on mielestäni vähän outo, mielestäni
se muistuttaa ehkä japanilaista kylpypaljua. Mutta sitten tuosta ajattelin,
että kyllä se nyt selkeästi on kauniimpi kuin Kampin kauppakeskus tai
Simonkentän hotelli, eli ongelma ei ole siinä kaavassa. Tulen
seuraavassa asiakohdassa esittämään kaupunginhallituksen esityksen
hylkäämistä. Mielestäni tämän kaavan toteuttaja ja tilan käyttäjä tulisi
valita avoimella kilpailuttamisella tai muulla keinolla eikä niin, että se
annetaan suoraan seurakunnalle. Jotta tilan käyttäminen olisi
mahdollista muillekin kuin kirkolle, esitän asian palauttamista siten, että
kaavamerkintä YK muutetaan merkinnäksi Y, joka sallii myös muut kuin
kirkon ja seurakunnan rakennukset paikalle.
 

Valtuutettu Kantola

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minä taas puolestani kannatan lämpimästi tämän hankkeen
toteuttamista. Olen myös Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, ja
tätä asiaa on siellä moneen kertaan käsitelty ja se on myös
kirkkovaltuuston esityslistalla huomenna. Aikojen kuluessa tässä, kun
tätä on useampi vuosi kaupungin kanssa neuvoteltu, on tietysti ollut
erilaisia vaiheita ja välillä myös kirkkovaltuuston puolella vedettiin
punakynällä tämä hanke yli. Ei sen takia, etteikö sitä pidettäisi tärkeänä
ja merkittävänä, mutta kun epäiltiin rahojen riittävyyttä. Tämähän on
seurakuntayhtymälle kallis hanke, on arvioitu, että
rakentamiskustannukset ovat ensi ja sen 2011 aikana yhteensä noin
3,5 miljoonaa. Ei riitä tietenkään, että se rakennus rakennetaan siihen,
sitä on myös ylläpidettävä. Nyt kun on päästy kaupungin kanssa
sopimukseen tontinvuokrasta, pitää tietysti se vuokra maksaa, mutta se
olennainen osahan siinä on se, että siellä täytyy olla toimintaa, siis
päivystyshenkilöstä. Kun rakennetaan tällainen hiljentymiskappeli, niin
ei sitä voi ihan tyhjilleen jättää, vaan siellä tarvitaan sekä vahtimestari
että ihan diakoni tai papin läsnäoloa. Se ei tietenkään ole ilmaista.
Seurakuntayhtymä on arvioinut siitä reilun 200 000:n vuosittaiset
kustannukset, ja sen takiahan sitä on tietenkin pitänyt miettiä.
 
Koen olevani tässä asiassa erittäinkin paljon vastuullinen, koska siinä
vaiheessa kun tämä kertaalleen jo kalleuden takia, sen takia, että se
epäilytti, vedettiin kirkon puolella yli, niin samassa yhteydessä
kirkkovaltuusto hyväksyi esittämäni ponnen, jossa kuitenkin päätettiin,
että selvitetään kaupungin kanssa, voiko siihen paikkaan rakentaa
jotain, missä kirkollinen toiminta, hiljentyminen jollain lailla näkyisi. Se
on tässä neuvottelujen kuluessa muotoutunut tähän
kylpypaljuesitykseen. Senhän on kaupunki tilannut sen suunnitelman.
 
Minusta se nyt, kun jotkut sanovat, että se on hirveän ruma rakennus,
että muuten voisi sitä kannattaa, mutta kun se on niin ruma, sehän on
puuta ja aika erikoinen muodoltaan, mutta niin sen on tarkoitus. Se
siinä, kun olemme rakentaneet valtavan Kampin kauppakeskuksen ja
Narinkkatorin siihen, vanhoja rakennuksia kunnostettu ja muuta, että
siihen sitten sen foorumin, pysäköintiluolan suuaukon yläpuolelle, mikä
siinä kohdassa vähän on vielä keskeneräinen kohta, niin siihen tulisi
hyvin moderni mutta kuitenkin puusta tehty rakennus. Minusta se
kaiken kaikkiaan kuitenkin siihen paikkaan sopi. Ja tämähän oli
aikanaan, kun silloinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen sitä
Narinkkatorin toimintaa ideoi, niin muistetaan täällä, kuinka monta
kertaa hän puhui siitä, että pitää saada elävää kaupunkia juuri siihen.
Tämä nyt on sitten yksi tapa niin, että siinä osassa ja keskeisellä
paikalla on vähän erilaisia arvoja olemassa.
 
Senkin vielä ymmärrän, että kysellään sitä, että miksi se on sitten juuri
evankelis-luterilaiselle kirkolle varattu. Kirkon toiminnassa mukana
olevana voin vakuuttaa sen, että Suomen evankelis-luterilainen
kirkkohan on hyvin ekumeeninen luonteeltaan, kaikenlaisessa
toiminnassa tehdään paljonkin yhteistyötä muiden kirkkokuntien kanssa
ja siihen ollaan varmaan tässäkin valmiita. Tässähän on jo suunniteltu
ja käyty neuvotteluja siitä, että Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät
voisivat myös käyttää sitä tilaa ja tulla siihen jotenkin mukaan, koska
tiedetään, että paljon espoolaisia ja vantaalaisia kulkee sillä samalla
torilla.
 
Minulle tämä kysymys siitä, minkälaista käyttöä ja mikä sen
rakennuksen perusarvo on, on siinä, että se tuo kaupallisuuden
keskukseen muistutuksen siitä, että elämässä on erilaisia arvoja.
Kaikkien ei tarvitse niitä samoja hyväksyä, mutta kyllä minä pidän
vähän ihmeellisenä sitä, ettei olisi sellaista suvaitsevaisuutta myös
tähän suuntaan, että nähtäisiin, että siinä Kampin keskuksen
yhteydessä voi olla myös kirkollinen rakennus, joka on avoin kaikille,
jotka haluavat pistäytyä sinne hiljentymään. Se on avoin, ja siihen
samaanhan tulee osin myös sosiaaliviraston tiedotusta ja muuta
palvelutoimintaa.

Kiitoksia.
 

Valtuutettu Paavolainen

 
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Tämä on aivan ihastuttava hanke. Kannatan tätä lämpimästi. Olin
ilahtunut, kun näin sen uutena valtuutettuna tässä esittelylistalla. Minä
13-vuotiaana erosin kirkosta, koska päätin, että koska en usko
Jumalaan, en halua kuulua yhteisöön, johon liittyy tällainen voimakas
arvo. Mutta olen aina käynyt kirkoissa kauhean mielelläni, vienyt
lapsianikin kirkkoihin. Olen käynyt siellä nimenomaan hiljentymässä.
Selvisin elämäni vaikeat ajat todennäköisesti ilman
mielenterveyspalveluita, koska saatoin polkaista läheiseen Pyhän
Laurin kirkkoon tapaamaan itseäni, hiljentymään.
 
Olen käynyt neljä vuotta sitten rippikoulun ja kuulun evankelis-
luterilaiseen kirkkoon, nykyään vierailen myös täydemmissä kirkoissa
ja tapaan siellä muitakin kuin itseäni, Jumalan ja muita ihmisiä. Mutta
tämä paikka tässä kauppakeskuksen lähellä nimenomaan hiljentymistä
palvelevassa, kutsumassa kaikkia mahdollisia ihmisiä sinne
hiljentymään, on aivan paikallaan. Eletään juuri kovan kaupallisuuden
aikaa, kun odotamme kristillistä juhlaa. Muinaisen vanhan joululaulun
sanoissa, joskin hieman anarkistisen joululaulun sanoissa todetaan,
että ”kun nokihiutaleita maahan leijailee ja näyteikkunoissa kama
helmeilee”, niin juuri sellaisena hetkenä olisi hauska poiketa
hiljentymään. Kannatan siis lämpimästi tätä.
 
