Arvoisa puheenjohtaja.

 

Esitän nuorisolautakuntaan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Anita
Kuitunen, HKL-liikelaitoksen johtokuntaan jäseneksi Eva Erwes,
kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäseneksi, Männistön
henkilökohtaiseksi varajäseneksi Hannu Sipilä ja terveyslautakuntaan
Snällin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Ari Huovinen. Kirjallisena
tulee.

 

                     

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Esitän kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi
valtuutettu Johanna Sumuvuorta.

 

 

 

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

Ei ole mitään huomautettavaa tähän, vaan halusin vain
asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtajana todeta, että tämä on hyvä
päätös.

 

 

 

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Olisin apulaiskaupunginjohtaja Penttilältä kysynyt kahta asiaa, kun
siellä todetaan, että tonttien myynnin osalta liikaa maksettua
kauppahintaa ei palauteta mutta mahdollinen ylihinta kuitenkin otetaan.
Miksi tätä palautusta siellä ei ole mukana? Toisaalta on todettu, että
todennäköinen tonttien myyntihinta on 1 300–1 600 euroa. Sitten sieltä
kuitenkin vuokrataan tonttia, jossa lähtökohtana on rakennusoikeuden
hinta 600 euroa / kerrosneliömetri. Onko tämä 600 euroa, joka on 40 %
tuosta todetusta käyvästä hinnasta, kohtuullinen käypä hinta?

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tämän esityksen mukaan kaupunki myy siis Rakennusliike
Palmbergille Länsisatamasta 4 tonttia. Myyntihinta määräytyisi uudella
tavalla siten, että se on voittaneen tarjouksen mukaiset 33,71 %
asuntojen ja muiden tilojen velattomasta kokonaismyyntihinnasta.

Tähän ehdotukseen liittyy kaupungin kannalta ongelmia ja myös
riskejä. Pitkällä aikavälillä tonttien myynti tuottaa ensinnäkin
kaupungille vähemmän kuin niiden vuokraaminen. Toiseksi talouden
taantuma ja asuntomarkkinoiden epävarmuus voivat painaa
myyntihintaa tilapäisesti alhaisemmaksi kuin mitä se pidemmällä
aikavälillä olisi. Tarjouskilpailun voittanutta Palmberg-yhtiötä kehutaan
tässä päätösesityksessä, sen ansioita maalaillaan aika kauniisti. Jotta
kuva ei jäisi aivan yksipuoliseksi, on mielestäni syytä todeta myös se,
että poliisi tutkii parhaillaan Palmbergin mahdollista osuutta
vaalirahoitussotkuihin ja poliittiseen korruptioon erityisesti kuntavaalien
rahoituksen osalta. Lisäksi Palmberg on osa Lemminkäinen-konsernia,
joka on toisella toimialalla saanut äskettäin kartellituomion.

 

Skp:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää, että valtuusto päättää palauttaa
asian uudelleen valmisteltavaksi niin, että selvitetään mahdollisuus
sopia tonttien myymisen sijasta niiden vuokraamisesta ja varmistetaan,
että kilpailun voittajaa koskeva poliisitutkinta kuntavaalien rahoituksesta
ei johda rikossyytteisiin.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

Ensinnäkin on syytä muistuttaa, että tämä kyseinen asia, joka on nyt
valtuuston päätettävänä, on niiden linjausten mukaisesti valmisteltu ja
tiettyä uutta aikakautta edustaa Helsingin kaupungin käytännössä eli
nyt voimassa olevan MA-ohjelman linjausten mukaisesti, jossa todettiin
mm., että suurempia kokonaisuuksia luovutetaan rakentajille ja myös
kilpailuttamismenettelyä käytetään. Tämä 50 000 k-m2:n
rakentamismahdollisuus on eräs esimerkki uudesta linjauksesta.

Samoin kilpailupelisäännöt, jotka on tietenkin jo siinä kilpailutilanteessa
ilmoitettu kaikille, näiden ehtojen osalta, joihin valtuutettu Koskinen
viittasi kysymyksessään, on luonnollisesti pitäydyttävä, mikäli
haluamme ratkaista tämän kilpailun ja mahdollistaa tämän toteutuksen,
niissä ehdoissa, ovat ne sitten sisäisesti hieman ristiriitaisia tai ei. Eli
nyt on tehty kilpailu, ja poiketen ehkä joistakin muista tapauksista,
tähän luonnollisesti ovat saaneet kaikki osallistua. Mielestäni
epäluottamus tai epäily, sen varjon heittäminen voittajaa kohtaan on
yhtä epäoikeudenmukaista kuin kaikkia muita kilpailuun osallistuneita
kohtaan.

 

Kilpailu kaikkinensa toi kuutisen hyvää ehdotusta, ja siinähän kilpailtiin

vapaarahoitteisen tuotannon osalta sillä, kuinka paljon myyntihinnasta
kaupungille maksetaan. Eli muut tontin osat, jota erityyppistä asutusta
tuolle alueelle on tulossa, ja taas se on kaupungin erityyppisiä
hallintomuotoja sekoittavan asuntopolitiikan linjausten mukaisesti, ne
luovutushinnat oli fiksattu kiinni. Eli se 600 euroa neliötä kohti, johon
valtuutettu Koskinen viittasi, oli yksi hinta, niitä oli muutama muukin.
Kilpailu suoritettiin vapaarahoitteisen kilpailun osalta.

 

Tämä on syytä tietenkin nähdä kokonaisuutena, ja rakentajalle tämä on
vähintäänkin kokonaisuus, eli mikä on käypä tontin hinta niin sitä voi
itse kukin pohtia. Ara-tuotannossa ja säädellyssä tuotannossa tuo 600
euroa on varsin korkea hinta, se on sitä hitas-hintatasoa. Tuo 1 200, 1
300 on taas sellaista hintatasoa, jota on esimerkiksi
vapaarahoitteisessa tuotannossa maksettu viime aikoina tai muutama
vuosi sitten mm. Lauttasaaren Vattuniemessä. Eli loppujen lopuksi
kaupassa ja kilpailussa oikea ja kohtuullinen hinta on se, jota tarjotaan
ja jonka omistaja hyväksyy. Eli siinä mielessä nyt tänään, mikäli
valtuusto hyväksyy tämän kilpailun lopputuloksen, ovat käypiä
kauppahintoja, niin se 600 euroa kuin tuo toivottavasti aikanaan
toteutuva 1 200, 1 300 euron hinta.

 

Tämä pitää nähdä tässä kokonaisuudessa, ja se taloudellinen kilpailu
käytiin siinä, kuinka paljon tarjoajat vapaarahoitteisen tuotannon osalta
tarjoavat. Arvio lopputuloksesta on hyvin myönteinen. Esimerkiksi
Aurinkolahdessa käytettiin hieman samantyyppistä menettelyä, ja
kaupungin saama osuus jäi siellä olennaisesti pienemmäksi kuin tässä.
Eli kaiken kaikkiaan saimme 6 hyvää tarjousta. Valtuustolla tässä
vaiheessa ei ole tietenkään enää mahdollisuutta puuttua näihin
tarjousehtoihin, vaan on vaihtoehdot joko hyväksyä tämän lopputulos
tai sitten palauttaa nollapisteeseen se hanke, joka mielestäni on kaikilta
osin valmisteltu olemassa olevan MA-ohjelman linjausten ja valtuuston
tahdon mukaisesti.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Käsissämme oleva hankehan on noin 30 miljoonan euron
kokonaiskauppahintainen. Se on juuri jotain sellaista, mitä Helsingin
kaupunki tarvitsee juuri nyt. Jos vain poliittista tahtoa riittää,
tämänsuuruisia kauppoja ilmeisesti on myös tulevaisuudessa tulossa
lisää. Kyseessä oleva sopimushan on hyvä esimerkki tontin myyjän ja
rakentajan yhteistyöstä, jossa vastuu ja taloudellinen hyöty on

yhteinen. Hyvä lopputulos tuo hyvän taloudellisen hedelmän
molemmille osapuolille. Hankehan tuo, kuten huomaamme,
omistusasuntoja, vuokra-asuntoja ja hitas-asuntoja. Ja sopimuksessa
määritellään, niin kuin täällä olemme kuulleet, MA-ohjelman mukaiset
standardit. Mm. hitas-asuntojen enimmäismyyntihinnaksi tulee 3 200–
3 400 euroa/m2, mikä on varsin kohtuullinen hinta merenpaikka-
asumiselle ja -tonteille.

 

Omistusasuntotuotannossa on määritelty 75 m2 keskipinta-ala 10 %:n
liikkumavaralla, jonka nyt uskoisi vihdoinkin kelpaavan kaikille.
Sopimuksen energiaehdot ovat oikeansuuntaiset. Sivulla 21 sanotaan
näin: ”Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee pyrkiä nykyistä
toimitasoa tehokkaammin energiaa säästäviin ja ekologisesti kestäviin
ratkaisuihin ja ottaa huomioon rakennusten koko käyttöajan
energiankulutus. Kilpailun ehtojen mukaan järjestettävien
arkkitehtikilpailujen kilpailuohjelmia laadittaessa ja ratkaisuperusteissa
asettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. energiataloudellisiin
ja ekologisesti kestäviin ratkaisuihin.”

 

Kun olimme kuntapäivillä, siellä eräässä seminaarissa tekniikan tohtori
Kimmo Kuosmanen Oulun yliopistosta kertoi tutkimuksen tuloksia.
Siellä sanottiin: ”rakennukset käyttävät 50 % kaikesta energiasta, ja
arkkitehtuurisesti voidaan vähentää energiankulutusta 5–15 % ilman
lisäkustannuksia”. Nyt tämäkin asia on huomioitu sopimuksen
ehdoissa. Tämä on minusta oikea linja, jossa myös kristillisdemokraatit
tahtovat olla mukana. Nyt on aika rakentaa nopeasti ja laadullisesti
lisää asuntotuotantoa Helsingissä, joten olen tämän esityksen kannalla.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Olen samaa mieltä kuin Yrjö Hakanen siinä suhteessa, että pitkällä
aikavälillä vuokratulot toki tuottavat Helsingille paremman tuoton kuin
tonttien myynti, eli Vasemmistoliitto on suhtautunut varauksellisesti
siihen, että esimerkiksi budjettikatteeksi myydään tonttimaata. Mutta
tämä nyt käsiteltävänä oleva kaava vastaa MA-ohjelman linjauksia.
Tämä on nyt uusi tapa, tämä kilpailutus on myös uusi malli toteuttaa
isompi asuinalue, ja kannatamme tätä. Emme myöskään näe, että
tässä tilanteessa voimme lähteä asettamaan uusia kilpailutusehtoja,
vaan nyt ratkaisemme siis joko niin, että hyväksymme tämän tai niin
kuin apulaiskaupunginjohtaja Penttilä totesi, palaamme lähtöruutuun.
Haluan vielä kuitenkin korostaa sitä, että jatkossa on erinomaisen

tärkeää, että jos tämäntyyppisiä alueita annetaan yhdelle
rakennuttajalle tai useammalle rakennuttajalle yhdessä, että varmasti
varmistetaan kilpailutusehdoissa, että sinne tulee myös sosiaalista
asuntotuotantoa, vuokra-asuntotuotantoa, jotta me todella voimme
turvata asukkaiden sekoituksen siellä.

 

Sanoisin, että erityisen tärkeää tässä on myös se, että nyt seurataan
tätä hanketta erityisen tarkkaan, esimerkiksi juuri rakentamisen
laatutekijöitä ja että myös energiansäästökysymykset todella toteutuvat
kilpailutusehtojen mukaan. Tämä on nyt ennakkotapaus, ja tämän ?
perusteella voidaan katsoa, mennäänkö asiassa eteenpäin.

 

 

Kiitos, hyvä puheenjohtaja. Hyvät valtuustokollegat.

 

Kyllä välillä aina ihmettelee, kun näitä uudentyyppisiä, innovatiivisia
asioita tulee esiin, joissa pyritään tuomaan rakentamista Helsinkiin,
etenemään nopeassa aikataulussa, saamaan monen erityyppistä
rakennusta erilaiseen käyttöön, erilaiseen omistusmuotoon. Välillä
ihmettelee, onko todellakin vasemmalla pakko vastustaa aivan kaikkea.
Jos ei muuta, niin sitten esitetään tällainen, että siellä on joku yhteys
vaalirahoitukseen niin voi voi, nyt tämä on väärä toteuttaja tai kilpailu
on väärä tai aina on joku väärin.

Minä kyllä itse näen, että tämä kilpailukonsepti, joka tässä on ollut, on
ollut todella mielenkiintoinen. Säännöt ja tarjouksien pyyntö on ollut
uudentyyppinen ja siinä mielessä kiinnostava, koska se summa, mikä
tullaan saamaan kaupungille, riippuu asuntojen lopullisesta
myyntihinnasta. Eli on aika selvää, että hinta, joka tästä tullaan
saamaan, on todennäköisesti aika korkea ja hyvä kaupungin kannalta.

