HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
6 – 2009
Kokousaika: 1.4.2009 klo 18.00 – 20.46
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
 
 
 
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
 
 
 

 
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Diskussionsprotokoll
6 – 2009
Mötestid: 1.4.2009 kl 18.00 – 20.46
Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20
 
 
 
I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges
föredragningslista i vilka någon har yttrat sig.
 
72 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
LAINAN MYÖNTÄMINEN STADION-SÄÄTIÖLLE......................................................................
 
Valtuutettu Lampela........................................................................................................................
Valtuutettu Hakola (vastauspuheenvuoro)...................................................................................
Valtuutettu Bryggare.......................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen....................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri......................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki......................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Lampela......................................................................................................................
Valtuutettu Sydänmaa..................................................................................................................
Valtuutettu Romakkaniemi...........................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
 
73 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4...................................................................................................................
LISÄLAINAN MYÖNTÄMINEN MEILAHDEN LIIKUNTAKESKUS OY:LLE...........................
 
Valtuutettu Lampela......................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi.........................................................................
Valtuutettu Sydänmaa..................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt (vastauspuheenvuoro)...............................................................................
Valtuutettu Puhakka (vastauspuheenvuoro)..............................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen............................................................................................
Valtuutettu Lampela......................................................................................................................
Valtuutettu Suomalainen..............................................................................................................
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................
Valtuutettu Ylikahri........................................................................................................................
Valtuutettu Karu (vastauspuheenvuoro).....................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Karu (vastauspuheenvuoro).....................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
 
76 §.................................................................................................................................................
 
Esityslistan asia nro 7...................................................................................................................
HELSINGIN SISÄINEN TARIFFI 1.5.2009 LUKIEN.................................................................
 
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Puoskari......................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)............................................................................
Ledamoten Oker-Blom.................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Peltokorpi....................................................................................................................
Valtuutettu Männistö.....................................................................................................................
Valtuutettu Sinnemäki...................................................................................................................
Valtuutettu Vuorela.......................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Kousa (vastauspuheenvuoro)..................................................................................
Valtuutettu Vuorela (vastauspuheenvuoro)................................................................................
Valtuutettu Saarnio (vastauspuheenvuoro)................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................
Valtuutettu Valpas.........................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................
Ledamoten Wallgren.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Rissanen (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Valtuutettu Karhu (vastauspuheenvuoro)...................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara (vastauspuheenvuoro).........................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Kousa..........................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)............................................................................
Valtuutettu Kousa (vastauspuheenvuoro)..................................................................................
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................
Valtuutettu Peltola.........................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Modig (vastauspuheenvuoro)...................................................................................
Valtuutettu Huru............................................................................................................................
Valtuutettu Koulumies...................................................................................................................
Valtuutettu Lohi.............................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................
Valtuutettu Rauhamäki (vastauspuheenvuoro)..........................................................................
Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Valtuutettu Rauhamäki (vastauspuheenvuoro)..........................................................................
Valtuutettu Soininvaara (vastauspuheenvuoro).........................................................................
 
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Taipale........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff...............................................................
 
77 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 8...................................................................................................................
VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN LAAJASALON JA VUOSAAREN NELJÄLLE
ASUINKERROSTALOTONTILLE, YHDELLE ASUINPIENTALOTONTILLE SEKÄ YH-
DELLE AUTOPAIKKATONTILLE................................................................................................
 
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
 
78 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 9...................................................................................................................
KLUUVIN TONTIN 2008/20 TASON -10 YLÄPUOLELLA OLEVAN ALUEEN
ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11826).....................................................................
 
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Puoskari......................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
 
80 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 11.................................................................................................................
 
VANHANKAUPUNGIN KORTTELEIDEN 921 JA 922, TONTIN 27926/2 YM. ALUEIDEN ....
(KUSTAA VAASAN PUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN
(NRO 11765)
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell.....................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Bergholm (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)............................................................................
Valtuutettu Holopainen.................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Mäki.............................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Valokainen..................................................................................................................
 

72 §

Esityslistan asia nro 3


LAINAN MYÖNTÄMINEN STADION-SÄÄTIÖLLE

 

Valtuutettu Lampela

 
Hyvää iltaa.
 
Minä olen ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, joten etukäteen jo
pyytelen anteeksi tämän homman tulevaa takkuilua. Eli minä aloittaisin
stä ensimmäisestä, että viime perjantaina Helsingin Sanomissa
kerrottiin, että tällainen tullaan tekemään, eli aidoitetaan Stadikan
katsomoita ja vastaavia tulevan huliganismin kitkemiseksi. Aidat on jo
tilattu, ja minä haluaisin vain pohtia näin, että miksi tästä uutisoidaan
niin kuin tämä tapahtuisi nyt vasta, kun tänään tästä pitäisi päättää.
Tällä tavalla tämä Hesarin juttu, mitä minä aloin ihmetellä tosiaan, minä
olen liikuntalautakunnassa itse, niin minä aloin pohtia tätä hommaa.
 
Ja artikkelissa kerrotaan, että rahoitus on käytännössä lyöty jo lukkoon,
mikä tekee tästä minun mielestäni vielä mielenkiintoisempaa. Tässä
perustellaan nyt sitten, että tulevaa huliganismia, käytetään miesten
MM-karsintaotteluissa, sitten silloin 10. kesäkuuta, kun Suomen
jalkapallomaajoukkue pelaa Venäjää vastaan, niin sanotaan Pekka
Hurmeen sanoin ”aitaa tarvitaan todennäköisesti enemmän”, niin
verrattuna mihin? Minä haluaisin kuulla ennakkotapauksen, milloin
meillä on Stadionilla koskaan ollut tarvetta aidoille. Onko siellä koskaan
tapahtunut mitään sellaista, mikä olisi vaatinut aitojen olemassaoloa?
 
Tällä on perusteltu pelaajien ja yleisön turvallisuutta, mutta jo nyt näin
näppituntumalta maallikkona voisin sanoa, että käsittääkseni
Olympiastadion turvallisempi jo nyt kuin keskiverto jalkapalloareenat.
Ja tuo huliganismi, mitä pyritään tällä kitkemään, on myös sellainen
ilmiö, mitä minä en Suomessa tunnustaisi olevan olemassa. Emme me
ole Briteissä, että vielä jotenkin tuntuu tuo aitojen tarve hyvin turhalta.
Ja muutenkin pohditaan sitä, että aidoitus näin viher-
vasemmistolaisena hippinä tuntuu, jo pelkästään aitojen tarve kertoo
jotain sellaista, että olemmeko me tehneet jo jotain väärin vai
tulemmeko me tekemään? Eli nyt kun me olemme pistämässä tähän
600 toboo kiikkiin, niin samaan aikaan leikataan lasten ja nuorten
liikuntaa, mikä todennäköisesti tulevaisuudessa varmaankin synnyttää
aitojen tarpeen, vai olenko minä ihan hakoteillä?
 
Esittäisin ehdotusta palautettavaksi aitojen osalta, eli mikään ei olisi
niin siistiä kuin saada Stadikka pysymään kondiksessa, mutta aitoja
minä en sinne kaipaa. Ja fyrkkaa voitaisiin laittaa Stadionin
remontointiin ja vanhojen, rappeutuneiden mestojen entisöintiin. Eli
minä olen täysin Stadikan remontoinnin puolesta, mutta minä en näe
minkäänlaisia perusteita rakentaa sinne aitoja.
 
Kiitos, näin kai tämä menee.
 

Valtuutettu Hakola (vastauspuheenvuoro)

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En tiedä ihan tarkkaan, mistä tämä on lähtöisin, mutta käsitykseni
mukaan kuitenkin jotain sanottavaa on Kansainvälisellä jalkapalloliitolla
tähän asiaan. Eli lähtökohtaisesti aikaisemmasta työhistoriastani tiedän
tilanteen ja totean, että Kansainvälinen jalkapalloliitto määrittelee varsin
tarkan ohjeistuksen sille, miten turvallisuusjärjestelmät pitää kullakin
areenalla olla, missä kulloinkin jalkapalloa pelataan.
 
En minäkään usko siihen, että kysymys olisi siitä, että pelätään
varsinaista suomalaisten fanien/katsojien mellakkaa siellä eikä
muutakaan, mutta kyllä lähtökohta vain on se, että jos Kansainvälinen
jalkapalloliitto näin edellyttää ja jos siellä halutaan jalkapalloa pelata,
niin näin vain toimitaan. Siitä sitten voidaan käydä keskustelua
kansainvälisellä areenalla, kuinka tarpeellista se on. Ja uskon näin, että
he ovat sen arvioineet, että tässäkin tapauksessa yhdenvertaisuuden
periaatteella näin tullaan toimimaan.
 

Valtuutettu Bryggare

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
Tässä on kysymys todellakin siitä, että Olympiastadionimme on
kuitenkin monessa suhteessa pikkuisen aikaansa jäljessä. Ja
valitettavasti, vaikka Kansainvälinen jalkapalloliitto on myös monessa
asiassa aikaansa jäljessä, niin tässä asiassa he tietysti perustavat
omat toiveensa kansainvälisiin kokemuksiin, joita valitettavasti löytyy
liikaakin ympäri maailmaa, viimeksi muutama päivä sitten.
Kansainvälinen jalkapalloliitto on kyllä joissakin asioissa todella
kateissa, niin kuin mm. vaatimuksissa kentän mittojen suhteen, jotka
perustuvat muihin kuin pelillisiin asioihin.
 
Olympiastadionin turvallisuutta pitää kehittää, ja tämä asia on ollut
yhteisesti esillä. Tässä ei ole kysymys erottelusta vaan
ennaltaehkäisystä. Minä uskon, että tällaiset pienet rakenteelliset
muutokset eivät varmasti pilaa tunnelmaa. Mutta väitän, että jos niitä ei
tehdä ja tapahtuu jotain, sitten tunnelma voi olla enemmänkin pilalla.
Olen myös sitä mieltä, että tämä itse Stadionin peruskorjaus on sitten
toinen juttu mutta siihen näillä rahoilla ei sen rapistuvan tornin edes
yhtä metriä oikein saada kasaan, vaikka sitäkin pitää tehdä.
 
Kyllä tässä rahan myöntäminen on paikallaan varsinkin, kun tällä
kertaa myös opetusministeriö on ollut aloitteellinen ja itse asiassa
mukana voimallisesti ja sitä kautta rakentamassa tätä hommaa. Aina
silloin kun Helsingin kaupunki saa mukaansa valtion näissä
kansallisissa hankkeissa, niin on hyvä, että Helsinki myös on mukana.
 
Tässä myös sivuttiin laajemminkin muutakin liikuntaa, ja siitä edellisen
puheenvuoron käyttäjän kanssa olen samaa mieltä, että siihen tässä
tulevina aikoina kannattaa myös miettiä yhtenä oivana keinona torjua
lamaa. Mutta en usko, että näillä nyt on suurta yhteistä ongelmaa tai
sellaista tekemistä, että toinen leikkaa toistaan. Eli mennään vaan
tämän esityksen mukaan, tämä on hyvä ennaltaehkäisevä kuvio.
 

Valtuutettu Valokainen

            
Minä olen Lampelan kannalla kyllä tässä asiassa, että tuollainen
urheilustadion ensinnäkin jo symboloi kaikkine olympiarenkaineen ynnä
muine, jopa rock-konsertteineen, vähän vapautta. Kyllähän jengin
päässä pitäisi olla se juttu, että mihin näitä aitoja tarvitaan. Minun
mielestäni yleensä kaikki aidat herättävät enemmänkin levottomuutta.
Ja todellakin, ei meillä ole mitään Manchester-meininkiä. Ja me
tiedämme, jos siellä jotain tapahtuu niin aidat vaan lisäävät
puristuksenomaista fiilistä. Eli en missään nimessä kannata vapaaseen
urheiluun tällaista.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

            
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.
 
Valtuutettu Lampelan ehdotukseen ehkä sen verran tarkennusta, että
kysymyksessähän on laina, jonka Helsingin kaupunki antaa Stadion-
säätiölle ja jonka Stadion-säätiö maksaa omasta tulorahoituksestaan
takaisin. Nythän kysymys siis ei ole koko Stadionin saneerauksesta,
joka tulee tänne käsittelyyn aikanaan, sitten kun valtio on
keskuudessaan päässyt käsitykseen siitä, millä budjetilla siihen
lähdetään.
 

Valtuutettu Arhinmäki

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Vaikka olen vasta 32 niin muistan kyllä ajan, kun Olympiastadionilla oli
vielä aidat, nimittäin Olympiastadionilla oli katsomon ja kentän välillä
kanaverkkoaidat, jotka suunnattomasti häiritsivät katsomista päätyjen
alariveiltä, ja on hyvä, että ne ovat poistuneet. Jonkun verran on eri
tyyppisillä jalkapallostadioneilla tullut käytyä, noin 120 taitaa olla tällä
hetkellä ulkomailla käytyjen stadioneiden luku, joten on jonkunlainen
käsitys siitä, minkä tyyppisiä stadioneita maailmalla on.
 
Toisin kuin edustaja Lampela totesi, Olympiastadionhan
jalkapallostadionina ei ole mitenkään erityisen hyväkuntoinen tai
toimiva, vaan siellä on – tietysti sen takia, että se on vuoden -40
olympialaisiin rakennettu, jotka vuonna -52 pidettiin – paljon sellaisia
rakenteita, jotka ovat siltä aikakaudelta. Sen vuoksihan on esitetty, että
Olympiastadion voitaisiin purkaa kokonaan tai että Helsinkiin pitäisi
rakentaa uusi, moderni jalkapallostadion. Itse en kannata tätä. Ja olen
tulossa kyllä palautukseen. Olympiastadion on jalkapallon kannalta
tunnelmallinen, hieno, ja se on meidän kaupunkikuvamme kannalta
keskeinen. Me emme tarvitse sellaisia sieluttomia, moderneja
stadioneita, joissa istutaan kuin elokuvateattereissa, syödään
popcornia ja katsotaan hiljaa pelejä, vaan se on todellinen Suomen
maajoukkueen kotikenttä kunnostettuna.
 
 
Mitä tulee tähän palautusesitykseen, niin en kannata tämän
palauttamista, koska minä luin tämän uudestaan vielä läpi. Tässä
esittelytekstissä ei tullut ilmi, mutta ilmeisesti lehtijutussa aikaisemmin
on tullut ilmi, että kysymyshän ei ole nyt mistään piikkilanka-aidoista,
korkeista aidoista, joita ollaan laittamassa vieraskatsomon ympärille,
vaan kysymys on metrin korkuisista aidoista, joita voidaan siirtää ja
joilla pystytään paremmin jakamaan katsomoita eri osiin.
 
Aika paljon stadioneilla erilaisissa jalkapallo-otteluissa olleena, myös
aikamoisissa häkeissä mm. Sisiliassa, kun olimme Italia-Suomi-
ottelussa, niin meidän yläpuolelta kattokin oli aidattu, että olimme
todellisessa kopissa, niin pidän tällaista aika järkevänä itse asiassa.
Yksi Olympiastadionin kaarteiden ongelma on se, että ne ovat niin
valtavan isoja, että niitä ei todella ole jaettu. Ei olisi ollenkaan huono,
jos niitä katsomoita lohkottaisiin itse asiassa vähän enemmän. Se ei
ole niinkään minun mielestäni huliganismi-kysymys vaan ihan sillä
lailla, että se pysyy järkevämmin hahmotettavana. Sen vuoksi minusta
on ihan kohtuullista, että tämä Stadionin kunnostus aloitetaan nyt
tällaisista pienistä asioista kuten katsomoiden turva-aidoista, joilla
saadaan eriteltyä näitä eri kannattajaryhmiin.
 
Minusta on oleellista, että tässä todetaan myös, että katsomoaukkojen
suojakaiteita parannetaan. Esimerkiksi ne uloskäynnithän eivät ole
mitään erityisen turvallisia, varsinkaan, jos joudutaan pelaamaan
jäisellä, myöhäissyksynä tai alkukeväästä, kuten joskus on pelattu
jalkapalloa. Oleellista myös on tietysti se, että valtuuston aitiota A-
katsomossa ei olla aitaamassa, jota pidän tärkeänä.
 
Mutta vielä tästä, valtuutettu Bryggare viittasi siihen laajempaan
kunnostustarpeeseen, ja se on aivan aitoa. Yksi iso kysymys on se,
että...
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
...FIFAn uudet säännöt vaativat sitä, että Olympiastadionin nurmea on
levennettävä ja pidennettävä, ja toivottavasti mahdollisimman nopeasti
saadaan valtiolta päätöksiä, jotta Helsinki pääsee yhdessä valtion
kanssa kunnostamaan tätä. Lopuksi totean kuitenkin, että pitäisi
jossain vaiheessa käydä sitä pohdintaa, että onko Olympiastadionin
kunnossapito ennen muuta kaupungin ja Olympia-säätiön tehtävä vai
onko se koko valtakunnallisesti merkittävä sekä rakennushistoriallisesti
että toiminnallisesti paikkana, jossa valtion pitäisi ottaa vielä isompi
vastuu kuin puolet rahoituksesta.
 

Valtuutettu Peltola

            
Puheenjohtaja.
 
Minun täytyy olla takapenkkiläisten kanssa samaa mieltä tästä
aitakohdan palautuksesta sen takia, että kyllähän maailma on täynnä
aitoja ja maailma on täynnä turvavarustelua, mutta eivät ne kylläkään
turvallisuutta ole parantaneet. Ilman muuta tällainen yhteinen alue kuin
Stadion, kyllä sen nyt pitäisi pystyä toimimaan myös mahdollisimman
avoimena ja yhteisenä alueena ilman, että sitä lokeroidaan
tarmokkaasti. Varsinkin, kun siihen lokeroimiseen menee rahaa, joka
voitaisiin käyttää järkevämminkin.
 

Valtuutettu Karu

            
Kiitos puheenjohtaja.
 
Liikuntalautakunnan varapuheenjohtajana totean vain, että kun tuota
asiaa käsiteltiin 10. helmikuuta lautakunnassa, niin se meni ilman
soraääniä ja yksimielisesti läpi ehdotuksen mukaan.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Saarnio

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En kannata asian palauttamista, koska se hidastaisi tämän
toimenpiteen toteuttamista. Ja muistuttaisin siitä, että mehän
päätämme täällä lainan myöntämisestä ja itse asiaanhan me emme ota
kantaa tässä muilta osin.
 
