HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
12 – 2009
Kokousaika: 10.6.2009 klo 16.00 – 19.38
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
 
 
 
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
 
 
 

 
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
12 – 2009
Mötestid: 10.6.2009 kl 16.00 – 19.38
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
 
 
 
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
 
140 §.................................................................................................................................................6
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................6
KYSELYTUNTI................................................................................................................................6
 
Kysymys 36......................................................................................................................................6
Valtuutettu Valpas...........................................................................................................................6
Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen..............................................................................................7
Valtuutettu Valpas...........................................................................................................................8
Valtuutettu Kolbe.............................................................................................................................8
Valtuutettu Luukkainen...................................................................................................................9
 
Kysymys 38....................................................................................................................................10
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................10
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä.................................................................................................11
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................12
Valtuutettu Krohn...........................................................................................................................13
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................14
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................14
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä.................................................................................................15
 
141 §...............................................................................................................................................17
Esityslistan asia nro 4...................................................................................................................17
13.5.2009 JA 27.5.2009 PÖYDÄLLE PANTU ASIA..................................................................17
VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMINEN ................17
 
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................17
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi.........................................................................17
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................17
Valtuutettu Pakarinen....................................................................................................................20
Valtuutettu Rautava.......................................................................................................................20
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................20
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................22
Valtuutettu Soininvaara.................................................................................................................23
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................23
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................24
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................24
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................25
Valtuutettu Soininvaara.................................................................................................................25
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................26
 
143 §...............................................................................................................................................26
Esityslistan asia nro 6...................................................................................................................26
JÄTKÄSAAREN RAITIOTIEVERKON PERUSTAMISSUUNNITELMA..................................26
 
 
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................26
Valtuutettu Pajamäki.....................................................................................................................27
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................27
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................27
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................28
Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)..............................................................................29
Valtuutettu Rauhamäki (vastauspuheenvuoro)..........................................................................29
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................30
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi.........................................................................30
Valtuutettu Soininvaara.................................................................................................................30
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................30
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................31
Valtuutettu Rauhamäki (vastauspuheenvuoro)..........................................................................32
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi (vastauspuheenvuoro)..................................32
Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)..............................................................................32
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................33
Valtuutettu Pajamäki.....................................................................................................................33
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................33
Valtuutettu Holopainen.................................................................................................................34
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................34
Valtuutettu Soininvaara.................................................................................................................34
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................35
Valtuutettu Helistö (vastauspuheenvuoro)..................................................................................35
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi.........................................................................35
Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)...................................................................................36
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................36
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................36
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................36
Valtuutettu Holopainen.................................................................................................................37
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................37
Valtuutettu Holopainen.................................................................................................................37
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................38
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................38
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................39
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff (vastauspuheenvuoro).......................39
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................39
 
144 §...............................................................................................................................................40
Esityslistan asia nro 7...................................................................................................................40
SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKÖN MUODOSTAMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDULLE......40
 
Valtuutettu Kuuskoski...................................................................................................................40
 
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen............................................................................................40
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi.........................................................................41
Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)....................................................................................41
Ledamoten Torvalds (replik)........................................................................................................41
Valtuutettu Malinen.......................................................................................................................41
Valtuutettu Kousa..........................................................................................................................42
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen............................................................................................43
 
147 §...............................................................................................................................................43
Esityslistan asia nro 10.................................................................................................................43
HERTTONIEMEN ALA-ASTEEN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMA..........43
 
Valtuutettu Pakarinen....................................................................................................................43
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä.................................................................................................45
Valtuutettu Pakarinen (vastauspuheenvuoro)............................................................................46
Valtuutettu Alanko-Kahiluoto........................................................................................................46
Ledamoten Björnberg-Enckell......................................................................................................47
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................47
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................48
Valtuutettu Pakarinen (vastauspuheenvuoro)............................................................................49
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä.................................................................................................49
Valtuutettu Suomalainen (vastauspuheenvuoro).......................................................................50
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................50
Valtuutettu Pakarinen (vastauspuheenvuoro)............................................................................51
Valtuutettu Hakanen (vastauspuheenvuoro)..............................................................................51
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................51
Ledamoten Björnberg-Enckell (replik).........................................................................................52
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä ................................................................................................53
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff...............................................................53
Valtuutettu Urho.............................................................................................................................54
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................54
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................55
 
149 §...............................................................................................................................................55
Esityslistan asia nro 12.................................................................................................................55
PASILAN TONTIN 17040/3 JA KATU- YM. ALUEIDEN (MESSUKESKUS JA KÄPYLÄN ..55
LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11875) ..................................55
 
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................55
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................57
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................58
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................59
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................60
 
Valtuutettu Männistö.....................................................................................................................61
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................61
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................62
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................63
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................63
Valtuutettu Virkkunen....................................................................................................................64
Valtuutettu Saarnio........................................................................................................................65
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................65
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä.................................................................................................66
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................66
Valtuutettu Soininvaara.................................................................................................................67
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................67
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................68
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................68
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................69
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen............................................................................................69
 
150 §...............................................................................................................................................70
Esityslistan asia nro 13.................................................................................................................70
VARTIOKYLÄN VIRKISTYS- YM. ALUEIDEN SEKÄ MELLUNKYLÄN KORTTELEIDEN
NRO 47050 JA 47051 YM. ALUEIDEN (MYLLYPURON VOIMALAITOSKORTTELI, ........70
MYLLYPURON KESKUKSEN ITÄOSA JA LALLUKANTIEN - RANCKENINTIEN ALUE ...70
ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11810)......................................................................70
 
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................70
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................70
Valtuutettu Mäki.............................................................................................................................71
Valtuutettu Valpas.........................................................................................................................72
Valtuutettu Muurinen.....................................................................................................................72
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................73
Valtuutettu Pakarinen....................................................................................................................74
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................74
Valtuutettu Vuorela........................................................................................................................75
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................75
Valtuutettu Mäki.............................................................................................................................75

140 §

Esityslistan asia nro 3


KYSELYTUNTI

 

Kysymys 36

 

Valtuutettu Valpas

 
Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Karjalan kieli on yksi Suomessa puhutuista kansallisista vähemmistö-
kielistä; karjalaa on puhuttu Suomen alueella viimeiset 1200 vuotta.
Kielen vähemmistöasemaa ei ole kuitenkaan virallisesti tunnustettu
Suomessa eikä sitä virallisissa Tilastokeskuksen tilastoissakaan ole
olemassa, vaikka Suomi on mm. allekirjoittanut Euroopan Neuvoston
sopimuksen, joka käytännössä edellyttää Suomen valtiolta toimia
karjalan kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi.
 
Karjalan Kielen Seura onkin käynyt vuosia neuvotteluita maamme
hallituksien kanssa sen puolesta, että valtiovalta ryhtyisi vakaviin
toimenpiteisiin antaakseen karjalan kielelle tunnustetun vähemmistön
aseman, kuten mm. ruotsin, saamen, viittomakielen ja romanikielen
kohdalla on tehty.
 
Helsingissä karjalan kieltä äidinkielenään puhuvia tai ymmärtäviä on
Karjalan Kielen Seuran varovaisen arvion mukaan 2 650. Koko maassa
karjalan kieltä äidinkielenään puhuvia on noin 5 000 ja kieltä
ymmärtäviä noin 20 000. Karjalankielinen yhteisö nyky-Suomessa
koostuu äosin talvi- ja jatkosotien rajakarjalaisista evakoista, Itä-
Karjalan kansannousun (1918–1922) sotapakolaisista ja Neuvostoliiton
hajoamisen jälkeen Suomeen muuttaneista karjalaisista sekä kaikkien
näiden ryhmien jälkeläisistä. Kieli elää Suomessa uutta kukoistusaikaa.
Muun muassa karjalankielisestä lapsille ja nuorille suunnatusta
kielipesä- ja kouluopetuksesta kiinnostuneita perheitä on Helsingissä
kymmeniä.
 
Jotta unohdetun kansallisen vähemmistömme oikeudet toteutuisivat
täysimääräisesti, vaatii se myös käytännön toimenpiteitä ympäröivältä
yhteiskunnalta.
 
Kysynkin:
 
1) Millä eri tavoilla Helsingin kaupunki yleisesti ottaen tukee alueellaan
asuvia kieli- ja kulttuurivähemmistöjä näiden oman kielen ja kulttuurin
säilyttämiseksi?
 
2) Jatkona edellä esitettyyn kysymykseen, millaisiin käytännön
toimenpiteisiin Helsingin kaupunki ryhtyy antaakseen karjalan kielelle ja
kulttuurille saman tuen kuin muille vähemmistöille annetaan esimerkiksi
kouluopetuksessa ja oman kulttuurin säilyttämisessä?
 
                                          Kiitos.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen

                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Helsingin kaupunki panostaa strategiansa mukaisesti vahvasti
sivistykseen ja kulttuuriin. Tälle peruslinjaukselle rakentaen kaupunki
arvostaa ja tukee kielivähemmistöjään ja kulttuureja ja ottaa ne
huomioon kehittäessään palvelujaan. Maahanmuuttajien osalta oman
kielen ja kulttuurin merkitys on kirjattu kotouttamislakiin. Kotouttamisen
tavoitteena on maahanmuuttajan osallistuminen yhteiskunnan
toimintaan ja työelämään, samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan
ylläpitäen ja kehittäen.
 
Kaupunki panostaa merkittävästi kouluissa tapahtuvaan oman
äidinkielen opetukseen. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan identiteettiä
ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Opetuksen
tehtävänä on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään,
käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan sekä arvostamaan
omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Helsinki tarjoaa tällä hetkellä oman
äidinkielen opetusta 40 kielessä perusopetuksen puolella. Syksyllä
2008 tähän opetukseen osallistui Helsingissä noin 3 300 oppilasta.
Varhaiskasvatuksen puolesta tällaista järjestelmällistä kieliopetusta ei
ole. Perusopetuksessa voidaan tarvittaessa käynnistää myös karjalan
kielen oman äidinkielen ryhmä. Toistaiseksi opetusvirastoon ei ole tullut
hakemuksia karjalan kielen osalta.
 
Myös kulttuurin ja vapaan sivistystyön alueella tehdään merkittävää
työtä vähemmistöjen kulttuurin tukemiseksi. Kansainvälinen
kulttuurikeskus Caisa tarjoaa erilaisia tapahtumia, seminaareja ja
muuta toimintaa, jotka tähtäävät eri väestöryhmien kohtaamiseen.
Caisa järjestää myös oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen tähtääviä
perhekerhoja. Suomenkielisen työväenopiston opiskelijat puolestaan
puhuvat äidinkielenään yli 50 eri kieltä, ja kaupunginkirjaston on jo
säännösten perusteella otettava hankinnoissaan huomioon kielet,
joiden puhujia on kunnassa yli 100 henkilöä. Nämä ovat vain
esimerkkejä kaupungin monista palvelutoiminnoista.
 
Järjestöt ja kolmas sektori ovat kaupungille tärkeitä
yhteistyökumppaneita. Kaupungin hallintokunnat myöntävät avustuksia
toimintoihin ja tapahtumiin, jotka osaltaan tukevat oman kielen ja
kulttuurin ylläpitämistä. Avustuskohteista voidaan mainita eri
kieliryhmiin kuuluvien lasten kerhotoiminta, läksykerhot, kulttuuri-,
nuoriso- ja urheilutoiminta. Kulttuuriasiainkeskus on myöntänyt
vuosittain avustuksia mm. Karjalaisen laulun ystäville ja Karjalan
Nuorisoliitolle. Avustukset myönnetään hakemusten perusteella, eikä
niitä ole kiintiöity millekään vähemmistö- tai kieliryhmälle.
 
Kaupungin kulttuuristrategian valmistelu on parhaillaan
käynnistymässä. Valmistelua ohjaavat strategiaohjelman linjaukset,
joissa mm. todetaan, että Helsingissä asuvien ja Helsinkiin muuttavien
muunkielisten perheiden palveluja kehitetään kasvavan kysynnän
mukaisesti. Haluan lopuksi todeta, että karjalainen kulttuuriperinne
näkyy ja vaikuttaa Helsingin kaupungin palveluissa ja meidän
yleissuomalaisessa kulttuurissamme esim. ruoka-, musiikki- ja
kuvataidetarjontana.
 

Valtuutettu Valpas

 
Kiitoksia vastauksesta.
 
Täytyy sanoa, että olin oikeastaan yllättynyt, että tämä kysymys
ylipäätään nousi tänne keskusteluun. Tavoitteena oli lähinnä saada
tietää tästä kaupungin yleisestä linjauksesta mm. juuri nimenomaan
karjalan kielen näkökulmasta. Ei minulla nyt oikeastaan tämän
kummempaa, ehkä tässä keskustelussa jotain uutta tulee niin palaan
sitten asiaan.
 
Kiitoksia kuitenkin vastauksesta.
 

Valtuutettu Kolbe

 
 
Puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Valppaan kysymys on tietysti kiinnostava sillä tavalla, että
se liittyy aika selkeästi siihen, miten me näemme Helsingin kaupunkina.
Helsingin henki on ymmärtääkseni, kaupunginjohtaja Pajunen aikoo
Helsinki-päivänä antaa vastauksen, mikä on Helsingin henki ja mistä se
muodostuu. Osana Helsingin henki on muodostunut siitä viimeisen
100, 150 vuoden aikana, että tähän kaupunkiin on muutettu eri puolilta
Suomea ja tätä nykyä myös eri puolilta Itämerta, Eurooppaa ja
maailmaa, ja näin ollen Helsingin identiteetti eräänlaisena
kaupunkikulttuurisena sulatusuunina on mielestäni osa tätä kaupungin
aivan olennaista henkeä.
 
Tätä nykyä tietysti joukossa meillä on jo monia toisen ja kolmannen ja
neljännenkin polven helsinkiläisiä, mutta siitä huolimatta tämä
kulttuurinen identiteetti, joka monilla helsinkiläisillä sitoutuu esimerkiksi
Karjalaan ja karjalaisuuteen tai Pohjanmaalle ja pohjalaisuuteen,
Hämeeseen ja hämäläisyyteen jne. on aika olennainen osa tämän
kaupungin ideaa. Itse olen tässä havainnut, että tämä on sellainen
kenttä tämä Helsinki sulatusuunina -teema, joka kaipaisi sekä
tutkimusta että vähän kartoittamista. Me tiedämme, että tässä
kaupungissa toimii vahvoja Karjala-järjestöjä, toimii erilaisia
pohjalaisyhdistyksiä jne. Näiden vaiheita ja historiaa tunnetaan erittäin
huonosti. Tiedän, että nyt olisi kiinnostusta tätä asiaa tutkia mutta
kaupungilla ei oikein ole siihen resursseja, että ehkä palaamme näihin
teemoihin tulevien talousarvioiden yhteydessä.
 
En myöskään ota kantaa siihen keskusteluun, mitä käydään
kansallisista vähemmistökielistä ja mitkä ovat kansalliset
enemmistökielet, mutta voin vain todeta tähän, että Senaatintori on
elävä esimerkki siitä tänään, miten venäjän kieli on nyt palannut ikään
kuin Helsinkiin, ehkä tällaisessa back to basics -hengessä, mutta että
tämä Venäjän ja venäjänkielisten läsnäolo tulee olemaan yksi Helsingin
hengen tulevia haasteita.
 

Valtuutettu Luukkainen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Valpas on tehnyt tosi tärkeän ja hyvän kysymyksen. Asia on
minulle itsellenikin läheinen, koska isäni on ns. Karjalan poikia ja isäni
äiti, Amalia Luukkainen, oli kotoisin Koiviston Piisaaresta, jossa itsekin
olen kotiseutumatkalla käynyt. Kieli ja kulttuurihan liittyvät hyvin
läheisesti yhteen, ja karjalan kieli on meille kaikille varmasti rikkaus ja
rikastaa myös meidän kaikkien elämää, vaikka meidän juuremme eivät
olisikaan sieltäpäin.
 
Minusta se, mitä valtuutettu Valpas tässä nostaa esille, on kyllä
tukemisen arvoinen asia. Karjalan kieli on syytä nostaa
vähemmistökielien rinnalle tasavertaiseksi kieleksi ja pitää myös huoli
siitä, että eri kulttuuritoiminnoissa se on näkyvästi mukana, että se ei
jää muiden kielien jalkoihin.
 
Kiitos.
 

Kysymys 38

 

Valtuutettu Rantanen

 
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
Kysyn seuraavaa:
 
Uudenmaan ympäristökeskus hylkäsi kaupungin hakeman luvan
poiketa Töölönlahden asemakaavasta ns. Makasiinipuistoon
sijoitettavan Tanssipaviljongin osalta. Tanssipaviljonkihanke poikkeaa
asema-kaavasta Makasiinipuiston suojelumerkintöjen ja
rakennusoikeuden määrän osalta.
Kaupunki päätti sittemmin – vieläpä kaupungin omien päätösten
mukaan väärässä järjestyksessä – valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen
Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä. Kaupungin perustelut
poikkeuslupahakemukselle lähtevät siitä, että suojelumerkinnällä
varustetuilla makasiinifragmenteilla ei ole museoarvoa ja siitä, että
makasiinipalon takia makasiinifragmenttien toteuttaminen ei teknisesti
ole tarkoituksenmukaista.
 
Kaupungin perustelut poikkeusluvalle ovat kuitenkin heikot, koska
makasiinirakennusten suojelumerkinnät eivät koskaan ole perustuneet
museoarvoihin. Kyse makasiinifragmenteissa on uudisrakennuksista,
joita kaavan hyväksymisen yhteydessä perusteltiin alueen muita
rakennuksia pienimuotoisemmalla mittakaavalla sekä
kaupunkikulttuurisen kerroksellisuuden ja monimuotoisuuden
turvaamisella. Makasiinipalo taas ei ole vaikuttanut fragmenttien
toteuttamiskelpoisuuteen, koska ne oli alun perinkin tarkoitus rakentaa
palolta säästyneen pohjoisen makasiinirakennuksesta purkamisen
yhteydessä talteen otetuista tiilistä.
 
 
Poikkeusluvasta valittaminen on kaupungin kannalta outo etenemistie
myös siksi, että kaupunki suunnittelee samaan aikaan samalle alueelle
uutta keskustakirjastoa.
 
Kysynkin siis, miksi kaupunki ei käynnistä makasiinipuistoa,
Tanssipaviljonkia, keskustakirjastoa ja mahdollisesti alueen
liikerakennusten tarkempaa massoittelua koskevaa uutta
asemakaavavalmistelua?
 
Entä eikö vanhan asemakaavan kaupunkikulttuuristen tavoitteiden
sekä uusien hankkeiden yhdistämisessä yksi harkittava vaihtoehto voisi
olla se, että makasiinipuistosta riisuttaisiin uudisrakennuksille alun
perinkin oudot suojelumerkinnät mutta että se toteutettaisi kuitenkin
pienimuotoisempina ja monikäyttöisinä kahvilatapahtumarakennuksina
samalla, kun Tanssipaviljonkia ja keskustakirjastoa kehitettäisi yhtenä
erilaisia toimintoja luovasti esimerkiksi Tukholman Kulturhusetin tapaan
yhdistävänä kulttuuritalona?
 
Kiitoksia.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
 
Kaupunginvaltuusto on helmikuussa 2002 hyväksynyt Töölönlahden
asemakaavan, joka on tullut lainvoimaiseksi maaliskuussa 2004.
Asemakaavan selostuksen mukaan eri hankkeista on tarkoitus
järjestää arkkitehtikilpailuja.
 
Kaupunginjohtaja on vuonna 2005 perustanut Töölönlahden
aluerakentamisprojektin. Toteuttamissuunnittelu on käynnistynyt usean
rakennushankkeen ja julkisen tilan hankkeen osalta. Yrittäjä Pekka
Niskan tarjous säilytettävän makasiinin kunnostamiseksi
tanssikulttuurin käyttöön arvioitiin tarkoituksenmukaiseksi tavaksi
edistää asemakaavan tavoitteiden mukaista rakentamista.
Kaupunginhallitus on tammikuussa 2007 varannut tämän alueen Pekka
Niskalle perustettavan yhtiön lukuun tanssimakasiinin suunnittelua
varten.
 
Eri suunnitteluvaiheiden jälkeen ja tanssirakennuksen
erityisvaatimusten johdosta päädyttiin uudisrakennukseen, joka
rakennettaisiin makasiinimuurin taustalle.
Kaupunkikuvaneuvottelukunta antoi Silmu-nimellä tunnetusta
alustavasta suunnitelmasta puoltavan lausunnon helmikuussa 2008.
Suunnitelman todettiin liittävän vanhan tiilimakasiinin raunion uuteen
veistokselliseen, paviljonkimaiseen rakennukseen, Silmuun.
Rakennuksen katsottiin liittyvän sekä visuaalisesti että toiminnallisesti
Töölönlahden puistoon. Uudenmaan ympäristökeskus edellytti
viranomaisten välisessä neuvottelussa hankkeen poikkeamispäätöksen
hakemista.
 
Ympäristökeskus päätyi myöhemmin poikkeuslupaharkinnassaan sille
kannalle, ettei poikkeamispäätös ole riittävä hankkeen toteuttamiselle
vaan että alueelle tulisi laatia asemakaavamuutos. Kaupunki
puolestaan on tulkinnut kaavan toteuttamisedellytyksiä toisin ja katsoo,
että poikkeaminen nykyisestä asemakaavasta on niin pieni, että hanke
voidaan toteuttaa poikkeamispäätöksellä. Tulkintaero on nyt
tuomioistuimen harkittavana.
 
Kaupunginvaltuusto on mm. hyväksynyt maaliskuussa 2009
Töölönlahden eteläosan Kiasmanpuiston, Musiikkitalopuiston ja
Makasiinipuiston puistosuunnitelmat. Kaupunginjohtajan asettama
keskustakirjasto-työryhmä valmistelee selvitystä kirjaston
toteuttamisedellytyksistä. Parhaillaan laaditaan kirjastosta, sen
toiminnasta ja yksityiskohtaisesta sijainnista hankesuunnitelmaa ja eri
selvityksiä. Kirjastosta tullaan järjestämään yleinen arkkitehtikilpailu.

Keskustakirjaston kilpailu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää
aluetta toiminnallisena kokonaisuutena, jossa elävät
makasiinipaviljongit liittyvät ja täydentävät keskustakirjaston ja
tanssimakasiinin toimintoja. Kirjastosta laadittavat selvitykset,
tanssimakasiinin jatkotoimet, kirjastokilpailu sekä kilpailun tulos
saattavat johtaa tilanteeseen, jossa on tarkoituksenmukaista tarkistaa
Töölönlahden eteläosan ja makasiinipuiston asemakaavaa. Tällä
hetkellä uuden asemakaavan laatimiselle ei toistaiseksi ole
edellytyksiä.
 

Valtuutettu Rantanen

 
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
Vastaus on mielestäni täysin epätyydyttävä. Nimittäin tässä kiistassa,
mitä kaupunki nyt käy hallinto-oikeudessa, vastakkain eivät
tosiasiallisesti ole Uudenmaan ympäristökeskus ja kaupunki vaan
entisen valtuuston lainvoimainen päätös ja nykyisen
kaupunginhallituksen enemmistön äänestyspäätös. Kun seurataan
Uudenmaan ympäristökeskuksen oman poikkeamispäätöksen, sen
hylkäävän päätöksen perusteita, huomataan, että kaupungin
hakemuksella ei ole menestymisen edellytyksiä. Jos halutaan edistää
näitä hankkeita, joista apulaiskaupunginjohtaja puhui, ainoa tapa on
edetä myös asemakaavavalmistelun kautta. Se koskee sekä kirjastoa,
joka on merkittävästi niin iso hanke, että sitä ei voi toteuttaa
poikkeusluvalla, mutta myös makasiinipuistoon sijoitettava
tanssipaviljonkia, joka selkeästi tulee korvaamaan makasiinipuiston,
sen alkuperäisen kaavan tarkoittamat tarkoitukset. Tässä suhteessa se
asia on ikään kuin väkisin vietävä asemakaavatarkasteluun ja kun sitä
ei sinne viedä vaan edelleenkin tehdään valituksia, niin tästä seuraa
vain, että prosessi pitkittyy ja monimutkaistuu.
 