 

Jos katsotaan tätä koko pakettia, niin tässähän on monen erityyppistä
rakentamista. Tässä on ensinnäkin ihan osto, tietysti puhumme tästä
ostotapahtumasta, ja siinä on, kuten on mainittu, vapaarahoitteista
vuokra-asuntoa, hitas-tuotantoa ja sääntelemätöntä omistusasuntoa.
Sen lisäksi ollaan vuokraamalla pitkäaikaisella
maanvuokrasopimuksella myös erityyppiseen asumistoimintaan
kolmea muuta tonttia. Tässä vielä toteutusjärjestys on sillä tavalla
sidottu, että aloitetaan tosiaan näistä vuokratonteista, joihin tulee hitas-
ehdoin omistusasuntoja sekä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Eli
kyllä minä näen, että tässä on sellainen hyvä paketti, joka tulee
takaamaan sen, että me saamme Jätkäsaareen nopealla aikataululla

korkealaatuista ja monen erityyppistä asumista ja ihan kaupungille
hyvään ja kannattavaan hintaan.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ehkä Nina Suomalaisen olisi hyvä mennä
kuullunymmärtämisopetukseen, koska hän ymmärsi täysin väärin tai ei
kuunnellut, mitä minä sanoin. Joka tapauksessa, me emme vastusta
tätä, me toteamme, että tämä on nyt uusi malli, kokeillaan ja katsotaan
sitten tulokset. Ei ole pelkästään yksioikoisesti tulkittavissa, että se on
positiivista, että Helsinki saa hyvän hinnan. Totta kai se tuntuu hyvältä,
että me saamme hyvän hinnan näistä tonteista, mutta meidän täytyy
myös katsoa pitkällä tähtäimellä, mitä vaikutuksia sillä on asumisen
hintaan.

 

 

Pahoitteluni valtuutettu Ojalalle. Viittasinkin itse asiassa ystäviimme
vasemmalla, Yrjö Hakaseen.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

En vastusta myöskään tätä päätöstä, ja tässä on hyviä puolia se, että
vaaditaan ekologista ja energiaa säästävää rakentamista. On tämä
aika kohtuuton tämä monimutkaisuus. Ei näistä perusteluista pysty
päättelemään, että johtaako tämä valtuuston päättämiin
asuntopoliittisiin tavoitteisiin. Se, mitä apulaiskaupunginjohtaja sanoi,
että oikea hinta on se, mitä markkinoilla tarjotaan, mutta tosiasiassa
kaupunkikin vaikuttaa tonttien markkinahintaan myös vuokratonteille
asetetuilla vuokrahinnoilla ja vaikuttaa rakentamishaluihin tontin
vuokrien tasolla.

 

Kiitos.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Sen verran vain toteaisin, kun on todettu, että tontinvuokra on 4 % sen
käyvästä arvosta, niin tässä tapauksessahan se on nyt todistettu, että
se on 1,5–1,6 %.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Nina Suomalaiselle sen verran kommenttia, että minusta kaupungin etu
on tehdä sellainen ratkaisu, joka on taloudellisesti tuottavampi tässä
tapauksessa kuin tehdä ratkaisu, joka tuottaa vähemmän.
Tiedossamme on, että myös pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla voidaan
tehdä ja on tehty niin Helsingissä kuin muuallakin
tontinluovutusratkaisuja, joilla on voitu saavuttaa ne muut tavoitteet,
joita tässä tapauksessa mm. asuntotuotantoon liittyy.

 

Mitä tulee tähän vaalirahoituskysymykseen, minua vähän ihmetyttää se
leväperäisyys, jolla asiaan täällä suhtaudutaan. Puhumme eettisistä
normeista kaupungin toiminnassa. Jokainen meistä tietää, että kuntien
kaavoitus on asia, johon aivan erityisesti kohdistuu epäilyjä, että
vaalirahoituksella olisi pyritty vaikuttamaan. Nyt me olemme tekemässä
päätöstä tämän esityksen mukaan tonttien myynnistä yhtiölle, joka on
parhaillaan poliisitutkinnassa juuri tästä asiasta ja juuri edellisiin
kunnallisvaalien rahoitusratkaisuihin ja -sotkuihin liittyen. Minusta on
vähintäänkin kohtuullista juuri Helsingin kaupungin edun kannalta, että
tällaiset asiat selvitetään niin, että mitään varjoa ei voi jäädä missään
tapauksessa kaupungin päälle. En väitä, kun en tiedä, että mihin tämä
poliisitutkimus johtaa, mutta kaupungin etu on olla tässä toiminnassa
varman päällä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ensinnäkin Yrjö Hakasen huoli olisi aivan perusteltu, ellei tässä nyt
sattumalta olisi käyty ihan rehellinen tarjouskilpailu, johon kuka tahansa

on voinut osallistua. Tällainen ? on ollut tässä aika vaikeaa.

 

Pyysin puheenvuoron sen takia, että taas sanottiin, että jos kaupunki
saa tarjouskilpailussa maasta hyvän arvon, niin nostaako se asumisen
hintaa. Siinä tapauksessa, että asuntojen myyntihintaa ei säännöstellä,
tämä korkea tontinhinta ei nosta asuntojen hintaa, se ainoastaan
pienentää rakennusliikkeen voittoja sen takia, että olettaen, että
rakennusliike pyrkii maksimoimaan voittonsa, ja en usko, että näillä
rakennusliikkeillä tässä on mitään puutteita, siinä tapauksessa ne
ottavat asunnosta sen hinnan, minkä ne saavat. Eikä siihen hintaan,
minkä ne saavat, vaikuta lainkaan se, mitä ne ovat siitä tontista
maksaneet.

 

 

Yhtä mieltä Yrjö Hakasen kanssa, että tämä pitää palauttaa tämä asia
uudelleen valmisteltavaksi.

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Klassinen tapaus, jossa rakentaminen ja suunnittelu näyttää
varmaankin alueen asukkaan näkökulmasta erilaiselta kuin koko
kaupunkia vastuullisesti katsovasta näkökulmasta. Tässä varmastikin
alueen asukkaiden huoli perustuu ennen kaikkea siihen huoleen, että
onko laajemminkin yleiskaava 2008:ssa annettu lupaus alueen
luonteesta pysyvä vai onko tämä osa jotakin prosessia, jossa
mahdollisesti se, mitä yleiskaava 2008:ssa luvataan Metsälän,
urbaanin kylän olemuksesta vaarantumassa muiltakin osin.

Yleiskaavassa luvataan, että alue on pientalovaltaista aluetta, jota
kehitetään asumisen ohella mm. ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan
toimitilakäyttöön.

 

Asukkaiden näkökulmasta on myös ymmärrettävää ajatella, että
yleiskaavassa alue, jota kutsutaan Metsäläksi tai Metsälän kyläksi, ei
pääty Niittyläntiehen vaan jatkuu vielä kyseisen tontin toiselle puolelle.
Siinä mielessä olen ymmärtänyt, että huolet johtuvat siitä, että tämä ei
välttämättä ole ainoa tilanne. Kysyisinkin ensimmäisen kysymyksen
asiasta vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, että voidaanko taata,
että se, että tähän kulmaan rakennetaan yllättävän korkea toimistotalo,
ei tarkoita, että alueen sisälläkin olevissa, vielä tehottomasti
rakennetuissa tai tällä hetkellä tyhjillään olevissa tonteissa on
mahdollista ajatella, että tarkoitus on tällaisella erityisratkaisulla
kuitenkin tuoda merkittävästi liikennettä ja mahdollisesti pientaloalueen
ja ympäristöhaittoja aiheuttamattoman toimitilakäytön vastaisesti
merkittävän korkeaa ja paljon liikennettä aiheuttavaa ratkaisemista, vai
voidaanko asukkaille luvata, että tämä yleiskaavalupaus pitää ja tässä
liikenteen melulle hyvin alttiissa tontissa on päädytty ratkaisuun sen
takia, että siihen ei todellakaan asumisrakentaminen sovellu?

 

Seuraava kysymykseni koskee sitten papereissa annettua lupaa, jossa
luvataan, että ”jatkossa kuitenkin seurataan tarkemmin liittymän
toimintaa, jottei liikenne siirtyisi ympäristön tonttikatuja kuormittamaan”.
Eli nyt tällaiselle pientalovaltaiselle alueelle tuodaan
työpaikkakeskittymä, jossa on ihan aiheellista kysyä, että syntyykö
siihen autopaikkojen osalta ongelmia ja varsinkin, että tuleeko sinne
pikkukaduille liikennettä lisää ja luvataan seurata tarkemmin. Seuraava
kysymys onkin, että miten tällainen lupaus konkretisoituu? Mitä
vastataan niille kysyjille, jotka kysyvät, että millä tavalla seurataan
yksittäisen kaupunginosan liikenneturvallisuuden kehittymistä?

 

Kolmas ja ehkä kaikista vakavin kysymys on se, että luvataan, että
liikennesuunnitteluosasto tutkii mahdollisuuksia rakentaa korotetut
suojatiet Asesepäntien pohjoispuoleiselle asuntokadulle, Tinasepäntien
ja Nyyttiläntien liittymiin turvallisuutta lisäämään. Olisi varmaankin
aiheellista miettiä, että onko siinä mitään tutkittavaa, koska se huolihan
on nimenomaan, että kun liikenne kasvaa, kun alueelle tulee selvästi
enemmän autoja, aletaan kiertää juuri sieltä asuntokatujen kautta. Ja
tässä vaiheessa jätetään se vasta tutkimisen varrelle.

 

Neljäntenä ja viimeisenä kysymyksenä kysyisin
apulaiskaupunginjohtajalta, että täällä ilmoitetaan yleisten töiden
lautakunnassa, että jatkossa pidetään huolta siitä, että kevyen

liikenteen toimivuus taataan sinne rakennustyömaalle. Sitä ei
kuitenkaan konkretisoida, millä ja kenen vastuulla ja että onko itse
asiassa tällä rakentajalla vastuu myös siitä, että kevyt liikenne toimii
sillä alueella nyt, kun viheralueen puolellekin mennään. Vai onko
kaupungin jollakin toimijalla erityinen vastuu siitä, että turvalliset pyörä-
ja kävelytiet Keskuspuistoon tältä alueelta ovat koko rakentamisen
ajankin käytössä ja kunnossa?

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

Tässähän on kyseessä normaali hankekaava, joka näinä aikoina on
toivottavasti toteutumassa varsin nopeasti ja siinä mielessä myönteinen
ilmiö. Toisaalta hankekaavoihin, pieniin postimerkkikaavoihin liittyy se
ongelma, että niiden laajempia vaikutuksia tietenkin on täysin
mahdotonta tämän asian yhteydessä päättää tai tietääkään.

 

Jos lähdetään valtuutettu Braxin ensimmäisestä kysymyksestä, että
miten taataan, yleiskaavan määräys kyllä tuolla alueella edellyttää sitä,
että tämä on poikkeus, tässä on perusteltu, valtuutettu Braxkin perusteli
varsin hyvin, miksi tämä on poikkeus tuosta yleiskaavan pääsäännöstä.
Mutta luonnollisesti ei voi olla mahdollista, että tämäntyyppinen
rakentaminen olisi se pääsääntö Metsälän alueella, jossa yleiskaava ja
tämä valtuusto on päättänyt aikanaan sen olevan pääsääntöisesti
pientaloaluetta.

 

Toinen asia ja kysymys, oikeastaan toinen ja kolmas liittyivät siihen,
että täällä on vastineessa todettu tämä ”liikenteeseen liittyviä
seurataan” eli liikennetutkimuksia tehdään, liikennelaskentoja tehdään
ja seurataan ja näitä toimenpiteitä tutkitaan. Kaikkialle korotetut
suojatiet, esimerkiksi, saattaa olla, että ei ole mahdollista teknisesti
rakentaa, mutta kyllähän tässä hyvin lähellä on se, että ne päätetään
rakentaa, eli siinä mielessä kaupunkisuunnittelulautakunnan
liikenneosasto ja toisaalta yleisten töiden lautakunta varmaan on
kohtuullisen lähellä sitä, että tämän hankkeen toteutuessa, josta
tietenkään vielä ei tiedetä mitään täysin varmaa, nämä toimenpiteet
liikenteen ja erityisesti kevyen liikenteen suojaamiseksi tehdään,
kunhan ensin seurataan ja tutkitaan ja sitten suunnitellaan ja
toteutetaan.

 

Tämä viimeinen kysymys siitä, että miten kevyen liikenteen yhteydet
turvataan, niin luonnollisesti vastuunjako on tietenkin se, että tontin

sisällä se on rakentajan vastuulla ja sitä koskevat ne määräykset, mitä
kaavassa on. Mutta toisaalta usein rakentamisvaiheessa tarvitaan
katualuetta ja yleistä aluetta siinä rakentamisen yhteydessä, ja silloin
on kyseessä se, että yleisten töiden lautakunta ja rakennusvirasto
antaa ne pelisäännöt, millä esimerkiksi rakentamisvaiheen aikaisia
työmaakoppeja ja muita sijoitellaan katualueelle, etteivät esimerkiksi
kevyen liikenteen yhteydet poikkene.