 

Valtuutettu Peltola (vastauspuheenvuoro)

 
En paheksu tällaista hiljentymispaikkaa, jos kirkolla on sellainen varaa
rakentaa, mutta sen sijaan paheksun sitä, että tähän on jotenkin
sotkettu sosiaalivirasto. Kun nyt muuten kaupunginjohto kauheasti
vaatii, että sosiaalivirasto pysyy budjetissaan ja hoitelee entistäkin
järkiperäisemmin kaupunkilaisten palveluita, niin tällaiseen yksittäiseen,
pieneen palvelupisteeseen osallistuminen henkilökunnalla, niin kuin
arvaan, että tässä on tarkoitettu, on erittäin huono ajatus. Toivon
todellakin, että sellaista ei tulla toteuttamaan. Se on rahanhukkaa, jos
mikä.
 

Valtuutettu Kari

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Mielestäni tämä rakennus on itse asiassa ihan sympaattisen näköinen,
mutta tuen silti Minerva Krohnin palautusesitystä. Krohn kävikin itse
läpi nämä perusteet. Tässä ei varmaan ole kyse siitä, kuka tykkää
kirkosta ja kuka ei. Minä itse koen, että julkisen sektorin ja kaupungin
virastojen pitäisi toimia ei-vakaumuksellisissa tiloissa. Tästä samasta
aiheesta varmaan jatketaan seuraavassa kohdassa, kun keskustellaan
näistä vuokrausperusteista.
 

Valtuutettu Suomalainen

 
Kiitos, hyvä puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Suomen väestä noin 80 % kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon,
helsinkiläisistä lähes 70 % kuuluu ev.lut. kirkkoon. Siksi minusta
tällainen idea, että voidaan tuoda kirkko sinne, missä ihmiset liikkuvat,
missä ihmisvirrat kulkevat, minusta se on hieno ajatus. Ei kaikkien
sinne ole pakko mennä, sen voi ohittaa. Sinne voi myös tulla muuhun
uskontokuntaan kuuluva tai mihinkään uskomaton henkilö. Mutta se,
että ajatellaan, että tämä jotenkin vähentää tuon alueen arvoa, että
sinne tuodaan tällainen hengellisiin arvoihin perustuva tila, on aika
omituista. Meillä on Kampin kauppakeskus vieressä, joka on täynnä
kaupallista viestintää. En oikein ymmärrä sellaista ajattelutapaa, että
tässä pitäisi olla jonkunlainen muunlainen rakennus. Toki muunlaisia
yleisiä tiloja voidaan perustaa eri paikkoihin, mutta minusta tällä
alueella ei ole liikaa sellaista kristillistä tai hengellisiä arvoja
edesauttavaa tilaa, johon ihmiset voivat pistäytyä tai tulla
pidemmäksikin aikaa.

Se, että tässä on luotu yhteishanke sosiaaliviraston kanssa, niin luulisi,
että kaikille niille, jotka haluavat edistää sosiaaliviraston toimintaa, se
olisi heidänkin kannaltaan kannatettava ajatus. Sosiaalivirastokin voi
tulla, okei, henkilökustannukset kantaen, mutta voi kuitenkin tulla
keskeiseen paikkaan. Näistä kuluista olen ymmärtänyt näin, että tätä ei
ole sen halvemmalla annettu vuokralle kuin esimerkiksi Kamppi-
Töölönlahti Musiikkitalon ? kerrosvuokra. Joten kannatan asian
jatkokäsittelyä ja toivon todellakin, että tällainen hiljentymistila voitaisiin
saada. Minusta se arkkitehtuuri on mielenkiintoista ja erikoista mutta
sopii ihan hyvin siihen paikkaan.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Rissanen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En myöskään kannata asian palautusta. Minusta valtuutettu Kantola piti
täällä erittäin hyvän ja perusteellisen puheenvuoron ja myös valtuutettu
Paavolainen puhui todella viisaasti. Itse pidän Kampin kappelia
hienona oivalluksena ja olen iloinen siitä, että kaupunki on ollut tässä
aktiivinen. Kyse ei ole vain pelkästään ev. lut. seurakuntien jäsenille
avoimesta tilasta vaan nimenomaan hiljentymiskappelista. Senkin takia
on hienoa, että sosiaalivirasto ja seurakunta ja diakoniatyö tekevät
tässä yhteistyötä. Tämä kaava jatkaa perinnettä siitä, että kirkko on
keskellä kylää, ja on hienoa, että tällaisen kaupallisen tilan viereen
saadaan myös julkista tilaa. Sitä paitsi itse olen sitä mieltä, että tämä
esitetty rakennus on kaunis eikä suinkaan ruma, mutta nämähän ovat
niitä makuasioita ja niistä ei pidä kiistellä.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Nieminen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustosiskot ja -veljet.
 
Kuten valtuutettu Sara Paavolainen sanoi, hanke on ihana. Se on
oikeasti ihana. Yleisten töiden lautakunta tutki asiaa tarkoin, syvällisesti
harkiten ja totesi, että ihana-sana on juuri oikea kuvaamaan tätä hienoa
hanketta, joka tulisi Kampin aukiota, sangen kalmaista paikkaa, hiljaista
paikkaa elävöittämään hienosti. Se on arkkitehtuurisesti hieno kohta,
rakenteellisesti upeasti toteutettu ja mikä hienointa, saisi ehkä meidät
pysähtymään valtavassa ihmisvirrassa joskus ekumeenisesti upeasti
toteutettuun paikkaan. Yleisten töiden lautakunta oli yksimielisesti
tämän hankkeen takana.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Pakarinen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Täytyy sanoa, että oma arkkitehtuurinen makuni on erittäin
konservatiivinen ja pidän tätä suunniteltua rakennusta aika erikoisena,
mutta toisaalta tulin kyllä ajatelleeksi asiaa myös siltä kannalta, että se
on aika hyvä pysäyttäjä, kun siellä ostoskassien kanssa viipotetaan.
Minusta tässä valtuutettu Paavolainen oikein kauniisti kuvasi sitä
pysähtymisen tarvetta, mikä nykyään ihmisillä on. Siihen tarkoitukseen
katson, että tämä kappeli soveltuu oikein hyvin, ja ehkä juuri ihan
hyväkin, että se erottuu siitä muusta maisemasta.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Helistö

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Nieminen käytti hyvää sanontaa. Hän toivoisi, että ihmiset
pysähtyisivät tässä valtavassa ihmisvirrassa tämän kappelin äärellä.
Sama asia minullekin tuli mieleen viime valtuustokaudella, kun tätä
asiaa esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Silloin koin, että tämä
kappeli ollaan sijoittamassa väärään paikkaan, keskelle massiivista
ihmisvirtaa, kun Kampin keskuksen metroasemalta ja linja-
autoasemalta tulee valtavat ihmismäärät ruuhka-aikoina juuri tuosta
kohtaa. Silloin kaupunkisuunnittelulautakunnassa tätä tarkkaan
pohdittiin. En tehnyt mitään palautusesityksiä vaan muistelen, että me
lautakunnassa yksimielisesti totesimme, että tätä paikkaa kannattaa
harkita vielä ja jos mahdollista, siirtää niin paljon sivuun kuin vain se
teknisesti on mahdollista.
 