Myöskään vastauksessa ei otettu kantaa loppukaneettiini, koska
minulla on se ajatus, jota uskoisin monen helsinkiläisen kannattavan,
että asemakaavatarkastelussa mietittäisiin hiukan enemmän, miten
erilaiset toiminnot olisivat nivellettävissä tuolle kuitenkin lopulta melko
niukalle tilalle. Tällä hetkellä kutakin rakennusta suunnitellaan vain yhtä
käyttötarkoitusta varten eikä niin, että ne toiminnot ja niiden väliin jäävä
tila, kaupunkitila tulisi paremmin hyödynnettyä noin kokonaisuutena.
 
Minä tulen jättämään tästä kysymyksestä eli asemakaavavalmistelusta
aloitteen ja tulen kierrättämään tänään sen ihmisillä, koska minusta
tämä on ihan pöyristyttävää, että vastaus tähän asiaan on ikään kuin
aidan vierestä. Idea on se, että jos me haluamme Tanssipaviljonkia,
keskustakirjastoa tai muita noita hankkeita, niin meidän on tehtävä se
asemakaavan kautta. Muussa tapauksessa me lyömme vain päätä
seinään.
 
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä, tämä jäi Korpiselta kesken tämä
hanke ja nyt tässä on pakko jonkun ottaa ikään kuin ruori käteen ja
ryhtyä hommiin. Ei tämä auta, että me yritämme valituksilla ja
poikkeusluvilla tehdä tätä Töölönlahtea.
 

Valtuutettu Krohn

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Rantasen tavoin ihmettelen kyllä tätä kaj:n vastausta.
Mielestäni se tietysti kertoo siitä, että hän ei ole ollut paikalla silloin, kun
tätä asemakaavaa on päätetty eikä ole perehtynyt sen vaiheisiin. On
vaikea kyllä uskoa tätä, että asemakaavan tavoitteet tällä
poikkeamisluvalla, että päästäisiin niihin tavoitteisiin, joita
asemakaavalla oli. Ja toisaalta, minulla ei ole tätä kirjallisesti, mutta
mielestäni hän puhui jotenkin vähäisestä poikkeamasta, niin tulee kyllä
valtuutettuna sellainen käsitys, että mitä me teemme tällä kaavalla, jos
tämä on vähäinen poikkeama, että kaavasta voidaan poiketa aivan
oleellisin osin.
 
Tässä koko alueen luonne muuttuu siitä, mitä kaavassa on määritelty.
Rakennusoikeuden määrä kasvaa merkittävästi, ja toisaalta nämä
suojelumerkinnät jätetään täysin huomiotta. Se, mitä
kaupunginhallituksen käsittelyssä apulaiskaupunginjohtaja otti esille,
että kun nämä makasiinit paloivat, ei ole enää suojeltavaa, niin todella
niin kuin valtuutettu Rantanen tässä kysymyksessäänkin tuo esille, niin
siinä asemakaavoitusvaiheessa tämä suojelumerkintä oli tapa vastata
suureen kansalaispalautteeseen, joka koski makasiinien säilyttämistä.
Ja todella tehtiin tällainen poikkeava ratkaisu, että suojeltiin
rakennuksia, joita vielä ei ole olemassa, vaan näistä yli 100-vuotiaista
tiilistä oli tarkoitus rakentaa tämä muistumapaviljongit. Nyt tämäkin
asemakaavan osa täysin ylikävellään tällä tanssimakasiinilla.
 
Tanssimakasiini voi olla tarpeen, Silmu voi olla suunnitelmana hieno,
se voi sopia sinne, mutta se vaatii oman kaavan. Ja tosiaan, olen sitä
mieltä, että tanssiharrastukselle pitäisi olla tilat Helsingin keskustassa,
mutta tällainen asemakaavan täydellinen nonsaleeraaminen on
mielestäni aivan kohtuutonta.
 

Valtuutettu Kolbe

 
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Rantanen ottaa esille erittäin tärkeän asian, joka tässä on
pyörinyt nyt meidän poliittisessa keskustelussamme jo kohta 15 jollei
20 vuotta, eikä mennä takaisin ensimmäisiin Pro Helsingfors suun
nitelmiin 90 vuoden takaa, jolloin tämä alue on ollut keskeinen
kaupunkisuunnittelun kenttä. Jotakin kertoo tietysti siitä, että
edelleenkin veivataan tämän kansallisestikin tärkeän kokonaisuuden
nappula-asioista. Tämä on jonkinlainen voi sanoa 2000-luvun farssi,
jossa kaupunkisuunnittelu on ulkoistettu juridiseen ja
oikeudenkäytölliseen kenttään ja jossa totaalisesti on tämä
kansalaisten tahtotila makasiinien säilyttämisestä ohitettu.

Erityisen pöyristyttävää oli tämä toteamus, että makasiinifragmenteilla
ei ole museoarvoa tilanteessa, jossa tiedämme, esimerkiksi vuonna -45
koko Eurooppa ja sen kaupungit oli murennettu pommitusten alta, ja
kas sieltä vain tiilirakennettuja, keskiaikaisia kirkkoja ja vanhoja
kaupunginosia nostettiin uudelleen pystyyn. Eli tämä on täysin
kestämätön. Jos me haluamme, me pystymme tuottamaan hienoa,
entistettyä vanhempaa historiallista rakennuskantaa. Tämä on
todellakin Suomen keskeinen kaupunkitila ja se, että sen suunnittelu on
näin traagisessa vaiheessa, kertoo ehkä jotakin meistä itsestämme.
Meillä ei ole visiota siitä, miltä 2000-luvun Helsinki näyttää, emmekä
kykene parempaan kuin tanssimakasiinien suunnittelu tälle alueelle,
jossa sentään on hahmoteltu erilaisia politiikan, valtiollisen toiminnan ja
kulttuurin keskeisiä rakennuksia. Tämä on todella paradoksaalista ja
farssimaista.

Täytyy toivoa, että Penttilän mainitseman keskustakirjaston työryhmä
tuo nyt jotakin uutta ja raikasta tämän todella tärkeän alueen
suunnitteluun. Kiitoksia valtuutettu Rantaselle asian esiin nostamisesta.
 

Valtuutettu Ojala

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Mielestäni valtuutettu Rantanen on tuonut esiin painavia näkökohtia,
että kannattaisi parantaa ? . Jos ajatellaan tätä Tanssipaviljonki-
hanketta, tämä on erittäin epäonnistunut siinä mielessä, että se mitä
alun perin oli tarkoitus tehdä, ei toteudukaan ja on nämä vaikeudet ?
kanssa. Kannattaisi pistää koko hanke ehkä uusiksi.
 
Jos ajatellaan tätä keskustakirjastohanketta esimerkiksi, ihan niin kuin
tänä päivänä ? koko keskustakirjasto-ajatus lähtee siitä, että siitä
tulee kansalaisten olohuone. Kirjat eivät suinkaan ole se pääasia, vaan
sinne mennään ? oleskelutilaksi, yhteiseksi olohuoneeksi. Silloin
kannattaisi miettiä, kuten valtuutettu Rantanen täällä omassa
esityksessään toteaa, että tässä ? Tanssipaviljongista,
keskustakirjastosta ? vähän siihen tyyliin, kun ? . Ja kun täällä on
mainittu ? . ? seuraava ? keskustakirjastosta, jotta nimenomaan
vanha rakennus, se tullaan jättämään, mutta muutoin siitä tulee aivan
yhtä erinomaisen erilainen ?. Eli jos otetaan esimerkiksi joku muu ?
Katajanokalle ? tulisi olemaan, niin nyt olisi tuhannen taalan paikka
kehittää ?.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
 
Ensinnäkin tuon alueen kaavan uudelleenvalmistelun vaikutuksista:
 
Tuolla alueella on myös tällä hetkellä hankkeita, jotka ovat
toteutumassa. Kaavoituksen uudelleenkäynnistäminen alueella
kokonaisuudessaan merkitsisi rakennuskieltoa ja näiden hankkeiden
viivästymistä. Sen takia on hyvin tarkkaan harkittava, onko koko
alueella, osalla aluetta syytä lähteä liikkeelle uudella kaavalla. Ja
tämän takia kynnys siitä, että eletään tällä hetkellä voimassa olevan
kaavan mukaisesti, on perusteltu niin kauan, kun ei tiedetä, onko
tarpeita muuttaa olemassa olevaa kaavaa erityisesti keskustakirjaston
osalta.

Tuo keskustakirjaston hankesuunnitelma, jossa on monia näitä
elementtejä, joita täällä on toivottu, toivottavasti tuleekin toteuttamaan
niitä tavoitteita. Mutta ainakin tällä hetkellä epävirallisessa
valmistelussa olevia vaihtoehtoja, osa niistä mahtuu nykyisen kaavan
rajauksiin, osa taas ei. Eli sen takia keskustakirjaston ja siihen liittyvien
monipuolisten ajatusten takia tänä päivänä ei ole tietoa siitä, onko
syytä lähteä kaavan uudelleenvalmisteluun. Mutta kuten totesin, mikäli
näin asia ilmenee lähikuukausina, niin luonnollisesti se on painava
perustelu harkita tuon alueen osalta vähintäänkin kaavan
uudelleenvalmistelua.

Toinen näkökulma, joka liittyy tähän hallintomenettelyihin:
 
On syytä todeta, että poikkeuslupaharkinta Uudenmaan
ympäristökeskuksella on tietyiltä osin rajattu. Se on osittain sitten
eräissä tapauksissa kaupunginhallituksen harkintaa ja osittain sitten
rakennuslautakunnan harkintaa. Tuo keskustelu, joka päätyi sitten
siihen, että poikkeuslupa laadittiin, lähti tilanteesta, jossa pohdittiin,
voidaanko hanketta hyväksyä rakennusluvan ja mahdollisesti siihen
liitetyn vähäisen poikkeaman perusteella. Tämä harkinta johti siihen,
kuten äsken tuossa siteerasinkin, että Uudenmaan ympäristökeskus
katsoi, että sen toimivallassa olevien kysymysten eli
rakennussuojelukysymysten ja kaavan rakennusoikeudesta
poikkeamisen osalta hanke on syytä tuoda poikkeamispäätöksenä tai -
hakemuksena Uudenmaan ympäristökeskukselle.
 
Tässä prosessissa rakennussuojelun osalta esim. museovirasto totesi
lausunnossaan 12.12.2007, että ”makasiinirakennus nykymuodossaan
ei ole suojelemisen arvoinen!. Taas kaupunginmuseo omassa
lausunnossaan 5.11.2007 antoi lausunnon, jossa todetaan, että
”suunnitellussa hankkeessa palossa säilyneet makasiinin osat ovat
luontevasti liitetty osaksi uudisrakennusta” ja että ”tämäntyyppistä
lähestymistapaa on pidettävä asemakaavan mukaisena”. Tältä osin
nämä asiantuntijaviranomaiset rakennussuojelun näkökulmasta
mielestäni antoivat voimakkaita perusteita poikkeusluvan myönteiselle
harkinnalle.
 
 
Rakennusoikeuden osalta on todettava, että hankkeen puuhamiesten
ja suunnittelijoiden puolesta on useasti todettu, että myös olennaisesti
pienemmällä rakennusoikeudella voidaan toteuttaa tuon hankkeen
ytimet, eli siltä osin rakennusoikeuden ylitys oli ehkä
poikkeamislupahakemuksessa hieman yliarvioitu. Se itse hanke
toteutuisi olennaisesti pienemmällä, ehkä ei ollenkaan olemassa olevan
rakennusoikeuden ylityksellä. Eli tähän poikkeamislupapäätökseen,
jonka Uudenmaan ympäristökeskus teki, liittyy kaupungin kannalta
pikemminkin periaatteellinen näkökulma siitä, mikä on Uudenmaan
ympäristökeskuksen, kaupungin eri toimielimien toimivalta kuin itse
hankkeeseen otettu kanta. Tältä osin toivottavasti tämä näkökulma
ymmärretään.
 
Mutta kaiken kaikkiaan vielä kerran, mikäli alueella on kaavoitustarvetta
ja erityisesti keskustakirjaston kannalta, tämän kokonaisuuden
kannalta, on luonnollista, että alue saatetaan uuteen kaavoitukseen.
 
 

141 §

Esityslistan asia nro 4


13.5.2009 JA 27.5.2009 PÖYDÄLLE PANTU ASIA

VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMINEN

 

Kaupunginjohtaja Pajunen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Sen lisäksi, mitä puheenjohtaja totesi, että esitys on muutettu, myös
valtuutetuille on pöydille jaettu alkuperäisessä kaksi viikkoa sitten
käsitellyn vastauksen liite, eli oikeuspalvelujen lausunto, mutta sen
lisäksi myös erillinen muistio tästä asiasta. Muistion tarkoituksena on
täsmentää tämän asian kulkua. Tässä on myös käyty läpi ne
puheenvuorot, siis ei muistiossa mutta muistiota valmisteltaessa, joita
valtuustossa kaksi viikkoa sitten käytettiin. Tavoitteena siis, että
mahdollisimman moneen asiaan olisi tullut vastaus.
 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi
 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Siihen, mitä kaupunginjohtaja totesi, totean lisäksi, että kun
kaupunginhallitus käsitteli tätä asiaa uudelleen, niin tämä vastaus, joka
nyt on muutetussa muodossa annettu ja lisätty perusteluja, niin tämä oli
yksimielinen kaupunginhallituksessa.
 

Valtuutettu Koskinen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Aluksi muutama sana tämän hankkeen historiasta, koska täällä on
monia valtuutettuja, jotka eivät ole aikaisemmin joutuneet
käsittelemään tätä asiaa. Asunto Oy Alakiventie 8:n asunnot piti
purkaa, koska ne todettiin rakennetun myrkkyjä sisältävän kaatopaikan
päälle. Asuntoja oli 101, joista kaupunki omisti 8. Asiaa
kaupunginvaltuustossa käsiteltäessä vuonna 1999 valtuusto hyväksyi
ponnen, jonka mukaan asukkaille maksettavan korvauksen
lähtökohtana tulee olla vastaavan asunnon arvo. Eli siitä on
kaupunginvaltuuston päätös.
 
Käydyissä korvausneuvotteluissa kaupungin taholta luvattiin niin
Myllypurossa pidetyissä yleisötilaisuuksissa kuin
kaupunginvaltuustossakin, että kaikkia asunnon omistajia tullaan
kohtelemaan yhdenmukaisesti. Erääseen aloitteeseen vastatessaan
vuonna 2002 kaupungin lainopillinen osasto totesi, että
sopimusneuvotteluissa kaupunki on lähtenyt
yhdenvertaisuusperiaatteesta, mikä edellyttää kaikkien asuntonsa
menettäneiden ja vielä Alakiventiellä asuvien omistajien kohtelemisesta
yhtäläisten periaatteiden mukaisesti. Saman lainopillisen osaston
lausunnon mukaan kaupungin ehdottomasti vaatima sopimusehto oli
kaikkien vireillä olevien ja mahdollisten uusien oikeudenkäyntien
estäminen, poikkeuksena olivat terveyshaitat näistä myrkyistä johtuen.
Ja muistaakseni esimerkiksi kaupunginjohtajat tai
apulaiskaupunginjohtajat Kokkonen ja Haatainen tekivät silloin ponsia
tästä terveyshaitta-asiasta.
 
Nyt kaupunki on valmis maksamaan korvaukset vain niille, jotka ovat
oikeudenkäynnillä uhmanneet kaupungin ehdotonta vaatimusta – siis
melkoinen ristiriita. Todettakoon vielä, että kauppaneuvottelujen
tietyssä vaiheessa kaupunki jopa uhkasi asuttaa myydyt asunnot
vuokralaisilla, ikään kuin he kestäisivät myrkkyjä muita paremmin.
 
 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Käräjäoikeus on antamassaan päätöksessä todennut, että kiinteän
omaisuuden ja erityisen oikeuksien lunastuksesta annetun lain 32 §:n
mukaan korvaus menetetystä asunnosta on määrättävä niin suureksi
kuin on tarpeen vastaavanlaisen asunnon hankkimiselle. Tällainen tapa
korvauksen määrittämiseen on myös vahingonkorvausoikeuden
periaatteiden mukainen, koska näin vahingon kärsijä saatetaan
asemaan, jossa hän olisi ollut ilman korvausvelvollisuuden perusteena
olevaa sopimusrikkomusta. Eli ihan sama asia, jonka valtuusto jo päätti
vuonna -99.
 
Käräjäoikeuden johtopäätös on, että kauppahinnat määrittäneen
järjestelmän rakenne ja lähtöoletukset ovat olleet sellaiset, että
kaupungin maksama kauppahinta on hyvin voinut jäädä pienemmäksi
kuin asuntonsa menettäneen kärsimä vahinko. Käräjäoikeus on
määrännyt kaupungin maksamaan korvauksia vastaavan asunnon
hankinnasta, uuden asunnon remonttikuluista,
asumiskustannuseroista, oikeudenkäyntikuluista sekä viivästyskorkoa.
Asunnosta maksettavan korvauksen lähtökohtana ovat olleet ne
kustannukset, joilla uusi asunto on hankittu. Lähes kaikille
oikeudenkäyntiin osallistuneille kaupunki on velvoitettu maksamaan
lisäkorvausta asunnon osalta.
 
Kaupunginhallituksen uusimman aloitevastauksen osalta totean:
 
Tuomiossa todettiin, että kaupunki oli sinänsä maksanut kantajille
yvän kauppahinnan näiden asunto-osakkeista, mutta kantajille oli
syntynyt muuta korvattavaa. Kuten edellä totesin, käräjäoikeuden
lähtökohtana oli vastaavan asunnon hinta, eli jos kaupungin arviohinta
oli esimerkiksi 60 000 ja uuden vastaavan hinta 80 000 euroa, niin
oikeus määräsi korvattavaksi tämän erotuksen, 20 000. Lisäksi voisi
todeta, että kaupungin tekemien arvioiden oikeellisuuden määrittely oli
hieman hankalaa, kun asunto ei enää ollut olemassa. Toisaalta arvion
oikeellisuus ei ollut korvauksen peruste.
 
Kaupunginhallitus toteaa kohdassa 2, että ”kaikilla Asunto Oy
Alakiventie 8:n osakkeenomistajille on ollut aikanaan yhtäläinen oikeus
esittää lisävahingonkorvausvaatimuksia Helsingin kaupunkia kohtaan,
mutta vain osa heistä on päättänyt käyttää tätä”. Näiltä osin viittaan
lainopillisen osaston lausuntoon vuonna 2002 koskien
asuntokauppojen tekemistä. Lausunnossa on todettu, että ”eräs
kaupungin ehdottomasti vaatima sopimusehto on kaikkien vireillä
olevien mahdollisten oikeudenkäyntien estäminen”. Eli niitä
rangaistaan, jotka eivät lähteneet ajamaan asiaansa oikeusteitse ja ne
palkitaan, jotka ovat uhmanneet kaupunkia.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Ministeri puhuu 8, ehkä kiinteistöneuvos 7.
 
Kohta 3: Kaupunginhallitus katsoo, ettei kaupungin tulisi ryhtyä omasta
aloitteestaan tekemään vapaaehtoisia vanhentuneiden saatavien
suorituksia. Hyvä, että kaupunginhallitus tunnustaa näiltä osin vahinkoa
rsineiden asukkaiden saatavan. Perustuslain 6 § sisältää
yhdenvertaisuusperiaatteen, oikeudenmukaisuus on yksi yhteiskunnan
ja myös Helsingin kaupungin perusarvoista. Jos toimintamme julkisena
yhteisönä on uskottavaa, asukkaita on kohdeltava yhdenveroisesti.
 
Toistan vielä, että valtuusto on päättänyt, että kaikille on korvattava
vastaava asunnon arvo. Lainopillinen osasto on antanut lausunnon,
että kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Korpinen lupasi niin valtuustossa kuin Myllypurossa pidetyissä
yleisötilaisuuksissa, että kaikkia Alakiventien purettavissa asunnoissa
asuvia tullaan kohtelemaan tasapuolisesti. Ylipormestari Jussi Pajunen
totesi Helsingin Uutisten haastattelussa 27.8. viime vuonna oikeuden
päätöksen jälkeen: ”mutta totta kai kaupungilla on velvollisuus olla
oikeudenmukainen ja tasapuolinen kaikkia asukkaita kohtaan”. Tätä
minäkin toivon.
 
Nyt on Helsingin käräjäoikeuden lainvoimaisella päätöksellä todettu,
että kaupungin aikanaan maksamat korvaukset eivät olleet riittävät,
joten teen seuraavan palautusesityksen:
 
Kaupunginvaltuusto päättää palauttaa aloitteen
uudelleenvalmisteltavaksi. Tavoitteena on, että myös
korvausoikeudenkäyntiin osallistumattomille asunnon omistajille
maksetaan kohtuullinen korvaus heidän kärsimistään vahingoista.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Pieni hetki vielä. Perustelut olen esittänyt puheessani. Asian
helpottamiseksi korvausperiaate voisi olla 50–100 euroa /
asuntoneliömetri tai tietty euromääräinen, asuntotyypin mukainen
korvaus. Kyseessä ei olisi vanhentuneen saatavan maksaminen vaan
oikeudenmukaisuusmaksu. Maksaahan kaupunki nytkin erilaisia
palkkioita. Olkoon tämä palkkio siitä, että he eivät lähteneet mukaan
oikeudenkäyntiin säästäen täten kaupungin rahoja tähän mennessä
vähintään miljoona euroa.
 
 

Valtuutettu Pakarinen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Koskisen perustelut ovat kohdallaan, kannatan palautusta.
 

Valtuutettu Rautava

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En käy näitä perusteluita enää lukemaan, miksi en kannata tämän
asian palauttamista. Ne näkyvät hyvin siitä oikeuspalvelujen tekemästä
muistiosta, että nyt olisi hyvä tietysti saada päätös jo tälle asialle. Tälle
palauttamiselle ei ole perusteita, vaikka voidaan sanoa, että tämä asia
on lähtenyt menemään pieleen siinä vaiheessa, kun tälle alueelle on
asuntoja kaavoitettu.
 
Samalla haluan nyt tässä todeta, että Kokoomuksen
valtuustoryhmässä on tehty yhteinen päätös, ja sääntöjemme mukaan
kaksi henkilöä sieltä on pyytänyt vapaat kädet toimia tässä asiassa, eli
Kokoomuksen ryhmä tulee olemaan tämän annetun vastauksen
takana.
 

Valtuutettu Ebeling

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
 
Isoisäni oli aikanaan korkeimman oikeuden tuomari, ja olen saanut
sellaisen henkisen perinnön, että tulee pyrkiä oikeudenmukaisuuteen
eikä päämäärämme tule olla ihmisten oikeuksen evääminen. Joitakin
näkökohtia tähän kysymykseen: Käräjäoikeus on velvoittanut
kaupungin maksamaan korvauksia niille, jotka ovat sitä kaupungilta
oikeusteitse vaatineet. Toiseksi on ilman muuta selvää, että moni
muukin on saanut kaupungilta liian pienen korvauksen mutta ei ole sitä
oikeusteitse vaatinut. Ja niin kuin valtuutettu Koskinen sanoi,
kaupungin selkeä päämäärä oli pyrkiä saamaan näitten
oikeudenkäyntien määrä mahdollisimman vähäiseksi. Silloinen
apulaiskaupunginjohtaja ja silloinen valtuusto ja sen eri ryhmät
vakuuttivat Alakiventien asukkaille, että pidetään huolta, että he saavat
kohtuullisen korvauksen. Tänä päivänä tulevassa äänestyksessä me
ratkaisemme merkittävällä tavalla sen, mikä on politiikan kunnioitus,
voidaanko poliitikkojen sanaan luottaa, voidaanko
kaupunginvaltuustoon luottaa, voidaanko sen ryhmiin luotta.
 