 

Näin tämä asia etenee. Niin kuin sanottu, tässä asiassa on vaikea
laajempia periaatteita vetää, koska tämä koskee tätä yhtä tonttia ja on
hakijan hakemuksesta nyt laadittu. Sinänsä tuohon kulmatonttiin
ymmärtääkseni, ainakin valtuutettu Braxinkin puheenvuorosta kävi ilmi,
että sinänsä se ei pitkällä tähtäimellä eikä tulevaisuudessa ole
asuntokäyttöön kaikkein paras tontti, niin käytettäköön sitten
tämäntyyppiseen toimitilarakentamiseen.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Se ei varmasti ole asuinkäyttöön parhain mahdollinen tontti, mutta
Mannerheimintielläkin taitaa olla ihan asuntoja siinä useassa
kerroksessa ja hyvin käy kaupaksi. Olen tässä kyllä sillä tavalla sitä
mieltä, että ongelmana on tässä tontin omistusmuoto, eli yritys omistaa
tontin. Jos olisi kaupungin tontti, samasta hankkeesta kysymys, tämä
olisi ehdottomasti hyvä paikka rakentaa asuntoja ja sillä tavalla, että
sopii siihen ympäristöön paremmin. Nyt siihen tulee nelikerroksinen, tai
tässä esityksessä on nelikerroksinen toimistotalo. Rehellisyyden
nimissä minäkin olen sitä mieltä, että kovin huonosti se siihen sopii.
Kun tiedossa on, että toiselle puolelle tulee varmasti
toimitilarakentamista ja varmasti sen maaliikennekeskuksen ja Postin
muuttumisen kautta sinne tulee vielä lisää sitä, toimistotiloista tässä
kaupungissa ei tule jatkossakaan olemaan sillä alueella kysymys mutta
asunnoista on.

 

Tämä on hyvin hankala ratkaisu, ja sillä tavalla ymmärrän myös
kaupunginjohtajan paikan tässä, hankkeita täälläkin kaupungissa
tarvitaan, mutta olisi voinut vähän kaavoittaa matalammaksi tämän
kyllä.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Minusta tämä tontti on varsin sopiva tuohon toimistokäyttöön, siinähän
on valtaisa liikenne. Mutta itse olisin, niin kuin valtuutettu Brax, enempi
huolestunut tästä liikenneturvallisuudesta. Siellä tekstissähän
todetaankin, että liikenneturvallisuuden kannalta olisi hyvä, jos
Asesepäntie ja pohjoispuoleisten asuntokatujen Tinasepäntien ja
Niittyläntien liittymiin rakennettaisiin mahdollisimman nopeasti
jalankulku- ja polkupyöräliikenteen turvallisuutta lisäävät korotetut
suojatiet. Ajattelin tehdä tästä alun perin toivomusponnen, mutta uskon,
että se täällä käydyllä keskustelulla menisi eteenpäin, koska siinä
Asesepäntiellä on todella vilkas liikenne, että jos sieltä sivukaduilta
pyörähdetään yks kaks sinne, niin siinä saattaa jotakin tapahtua.

Toinen mielenkiintoinen piirre tässä on, että tässä on mielestäni
ensimmäisen kerran määritelty polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä.
Saatan olla väärässä, mutta se on nyt tässä kaavassa kuitenkin
määritelty. Aikaisemminhan rakennuslautakunta on ottanut
rakennuslupien yhteydessä tähän kantaa ja määritellyt siellä
pyöräpaikkojen vähimmäismäärän.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Metsälä-seura ja paikalliset asukkaat ovat arvostelleet tätä ehdotusta
mielestäni perustellusti. Heidän lausunnoissaan todetaan, että kyse on
tontin omistajan tuottojen maksimoimisesta ja että tästä syystä
puistoalue kaventuu ja liikenneongelmat kasvavat. Nelikerroksisen
toimistotalon rakentaminen on myös tuolla alueella sikäli kyseenalaista,
että se on selvästi ristiriidassa alueen luonteen kanssa, tällaisen
pientalovaltaisen, lähinnä asuinalueen luonteen kanssa. Liikenteen
osalta meille jaetussa aineistossakin yrittäjät nimenomaisesti
korostavat, että kyse on henkilöautoliikenteen varaan nojaavasta
hankkeesta.

Rakennusoikeuden kasvattaminen kolminkertaiseksi on mielestäni
tarpeetonta. Toimistotiloja ja muitakin toimitiloja on tulossa tähän
kaupunkiin muutenkin paljon lisää, niistä ei ole nytkään puutetta. Ja
aivan tämän alueen eteläpuolella on jo nyt runsaasti ja tulossa lisää
toimitilarakentamisen tontteja. Ehdotan, että valtuusto palauttaa kaavan
uudelleen valmisteltavaksi, niin että rakennusoikeutta vähennetään
ehdotuksesta.                  

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Olen itse asunut tästä tontista n. 200 m pohjoiseen yli 30 vuotta, ja aina
kun menin tämän talon ohi, siinähän tontilla sijaitsee vanha,
huonokuntoinen omakotitalo, niin aina katsoin säälivästi sitä, että
vieläkö tuossa talossa joku joutuu asumaan, koska se on niin mieletön
liikennemelupaikka. Tämä tontti, jos mikä, on todella oivallinen tontti
toimitilarakentamiseen. Enkä ole ikinä mieltänyt sitä, että tällä tontilla
olisi jotenkin puistoa, se on ollut sellainen tontilla ollut pusikko, jota en
ole koskaan ajatellut, että siinä olisi oikeasti puisto. Siellä ei ole
koskaan siinä puistossa kukaan oleillut, eikä sitä ole koskaan hoidettu,
ja siinä on valtava liikenteen melu. Tämä tontti on ehdottomasti erittäin
hyvä tontti toimitilakäyttöön. Mitä korkeampi talo, sen parempi, koska
sitä enemmänhän se toimii melusuojana pientaloalueille. Enkä
todellakaan usko, että tämän tontin toimitilojen liikenne mitenkään
valuisi pientaloalueen syvälle sisälle, koska tämähän sijaitsee
täydellisesti risteyksessä, josta on suoraan hyvät liikenneyhteydet
kaikkiin ilmansuuntiin. Ei ole mitään syytä olettaa, että tämän tontin
toimitilarakennus mitenkään lisäisi liikennettä alueen sisällä.

Toivon todella, että tähän saataisiin mahdollisimman nopeasti pytinki
pystyyn, jotta se toimisi alueelle melusuojana.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Luukkainen tässä puhui meluntorjunnasta ihan viisaita,
paitsi ihan rehellisyyden nimissä siinä on muutama kilometri sitä aluetta
ja jos siihen tulee 100 m:n säteelle yli nelikerroksinen talo, se melu ei
siinä kyllä siitä leikkaudu pois. Mitä tulee Asesepäntien liikenteeseen,
se todellakin on ajoittain vilkasta johtuen maaliikennekeskuksen ja
Veturitien raskaasta liikenteestä. Mutta Helsingissä on huomattavasti
korkeamman meluasteen tasoisia paikkoja paljon, ja ihmisiä siellä asuu
ihan onnellisena.

 

Tässäkin tapauksessa myönnettävä on, että niitä toimitilapaikkojakin

Helsingissä olisi varmaan ihan joka paikkaan hyviä sellaisia, mutta
myös asuntoihin olisi valtavasti hyviä. Tämä on tietysti jossittelua nyt,
kun tontin omistaa yritys, joka haluaa siihen toimitilaa rakentaa. Siinä
olen samaa mieltä valtuutettu Luukkaisen kanssa, että
läpikulkuliikenneriskiä tässä kohdassa rehellisyyden nimissä ei ole, sen
sijaan Asesepäntien liikenteen lisääntyminen voi tässä olla uhkana.
Sen takia liikennehidasteet Niittyläntielle ovat tarpeen. Siinä
seuraavalla tontilla pohjoiseen tästä asuu ymmärtääkseni ihan, siinä
voi asua oikein hyvin ja tälläkin hetkellä asutaan, ja ihmiset ovat minun
tietääkseni ihan tyytyväisiä eikä se melu niin valtava siinä 5 m:n päässä
siitä ole.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Olen kyllä läpikulkuliikenteestä huomattavasti enemmän huolissani kuin
edelliset ja näköjään ovat myös vastaavat lautakunnat ja tämä
valmistelukin ollut. Sille tontille kulku ja sieltä pois pääsy, kun ovat niin
vilkkaasti liikennöityjä ne pääväylät, niin houkutus saattaa tulla kiertää
Metsälän kautta. Sen takia mielestäni myös Metsälän sisällä
liikenneturvallisuus on syytä katsoa.

 

Neljä kerrosta vieressä oleviin toimistotaloihin nähden on paljon, ja
meluhaitan näkökulmaa, jos sitä verrataan siihen, mikä yllätys tämän
yleiskaavan lupaukseen nähden naapureille tulee tästä varjostuksesta
ja merkittävästä massasta, on kyllä mielestäni kohtuuton yllätys. Siltä
osin minäkin ? tätä viimeistä kerrosta tässä asiassa. Eniten minua
huolestuttaa apulaiskaupunginjohtajan vastaus siitä, että ikään kuin
yleiskaavalupauksen jatkoakaan ei voida tässä yhteydessä vahvistaa.
Olisi varmasti kyllä oikeudenmukaista ja hyvä, jos Metsälä-seuran
kanssa käytäisiin keskustelu mm. siitä seurakunnan tontista siellä
alueen sisällä ja myös koko tämän alueen eteläisestä laidasta, että
alueen asukkaille annetaan lupaus siitä, että yleiskaava nyt sanottujen
rajojen sisällä pitää eikä kaupungilla ole suunnitelmia rikkoa tätä
peruslupausta, mikä yleiskaavassa on.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Ei ollut tarkoitus erityisesti puuttua tähän, mutta satun tuntemaan

paikan hyvin, koska aika ajoin liikun linjalla Veturitie-Rajametsäntie ja
edelleen siitä Maunulan ostarin suuntaan. Siellä on hidasteita runsas
määrä, oikein monta, sanoisin. Ne ovat korkeita, ja ajatus, että siellä
ajaisi huvikseen ja oikaisisi sitä tietä on kyllä minusta, se pelko on aika
liioiteltu, koska se on autolla ajamiseen epämukava, jos tiedätte mitä se
tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että on paljon helpompi kiertää jotain
sileää tietä, vaikka se vähän kestäisi kauemmin. Asesepäntiehän on
aina ollut vilkkaasti liikennöity ja tulee varmaan sellainen olemaan. Jos
osaan tätä karttaa lukea, Niittyläntiehän on tuolta toisesta päästä
poikki, joten sen kohdallakaan ei mitään läpikulkua käsittääkseni tule.
Se on paikallisliikennettä ? .

 

Uskoisin, että tämä on hyvä. Olen kauan katsellut tätä kulmaa ja tiedän
ihmisiä, jotka asuvat tässä Niittyläntiellä. Tämähän itse asiassa jossain
määrin suojaa heitä siltä melulta ja kolinalta, mitä Asesepäntieltä tulee,
joten minusta tämä on ihan kelpo.

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Mielestäni Antti Vuorelan tekemä aloite ilotulitteiden käyttöpaikoista on
erittäin hyvä ja tärkeä, koska nythän tilanne on se, että nyt on
määritelty ne alueet, joilla on kielletty ilotulitteiden käyttö ja kaikkialla
muualla ne on sallittu. Oikeasti se pitäisi olla toisinpäin eli pitäisi olla
määritelty ne alueet, joissa se on sallittu ja kaikkialla muualla kielletty.
Näin pystyisimme rajaamaan ilotulitteiden käytön vain tietyille alueille
eikä niin, että nyt kaikki meluherkät ihmiset ja koirat ja kaikki muut
joutuvat kärsimään näistä ilotulitteista hyvin laajalla alueella

kaupungissa.

 

Kaupunginhallituksen vastaus on sensuuntainen, että jatketaan niin
kuin ennenkin, mutta jos pidetään tämä periaate samana kuin tähänkin
asti, kyllä soisin, että näitä kiellettyjä alueita määriteltäisiin lisää, että
ihan kaikilla asuntoalueilla ei tarvitsisi aina pitää pipoa päässä
sisätiloissa, kun ilotulituksen meteli on niin voimakas.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, kaikki valtuutetut ja viinin ystävät.