Aivan samoin kuin valtuutettu Arhinmäki totesi, kannattaisi kuitenkin
käydä keskustelua siitä, että kuinka paljon tästä Stadionin ylläpidosta
ylipäätänsä on Helsingin osuus ja mikä tulisi olla valtion rooli
kansallisen pyhätön ylläpitämisessä. Se on minusta jatkokeskustelun
asia ja pitäisi käydä sen takia, että Stadionille pitäisi tehdä paljon
suurempia toimenpiteitä kuin vain aitoja lisää ja hieman turvallisuutta.
 

Valtuutettu Lampela

            
Tässä nimenomaan Paavo Arhinmäen läppiä kunnioitan hyvin paljon
muutenkin, mutta tässä aitakysymyksessä päästiin juuri, niin kuin
edelliset sanoivat, että onko pakollista rakentaa jonkinnäköisiä aitoja
vai onko mahdollista pohtia muunkaltaisia keinoja näiden
ihmismassojen paimentamiseen. Onko ennaltaehkäisyaidat ainoa
mahdollisuus toimia?
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Sydänmaa

            
Kiitos puheenjohtaja.
 
Melko varmasti kyseessä on pakolliset turvamääräykset, mikäli
haluamme, että Helsingissä pelataan kansainvälistä jalkapalloa, enkä
missään nimessä lähtisi tätä palauttamaan. Ja tämä tuskin syö lasten
ja nuorten liikuntabudjettia, koska itse 4 vuotta lautakunnassa
istuneena olemme pitäneet sitä koko viime valtuustokauden erittäin
tärkeänä kehittää.
 

Valtuutettu Romakkaniemi

            
Kiitos puheenjohtaja.
 
En kannata missään nimessä tämän asian palauttamista. Valtuutettu
Peltolalle haluaisin huomauttaa, että me olemme täällä päättämässä
nyt lainasta emmekä aidoista. Valtuutettu Lampelan alkuperäiseen
puheenvuoroon, jossa hän tätä palautusta esitti, toteaisin, että mm.
Suomi-Turkki-ottelussa kurdimielenosoittajat katkaisivat sen ottelun
kulun ja sen takia Suomi hävisi. Kyllä nämä aidat sinänsä ovat ihan
tärkeitä.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En kannata palautusta mutta olen valtuutettu Romakkaniemen kanssa
kyllä eri mieltä siitä, miksi Suomi hävisi Turkille. Se hävisi sen vuoksi,
että silloinen päävalmentaja Antti Muurinen...
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
...taktisesti epäonnistui 2–0-johtotilanteessa. Kurdimielenosoittajathan
tulivat kentälle vasta 2–2-tilanteessa.
 
Mutta vielä tästä erilaisten väkiryhmien fiksulla tavalla erottamisesta,
niin sitähän tehdään jo itse asiassa tällä hetkellä Olympiastadionilla
kaikkien suurten jalkapallo-otteluiden yhteydessä. Se ei tapahdu metrin
korkuisella aidalla tällä hetkellä, vaan osa katsomosta joudutaan
sulkemaan ja siihen välille levitetään tällaiset turvaverkot. Eli kyllä se
on ihan kansainvälinen tapa ja hyvä tapa, että on erotettu kahden eri,
ovat ne sitten eri maan kannattajia tai eri joukkueiden kannattajia, niin
sitä tehdään jo nyt Stadionilla, että tämä ei ole mikään uusi innovaatio
edes Stadionin osalta.
 

Valtuutettu Valokainen

            
Olympiastadionilla on ollut aitoja, ja jos me täällä istumme tuon takia,
että me myönnämme lainaa jollekin ryhmälle, joka aikoo tehdä jotain
remppaa. Okei, se remppa pitäisi tehdä sille Stadille ja se toiminta
ytyy jatkua, mutta se on minun fiilikseni, että se pitää tehdä vapaana.
Ja mitä Romakkaniemi sanoi tästä futismatsista, 0–2 tai paljonko se nyt
olikaan, 6–0, niin on siellä käynyt vähän isompiakin staroja, kuten
Rolling Stones aika moneen kertaan. Ja minä sanon sen vielä 400.
kerran näissä kokouksissa, että rock 'n' roll on unohdettu myös.
Aidataan vaan kaikki ja pannaan vielä turvakypärät jengille päähän, niin
sitten minä luulen, että jengi tyytyväisenä katsoo pallopeliä siellä.
 
Mitä se laina on, mihin se menee? Senkin voisi käyttää kenties
johonkin muualle, jos sille ei ole selvää päämäärää.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Saarnio
            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kun sanoin, että en ole palauttamisen kannalla, olen edelleen sitä
mieltä. Minun mielestäni tässä on turha käydä esimerkkejä mistään
ydyistä otteluista tai konserteista. Rolling Stonesin konsertin aikana
oli erittäin suuret aidat, ja aidat oli myös lipunhinnoissa.
 

73 §

Esityslistan asia nro 4


LISÄLAINAN MYÖNTÄMINEN MEILAHDEN LIIKUNTAKESKUS OY:LLE

 

Valtuutettu Lampela

 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Kiitos siitä, mutta ei jatkuvasti jaksa kiivetä. Minä vain lähdin, tämähän
koskee siis juuri tätä Stadion-lainaa ja nyt näitä tulevia käsiteltäviä
lainoja. Haluaisin itse keltanokkana, liikuntalautakunnassa vierailleena,
ja muutenkin tässä hommassa olen marinoitumassa, niin
jonkinnäköisen linjanvedon. Tämä saattaa johtua allekirjoittaneen
vajavaisesta älyllisestä kapasiteetista tai vastaavasta, mutta tuntuu,
että näitä ropisee vailla minkäännäköistä yleisesti hyväksyttyä linjausta,
näitä lainahakemuksia. Milloin me lahjoitamme, milloin me lainaamme
fyrkkaa? Millä korolla sitä tapahtuu?
 
Minä toivoisin näin näppituntumalta, että voisiko olla mahdollista, että
tutkittaisiin perusteet, milloin rahaa annetaan tai lainataan ja millä
ehdoilla. Se helpottaisi varmasti valtuuston duunia pitkällä tähtäimellä
ja myös vaikka liikuntalautakunnan duunia. Minä esitän hyväksyttäväksi
seuraavan ponnen:
 
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus
valmistelee valtuuston hyväksyttäväksi linjauksen ja
perusteet, joiden mukaisesti päätetään lainoista tai
avustuksista yksityisille liikunta-alan yrityksille.
 
Silloin se olisi hyvin kätevä kaikissa palavereissa. Mikäli ehdot
täyttyisivät, silloin voisi homman nostaa pöydälle, mutta jos ehdot eivät
täyty, sitä ei tarvitsisi tuoda silloin sinne asti.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Vikstedt

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Lampelan ponsi on minusta ihan asiallinen. Meillehän on tulossa
liikuntapoliittinen ohjelma käsittelyyn, liikuntalautakunta tulee sitä
käsittelemään, ja se käsittääkseni tulee valtuustoon myöskin. Minun
mielestäni tällainen selvitys olisi ihan hyvä pohja sille harkinnalle, että
minkälaista liikuntapolitiikkaa Helsingin kaupunki harjoittaa ja millä
tavalla liikuntaan laitettavat rahat ohjataan ja kuka niitä saa ja miten
niitä käytellään ja millä hinnalla.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Helistö

 
Jos Lampelan esittämän kaltaista järjestelmää ei ole jo nyt käytössä,
niin sehän pitää saada hyvin nopeasti käytäntöön. Kannatan myös siis
esitettyä pontta.
 
 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi

 
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
 
Toteaisin vain kaupunginhallituksen puolesta sen, että
kaupunginhallituksen näkökulmasta nimenomaan liikuntalautakunta on
se lautakunta ja asianomainen lautakunta, joka tuntee liikuntasektorin
ja jonka pitäisi määritellä toimintastrategia, mille hankkeille myönnetään
lainaa. Ja nämä lainaehdothan tulevat täältä rahaston kautta selkeästi.
 
 

Valtuutettu Sydänmaa

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Käsittääkseni lautakunnan linja on ollut jo pitkään se, että jos vain
yksityinen puoli pystyy tarjoamaan liikuntapalveluja kaupungille, niin se
on tärkeää, koska kaupunki ei pysty itsestään rakennuttamaan kaikkia
uusia hankkeita. Ja tämä on etu lasten, nuorten ja kaikenikäisten
liikuntakulttuurin edistämiseen kaupungissa.
 
 

Valtuutettu Helistö

 
Anteeksi toinen puheenvuoro, mutta innostuin oikeastaan Suvi
Rihtniemen puheenvuoron jälkeen perustelemaan vielä tätä pontta.
Minä en suoraan sanoen usko, että liikuntalautakunta liikuntaviraston
pyörityksessä pystyy tekemään kauhean objektiivisia lähtökohtia tälle
lainoitukselle. Minä olen neljättä kautta valtuustossa enkä ole tähän
päivään mennessä vielä ymmärtänyt tätä liikuntalaitosten
lainajärjestelmää.
 
Ehkä liikuntalautakunta tekee jonkun alustavan työn tämän esityksen
eteen, ja sen jälkeen kaupunginhallituksen on sitä hyvä ruotia. Minun
mielestäni Lampelan ponsi on ihan hyvä.
 
 

Valtuutettu Vikstedt (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitos.
 
Nimenomaan, minun mielestäni pitäisi pystyä valtuustossa luomaan
kokonaiskäsitys mittasuhteista, että millä tavalla liikuntarahoja
käytetään. Se meiltä minun mielestäni puuttuu. Me puhumme useinkin
liikunnasta, ja hyvää tahtoa on mutta ei kunnollista kokonaisnäkemystä,
että ei se pelkästään liikuntalautakunnan asia ole.
 
 
Jos haluttaisiin, että liikunta on oikea, vaikuttava työkalu terveyden ja
sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi, näistä pitää olla hyviä faktoja ja
perusteita, minkälaista politiikkaa toteutetaan.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Puhakka (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Jatkan tuosta valtuutettu Vikstedtin puheenvuorosta. Hän otti
laajemman näkökulman tähän liikuntapolitiikkaan. Tässähän puhutaan
tässä ponnessa lainoista ja avustuksista. Olisinkin kysynyt asiasta
tietäviltä, että onko meillä olemassa Helsingissä tällainen
liikuntapoliittinen ohjelma tai strategia, jossa olisi nämä linjaukset
määritelty pidemmälle.
 
Välihuuto!
 
Silloin lainoista ja avustuksista linjaaminen ei kuulu ilmeisesti tämän
liikuntastrategiaan sisään, vai? Kysyn epätietoisena.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Nämä lainapäätökset kuuluvat kaupunginjohtajan, kj:n,
vastuualueeseen, mutta kun täällä kysyttiin liikuntapoliittisesta
ohjelmasta, että onko sellaista, niin liikunta kuuluu minun rooteliini. Ja
liikuntavirastolla on liikuntapoliittinen ohjelma. Se on tälle kuluneelle,
siinä on vielä jäljellä 2010 saakka ja valtuustossa käsitelty, edellisen
valtuuston käsittelemä ja hyväksymä strategialinjaus, ja sitä
noudatetaan.
 
Mitä tulee yksityisiin ja julkisiin, Helsingin kaupunkihan tuottaa hyvin
paljon liikuntapalveluja itse, mutta yksityiset tuottajat täydentävät sitä.
Ja se arviointi tehdään aina liikuntalautakunnassa ja -virastossa.
Lainarahoituksella tuetaan sitä, ja yksityiset sitten rakentavat ja
pyörittävät sitä. Se seuraus, mikä siitä on, joka täytyy ottaa huomioon
näitä päätöksiä tehtäessä, on se, että se tietysti tulee vaikuttamaan
meidän avustusmäärärahoihimme. Eli kun uusia hankkeita tehdään,
tämä näkökulma tietysti kuljetetaan siinä mukana, koska seurat siellä
toimivat ja seurojen avustusten kautta se vaikuttaa liikuntabudjettiin ja -
menoihin. Mutta näissä ei ole mitään ihmeellistä eikä epäselvää, ja
nämä hankkeet, jotka tässä nyt ovat käsittelyssä, on
liikuntalautakunnassa arvioitu rkeiksi ja eteenpäin vietäviksi.
 
 

Valtuutettu Lampela

 
Kiitos ja anteeksi.
 
Nimenomaan halusin vielä vahvistaa tässä tätä, että voi ihan
kokemattomuus ja suoranainen tyhmyys olla syynä, etten ole vielä
sisäistänyt kaikkia näitä koukeroita. Mutta itse olin paikalla silloin kun
näitä ehdotuksia hyväksyttiin ja ihmettelinkin sitten silloin, että voiko
olla mahdollista, että yksityiset tahot saattavat käyttää tämänkaltaista
politiikkaa hyväksi niin, että kertovat, että rahoitusta löytyy ja sitten kun
ei löydykään, niin sitten kätevästi saa Stadilta peruskorolla lainaa.
Tämä oli tämä minun hienoinen epäilykseni. Ja tästä epäilyksestä
riippumatta haluaisin vain saada jonkinlaisen työkalun, että miten
varsinkin tällainen uusi jätkä, joka ei todellakaan ole liian fiksu, voisi
käyttää työkalua, millä voisi suhteuttaa näitä lainanmyöntämis- tai -
epäämisperusteluita.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Suomalainen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Ihan mielenkiintoinen keskustelu sinänsä, mutta kyllä minäkin tarttuisin
tähän valtuutettu Rihtniemen näkemykseen, että liikuntalautakunta
valmistelee. Ja olisi ehkä hyvä, että valtuutettu Lampelakin voisi
perehtyä siellä ja tuoda sitä kautta näkemyksiä siellä esiin, koska minä
kannatan myöskin tavallaan sitä, että päätökset ja esitykset kyllä
lähtevät lautakunnista.
 
 
Ja tämä oli mielenkiintoinen kommentti, jonka valtuutettu Helistö nosti
esiin, että liikuntalautakunnan jäsenet ovat viraston pyöriteltävänä ja
tarvitsevat siihen kaupunginhallituksen tukea. Ihan mielenkiintoinen
näkemys, mutta kyllä minä itse koen sen, että onhan meillä
lautakunnissa valtava vastuu ja valtava rooli, ja sieltä käsin pyrkisin
vaikuttamaan. Myös valtuutettu Lampelalle ehkä kommenttina se.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Karu

 
Kiitoksia, puheenjohtaja.
 
Tuula Haataisen puheenvuoro oli selkeä ja hyvä, huomaa, että hän on
tehtäviensä tasalla. Tällä hetkellä tosiaan ollaan, noin parin vuoden
kuluttua alkaa uuden liikuntapoliittisen ohjelman valmistelu.
Edellinenhän on tehty joskus 90-luvulla, mutta sellainen ohjelma
tosiaan on olemassa, joku sitä kysyi.

Ja mainittakoon vielä näin, että nyt kyseessä on laina, oliko se nyt 200
000. Esityslistan tekstin mukaan siitä maksetaan tällä hetkellä 5 %
korkoa, eli pankista periaatteessa saisi tällä hetkellä halvemmalla
rahaa. Kuukauden euribor näytti olevan eilen 1,8 %, 12 kuukauden
euribor. Todettakoon vielä näin, että nuo liikunta-alan jutut eivät
sinänsä ole mitään bisneksiä. Yksityiset yrittäjät, yritykset, eivät ne
jonossa lähde tekemään näitä hankkeita. Aika monet niistä päätyvät
konkurssiin. Yksi hyvä esimerkki on Munkkisaaren kärjessä,
Hernesaaren kärjessä oli tällainen golf-systeemi jokunen vuosi sitten,
niin yrittäjälle jäi vain iso lasku maksettavaksi, ei mitään muuta,
satojatuhansia markkoja tai euroja.
 
Ja vielä sen verran tarkennan, että tämä ns. yksityinen Meilahden
Liikuntakeskus Oy, siinähän on tosiaan taustalla Helsingin ? Tennis
Club ry., eli ei se nyt niin hirveän yksityinen enää olekaan. Siihen voi
kuka tahansa meistäkin liittyä jäseneksi.
 
Joku kysyi tätä, mikä on hyvä työkalu opiskella näitä asioita, niin hyvä
työkalu on se, että on kokouksissa läsnä. Ole nyt yksi vuosi suunnilleen
läsnä, niin katsoo sen vuosikierron läpi, ja siitä se oppi urkeaa.
 
 
 

Valtuutettu Ylikahri

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Itse istun kaupunginhallituksen edustajana liikuntalautakunnassa ja
tähän keskusteluun halusin nostaa sen esiin, että kaikista asioista ei
liikuntasektorilla päätetä liikuntalautakunnassa vaan meidän
liikuntasektoriimme kuuluu suuri joukko myös kaupungin osittain tai
kokonaan omistamia yhtiöitä, joita hallitaan nyt kaupunginhallituksen
alaisessa konsernijaostossa. Ja näillekin yhtiöille myönnetään näitä
lainoja ja avustuksia, joten tämä vyyhti on aika sotkuinen, kun on niitä
yksityisiä ja kaupungin omistamia yhtiöitä ja sitten kaupungin suoraan
liikuntaviraston alaisuudessa olevia, joten sikäli tämä perustelee
paikkaansa, että kaupunginhallitus toisi tätä kokonaisesitystä. Mutta
toki tämä varmaan käydään läpi tässä liikuntapoliittisessa
ohjelmassakin, jonka valmistelu alkaa ihan kohta.
 
Halusin vain muistuttaa, että hyvin monimutkaiset ovat nämä liikunnan
rakenteet tässä kaupungissa.
 
 

Valtuutettu Karu (vastauspuheenvuoro)

 
Kiitoksia, puheenjohtaja.
 
Ville Ylikahrilta hyvä kommentti tähän ns. liikuntakonserniin liittyen.
Liikuntakonserni tosiaan jakaantuu sillä tavalla, että liikuntavirasto
käsittää siitä euromääräisesti laskettuna noin ehkä 50 %. Toinen puoli
tosiaan on sitten erilaisia säätiöitä ja osakeyhtiöitä sun muita. Edellinen
lautakunta teki selvityksen liikuntakonsernista, erittäin pitkä selvitystyö,
mutta palataan siihen toisella kerralla.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Peltola

            
 
Kiitoksia.
 
Vasemmistoryhmässä tänään keskustelimme juuri talousarviopäällikön
kanssa tästä liikuntapuolen rahoituksesta. Toivoimme sellaista
selvitystä, jossa tämä kokonaisuus tulisi näkyviin, ja tämä nyt
valtuutettu Lampelan esittämä ponsi tukee nimenomaan sitä ajatusta,
että meidän pitäisi saada kokonaiskäsitys siitä, paljonko kaupunki eri
tavoin satsaa liikuntaan ja minkälaiset ovat ne päätösjärjestelmät,
joiden kautta se kulkee.
 