Neljänneksi: Yksittäiselle ihmiselle on suuri kynnys haastaa kaupunkia
oikeuteen. Mielestäni on täysin väärin, jos kaupunki evää asukkaiden
oikeuksia käyttäen kokoaan hyväksi. Kyllähän kaupungilla on varaa
hävitä kaikki nämä oikeudenkäynnit, mutta jokaisella ihmisellä ei sitä
välttämättä ole. Sitä paitsi on henkisesti hyvin raskasta elää vuosien
oikeusprosessissa kaupunkia vastaan. Kaupungin virkamiehet, jotka
edustavat kaupunkia, menettävät vain julkista rahaa näille ihmisille,
mutta nämä ihmiset menettävät omaa rahaansa ja omaa aikaansa ja
puolustavat itseään vapaa-aikanaan.
 
Meidän ei pidä toimia siten, että ihmiset saavat oikeutta kaupungilta
vain tuomioistuimista. Jos joku täällä on sitä mieltä, minusta vaaleja
ennen tulisi julkisesti sanoa, että ”jos meitä äänestät, saat oikeutta vain
oikeudessa, me emme aja sinun asiaasi”. On sikäli totta, ettei ole
tarkkaan mahdollista määritellä sentilleen, mikä olisi oikea korvaustaso.
On kuitenkin selvää, että me voimme saavuttaa suhteellisen
oikeudenmukaisen tuloksen.
 
Hyvä tavaton, Alakiventien entiset asukkaat ovat ihmisiä, joista suurin
osa on yhä tänäkin päivänä elossa. Kyllä kaupunki voi heitä lähestyä ja
tiedustella sitä, että kokevatko he, että he ovat tässä tilanteessa, kun
kaupunki on tuomittu maksamaan lisäkorvauksia näille, jotka sitä ovat
oikeusteitse vaatineet, kokevatko he, että heitä on kohdeltu väärin. Voi
olla, että sieltä löytyy joku, joka vastaa, että häntä ei ole kohdeltu
ärin, ja silloin voimme olla hyvin tyytyväisiä. Mutta mielestäni meidän
tulee pyrkiä kohtuulliseen tulokseen, ja kaupunki ei saa käyttää
kokoaan asukkaitaan vastaan.
 
Muistakaamme meidän itse määrittelemämme eettiset arvot. Siellä oli
oikeudenmukaisuus, siellä oli asukaslähtöisyys, siellä oli turvallisuus.
Emme kai me vedä sitä meidän strategiapaperiamme saman tien
vessanpöntöstä alas?
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kaupungin koko toimintaa ajatellen tämä asia ei mittakaavaltaan ole
suuri, mutta kuten valtuutettu Ebeling toi äsken esille, tässä on
kysymys kaupungin keskeisistä arvoista ja periaatteista ja siitä,
kantaako kaupunki sen moraalisen vastuun, joka sillä kiistatta on.
Vaikka haluttaisiin saivarrella joiltakin osin juridiikasta, niin millään
tavalla ei voi väistää sitä, että kaupunki on antanut lupauksia, joita ei
ole lunastettu. Mielestäni valtuutettu Koskinen on oikeassa
edellyttäessään, että kaupunki kohtelee näiden myrkkytalojen
asukkaita tasavertaisesti, yhdenvertaisesti ja ottaa huomioon ne
erilaiset tilanteet, joihin ihmiset ovat silloin joutuneet vastoin omaa
tahtoaan ja ilman omaa syytään.
 
On monta tapaa, jolla tämä voidaan tehdä, ja mielestäni se vastaus,
joka tähän aloitteeseen on kaupunginhallituksen toimesta annettu, kyllä
kiertää ihan tahallaan helppoja keinoja, joilla kaupunki voi tämän
ongelman ratkaista. Kaupunki voi tarjota niille myrkkytalojen asukkaille,
jotka eivät haastaneet silloin kaupunkia oikeuteen, mahdollisuuden
esittää nyt kohtuullinen korvausvaatimus. Ja totta kai, jos sieltä tulee
kohtuuttomia korvausvaatimuksia, se on sitten neuvottelukysymys,
johon varmaan löytyy järkevä ratkaisu.

Minusta tässä asiassa valtuuston on syytä ohjeistaa virkamiehiä ja sen
takia palauttaa tämä vastaus uudelleenvalmisteltavaksi. Myrkkytalojen
asukkaat nimittäin eivät ole vain tässä asiassa joutuneet kokemaan
kaupungin taholta kummallista suhtautumista. Sama ongelmahan on
nähty siinä, miten on suhtauduttu niihin valtuuston hyväksymiin
päätöksiin, joiden mukaan näille asukkaille piti järjestää tarvittavat
terveystarkastukset. Tämä asia oli esillä viimeksi syksyllä uudelleen
täällä, ja vieläkään niitä ei ole uudelleen järjestetty. Eli tässä on jotain
sellaista, mitä minä en lainkaan ymmärrä. Tämä ei ole suuri
taloudellinen asia tämänkokoiselle kaupungille, ja tässä jotenkin ehdoin
tahdoin halutaan virkamiesjohdon toimesta viestittää, että kaupunki ei
halua millään tavalla korjata tekemiään virheitä. Kuka siitä hyötyy? Ei
ainakaan Helsingin kaupungin maine eikä kaupungin asukkaiden
luottamus päätöksentekoon.
 
Kiitoksia.
 

Valtuutettu Soininvaara

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En kannata asian palauttamista vaan katson, että kaupunginhallituksen
vastaus on riittävä ja kunnossa. Hieman ikään kuin ihmettelen
valtuutettu Koskisen perusteita. Ensin hän sanoo, että valtuusto lupasi
maksaa täyden arvon näistä asunnoista, ja oikeushan on päättänyt,
että täysi arvo on maksettu, jolloin sitä perustetta, ettei maksettaisi
täyttä arvoa, ei voi käyttää. Sitten osa asukkaista on katsonut, että
heille on aiheutunut tästä muuta haittaa, ja sitten oikeus on joidenkin
kohdalta velvoittanut kaupungin maksamaan tätä muuta haittaa,
joidenkin osalta hylännyt tämän vaatimuksen. Nyt, jos valtuutettu
Koskisen mielestä pitäisi mekaanisesti maksaa joku tasasumma kaikille
niille, jotka eivät ole mitään vaatimusta esittäneet, mitä tehtäisiin niille,
jotka ovat esittäneet vaatimuksen mutta tämä vaatimus on tullut
hylätyksi? Pitäisikö kaupungin nyt kuitenkin oikeuden päätöksestä
huolimatta hyväksyä myös heidän vaatimuksensa? Tätä logiikkaa en
kertakaikkisesti pysty ymmärtämään.
 

Valtuutettu Rantanen

 
Puheenjohtaja.
 
Vaatimus siitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla, on tietenkin
ehdoton ja oikea päämäärä. Mutta kuten valtuutettu Soininvaarakin
äsken totesi, nämä korvaukset on maksettu täyden arvon mukaan ja
näitä muita korvauksia on arvioitu tapauskohtaisesti siten, että oikeus
on joidenkin kohdalla päätynyt isompaan korvaussummaan kuin joka
on annettu mutta toisille ei sitä summaa ole myönnetty.
 
Me emme pysty mitenkään näitä tapauskohtaisia arvioita uudelleen
rekonstruoimaan tai tehtyjen päätösten valossa laatimaan mitään
kaava, minkä mukaan näitä avustuksia voitaisiin myöntää, vaan
jokainen tapaus tulisi jälkikäteen avata uudelleen ja miettiä perusteet,
minkä takia korvaukset ovat tällaisia tai tuollaisia. Minusta tämä asian
nostaminen tällaisessa valossa ja palautukseen on jonkinlaista
suorastaan poliittista demagogiaa, joka käyttää näitten sinänsä
vilpittömästi loukkaantuneiden ihmisten asemaa hyväksi ja herättää
katteettomia toiveita asiassa, joka periaatteessa on nyt ikään kuin jo
ratkaistu.
 
Totta kai meidän pitää miettiä, että kansalaiset saavat riittävän
korvauksen erilaisista tapauksista, mutta tämä oikeustapausjärjestys
on korjannut joitakin yksittäisiä tapauksia ja oikeus toteutuu sitä kautta.
Mutta se, että me ryhtyisimme sen johdosta avaamaan koko tätä
pakettia, niin me olemme tämän kanssa naimisissa vielä seuraavat 10
vuotta ja silti suurin osa, näin uskon, jäisi ilman sitä rahaansa. Tästä
seuraisi sitten taas lisää katkeruutta ja epätoivoa, kun pitäisi saada
asiat eteenpäin.
 

Valtuutettu Koskinen
 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Ihmettelen tuota Soininvaaran puheenvuoroa, ja ilmeisesti
kaupunginhallitukselle on käynyt vähän samalla lailla, eli sillä arvolla,
minkä kaupunki on määritellyt, niin ei sillä korvauksen kanssa ole
oleellista merkitystä, vaan käräjäoikeus on katsonut, mikä on ollut sen
vastaavan asunnon arvo. Vaikka kaupunki on määritellyt, että se on 60
000 ja maksanut sille 60 000, mutta käräjäoikeus on katsonut, että se
asunto, jonka hän on ostanut, sen arvo on 80 000, että hän on joutunut
sen maksamaan ja se on vastaava, niin kaupunki on tuomittu
korvaamaan siitä se 20 000 näin karkeasti. Eli minusta tuntuu, että
tämä on kummaltakin jäänyt vähän auki.
 
Itse esitin, että tätä pakettiahan ei tarvitsisi mitenkään avata, vaan
näille, jotka nyt eivät ole oikeudessa mukana, maksettaisiin joko
huoneistokohtainen korvaus tai neliöhintamääräinen korvaus, jotka
haluavat sen ottaa vastaan.
 

Valtuutettu Ebeling

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Soininvaara sanoi jotenkin näin, että jotkut ovat katsoneet,
että heitä on kohdeltu väärin ja sitten nostaneet tämän
oikeudenkäyntiprosessin ja siellä on todettu joidenkin kohdalta, että se
on oikea se vaatimus, joidenkin kohdalta se on väärin. Mielestäni
valtuutettu Soininvaara väärällä tavalla samaistaa tai luo sellaisen
vaikutelman, niin kuin kaikki, jotka kokevat, että heitä on kohdeltu
väärin, ovat varmasti vieneet sen oikeuteen. Siis kysymyshän on siitä,
niin kuin näistä vastauksista myös näkee, että kyllä nämä juristit itsekin
tietävät, että se on suuri riski lähteä kaupunkia vastaan käymään
oikeutta. Tätä valtuutettu Soininvaara ei mielestäni ottanut lukuun.
 
Sitten valtuutettu Rantanen sanoi, että valtuutettu Koskinen herättäisi
näissä ihmisissä turhia toiveita. Siis minusta valtuutettu Rantanen voisi
sanoa, että herättää turhia toiveita sen takia, että tänne on ehkä valittu
sellaisia ihmisiä, jotka eivät halua hoitaa näitä asioita. Mutta jos
valtuutettu Koskisen kaltaisia ihmisiä tämä sali olisi täynnä, nämä asiat
kyllä hoituisivat.
 

Valtuutettu Hakanen

 
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tässä asiassa oikeus ei toteudu sen takia, että kaupungin
virkamieskoneisto hyvin voimaperäisesti pyrkii yhtäältä painostamalla
ja toisaalta houkuttelemalla estämään sen, että asukkaat olisivat
vieneet asian oikeuteen. Osa asukkaista jätti viemättä asian oikeuteen
siksi, että heitä oli painostettu tai että heille oli annettu lupauksia siitä,
että heitä kohdellaan joka tapauksessa yhdenvertaisesti. Eli kaupunki
on itse omalla toiminnallaan ajanut asukkaat hyvin vaikeaan ja
eriarvoiseen tilanteeseen.
 
Mitä sitten tulee tähän valtuutettu Soininvaaran vasta-argumenttiin,
ettei voida mekaanisesti tällaisia asioita hoitaa, minä itse toin
puheenvuorossani esille sen, ettei tätä tarvitse hoitaa mekaanisesti.
Tämä voidaan hoitaa ihan niin kuin yleensä vahingonkorvauksen
kaltaisissa tapauksissa toimitaan. Asianomainen henkilö esittää
kohtuullisen vaatimuksensa, ja se käsitellään asianmukaisessa
järjestyksessä kaupungin elimissä. Sen pohjalta syntyy ratkaisu joko
suoraan tai neuvottelujen kautta. Jos vaatimus on kohtuuton, ei
kaupungin tietenkään ole pakko sellaista vaatimusta hyväksyä.
Kaupunki käsittelee tuhansittain pikkumaisia kuitti- ja kaikenlaisia
asioita toimeentulotukihakemusten yhteydessä, siihen on armeija
virkamiehiä. Minkä takia ei pienen joukon asukkaita oikeutta voida
turvata niin, että se käsiteltäisiin tapauskohtaisesti?
 

Valtuutettu Soininvaara

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Koskiselle totean, että tämän meille esityslistan mukana
jaetun muistion mukaan tässä tuomiossa todettiin, että kaupunki oli
sinänsä maksanut kantajille käyvän kauppahinnan näiden asunto-
osakkeista mutta että kantajille oli syntynyt muuta korvattavaa
vahinkoa. Kysymys ei ollut siis asuntojen hintaeroista. Koskinen jätti
vastaamatta kysymyksen, että jos hän esittää mekaanista korvausta
kaikille niille, jotka eivät ole vaatineet mitään, niin miten hän suhtautuu
niihin, jotka ovat vaatineet, joiden vaatimuksen oikeus on todennut
aiheettomaksi. Joutuvatko he nyt kärsimään siitä, että ovat hakeneet
oikeutta?
 

Valtuutettu Koskinen

 
 
Oikeus on tutkinut, tietysti heillekin voidaan samanlainen kompensaatio
antaa. Mutta todellakin, minulla ei ole sitä tekstiä tässä edessä, mutta
niinhän ei ole käynyt, että se on maksettu sen kaupungin hinnan
mukaan. Nimenomaan sitä hintaa on muutettu, verrattu siihen
ostettavaan asuntoon ja siitä maksettu sitä kompensaatiota muiden
vahingonkorvausten lisäksi. Eli se teksti, jonka siinä kaupunginhallitus
esittää, on virheellinen.
 
 

143 §

Esityslistan asia nro 6


JÄTKÄSAAREN RAITIOTIEVERKON PERUSTAMISSUUNNITELMA

 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

 
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.
 
Kaupunginhallituksen käsittelyssä herätti jonkin verran hämmennystä
nämä liiteaineistossa olevat kuvat. Ne liiteaineiston kuvat, joita tämä
esitys koskee, ovat ne kaksi ensimmäistä kuvaa, joita nyt kovasti
yritetään tuonne taululle saada.
 
Jos kuvia nyt ei saada tauluun, niin kerron, että liiteaineiston kaksi
ensimmäistä kuviota liittyvät käsiteltävään asiaan ja nämä jäljempänä
olevat kuviot ovat aikaisempia vaihtoehtoja, joita lautakuntavaiheessa
on käsitelty. Ainoastaan kaksi ensimmäistä kuvaa liittyvät nyt käsillä
olevaan päätökseen.
 

Valtuutettu Pajamäki

 
Itse tämä asia on minun mielestäni, siis joukkoliikenne osayleiskaava-
alueella Jätkäsaaressa, paremmin hoidettu kuin ne ratkaisut, mitä
yksityisautoilulle sinne on suunniteltu. Olisi tietysti toivonut, että
etupainotteisuus olisi vielä voimakkaampaa vuoden 2015 osalta, mutta
periaatteessa toivotaan, että tämä toimii hyvänä syöttöliikenteenä
Ruoholahden metroasemalle. Varsinaisesti näin isoja kaupunginosia
kannattaisi kyllä tehdä sillä tavalla, että sinne tehdään, niin kuin
viimeksi tuon nsisataman kaavan yhteydessä sanoin, tällaista vau-
joukkoliikennettä, vaikka valtuutettu Helistön toivomaa köysirataa tai
vastaavaa.
 
Mutta tämä ei ollut varsinaisesti minun asiani, vaan olisin kysynyt
apulaiskaupunginjohtaja Saurilta, sitten kun täällä pystyy oikeasti
keskittymään johonkin toimintaan, että pysytäänkö tässä nyt
aikataulussa ja miten varmistetaan tämä etupainotteisuus, kun otetaan
huomioon tämän investoinnin rahoittaminen? Täällä on
esityslistatekstissä sanottu, että sillä on ihan normaali rakennusviraston
budjettirahoitus, mutta olen käsittänyt, että joukkoliikenneinvestointien
rahoitukselle tulee uusia haasteita erityisesti, kun siirrytään Helsingin
seudun joukkoliikenteen kuntayhtymän kuvioihin. Olisin kysynyt sen
takia Saurilta, että miten tämä investointien rahoitus on varmistettu?
 

Valtuutettu Valokainen

 
Minua ihmetyttää, tai ei ihmetytä vaan hyvin tyypillistä on, että
puhutaan taantumasta. Esimerkiksi Vuosaaren satamasta tuli aika kivat
rapsut. Nyt 25 miljoonaa euroa löytyy tuollaiseen johonkin raideleikkiin.
Samaan aikaan lopetetaan Sörkasta, joka on kasvavaa aluetta, yksi
bussilinja. Minä olen nyt jo puoli vuotta yrittänyt saada vastausta, minkä
helvetin takia se lopetetaan. Se kuitenkin palvelee ja palvelee edelleen
vähän aikaa vielä aika montaa sataa ihmistä. Yks kaks löytyy tällainen
25 miljoonaa. Itse asiassa, kyllähän näköjään kaupungilla on rahaa.
Rahaa on.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Anttila

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Pajamäen kysymys siitä, että millä tavalla nämä
raitiotieverkon investoinnit varmistetaan nyt tässä uudessa tilanteessa,
kun HKL on operoijana mutta Helsingin seudun
joukkoliikennekuntayhtymä on investoija eli tekee ne
investointiohjelmat, on todella merkittävä. Toivoisin, että
apulaiskaupunginjohtaja Sauri todella vastaa tähän kysymykseen,
koska se on ihan periaatteellinen kysymys ajatellen jatkoakin.
Helsingissähän, kun mietitään näitä uusia asuinalueita, on erittäin
suuret joukkoliikenneinvestoinnit odotettavissa.
 
Jos tässä seudullisessa investointiohjelmassa, jossa tarpeita on myös
varmaan muilla kunnilla, niin Helsingin keskeiset
joukkoliikenneinvestoinnit jäävät jotenkin jalkoihin. Me olemme
kuitenkin monella tavalla varautuneet omissa budjeteissamme siihen
tai ainakin omissa suunnitelmissamme siihen, että rakentaminen,
asukkaiden muuttaminen alueille ja joukkoliikenneyhteydet ovat
samanaikaisesti.
 
Jos tässä aikataulutuksessa tulee heittoja ja esimerkiksi näitä
joukkoliikenneyhteyksiä ei saada rakennettua siinä aikataulussa, missä
on esimerkiksi asuntorakentaminen tai julkinen rakentaminen
suunniteltu, niin tiedätte, että siitä tulee kaaos. Siellä on esimerkiksi
Jätkäsaaren alueella ihan selkeästi todettu, että kun se perustuu
runsaisiin joukkoliikenneyhteyksiin, niin siellä esimerkiksi
yksityisautoilun mahdollisuudet ovat huomattavasti vähäisemmät
puhumattakaan siitä, että kukaan sitä nyt täällä olisi ollut esittämässä,
että siihen tehdään muutoksia.
 
Minä todella toivon, että apulaiskaupunginjohtaja Sauri vastaa tähän
kysymykseen. Ellen saa tyydyttävää vastausta, tulen esittämään tästä
asiasta ponnen, koska haluan, että myös Helsingin puolelta syntyy
painetta Helsingin seudun joukkoliikennekuntayhtymän
investointiohjelmaa kohtaan, että helsinkiläiset saavat siellä myös omat
tärkeät hankkeensa siihen ohjelmaan, joka kuntayhtymässä yhteisesti
päätetään. Muuten on aina niin, että meidän hankkeemme jäävät sitten
jalkoihin.
 
Kiitos.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

 
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.
 
Vastaukseni on kaksiosainen. Ensinnäkin Helsinki pyrkii toteuttamaan
nämä satamilta vapautuvat asuinalueet suunnitellussa aikataulussa, ja
niiden joukkoliikenneyhteydet pitää myös tietysti toteuttaa samassa
tahdissa tämän asuntorakentamisen kanssa. Totta kai päätökset
tehdään kunkin vuoden budjetissa ja taloussuunnitelmassa erikseen.
 
Mitä taas tulee siihen, kun siirrytään tähän Helsingin seudun uuteen
joukkoliikenneorganisaatioon, niin kysymyshän on tietysti hyvä. Jos on
olemassa hankkeita, jotka ovat ainoastaan yhden kunnan alueella, niin
kuin tällä hetkellä raitiovaunuverkosto, totta kai se varmasti tulee
herättämään keskustelua, mutta Helsinki on HSL:n suurin yksittäinen
jäsenkunta ja tietysti pitää kuntien kesken pystyä pääsemään
yhteisymmärrykseen siitä, mitä investointeja toteutetaan. Sitten kun
metro jatkuu Espooseen, niin metrostahan tulee ylikunnallinen. Tällä
hetkellä se on ainoastaan Helsingin alueella. Raitiovaunut tällä tietoa
pysyvät edelleen pelkästään Helsingin kaupungin alueella.
 

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kun seurasin tuota apulaiskaupunginjohtaja Saurin elekieltä, niin jäi
vähän sellainen maku, että tilanne on erinomaisen hankala. Kun me
kaikki tiedämme tämän hyvin kivikkoisen yhteistyömme, valitettavan
kivikkoisen yhteistyömme – toki se on ottanut askeleita eteenpäin,
mutta kuitenkin se on ollut kivikkoista tämä pääkaupunkiseudun
yhteistyö – niin minulle kyllä herää mustia pilviä sen suhteen, miten
tämän asian laita mahtaa olla siinä taistelussa, jossa jokainen alue
taistelee niistä joukkoliikenneresursseista ja -investoinneista. Minä
todella toivon, että Helsinki asettaa tämän hankkeen kärkeen ja
Helsinki taistelee tästä asiasta.
 
Sinne on rakentumassa valtavan iso asuntoalue, liikenneyhteydet, jotka
ovat täysin riippuvaisia raideliikenneyhteyksissä. Tässä asiassa toivon
mukaan ei tarvitse palata pöytään sillä tavoin, että Helsingistä
edellytetään jotain uusia lisäinvestointeja niin, että Espoo, Vantaa ja
muut osakkaat tulevat sanomaan, että Helsingin on korjattava tämä
asia. Tätä pitää seurata kaupunginhallituksen ja -valtuuston tarkasti,
miten ssä käy.
 

Valtuutettu Rauhamäki (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Täällä on kiitettävä sekaannus siitä, mikä on Helsingin seudun
liikennekuntayhtymän rooli. Helsingin seudun liikennekuntayhtymä on
tilaajan roolissa, se tilaa liikenteen. HKL tulevaisuudessa tulee olemaan
se, joka tekee esimerkiksi, ainakin toistaiseksi, nämä investoinnit, mm.
raideinvestoinnit, eli Helsingin kaupunki päättää niistä, rahoittaa ne itse
ja HSL maksaa niistä korvauksen silloin kun se tilaa liikennettä,
kaluston käyttämisestä ja infrasta. Täällä nyt puhutaan aivan täysin
päinvastoin kuin oikeasti ollaan menossa. Ihan vain pienenä
korjauksena.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri
 
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Juuri näin kuin valtuutettu Rauhamäki tässä sanoi, siis Helsinki tekee
tämän investoinnin mutta totta kai ne käyttökustannukset ovat sitten
koko kuntayhtymän kontolla.
 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan koordinaatioryhmässä, jossa
myös käsiteltiin tätä HSL:n perustamista, siinä yhteydessä kun
todettiin, että tämä PLJ eli pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä, joka
muuttuu HLJ:ksi eli Helsingin seudun liikennejärjestelmäksi, niin siinä
tullaan aikanaan tekemään ne ehdotukset näistä laajemmista
hankkeista, jotka sisältyvät tähän liikennejärjestelmään. Siinä
yhteydessä sitten käydään se keskustelu ja ”taistelu”, että mitä millekin
alueelle toteutetaan missä järjestyksessä.
 