 

Kaupungin strategiaohjelmassa sivulla 9 sanotaan: ”Kaupunki pyrkii
osaltaan edistämään alkoholijuomien kokonaiskulutuksen vähentämistä
Helsingissä.” Mikä olisi sen selvempi merkki siitä, että kaupunki pysyy
strategiassaan kuin se, että helsinkiläiset saisivat viestin alkoholin
käytön vähentämisestä päämajassa, kaupungintalolla? Voidaanko nyt
vetää johtopäätös, että kun kaupunginhallitus ei halua noudattaa omaa
tekemäänsä strategiaa pienissä asioissa, niin sama lipsuminen
sallitaan myös suurissa asioissa, kuten ympäristö- ja
matalaenergiarakentamisasioissa? Toteutuuko tässä nyt ikuinen totuus
”joka ei ole uskollinen pienissä asioissa, ei ole uskollinen suurissakaan
asioissa”?

 

Aloitteen suurin viesti ei suinkaan ollut rahassa vaan periaatteessa,
jonka kaupunginhallitus kokonaan sivuutti. Nuorten ja muidenkin
lisääntynyttä alkoholinkäyttöä ei vähennetä pelkästään ohjelmia
tekemällä tai puhumalla vaan konkreettisilla käytännön teoilla ja
esimerkillä. Vetoomus kansainvälisiin tapoihin edustustilaisuuksien
alkoholinkäytön puolesta on auttamattomasti vanhanaikaista ajattelua.
Esimerkiksi satojen miljoonien muslimien kaikki edustustilaisuudet
pidetään ilman alkoholia. Tuntuu oudolta, että Helsingin kaupunki ei
pysty yhdeksi kuukaudeksi luopumaan alkoholistaan. Tammikuun
aikana kaupungin edustustilaisuuksien vieraille jäisi varmasti
poikkeuksellinen muisto Suomesta, jota muisteltaisiin myöhemmin
suurella mielenkiinnolla ja hyvällä mielellä.

 

Nyt olisi valtuustolla mahdollisuus osoittaa, että missä tehdään
lopulliset päätökset ja mistä salista tätä kaupunkia johdetaan. Käsissäni

on Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat arvioi kirjoituksissaan mm.
näin: ”Helsingin kaupunginvaltuusto on pahainen kumileimasin.
Todellista valtaa kaupungissa käyttää pieni joukko, johon kuuluu
muutama Kokoomuksen, Vihreiden ja SDP:n joukosta noussut
avainhahmo”. Tutkimus etenee, sen mukaan päätöksentekoon
vaikuttavat järjestyksessä eniten kaupunginjohtajat, kaupunginhallitus
ja virastopäälliköt. Vasta näiden jälkeen tulevat poliittiset ryhmät,
lautakunnat ja viimeisenä kaupunginvaltuusto.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

Minä nyt ehdottaisin, että aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi
tipattoman tammikuun toteuttamiseksi.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

 

Mielestäni kaupunginhallituksen vastaus valtuutettu Vuorisen
aloitteeseen ei ole tyydyttävä. Valtuutettu Vuorisen aloitteen
pääperuste on tuen antamisessa ja esimerkissä raittiiseen
elämäntapaan. Tarkoitus on näin auttaa perheitä ja kasvattajia.
Kaupunginhallituksen vastauksessa sivuutetaan tämä aloitteen
pääperuste ja puhutaan vain kaupungintalon tarjoilukustannuksista, eli
vastaus käsittelee vain aloitteen sivuhuomautusta ja sitäkin vain
osaltaan.

 

Mitä tulee siihen alkoholinkäyttöön, jonka olen kohdannut toimiessani
lähes 17 vuotta kaupungin luottamushenkilönä, tunnustan kernaasti,
että kohtaamani alkoholinkäyttö on ollut huomattavan toisenlaista kuin
mikä oli lapsuudessani muodostunut kuva poliitikkojen
alkoholinkäytöstä. Nykykäytäntö vaikuttaa varsin kohtuulliselta, ja
paljon siistiytymistä on ilmeisesti tapahtunut. Tämä ei kuitenkaan tee
valtuutettu Vuorisen aloitetta turhaksi vaan pikemminkin päinvastoin.
Koska alkoholin ei pitäisi olla meille mikään suuri ongelma, ei
tipattoman tammikuunkaan pitäisi sellainen olla. Miksi emme siis
antaisi aloitteen mukaista tukea perheille ja kasvattajille? Kannatan
valtuutettu Vuorisen tekemää palautusesitystä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

Aika pitkään täällä olleena on kokemusta myös niistä ajoista, jolloin
tässä salissa olevat ihmiset saattoivat intoutua pitkän illan kuluessa
monenlaiseen, niin sanotusti ”en minä mutta pojat” -pohjalta. Mutta
sehän on karsiutunut täältä jo kymmeniä vuosia sitten pois. Itse uskon,
että kun en palautusta erikseen kannata, vaikka arvostan veljien
esitystä, teillä on aina hyviä esityksiä niin kuin näissä aloitteissa
yleensä kaikki aloitteet, eihän täällä huonoja aloitteita kukaan viitsisi
pitkään käsitellä, ainakaan kolmessa peräkkäisessä kokouksessa.
Minä kyllä kovasti ihmettelisin, että minkälainen kuva kaupungista jäisi,
jos ei ainoastaan valtiovallan puolella esiintyvä mehun litkintä leviäisi
myös tänne. En usko, että siitä olisi kaupungille yhtään sen enempää
etua kuin mitä on valtiovallalle nyt ollut. Jos etu on ollut myönteinen,
niin mikäpä siinä, mutta eiköhän mennä näillä. Jokainen tykönänsä
harkitkoon tammikuun käyttöä mahdollisimman tehokkaasti erilaisten
harrasteiden ja tekemisten parissa.

Tämä tästä tällä kertaa, lisää myöhemmin.

 

 

Puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

 

On hyvin tärkeää, että kaupunki kantaa vastuuta luonnon sekä ilmaston
suojelusta. Meillä on osana globaalia maailmaa vastuumme yhteisen
elinympäristön varjelemisesta. On myös selvää, että laajamittaiseen
palmuöljyn käyttöön polttoaineena, kuten muihinkin polttoaineen
tuotantomuotoihin, liittyy ympäristön kannalta haasteita sekä suoria
ongelmakohtia. Näiden palmuöljyn aikaansaamien haasteiden ja
ongelmien kaikki vaikutukset eivät vielä ole edes täysin selvillä. Tämän
vuoksi onkin tärkeää, että kaupunkimme on eturintamassa mukana
edistämässä teknologian kehittymistä ja tutkimustiedon kertymistä
uusien, ympäristölle vähemmän kuormittavien polttoaine- ja
energiaratkaisujen aikaansaamiseksi.

 

Neste Oilin, Helsingin kaupungin ja muiden yhteistyökumppanien
kokeilu on ainoa laatuaan maailmanlaajuisesti, ja sen kautta saadaan
tärkeää tietoa biopolttoaineiden kehittämisen kannalta. Kokeilu on tästä
johtuen nähtävä tutkimushankkeena, joka johtaa toivottavasti
teknologian kehittymiseen ja uusiin, myös ympäristön kannalta
ongelmattomampiin ratkaisuihin.

 

 

Kuten ympäristölautakuntakin lausunnossaan nostaa esiin, ei palmuöljy
ole biodieselin ainoa mahdollinen raaka-aine, vaan uusia tapoja
biodieselin tuotannossa etsitään jatkuvasti esimerkiksi puuraaka-
aineesta sekä levästä. Tästäkin näkökulmasta biodieselin käyttökokeilu
on tärkeä ympäristön kannalta parempien polttoaineratkaisujen
kehittämisen kannalta.

 

Neste Oil käyttää nykyisellään vain noin 0,3 % globaalista
palmuöljytuotannosta, eikä tällä päätöksellä olla missään tapauksessa
linjaamassa laajamittaisesti kaupunkimme biodieselin käytöstä kokeilun
jälkeen. Kokeilun loppuun vieminen sen sijaan, aivan kuten muidenkin
teknologian kehitykseen tähtäävien hankkeiden, joissa kaupunki on
mukana, on ensiarvoisen tärkeää myös ympäristön näkökulmasta.
Puhtaasti kokeilun piirissä käytetyn biodieselin ympäristöhaittaa ei
voida nähdä merkittävänä, etenkin kun Neste Oil verifioi tarkasti nyt
käyttämänsä öljyn alkuperän. Toivonkin kaupungin näillä perusteilla
jatkavan kokeilua, aivan kuten YTV:n hallitus on yksimielisesti esittänyt.
Kokeilu tulee viedä loppuun ennen kaupungin yleisten linjojen luomista
palmuöljydieselin osalta.

 

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Maailmanpankki ilmoitti syyskuun 9. päivä tänä vuonna, että pankki
pysäyttää kaikki investointinsa palmuöljyyn. Syynä ovat palmuöljyn
tuotantoon liittyvät ekologiset ja sosiaaliset ongelmat. Tämä on uusi
tieto, joka ei ilmeisesti ollut kaupunginhallituksen käytössä, kun se
käsitteli suhtautumista palmuöljydieselin käyttöön pääkaupunkiseudun
bussiliikenteessä. Maailmanpankin hyvin selvän ja merkittävän
päätöksen jälkeen olisi todella erikoista, jos Helsingin kaupunki ei tekisi
asiassa mitään johtopäätöksiä. Sehän on kaupunginhallituksen
esityksen sisältö, ei mitään johtopäätöksiä.

 

Tässä valtuustoaloitteessa ei ole kyse vain Neste Oilin kokeilusta. Kyse
on myös siitä, mihin palmuöljyn käytön valtava laajentaminen johtaa ja
mikä on kaupungin globaali vastuu. Palmuöljyn takia on raivattu
miljoonia hehtaareja sademetsiä. YK:n mukaan jo viidennes
ilmastopäästöistä aiheutuu metsäkadoista. Palmuöljyplantaasien
laajentaminen lisää hiilidioksidipäästöjä selvitysten mukaan enemmän
mitä sen käyttöön siirtymisellä voidaan liikenteen puolella korvata.

Neste Oil ei ole vain kokeilemassa, vaan Neste Oililla on selkeät
päätökset siitä, että se aikoo maailman suurimmaksi palmuöljyn
käyttäjäksi. Sen alihankkijat laajentavat toimintaansa mm.
Indonesiassa. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan, ainakin mitä
tässä meille jaetussa tekstissä lukee, Neste Oil hoitaa raaka-
ainehankintansa vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita
noudattaen. Maailmanpankin päätöksen jälkeen on entistä enemmän
syytä kysyä, mihin tällainen luottamus ja varmuus kaupunginhallituksen
käsittelyssä on voinut perustua.

 

HKL:n johtokunnan lausunnossa todetaan, että
”kasvihuonekaasukriteerit palmuöljydieselille ovat vielä kesken”. Siinä
viitataan VTT:n maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja
Suomen ympäristökeskuksen toukokuussa ilmestyneeseen raporttiin.
Tuon raportin mukaan palmuöljyn alkuperän varmistaminen on
vaikeaa. Sertifiointijärjestelmä ei sitä paitsi estä sitä, että kysynnän
kasvu voi johtaa myös vähemmän vastuullisen tuotannon
lisääntymiseen vaikkapa muiden tuottajien toimesta.

 

Helsingillä on vaihtoehtoja biopolttoaineeksi. Esimerkiksi Ämmässuon
kaatopaikalta olisi saatavissa biokaasua HKL:n mukaan 500 bussiin,
500 bussin vuotuiseen tarpeeseen ja Gasumin arvion mukaan ehkä
jopa 800 bussille. Viikin jätevedenpuhdistamon potentiaali vastaa n.
150 bussin vuotuista polttoaineen tarvetta. Biokaasua olisi saatavissa
myös eräiltä muilta kaatopaikoilta sekä lähiseutujen maatalous- ja
elintarviketuotannon piiristä. Pelkästään Ämmässuolta saatavissa oleva
biokaasu kattaisi 8 % koko Suomen tavoitteesta liikenteen uusiutuvan
polttoaineen käytössä. Kaiken lisäksi se olisi päästöjen vähentämisen
kannalta vielä parempi vaihtoehto kuin palmuöljydiesel.

 

Siksi ihmettelen, että tähän biokaasutukseen suhtaudutaan
kaupunginhallituksen vastauksessa kielteisesti. Varkaudessa
kokeillaan biodieselin valmistamista hakkuujätteestä.
Metsäteollisuuden edustajien mukaan tuotannossa saatetaan ehkä
siirtyä kaupalliseen vaiheeseen jo 5 vuodessa. Tällä olisi tietysti
merkitystä myös Suomen metsäteollisuuden rakennemuutoksen
kannalta. HKL-liikennelaitoksen johtokunta esittää lausunnossaan, että
biokaasun käytön edistämiseksi joukkoliikenteessä tulee toimia
aktiivisesti. Ympäristölautakunnan mielestä biokaasun käyttöä tulee
edistää voimakkaasti ja biodieselin käyttöä on syytä jatkaa lähivuosina
vain, mikäli saadaan palmuöljyä kestävämpiä raaka-aineita dieselin
tuotantoon. Valitettavasti kaupunginhallitus vastauksessaan on
sivuuttanut kokonaan nämä näkökohdat lautakuntien lausunnoista.