Ja tietysti tällaisena aikana ja varsinkin nämä kaksi laina-asiaa, jotka
tänään ovat listalla, niin niiden kohdalla tulee eittämättä mieleen
kysymys, että entäs sitten, kun tulee näitä konkursseja. Yksityinen puoli
ei pysty rahoittamaankaan loppuun asti sitä hanketta lupausten ja
suunnitelmien mukaisesti ja ei ehkä pysty ylläpitämäänkään sitä
toimintaa, niin kaatuvatko ne sitten kaupungin syliin? Ja mitkä ovat ne
taloudelliset riskit, jotka tässä toiminnassa ovat? Erittäin tärkeää olisi
saada hyvin selkeät perusteet sille, miten toimitaan. Pitäisi se
kokonaisuus aina olla taustalla, myös silloin, kun valtuusto näistä
asioista päättää.
 
 

Valtuutettu Karu (vastauspuheenvuoro)

            
Kiitoksia, puheenjohtaja.
 
Palaan tuohon liikuntakonsernin selvitystyöhön. Sen pohjalta ja
tuloksena syntyi uusi elin, jonka nimi on liikuntafoorumi, jonka piti nyt
maaliskuussa kokoontuakin, mutta se ilmeisesti ei ole kokoontunut,
koska olen sen jäsen enkä ole saanut kutsua, mutta kokoontuu
varmasti lähiaikoina, uskoisin näin. Eli selvitystyötä on tehty, mutta se
on hyvin sekava tuo liikuntakonserni kaupungissa.
 
 

Valtuutettu Koskinen

            
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Halusin vain todeta, että tämähän on valtuuston hyväksymä hanke,
jossa nyt kustannukset ovat hieman ylittyneet, ja kaupungin osuus
näistä lisäkustannuksistahan on varsin vaatimaton. Ei tässä nyt mitään
epäselvää ole.
 
 

76 §

Esityslistan asia nro 7


HELSINGIN SISÄINEN TARIFFI 1.5.2009 LUKIEN

 

Valtuutettu Arhinmäki

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
On tietysti erittäin iloinen asia, että pääsemme laskemaan Helsingin
sisäisiä tariffeja, ja painotuskin sen suhteen on varmasti oikea, että ne,
jotka käyttävät paljon joukkoliikennettä, hyötyvät tästä tariffin
alennuksesta. Tällä saadaan toivon mukaan houkuteltua entistä
enemmän pysyviä ja aktiivisia joukkoliikenteen käyttäjiä.
 
Tämä sisäisen tariffin alentaminenhan on mahdollista sen vuoksi, että
valtio ensi kertaa antaa suurille kaupungeille tukea joukkoliikenteeseen,
mikä kai on sinänsä erittäin hyvä päänavaus, koska näin ei ole
aikaisemmin tehty. Tiedetään kuitenkin, että suurimmissa
kaupungeissa valtaosa joukkoliikennematkoista tehdään. Samaan
aikaan kuitenkin pitää todeta, että 5 miljoonaa euroa lähes 50 miljardin
euron valtion budjetissa on aika, se on alku mutta ei kovin suuri
harppaus tai iso summa.
 
Onneksi eduskunnassa oli myös niitä voimia, jotka olisivat halunneet
todella kunnolla tukea jo tässä vaiheessa suurten kaupunkien
joukkoliikennettä. Eduskunnassahan Vihreät, Kokoomus,
Keskustapuolueen kansanedustajat äänestivät sitä vastaan, että
suurten kaupunkien joukkoliikennetuki olisi ollut viiden miljoonan euron
sijaan 25 miljoonaa euroa. Mutta nyt pitää viestin olla selvästi se täältä
valtuustosta ja Helsingin kaupungilta, että tämän pitää olla alku mutta
tämän pitää jatkua ja suurempana eteenpäin.
 
 
Toivon todella, että helsinkiläiset valtuutetut, jotka toimivat
eduskunnassa, jatkossa eivät äänestä sitä vastaan, että Helsingin
kaupunki saisi enemmän joukkoliikenteen tukemiseen, vaan olisivat
mukana näissä projekteissa, joissa pyritään parantamaan
joukkoliikenteen tasoa, pyritään parantamaan ilmanlaatua, pyritään
auttamaan myös Helsinkiä.
 
Toinen seikka, jonka haluan nostaa esille, on se, että vaikka tämä on
hyvä asia, että tariffia alennetaan, mutta tämän pitää olla myös
Helsingin kaupungin omalta osalta alku sille politiikalle, ehkä nyt
seuraavien muutaman vuoden aikana ei ole mahdollista, mutta me
emme saa unohtaa sitä tärkeää tavoitetta, että meidän pitää saada
joukkoliikenteen lipunhintoja alas. Ne ovat tällä hetkellä varsin korkealla
tasolla, ja se vaikuttaa joukkoliikenteen lippujen käyttöön.
 
On todettu, että tässä vaiheessa, tässä tilanteessa lipunhintojen
yleinen alentaminen noin 50–60 %:lla olisi kokonaistaloudellisesti
edullisinta. Ja minusta meidän pitäisi täällä valtuustossa kyllä ottaa
selkeäksi tavoitteeksi se, että me pyrimme tähän yhteiskunnan
kokonaistaloudelliselta kannalta oikeaan hinnanpudotukseen, 50–60
%:iin, ja toivoisi, että mahdollisimman moni poliittinen ryhmä voisi
sitoutua siihen, että me pyrimme tekemään yhteiskunnan
kokonaisuuden kannalta kaikkein rkevimpiä päätöksiä. Ja nämä
järkevät päätökset tarkoittavat lipunhintojen laskemista 50–60 %:lla
hyvin lyhyellä tähtäimellä.
 
On ollut myös ajatuksia maksuttomasta joukkoliikenteestä, ne ovat
ehkä joskus kaukana tulevaisuudessa, jos silloinkaan. Mutta oleellista
on nyt pyrkiä lippujen hintoja laskemaan. Miksi tätä tarvitaan? Sen
vuoksi, että mitä alempi lipunhinta, sitä enemmän käyttäjiä, sitä
vähemmän yksityisautoilua, sitä parempi ilmanlaatu, sitä vähemmän
pienhiukkaspäästöjä, sitä vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä.
Meidän pitää ottaa vakavasti ilmastonmuutos. Toisaalta, viihtyisämpi
kaupunki on sellainen, jossa autot eivät ole ihmisten tiellä vaan ihmiset
liikkuvat joukkoliikenteellä.
 
Meidän pitää myös tähdätä siihen, että meidän
joukkoliikenneyhteytemme ovat entistä paremmat, erityisesti
raideliikenteen suuntaan, entistä enemmän sporakiskoja, metrokiskoja,
poikittaisliikennettä. Ja tässä myös pitää olla valtiolla iso rooli. Nyt
tarvitaan tässä lamatilanteessa elvyttävää politiikkaa, meidän pitää
panostaa rakentamiseen. Ja mikä on parempaa elvyttämistä kuin
ekologinen vihreä elvyttäminen? Se, että valtio tulee mukaan tukemaan
Helsingin sisäisiä hankkeita myös, esimerkiksi Laajasalon
raitiovaunulinjahanke, Jokeri I, sisäiset metrohankkeet. Näihin pitää
saada valtio isolla osuudella mukaan auttamaan sitä, että me
nostamme Suomea lamasta, mutta samalla huolehtimaan siitä, että
kaupunki tulee entistä viihtyisämmäksi ja meidän joukkoliikennettämme
käytetään enemmän ja se on toimivampaa.
 
Eli ilolla Vasemmistoliitto tervehtii sitä, että nyt 5 miljoonan päätöksen
osana saamme vähän laskettua lipunhintoja, mutta haluamme
kaupungilta aktiivisuutta sen suhteen, että jatkossa suurten kaupunkien
joukkoliikennetuki nostetaan sille tasolle, mille se kuuluu, vähintään
siihen 25 miljoonaan euroon vuodessa, josta eduskunnassa
äänestettiin. Ja me haluamme myös pitää mielessä sen, että varsin
nopealla aikataululla lipunhintoja pitää yhteiskuntataloudellisen
kokonaisedun vuoksi laskea 50–60 %:lla.
 
 

Valtuutettu Helistö

 
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Arhinmäki puhui pitkään lipunhintojen laskemisesta ja
tulevaisuuden paremmasta joukkoliikenteestä. Minä haluaisin nyt tässä
vaiheessa tuoda vain yhden idean, mitä me olemme Vihreiden
valtuustoryhmässä hellineet jo pitkän aikaa. Tämähän on nimittäin
poikkeuksellista, että näin kesken vuotta päästään muuttamaan
joukkoliikenteen lipunhintoja. Ja minä panisin tämän nyt kaikkien
valtuutettujen korvan taakse siihen syksyn budjettipäätökseen,
seuraavan idean.
 
Varmasti tiedätte, että syksyn budjettipäätös tulee olemaan vaikea,
mutta kuten huomaatte, täällä on tällainen yksi hassu lipunhinta,
kertalippu lapset. Lasten kertalipun hinta, joka on 1,2 euroa. Olisi
tavattoman kätevää ja todennäköisesti taloudellisesti aika
merkityksetöntä, jos lasten lipun hinta olisi yhden euron. Tässä
vaiheessa en tee esityksiä, mutta tehdään esityksiä sitten syksyllä
yhteisvoimin siitä, että vuonna 2010 lapset pääsevät tasarahalla
bussiin.
 
 

Valtuutettu Puoskari
            
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Paavo Arhinmäki se aina jaksaa olla sitä mieltä, että väärin
sammutettu. Vasemmisto kritisoi sitä, että nyt ollaan laskemassa
lipunhintoja ja että Vihreät ovat äänestäneet jotakin eduskunnassa.
Vihreät ovat olleet kuitenkin se ryhmä, joka on ajanut asiaa
hallitusohjelmaan, tietenkin muiden puolueiden tuella se olisi sinne
saatu. Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea on ajettu jo vuosia,
mutta hallitukset, joissa Vasemmistoliitto ja Sosialidemokraatit ovat
istuneet, eivät ole tehneet asialle yhtään mitään.
 
Tämä esitys, jota olemme hyväksymässä, on hieno, ja suurten
kaupunkien joukkoliikennetuki on yksi niitä keinoja, joilla nopeimmin
kansallisesti saadaan liikenteen päästöjä vähennettyä. Vihreä ryhmä
kannattaa lipunhintojen puolittamista pitkän tähtäimen tavoitteena,
ajamme sitä myös valtuustostrategiaan. Ja on nyt historiallista, että
olemme laskemassa lipunhintoja merkittävien lippulajien osalta lähes
10 %.
 
Joukkoliikennematkojen määrän arvioidaan kasvavan 1,5 miljoonaa
kappaletta tämän päätöksen ansiosta vuodessa, ja mehän täällä
valtuustossa käytämme mittarina tätä joukkoliikenteen
kulkutapaosuutta, joka on tänne keskustaan suuntautuvassa
liikenteessä, aamuruuhkassa noin 72 % ja poikittaisliikenteessä vajaa
30 %. Ja kaikki, jotka olemme asiaa seuranneet, olemme tietoisia siitä,
miten järkyttävän vaikeaa on ollut saada edes 0,1 prosenttiyksikköä
tätä tapaosuutta nostettua, ja nyt arvioidaan, että tämä toimenpide
yksinään vaikuttaa 0,5 prosenttiyksikköä tähän kulkutapaosuuteen. Eli
todella hienoa, että tällaista asiaa olemme täällä päättämässä, ja
kiitokset tästä valmistelusta Ryj:lle.
 
 

Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Vain pieni huomio Vihreiden Mari Puoskarin puheenvuoroon, jossa hän
totesi, että niissä hallituksissa, joissa Vasemmistoliitto on ollut, ei ole
tällaista ? saatu aikaan. Muistuttaisin vain, että niissä hallituksissa,
joissa Vasemmistoliitto on ollut, on ollut myös Vihreät. Ei ole ollut
Vasemmistoliiton perustamisen jälkeen, vuoden -90 jälkeen yhtään
hallitusta, jossa Vasemmistoliitto ei olisi ollut ilman Vihreitä, joten siinä
mielessä...
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
...puheenvuoro oli ? .
 
Toinen seikka, jonka toteaisin, niin kuten sanoin, on hyvä, että
lipunhintoja lasketaan, mutta meidän mielestämme valtion olisi syytä
tukea huomattavasti enemmän, ilmeisesti Vihreiden mielestä ei.
 
 

Ledamoten Oker-Blom

Herr ordförande, bästa fullmäktigeledamöter.
 
Inte direkt till det beslut vi fattar nu idag, men till den här saken. Jag
tycker att Kimmo Helistö hade en helt bra poäng, det handlar också om
att göra det enkelt och smidigt. Jag vill därför påminna fullmäktige om
att jag har lämnat in en budgetmotion som hänför sig till de här
kollektivtrafikpriserna. Den föreslår att det skulle vara gratis för
helsingforsiska pensionärer att åka i kollektivtrafiken mellan klo 10 och
klo 15 på vardagar. Förrän nu Samlingspartiet hoppar i taket om hur
dyrt det här blir, så vill jag bara påpeka att förutom att det här är en
serviceform åt våra pensionärer och en handräckning i deras riktning,
så handlar det också om att vi har en viss park med spårvagnar och
bussar som rör sig oberoende. Vi måste upprätthålla ett ganska tätt
turintervall för att det skall vara lockande för så många som möjligt att
använda kollektivtrafik. När vi ändå har det och trafiken är betydligt
mindre under de här timmarna än under rusningstiderna på morgonen
och eftermiddagen, så kan vi utnyttja på det här sättet vår nuvarande
park av trafikfordon smidigare och effektivare.
 
Tack.
 
                                                                          

Valtuutettu Koskinen

            
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
 
On todella hienoa, että valtio on ryhtynyt tukemaan suurten kaupunkien
joukkoliikennettä taloudellisesti. HKL-Liikelaitoksen johtokunnan
ehdotus tuen käyttämiseksi on myös oikeansuuntainen. Itse olen jo
muutaman vuoden hämmästellyt tätä erilaisten lippujen ja tariffien
kirjoa. Kuulisinkin mielelläni apulaiskaupunginjohtaja Saurilta tai HKL:n
johtokunnan jäseneltä, onko tällä rintamalla jotakin tapahtumassa ja
milloin. Saadaanko näitä lippumääriä vähän vähenemään?
 
 

Valtuutettu Puhakka

            
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Haluaisin kannustaa edelleen täällä istuvia kansanedustajia ajamaan
tätä joukkoliikennetukea ylös tästä 5 miljoonasta. Tämä on alku, mutta
se taso, että päästäisiin esimerkiksi 25 miljoonaan, olisi erinomaisen
hyvä. Jos ajattelee ihan ilmastopolitiikkaa, niin lähtien siitä
näkökulmasta se olisi erinomaisen tarpeen, että kykenisimme
jatkossakin laskemaan lippujen hintoja. Tämä pitää olla tavoitteena,
koska se selkeästi, niin kuin täällä on jo aikaisemmissa
puheenvuoroissa todettukin, se vaikuttaa tähän joukkoliikenteen
käyttämiseen.

Toinen asia, mikä tässä on tärkeää, on se, että tämä poikittaisliikenne,
sitä kehitetään edelleen. Se ei kuulu suoraan tähän lippujen hintoihin,
mutta se, että kun lippujen hintojenkin tavoitteena on lisätä tätä
joukkoliikenteen käyttöä, niin yhtä lailla siinä on tärkeä päämäärä
tämän poikittaisliikenteen kehittäminen, jotta saadaan joukkoliikennettä
yhä enemmän käyttöön. Se on myös, kun katsoi Helsingin ruuhkia, niin
onhan se nyt aivan uskomatonta, millä tavalla tällä hetkellä keskusta on
täysin ruuhkautunut yksityisautoilusta. Siihen tarvitaan toki muitakin
keinoja, mutta nämä ovat ihan tarpeellisia ja erittäin merkittäviäkin
keinoja.
 
 

Valtuutettu Peltokorpi

            
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
 
Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja tästä asiasta, ja Keskustan
ryhmäkin toteaa sen, että on erittäin hyvä, että valtion puolella on nyt
pää avattu tämän suhteen, että suurten kaupunkien joukkoliikennettä
tuetaan. Ja me kaikki voimme omalla tahollamme ja Helsingin kaupunki
kaupunkina toimia sen eteen, että tämä tukisumma jatkossa nousisi
nykyisestä ja Helsinki saisi huomattavasti enemmän myös tukea
jatkossa oman joukkoliikenteensä kehittämiseen.
 
Mielestäni esitys, joka meillä on nyt kaupunginhallituksesta ja sitä
ennen lautakunnalta tullut, on erittäin hyvä ja kannatettava.
Ryhmämme mielestä tämä linjaus siitä, että kertalippujen hintoja
nostetaan ja arvolippujen hintoja, kausilippujen hintoja lasketaan, on
oikeansuuntainen nimenomaan sen takia, että kuljettajalta myytävien
lippujen määrä vähenisi. Ja se sujuvoittaa myös liikennettä.
 
Mielestämme on erittäin tärkeää, että jatkossa pyrimme myös
lipunhintoja saamaan alaspäin, ja varsinkin tässä taloudellisessa
tilanteessa tällaiset päätökset ovat erittäin positiivisia viestejä
kaupunkilaisille. Tässä päätöksessä tärkeintä on kuitenkin se, että
saisimme joukkoliikenteen käyttöä lisättyä. Ja toivon, että nämä esitetyt
luvut ovat alakanttiin sitten todellisuudesta ja joukkoliikenteen käyttö
lisääntyisi vielä enemmän.
 
Jatkossa, mikäli tukisummat kasvavat, me voimme osoittaa valtiolle
monin tavoin, että Helsinki kykenee kantamaan vastuunsa ja
vaikuttamaan positiivisesti ympäristönäkökulmat ottaen huomioon
liikenteeseen.
 
 

Valtuutettu Männistö

            
Arvon puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
HKL:n laskelmien mukaan joukkoliikenteen suoritemuutos kasvaa ja
henkilöauton käyttö vähenee nyt, kun kertalipun hintaa nostetaan ja
vastaavasti arvolipun hintaa lasketaan. Tämä esitys siis kannustaa
satunnaisesta joukkoliikenteen käytöstä kanta-asiakkuuteen ja on
tämän myötä erittäin kannatettava ja hyvä.