Valtuutettu Soininvaara

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minusta, kun taivasteltiin sitä, että 17 miljoonaa euroa
joukkoliikenteeseen on paljon, niin kannattaa muistaa, että
Jätkäsaareen rakennetaan 500 000 kerrosneliötä asuntoja, sen
projektin hinta on noin 2 miljardia euroa, siitä 17 miljoonaa on siis aika
vähän, alta prosentti. Tämä kustannus asuntoneliötä kohden tulee
olemaan siis 35 euroa, se on varmasti, jos sinne kävellä pitäisi sen
ratikan sijasta, niin varmaan asunnot olisivat hieman halvempia.
 
Sitten edelleen pitää todeta, että tuolle alueelle on suunniteltu
pysäköintipaikkoja 300 miljoonan euron edestä, että se on summa,
johon ehkä kannattaisi jo hieman kriittisemmin suhtautua.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä keskustelu kyllä kertoo siitä, miten puutteellisella perusteella
kaupunginvaltuusto aikoinaan, tai sen enemmistö, hyväksyi
kaupunginjohtajien pienellä porukalla sopiman Helsingin seudun
liikennekuntayhtymän perustamisen. Siis jopa päätöksentekijät täällä
kyselevät, että mitä he ovat päättäneet perustaa ja kenelle mikäkin
valta tässä uudessa systeemissä kuuluu. Se kuvaa hyvin tätä
valitettavaa tilannetta ylikunnallisen yhteistyön valmistelussa.
 
Helsinki kun päättää investoinneista joukkoliikenteen alueella, niin
Helsingin on tietysti tärkeää tietää, mihin tämä kuntayhtymä on valmis
sitoutumaan korvauksissa. Ei tämä ole näin yksinkertainen asia kuin
Rauhamäki sanoi, että nämä kaksi vain päättelevät kumpikin tahollaan.
Totta kai Helsinki tarvitsee tiedon siitä, mihin kuntayhtymä on valmis
korvauspuolella sitoutumaan. Hintojen määräytyminen tässä uudessa
systeemissä on toinen hyvä esimerkki siitä, millaisia ongelmia
Helsingille on nyt tulossa. Pohjois-Helsingissä ja Itä-Helsingissä on
tulossa alueita, joilla maksetaan jatkossa YTV:n suunnitelmien mukaan
korkeampia joukkoliikenteen lippujen hintoja kuin muualla Helsingissä.
 
Jos jostain pitää säästää, tämä älyttömän kallis siltahanke Krunikasta
Kruunuvuorenrantaan olisi sellainen kohde, jota kannattaisi harkita ja
satsata ne rahat mieluummin raideliikenteeseen niin tällä alueella kuin
sitten siellä Laajasalon-Herttoniemen suunnalla.
 

Valtuutettu Anttila

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Huolimatta siitä, että apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen
puheenjohtaja ja Rauhamäki täällä antoivat omia vastauksiaan, millä
tavalla nämä investoinnit ja toisaalta tilaajan ja operaattorin investoinnit
ja rahoitusjärjestelyt toteutetaan, niin minulle jäi edelleenkin sellainen
epävarmuus, että miten sitten tässä kokonaisuudessa, kun
kuntayhtymä joutuu sopeuttamaan sekä investointeja, rakentamista
että myös lippujen hintoja ynnä muuta koko tätä kustannusraamia.
Mikä on sitten tämä, että Helsinki voi todella aivan itsenäisesti
riippumatta siitä, mitä kuntayhtymä muuten suunnittelee, toteuttaa omia
investointejaan? Näin ollen, jotta voitaisiin varmistaa tämä
periaatteellinen puoli, teen seuraavan ponsiesityksen:
 
Hyväksyessään Jätkäsaaren raitioverkon
perustamissuunnitelman valtuusto edellyttää, että
kaupunginhallitus varmistaa, että raitioverkon
perustamiseen liittyvät investoinnit sisällytetään Helsingin
seudun liikennekuntayhtymän investointiohjelmaan, jotta
Jätkäsaaren raitioverkon perustamissuunnitelmat voidaan
toteuttaa aikataulun mukaisesti.
 

Valtuutettu Rauhamäki (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Sen verran vielä, että Helsingin seudun liikennekuntayhtymä ei investoi
raiteisiin, se ei myöskään niistä päätä. Se tilaa liikenteen, joka siellä
raiteilla tapahtuu. Sellaista investointisuunnitelmaa ei tule. Helsingin
seudun liikennekuntayhtymän pitäisi muuttua aika merkittävällä tavalla,
että se pystyisi investoimaan, ja meidän päätöksemme pitäisi laittaa
aika lailla uusiksi. Se on tilaaja-tuottaja-mallin pohjalta rakennettu
järjestelmä.
 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Olisin ihan samalla lailla vastannut kuin valtuutettu Rauhamäki. Eli vielä
kerran totean sen, että tämä uusi kuntayhtymä ei investoi vaan se tilaa
liikenteen. Investoinnit tapahtuvat kuntien kautta. Sitten nämä
laajemmat suunnitelmat tehdään HLJ:n yhteydessä, niin kuin tällä
hetkellä on tehty PLJ:n yhteydessä, nämä yli kuntarajojen menevät
suunnitelmat. Niistä tehdään sitten erikseen investoinnit.
 

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Pahoitteluni äänenkäytöstä, mutta kysymys on niin, että kyllä tässä
suora seuraussuhde on. Ei Helsinki voi ja pysty rakentamaan raiteita
sinne tänne ilman, että sillä on tieto siitä, millä tavalla nämä alueen
tilaussuhteet ja millä tavalla tämä koko ympyrä sulkeutuvat. Kyllä meillä
on se tiedossa, että investoinnit tehdään paikallisesti silloin, kun ne
ovat paikallisia, ja ylikunnalliset muulla tavoin ja tilaaja sitten ostaa
palveluita. Mutta tilaajalla, eli tässä tapauksessa tällä kuntayhtymällä,
on tietysti strategia, millä tavalla nämä toimivat, ja sitä kautta nämä
ovat yhteydessä toisiinsa.
 
Minä toivon, että syntyy se sopu kuntayhtymässä niistä investoinneista,
että tämä hanke ei jää jalkoihin muiden varmasti merkittävien
hankkeiden kanssa. Siitä tässä meidän ryhmässämme on ollut pieni
pelko, ei epäilys vaan pelko ja toivo, että kaupungin edustajat sekä
virkamiestasolla että päätöksentekijöinä muistaisivat puolustaa tätä
hanketta ja ennen kaikkea sen tilaajan velvollisuutta ottaa tämä
mukaan siinä, ostaa niitä palveluja.
 

Valtuutettu Ojala

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Sen verran ehkä voisin lohduttaa, että Helsingillä kuitenkin tulee
olemaan tässä Helsingin seudun liikenteen hallituksessa puolet
jäsenistä ja puheenjohtajuus, joten kyllä helsinkiläisten tarpeet
varmaan kanavoituvat ainakin nyt niin kauan, kun tilanne on tämä. Se
on sitten eri asia, jos tästä tulee vielä huomattavasti laajempi
kuntayhtymä. Oikeastaan pyysin puheenvuoron alun perin sen takia,
että olisin halunnut todeta sen, minkä täällä Rauhamäki mm. totesi
aikaisemmin jo, että investointiohjelmaa ei Helsingin seudun liikenne
tee.
 
Kyllä minusta nyt on tullut myös esille selvästi se, että valtuusto
tarvitsee lisää tietoa. Ja varmaan on nyt paikallaan, että elokuussa,
syyskuussa valtuustoa informoidaan. En tiedä, voisiko se olla ihan
koko, ettei mitään eri infotilaisuutta vaan valtuuston kokouksessa
käytäisiin läpi näitä asioita, varattaisiin vaikka yksi kyselytunti tähän
asiaan, koska varmasti paljon kysyttävää on. Jotta valtuutetut osaavat
vastata myös kuntalaisille, näihin on syytä paneutua perusteellisesti.
 
Sen verran toteaisin vielä valtuutettu Soininvaaralle, että mehän täällä
viikko sitten päätimme Jätkäsaaren pysäköintipaikkanormista, joten nyt
vähän jälkijättöisesti, onhan siellä kuitenkin se ponsi, joka hyväksyttiin,
joka pikkuisen ehkä helpottaa Soininvaarankin tuskaa. Huolta minusta
kyllä kannattaa kantaa siitä, miten tämä tariffijärjestelmä sitten kehittyy.
Nythän YTV on ihan, oliko eilen, käsitellyt asiaa, joka ainakin osan
helsinkiläisten kohdalla merkitsisi viiden vuoden kuluttua huomattavia
korotuksia eli siirtymistä kakkosvyöhykkeelle. Nämä ovat asioita, joista
meidän pitää myös saada tietoa ja vaikuttaa Helsingin seudun
liikenteen hallituksessa oleviin helsinkiläisiin jäseniin.
 

Valtuutettu Pajamäki

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
Kannatan valtuutettu Maija Anttilan hyvää pontta.
 

Valtuutettu Valokainen

 
Kiitos.
 
Minä en puutu noihin, kuka omistaa mitäkin ja mistä joku menee tai
jotain tällaista. Minulle riittää tuo, kun asuu Helsingissä ja käyttää
ratikkaa ja kävelee Jätkäsaareen. Minua ihmetyttää, että yks kaks
ollaan puuhaamassa jotain ihme linjoja, raiteita sinne tänne ja
pyöritellään hirveitä summia, ihan kuin tässä oltaisiin jokin iso
kaupunki. Ainakin rahankäyttö viittaa, että oltaisiin joku helvetin iso
kaupunki.
 
Minua vain ihmetyttää, että kenelle tulee tämä raitiolinja varsinkin, kun
asuntoja ollaan luvattu mutta ei niitä oikein näy, että tuolla on hirveät
jonot asunnottomia ihmisiä ja nämä, jotka ovat metroradan varrella
asunnot, niitä on vaikea rempata. Seuraava juttu, mitä me puimme
täällä, on, että miten niitä rempataan ja mistä rahat. Rahat käytetään
tällaisiin älyttömiin puistoihin ja raidehankintoihin.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Holopainen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Olen samaa mieltä edellisten puhujien kanssa siitä, että aikataulussa
pysyminen näin merkittävässä hankkeessa on erittäin tärkeää ja hanke
ei saa jäädä muiden investointien jalkoihin. Haluaisin tuoda esille
tämän Osmo Soininvaaran erittäin aiheellisen huomion siitä, että täällä
tosiaan ollaan huolissaan tästä 17,5 miljoonasta, riittääkö meillä
joukkoliikenteeseen sen verran, kun toisaalta ollaan valmiita
sijoittamaan 300 miljoonaa pysäköintipaikkoihin. Ihan jatkossakin tämä
olisi hyvä pitää mielessä, että mitkä meidän oikeat arvostuksemme nyt
sitten ovat.
 
Tämän saman Osmo Soininvaaran esille tuoman huolenhan jakoi tässä
viime kokouksessa myös valtuutettu Jan Vapaavuori siitä, että näin
kalliilla pysäköinti-investoinneille meidän rakennushankkeemme eivät
välttämättä edes lähde liikkeelle. Tässä olisi nyt todella miettimisen
paikka.
 

Valtuutettu Peltola
 
Minua ihmetyttää, että oliko valtuutettu Holopainen paikalla viime
kokouksessa, jossa nimenomaan äänestettiin siitä, kuinka paljon
pysäköintipaikkoja Jätkäsaareen tulee. Siinä olisi ollut hyvä tilaisuus
vaikuttaa niiden vähentämiseen.
 

Valtuutettu Soininvaara

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tähän parkkipaikkojen kustannukseen. Kun täällä sekä ääneen että
vähemmän ääneen on sanottu, että eihän se ole kaupungin menoerä
vaan se menee taloyhtiöiden maksettavaksi, niin kyllä se on kaupungin
menoerä.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Se joka tapauksessa kapitalisoituu maan hintaan, ja kaupunki omistaa
maan ja joutuu sen maksamaan.
 

Valtuutettu Valokainen

 
Voisi olla, että säästettäisiin joka taholla, jos käytettäisiin omia jalkoja ja
vähän päätä.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Helistö (vastauspuheenvuoro)

 
Hyvä valtuutettu Valokainen.
 
Investointi joukkoliikenteeseen ja varsinkin investointi
raitiovaunuliikenteeseen on pidemmän päälle Helsingin kaupungille
aivan varmasti rahaa säästävä ratkaisu. Minun mielestäni olisi hienoa,
jos kyselisit esimerkiksi muilta sosialidemokraateilta vähän tarkemmin
Helsingin kaupungin joukkoliikenteen yleisfilosofiasta, ettet tulisi tänne
nolaamaan itseäsi oudoilla kommenteilla.
 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi

 
 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Vielä toteaisin selvyyden vuoksi sen, minkä valtuutettu Rauhamäki jo
täällä aikaisemmin totesi, että tämä Helsingin seudun
joukkoliikennekuntayhtymä ei tule suoraan investoimaan ja sillä ei ole
omaa investointiohjelmaa. Helsingin sisäiset raitiotieinvestoinnit tullaan
jatkossakin tekemään nykyisenkaltaisesti, eli Helsinki investoi itse
näihin. Ja kun liikennekuntayhtymä tilaa liikennettä, niin siinä
yhteydessä maksetaan korvaus raiteiden käytöstä.
 

Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi totesi, että tehdään
tällainen HLJ, niin eikö siinä sitten todella Helsingin investointiohjelmaa
millään lailla oteta mukaan? Ei se nyt voi olla pelkästään... Täytyy
todella todeta, että minä en ole nähnyt koko HLJ:tä kertaakaan, että
siinä mielessä en osaa sanoa muuta kuin tiedän, mikä on PLJ. Jos se
on samantyyppinen, niin kyllähän siinä myös näkyy Helsingin puolelta,
mitä on aiottu investoida huolimatta siitä, kuka ne investoinnit jatkossa
tekee. Ja siinä myös määräytyy järjestyksiä jne.
 

Valtuutettu Valokainen

 
Mielelläni tällaisessa asiassa nolaankin itseni, eli minä puhun juuri sitä,
mikä on minun mielipiteeni ei niin kuin esimerkiksi Helistön, mikä on
opittu jostain filosofiasta tai tuijoteltu jotain hienoa ja kivaa. Mutta
kyllähän se juttu on näin, että sinäkin Kimmo varmaan olet kävellyt
täällä Stadissa, ja se riittää. Kyllä sinä tiedät, mitä minä tarkoitan. Ja
kaikki muutkin varmaan tietävät, ketkä Helsingissä asuvat. Ei tässä nyt
mikään kiire ole, tämä ei ole mikään metropoli. Kyllähän se varmaan 20
vuoden kuluttua jonkun säästön tuo. Mä jeesaan sulle rollaattorin kyllä.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Selventäisin vielä sitä ongelmaa, jonka itse koen tässä keskustelussa
nyt tärkeäksi. Meillä on nyt tilaaja-tuottaja-malli tähän rakennettuna,
valitettavasti, vastustin tätä Helsingin seudun liikennekuntayhtymän
perustamista juuri mm. tästä syystä, että päätös liikenteen tilaamisesta
tehdään eri porukalla kuin päätökset siitä, miten investoidaan ja
laitetaan rahaa joukkoliikenteeseen. Näitä kahta asiaa ei tässä mallissa
ole mitenkään demokraattisella tavalla liitetty toisiinsa. Siitä voi tulla
ristiriita tai voi olla tulematta, se on niin kuin sanotaan ”korkeimman
käres” nyt, valtuusto ei pysty tässä valitettavasti suoraan vaikuttamaan
siihen, mitä tämä kuntayhtymä tulee tekemään. Ja se on valtuustolle
ongelma, kun valtuusto maksaa laskut. Tämä tilaaja sitten korvaa sen,
minkä haluaa korvata.
 

Valtuutettu Luukkainen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kerron nyt, että en todellakaan voi kannattaa tätä Maija Anttilan
tekemää toivomuspontta, koska tästä käy selvästi ilmi, että tekijä ei ole
ymmärtänyt näitä rakenteita, miten liikenne tullaan tulevaisuudessa
Helsingissä ja Helsingin seudulla järjestämään. Tämä Helsingin seudun
joukkoliikennekuntayhtymä, sillä ei tule olemaan minkäänlaista
investointiohjelmaa, eli emme me voi vaatia täällä, että siihen
sisällytetään näitä hankkeita. Jatkossakin Helsingin sisäiset
raitiotieinvestoinnit tulevat olemaan Helsingin omassa päätösvallassa
ja ne eivät millään muotoa liity tähän joukkoliikennekuntayhtymään.
Joukkoliikennekuntayhtymä tulee olemaan tilaajaorganisaatio, joka tilaa
liikennettä mutta se ei tule investoimaan eikä pyörittämään niitä
investointeja. Eli en todellakaan voi kannattaa tätä Anttilan
toivomuspontta, koska tässä ei ole ymmärretty rakenteita ja tämä on
ihan päätön.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Holopainen

 
Edelliseen kommenttiin, että jos ei se nyt ole tullut vielä selväksi, niin
mielestäni Vihreät on kyllä erittäin aktiivisesti ja johdonmukaisesti
kannattanut joukkoliikenneinvestointeja ja toisaalta vastustanut sitä,
että näiden normien mukaisesti pitäisi joka paikkaan rakentaa
pysäköintipaikkoja riippumatta siitä, tarvitaanko niitä sinne ja kuinka
paljon ne maksavat.
 

Valtuutettu Peltola

 
Nämä asiat ovat todellakin kytköksissä toisiinsa. En ymmärrä, miksi
Holopainen katsoo aiheelliseksi tänään puolustautua asiassa, jossa
hän viime kokouksessa teki väärän äänestyspäätöksen.
Vasemmistoliitto esitti alempaa pysäköintipaikkojen määrää, jolla olisi
tietenkin merkitystä mm. siihen asiaan, katsooko uusi kuntayhtymä
tarpeelliseksi kuljettaa raitiovaunuja näillä meidän rakentamilla raiteilla
ja kuinka paljon. Mitä enempi siellä on asukkaita, jotka käyttävät
ratikoita, sitä varmemmin siellä varmasti niitä ratikkavuoroja myös tulee
olemaan tarpeeksi.
 

Valtuutettu Holopainen

 
Jos ei se vielä käynyt selville, niin mehän kannatimme sitä, että tietyiltä
osin voitaisiin vapauttaa näistä normeista kokonaan, eli silloin niitä
pysäköintipaikkoja voisi rakentaa sinne, missä niitä tarvitaan ja
välttämättä joka paikkaan niitä ei tarvita ollenkaan, varsinkaan täällä
Jätkäsaaressa, joka on erittäin hankalien siltayhteyksien päässä ja
ruuhkia muodostuu helposti.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 

Valtuutettu Ojala

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Totesin aikaisemmin täällä, että olisi varmaan syytä järjestää
valtuustolle vähän enemmän informaatiota näistä, vaikka me olemme
jo hyväksyneet täällä, tai itse asiassa tässähän kävi niin, että tämä
liikenneasia ei edes tule tänne valtuustoon päätettäväksi. Ja se on se
ongelma, että me emme ole sillä tavalla saaneet perehtyä tähän, kuten
oli tähän Helsingin seudun ympäristöyhteistyöhön. Ja se on totta, että
jos lukee pelkästään esimerkiksi vaikka niitä papereita, joita nyt on
tullut tämän Helsingin seudun liikennekuntayhtymän
perussopimuksessa, niin kyllähän siellä puhutaan investointien
pääomarahoituksesta, miten se tullaan toteuttamaan, vaikka sillä ei
ole... Tämä on asia, josta aivan selvästi on valtuutettujen kesken
epätietoisuutta, mitä se tarkoittaa.
 
En kannata tätä pontta, koska olen tähän asiaan perehtynyt ehkä
huolellisemmin kuin jotkut muut nimenomaan koordinaatioryhmässä.
Mutta koska tämä liikenteen perustaminen ei vaadi valtuuston
päätöstä, niin ainakin se, mikä kaupunginhallituksen nyt täytyy ottaa
vakavasti ja kaupunginjohdon myös siellä, että tästä järjestetään
riittävästi informaatiota valtuutetuille, että valtuutetut tietävät, mihin me
olemme sitoutuneet.
 

Valtuutettu Anttila
 
Ehkä näin ollen, valtuutettu Ojala käytti niin viisaan puheenvuoron, että
toivon, että tätä informaatiota nyt sitten jaetaan niin, että tiedetään,
millä tavalla tämä joukkoliikennekuntayhtymä jatkossa toimii, mitkä ovat
vastuut ja millä tavalla Helsingin lukuisat joukkoliikennehankkeet
voidaan turvata niin, että voimme olla vakuuttuneita siitä, että muut
kaupungit ja kuntayhtymän osakkaat eivät peukaloi niitä sillä tavalla,
että se on helsinkiläisten kannalta epäedullista.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Vedän pois.
 

Kaupunginjohtaja Pajunen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valtuuston puheenjohtaja ehti käyttää sanani jo ensin, eli esimerkiksi
kesän jälkeen ensimmäisen valtuustokokouksen yhteyteen meillä on
täysi valmius järjestää informaatiotilaisuus, jossa voidaan käydä nämä
niin joukkoliikennetilaajaorganisaation kuin ympäristöpalvelunkin asiat,
myöskin investointien kulut ja kaikki nämä, että asia tulee
mahdollisimman selväksi ja yhteisen tiedon perusteella voimme tehdä
hyviä päätöksiä. Olen vakuuttunut, että nämä ratkaisut, niin kuin
kaupunginvaltuusto ne on hyväksynytkin, ovat erittäin oikeita ja myös
investoinnit tulevat oikein kohdistumaan.
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff (vastauspuheenvuoro)

 
Puheenjohtaja.
 
Oikeastaan tässä nyt jo ehti tulla tämä info sekä puheenjohtajan että
kaupunginjohtajan suusta. Mutta keskimäärin olen sitä mieltä, että
täällä saa erittäin hyvää tietoa päätettävistä asioista, koska listatekstit
ovat perusteellisia ja niitä lukemalla saattaa päästä jutun juuresta kiinni.
 

Valtuutettu Ebeling

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Anttilan perusajatus oli kyllä hyvä, ja Helsingin on tärkeää
puolustaa tärkeitä investointeja ja pitää huolta, että ne sisällytetään
niihin ohjelmiin, joissa nämä ratkaistaan. Oli hyvä tietenkin tässä
yhteydessä, että hän veti tämän pontensa pois niistä syistä, jotka täällä
on käyneet ilmi. Toisaalta me huomaamme siitä, että kun me elämme
tätä muutosprosessia, niin meidän täytyy kaikkien opetella, miten asiat
jatkossa menevät.
 
Kiitos.

 

144 §

Esityslistan asia nro 7


SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKÖN MUODOSTAMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDULLE

 

Valtuutettu Kuuskoski

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kannatan hyvin tyytyväisenä tätä ehdotusta. On ilo, että
pääkaupunkiseudun kunnat ja Kirkkonummi perustavat yhteisen suun
erikoishoidon yksikön, se varmasti parantaa monella tavalla palvelujen
laatua. Se on myös hyvä esimerkki siitä, että on mahdollista tehdä
tällaisia rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia, ja niitä Helsingin
terveydenhuolto ja sosiaalihuolto kaipaa monella tavalla jatkossakin.
 
Terveyslautakunnassa tämä on saanut myös yksimielisen tuen. Tässä
samassa terveyslautakunnan käsittelyn yhteydessä on kuitenkin oltu
huolissaan siitä, että kun tehdään tällainen iso yhteisinvestointi, niin
menot ovat siellä terveyslautakunnan budjetissa mutta sitten osa
tulopuolesta, ja tästähän muut kunnat maksavat lähes puolet näistä
kustannuksista, niin ne ovat kaupungin tulopuolella. Mikä ongelma
tässä on? Tässä on se ongelma, että jatkossa kun näitä
säästötavoitteita on asetettu, terveyslautakunnan säästötavoite nousee
nyt sitten liian suureksi sen vuoksi, että siinä on otettu huomioon myös
tämä toinen puoli, joka tulee muiden kuntalaisten eduksi ja he täysin
siitä maksavat.
 
