Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kysymykseni koskee kuntalaisten eriarvoisuutta Helsingissä
terveyspalveluiden osalta.
Viime syksyn kunnallisvaalien yhteydessä huomioni kiinnittyi siihen,
miten tärkeiksi asukkaat kokivat kunnalliset terveyspalvelut ja miten
ongelmat lääkärin vastaanotolle pääsyssä puhuttivat. Puhelimitse oli
vaikea saada yhteys omalle terveysasemalle ja puhelimeen
vastattaessa ei vapaita vastaanottoaikoja enää ollut.
Ongelmaan törmäsi etenkin Itä-Helsingissä ja lääkärin vastaanotolle
pääsy on edelleen vaikeutunut Kontulassa ja Kivikossa.
Kuntalaista ei lohduta tieto siitä, että resurssit ovat kyllä kunnossa
mutta kaikkia lääkärin virkoja ei saada täytettyä.
Kuntalaisen terveyden pitää olla ensisijainen tavoite terveyspalveluissa
riippumatta iästä, sosiaalisesta asemasta tai siitä, millä alueella tai
katunumerossa Helsingissä asuu.
Kysyn, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, jotta tilanne
korjaantuu niillä terveysasemilla, joilla lääkäreiden virkoja ei ole saatu
täytettyä, ja kysymykseni koskee lähitulevaisuutta – tätä vuotta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Pahimmin lääkäripulasta kärsiville terveysasemille on palkattu lisää
hoitohenkilökuntaa puhelinpalveluun ja hoidon tarpeen arviointiin.
Terveydenhoitajan työpanosta on lisätty erityisesti aamun ruuhkan
purkuun. Tavoitteena on palkata terveysasemille vakinaiset lääkärit.
Terveysasemilla on keväästä 2008 toiminut työryhmä lääkäreiden
rekrytoinnin tehostamiseksi ja työnantajakuvan parantamiseksi. Mikäli
vakinaisia lääkäreitä ei saada, pyritään lääkäripalvelut varmistamaan
käyttämällä tilapäisesti vuokralääkäreitä.
Lääkärin puuttuessa palvelut annetaan yhteisvastuullisesti siten, että
paikalla oleva lääkärit hoitavat puuttuvan lääkärin alueelta tulevia
potilaita. Lisäksi kokeillaan mallia, jossa yksi aseman lääkäreistä toimii
puhelinneuvonnan tukena. Tämä lääkäri myös ottaa nopeasti
hoidettavia potilaita itselleen. Kokeiltavana on myös malli, jossa on
luovuttu omalääkäreistä ja potilaat ohjautuvat lääkäreille
ajanvaraustilanteen mukaan.
Puhelinpalvelujen parantamiseksi on etsitty myös uusia puhelinteknisiä
ratkaisuja. Tällä hetkellä kokeilemme yhdellä asemalla internet-
pohjaista puhelinpalvelua. Tässä mallissa vastaamatta jääneet puhelut
jäävät järjestelmään muistiin, ja numeroon soitetaan, kun
puhelinruuhka on poistunut. Alustavat kokemukset järjestelmästä ovat
lupaavia, ja kokeilua ollaan laajentamassa.
Hoitoon pääsyä helpotetaan myös uudella työparimallityöskentelyllä,
jota kokeillaan parhaillaan 7 terveysasemalla. Työparin muodostavat
omalääkäri ja omahoitaja. Tässä mallissa potilaat ottavat yhteyttä
suoraan omaan hoitajaansa. Tavoitteena on, että potilaat saavat
helpommin yhteyden omahoitajaan, nopeammin ja paremmin arvioin
hoidon tarpeesta ja pääsevät hoitoon nykyistä sujuvammin. Mikäli
kokemukset tästä toiminnasta ovat hyviä, se otetaan käyttöön muilla
terveysasemilla.
Kiitos, apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen.
En kuitenkaan koe saaneeni vastausta siihen, miten Kontulan ja
Kivikon terveysaseman lääkäripalveluja tämän vuoden aikaan tullaan
parantamaan.
Tiedän, että työparimallikokeilu on meneillään Helsingissä, mutta Itä-
Helsingissä se on kokeiluna kuitenkin nyt tällä hetkellä ainoastaan
Laajasalossa. Ja se ei muuta Itä-Helsinkiä auta. Eli tämä minun
kysymykseni koski nimenomaan sitä, että mitä nyt akuutisti tehdään
tälle asialle.
Viime lokakuussa Kontulassa oli yleisötilaisuus alueen
terveyspalveluista ja siitä, että lääkärille ei saanut aikaa. Siellä
terveysjohtaja ja terveysasemajohtaja sanoivat, että asiaan
paneudutaan ja asiaa pyritään laittamaan kuntoon. Nyt 5 kuukauden
kuluttua asia on vieläkin huonommassa tilassa kuin se oli viime
syksynä.
Minusta on väärin, että asukkaat joutuvat pitämään asukastilaisuuksia,
joutuvat keräämään adressia päästäkseen lääkärin vastaanotolle. Olen
itse kerännyt adresseja Myllypuron terveysaseman puolesta, mutta
siinä on ollut kyseessä seinä, eli terveysasema, ei se, että pääseekö
lääkärille.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kun tuo alkuperäinen puheenvuoro on rajoitettu niin lyhyeen, siinä ei
voi kaikkiin asioihin ottaa kantaa. Haluan vain kertoa nyt Kontulan ja
Kivikon osalta sen, että olen tänään viimeksi tarkistanut
terveysasemien johtajalta tilanteen. Kontulassa ei ole kuulemma
lainkaan jonoa tällä hetkellä, siellä on 14 terveyskeskuslääkärin
työpanos käytössä. Ja Kivikossa on 5,5 7:stä terveyskeskuslääkärin
virasta täynnä, että sielläkin tilanne on oleellisesti parantunut tämän
vuoden puolella.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Mäen kysymys on kuitenkin periaatteessa merkittävä.
Kaikki muistamme vielä kunnallisvaalit, joissa terveydenhuollon
problematiikka nousi yhdeksi pääteemaksi. Ja se tulee olemaan
varmasti tämän valtuustokauden yksi isoja teemoja.
Minä hieman yllätyin, kun sain lukea julkisuudessa terveydenhuoltoon
liittyen ylipormestari Pajusen kommentin Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin mahdollisesta tulevaisuudesta, jossa ajatuksena oli
pilkkoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit pienempiin osiin.
Varmasti ajatuksella on perusteita, mutta kun sen sanoo ylipormestari
ilman, että sitä on käsitelty missään, herää kysymys, että missä tässä
mennään. Varsinkin, kun, arvoisa puheenjohtaja, kävimme
strategiaseminaarin, jossa strategian luonnospaperissa käsittelimme
hyvin paljon paljon pienempiä yksityiskohtiin meneviä esimerkiksi
yhtiöittämisiä. Mielestäni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja
koko terveydenhuollon kannalta on merkittävää, että strategiapaperissa
näkyvät ne suurimmat linjat tulevaisuuteen, jossa esimerkiksi pohditaan
erikoissairaanhoidon tulevaisuutta.
Itse olin aikoinaan myös osallisena siinä prosessissa, jossa rakennettiin
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit, jossa kysymys oli siitä, että
se tavallaan jo alun perin tuhottiin väärällä organisaatiolla. Mielestäni
luonnoksen jälkeen tähän todelliseen strategiapaperiin pitää saada
määrällisiä tavoitteita siitä, millä tavoin terveyskeskukset toimivat ja
niitä pitää seurata. Ja myös siihen strategialuonnokseen pitää saada
sisältö sille, millä tavalla erikoissairaanhoito koko tällä seudulla ja niin
myös Helsingissä hoidetaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vasemmistoliitolle olennaista on lähipalveluiden turvaaminen ja
takaaminen ja lähiöiden tasa-arvon takaaminen. Sen vuoksi tarvitaan
erinomaisen hyvin toimivia terveysasemia kaikilla alueilla, sellaisia,
joihin pääsee nopeasti, joissa ei ole jonoja ja jotka tuotetaan omana
palveluna. Me haluamme omana palveluna tuotettuja lähipalveluita.
Jos ajattelee nyt sitä strategiapaperia, kaupungin johdon tekemää
ensimmäistä versiota, siinä nousee ajatuksena esiin terveysasemien,
tai ainakin yhden terveysaseman, kilpailuttaminen. Me haluamme
säilyttää terveysasemat keskeisenä osana kaupungin itse tuottamia
lähipalveluita lähiöiden tasa-arvon takaajina ja sen vuoksi emme ole
valmiita yksityistämään tai kilpailuttamaan, ulkoistamaan tällaisia
alueiden perusterveyspalveluita.
Se, millä me saamme riittävästi lääkäreitä terveysasemille, miten
saamme jonot vetämään, ennen muuta kysymys on lääkäreiden
työolosuhteista, myös hoitajien työolosuhteista. Kun on riittävästi aikaa
potilasta kohden, kun ehtii rauhassa käydä läpi asiat, ei ole sellainen
olo, että liukuhihnalta kirjoitetaan reseptejä. Silloin työssä myös viihtyy.
Eli työolosuhteiden, riittävän henkilökunnan, riittävä aika per ihminen,
joka tulee terveysasemalle, se on se, jolla saadaan parannettua
terveysasemien vetovoimaa myös lääkäreiden osalta.
Mutta Vasemmistoliiton viesti on: ei kilpailuttamiselle, ei
yksityistämiselle terveydenhoidossa, vaan pidetään huolta lähiöiden
tasa-arvosta, pidetään huolta alueiden lähipalveluista
terveyskeskuksissa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Terhi Mäki on tehnyt erittäin tärkeän ja hyvän kysymyksen.
Ja se, miksi kuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa terveyspalvelujen
osalta Helsingissä, niin siihen ei ole kunnolla saatu vastausta. Kyllä
myös kannustaisin osaltani kaupunkia ja terveystoimea edelleen
tehostamaan niitä toimia, joilla tätä tasa-arvoa lisätään.
On kestämätöntä, että tällaisessa peruspalvelujen ja ihmisten
hyvinvoinnin ja terveyden kannalta hyvin keskeisissä palveluissa, niin
kuin terveyskeskustoiminta, on niin selkeitä eroja kaupungin sisällä. Ja
tämä on jatkunut vuosikausia. Itä-Helsingissä on ollut lääkärin virkoja
avoinna pitkän aikaa, ja ihmisten mahdollisuus saada niitä palveluja on
selvästi heikompi kuin muualla. Tämä on hyvin iso tasa-arvo- ja
oikeudenmukaisuuskysymys, johon nyt todella täytyy etsiä nopeasti
ratkaisuja.
Olen samaa mieltä kuin Arhinmäki, että terveysaseman kilpailuttaminen
ei ole mikään ratkaisu vaan se on käsien nostamista ylös. Meidän pitää
nimenomaan kehittää omaa toimintaa Helsingissä terveysasemien
osalta. Terveyskeskus pitää olla houkutteleva työpaikka, työehtojen ja
työolosuhteiden pitää olla kunnossa ja työn kuormitus pitää olla
lääkäreillä ja hoitohenkilöstöllä paikallaan.
Myös tässä työn organisoinnissa on parantamisen varaa. Lääkäreiden
työaika pitää mennä nimenomaan siihen potilastyöhön eikä niinkään
hallinnollisiin tehtäviin. Nämä työparitoiminnat ja työnjakoasiat, niitä
pitää tietysti kokeilla, mutta myös ne hyvät käytännöt pitää saada
laajasti käyttöön ja myös Itä-Helsingissä.
Olen myös kuullut, että sähköiset järjestelmät eivät toimi ja kuormittavat
lääkäreiden toimintaa aivan turhaan, eli näihin sähköisiin järjestelmiin
pitää saada parannus ja nopeasti.
Sen lisäksi vielä kiinnittäisin huomiota, että sosiaalinen tuki ja tämä
mielenterveyshoidon lisääminen terveysasemilla, eli hoitajien
lisääminen sinne, kyllä voi auttaa myöskin lääkäreiden työtaakkaa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minulla on nyt kokemusta kahden alueen asemilta, sekä Maunulasta
että Kontulasta. Ei Maunulassakaan kovin häävi tilanne ollut, mutta
vielä pahempi se on Kontulassa. Eli alueet ovat oikeasti eriarvoisessa
asemassa, kun olen kuullut, että esimerkiksi jossain Lauttasaaressa
kaikki asiat ovat hyvin.
Ei riitä, että on virkoja, jos ei ole lääkäreitä eikä riitä, että on lääkäreitä,
jos ei saa aikoja. Ja tässä omalääkärijärjestelmässä ei ole mitään
järkeä, koska aina, kun menet uudestaan lääkäriasemalle, omalääkärisi
on vaihtunut. Eihän siinä ole mitään tolkkua sitten, että on joku
omalääkäri, joka ei siellä kuitenkaan enää toista kertaa ole paikalla,
kun sinne uudestaan menee.
Samoin Kontulassa tilanne on se, että siellä asemalla on hyvin paljon
maahanmuuttajalääkäreitä. Se ei tietenkään tee heistä lääkäreinä
huonompia, mutta totta kai heidän puutteellinen tai vajaa kielitaitonsa
aiheuttaa sitä, että se palvelu on hitaampaa kuin varsinaisen
suomalaisen lääkärin palvelu olisi. Ja samoin se, että itäisessä piirissä
Kontulan alueella on erittäin paljon maahanmuuttaja-asukkaita, ja
kaikissa tutkimuksissa on selvinnyt se, että maahanmuuttajat
tarvitsevat palvelua enemmän tai pitempiaikaista palvelua kuin
kantaväestö, koska on näitä kieliongelmia ja käsiteongelmia ja kaikkea
sellaista.
Itse näkisin, että ratkaisut, mitä pitää kiireesti tehdä, on se, että
omalääkärijärjestelmä pitäisi purkaa, pitää laittaa mahdollisuus
vapaaseen hakeutumiseen mille tahansa asemalle. Jos Lauttasaaressa
on vapaita aikoja, niin Kontulasta voi silloin mennä sitten sinne. Ja
kolmas seikka on se, että lääkäripalveluiden painopistettä pitäisi
muuttaa näistä vakioajoista tai ennakkoon tilatuista asioista tähän
akuuttipuolelle, koska en nyt ainakaan itse voi tietää, että 3 viikon
päästä tulisin sairastumaan keuhkoputkentulehdukseen, jos ajan saan
vain 3 viikon päähän.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kysymys lääkäripalveluiden saatavuudesta on ihan oleellinen tietysti,
kun haluamme puuttua terveyseroihin kaupunginosien välillä. Meillähän
on miesten kuolleisuudessa eliniänodotteessa 10 vuoden ero
parhaimman ja huonoimman kaupunginosan välillä, ja se on aivan
kestämätön tilanne.
Tuossa apulaiskaupunginjohtajan vastauksessa tuli esille joitakin
keinoja, joista esimerkiksi työparityöskentely ja sentyyppiset
toimintatapojen kehittämiset ovat keinoja vähentää sitä lääkäripulaa,
mutta meillä on ongelma se, että meillä joillakin alueilla työkuorma on
niin suuri – ja se työkuorma on erityisen suuri niillä alueilla, joissa on
sairaampaa väestöä – että siellä on paljon työkuormaa, sinne eivät
lääkärit hakeudu töihin ja sitten siellä on palveluiden saanti huono.
Mutta meidän pitäisi päästä myöskin pois siitä, että keskusteltaisiin vain
saatavuudesta. Pitäisi pystyä keskustelemaan laadusta ja
vaikuttavuudesta. Ja tässä asiassa olen eri mieltä valtuutettu
Luukkaisen kanssa siitä, että akuuttiasioita pitäisi priorisoida. Jos me
haluamme vaikuttavuutta perusterveydenhuollon palveluihin, meidän
pitää pystyä priorisoimaan kroonisten sairauksien hoitoa ja
nimenomaan elintapasairauksien hoitoa. Akuutit vaivat harvoin ovat
niin oikeasti akuutteja ja välttämättömiä, että silloin pitäisi päästä
lääkäriin.
Toisaalta, jos puhutaan vapaasta hakeutumisesta ja listamallista, niin
ne ovat vain keinoja jakaa niukkuutta toisella tavalla. Se ei poista
lääkäripulaa ja sitä niukkuutta. Siinä mielessä on ihmeellistä tämä
vasemmiston ja demareiden, että he eivät halua, että näitä
lääkäripalveluja ostettaisiin ulkoa silloin, kun niitä ei omasta toiminnasta
saada. Minä olen sitä mieltä, että ensisijaisesti pitää turvata ne
lääkäripalvelut ja samalla kehittää omaa toimintaa, jotta sinne jatkossa
saadaan vakituisia lääkäreitä töihin. Minä olen itse ollut 12 vuotta
terveyskeskuslääkärinä ja tiedän, mitä se työ on. Tällä hetkellä se ei
ole kauhean houkuttelevaa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
On hyvä jatkaa tuosta valtuutettu Krohnin viimeisestä lauseesta, että
työ ei ole houkuttelevaa. Ja tässä kyllä katse kääntyy johtamiseen
täällä Helsingissä terveyskeskuspuolella. Miten on mahdollista, että
Kivikkoa ja Kontulaa ei ole usean vuoden aikana tulleista valituksista
huolimatta saatu toimintaan? Mistä se johtuu? Se on kerta kaikkiaan
kestämätöntä. Olen itse ollut useita vuosia terveyslautakunnasta.
Puhuin tästä virkamiesten kanssa, vein sitä viestiä, mitä Kontulasta tuli.
Pahimmillaan siellä ihmiset soittivat eivätkä saaneet aikoja, ei haluttu
ihmisiä jonoon, ja tällä tavalla näytettiin, että se kuva on kauniimpi.
Krohnin puheenvuoroon vielä viittaan yksityisten lääkäripalvelujen
ostamisesta. Esimerkiksi Kontulassa niitä ostettiin, ja se ei toiminut. Se
ei kerta kaikkiaan toiminut. Eli lähtökohta pitää olla, että se oma
terveysasema työpaikkana on kunnossa. Se on hyvin johdettu, siellä on
tarpeeksi ihmisiä per potilas. Täälläkin on viime valtuustokaudella
useaan otteeseen puhuttu siitä, että esimerkiksi itäisellä alueella
potilaita per lääkäri on aivan liian paljon, eli väestövastuuta on selkeästi
pienennettävä niillä alueilla, että ihmiset jaksavat tehdä duunia. Ihmisiä
ne lääkäritkin ovat.
Tämä on minun mielestäni sellainen yksi avainkysymys, että tehdään
niistä hyviä työpaikkoja, että saadaan lääkäreitä. Eikä mennä sitten
kädet pystyssä tänne kilpailutuksen tielle, sitä me emme missään
tapauksessa kannata. Yhdyn valtuutettu Bryggaren ihmettelyyn tästä
HUS-asiasta, vaikka se ei suoraan tähän kuulukaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Jatkan vielä tätä Kontula-Kivikko-syndroomaa. Tosiasiahan on se, että
pitää muistaa, että myös Kontulassa ja Kivikossa on huomattavan
paljon tyytyväisiä asiakkaita, jotka ovat päässeet hoitoputkeen ja ovat
ihan tyytyväisiä, homma pelaa. Mutta kun ottaa huomioon sen
aineksen, millä siellä terveyskeskuskin toimii, niin siellä on myös
erityisen paljon tarvetta akuuttihoitoon.
Silloin kun puhelimessa yritetään hoitaa näitä akuuttitapauksia, aika
monet tapaukset ovat johtaneet aika vakaviin seurauksiin. Muun
muassa keuhkokuumeen toteaminen on varmasti puhelimessa aika
vaikea toimenpide, yhtä vaikeaa kuin hampaan korjaaminen
puhelimitse. Ja tässä mielessä minun mielestäni ei voi asettaa
vastakkain kroonikkoja ja akuuttitapauksia, vaan akuuttipuoleen pitäisi
satsata.
Nyt voisi joku mennä tsekkaamaan sen, kuinka paljon kontulalaisia ja
kivikkolaisia on tällä hetkellä Malmin terveysaseman iltavastaanotolla
johtuen ihan siitä, että aika usein saa vastauksen ”menkää sitten
Malmille, sehän aukeaa kello 16 se iltavastaanotto”. Ja toden totta, se
on kaikille meille Kontula-Kivikko-alueen asukkaille tuttu paikka silloin,
kun äkillinen sairaus kohtaa. Ja esimerkiksi kuumetapaukset ovat nekin
kaikki vähän erilaisia, ja joskus olisi hyvä tsekata, että johtuuko kuume
ihan flunssaviruksesta vai sattuisiko se jokailtainen kuume olemaan
oire jostain vakavammasta sairaudesta ja päästä jossain vaiheessa
ihan asiallisesti vastaanotolle.
Arvoisa puheenjohtaja.
Helsingissä tarvitaan todellakin voimakasta lisäpanostusta
terveydenhuoltoon ja erityisesti perusterveydenhuoltoon ja
ehkäisevään hoitoon. Terveysasemien kilpailuttaminen, ostopalvelujen
lisääminen, terveysasemien keskittäminen suuremmiksi yksiköiksi eivät
ole ratkaisu niihin ongelmiin, jotka tässäkin tapauksessa ovat tulleet
esille.