 

 

On selvää, että uusia, kestävämpiä polttoaineratkaisuja ei toteuteta
hetkessä. Minusta ei ole kuitenkaan vastuullista jäädä odottelemaan
kokeilun päättymistä ensi vuoden lopussa. Me voimme toteuttaa
kokeilun, mutta me tarvitsemme valmistelevia toimia siitä, mitä
tapahtuu kokeilun jälkeen. Kuten HKL:n johtokunta ja
ympäristölautakunta korostavat, me tarvitsemme aktiivisia toimia.
Kaupunginvaltuuston aika toimia on nyt, ensi vuoden alusta
päätösvalta tässäkin asiassa siirtyy nimittäin Helsingin seudun
liikennekuntayhtymälle.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ehdotan, että valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi
siten, että palmuöljyn käytöstä luovutaan käynnissä olevan kokeilun
päättyessä ja että selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön
kotimaisista biomassoista ja biojätteestä valmistettua biokaasua tai
biodieseliä.

 

 

Kunnioitettu puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kolmatta kertaa saimme jo sisään tullessa iloisen vastaanoton
paikallisilta apinaeläimiltä. Ehkä nyt on se hetki, jolloin tästä asiasta
saadaan hyvä ja asiallinen keskustelu vihdoinkin aikaan. Tämän
palmuöljyasianhan tekee tärkeäksi tavallaan siihen liittyvä
kaksijakoisuus tai eräänlaiset Januksen kasvot. Yhtäältä kyse on
tietenkin ilmastonmuutokseen liittyvästä liikenteenhallinnasta ja
toisaalta tosiasiasta, että liikkuminen alati kasvaa. Ollaan
kehitystilanteessa, jossa on käsillä nyt tämä paketti pikantteine
yksityiskohtineen, johon liittyy öljypalmun viljelyn ongelmia sekä
Nesteen biodieselhanke, joka kiistatta ryhmämme mielestä on tärkeä
hanke ja antaa eräitä välineitä tulevaisuuden ennakoimiseen.

 

Neste pitää öljypalmua nyt väliaikaisena mutta ehkäpä 10 vuoden
tähtäimellä välttämättömänä raaka-aineena. Kasviöljyjen avulla on nyt
saatu luoduksi teknologia tuottaa biodieselpolttoaine, joka soveltuu
nykyisiin moottoreihin sellaisenaan. Nesteellä on kunnianhimoiset
tavoitteet tuottaa tätä dieseliä 10 % EU:n biopolttoaineen
tavoitemäärästä vuodelle 2020. Ryhmämme kanta on se, että tätä
kokeiluyhteistyötä Nesteen kanssa jatketaan. Me katsomme, että tätä
alkuvaihetta tarvitaan tuottamaan tietoa ja kokemusta biodieselistä. Se
ja siitä saatavat tulokset mahdollistavat etenemisen sosiaalisesti ja

teknisesti kestävämpiin raaka-aineratkaisuihin. On selvää, että tämä
työ ja sitä tekevä tutkimus edellyttää rahoitusta ja tietenkin
koekäyttökohteita.

 

On mielestämme siis tärkeää, että Helsinki kirjaa edellytykseksi
yhteistyön johdosta sen, että Nesteen tulevat tavoitteet ja painotukset
kohdistuvat sekä kotimaiseen aineeseen että muiden öljy ?
kestävämpien raaka-aineiden käyttöön. Me valtuutetut olemme saaneet
paljon palautetta ja kritiikkiä sen suhteen, että luotamme täällä
Helsingissä yksinomaan Nesteen itsensä antamiin tietoihin tässä
asiassa. Valtuuston ei siis tarvitse olla sinisilmäinen, ja siksi katsomme,
että voimme harrastaa hyvää ja viisasta harkintaa tässä asiassa, että
paneudumme asiaan, selvitämme sitä yhdessä asiantuntijoiden, Neste-
öljyn ja Kaakkois-Aasian eri tahojen kanssa. Näin voimme tehdä
valistuneen ja toivottavasti viisaan ratkaisun siitä, miten tässä asiassa
jatkamme.

 

Sosiaalisesti kestäviä viljelyolosuhteita öljypalmun tuotantoalueilla sopii
ehkä täältä pohjolan perspektiivistä katsella hieman kyynisesti sillä
tavalla, että olot tuskin täyttävät meidän vaatimuksiamme. Sekä Neste
että Helsinki elävät reaalimaailmassa, jossa ei voi saavuttaa kaikkea
heti, mitä haluaa. Jos Neste vetäytyy, tilalle tulevat luultavasti globaalit
toimijat, joiden moraali on astetta huonompi. Nesteelläkin on rajalliset
resurssit, eikä se yksin voi korjata alueen sosiaalisia ongelmia, vaikka
haluaisikin. Eli meidän täällä tulee ajatella, ovatko sosiaaliset olot
tuottajilla paremmat vai huonommat, jos Neste ostaa tai ei osta nyt
palmuöljyä kokeilun raaka-aineeksi.

 

Globaali riski on toki siinä, että liikennepolttoaineet muuttuvat
globaalilla tasolla tärkeämmäksi kuin ravinnon tuotanto. Eli ollaan
tilanteessa, jossa viljelemällä raaka-ainetta polttoaineteollisuudelle
viljelijä tienaa enemmän kuin tuottamalla ruokaa. Maapallolla nähdään,
tosiasia on tunnustettava, nälkää, ja polttoaineviljely nostaa tai saattaa
nostaa ruuan maailmanmarkkinahintaa, jolla on puolestaan ikäviä
kerrannaisvaikutuksia. Näin ollen on siis tärkeää, että tätä asiaa
katsotaan maltilla ja pitkäjänteisyydellä. Ryhmämme on sitä mieltä, että
tässä täytyy harrastaa tulevaisuuden aktiivista ennakointia ja tämän
asian monipuolista keskustelua, ja todella olemme siinä tilanteessa,
että meillä on siihen varaa täällä paikallisesti ja globaalia omatuntoa.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

 

Kolmas kerta toden sanoo: onneksi saatiin vihdoin tämä tärkeä asia
käsittelyyn. Palmuöljyn käyttöä on kritisoitu laajasti, oli kyse sitten
elintarviketeollisuuden, kosmetiikkateollisuuden tai energiateollisuuden
tarpeista. Näiden palmuöljyplantaasien tieltä raivataan sademetsiä,
mikä aiheuttaa ihan valtavia kasvihuonekaasupäästöjä, ja tämä tuhoaa
luonnon monimuotoisuutta. Me olemme Helsingissä toivoneet
biodieseliä bussien polttoaineeksi, jotta me saisimme
kasvihuonekaasujen päästöt alas. Nyt on kuitenkin käynyt juuri
päinvastoin. Kuten valtuutettu Männistö sanoi, tämä kokeilu on
ainutlaatuinen ja tähän ainutlaatuisuuteen on syynsä. Muualla Nesteen
biodieseliin on suhtauduttu todella skeptisesti juuri tämän käytetyn
raaka-aineen eli palmuöljyn takia.

Tukholma torppasi Nesteen hankkeen nimenomaan palmuöljyn käytön
aiheuttamien haitallisten vaikutusten takia. Myös Turussa on juuri
hyväksytty palmuöljyn käyttökielto, ja se on viety jo
kilpailutussääntöihin. Minä itse en suostu uskomaan, että Helsingissä
välitetään ympäristöstä vähemmän kuin Turussa tai Tukholmassa.
Meille on sanottu, että palmuöljy on välivaiheen raaka-aine. Tällä
hetkellä Neste Oil investoi palmuöljyyn niin voimakkaasti, että mikään
muu raaka-aine ei ole käytettävissä ainakaan 10 vuoteen. YK:n
mukaan Indonesian sademetsät ovat käytännössä tuhoutuneet tämän
10 vuoden aikana. Merkittävin syy näihin tuhoihin on nimenomaan
palmuöljyn tuotannon kasvattaminen. On turha puhua vastuullisesta
tuotannosta ja toiminnasta tai sertifikaateista. Vaikka ne toimisivat,
mistä on esitetty todella suuria epäilyksiä, sillä ei ole merkitystä. Totuus
on se, että palmuöljyn kysynnän lisääminen johtaa sademetsätuhojen
kasvuun.

 

Me emme voi tehdä ympäristöpolitiikkaa siltä pohjalta, että
vähennetään omia piipunpääpäästöjä aiheuttamalla massiivisia tuhoja
muualla. Kukaan ei ole puhunutkaan siitä, että tämä kokeilu nyt
keskeytettäisiin. Me puhumme siitä, mitä tapahtuu tämän kokeilun
jälkeen. Itse toivon valtuustolta selkeää irtisanoutumista palmuöljyn
käytöstä ja sen takia kannatan lämpimästi valtuutettu Hakasen
palautusehdotusta.

 

Kiitos.

 

 

Ärade ordförande, hyvät valtuutetut.

 

 

Kaupunginhallituksen mietinnössä todetaan: ”Helsingin kaupungin
liikennelaitos HKL ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV
kokeilevat yhteistyössä Neste Oilin kanssa palmuöljyn käyttöä
bussiliikenteessä. Hanke on laatuaan maailman ensimmäinen.
Hankkeella on merkitystä maailmanlaajuisesti.” Uskon, että tämä on
valtuustokauden aikana ainoa ratkaisu, jonka me teemme, jolla on
todellista globaalia merkitystä. Kun me puhumme palmuöljystä
Malesiassa ja Indonesiassa, me puhumme jostain muusta, kun
puhuttiin Palmian ruokahuollosta. Kun puhutaan Palmiasta, puhutaan
siitä, saavatko lapset lämmintä ruokaa. Kun me puhumme
palmuöljystä, puhumme siitä, saavatko lapset ruokaa vai kuolevatko
nälkään. Eli tässä on tosipaikka kyseessä. Sen takia perustelen vähän
palautusesitystä teille.

 

29.4.2009 hyväksyimme tässä salissa yksimielisesti Helsingin
kaupungin strategiaohjelman vuosille 2009–2012. Strategian sivulla 1
on otsikko ”Eettiset periaatteet”. Heti otsikon jälkeen sanotaan:
”Helsinki on eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa. Tämä
ilmenee mm. toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi,
ympäristönsuojelussa ja hankintapolitiikassa. Hyvä maine on
kaupungille tärkeä toimintaa ohjaava periaate.” Näin olemme sopineet
yksimielisesti. Nyt olisi aika viedä tuo hyvä aikomus käytäntöön ja
nimenomaan tässä asiassa, jotta emme joutuisi väittelemään vääristä
asioista.

 

Korostan kahta asiaa: en esitä kokeilun lopettamista, esitän kuitenkin
asiaan paneutumista ja sen selvittämistä, siis palmuöljykokeilun
taustojen ja eri puolten selvittämistä yhdessä asiantuntijoiden, Neste
Oilin ja Kaakkois-Aasian eri tahojen kanssa, jotta voisimme ensi
vuonna tehdä valistuneen ratkaisun siitä, miten tässä asiassa
jatkamme vai jatkammeko ollenkaan. Siis tavoitteeni ei ole kritiikki eikä
ongelmien etsiminen vaan analyysi ja siihen pohjautuva ongelmien
ratkaisu. Tavoitteena on myös erityisesti se, että Helsingin kaupunki
osallistuu sellaiseen maailmanlaajuiseen hankkeeseen, että siirrytään
postkoloniaaliseen tietosysteemiin, jossa valkoinen mies ja nainen eivät
katso kaukaa ja päätä kaukaa katsottuaan, miten asiat ovat, vaan
kuunnellaan tuotantotalouden ihmisiä, katsotaan, mitä he haluavat ja
teemme johtopäätökset heidän kanssaan tiiviissä dialogissa.

 

Kaupunginhallituksen mietinnössä sanotaan seuraavaa:
”Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan Neste Oil hoitaa raaka-
ainehankintansa vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita
noudattaen.” Näin siis kaupunginhallitus. Neste Oilin osuus maailman

palmuöljyn käytöstä on 0,3 %. Neste Oil ei ikinä väittäisi, että se ostaa
palmuöljyä, joka on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden
mukaisesti. Seuraavat faktat ovat Neste Oililta, ellei toisin mainita:
”Neste Oil yrittää ostaa RSPO-sertifioitua palmuöljyä.” Tätä tavaraa on
markkinoilla nykyisellään 63 000 tonnia vuodessa. ”Neste Oilin
tavoitteena on saada ensi vuonna jopa 25 % tarpeestaan tyydytettyä
sertifioidulla palmuöljyllä.” Neste Oililla on siis toistaiseksi ja vielä
jatkossakin omien sanojensa mukaan monen vuoden ajan valtaosa
tuotannosta sertifioimatonta.