Toivon, että tämä terveyslautakunnan yksimielinen huolenaihe, joka on
kaupunginhallituksellekin esitetty, otetaan huomioon, kun seuraavan
vuoden talousarviota käsitellään. Mutta erittäin positiivinen asia, että
tässä asiassa on päästy eteenpäin, ja tällaisia rakenneuudistuksia
tarvitaan jatkossakin.
 
Kiitoksia.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Tämä huoli on rekisteröity, ja olemme moneen kertaan keskustelleet
tästä asiasta kaupungintalolla. Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen on
viimeksi hetki sitten vakuuttanut minulle, että tämä otetaan budjetin
valmistelussa huomioon. Eli terveyskeskuksen ei tarvitse tästä syystä
budjettia karsia.
 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Totean, että kaupunginhallituksessa tämä asia tuotiin esille ja kävimme
asiasta keskustelu ja saimme juuri sen vastauksen, minkä äsken
apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen antoi, eli että tästä syystä ei
terveyspuolella tarvitse säästöjä tehdä ja tämä tullaan ottamaan
huomioon budjetin valmistelussa.

Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Sen lisäksi, mitä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi ja
apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen sanoivat, että tämä tullaan
oikaisemaan, niin tällä on tietysti aika suuri periaatteellinen merkitys
myös sosiaaliviraston puolella. Nythän, jos ajatellaan, meillä on
edelleen budjetissa se, että haluamme vertailla kustannuskehitystä
verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Jos yhä enemmän tällaista
toimintaa tulee, äkaupunkiseudun yhteistoimintaa, niin sehän
vaikuttaa ilman muuta siihen, että jos ei tätä oikaisua tehdä, meidän
kustannuksemme näyttävät edelleenkin muita kaupunkeja kalliimmilta,
koska tulopuoli menee kaupungin kassaan mutta ei näy terveyspuolen
tai sosiaalipuolen tuloissa.
 

Ledamoten Torvalds (replik)
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Ei voi muuta todeta kuin että Helsingin asukkaat ovat saaneet tässäkin
kokouksessa suun erikoishoitoa oikein olan takaa.
 

Valtuutettu Malinen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Oli hyvä, että tämä terveyslautakunnassa tekemäni toivomusponsi nyt
tuotiin täällä esiin ja siihen saatiin vastauksia, mutta ne jäivät vähän
puolitiehen. Tämä asiahan on erinomainen, joka tässä on käsittelyssä,
ja terveyslautakunta on sitä puoltanut. Mutta se, mistä ne kustannukset
tulevat suuremmasti, on se vuodenvaihteessa alkava hammashoidon
viikonloppu-, pääkaupunkiseudun yhteispäivystys. Se tekee 2,4
miljoonaa kustannuksissa täsmällisesti. Haluan vielä kysyä hieman
täsmällisempää vastausta tuohon. Lautakunta joutui enemmistöllä
tekemään raamiin menevän budjetin 2010, jossa on tämä 2,4 miljoonaa
muiden pääkaupunkiseudun kuntien kustannuksia, eli me joudumme
2,4 miljoonaa enemmän ottamaan meidän omista
terveyspalveluistamme. Miten lautakunta pääsee tätä sitten
käsittelemään? Mistä ne tehdyt ylimääräiset leikkaukset sitten?
 
Jotta osaisimme hieman korjata sitä, haluaisin vielä hieman parempaa
vastausta. Vai tuleeko se Pajusen budjettiesityksessä sitten jotenkin
virkatyönä huomioitua, koska nyt lautakunta ei pääse enää ottamaan
kantaa siihen, mihin ne pitäisi kohdistaa, jos me saamme oikeasti sen
2,4 miljoonaa takaisin, että pysymme niin kuin muutkin 1,3 %:n
säästöissä? Nyt on 1,55 pakotettu lautakunta tekemään.
 

Valtuutettu Kousa

 
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Olen hyvin ilahtunut näistä kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Rihtniemen ja apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen vakuutteluista, että
nämä kustannukset huomioidaan budjetissa. Tässä yhdyn valtuutettu
Malisen huoleen siitä, että me emme ole saaneet
terveyslautakunnassa oikeaa tietoa. Itse asiassa siinä vaiheessa, kun
lautakunnan puheenjohtaja Malinen toi tämän pontensa lautakunnan
käsittelyyn, ymmärtääkseni kaupunginhallitus oli jo päättänyt ja
käsitellyt tämän aiheen mutta meille lautakuntaan asti se tieto ei tullut.
Siellä oli apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen paikalla kokouksessa.
 
On ollut hyvin vaikeaa toimia lautakunnassa ja miettiä tätä budjettia.
Tuntui, että pakkoraossa jouduttiin tekemään säästöjä tai suostumaan
säästöihin sellaisissa kohdissa hyvinkin yllättäen, joissa ei olisi niitä
haluttu tehdä. On edelleen epäselvää, joudutaanko esimerkiksi tämä
akuuttisairaanhoidon osasto, joka oli suunniteltu käynnistettäväksi, niin
joudutaanko siitä suunnitelmasta perääntymään näiden
hammashuollon kustannusten takia. Minä myös toivoisin vielä kerran
jonkunlaista kommenttia apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta tähän
näin täällä valtuustossa, kun lautakunnassa sitä on ollut vaikea saada.
 
Kiitos.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Kaupunginhallitushan ei ole virallisesti asiaa käsitellyt. Ei ole olemassa
kaupunginhallituksen mitään muuta esitystä kuin raamiesitys, ja
siksihän on tehty tietysti nuo ehdotukset, mitkä on tehty raameihin.
Nämähän ovat asioita, jotka kypsyvät vähitellen riippumatta tästä
muusta aikataulusta, millä asioita käsitellään. Niinpä kerroin juuri näistä
keskusteluista, mitä kaupungintalolla on käyty, aivan kuten
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemikin. Nämä asiat vain
kypsyvät eri tahtiin, ja niitä ei pysty käsittelemään muussa kuin siinä
tahdissa, jolla päätöksiä tehdään. Me joudumme, virkamiehet, elämään
päätösten mukaan.
 
 
 

147 §

Esityslistan asia nro 10


HERTTONIEMEN ALA-ASTEEN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMA

 

Valtuutettu Pakarinen

 
 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Herttoniemen ala-asteen peruskorjaushankkeen lähtökohtana ovat
olleet tekniset perusparannustarpeet. Helsingin kaupungin
koulurakennusten sisäilmatyöryhmän loppuraportissa vuonna 2006
todetaan Herttoniemen ala-asteen luokkatilojen painovoimainen
ilmanvaihto riittämättömäksi ja esitetään tiettyjä
ilmanvaihtojärjestelmien rakentamisen parannuksia. Vesikatolla on
vuotokohtia, ikkunat ja ovet ovat kunnostamisen tarpeessa ja keittiön
laitteet ovat käyttöikänsä päässä. Pihan pintavesien pois johtaminen ja
sadevesikaivojen toiminta on puutteellista. Haitta-ainetutkimuksessa
rakennuksessa on todettu haitta-aineita. Paloturvallisuus ei täytä
rakentamismääräyksiä eikä rakennus sovellu liikuntaesteisille. Lisäksi
rakennuksen rakenteellisista ja taloteknisistä perusparannustarpeista
suurin osa on kiireellisiä. Näin siis vuonna 2006.

Nyt laaditussa hankesuunnitelmassa koulurakennus varustetaan
koneellisella ilmanvaihdolla ja muut todetut puutteet korjataan. Siis
mitään luksusta tähän kouluun ei ole tulossa. Peruskorjauksen jälkeen
Herttoniemen ala-asteen koulurakennuksen vuosivuokraksi tulee yli
800 000 euroa. Opetuslautakunta totesi omassa lausunnossaan, että
perusparannuksen jälkeinen vuokra-arvio, joka tuolloin oli 924 000 ja
risat vuodessa, on kohtuuton, ja katsoi, että perusparannuksen
jälkeiselle vuokralle tulee asettaa kattohinta, joka ei saa ylittää yleistä
markkinahintaa. Lisäksi totesimme, että vuokran suuruutta arvioidessa
tulee huomioida myös mahdollisten väistötilojen aiheuttama vuokraa
korottava vaikutus. Väistötiloistahan on tässäkin tapauksessa tulossa
23 kuukauden rakennusajalta 720 000 euron vuokralasku.
 
Mielestäni tämä nyt listalla oleva alennettu 839 000 euron vuosivuokra
ei ole juurikaan kohtuullisempi. Tähän mennessä olemme
opetustoimessa maksaneet Herttoniemen koulukiinteistöstä 385 887
euroa vuodessa. Vuokra on siis näinkin 2,18-kertainen nykyiseen
nähden. Aikaisemmassa vuokrassa ei ole puolestaan ollut
minkäänlaista alennusta siitä, että oppilaat ovat olleet vuosikausia,
vähintäänkin nyt siitä vuodesta 2006 lähtien, rakennuksessa, jossa on
todettu haitta-aineita ja joka ei ole täyttänyt paloturvallisuuden
vaatimuksia. Peruskorjauksen valmistuttua maksamme siis 2,18-
kertaista vuokraa siitä, että rakennus vain ja ainoastaan muutetaan
vaatimusten mukaiseksi. Tässähän ei ole järjen häivää.
 
Haluan korostaa, että tilavuokrat ovat mielestäni sinänsä erinomainen
asia, koska ne ohjaavat tilojen tehokkaaseen käyttöön. Meillä on
kuitenkin kiireellisesti korjattavien, eli suomeksi huonokuntoisten,
kiinteistöjen listalla opetustoimessa 22 koulua. Nämä koulut
muodostavat lähes viidenneksen koulukiinteistökannastamme. Jo nyt
vuokrat vievät liki neljänneksen opetustoimen budjetista. Kun nämä 22
koulua lähivuosina korjataan, jos kaikkien osalta vuokra nousee yli
kaksinkertaiseksi, voi lyhyelläkin matikalla päätyä aika nopeasti siihen,
että opetusviraston budjetista ei parin vuoden kuluttua riitä rahaa
mihinkään muuhun kuin vuokriin.
 
Tilakeskuksen ja tilojen käyttäjävirastojen rajapintaa pitäisi tarkistaa ja
selkeyttää. Pääperiaatteena tulisi olla, että kaikki väistötiloihin liittyvät
kustannukset tulee maksattaa tilakeskuksella eikä vuokralaisen rooliin
joutuneelta tilojen käyttäjävirastolta, kuten tässä tapauksessa
opetusvirastolta. Tällainen työnjako on yleinen yksityisillä asunto- ja
toimitilamarkkinoilla.
 
Käytännössä tilakeskuksen vastuulla tulisi olla ensinnäkin
vuokrakustannukset, jotka ylittävät ennen korjaustyön aloittamista
vallinneen vuokratason ja toiseksi muuttokustannukset sekä
siirryttäessä väistötiloihin että palattaessa niistä. Teenkin tässä
yksintein seuraavat ponsiehdotukset:
 
                     Kaupunginvaltuusto edellyttää:
 
1)   että koulukiinteistön vuokraan neuvotellaan
opetusviraston ja tilakeskuksen kesken asianmukainen
alennus, kun kiinteistö todetaan huonokuntoisuutensa
vuoksi kokonaan tai osittain käyttötarkoitukseensa
sopimattomaksi tai huonosti soveltuvaksi.
 
2)   että perusparannuksen jälkeiselle vuokralle tulee
asettaa kattohinta, joka ei saa ylittää yleistä
markkinahintaa.
 
3)   että kaikki koulurakennuksen peruskorjauksen ajalta
aiheutuvat väistötiloihin liittyvät kustannukset – eli sekä
ennen korjaustyön aloittamista vallinneen vuokratason
ylittävät väistötilojen vuokrat että muuttokustannukset
siirryttäessä väistötiloihin ja palattaessa niistä –
maksaa tilakeskus eikä opetusvirasto.
 
Nämä ponsiehdotukset ovat mielestäni perusteltuja senkin kannalta,
että ne antavat tilakeskukselle kimmokkeen toimia ripeästi
peruskorjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tässä, niin kuin monessa muussakin, hankesuunnitelmassa on
valtuuston hyvä muistaa se, että kaupungin sisällä - kysehän on
kaupungin sisäisestä rahankäytöstä, joka loppujen lopuksi joudutaan
maksamaan jonnekin ulos – meidän sisäiset vuokramme ovat
kustannusperusteisia, eli mitä tuosta hankkeesta kaupunki loppujen
lopuksi joutuu maksamaan, se osoitetaan sille käyttäjäkunnalle. Nämä
vuokrien muutokset, olen ymmärtänyt, on tarkasteltu aina tulevissa
budjeteissa ja otettu muutoksia siellä huomioon.
 
Mutta se, että me pallottelemme ikään kuin kustannusvastuuta
käyttäjähallintokunnan ja tilakeskuksen kanssa, ei johdata meitä yhtään
parempaan tulokseen, koska kummaltakin osin loppuvaiheessa on
verovaroin katettavia kustannuksia. Mielestäni on hyvä, että
käyttäjähallintokunnat näkevät nämä todelliset kustannukset myös
omissa talousarvioissaan. Tämän takia ei voida puhua kaupungin
sisäisten vuokrien osalta markkinavuokrista tai tilanteesta, jossa
vertaillaan markkinavuokratilannetta, esim. tämän hetken tilanteessa
toimitiloja, jota tämä nyt ei aivan suoranaisesti ole, mutta yleisiä
toimitiloja on taatusti halvemmalla kuin kaupungin sisäisten
kustannusperusteisten periaatteiden mukaan sisäisiä tiloja on
olemassa.
 
Siitä huolimatta kaupungin kokonaisetu edellyttää, että mahdollisimman
laajassa määrin käytetään meidän hallussa olevia tilojamme, vaikkakin
se hetken aikaa maksaa sille hallintokunnalle enemmän kuin ehkä
seireenien laulu tuolta yksityiseltä puolelta. Mutta kaiken kaikkiaan
nämä kustannusasiat, vuokrien korvaukset ja niitten nousupaineet
käsitellään sitten talousarvion yhteydessä.
 

Valtuutettu Pakarinen (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Mielestäni nämä tekemäni ponnet nimenomaan tähtäävät siihen, että
kiinteistöjä käytetään tehokkaasti eli ne korjataan nopeasti, jolloin
väistötiloissa oleskelu jää mahdollisimman lyhyeksi ja epäkunnossa
olevissa tiloissa työskentely. Nyt kun nämä kulut, jotka aiheutuvat
esimerkiksi väistötiloista, jäävät kokonaan sinne opetusviraston
kontolle, niin ei ole mitään kiirettä tehdä näitä korjauksia loppuun.
 

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto
 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Opetuslautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen piti kyllä erittäin
hyvän puheenvuoron. Vaikka useimmat meistä olemme varmaan
näiden sisäisten vuokrien kannalla siinä mielessä, että kyllähän ne
tekevät meidän tilojen ja rahojen käyttömme läpinäkyvämmäksi, niin
kyllä minä itse olen viimeisen 4 vuoden aikana opetuslautakunnassa
kyllä todennut sen, että tilojen korjaaminen on hirmuisen kallista ja
meillä on siellä kymmeniä kouluja, jotka ovat huonossa kunnossa, kun
ne korjataan ja meillä tilavuokrat nousevat, niin tosiasia on kyllä se, että
meidän budjettimme jatkuvasti laahaa jäljessä. Ja nyt kun ollaan
jouduttu tekemään tätä kouluverkkotarkastelua, niin on hirveän ikävää,
että sitä kouluverkkotarkastelua alkaa ohjata se, että meillä on
suojeltuja, kauniita, arvokkaita koulurakennuksia kymmenittäin, jotka
kuitenkin ovat hirveän huonossa kunnossa ja jotka pitäisi korjata.
 
Tällaisia kouluja on esimerkiksi vaikka Roihuvuoren ala-aste, jonka
korjaaminen on kallista ja joka pitäisi korjata mahdollisimman pian.
Samoin tämä Herttoniemi ja 20 muuta koulua, että tämä on iso
ongelma opetustoimelle. Sen vuoksi kannatan kyllä lämpimästi näitä
Pia Pakarisen tekemiä ponsia.
 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
Tack, herr ordförande. Arvoisat valtuutetut.
 
Olen aivan samaa mieltä siitä, että Pia Pakarisen tekemät ponnet ovat
hyviä ja kannatettavia. Olen myös samaa mieltä siitä, että se
järjestelmä, mikä tällä hetkellä näiden tilavuokrien suhteen on
käytössä, on aivan hyvä. Olen apulaiskaupunginjohtajan kanssa samaa
mieltä siitä, että tämän järjestelmän pohjalta voidaan toimia. Sitä
järjestelmää pitää kuitenkin kehittää, siitä on täälläkin ennen puhuttu.
Sitä pitää kehittää niin, että aidosti opetusvirasto ja tilakeskus käyvät
neuvotteluja siitä, mikä on oikea taso vuokralle ja miten näitä korjauksia
saadaan tehokkaasti vietyä eteenpäin. Tällä hetkellä korjaukset
laahaavat perässä, tilakeskus ei ole kyennyt käyttämään niitä
määrärahoja, jotka kaupunginvaltuusto on vuosi pari sitten myöntänyt.
Nyt ollaan luvattu, että kaikki rahat käytetään ja saadaan nämä
rakentamiset ja korjaamiset tehtyä.
 
Tällä hetkellä Vuosaaressa Nordsjö Lågstadieskolassa on tilanne,
jossa toisen viraston tahto optimoida näitä kuluja johtaa siihen, että kun
kulttuuripuolelta ollaan irtosanottu Rastis-vuokrat, niin koulupuolella
ollaan nyt ihmettelemässä, samoin tarhan puolella, että kuka tulee
maksamaan sen osan vuokrasta, jota kulttuurikeskus ei tule
maksamaan, koska he haluavat säästää 15 000 euroa. Kyllä kaiken
kaikkiaan tässä vuokratilanteessa ja siinä, miten me näitä asioita
hoidamme kaupungissa, tarvitaan uudenlaista keskustelua ja aitoa
vuorovaikutusta.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Kiitoksia, puheenjohtaja.
 
Minunkin mielestäni valtuutettu Pakarinen teki hyvät ponsiesitykset.
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilän vastaus Pakariselle ei sen sijaan
ollut kovinkaan tyydyttävä. Ensinnäkin sisäiset vuokrat yleisesti ottaen
tässä kaupungissa eivät ole kustannusvastaavia. Tilat on yleensä
rakennettu verovaroilla, siitä huolimatta näistä tiloista maksetaan
yleensä erittäin korkeaa pääomavuokraa, jopa niin korkeaa, että se
sisäinen vuokra ylittää vastaavankaltaiset vuokrat yksityisillä
markkinoilla olevista tiloista.
 
Toisekseen mitään selvyyttä siitä, että nämä sisäiset vuokrat jotenkin
palautuisivat tässä tapauksessa opetusviraston tai muissa tapauksissa
muiden palvelujen käyttöön, ei ole. Päinvastoin, me olemme vuosi
toisensa jälkeen täällä siinä tilanteessa, että budjetissa nämä palveluja
tuottavat virastot joutuvat karsimaan menojaan mutta kiinteistöviraston
tilakeskuksen puolella tuotot ovat valtavan suuret. Kaikki merkit
viittaavat siihen, että näiltä peruspalveluilta siirretään itse asiassa
rahaa kaupungin taloushallinnon käytettäväksi johonkin aivan muualle.
 
Kolmanneksi, koulut eivät ole tässä ainoa alue, jossa on ongelmia.
Esimerkiksi sosiaaliviraston Hakaniemen toimitiloista osa joutui
siirtymään kosteusongelmien takia vapailta markkinoilta vuokrattuihin
tiloihin, sai valtavasti paremmat tilat ja valtavasti halvemmalla.
 

Valtuutettu Suomalainen

 
Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut kollegat.
 
Pia Pakarinen nosti tietysti ihan tärkeän asian esiin, ja varmasti
kuulostaa välillä ehkä hölmöläisen hommalta yhdestä taskusta pistää
rahaa toiseen varsinkin, jos toisessa taskussa tuntuu, että rahat eivät
riitä. Mutta kyllä näillä sisäisillä vuokrilla on tarkoitus, juuri tämä
tehokkuus, niin kuin äsken mainittiin, ja sen ymmärrys, että ei ole
ilmaisia lounaita eikä ilmaisia rakennuksia.
 
Olisin halunnut näistä alennuksista vähän vielä tarkentaa, nimittäin
silloin jos tällaisiin alennuksiin lähdetään, tulee mieleen juuri se, että
kuka tällaisista alennuksista päättää ja millä perusteilla. Se on aika
ymmärrettävää esimerkiksi silloin, jos tila on sopimaton käyttöön ja se
ei vastaa sitä tarkoitusta, mihin sitä tarvitaan, niin silloin toki voi
kiinteistölautakunta tai virasto myöntää alennusta. Ja sama väistötiloja
koskien, niin luulisi, että on itsestään selvää, että väistötilojen vuokra
voi olla matalampi kuin varsinaisen tilan. Tässä ehkä
apulaiskaupunginjohtaja voi hieman tarkentaa vielä, että miten nämä
menevät tällä hetkellä, mikä on käytäntö tässä.
 
Mutta se, että onko se alennuksen myöntäminen, kuka siitä päättää,
kenelle annetaan minkälainen alennus? Onko se kiinteistölautakunta,
joka päättää, että nyt kun opetustoimi saa tässä vähän etua tai joku
kulttuuritaho, joka haluaa käyttää nuorisolautakuntaa, saavat etua, että
onko se sitten meidän asiamme siellä lautakunnassa päättää, ketä
suositaan, kuka saa ja mitäkin alennuksia? Ilman muuta Pakarinen oli
kyllä ihan oikeassa tässä, että varmasti tämä korjausaikataulu monin
osin voi olla nopeampi. Ja siitä kenties on jonkinlaisia
tehostamistoimenpiteitä, ainakin yritämme kiinteistölautakunnassa
viedä sitä aikataulukysymystä eteenpäin.
 

Valtuutettu Pakarinen (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Ei ole ilmaisia lounaita pyydetty eikä paljon saatukaan. Tässä on itse
asiassa kysymys siitä, että kenellä on vastuu kiinteistön kunnosta. Minä
olen tämän kysymyksen esittänyt monta kertaa enkä ole saanut siihen
vastausta. Minun mielestäni, jos meillä on olemassa tilakeskus, se
vastaa kiinteistön kunnosta. Jos koulurakennus ei ole kunnossa, se on
tilakeskuksen vika ja siinä tapauksessa meidän pitää saada siitä
vuokrasta alennusta. Minusta tämä on hyvin selkeä asia. Samoin
väistötilat, jos kerran koulu on päässyt niin huonoon kuntoon, että sitä
kesäloman aikana ei pystytä korjaamaan, niin vika on tilakeskuksen ja
silloin heidän pitäisi maksaa nämä väistötilakustannukset. Tässähän ei
itse asiassa toivota näissä ponsissa mitään muuta kuin sitä, että jos
väistötilan kustannus ylittää normaalin vuokran, niin se kuuluisi
tilakeskukselle. Tässä vaiheessa en vielä pyydä sitä, että saisimme
kokonaan väistötilakustannukset anteeksi.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
 
Toivon, että huoli meidän yli 250 hehtaarin toimitilojen käytöstä,
tehokkaasta käytöstä ja kunnosta on meidän kaikkien yhteinen, koska
loppupeleissä täällä valtuustossa myös siitä kokonaisuudesta
vastataan. Muutamia vuosia sitten organisoitiin tilakeskus uudelleen,
jolloin sinne siirrettiin virastojen toimitiloja. Siitä huolimatta, vaikka siitä
on jo muutama vuosi mutta kiinteistöjen osalta muutama vuosi on aika
lyhyt aika, meidän korjausvelkamme eli kiinteistöjen kunto kieltämättä
ei vastaa sitä tasoa, missä sen pitäisi olla. Eli tarvitsisimme uusia
investointipäätöksiä vielä lisäkorjaukseen, ja tämän valtuuston
luonnollisesti pitäisi ne tehdä. Voimmeko saada niitä päätöksiä, niin se
tullaan ensi syksynä näkemään.
 