Minusta on kummallista se, että ei oikeastaan ole esitetty valtuustolle
viimeisen 4 vuoden aikana kertaakaan mitään kunnollista selvitystä
siitä, mihin toimiin on aiottu ryhtyä tai ryhdytty lääkäreiden
väestövastuun pienentämiseksi, siis sen asukasmäärän
pienentämiseksi, joka lääkäriä kohti eri terveysasemilla on. Vaikka
tämä kysymys on jatkuvasti ollut esillä, yhtenä keskeisenä syynä
siihen, että kaupungin terveysasemat eivät ole kaikilta osin
houkuttelevia ja kilpailukykyisiä työpaikkoja, kaipaisin myöskin
konkreettisempia vastauksia siihen, mitä voidaan tehdä erilaisten
kiertävien tiimien, varahenkilöjärjestelmien, varahenkilöiden
lisäpalkkaamisella sellaisen positiivisen lisätuen antamiseksi, jota
tällaiseen sanoisinko huonoon kierteeseen joutuneet terveysasemat
kokevat. Siinä tarvitaan voimakkaita toimia, siinä ei ole kysymys vain
yhdestä tai kahdesta henkilöstä vaan signaalista, jolla osoitetaan, että
halutaan kehittää sitä terveysasemaa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Mäen kysymys oli hyvin aiheellinen vielä viime vuonna,
mutta tänä vuonna terveysasemaosasto on jaettu uudelleen,
organisoitu uudelleen 6 tulosyksikköön, joista 4 vastaa
terveydenhuollon palveluista siten, että yksi osasto on idässä,
keskustassa, lännessä ja pohjoisessa. Lisäksi on perustettu
neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikkö ja koulu- ja
opiskelijaterveydenhuollon yksikkö. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin,
ja terveysasemaverkoston uusi johtaja lupaa, että Kivikon ja Kontulan
terveysasemat palvelevat nyt jo paljon paremmin kuin viime vuoden
lopulla, kuten apulaiskaupunginjohtaja sanoo.
Svenskspråkig service får man i Östra centrum, Femkanten och
Munksnäs.
Lääkäreitä ja terveydenhoitajia on saatu nyt tämän vuoden puolella
hyvin palkattua. Terveysasemille on lisätty virkoja ja toimia,
terveysasemabudjetti on 6 miljoonaa euroa suurempi tänä vuonna kuin
viime vuonna. Hoitoon pääsyn ja palveluiden laatuun sekä riittävään ja
osaavaan henkilöstöön on kiinnitetty erityistä huomiota. Lääkäreille
aloitetaan listautumismalli, josta on paljon puhuttu.
Helsingin terveysasemaverkosto toimii siis päivä päivältä paremmin,
eikä ole aihetta ainakaan tänä vuonna ulkoistaa yhtään
terveysasemaa. Jos yksi terveysasema kilpailutetaan eli ulkoistetaan,
niin varmasti toimija saa sen hyvin järjestettyä, mutta kilpailuunhan
osallistuvat kansainväliset suuret terveyspalveluiden tuottajat,
maailmanlaajuiset yritykset, kuten Mehiläinen, jonka suurin omistaja on
muuten Singaporen valtio, tai MedOne, joka myös on kansainvälinen
yritys. Tällä hetkellä ei ole syytä päästää näitä suuria yrityksiä Helsingin
perusterveydenhuollon markkinoille.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kyselytunnilla käytävä valtuutettu Mäen kysymys on tärkeä, ja tämä on
ollut varsin ajankohtainen aihe monta vuotta, ei pelkästään Helsingissä
vaan koko Suomessa. Meillä on käyty keskustelua myös siitä, että
tehtiinkö virhe siinä vaiheessa, kun lääkärikoulutuksen
sisäänottomääriä pienennettiin. Sitä virhettä ei voida muuttaa, mutta
nyt toivottavasti tulevien vuosien aikana, ja mikäli tämä laskusuhdanne
jatkuu, ei tehdä niitä virheitä, joita aikoinaan tehtiin.
Apulaiskaupunginjohtaja otti vastauksessaan esille tämän lääkäri-
hoitaja-työparitoiminnan. Toivotaan, että siitä tulee etua ja hyötyä
nimenomaan tässäkin työnjakokysymyksessä. Nämä eri
henkilöstöryhmien työnjakokysymykset eivät ole mitenkään
yksinkertaisia terveydenhuollon puolella. Eri ammattiryhmien väliset
raja-aidat ovat olleet historiallisistakin syistä varsin korkeita, ja niiden
rikkominen ei ole helppoa. Toivotaan, että tässä edistytään nyt.
Jokaisen osaaminen tulee ottaa mahdollisimman hyvin käyttöön, oli
sitten kysymys lähihoitajasta, sairaanhoitajasta, terveydenhoitajasta tai
lääkäristä. Jokaista tarvitaan jokaisella terveysasemalla.
Kaupungin palveluksesta pois lähtevien työntekijöiden osalta olisi
tärkeää selvittää, miksi he siirtyvät pois, erityisesti niiden osalta, jotka
ovat olleet lyhyitä aikoja esimerkiksi määräaikaisissa työsuhteissa
eivätkä ole hakeneet edes näihin vakituisiin, vapaana oleviin toimiin.
Ennaltaehkäisevän työn merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa.
Valtuutettu Krohn täällä sen jo ottikin esille. Erityisesti nyt
laskusuhdanteen aikana me emme saa tehdä sitä virhettä, että
ennaltaehkäisevästä toiminnasta leikkaamme. Sillä saamme jatkossa
ison laskun aikaan.
Hyvät ihmiset.
Terveysasemien tilanne on niitä keskeisiä kysymyksiä siinä, miten
kaupungissa saadaan peruspalvelut pelaamaan ja miten saadaan
taloudellinen palvelujärjestelmä terveydenhuollossa aikaiseksi. Täällä
on viitattu muun muassa siihen, että meidän on edelleen vaikea saada
varsinkin lääkäreitä terveysasemille ja vielä vaikeampi oikeastaan on
saada heidät pysymään siellä. Keskeinen tekijä on tietenkin se työn
määrä mutta myös se, että terveysasema työ on erittäin monipuolista ja
sen pitäisi olla vielä monipuolisempaa kuin mihin yleensä tällä hetkellä
terveysasemilla pystytään. Ja siinä on aivan keskeistä se, että meillä
palkataan omia, pysyviä työntekijöitä ja siihen nimenomaan satsataan
henkilöstöpolitiikassa.
Keskeinen asia on se, että myös työn kehittäminen, työssä oppiminen
on järjestetty kuntoon. Tällä hetkellä, kun työntekijät koko ajan
vaihtuvat, se homma ei onnistu. Sen takia olisi tärkeää, että todellakin
toteutettaisiin se periaate, jonka terveyslautakunta ja kaupunki
ohjelmissaan ovat hyväksyneet, että meillä olisi pääterveysasemia,
jotka pystyisivät tukemaan kaikkien terveysasemien henkilöstön työtä
ja myös haettaisiin niitä tehtäviä sillä tavalla, että siellä olisi
erikoistunutta osaamista kaikkiin keskeisiin sairauksiin, joita
terveysasemalla kohdataan.
Arvoisa puheenjohtaja.
On hyvä kuulla, että uusia ajanvaraus- ja yhteydenottomenetelmiä
testataan. Toivottavasti näitä hyviä muutoksia saadaan aikaan
pikaisesti. Vahva perusterveydenhuolto vaikuttaa eniten, kun pyritään
terveyden tasa-arvoon. Terveyskeskushan on paikka, johon kaikki
ihmiset pääsevät, mutta miten varmistetaan, että kaikki pääsevät sinne
riittävän helposti? Viime vuosina minun mielestäni näyttää, että
terveyskeskuksen toiminta ei ole pysynyt samassa vauhdissa
esimerkiksi työterveyshuollon ja sairaaloiden kanssa.
Terveysasema on erityisen tärkeä paikka niille ihmisille, joilla ei ole
työterveyshuollon palveluja käytössään. Vain terveysasemilta he voivat
saada lähetteen sairaalaan tai muuhun jatkohoitoon. Jos hyvin
toimeentuleva pääsee heti yhdellä puhelinsoitolla yksityiselle tai
työterveydenhuollon lääkärille, voi huonompituloinen joutua roikkumaan
pitkäänkin terveysaseman jonossa, ennen kuin hän saa edes ajan
lääkärille puhumattakaan, että hän pääsisi sairaalaan. Jos ihminen on
työtön, hän on riippuvainen terveyskeskuksesta, ja usein työtön on
vielä sairaampi kuin työssä oleva.
Koska terveyspalvelut eivät kohdistu kaikille palvelua tarvitseville
tasapuolisesti, pitää todellakin Helsingin terveys- ja
hyvinvointipolitiikassa olla niitä työkaluja tehdä sellaista, millä saadaan
entistä parempi vaikuttavuus aikaan. Ja Helsingissä tulee kehittää
uusia tapoja seurata ja varmistaa, että jo sairastuneet ihmiset
hoidetaan niin ajoissa, etteivät sairaudet ehdi aiheuttaa pysyvää
toimintakyvyn heikkenemistä tai vammautumista.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämäkin keskustelu osoittaa, että Helsingin terveydenhuollosta on
puuttunut selkeä linja. On reagoitu akuutteihin tilanteisiin, kuten Mäen
kysymys osoitti. Itsekin olen tehnyt useita aloitteita vuosien varrella ja
puhunut helsinkiläisten palveluiden eriarvoisuudesta ja myös
terveysasemien toiminnan eriarvoisuudesta. Mitään ei kuitenkaan ole
saatu aikaiseksi. Jos nyt valtuutettu Asko-Seljavaaran puheet pitävät
paikkansa, että terveyskeskuksessa ollaan tähän asiaan herätty ja
tehdään uusia päätöksiä, niin toivon todella kaikkea onnea ja
menestystä sille työlle, koska sitä on todella vuosia odotettu.
Perusterveydenhuollon hyvä toimivuus on koko terveydenhuollon
kivijalka. Jos suurimmat terveyspoliittiset vaikutukset ja
kustannustehokkuudet kaikkien tutkimusten mukaan saadaan
ennaltaehkäisevän hoidon hyvällä järjestelyllä ja
perusterveydenhuollolla tulee olla yhteydet myöskin muihin
hallintokuntiin ja palveluihin, silloin terveysasemien ulkoistaminen olisi
todella suuri virhe.
Monien kokemusten perusteella terveydenhuollon suurin ongelma on
kyllä johtamisessa. Se on muutakin kuin pelkästään lääkäreiden työtä.
Perusterveydenhuollon sisällön kehittäminen ja henkilöstön ja
henkilöstön työnjaon kehittäminen ovat aivan avainasemassa. Sitäkin
taustaa vasten ajatellen terveysaseman ulkoistaminen olisi todella
erittäin suuri virhe, ja sosialidemokraatit eivät tule sitä missään
tapauksessa kannattamaan. Asiaa voisi auttaa, että kaupunkilaisilla
olisi vapaa hakeutuminen terveysasemille.
Puheenjohtaja.
Nimenomaan tästä alueellisesta eriarvoisuudesta sen lisäksi, miten
terveyspalvelut ylipäänsä kaupungissa riittävät, on paljon puhuttu,
mutta monet varsinkin meistä, jotka ovat Itä-Helsingistä tai koillisesta
tai pohjoisesta, ovat usein käyttäneet täällä puheenvuoroja ja tehneet
aloitteita samasta asiasta, koska lähiympäristöstä palaute on niin
voimakasta ja vahvaa, sen tietää omastakin kokemuksesta.
On toki lohdullista, jos asiaan on herätty ja jotakin sanotaan tehdyn,
mutta kyllä ihan perhekohtainen, ajankohtainen kokemus oli siinä, että
kuukausi sitten Herttoniemen terveysasemalle yritti vaimo saada aikaa,
kuukauden ajat olivat varattuja, pyydettiin ottamaan sen jälkeen
yhteyttä, jos aikoja olisi vapaana. Terveydenhoitajan kautta pääsi
kahden viikon päähän akuuttiajalla, kun terveydenhoitaja oli ensin
todennut, että akuutti tarve on olemassa. Kaksi viikkoa piti odottaa
sitäkin. Normaali työssäkäyvä ihminen, jos hänellä on siihen varaa, niin
totta kai mieluummin valitsee yksityisen puolen, jos hänellä on varaa,
mutta kun kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta, se sosiaalinen
eriarvoisuus näyttäytyy joka hetki tässä tilanteessa.
Ja kyllä me näemme tuolla Itä-Helsingin puolella bussipysäkeillä ja
muualla, yksityiset lääkäriasemat käyttävät jopa kampanjoinnissa
sellaisia sloganeita, että ”meiltä saat aina ajan”. Että jos me emme
kaupunginhallinnossa huomaa tätä eroa, niin ainakin nämä yksityisen
puolen markkinointiosastot hoksaavat sen kyllä tosi hyvin. Kyllä se
edelleenkin ainakin niiden mielestä olemassa oleva ero on, mutta
mukava kuulla, jos asiaan on havahduttu ja jotakin ollaan tekemässä,
mutta kyllä se seuranta sen käytännön suhteen on hyvä koko ajan
tehdä.
Perusongelmahan on siinä, tämän joku sanoi täällä aikaisemmin, mutta
sanotaan vielä kerran, eli kun joillakin alueilla julkisten lääkäripalvelujen
kysyntä on niin hirveän paljon isompaa kuin toisilla alueilla sen takia,
kun ihmisillä on keskimäärin vähemmän varaa mennä yksityiselle, ja
toisaalta samoilla alueilla sairastavuus on keskimäärin hyvin paljon
isompaa, niin ei tämä ratkea millään muulla kuin että
väestövastuuperiaatteessa otetaan se todellisen kysynnän mittakaava
mukaan ja pannaan pienempi väestövastuu niille asemille. Johan
lääkäreitäkin tulee sinne helpommin kuin nyt. Reilu peli, tasa-arvoa
lääkäreillekin, että työmäärä, sama palkka, sama duuni.
Arvoisa puheenjohtaja.
Täällä on käytetty monia puheenvuoroja, monet ovat olleet hyvin perillä
asioista, monet hyvin asiantuntevia. Sitten sanoisin, että on ehkä ollut
sellaisia puheenvuoroja, joissa ei ehkä ole ihan haluttu tunnustaa
tosiasioita tai ei ole oltu ihan ajan tasalla niiden suhteen. Jotkut
kysymykset ovat sellaisia, jotka eivät liity tähän kysymykseen, kuten
tuo HUSin asia, se mielestäni ei ole tänä päivänä tässä
keskusteltavana taikka siitä annetut erilaiset haastattelut.
Olen samaa mieltä siitä, että tämä väestövastuumalli ei Helsingin
olosuhteissa toimi. Täällä ovat liikkuvia sekä terveydenhuollon
ammatinharjoittajat että myös väestö. Siksi olen koko ajan pyrkinyt
toimimaan siihen suuntaan, että me saisimme kaksi erilaista mallia.
Meillä pitäisi toisaalta olla malli, jossa ihmiset voivat listautua vapaasti.
Sitten ne voisivat pitää omalääkärin, jotka sitä todella tarvitsevat, joilla
on hyvä suhde omalääkäriin, joitten omalääkäri pysyy paikoillaan ja
ihmisetkin kenties pysyvät paikoillaan. Sitten meillä pitää olla myös niin
sanottuja fast lineja, pikaputkia, johon saa akuutisti tarpeen, olipa
listautunut tai olipa omalääkäri tai niin edelleen. Nämä ovat työ- ja
virkaehtosopimuskysymyksiä, ja niistä neuvotellaan ja niitä pyritään
ratkomaan.
Väestö on hyvin erilaista eri alueilla, niin kuin te hyvin tiedätte.
Terveyttä rakennetaan ja romutetaan kaikkina päivinä kaikissa
tilanteissa, joten ihmiset myöskin itse voivat siihen jonkun verran
vaikuttaa. Me olemme terveysvaikutusten arviointia olleet tuomassa
tähän kaupunkiin ja kaikkiin toimintoihin, ja tässäkin yhteydessä haluan
vedota teihin, että te otatte kaikessa päätöksenteossa ja kaikkialla
lautakunnissa kaikissa toiminnoissa esille tämän terveysvaikutusten
arvioinnin, jotta nähdään, minkälaisia päätöksiä me missäkin teemme,
miten paljon ne vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin ja miten
ne vaikuttavat myöskin siihen, miten terveydenhuollon
ammatinharjoittajat viihtyvät näissä pisteissä erilaisissa
kaupunginosissa jne.
Me olemme olleet rakentamassa järjestelmää, jossa meillä olisi
pääterveysasema ja sitten olisi näitä sivutoimipisteitä, ja se perustuu
juuri siihen, että myöskin ammatinharjoittajien työolosuhteet olisivat
sellaisia, että he tuntevat, että he voivat saada tukea omassa
ammatissaan vanhemmilta kollegoilta jne. Tämä on minun mielestäni
kaikkien etu.
Sitten meillä on ollut ajankohtaista nyt Kivikon ja Kontulan tilanne.
Siellä ollaan palkkaamassa terveydenhoitajia lisää akuuttipotilaiden
hoitoon, ja haluaisinkin kertoa ihmisille, että luontevaa on silloin –
nykyään kun vielä on tämä omalääkärijärjestelmäkin aika voimissaan
monilla alueilla – jos lääkärille ei pääse, niin kannattaa ottaa yhteys
terveydenhoitajaan, joka varmasti etsii sen lääkärin silloin kun
todellinen tarve on, ja silloin varmasti sen ajan myöskin saa.
Sitten asemien toiminnan tehostamiseksi suunnitellaan myöskin
fysioterapeuttien palkkaamista osallistumaan tuki- ja
liikuntaelinsairauksia sairastavien potilaitten hoitoon sekä akuuttien ja
kroonisten tilojen hoidon järjestämiseen. Meillä on hyviä kokemuksia
psykiatrisista sairaanhoitajista terveysasemilla, ja on myös tarkoitus
eräille alueille palkata päihdetyöntekijä, koska me tiedämme, että
alkoholi on erittäin suuri ongelma, aiheuttaa kovin paljon näistä
käynneistä myöskin terveysasemilla.
Meillä kokeillaan, kuten mainitsin, yhteisvastuullista periaatetta monilla
alueilla, että ne, joilla ei ole omalääkäriä tai joitten omalääkäri on
koulutuksessa tai sairaana tai ei ole paikalla juuri silloin, niin he voivat
saada jonkun muun lääkärin palveluita.
Palkkausmallista on menossa neuvottelut, ja varaudutaan tähän, että
voitaisiin ottaa listamalli käyttöön jne. Sitten, terveysasemilla on
käytössä ns. jonolista, jossa potilas pannaan jonoon, kun hän ottaa
yhteyttä, jos ei heti voida antaa aikaa, ja heti kun aika vapautuu,
häneen otetaan yhteyttä. Eli en olisi hyväksymässä sitä väitettä, että
mitään ei ole tehty, kaikki on tässä kaupungissa huonosti. Toivoisin,
että myöskin muistatte silloin kun leimaatte meidän
terveydenhuoltoamme kovin huonoksi, että leimaatte meidän kaikki
hyvät työntekijämme ja vaikutatte heidän työmotivaationsa ja siihen,
miten tänne hakeudutaan töihin.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Esitämme HUSin valtuuston jäseneksi Maija Anttilaa ja hänelle
henkilökohtaiseksi varajäseneksi Anita Vihervaara.
Arvoisa puheenjohtaja.
Esitämme HUSin valtuuston jäseneksi Aatos Hallipelto ja hänen
henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Katja Ivanitskiy ja toiseksi
varsinaiseksi jäseneksi Seija Muurinen ja hänen henkilökohtaiseksi
varajäsenekseen Ville Väärälä. Nimet on esitetty puheenjohtajalle.
Kiitos
Arvoisa puheenjohtaja.
Esitän jäseneksi Kalle Könkkölää ja hänen varajäsenekseen Aki
Hyödynmaa ja jäseneksi Sirkku Ingervo ja hänen varajäsenekseen
Tiina Turkia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Olisin kysynyt tässä sivulla 9, joka liittyy tähän sosiaaliviraston menojen
ylitykseen, kun täällä todetaan, että ”vammaispalvelulain mukaisten
kuljetusten matkojen kohonneet yksikköhinnat ovat kasvattaneet tukien
ja avustusten menoja”. Tähän liittyen olisin kysynyt, että mistä syystä
nämä yksikköhinnat ovat nousseet ja onko niitä nyt verrattu siihen, mitä
se kaupungin omana toimintana olisi. Onko tätä seurantaa enää
olemassa tässä vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa?
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Yksikköhintojen nousun pääasiallisena syynä on ollut yleinen
kustannustason nousu ja erityisesti se, että polttoaineiden hinnat ovat
olleet viime vuonna korkeita. Sitten erilaisia seurantoja teemme
tietenkin ja vertailuja, toki kaupungin omia vastaavia kuljetuksia ei tällä
hetkellä enää ole, että suora vertailu ei ole mahdollista.
Toivon, että valtuutetut kiinnittävät huomiota myös tässä esityksen
sivulla 9 olevaan mainintaan siitä, että toimeentulotuen asiakasmäärä
on kasvanut yllättävästi, niin kuin tässä sanotaan, vuoden lopussa.
Tämä asia on varmasti sellainen, joka tulee näkymään tämän vuoden
puolella vielä voimakkaammin. Se on erityisen huolestuttavaa sen
takia, että Helsingin kaupunki on erittäin nihkeästi myöntänyt
harkinnanvaraista toimeentulotukea. Eli tämä ongelma on tosiasiassa
vielä suurempi kuin mitä nämä luvut osoittavat ja vaatii kyllä
budjettiraamikeskustelussa asianmukaista huomiota.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kinaporin palvelutalon ja palvelukeskuksen perusparannus tulee
tarpeeseen, samoin on tervetullut henkilökunnan lisäys. Kuten tästä
päätösesityksestä ilmenee, ovat neuvottelut palvelukeskuksen vuokran
määräytymisperusteista vielä kesken. Tästä aineistosta en ainakaan
havainnut konkreettisempia tietoja siitä, millaisia vuokrien
korotuspaineita peruskorjauksesta aiheutuu keskukselle ja
palvelutalolle. Aiempien kokemusten perusteella on kuitenkin syytä
pelätä, että vuokrat tai muut maksut voivat nousta huomattavastikin.