Tämä on ilmastonmuutokseen vastaamiseksi ainoaa kestävää
liikennepolitiikkaa joukkoliikenteen saralla, ja myös kaupunkimme
viihtyvyys paranee tämän esityksen myötä. Lisäksi
poikittaisliikenteeseen satsaaminen parantaa joukkoliikenteen laatua.
 
Päänavaus on nyt tehty, ja tällä tiellä on tosiaan jatkettava.
Toivottavasti myös valtio tukee tätä politiikkaa jatkossa ja Helsingissä
tehdään vastaavanlaisia päätöksiä. Mutta täytyy olla kyllä tyytyväinen
siitä, että päänavaus on tehty myös valtakunnan saralla, ja on hienoa,
että tämä hallitus on historiallisesti tehnyt päätöksen
pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tukemisesta.
 
Valtuutettu Arhinmäelle voisi todeta, että oppositiosta on helppo
huudella. Toivoisi sen olevan ehkä edes hitusen vaikeampaa, varsinkin
kun Vasemmistoliitto ei itse hallitusvastuussa ole tehnyt tälle asialle
yhtään mitään. Lopuksi ehkä yhtyisin vielä valtuutettu Puoskarin
kiitokseen Ryj:lle tämän mainion esityksen valmistelusta.
 
 

Valtuutettu Sinnemäki

            
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Joukkoliikenteen lippujen hinnan alentaminen tapahtuu oikeaan aikaan.
Joukkoliikenteen suosio on kasvussa, niiden ihmisten osuus, jotka
käyttävät joukkoliikennettä verrattuna niihin ihmisiin, jotka käyttävät
yksityisautoa, on kasvussa. Ja kuten tässä esittelyssäkin on todettu,
tällä päätöksellä saadaan entisestään lisää ihmisiä joukkoliikenteen
käyttäjiksi.
 
Keskustelussa on tullut hyvin esiin myös se, että kun kuljettajalta
ostettavan kertalipun hinta nousee mutta arvolipun hinta laskee, niin
tällä tavalla pystytään houkuttelemaan ihmisiä, jotka ovat eri
liikennemuotojen sekakäyttäjiä, ehkä entistä enemmän nimenomaan
joukkoliikenteen käyttäjiksi. On varmasti myös niin, että tämän
päätöksen lisäksi, kun tehdään sellaista kaupunkia ja
pääkaupunkiseutua, jossa joukkoliikenteen suosion halutaan
entisestään kasvavan, niin silloin tarvitaan myös investointeja
joukkoliikenteeseen. Ja yksi erinomainen tapa kerätä rahoitusta näille
investoinneille on ruuhkamaksujärjestelmä. Ruuhkamaksujärjestelmiä
on käytössä eri Euroopan kaupungeissa, niistä olevat kokemukset ovat
myönteisiä.
 
 
Täällä on hallituspolitiikkaakin käsitelty jonkin verran, niin tämän
vuoden aikaan nyt hallituksessa istuvilla puolueilla on mahdollisuus
linjata siitä, että Suomeen ruuhkamaksujärjestelmän mahdollistava
lainsäädäntöä tulee. Sitä kautta pystyisimme varmasti entisestään
sujuvoittamaan liikennettä Helsingissä ja lisäämään investointeja
joukkoliikenteeseen ja sitä kautta joukkoliikenteen käyttöön.
 
 

Valtuutettu Vuorela

            
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Tämä on Matti Vanhasen hallituksen hyvä päätös. Onneksi
joukkoliikennettä ei ole vielä esitetty alueellistettavaksi Kuopioon niin
kuin äkelaitos surullisin seurauksin. On tosi hyvä, että saadaan
rahaa äkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Tämä summahan on
sillä lailla kosmeettinen mutta hyvä alku, että nolla perään tai kaksikin
nollaa, niin sitten päästäisiin oikeasti vaikuttamaan siihen, että
parannetaan tätä palvelutasoa.
 
Tässä on poikittaisliikenteestä puhuttu ihan oikein. Sen tila on erittäin
huono joukkoliikenteessä, siellä joukkoliikenteen osuus on kaikista
alhaisin. Minä toivoisin, että kiinnitettäisiin nyt tulevina vuosina siihen
huomiota, että tällaisia suoria, aluekeskusten välisiä yhteyksiä
kehitettäisiin voimakkaasti. Esimerkki: Itäkeskus-Malmi-Leppävaara,
montako bussia kulkee suoraan Itäkeskuksesta Malmille ja
Leppävaaraan? Nolla.
 
Arkisin menee Itäkeskus-Malmi-Pitäjänmäki, 54, ihan kohtuullisella
tarjonnalla, mutta sunnuntaisin, jos ajatellaan, että Malmilta liikutaan,
niin tämän 54B-bussin vuoroväli on 33 minuuttia. Siitä kun bussi kulkee
33 minuutin välein, niin tulee sellainen epäsikiö-aikataulu. Eli
matkustajan on hirveän hankala käyttää sitä bussia, koska ne minuutit
pomppivat koko ajan sen sijaan, että se menisi tasan 20 tai 30 minuutin
välein.
 
Joukkoliikenteen käytettävyydellä on erittäin suuri merkitys, jos
ajatellaan, että satunnaisia autoilijoita yritetään saada joukkoliikenteen
käyttäjiksi. Silloin sen tarjonnan pitää olla korkealuokkaista ja hyvää.
Kysyisinkin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilta, että milloin nämä
nykyiset Itäkeskus-Malmi-Leppävaara, että tällä akselilla saadaan
suoria bussiyhteyksiä ja nimenomaan joka päivä? Eli se joukkoliikenne
ei ole vain arkisin, vaan se toimisi viikonloppuisinkin, niin silloin
päästään eroon tästä autosidonnaisuudesta.
 
Tilannehan on se, että viikonloppuisin on tosi hankala käyttää, eli on
porukkaa, mikä varmasti käyttäisi, jos olisi tarjontaa. Ensin pitää olla se
tarjonta, ja tarjonta luo myös kysyntää. Eli hyvät yhteydet luovat
kysyntää samoin kuin tämä lippujen hinnanalennus, se osaltaan lisää
joukkoliikenteen kysyntää.
 
 

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Vuorela tuossa mainitsi tästä avauksesta, jonka valtio teki
tässä asiassa, ja maan hallitus. Minäkin sen verran siitä intouduin, että
kun meillä taitaa se kunnallinen subventio olla sellaista 100 miljoonaa
euroa vuodessa, niin se 5 miljoonaa siitä on kuitenkin marginaalinen
osuus. Muistan, kun tuolla eduskunnassa tästä asiasta on
kauemminkin keskusteltu, niin ministeriön puolelta aina sanottiin, että
se ei ole niin merkittävä se summa, mitä voitaisiin antaa, jota kautta
pystyisi vaikuttamaan. Pieni summa ei pysty vaikuttamaan
liikenteeseen.
 
Nyt tässä on kyllä löytymässä malleja, joilla se vaikuttaa, mutta
tässäkin tapauksessa voisi sanoa, että päätös on oikeansuuntainen
mutta riittämätön. Laajemmin kun katsotaan ympäri Eurooppaa näitä
malleja, niin joka puolella Eurooppaa suurten kaupunkien
joukkoliikenteessä valtiolla on merkittävä rooli, käytännössä jopa 100-
prosenttinen monessa paikkaa. Eli maan hallitukselle viestejä, että
hyvä, että tällä tavalla otetaan ohjia käsiin mutta tehdään sitten oikeasti
niin, että se tuntuu. Tuohon todella voi lisätä tuohon summaan yhden
tai kaksi nollaa, silloin saadaan jo vähän investointejakin sille tolalle
kuin pitää.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Saarnio

 
            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Myös minä, niin kuin moni muu täällä, on tervehtinyt tyydytyksellä tätä
päätöstä suuntapäätöksenä. Tässä oikeastaan näkyy hyvin se, että kun
valtiovaltakin puuttuu peliin, niin voidaan tehdä myönteisiä ratkaisuja.
Mutta kokonaan toinen asia on sitten se, että tässä yhteydessä ei
ratkota koko tämän alueen ongelmia, myöskään lipunhintapoliittisia
ongelmia.
 
Minusta meidän pitäisi pystyä käsittelemään näitä lippuasioita PARAS-
hankkeen puitteissa, eli hyvin laajassa yhteistyössä, ja pyrkiä siihen,
että koko alueella olisi yhtenäinen maksukäytäntö ja
alennuslippukäytäntö. Se olisi kaikkein selkeintä kaikkien asukkaiden
kannalta ja mahdollistaisi matkustamisen miettimättä näitä rajoja, jotka
mielettömyyksissään tulevat esimerkiksi silloin, kun välillä liikutaan
Helsingin puolella, välillä Vantaan puolella ja välillä taas Helsingissä,
niin kuin Mellunmäen metroaseman tuntumassa esimerkiksi käy.
Yhdeltä pysäkiltä maksaa Helsingin hinnan ja toiselta pysäkiltä joutuu
maksamaan seutulipun.
 
Tuntuu mielenkiintoiselta, ja siihen, mihin tämä lippupolitiikka menee,
kun jossain vaiheessa Espoon metro alkaa kulkea, niin millä lailla sitten
kaupungista kun lähdetään, mikä asema on se, mihin pääsee Helsingin
lipulla ja mistä alkaa Espoo, ihan niin kuin junaliikenteessä on joku
Mäkkylä rajana tuolla. Eli siis nämä ovat aika kummallisia rajoja, ja
siinä mielessä voisi toivoa, että valtiovallan tuella saataisiin yhtenäinen
lippualue tänne.
 
Sitten toinen asia, mihin kiinnittäisin huomiota, niin on tietysti selvää,
että on hyvä, että näihin vakituisiin lippuihin, näihin enemmän
joukkoliikennettä käyttäviin henkilöihin ja heidän lippuihinsa on satsattu
rahaa ja kertalipun hintaa on vastaavasti nostettu. Mutta minä toivoisin,
että tehostettaisiin toimenpiteitä siitä, että näille kertalipun käyttäjille
annettaisiin parempaa informaatiota arvolipun käytöstä. On varsin
suurta tietämättömyyttä niiden ihmisten keskuudessa, jotka harvemmin
kulkevat liikenteessä, että arvolipulla tämä voisi tapahtua paljon
kohtuullisemmalla hinnalla ja kaiken lisäksi, kun siinä ei ole aikarajaa,
että kun arvoa ostaa lippuun niin vaikka ajaisi kerran kuukaudessa niin
pääsisi halvemmalla. Mutta moni sitten maksaa hädissään tämän
kertalipun aivan turhaan, koska arvolipunhan voisi pitää taskussaan, se
ei kovin paljon paina. Tähän toivoisin kiinnitettävän liikennelaitoksen
puolella lisää huomiota.
 
Vielä korostaisin tätä alueellisen yhteistyön merkitystä näissä
liikenneasioissa, paitsi linjasuunnittelussa niin myös tässä
matkustamisen hintapolitiikassa ja alennuslippupolitiikassa.
 

Valtuutettu Kousa (vastauspuheenvuoro)

            
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Pidän hetken päästä puheenvuoron mutta olisin vain halunnut
valtuutettu Saarniolle ja muille tuoda tiedoksi, että olen jättänyt
aloitteen nne tämän vyöhykelisän palauttamiseksi
pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen ja lisäksi siinä oli toiveena,
että tutkittaisiin myös erityisesti näitä raja-alueita ja mahdollisuutta
määrittää tällaisia yhteisiä pysäkkejä raja-alueille.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Vuorela (vastauspuheenvuoro)

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Saarnio nosti esiin tärkeän kysymyksen tästä, että jos ja
kun Länsimetro tulee, että mikä on se viimeinen pysäkki, mihin pääsee
Helsingin sisäisellä tariffilla. Tässä pitäisi tehdä sillä tavalla, jos
joukkoliikennettä halutaan oikeasti tehdä houkuttelevaksi, niin tehdä
seudullinen tasatariffi. Tarkoittaa sitä, että on yksi hinta, millä pääsee
koko pääkaupunkiseudun sisällä liikkumaan. Se todella kannustaa
käyttämään joukkoliikennettä, myös espoolaisia, eli ennen kun
pääkaupunkiseudun kunnat yhdistetään, niin sitä ennen pitäisi tehdä jo
se tasatariffipäätös, jolloin se systeemi on matkustajille valtavan
selkeä. On helppo lähteä, kun tietää aina sen hinnan, ei tarvitse miettiä,
menenkö Mäkkylään tai Pitäjänmäelle tai Leppävaaraan.
 
 

Valtuutettu Saarnio (vastauspuheenvuoro)

            
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tähän syntyneeseen keskusteluun, olen yhtä mieltä siitä, että tasatariffi
koko suurella alueella olisi kaikkein paras, eli eurolla Eirasta
Espooseen, vähimmäistavoitteena.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

            
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.
 
Tässä vaiheessa muutama vastaus esitettyihin kysymyksiin, ehkä
hiukan myös kommentteja keskusteluun.
 
Totta kai on erinomaista, että nyt lopulta valtiovalta on ryhtynyt
osallistumaan suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen. Tietysti
kannattaa muistaa se suuruusluokka, että nyt kun Helsingin sisäiseen
liikenteeseen osoitetaan 1,36 miljoonaa euroa, Helsinki maksaa
tariffitukea 118 miljoonaa euroa, joten kysymys on promilleluokan
tuesta. Toivottavaa olisi, että tulevina vuosina saataisiin korotettua,
mutta ehkä se nyt on lupaavaa, että momentti on saatu auki.
 
Valtuutettu Koskinen kysyi, että miten tätä meidän hyvin kirjavaa
tariffipalettiamme on tarkoitus tulevaisuudessa kehittää. Niin kuin tästä
esityksestäkin näkee, niin meillähän on ikään kuin A4:n verran eri
lippulajeja. Tämä on poliittisesti mielenkiintoinen kysymys sikäli, että
usein toivotaan, että lippulajien määrä vähenisi, mutta yleensä aina
keksitään lisää erityisryhmiä, joille pitää saada omat uudet lippulajit. Ja
tästä nyt on seurauksena se useamman kymmenen lippulajin
valikoima, mikä meillä nyt on käytettävissä.
 
YTV:llä on tekeillä niin sanottu suuri tariffiuudistus 2014, jossa pyritään
yksinkertaistamaan lippujärjestelmää, ottamaan myös uutta tekniikkaa
käyttöön matkakorteissa. Tämä työhän siirtyy nyt vuoden 2010 alussa
HS:lle eli Helsingin Seudun Liikenteelle, joka siis aloittaa ensi
uudenvuodenpäivänä sen valtuuston päätöksen mukaisesti, joka tehtiin
viime joulukuun viimeisessä kokouksessa. Mukana tässä HSL:ssä on
nyt jo alkutilanteessa Kirkkonummi ja Kerava, ja tavoitteena on, että
siihen liittyisivät vähitellen kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa sillä
tavalla, että se liittymisjärjestys pysyy yhtenäisenä, niin että
satelliittikuntia siinä ei olisi.
 
 
Kun tariffista puhutaan, nimenomaan tariffimuutoksista puhutaan, niin
edelleenkin tuijotetaan monella foorumilla tähän kertalipun hintaan. Ja
kannattaa nyt aina pitää mielessä, että kertalipuilla tehdään 5 %
Helsingin sisäisistä maksuista, kausilipuilla 76 % ja arvolipuilla 15 %.
Ja toivon, että jos valtuutetut joutuvat keskusteluihin tästä tariffista, niin
aina muistaisitte teroittaa tätä matkalippurakennetta, kuinka paljon
mitäkin lippua käytetään.

Valtuutettu Vuorela kysyin linjasta 54B, sen 33 minuutin vuoroväleistä
sunnuntaisin. En nyt suoralta kädeltä osaa tästä 54B:stä sanoa muuta
kuin että todennäköisesti tämä 33 minuuttia perustuu siihen bussien
kiertoon sunnuntailiikenteessä. Totta kai se olisi helpompi, jos ne
olisivat tasakymmenminuuttisin tai parikymmenminuuttisin tai puolin
tunnein. Voin tätä yrittää katsoa. Mutta meillä on tulossa
poikittaisliikenteessä Jokeri II:n hankesuunnitelma valtuustokäsittelyyn
mahdollisesti jo tänä kevätkautena, joka toivon mukaan tulee vahvasti
lisäämään joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta poikittaisliikenteessä.
Sehän nyt jo viime vuonna ilahduttavasti lähti nousuun oltuaan pitkän
aikaa pikemminkin laskusuunnassa.
 
Tämä tässä vaiheessa ja lisää tarvittaessa myöhemmin.
 
 

Valtuutettu Valpas

            
Kiitoksia.
 
Ensin täytyy todeta, että hienoa, että näitä lippujen hintoja lasketaan,
itse käytän jatkuvasti julkista liikennettä, niin se tulee ihan tarpeeseen.
 
Minä haluaisin nyt nostaa esiin, tämä menee vähän ohi aiheen, mutta
se liittyy Helsingin julkisen liikenteen tilaan muutenkin, nimittäin
Helsingin bussiyhtiö, Helsingin Bussiliikenne. Sunnuntaina oli netti-
Hesarissa tällainen, että ”kassavarat uhkaavat ehtyä Helsingin
bussiyritykseltä”.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
No sitten, olisin vain halunnut nostaa vähän keskustelua, että
joudummeko me vuodenvaihteessa nostamaan hintoja uudestaan.
 
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Kiitos. Eli tosiaan Helsingin Bussiliikenne, se on hyvin merkittävä osa
Helsingin julkista liikennettä. Ja nyt tämän jutun mukaan Helsingin
kaupunki on sitoutunut siihen, että se toiminta jatkuu, eli se tarkoittaa
sitä, että sitä rahoitetaan. Minä toivoisin, että Helsingin
Bussiliikenteestä saisi jotain vastausta siihen, että mikä on nyt
suunnitelma tämä bussiliikenneyhtiön osalta. Ilmeisesti me joudumme
kuitenkin jossain vaiheessa käsittelemään uudestaan esimerkiksi
mahdollista lainaa Helsingin Bussiliikenteelle. Joudutaanko sitten
nostamaan näitä hintoja? Ilmeisesti tämä yksityistäminen nyt ei sitten
ihan onnistunut tämän yhtiön osalta. Mutta en tämän enempää vie
aikaa. Tämä on minun mielestäni aika tärkeä asia kuitenkin, mitä
joudutaan jossain vaiheessa mm. näiden tariffien osalta miettimään.
 