 

Sertifiointikaan ei ole ihan hyvä, vaikka se on markkinoiden paras. Sen
laatu on ongelmana siitä syystä, että sertifioitu palmuöljy ei sisällä
yhtäkään kasvihuonepäästökriteeriä. RSPO:ssa käydään parhaillaan
neuvotteluja siitä, miten voidaan arvioida palmuöljytuotannon
kasvihuonevaikutuksia, sitä arviointia ei ole vielä tehty. Eli ei olla
ollenkaan otettu kenties tärkeintä asiaa mukaan sertifikaatissa. Kolmas
pointti on se, että Neste Oil ostaa tätä nykyä omien tietojensa mukaan
kaiken palmuöljynsä IOI-nimiseltä malesialaiselta yritykseltä. IOI on
monella tavalla ongelmallinen toimija.

 

IOI on mm. Saksassa ainakin kaksi kertaa vuosina 2006 ja 2007 jäänyt
kiinni siitä, että se on valheellisesti väittänyt tuottavansa ja
toimittavansa sertifioitua palmuöljyä, vaikka se todistetusti ei ole voinut
niin tehdä. IOI on toiseksi todistetusti tällä hetkellä mukana arvokkaiden
sademetsien raivauksessa Borneon saarella. Mm. on väitetty, että
näitten raivausten tuloksena on tapettu satoja orankeja. Tämä on
tarkistamaton tieto yhdestä lähteestä, toistaiseksi.

 

Sertifikaateissa on ongelmia. Toinen iso asia, joka pitää tutkia
tarkemmin kuin mitä tähän saakka on tehty, on se, että Neste Oil
ilmoittaa voivansa jäljittää kaiken käyttämänsä palmuöljyn
tuotantopaikoille. Tämä on erinomainen, vaikea saavutus, mutta
tästähän ei seuraa, että Neste Oil tai kukaan muu tietäisi, mitä näillä
tuotantopaikoilla, jotka on jäljitettävissä, tapahtuu. Eikä Neste Oil
väitäkään, että se tietää. Se tietää, mistä palmuöljy tulee, mutta Neste
Oil ei väitä, että se tietää, mitä siellä tapahtuu, missä palmuöljy
tuotetaan. Me emme tiedä tätä asiaa siis, mutta me voimme ottaa
selvää näistä asioista. Se on se linja, jolle kannatan, että mennään.

 

Jotta pääsen loppuun, korostan yhtä asiaa, joka nousi keskustelussa
esille. Emme voi lähteä siitä, että Neste Oil on sen takia, että se on
suomalainen firma, moraaliltaan parempi kuin muut yhtiöt tai
toiminnaltaan parempi. Mutta me voimme Helsingin kaupunkina olla
mukana tukemassa Neste Oilia siinä, että siitä tulee maailman paras.

Tämä on se tavoite, mikä pitää olla. Tavoitteena voi olla ja pitää olla
syvempi mukaan meneminen asioiden analyysiin, ymmärtäminen ja
haltuunotto. Sen takia, arvoisa puheenjohtaja, teen seuraavan
palautusesityksen:

 

Kaupunginvaltuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi
pikaisesti siten, että kaupunginhallitus yhteistyössä Neste Oilin,
ympäristöjärjestöjen, asiantuntijoiden sekä tuotantoalueiden eri tahojen
kanssa entistä tarkemmin selvittää Neste Oilin palmuöljyhankintojen
sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. Selvitysten perusteella
kaupunginvaltuusto harkitsee vuoden 2010 aikana, miten kaupunki
jatkossa asiassa etenee.

 

Kiitos.

 

 

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kaikki tiedämme, minkä takia biopolttoaineita pyritään käyttämään ja
mikä niissä on hyvää ja mikä niissä on haasteellista. Minä en usko, että
se on suuri yllätys kenellekään tai niinkään kiistanalaista täällä.
Biopolttoaineet voivat olla yksi osaratkaisu ilmastonmuutoksen
vähentämisessä ja etenkin päästöjen vähentämisessä. On ihan
oleellista tietenkin, miten niitä biopolttoaineita tuotetaan ja missä.
Huomioitavaa on tietysti se, että biopolttoöljyjä voidaan saada myös
muualta kuin palmuöljystä, ja se tässä keskustelussa välillä on jäänyt
vähemmälle, mutta toki esimerkiksi Yrjö Hakanen toi tämän ihan hyvin
esille. Eli biopolttoaineita voidaan saada puuhakkeesta, puusta,
levästä, ruokohelvestä, jopa lannasta. Siksi biopolttoaine voi olla
tulevaisuuden ratkaisu moneen kysymykseen, ei se tietenkään ole
ainut, mutta voi olla yksi polttoainekysymyksen ratkaisevista tekijöistä.

 

Tietysti on hirveän olennaista se, missä biopolttoainetta tuotetaan ja
minkälaisia eettisiä kriteerejä silloin sovelletaan, kun sitä tuotetaan.
Neste Oil on tässä kokeilussaan vakuuttanut noudattavansa
sertifiointimenetelmä RSPO:ta. Tässä tuotiin esille se, että he ovat juuri
vasta aloittaneet tämän sertifioidun biopolttoaineen käytön ja se on vain
osa heidän kaikesta raaka-ainehankinnastaan. Sen minkä olen
ymmärtänyt Neste Oililta on, että he pyrkivät seuraamaan ja
parantamaan RSPO:n systeemin seurantaa ja ylipäänsä kehittämään
sitä. Olen myös vakuuttunut, uskon ja luotan siihen, mitä Neste Oil
sanoo, että he ovat sitoutuneet sademetsien hakkuukieltoon.

 

 

Omassa lehtisessään Neste Oil vakuuttaa näin, että ”Neste Oil on
sitoutunut käyttämään pelkästään sertifioitua palmuöljyä vuoden 2015
loppuun mennessä.” Siihen on muutama vuosi aikaa, mutta toisaalta
on kysymys uusista asioista, uusista innovatiivisista teknologioista,
jotka eivät tule päivässä valmiiksi. Ehkä tässä keskustelussa on
tärkeää myös muistaa se, että vaikka me haluamme tukea ja itse
haluan tukea tätä kokeilua ja kokeilun loppuun saattamista, on myös
tärkeää tuoda esiin se, että ei riitä, että sanotaan vain, että
noudatamme eettisiä periaatteita tai tuotamme tämän kestävän
kehityksen periaattein emmekä tuhoa sademetsiä. On tosi tärkeää, että
me voimme kaupungin puolelta kehottaa vakavasti Neste Oilia
ottamaan huomioon nämä eri näkökohdat silloin, kun tämä kokeilu
loppuu ja silloin kun aletaan siirtyä seuraavaan vasteeseen. Eli
haluaako Neste Oil esimerkiksi tuottaa biopolttoaineita bussiliikenteen
käyttöön laajemminkin Suomessa tai muualla?

 

Vaikka tässä nyt ei voi tietysti mitään ponsia tehdä, mutta minusta olisi
toivottavaa, että kun me jatkamme tämän asian käsittelyä ja jatkamme
tämän kokeilun loppuun saattamista, niin olisi todella oleellista, että
kokeilun tulokset osoittavat sen, miten biopolttoaine soveltuu
bussiliikennekäyttöön vai eikö se sovellu. Olisi myös toivottavaa, että
tässä kokeilun päättyessä Neste Oil selvittää, mitä biopolttoaineita
tulevaisuudessa se aikoo käyttää. On puhuttu siitä, että nyt varmasti
Neste Oil enemmän suuntaa sademetsiin ja sieltä palmuöljyn
hankintaan. Se voi olla yksi keino, jos se on tehty kestävän kehityksen
periaatteita kunnioittaen ja niin, että sademetsää ei tuhota.

 

Toivotaan näin, että Neste Oil voi selvittää kokeilun päättyessä, mistä
polttoainetta tuodaan tulevaisuudessa, millä kriteereillä ja mitä eettisiä
periaatteita se tulee kunnioittamaan tulevaisuudessa.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

 

Haluan tuoda joitakin näkökohtia keskusteluun palmuöljyn käytöstä.
Ensiksikin puhuttiin tästä ainutlaatuisesta kokeilusta, niin käsittääkseni
ainakin yhdessä keskustelutilaisuudessa, mikä oli, Neste Oilin edustaja
kyllä kertoi, että Saksassa on myös olemassa kokeilu, jossa käytetään
heidän biodieseliään, eli ilmeisesti ihan ainutlaatuisesti ei ole kysymys

täällä Helsingissä.

 

Toiseksi ympäristöystävällisten polttoaineiden kehittäminen on hyvin
tärkeää. Sen takia meidän on syytä suhtautua positiivisesti sen
tekniikan kehittämiseen, mitä tarvitaan ympäristöystävällisempien
polttoaineiden aikaansaamiseksi. Kolmanneksi, vaikka on totta, että
sertifiointijärjestelmän kehittäminen on kesken ja että palmuöljyn käyttö
ei ole ongelmatonta, vaikuttaa mielestäni selvältä, että Neste Oil
vakavasti pyrkii toimimaan vastuullisesti palmuöljyn käytössään.

 

Neljänneksi, meidän ei tule nähdä vastuullista palmuöljyn käyttäjää
vihollisenamme vaan yhteistyökumppaninamme. Onhan nimittäin
selvää, että vastuullisimman toimijan etu on se, että toisetkin alkavat
toimia vastuullisesti. Edelleen on selvää, että sertifioidut järjestelmät
ynnä muut samansuuntaiset toimenpiteet maksavat. Vastuullinen
toimija ei halua toisten saavan kilpailuetua niin, että nämä saisivat
oikaista ja toimia vastuuttomasti. Edelleen mielestäni meidän ei pidä
heittää kapuloita Neste Oilin rattaisiin, mutta mielestäni meidän tulee
pyrkiä toimimaan siten, että kokonaistulos on mahdollisimman hyvä.
Tulee pyrkiä siihen, että ympäristö on voittaja ja että Neste Oil on myös
voittaja, samanaikaisesti.

Kokeilu tulee viedä loppuun. Pidän valtuutettu Wallgrenin
palautusehdotusta hyvänä, koska se edesauttaa Neste Oilia paitsi
valitsemaan mahdollisimman hyviä käytäntöjä, myös antaa Neste Oilille
uskottavuutta markkinoinnissakin, kun kerran Helsingin kaupunki on
vakavasti tutkinut näitä asioita ja jos se lähtee mukaan tähän. Eli minä
haluaisin antaa Neste Oilille mahdollisuuden ja tiettyä selkänojaa, ei
niin, että me lyömme automaattisesti hyväksymisleiman vaan niin, että
se on sitten tutkittu. Emme voi väittää ja olettaa, että he pystyvät
täydelliseen tulokseen, mutta että saisimme mahdollisimman hyvän
tuloksen aikaiseksi.

Thomas Wallgren on kirjoittanut Helsinki-sertifikaatista, ja Nesteelle
olisi nähdäkseni suuri etu, jos Helsingin kaupunki on yhteistyössä sen
kanssa edesauttanut mahdollisimman hyvän polttoaineen ja
mahdollisimman hyvien käytäntöjen aikaansaamista. Kannatan
valtuutettu Wallgrenin palautusesitystä.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

 

 

En minäkään vastusta tätä kokeilua, en vastusta NexBTL:ää, vastustan
kuitenkin palmuöljyn käyttöä raaka-aineena. Markkinataloudessa
kysyntä lisää tarjontaa, ja jos Neste ei hakkaa sademetsiä, joku muu
sen tekee. Mielestäni tämä on sellainen asia, joka ei muutu tutkimalla.
Siitä syystä en kannata Wallgrenin palautusesitystä vaan kannatan Yrjö
Hakasen palautusesitystä.

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Haluan taas kannattaa valtuutettu Wallgrenin esitystä. Hänen
erinomaisessa esittelyssään hän kertoi nämä ongelmat yksilöiden niitä
todella syvällisesti noin nopeasti. Ennen kaikkea tässä on kysymys
teknisestä testistä, jossa tällä hetkellä raaka-aineena käytetään
palmuöljyä, mutta oleellista on saada tietoa testin loppuun saakka,
millä tavalla biodiesel toimii kaupunkiliikenteessä, mitä hyviä ja huonoja
puolia siinä on. Onneksi täällä ei ole sellaista esitystä edes pöydässä,
jossa esitettäisiin välitöntä leikkaamista.