 
Eli jos mennään nyt ihan tähän asemakaava-asiaan, niin mielestäni
tätä asemakaavaa voi hyvin mielellään kannattaa ja tukea, vaikka
meidän ryhmästämme toisenlaistakin ääntä kuuluu. Helsinkihän on, tai
jos ajatellaan Kampin aluetta, se on ensinnäkin valtavan massiivisista
palikoista rakennettu kokonaisuus, että kyllä sinne tällainen pieni
yksityiskohta sopii aivan valtavan hyvin. Yleisesti ottaen Helsinki on
tavattoman tylsä ja ruma, niin on vähintäänkin aika nostaa
tämäntyyppistäkin arkkitehtuuria framille, puhumattakaan siitä, että
kysymyksessä on vielä oikein komeasti puurakennus, joita rakennuksia
täällä Helsingissä nyt ei liikaa viime aikoina ole rakenneltu.
 
En jaksa lähteä nyt miettimään sitä, että kuinka kauheaa se on, kun
kirkko tähän nyt tulee ihmisten elämään ja osin sosiaalivirastokin siihen
puuttuu. Mielestäni se on aika luonnollista. Ja sen verran
vapaamielinen minä ainakin itse olen, että minä en siitä ärsyynny.
Vähintäänkin hyvä asia on, että näin alueelle saadaan ainakin yksi
yleinen vessa lisää, ei tarvitse sitten niitä pissaongelmia harrastaa
tuolla alueella.
 

Valtuutettu Valtonen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät.
 
Kannatan tätä hanketta lämpimästi. Se liittyy minulla sellaiseen asiaan,
jonka haluaisin tuoda tähän keskusteluun. Minusta on kauhean
tärkeää, että Helsingin kaupungilla on sellainen näkökulma, joka tulee
kovin monesta asiasta vastaan, se on se, että ihmiset voisivat olla
onnellisia, onnellisten ihmisten kaupunki. Yhtenä osana tätä
onnellisuutta on se, että meillä olisi sellaisia paikkoja, jotka antaisivat
mahdollisuuden ihmiselle pysähtyä, antaisivat mahdollisuuden
ihmiselle löytää esimerkiksi yhteys omaan itseensä. Minä miellän
tämän kappelin, en ollenkaan pelkästään luterilaisen kirkon hankkeena,
vaan tämähän on kuitenkin hirmuisen pitkälle syntynyt Helsingin
kaupungin aloitteesta.
 
Unohdetaan tämä keskustelu uskontokunnista ja muista tällaisista,
kysymys on hengellisyydestä, spiritualiteetista, joka on sellainen juttu,
joka on koko ajan nousemassa entistä vahvemmin. Postmoderni
maailma ymmärtää spiritualiteetin ihan eri tavalla kuin aikaisemmat
maailmat. Sen takia mielestäni tämä hanke on hyvä. Mielestäni siihen
sopii hirveän hyvin, että se on arkkitehtuurisesti ikään kuin kohtu.
Sehän on juuri se paikka, jossa tietyllä tavalla voimme syntyä ja lähteä
ikään kuin ulos jotenkin muuttuneena ihmisenä.
 
 
Se on minusta ihan luonnollista ja luontevaa, että jos meillä on
sellainen käyttäjätaho, joka on valmis maksamaan niistä
kustannuksista ja se on luterilainen kirkko, johon tosiaan 70 %, yli,
meistä kuuluu, että se on sen pyörittämä. Uskon, että sieltä löytyy
varmasti myös muille kuin kirkollisille suuntauksille tilaa. Se, että
sosiaalivirasto on siinä mukana, sehän tuntuu kauhean selkeältä.
Verkottuminen on tämän päivän yksi keskeinen sana. Kyllähän
sosiaalivirastokin tarvitsee sellaisia paikkoja, joissa ihmiset ovat ja
joissa he voivat olla kohdattavissa. Kannatan kaupunginhallituksen
esitystä.
 

Valtuutettu Kolbe

 
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut, kristityt ja vähemmän.
 
Valtuutettu Valtosen kohtu-metafora varmasti vihjaa jo siitä, miten
kaupunkilaiset tulevat näkemään toivon mukaan kirkkonsa, joka
nousee tähän Kampin erittäin keskeiselle alueelle. Ehkä itse kohdun
haltijana näen kyllä siinä enemmän kananmunaa tai jotakin
tämäntyyppistä, mutta annetaan kansalaisten mielikuvituksen toimia.
Temppeliaukion kirkko on siinä lähellä, josta varsin nopeasti hyvin
kriittisen keskustelun jälkeen -68, jolloin kirkko maalattiin biafra-
kommentein, siitä tuli sekä helsinkiläisten rakastama että eräs
Helsingin keskeisistä turistinähtävyyksistä, ja näen, että tällä Kampin
kirkolla on kyllä myös tällaista arkkitehtonista ja miksei myös
ikonografista vetovoimaa.
 
Jos nyt mietitään kirkon paikkaa yhteiskunnassa tai sanokaamme
uskonnon tai vakaumuksen tai tunnustuksellisuuden paikkaa
yhteiskunnassa, niin kyllä esimerkiksi se, mitä me tänään täällä
edustamme, nimittäin kuntaa, meidäthän erotettiin aikoinaan
seurakunnasta noin 150 vuotta sitten, eli tavallaan seurakunta edustaa
yhteisöllisyyden erästä muotoa. Niin edustamme mekin. Ja ehkä se,
että tässä kaupunki nyt selvästi edesauttaa kirkon rakentamista
seurakunnan piikkiin, on eräs tavallaan vanhan historian yhtymäkohta.
Jos katsotaan Helsingin keskeisiä paikkoja, aika harvasta puuttuu
kirkon läsnäolo. Senaatintori on tietysti selvä markkeeraus, jonne on jo
koottu tämä isänmaan keskeinen viesti: valtioneuvosto, yliopisto,
luterilainen pääkirkko ja sitten neljäs rintama on kunta, kaupungintalo.
Mennään Töölöön torille, Hakaniemen torille, jos ei siinä torin
tuntumassa niin ainakin välittömästi näemme kirkon kaupungin
silhuetissa.
 
 
Kirkko kuuluu, se on eräs yhteisöllisyyden vanhimmista symboleista
Euroopassa, ja näin ollen en pysty henkilökohtaisesti kokemaan tätä
jotenkin vakaumuksen tai tunnustuksellisuuden yksipuolisena
tulkitsijana. Me kaikki matkustamme maailmalla, menemme islamilaisiin
maihin tai muualle, käymme, kyllä ensimmäinen paikka, jonne yleensä
turisti uuteen paikkaan saapuessaan menee, on kirkko.
 
Välihuuto!
 
Niin, jalkapallostadion on sitten illalla ehkä, toisilla ooppera, toisilla
stadion tietysti kunkin harrastuksista riippuen. Itse käyn tätä nykyä
katsastamassa jokaisen uuden kaupungin kaupungintalon siitä
yksinkertaisesta syystä, että se kertoo jotakin tästä
kuntayhteisöllisyydestä. Mutta kirkko on yhteisönsä symboli, voi sanoa
globaalisti. Ja kuulun kyllä siihen porukkaan, joka antaisi pitää ristit
italialaisissa kouluissa. Ne ovat sellaisia emotionaalisia asioita, että jos
niitä ryhdytään tökkimään, niin muulla kuin empatialla ei tässä asiassa
etene.
 