Nykyiset kustannusperusteiset vuokrathan pyrkivät sisällyttämään
myös tämäntyyppisiä asioita, ja kokonaisuutena tässä 250 hehtaarissa
olevat sisäiset vuokrat kattavat sitten kaikki ne tilakeskuksen
korvattavaksi osoitetut menos joko väistötilojen osalta tai
vuokrienalennusten osalta. Joku ne loppujen lopuksi maksaa, ja koko
summa on sitten kylläkin veronmaksajien maksettava summa. Eli sen
takia toivon, että kun puhumme kaupungin kiinteistöomaisuudesta,
tunnemme sen yhteisen vastuun. Se on niin käyttäjien vastuuta, se on
luonnollisesti tilakeskuksen vastuuta.
 
Meidän pitää parantaa tilakeskuksen ja hallintokuntien välistä
vuoropuhelua, olen ehdottomasti samaa mieltä. Sitten loppujen lopuksi
meidän pitää pyrkiä tehokkaasti käyttämään ne tilat, mitkä kaupungin
kiinteistöjä ovat. Ja niiden tilojen osalta, jos löydämme mahdollisuuksia
luopua joistakin kiinteistöistä ja samalla ylläpitää palvelut, silloin
olemme tehneet todella kaupunkilaisille toivottavasti palveluksen,
ainakin kustannusten mielessä.
 
Eli tämä oma puheenvuoroni ja edeltävä halusi kuvata sitä tilannetta ja
kokonaisuutta, jossa valitettavasti helppoja ratkaisuja ei ole.
 

Valtuutettu Suomalainen (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitos.
 
 
Valtuutettu Pakariselle: Ilman muuta tilakeskuksella tulee olla vastuuta
tiloista, mutta niin kuin apulaiskaupunginjohtaja sanoi, meillä saattaa
olla, onko meillä, ymmärtääkseni on tällainen kiinteistöjen kasautunut
huono kunto. Eli on todella paljon tehtävää, rahaa ei välttämättä ole
kaikkia näitä tehdä siinä ajassa kuin olisi tarvis.
 
Olen samaa mieltä tietenkin, että väistötiloista tulisi ehdottomasti olla
matalampi hinta, ei tietenkään missään nimessä korkeampi, se nyt on
aivan selvä.
 

Valtuutettu Peltola

 
Puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Pakarinen on osittain kyllä ihan oikealla asialla, mutta ihan
kaikki asiat näissä ehdotuksissa eivät ole kohdallaan sen takia, että
esimerkiksi koulujen tai päiväkotien osalta on vaikea keksiä, mikä on
markkinahinta tai niitä markkinahintoja ei ole olemassa. Sitten toinen
asia, johon hän itsekin viittasi, on se, että erittäin monet kaupungin tilat
ovat sellaisia, että niihin sisältyy sellaisia kulttuurihistoriallisia
rakennustaiteellisia ja -historiallisia arvoja, että niitä täytyy joka
tapauksessa pitää yllä, vaikka niiden hinnat ovat erittäin korkeita.
 
Minä olen itse aikoinani esitellyt sellaisia aloitteita, joissa olen toivonut,
että kaupunki erottelisi näissä säilytettävissä rakennuksissa tätä
vuokran osuutta, joka kohdistuu nimenomaan rakennukseen ja sitä
vuokran osuutta, joka kohdistuu sellaiseen kohtuulliseen, sen
varsinaisen käyttötarkoituksen mukaiseen arvoon ja että
asianomaiselta hallintokunnalta perittäisiin vain tämä käyttöarvo mutta
ei sitten niitä kustannuksia, jotka kohdistuvat siihen säilyttämiseen ja
kulttuurihistorian ylläpitämiseen tässä kaupungissa. Tämä olisi yksi
tärkeä asia, joka todella pitäisi toteuttaa.

Olen erittäin samaa mieltä Pakarisen kanssa siitä, että tilakeskukselle
pitäisi antaa lisää vastuuta ja kannustimia näiden rakennusten
jatkuvasta ylläpidosta, ja siihen kaikkein paras konsti olisi se, että
kaupungilla olisi oma, pitkäaikainen ja jatkuvasti korjausta ja ylläpitoa
opiskeleva henkilökunta, joka tekisi sitä työtä. Minulla on lukuisia
kokemuksia siitä, miten nämä kilpailutetut korjaajat tekevät huonoa
jälkeä, jonka jälkeen joudutaan taas kohta korjaamaan ja lopputulos on
aina huono ja erittäin kallis.
 

Valtuutettu Pakarinen (vastauspuheenvuoro)

 
 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Markkinahinta löytyy kyllä, eräskin yksityiskoulu kohta muuttaa tiloihin,
jotka on tehty ihan tavallisesta vanhasta yrityskiinteistöstä. Ei tarvitse
olla niin rajoittunut sen nähden, että millainen koulun pitää olla. Kyllä
tiloja löytyy.
 

Valtuutettu Hakanen (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Peltola on tietysti siinä oikeassa, että usein näillä kaupungin
tiloilla ei ole mitään todellista markkinahintaa eikä varsinkaan sadoilla
tiloilla yhtä aikaa ole edes ostajia tai vuokraajia. Mutta tässä valtuutettu
Pakarisen ponnessa kyllä on minusta ihan järkevä ajatus tältä osin kuin
tässä todetaan, että vuokra ei saa ylittää yleistä markkinahintaa.
Tämähän on se meidän ongelmamme. Meidän ongelmamme ei ole se,
että nyt kaupungin tiloilla olisi joku markkinahinta vaan se, että niistä
peritään sellaista sisäistä vuokraa, joka yleisesti tällä hetkellä ylittää
sen, mitä markkinavuokrat ovat vastaavantyyppisistä yksityisistä
tiloista.
 

Valtuutettu Luukkainen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kuten täällä on käynyt jo ilmi, niin ei ole olemassa ilmaisia lounaita eikä
myöskään ilmaisia tiloja. Kyllä kaikki rootelin menot on oltava sen
kunkin rootelin omassa budjetissa. Omia kustannuksia ei voi siirtää
millekään toiselle hallintokunnalle. Mutta sitten on eri asia se, että
budjetin yhteydessä on pidettävä huoli siitä, että esimerkiksi tässä nyt
sitten opetustoimi saa tarpeeksi rahaa näitten remonttien aiheuttamiin
lisämenoihin ja tällä tavalla sitten kompensoidaan ne lisäkustannukset.
 
Mitä tulee näihin ponsiin, niin tämä ensimmäinen ponsi, jossa
sanotaan, että pitäisi olla matalampi vuokra, jos kiinteistö on todettu
käyttötarkoitukseensa sopimattomaksi tai huonosti soveltuvaksi, niin
minusta ei sellaista kiinteistöä pitäisi koulukäytössä lainkaan olla, joka
ei sovi siihen käyttöön. Eli ei sitä voi alemmalla vuokralla kompensoida,
että lapset joutuisivat olemaan huonoissa tiloissa. En kyllä tunnista
sellaista, että markkinoilta löytyisi yleinen markkinahinta valmiille
koululle, koska ei kouluja ole ollut sellaisenaan myynnissä. Että ei
tämäkään ole kovin täsmällinen tämä toinen ponsi.
 
Ja mitä tulee tähän kolmanteen, niin siihen vastasin tavallaan siinä jo,
että budjetin yhteydessä on pidettävä huoli siitä, että lisäkustannukset
sitten korvataan. Vielä lopuksi haluan todeta sen, että ehkä ihan kaikkia
ei kannatakaan korjata opetuskäyttöön sitten uudelleen, jos ne eivät
siihen sovellu ja ovat erittäin huonossa kunnossa. Monta kertaa voi olla
niin, että uusien koulutilojen rakentaminen on kokonaistaloudellisesti
edullisempaa kuin tällaisen vanhan home- tai romukoulun korjaaminen.
Niitä voi sitten miettiä, että tämä kouluverkkosysteemi pitää käydä
kunnolla läpi ja ehkä sitten juuri luopua niistä kouluista, jotka ovat
huonommassa kunnossa ja rakentaa niiden tilalle uusia ja myydä
johonkin muuhun tarkoitukseen ne koulut, jotka eivät kouluiksi sovellu.
 
Kiitos.
 

Ledamoten Björnberg-Enckell (replik)

 
Tack, ordförande.
 
Valtuutettu Luukkaiselle: Kysehän nyt on siitä, että pitäisi saada
jonkinlainen hyvä ohjausjärjestelmä, joka tukee sitä, että tilakeskuksen
puolelta ryhdytään kiireellisesti ja tehokkaasti ja myös
kustannustehokkaasti toteuttamaan näitä remontteja. Jostain syystä on
niin, että ne ovat kalliita ja se vuokran lisäys, joka tulee näiden
remonttien jälkeen, tuntuu kohtuuttomalta ja on kohtuuton myös
suhteessa sellaiseen vuokratasoon, mikä yleisesti ottaen alueella on.
 
Pitää myös muistaa, että Helsingissä 34 % lukiolaisista
suomenkielisellä puolella, samoin yläastelaisista käy yksityistä koulua.
Kuinkas ollakaan, kuinka on mahdollista, että sillä puolella onnistutaan
tekemään näitä edullisemmin? Kyllä tarvitaan ohjausjärjestelmiä, jotka
nyt tukevat sitä, että me yhdessä kaupungissa saamme tehtyä nämä
remontit mahdollisimman edullisesti, jotteivät ne vuokrat kohoa pilviin.
Meistä tuntuu välillä siltä, että tämä ei ole kiinteistöpuolen eikä
tilakeskuksen ongelma, joten siellä ei tarpeeksi puututa siihen, että
kustannustaso pysyy alhaalla ja tehokkaasti tehdään asioita.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
 
Tilakeskus ja erityisesti se viime maanantaina valittu uusi johto on
varmaan näissä talkoissa mukana, mutta haastan kyllä meidät kaikki
ihin samoihin talkoisiin. Hankesuunnitelman yhteydessä valtuusto
ärittelee sen tason, mihin joko uudisrakennukset tai vanhat tulee
korjata. Tässä tasossa mielestäni olisi pikkuisen normipurun paikka.
Meidän tulisi harkita todella, niin kuin täällä on heittoja, että kelpaako
hieman matalampi taso meidän julkiseen rakentamiseemme ja palvelun
rakentamiseen. Myös me hyvin pitkälle määrittelemme nämä sisäiset
kustannukset ja sitä kautta sisäiset vuokrat.
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff

 
Herra puheenjohtaja, arvoista valtuutetut.
 
Ensin halusin tulla muistuttamaan siitä, mitä ollaan nyt tekemässä. Eli
me olemme nyt päättämässä Herttoniemen ala-asteen
perusparannuksen hankesuunnitelmasta. Sen kaikki kyllä tietävät,
koska keskusteluhan on jopa sivunnutkin sitä. Mutta kuitenkin, täällä on
otettu kantaa sinänsä hyvään aiheeseen, ja se on tämän vanhan
korjaaminen tai uuden rakentaminen. Kun katselee näitä kustannuksia,
niin minulle nousee mieleen väistämättä se, että kyllähän näillä
neliöhinnoilla melkein olisi uuttakin tehnyt. Nyt sitten on erilaisia syitä,
miksi niin ei voi tehdä.
 
Joissakin yhteyksissä korjataan vain osa rakennuksista, ja siitä seuraa,
että se on kuitenkin kokonaistaloudellisesti parempi ratkaisu. Mutta
joissakin tapauksissa olisi ollut perusteltua ryhtyä heti kättelyssä
vakavasti tarkastelemaan näitten peruskorjausten tilalle
uudisrakentamista. Ja sitä täällä ovat muutamat toisetkin todenneet.
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä käytti tässä kaksi hyvää
puheenvuoroa, joihin voi kyllä ihan hyvin yhtyä.
 
Se, että nyt keskustellaan tästä, on hyvä, mutta jossakin yhteydessä
tulisi käydä tällainen strateginen keskustelu tästäkin asiasta ehkä
vähän laajemmin. Me keskustelemme aina näistä jutuista jonkun
määrätyn hankkeen kohdalla, jolloin se jää irralliseksi pohdinnaksi. Ja
kun tämä suunnitelma hyväksytään, niin se menee den vägen sitten
myös koko tämä arviointi ja pohdiskelu, mitä täällä on tehty.
 
Täällä ovat jotkut ottaneet kantaa kysymykseen vähän sanoisinko liian
hallintokohtaislähtöisesti, ja haluaisin muistuttaa meitä kaikkia siitä, että
me edustamme kansaa hallinnon suuntaan emmekä hallintoa kansan
suuntaan. Tämä on asia, joka kannattaa kaikkien pitää kirkkaana
mielessään myös silloin, kun on tekemässä päätöksiä lautakunnissa ja
sitten joutuu niitä jälkeenpäin täällä uudelleen käsittelemään, että mikä
se marssijärjestys on. Vain sillä tavalla säilytämme arvokkuutemme,
integriteettimme ja uskottavuutemme.
 

Valtuutettu Urho

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Keskustelu on ollut mielenkiintoista ja tasavälein, puolivuosittain
toistuvaa. Kuitenkin täytyy muistaa, että koulutiloilla pitää olla vuokra.
Se kannustaa meitä kaikkia miettimään kouluverkon tiheyden
tarkistuksia silloin, kun oppilasmäärät pienenevät. Kaikilla toimilla
nimittäin on tapana levittäytyä kaikkiin vapaana oleviin tiloihin, ja näin
ollaan nähty kouluissakin. Kuitenkin käydyn keskustelun perusteella on
aivan selvää, että kiinteistövirastossa ja sen tilakeskuksessa ei hallita
tilojen korjausta, aikataulutusta, tilojen vuokrausta. Sieltä tulee
enemmän sanelutyyppistä toimintaa, ja kokonaiskäsitys tästä asiasta
pitää tuoda valtuustoon. Ei voida ajatella, että aina jonkun ihmisen,
johtajan muuttuminen ratkaisisi. Kyllä tapa toimia on viraston
kulttuurissa.
 
Sitten Herttoniemen ala-asteen perusparannukseen. Tämä korjaus,
jota nyt käsitellään, nostaa koulun vuokran 2,8-kertaiseksi. Totta kai
kaupunki sen maksaa, ei sitä tuntikehyksestä oteta. Kokemuksestahan
me kaikki tiedämme, että näillä on tapan vielä nousta. Kannatan Pia
Pakarisen ponsia.
 

Valtuutettu Virkkunen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Olisin lyhyesti kommentoinut sitä, että koululla pitää olla vuokra, jotta
se kannustaisi kouluverkkotarkasteluun, niin minun mielestäni
kouluverkkotarkastelu tulee lähteä kaupungin oppilaiden ja koulujen,
nimenomaan niiden tarpeista, ei siitä, mikä on meille kiva vuokra niistä
tiloista. Siis kouluthan ovat sitä varten ja niitä vuokrataan sitä varten,
että lapsia voitaisiin opettaa.
 
Minä myös kannatan valtuutettu Pakarisen tekemiä ponsia lämpimästi.
 

Valtuutettu Vikstedt

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
Yksi seikka, mikä tässä keskustelussa jää sivuun, on se, että kuka
itä mm. koulujen korjausurakoita saa tehdäkseen. Hankintalaki
määrää kuntia ja julkisia budjettien käyttäjiä hirveän tarkasti niin, että
on otettava sellaisiakin urakoitsijoita hommiin, jotka tunnetaan
markkinoilla huonoksi. Ja rakentamisessa ollaan markkinahintojen
armoilla. Vaikka nyt on matalasuhdanne, niin tuskin urakkatarjouksien
hinnat ovat pudonneet muuta kuin ehkä ihan minimaalisesti.
Rakennusliikkeiden katteet eivät ole alentuneet. Vaikka urakkahinnat
pikkuisen alenisivat, niin niiden katteet eivät pienen, koska halpaa
työvoimaa on tarjolla runsaasti, vapaa liikkuvuus koskee kaikkia
Euroopassa. Meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät maksa veroja
Helsingille eivätkä Suomen valtiolle, ja se pitäisi ottaa huomioon, kun
ajatellaan kokonaistaloudellisuutta ja kiinnittää huomiota siihen
valvontaan, ketä työmaalla on ja millä hinnalla siellä töitä tehdään, että
mihin se raha menee, mikä kova hinta maksetaan koulujen ja muiden
meidän rakennustemme korjaamisesta.
 
Kiitos.
 
 

149 §

Esityslistan asia nro 12


PASILAN TONTIN 17040/3 JA KATU- YM. ALUEIDEN (MESSUKESKUS JA KÄPYLÄN

LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11875)

 

Valtuutettu Bryggare

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Edessämme on siis suomeksi Messukeskuksen laajennus. Ja tulin
nne lähinnä kahdesta syystä, ensiksikin sen takia, että Messukeskus
on meille helsinkiläisille erinomaisen merkittävä asia. Se on hyvin
tärkeä elinkeinopolitiikkamme kannalta. Tiedämme Saksasta
esimerkiksi, että messut elättävät valtavan merkittävällä osalla montaa
saksalaista kaupunkia. Helsingille messuilla on aivan ratkaiseva rooli.
 
Tämä Messukeskuksen paikka on hyvin ongelmallinen sen takia, että
se historian kautta on jäänyt vähän hankalaan saumaan. Sinänsä se,
että se on raitsikan saavutettavissa ja itse asiassa yhden
päärautatieasemankin läheisyydessä, on loistava asia, mutta se, että
se on keskellä kaupunkia, asettaa sille sellaisia laajentumishaasteita,
jotka noin pitemmässä juoksussa ovat mahdottomia. Tukholmassa mm.
messut on jo siirretty vähän kauemmas keskustasta, mutta kuten
tiedämme, meillä nuo rajat ainakin tällä hetkellä tänä vuonna Vantaan
ja Espoon suuntaan ovat tuossa aika lähellä ja meillä ei ole sellaista
uudelleenpohdinnan saumaa. Tietysti, jos jossain vaiheessa
hallinnollisesti olemme suuremmalla alueella, niin varmaan sitten myös
Messukeskuksen paikka kannattaa miettiä niin, että se on lähellä
esimerkiksi lentokenttää ja raideyhteyksiä jne. Mutta sinne ei kannata
nyt hypätä, käsitellään tämä kaava nyt ensiksi.
 
Puheenjohtaja.
 
Tämä siis on erinomainen asia, ja tämän hankkeen lopullisen
toteutuksen kautta meille syntyy ilmeisesti sellainen hallikin, jossa
voidaan jopa järjestää urheilutapahtumia ihan ? tasolle, ja se tietysti
tällaista vanhaa urheilijaa innostaa. Hankkeen pieni miinus tai jonkun
mielestä voi olla ehkä suurikin miinus on se, että se hanke sitten jälleen
kerran on aika lailla uhkaamassa tätä Käpylän liikuntapuiston
olemassaoloa, jota on nakerrettu nyt tässä vuosien aikana eri
liikenneratkaisuiden ja tämän kautta aika lailla.
 
Minä luin tuossa, ja kaikki me olemme lukeneet, ne lausunnot.
Liikuntavirastokin on tässä ollut kuitenkin hankkeessa mukana, toki saa
kohtuullista kompensaatiota eri asioista, rahallista ja muutakin.
Varmaan se edesauttaa lausunnon syntymistä, mutta tämä yhteistyö
Messun ja liikuntaviraston välillä on ollut kohtuullista. Mutta se on kyllä
aika iso haaste, suurten messujen aikaan ne autot ovat kyllä ympäri
Messukeskusta. Ja veikkaanpa, että nyt kun tila tästä laajenee, niin
edelleenkin ollaan siinä tilanteessa, että vaikka sinne on hyvä pääsy,
niin yleisömessujen aikana ne liikuntatilat ovat uhattuna.
 
Kuitenkaan en nyt tässä ole tekemässä edes ponsia sen edestä, että
kaikki me suojelisimme jatkossa tätä puistoa, mutta se puisto on erittäin
tärkeä liikuntapaikka. Se on Helsingin yksi tärkeimmistä
liikuntapaikoista, ja minä toivon sydämestäni, että tämä Messujen ja
Helsingin liikuntaviraston yhteistyö säilyy hyvänä ja että näitä
poikkeuksia parkkipaikkojen käyttöön ei sallita ja että ne yhteydet
säilyvät. Myös toivon sitä, että se arvioitu torni, joka siihen syntyy, joka
muuten on aika korkea, jos se toteutuu, noin 100 metriä korkea, niin se
alkaa olla jo sellainen torni, että sitä Helsingissä muualla ei ole, että se
sitten ns. on rytmissä tämän Keski-Pasilan rakentamisen kautta.
Nythän se sitä ei ole, jos tämä on se ainoa torni, joka sinne syntyy. Se
on itse asiassa aika rujon näköinen. Se on kuin se Nesteen torni tuolla
Espoossa silloin kun se sinne rakennettiin. Minusta se oli ainakin
hurjan huono ratkaisu silloin.
 
Mutta kun se on tässä Keski-Pasilan läheisyydessä ja kun Keski-
Pasilaan meillä on suuria tavoitteita, niin jatkon kannalta on toivottavaa,
että tämä harmonia säilyy. Me tarvitsemme tuohon paikkaan tietysti
majoitustilaa, ja messuthan tuovat tänne euroja aika lailla, että sitä
kautta. Mutta tämä on varmaan se viimeinen hetki, kun tätä
messualuetta voidaan laajentaa. Seuraava askel on sitten se, että
Messukeskus löytyy jostain nykyisen Helsingin rajojen ulkopuolelta.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Luukkainen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
On erittäin tärkeää, että tämä kaava on täällä käsittelyssä ja
hyväksytään sitten saman tien, että pääsevät siellä rakentamaan ja tätä
hanketta toteuttamaan. Tämä kaava takaa sen, että Messukeskus
pysyy Helsingin alueella, ja se on Stadille erittäin tärkeää, että
Messukeskus todella pysyy tällä alueella. Tätä kaavaahan on hiottu
hirveän kauan, ja hyvä, että se on nyt lopulta tässä vaiheessa.
Toisaalta tämä olisi voinut varmaan olla jo aiemminkin täällä, jos tätä
olisi vähänkään yritetty jouduttaa.
 
Messukeskushan on kehtona paitsi bisnesmaailmalle ja bisneselämälle
myös kaikenlaisille tapahtumille ja konferensseille, eli se elävöittää
kaupunkia paljon ja pyörittää tähän kaupunkiin isoja rahavirtoja, eli
siinäkin mielessä on erittäin tärkeää, että se pysyy kaupungin rajojen
sisäpuolella ja sitä voidaan vielä kehittää. Varsinkin vielä se, että kun
se on hyvien joukkoliikenneyhteyksien keskiössä. Tietenkin on sitten
jokaisen omasta käyttäytymisestä kiinni, käyttääkö niitä vai haluaako
väkisin tunkea sinne alueelle omalla autollaan. Se mitä itse vielä toivon
ja mihin pitäisi päästä on se, että Messukeskukseen päästäisiin
metrolla eli Pasilaan saataisiin metro mahdollisimman nopeasti ja myös
sitten se, että Messukeskuksesta tai siis Pasilasta olisi suora
raideyhteys lentokentälle. Näin tavallaan tämä logistinen ketju sitten
olisi parhaimmillaan. Toivottavasti lähiaikoina myös nämä suuret
joukkoliikennehankkeet saadaan toteutettua tämän kylkeen.
 
Kiitoksia.
 
 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.
 
Tässä asemakaavamuutosesityksessä on tietysti se perustava vaikeus,
että siinä yritetään yhdistää keskenään kovin ristiriitaisia ja osittain jopa
täysin vastakkaisia intressejä. Sellaista tietysti kaavoituksessa tapahtuu
useinkin. Valitettavasti tässä tapauksessa toistuu se, mikä usein
muulloinkin, eli vahvemman intressi sitten polkee alleen niitä muiden
intressejä. Tässä tapauksessa Messukeskuksen kaupalliset intressit
polkevat alleen esim. juniorijalkapalloilun ja tuolla alueella ja muuallakin
Helsingissä asuvien asukkaiden liikunta- ja virkistysintressejä.
 