 

Kyllä meidän pitää ensi vuoden aikana tarkasti arvioida suunta, mihin
mennään silti ummistamatta sitä kokonaisfaktaa, mikä riski
mineraalipolttoaineen käytöstä jatkossa on ilmastolle ja
pienhiukkaspäästöille, monelle muulle asialle. Toivon, että me
saisimme tästä valtuutettu Wallgrenin palautusesityksestä
mahdollisimman hyvän, yhtenäisen otteen. Tuntuu siltä, että laidasta
laitaan ollaan ihan samaa mieltä siitä, että viedään tämä testi loppuun
ja katsotaan sen aikana, mitä voidaan jatkossa tehdä. Sen takia olisi
hienoa, että saataisiin tosiaan mittava tuki hänen hyvälle esitykselleen.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

Tulee vain sellainen tunne, että kun on lähdetty sutta pakoon niin on
tullut karhu vastaan. Lähdettiin hakemaan uusiutuvaa energiaa
polttoaineisiin niin sademetsää alkoi kaatua ja ruuan hinta kohosi ja itse
asiassa köyhät alkoivatkin kurjistua entisestään. Silti tämä on nyt aikaa
vievä prosessi, jolloin haetaan uusiutuvia raaka-aineita
biopolttoaineiden kehitystyöhön, ja prosessin on jatkuttava. Olen ollut

täällä Nesteen lobattavana, ja siellä minut kyllä kovasti vakuutettiin
siitä, että sademetsää ei todellakaan kaadeta ja kaikki tulee viljelmiltä,
mutta kun olen kuunnellut tätä keskustelua, niin ilmeisesti siellä unohtui
kertoa, että nämä ovat todellisuutta vasta hamassa tulevaisuudessa.
Toivoisin kuitenkin, että Helsingissä ryhdyttäisiin tätä nyt todella
miettimään, että miten me haluamme tukea tätä biopolttoaineen
kehitystyötä ja se, että olemme hyvin kriittisiä palmuöljyn käyttämiseen
ja vaadimme ehdottomasti, että se palmuöljy, jota käytetään, on
sertifioitua. Kannatan kovasti Wallgrenin pontta.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

 

Moni täällä tietääkin, että suhteeni Neste Oiliin on erityinen. Olin vielä
puoli vuotta sitten Neste Oilin palveluksessa ja vastasin nimenomaan
tämän nimenomaisen toimialan viestinnästä. Näin jälkikäteen voin
sanoa, että arvostan todella Neste Oilin poikkeuksellista sitoutumista
tiukkoihin ympäristö- ja ihmisoikeusperiaatteisiin ja -kriteereihin.
Sanoisin, että Neste Oil on sitoutunut jo tällä hetkellä jopa tiukempiin
kriteereihin mitä RSPO velvoittaa, vaikka toki ne eivät edelleenkään ole
täydelliset. Mielestäni suurin kysymysmerkki liittyy näihin epäsuoriin
vaikutuksiin, jonka ratkaisemiseksi on käynnissä työtä EU:ssa tällä
hetkellä, ja minä haluaisin tietää, mitä sieltä kuullaan tai tulee, ennen
kuin tehdään päätöstä jatkosta.

 

Sademetsähakkuuthan ovat itse asiassa laittomia, ja Neste Oil on
todella sitoutunut yhteistyöhön laajalla rintamalla niiden
lakkauttamiseksi. Ongelmana on, että siellä alueella on köyhyyttä ja
siellä esiintyy korruptiota, niin se ei ole helppoa. Yksi tai kaksi tai 10
esimerkillistä toimijaa saavat edistysaskeleita ehkä aikaan, mutta
muutos ei tapahdu hetkessä. Tällä hetkellä kuitenkin jo Neste Oil on
ainoa yritys maailmassa, joka tuntee kaiken käyttämänsä palmuöljyn
alkuperän tarkasti, ainoa, joka on oikeasti valmis maksamaan siitä
täydellisestä jäljitettävyydestä. Vaikkei Neste Oil ehkä tiedäkään ihan
tarkalleen, mitä jokaisella viljelmällä jokaisena päivänä tapahtuu, se
maksaa kyllä ulkopuoliselle auditoijalle, joka käy säännöllisesti siellä
tarkistamassa näitä tiloja, ja Neste Oil käy itsekin jatkuvaa
vuoropuhelua IOI:n kanssa.

 

Tällä hetkellä Neste Oil käyttää 0,3 % maailman palmuöljystä, ja vaikka
tämä määrä tulee kasvamaan, niin toisin kuin valtuutettu Hakanen
täällä mm. sanoi, Neste Oilista ei ole tulossa maailman suurinta

palmuöljyn käyttäjää. Valtaosa maailman palmuöljystä menee nyt ja
tulevaisuudessa kosmetiikkateollisuuteen ja roskaruokaan. Unilever
käyttää jo nyt enemmän kuin mitä pahimpien laskelmien mukaan Neste
Oil tulee käyttämään jatkossa.

 

Näistä viljelmistä: palmuöljytuotanto on hyvin merkittävä elinkeino tällä
alueella, joka kärsii jatkuvasta köyhyydestä. Vuosien kuluessa tämä
viljelytuote alueella on vaihtunut sen mukaan, mitä markkinahinta on
sanellut ja mistä on saanut parhaan tuoton. Viimeisen vuoden aikana
palmuöljy on ollut jopa niin halpaa, että jotkut pienviljelijät ovat jättäneet
keräämättä satoja ja miettineet muita vaihtoehtoja tulevaisuuden
varalle.

 

Olen itse vieraillut täällä palmuöljyviljelmillä. Olen viettänyt viikon
Borneon saarella ja asunut keskellä viljelmää. Olen nähnyt tämän
tuotantoketjun alusta loppuun ja myös sen sosiaalisen hyvinvoinnin,
jota hyvä toiminta alueella voi saada aikaan. Neste Oil oikeasti maksaa
tästä raaka-aineesta hyvin ja sitä vastaan vaatii tiukkoja periaatteita.
Olin erityisen vaikuttunut tavatessani tavallisia työläisiä ja vieraillessani
kouluissa ja terveyskeskuksessa. Paikallinen väestö tällä tilalla, jossa
kävin, saa työstään kilpailukykyistä palkkaa, ilmaisen asumisen, veden,
sähkön, terveydenhuollon ja koulutuksen lapsilleen. Nämä eivät ole
mikään pieni juttu sillä alueella, jossa oikeasti vaihtoehdot ovat vähissä.

 

Nämä ihmiset, joita tapasin, olivat hyvin sitoutuneita työhönsä, ja
ympäristölähtöisyys kuului tähän pakettiin, ja he kaikki sen ymmärsivät
ja sitä yrittivät noudattaa. Henkilökohtaisesti uskon, että Neste Oil on
saanut omalla toiminnallaan jo nyt positiivista muutosta aikaan koko
palmuöljyteollisuudessa, mikä on aika hyvin, kun maanviljely ei ole
mikään öljy-yhtiön perusosaamisalue. Toivon, että Neste Oil saisi
jatkaa tätä työtään sen eteen, että valvonta ja kriteerit olisivat selvästi
määritetyt ja myös muita toimialoja koskevat.

 

Tähän ? projektin jälkeiseen aikaan en tosiaan haluaisi ottaa vielä
kantaa puolesta tai vastaan, kun ei tiedetä, mikä se tilanne silloin on.
Neste Oilin tuotanto lisääntyy ensi vuonna ja raaka-ainehankinta
muuttuu haasteellisemmaksi. Toivon, että he eivät lipeä periaatteistaan
siinä vaiheessa vaan että he jatkossakin näkevät tämän merkityksen,
hyvän toiminnan tärkeyden ja arvon.

 

Olisin kuitenkin valmis itse asiassa kannattamaan tätä Wallgrenin
esitystä, jonka mukaan pyrittäisiin tekemään valistunut päätös, oli se
sitten mikä tahansa lopussa. Tällä hetkellä tämä keskustelu on ollut
aika kapea-alaista, ja se on ihan ymmärrettävää, koska nämä asiat

ovat niin monimutkaisia ja vaikeita, että pitää yksinkertaistaa, jotta
saadaan viestit läpi. Täällä valtuustossa me emme saa täydellistä
kuvaa tästä asiasta tai Greenpeacen kautta tai Neste Oilinkaan kautta.
Se olisi hienoa, jos pystyttäisiin toimimaan aktiivisesti sen eteen, että
me tiedämme aidosti, mistä päätämme sitten kun päätämme, että
voidaan tehdä paras mahdollinen päätös ja tulevaisuudessa aidosti
tuottaa yhä ympäristöystävällisempää joukkoliikennettä. Mutta vielä se
juttu, mikä on hyvä pitää mielessä, on, että ero tämän ja biokaasun
välillä on se, että tämä NExBTL-diesel käy sellaisenaan
tämänhetkiseen bussikalustoon. Jos se koetaan, että siitä on hyötyä,
saadaan päästöt vähenemään sillä, niin lisäinvestointeja ei vaadita,
että saadaan positiivinen vaikutus nopeasti.

 

Kiitos.

 

 

Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut.

 

Näistä kahdesta palautusehdotuksesta Wallgrenin on mielestäni
parempi eli en kannata Hakasen ehdotusta.

 

Olen varma, että me kaikki haluamme löytää kestävää kehitystä
tukevia polttoaineita, ja varmasti me kaikki haluamme, että raaka-
aineet sitä varten tuotetaan eettisesti. Kyllä se on ihan järkevää
varmistaa. Muuten olen kyllä kiinnittänyt tässä keskustelussa huomiota
siihen, että Helsingin oma ympäristölautakunta on ollut huhtikuussa
tämän biopolttoainekokeilun kannalla. Lautakunnan mukaan
vähäpäästöisten polttoaineiden kehittäminen kärsisi, jos kokeilut
keskeytettäisiin. Itse siis kyllä luotan ympäristölautakunnan
asiantuntemukseen ja toivon, että kokeilua jatketaan.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minusta on erittäin tärkeää, että biodiesel-NExBTL-kokeilu on
herättänyt niin paljon kansalaiskeskustelua ja keskustelua
valtuustossa. Ensimmäistä kertaa todella keskustellaan siitä tässä
valtuustossa, että ympäristön tai ilmaston nimissä tehdäänkö sellaisia
ratkaisuja, jotka ovat itse asiassa ympäristön ja ilmaston kannalta
haitallisia. Tällä hetkellä on menossa yhteiskunnassa sellainen buumi,

että kaikki, joka koetaan ilmaston kannalta tai pystytään
markkinoimaan ilmaston kannalta kestäviksi, hyviksi ratkaisuiksi, niiden
puolesta riemusta kiljuen toimitaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että
käydään läpi prosessit huolellisemmin, mietitään kokonaisuutta, ei
mietitä vain sitä, mitkä ovat esimerkiksi kaupungin joukkoliikenteen
päästöt Helsingissä, kun tiedetään, että ilmastonmuutos on globaali
ongelma. Meidän pitää nähdä se koko ketju siitä, mikä on erilaisten
polttoainevaihtoehtojen merkitys ilmastolle kokonaisuudessaan.

 

Ilmastonmuutoksen kannalta sademetsien tuhoutuminen ja jatkuva
lisähakkuu on yksi suurimpia haasteita. Ne toimivat ? alueena,
kysymys on ympäristöstä, biodiversiteetistä mutta myös nimenomaan
siitä, että onko meillä sademetsiä, jotka sitovat hiilidioksidia
ilmakehästä. Jos me lyhytnäköisesti vain mietimme, mitkä ovat
polttoaineen kasvihuonekaasupäästöt mutta emme näe sitä koko
prosessia, me teemme joukkoliikenteellemme viherpesua. Erittäin
laajasti on arvioitu, että biodiesel, jossa käytetään nimenomaan
palmuöljyä, on todennäköisesti kokonaisuuden kannalta heikompi
ratkaisu.

Neste Oilin tekniikkahan on edistyksellinen, erittäin edistyksellinen, ja
sehän ei vaadi raaka-aineena palmuöljyä, mikä on hyvä huomioida.
Sen vuoksi on varmaan ollut ihan järkevää, että viedään nyt tämä
aloitettu kokeilu loppuun, koska sillä saadaan kokemuksia tästä
uudesta menetelmästä. Mutta se, että jatkossa sanotaan selkeä ei sille,
että palmuöljyä enenevässä määrin käytetään polttoaineena, niin se on
tärkeää globaalin ilmastopolitiikan kautta.

Täällä on paljon puhuttu siitä, kuinka hyvin Neste on mahdollisesti
sertifioinut näitä ja kaataako nimenomaan Neste välillisesti sademetsiä
palmuöljyviljelmillään. Kyse on kuitenkin domino-efektistä, joka
erityisesti Kaukoidässä on ollut aikaisemminkin termi, jota on paljon
käytetty. Nimittäin domino-efektiä on se, että vaikka joitain alueita
pystytään selvästi vaikka arvioimaan, että niissä ei kaadeta, niin koko
ajan, jos kulutus, tarve lisääntyy, se tarkoittaa sitä, että jonkun muun
toimijan pitää mennä sellaiselle alueelle, jossa onkin sademetsää.