Nykyäänhän Helsingin julkiset rakennukset muutamaa harvaa
kulttuurirakennusta lukuun ottamatta ovat voittopuolisesti
kaupallisuuden ja kuluttajuuden temppeleitä. En tiedä onko ruumiin tai
rahan palvonta sen pyhempää vakaumuksellisuutta tai
tunnustuksellisuutta kuin kirkon toiminta. Sitä paitsi meidän luterilainen
kirkkomme on varsin ekumeeninen, ja linja-autoaseman tuntumalla
sijaitseva kirkko on tarkoitettu muitakin kuin helsinkiläisiä varten. Se
olkoon syli avoimen kaikkia pääkaupunkilaisia siinä paikallaan
tervehtien. Siitä tulee, uskoisin, todellakin hieno lisä tähän torin,
Kampin aika monitasoiseen arkkitehtoniseen kokonaisuuteen, jossa
näkyy keisarivallan aika, näkyy 2000-luvun arkkitehtuuri. Näin ollen
uskon, että tämä ratkaisu on parempi ja motivoidumpi kuin Katajanokan
mahdollinen tuleva hotelli, joka todella riitelee sekä vakaumuksensa
että ulkoasunsa puolesta.
 
Kannatan siis asian eteenpäin viemistä ja kiitän valtuutettu Kantolaa,
valtuutettu Paavolaista erittäin hyvistä puheenvuoroista.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Holopainen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
 
? asemakaavan muuttamista. Mielestäni kappeli on erikoinen, hieno,
se nousee hyvin esiin harmaasta, pääosin Kampin kauppakeskuksen
dominoimasta ympäristöstä. Toisin kuin Katajanokalle kaavailtu hotelli,
se ei riitele ympäristönsä kanssa. On sääli, että keskustan keskeisellä
paikalla on nyt niinkin tylsä ja synkkä rakennus kuin tämä
kauppakeskus. Siihen ympärille varmasti kaivataan jotain kestävää
parannusta, muutakin kuin näitä tapahtumia.
 
Uskon, että tämä kappeli palvelee niitä, jotka haluavat epäkaupallisia
palveluita, hiljentymistä, mutta varmasti siitä myös tulee kiinnostava
turistivetonaula ja piristysruiske tälle alueelle. Toivon kuitenkin, että
ollaan avoimia myös muiden hiljentymispalveluiden tarjoajien suhteen
jatkossa. Kuitenkin tämän hankkeen kohdalla näyttää siltä, että
taloudellinen realiteetti on se, että hanke on mahdollista toteuttaa
Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Helsingin Design-
pääkaupunkivuotta ajatellen toivon, että tällaisia kiinnostavia, hieman
kaupunkikuvaa rikkovia ja erikoisia tilataideteoksia, rakennuksia tulisi
jatkossa enemmänkin.
 

Valtuutettu Virkkunen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Paavolaisen lailla minäkin olen eronnut kirkosta. Tein sen
18-vuotispäivänäni enkä ole liittynyt takaisin, mutta minäkin istun
mielelläni joskus hiljaisessa kirkkosalissa ja mieluiten silloin, kun siellä
ei puhuta mitään. Kappelin sijainti Kampin kauppakeskuksen kyljessä
on mitä mainioin. Juuri tällaisessa paikassa tarvitaan vastapainoa
ostamiselle ja myymiselle. Vaikka evankelis-luterilainen kirkko ei
minusta aina ole ollut erityisen ihana, minusta tämä hanke kyllä on.
Minusta se on juuri jotain sellaista, jota kirkon pitäisikin. Hiljentymiseen
tarkoitettu pieni puurakennus nököttämässä kauppakeskuksen kyljessä
on hieno muistutus siitä, että meillä voisi olla muutakin tekemistä kuin
kiire ja ostaminen. Minua ei häiritse se, että tämän hiljentymiskappelin
rakentaa evankelis-luterilainen kirkko. Pääasia, että joku sen tekee.
Siksi kannatan hanketta lämpimästi enkä kannata asian palauttamista.
 

Valtuutettu Rantanen

 
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
 
Kun tämä hanke oli ensimmäisen kerran esillä tuosta Kampin kaavasta
päätettäessä silloin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, jossa olin, niin
olin sen takana ja minusta tämä on ihan mielenkiintoista ja jännittävää,
että tällaisia erityyppisiä tiloja, jotka jäsentyvät erilaisten
odotushorisonttien tai toimintatapojen kautta, tuodaan alueympäristöön,
joka tällä hetkellä on määräytynyt aika pitkälti kaupallisten liiketilojen
näkökulmasta johtuen tietysti noiden tonttien arvosta ja ihmisvirtojen
määrästä ja mitä kaikkia hyötyjä siitä tulee. Mielestäni tuossa kaavassa
itsessään ei ole erityistä vikaa nytkään, ja mielestäni se ajatus siitä,
että joku kirkko tai uskollinen rakennus sijaitsee kaupunkirakenteessa,
sitä vastaan minulla ei ole mitään. Esimerkiksi olen ollut vähän
pahoillani siitä, että Jätkäsaaren kaavasta ilmeisesti on putoamassa
pois, jollei ole jo pudonnut, se saari, jota oli ajateltu siihen jossain
vaiheessa kirkolle tai jollekin muulle rakennukselle. Tässä kohtaa siis
en näe itse mitään erityistä moitittavaa.
 
Mutta hiukan haluaisin kiinnittää valtuuston huomiota siihen, että tämä
prosessi tontinluovutuksen ja neuvottelun osalta ei ole mennyt ihan
kaikilta osin minusta oikein. Minusta valtio ja kirkko, yksittäiset
uskonnot – minä en ole siis uskontovastainen itse ollenkaan, ja niin
kuin sanottu, nämä yksittäiset kirkot, olivat mitä tahansa uskontokuntia,
kuuluvat mielestäni ihmisten keskelle ja siinä ei ole mitään ongelmaa –
mutta valtio ja kirkko, niin kuin kunta ja kirkko, ne pitää kuitenkin pitää
aika lailla irti toisistaan. Tässä tapauksessa alun perin sitä ajettiin jopa
ihan ilman tontinvuokraa, joka oli minusta aika posketonta. Kaupunki
voi valita yhteistyökumppaneitaan, mutta yleensä se tontinvuokra tai
tontin luovutus ei ole se väline, jolla subventoidaan jotain mieleiseksi
koettua kohdetta. Siinä mentiin alun perin mielestäni ihan pieleen. Se ei
ole kirkon eikä uskonnonkaan etu, että kunta tai valtio tunkeutuu sen
alueelle siinä määrin, että se pyrkii vaikuttamaan sen toimintaan,
vaikka myönteiselläkään tavalla. Mielestäni näiden kahden asian irti
pitäminen nimenomaan edistää myös sitä kunkin kirkon hengellistä
puolta, jos asiaa haluaa ilmaista tällä lailla.
 
Ja sanoisin, että juuri tämä tontinluovutusprosessi ei mennyt ihan
oikein. Me itse näemme hirveän mielellämme, että joissain toisissa
kulttuureissa ja uskontojen värittämissä piireissä politiikka ja uskonto
sekoittuvat keskenään, niin kyllä me olemme tässä nimenomaan
tekemässä sitä. Me emme ikinä, tämä valtuusto, olisi hyväksymässä
vaikka islamilaiselle kirkolle tuohon paikkaan vastaavilla muodollisilla
vuokrilla minareetille tilaa. Näin se minusta vain helposti on. Kumotkaa
tämä väite, jos uskotte asian olevan toisin. Tai jos siihen olisi paikalle
rakennettu hiljentymiskappelia vaikka Vapaa-ajattelijoiden toimesta tai
jonkun muun sellaisen tahon, jolla varmasti voi olla hyvät eettiset,
yhteishyödylliset tarkoitukset kritisoida omalla toiminnallaan sen alueen
yleistä kaupallista luonnetta.
 