Ehdotankin seuraavaa pontta:
Hyväksyessään Kinaporin vanhusten palvelutalon ja
palvelukeskuksen perusparannuksen hankesuunnitelman
valtuusto edellyttää, että perusparannuksen jälkeisen
vuokran määräytymisperusteita kohtuullistetaan, jotta
palvelutalon asukkaiden ja palvelukeskuksen käyttäjien
vuokrat tai muut maksut eivät nouse kohtuuttomasti.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiinnitän lähinnä huomiota tähän kustannuskehitykseen, hankehan on
muuten aivan välttämätön. Mutta meille on ilmoitettu tämän vuoden
talousarvioon kustannusennusteeksi 4,6 miljoonaa ja nyt esitetään 9,4
miljoonaa, eli kustannukset ovat puolessa vuodessa tai jossakin ajassa
kaksinkertaistuneet. Siellähän kyllä todetaan, että se johtuu näistä
lisäselvityksistä, mutta kun tästä hankkeestakin ensimmäinen
hankesuunnitelma on tehty vuonna 2001 ja siellä on tehty erilaisia
selvityksiä 2006, 2007, niin kyllä nämä perusselvitykset pitäisi tehdä
paremmin. Ja tällainen rahoitushanke, joka on näin epäselvällä
pohjalla, minusta se pitäisi rahoittaa jostakin kaupunginhallituksen
rahoista eikä työntää tällaisia täysin tuulesta temmattuja summia tänne
talousarvioon.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Haluan kiittää tästä hyvästä esityksestä, tämä on todella perusteltu ja
tulee tarpeeseen. Eli Laajasalon ala-asteen sisäilmaongelmat olivat
viime kaudellakin esillä, ja tässähän kävi niin, että näiden
kosteusongelmien ja korjaustarpeen tunnistamisessa meni kovinkin
pitkän aikaa. Sanotaan, että asukkaat ja koulua käyvät lapset ja heidän
vanhempansa ehtivät kyllä jo moneen kertaan tuskastumaan, että ei
asiat eikä peruskorjaus eikä tutkimukset etene. Mutta nyt ollaan
onneksi jo hyvässä vaiheessa ja korjaus on käynnissä ja
hankesuunnitelma tässä esillä.
Ja niin kuin todella esitystekstistä nähdään, nämä tarkat tutkimukset
ovat osoittaneet, että korjaustarve onkin aikaisempaa ennustettua
suurempi. Onkin tärkeää, että se tehdään nyt riittävän perusteellisesti
ja huolella, ettei taas jouduta palaamaan tähän asiaan. Tässähän on
tehty sellaisia pikkukorjauksia matkan varrella, jotka eivät ole olleet
todellakaan riittäviä eivätkä ole poistaneet näitä sisäilma- ja
kosteusvaurio-ongelmia tästä koulusta.
Ylipäätään näiden meidän julkisten tilojemme rakennusten
kuntokysymykset on iso ongelma Helsingissä, ja on hyvä, että tämän
vuoden budjetissa kaupunki on reagoinut näihin haasteisiin ja on
lisännyt määrärahoja peruskorjauspuolelle. Myös se, että
toimintatapoja on kehitetty ja kehitetään toivon mukaan edelleen
jatkossakin on tarpeen.
Rakentamisen laatu ylipäätään on sellainen, mihin pitää pystyä
panostamaan ja kunnolla seuraamaan meidän julkisten tilojemme ja
rakennusten kunnon kehitystä. Ja myös se, että varaudutaan riskeihin
ja oikea-aikaisesti suoritetaan nämä peruskorjaukset, niin sillä voidaan
välttyä monelta inhimilliseltä tragedialta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
On helppo jatkaa siitä, mihin valtuutettu Puura päätyi. Nämä asiat, jotka
hän otti esille, ovat todella tärkeitä myös muiden kohteiden
peruskorjausta suunniteltaessa ja niiden kunnosta huolta pidettäessä.
Tämän peruskorjaushankkeen esittelytekstistä ilmenee, että hankkeen
jälkeen opetusvirastolta aiotaan periä lähes kaksinkertaista vuokraa
näistä ala-asteen tiloista. Nykyinen vuokra on esittelytekstin mukaan
510 000 euroa vuodessa ja uusi vuokra olisi 985 000 euroa vuodessa.
Pidän tätä monestakin syystä kohtuuttomana ja ehdotan, että valtuusto
hyväksyy seuraavan ponnen:
Hyväksyessään Laajasalon ala-asteen peruskorjauksen
hankesuunnitelman valtuusto edellyttää, että
kaupunginhallitus ryhtyy toimiin opetusvirastolta hankkeen
valmistuttua perittävän tilavuokran kohtuullistamiseksi.
Tämä oli siis ponsiesitys. Olen tästä asiasta puhunut muissakin
vastaavissa yhteyksissä ja haluan pitää tätä kysymystä esillä, koska
mielestäni tähän kaupungin omilta tiloiltaan perimien ns. sisäisten
vuokrien käytäntöön liittyy huomattavan paljon epäkohtia ja tähän
kokonaisuuteen tarvitaan välttämättä korjausta. Tässä tapauksessa se
on selvästi kohtuuton tämä uusi vuokra.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä hanke on varmasti tärkeä, enkä siitä motkota mitään mutta
kiinnitän huomiota tämän hankkeen kustannuksiin. Lyhyessä ajassa
tämän hankkeen kustannusarvio on tuplaantunut. Tässä tavallaan kyllä
herää kysymys, että kannattaisiko tämä oikeasti purkaa ja rakentaa
uusi vai jatkuvasti tehdäänkö sitä, että paikkaa paikan päälle ja ei olla
ihan varmoja siitä, että päästäänkö homeesta ja kosteudesta eroon vai
ei, kun kai tätä on ennenkin jo moneen kertaan korjattu.
Mutta se, mikä tässä yhteydessä taas, haluan soittaa hälytyskelloja, on
se, että tämä Stadin kulttuuri rakennusten tai investointien suhteen on
se, että yleensä toimitaan niin, että aluksi korkataan hanke jollain
pienemmällä summalla, että se saadaan ohjelmaan, että se saadaan
hankkeena läpi hankelistalle ja sitten ruokahalu kasvaa syödessä,
halutaan lisätiloja, halutaan kaikki tilat kaikilla mausteilla. Ja kun nämä
muutostyöt ja lisätyöt sitten tehdään kesken sen projektin ja sen
prosessin, aiheutuu valtavia kustannuksia.
Se ei välttämättä päde tähän hankkeeseen, koska tämä on
korjaustoimintaa, mutta silti haluan muistuttaa siitä, että meillä olisi
kyllä syytä muuttaa tätä rakennuskulttuuria ja rakentamiskulttuuria niin,
että alun perin mietittäisiin se hanke kunnolla, jolloin sille tulisi ihan
oikea ja realistinen kustannusarvio, ja se olisi kyllä voitu tämänkin
hankkeen kohdalla tehdä, ja sitten vältyttäisiin näiltä lisäkustannuksilta,
lisätöiltä ja saataisiin hankkeet pysymään budjetissa.
Tällä nykyisellä toimintakulttuurilla, mitä harrastetaan sekä
uudistuotannossa, uudisrakentamisessa että peruskorjauksissa, niin
aina budjetit paukkuvat. Nyt kun on ns. taantuma tai ollaan menossa
kohti lamaa, kaikki puhuvat siitä, että rakennuskustannusten hinnat
putoavat, niin haluaisin nähdä sen kaupungin hankkeen, jossa alitetaan
hankearvio.
Kiitos puheenjohtaja.
Tässä valtuutetut Koskinen ja Luukkainen puuttuivat ihan tärkeään
asiaan. Näissä oikeastaan kaikissa viime aikojen kosteusvaurioasioissa
on ollut kyllä tyypillistä tämä, että ensin löydetään se kosteuspaikka
jostain tietystä osasta rakennusta tai jopa niin, että jokin rakennus
todetaan ihan terveeksi ja sitten kun mennään vähän eteenpäin, niitä
vikoja ja vaurioita löytyykin. Tässä meillä on varmasti skarppaamisen
varaa. Jos se sitten oireiden kautta aina huomataan, että jokin
toinenkin osa on vaurioitunut, niin se tulee myös hyvin kalliiksi.
Kiitos puheenjohtaja.
Minä haluaisin kannattaa Yrjö Hakasen pontta. Minun mielestäni on
älytöntä, että kaupunki perii itseltään kummallisia vuokria kummallisista
asioista.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä kaupunginvaltuusto.
Tämän kaavan esittelytekstissä sivulla 61 loppuvaiheessa on viitattu,
että on syytä laatia kiinteistöteknisistä järjestelyistä sopimus. Tämä
kyseinen sopimus on allekirjoitettu 10.2. tänä vuonna eli muutama
päivä sitten, eli tältäkin osin tämä asemakaava on toteutuskelpoinen.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Minä olen noussut nyt taas tänne puhujapönttöön
rakennussuojeluasioissa. Toivottavasti voin jossain vaiheessa puhua
valtuustossa muistakin asioista.
Ne, jotka ovat lukeneet esityslistan edes silmäillen läpi, ovat
huomanneet, että kaupunkisuunnittelulautakunnassa minä olen
yrittänyt kahteen otteeseen tuoda esiin Lehtisaaren ostoskeskuksen
arvoa. Lehtisaari on arkkitehti Olli Kivisen suunnittelema, en sano nyt
mikään kokonaistaideteos mutta sanon kuitenkin, että kokonaisteos,
jollaisia kokonaisuuksia Helsingissä ei ole kauhean montaa.
Pihlajamäki voisi olla verrattavissa, mutta Pihlajamäen ostoskeskus ei
ole ollenkaan niin hieno kuin Lehtisaaren ostoskeskus.
Kaupunginmuseo on ostoskeskusinventoinnissaan arvioinut
Lehtisaaren ostarin kaikkein arvokkaimpaan luokkaan. Se ei
välttämättä tunnu meille päättäjille mitään merkitsevän, koska
esityshän tässä asemakaavamuutosehdotuksessa on se, että ostari
nurin ja uutta taloa tilalle. Se on sääli, minkä takia teen asemakaavan
palautusesityksen, joka kuuluu seuraavalla lailla:
Asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi
siten, että Lehtisaaren ostoskeskus säilytetään.
En minä oikeastaan jaksa tästä nyt filosofoida tämän pidempään,
koska minä pahoin pelkään, että tämä asemakaavamuutos tullaan
hyväksymään, mutta se on huono päätös.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muu paikalla oleva yleisö.
Olen ollut vuosien ajan mukana Lehtisaaren kaavaprosessissa sekä
Lehtisaari-seuran puheenjohtajana että esityslistassa mainitussa
Lehtisaari-seuran työryhmässä. Prosessista voidaan todeta, että
asemakaavasta olisi voinut tulla vielä huonompi, jos maanomistaja,
Vantaan seurakuntayhtymä, olisi saanut ahneen tahtonsa läpi
alkuperäisessä muodossaan mutta lopputulos on edelleen huono.
Alueen asukkaat ovat käyttäneet työryhmässä kaavoitusasian
seuraamiseen useita mies- ja naistyövuosia. Täydennysrakentamista ei
ole missään tapauksessa vastustettu vaan sitä juuri toivottiin. Alueella
asuvat tunnetut arkkitehdit laativat omia luonnoksiaan asemakaavaksi,
jotka eivät kuitenkaan missään vaiheessa päätyneet asialliseen
käsittelyyn. Viime vaiheessa esitetyn oman arkkitehtimme ehdotuksen
ja nyt hyväksyttäväksi esitettävän kaavan välinen ero oli vaivaiset 3
000 kerrosneliömetriä. Oman arkkitehtimme ehdotus perustui kuitenkin
oleellisesti parempaan lähtökohtaan, eli tiiviiseen
pientalorakentamiseen, joka olisi sopinut paremmin Lehtisaaren
nykyiseen rakennuskantaan, tuossa äsken valtuutettu Helistö puhui
”kokonaistaideteoksesta”, niin sanotaan vaikka, että siihen
kokonaistaideteokseen.
Ongelma selkenee parhaiten, kun avaatte esityslistoistanne viimeisen
karttasivun eli värikuvan tulevasta asemakaavasta. Alueella on
nykyään enintään 4-kerroksista talokantaa, ja myös tämän luonnoksen
mukaan asuntokanta on 4-kerroksista. Niiden keskelle on kuitenkin
tökätty 8-kerroksinen torni, joka ei sovi alueelle yhtään ja joka myös
peittää näkyvyyden Lehtisaarentien T-risteyksessä, joka on
karttakuvassa alhaalla. Senioritalo on puolestaan sijoitettu niin kiinni
Kuusisaarentiehen, että se jopa sijoittuu osittain nykyisen kaavan
mukaiselle Kuusisaarentien varren liikennealueelle. Ketterä seniori
voikin hypätä suoraan huoneensa ikkunasta bussipysäkille, mutta on
sitten eri asia, onko se hyvää suunnittelua.
Voitte itse kartasta havaita, että seniorien käytössä ei ole käytännössä
juuri minkäänlaista pihaa. Laskeskelin itse tuosta kartasta, että pihan
koko on sellaiset 20 metriä x 50 metriä. Kun se rakennus on niin
korkea, niin sinne ei kyllä aurinko paista missään olosuhteissa.
Valtuutettu Helistölle sanon, että varmaankaan hän ei ole koskaan kyllä
siellä paikalla käynyt. Tämä ostoskeskus on erittäin huonokuntoinen.
Siellä ei edes työkoneet mahdu enää liikkumaan tai pysty liikkumaan,
koska se ei kestä se alue siellä. Ja esimerkiksi asukkaiden taholta, jos
on jotain kysytty, että mihin on paras rakentaa, niin nimenomaan siihen
ostoskeskuksen paikalle. Se on valtavan ruma.
Ehdotan siis, että kaava palautetaan uuteen valmisteluun siten, että
senioritalo sijoitetaan parempaan paikkaan, esimerkiksi Lehtisaarentien
T-risteykseen, johon tämänhetkisessä kaavaehdotuksessa, kuten
papereistanne huomaatte, on suunniteltu sijoitettavaksi 8-kerroksinen
pistetalo ja että alueelle ei rakennettaisi yli 4-kerroksisia kerrostaloja.
Rakennusoikeutta voidaan Lehtisaari-seuran työryhmän ehdotusten
mukaisesti tarvittaessa lisätä ostoskeskuksen kortteliin. Mutta sillä
perusteella, millä valtuutettu Helistö ehdotti palautusta, en kyllä sitä
kannata.
Arvoisa puheenjohtaja.
Pia Pakarinen esitti asian palauttamista, mutta haluan todeta, että
Kokoomuksen ryhmässä tätä asiaa käsiteltiin ja keskusteltiin yhdessä
siitä, ja meillä on yhteinen näkemys, että tämä esittelijän esitys tässä
on hyvä ja olemme tämän esityksen takana ryhmänä ja Pia Pakarinen
toki sai siinä vapaat kädet.
Provosoidun vastaamaan. Minun mielestäni on käsittämätöntä, että
valtuutettu Pakarinen kuvittelee, että minä en olisi koskaan käynyt
Lehtisaaressa. Eikö hän nyt ymmärrä, että minä olen koko viime
valtuustokauden ollut kaupunkisuunnittelulautakunnassa, jossa tätä
asemakaavaa ollaan aika lailla tarkasti ja useamman kerran käsitelty?
Vai onko kokoomuslaisilla ehkä sellainen tapa, että jos ollaan
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä niin katsotaan vain
papereista, mistä tuuli puhaltaa? Aivan uskomatonta.
Totean vain, että yhteenkään Lehtisaari-seuran järjestämään
tilaisuuteen Kimmo Helistö ei tullut paikalle.
Kiitos puheenjohtaja.
Minä en haluaisi väheksyä Lehtisaaren asukkaiden näkemystä asiasta,
mutta tässä tekstissä sanotaan, että asukasmielipiteissä on
kerrostalomaista lisärakentamista ostoskeskuksen kohdalla pidetty
hyvänä vaihtoehtona. Tässä ei kuitenkaan ehkä, en tiedä olenko
lukenut hutiloiden läpi, mutta ei käy ilmi, että mitä muita vaihtoehtoja
heille on esitetty. Joten minä kyllä kannatan valtuutettu Helistön
palautusesitystä sen takia, että täällä on kuitenkin tämä
kaupunginmuseon ostariselvitys mainittu, jossa se ostari on luokiteltu
arvoluokkaan 1. Minä kannatan tätä palautusta sen takia, että minä en
haluaisi, että kaupunginmuseon johtokunta on tällaista, sen
näkemykset ovat turhaa vikinää tässä kaupungissa, jos ne voidaan
sivuuttaa.
Sitten, jos sallitte uudelta valtuutetulta vähän sekoilua, niin minä en
tiedä, voinko myös kannattaa virallisesti, onnistuuko se, että minä
kannatan myös valtuutettu Pakarisen palautusesitystä?
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Sekö ei onnistu? Okei. Minä vain sanon, että minä pidän kyllä
valtuutettu Pakarisen sitä näkökulmaa, että hän kuitenkin tuo sitä
oikeasti perehtyneisyyttä tämän alueen asioihin, minä pidän sitä kyllä
hyvänä. Sääli, että voi kannattaa vain toista, mutta joka tapauksessa
kannatan palauttamista.
Kiitos.
Kiitos.
Koskien tätä Kimmo Helistön palautusesitystä, niin kun tämä on
ensimmäinen tällainen kaava minulle, jossa vanha ostari puretaan, niin
sai minut selvittämään tätä asiaa. Kaupungissa tosiaan on 27
ostoskeskusta, ja niistä on tehty selvitystä ja arvioitu niiden
rakennustaiteellisia arvoja. Kävi ilmi, että osa niistä on nyt jo purettu ja
ilmeisesti osa on suojeltu. Nyt tässä tapauksessa itse olen valmis
hyväksymään tämän kaavan sen takia, koska tämä ostoskeskus on
huonossa kunnossa, se ei sovi tähän kaavaan.
Tässä perustelutekstissä sanotaan, että ostoskeskukselle ei ole
löytynyt luontevaa muuta käyttöä. Tässä kun ollaan päättämässä
asiasta, niin helposti meille sanotaan näissä esityslistateksteissä, että
on selvitetty eikä löydy muuta käyttöä. Minä kannatan tätä kaavaa,
minun mielestäni tämä on hyvä, ja sen takia minä olen valmis nyt tässä
ikään kuin uhraamaan ostoskeskuksen, mutta jatkossa toivoisin, että
lähtökohtaisesti näitä kaavoja tehtäisiin alusta asti niin, ettei näitä
vanhoja ostoskeskuksia päästetä huonoon kuntoon eikä oleteta, että
ne puretaan heti.
Ja toivoisin, että me valtuutetut saisimme jonkinlaisen selvityksen siitä,
mitkä näistä Helsingin vielä jäljellä olevista ostareista on suojeltu, mitkä
niistä on jo purettu, että jatkossa ei ole tällä lailla selkä seinää vasten,
että siellä on nyt se kamalan näköinen ja toimimaton ostari, joka on
purettava.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä kaavaesitys on yksi valitettavan useista esimerkeistä, joissa
asukkaiden toiveet Helsingissä suunnitteluvaiheessa, päätösten
valmisteluvaiheessa sivuutetaan ja olemassa oleville, aikoinaan
laadukkaasti suunnitelluille alueille laitetaan liian paljon tai liian korkeaa
täydennysrakentamista. Tähän liittyy myös sellainen muualtakin
Helsingistä tuttu tapa, jossa sijoitetaan vanhusten tai nuorten tai
joidenkin erityisryhmien asuntoja liikenteellisesti tai muulla tavalla
epäedullisille paikoille ja varataan parhaat paikat muulle
rakentamiselle.
Oudolta minusta tuntuu sekin, että lautakunnalle ei haluttu valmistella
vaihtoehtoista kaavaa, jossa Lehtisaaren ostari olisi säilytetty tai että ei
otettu kunnolla käsittelyyn sellaisia vaihtoehtoja, joissa tätä
rakentamista olisi hieman toisin ja hieman vähemmän sijoitettu tälle
alueelle.
Olen palauttamisen kannalla, ehkä sillä erikoisuudella, että tässä on
useampiakin syitä ja vähän erilaisia syitä palauttamiselle kuin
kummassakaan näissä tähän mennessä tehdyissä palautusesityksissä
pelkästään on tullut. Siksi esitän asian palauttamista uudelleen
valmisteltavaksi.
Puheenjohtaja.
Tässä palataan jälleen tällaiseen ikuisuusaiheeseen, joka ponnahtaa
eri alueiden kohdalla, eri kaavojen kohdalla esiin, eli nämä vanhat
ostoskeskukset. Niiden maine on minun mielestäni kohtuuttoman
heikko, koska niiden heikko kunto usein johtuu nimenomaan siitä, että
kellään ei ole ollut varaa eikä intressejä niihin panostaa. Itse asiassa
kaupungin kannattaisi pohtia niiden ostoskeskusten kohdalla, jotka on
päätetty suojella, että kuinka se hallinnollisesti parhaiten tapahtuu,
koska usein ne on omistettu hyvin hajanaisesti ja pienten yrittäjien
toimesta ja niillä yrittäjillä harvemmin siinä toimintaympäristössä on
mahdollisuus investoida sillä lailla, että se alue muuttuisi
ympäristönäkin siihen kuosiin ja kuntoon ja ? , mitä se on joskus
aikanaan rakennettuna ollut. Mutta tämä uusi ostoskeskusarkkitehtuuri
ei ole mitenkään hirveän miellyttävää ja mukavaa.