Positiivista tässä on se, että Velodromin aluetta suojellaan, mutta
Messukeskuksen alue laajenee kuitenkin entisestään asukkaiden
liikuntamahdollisuuksia palvelevien alueiden kustannuksella. Ne
havainnekuvat, joita meille on esitetty, nekin toistavat kyllä valitettavan
usein täällä nähtävää kaavaa, jossa kuvat ovat nättejä, mutta jokainen,
joka siellä alueella on käynyt, niin kuin meistä varmaan kaikki, tietävät,
että eivät ne alueet kyllä tuolta näytä eivätkä ne tule näyttämään siltä
myöskään tämän kaavan toteutumisen jälkeen kuin mitä tässä yritetään
erilaisia perspektiivejä vähän harhaanjohtamalla meille esittää.
 
Kuten valtuutettu Bryggare mainitsi, tässä nakerretaan taas tätä
liikunta-aluetta. Se on ongelma jo sinänsä. Asukkaiden ja
asukasyhdistysten lausunnoissa on mielestäni aiheellisesti kritisoitu
erityisesti kahta asiaa tässä kaavassa: pysäköintilaitoksen
laajentamista ja korottamista kahdella kerroksella. On kysytty, minkä
takia raitioliikenteen ja Pasilan aseman vieressä sijaitseva
Messukeskus ei voisi nojata nykyistäkin enemmän joukkoliikenteeseen.
Varsinkin, jos vielä tulevaisuuden näköalana on se, että sinne joskus
rakentuu metroyhteyskin.
 
Minua ihmetyttää se, että tässä meille jaetussa aineistossa kerrotaan,
että joukkoliikennelipun kytkemistä messulippuun on selvitetty jo
kahden vuoden ajan mutta mitään selvyyttä asiasta ei ole saatu. Eli
minkäänlaisia toimenpiteitä Messukeskuksen puolella, jossa kaupunki
on kuitenkin mukana yhtenä yhtymän jäsenenä, ei ole ilmeisestikään
tosissaan ollut tämän joukkoliikennevaihtoehdon kehittämiseen.
 
Toinen asia, jota on arvosteltu, on tämä 100 metrin korkeuteen
nouseva, 27-kerroksinen hotelli. Se näkyy siis mereltä asti, josta meille
tosin ei mitään havainnekuvaa ole haluttu antaa, minkälainen vaikutus
sillä kaupungin silhuettiin olisi. Se varjostaa hyvin laajasti lähialueita eri
kellonaikoina silloin, kun aurinko sattuu paistamaan tai olemaan
valoisampaa vuodenaikaa. Esittelytekstissä puhutaan hotellin
korkeatasoisista suunnitteluvaatimuksista. Näiden kuvien perusteella
sanoisin, että tämä nyt pikemminkin näyttää finanssikuplan
lasipalatsien jälkijättöiseltä kopioimiselta kuin miltään korkeatasoiselta
arkkitehtuurilta. Eikä varsinkaan sellaiselta arkkitehtuurilta, jota
odottaisi kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisyyden merkeissä
itseään maailmalle markkinoivalta Helsingin kaupungilta paikassa,
jonne juuri toivotaan paljon vieraita muualta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Esitän, että valtuusto palauttaa asemakaavan muutosesityksen
uudelleenvalmisteltavaksi siten, että hotellin ja pysäköintilaitoksen
korkeutta alennetaan.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Peltola

 
Puheenjohtaja.
 
Kannatan Hakasen tekemää esitystä. Olisin itse asiassa valmis itse
ehdottamaan tämän koko esityksen hylkäämistä, mutta sille nyt
ilmeisesti ei tule kannatusta, ainakaan kovin laajaa, joten jätän sen
tekemättä mutta perustellen kuitenkin tätä ajatusta.
 
Kaupunginjohtohan havittelee Keski-Pasilaan jatkossa maailman
suurten kaupunkikeskusten mallisia yrityksiä. Kokoomus on pitkään
ajanut Suomeen sellaista haavekuvaa, että kun suomalaiset yritykset
keskittyvät vientiin, ne pystyvät myös tuomaan pääomia ja vientikaupan
tuottoja, joilla suomalaisten hyvinvointi pysyy maailman huipputasolla.
Mutta tämä haavekuva ei ole toteutunut. Sen seurauksena on ollut kyllä
suomalaisten yritysten kansainvälistyminen, mutta se on merkinnyt
tuotannon siirtämistä muualle suurten markkinoiden tai halpojen
tuotannontekijöiden perässä.
 
Kotimarkkinoiden tavaratuotannon uudistaminen on laiminlyöty, koska
monet ihmiset kuvittelevat, että muista maista ostettavan tavaran
kaupalla pystytään pitämään yllä kotimaista hyvinvointia. Saman
kuvitelman takia myös suunnittelun ja rahoituksen päätökset siirtyvät
milloin minnekin maailmassa. Helsingin kaupunkiseudun ja sen
päättäjien kohtaloksi jää kilpailu kansainvälisten yhtiöiden päättäjien
suosiosta, joka on hyvin vaihtelevaista ja satunnaista ja alistuminen
niiden myös erittäin vaihteleviin ehtoihin.
 
Helsingin valtuuston pitäisikin lakata hyväksymästä rutiinilla tällaisia
kestämättömään visioon perustuvia rakennuskaavoja kuin tämäkin
Messujen kaava on. Messukeskus on pitkään markkinoinut kauppiaille
ja ihmisille tavaraa ja palveluja, ja nyt se haluaa taas laajentaa. Arto
Bryggare totesi aivan oikein, että enempää laajennusta Messut eivät
pysty tässä tekemään ja että yleensä tällaiset paikat alun perin
kaavoitetaan sellaisille alueille, jotka eivät ole kaupungin parasta
keskustaa, mitä Pasila toivottavasti tulee olemaan tai se voisi olla, jos
ei jatkettaisi tätä nykyistä kaavoituslinjaa.
 
Messukeskuksen laajennus perustuu kaupalliseen ideologiaan, jossa
minkä tahansa kaupankäynnin kuvitellaan olevan ihmisille hyväksi.
Niinpä siinä tuhlataan luonnonvaroja, ruuhkautetaan lisää Helsinkiä ja
Pasilaa ja vähennetään edelleen myös muun Uudenmaan ja Suomen
kestävän kehityksen mahdollisuuksia. Messukeskuksen laajennuksen
sijasta meidän pitäisi suunnitella Pasilasta Helsingille uutta ekologisen
liiketoiminnan keskusta, joka keräisi yhteen seudun opetuksen ja
tutkimuksen tuloksia ja ruokkisi niiden muuttamista kestäväksi
kotimarkkinoiden ja vienninkin tuotannoksi. Keski-Pasilaan pitäisi
rakentaa myös malliksi kelpaava raideliikenneverkon keskipiste ja
tämän liikenneverkon avulla hyvin saavutettavia Keski-Helsingin ja
Helsingin seudun asukkaiden yhteisiä julkisia palveluita.
 
Täällä valtuuston strategiaohjelma sisältää paljon hyviä ja kauniita
ajatuksia, jotka liittyvät tähän visioon, joka minulla on Keski-Pasilan ja
koko Pasilan rakentamisesta. Mutta valitettavasti täytyy todeta, että
joka kaavan yhteydessä näistä hyvistä asioista tingitään niiden
huonojen ajatusten ja kestämättömien ajatusten hyväksi, joita tähän
strategiaan myös erittäin paljon sisältyy.
 

Valtuutettu Koskinen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
En kannata kaavan palautusta. Minusta kaava on hieno esimerkki eri
tahojen yhteistyöstä ja se on vaatinut avaraa näkemystä myös
kaupunkisuunnitteluvirastosta, joka myönteisyydellä todetaan. Kaavan
toteuttaminen mahdollistaa Messukeskuksen laajentamisen, ja tällä on
suuri merkitys Helsingin kaupungille mutta myös koko Suomen
elinkeinoelämälle. Kaavassa näkyy Messukeskuksen toiminnan
dynaamisuus ja kehitysorientoituneisuus ja samalla parannetaan
Käpylän liikuntapuiston toimintamahdollisuuksia ja saadaan, mikä on
erittäin hyvä, suojeltua yksi urheilupyhätöistämme eli Velodrom.
Mielestäni kaiken kaikkiaan hyvä kaava, ei missään tapauksessa pidä
palauttaa.
 

Valtuutettu Männistö

 
Puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
 
En niin ikään, valtuutettu Koskisen tavoin, kannata tätä Hakasen
palautusesitystä. Kuten edellinen puhuja jo totesi, tämä kaava
mahdollistaa messuliiketoiminnan ja sen edellyttämän
hotelliliiketoiminnan merkittävän laajentamisen nimenomaan
Helsingissä hyvien kulkuyhteyksien päässä, ja sen vuoksi tämä on
erittäin tärkeä hanke. Se on erityisen tärkeää, että tämä hanke
saadaan nyt eteenpäin sen vuoksi, että tämä on yksi niitä harvoja
investointihankkeita, joita yksityinen sektori tällaisen taloudellisen
taantuman keskellä on valmis toimeenpanemaan ja sitä kautta tukee
myös Helsingin työllisyyttä taantuman keskellä.
 
Mitä tulee sitten itse tähän kaavaan ja siihen, että mitkä ovat
messuliiketoiminnan kasvamisedellytykset tuolla nykyisellä paikalla,
niin luottaisin ensinnäkin, toisin kuin valtuutettu Bryggare, aika vahvasti
siihen, että jos yksityinen sektori on valmis tällaisen investoinnin
tekemään, niin kyllä siellä on tarkkaan analysoitu se, että
messuliiketoiminnalle on edellytykset nimenomaan tällä paikalla ja tällä
laajennuksella myös jatkossa, koska kukaan ei varmasti olisi valmis
tähän investoimaan, jos näyttäisi siltä, että messuliiketoimintoja
joudutaan sitten hetken kuluttua siirtämään jonnekin muualle. Meille on
erityisen tärkeää, että tämä toiminta säilyy nimenomaan Helsingissä.
 
Sitten itse tästä kaavasta vielä: Mielestäni tässä on otettu tosi hyvin
huomioon nämä rajoitteet, mitä tämä asettaa. On otettu käyttöön
vuorottaispysäköintiä, autohallin kattoa hyödynnetään liikuntakäytössä.
Ja tämä on sellainen metropolimainen kaava, jollaisia toivoisi näkevän
jatkossakin, kun kaupunkisuunnitteluvirasto näitä valmistelee.
 

Valtuutettu Helistö

 
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Minä olen itsekin harmistunut tämän asemakaavan kohdalla
Messukeskuksen suuresta parkkipaikkatarpeesta. 2 500, miltei jopa 4
000 parkkipaikkaa mahdollistava asemakaava tuossa sijaintipaikassa,
siis Pasilan juna-aseman kainalossa ja näin lähellä kantakaupunkia ja
kuitenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, se on ensinnäkin
vanhanaikaista kaavoittamista ja sitten se on tarpeetonta
kaavoittamista mainitsemistani syistä. Tästä minä olen harmistunut
mutta en niin harmistunut, että yhtyisin Hakasen palautusesitykseen
varsinkaan tai varsinkin, kun olen erittäin tyytyväinen siitä, että me nyt
osaamme kaavoittaa myös korkeita rakennuksia. Se on sitten eri asia,
osaamme rakentaa niitä, mutta se on se seuraava askel. Todellakin,
minusta on erittäin hienoa, että nimenomaan juuri tälle paikalle voidaan
suunnitella ja rakentaa 27-kerrroksinenkin rakennus. Minun puolestani
voisi mennä korkeammaksikin.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Kolbe

 
Kyllä, puheenjohtaja, palautukseen liittyy.
 
Totean heti, että en kannata valtuutettu Hakasen palautusesitystä siitä
yksinkertaisesta syystä, että seurattuani
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä viime kaudella tämän asian
valmistelua ja siihen pantua innostusta ja energiaa olen samaa mieltä
valtuutettu Männistön kanssa, että tässä on kyseessä keskeinen
kaupunkielämään liittyvä toiminto. En oikein tässä yhteydessä voi
ymmärtää korkeasti arvostamani valtuutettu Kati Peltolan asennetta,
että kauppa, teollisuus ja markkinointi olisivat jollakin tavalla
kaupallisen ideologian paholaiseksi luokiteltavia ilmiöitä.
 
Ensimmäinen teollisuusnäyttely Helsingissä järjestettiin 1876, ja sen
jälkeen voisi sanoa, että kauppa-, teollisuus- ja messutoiminta on ollut
olennainen osa sitä liikehdintää, joka tähänkin maahan ja tähän
kaupunkiin on tuottanut moderniteettia ja hyvinvointia. Tässä ehkä on
llainen vanhakantainen asenteellisuus, joka ei nyt enää oikein päde,
semminkin kun todellakin messutoiminta on ollut ja tulee olemaan
myös kulttuurisesti monipuolista. Viittaan vain omaan kokemukseeni
Kirjamessujen järjestämisestä, joista on tullut yksi Helsingin keskeinen,
voi sanoa hyvän kirjallisuuden ja kirjan ystävien tapaamisajankohta
lokakuun lopulla. Eli tämäntapaisia asioita ja ilmiöitä liittyy
messutoimintaan.
 
Aikoinaan, tietysti tätä voisi pohtia, meidän vanha messuhallimme,
nykyinen kisahallimme oli erittäin keskeinen politiikanteon ja
kulttuurisen toiminnan näyttämö. Esimerkiksi monet
vasemmistopuolueet aloittivat valtavilla kansankokouksilla juuri
messuhallissa. Se oli valtioneuvoston keskeinen juhlanviettopaikka
jne., että soisi tietysti, että tämäntyyppistä toimintaa näkisimme entistä
enemmän sekä tässä urheilua että messutoimintaa yhdistävällä
alueella. Siihen olisi erinomaiset edellytykset.
 

Valtuutettu Anttila

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En kannata tämän asian palauttamista, koska tätä asemakaavaa on
valmisteltu hyvin pitkään ja huolellisesti ja myös lautakunnassa siitä
käytiin monet hyvät, pitkät keskustelut.
 
Viittaisin tähän valtuutettu Kolben viimeiseen puheenvuoroon, että mikä
on Suomen Messujen tulevaisuuden suuntaviivat. He nimenomaan
korostivat myös omissa esittelyissään, joita lautakunnalle esiteltiin, että
nimenomaan Suomen Messujen funktio tulee olemaan entistä
enemmän myös kongressijärjestämisessä ja Suomi tulee olemaan
erittäin mielenkiintoinen ja vetovoimainen kongressimaa, nimenomaan
Helsinki. Ja näin ollen nämä tarpeet, jotka tulevat sekä hotelliin että
toisaalta myös osittain näihin autopaikkojen määrän lisäämiseen,
johtuu juuri tästä, että aika paljon ihmiset tulevat muualtakin, ei
pelkästään ratayhteyttä käyttäen vaan myös omilla autoillaan, mikä
tietysti pitää tämäntyyppisessä hankkeessa tosiasiana ottaa huomioon.
 
Paitsi tämä kongressiulottuvuus niin sitten oli myös tämä
teemamessujen järjestämisen konsepti, joka myös on Messujen
tavoitteena ja joka muualla Euroopassa kuulemma tulee olemaan yksi
nouseva trendi. Nyt tällä uudella laajentumishankkeella yritetään
vastata myös tähän, joten näillä näkymin tämä 10 vuoden
kehittämisaika, joka varmasti tulee olemaan messualueen viimeinen
vaihe, niin on ihan hyvät tavoitteet.
 

Valtuutettu Ojala

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valitettavasti takavuosina, menneinä vuosina Helsingistä onnistuttiin
häätämään aika paljon pois teollista ja tuotannollista toimintaa.
Messukeskustoiminta on tämän päivän tuotannollista toimintaa, jota
Vasemmistoliitto ei silloin aikoinaankaan halunnut olla häätämässä
teollisuutta pois täältä, mutta silloin me jäimme häviölle. Kyllä me nyt
puolustamme myös tätä tuotannollista toimintaa, eli Vasemmistoliiton
ryhmä, lukuun ottamatta valtuutettu Peltolaa, kyllä kannattaa tämän
kaavan hyväksymistä.
 
Se on totta, mitä valtuutettu Bryggare ja eräät muut täällä ovat
todenneet, että se on ahdas se alue, ja kieltämättä se haukkaa nyt
osan liikuntapuistoa, jota on nakerrettu aikaisemminkin. Mutta, kun
vaihtoehtona on niin kuin valtuutettu Hakanen sanoi, kaksi ristiriitaista
elementtiä, niin jos emme suostuisi tähän, niin se kyllä merkitsisi sitä,
että messut siirtyisivät pois Helsingistä. Se mielestämme olisi erittäin
valitettava asia, emme sitä halua. Se, että missä messut sijaitsevat
tulevaisuudessa, se jää nähtäväksi sitten. Mutta joka tapauksessa, se
on hyvin keskeinen osa Helsingin vetovoimaa. En minä ainakaan
haluaisi, että niitä Riihimäelle tai jonnekin muualle siirretään.
 
Tässä on paljon puhuttu tästä autopaikka-asiasta myös. Toivottavasti
nyt tämä yhteistyö, jota kuitenkin yritetään Messukeskuksen ja Hartwall
Areenan pysäköintiyhteistyönä, tuottaisi tuloksia, koska kyllä
kieltämättä välillä siellä on sellainen sekamelska. Ja jos lasketaan nyt
se kokonaispysäköintipaikkamäärä, niin jos se hyvin hoidetaan se
informaatio ja muu, niin voidaan ainakin osittain sitä sekamelskaa siellä
vähentää. Kieltämättä, tietysti olisi kauhean toivottavaa, että ihmiset
tulisivat sinne julkisilla, mutta riittävästi ei ole kuitenkaan vielä sellaista
poikittaisliikennettä, joka toisi sinne ihmisiä. Meiltä puuttuu edelleen
näitä liityntäpysäköintipaikkoja, jotka voisivat ohjata, että ihmiset
voisivat jättää autonsa vähän kauemmaksi ja tulla liityntäpaikoilta
julkisella näille paikoille. Toivottavasti sellaistakin voidaan olla
kehittämässä.
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Haluan kuitenkin sanoa, vaikka siis en ole palautuksen kannalla niin
kuin ei ryhmämme valtaosa, niin en kuitenkaan allekirjoita täällä
valtuutettu Männistön lupausta siitä, että tätä jatketaan vielä, että
liikuntapuistoa nakerrettaisiin vielä jatkossakin. Hänhän antoi tavallaan
sen, että tämä olisi vain yksi askel ja sitten nakerretaan lisää. Kyllä
tämä Velodrom ja Käpylän liikuntapuisto on niin arvokas, että nyt kun
se kunnostetaan, joka toki olisi meidän pitänyt tehdä muutoinkin, sen
on annettu mennä luvattoman surkeaan kuntoon, mutta todellakin, se
pitää säilyttää siinä.
 
Haluan vielä sanoa, että minä näen taas tämän korkean
hotellirakennuksen vain osana sitä tulevaa Keski-Pasilaa, johon tulee
niitä korkeita torneja muutenkin, ja minusta se on vain hyvä.
 

Valtuutettu Virkkunen
 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Olen hiukan harmissani siitä, että valtuutettu Hakanen on sitonut
palautusehdotuksessaan pysäköintilaitoksen ja hotellin toisiinsa. Siinä
urheilupuiston vieressä asuvana on pakko kyllä sanoa, että liikenne
sillä alueella on nyt jo täysin liioiteltua ja se, että ? tulee saamaan
lisää parkkitilaa ja parempia parkkimahdollisuuksia, tulee lisäämään
liikennettä paitsi Pasilassa myös Käpylässä, jossa se on nyt jo aika
suuri ongelma. Joten minä nyt en ole niin kauhean huolissani ehkä
siitä, onko rakennus korkea vai ei, mutta minun täytyy nyt sanoa kyllä,
että kannatan valtuutettu Hakasen palautusehdotusta.
 
Sen verran olisin sanonut vielä, että valtuutettu Ojala oli mielestäni ihan
oikeassa siinä, että tarvitaan lisää poikittaisliikennettä esimerkiksi, jotta
julkiset toimisivat paremmin, mutta eihän se poikittaisliikenne mahdu
kulkemaan, jos alueella on vain ihan kauheasti henkilöautoja.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Saarnio

 
Hyvä puheenjohtaja.
 
Kun puheenjohtaja vilkuili kelloa, niin yritän selvitä siitä
mahdollisimman lyhyesti.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Haluan vain ilmoittaa, kuten valtuutettu Ojala, että Vasemmistoliiton
piirissä me olemme päinvastoin tukeneet tätä. Ja mieluummin kuin
palautuksen näkisin tässä kiirehtimisponnen, jolla todellakin voitaisiin
saada työtä ja toimintaa Helsinkiin tässä nykyisessä tilanteessa.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Selvennyksenä todettakoon, että en ole esittänyt palautusta, joka
edellyttäisi messutoiminnan rajoittamista. Olen esittänyt ensinnäkin
muutoksia valmisteltavaksi, joilla joukkoliikenteen osuus messualueelle
tultaessa ja sieltä poistuttaessa kasvaisi ja jossa yksityisautoilla
tapahtuva liikenne kasvaisi vähemmän kuin mitä tässä esitetään eli että
se pysäköintirakennus laajenisi mutta ei niin paljon, mitä tässä on
esitetty, eikä niin korkeaksi.
 
Toiseksi olen esittänyt, että hotellitoiminta ei laajenisi 100-metriseksi
torniksi, eli tässäkin on olemassa tietysti monia vaihtoehtoja nykyisen ja
tämän 27 kerroksen hotelliratkaisun välillä. Itse asiassa väittäisin, että
tämän hotellin osalta kysymys ei olekaan messutoiminnan tarpeista,
jotka vaatisivat näin suurta hotellia, vaan kysymys on tämän
messutoiminnan harjoittajien ja kiinteistön omistajien pyrkimyksestä
laajentaa bisnestään ihan muuhunkin hotellikävijöiden joukkoon kuin
messuilla käyvien piiriin. Mitä tulee Keski-Pasilaan, niin jos tämä on
malli siitä, mitä Keski-Pasilasta toivotaan, olen entistä huolestuneempi.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
 
Halusin yleisemminkin huomauttaa, mutta tässä tapauksessa koskee
erityisesti tätä kaavaa, valtuuston keskustelu, joka on ymmärrettävää ja
käsittelee asiaa varmaan monelta näkökulmalta, niin sen keskustelussa
erityisesti palautusesityksiä käsiteltäessä kannattaa ottaa huomioon se,
että erityisesti toimitilakaavahankkeiden osalta aika saattaa ajaa ohi
kysymyksen. Eli tässä tapauksessa, kun äänestätte
palautusesityksestä, saatatte ottaa vastuun itsellenne siitä, tuleeko
tämä hanke toteutumaan vai ei.
 

Valtuutettu Rantanen

 
Vaikka apulaiskaupunginjohtaja varoitti, että palautus voi johtaa koko
hankkeen kaatumiseen, on tietysti ymmärrettävää, että korkeasta
rakennuksesta käydään periaatteellista keskustelua, kun kyse on
kuitenkin Helsingin korkeimmasta tai liki korkeimmasta talosta. Minä
olen kyllä sitä mieltä, että tuonne Pasilaan kannattaa korkeaa rakentaa.
Ja minä en ihan ymmärrä, minkä takia Yrjö Hakanen sanoo, että se on
paha asia, että sinne suunnitellaan muutakin hotellitoimintaa kuin sitä,
joka suoraan palvelee Messukeskusta. Kyllähän nyt Helsingin etu on
se, että jos vain tänne saadaan turisteja, niin heillä myöskin on
makuusijat ja sopivat hotellitilat.
 