Kiitos.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

            
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.
 
Jos nyt kuittaan tämän valtuutettu Valppaan kysymyksen heti
välittömästi. Siis Helsingin Bussiliikenteen talouteen varmasti joudutaan
palaamaan valtuustossakin jossakin vaiheessa, mutta sillä ei ole
mitään tekemistä lipunhintojen kanssa. Siis bussiliikennehän on
Helsingissä kilpailutettu ja on ollut sitä jo 90-luvun alusta lähtien.
Kilpailuun osallistuu useampi bussiyhtiö, ja Helsingin Bussiliikenne on
nyt vastikäänkin voittanut muutama viikko sitten joukon linjoja. Mutta
sillähän ei ole mitään tekemistä liikennelaitoksen tariffin kanssa, koska
tariffit määritellään erikseen ja bussiliikennettä kilpailutetaan aivan
tariffeista riippumatta, joten näillä asioilla ei ole keskenään tekemistä.
 
 

Ledamoten Wallgren

            
 
Bästa ordförande, bästa stadsfullmäktige.
 
 
Det är bra att vi sänker tarifferna men det är dock frågan om ett
rutinbeslut som vi fattar idag. Jag vill påminna om de stora visionerna.
Vi har prövat med privatbil nu i vår kultur i ett hundratal år. Ja visst var
det en dålig uppfinning, så vårt mål måste vara att vi i också i
Helsingfors går in för att göra oss av med privatbilar helt och hållet, och
ställa oss in för att göra världens bästa kollektivtrafik. På vägen dit så
har folk här idag stackat ut helt rätta mellanetappmål. Vi behöver en
radikal sänkning av tarifferna och vi behöver också fundera på i vilken
mån, och det är en öppen fråga, som vi måste diskutera och komma till
ett beslut om inom de närmaste årena. I vilken mån vi skall gå in för
allmänna sänkningar och i vilken mån vi skall gå in för avgiftsfria
kategorier. Det där kräver diskussion oss emellan mera än vi gjort
hittills. I fråga om trängselavgifter, ruuhkamaksut, on selvää, että
ruuhkamaksujen pitää tulla, mutta on myös selvää, että tekninen
valmistelu on vielä kesken. Siinä pitää olla tarkkana myös, ettei tehdä
turhia esteitä ruuhkamaksujen käyttöönotolle näistä teknisistä
ratkaisuista. Tehdään mieluummin toiseksi paras vaihtoehto aika pian
kuin se, että odotetaan 10 vuotta, että saadaan paras mahdollinen
ratkaisu.
 
Ja minä muistutan vielä siitä, että tämä kaikki pitää toteuttaa kuitenkin
niin, nämä tariffiratkaisut tästä eteenpäin, että johdonmukaisesti
pidetään silmällä tarvetta vähentää liikkumista. Ja siinä tulee tämä
joukkoliikenteen kehittämisen ja kaupunkisuunnittelun yhteys sitten.
Mutta hyvä päätös tänään, mutta tämä on kumminkin vasta alkusoittoa
kaikelle sille, mitä pitää vielä tehdä.
 
 

Valtuutettu Hakanen

            
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Minustakin on tietysti hyvä se, että valtuusto vihdoinkin pääsee
ottamaan askeleita joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamisessa ja
että valtiovaltakin on tähän pikkuriikkisen kukkaronnyörejä avannut.
Tähän suuntaan on syytä jatkaa myöskin, kun kaupunki valmistelee
omaa ensi vuoden budjettiaan. Me tarvitsemme lisää ja radikaalimpia
hintojen alennuksia. Me tarvitsemme lisää vuoroja, lisää investointeja,
valtion panostusta puolestaan tarvitaan erityisesti sentapaisiin
suurempiin hankkeisiin kuten Raide-Jokerin toteuttamisen
kiirehtiminen, aientaminen. Tarvitaan myös johtopäätöksiä niistä
kielteisistä kokemuksista, joita on kertynyt yhtiöittämisestä ja
kilpailuttamisesta, joihin tässä äsken viitattiin Helsingin
Bussiliikenteenkin ongelmien yhteydessä.
 
Tariffien alentaminen on eräs tapa edistää joukkoliikenteen käyttöä, ja
on hyvä, että se nyt tavallaan periaatteessa tulee tunnustettua.
Kannattaa pitää mielessä sitten tulevina vuosina, että nämä laskelmat
todellakin puhuvat sen puolesta, että alentamalla hintoja voidaan
merkittävällä tavalla lisätä joukkoliikenteen käyttöä.
 
Kaupunginhallituksen esitys koskee kuitenkin vain niitä, jotka ovat jo
joukkoliikenteen enemmän tai vähemmän säännöllisiä käyttäjiä tai joilla
on ainakin arvolippu. Sen sijaan kertalippujen hintojahan tässä
esitetään korotettavaksi. Lisäksi täällä on eräitä kummallisia hintoja,
kuten Suomenlinnan lautan kertalipun hinta, joita ei ehdoteta
alennettavaksi, vaikka se on jo nyt muita korkeampi. Kertalippujen
korotuksella voi olla tietenkin jossakin tapauksessa sellainen vaikutus,
että se kannustaa hankkimaan arvolippua tai kausilippua, mutta
kertalipun hinnan nostamisella on varmasti myös päinvastaisia
vaikutuksia. Se ei anna joukkoliikenteestä edullista kuvaa niille
autoilijoille, jotka eivät yleensä käytä lainkaan joukkoliikennettä.
 
Ja sitten tässä kaupungissa on myös niitä ihmisiä, joiden elämäntilanne
on sellainen, että kausilipun ja jopa arvolipun, matkakortin hankkiminen
on iso raha. 9 euroakin on monelle ihmiselle tässä kaupungissa
valitettavasti erittäin iso raha. Heille tämä esitys tietää hinnan
korottamista kertalipun osalta 13,6 %:lla. Mielestäni tariffipolitiikassa
pitäisi tällaisten matka-aikojen joustavoittamisten ja muiden tavoitteiden
ohella olla myös jonkinlainen sosiaalinen oikeudenmukaisuuden
lähtökohta etenkin tilanteessa, jossa työttömyyden lisääntyminen,
köyhyyden lisääntyminen, asunnottomuuden lisääntyminen ovat
tosiasioita.
 
Oma lukunsa on vielä matkailijat, joiden lippujen hintoja tässä myös
halutaan korottaa. Tuskin tämäkään nyt on se tapa, jolla kuvaa
Helsingistä ympäristöystävällisenä kaupunkina ainakaan vahvistetaan.
Tätä kertalippujen hintojen korotusta perustellaan esityksessä aika
mielenkiintoisella asialla. Tällä tavalla kuulemma yhdenmukaistetaan
tariffeja Espoon ja Vantaan kanssa. Tätä perustelua kannattaa
pysähtyä miettimään ja kannattaa vertailla Espoon ja Vantaan tariffeja
muissakin hintakategorioissa kuin kertalipuissa. Jos tämä perustelu
hyväksytään ssä kohdassa, eikö loogista ole se, että siinä vaiheessa,
kun päätösvalta valtuustolta näissä lippujen hinta-asioissa siirtyy ensi
vuoden puolella pääkaupunkiseudun uudelle kuntayhtymälle, ryhdytään
yhdenmukaistamaan muitakin tariffien hintoja, eli nostamaan
helsinkiläisten joukkoliikenteen lippujen hintoja yleisesti?
 
Tällaisiin seikkoihin viitaten esitän, että valtuusto päättää hyväksyä
kaupunginhallituksen esityksen Helsingin sisäisen tariffin
tarkistamisesta 1.5.2009 lukien siten muutettuna, että aikuisten ja
lasten kertalippujen ja matkailijalippujen hintoja ei koroteta.
 
 

Valtuutettu Rissanen (vastauspuheenvuoro)

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Ihan vain haluaisin nyt todeta tämän, kun valtuutettu Hakanen otti
tämän Suomenlinna-lipun esiin ja totesi, että se on korkeampi kuin
normaali kertalippu, niin totean vain, että kyllä on mutta se on voimassa
12 tuntia, että sieltä pääsee sitten takaisinkin, että se on täysin
perusteltua, että se on korotettu. Tämän halusin vain korjata.
 
 

Valtuutettu Karhu (vastauspuheenvuoro)

            
Ihan jäin repliikkinä tähän ja muutamaan edelliseen puheenvuoroon
miettimään, että mielelläni vien viestiä tuonne HKL:ään johtokunnan
puheenjohtajana, että pitää lisätä tiedotusta, miten arvolippu saadaan
ja miten sen voi saada taskuunsa ja mistä sitä saa ja miten sinne saa
ladattua, että asiat olisivat mahdollisimman helppoja, mutta myös yhä
pitää esillä monestikin esitettyä ajatusta ja toivetta, että suurimmalla
osalla helsinkiläisistä, ihan valtaosalla on kännykkä taskussaan. Ja
kännykkälipulla matkustamisen laajuutta pitää saada edistettyä täällä
pääkaupunkiseutualueella. Tällä hetkellä se on YTV:n takana, mutta
kaikin keinoin sitä pitää myös saada edistettyä.
 
 

Valtuutettu Karhuvaara (vastauspuheenvuoro)

            
Puheenjohtaja.
 
 
Suomenlinnan lippu, ei haittaa, vaikka se on hieman kalliimpi kuin
tavallinen muu liikenneyhteys. Mutta se, mitä meidän pitäisi saada
aikaiseksi vähitellen, on kyllä se, että nämä noin 300 työssäkäyvää
suomenlinnalaista ja saman verran vanhoja eläkeläisiä ja lapsia
voisivat päästä kaupungin puolelle asukkaina nimenomaan
maksamatta yhtään mitään lippua. Se on aikamoinen
yhdenvertaisuusongelma, että emme pääse edes pankkiautomaatille,
lääkäriin emmekä apteekkiin maksamatta aina itseämme yli.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Hakanen

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
On tietenkin hyvä, että Suomenlinnasta pääsee tällä kertalipulla
takaisin 12 tunnin ajan, mutta tämäkin on eräs esimerkki siitä, millaisia
ongelmia kertalippujen käyttöön liittyy. Tässä kaupungissa on monta
ihmistä, joka yrittää juosten, kiirehtien ehtiä kertalipulla edes takaisin
esimerkiksi Itä-Helsingistä hoitamaan joitakin asioita kantakaupungille
vain siitä syystä, että lippujen ostaminen molempiin suuntiin erikseen
on heille kallista ja että se 9 euroakin matkakortin hankkimiseen
lähtökohtana, ennen kuin pääsee lataamaan aikaa, on heille iso raha.
 
 

Valtuutettu Kousa

            
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Haluaisin ensinnäkin sanoa, että tämä on tosiaan tervetullut muutos
hyvään suuntaan, alku sillä tiellä, joka toivottavasti johtaa lipunhintojen
puolittamiseen. Kiitos.
 
Mutta sitten minä haluaisin esittää pari lisätoivomusta liittyen
seutuliikenteeseen ja palvelun laatuun. Tämä kuilu kaupungin sisäisen
lipun hinnan ja seutulipun välillä kasvaa, kun näitä hintoja täällä nyt
lasketaan. Ja tähän eriarvoisuuteen liittyy ongelmia, paikoin myös
typeryyttä. Matkan pituuden pitäisi vaikuttaa näihin hintoihin, ja vuoteen
2014 on pitkä aika. Minä toivon, että Helsinki osaltaan pyrkii
palauttamaan tämän vyöhykelisän ja alentamaan myös seutulippujen
hintoja. Toki ymmärrän, että me emme ole yksin tästä päättämässä,
me tarvitsemme nämä muut kaupungit mukaan.
 
Toinen, mitä haluaisin nostaa esiin, on tämä palvelun laatu, vaikka ei
suoraan tähän ehkä liitykään. Minä olin tänään myöhässä itse
valtuustoryhmän kokouksesta sen takia, että bussi jätti tulematta, ja
tämä ei ollut ihan ensimmäinen kerta, että tämä on tapahtunut minulle
viitisen kertaa viimeisen puolen vuoden aikaan. Sitä ennen en muista,
että olisi tapahtunut kertaakaan. Ennen Helsingissä pystyi luottamaan
joukkoliikenteeseen, nyt ei enää pysty, ja se on iso kilpailuvaltti
joukkoliikenteelle, että voi luottaa olevansa ajoissa, kun katsoo
aikataulua.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Se, että joukkoliikenne toimii hyvin ja joutuisasti ja kätevästi ja
lipunhinnat ovat kohtuullisia, niin sen lisäksi myös kyllä joukkoliikenteen
suosioon vaikuttaa se, kuinka yksinkertainen lippujärjestelmä on. Ja jos
me toisimme Helsinkiin vyöhykejärjestelmän, se kyllä monimutkaistaisi
ja uskoisin, että sillä olisi pikemminkin negatiivinen vaikutus, kun
ihmiset joutuisivat entistä enemmän pohtimaan näitä vyöhykeasioita.
Pikemminkin niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista kuin se, että
monimutkaistettaisiin nykyistä järjestelmää.
 
 

Valtuutettu Kousa (vastauspuheenvuoro)

            
Kiitos.
 
Haluaisin vain sanoa, että tämä vyöhykelisä oli tosiaan ennen käytössä
ja siihen on tilalle tullut nyt muuta. Mutta minä henkilökohtaisesti pidän
naurettavana sitä, että paikoin parinsadan metrin matkasta joutuu
maksamaan lähes 4 euron kertalipun hinnan, jos ei arvoa satukaan
olemaan siellä lipulla silloin kun on jo ostanut jommassakummassa
kunnassa tämän kausilipun. Minä olen ymmärtänyt myös, Jessica
Karhu voi toivottavasti korjata, jos olen väärässä, mutta olen
ymmärtänyt, että on tullut paljon valituksia ja toiveita tämän
vyöhykelisän tai vastaavan järjestelmän saamiseksi.
 
 

Valtuutettu Ebeling

            
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
 
On hieno asia, että valtio on myöntänyt suurten kaupunkien
joukkoliikenteeseen tukea 5 miljoonaa euroa. Vaikka summa on pieni,
se on kuitenkin paras hallituksen tekemä päätös tässä kysymyksessä
tähän mennessä. Pidän varsin arvottomana sitä, että valtion hyvä
päänavaus yritettäisiin nähdä mahdollisimman huonossa valossa. On
syytä huomata, että 40 % matkustajamäärän lisäyksestä perustuu
hintasuhteiden muutokseen ja 60 % valtion tuella tehtävään
hinnanalennukseen.
 
Vaikka kaupungin taloustilanne on tiukka, meidän ei tule unohtaa sitä,
että tutkimuksien mukaan yhteiskuntataloudellisesti edullisinta on
alentaa joukkoliikenteen lippujen hintoja 50–60 %. Kun
ympäristöystävällinen ratkaisu on myös yhteiskuntataloudellisesti
edullista, siitä seuraa mielestäni meille moraalinen velvoite. Toki
ymmärrämme sen, että ssä tilanteessa joudumme toimimaan hyvin
maltillisesti, mutta tämä päämäärä ei saa meiltä kadota.
 
Valtuutettu Kousan aloite vyöhykelisän palauttamiseksi on
kannatettava, emmehän siitä olisi halunneet luopuakaan, mutta YTV on
niin päättänyt. Itse asiassa pitäisin oikeana sitä, että Helsingin sisäisen
kausilipun omistajan ei tarvitsisi maksaa mitään sakkoa siitä, että hän
ylittää kuntarajan, vaan tulisi riittää, että hän maksaa naapurikunnan
sisäisen matkan, koska oman kunnan sisäinen matka on jo kokonaan
maksettu.
 
Pieni tarkennus apulaiskaupunginjohtaja Saurin selvitykseen. On täysin
totta, kuten apulaiskaupunginjohtaja sanoi, että tariffilla ja Helsingin
Bussiliikenteen tilanteella ei ole suoranaisesti mitään tekemistä
keskenään. Kuitenkin välillisesti bussifirmojen ongelmilla voi olla
suurtakin vaikutusta lippujen hintoihin, koska bussifirmat joutuvat
tekemään kalliimpia tarjouksia, jolloin liikennöintikorvaukset kallistuvat,
mikä aiheuttaa paineita lipunhinnalle. Suoraa mekanismia ei ole, mutta
tämä välillinen mekanismi on olemassa.
 
Kuljettavalta ostettava kertalippu hidastaa kaikkien matkaa. Siksi on
perusteltua, että kuljettajalta ostettava kertalippu on aika kallis. Viime
kaudella joukkoliikennelautakunnassa keskusteltiinkin siitä, että
kertalipun hinta muutettaisiin kuljettajalipuksi, jotta ymmärrettäisiin
tämä peruste.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Peltola

            
Puheenjohtaja.
 
Vaikka Helsingillä on käytössä myös alennuslippuja pienituloisille
eläkeläisille, meillä on ongelmana se, että kaikkein pienimmät eläkkeet
ovat niin pieniä, että suuri osa niiden saajista ei pysty matkustamaan
kovinkaan paljon. Täällä jo on todettu se, että ihan tämä kantalipun
hintakin on merkittävä silloin kun eletään todella niukasti ja kädestä
suuhun. Helposti ihmiset ajautuvat sellaiseen tilanteeseen, että he
käyttävät vain kertalippuja. Kun sen hinta on aika korkea, sitten ei
juurikaan matkusteta.
 
Meillä on esimerkiksi mielenterveysongelmaisia, jotka ovat ihan
nuoresta pitäen olleet alimmalla mahdollisella eläkkeellä ja joiden
toimeentulo on varsin niukkaa. Ja kun toimeentulotuessakaan ei oteta
huomioon joukkoliikenteen matkoja vaan katsotaan, että ne sisältyvät
perusosaan, niin tilanne on aika huono. Se johtaa siihen, että
pienimpien eläkkeiden saajilla ei ole mahdollisuutta liikkua. Kuitenkin
juuri nämä pienituloiset eläkeläiset, varsinkin työikäiset mutta
nuoremmat eläkeikäisetkin, tarvitsisivat hyviä kannustimia siihen, että
he liikkuisivat. Se lisäisi heidän osallisuuttaan, heidän
mahdollisuuksiaan käyttää kaupungin erilaisia palveluita, myös
ilmaispalveluita, matkustaa eri puolilla ja kulkea luonnossa. Kaikki
tällaiset asiat, osallisuuden, aktiivisuuden lisääminen, toimintakyvyn
ylläpitäminen paranisivat siitä, jos näille ihmisille annettaisiin vielä
selvästi parempi porkkana liikkumiseen joukkoliikenteessä.
 