Haluan myös muistuttaa, että itse tuossa hankkeessa yli puolet tilasta
on hallintotiloja ja infotiloja, jotka toimivat tietysti tämän tilan haltijan
oman toiminnan informoimiseen, jota minä en paheksu sinänsä. Minä
yleensä otan lappuja kaikilta, jotka niitä jakavat ja mielelläni luen,
minkälaista maailmankatsomuksellista sanomaa on tarjottavana. Mutta
se ajatus siitä, että me tuemme myös sitä tiedotustoimintaa ja
hallinnollista toimintaa niillä vuokrilla, jotka ovat kuitenkin huomattavan
alhaisia tuon paikan huomioon ottaen. Ja ajatus tästä ekumeniasta on
tietenkin oikein, mutta tietenkin se on ekumeniaa, joka liittyy oman
sanoman ensisijassa ajamiseen. Jos halutaan oikeasti edustaa
erilaisten maailmankatsomusten ekumeniaa, silloin meidän täytyy
ymmärtää, että me nyt sitten teemme ennakkopäätöksen ja
suhtaudumme suvaitsevaisesti ja ymmärtäväisesti myös muiden
vastaavien hankkeiden toteuttamiseen silloin, kun niitä tulee jostain
muusta suunnasta kuin siitä uskontokunnasta, johon monet kokevat
täällä enemmän sitoutumista kuin johonkin muihin.
 
Kiitoksia.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Keskustelu kaavasta on mennyt välillä aika diipille tasolle, mutta välillä
meillä on lennokkaita, jopa taivaallisia keskusteluja täällä. Minä itse
arvioin tätä asiaa ennen muuta sitä kautta, että miten tämä istuu tähän
Kampin kokonaisuuteen. Jos me ajattelemme Narinkkatoria, josta piti
tulla italialainen piazza ja ajatus oli, että italialaisen piazzan reunalla
pitää olla kirkko, niin onko Narinkkatori onnistunut italialaisena
piazzana? Ei varmasti. Se on pikemminkin Suomessa tuulen ja rännän
keskellä, nopeasti sen läpi painetaan kauppakeskukseen.
 
Toisaalta tähän varmasti myös vaikuttaa se massiivinen rakentaminen,
mikä on tämän Narinkkatorin, jossa piti olla italialainen piazza
ympärillä, jos ajatellaan sitä hotelli Pressa, Graniittitalo, Kampin
kauppakeskus, Scandic, ne ovat valtavia, massiivisia rakennuksia,
jotka varjostavat ja eivät tee siitä mukavaa. Ainoa mukava piirre siinä
itse asiassa on se linja-autoasema ja pienet nurkkaukset, joista pääsee
ulos sieltä. Nyt jos miettii, millä tavalla tämä kaavassa arvion mukaan
noin 5,5 metriä linja-autoaseman harjakorkeutta korkeampi talo, se
tukkii sen toisenkin kulman siitä, jolloin entisestään tulee torin
massiivinen ympyröinti tämän kaavan kautta. Täällä on kovasti kehuttu
sitä, ja sitä tullaan jatkamaan puhujalistalla... Joten mielestäni se ei
istu, toisin kuin Kimmo Helistö esim. kovasti hehkutti, miten se istuu
siihen paikalle, niin ainakin mitä yritin laskea havainnekuvista,
varjostumista, muista, niin se tukkii entisestään sitä jo massiivista
kokonaisuutta.
 
Myöskään en ole samaa mieltä, että Helsinki on ruma. Helsinki on
monista paikoista hyvin kaunis, mutta ehkä Kamppi ei kuulu näihin
paikkoihin, joista Helsinki on kaunis.
 
Välihuuto!
Sanoit, että ”Helsinki on tylsä ja ruma”. Minä olen kirjoittanut ylös sen
tänne, tämä on suora lainaus. Siitä olen samaa mieltä, että keskustaan
tarvitaan yllättäviä, mielenkiintoisia rakennuksia. Toivottavasti tästä
tulee sellainen, mutta havainnekuvat eivät vielä sitä varmista tai se,
että on suuret suunnitelmat puusta rakentamisesta. Ajatellaan vaikkapa
Vuosaaren Columbuksen vieressä olevaa tornitaloa, josta piti tulla
arkkitehtonisesti upea, nyt se on nakki tai makkara tai mikä se torni nyt
onkaan. Eli nyt pitäisi ainakin pitää huolta, koska minusta vaikuttaisi
siltä, että tämä on menossa läpi palautusesityksestä huolimatta tämä
kaava täällä valtuustossa, että nyt kun sitten seuraavassa vaiheessa
annetaan rakentamisoikeuksia, niin pidetään kiinni myös siitä, että se
on yllättävän ja miellyttävän näköinen eikä tehdä niin, että kun se tulee
tukkimaan paikan niin sen lisäksi ei vielä toteuta sitä hehkutettua upeaa
puurakentamista, mitä täällä on nyt tuotu esille.
 
Tästä palautusehdotuksesta, tässähän lähdetään siitä
palautusehdotuksessa, että YK-kaavamerkintä pitäisi muuttaa Y:ksi.
Itse olen ennen muuta sitä mieltä, että tämä ei sovi tuolle paikalle, on
liian massiivinen siihen, joten saa nähdä, miten tulen äänestämään
palautusesityksessä, ehkäpä sen puolesta kuitenkin.
 

Valtuutettu Krohn

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Perustelen kuitenkin vielä palautusesitystäni näkökohdilla, jotka olin
itse asiassa ajatellut ottaa vasta esille seuraavassa kohdassa, mutta
kun tämä keskustelu nyt on vellonut tässä sisällössä, joka ei mielestäni
varsinaisesti liity tähän kaavaan, niin käydään keskustelu nyt tässä.
Kuten sanoin aikaisemmin, mielestäni tämä kaavan mukainen
rakennus voidaan toteuttaa, mutta en pidä siitä määräyksestä, jolla
tämä tontti varataan vain kirkon tai seurakunnan käyttöön. Helsingissä
on sinänsä pitkät perinteet kirkon suosimisesta. Suuri osa luterilaisen
kirkon hautausmaista on luovutettu ilman vuokraa, ja kirkolle, myös
kirkkorakennuksille, on luovutettu tontteja ilman vuokraa. Nämä
vuokraukset ovat kuitenkin tapahtuneet aikoja sitten. Toisaalta
uskonnottomalle hautausmaalle ei ole löytynyt paikkaa 70 vuoden
etsimisessä.
 
Tämä Kampin tonttihan oli alun perin ajateltu luovuttaa kirkolle ilman
vuokraa, mutta kun protestoin tätä epäjohdonmukaisuutta
kaupunginhallituksessa, niin asia poistettiin listalta ja nyt esitetään voisi
sanoa nimellistä vuokraa. Tämä peruste halvalle vuokralle on
toiminnan sijoittuminen Y-tontille. Täytyy sanoa, että vaikka olen 13
vuotta ollut valtuustossa, minulle on vähän epäselvää, miksi kirkko
nähdään yleisenä toimijana, joka saa käyttöön halvempia tontteja.
 