 

Eli meidän pitää nähdä se, että vaikka olisi joku vastuullinen toimija,
joka merkittävässä määrin käyttää palmuöljyä, tai omasta mielestään
vastuullinen, sertifioitu toimija, niin domino-efekti vaikuttaa sillä tavalla,
että kun se ottaa tietyt alueet niin sitten mennään, niin kuin täällä on
paljon puhuttu köyhyydestä siellä alueella, siitä, että otetaan rahat
sieltä, mistä saadaan, niin joku muu käyttää tätä. Tämä pitää meidän
huomioida. Olemmeko me valmiita Helsingin kaupungissa omalta

osaltamme panemaan sen palikan vyörymään ja tiedämme, että se
menee eteenpäin?

 

Sen vuoksi meidän pitää selvästi olla globaalissa ilmastopolitiikassa
edelläkävijä, ei etsiä viherpesu- ja helppoja ratkaisuja vaan nähdä koko
ketju. Sen vuoksi tämä asia pitää palauttaa uudelleen valmisteltavaksi
siten, että palmuöljyn käytöstä polttoaineen raaka-aineena Helsingin
joukkoliikenteessä luovutaan.

 

                                          (Puheenjohtajan välikysymys.)

 

                                          Minä kannatin palautusta.

 

                                          (Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

                                          Tulkitsit väärin.

 

 

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

On varmasti ollut ajatuksena hyvä tehdä tällainen kokeilu, koska
biopolttoaineita tarvitaan. Kysymys on tietysti ilmastonmuutoksen
vastaisesti työstä, ja polttoaineiden uudelleenarviointi kautta linjan
tietenkin on käynnissä, ja siinä mielessä Helsinki on ollut hyvällä asialla
lähtiessään tähän kokeiluun. Tämän nykyisen kokeilun perusteella on
saatu selville, että polttoaine on polttoaineena mitä suurenmoisin ja
lisäkokeilut tässä asiassa tuskin tuovat mitään uutta selvyyttä. Se ei
tuota hiukkaspäästöjä, sen polttamisen hiilidioksidipäästöt ovat hyvin
rajalliset, ja sen käsitteleminen on äärimmäisen mukavaa. Esimerkiksi
bussivarikoilla voitte vain kuvitella, kuinka mekaanikot ja muut busseja
käsittelevät ihmiset, jos ovat joutuneet naftaa käsittelemään
aikaisemmin ja nyt on sellainen polttoaine, jossa voisi vaikka paistaa
munkkeja, niin onhan se nyt ihan tolkuttoman paljon mukavampaa.
Kaikki se palaute, mikä tulee sieltä ns. käyttöpäästä, on tietenkin
positiivista ja sellaisena hyvinkin ymmärrettävää.

Mutta jos mietimme rakenteellisia vaikutuksia, joista tämä kritiikkikin on
noussut, niin silloin ei voida ajatella, niin kuin täällä monet ovat
puhuneet, että pelkästään se, että polttoaineen toimittaja itse kertoo
niiden olevan sertifioituja alueita, joissa ei kaadeta uutta sademetsää,
tämähän on se logiikka, me tiedämme, että sademetsävyöhykkeellä
nämä sertifiointijärjestelmät vuotavat kautta linjan. Ihan samaan tyyliin

kuin tällä hetkellä, tänään oli Yleisradion Uutisissa juttua siitä, kuinka ?
osittain omistama Stora Enso on kaatanut sademetsiä ja kaataa koko
ajan saadakseen rakennettua sinne eukalyptus-viljelmiä. Epäilemättä
se tuottaa hyvää omalla sarallaan tuotannollisesti, mutta se
sademetsien katoaminen jatkuvasti tämän kaupallisen rakenteen kautta
on vakava ongelma.

 

Rinnastan nämä kaksi asiaa sikäli, että me olemme tottuneet
ajattelemaan, että Stora Enso entisenä suomalaisena ja edelleenkin
osittain Suomen valtion omistamana yhtiönä on luotettavan rehellinen,
niin kuin me suomalaiset emme valehtele. Niin kyllä tämä
monikansallinen yhtiö, ei monikansallisuuttaan vaan pelkästään
yhtiönä, joka ajattelee ensisijassa osakkeenomistajien etua, härskisti
toimii tässä asiassa ahneuden asialla. Ja epäilemättä, vaikka Neste Oil
itse olisi tässä asiassa paljon puhtaampi, se rakenne, jossa se on
mukana, tuottaa jatkuvasti sitä, että tämän polttoaineen kysynnän ja
palmuöljyn kysynnän lisääntymisen kautta sen tuottamisen paine
kasvaa, ja sitä kautta alalla toimii, jos ei Neste Oil itse ? epäreilusti,
niin jotkut muut toimijat toimivat sitten sitä enemmän. Eli kyllä tämä
rakenne on tähän asiaan otettava huomioon, ja siitä tämä kritiikki on
noussut. Sen mukaan me olemme kyllä siinä tilanteessa, että niin
kauan kuin palmuöljypohjaisesti biopolttoainetta tehdään, sitä ei voi
meillä ekologisin eikä eettisin eduin yrittää myydä.

 

Minun käsitykseni on se, että jo tämän tiedon ja tämän kokeilun
perusteella voisi kokeilun päätyttyä tästä asiasta luopua, mutta minun
näppituntumani on se, että täällä on menossa nyt tämä Wallgrenin
ponsi läpi, tai palautusesitys, ei se huono olekaan, siinä ajatus on hyvä.
Käytäköön tämä case kokonaan läpi. Se johtaa vääjäämättömästi
siihen, että eettisin ja biologisin perustein tätä toimintaa ei voi jatkaa.
Siinä vauhdissa antaisin kyllä kaiken poliittisen tuen ja vaatimuksenkin
siihen suuntaan, että vastaavan polttoaineen kehittäminen muita raaka-
aineita hyödyntäen olisi ikään kuin meidänkin toivelistallamme. Neste
Oilhan on kovasti korostanut, että teknisesti tämä on mahdollista, he
eivät vain löytäneet kaupallisesti soveltuvaa raaka-ainetta, joka olisi
tuotannollisesti tähän kytkettävissä. Mutta teknisesti tämän
polttoaineen rakenne on se, että se voitaisiin tuottaa muustakin raaka-
aineesta.

Tähän suuntaan mielestäni tässä asiassa täytyy edetä. Neste Oil on
kaupallinen yrittäjä, me olemme ostaja ja me emme osta tätä tuotetta,
jonka ekotase ja eettinen tase ei sitä kestä, mutta olemme valmiita
harkitsemaan varmasti sellaisen tuotteen tekemistä, vaikka vähän
kalliimmankin, joka kestää nämä kriteerit. Ja tämä on se viesti, jonka

haluan täältä tulevan ulos tämän palautuksen muodossa.

 

Kiitos.

 

 

Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

 

Pari pientä pointtia. Ensin, on nostettu esille se tosiasia, että
maailmanlaajuisesti suurimmat palmuöljykäyttäjät ovat muut kuin
palmuöljyä liikenteen tarpeisiin tuottavat firmat kuten Neste Oil. Sen
takia pidänkin tärkeänä, että valtuusto myöhemmin palaa siihen
kysymykseen, miten me voimme hankinnoissamme
elintarviketeollisuuden puolelta ja kemianteollisuuden puolelta katsoa,
miten vältetään siellä huonon palmuöljyn käyttöä. Mielestäni se ei ole
tämän illan asia, mutta kannatan sitä, että ollaan kokonaisvaltaisesti
liikkeellä ja katsotaan palmuöljyasia myös näillä muilla sektoreilla
myöhemmässä vaiheessa.

 

Nyt puhutaan kumminkin tänään liikenteestä, ja siihen liittyen haluan
korostaa sitä, että tämä on iso juttu tämä Neste Oilin juttu. ? tonnia on
parin vuoden sisällä Neste Oilin tavoite tuottaa biodieseliä, ja suurin
raaka-ainelähde on palmuöljy. Tämä johtaa kyllä siihen käsitykseni
mukaan, kun Unileverin vuosikäyttö on 1,3 miljoonaa tonnia, että Neste
Oil on parin vuoden sisällä, kun Rotterdamin tehtaat ja Singaporen
tehtaat molemmat ovat käynnissä, maailman suurin yksittäinen
käyttäjä.

 

Tämä on minun käsitykseni faktoista. Tämä antaa meille sekä vastuuta
että mahdollisuuden. Tämä antaa minusta sen mahdollisuuden, että
me selvitämme, missä määrin ja millä tavalla olisi mahdollista tuottaa
palmuöljyä niin, että se on sosiaalisesti ja ekologisesti järkevää. Tässä
on ero Hakasen ja minun palautusesityksen välillä: Hakanen luottaa nyt
valkoisen miehen tietoon, Maailmanpankin tietoon, minä katson, että se
ei riitä meille. Meidän täytyy ottaa mukaan selvitykseen Malesian ja
Indonesian köyhät ihmiset ja luottaa heidän tietoonsa myös. Tässä on
näiden palautusesitysten ero mielestäni poliittisesti.

 

 

Kiitos, puheenjohtaja.

 

 

Ympäristönsuojelu ja maailman pelastaminen ovat tekoja, eivät
puheita. Biopolttoaineet ovat yksi osa näissä teoissa, joita voidaan
ympäristön suojelemiseksi ja maailman pelastamiseksi tehdä. Helsinki
isona toimijana voi olla ja pitää olla suunnannäyttäjä. Liian usein, kun
puhutaan biopolttoaineista, harhaudutaan kuvittelemaan, että se on
hyvää, kun se ei ole kaikilta osin eettisesti kestävää eikä läheskään
aina edes ympäristön kannalta paras mahdollinen ratkaisu.
Biopolttoaineet ovat todellinen ympäristöteko vain silloin, kun niiden
CO2-tase kuljetuksen ja tuotannon jälkeen on alempana kuin
fossiilisilla vaihtoehdoilla.

Tämän huomioon ottamisesta on hyviä esimerkkejä tällä hetkellä maan
hallituksen tasolla, jossa valtiovarainministeriö on käynnistänyt
selvitystyön, jossa selvitetään polttoaineiden verotuksen porrastamista
CO2-taseen ja lähipäästöjen perusteella, jotta...

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

Kyllä, minä tiedän, arvoisa puheenjohtaja. Jotta selvitetään se, mikä
todella on sellaista biopolttoainetta, joka ympäristön voi pelastaa ja sitä
kautta investoinnit suunnataan oikeisiin kohteisiin. Sen takia kannattaa
perustaa aina ympäristöteot tietoon eikä hyväntahtoisiin eleisiin.

 

Kuten on nähty, varmaan jokainen kolmen valtuustokerran aikana on
nähnyt orankilaumat tässä meidän valtuustokulun oven edessä, niin
Greenpeace on jakanut kovasti yksinkertaistavaa tietoa sieltä.
Vastapainona tällaiselle iskulausepolitiikalle ja heppoisten väitteiden
heittämiselle on esimerkiksi valtuutettu Kousan erinomainen
puheenvuoro täällä, jossa kerrottiin asioista niin kuin ne todella ovat.

Valtuutettu Hakasen pontta ei voi kannattaa, koska siinä vedetään
johtopäätöksiä liian nopeasti. Myös alkuperäisessä aloitteessa
lähdettiin siitä, että kaupunki jopa lähtisi omaa biokaasutuotantoa
kehittämään. Kaupungin ei pidä tässä lähteä itse tuottajaksi, vaan
meillä markkinoilla tällä hetkellä on aivan tarpeeksi hankkeita, joihin
kaupunki ja Helsinki voi isona ostajana ostopäätöksillään vaikuttaa
tulevaisuudessa. Neste Oil on ainoastaan yksi näistä. Esimerkiksi Stora
Enso, jota täällä äsken valtuutettu Rantanen moitti, tällä hetkellä
Varkaudessa koelaitoksessaan käyttää hakkuujätteestä tuotettua
biopolttoainetta, joka voi olla Helsingillekin tulevaisuudessa
mahdollisuus. St1 tekee niitä leipomojätteistä. Suomessakin on hyvää
tuotantoa tulossa.

Tätä kokeilua on ehdottomasti jatkettava. Hyvä, että täällä siitä on suuri

yhteisymmärrys, koska tieto on valtaa. Palmuöljy ei sinänsä ole paha
asia, niin kuin valtuutettu Kousa sanoi, vaan silloin kun se toteutetaan
eettisesti kestämättömällä tavalla se tuotanto, siksi ne sertifioinnit ovat
tärkeitä. Valtuutettu Wallgrenin palautusesitys taas oli hyvä ja kiinnitti
oikeisiin asioihin huomiota. Olen tässä samaa mieltä, että tieto on
valtaa. Siksi kannatan valtuutettu Wallgrenin palautusesitystä yhdellä
huomiolla: kannatukseni pohjana on olettamus, että tässä ponnessa
mainituilla ympäristöjärjestöillä tässä tapauksessa tarkoitetaan muita
kuin Greenpeacea, joka surukseni jakaa valheellista tietoa. Toivon, että
kaupunki käyttää tässä ympäristöjärjestöjä, jotka antava luotettavaa
tietoa.