 
Olen tehnyt aloitteen, jonka moni muukin on allekirjoittanut, joka lähtee
nimenomaan siitä, että myönnettäisiin maksuton joukkoliikenteen lippu
sellaisille eläkeläisille, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä tai
osakansaneläkettä. Tietysti meillä on muitakin ryhmiä, joilla on pienet
tulot ja satunnaisesti ei juuri mitään tuloja, mutta ajattelen näin, että
heille on hyvin hankala tällaista etuutta myöntää, mutta tämä
kansaneläkkeen saajat olisi sellainen selvä ryhmä, siinä olisi selvä
peruste, jonka avulla tätä liikkumista voitaisiin todellakin kannustaa ja
palkita. Toinen asia, joka auttaisi näitä pienituloisempia ihmisiä, jotka
eivät kuulu kansaneläkkeen saajien ryhmään, olisi se, että
toimeentulotuen saajille myös myönnettäisiin aktiivisesti
joukkoliikenteen lippuun ainakin jonkin verran tukea, jotta he pystyisivät
myös osallistumaan tämän kaupungin elämään.
 
 

Valtuutettu Luukkainen

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kyllähän valtio on aina tukenut joukkoliikennettä mutta ei aiemmin
koskaan tällä seudulla, että tämä on tosi hyvä, että nyt korkataan tämä
kuvio, että tällainen ikuinen panna on nyt purettu, eli
pääkaupunkiseudulle saadaan myös valtion tukea. Mutta tämä
lipunhinnan alentaminen ei välttämättä ole se kaikista paras houkutin
houkutella yksityisautoilijoita siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi, että
sillä puolella tällä hinnalla ei ole niin suuri merkitys kuin se, mikä on
joukkoliikenteen palvelutaso. Eli se, että kuinka tiheä linjasto meillä on,
tämä joukkoliikenneverkosto, kuinka tiheät vuorovälit meillä on, mikä on
bussien laatu, mitkä ovat ajamattomat vuorot jne.
 
Täällä jo valtuutettu Kousa puhui näistä ajamattomista vuoroista, ja itse
kun nykyään asun Itä-Helsingissä ja yhden liityntäbussin varrella
metrosta, niin aika monta kertaa on kyllä käynyt niin, että päiväsaikaan
kun vuoroväli on 20 minuuttia niin vuoro onkin jäänyt ajamatta. Siinä
sitten ihmettelee, että myöhästyykö kokouksesta vai ottaako taksin tai
mitä tekee. Tähän asiaan kyllä pitää palvelutasoa aika paljon parantaa.
 
Ja se, mikä vielä siihen vaikuttaa, että saataisiin autoilijoita enemmän
käyttämään joukkoliikennettä, on ehdottomasti nämä liityntäliikenteen
parkit. Metroradan varrella ainakin on aivan liian vähän parkkipaikkoja
liityntäliikennettä varten, ja tämä pitäisi nopeasti saada kuntoon, jotta
saadaan sujuvaksi ja joustavaksi tämä liityntäliikenne ja vaihtaminen.
 
Täällä valtuutettu Kauko Koskinen puhui ansiokkaasti tästä
lippuviidakosta, ja olen ihan samaa mieltä siitä, että sen karsiminen
olisi kyllä välttämätöntä tehdä. Siinä on myös yksi säästökeino, että jos
on vähemmän lippulajeja, on vähemmän niitä kaikkia painotuotteita,
mitä tuolla kaikissa automaateissa tarvitsee olla jne. Varmasti koko
järjestelmää voidaan siltä osin yksinkertaistaa. Ja sitten kun täällä on
aika moni hehkuttanut tätä 5 miljoonan euron panostusta nyt valtion
puolelta, niin omilla toimillamme me voimme vähintään saman summan
saada joka vuosi, jos me tehostamme pummilla matkustajien
valvontaa, koska noin 5–10 miljoonaa euroa vuodessa menetetään
lipputulona siinä, että meillä ei ole valvonta tarpeeksi tehokasta.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Modig (vastauspuheenvuoro)

            
Kiitos.
 
Valtuutettu Luukkainen nosti hyvän pointin esiin, että jos me haluamme
nähdä joukkoliikenteen keinona vaikuttaa ilmastonmuutokseen, sen
pitää pitää sisällään myös yksityisautoilun vähentäminen. Minun
mielestäni ehdottomasti se pitää myös sisällään sen, että yksikään
niistä busseista ei kulje palmuöljydieselillä, se tekee siitä koko asiasta
aika lailla päättömän. Hyvä puheenvuoro Luukkaiselta.
 
 

Valtuutettu Huru

            
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Tässä taloudellisessa tilanteessa on tietysti oikeutettua pohtia näiden
lipunhintojen laskun oikea-aikaisuutta, mutta on kuitenkin ilahduttavaa,
että ollaan päättämässä asiasta, joka on puhututtanut niin pitkään,
koska tämän päätöksen tärkeys korostuu pyrkimyksessä
ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sen seurauksena, että
joukkoliikenteen suosio kasvaa. Tosin tämä joukkoliikenteen suosio ei
voi perustua vain pyöristettyihin hintoihin, elleivät resurssit ole
kunnossa. Nimenomaan, niin kuin täällä jo aikaisemmin tuotiin ilmi, että
on riittävästi hyvää kalustoa ja niitä kuljettajia ajamaan nimenomaan
niitä vuoroja. Kyllä kaupunkilaiset ovat kaikista tyytyväisimpiä, että
vuorot pelaavat. Kysynkin apulaiskaupunginjohtaja Saurilta, että miten
varmistetaan nämä reunakriteerit, että tämä kilpailuttaminen toisi meille
laadukasta tarjontaa, joka edelleen loisi kysyntää?
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Koulumies

            
Puheenjohtaja.
 
On hienoa, että matkalippujen hintoja alennetaan. Kuten Hannele
Luukkainen totesi, se ei kuitenkaan yksin riitä lisäämään
joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Täällä on puututtu tärkeään
seikkaan, eli reittiyhteyksien parantamiseen. Jätin juuri tänään
aloitteen, että Munkkivuoreen pitää saada jatkettua raitiovaunulinja.
 
Toivon, että raideliikennettä kehitetään jatkossa erityisesti
liityntäliikenteenä suurten sisääntuloväylien kohdalla. Esimerkiksi
Espoosta tänne töihin tulevat yksityisautoilijat voisivat siirtyä Helsingin
puolella käyttämään joukkoliikennettä. Luulen, että bussilippujen
hinnoilla on heille vähemmän merkitystä kuin nopeilla ja hyvillä
liikenneyhteyksillä. En kannata Yrjö Hakasen esitystä, olen sitä mieltä,
että jotenkin määrärahat on kohdennettava ja pitää muistaa, että kyllä
arvolipulla voi tehdä yksittäisiä matkoja kertalipun tapaan.
 
 

Valtuutettu Lohi

            
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Meidän on nyt kaikkien tietysti syytä yhtyä siihen kiitokseen, että valtion
taholta on saatu pää auki joukkoliikenteen tukemiseen myös
pääkaupunkiseudulla.
 
Nyt meillä on varsinaisesti päätöksessä tariffin muuttaminen, eli
eräiden lippulajien hinnan alentaminen. Kiinnittäisin kuitenkin huomioon
siihen, josta on täällä aika vähän puhuttu, että tämä 2 miljoonaa, joka
saadaan, niin sillä on muutakin käyttöä. Siitähän menee ensin
seutuliikenteen osalle Helsingistä 680 000, mutta sitten
palvelutarjontaa pystytään lisäämään 490 000 eurolla. Se ei ihan
avaudu kunnolla sieltä esityslistalta, mutta sieltä liitteistähän voi lukea,
kuinka aika monella erityisesti poikittaislinjalla vuoroväliä tihennetään.
Myös turvallisuuteen, liikennevälineiden ja asemien turvallisuuteen
voidaan osoittaa tarkalleen 120 000 euroa. Se mahdollistaa sen, että
ehkä joitakin iäkkäämpiä ihmisiä, jotka eivät oikein ole uskaltaneet
käyttää joukkoliikennettä, saadaan joukkoliikenteen piiriin.
 
Täällä nyt on tullut esille asioita, joita kaikki ehkä eivät ole ihan
tiedostaneet. Eli tämä nyt saattaa olla ihan viimeinen kerta, kun
Helsingin kaupunginvaltuusto päättää joukkoliikenteen tariffeista.
Joukkoliikennetariffit, linjat, palvelutaso, kaikki päätösvaltahan siirtyy
perustettavalle kuntayhtymälle, Helsingin Seudun Liikenteelle, tai mikä
sen nimi nyt sitten tulee olemaankaan. Tämä merkitsee nyt sitten sitä,
että tässä uudessa joukkoliikenneorganisaatiossa Helsingin
päätösvalta on vain puolet. Kun tunnen espoolaisia ja vantaalaisia
päättäjiä, joihin olen tutustunut YTV:n hallituksessa, niin voisi ennustaa,
että kovin helposti ei siellä saada päätöksiä aikaan, että lipunhinnat
esimerkiksi puolitetaan tai lievempiäkään päätöksiä. Tämä on ehkä nyt
sitten syytä muistaa.
 
Olen valtuutettu Kauko Koskisen kanssa ihan samaa mieltä siitä, että
kyllä tämä lippulajikirjo on todella niin mahtava, että siihen pitää saada
järjestystä. Nykyisessä YTV:ssähän on valmisteltu lippujen
tariffiuudistusta. Siitä on jopa tehty alustavia päätöksiäkin, jotka ovat
sentapaisia, että jonkunlainen vyöhykejako säilyy. Ja se koskisi ennen
kaikkea kausilippuja, mutta on alustavasti päätetty niin, että arvo- ja
kertalipuille tulisi matkan pituuteen perustuva lipun hinta, eli perustuisi
niin sanottuun check-in-check-out-järjestelmään, jonka toimivuuteen
kyllä suhtaudun hieman epäilevästi. Singaporessa se kyllä näytti
toimivan.
 
Se, että minkälainen vyöhykejärjestelmä tulee, niin siinä on aikamoinen
väännön paikka, näitä malleja on vaikka kuinka paljon. Noudattavatko
ne pääkaupunkiseudulla kuntarajoja, vai tehdäänkö ne jotenkin
muuten, siinä on aika paljon pähkäilemistä. Täällä mainittiin yhtenä
mahdollisuutena tasatariffi, jota on myös mietitty. Sanoisin näin, että
helsinkiläisten kannalta se kyllä merkitsee sitä, että koska
helsinkiläisten matkat ovat keskimäärin lyhyempiä kuin muiden
naapurikuntien matkustajien matkat, niin me subventoisimme silloin
Espoon ja Vantaan matkustajia.
 
Tästä vyöhykelisästä voisi mainita, että se todella poistettiin. Siinä oli
eräs peruste se, että siinä oli eräänlainen keplottelun mahdollisuus,
johon sitä ei ollut tarkoitettu. Varmaankin suurin osa käytti sitä ihan
rehellisesti. Mutta todella, me olemme nyt siirtäneet hyvin paljon
kaupunkilaisia koskevaa päätösvaltaa kuntayhtymälle, joka aloittaa
toimintansa toivon mukaan nyt sitten ensi vuoden alussa.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

            
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.
 
Vielä muutama vastaus ja kommentti käytyyn keskusteluun.
 
Palvelutaso nostettiin tässä useammassakin puheenvuorossa esiin, ja
kuten valtuutettu Lohi aivan oikein äsken totesi, kysymyshän nyt ei ole
pelkästään lipunhintoihin kohdistuva, tai avustuksen kohdistuminen
lipunhintoihin vaan myös poikittaisliikenteeseen ja turvallisuuden
parantamiseen. Ja nämähän nyt ovat niitä palvelutasoa nostavia
tekijöitä, joita tässä toivottiin.
 
Helsingin Bussiliikenteen osalta ajamattomien vuorojen määrä on viime
kesästä huomattavasti vähentynyt. Viime syksyyn asti kuljettajapula oli
yleisin ajamattomien vuorojen syy, mutta kuljettajapula on täysin
korjaantunut nyt viimeisten kuukausien aikana. Jotakin positiivista
tässä taloustaantumassakin. Nyt yleisin ajamattoman vuoron syy on
tekninen vika, johtuu osittain kaluston vanhenemisesta ja osittain
huollon ongelmista, joihin Helsingin Bussiliikenne on kyllä nyt jämerästi
puuttunut.
 
Kilpailukriteereissähän on myös mukana erilaisia laatupisteitä, myös
pisteitä vähäpäästöisyydestä, joten se laatu on kyllä otettu
kilpailutuksessa varsin hyvin huomioon.
 
Raideliikenteen osuutta tullaan edelleen nostamaan. Kuten olette
varmasti huomanneet ja ehkä itse kokeilleetkin, niin Kampin ratikka eli
3 aloitti liikennöinnin toissapäivänä. Kannattaa käydä kokeilemassa,
ellette vielä ole ehtineet, se on huima tunne, kun hurauttaa Simonkatua
alas Mannerheimintien poikki.
 
 

Valtuutettu Rauhamäki (vastauspuheenvuoro)

            
Hyvä puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Lohi totesi juuri sen asian, mitä itsekin ajattelin, että olisin
osallistunut keskusteluun, eli se, että tasatariffi tulevassa ja
toivottavasti myöskin laajenevassa Helsingin seudun
joukkoliikenneyhtymässä johtaisi lähes automaattisesti ja lähes
takuuvarmasti siihen, että Helsingin sisäinen joukkoliikenteen
käyttäminen olisi huomattavasti kalliimpaa kuin tällä hetkellä. En itse
koe sitä tavoitteelliseksi missään mielessä. Huomioidaan myös se, että
HSL:ään tai Helsingin seudun joukkoliikenneyhtymään, siihen uuteen,
Kerava ja Kirkkonummi ovat tulossa mukaan, ja toivottavasti myös
jatkossa muita kuntia.
 
Itse uskon vahvasti taas siihen, että arvolippu ja kertalippu, kun
siirrytään siihen check-in-check-out-järjestelmään ja päästään matkan
pituuteen lisäämään, niin uskon siihen järjestelmään, että jos se
saadaan toimivaksi, se toimii muissakin maissa, muissakin
kaupungeissa. Ja uskon, että se tulee lisäämään myös joukkoliikenteen
satunnaisia käyttäjiä merkittävissä määrin.
 
 

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kyllä meillä lähtökohtana pitää, valtuutettu Rauhamäki, pitää sitä, että
valtio lähtee mukaan sille kuuluvalla roolilla silloin kun lähdetään
rakentamaan tällaista seudullista tariffia niin, että todellakin kysymys ei
ole helsinkiläisten ahkerien bussinkäyttäjien sponsoroinnista vaan siitä,
että valtio ymmärtää tämän alueen kokonaisedun ja sen edun, että
täällä pitää toimia tasatariffilla. Sehän lähtökohta pitää olla, sitä kautta
saadaan aikaan rakenne, joka mahdollistaa tällaisen ainoan järkevän
mallin, koska siis vyöhykemallit johtavat valitettavasti aika
monimutkaisiin järjestelmiin. Sen sijaan jo nyt tällä hetkelläkin
ongelmana oleva laajempi tänne tulo voisi olla, varmaan ehkäistyä
tällaisella järjestelmällä, joka on myös valtion kannalta, valtio näkee
sen varmaan myös motivoivampana kuin sen, että annetaan rahaa
pelkästään Helsinkiin.
 
 

Valtuutettu Rauhamäki (vastauspuheenvuoro)

            
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Bryggarelle sen verran, että samoja veronmaksajien rahoja
ne valtion rahat, mitä tänne mahdollisesti tulee kuin sitten, mitä
täältäkin kerätään varsinkin, kun seutu laajenee ja vähitellen aletaan
puhua reippaasti yli viidennestä Suomen kansalaisista, joita kyseinen
Helsingin seudun joukkoliikenneyhtymä tulee koskemaan.
 
 

Valtuutettu Soininvaara (vastauspuheenvuoro)

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kyllä minäkin pidän pikkuisen ongelmallisena, jos me yritämme tähdätä
sellaiseen tariffiin, että matka Helsingistä Hyvinkäälle maksaa yhtä
paljon kuin kahden pysäkinvälin matka Aleksanterinkadun päästä
toiseen. Koska se tarkoittaa, että lyhyet ratikkamatkat tulevat kyllä aika
kalliiksi, jos sillä samalla lipulla pitäisi päästä suurin piirtein Uudenmaan
päästä päähän, että kyllä siinä mielessä se ajatus, että tämä
tariffijärjestelmä, jonka tarkoituksena on olla koko Uudenmaan
laajuinen jossakin vaiheessa, perustuisi siihen, että sadan metrin
matka maksaa yhtä paljon kuin 150 kilometrin matka, että ei se ole
kyllä realistista.
 
 

Valtuutettu Valokainen

            
Minun mielestäni Helsinki on niin pieni kaupunki, vaikka siihen liittäisi
Espoota ja Vantaata. Tämä on tällaista jonninjoutavaa lässytystä.
Ensinnäkin tuollainen yksi lippu skulaisi hyvin, se olisi nopeampi, se
olisi paljon kätsempi, kun tästä mennään, kuitenkin duunareita tulee
tänne Stadiin ja toisinpäin. Tai sitten olisi tuollainen, että kertalippu on 2
egee ja sitten voisi olla 10 matkan lippu. Ennen homma toimi. Minä en
ymmärrä, että nyt kun ollaan tässä EU-ajassa ja ollaan kauhean
moderneja ja pitää saada Stadikin näyttämään hyvältä, niin täytyy olla
erilaisia talous ? , joita vilauttaa ja näyttää.
 
Totta kai valtion pitää jeesata kaupunkia. Jos ne haluavat, että tämä
Stadi toimii, niin valtiolta pitää saada niin paljon rahaa, että nämä
hommat toimivat. Tai sitten jokaiselle veronmaksajalle, joka on
duunissa, pitäisi ottaa liksasta joku 35 euroa, ja sitten ne voisivat
hurruutella näillä dösillä vaikka, niin kuin Soininvaara sanoi, tuonne
Hyvinkään rajoille. Toimeentulotukea saaville sellainen oma kiva
vaaleanpunainen lippu vaikka, ei se ole mikään ongelma. Tämä
Suomenlinna-juttu, niin tämähän on ihan selvä juttu. Se on turistirysä,
niin sen takia se on kalliimpi se lippu.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Ingervo

            
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
 
Haluan tässä vielä tukea tätä Helistön esittämää yhden euron lipun
hintaa lastenlipun hintaan. Se on hyvä ajatus, ja olisi hyvä myöskin
tässä jatkovalmisteluissa pyrkiä vaikuttamaan siihen, että lastenlippu
olisi mahdollisesti myös 17-vuotiailla. Joskus aikaisemminkin tämä on
tullut esille.
 