Pidän mahdottomana sitä, että tonttia on tarjottu suoraan yhdelle
toimijalle, eli evankelis-luterilaiselle kirkolle. Täällä on perusteltu tätä
hiljaisuutta kaupallisuuden vastapainona, ja pidän sitä hyvänä ideana.
Mutta hiljentymispalvelu ei ole mikään kirkon monopoli, edes
Suomessa. Toisaalta, jos ajatellaan, mitä Kamppiin tarvittaisiin, niin
sinne tarvittaisiin erityisesti nuorisotila, ja siellähän nuoriso paljon
pistäytyy. Mutta kun nyt on päätetty, että tähän tarvitaan tämä
hiljaisuutta tarjoava tila, niin suora tilan tarjoaminen seurakunnalle on
väärä, ja sen takia pitäisi esimerkiksi kilpailuttaa erilaiset toimijat
hiljaisuuden tarjoajina. Täällä on perusteltu, että vain kirkolla on
mahdollisuus tähän investointiin. Ilman kilpailuttamista me emme tiedä,
onko jollain muulla toimijalla halukkuutta tähän investointiin. Tässä
kuitenkin kohtuullisen pieni puurakennus investointina ei ole kohtuuton
ja tontinvuokra on naurettava keskeiseen sijaintiin nähden. Eli
kohtuullinen toimintatapa olisi sellainen, jossa tonttia tarjottaisiin kaikille
eri toimijoilla ja paras tarjous valittaisiin, tai esimerkiksi kilpailutettaisiin
erilaiset konseptit, pyydettäisiin ehdotuksia ja tarjouksia ei-
kaupallisesta toiminnasta ja valittaisiin se, joka parhaiten hyödyttää
kaupunkilaisia.
 
Kirkon hankkeita kannatetaan usein siksi, että ajatellaan, että kirkko
tekee hyvää työtä. Tämä on mielestäni erikoinen peruste, koska
kyllähän kaikki toimijat omista lähtökohdistaan lähtien pyrkii tekemään
hyvää työtä. Niin kuin valtuutettu Rantanen otti esille, tässä on tietyllä
tavalla kirkolla myös näyttelytila eli ei pelkästään hiljaisuustilaa, ja se
näyttelytila, hallinnolliset tilat, on tietynlaista markkinointitilaa kirkolle, eli
kirkko pyrkii sitouttamaan henkilöitä kirkon jäseniksi tai saamaan
vanhat jäsenet sitoutumaan, maksamaan kirkollisveroa tulevina
vuosina. Toisaalta täällä on keskusteltu ekumeniasta ja ajateltu, että se
tarkoittaa, että tila on kaikille avoin. Tämä on sinänsä harhaanjohtavaa,
koska ekumenia tarkoittaa kristillisten kirkkojen yhteisyyttä eikä
kaikkien uskontojen yhteisyyttä.

Sitten täällä on perusteltu hanketta sillä, että 70 % helsinkiläisistä
kuuluu ev. lut. kirkkoon. Mielestäni toimijoita pitää kohdella
tasavertaisesti, ei suosia jäsenmäärän perusteella. Esimerkiksi HOK-
Elantoon kuuluu helsinkiläisistä 80 %, mutta valtuutettuna edellytetään,
että sitä kohdellaan samoilla perusteilla kuin muita tontin hakijoita. Eli
myöskään en näe sinänsä erityistä tarvetta juuri kirkon toimipisteelle
tässä kohtaa. Tästä pisteestä on vanhalle kirkolle matkaa alle puoli
kilometriä. Kirkko kuitenkin on katsonut tarpeelliseksi pitää tuota tilaa
auki vain 3 tuntia päivässä. Myös alle kilometrin päässä on
Temppeliaukion kirkko. Täällä tuli jo esille tämä perustelu, että
sosiaalivirasto järjestää tilassa toimintaa. Minä en pidä sopivana sitä,
että kaupungin hallintokunta järjestää toimintaa uskonnollisessa tilassa.
Ja vaikka nämä tilaisuudet on toki ajateltu ei-uskonnollisiksi, niin monet
kaupunkilaiset koskevat kristillisen tai ylipäätään uskonnollisten tilojen
käytön omalta kannaltaan ei-sopivaksi. Eli en pidä hyvänä, että
kaupunki järjestää tilaisuuksia uskonnollisissa tiloissa.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Vuorinen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät.
 
Eihän ihminen elä ainoastaan leivästä ja bisneksestä, vaan tarvitaan
henkistä ruokaa ja hiljentymistä. Minä luterilaiseen kirkkoon
kuulumattomana miehenä kannatan vakaasti ja hartaasti kappelia
kansan keskelle. Sinne se sopii erittäin hyvin. Toisaalta tässä on kyllä
pakko ihmetellä muutamien valtuutettujen suvaitsemattomuutta tällaista
hanketta kohtaan. Minä henkilökohtaisesti kannatan lämpimästi
kaupunginhallituksen esitystä.
 

Valtuutettu Autti

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Itse kannatan tätä ajatusta, että on tällainen hiljentymispaikka, mutta
niin kuin tuossa Arhinmäki sanoi, mielestäni ainakaan tämä rakennus ei
miltään kohdilta sovellu tähän paikkaan. Niin kuin täällä on
aikaisemminkin sanottu, nämä ovat makuasioita, mutta itse kun olen
seurannut tätä kaupungin keskustan rakentamista, sinne on heitelty
erilaisia pytinkejä sinne ja tänne. Ainakin toivoisi, silloin kun on
Helsingin keskustasta kysymys, että olisi sellainen laajempi suunnittelu,
että miten saataisiin yhtenäistä ja kaunista kaupunkikuvaa.
 
Siinä mielessä itse katson, että meillä on aika paljon jo nyt sellaisia
epäsopivia rakennuksia, jotka eivät mitenkään tee kaunista
kaupunkimiljöötä, mitä taas muualla maailmassa näkee. Sen takia
ajattelin, että itse olisin puoltamassa tämän palauttamista mutta siinä
mielessä, että katsottaisiin, mikä on se sopiva paikka sille. Ja itsekin
aina kun matkustelen niin käyn kyllä kirkoissa hiljentymässä ja
katsomassa sitä kauneutta, mitä on. Siinä mielessä en ole mitenkään
sitä vastaan, että tällaisen kaupallisuuden tyyssijassa on myös tällainen
paikka, missä voi omien ajatustensa kanssa olla ja tavata myös muita
henkilöitä, mutta tämä rakennus ja paikka ei mielestäni ole kuitenkaan
tällä hetkellä sopiva.
 

Valtuutettu Huru

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Täällä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja puolesta ja vastaan
alkaen ihan Tarja Kantolasta lähtien, mutta kannatan ehdotusta enkä
toivo sen joutuvan palautukseen. Valtuutettu Rantasen kommenttiin,
kun hän viittasi minareetteihin, niin rauhanturvajoukoissa palvelleena
kieltämättä hiljaisuuden kappelikin jo sanana kuulostaa hiljaisemmalta
kuin kuvitelma minareettien rukouskutsuista, jotka viisi kertaa päivässä
kaikuvat ilmoille. Luulisi, että evankelis-luterilainen kirkko on
avarasydäminen, jota tämä rakennuskin arkkitehtonisesti tukee.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Urho

 
Arvoisat valtuutetut, hyvä puheenjohtaja.
 