Jos vain yksinkertaisesti oikeat palikat löytyy, niin niiden ? uudelleen
rakentaminen lisärakennuksiin tai ylipäänsä ? tehostaminen saattaisi
tuottaa paljon mielenkiintoisempaa, mukavampaa kaupunkiympäristöä.
Tässä suhteessa minulla on tietty sympatia tähän Helistön
palautusesitykseen, jota kyllä tässä nimenomaisessa kohdassa en nyt
tällä kertaa enää kannata, koska minäkin olen käynyt tätä keskustelua
Lehtisaaren kaavan kohdalta ja minusta tuntuu, että meillä ei riitä enää
lihakset sen korjaamiseen vaan lyödään päätä seinään loputtomiin.
Lähtökohta on minusta oikeasti niin, että kaupungin pitäisi
lähiörahastojen ja muiden kautta miettiä sitä aluekehittämistä,
esimerkiksi niitä vanhoja ostareita otetaan siihen mukaan. En minä silti
kannattaisi nimenomaan Lehtisaaren kohdalla lähiörahaston rahoja sen
käyttämiseen, sen takia, koska Lehtisaari ei ole se alue, joka sitä
ensimmäiseksi tarvitsee noin suoraan sanoen. Enkä tiedä, kehtaako
sitä lähiöksi edes kutsua siinä merkityksessä kuin ? tarkoitetaan.
Mutta niiden ostareiden miettiminen osana sitä rakennetta, siihen
tarvitaan kyllä kaupungin väliintuloa, koska nämä pienet yrittäjät eivät
pysty niitä hankkeita viemään läpi yksin.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ostariproblematiikka on kyllä olemassa, tosin ne keinot ovat
kaupungilla aika haasteellisia, esimerkkinä rakennusoikeuden mittava
lisääminen muuttaa sen arkkitehtuurista ulkonäköä ja merkitystä taas
sillä tavoin, että se suojelumerkitys sitä kautta häviää. Mutta tässä
tapauksessa minä en kannata palautusta, koska minä taas näen, että
meillä on myös muita tavoitteita tässä kaupungissa. Yksi on vanhusten
palveluasumisen lisääminen ja muu palvelutuotanto, tässä
tapauksessa siinä pystytään vastaamaan. Vaikea toki, tästä nyt ei ihan
paratiisia synny, niin kuitenkin lähelle joukkoliikenneyhteyksiä. Minä
haluan korostaa, että esimerkiksi Folkhälsan rakennutti
Mannerheimintien välittömään läheisyyteen Meilahden-Ruskeasuon-
kulmaan palvelutalon, joka toimii mielestäni ja ymmärtääkseni erittäin
hyvin juuri sen takia, että se on lähellä julkisia hyviä kulkuyhteyksiä ja
sitä kautta hyvä kohde.
Minä haluan, ystävät, valtuutetut, muistuttaa, että meillä on paljon
haasteita senioriasumisessa, palveluasumisessa, ja tässä tulee
erilaisten intressien kanssa, pitää pohtia ne primäärit tavoitteet, ja tässä
tapauksessa olen valmis nimenomaan painottamaan näitä
palveluasumisen haasteita mutta myös sitä, että kaupungissamme
selvitetään nämä ostoskeskustilanteet. Ja niin kuin täällä on tuotu julki,
ne pitää kartoittaa ja katsoa sitten, että miten niihin, koska kyllä me
tarvitsemme myös sentyyppistä arkkitehtuuria, jossa sitten ajan kulku ja
meno näkyy. Mutta pitää löytää yhteinen näkemys, missä ja miten.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ensinnäkin toteaisin valtuutettu Ylikahrille, että varmaan uusien
valtuutettujen kannattaa käydä ahkeraan KSV:n sivustoilla, siellä on
erittäin paljon sellaista aineistoa, joka auttaa kyllä valtuutettuja näiden
asemakaavojen käsittelyssä sitten valtuustossa. Siellä on erilaisia
selvityksiä ja mm. juuri ostoskeskusproblematiikkaan liittyviä, plus
kaikki osallistumisen arviointisuunnitelmat, että voi etukäteen tutustua
tulevaan kaavaan jo netissä.
Sitten toteaisin ihan, koska en kannata tämän asian palauttamista vaan
että tämä asia pitäisi päättää tässä valtuustossa, Pia Pakarinen totesi,
että tätä on monella tavalla valmisteltu ja tätä on valmisteltu pitkään
tätä kaavaa. Tässä oli vaihtoehtoisia kaavoja, toisin kuin valtuutettu
Hakanen täällä toi esille, ja siellä on pohdittu ja punnittu näitä erilaisia
vaihtoehtoja, myös ryhmittelyjä ja massoitteluja jne. myöskin
asukaskuulemisten jälkeen. On muistettava tai otettava, niin kuin
esittelytekstissäkin näkyy, että ostoskeskus menetti merkityksensä,
koska siellä ei ollut palveluiden käyttäjiä. Lehtisaarelaiset ilmeisesti,
heidän palvelukäyttäytymisensä on aivan erilaista, he eivät tarvitse
ostospalveluita. He käyvät varmaan Stockalla ja jossakin muualla
tekemässä nämä päivittäiset ruokaostoksensa. Mutta, tänne jää joka
tapauksessa 500 neliötä liike- ja palvelutilaa, että kokonaan vailla
palveluita tämä alue ei jää.
Näin ollen seurakuntayhtymän ahneus oli kyllä erittäin suuri asia tämän
kaavan valmistelussa, että sikäli tämä lopputulos on hyvä.
Seurakuntayhtymä ei saanut kaikkea sitä, mitä halusi.
Kiitos puheenjohtaja.
Kaikille niille, jotka haluavat palautusta sillä perusteella, että tämä
ostoskeskus pitäisi säilyttää, niin haluaisin sanoa, että siihen viereen
on sitten tulossa se 8-kerroksinen kerrostalo tällaisen 60-, 70-luvun
lättähatun viereen, että siinä onkin sitten kulttuurikokonaisuutta
Lehtisaareen.
Jag understöder fullmäktige Pakarinens remissförslag.
Valtuutettu Rihtniemi
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
En kannata tämän asian palauttamista. Tämä kaava on ollut pitkään
valmisteilla ja erittäin hyvin ja monen kuulemisen kautta valmisteltu
kaava. Kun on keskusteltu tästä ostoskeskusalueesta, niin on todella
valitettavaa, ettei aikoinaan tällä ostoskeskuksella ollut käyttäjiä, ja
palvelut, jotka siellä olikin, niitä ei käytetty ? . Ja sillä alueella ei
todella ostoskeskuksella ole sillä lailla käyttöä. Kuitenkin on hyvä, että
tässä kaavassa nyt on täällä uudella alueella, johon tulee näitä 4-
kerroksisia asuinrakennuksia, varattu myös liiketilaa mm.
päivittäistavarakaupalle. Ja toivottavasti siihen tulee
päivittäistavarakauppa ja sitten lehtisaarelaiset myös sitä käyttävät.
Siihen tulee myös senioritalo lähelle, niin olisi hyvä, että palveluja olisi
lähellä.
Sitten olen sitä mieltä, että senioritalo on erittäin hyvällä paikalla
liikenteellisesti, siinä on hyvät yhteydet eri puolille ja seniorit pääsevät
vaivattomasti liikkumaan. En siis kannata palautusta.
Arvoisa puheenjohtaja.
En nyt kannata tätä palautusta, vaikka sanon, että olen hyvin paljon
samaa mieltä kuin Helistö ja Rantanen täällä, että on erittäin harmi, että
tällaisia merkittäviäkin vanhoja ostoskeskuksia päästetään niin
huonoon kuntoon ja sitten vaihtoehtoja ei oikeastaan ole muita kuin
että ne puretaan. Kun me tiedämme, että liike-elämän kehitys nyt vain
on ollut sensuuntaista, että nämä vanhat ostoskeskukset tahtovat jäädä
tyhjilleen tai sieltä vähenee liiketoiminnat, niin kyllä minusta olisi
hienoa, jos kaupunki nyt ihan vakavasti, aivan kuten Rantanen täällä
sanoi, kävisi läpi nämä vanhat ostarit ja miettisi, että jos sieltä ne
liiketoiminnat lähtevät, mitä kaupungin omia toimintoja sinne voitaisiin
sijoittaa, että ne käytettäisiin.
Minusta Pakarisen kommentti oli varsin erikoinen, että hän nyt on
palauttamassa tätä kaavaa mutta hänen mielestään tämä vanha ostari,
mitä taas täällä Helistö esitti palautusperusteeksi, ei sopisi tämän
hienon, uuden 8-kerroksisen talon viereen. Eikö se olisi ollut
päinvastoin loogisesti ihan hyvä, että jos sinne halutaan rakentaa, niin
hänen perustelunsa sopisi siihen, että se ostari siellä on? Todellakin
tässä tapauksessa minun mielestäni ei voi oikein muuta tehdä kuin
hyväksyä nyt tämä valitettava asia, mutta toivon todella ja toivon, että
myöskin kaupunkisuunnittelulautakunta jatkossa kiinnittää huomiota
näihin ennakoivasti, että kartoittaa todella, mitä meillä on lähivuosina
mahdollisesti tulossa vastaavanlaisia ostareita ja että kaupunki ryhtyy
omilla toimillaan aktivoimaan niitä, koska epäilenpä, että liike-elämä ei
sitä tee.
Tällainen uinuva Lehtisaari kaipaisi jotain eloa, esimerkiksi tällainen
ostari, ja se todella ei lusahda kasaan, sopisi aika hyvin nuorille
ihmisille, miksei vähän vanhemmillekin sellaisenaan. Se voisi olla
monitoimitalo rock-konserteille ja nuorisotaloille. Yleensä täällä
unohdetaan nuorisokulttuuri, puhutaan senioritaloista. Nyt varmaan
lehtisaarelaiset heilahtavat, koska heidän 4-kerroksiset talonsa..
Ensinnäkin minun mielestäni se on ihan turha kaupunginosa, se pitäisi
irrottaa Helsingistä ja päästää merelle ajelehtimaan.
Itse olen kannattamassa, arvoisa puheenjohtaja, että tämä kaava
palautettaisiin. Olin katsomassa siellä tätä paikkaa ja tutustumassa
siihen ja itse olen samaa mieltä, että nämä ostarit pitäisi kuitenkin
säilyttää. Nyt jos ajatellaan, että ne lisärakennetaan, niin silloinhan
siellä on myös asiakaskuntaa tulossa ja sitten sinne on eteläalueelle
näitten kerrostalojen taakse, jotka ovat tässä ylhäällä, sinne on tulossa
vielä lisää pientaloja, jossa olisi myös asiakaskuntaa.
Minä olen ihan samaa mieltä siinä, että kunnan pitäisi myös kaikkia
tällaisia, kun puhutaan yhteisöllisyydestä, niin järjestää sitten
aktiviteetteja ja kerhoja ja muuta vanhoille ostareille. Jos ajatellaan,
että tähän on tulossa senioritalo lähelle, niin heillehän myös on
tarpeenmukaista, että olisi lähellä kauppoja. Ja miksi nyt lähteä
purkamaan tätä ostaria, joka siellä on ollut, kun nyt sinne on tulossa
lisää asukkaita ja silloin varmasti olisi hyvä, että olisi jo olemassa oleva
paikka, minne saadaan sekä kauppoja että yhteisöllisyyttä ja aktiivista
toimintaa. Itse olen ehdottamassa, että palautetaan.
Minäkin kannatan nimenomaan Helistön mietteitä, sillä kyllä minä
luulen, että Lehtisaaren mittapuun mukaan ja niiden asukkaiden
mukaan se talo on varmaan huonossa kunnossa mutta meikäläisten,
normaali-ihmisten mukaan se on ihan laatukunnossa. Ei siinä tarvitse
kuin vähän pensseliä ja halua heiluttaa vähän kättä ja tehdä itse
duunia, ettei odottaa, että kaikki tulee valmiina.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
En halua yksityiskohtaisesti puuttua tähän keskusteluun mutta voin
vakuuttaa, että alueen kaava, myös suojelumahdollisuudet on tutkittu
harvinaisen perusteellisesti. Kuten täällä todettiin, on erityyppisiä
vaihtoehtoja tehty ja myös sitä, että missä määrin ostoskeskuspalveluja
tarvitaan. Niitä valitettavasti syystä tai toisesta tarvitaan tänä päivänä
olennaisesti vähemmän kuin ennen. Ja siinä mielessä tämän jälkeen ja
kun on myös syytä muistaa kaupungin jossain määrin rajalliset
taloudelliset voimavarat, niin alueen täydennysrakentaminen tässä
tapauksessa on hyvin perusteltua, niin kuin se on lukuisissa
asukastilaisuuksissa, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja
kaupunginhallituksen kokouksissa todettu. Eli toivoisin, että valtuusto
käyttää tässä asiassa harkintaa ja luottaa myös niiden harkintaan, jotka
ovat tätä varsin pitkään pohtineet.
Lopuksi totean, että ostoskeskuksista on todella tehty varsin kattavaa,
myös niiden rakennussuojeluarvoja pohtivaa selvitystyötä
kaupunkisuunnitteluvirastossa ja luonnollisesti se aineisto on
valtuutettujen käytössä.
Kiitos puheenjohtaja.
Monessa valtuutetun puheenvuorossa on käynyt ilmi, että
periaatteessa olisi hyvä tämäntyyppinen rakennus kuin ostoskeskus
Lehtisaaressa on niin säilyttää, suojella tai muulla tavoin säilyttää.
Mutta minä olen nyt kuullut kahta perustetta: a) se on liian huonossa
kunnossa tai se on huonossa kunnossa tai b) varsinaiselle
ostoskeskukselle ei ole alueella enää käyttöä. Näillä perusteella
oikeastaan kaikki vanhat rakennukset voitaisiin purkaa. Suurimman
osan vanhoista rakennuksista käyttötarkoitus on historian saatossa
muuttunut, ja kaikki rakennukset ovat huonossa kunnossa, jos niitä ei
korjata. Eli minun mielestäni hyvin kevyin perustein valtuusto on nyt
tekemässä arvokiinteistön purkavaa päätöstä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muu yleisö.
Lehtisaaren asemakaavaan on merkitty koulu- ja päiväkotirakennus.
Nykyinen päiväkoti sijaitsee erittäin ahtaissa tiloissa, kuinka ollakaan,
siellä ostoskeskuksessa. Kuten tiedetään, päivähoitopaikkojen tarve on
Munkkiniemen ja Lehtisaaren alueella huutava. Toisin kuin valtuutettu
Valokainen antoi ymmärtää, alue, harvinaista kyllä, on kasvava, eli
siellä lapsia syntyy.
Esikoulu sekä 1. ja 2. luokka työskentelevät puolestaan vuokratiloissa,
joihin suunnitellaan kaavan mukaisesti vanhusten ryhmäkoteja. Olisi
tärkeää, että koulutilat olisivat valmiina silloin, kun koululaiset joutuvat
muuttamaan pois ryhmäkodin alta. Munkkiniemen ala-asteella ei ole
tilaa ottaa vastaan Lehtisaaren 1. ja 2. luokan oppilaita eikä sinne ole
edes suoraa bussireittiä, vaan puolivälissä reittiä on bussin vaihto,
matka sellainen 3,5 km. Tästä syystä teenkin seuraavan
ponsiehdotuksen:
Hyväksyessään Lehtisaaren pohjoisosan
asemakaavamuutoksen Helsingin kaupunginvaltuusto
edellyttää, että asemakaavan mukainen rakentaminen
aloitetaan koulu- ja päiväkotirakennuksesta, jonka
suunnittelu itse asiassa onkin jo hyvässä vauhdissa.
Arvoisa puheenjohtaja ja äskeinen puheenvuoron pitäjä.
Kuten minä sanoin, ostoskeskus sopisi hyvin sellaisenaan, painotan
sellaisenaan, nuorisokäyttöön. Ja juuri tässä kun äsken mainitsin, että
se on kasvava alue, bueno, sen takia tämä olisi hyvin tarvittava. Ja
minkä takia sitä aletaan purkaa ja rakennetaan siihen joku kiva
lasipalatsi tai joku tällainen? Homevaurioita, joka puolella on
homevaurioita, ne voidaan poistaa. Se olisi ehkä halvempaa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Pakarisen toivomusponnesta totean vain sen, että
luonnollisesti varmaan on syytä kiirehtiä koulu- ja päiväkotirakentamista
mutta sitä ei voida sitoa muuhun rakentamiseen, koska muu
rakennusala on yksityisessä, tässä tapauksessa lähinnä seurakuntien
omistuksessa, ja heidän rakennuslupiaan ei luonnollisesti voida laittaa
ehdolliseksi päiväkoti- ja koulurakentamisesta.
Kannatan Pia Pakarisen pontta, jos se nyt oli vielä mahdollista tämän
äskeisen puheenvuoron jälkeen.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vastauksessa todetaan, että pääkaupunkiseudun kunnat selvittävät
parhaillaan mahdollisuutta tehdä pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen
esitys valtioneuvostolle liittyen kiinteistöveroprosentin porrastamiseen
asumistarkoitukseen käytettävien tonttien ja muiden tonttien osalta.
Kysyn kaupunginjohtajalta, että missä vaiheessa tämä selvityksen
tekeminen on.
Vastauksessa todetaan myös, että on tekeillä
kiinteistöverotusjärjestelmään liittyen ehdotuksia laajemmasta
kiinteistöverojärjestelmän uudistustarpeesta ja erityisesti rakennusten
energiatehokkuuden huomioimisesta kiinteistöveron määräytymisessä.
Nythän on kuitenkin niin, että rakennuksen osuus kiinteistöverossa on
varsin vaatimaton, joten minusta tuntuu, että tälle menettelylle ei ole
paljon edellytyksiä. Ja tuntuisi vähän oudolta, jos tätä
energiatehokkuutta ruvettaisiin verottamaan maapohjan kautta. Tuo
kysymys kaupunginjohtajalle.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Koskinen kysyi tästä vastauksesta, ja totean, että tämä on
pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken mietinnässä, tällaisen
esityksen tekeminen, mutta juuri tällä hetkellä ainakin oma kantani on
se, että se ei olisi juuri nyt etenemässä, ei niinkään aloitteen tekijän
esittämän varsinaisen kysymyksen kohdalta kuin sen sijaan tämä
porrastus, joka koskisi asumistarkoitukseen käytettävien tonttien ja
muiden tonttien välillä tapahtuvaa muutosta.
Oma kantani ja perusteluni sille on se, että tässä tilanteessa, kun meillä
ovat talouden näkymät kovin voimakkaasti heikkenemässä, niin
mielestäni pitäisi pidättäytyä kaikista toimista, joilla veropohjaa
kavennetaan eli verotuloja vähennetään ja koska meillä on edessä
tilanne, jossa joudumme etsimään kaikenlaisia keinoja, millä kaupungin
menojen ja tulojen tasapaino voitaisiin löytää.
Arvoisa puheenjohtaja.
Koskisen tiedot ovat kyllä aika vanhoja. Minä nyt vain halusin kertoa,
että jo pienestä 1 500 neliön tontista joudumme maksamaan
kiinteistöveroa 2 500 eli 2,5-kertaisen määrän. Se olisi kyllä järkevää,
että sen voisi jakaa esimerkiksi neljään osaan, se on yhtäkkiä
aikamoinen menoerä, kun siitä paukahtaa 1 200 euroa. Kannatan
Koskisen esitystä.
En varsinaisesti puhunutkaan siitä maapohjan osuudesta vaan että
rakennuksen osuus, joka ilmeisesti liittyy tähän energiatehokkuuteen,
niin sen osuushan on varsin vaatimaton kiinteistöveroprosenteissa.
Toivoisin todella, että tämä oma ehdotukseni näiltä osin, jota
varsinaisesti esitin, menisi kuitenkin eteenpäin
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä aloitevastauksessa kaupunginhallitus ensinnäkin toistaa
aikaisemman kantansa siitä, että lisätalousarviokäytäntöä ei haluta
Helsingissä ottaa käyttöön. Mitään lakimääräistä estettähän tälle ei ole,
vaan kysymys on poliittisesta valinnasta. Nyt laki edellyttäisi sitä, että
määrärahat mitoitetaan talousarviossa palvelujen tarvetta vastaavasti
erityisesti lakisääteisten palvelujen osalta. Silloin kun budjettikauden
aikana osoittautui, että näin ei ole tapahtunut, olisi mielestäni
perustelua tuoda asia lisätalousarviona valtuuston päätettäväksi.
Jälkikäteinen, vuoden lopulla tapahtuva ylitysvaltuuksien myöntäminen
ei anna valtuustolle tosiasiallista mahdollisuutta käyttää sille kuuluvaa
budjettivaltaa.
Toinen asia, johon haluan kiinnittää lyhyesti huomiota tässä
vastauksessa, jota myös pidän virheellisenä kannanottona, on
kaupunginhallituksen kanta siitä, että palvelujen menot tulee jatkossa
mitoittaa yhä enenevässä määrin niiden tuloilla ilman liikelaitosten
ylimääräisiä tuloutuksia. Pidän tätä kannanottoa virheellisenä ja
ihmettelen sitä, että kaupunginhallitus on tällaisen aloitevastauksen
mennyt antamaan.
Kiitoksia puheenjohtaja.
Valtuutettu Saarnio liikkuu mielestäni ihan oikealla asialla aloitteensa
suhteen. Ajatelkaa, minkä määrän rekkarallia vesipullot aiheuttavat.