Ihan olisi kiinnostava ajatus, että jos kaikki aikuisten liput maksaisivat
maksimissaan 2 euroa tässä YTV:n alueella, nykyisellä ja tulevalla, niin
mitä se vaikuttaisi yksityisautoilun määrään. Jos tällaiseen joskus
päästäisiin, niin voi olla, että sitten kokonaiskustannukset olisivatkin
vähemmän, kun vähän vähemmän tarvitsisi vetää moottoritiehen
kaistaa jonnekin muualle. Saa nähdä, miten tässä vielä käy, kun nämä
kunnat laajemmasti yhdistyvät tähän bussisysteemiin.
 
 

Valtuutettu Taipale

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
Tämä on aika iloinen asia, että valtio on lähtenyt mukaan, se on
kestänyt 35 vuotta. Parlamentaarinen liikennekomitea istui vuosina -
73–75 ja aikaansai silloin seurauksena liikennekuolemien
puolittamisen. Jos se olisi istunut silloin puoli vuotta kauemmin, olisi jo
silloin saatu kompromissi aikaan, jossa harvaan asuttujen seutujen ja
ruuhkaseutujen joukkoliikennettä olisi tuettu. Se oli hyvin lähellä
aikaansaannosta, mutta sitten tuli hajotusvaalit -75 ja seuraukset.
 
Toinen seikka, jossa ei päästy kompromissiin, oli aika jännittävä, oli
kävelykatujen luominen sen vuoksi, että pikkukauppiaat, erityisesti
Jyväskylässä, vastustivat jyrkästi kävelykatua, johdossaan silloinen
kultaseppä Jaatinen, tuleva maaherra. Sen sijaan Turussa liikemiehet
piilottivat arkkitehtien saunaan nauhurin saadakseen tietää, mihin
kävelykatu tulee, jotta sinne voi perustaa liikkeen.
 
Mutta me olemme kauan yrittäneet saada eri kanavia myöten tätä
joukkoliikennetukea, mutta siinä on ollut puolueiden välillä näkemys.
Keskustapuolue esimerkiksi 70-luvun puolivälissä sanoi, että kyllä
kaupunki on hyvä hukkua omaan, sanon latinaksi, faecekseensa.
 
 

Valtuutettu Hakanen

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kahteen asiaan lyhyesti kommenttia. Nyt kun kerrankin lippujen hintoja
ollaan alentamassa, minua kyllä edelleen ihmetyttää se, että miksi
kaikkein köyhimmistä moni halutaan jättää ilman tätäkin alennusta.
Tässä on taas sama asia kuin monta kertaa erilaisissa muissa
taloudellisissa päätöksissä. Niille, joilla asiat on hyvin tai vielä
paremmin, tulee helpotusta. Niille, joilla on kaikkein vaikeinta, niille
tulee taas lisää vaikeuksia.
 
Tätä on perusteltu tätä lippujen hintojen korottamista kertalippujen
osalta liikenteen nopeuttamisella, jos kuljettajilta lipun ostaminen
vähenee. Jos tästä on kysymys, niin minkä takia ei sitten avata
lipunmyyntipisteitä lisää, joista kertalipun voi ostaa muualta kuin
kuljettajalta? Mitään tällaisia ei ole edes suunniteltu.
 
Toinen kommentti, joka liittyy valtuutettu Lohen aiheellisesti nostamaan
kysymykseen päätösvallan karkaamisesta pois valtuustolta, kun
äkaupunkiseudulle perustetaan tämä joukkoliikenteen kuntayhtymä.
Minusta tämä on niin vakava asia, että tähän olisi syytä palata, kun
valtuusto käsittelee strategiaa, ja luoda sellainen
päätöstenvalmistelumenetelmä, jolla tämän valitettavasti ja mielestäni
virheellisin perustein perustetun kuntayhtymän tariffipolitiikka alistetaan
poliittiseen valmisteluun, jossa valtuusto tai meidän lautakuntamme
ovat mukana.
 
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff

            
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tässähän käsitellään kaupunginhallituksen yksimielistä esitystä, ja
minusta se on erittäin hyvä, että se on yksimielinen. Osoittaa sen, että
kaupunginhallitus osaa tehdä hyviä esityksiä tälle hyvälle valtuustolle.
Mutta vielä positiivisempaa on sitten se, että vihdoin valtiovalta on
jotenkin reagoinut näihin meidän erityisongelmiimme.
 
Vaikka olen leimallisesti yksityisautoilun kannattaja, olen silti
mahdollisimman edullisten ja järkevien tariffien ja erityisesti
arvolippukäytön kannalla, koska se puolestaan nopeuttaa ja edulliset
tariffit lisäävät tätä julkisen liikenteen käytön houkuttavuutta, joka on
kaikkien etu, myös autoilijoiden.
 
Meillä oli aikoinaan joukkoliikennekomitea joskus 90-luvun alussa,
jossa oli valtuutettu Lohi mukana ja olisiko ollut myös valtuutettu
Soininvaara nykyisistä valtuutetuista. Teimme sitten hyödyllisen
opintomatkan laulun sanoja mukaillen ”Saksaan ja Espanjaan”, mutta
se oli kyllä vain Saksaan ja Belgiaan, joissa tutustuimme sikäläisiin
järjestelmiin. Sieltä tuotiin ainakin omasta mielestämme tullessamme
tämä liityntäliikenneajatus. Se oli tietysti meidän mielestämme suuri
innovaatio ja muutoinkin, päästiin sen jälkeen näissä
liikennekysymyksissä aika lailla yhtä jalkaa eteenpäin, jos nyt
liikenteessä yhtä jalkaa tullaan.
 
Tässä valtuutettu Taipale muisteli kaupunkien kävelykatujen syntyä, ja
täytyy myöntää, että se jos mikä on ollut aika tuskaista hommaa tässä
kaupungissa. Miten se nyt liittyy joukkoliikenteeseen, sitä voi jokainen
pohtia tykönänsä, mutta kävelykadut on meillä mielletty jotenkin
hankaliksi toteuttaa. Eurooppa on täynnä niitä, mutta Euroopassa on
myöskin, täytyy muistaa, suurimman osan vuotta paljon miellyttävämpi
ilmasto kuin täällä, jolloin niiden tehokas käyttö on helpommin
mahdollista, ja ulkoilmaravintoloitten ja baarien pito järkevää ja
kannattavaa.
 
Yleisesti ottaen olen kyllä vakuuttunut taas sitten siitä, että mitä
parempi seutuliikenne meillä on, jota ei siis nyt käsitellä sinänsä, niin
sen helpompi on sitten asua kauempana ja halvemmalla
ympäristökunnissa ja sillä tavalla ikään kuin vapaamatkustaa
Helsinkiin, Helsingillä isossa kuvassa katsottuna, mutta se on
kokonaan toinen tarina se, siihen varmaan palaamme. Mutta toteaisin,
että näissä asioissa on syytä olla aika tarkkana, koska niin kuin
olemme tilastoista voineet havaita, kaupungista ei suinkaan ole, tai
kaupungista on pikemminkin niin sanottu parempi veropohja muuttanut
muualle kaupungin rajojen ulkopuolelle. Ja se on tietysti sinällään
tavattoman valitettavaa, koska jonkunhan tämä lysti aina pitää maksaa.
 
Mutta tähän tariffiasiaan, minusta tämä on hyvä ehdotus ja tätä
kannattaa kaikkien kannattaa.
 
 

77 §

Esityslistan asia nro 8


VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN LAAJASALON JA VUOSAAREN NELJÄLLE          
ASUINKERROSTALOTONTILLE, YHDELLE ASUINPIENTALOTONTILLE SEKÄ YHDELLE         
AUTOPAIKKATONTILLE

 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Meihin valtuutettuihin on tänään vedottu tontinvuokraajien
kansalaisliikkeen mielenilmauksella kohtuuttomien
tontinvuokrakorotusten alentamiseksi. Nyt käsiteltävä esitys
Laajasalon-Vuosaaren suunnasta olevien viiden asuintalotontin
vuokrista perustuu samoihin kohtuuttomiin htökohtiin. Tällä kertaa
esityksen vaikutus vuokriin, asumiskustannuksiin olisi lähes 2 euron
tasoa asuntoneliötä kohti.
 
Tästä tontinvuokra-asiasta on valitettavasti tehty kaupunginhallituksen
budjettiraamineuvotteluissa kaupankäynnin tai pitäisikö sanoa
kiristyksen välikappale, jota pidän vääränä ja epäoikeudenmukaisena.
Tonttivuokria maksavat asukkaat osallistuvat joka tapauksessa entistä
suuremmalla summalla tämän kaupungin menojen kattamiseen. Jos
tonttivuokrien tuottovaatimus puolitettaisiin, kaupunki saisi silti
uusittavilla sopimuksilla moninkertaisesti sen verran tonttivuokratuloja
kuin tällä hetkellä. Ja tällä puolta pienemmällä tuottotavoitteella
vuokrataso olisi samaa luokkaa kuin meitä suuremmassa metropolissa
eli Tukholmassa.
 
Toivon, että neuvotteluissa päästään ratkaisuun, jolla tonttivuokrien
korotuksia kohtuullisestaan ja että samalla tuodaan valtuuston
käsittelyyn myös ne viime aikoina uusitut sopimukset, joissa peritään
hyvin korkeaa tonttivuokraa, jotta niitäkin voidaan kohtuullistaa, kuten
tämänkertainen.
 
 
 

78 §

Esityslistan asia nro 9


KLUUVIN TONTIN 2008/20 TASON -10 YLÄPUOLELLA OLEVAN ALUEEN ASEMAKAAVAN                          
MUUTTAMINEN (NRO 11826)

 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
 
Totean, että kun sivulla 44 kiinteistölautakunnan lausunnossa on
todettu, että kaavaehdotusta ei tule hyväksyä ennen
maankäyttösopimuksen allekirjoitusta, niin kyseinen sopimus on
allekirjoitettu ja käsitelty 30. maaliskuuta tänä vuonna.
 

Valtuutettu Helistö

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tämä on vähän samanlainen asia kuin kokouksen alkuosassa
valtuutettu Lampela ihmetteli, että miten hän sai perjantain Hesarista
lukea, mitä tänään päätetään. Nyt me olemme päättämässä
asemakaavamuutosta Aleksanterinkatu 48:ssa, jossa on bygga jo
meneillään kovaa vauhtia. Totta kai bygga on aloitettu varmasti ihan
laillisesti poikkeusluvin tai jotenkin muuten, mutta
asemakaavamuutosta ollaan nyt tekemässä.
 
Olen tekemässä palautusesitystä. Tämä Aleksanterinkatu 48 on meille
helsinkiläisille ehkä vähän hahmoton rakennus, se on hieno
arvorakennus 50-luvulta, jonka julkisivun yksi keskeinen piirre on se,
että siellä on toisessa kerroksessa ravintolan avoterassi. Se on aika
poikkeuksellista nyky-kantakaupungissa, mutta tämä
asemakaavamuutos tulee sen pienen, kauniin poikkeuksen
muuttamaan. Tein jo kaupunkisuunnittelulautakunnassa viime vuonna
palautusesityksen ja toistan sen valtuuston kokouksessa nyt.
 
Eli esitän, että valtuusto palauttaa asemakaavamuutosehdotuksen
uudelleenvalmisteltavaksi siten, että kiinteistön Aleksanterinkadun
puoleinen toisen kerroksen terassi säilytetään oleellisena osana
kiinteistön julkisivua.
 
Aikaisemmin sen terassin takana ja terassin yhteydessä on siis
toiminut ravintola, viime vaiheessa ravintola Iguana, jos nyt jonkinlainen
muistijälki valtuutetuille tästä tulee. Tämä asemakaavamuutos arvottaa
tämän kiinteistön suojelurakennukseksi merkinnällä SR2, joka tässä
tapauksessa tarkoittaa sitä, että se on kaupunkikuvallisesti ja
historiallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa, eikä siinä saa
suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka muuttavat
julkisivujen tyyliä tai kadunpuoleisen vesikaton perusmuotoa. No, nyt
me olemme tässä asemakaavamuutoksessa tekemässä juuri sellaisia
muutoksia, joita tämä asemakaavamuutos jatkossa estää.
 
Tämä on minun mielestäni ikävää. Tällaisen toisen kerroksen terassin
olemassaolo olisi tärkeää kantakaupungin keskustan elävöittämisen
kannalta. Varsinaisesti tässä ei kiinteistön omistaja saa edes mitään
uutta rakennusoikeutta, tai jos kysymys on siitä, että tarvitaan lisätilaa,
uutta rakennusoikeutta, niin tämäntyyppisessä kiinteistössä sitä
pystyttäisiin järjestämään muuallekin, joko katolta tai sieltä sisäpuolelta,
jonne sitä on tulossakin. Minä olen pahoillani tällaisista muutoksista,
joita meidän arvoympäristöömme tehdään. Ja teen tämän palautuksen
sen takia, että se jättäisi jonkinlaisen muistijäljen meille valtuutetuille ja
asemakaavojen valmistelijoille, ehkä myös lehdistölle, nostaa tällaista
asiaa esiin. Toivon, että palautusehdotustani myös kannatetaan.
 

Valtuutettu Puoskari

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Olemme systemaattisesti kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja
kaupunginhallituksessa tehneet samanmuotoisen esityksen, minkä
valtuutettu Helistö nyt teki, ja kyllä tällaista elävyyttä kaupungissa pitää
olla, että voidaan ravintoloille terasseja järjestää myös arvokkaalla
Aleksanterinkadulla. Ja myös nyt, kun tupakkalaki olisi tiukentunut, olisi
järkevää, että olisi tällaisia tiloja myös käytössä. Eli kannatan
valtuutettu Helistön tekemää palautusehdotusta.
 

Valtuutettu Valokainen

 
Kannatan Kimmo Helistön palautusta, koska esimerkiksi Helsingin
keskustan Kaivopiha meni sellaiseksi lasitötteröksi ja en todellakaan
toivo Helsingin keskustaan lisää tällaisia nokiabuildingmaisia
lasitötteröitä ja tyhjiä liiketiloja, joita tulee tämän laman myötä olemaan
Helsinki kohta aika... Mutta anyway, kyllä me tarvitsemme Stadissa
stadilaista rakennusta, ei mitään lasikatteita.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, ehkä varsinkin uudet
valtuutetut.
 
Minusta Kimmo Helistö on aiheellisesti nostanut tämän asian esille,
koska esimerkiksi edellisellä valtuustokaudella tuli aika monta
tilannetta, jossa nimenomaan historiallisesti tai muulla tavalla
arvokkaisiin ja myös taloudellisesti arvokkaisiin kiinteistöihin liittyviä
välipuheita tai suoranaisia lupauksia tai sitoumuksia oli tehty ennen
asemakaavan tai jonkin muun vastaavan kaupungin välttämättömän
päätöksen tekemistä valtuustossa.
 
Kaupunginjohtaja Pajunen lupaili milloin norjalaisille suursijoittajille
Katajanokan laiturilta paraatipaikkoja, milloin saatiin myydä eräälle
laivayhtiölle sen satamalaiturin vierestä alehintaan hotellirakennukseksi
vanha arvokiinteistö, milloin tämän keskustakorttelin alueella ilmeni,
että oli jo luvattu sitä ja tätä, vaikka päätöksiä ei ollut tehty. Ja tämä on
sellaista kulttuuria, jota minun mielestäni valtuuston ei pidä hyväksyä.
Se on erityisen suuri haaste siltä kannalta, että tämä päätöksenteko on
muutenkin tässä kaupungissa menossa monimutkaisemmaksi
kaikenlaisten näiden KUPRU-hankkeeseen, Kunta- ja
palvelurakennehankkeeseen liittyvien yhtiöittämis-, liikelaitostamis- ja
kuntayhtymämallien takia.
 

Valtuutettu Koskinen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Olen ymmärtänyt, että kaupunginmuseo kuitenkin jotakin ymmärtää
näistä suojelukysymyksistä, ja täällä sanotaan, että museo puoltaa
kaavan hyväksymistä eikä ole tähän Helistön asiaan puuttunut millään
lailla.
 
 

80 §

Esityslistan asia nro 11


VANHANKAUPUNGIN KORTTELEIDEN 921 JA 922, TONTIN 27926/2 YM. ALUEIDEN                
(KUSTAA VAASAN PUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11765)

 
 

Valtuutettu Ojala
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tämä asia, joka meillä nyt on käsittelyssä, tämä Vanhankaupungin
kortteleiden, Kustaa Vaasan puiston asemakaavan muuttaminen, tämä
on todella tärkeä ja hieno asia, puhummehan nyt Helsingin
syntysijoista. Todellakin, minulla ei ole mitään huomauttamista tähän
esitykseen nähden, tämä tulee hyväksyä. Tämä arkeologinen tulee
jatkossa olemaan varmasti hyvin tärkeä asia, ei ainoastaan meille,
jotka olemme kiinnostuneita historiasta vaan varmaan myös
koululaisille ja nuorille, jotka haluavat tutustua Helsingin historiaan.
 
Haluaisin ihan tässä yhteydessä vain sanoa, että jo nyt on mahdollista
käydä tutustumassa Helsingin kaupunginmuseon digitaaliseen
Vanhakaupunki-sivustoon netin kautta, jos haluaa tutustua. Siellä
kerrotaan Vanhankaupungin historiasta ihan esihistoriallisesta ajasta
lähtien, keskiajalta tähän päivään saakka, mitä nyt on näitten
arkeologisten ytöjen ja kaivausten myötä kunnostettu aluetta ja ollaan
tätä puistoa laatimassa.
 