Kampin tori on tosi kylmä ja ankea läpikulku- ja kauppapaikka. Minä
muistan hyvin ne apulaiskaupunginjohtaja Korpisen suuret visiot. Oliko
se Paavo Arhinmäki, joka kertoi nämä piazzat ja torit ja lämminhenkiset
ihmisten vilinät ja katukahvilat, ja tilalle me saimme tällaisen tuulisen
aukion, josta on vaikea kenenkään ajatella muuta kuin ehkä ennen
vaaleja, jos siellä ovat nämä kansan viihteen teltat. Siellä on tosi vähän
mitään sellaista, joka pysähdyttää. Kauempaa voi katsella ja todeta,
että se vanha linja-autoasema on ainoa kaunis asia. Uskon, että tämä
puurakennus, tämä kappeli tuo siihen lisän, ja se on tätä
kaavasuunnittelua. Aina voidaan ajatella, että olisi vielä parempaa
jossain muualla.
 
Kaikille avoin kappeli on tervetullut. Toivon erittäin väljiä aukioloaikoja.
Ihmettelen erityisesti Minerva Krohnin kaunaista sanaa ja jopa sitä
äänenkäyttöä, jolla hän paasasi meille siitä ankeudesta, mitä yksi
tällainen palvelu kirkon ja sosiaalitoimen yhteistyössä tuottaisi meille
kaikille. Kaupunki ja seurakunnat ovat löytäneet toisensa tässä
uudessakin hankkeessa. Kappelin rakentaminen Kampin kortteliin ei
ole meiltä keneltäkään pois, siihen tulee rahoitusta myös niiltä, jotka
maksavat kirkollisveronsa tässä kaupungissa.
 

Valtuutettu Kuikka

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Minusta on hieman epärealistista uskoa, että esimerkiksi muslimit
tulisivat hiljentymään tänne kappeliin sillä, että sanotaan, että
”tervetuloa hiljentymään”. Tässä on kuitenkin luterilaisen kirkon
hankkeesta kysymys. En itse kuulu kirkkoon, ja tämä ei ole minun
maailmankatsomukseni mukaista. En aio myöskään täällä kappelissa
vierailla. Kuitenkin hiljentyminen sopii Kampin torille, siihen Kampin
keskukseen, niin kuin täällä on monta kertaa sanottu, kaupallisuuden
vastapainoksi. Hyväksyn, että olen vähemmistössä ja tämä kappeli
palvelee kaupunkilaisten enemmistöä, joten kannatan kaavan
muutosta.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Anttila

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Ajattelin puhua tästä asiasta asemakaavan näkökulmasta.
Ensimmäisenä on Narinkkatorin laajuus, johon täällä esimerkiksi
valtuutettu Arhinmäki viittasi. Silloin kun Kampin kaavaa valmisteltiin,
Narinkkatori oli tosiaan paljon pienempi, mutta mm. Vasemmistoliiton
Jorma Hentilä, joka oli silloin lautakunnassa, vaati ehdottomasti, että
sitä toria pitää suurentaa, koska muuten se ei ole riittävän komea
siihen paikkaan ja se on liian ahdas jne. Joten kyllä näiden monien
täälläkin kritiikkiä esittäneiden asioiden taustalla ovat olleet itse
päätöksen tekijät, jotka ovat omilla päätöksillään muuttaneet niitä
asiantuntijoiden visioita, joiden pohjalta olisi monta kertaa saattanut
syntyä parempi lopputulos. Eli tällainen sivistynyt diktatuuri voisi joskus
todella olla parempi asioiden toteuttaja.
 
Mutta kaiken kaikkiaan, kyllä Narinkkatori sinällään tarvitsee jotakin
siihen. Tämähän tulee siihen ajoluiskan yhteyteen, jos pysähdytte
katsomaan nyt joulukiireiltänne tätä tulevaa rakennusta ja pohditte sen
paikkaa, niin se kyllä ehdottomasti tulee kohentamaan koko sitä
kaupunkikuvallista ilmettä ja sopii siihen erittäin hyvin. Kun silloin
vuonna 2004, kun seurakuntayhtymät ensimmäisen kerran tätä asiaa
lähtivät pohtimaan nimenomaan apulaiskaupunginjohtaja Pekka
Korpisen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteisen ideoinnin pohjalta,
että miten Narinkkatori ja kaupallisuus ja muut toiminnot voisivat saada
jotain uutta ilmettä juuri sille kohdalle, niin järjestettiin
arkkitehtuurikilpailu.
 
Arkkitehti Jari Heikkilän ehdotus ”Majakka”, joka silloin hävisi tai jota ei
lähdetty toteuttamaan, koska seurakuntayhtymät luopuivat tästä
hankkeesta väliaikaisesti, niin kun näin tämän uuden K2-
arkkitehtitoimiston ehdotuksen, tämä puurakenteinen munan
muotoinen kappelirakennus, niin olen ehdottomasti sitä mieltä, että
kaikki ne, jotka epäilevät sen sopivuutta siihen, niin toivon, että voisitte
joskus pohtia oikein toisesta näkökulmasta. Se sopii siihen kyllä erittäin
hyvin, ja olin oikein onnellinen, kun tätä Majakkaa ei lähdetty
toteuttamaan. Siinä oli kaikki evankelis-luterilaisen kirkon tunnukset
risteineen kaikkineen, ulkoisine olemuksineen. Se olisi huomattavasti
enemmän sotinut kaikkea sitä keskustelua ajatellen, mitä täälläkin
tänään on käyty, ihmisten ajatuksia vasten. Eli tämän rakennuksen
arkkitehtuuri on minusta loistava tähän paikkaan.
 
Ja kuten Kimmo Helistö muisteli, myös ihmisvirtojen soljumista ja miten
ahtaalla, niin itse lautakunnassa sanoin, että minusta on hyvä, että
suomalaisia vähän pakotetaankin joskus tulemaan lähekkäin toisiinsa,
ei se nyt mitenkään kauhean hankalaa ole, jos pikkuisen
ahtaammastakin kujasta joskus joutuu juoksemaan. Vaikka eihän se
Narinkkatori kuitenkaan, onhan siellä monta aukkoa, mistä voi päästä,
että minä en aina tällaisiin kovin paljon usko, että ihmiset haluavat niin
hirveän suuria stradoja kulkeakseen. Pienemmistäkin aukoista pääsee,
ja Helsingissä on vain 500 000 asukasta ja maailmalla on
kymmenmiljoonaisia kaupunkeja.
 
Tästä varsinaisesta sisällöstä, minä en ota nyt tähän uskonnollisuuteen
sen kummempaa kantaa enkä lähde todistelemaan, mitä mieltä minä
olen uskonnosta, mutta totean sen, että minusta on kyllä hyvä
tällaisena yhteishankkeena, tässä on kolme kaupunkia ja tässä on
myös sosiaalivirasto. Se konsepti, jota tähän on suunniteltu, niin toivon,
että se toteutuu, siinä on monia hyviä, uusia asioita, jotka voivat tuolla
paikalla nimenomaan toimia. Näin ollen kannatan lämpimästi tämän
hankkeen eteenpäin menemistä.
 

Valtuutettu Peltokorpi

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Olen ollut käsittelemässä tätä asiaa jo aiemmin mutta en Helsingin
kaupungin luottamushenkilöroolissa. Kaupunginhallituksessa jääväsin
itseni, koska olen kirkkovaltuuston jäsen, ja siellä olen ollut
hylkäämässä tätä hanketta aiemmin. Seurakuntayhtymässä on käyty
varsin paljon investoinneista keskustelua, ja näen positiivisena sen,
että seurakuntayhtymä on nyt lähdössä investoimaan ihan
työllisyysmielessäkin. Erityisesti siksi, että tämä hanke on minusta
myös hyvä siksi, että kaivataan suomalaisen puurakentamisen
osaamisen näyttöjä julkisille paikoille. Niitä ei liiemmälti tänä päivänä
ole. Ja tervehdin ilolla, kuten edellinen puhuja, tätä arkkitehtuuria tässä
hankkeessa.