Miksi ylipäänsä joku ostaa vettä kaupasta kotiinsa, etenkin Helsingissä,
kun meillä on niin korkeatasoinen laitos, joka tuottaa hyvää ja
makoisaa vettä? Eli halusin vain sanoa, että sympatia Saarnion
aloitteelle.
Arvoisa puheenjohtaja.
Lähiörahastoissa on aikaisempien vuosien aikana kertyneitä ylijäämiä
noin 100 miljoonan euron verran. Nyt tässä taloustilanteessa, kun
pohditaan sitä, millä tavalla turvataan riittävä rahoitus mm.
peruspalveluille lähiöissä, mielestäni aloitteessa valtuutettu Olli Salinin
ja 7 muun valtuutetun esittämä malli, jossa lähiörahastovaroja
ryhdytään määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti käyttämään näihin
palveluihin, on enemmän kuin perusteltu.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kysyisin kaupunginjohtajalta, että paljonko lähiörahastossa on rahaa ja
miten ne on sijoitettu.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tähän hätään rahaston saldoa ei ole olemassa, mutta jos käy, niin
valtuutettu Koskiselle se toimitetaan, koska se on ihan tuolla saatavilla.
Rahaston pääomat on sijoitettu kaupungin normaalin sijoitustoiminnan
yhteydessä, että niitä ei mitenkään erikseen ole sijoitettu.
Aloite 5
Hyvät ihmiset.
Hyvinkäällä useimmat valtuustoryhmät puhuivat paljon ja ansiokkaasti
kuntalaisten tarpeesta osallistua nykyistä enemmän kaupungin
asioiden valmisteluun ja myös päätöksentekoon. Tässä Tiia Aarnipuun
aloitteen vastauksessa kerrotaankin, että myös tähän keskusteluun ja
vaikutusmahdollisuuksiin on kiinnitetty huomiota jossain määrin ja sitä
on selvitetty ja meille tullaan aikanaan tuomaan myös näiden
selvitysten tuloksia valtuuston keskusteltavaksi. Kuitenkin minun
mielestäni tämä on todella keskeinen asia valtuuston työskentelyssä.
Me olemme täällä kaikki sen takia, että me uskomme siihen, että
kunnallishallinnossa voi vaikuttaa asioihin ja haluamme osallistua
siihen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Ihan yhtä lailla meidän
pitäisi olla kiinnostuneita siitä, että myös muut kuntalaiset pääsevät
tähän prosessiin mukaan.
Kunnallisvaalit ovat juuri olleet, ja me tiedämme, että 40 %
helsinkiläisistä ei ole käyttänyt äänioikeuttaan. Se on todella
huolestuttava osuus. Minusta olisi todella kiireellistä se, että me
rupeaisimme tätä asiaa porukalla vakavasti käsittelemään,
paneutuisimme siihen erillisasiana. On selvää, että kun puhutaan esim.
pääkaupunkiseudun erilaisista yhteistyömalleista, törmätään siihen
tosiasiaan, että tämä suomalainen kunnallishallinto ei oikein pysty
käsittelemään nykyisillä rakenteillaan niin monimutkaisia, moneen
suuntaan vaikuttavia asioita kuin meillä nyt on tehtävänä.
Tämän nykyisen hallintojärjestelmän puitteissa ei olekaan pystytty
elämään vaan on jouduttu rakentamaan kaiken maailman sivupolkuja
ja sivuelimiä, ja seurauksena on se, että kukaan ei tiedä mitä tapahtuu
kokonaisuudessaan eikä myöskään kovinkaan paljon yksityiskohdista.
Täälläkin joudutaan päättämään aivan samalla tavalla kuin
lautakunnissa ja virastoissa asioista, joista ei oikein tiedetä juuri
mitään. Ja tavalliset kuntalaiset, jotka eivät osallistu tähän meidän
touhuumme, ovat vielä paljon enemmän eksyksissä.
Tuossa vaalityössäkin hyvin näkyy se, että kuinka niin monet ihmiset
ovat turhautuneita ja selittivät sitä, miksi he eivät halua eivätkä voi
äänestää sillä, että he eivät tiedä, mitä täällä tapahtuu ja vaikka
yrittävätkin seurata asioita, yrittävät vaikuttaa niihin, he kokevat, ettei
ole mitään mahdollisuuksia. Nämä kaikki murheet ja turhautumiset
siellä varmaan itse kullekin tulivat esiin, kun keskusteli kuntalaisten
kanssa.
Sitten on myös hyvin vankkaa se osattomien katkeruus, niiden
ihmisten, jotka ajattelevat, että täällä päätetään ihan väärin asioista ja
että yleensä päätökset ovat heille vahingoksi. Näiden syiden takia olisi
todella tärkeää, että me asettaisimme poliittisesti laaja-alaisen porukan
keräämään sitä tietoa, mitä on olemassa ja tekemään siitä
johtopäätöksiä. Tämän takia esitänkin seuraavanlaista toivomuspontta:
Kaupunginvaltuusto edellyttää työryhmän asettamista
tekemään vaihtoehtoisia ehdotuksia kuntalaisten
osallisuuden ja demokratian edistämiseksi Helsingissä.
Työryhmän tulee selvittää helsinkiläisten nykyisiä
osallistumistapoja ja osallistumattomuuden syitä sekä
vertailla erilaisia suomalaisia ja naapurimaissa käytössä
olevia hallintomalleja siitä näkökulmasta, miten ne
edistävät kuntalaisten vaikuttamista asioiden valmisteluun
ja päätöksentekoon.
Arvoisa puheenjohtaja.
Viitaten siihen ansiokkaaseen keskusteluun, mitä me kävimme
seminaarin aikaan, jonka apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen mainiosti
alusti subjektina olemisesta, kannatan valtuutettu Peltolan tekemää
ehdotusta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Minustakin Tiia Aarnipuun aloite on erittäin hyvä ja
kaupunginhallituksen vastaus tähän on kyllä tosi nuiva, vaikka asia on
erittäin tärkeä. Olen samalla tavalla kannattamassa sitä, että
kaupunginhallitus ottaa tämän asian uudelleen käsittelyyn, koska ei
riitä, että me olemme mukana joissakin ministeriöiden ja kuntaliiton
prosesseissa, joista sitten joku raportti tuodaan tänne valtuuston
valmisteluun.
Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia pohtia sitä sillä tavalla kuin tämän
asian tärkeys edellyttäisi. Näin ollen laajapohjaisen työryhmän
asettaminen nimenomaan Helsingissä, jossa kaiken aikaa
äänestysprosentti laskee, syrjäytyminen lisääntyy, täällä on paljon
maahanmuuttajia, jotka myös kokevat, että heillä ei ole mitään
mahdollisuuksia osallistua sentyyppiseen demokratiaprosessiin kuin
mitä esimerkiksi suomalainen kunnallinen itsehallinto edellyttää.
Eli on monia syitä, minkä takia juuri Helsingissä pitäisi asettaa tällainen
kunnallista demokratiaa ja osallisuutta pohtiva työryhmä pystyyn ja
pohtia tämä asia oikein kunnolla ja etsiä uusia tapoja. Se, että
esimerkiksi Hyvinkäälläkin viitattiin kaupunkisuunnittelulautakunnan
käymään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään
vuorovaikutusprosessiin, se on ihan hyvä, mutta ei sekään toimi sillä
tavalla kuin se parhaalla mahdollisella tavalla pitäisi toimia.
Näin ollen todella toivon, että tämä valtuusto ottaisi tämän asian sillä
tavalla vakavasti ja edellyttäisi, että kaupunginhallitus... Minä en nyt
tiedä, kun Kati Peltola tavallaan esitti sen toivomuspontena, minusta
tämä olisi ehdottomasti tarkoittanut sitä, että tämä aloite pitäisi
palauttaa uudelleen valmisteluun niin, että asetetaan se työryhmä. Sillä
tavalla se minusta olisi pitänyt tämä ehdotus tehdä, mutta jos valtuusto
hyväksyy tämän pontena, niin silloinhan se on suurin piirtein sama
asia, että silloin kaupunginhallituksen on pakko ottaa se asia uudelleen
valmisteluun.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Hyviä puheita on ollut ja ihan asiaa. Tässä on puhuttu
kansalaisäänestyksestä, eli tavallinen meikäläinen ja keitä on kaduilla
ja duuneissa eivät enää usko kunnanvaltuustoon eikä myöskään
eduskuntaan eikä kansanedustajiin, koska pienet asiat, joista pitäisi
äänestää, ryhmällä ei ole mahdollisuutta siihen. Äänestys voisi olla
sähköisesti, jaa-ei, koska ajatellaan kun Vuosaareen taloja
suunnitellaan, jaa-ei, ja ne vastaukset pitäisi ottaa sitten myös
huomioon. Sama juttu on Hermannin maanalainen raitiovaunuhalli.
Minä sanon, että noin 90 % hermanni-vallilalaisista sanoo ”ei” tällaiselle
suunnitelmalle, mutta sitten kun se tulee aikoinaan tänne käsiteltäväksi,
niin minä uskon, että se nuijitaan ja sinne tehdään varmaan joku
todellinen halli. Kaikki on kuitenkin fyrkkaa. Mutta minun mielestäni
tavallista kansalaista pitäisi kuunnella ihan joka jutussa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Peltolan ehdotus on hyvä, ja minäkin kannatan sitä. Toivon,
että jos ja kun tällainen työryhmä asetetaan, se tulkitsee tässä meidän
aikamme hengessä tätä sanaa ”naapurimaissa” sillä tavoin, että se
katselee vähän kauemmas kuin vain valtion rajan välittömästi toisella
puolella olevia maita. Meillä on nimittäin eteläisessä Euroopassa, mm.
Ranskassa, Espanjassa, latinalaisessa Amerikassa ja eräissä muissa
maanosissa erittäin tärkeitä kokemuksia osallistuvasta budjetoinnista ja
suoran demokratian kehittämisestä erityisesti lähialueiden
paikallistason hallinnossa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä on tullut erittäin hyviä perusteluja valtuustoryhmiä edustavan,
laajan, poliittisen työryhmän perustamiseksi. Täällä on jo muistettukin
sitä keskustelua tai muistutettu keskustelusta, joka käytiin
strategiaseminaarissa, jossa hyvin selkeästi, yksimielisesti haluttiin
politiikkaan ja kaupungin toimintaan kuntalais-asukasnäkökulmaa ja
pois tästä asiakkuudesta. Ja siihen liittyy myös se, että asukkailla on
kasvavat vaikutusmahdollisuudet. Tämä ei ole yksin tärkeä siitä syystä,
että äänestäminen nousisi, mikä kyllä nousee tutkimusten mukaan,
mikäli myös vaalien välillä on vaikutusmahdollisuuksia. Se on myös itse
asukkaiden osallistumisen ja yhteisöllisyyden kannalta erittäin tärkeää.
Haluan vielä nostaa perusteluiksi sen, että eräissä tutkimuksissa, joissa
on asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia arvioitu, niin Helsinki ei
todellakaan ole siellä kärjessä vertailuissa moniin muihin kaupunkeihin.
Se, mikä on erittäin iso haaste, on myös verkkovaikuttaminen, joka
sekään ei ole sillä tasolla kuin mitä esimerkiksi kansalliset
verkkovaikuttamiseen tähtäävät ohjelmat ovat linjanneet. Minä olen
viime valtuustokaudella esimerkiksi kyselytunnilla kysynyt tästä asiasta,
että miten tähän paneudutaan. Eli tässä olisi yksi mahdollisuus hakea
niitä uusia vaikuttamiskeinoja ottaa käyttöön verkkovaikuttamista
huomattavasti vahvemmalla tavalla.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen Suomen Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja ja tiedän, että
migreeni on kiusallinen ja hyvin yleinen sairaus; sitä sairastaa lähes
puoli miljoonaa kansalaista Suomessa. Laukaisevana tekijänä voi olla
vilkkuva valo. Kuitenkin ihmettelen valtuutettu Vuorelan aloitetta näiden
mainoksien kieltämiseksi, koska hän on tehnyt tämän aikaisemmin ja
nämä mainostajat ovat saaneet hyvin tarkat ohjeet kaupungilla, miten
nämä mainokset laaditaan ja teipataan bussien ikkunoihin. Viime
vuoden aikana, kun näitä ohjeita on noudatettu, Suomen
Migreeniyhdistykseen ei ole tullut yhtään valitusta siitä, että joku
ihminen olisi saanut migreenikohtauksen bussissa.
Lisäksi neurologit ovat todenneet, että todellakin tämäntyyppinen
teippaus bussissa ei tieteellisissä tutkimuksissa ole voinut aiheuttaa
migreenikohtausta. Joten ihmettelen, että tämä asia tulee uudelleen ja
uudelleen esille.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Minusta tämä kaupunginhallituksen vastaus tähän aloitteeseen on
erinomainen ja täältä nousevat esiin ne syyt, joiden takia itse pidän sitä
erinomaisena. Me olemme tätä joukkoliikennelautakunnassa, missä
aiemmin olin, useaan otteeseen käsitelleet. Jos ikkunamainonnasta
täysin luovutaan, niin se merkitsee oikeasti vuositasolla 1,6–1,8
miljoonan euron lisäystarvetta tariffitukeen. Minä ainakin mieluummin
käyttäisin, jos tariffitukeen on tällaista lisäystä tullut, niin mieluummin
käyttäisin sen lippujen hintojen pitämiseen kohtuullisena. Minä en näe
tätä niin vaarallisena asiana. Ja toistan vielä, että sen lisäksi
liikennelaitos tekee tänä vuonna selvityksen ikkunamainosten
vaikutuksista matkustusmukavuuteen sekä matkustajien käsityksistä
ikkunamainonnasta. Tämä selvitys toimitetaan meille valtuutetuille
myös tiedoksi, että toivon mukaan tämä asia saadaan nyt päätökseen.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä case laitettiin liikkeelle 2007, bussien ikkunat olivat niin umpeen
teipattuja, ettei nähnyt ulos. Sen lisäksi vielä tällainen vilkkuvaloefekti
aiheuttaa migreeniä. Mitä tässä on nyt sitten käynyt? 2007
terveyslautakunnalta pyydettiin lausunto, ja mitä terveyslautakunta
sanoi? Terveyslautakunta sanoi silloin, että mainokset olisi hyvä
poistaa ikkunoista. Sitten Suomen Migreeniyhdistys kirjelmöi tästä
asiasta, ja kun Sirpa Asko-Seljavaara ihmetteli, että miksi ja miksi asia
on esillä, niin asia on esillä siksi, Sirpa, että valtuusto on kaksi kertaa
ylivoimaisella äänten enemmistöllä, kaksi kertaa palauttanut tämän
aloitteen uudelleen valmisteltavaksi. Siksi se asia on esillä, koska se ei
tyydyttänyt valtuuston enemmistöä. Ja näinhän kuuluu demokratiassa
ollakin: jos ei enemmistöä vastaus tyydytä, niin palautetaan.
Ja Kimin, valtuutettu Helistön, kanssa, Kimi esitti ja minä kannatin, me
palautimme sen uudestaan. Homma oli sillä tavalla, että ikkunat
kirkkaiksi, kiitos. Ja ihan yli puoluerajojen todettiin, että on mukavampi
matkustaa, kun ikkunasta näkee ulos. Ikkunahan on keksitty
periaatteessa sen takia, että näkee ulos. Olisiko sitten seuraava askel,
että teipataan tuulilasi, että se olisi vielä kovempi, huisimpi juttu?
Ja terveyslautakunta tässä on antanut hyvän lausunnon, toteaa
pitävänsä potilaiden, siis tämä on terveyslautakunnan mielipide,
potilaiden kokemusten perusteella hyvänä mainosten poistamista
joukkoliikennevälineiden ikkunoista migreenin
ehkäisemistarkoituksessa. Näin sanoo terveyslautakunta. Hyvä
lausunto. Siinä, missä ryssittiin tavallaan, oli se, että kun tämän
ensimmäisen kerran tein, kun Kristiina Matikainen sitten koosti näitä
lausuntoja, oli HKL:n lausunto, mikä on lähtökohtaisesti sitä, että
aloitteisiin vastataan, että ”ei kiitos” ellei ole itse keksitty sitä ideaa. Se
on looginen linja, ja se on jatkunut näin tämän 12 vuoden ajan ihan
systemaattisesti. Niin silloin kun koostettiin nämä lausunnot, niin pitäisi
sen, joka kokoaa kaupungilla, niin ottaa tasavertaisena. Minä melkein
asettaisin tällaisissa terveyslautakunnan lausunnon
joukkoliikennelautakunnan lausunnon yläpuolella. Ainakin toteaisin
tekstissä, että mitä terveyslautakunta on todennut.
Nythän tässä on tapahtunut sitten, olemme saaneet, kiitos teille kaikille
tästä, pikkuisen muutettua näitä ohjeita. Eli ennen vanhaan oli tosiaan
silleen, ja vieläkin on liikennevälineissä, että siellä kun bussissa istut
ahteri tai takapuoli penkissä ja katsot ulos, niin ei näe mitään, koska se
mainos peittää sen. Eli me sallimme ikkunalinjasta, ikkunoista tietyn
prosentin peittäminen. Ja nythän on selvää, että jos me olemme
peittäneet sen tässä, vaikka missä minä seison näin tai sitten täältä,
että minä näen ulos, niin se on kaksi eri asiaa. Ja nyt näitä ohjeita
sitten HKL:n onneksi, sen jälkeen kun valtuusto on kaksi kertaa
palauttanut, niin vasta sitten on todettu, että ”ehkä tässä jotain ideaa
on, että tämä homma ei ole ihan kondiksessa”. Eihän se tosiaan
olekaan. Niin nyt sitten todetaan, että teipataan sillä tavalla, että se ei
ole siinä katselukorkeudella. Sehän on ihan viisasta, hyvä näin, mutta
tietysti tämän ehkä olisi voinut jossakin kahdessa päivässäkin funtsia
tämän homman, että ei välttämättä kahta vuotta olisi tarvinnut käyttää.
Mutta tämä nyt on oikeansuuntainen. Tuossa Kimin kanssa
keskustelin, että mitä me tästä tuumaamme. Antaa nyt olla tällä tavalla,
tämä on ihan oikeansuuntainen, että tässä on pikkuisen järjenvalo
hivenen kajastanut. Mutta nyt kysyn Peksiltä, apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Saurilta sellaista, että mitäs nyt sitten tehdään, kun me
annamme nämä säädökset, että ei teipata katseen korkeudelta
busseissa ikkunoita enää, eikös niin, niin mitäs sitten tehdään
sellaisessa tilanteessa, jos tämä liikennöitsijä teippaakin sen ikkunan,
niin mitäs sitten tapahtuu. Onko henkilökuntaa, joka tekee tällaisia
tarkastuksia? Ja mitä sitten, kun se havaitsee, että näin menee?
Nythän meillä on siis koko ajan busseja, joissa on vanhat sopimukset,
niin ikkunat on teipattu, ja niillehän me ei mitään voida, eli nämä
säännökset koskevat vain uusia, tulevia linjoja, joita kilpailutetaan.
Tietysti voisi luulla, että liikennelaitoksellakin olisi vaikutusvaltaa
suurena tilaajana todeta, että ”hei okei, valtuusto on kaksi kertaa tämän
palauttanut ja me olemme vähän sitä mieltä mekin, että ikkunasta pitää
nähdä ulos”, että ”ettekö te voisi teipata vähän sieltä ylempää niin
saataisiin samat fyrkat mutta kuitenkin ikkunasta näkee ulos?”
Eli nämä kysymykset, ja sitten tässä on mielenkiintoinen tämä, tämä on
”hieno” kooste, missä todetaan, että ”muualla maailmassa on
ikkunamainontaa”. Okei, näin on, mutta sitten on pirun monta
kaupunkia, missä on kielletty ne mainokset juuri näistä syistä, mutta se
ei ole sitten valmistelijoiden tietoon tällainen seikka tullut. Sveitsissä on
kaupunkeja, missä ei ole mitään mainoksia joukkoliikennevälineissä.
Miksi? Siksi, että on haluttu nostaa se joukkoliikenteen status niin
korkealle. Minä en vastusta muita mainoksia, minä olen koko ajan
puhunut vain ja ainoastaan ikkunamainoksista. Ihan vapaasti voi dösän
kyljet teipata ja ottaa ne fyrkat.
Ja sitten tämä on myös mielenkiintoinen, että paljonko voidaan
maksaa, jos on 100 000 ihmistä, jotka kärsivät migreenistä, niin me
saadaan siitä miltsi rahaa eli 10 per nokka, sen kun sairastatte, että
minkälaisilla summilla tavallaan voidaan aiheuttaa ihmisille kärsimystä,
niin se on kanssa aika mielenkiintoinen, että mikä on tarpeeksi kova
raha, että matkustajat pannaan siitä kärsimään.
Mutta nyt nämä kysymykset, että miten valvotaan ja onko siihen
henkilökuntaa, mitä tehdään, jos huomataan, että ne jatkaa sitä vanhaa
menoaan.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kyllä valtuutettu Vuorela on aika suvaitsematon. Nyt nämä
bussiteippauksethan on todella korjattu ja migreenikohtauksia ei ole
tullut Helsingin liikelaitoksen busseissa, niin haluaako valtuutettu
Vuorela todella kieltää kaiken liikenteen, kun siinä tulee
onnettomuuksia, uimisen, kun siinä hukutaan, ja niin edespäin?
Jonkunlainen toleranssihan täytyy olla kuitenkin myös kaupungin
suunnittelussa ja liikenteessä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Minä haluan kyllä nyt korjata valtuutettu Vuorelalle sen, että jo silloin,
kun tämä edellisen kerran oli täällä valtuustossa käsittelyssä, niin jo
siinä vaiheessa HKL oli korjannut niitä ohjeita. Ja silloinkin itse muistan
käyttäneeni puheenvuoron, jossa totesin, että ne tämän vuoden alusta
tulevat voimaan, että tämän ihan väärinkäsityksen halusin korjata.