Keski-Pasilaankin viitattiin tuossa asiassa, ja minä olen
kaupunkisuunnittelulautakunnassa ollut myös sitä mieltä, että jos
jonnekin, niin juuri Keski-Pasilaan kannattaa korkeaa rakentaa. Ei nyt
mitään Manhattania tehdä, mutta tuossa mittakaavassa, missä
liikutaan, kyllä Helsinkiin johonkin paikkoihin voi tehdä korkeaa
rakentamista. Rakentaa omalaatuista, tietyntyyppistä ympäristöä, ja
siellä ei ole mitään menetettävää. Niin paljon kuin minä olen näitä
lisärakentamisia kritisoinut tässäkin salissa, niin silloin kyse on ollut
siitä, että rakennetaan väärään paikkaan ja rikotaan jotakin sellaista
alueen erityispiirrettä brutaalilla rakentamisella, joka ei siihen paikkaan
sovellu. Mutta en minä ole vastustanut nykyarkkitehtuuria sinänsä, eikä
minusta kenenkään muunkaan kannata, vaikka toki se on sallittua.
 
Tässä tapauksessa, kun mennään Keski-Pasilaan tai Messukeskuksen
lähelle Itä-Pasilaan, se on nimenomaan sellainen alue, jossa korkea
rakentaminen on suorastaan suotavaa, koska se on ultraurbaani alue
alun alkaen. Piti siitä tai ei, se on sen luonne. Ja sen vahvistaminen
vahvistaa sen erityisluonnetta. Ja minusta se on suorastaan hyvä idea,
että sillä lailla.
 

Valtuutettu Soininvaara

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minä en kannata tätä palautusta, vaikka täytyy sanoa, että tuo
pysäköintipaikan korottaminen minuakin ensin kovasti arvelutti. Jos
vertaa tätä kaavaa voimassaolevaan kaavaan, on totta, että
pysäköintipaikkoja tulee lisää. Mutta jos vertaa tätä kaavaa olemassa
olevaan tilanteeseen, pysäköintipaikkoja ei tule lisää eikä myöskään
liikuntapuisto pienene vaan kasvaa sen takia, että liikuntavirasto
suuressa laupeudessaan on vuokrannut suuren osan alueestaan
pysäköintikentäksi Messukeskukselle ja tämä sopimus tässä
yhteydessä purkautuu. Me emme tietenkään voi tietää, tekeekö
liikuntavirasto joskus myöhemmin samalla tavalla, kyllähän tässä
pysäköintipaikkojen määrä neliöihin verrattuna selvästi pienenee, ja
koska alue kasvaa paljon ja pysäköintipaikkojen määrä, ainakin sen
pitäisi pysyä suurin piirtein sellaisena, mikä se on nyt. Sinänsä
ihmettelen, että liikuntavirasto on sitä mieltä, että se ei tarvitse täällä
liikuntatiloja vaan voi antaa jalkapalloilijoiden tilat pysäköintiin.
 

Valtuutettu Peltola

 
Puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Kolbe kertoi taas teollisuusnäyttelyiden historiaa. Minä
haluaisin vain todeta, että se, että jos messuja ei laajennettaisi, ei se
merkitsisi sitä, että nykyinen messualue siitä mihinkään lähtisi,
toistaiseksi. Voi tietysti joskus tulevaisuudessa lähteä, mutta olen ihan
samaa mieltä Bryggaren kanssa siitä, että se joka tapauksessa
varmastikin lähtee joskus ja tähän tulee jotain vastaavantyyppistä
toimintaa tilalle. Kyllähän näitä nykyisiä rakennuksia tullaan
käyttämään, ja ne ovat varsin monimuotoisia, soveltuvat monenlaiseen
käyttöön jatkossakin. Se ei ole mikään ongelma tässä.
 
Puhuin tässä Messujen toimitusjohtajan kanssa siitä, että jos Messut
pilkkoisi toimintansa kahteen osaan. Hän totesi sen, että ilman muuta
olisi mahdollista se, että tällaisen erilaisen raskaan kaluston
näyttelytilat voisivat sopia erittäin hyvin johonkin ihan muunlaiseen
paikkaan, jossa olisi toisenlaiset mahdollisuudet liikenneyhteyksiin ja
pysäköintiin ja toiminnan myöhäisempään kehittämiseen. Luonnollisesti
he mielellään ottavat vastaan tässä Suomen keskeisimmällä
liikennealueelle sijaitsevan paikan laajennuksen, jos Helsingin
valtuusto näinkin yksimielisesti niitä on heille tarjoamassa. Mutta se ei
suinkaan olisi millään tavalla Messujen kehittämisen näkökulmasta
mahdoton ajatus myöskään perustaa uusi messualue, joka erikoistuisi
toisenlaiseen messutoimintaan ja kokoustoimintaan kuin mitä tässä
yhteydessä on.
 
Varsinkin valtuutettu Kolbelle sanoisin, että olisi kyllä ihan hyvä, että
esimerkiksi keskustalaiset tukisivat sitä, että työpaikkoja syntyisi
muuallekin ja nimenomaan uusia työpaikkoja eikä vanhojen
helsinkiläisten työpaikkojen siirtämistä.
 

Valtuutettu Karu

 
Kiitoksia, puheenjohtaja.
 
En kannata palautusta. Hanke on hyvä Helsingin kaupungille ja
elinkeinoelämälle ja yrityksille. Tässä yhteydessä on hyvä kuitenkin
muistuttaa eräästä asiasta. Noin kolme vuotta sitten, sitä luokkaa, oli
Helsingin Sanomissa iso otsikko, että tuolta alueelta löydettiin sodan
aikainen pommi, jota tutkittiin aika paljon ja liikuntalautakunnassakin
sitä asiaa käsiteltiin. Tässä keväällä, kun tämä kyseinen lausunto tästä
kyseisestä kaavasta kävi meidän kauttamme, otin tämän asian
puheeksi, että miten sille pommille kävi, löytyikö se sieltä loppujen
lopuksi ja ennen kaikkea eliminoitiinko se vai oliko se suutari, mikä se
oli. Tarkkaa tietoa virkamiehistöllä ei tuntunut ihan siitä olevan, tai
sitten en muista, miten se päättyi.
 
Okei, sieltä Bryggare tietoviisaana ilmoitti, että se on siellä. Haluaisin
vain muistuttaa, että kaiken kaikkiaan, otetaan se pommi pois sieltä
tahi sitten suutaroidaan se. Tärkeä asia.
 
Kiitoksia.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Kiitoksia, puheenjohtaja.
 
Toistan vielä kerran, kun asia ei kahdella kerralla tullut selväksi kaikille
valtuutetuille. Kysymys on siitä, miten paljon laajennetaan, miten
korkealle nostetaan, ei siitä, voiko olla korkeaa tai voidaanko laajentaa.
Minusta on hyvin tärkeää, varsinkin kun tässä sekä asian esittelyssä
että keskustelussa on viitattu laajemminkin Keski-Pasilan alueeseen,
että me haemme jonkinlaisen kaupunkikuvallisen vision. Ja minun
ajatuksissani kyllä Keski-Pasilassa on myös keskimääräistä
korkeampaa rakentamista verrattuna muihin Helsingin osiin noin
yleisesti ottaen. Mutta minun visioni ei ole 100 metriä korkeiden tai jopa
sitä korkeampien tornien Keski-Pasila. En pidä sitä myöskään
ekologisesti kestävänä rakentamisen tapana.
 
Kuten tässäkin nähdään, se lisää autoliikennettä, se lisää liikennettä
ylipäänsä. Se tulee kalliiksi rakentamisen tapana, se jättää varjoon
laajan osan ympäristöä ja se on myös energiataloudellisesti erittäin
vaativa rakentamisen malli, kun mennään noin korkealle.
 
Lopuksi apulaiskaupunginjohtaja Penttilälle, mikäli hän vaivautuu
seuraamaan tätä keskustelua sieltä nurkasta muiden keskustelujen
tiimellyksessä, ymmärrän toki, että apulaiskaupunginjohtaja puolustaa
esitystään mutta en voi hyväksyä sitä, että apulaiskaupunginjohtaja
uhkailee tai painostaa valtuustoa seurauksilla, jos valtuusto käyttää
sille kuuluvaa valtaa.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 

Valtuutettu Karu

 
Tämä ei liity palautukseen, eli puhunko sitten tämän äänestyksen
lkeen?
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Kyllä se liittyykin, näin kun tarkemmin asiaa ajattelen, se liittyy juuri
palautukseen.
 
Olisin kysynyt valtuustossa tai oikeastaan kysynyt asiasta vastaavalta
kaupunginjohtajalta, eli äsken todettiin näin hiljaisesti, että siellä on
pommi, niin kiinnostaako se ketään, että siellä on pommi? Voiko siihen
joku vastata, että mitä sille tapahtuu ja mitä sille tehdään?
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En ole pommien erityisasiantuntija, mutta minua on informoitu, että
sieltä löytyi loppujen lopuksi peltiromua. Muistan, että me olimme silloin
varautuneet evakuoimaan päivähoitoyksiköt ja siellä oli jotain
vanhusten laitoksia jne. mutta näin ei sitten lopulta tarvinnut tehdä.
Mutta varauduttu oli, ja peltiromu kaivettiin sieltä pois ymmärtääkseni.
 
 

150 §

Esityslistan asia nro 13


VARTIOKYLÄN VIRKISTYS- YM. ALUEIDEN SEKÄ MELLUNKYLÄN KORTTELEIDEN NRO

47050 JA 47051 YM. ALUEIDEN (MYLLYPURON VOIMALAITOSKORTTELI, MYLLYPURON

KESKUKSEN ITÄOSA JA LALLUKANTIEN - RANCKENINTIEN ALUE) ASEMAKAAVAN

MUUTTAMINEN (NRO 11810)

 

Valtuutettu Koskinen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Olemme jälleen hyväksymässä laajaa kaavaa: alueen pinta-ala on yli
300 000 neliötä ja kerrosalakin lähes 100 000 kerrosneliömetriä.
Nykyisen voimalaitoskorttelin kaavan mukainen toteuttaminen
edellyttää maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ennen
rakennusluvan myöntämistä korttelialueille ja puhdistamista ennen
rakentamiseen ryhtymistä. Edelleen voimalaitostontille sijoittuvan
asuntoalueen eteläosan rakentaminen edellyttää lämpövoimalan
polttoaineiden varastointi- ja siirtojärjestelyiden purkamista ja uudelleen
rakentamista sekä lämpökeskuksen ja koko toimitilakorttelin
ajoyhteyden rakentamista Lallukantielle. Jotta rakennushanke
saataisiin mahdollisimman nopeasti käyntiin, teen seuraavan
toivomusponnen:
 
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että asemakaavan
toteutumiseksi voimalaitoskorttelin maaperän
puhdistaminen ja lämpövoimalan polttoaineiden varastointi-
ja siirtojärjestelyt käynnistetään mahdollisimman pian.
 

Valtuutettu Luukkainen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Aluksi ilmoitan, että kannatan valtuutettu Koskisen tekemää pontta.
Sitten haluan puhua tästä kaavasta itsessään. Tämähän on ihan omilla
kotikulmillani, ja minusta on erittäin hyvä, että tälle alueelle saadaan
uusia asuntoja ja jopa 115 omakotitonttia, mikä on erittäin hyvä juttu,
varsinkin kun siinä ihan lähellä on todella hyvät liikenneyhteydet. Ainoa
huoli, mikä minulla tässä on, on se, että asuntoja rakennetaan hyvin
lähelle sitä voimalinjaa, joka siinä keskellä puistoa kulkee. Voimalinjan
alla tai sen vieressä asuminen ei voi olla kovin terveellinen paikka.
 
Toinen asia, mihin haluan kiinnittää huomiota, on se, että listatekstissä
puhuttiin kyllä siitä, että Kehä I:n varteen tullaan sitten tekemään
meluaidat, mutta toivoisin, että järjestys olisi se, että meluaidat olisivat
sitten kanssa valmiina siinä vaiheessa, kun ihmiset näihin asuntoihin
muuttavat, koska Kehä I:n liikennemelu on kyllä aivan infernaalinen, jos
se pääsee vapaasti tulemaan. Nythän tässä on metsävyöhyke hyvänä
suojavyöhykkeenä, mutta kun metsä kaadetaan näiden asuntojen
tieltä, sen jälkeen melu valuu koko tälle alueelle, ellei meluaitoja
rakenneta ennen kuin ne asunnot ovat valmiita.
 
Kiitoksia.
 

Valtuutettu Mäki

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Mielestäni Myllypuron voimalaitoskorttelin ja Myllypuron keskuksen
itäosan rakentaminen on tervetullut hanke Myllypuron keskuksen
rakentamissuunnitelmissa. Tällä hetkellä voimalaitoskortteli ja sen
ympäristö on meille myllypurolaisille hiukan etäinen kohde, koska Kehä
I katkaisee yhteyden alueeseen. Alueella asuvat mieltävätkin usein
alueen kuuluvan Kontulaan ja Mellunkylään. Sekä kerrostalot että
pientalot ovat tervetullut lisä alueelle ja täydentävät yhdessä hyvin
uusien asukkaiden asumistarpeita.
 
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että lähimmät palvelut ovat
Myllypuron keskuksessa, mutta voimalaitoskorttelissa on myös
kävelyetäisyys noin kilometri Kontulan keskuksen palveluihin.
Toivonkin, että Kehä I:n ja Kontulantien liittymän eteläpuolelle tehty
tilavaraus kevyen liikenteen sillalle ja/tai alikululle rakennetaan jo siinä
vaiheessa, kun talojen rakennustyöt aloitetaan. Näin uusilla asukkailla
on mahdollisuus ostos- ja terveyspalveluihin Myllypuron uudessa
ostoskeskuksessa ja terveysasemalla heti heidän muuttaessaan
alueelle. Myös Kehä I:n eritasoliittymän rakentamista tulee kiirehtiä.
Teen asiasta seuraavan ponnen:
 
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kehä I:n
eritasoliittymän rakentamista kiirehditään ja Kehä I:n ja
Kontulantien liittymän eteläpuolelle rakennetaan kevyen
liikenteen silta ja/tai alikulkutie samalla, kun rakentaminen
alueelle aloitetaan.
 
Kaupunkisuunnittelulautakunta on kaavaa laadittaessa huomioinut
sosiaaliviraston kannanotot, jotka mahdollistavat nyt kahdessa
asuinkorttelissa julkisten lähipalvelujen tiloja, esimerkiksi päivähoidolle
ja kehitysvammaisten pienkodeille. Teen asiasta kuitenkin vielä
ponnen:
 
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään
mahdollisuutta rakentaa kehitysvammaisten pienryhmäkoti
alueelle ASU-hankkeen mukaisesti ja alueen
päivähoitotarve kartoitetaan ennen rakentamisen
aloittamista.
 
Kehä I:n liikennemelun huomioiminen on erittäin tärkeä asia.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Valpas

 
Kiitoksia, puheenjohtaja.
 
 
Ensin haluan kiittää loistavasta nimistöstä tämän katunimistön suhteen.
Täällä nyt on Karjalasta puhuttu niin näköjään teemalla jatketaan.
Mutta varsinainen asiani liittyy tähän joukkoliikenteeseen. Itse olen
asunut 20 vuotta tässä melko lähellä tätä aluetta, ja mietin tätä,
Krunikkalantietä pitkin kulkee nykyisin bussilinja, jossa menee 94 ja
92M, että onko tähän, ilmeisesti joukkoliikenteestä vastaava johtaja ei
ole paikalla, mutta minua mietityttää tämä joukkoliikenne. Onko siihen
tulossa jotain, nimenomaan tähän bussilinjaan jotain vuoronlisäyksiä tai
muuta, koska se ei tästä käynyt ilmi? Ja kuitenkin nyt puhutaan aika
isosta laajennuksesta tälle koko alueelle.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Muurinen

 
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Kaupunginosien 45 ja 47 asemakaavan muutosehdotus on minun
mielestäni perusteltu, tällaista alueiden tiivistämisrakentamista tarvitaan
Helsinkiin. Nämä tässä jo mainitut melu- ja ilmanlaatuhaasteet
saataneen ratkaistua näiden esitettyjen rakennus- ja teknisten
järjestelyjen avulla.
 
Sitten tälle kyseiselle asemakaavamuutosalueelle tai sen läheisyyteen
Kotikonnuntielle Kontulaan, sinne on valmistumassa juuri uusi, upea
vanhustenkeskusrakennus. Sen on tarkoitus toimia paitsi
ympärivuorokautista valvontaa ja apua tarvitsevien ikäihmisten
asuinpaikkana niin myös yhteisenä tapahtuma-, kokoontumis- ja
harrastustilana tämän alueen iäkkäille ihmisille. Uusi vanhustenkeskus
tarjoaa iäkkäälle väestölle tärkeitä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä
palveluja sekä ennalta ehkäisevää toimintaa.

Koska tähän vanhustenkeskuksen uuteen rakennukseen ja sen
toiminnan kehittämiseen on jo uhrattu ja tullaan uhraamaan paljon
voimavaroja, olisikin nyt huolehdittava, että mahdollisimman moni iäkäs
ihminen pääsee hyötymään sen palveluista. Nyt käsiteltävänä oleva
muutosalue on kohtuullisen matkan päässä tästä
vanhustenkeskuksesta, joten jatkosuunnittelussa on tärkeää
huomioida, että alueelle tulee myös kkäälle väestölle suunnattuja
asuntoja. Tietysti on sen lisäksi tärkeää varmistaa helpot kulkuyhteydet
ja liikennejärjestelyt asuinalueelta vanhustenkeskukseen ja mielellään
myös niille, joiden toimintakyky on jo alentunut. Niinpä teenkin
toivomusponnen:
 
 
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että 45- ja 47-
kaupunginosien jatkosuunnittelussa huomioidaan iäkkäälle
väestölle sopivien asuntojen rakentaminen ja helppojen
kulku- ja liikenneyhteyksien varmistaminen asuinalueelta
Kontulan vanhustenkeskukseen.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.
 
Tämä kaavaesitys siis mahdollistaa pientalovaltaista rakentamista, joka
tukee samalla Myllypuron uuden keskustan kehittämistä. Ymmärrän,
että tässä haetaan myöskin tällaista kaupunkimaista, tiivistä town
house -tyyppistä rakentamista. Tosin tonttien pienuus, jopa alle 200
neliömetriä, ihmetyttää kyllä tästä rakentamistyypistä huolimatta.
 
Tämä rakentaminen sijoittuu hyvin lähelle käytössä olevaa Helsingin
Energian huippulämpökeskusta. Tähän liittyy lämpökeskuksen
öljysäiliöiden siirtäminen korttelin eteläpuolelle ja osin maan alle tämän
ehdotuksen mukaan. Lähinnä raskasta polttoöljyä käyttävän
lämpökeskuksen päästöt ovat huolestuttaneet jo nykyisiä
myllypurolaisia. Nyt kun voimalaitoksen viereen tulee lisää asutusta,
kannattaisi selvittää myös voimalaitoksen polttoaineratkaisujen
vaihtoehtoja. Esimerkiksi maakaasu on huomattavasti vähemmän
päästöjä aiheuttava polttoaine, joka ilmeisesti teknisesti voitaisiin
hyvinkin ottaa käyttöön tuossa laitoksessa. Maakaasuputken
vetäminen tietysti maksaa jonkin verran, mutta epäilemättä maksaa
sekin, jos polttoainesäiliöt siirretään toiseen paikkaan ja kaivetaan osin
maan alle.
 
Minusta tätä asiaa kannattaisi selvittää ja näitä vaihtoehtoja puntaroida.
Ehdotan, että valtuusto hyväksyy seuraavan ponnen:
 
Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää
mahdollisuudet siirtyä Myllypuron
huippulämpökeskuksessa polttoöljyn käytöstä maakaasun
tai muun vähemmän päästöjä aiheuttavan polttoaineen
käyttöön.
 
Lopuksi haluan kannattaa edellä esitettyjä, valtuutettu Mäen ja
Muurisen ponsiesityksiä. Minustakin on tärkeää, että kiirehditään
sellaisia ratkaisuja, joilla pidetään huolta tämän alueen
liikenneturvallisuudesta ja kevyen liikenteen väylistä,
joukkoliikenteestä, lasten ja vanhusten tarpeista.
 
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Pakarinen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Olisin halunnut kannattaa valtuutettu Muurisen pontta.
 

Valtuutettu Bryggare

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minäkin kannatan tässä uudemman kerran valtuutettu Mäen kahta
loistavaa pontta. Samaan aikaan totean sen, että Myllypuron alueen
kehittyminen ja kehittäminen on nyt tässä pääsemässä vauhtiin ja
minäkin haluan kiirehtiä sitä, että myös opetustoimen puolella saadaan
vauhtia siihen hankkeeseen, joka meille sosialidemokraateille on
tärkeää, että saadaan sinne sellaista ammattikorkeakoulutason
koulutusta, jota kautta itäänkin saadaan koulupaikkoja. Kun siellä on jo
tällä hetkellä tuolla Myllypurossa Pohjois-Euroopan ehkä yksi suurimpia
liikuntakeskittymiä, niin se palvelisi loistavasti tätä aluetta. Se on
vaivihkaa päässyt rakentumaan sellainen liikuntakeskittymä, josta
ollaan kateellisia ympäri Suomen ja ympäri Pohjois-Eurooppaa
monessa paikassa. Eli kyllä tästä Myllypurosta on syntymässä mahtava
kokonaisuus Helsingin asuinalueiden rykelmään.
 

Valtuutettu Vuorela

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Terhi Mäki on tehnyt kaksi erinomaista toivomuspontta, ja haluan
kannattaa niistä kumpaakin. Etenkin tämä ensimmäinen toivomusponsi
on hyvä, Kehä I:tä jyrää 100 000 autoa arkivuorokautena, ja tätä
eritasoliittymän rakentamista tosiaan pitää kiirehtiä. Se olisi pitänyt
tehdä jo 10 vuotta sitten, mutta hyvä, että nyt pannaan siihen vauhtia.

Toinen, mikä on hyvä tässä ponnessa, on, että kevyt liikenne on otettu
huomioon myös. Tässä pitää nyt sitten kuitenkin pitää
joukkoliikennenäkökulma kaikissa näissä eritasoliittymäprojekteissa,
että aina kun autoliikenteen sujuvuutta lisätään, niin samalla kaikki
nämä joukkoliikenteen toimintaedellytykset turvataan, että siellä on
laadukkaat pysäkit, pysäkkikatokset, turvalliset siirtymät, jotta ei
pelkästään näillä eritasoliittymillä sujuvoiteta sitä henkilöautoliikennettä
vaan tehtäisiin bussikaistaa ja muuta, että turvattaisiin joukkoliikenteen
kilpailukyky samalla. Koska yleensä, kun henkilöautoliikennettä
sujuvoitetaan, joukkoliikenteen suhteellinen kilpailukyky monesti
heikkenee.
 

Valtuutettu Helistö

 
Aluksi voisin kannattaa tätä Yrjö Hakasen pontta vähemmän päästöjä
aiheuttavasta polttoaineesta tuolla huippulämpökeskuksessa. Itse
varsinaisessa puheenvuorossani haluan vain huomioida, että
mielestäni on erittäin hienoa, että tällainen 60-luvun voimalaitos,
arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema voimalaitos päätetään ylläpitää
eikä sitä pureta. Se on suuri askel helsinkiläisessä kunnallispolitiikassa.
Emme pura kiinteistöä, jonka alkuperäinen käyttötarkoitus on jäänyt
menneisyyteen, vaan annamme mahdollisuuden rakennukselle
jatkoelämään väljällä kaavamerkinnällä. Hienoa!
 

Valtuutettu Mäki

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Haluan kannattaa Yrjö Hakasen toivomuspontta ja haluan todeta myös
tässä, että kevyen liikenteen silta tai alikulkutunneli, kumpi se nyt sitten
tulee olemaan, mahdollistaa metron sujuvan käytön.
 
 


 
 
                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
 
 
 
 
                                          Otto Lehtipuu                                        Tiina Teppo
                                          puheenjohtaja                                       projektipäällikkö
ordförande  projektchef
 
                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
 
Protokollet justerat och godkänt:
 
 
 
                                          Antti Vuorela                                         Maria Björnberg-Enckell 
                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot                      stadsfullmäktigeledamot