Minusta tämä on tosi hieno asia, ja erityisesti on minusta syytä
muistaa, että Helsingin ensimmäinen kirkko sijaitsee tällä kaava-
alueella, ja se on yhä helposti löydettävissä. Tämä kirkko, joka oli
puinen tietenkin, niin kuin siihen aikaan rakennukset ylipäätänsä olivat,
niin ensimmäinen kirkko ei kovin kauaa pysynyt pystyssä, vaan se paloi
ilmeisesti silloin kun venäläiset hyökkäsivät Helsinkiin 1571, mutta se
on aina rakennettu tai se rakennettiin aina uudelleen. Täytyy sitten
sanoa myöskin, että kun kaupunki sitten siirrettiin 1600-luvulla
etelämmäksi, niin tämä kirkko jäi kuitenkin sinne Vanhaankaupunkiin,
ja siellä oli hospital, jonka käyttöön tämä kirkko jätettiin.
 
Nämä tiedot minä otin esimerkinomaisesti tästä juuri sen takia, että
nämä kaikki löytyvät meidän kaupunginosiemme historiasta, ja
todellakin toivottavasti tämä digitaalinen Vanhakaupunki, joka on
mielestäni mielenkiintoinen haaste, tulee kaikille tutuksi. Ja toivottavasti
myöskin tämä arkeologinen puisto, todella siihen ollaan valmiita
myöskin sitten satsaamaan rahaa. Tästähän esittelytekstistä käy ilmi
se, että jonkin verran on epäilty, että miten sen kunnossapidosta
huolehditaan. Minusta nyt, kun me tämän hankkeen hyväksymme,
meillä on myös sen lkeen velvollisuus huolehtia siitä, että se saa
riittävät rahat, että se arvokkaana tutustumiskohteena voi myös säilyä.
 
 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
Tack ordförande.
Jag vill också understöda den här förträffliga parken. Det är lite pinsamt
att man som helsingforsare skall bli fullmäktigeledamot innan man,
inkallad till platsen, lär sig var det äldsta Helsingfors finns. Att det
faktiskt i denna dag finns en sån här park där det finns utgrävningar
som man inte hade en aning om.
 
Ymmärsin tässä, valtuutettu Urho valisti minua siitä, että
suomenkielisissä kouluissa kyllä opetetaan historiaa, myös tämän ajan
historiaa. Kuitenkin on ollut jonkin verran vaikea monen hahmottaa tätä
aikaa, koska historia nähdään usein alkavan vasta 1800-luvun
alkupuolelta. Toivon, että tätä puistoa tullaan hoitamaan hyvin.
 
Jag hoppas att vi kommer att ta hand om den här parken bättre än t.ex.
Brunnsparken eller andra såna här centrala parker i Helsingfors. Och
att vi äntligen får den fina platts för Helsingfors födelse som vi förtjänar.
Visst ser de här byggnaderna lite märkliga ut för en vanlig lekman, när
man tänker sig ”jahaa vad är de här, är de halvfärdiga hus eller vad är
det som avses med den här utställningen”. För den som inte är
arkitektoniskt bevandrad så öppnar den sig inte helt riktigt. Jag litar nog
på att de sakkunniga här och att man i statsplaneringsverket har sett till
att det här området kommer att kännas som något annat än en sån här
kal miljö, som det ser ut på det här pappret. Jag tycker att det här är en
fin sak.
 
Tack.
 

Valtuutettu Kantola

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Vanhankaupungin siitä, minne Helsinki on perustettu, on tulossa kyllä
tällä kaavamuutoksella todella hieno paikka, ja saamme sinne
mielenkiintoisen puiston, jossa voi tutustua vanhaan ja historialliseen
Helsinkiin. Se on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja todella hieno
suunnitelma. Tätä samaa asiaa on osin käsitelty myös kirkkovaltuuston
puolella, koska sillä alueella sijaitsee Helsingin ensimmäinen kirkko ja
tässä suunnitelmassahan on nyt sitten valmis ajatus myöskin siitä,
miten se kirkon paikka merkitään niin, että se on selvemmin
todettavissa ja myöskin seurakuntien käytettävissä sitten erilaisiin
kesätapahtumiin. Siellähän pidetään nykyisin kerran kesässä
ulkoilmajumalanpalvelus, mutta ehkä sekin toiminta siellä lisääntyy
näiden järjestelyjen myötä.

Ainoa asia, mikä tässä on vähän huolestuttavaa, on se, että tietenkin
sillä alueella, eihän se ihan tyhjä ole ollut tähänkään asti, ja siellä on
siinä Annalan kartanon yhteydessä Kuhakosken hevoset, nämä
vossikkahevoset ja kaikki muu, talli varattuna hevosille ja poneille. Nyt
sitten kun katsoo tätä suunnitelmaa, siinä vähän se hevostalli ja kaikki
ne hevoset jäävät sinne saarretuksi tällä uudella suunnitelmalla niin,
että on vähän epävarmaa ja olen tässä juuri yrittänyt selvittää sitä, että
miten ne hevoset sitten jatkossa pääsevät kauemmaksi laitumelle ilman
autokuljetusta mm. sinne Viikin suuntaan.
 
Pahoittelen, puheenjohtaja, en ole aikaisemmin antanut tätä esitystä,
mutta esittäisin kuitenkin tähän kohtaan toivomusponnen, että:
 
Hyväksyessään asemakaavamuutoksen valtuusto
edellyttää, että puiston järjestelyissä huomioidaan myös
nykyisin alueella sijaitsevan hevostallin tarpeet.
 

Valtuutettu Kolbe

 
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Useimmilla eurooppalaisilla kaupungeilla on jonkinlainen
Vanhakaupunki, Old City, Altstadt, Gamla Stan, ja Helsingin haasteena
on se, että tällaista Vanhaakaupunkia meillä ei ole tai itse asiassa on,
se on Tukholmassa. Tukholman Vanhakaupunki oli ennen vuotta 1809
meidän pääkaupunkimme, ja siis Tukholman Vanhakaupunki on
meidän Gamla Stan. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun siellä
kävellään, Tukholmaa ei saa antaa ruotsalaisille.

Joka tapauksessa, kun Helsinki tuotettiin, niin kuin olemme viime viikon
lopulla nähneet, tämän suuren eurooppalaisen suursodan seurauksena
syntyneen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi, se
rakennettiin ja suunniteltiin jonnekin aivan muualle kuin Kustaa
Vaasan, ensimmäisen perustajaisämme kaupunki, joka aikaa myöten,
niin kuin tässäkin esittelytekstissä saamme lukea, sen merkitys häipyi
ikään kuin marginaaliin. Ja mitään suoraa orgaanista yhteyttä
Vanhankaupunginlahden alueiden ja uuden, komean, eurooppalaisen
kaupunkikeskustan välille ei syntynyt.
 
Näin ollen tämä unelma siitä, että Helsingille tuotetaan itseään
suurempi menneisyys, joka ulottuu sinne aikaan ennen vuotta 1809, on
ollut monien historiaromantikkojen keskeinen unelma yksinkertaisesti.
20- ja 30-luvulla ryhdyttiin tekemään ensimmäisiä kaivauksia tällä
alueella, ja nehän innoittivat monen helsinkiläiskirjailijan, itsekin olen
täällä aikaisemmin siteerannut kirjailija Maila Talviota, rakentamaan
kaupungille, rekonstruoimaan sille suuri menneisyys. Kun katsottiin
näiden 1500-luvun lasipalasten ja porsliinikappaleiden läpi, niin saatiin
elävä yhteys siihen, miten vanhat helsinkiläiset asuivat, elivät, ja luotiin
ideoita heidän mentaliteetistaan ja kulttuuristaan.
 
Toisin sanoen nyt ollaan siis tällaisten historiapoliittisten kysymysten
äärellä, että miten rakennetaan Helsingille se suuri menneisyys, jota
kaupungilla koskaan ei ollut. Ja tämä nyt esillä oleva puistoehdotus ja
siihen kuuluvat havainnekuvat ja asemakaavakartat osoittavat aika
kiinnostavalla tavalla ja, voi sanoa, tämän mittasuhteen oikein
huomioon ottaen, että kyllä, nyt voidaan jälleen tehdä pieniä
arkeologisia kaivauksia ja kyllä, todennäköisesti löytyy muutama lasi-,
porsliini- ja pronssikappale, joita voidaan nostaa esille ja kaivaa ikään
kuin evidenssiksi siitä, että historia on vanhempaa kuin 200 vuoden
takaista. Tämä on tärkeää kotiseutukasvatusta ja tärkeää pedagogista
toimintaa alueella, jolla on selkeästi kyllä itseään vanhemmat juuristot.
 
Edelliset puhujat ovat jo viitanneet muutamiin ongelmiin ja haasteisiin,
joita tämä hanke pitää sisällään. Ja konkretisoin nyt ehkä tämän
kadonneen kaupungin ympärille kietoutuneen uuden suunnitelman
muutamia teemoja, teen kolme toivomuspontta, joista yksi käsittelee
tätä tietoa. Siis juuri se, että nyt kun tehdään eurooppalaisittainkin aika
ainutlaatuinen hahmotelma, että me saamme siitä tietoa ja
ymmärrämme tämän alueen merkitys tietysti osana Helsingin, Suomen
ja miksei Itämerenkin kehitystä laajemmin. Eli ensimmäinen ponsi
kuuluu seuraavasti:
 
Hyväksyessään esityksen historiallisen kaupunkipuiston
toteuttamisesta valtuusto edellyttää, että selvitetään
mahdollisuuksia hyvän, monikielisen vanhan Helsingin
historiaa esittelevän opasaineiston tuottamiseen
silmälläpitäen esimerkiksi riittävää määrää opastauluja
sekä opaskirjoja- ja vihkosia ja internet-aineistoja, www-
aineistoja.
 
Lisäksi, kun nyt vihdoin saadaan tämä aika kevytrakenteinen puisto
tänne aikaan, se näyttää varmasti kolme ensimmäistä kuukautta
hienolta ja komealta, sitten alkaa teräs kallistua ja puupinta rapista, olisi
suotavaa nyt, että tämä alue saisi arvoisensa valvonnan ja ikään kuin
kunnossapidon. Näin esitänkin toisen ponnen, joka kuuluu siis
seuraavasti:
Hyväksyessään esityksen historiallisen kaupunkipuiston
toteuttamisesta valtuusto edellyttää, että selvitetään
mahdollisuuksia puistoon tulevien rakennusten rakenteiden
ja ylien säännöllisen kunnossapidon, huollon ja
valvonnan toteuttamisesta tukipalveluina, esimerkiksi
kaupunginosayhdistysten tai muiden vastaavien
kansalaisjärjestöjen kanssa.
Saataisiin tästä kokonaisvastuu ikään kuin tämän alueen hoidosta ja
rakkaudesta siihen. Ja toivomme tietenkin, että tästä tulee merkittävä
paikallinen kiinnostuksen kohde ja myös matkailupaikka, kuten
esittelytekstissä mainitaan. Tämä vuosisatapolun idea on kiinnostava,
jos se toimii, niin sille varmasti on vientiä tai tuontia, että se tuo ihmisiä
paikalle. Usein tällaisilla sunnuntaikävelykohteilla tarvitaan jotakin
muutakin mukavaa, ja näin teen kolmannen ponnen, jossa sanotaan
seuraavaa:
 
Hyväksyessään esityksen historiallisen kaupunkipuiston
toteuttamisesta valtuusto edellyttää, että selvitetään
mahdollisuuksia kahvilatoiminnan järjestämiseen alueelle.
 
Kiitos.
 

Valtuutettu Bergholm (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
On oikein hauskaa ja miellyttävää, että Jyrki Lohen lisäksi valtuustossa
on myös Laura Kolbe, joka puheenvuoroissaan luo kaaria Helsingin
historiaan ja avaa uusia perspektiivejä usein varsin hallinnollisesti
painottuneeseen valtuustotyöhön. Haluaisin lyhyesti osallistua hänen
historian tulkintaansa siitä, missä Helsingin Vanhakaupunki on tai on
ollut, ja olisin sitä mieltä, että se ei sen paremmin ole Tukholmassa
kuin täällä Vanhankaupunginlahdellakaan, vaan Helsingin
Vanhakaupunki on Suomenlinna.
 
Kiitoksia.
 

Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En voi olla tarttumatta siihen, kun ensimmäisessä ponnessa Laura
Kolbe esittää monikielisiä esitteitä. Kannatan tätä. Samalla sana
”monikielinen” tuo mieleen sen, mikä on ollut Stadin kieli pitkään, joka
on nyt ehkä vähän haihtumassa, eli Stadin slangi. Se on nimenomaan
ollut monen kielen sekoitus. Tällaisissa paikoissa toivoisi, vaikka ehkä
Stadin slangia ei bamlattu vielä silloin kun tämä Vanhankaupungin alue
oli Helsingin keskusta, mutta ympäristössä on paljon tehtaita ja paljon
duunareita, jotka erityisesti ovat sitä käyttäneet myöhemmin. Tällaisiin
paikkoihin sopisi hyvin, että monikielisyyteen kuuluisi myös Stadin
slangilla tehtävät esitteet, jotka ovat venäjän, ruotsin, suomen, saksan
sekoitusta.
 
Toisin kuin toinen paljasjalkainen valtuutettu Helistö, jonka mielestä on
ihan blääh, että Stadin slangia yritetään pitää yllä, niin minusta se on
tosi hienoa, että tällaisissa kohteissa nimenomaan pyritään myös
tämäntyyppisiä asioita huomioimaan.
 

Valtuutettu Holopainen

 
Kiitos puheenjohtaja.
 
Kannatan näitä Laura Kolben esittämiä ponsia ja samalla totean, että
on ilo saada tällaisia kaupunkisuunnitelmia välillä, joissa Helsinki
todella nostaa puistoalueiden ja kulttuurihistoriallisen ympäristön
arvostusta. Ne tekevät kaupunkiympäristöstä kiinnostavan, samalla
nostavat kaupungin arvoa paitsi kaupunkilaisten niin myös vierailijoiden
silmissä. Toivoisinkin, että muuallakin kuin kantakaupungissa
sijaitsevia puistoalueita arvostettaisiin ja kehitettäisiin pitäen mielessä,
minkälainen merkitys niillä on kaupunkilaisille. Ja viittaan tässä nyt
myös Vallilanlaaksoon, joka on hyvin ajankohtainen asia.
 

Valtuutettu Rantanen

 
Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
Minä otin tämän puheenvuoron kannattaakseni Kolben ponsia, jotka
ehdittiin juuri äsken kannattaa. Sen vielä sanoisin, että tämä ajatus,
että tätä kunnossapitoa, huoltoa ja valvontaa voisi tehdä yhteistyössä
kaupunginosayhdistysten kanssa tai muiden vastaavien
kansalaisjärjestöjen kanssa, niin se on minusta aivan valloittavan hyvä
idea. Meillähän on tämäntyyppisiä juttuja Kaivopuistossa ja muualla, ja
minun mielestäni sitä kannattaisi suosia paljonkin, koska se on
nimenomaan kaupunginosayhdistyksille luontevaa toimintaa. Ja jos
kaupunki sitä tukee eri tavoin, resursseilla tai tarvikkeilla ja muilla
sellaisilla, niin kaikki voittavat. Minusta se on oikein hyvä ajatus.

Sitten minä kannattaisin tätä Tarja Kantolan heppapontta kanssa.
 

Valtuutettu Mäki

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kannatan Tarja Kantolan toivomuspontta.
 

Valtuutettu Kolbe

 
Puheenjohtaja.
 
Piti aivan lyhykäisyydessään jatkaa tätä valtuutettu Bergholmin
korkkaamaa historiapoliittista keskustelua. Tietysti tästä voidaan
loppumattomiin haastella, että mistä löytyi ensimmäinen kivikautinen
joku kivivarsi tai muu ja katsotaanko tämän olevan orgaanisesti
Helsingin ja helsinkiläisyyden alku. Tässähän on monia kiinnostavia
vaiheita ollut. Odotin jo vähän pelonsekaisin tuntein, että valtuutettu
Bergholm nostaa esiin Helsingin pitäjän tai Espoon pitäjän merkityksen,
jolloin ollaan jo historiapoliittisesti arkaluontoisemmilla alueilla.

Todettakoon, että Helsingin historialla on ollut nämä vaiheensa, joihin
on kuulunut tämä suurvaltapoliittinen ulottuvuutensa. Ja sitä harrasti
niin Kustaa Vaasa kuin henkilöt, jotka perustivat Viaporin kuin sitten
keisarimme Aleksanteri I, joka ohjelmoi tänne oman pikku uuden
äkaupunkinsa. Jokaisella näillä on merkityksensä, ja ne merkitykset
muodostuvat meidän keskustelujemme pohjalta.
 

Valtuutettu Valokainen

 
Tuohon Vanhankaupungin hommaan ja siihen koko lahteen,
Vanhakaupunkihan on ihan makee mesta siinä mielessä, että kyllä
sinne kannattaa tuollainen puisto duunata. Mutta en minä välttämättä
kannata, että se olisi mikään sellainen laajamittainen lentokenttä.
Anyway, siellä on kuitenkin ollut voimala, eli sähkövoimala, ja Arabia-
Hermanni-Kallio-akseli on ollut duunareiden asutusalue aika
varhaisesta, jo ennen meikäläistä, milloin nyt historiaa on alettu
kirjoittaa. Mutta sanotaan, että sellainen historia, mikä pyörii tässä
meidän suussa ja mikä vaikuttaa edelleen meihin, on kirjoitettu joskus
40-, 50-luvulla sotien lkeen.
 
Sen, mitä sota ei pystynyt tuhoamaan, on Stadi itse tuhonnut, siis
nämä meidän herramme, niin kuin moni rakennus Helsingissä. Täällä,
missä me nyt istumme ja puhumme skeidaa, on nimenomaan sitä
Vanhaakaupunkia. Kun katsoo ulkopuolelle, niin nuo ovat aika helvetin
hienoja taloja, mutta minkäänlaista elämää näissä ei ole. On pieni
kioski tuolla, mutta sielläkin puhutaan venäjän kieltä, että sitä rataa.
 
Mitä tulee puiston huoltoon ja valvontaan, niin minua pistää korvaan
aina sana ”valvonta”. Eli kyllähän se pitäisi jokaisen tyypin päässä olla
tällainen juttu, että valvontoja ja jotain aitoja ei tarvita. Kohta sinne
varmaan duunataan hirveät pääsymaksut ja eläkeläiset puoleen
hintaan.
 
Kiitos.
 
 
 
 
                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
 
 
 
 
 
                                          Otto Lehtipuu                  Tiina Teppo
                                          puheenjohtaja                 projektipäällikkö
ordförande                       projektchef
 
                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
 
 
 
                                          Sirpa Puhakka                Jan Oker-Blom          
                                          kaupunginvaltuutettu     kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot            stadsfullmäktigeledamot