Varsinaisessa puheenvuorossa jatkan vielä lisää.
Kiitos.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.
Niin kuin täällä lausunnosta ilmenee, mainosmateriaalit hyväksytetään
etukäteen, jolloin voidaan nähdä, että peittävätkö ne nyt sitten ikkunoita
ja ovatko ne säädösten mukaisia vai eivät. Mitään erityisiä valvojia
liikennelaitoksella ei tähän tarkoitukseen ole, normaali
palautejärjestelmä toimii, eli saadaan palautetta paitsi matkustajilta
myös kuljettajilta, jos mainoksia koskevia säädöksiä rikotaan.
Tiettävästi myöskään erityistä sanktiota näiden mainossopimusten
rikkomuksista ainakaan tältä osin ei ole, mutta tietysti, jos niitä rikotaan,
liikennelaitos eli tilaaja käskee liikennöitsijän poistamaan nämä
säädösten vastaiset mainokset. Pitää varmaan nyt vielä toistaa se, mitä
täällä esityksessä sanotaan, että kaupunginhallituksen mielestä
aloitteen ja Suomen Migreeniyhdistys ry:n kirjeessä esitetyn toiveen
tarkoitus toteutuu uudella ohjeistuksella.
Kiitos puheenjohtaja.
Minä käyttäisin mielellään tässä vaiheessa vähän yleisemmän
puheenvuoron liittyen aloitteiden määrään ja erityisesti samasta
aiheesta tehtävien aloitteiden määrään. Kaikella kunnioituksella kaikkia
aloitteen tekijöitä ja itse aloitteita kohtaan, kyse on erittäin tärkeistä
asioista, ja tämä on varmasti loistava tapa viedä asioita eteenpäin,
mutta kuitenkin olisi mielestäni syytä miettiä, että voisiko asiat joissakin
tapauksissa hoitaa tehokkaammin, erityisesti kustannustehokkaammin
ja nopeamminkin.
Yhden aloitteen käsittely maksaa, kun se viedään koko koneiston läpi,
tuhansia euroja, lähemmäksi 7 000 euroa, kuten tänään kuulin. Tämä
kyseinen asia on täällä käsittelyssä kolmatta kertaa, eli liikutaan jo aika
isoissa summissa, joten halusin vain nostaa tämän myös esille tämän
asian, että voitaisiin joissain tapauksissa kyllä miettiä, että näitä asioita
muutenkin käsitellään. Joissain tapauksissa saat asian vietyä läpi, kun
soitat virastoon ja kysyt ja sitä kautta myös voit viedä.
Kiitos.
Tällainen ikkunamainos dösässä, jossa lukee ”tässä menee yksi
Hesarin lukija”, ei välttämättä ole nasta. Minä ainakin haluan nähdä
ulos. Joku bussi, missä on esimerkiksi takaosassa 69 Eyes ja bussi
numero 69 on aika hyvä siinä mielessä, että se piristää katukuvaa, ja
jos se bussimainos on kyljessä.
Sitä paitsi, jos ajatellaan, että joku Alepan mainos olisi jossain
kauniissa puistossa, tämä olisi ihan pain in my ass. Ja mainos sitä
paitsi voi johtaa harhaan: Andy McCoy käveli Alepan läpi, ikkunassa oli
hedelmiä, mainoksia, ja se meni sisään ja kysyi, että ”hei mis noit on
noit appelsiineja ja omenoita?”. Myyjä sanoi, että ”niitä on
hedelmätiskillä”, ”ei nuija, mä tarkotan noit isoja”. Eli minun mielestäni
dösän ikkunamainonnat on aivan turhia näiden pilkkujen kanssa ynnä
muuta, kyllä minä tosiaan haluan nähdä ulos ja katsella mieluummin
daameja kuin jotain Alepan pilkkuja.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minä edelleen haluaisin palata, oli oikeastaan virkistävää kuulla, että
valtuutettu Vuorela ei vastusta kaikkea mainontaa, koska tällaistakin
keskustelua meillä aina välillä käydään. Ja valtuutettu Valokaiselle
toteaisin sen, että kyllä minä miettisin sitä tällaisessa taloudellisessa
tilanteessa, missä Helsingin kaupunkikin joutuu miettimään sitä, että
mihin me rahaa laitamme. Nämä voivat tuntua pieniltä puroilta, se on
totta, mutta minusta tämä on erittäin perusteltu tämä
kaupunginhallituksen vastaus. Ennemmin otan tästä nämä rahat kuin
mietin, että korotanko lippujen hintoja.
Kiitos.
Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Valtuutettu Asko-Seljavaara sanoi tutkimuksissa käyneen ilmi, että
teippaukset eivät voi aiheuttaa migreeniä ja että tapauksia ei ole enää
tullut. Fakta on kuitenkin, että migreeniä ei tunneta kovin hyvin. On
yksilöllistä, mikä migreeniä laukaisee. Vaikka herkistäviä tekijöitä
tunnetaan, kattavaa listaa ei ole.
On hienoa, että tämä aloite on otettu tosissaan ja että teippauksia on
rajoitettu. Migreenipotilaana minun täytyy kuitenkin sanoa, että on
harmi, että bussissa pitää miettiä tarkkaan, mihin katse harhailee.
Kiitos.
Minun mielestäni oli hämmentävää tutustua tähän asiaan ja tajuta,
kuinka kauan sitä on veivattu täällä. Minun mielestäni sen pitäisi olla
itsestään selvää, että bussien ikkunoita ei teipata umpeen. On erittäin
hyvä, että on tullut uudet ohjeistukset. Minä haluaisin niistä vielä todeta
vain sen, että näissä HKL:n uusissa säädöksissä vuoden 2009 alusta
puhutaan, että teippaus voi olla bussin keskisillalla. Minun mielestäni
se on aika hölmöä, koska siinä kulkevat lastenvaunujen kanssa
kulkevat ja niissä sekä pyörätuoleissa istuvat ihmiset. Jospa jatkossa
saataisiin ne mainokset pois ihan kaikkien ihmisten katselukorkeudelta,
myös lasten ja niiden, jotka kulkevat pyörillä. Se olisi hyvä.
Kokoomuslaisen naisen kommenttiin, tuskin nyt kokoomuslaiset
kauheasti busseja käyttävät Helsingin alueella. Minä luulen, että
Espoosta tullaan omilla autoilla.
Meille stadilaisille kuitenkin tuollainen mainonta on jokapäiväistä
vilinää. Terve, Arto, oliks sulla joku asia? Okei, hold your hands, man.
Jokapäiväinen asia on tämä mainosten vilinä. Ja niin kuin minä sanoin,
Helsinki on kuitenkin aika snadi kaupunki, että jos näillä aletaan
mainoksilla jotain tuloja tehdä, niin pitää ensinnäkin a) tehdä kunnon
mainoksia, ja dösien ikkunat eivät ole niitä oikeita paikkoja. Kannattaa
vähän funtsia, ja mitä mainostaa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Siis me helsinkiläiset valtuutetut emme toki asu Espoossa. Menköön
tämä nyt taas näihin töräytysten piikkiin.
Kiitos puheenjohtaja.
Nämä mainostulojen menetysluvut ovat täysin fiktiivisiä. Kyllähän
busseissa hintoja riittää, esimerkiksi bussien katoissa voisi olla paljon
vapaata tilaa. Jos mainoksia teipattaisiin sinne, näköhäirintä ei
hyökkäisi suoraan silmille vaan matkustaja voisi paremmin itse valita,
haluaako olla sellaisten kohteena vai ei.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä oli todella hauska ja oikein virkistävä keskustelu. Minä haluaisin
kiittää valtuutettuja Kousa, Virkkunen, Valokainen ja Näre aivan
loistavista puheenvuoroista. Thanks!
Kiitos puheenjohtaja.
Halusin vain todeta, että on hieno asia, että tämä hanke on menossa
eteenpäin ja sille on löydetty hyvä, toimiva ratkaisu.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Joukkoliikennelautakunnan lausunto on erittäin hyvä, siinä on
monipuolisesti pohdittu tätä, millä tavalla joukkoliikenteen lippuhinnat
vaikuttavat liikennekäyttäytymiseen ja toisaalta minkälaisia
mahdollisuuksia Helsingissä olisi pitkällä tähtäimellä myöskin tukea
joukkoliikenteen käyttöä lippuhintoja laskemalla. Sosialidemokraattinen
ryhmähän on tehnyt tässä valtuustossa monia aloitteita maksuttomaan
joukkoliikenteeseen siirtymisestä pitkällä aikavälillä, ja on myös tehty
ikäryhmittäisiä, sekä alle 16-vuotiaita että myös ikäihmisiä koskevia
aloitteita. Ja kaikki ne aloitteet ovat täällä valtuustossa saaneet kyllä
selvästi myönteistä vastakaikua.
Tässä ehdotuksessa nyt ei selkeästi kuitenkaan oteta kantaa
maksuttoman tai puolitettujen lippuhintojen kokeiluun, jota ehdotin, jotta
oltaisiin voitu konkreettisesti arvioida, että minkälaisia resursseja
tarvittaisiin, jos nämä meidän esittämämme aloitteet ja toiveet olisivat
todella tulleet täytäntöön, niin kuin täällä valtuuston suuri enemmistö
monta kertaa on todennut.
Haluan kuitenkin ottaa kopin tästä kaupunginhallituksen jonkinlaisesta
myönteisestä vastauksesta niin, että teen ponnen, joka kuuluu:
Hyväksyessään kaupunginhallituksen päätösehdotuksen
valtuusto esittää, että jatkossa suurille kaupungeille
suunnattua valtiontukea käytetään lipun hintojen
nousupaineen purkuun.
Ja tällä aloitteella nimenomaan valtuuston tahtotila tuotaisiin esiin, että
kun suurten kaupunkien, toivottavasti valtioneuvosto antaa sitä
myöskin Helsingille ja pääkaupunkiseudulle, että se kohde olisi
nimenomaan lippujen hintojen alennus.
Kiitos.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.
Ottamatta tietenkään mitenkään kantaa valtuuston päätöksentekoon
kerron, että kaupunginhallitus päätti tammikuussa linjata mahdollisten
tulevien valtion suurille kaupungeille suunnatun joukkoliikenteen tuen
siten, että sitä käytetään joukkoliikenteen lipun hintojen
korotuspaineiden hillitsemiseen, parhaassa tapauksessa myöskin lipun
hintojen alentamiseen, palvelutason nostamiseen ja nimenomaan
poikittaisliikenteen lisäämiseen.
Kiitos puheenjohtaja.
Valtuutettu Anttilan ponsi on erittäin tärkeä, ja koko tämä aloite on
hyvin tärkeä, koska täällä valtuustossa on ollut aivan selvästi tahtoa
parantaa joukkoliikennettä Helsingissä ja alentaa näitä lippujen hintoja.
Ja nyt kun on niin hieno asia, että saadaan tähän valtiolta tukea, niin
kyllä se täytyisi suunnata sitten näitten lippuhintojen alentamiseen,
koska ne ovat yksinkertaisesti hyvin korkeat erityisesti pienituloisille,
erityisesti pientä eläkettä saaville ikäihmisille. Sen takia kannatan
Anttilan esittämää pontta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Apulaiskaupunginjohtaja Saurin puheenvuoroon liittyen, on hyvä, että
kaupunginhallituksessa on näin jo mietitty, ja silloin on hyvä, että myös
valtuuston tahtotila tavallaan tukee tätä apulaiskaupunginjohtajan
valitsemaa ja kaupunginhallituksessa valittua linjaa niin, että kun
käydään jatkossa pohtimaan talousarvion prioriteetteja ja niin edelleen,
niin meillä on sitten ainakin joukkoliikenteen tukemisessa, joka on
merkittävä asia, selkeä ja yhteisesti hyväksytty linja. Siinä mielessä on
hyvä, että valtuuston enemmistö nyt sitten myöskin tukisi tätä pontta.
Kiitos puheenjohtaja.
Tässä aloitteessa on kiinnitetty huomiota erittäin tärkeään asiaan, jolla
on suuri vaikutus paitsi koko kaupungin viihtyisyyteen myös Helsingin
kokonaisimagoon. Toisin kuin kaupunginhallitus lausuu, asia ei
suinkaan ole hallussa eikä kunnossa. Jokainen, jolla on silmät päässä
ja joka myös kulkee ne silmät auki kaduilla, niin varmasti voi tämän
havaita. Ja itse asiassa on mun mielestä käsittämätöntä, ettei tätä
roska-asiaa saada sen parempaan kuntoon kuin missä se tällä hetkellä
on.
Joukkoliikennelautakunnan lausunnossa todetaan mm., että
”kantakaupungin bussipysäkkien siisteyttä voidaan pitää pääosin
kohtalaisena”, ja minun mielestäni on aika käsittämätöntä, että
kohtalainen on sellainen taso, joka on muka hyvä. Kohtalaisen ei
missään nimessä pitäisi olla hyvä taso eikä edes tavoiteltava taso.
Samassa lausunnossa todetaan, että ”kantakaupungin bussipysäkkien
roska-astioiden tyhjentämisen asiallinen hoito merkitsisi vähintään
kahden lisähenkilön palkkaamista ja kahden pakettiauton hankintaa, ja
lisäkustannuksia tästä tulisi noin 150 000–200 000 euroa”. Eli tässä
kohdassa myös myönnetään, että tilannetta ei ole asiallisesti hoidettu
eikä se ole asiallisessa hoidossa tällä hetkellä.
Minun mielestäni tämä aloite on hyvä, mutta minä olisin vähän eri
mieltä siitä, että minun mielestäni vastuuta ei pitäisi kokonaan siirtää
kaupungille vaan näitä nyt voimassa olevia sopimuksia pitäisi
tarkastella ja ottaa ne sitten uudelleen tekoon vaikka, jos ei muu auta.
Jos ei JC saa hoidettua roskiksia eikä tyhjennettyä niitä, niin varmasti
löytyy, toivottavasti löytyy joku firma, joka tämän pystyy tekemään. Ja
jos puolestaan taloyhtiö, jonka vastuulla kantakaupungissa on aika
monien roskisten tyhjennys ja roskisten hommaaminen, jos taloyhtiöt
eivät pysty tätä hoitamaan, niin voisi harkita mahdollisesti sakkoja tai
jotain muuta taloyhtiöille.
Arvoisa toveri puheenjohtaja.
Minusta samalla tavalla kuin katujen hoidossa kaupunki on ottanut nyt
laajenevalla alueella vastuun siitä, että ne ovat hyvässä kunnossa, niin
roskisten osalta pitäisi tehdä sama juttu. Aina kun näistä keskustellaan,
ei voi olla palaamatta mieleen aika, jolloin itse oli useamman kesän
rakennusvirastolla töissä. Ja kun rakennusvirastolle soitettiin puistosta,
jonka hoito oli ulkoistettu toiselle yritykselle, niin siinä oli turha
kuntalaisille sanoa, että ”ei se ole rakennusviraston ja kaupungin
vastuulla, se on ulkoistettu tämä puiston hoito ja roskisten
tyhjentäminen”. Siellä kävi rakennusviraston työntekijät sitten
vaihtamassa roskikset, jotta kaupunki pysyi siistinä.
Samalla tavalla minun mielestäni nyt pitäisi katsoa tätä asiaa, että se
on kaupungin vastuu tämä siisteys, koska se leviää aika nopeasti, kun
roskikset täyttyvät, niitä ei tarpeeksi usein tyhjennetä, se tarkoittaa sitä,
että ihmiset joutuvat jättämään niitä roskia roskisten päälle ja sivulle.
Linnut ja muut levittävät, sitten ne lähtevät leviämään tuulen ja muun
mukana, jolloin kaupunki vaikuttaa siltä, että kaupunkilaiset eivät
välittäisi tai viitsisi laittaa niihin roskiksiin, kun niitä on kadut täynnä niitä
roskia, vaikka tosiasiassa kysymys on siitä, että kun ne pursuavat ulos
niin ne leviävät sitä kautta. Sillä tavalla minusta voitaisiin samalla lailla
kuin kadun hoidossa ottaa sellainen ryhtiliike.
Tämä vielä oli muistaakseni ylipormestari Pajusen näissä teeseissä
yksi keskeisiä, että siisti kaupunki, jossa on paremmat roskikset, niin
huolehditaan, että myös kaupungin toimesta ne roskikset
tyhjennettäisiin sellaisella tahdilla, että pysyy kaupunki siistinä.
En tiedä, onko muille valtuutetuille tuttu tutkimustulos, mutta on todettu,
että roskikset lisäävät roskaisuutta. Eli jos jollain alueella on roskis, on
nähty, on todettu, että sinne roskikseen toki tungetaan roskia mutta sen
ympäristö myös roskaistuu. On kaupunkeja, jotka näihin tutkimuksiin
vedoten ovat ryhtyneet vähentämään roskapönttöjen levittämistä
ympäriinsä, ja he ovat todenneet, että näin kaupunki on tullut
siistimmäksi. Itse asiassa sopiikin ihmetellä, miksi kaupungin pitäisi
ylläpitää ihmisille roskapönttöjä. Eikö olisi paljon luonnollisempaa, että
kukin ihminen huolehtisi omista roskistaan itse työntämällä ne joko
taskuun tai laukkuunsa ja kotona sitten kierrättäisi nämä roskat niin
miten pitää?
Helsingin kaupunki voi tuhlata loputtomasti rahojaan lisäämällä
roskakoreja, ja jos valtuutetut niin haluavat, niin myös tyhjentämällä
niitä yhä enemmän. Mutta takaan, että tuo rahan käyttö on haaskausta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen nähnyt myös tämän tutkimustuloksen, mutta esimerkiksi niin
helsinkiläisistä kuin ehkä valtuutetuistakin monella on esimerkiksi koira.
Ja koiran jätökset tietysti toivotaan, että ne kerätään pois, liian harvoin
niitä kerätään. Ajatus siitä, että kaupungilla ei olisi mitään roskiksia,
joihin koiran jätökset voisi laittaa vaan ne vietäisiin kotiin, on ehkä
pikkuisen absurdi, jos saan pitkäaikaista kollegaani lainata.
Hyvä puheenjohtaja.
Kyllä minun mielestäni nyt Kimmo Helistö on ehkä hiukan väärillä
jäljillä. Taannoin puhuin tästä maksuttomasta julkisesta liikenteestä,
niin sanottiin, että jos lippujen hintoja alennetaan, niin ihmiset eivät
enää arvosta ja sitten jättävät kokonaan käyttämättä julkisen liikenteen.
Eli minun mielestäni tämä roska-asia on kyllä vähän samantyyppinen.
Ilman muuta Helsinkiin tarvitaan entistä enemmän roskakoreja, ja niistä
pitää pitää parempi huoli, nimittäin kun kävelee viikonloppuna tuolla
Helsingin pääväylillä tai Töölönlahden puistossa, niin ne ovat ihan
uskomattoman huonossa kunnossa. Eli siisteyskasvatustakin vielä
tarvittaisiin niiden roskakorien lisäksi tänne Helsinkiin.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.
Haluamatta mitenkään provosoida roskapoliittista keskustelua pitkään
kokoukseen, niin siihen, mitä valtuutettu Helistö äsken sanoi roskisten
määrästä ja tilojen roskaisuudesta, niin todellakin, kuten
kaupunginhallituksen vastauksessa edelliseen aloitteeseen eli
valtuutettu Anttilan aloitteeseen, niin yleisten töiden lautakunta viittasi
rakennusviraston tekemään kyselytutkimukseen, jonka mukaan roska-
astioiden vähäisyys on vasta kahdeksanneksi suurin syy
roskaisuuteen. Ja tärkeimmät toimenpiteet roskaisuuden
vähentämiseksi ovat nimenomaan asennekasvatus ja
ympäristövalistus.
Ja niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, esimerkiksi viime kesänä,
kun meillä oli tämä tilanne, että meni mainosroskissopimus umpeen ja
? poisti suuren määrän roskiksia, niin oli suuri huoli siitä, että nyt sitten
räjähdysmäisesti kaupungin roskaisuus lisääntyy. Se pikemminkin
väheni, kun roskiksien määrä väheni. Nythän sitten kaupunki tai
rakennusvirasto on itse korvannut näitä mainosroskiksia. On nyt
mielenkiintoista seurata, että miten roskaisuus kehittyy.
Arvoisa puheenjohtaja.
Roskaantumisen ehkäiseminen on myös suunnitteluongelma.
Roskiksia ei ole riittävästi, ne ovat liian pieniä, niitä ei tyhjennetä silloin
kun pitäisi. Ja kyllä täytyy sanoa, että puistot ovat kesäisin kyllä aika
törkeässä kunnossa. Roskaamissakko olisikin erittäin hyvä, se tekisi
terää budjetille ja roskaajille. En kyllä ole Helistön idean kannalla, että
roskaaminen ratkaistaisiin roskikset poistamalla.
Arvoisa puheenjohtaja.
Jos oikein muistan, rakennuslautakunta on lähettänyt
kaupunginhallitukselle kirjeen tästä roskaamissakon määrittelemisestä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Aloite 12 ja aloite 14 ovat monelta osin samansisältöisiä, ja ajattelin
tämän ensimmäisen kohdalla todeta, että on erittäin myönteistä se, että
se virhe, jonka valtuusto teki siinä vaiheessa, kun raitiovaunulinja 9
perustettiin, niin sitä ei jatkettu välittömästi etelään aina Merisatamaan
asti, nyt sitä ollaan korjaamassa. Se on molempiin suuntiin tärkeä
ratkaisu, toisaalta Kallio-Pasila-Alppila-seudulta saadaan suora linja
siihen Kaivariin ulkoilemaan, mutta toisaalta se on myös erittäin kätevä
linja etelähelsinkiläisille vaikkapa Stockmannille. Ehkä se korvaa
jonkun citymaasturilla Stockmannille tehdyn ostosreissun sporalla
matkaan.