Tässä on käyty paljon keskustelua puolesta ja vastaan tämän
hankkeen sisällön osalta. Olisin halunnut niille valtuutetuille muistuttaa,
jotka haluavat tämän sisällön takia palauttaa tätä hanketta, että
Suomessa kuitenkin kirkko toimii niin, että se ei kysele jäsenyyttä, ei
kysele, että oletko jäsen, ennen kuin apua tarjotaan. Esimerkiksi
diakoniatyössä varsin monessa seurakunnassa näkyy se, että
asiakaskunnasta aika isokin osa on kirkkoon kuulumattomia myös, ja
seurakunta ei kuitenkaan erottele eikä torju, ei valikoi niitä, kenelle
apua annetaan. Tämä näkökulma minun mielestäni myös meidän
kaupunginvaltuutettujen olisi hyvä muistaa, että kaikki, jotka eivät kuulu
kirkkoon, eivät kuitenkaan torju kirkon antamia palveluita tai kirkon
tarjoamaa apua.
 
Hiljentymispaikkoja keskustassa ei myöskään liiemmälti ole, eikä
sellaisia paikkoja, joissa voi mennä viettämään aikaa ? mennä
erikoisemmin hiljentymään omiin ajatuksiinsa, ehkä vain istua hetken
rauhassa, lukea vaikka kirjaa. Kirjasto 10 on ainoita kohteita tuossa
lähistöllä, joka palvelee samaa tarkoitusta.
 

Valtuutettu Ylikahri

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Täällä on puhuttu tulevasta kappelista kovin ylevään sävyyn mm.
kohtuna, jossa voi pistäytyä. Itse en aio jatkossakaan pistäytyä
Kampissa, mutta koska tiedän, että monet ihmiset niin tekevät, en
kannata asian palautusta.
 

Valtuutettu Ingervo

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Minä kannatan lämpimästi tätä esitystä. En myöskään kaipaa takaisin
kohtuun missään nimessä, mutta jos jotkut sen niin näkevät niin siitä
vaan. Mietin sitä myös, että jos Vapaa-ajattelijat tai joku haluaisi
järjestää tällaisen hiljentymiskappelin, joka on kaikille avoin, niin en
minä sitä lähtisi vastustamaan, jos se toimisi samoilla periaatteilla.
Mutta ei tämä varmaan kirkolle mikään kauhean kannattava hanke ole,
niin kuin Tarja Kantola toi tässä nuo taloudelliset reunaehdot. Mutta
kyllä minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että Suomessa ev. lut. kirkko
on aika monelle ihmiselle se viimesijaisin turvaverkko, kun yhteiskunnat
turvaverkot ovat vähän isommilla aukoilla kuitenkin varustettuja, vaikka
viimesijaisista puhuttaisiinkin usein.
 

Valtuutettu Halla-aho

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Mielestäni on vähän hassua, että samat ihmiset, jotka vain viikko sitten
repivät ihokkaansa, kun eräs sivistysmaa kielsi demokraattisessa
rjestyksessä rukouskutsutornien rakentamisen, kokevat nyt oman
herkän identiteettinsä murtuvan yhden uskollisen rakennelman vuoksi.
Ennen kaikkea viittaan valtuutettu Krohniin. On varsin valikoivaa tämä
hengellinen suvaitsevaisuus.
 
Valtuutettu Rantanen arveli, että jos kyse olisi nyt minareetista ja
moskeijasta, hanketta ei ikinä hyväksyttäisi. Tämä on tietysti täysin
toteen näyttämätön väite. Itse luulen, että asia on aivan päinvastoin.
Jos kyse olisi moskeijasta, salin puna-vihreä laita kuola suupielistä
valuen kannattaisi hanketta. Itseäni kirkkoon kuulumattomana ateistina
tällainen kappeli ei häiritse lainkaan eikä häiritsisi myöskään
islamilainen hiljentymistila, mikäli se olisi samalla tavoin auki kaikille
uskontokuntaan katsomatta.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Perkiö

 
Puheenjohtaja.
 
On todella hienoa, että Kamppiin tulee tällainen hiljentymispaikka.
Asustelen siinä Etu-Töölössä ja joka päivä kuljen tästä ohitse. Se on
hyvin ekumeeninen alue, sillä siellä on synagoga, näkyy tähän kirkolle
varmaan suurin piirtein, ihan hyvin on jätetty sinne näkymään
synagogan tornista. Siinä mielessä kyllä muutkin uskontokunnat ovat
Kampissa edustettuina. Ei muuta kuin hyvää jatkoa tälle hankkeelle.
Tämä on erittäin kannatettava pieni puurakennus, kappeli siihen
paikkaan.
 

Valtuutettu Valokainen

 
Tällainen hengen tuote ja tuleva kappeli Kamppiin tavallaan on juu ja
ei. Voisiko sanoa, että mitä erikoisempi ja kummallisempi suunnitelma,
sitä kalliimpi se on. Näin on varmaan tavoitteena. Tämä on Hesarista
blokattu. Kaikki tietävät Kalasataman hankkeet ynnä muut...
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Jos heillä on niin tärkeää niin... Mutta sen verran vaan tuosta, että tämä
nykyinen rahatilanne on kuitenkin, olkoonkin, että siinä on kirkko
mukana, mutta minua ihmetyttää yleensäkin tällainen hanke. Jos
haluaa rauhoittua, niin kyllähän se pitäisi löytyä aika paljon niistä
mestoista, mihin uskoo. Jotkut uskovat jääkaappiin, siellä on hyvä
viilentyä. Mutta minä uskon ainakin, tämä on mainos, Kimmo Helistön
Arlan saunaan, siellä on hyvä rauhoittua.
 
Kiitos.
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minusta tämä on mielenkiintoinen arkkitehtonisesti tuohon paikkaan, ja
itse ensi alkuun vierastin sitä, mutta kun siihen lähemmin tutustuu niin
se ei ole mikään huonompi vaihtoehto ollenkaan. Muutoinkin
hiljentymistähän on liikkeellä, nimittäin näin pikkujoulujen aikaan
monessa kodissakin vietetään jo mykkäkoulu.
 
 

274 §

Esityslistan asia nro 11


VUOKRAUSPERUSTEET KAMPIN KAPPELIN TONTILLE

 

Valtuutettu Krohn

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kuten äsken totesin, varsinainen kritiikki mielestäni kohdistuu tähän
suoraan vuokraamiseen kirkolle, ja sen vuoksi esitän, että tämä
vuokrasopimus hylätään.
 

Valtuutettu Kari

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Kannattaisin Krohnin esitystä.
 
Kiitos.
 
 

277 §

Esityslistan asia nro 14


KONALAN TONTIN 32039/2 JA KORTTELIN 32040 SEKÄ PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN

MUUTTAMINEN (NRO 11852)

 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
 
Totean, että esityslistan sivulla 86 viitattu sopimus tämän yhtiön kanssa
on allekirjoitettu 25. marraskuuta tänä vuonna.
 

Valtuutettu Koskinen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Halusin vain varmistaa, että Penttilä käyttää tämän puheenvuoronsa.
 
 
 
 
                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
 
 
 
 
                                          Otto Lehtipuu                                        Tiina Teppo
                                          puheenjohtaja                                       päätösvalmisteluyksikön päällikkö
ordförande  chef beslutsberedningsenheten
 
                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
 
 
 
                                          Elina MoisioOsku Pajamäki
                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot                      stadsfullmäktigeledamot