Minkä ajattelin myös nostaa tässä esille, tietysti tämä eteläinen osa ei
ole ainoa vaan pitää saada eteenpäin myös sitä pohjoisosaa eli
Ilmalaan päin, kun siellä alkavat nousta ne talot, valmistua, niin siellä
on lisää työpaikkoja, lisää asuntoja. Mutta se, mikä minusta on tärkeää,
kun nyt valtiolta tulee elvytysrahoja erilaisiin rakennushankkeisiin,
liikennehankkeisiin, niin Helsingin kaupunki pyrkii olemaan aktiivinen
sen suhteen, että tällaisia ympäristöystävällisiin, vihreisiin
elvytyshankkeisiin saadaan valtion tukea.
Tiedämme, että kehärataa kai valtio tukee 70 %:lla, metroa 30 %:lla ja
raitiovaunuja ei, uusia linjoja, prosentillakaan. Nyt pitäisi olla aktiivinen
Helsingin ja ehkä pyrkiä löytämään yhteistyötä myös Turun ja
Tampereen kanssa, joilla on ajatuksia mahdollisesti
raitiovaunuliikenteen lisäämisestä, jotta osa tähän moottoriteihin ja
maantierumpuihin, maakuntiin suunnatusta elvytysvarasta voisi tulla
myös kaupunkien sporakiskoihin.
Kiitos puheenjohtaja.
Ratikka 9:n jatkaminen Ullanlinnaan ja varsinkin sinne Merikadulle alas
asti on todella tärkeää, mutta siinä vaiheessa kun sitä reittiä viimeiseksi
suunnitellaan, pitäisi kyllä huomioida se, että sekä se
Korkeavuorenkadun mäki on yleensä liikenteellisesti tosi hankala ja
lisäksi se katu on asukaskatu ja yrityskatu, jossa myöskin ihmisten
vapaa liikkuminen, koululaisten ja päiväkotien lasten kulkeminen ja
muu pitää voida turvata. Ja siinä mäessä ja asukaspysäköintipaikkojen
yhteydessä olevan kadun laittaminen kiskoille ei mielestäni ole
perusteltua. Kasarmikatu voisi olla parempi vaihtoehto, koska siellä on
aika paljon julkisia virastoja toisella puolella sitä katua, jolloin siinä ei
myöskään näiden ihmisten asumismukavuus häiriinny niin paljoa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä ratikka 9 on ehdottomasti yksi meidän kiireellisimpiä
ratikkahankkeita, että se pitää saada jatkettua sinne rantaan ja sitten
toisaalta, aivan kuten valtuutettu Arhinmäki totesi, sinne Ilmalaan. Ja
minä kyllä näen sen asumismukavuuden kannalta ehdottoman
tärkeänä, että se jatketaan. Ja myös etelähelsinkiläisten kannalta,
vaikka Etelä-Helsingissä on kyllä tälläkin hetkellä erinomaiset
joukkoliikenneyhteydet ja Stockmannillekin pääsee ihan hyvin, että sen
kannalta en ehkä näkisi. Haasteita tässä riittää, mutta pidän tämän
jatkamista erittäin tärkeänä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Joukkoliikenneyhteydet Etelä-Helsingissä eivät suinkaan ole mitenkään
hyvät. Tästä ponnesta ei käy ilmi, että otettiin pois bussi numero 17, ja
tämä nyt osiltaan toivottavasti tulee korvaamaan sitä. Se vaatii sen,
että se levitetään vähintään sille kadulle, josta 17 lähti, eli Merikadulle,
ja voi olla, että jopa rannalle saakka, vähän riippuen siitä, mitä tässä
haetaan, haetaanko linjaa asukkaille vai halutaanko myös sellaista
linjaa, joka palvelisi muita helsinkiläisiä, kun he tulevat käymään
esimerkiksi ? puistossa.
Lisäksi tässä ponnessa puhutaan siitä, että sitä ei jatkettu sen takia,
että muutama asukas olisi sitä vastustanut. Sekään ei pidä ihan
paikkaansa, vaan etupäässä se oli rahallinen kysymys, taloudellinen
kysymys, miksei sitä heti jatkettu. Ja toiseksi, asukkaat eivät suinkaan
vastustaneet kokonaan sitä linjaa vaan sitä, että se kulkisi
molemmansuuntaisesti Korkeavuorenkadulla, koska se on hyvin ahdas
katu. Eli se pitäisi vetää niin, että se menee yhteen suuntaan yhdellä
kadulla ja toiseen suuntaan toisella kadulla, koska sekä Kasarminkatu
että Korkeavuorenkatu ovat hyvin ahtaita katuja. Mutta kannatan sitä,
että nyt Arhinmäen johdolla tätä saadaan korjattua.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kun se Korkeavuorenkatu nyt joka tapauksessa pannaan remonttiin,
niin kyllä kannattaisi siinä yhteydessä pohtia sitäkin, että siitä tehtäisiin
kävelykatu. Tällä tavalla saataisiin aivan erinomainen pohjois-
eteläsuuntainen kävely-yhteys, jolla kansalaiset pääsisivät Etelä-
Helsinkiin.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kaupunginhallituksen vastauksesta tähän aloitteeseen saa sen
käsityksen, että Vuosaaren liikuntapuiston liikuntahallihanke on ollut
ajankohtainen vuodesta 2005. Silloin hankkeen vetäjälle on vuokrattu
tontti. Kuitenkin tietojeni mukaan tätä tonttia on tavalla tai toisella
pidetty varattuna hankkeen vetäjälle jo useita vuosia aikaisemmin,
käytännössä kai koko tämän vuosituhannen ajan. Hankkeen vetäjä ei
ole monista lupauksista huolimatta pystynyt aloittamaan tämän hallin
rakentamista. Mainittu vetäjä on ikään kuin istunut tämän hankkeen
päälle ja sillä tavalla estänyt muita mahdollisia tahoja ryhtymästä
toteuttamaan tätä hyvin tärkeää liikuntahallihanketta. Kiinnostavaa olisi
tietää, onko 20 000 euron uhkasakko peritty asianomaiselta. Tällainen
ehtohan sisältyi vuokrasopimukseen. Uhkasakko uhattiin periä siinä
tapauksessa, jos halli ei ole vesikatossa tammikuun 1. päivä vuonna
2009.
No se ei ollut vesikatossa, ja mitä vesikattoa nyt tarvitaankaan, jos ei
ole edes perustusmonttua tehty? Minä jään ihmettelemään sitä, kuinka
kauan vuosaarelaisten, erityisesti nuorten, kärsivällisyyttä koetellaan
tyhjillä lupauksilla. Mielestäni kaupungin liikuntatoimen johdon ja
liikuntalautakunnan tulisi ottaa tämä hanke vedettäväkseen, muuten
tästä ei näytä tulevan muuta kuin uusia ja uusia tyhjiä lupauksia.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämän hankkeen osalta nämä ongelmat ovat kyllä hyvin tiedossa, ja
virastosta saamieni tietojen mukaan tässä nyt on ongelmia ollut tontin
vuokrien maksamisessa ja tämä hanke todellakaan ei ole mennyt
eteenpäin niin kuin on lupailtu ja suunniteltu. Nyt virasto on kaikin
tavoin selvittämässä sitä, että mitä tälle oikein kuuluu, ja nämä
selvitykset ovat tällä hetkellä vielä kesken. Nyt on tarkoitus, virastosta
on kerrottu, että lautakuntaan tämä asia on tulossa ihan
lähitulevaisuudessa tämän kevään aikana, joten silloin päästään tätä
asiaa käsittelemään ja tekemään päätöksiä. On selvää, että loputtomiin
tässä ei näin voi mennä, ja toivon mukaan ratkaisut nyt sitten
virastossa löytyvät.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
On tärkeää, että tämä hanke saadaan etenemään, mutta samalla pitää
muistuttaa, että vähintään yhtä tärkeää on saada etenemään nopeasti
täysimittainen jalkapallohalli Vuosaareen. Jos mietitään, mikä on
Vuosaaren merkittävin ja suurin urheiluseura, Vuosaaren Viikingit,
valtava määrä nuoria, poikia, tyttöjä, juniorijalkapalloilijoita, jotka
tarvitsevat hallin. Ja ajatellaan Vuosaaren kokoa: siellä on aika suuren
suomalaisen kaupungin asukasmäärä, ja siellä pitää panostaa
tällaiseen. Toisaalta kun ajatellaan sitä, että tällä hetkellä Helsingissä
on vain yksi täysimittainen halli, Myllypuroon nyt nousee kaksi. Ja kaksi
täysimittaista jalkapallohallia lähes 570 000 asukkaan kaupungissa on
todella vähän. Koska tähän on varattu paikka, niin tätä hanketta pitäisi
edistää.
Samalla pitää Vuosaaren osalta myös Heteniityn kenttää käydä läpi,
sen sosiaalitilat pitää saada pikaisesti asialliseen kuntoon, samoin valo
ja katsomoita pitää korjata sillä tavalla, että mahdollisesti jatkossa siellä
voidaan pelata ylimmän sarjatasonkin jalkapalloa, koska Itä-Helsinki ja
Vuosaari ansaitsevat kunnollisen fudisstadionin omalle seuralleen.
Kiitos puheenjohtaja.
Olen samoille linjoilla Jyrkin ja Paavon kanssa tästä asiasta.
Korostaisin vielä talviliikuntamahdollisuuksien vähäisyyttä
Vuosaaressa, eli tekojäähanke olisi erittäin tärkeä nyt kun tämä halli ja
toivottu jääkiekkokaukalokin viivästyvät. Harmittelen itse Aimo Mäkisen
perintöjäähallin rakentamista Oulunkylään sillä verukkeella, että tämä
Vuosaaren hanke piti toteutua aikataulussaan ja nyt sitten Mäkinen
meni Oulunkylään ja Vuosaari on ilman mitään. Se on erittäin
harmillista, kuitenkin 5 yläastetta ja kuinka monta ala-astetta alueella
onkaan, niin lapsilla ei ole talviliikuntamahdollisuuksia Itä-Helsingissä
juuri ollenkaan.
Kiitos apulaiskaupunginjohtajalle, että vie tätä asiaa eteenpäin.
Toivottavasti saadaan siihen pikaisesti ratkaisu.
Kiitoksia puheenjohtaja, hyvät kuulijat.
Tein tämän aloitteen siksi, että sen avulla poistuisi osa kapeikoista,
jotka ovat pyöräilyn esteenä. Helsinki on uhrannut paljon rahaa laajaan
kevyen liikenteen väylien verkostoon, jota voisi käyttää nykyisin paljon
useampi ihminen. Pyörätiet ovat vajaakäytössä ja kalliit investoinnit
suurelta osin hyödyntämättä. Tämän vuoksi pyöräteiden käyttöä tulisi
edistää poistamalla käytön esteitä, joista yksi keskeinen on
pyöräparkkien puute.
Kaupunginhallituksen vastaus pyrkii ongelman kokonaisvaltaiseen
ratkaisuun. Kaupunginhallituksen vastauksessa sanotaan, että
”valvottujen pyöräparkkien aikaansaamista selvitetään, lisätiloja
pyritään saamaan pysäköintilaitoksista ja katualueilta ja muualta”.
Näillä selvityksillä on vain se huono maine, että ne kestävät, ja nyt
alkaa olla ihan kohta paras pyöräilysesonki esille. Ja haluaisin ponnella
kiirehtiä osaratkaisua tähän kaupunginhallituksen vastauksessa
tuotuun kokonaisvaltaisempaan näkemykseen. Esittäisin seuraavan
toivomusponnen:
Nopeuttaakseen kaupunginhallituksen vastauksessa
tarkoitetun pyöräparkkien kokonaissuunnitelman
toteutumista kaupunginvaltuusto edellyttää, että aloitteessa
tarkoitettuja pyöräparkkeja perustetaan mahdollisimman
pian kaupungin virastojen läheisyyteen, jos siitä ei aiheudu
merkittäviä lisäkuluja, odottamatta kokonaissuunnitelman
valmistumista.
Uskon, että tämä auttaa asian toteutumisessa.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan valtuutettu Enrothin tekemään pontta. Sinänsä koko tämä
asia on äärettömän tärkeä. Jokainen tietää sen, että ei hirveästi innosta
pyöräilemään, jos pyörä varastetaan kerran tai kaksi kesässä. On
äärettömän tärkeää, että nämä pyöräparkit olisivat sellaisia, että ne
olisivat niiden pyörien kannalta turvallisia, että ne pyörät pysyisivät
niissä telineissä tai paikoissa.
Toinen seikka on se, mikä kyllä estää pyöräilyä ainakin talvikautena,
että kaupungissa näyttää olevan tapana, että ajoteiden lumet aurataan
pyöräteille ja pyöräväylille ja jalkakäytäville. Toivoisin, että tähän asiaan
myös kiinnitettäisiin huomiota, se vaikuttaa myös pyöräilyn määrään.
Kiitos.
Kiitos arvoisa puheenjohtaja.
Tässä on nyt käsillä asia, jolle ei enää voi tehdä mitään muuta kuin
motkottaa. Aionkin siis motkottaa, mutta silloin, kun tein tämän aloitteen
ja jätin sen ja aloitteeni allekirjoitti yli puolet valtuustossa, tai siis lopetin
nimien keräämisen silloin kun koossa oli yli puolet valtuustosta, niin
asia olisi ollut vielä korjattavissa.
Tässähän on kyse siis siitä, että Maunulassa suomenkielisen ala-
asteen 1. ja 2. luokan oppilailta vietiin oma koulupiha, kun pihalle tuotiin
tilapäisesti, tilapäisesti 5 vuodeksi, ruotsinkielinen päiväkotiparkki.
Tämä ratkaisu ei ollut hyvä tämän koulun kannalta mutta ei myöskään
näiden ruotsinkielisten päiväkotilasten kannalta. Kun se lähti liikkeelle
siitä, että Maunulassa oli ruotsinkielinen päiväkoti yhdessä talossa ja
siellä oli tehty remonttia kosteusongelmien takia ja päiväkoti joutui
evakkoon, ja silloin tarvittiin päiväkodille uudet tilat. Olisin itse
ratkaissut asian niin, että kun Maunulassa oikeasti on tontteja, joille
olisi voitu tehdä pysyvä päiväkoti ruotsinkielisiä lapsia varten, ja lasten
määrä siinä päiväkodissa, uskon näin, on varmasti kasvava, niin asia
olisi ratkaistu paljon paremmin sillä, että olisi heti päädytty siihen, että
tehdään pysyvä päiväkoti oikealle paikalle eikä niin, että nämä pienet
päiväkotilapset joutuivat suomenkielisen ala-asteen pihalle tilapäiseen
parakkiin 5 vuodeksi. Siis ratkaisu, mikä tässä valittiin, oli huono sekä
ala-asteen oppilaiden kannalta että päiväkotilasten kannalta.
Ja tämä on surullinen esimerkki siitä, miten hallintokuntien välinen
yhteistyö on puutteellista. Ja kuten huomaatte sieltä opetuslautakunnan
lausunnosta, se on erittäin ryhdikäs ja siellä paheksutaan tätä
menettelyä, että tämä homma tapahtui niin, että opetuslautakunnalta ei
itse asiassa edes kysytty yhtään mitään. Eli tässä on kyllä selvästi
väärä marssijärjestys, väärä ratkaisu. Ja uskon myös, että tässä
tuhlataan aika paljon kaupungin rahoja, koska tehdään
virheinvestointeja sillä lailla, että siirretään moneen kertaan tätä
ruotsinkielistä päiväkotia tilapäiseen paikkaan ja tilapäisen tilapäiseen
paikkaan ja sitten vasta ruvetaan miettimään, mikä olisi pysyvä ja oikea
ratkaisu.
Toivon, että tämä jää viimeiseksi tämänkaltaiseksi esimerkiksi, mutta
tässä on nyt vain se tilanne, että juuri se paikka, johon tämä
ruotsinkielinen päiväkoti laitettiin sinne ala-asteen pihaan, se oli paikka,
jolle oli tehty jo valmiiksi pihasuunnitelmat, jotta nämä ala-asteen lapset
olisivat saaneet paremman pihan ja leikkikentät siihen itselleen koulun
viereen. Ja nyt se ei sitten ole mahdollista toteuttaa.
Tässä on hätäratkaisuna keksitty, että viereisestä puistosta otetaan
500 neliötä tähän ala-asteen pihaan liitettäväksi, mutta tämä
koulupihan laajennus aloitetaan vasta ensi kesänä, että nyt koko tämän
vuoden ne pienet lapset joutuvat olemaan siinä supistetulla pihalla,
jossa ei oikeastaan ole yhtään mitään. Toivon, että tämänkaltaisiin
ratkaisuihin ei jatkossa mennä ja että tällaisia asioita ei voi päättää vain
yksi virasto omasta näkökulmastaan vaan täytyy ottaa myös huomioon
ne, jotka sitä paikkaa käyttävät.
Kiitos.
Puheenjohtaja.
Jaan tässä valtuutettu Luukkaisen hämmästyksen kyllä, tuolla
opetuslautakunnassa tätä aikanaan käsiteltiin ja ihmeteltiin, että miten
on mahdollista, että tosiaan opetusvirastolle asiasta kertomatta sinne
koulun pihaan pläjähtää tällaiset päiväkotiparakit juuri, kun siihen oli
vihdoin saatu tämä pihasuunnitelma valmiiksi. Eli toki tarvitaan
päiväkodille paikka, mutta tämä tiedonkulun heikkous oli tosiaankin
oikein harvinaisen huonoa, ja toivottavasti siihen jatkossa saadaan
parannusta.
Puheenjohtaja.
Itse olen ihan tyytyväinen tähän annettuun vastaukseen. Kyllä
varmaankin suomenkieliset ja ruotsinkieliset lapset voivat leikkiä
yhteisellä pihalla, ja kaikki tietävät, että meillä on kuitenkin puutetta
päivähoitopaikoista, niin tällainen hätäratkaisu, joissa siirretään tiloihin
käyttöön tällainen paviljonki-tyyppinen parakkiratkaisu, niin se on
hyväksyttävä väliaikaisena ratkaisuna, kunhan tavoitteena pidetään
varmasti sitä, että lapsille rakennetaan pysyvät, vakituiset
päivähoitotilat.
Kiitos puheenjohtaja.
Varmasti yksi keskeinen ongelma tässä tapauksessa on ollut se, että
prosessi on ollut vähän puutteellinen ja on ehkä konsultoitu mutta ei ole
täysin otettu huomioon niitä mielipiteitä, mitä on tullut paikallisilta
asukkailta ja koululaisten vanhemmilta. Minä itse olen käynyt paikan
katsomassa, ja ei se nyt ihan niin kauhealta näytä. Totta kai, kuten
kaupungilta vastataan, tätä leikkialuetta ollaan laajentamassa puistoon,
ja se parakki ei nyt ole ihan vain parakki, kyllä se näyttää ihan oikealta
päiväkodilta. Että se nyt ei ole ehkä niin dramaattinen se tilanne kuin
mitä joskus näissä puheissa kuulee. Mutta se on ihan totta, että tämä
tilapäinen ratkaisu 5 vuodeksi, niin onhan se aika pitkä aika.
Ja tämä on yksi esimerkki ehkä myös siitä, että miten näitä
päiväkotipaikkojen tarpeita, miten niitä koko ajan alkaa tulla enemmän,
vaikka vähän aikaa sitten luultiin vielä toisin. Ja miten tässä ei olla
pystytty suunnittelemaan mitenkään pitkäjänteisesti, ja sitten kun on
tullut se tilanne, että on pakko ollut löytää näille ruotsinkielisille lapsille
joku paikka, niin sitten ollaan äkkiä mietitty, että mistä sellainen löytyy
ja jouduttu tällaiseen ratkaisuun turvautumaan.
Mutta minä uskon, että tämän tilanteen kanssa voidaan varmasti elää,
mutta jos tätä varsinaisen paikan löytymistä voidaan nopeuttaa, että
siinä ei mene se 5 vuotta, ensinnäkin. Ja toisekseenkin,
tulevaisuudessa varmasti aletaan varautua paremmin näiden
päiväkotipaikkojen ja päiväkotien löytämiseen pidemmällä aikavälillä.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä on todellakin, ei vain valitettava, vaan sanoisin aika pöyristyttävä
esimerkki siitä, miten jokin virasto voi sivuuttaa sekä ne virastot, joiden
tehtävänä on palvelun tuottaminen, järjestäminen että sitten asukkaat
ja tässä tapauksessa erityisesti lapset. Kyse ei ole todellakaan ollut
missään vaiheessa siitä, sopivatko suomen- ja ruotsinkieliset lapset
samalle pihalle tai alueelle, vaan kyse on ollut siitä, että kiinteistövirasto
on halunnut hakea halvimman ja itselleen helpoimman ratkaisun ja sen
takia sivuuttanut ne ehdotukset, joita on tehty sekä ala-asteen koulun
johtokunnan että monien muiden tahojen toimesta pitkin tätä prosessia.
Ja sama pyrkimys säästää lasten kustannuksella on alun alkaen
johtanut siihen, että tämä ruotsinkielisen päiväkoti Stigenin tilatarve,
sitä ei hoidettu ajanmukaisella tavalla, valmisteltu silloin kun olisi
pitänyt. Ja nytkin tuon päiväkodin pysyvä ratkaisu on kokonaan jätetty
ilmaan, ja on suuri vaara, että tästä tilapäisestä järjestelystä tulee
pysyvä tai pitkäaikainen, ellei kaupunginvaltuusto tässä laita
virkamiehiä järjestykseen. Ja tästä syystä olenkin itse jättänyt tänään
valtuustoaloitteen siitä, että seuraavan talousarvion,
taloussuunnitelman yhteydessä Stigenille järjestetään pysyvä,
kunnollinen tila.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä on todella suorastaan surkuhupaisa tapaus. Olin mukana
kokouksessa ruotsinkielisellä ala-asteella paikalla keväällä, kutsuimme
suomenkielisen ala-asteen rehtorin paikalle, hän tiesi suunnilleen yhtä
paljon kuin ruotsinkielisen koulun rehtori. Ja meille selitettiin milloin
mistäkin syystä tämän johtuvan. Eli tämä oli sellainen keitos, joka
osoitti, että joku taho tässä kaupungissa ei hallitse kirjoittamista,
lukemista tai puhumista. Ne ovat niin kuin ne tunnetut apinat siinä
mummon kaapin päällä, joista toinen pitää korvista, toinen silmistä ja
kolmas suusta.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Minä tein tästä myös valtuustokyselyn heti, kun sieltä asukkaat ottivat
yhteyttä, ja kävin siellä paikan päällä katsomassa tilannetta. Kyllä tämä
sellainen pieni hallinnon kupru tai sellainen, että on vähän menneet
hommat killiin, että tietynlaista skarppaamisen paikkaa on, ettei
vastaisuudessa asioita valmistella tällä tavalla.
Arvoisa puheenjohtaja.
Niin kuin täällä on sanottu, tämä on todella valitettava, ja minä olen
seurannut tätä tilannetta sen takia, että käyn ekaluokkalaisen poikani
kanssa siellä koululla jumpassa viikottain ja olen nähnyt, miten se
parakki sinne nousee. Todella ongelman ydin ei ole ollut se, että sinne
tulee parakki, joka on väliaikainen ratkaisu. Siinä parakissa voivat
viihtyä ihan hyvin lapset, mutta kaikista valitettavinta on se, että se
piharemontti on nyt lähes koko vuoden, tai piha on huonossa
kunnossa, jolloin nämä pienimmät, eka- ja tokaluokkalaiset, niille ei ole
mielekkäitä leikkitiloja. Vaikka tässä vastauksissa annettiin olettaa, että
pihaa laajennetaan, niin silti, vuosi lapsen elämässä on hyvin pitkä
aika, ja tässä on ohitettu sekä vanhempien että koulun johtokunnan ja
monen muun tahon mielipiteet.
Arvoisa puheenjohtaja.
Haluaisin huomauttaa, että peruskoululaki säätää, että koululla on
oltava asianmukainen piha-alue. Ja nyt tämän parakkiratkaisun jälkeen
näin ehkä ei ole. Siis koulun piha-alueet, eivät ne ole minkä tahansa
kaupungin hallintokunnan käytettävissä olevaa tonttimaata. Ja nyt
tässä on sitten erittäin paha virhe tapahtunut siinä suhteessa, että
koulutointa ei tietääkseni etukäteen edes olla kuultu tässä asiassa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Juna meni jo, mutta pakko myös valittaa. Siis kysymys ei ole
todellakaan kielestä eikä siitä, etteivätkö suomenkieliset ja
ruotsinkieliset voisi leikkiä yhdessä. Mutta tällainen pihan
uudistaminen, joka jää jalkoihin, ja parakki siinä keskellä tilaa, niin
lapset, jotka ovat vielä kasvavia, niin minkälaisen viestin me annamme
heille heidän asioistaan? Ja viestinnästä yli 70 % välittyy
nonverbaalisesti. Tässä on lähellä se, että annetaanko viesti ”mitä
välii”, ”viis teidän pihasta, viis sijoituksista, viis piharemontista, viis
omasta tilasta”, joka on ehkä ehditty siinä mieltää, ja 5 vuotta, siinä
ajassa ehtii ala-asteelta melkein yläasteelle.
Kiitos.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ehkä tähän kannattaa lisätä vielä se, että se, kun näiltä eka- ja
tokaluokan oppilailta vietiin oma koulupiha ja he joutuivat sen takia
menemään myös ylempiluokkaisten kanssa samalle pihalle osittain, ja
tässä koulussahan 1. ja 2. luokalla on hyvin paljon erityisoppilaita, jotka
toki tarvitsevat vielä erityisen paljon piha-aluetta, jossa he voivat siinä
välitunnilla hieman rentoutua siitä oppimisesta.
Ja toinen seikka, mikä pitää muistaa, oli vielä se, että tämä asia
esiteltiin rakennuslautakunnalle täysin virheellisesti, koska siinä oli
esitelty, että se parakki tulisi ruotsinkielisen ala-asteen pihaan, vaikka
tosiasiassa se tuli Maunulan ala-asteen pihaan. Sehän on
koulukompleksi, jossa on sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset koulut
samassa kompleksissa tai samalla alueella, mutta se oli vielä esitelty
virheellisesti se sijoituspaikka. Jotenkin vielä ehkä ymmärtäisi, että
ruotsinkielinen päiväkoti laitetaan ruotsinkielisen ala-asteen pihaan,
jotta tämä kielikysymys ei muodostu vaikeaksi tai ongelmaksi. Mutta
näin ei oikeasti tapahtunut, vaan se laitettiin suomenkieliseen pihaan.
Ja se suomenkielisen piha oli pieni tai on pieni, joka nyt sitten on vielä
pienennetty. Ja todellakin, ainakin nyt vähintään tämän vuoden se piha
on tavallaan käyttökelvoton.
Se, mitä nyt täällä valtuutettu Lohi sanoi, niin toivoisin, että tämä nyt
tutkittaisiin nyt sitten ihan munaskuita myöten, että selvitetään, onko
tässä oikeasti tehty joku virkavirhe sitten, ja voidaan purkaa tämä
ratkaisu, jos se on vastoin lakia.
Kiitoksia.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tätä asian valmistelua kuvaa kyllä myöskin se, miten näihin kahteen
tähän asiaan liittyvään aloitteeseen tässä meille jaetussa aineistossa
on vastattu. Aloitteet ovat hieman erilaisia. Toisessa, myöhemmin
käsittelyyn tulevassa omassa aloitteessani esitettiin konkreettisesti
selvitettäväksi eräitä paikkavaihtoehtoja. Aloitevastaukset on kuitenkin
suoraan copy-pastettu, pilkulleen samanlaisia, siinä ei ole edes
vaivauduttu selvittämään toisen aloitteen osalta, että minkä takia ne
konkreettiset paikkavaihtoehdot hylättiin. Se on koko tämän prosessin
ajan hallinnut kiinteistöviraston tilakeskuksen tapaa toimia. He ovat
päättäneet, ja muut saavat sitten huudella, mitä huutelevat, se ei
vaikuta mihinkään.
Kysyisin asiasta vastaavalta kaupunginjohtajalta, että millä aikataululla
nyt ne tarveselvitykset aiotaan tehdä, jotka koskevat pysyvän,
kunnollisen tilaratkaisun löytämistä päiväkoti Stigenille, ja millä
aikataululla tämän hankkeen toteuttamiseen aiotaan ryhtyä. Onko se
esillä jo seuraavan talousarvion ja taloussuunnitelman hankelistalla?
Arvoisa puheenjohtaja.
Kuten asiakirjoista ja lautakuntien lausunnoistakin käy ilmi, niin eräänä
ongelmana tässä on se, että todennäköisesti järkevä paikka tälle
päiväkodille ei luonnollisesti voi olla tilapäisen päiväkodin paikka, eli tuo
Koivikkotien päässä oleva yleinen alue, yleisen rakennuksen tontti, sitä
moni on ehdottanut hyväksi paikaksi, mutta sille on syytä varmaan
suunnitella se pysyvä päiväkotirakennus.
Pysyvän päiväkotirakennuksen osalta on tietenkin todettava, mikä
täällä jo tuli keskustelussakin esiin, että sen lisäksi, että
opetusvirastossa on syytä valmistella se tulevaan toiminta- ja
taloussuunnitelmaan niin on syytä huolehtia siitä, että se siellä on
hankkeena, joka toivottavasti mahdollisimman nopeasti saadaan läpi
niin valtuustosta kuin sitten toteutettuakin.
Hyvä puheenjohtaja.
Aloitteeni käsittelee Huopalahden aseman pysäköintialueen
parantamista liityntäliikenteelle sopivaksi. Me olemme täällä
valtuustossa monta kertaa puhuneet kovasti julkisen liikenteen
parantamisen puolesta, ja yksi ratkaisuhan on ollut se, että
parannetaan näitä liityntäliikenneparkkipaikkoja, jotta ihmiset sitten
jättäisivät auton sinne ja tulisivat ydinkeskustaan julkisilla. Senpä takia
me tietenkin tarvitsemme näitä liityntäliikenteen parkkipaikkoja.
Kun olen nyt tehnyt tässä aloitteen, että Huopalahden parkkipaikkaa
laajennettaisiin, niin vastaus on, että tokihan näin erinomaiseen asiaan
ryhdytään. Vuonna 2020 on tarkoitus sitten laajentaa. Mutta kun tämä
asia on nyt niin akuutti ja läsnä, ja jos me katsomme Helsingin
ilmanlaatua, niin se on todella huono. Jotain täytyy tehdä, täällä on
väläytelty mahdollisuutta ruuhkamaksuista, tietulleista, ne ovat kaikki
tervetulleita ratkaisuja, että me todella saamme tämän liikenteen
jollakin tavalla rajattua ja kuriin Helsingin alueella, jotta ilmanlaatu
todella paranee ja ihmiset voivat tuulettaa jopa ruuhka-aikaankin
asuntojaan.
Senpä takia nyt sitten haluan tämän nostaa esille, ja toinen asia, mistä
haluan myös puhua, että nämä parkkipaikat, jotka nyt ovat jo
olemassa, niin siellä valitettavasti saatetaan säilyttää erilaisia
romuautoja tai muuta varastotavaraa, koska siellä on sitten tämä 24
tuntia vuorokaudessa mahdollisuus parkkeerata niitä tavaroita. Joten
esitän kaksi pontta:
Julkisen liikenteen käytön lisäämisen ja Helsingin
keskusta-alueen ilmanlaadun parantamisen takia
aikaistetaan suunnitelmia laajentaa Huopalahden aseman
liityntäliikenteen parkkipaikka-aluetta.
Ja toinen ponsi:
Kielletään autonromujen pitkäaikaissäilyttäminen
liityntäliikenteelle tarkoitetuilla parkkipaikoilla.
Kiitos puheenjohtaja.
Pekka Haaviston ja 25 muun valtuutetun aloitteessa vaaditaan
pääkaupunkiseudulle kansallista kaupunkipuistoa. Ympäristölautakunta
on kannattanut omassa lausunnossaan aloitetta. Suomessa
kaupunkipuistoja on perustettu mm. Heinolaan, Poriin ja Hankoon, ja
ympäristöministeriö on ollut näitä hankkeita tukemassa.
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
Kiitos. Ehdotankin, että myös Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla
tutkittaisiin tällaisen kaupunkipuiston perustamista, joten ehdotan, että
aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kansallisen
kaupunkipuiston suunnittelu aloitetaan.
Kunnianarvoisa puheenjohtaja.
Pidän tätä valtuutettu Haaviston aloitetta aivan erinomaisena ja
vastausta ehkä hieman nuivana, koska kansallinen kaupunkipuisto on
loistava konsepti, se ei nimittäin millään tavalla estä alueen kaavoitusta
tai käyttöä mutta osoittaa tärkeiden viheralueiden merkityksen. Minä
itse koen samalla tavoin, että tämä pelkkä Helsinki-puisto ei riitä tässä
vaiheessa vaan kaupunginmuseo on aivan oikeassa siinä
lausunnossaan, jossa se toteaa, että olisi tehtävä kokonaisvaltainen
tarkastelu ja selvitys siitä, minkälaisia alueita tähän kaupunkipuistoon
voitaisiin liittää ja aloittaa keskustelu erityisesti Espoon, Vantaan ja
Sipoon kanssa.
Tästä syystä kannatan lämpimästi tätä valtuutettu Holopaisen
palautusesitystä.
Arvoisa puheenjohtaja.
En kannata asian palauttamista. Helsingin yleiskaava 2002:n
valmistelun yhteydessä, jonka valtaosa tässäkin valtuustossa mukana
olleista henkilöistä hyväksyi vuonna 2003 tässä valtuustossa, todettiin,
että yleiskaavassa oleva Helsinki-puisto, joka valmisteltiin kansallisten
kaupunkipuistojen periaatteiden perusteella, täyttää ne kriteerit, jotka
kansalliselle kaupunkipuistolle on asetettu. Mutta se, että me
haluamme pitää tämän asian omissa käsissämme, eli
kaupunginvaltuustossa ja Helsingin omien päätösten mukaisena,
emmekä halua siirtää tästä asiasta päätöksentekoa
ympäristöministeriölle, siitähän on tässä asiassa kysymys, missä
päätetään keskeisistä meidän puistojamme koskevasta
päätöksenteosta.
Ja jos vihreät kuvittelevat, että ympäristöministeriö on se oikea
instanssi, joka tulee omilla määräyksillään määräämään Helsingin
keskeiset puistoalueet, niin se on tietysti heidän arvovalintansa. Mutta
mielestäni Helsingin kaupunginvaltuusto on asiantuntemukseltaan niin
korkeatasoinen, että me voimme aivan hyvin päättää Helsinki-
puistosta, joka on meidän oma kaupunkipuistomme, kansallinen
kaupunkipuistomme. Näin ollen se, mitä tässä ehdotetaan, että kun
valtioneuvosto on määritellyt, että kaupunkien mahdollinen yhteinen
yleiskaava, niin siinä yhteydessä pohditaan myöskin tämän kansallisen
kaupunkipuiston edellytykset.
Arvoisa puheenjohtaja.
Myöskään minä en kannata tämän asian palauttamista. Muistan, kun
joskus 90-luvun puolivälissä, jolloin Haavisto oli ympäristöministeri, tein
itse vastaavan aloitteen, että Helsinkiin perustettaisiin kansallinen
kaupunkipuisto ja sitä ei perustettu mutta perustettiin Helsinki-puisto.
Nyt vuosien myötä olen oivaltanut, että itse asiassa
ympäristöministerinä voi olla myös kepulainen, ja en haluaisi antaa
päätösvaltaa Helsingin omista puistoista kepulaiselle
ympäristöministerille. Eli haluan pitää nämä puistot helsinkiläisten
omassa päätösvallassa.
Kiitos.
Puheenjohtaja.
Ajatus kansallisesta kaupunkipuistosta ja juuri siitä, että se menee
ympäristöministeriön vahvistamaksi eikä vain pelkästään ole tämän
meidän valtuuston päätös, liittyy siihen, että valtuustona kykenemme
tekemään niin hyvän suunnitelman, että haluamme saada sen
päivänpoliittisen ? ulkopuolelle eikä niin, että joudutaan erikseen sitten
käymään kamppailuja jokaisesta ? edestakaisin.
Jos me haluamme statusta jollekin alueelle niin, että me oikeasti
uskallamme antaa sen ikään kuin välittömän päätöksenteon logiikan
pois omista käsistämme, niin silloin tietysti ympäristöpoliittinen status
on paljon vahvempi. Haluammeko me sitä, vai haluammeko me käydä
sen debatin, joka on käyty joka kierroksella uudestaan, kun tulee uusi
yleiskaava eteen, niin tästä on kyse. Ja kyllä minä itse asiassa itse olen
sitä mieltä, että kun olen muutaman yleiskaavan tai yhden oikeastaan
tässä läpikäynyt neuvottelun, niin osaan kyllä ? seuraavalla
kierroksella ? juuri siksi, että se voidaan ? .
Arvoisa puheenjohtaja.
Haluan vahventaa näitä valtuutettu Rantasen sanoja siitä, että
statuskysymyksestä on osittain kysymys, mutta kyllä minä nyt koen,
että aikamoista nurkkapatriotismia on se ajattelu, että vain me
pystymme täällä yksin päättämään viherarvoista tai siitä, mikä on
esimerkiksi kansallisesti merkittävä viheralue. Ja tässä ideana on se,
että ilman muuta, kun ruvetaan laatimaan pääkaupunkiseudun yhteistä
yleiskaavaa, niin siinä yhteydessä pitää keskustella sitten näiden
muiden kaupunkien kanssa siitä, että miten tätä kansallispuistoa
voitaisiin laajentaa niin, että se kattaisi muutkin nämä
pääkaupunkiseudun kunnat ja se olisi siinä mielessä aivan loistava
yhteishanke pääkaupunkiseudun yhteistyölle.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kun en edelleenkään kannata tämän asian palauttamista, niin totean
vain, että itsetuntoa nyt enemmän kyllä vihreiden suuntaan tässä
peräänkuulutan, että he uskovat myöskin, että 85 ihmisen arvovalta ja
osaaminen tässä asiassa on kyllä huomattavasti enemmän kuin
ympäristöministeriön jonkun muutaman ihmisen yksikön
asiantuntemus.
Täytyy muistaa, että yleiskaavan yllä on joka tapauksessa
valtioneuvoston alueiden käyttötavoitteet, jotka ? kulttuurihistoriallisia
arvoja, ympäristöarvoja ja niin edelleen, jotka jo rajaavat yleiskaavan
valmistelua. Samaten siellä on maakuntakaava, jossa myöskin on laaja
muukin asiantuntijajoukko sitä valmistelemassa. Sen lisäksi, että
helsinkiläiset voivat ne loput, mitä siitä jää kunnalliseen itsehallintoon,
pitää omissa käsissään, on kyllä todella merkittävä asia. Ja itse en kyllä
missään tapauksessa usko siihen, että seuraavankaan yleiskaavan
yhteydessä helsinkiläiset valtuutetut tulevat millään tavalla Helsinki-
puistoa uhkaamaan, päinvastoin, sen merkitys korostuu
tulevaisuudessa. Sillä tavalla toivon, että tämä kansallisen
kaupunkipuiston vouhotus, joka nyt on selvästi nähtävissä, voitaisiin
lopettaa tässä yhteydessä.
? valtuutettu Anttilalle, että kyllä tässä takana on se, että tässä
esimerkiksi demareitten luonnonsuojelutahtoa tulee aina toisinaan
epäiltyä.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kun varsinaisessa päivätyössäni olen asemassa, joka vastaa näistä
kansallisista kaupunkipuistoista, niin ajattelin, että en puuttuisi tähän
keskusteluun, mutta kun korkeasti kunnioittamani valtuutettu Anttila
rupesi puhumaan vouhotuksesta kansallisen kaupunkipuiston
yhteydessä, niin on pakko puuttua tähän. Ei tämä nyt sentään
vouhotusta ole. Tämä on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty
tietyn statuksen omaava puisto, joita on luotu Hämeenlinnaan, Poriin,
Hankoon, joita on tekeillä Porvooseen, Turkuun, erittäin hyviä
kokemuksia tietyissä paikoissa, varsinkin Hämeenlinnassa ja Aulangon
seudulla, missä tällainen on olemassa.
Ei se tarkoita sitä, etteikö Helsinki voisi pärjätä ilmankin tällaista ja
omine Helsinki-puistoineen, mutta olisi kohtuullisen uskaliasta väittää,
että ne, jotka ovat omalla tavallaan halunneet suojella
kulttuurimaisemaa Hämeenlinnassa, Porvoossa, Turussa, Hangossa
tai joissain muissa kaupungeissa, olisivat vastustavia vouhottajia.
Puheenjohtaja.
Minä en kannata palautusta, mutta haluaisin tässä tiedustella
vastuulliselta ministeriltä, mikä hänen kantansa tähän asiaan on.
Arvoisa puheenjohtaja.
Vielä lopuksi asiaan, joka ei ole pieni sen enempää rahassa kuin
ihmisten elämänarvoissakaan, eli myrkyttyneiden ja pilaantuneiden
maiden arviointia ja Myllypuron myrkkytalojen entisten asukkaiden
terveydentilaa koskevaan aloitevastaukseen. Pidän hyvänä, että
kaupunginhallitus kertoo tässä vastauksessa Likaantuneet maat -
työryhmän päättäneen uuden selvityksen teettämistä pilaantuneita
maita koskien ja erityisesti olen iloinen siitä, että tähän
aloitevastaukseen on otettu ympäristökeskuksen lausunnossa se
johtopäätös, että syövän ilmaantumista koskevia jatkotutkimuksia,
seurantatutkimuksia voidaan ja on syytä tehdä.
Toivon, että tässä suhteessa kaupungin viranomaiset toimivat
aktiivisesti myös Myllypuron myrkkytalojen entisten asukkaiden
suuntaan ja tiedottavat sitten näistä jatkoseurantatutkimuksista.
Arvoisa puheenjohtaja.
Ilmeisesti tässä salissa ainoana valtuutettuna, joka on ollut
päättämässä näiden Myllypuron myrkkytalojen rakentamisesta sekä
purkamisesta toivoisin henkilökohtaisesti, että tämä homma
hoidettaisiin jalosti myös loppuun asti eli toisin sanoen tämä asia
hoidettaisiin mahdollisimman kunniallisesti näiden asukkaiden
kannalta. Tässä mielessä olen yhtä mieltä Hakasen puheenvuoron
kanssa siitä, että asia pitäisi lopultakin selvittää niin, että se tyydyttäisi
kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat joutuneet näiden epäonnisten
päätösten uhreiksi.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE
Otto Lehtipuu Tiina Teppo
puheenjohtaja vs. projektipäällikkö
ordförande stf. projektchef
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Protokollet justerat och godkänt:
Maija Anttila Jussi Halla-aho
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu
stadsfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot
