Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Minulla on kunnia esittää Helsingin kaupunginvaltuuston
puheenjohtajaksi valtuutettu Otto Lehtipuuta, valtuuston 1.
varapuheenjohtajaksi valtuutettu Harry Bogomoloff ja valtuuston 2.
varapuheenjohtajaksi valtuutettu Rakel Hiltusta.

 

 

Hyvä valtuusto, arvoisat viranhaltijat, ? edustajat ja muut läsnäolijat.

 

Haluan koko puheenjohtajiston puolesta kiittää siitä luottamuksesta,
jonka saimme, tästä valinnasta. Yritämme sekä yhdessä että kukin
erikseen olla sen arvoisia.

 

Helsingfors har varit, Helsingfors är, och skall också i framtiden vara en
tvåspråkig stad. Oberoende av kommunalvalresultat är ställningen av
svenska språket stark här i staden och vi måste alla tillsammans arbeta
för alla helsingforsare. För dem som är finskspråkiga, för dem som är
svenskspråkiga, och för de som har ett annat språk som modersmål.

 

Hyvät valtuutetut.

 

Uuden valtuustokauden alku on aina hyvin jännittävää aikaa, ja nyt
erityisesti talouden näkymät ovat edelleen hyvin epävarmat. Meillä on
muitakin suuria haasteita edessämme: kaupunki kasvaa, meidän on
tarkoitus saada suunniteltua ja rakennettua uusia kaupunginosia. Tämä
käsillä oleva taantuma ei ole poistanut asuntopulaa kaupungista, ja
palveluiden turvaaminen ja kasvavan kaupungin palvelujen

järjestäminen on iso työ. Meillä on siis työntäyteiset 4 vuotta
edessämme, mutta hyvällä yhteistyöllä ja helsinkiläiseen
päätöksentekoperinteeseen kuuluvalla hyvällä yhteisymmärryksellä
saamme varmaan tuloksia aikaan.

 

Ihan tämän lyhyen kiitospuheen lopuksi annan pienen vinkin uusille
valtuutetuille, ja ehkä kokeneemmatkin valtuutetut voivat ottaa siitä
vaarin. Valtuustohan käyttää ylintä päätösvaltaa kaupungissa, mutta
siitä erittäin iso osa käytetään joko valtuustoryhmien tai
kaupunginhallituksen kautta. Olkaa hyvin aktiivisia omissa ryhmissänne
ja huolehtikaa siitä, että asema omassa ryhmässä on näkyvä ja vahva.
Tiedonkulkua ryhmien sisällä kannattaa erityisesti kehittää, jotta kaikki
valtuutetut voivat olla osana tässä vallankäytössä.

 

Haluan toivottaa meille kaikille intoa ja tarmoa tähän arvokkaaseen
työhön.

 

 

 

 

Arvoisa uusi puheenjohtaja.

 

Ehdottaisin kaupunginvaltuuston vaalivaliokunnan
varapuheenjohtajaksi valtuutettu Sanna Hellströmiä ja hänen
varajäsenekseen valtuutettu Mika Ebelingiä.

 

 

 

Kiitos puheenjohtaja.

 

Oletan, että tässä meille jaetussa listassa on hieman väärässä
järjestyksessä nämä ehdokkaat, joten Vasemmistoliiton edustajana on
edelleenkin Silvia Modig, mutta oletan, että hänen tulisi olla kohdassa

4.

 

 

 

 

Ärade ordförande.

 

På den lista som vi har fått oss tilldelad finns det kanske lite problem.
Jag blev upplyst om att alla partier borde vara presenterade av de siitä
syystä minulla on erityinen ilo ja kunnia ehdottaa henkilökohtaiseksi
varajäseneksi Yrjö Hakasta.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ehdotan vaalilautakunnan jäseneksi Heli Puuraa.

 

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kaksi pientä teknistä korjausta vielä tähän listaan sivulle 15:
Romakkaniemi Juha lukee listassa, pitää olla Romakkaniemi Juho
rakennuslautakunnan kohdalla, ja ruotsinkielisen työväenopiston
johtokunta pitää olla Storbom Peter. Ja nämä korjaukset on jo
sihteereille toimitettu.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Muutama tekninen korjaus meiltäkin sivulle 12 opetuslautakunta ja
sivulle 13 sen alaiset jaostot: Valtuutettu Alanko-Kahiluoto Outi, hänen
varajäsenensä olisi Irene Gröhn, ja Bernt Nordmanin varajäsen olisi
Muhammed Husein. Ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto,
Alanko-Kahiluodon varajäsen olisi Irene Gröhn ja Virkkusen varajäsen
Esko Lius. Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto, Bernt Nordmanin
varajäsenenä Husein Muhammed. Toimitan muutokset sihteerille.

 

 

Meiltäkin yksi tekninen muutos: Helsingin Vesi -liikelaitoksen
johtokunnan varajäsen Iina ? sijaan Daniela Holm.

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minulla ei ole tähän päätösesitykseen muutoksia, tämä koskee siis
Vantaan ja Helsingin välistä taloudellista selvitystä tilanteessa, jossa
Sipoosta pieni osa tullaan liittämään Helsinkiin tai ollaan liitetty.

 

Nousin tänne pönttöön lähinnä sen takia, että olemme aloittamassa 4-
vuotiskautta, jossa edessä on mielenkiintoisia, suuria haasteita. Tämä
valtuusto tulee talouden puolella varmasti kohtaamaan asioita, joita
kukaan vaaleja käydessä ei aivan osannut arvioida. Mutta myös
alueellisesti Helsinki ja Helsingin seutu ja keskustelu tämän alueen
hallinnollisista rakenteista tulee tiivistymään ja toivon mukaan
vilkastumaan. Niissäkin ollaan oltu mukana yhtenä osana 4 kunnan
yhteistyötä, jonka tuloksista voidaan olla montaa mieltä. Itse olen sitä

mieltä, että yhteistyö on edennyt luvattoman hitaasti. Tuloksia on toki
saatu ja töitä on tehty valtavasti, siihen työmäärään nähden tulokset
ovat olleet todella vaatimattomia.

 

Minulla on se tunne, että on avautumassa ovi, itse asiassa jo avautunut
ovi, jonka antaa mahdollisuuden seuraavan 4 vuoden aikana
suurempiin kokonaisuuksiin, joka antaa mahdollisuuden siihen, että me
tämän valtuuston kanssa pääsemme käsittelemään jo isoja,
Suomessakin merkittäviä aluefuusioita. Ilmoittaudun niihin, jotka pitävät
järkevänä sitä, että Vantaan ja Helsingin huomattavasti tiiviimpi pitäisi
aloittaa, pitäisi tutkia tarkasti ne mahdollisuudet, millä jollakin
aikataululla saisimme nämä kaksi suurta suomalaista kuntaa yhteen.
Se voisi aivan hyvin olla hyvin nopeakin se aikataulu. Se tapa, jolla se
tehdään, on päätettävä. Siitä voidaan käydä, pitää käydä laaja
keskustelu, tarvitaanko siihen kansanäänestystä. Voi hyvin olla, että se
on se marssijärjestys.

 

Mutta oleellista on, että nyt tämä valtuusto aloittaa tiiviin, nopean,
paljon nopeamman yhteistyön erityisesti Vantaan suuntaan, koska
näen, että Vantaalla ja Helsingissä on valtavasti yhteistä voitettavaa.
Tämähän ei poissulje yhteistyötä Espoon ja Kauniaisen kanssa. Mutta
minä toivon, että se ovi, joka Helsingin ja Vantaan kanssa tällä hetkellä
on avautumassa, sitä osataan käyttää oikein ja lopputuloksena toivon
mukaan mahdollisimman nopeasti nähdään kunta, suurempi kunta kuin
nykyinen Helsinki, mahdollisesti kunta, jossa ainakin Vantaa on
mukana.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

Tästä tulee nyt ilmeisesti kuitenkin sukupuoliongelma, mutta me
esitämme Sunniva Strömnesiä siihen jäseneksi ja hänen
henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Harry Bogomoloffia.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tekninen korjaus: meidän jäsenemme nimi on Heidi Wallius-Virkkula
eikä -Virkkunen.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

Ehdotan varsinaiseksi jäseneksi Iiro Auterista ja varajäseneksi Linus
Långia.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Korjaamme henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sunniva Strömnesille
Tuula Öhman.

 

 

 

 

Kiitoksia puheenjohtaja.

 

Halusin kommentoida tällaista asiaa, että lehdistössä on otettu kantaa
siihen, että tällainen hanke olisi huono toteuttaa, käytetään nyt termiä
”tällaisessa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa”. Ja minä itse olen
henk. koht. siinä mielessä eri mieltä, että tällaisessa nykyisessä
taloudellisessa tilanteessa on nimenomaan suotavaa rakentaa ja
elvyttää, ja etenkin, jos se menee liikuntaan, se on sitäkin
suotavampaa.

 

Kiitoksia.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tämän käsillä olevan ehdotuksen mukaan kaupunki vuokraa
Salmisaaresta tontin vuoteen 2065 asti noin 100 000 euron
vuosivuokralla liikuntahalliksi tai liikuntatoimeen liittyviin toimintoihin
yksityiselle kiinteistöyhtiölle. On tietysti hyvä, että tälle alueelle, johon
on tulossa läheisyyteen myös lisää asutusta, saadaan liikuntatiloja,
enkä tältä kannalta halua tätä esitystä lainkaan arvostella. Tontin
vuokran määräytymisperusteisiin liittyy kuitenkin joukko kysymyksiä,
joista minun mielestäni kannattaisi jatkossa käydä enemmän
keskustelua.

 

Tämän esityksen mukaan liikuntakeskuksen perustava yhtiö on
suunnitellut hallin pohjakerrokseen kaksi jääliikuntakaukaloa,
ensimmäiseen kerrokseen muita liikuntatiloja, hoitotiloja, liiketiloja ja
ravintolan, toiseen ja kolmanteen kerrokseen seikkailupuiston, beach
volley -kentät, day spa -vesialtaat ja toimistotiloja, neljänteen
kerrokseen muun muassa kokous- ja saunatiloja, lisäksi rakennukseen
tulee kiipeilyhalli. Siis hyvin monipuolista toimintaa kylläkin. Ja vuokraa
tästä yhtiöltä perittäisiin esityksen mukaan kuukaudessa 40 senttiä
kerrosneliömetriä kohti. Siis 40 senttiä neliöltä kuukaudessa vuokraa.
Sitä voi verrata meidän asialistan seuraavassa kohdassa oleviin
asuntotonttien vuokriin, jotka ovat tämän listan mukaan yli 2 euroa
asuntoneliöltä kuukaudessa.

 

Mutta pointtini nyt ei liity tässä yhteydessä ensi sijassa tähän asunto-
tai liikuntatilojen vuokraan vaan tavallaan siihen kysymykseen, että
meneekö jossakin raja sen suhteen, mikä on tilojen tai tonttien
vuokraamista liikuntaharrastukseen ja mikä on tonttien tai kiinteistöjen
vuokraamista yritystoimintaan, tässä tapauksessa kiinteistöyhtiölle,

joka siis aikoo vuokrata näitä tiloja edelleen yhtiöille, jotka aikovat sitten
myydä näissä tiloissa tapahtuvia palveluja asiakkaille. Ja kaikki tämä
tapahtuu markkinahintaan, paitsi kaupungin tonttivuokra, joka tapahtuu
normaaliakin suuremmilla alennuksilla, 50 %:n alennuksella siitä, mitä
muuten tällaisessa tapauksessa perittäisiin.

 

Eli peräänkuulutan ikään kuin tätä kysymystä, että missä vaiheessa
pitäisi määritellä jokin muukin normisto liikuntatoimintaan liittyvien
kiinteistöjen vuokraamiselle kuin se, mikä nyt on yleisenä käytäntönä
kaupungilla ja jota näytetään sovellettavan riippumatta siitä, onko
kysymys sanoisiko puhtaasti harrastustoiminnan tarpeista vai sitten
selvästi liikuntabisneksestä. Kaupungin toiminta ei tietysti ole tukea
kiinteistösijoittamista, ymmärrän, että tälläkin esityksellä pyritään
edistämään sitä, että tuolle alueelle saadaan liikuntatiloja. Mutta entäpä
sitten, kun tänne tulee joku vielä isompi yrittäjä, joka harjoittaa vielä
selvemmin kaupallista toimintaa ja haluaa myöskin saman alennuksen,
koska sen kaupallinen bisnesidea liittyy liikuntaan? Missä on raja?

 

Eli tämä on tausta, jonka takia ehdotan, että valtuusto hyväksyy
seuraavan ponnen:

                     

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo
valtuustolle selvityksen erilaisten liikuntatilojen vuokrien
määräytymisperusteista ottaen huomioon erot muun
muassa koulujen, urheilujärjestöjen ja kaupallisten
yritysten toiminnan luonteessa.

 

Tämä ponsi ei siis ole vastaesitys tälle esitykselle vaan liittyy siihen,
että miten me tulevaisuudessa vastaavankaltaisissa tapauksissa
toimisimme ja hakisimme jonkunlaista porrastusta tai muuta
menettelytapaa.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Ensin kannatan Hakasen tekemää pontta.

 

Minäkään en vastusta tätä päätösesitystä, mutta haluaisin kiinnittää
huomiota, että tässäkin päätöksessä tehdään liikuntapoliittista linjausta
ja se linjaus on sensuuntainen, että kaupalliset liikuntapalvelut
valtaavat alaa ja liikuntapalvelujen ostajalla on monipuolisempi

valinnanvara. Ja valtio subventoi liikuntasetelillä myös tämän hankkeen
käyttäjiä, ja myös kaupunki subventoi näissä tonttivuokrissa. Mutta
tässä joudutaan vertaamaan liikuntaseurojen tarjoamia
liikuntamahdollisuuksia, tässä alkaa näyttää siltä, että liikuntaseurat
eivät saa samanlaista subventiota kohta.

 

Seurojen tilanne on Helsingissä hirveän huono, eikä se tälläkään
päätöksellä parane, jos ei minun ponttani hyväksytä, jonka luen kohta.
Tiloista on valtava pula, ja tilavuokrat ovat sietämättömän korkeat.
Kaupungin avustukset liikuntaseuroille eivät kata vuokrien nousuja.
Köyhien mukuloilla ei ole valinnanvaraa eikä mahdollisuuksia
monipuolisiin harrastuksiin. Itse olisin valmis edistämään
liikuntaseurojen asiaa enemmänkin mutta toivoisin, että valtuusto
äänestäisi tämän varovaisen ponnen puolesta, joka kuuluu näin:

 

Valtuusto edellyttää, että kaupunki tutkii mahdollisuudet
järjestää liikuntaseuroille tiloja myös kaupallisista
liikuntatiloista, joita kaupunki subventoi tonttivuokrien
alennuksilla.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tämä Salmisaaren tontin vuokraaminen ja käyttö nyt sitten
liikuntatilaksi on liikuntalautakunnan hyväksymä, ja
liikuntalautakunnassa on arvioitu, että tämä omalta osaltaan tukee ja
täydentää kaupungin liikuntapalveluja, erityisesti se parantaa
sisäliikuntatilojen tarvetta täällä Ruoholahden ja Lauttasaaren alueella.
Tietysti se sitten tuottaa myös uusille Jätkäsaaren ja Hernesaaren
alueille liikuntapalveluja, ja Hernesaarestahan sitten tulee myös
poistumaan näitä olemassa olevia halleja ja tiloja.

 

Nyt sitten se, että tässä on mukana yksityinen taho tätä toteuttamassa,
tämä on ihan normaalia käytäntöä. Ja se, mikä näissä
vuokratukikäytännöissä on, niin tämä noudattaa ihan yleistä linjaa, mitä
on aiemminkin tehty. Hyvin yleistä on myös, että näissä on yksityisiä
tuottajia mukana. Tässä on muun muassa Helsingin Liikuntahallit Oy
allekirjoittanut sopimuksen eli tulee mukaan tähän, eli näin ollen
Jääkenttäsäätiö on myös mukana tässä, eli näitä operoijia nyt sitten
tämä Kiinteistö Oy Salmisaaren liikuntakeskus sitten etsii.

 

 

Mutta kaupunki on tukenut näitä yksityisten liikuntapalveluiden
syntymistä muun muassa subventoimalla maavuokraa, niin kuin
tässäkin tehdään, sitten voidaan myös antaa edullista lainoitusta. Siitä
ei ole tässä kysymys, mutta näin on myös muissa hankkeissa toimittu.
Ja sitten me tuemme seurojen harjoitusvuoroja, eli maksetaan tukea
seuroille, ei näille ylläpitäjille, ja sitä kautta tulee tämä tuki. Mutta näin
ollen voi vain sanoa, että liikuntalautakunta ja liikuntavirasto ovat
valmistelleet ja liikuntalautakunta sitten tuonut tämän esityksen
yksimielisesti ja siellä lautakunnassa pidettiin tätä hyvin tärkeänä
nimenomaan tämän alueen liikuntapalvelujen tuottamiseksi.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kannatan ensin valtuutettu Tea Vikstedtin pontta.

 

Sen verran tähän asiaan, että nyt oikeastaan ihmetyttää
liikuntalautakunnan tai liikuntaviraston tämä liikuntapoliittinen toiminta
tällä nimenomaisella Etelä-Helsingin suurella tai väkirikkaalla alueella
yhdestä näkökulmasta. Eli nyt aika yllättäen ainakin minulle pitkäänkin
valtuustossa istuneena tuli se, että Ruoholahden alueelta liikuntavirasto
ja liikuntalautakunta ovat luopumassa Alkon kuntotalossa olevasta
uimahallista, niin että sen vuokrasopimus päättyy nyt keväällä 2009.
Oikeastaan väliajalle koko tälle valtavalle alueelle, johon on rakentuva
uusi osayleiskaava-alue, noin 15 000 asukasta, on tulossa nyt tämä
uusi Salmisaaren kuntotalohanke, jossa siis varsinaisesti, minä olen
vähän konservatiivi ehkä, uintia ei ole, se on korvattu day spa -
palveluilla. Ainakin minun käsitykseni mukaan alueen asukkaat eivät
tätä niin suuresti kunnioita samanarvoisena.

 

Bunkkeri, joka Jätkäsaareen tuolle alueelle on rakentumassa, nousee
ehkä 2015 tai 2016. Tälle väliajalle voisi ehkä toivoa sen, että
liikuntavirasto pitäisi huolta siitä, että kuntotaloa ei purettaisi, ja siis
myös rakennusvirasto siltä osin kun purkulupaa ei ole myönnetty,
ennen kuin sillä tontin omistajalla on joku varsinainen hanke näinä
taantuma-aikoina vaan että tätä uintitoimintaa jatkettaisiin sinne
saakka, kunnes korvaavat palvelut alueelle tulevat eli kun bunkkeri
sitten vihdoin ja toivottavasti rakennetaan.

 

 

 

Kiitos puheenjohtaja.

 

Otin puheenvuoron kannattaakseni valtuutettu Hakasen hyvää pontta,
mutta Tea Vikstedt osoittautui olevan nopeampi valtuutettu kuin
meikäläinen, nopeampi pyöräilijä hän on ollut aina. Olin tyytyväinen,
kun hän esitti myös ponnen, jota olisin voinut tässä puheenvuorossa
kannattaa, mutta Osku ehti taas ensin. Mutta olen edelleen nopeampi
pyöräilijä kuin Osku.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kannatan lämpimästi tätä liikuntakeskushanketta mutta haluaisin
huomauttaa, että kun liikuntapoliittista ohjelmaa Helsingissä tehdään,
otettaisiin tasapuolisesti huomioon sekä tyttöjen että poikien
liikuntaharrastukset, sillä tässäkin hankkeessa puhutaan
jääliikuntakaukalosta. Tarkoittaako se jääkiekkokaukaloita? Jääkiekkoa
pelaavat yleensä pojat. Eli tytöille aivan yhtä paljon liikuntatiloja kuin
pojille.

 

 

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Minustakin hanke on hyvä eikä sitä kannata vastustaa, mutta toisaalta
täällä on esitetty kaksi pontta, jotka molemmat mielestäni ovat
kannatettavia. Vaikka apulaiskaupunginjohtaja hiukan tätä asetelmaa
tässä avasikin, joka ei täysin vieras kaikille ole, siitä huolimatta tapa,
jolla kaupunki subventoi jotain sinänsä hyväksi tarkoittamaansa tai
näkemäänsä toimintoa nimenomaan näiden vuokrien kautta, on vähän
sellainen, mitä kannattaisi selvittää ja luoda periaatteita. Vaikka näin
ehkä menetellään koko ajan, niin tämä määrittelykysymys on aina, että
mikä on sopiva tällaiselle toiminnalle ja miten se suhtautuu siihen
toimintaan ja sen muotoon, jota ei tueta tällä lailla.

 

Jos nyt ajatellaan, että sekä liikunta että kulttuuri usein rinnastetaan
toisiinsa tällaisina yhteishyödyllisinä ja hyvinä asioina, niin on hyvin
vaikea, vielä vaikeampi kulttuuripuolella ehkä sanoa, missä kohtaa se
kulttuuri muuttuu kaupalliseksi toiminnaksi ja missä kohtaa se on
puhtaasti sellaista, joka olisi ikään kuin subvention piirissä. Kyllä tähän
olisi ihan hyvä palata ja luoda pelisääntöjä, ainakin kertoa nyt, kun uusi

valtuustokin on koossa.

 

Minun mielestäni tämä Hakasen ponsi ei missään tapauksessa ole
uhka itse hankkeelle mutta selventää peliä ja on sikäli kannatettava, ja
yhtäkaikki Tea Vikstedtin ponsi tukee esitystä hyvin.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tähän valtuutettu Asko-Seljavaaran kysymykseen totean, että tämä
jääkiekkokaukalo on vanhentunut termi, pitäisi puhua jääradoista. Ja
varsinaisesti kysymykseen, että onko se tarkoitettu myös tytöille,
vastaisin erittäin pitkällä kokemuksella, että ilman naispuolisia
urheilijoita mikään tämäntyyppinen laitos ei pysty kannattavasti ja
järkevästi toimimaan. He ovat paitsi erittäin tervetulleita asiakkaita niin
myös heidän tarpeensa esimerkiksi taitoluistelussa tarvittavien
musiikkilaitteiden suhteen on enemmän kuin huomioitu.

 

 

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

 

Kaksi seikkaa: Ensinnäkin tämä tärkeä esille otettu tasa-
arvonäkökulma on ollut liikuntalautakunnassa ja
kaupunginhallituksessa selvityksessä ja puheen kohteena jo ainakin
niiltä vuosilta asti, kun itse olin kaupunginhallituksessa ja
liikuntalautakunnan valvoja. Ja siitä lähtien liikuntavirasto on pyrkinyt
selvittämään tätä tasa-arvoaspektia, ja toistaiseksi luvut eivät vielä ole
täysin tyydyttävät, mutta liikuntavirastolle täytyy antaa kehuja siitä, että
vuosien varrella tämä tasa-arvoaspekti on näkynyt selvästi paremmin
kuin aikasemmin. Tätä tietä on jatkettava.

 

Olisin kysynyt apulaiskaupunginjohtaja Haataiselta vain tästä Yrjö
Hakasen ponnesta, että eikö käytännössä tämänkaltaisten tietojen
hankkiminen ja niiden valtuustolle esittäminen ole aika yksinkertainen
ja helppo asia. Olen sitä mieltä, että nämä tiedot on hyvä kerätä ja
katsoa, mutta olisin halunnut vielä apulaiskaupunginjohtajalta
kommenttia, että tuskin on käytännössä kovinkaan vaikeaa toteuttaa
tätä ponnen pyyntöä. Kyllä nämä pitäisi olla aika helposti löydettävissä
nämä kaikki eri tukimuodot ja esittää ne toinen toisiaan vertaillen ja
nähtävissä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ensinnäkin tähän aiheeseen yleisesti ottaen voi sanoa, että jos tällaista
tukea ei tämän vuokratuen muodossa harrastettaisi, olisi varmasti aika
hankala saada liikuntatiloja tällaiselle alueelle, jossa rakentaminen on
kallista ja vaatii hyvin paljon investointeja. Mutta näin on toimittu, ja
tämä on yks tuen muoto, jota on toteutettu.

 

Nyt sitten toinen kysymys täällä heräsi tasa-arvosta. Täällä todetaan,
että tähän tulee kaksi jääliikuntakaukaloa, siellä voi liikkua miehet ja
naiset ja mielellään yhä enemmän tytöt myös jääkiekon parissa. Ja
kuten valtuutettu Brax tuossa totesi, todellakin liikuntavirastossa on
tehty tasa-arvosuunnitelmat ja he seuraavat näitä ja on mietitty keinoja,
millä voitaisiin rohkaista tyttöjä miesvaltaisille liikunta-aloille ja
päinvastoin. Eli sitä myös tehdään, ja se on tärkeä havainto, joka täällä
otettiin esille.

 

Nämä ponnet ovat tietysti toteutettavissa kyllä, tiedot voidaan
valtuustolle tuoda ja tuodaan ihan mielellään. Kaikki on ihan avointa
toimintaa, mutta tavoitteena on, että tasapuolisesti saamme hyviä
liikuntatiloja kaupungissa rakennetuksi omin voimin ja yksityistenkin
toimesta.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Käytin vain repliikkipuheenvuoron sen takia, että olisin samalla kysynyt
apulaiskaupunginjohtaja Haataiselta. Tämä on ehkä vähän nipotusta,
mutta minulla ei ole aavistustakaan, mihin tätä suunnitellaan. Ja se on
minusta vähän liikaa vaadittu, että jos minä olen lukenut paperit
huolellisesti, että meidän pitäisi tietää kaavakartasta, mihin tämä
sijoittuu. Jos sanotaan, että tämä on tulossa Länsisataman alueelle,
niin se on vähän kuin sanoisi, että se on tulossa Itä-Helsinkiin tai
Kallioon. Ihan vain siis joukkoliikenneyhteyksien ja muiden takia
minusta se olisi tärkeä tieto, että jos jollain on vähän tarkempaa
informaatiota tästä, olisi kiva tietää.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

 

Ensin voisin valtuutettu Pajamäelle kertoa, että se tulee sinne
Salmisaaren voimalaitoksen ja Länsiväylän väliin, sinne missä on niitä
uusia toimistoja.

 

Itsekin kannatan lämpimästi näitä ponsia, koska tämä kysymys
kaupallisten ja julkisten urheilukeskusten ja urheiluseurojen ja -
toimijoiden tuesta on hyvin monimutkainen ja kaupungilla on
esimerkiksi uimahalleja hyvin monenlaisin omistussuhtein. Siellä on
Fix-Liikuntakeskusta ja on liikuntaviraston kuntosalia, ja nyt tulee sitten
taas yksi tällainen yksityinen toimija. Olisi hyvä valtuutettuna saada
tästä jotain selvitystä.

 

Sitten valtuutettu Pajamäki nosti erittäin tärkeän asian, eli tämä
Ruoholahden kuntotalo, jossa on toimiva uimahalli, on nyt päätetty
purkaa. Itsekin vähän pelkään, että tämä toimistotalohanke, jota siihen
on suunniteltu, saattaa nyt talouden muututtua, suunnitelmat venähtää
aika pitkäksi. Haluaisin, että tämä uimahalli säilyy siellä niin pitkään kun
se talo on pystyssä. Tänne Salmisaaren liikuntakeskukseen kun on
tulossa tämä joku day spa, niin se ei suinkaan tarkoita mitään
uimahallia vaan jotain ei kauhean urheilullista, olen ymmärtänyt näin.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Haluan vielä alleviivata sitä, että en ole tällä omalla ponnellani ja, näin
ymmärsin, ei myöskään valtuutettu Vikstedt omalla ponnellaan ole
esittämässä, että kaupunki jotenkin lopettaa tukemasta toimintaa, jolla
pyritään lisäämään liikuntatiloja ja edistämään liikuntaharrastusta.
Kysymys on enemmänkin siitä, että kun me kaikki tiedämme, että
ihmisten hyvinvointiin liittyvät palvelut ovat myöskin iso ja ilmeisen
kasvava markkina noin pidemmällä aikavälillä, niin ne periaatteet, joita
joskus on aikoinaan omaksuttu kaupungissa liikuntatilojen vuokrien
määräytymisestä, on kyllä tehty hieman erilaiseen
maailmantilanteeseen, jossa ei ole kovin paljon mietitty mitään suuria
kaupallisia bisneshankkeita. Sellaisiakin tähän kaupunkiin saattaa tulla
jatkossa, ja olisi hyvä, että meillä olisi, ennen kuin sellaisia ongelmia
tulee enempää, jotkut pelisäännöt valmiina eikä niin, että niitä
joudutaan sitten tapauskohtaisesti sorvaamaan eli että tehtäisiin
jonkunlaista asteittaista systeemiä tähän, että millä tavalla
suhtaudutaan erityyppiseen liikuntatoimintaan.

 

Erityisesti minä näen tässä tapauksessa tärkeänä esimerkkinä sen,

että saattaa tulla näitä välissä toimivia yhtiöitä enemmänkin,
kiinteistöyhtiö vuokraa toiselle yhtiölle, joka vuokraa kolmannelle
yhtiölle ja jonka asiakas tietysti maksaa.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tässä tiedusteltiin, missä tämä paikka on, niin katuosoitetta en osaa
sanoa, mutta joka lähtee Ruoholahdesta ajamaan Länsiväylälle, niin se
paikka on siinä, missä rakennetaan muutoinkin nyt tällä hetkellä ja
missä oli ennen hiilikasat eli hotellin ja tien välissä. Katuosoitetta en
pysty tässä antamaan.

 

Samalla tiedustelen, että kyllä kai nyt on niin, että kun tässä puhun,
tämän niin sanotun, mikäs jääviys se nyt oli, niin olenko jäävi
päättämään asiasta vai en, kun edustamani yhtiö on siellä
vuokralaisena? Eli yhteisöjääviyden perusteella ilmeisesti en ole enää
jäävi. Onko tulkinta oikea, vai pyyhitäänkö äskeinen puheenvuoro yli?
Nimittäin täällä on muitakin, jotka ovat pikkuisen samassa asemassa.

 

Siis Helsingin Liikuntahallit Oy, joka on tehnyt niistä... Minä kerron
tämän nyt teille kaikille, niin se on sitten pöytäkirjassa, eli Helsingin
Liikuntahallit Oy on tehnyt tämän vuokrasopimuksen näiden
jääurheilutilojen osalta. Ja Helsingin Liikuntahallit Oy:n osakekannan
omistaa 100-prosenttisesti Jääkenttäsäätiö, joka taas on tämän talon
firmoja sekin.

 

Välihuuto!

 

Aika lailla tarkkaan.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tuossa informaatiota annettiin, että valtuutettu Bogomoloff ei ole tässä
asiassa jäävi.

 

Tuosta tontista vielä, että tämä on erikseen tämä tonttiasia tietysti
käsitelty ja voi tietysti varmaan informatiivisuutta lisätä näihin, että
täällä voisi olla kuva aina mukana, mutta otetaan se jatkoon tiedoksi.

 

 

Ärade ordförande.

 

? en lite allmännare diskussion om priserna för utrymmen som hyrs ut
åt föreningar. Om man vill att de skall ses som det kommersiella eller
inte, hoppas jag att den här utredningen också täcker det förslag till
betydande höjning av hyrorna för Helsingfors Roddstadion. Vi vet att
det kommer att vara förhandlingar mellan friluftsverket och
föreningarna om någon vecka och den verkar väldigt osedlig den här
höjningen, eftersom det är frågan om ett skyddat utrymme, som vi vet
att byggdes för olympiaden. Alla andra utrymmen som är byggda för
olympiaden är ju skyddade. De här föreningarna som verkar inom
Roddstadion har ingen möjlighet att betala den höjda hyran. Jag
hoppas att den här skäligheten också beaktas i de förhandlingarna
mellan roddföreningarna och Helsingfors stads friluftsverk.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tämä asia 12 on Tukkutorin asemakaavan muutos. Nyt käydään sitten
tämän valtuustokauden ensimmäinen rakennussuojelukeskustelu.
Toivottavasti niitä ei jouduta käymään ihan tavattoman paljon, vaikka
niitä on tässä salissa totuttu käymään, ikävä kyllä.

 

Tukkutori on siis Helsingin kaupungin hallinnoimaa toimintaa, erittäin
hyödyllistä ja asiallista kaupunkitoimintaa. Tukkutori on paikka, mistä
moni paikallinen ravintola tai torikauppias tai moni muu yrittäjä käy
päivittäin hakemassa bisnekselleen tarpeellisia tuotteita, lihaa,
makkaraa, kasviksia, kukkia, vihanneksia etc. On ymmärrettävää, että

Tukkutorin toimintaa pitää kehittää, ja nyt on kysymyksessä
asemakaava, jolla toimintaa pyritään kehittämään.

 

Asemakaavan vahvistamisen yhteydessä kyllä sitten menetetään
pesuveden mukaan jotain aika arvokasta. Asemakaavamuutos lähtee
muun muassa siitä, että vanha pakastamorakennus, 50-luvulla
rakennettu 4-kerroksinen rakennus puretaan ja sen paikalle ja vähän
sille alueelle rakennetaan uusi pakastamo. Ja mikä erityisesti sitten
meikäläistä alkaa hiertää, on se, että mahdollisen uuden pakastamon
rakentamisen yhteydessä puretaan kaksi asemakaavoilla suojeltua
rakennusta.

Toinen purettavaksi esitetty rakennus on vanha laboratoriorakennus.

Ne valtuutetut, jotka ovat ehtineet käydä paikalla katsomassa,
muistavat, että se on sellainen punatiilinen pienehkö, vaatimattomankin
näköinen rakennus, joka niinkin tuoreessa asemassa kuin vuonna 2002
vahvistetussa kaavassa on suojeltu merkinnällä SR1. Ja nyt vähän
tällaisia lukukinkereitä vanha opettaja harrastaa, eli minä luen nyt, mitä
yleensä SR1-suojelumerkintä tarkoittaa.

 

”Se on historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus, jota ei
saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- ja
lisärakentamistöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai vesikaton
historiallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Mikäli
rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on
rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan
rakennuksen luonteeseen hyvin soveltuvalla tavalla.”

 

No, mitä me olemme nyt siis tekemässä? Me olemme purkamassa
tällaista rakennusta. SR2-suojelumerkintä on toiseksi vahvin keino,
millä me kaupunginvaltuutetut voimme rakennettua kaupunkia säilyttää.
Siitäkään lähtökohdasta ei olla nyt pitämässä mahdollisesti kiinni, jos
tämä asemakaavan muutos hyväksytään. SR2:lla on tässä vanhassa
asemakaavassa suojeltu sellainen betoninen vanha
ruhojenkuljetusrakennelma, joka ei siis ole talo mutta erittäin
mielenkiintoinen rakennuskompleksi, jos niin voisi sanoa. Sen
suojelulle vielä katsottiin vuonna 2002 hyvät syyt, koska sen on
kaupunkisuunnittelulautakunta alun perin nähnyt SR2:lla suojeltavaksi.
SR2 tarkoittaa seuraavanlaista yleensä:

 

”Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei
saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee
olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai
kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy tai palautuu.”

 

Siis näistä periaatteista emme ole tässä kokouksessa välittämässä

hölkäsenpölähtämää, jos hyväksymme käsittelyssä olevan
asemakaavan muutoksen. Minä en suosittelisi, että tätä asemakaavaa
hyväksyttäisiin. Minä teen asemakaavan palautusesityksen, joka
kuuluu seuraavalla lailla:

 

Asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleenvalmisteltavaksi
siten, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitetään vaihtoehtoinen
suunnitelma, jossa vanha pakastamorakennus vanhoine
betonirakenteineen sekä vanha laboratoriorakennus säilytetään.

 

Tämä esitys tulee teille paperilla niin suomeksi kuin ruotsiksi, ja te
voitte sitä hetken kuluttua vielä tarkemmin tavailla. Mutta minä painotan
vielä, että tämä palautusesitys siis käytännössä tarkoittaa sitä, että
nämä nykyisessä asemakaavassa olevat rakennelmat suojellaan niin
kuin ollaan aikasemminkin suojeltu ja tämä vanha pakastamorakennus
niin sanotusti vain säilytetään.

 

Minulla ei ole mitään hinkua ja intohimoa lähteä suojelemaan sitä
rakennusta, mutta minulla olisi hinku ja intohimo saada se rakennus
uuteen eloon. Se on senkaltainen hyvin rakennettu, noin 50 vuotta
vanha rakennus, jossa hyvin voisivat toimia monenlaiset yritykset,
varsinkin pienemmät yritykset mutta miksei vähän isommatkin. Siinä on
parituhatta neliötä ainakin tilaa. Se tukisi tulevaisuuden
tukkutoritoimintaa.

 

Esittelytekstistä olette varmaankin lukeneet, että sen lisäksi, että siellä
toimii edelleen tämä tukkubisnestoiminta, sinne ollaan
suunnittelemassa myös yksittäisiä kaupunkilaisia palvelevia toimintoja,
jopa tällaista eräänlaista gourmet-keskusta. Ja jos me nyt kuitenkin
kehitämme Tukkutorin pelkästään tukkubisneksen tarpeiden ja
varsinkin niiden rekkojen tarpeiden mukaiseksi, niin väitän, että
tulevaisuuden gourmet-keskukselle ei ole minkäänlaista tulevaisuutta.

 

Kalasataman alueelle on syntymässä tuhansille ihmisille asuinpaikkoja
ja työpaikkoja. On ihan selvää, että kaupunkimme kaipaa myös
vanhoja rakenteita, minne pienemmät yritykset, vähän kevyemmät
yhteisöt, kulttuuritoimijat, nuorisotoimijat voisivat asettua vähän
halvemmin kuin mahdollisiin tuleviin uusiin kiinteistöihin. Senkin takia
tämän vanhan pakastamon säilyttäminen on tärkeää. Ja kun vielä
muistetaan, että tälle tukkutorialueelle voidaan, jos niin vain halutaan,
rakentaa myös uusi pakastamo siten, että näitä suojeltuja rakenteita ei
pureta, niin miksemme tekisi niin?

 

Moni kansalainen ennen vaaleja kysyi minulta, että onko valtuutetulla
valtaa kaupunginvaltuustossa. Minun mielestäni valtuutetulla on valtaa,

jos valtuutettu suvaitsee sitä valtaansa käyttää. Aloitetaan nyt tänään
sekin homma.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kannatan valtuutettu Helistön tekemää palautusehdotusta.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun
SR1-merkintää ollaan purkamassa asemakaavasta uudella
asemakaavalla. Ja tämä muutettavana oleva kaavahan ei todellakaan
ole kovin vanha vielä, kuten valtuutettu Helistö sanoi. Vanhaa sanontaa
mukaellen: haluammeko me mennä Helsingissä tilanteeseen, jossa
hyvin suojeltu on puoleksi purettu? Eli uskon, että tulevissa
puheenvuoroissa muut valtuutetut puolustavat gourmet-keskusta ja
hienoa uutta kaupunkitilaa putiikkeineen ja ravintoloineen, mutta kuten
valtuutettu Helistö sanoi, se on mahdollista toteuttaa myös säilyttämällä
nämä hienot, vanhat, suojellut rakennukset.

 

Kaupunkikuva on mielestäni hienointa silloin kun se on ajallisesti
kerrostunutta, ja vaikka joku ei tällä hetkellä olisi meidän silmissämme
kaunista niin tulevien sukupolvien näkökulmasta se voi olla, joten
toivon, että tämä asemakaava palautuu valmisteluun.

 

 

Puheenjohtaja, uudet ja vanhat valtuutetut.

 

Tässä todellakin on ilo huomata, että viime kauden
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet ovat nyt aktiivisesti sekä
lausuneet että tulevat ehkä lausumaan tästä asiasta jotakin. Ja niin
kuin esityslista osoittaa, tästä käytiin keskustelua lautakunnassa
tavalla, johon Helistö ja Puoskari viittaavat. Mutta sanoisin heti, että niin
kuin nämä numerot osoittavat, niin ryhmämme ei tämän palautuksen
kannalla ollut, siitä yksinkertaisesta syystä, että tällaiset suojeluasiat
ovat tietysti tärkeitä kaupunkikulttuurin kannalta mutta sitten tullaan
siihen käytäntöön ja tilanteeseen, jossa kaupunki elää paikoin tällaisten
suojeluasioiden ohi.

 

Me muistamme viime kaudelta kaksi tällaista casea, jotka olivat hyvin

kiinnostavia, Makkaratalon makkarat ja Kruunuhaan hissit, joissa näkyy
se, että elävä elämä ajaa tietyllä tavalla joskus tällaisen
suojelujärjestelmän ohi. On tärkeää, että näistä asioista keskustellaan.
Historia elää, se ei ole mikään monumentti tai monoliitti, joka pidetään
ja pysytetään siinä asussa kuin se on, vaan me elämme nyt aikakautta
Helsingin historiassa, jolloin tämä kaupunki tulee muuttumaan 20
vuodessa dramaattisesti, ja myös tämän kerrostuneisuuden tulee elää
siinä mukana.

 

Tämä Tukkutorin aluehan on yksi Helsingin hienoimpia
rakennustaiteellisia teollisen arkkitehtuurin kokonaisuuksia, mutta
sekään ei ole tietysti itseisarvo sinällään vaan senkin tulee ilmentää nyt
tätä Kalasataman alueen valtavaa dynaamista tulevaisuutta. Eli emme
kannata tämän esityksen palauttamista.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kuten valtuutettu Helistö täällä selosti laajasti lautakunnassa käytyä
keskustelua, niin näin oli, ja myös se, että millä tavalla nämä eri
rakennukset saivat suojelumerkinnät, niin siitä Kimmo Helistö jätti
vastaamatta, että SR1-merkintähän, niin kuin asemakaavapäällikkö
selosti, tuli nimenomaan kaupunkisuunnitteluvirastotoimen toimesta
silloin aikoinaan. Se ei ollut kaupunginmuseon suojelulistoilla syystä tai
toisesta, mutta silloin minkä takia SR1 tuli tämän vanhan
laboratoriorakennuksen suojelumerkinnäksi, se liittyy siihen, että kun
Hermannin nimenomaan asuinrakennusten ja sen nurkan
uudelleenorganisointiin oli ajateltu, että siitä lohkaistaan siltä osin osa,
että kaupunkirakenne asuinrakennuksina jatkuu siihen nurkkaan. Ja
näin ollen kaupunkisuunnitteluvirasto halusi suojella, että sitä ei sitten
siinä yhteydessä pureta, halusi suojella tämän laboratoriorakennuksen.
Että sikäli on toisentyyppisistä lähtökohdista lähdetty sitä suojelemaan
kuin kaupunginmuseon tarpeista tai museaalisista tarpeista.

 

Minä en kauhean pitkälle käy tätä valtuutettu Helistön esille nostamaa
keskustelua kaupunkisuunnittelulautakunnassa, koska siellä todella
tätä asiaa valmistellessa on käyty perusteellinen, monipuolinen
keskustelu ja saatu myöskin moniin näihin kysymyksiin vastaukset,
joihon valtuutettu Kolbe ja Helistö viittasivat. Mutta korostan
voimakkaasti sitä, että tämän asemakaavan muutosehdotuksen
tarkoituksena on Tukkutorin ja sen yritystoiminnan turvaaminen tällä
alueella. Siitä ovat olleet huolissaan nämä Tukkutorin yrittäjät, ja kyllä
monet kaupunkilaiset ovat ottaneet esimerkiksi minuun yhteyttä ja

toivoneet, että Helsingissä säilyy Tukkutori ja se toiminta, joka siellä on,
ja että sille luodaan modernit kehittymisen edellytykset sillä alueella. Ja
se on ollut tämän asemakaavan keskeinen sisältö.

 

Kun sitten Kimmo Helistö voimakkaasti korosti, että miten tässä nyt
hävitetään ja kaikki kerroksellisuus nyt sitten häviää, niin se ei suinkaan
pidä paikkaansa. Tälle alueelle jää monella tavalla kerroksellisuutta, ja
tämä gourmet-alue, joka siellä on, myöskin vanhoja rakennuksia, jotka
säilyvät, tuovat mukanaan sitä historiaa ja kerroksellisuutta, jota sillä
alueella on.

 

Vielä ehkä yhtenä perusteluna totean, että totta kai olisi ollut hyvä, jos
asemakaavan muutosehdotuksen lähtökohdaksi olisi voitu ottaa nämä
rakennusten säilymiset, mutta meillä myöskin valmistelun kuluessa
monin eri havaintovälinein ja liikennejärjestelyjen havainne-esimerkkien
mukaan näytettiin, miten nämä rakennukset tosiasiassa olisivat
käytännössä tuhonneet koko Tukkutorin uudelleenorganisoinnin niin,
että sellaista Tukkutoria, jota nyt havitellaan, ei olisi voitu rakentaa
ilman, että täällä nyt joudutaan liikenneratkaisujen ja Tukkutorin
säilyttämisen ja kehittämistavoitteiden perusteella tekemään.

 

Olen Laura Kolben kanssa samaa mieltä, että lautakunnan jäsenet ja
valtuutetut joutuvat harkitsemaan päätöksiä tehdessään erilaisia
vaihtoehtoja, ja joskus kaksi hyvää asiaa ovat toistensa kanssa
ristiriidassa. Näin ollen pitää tässä yhteydessä punnita, mikä on
kaikista tärkein Helsingin kokonaisedun kannalta.

 

 

Kiitos puheenjohtaja.

 

Palautukseen. Vasemmistoliiton ryhmässä tätä asiaa on käsitelty hyvin
tiiviisti ja käyty paikan päällä myöskin tutustumassa, aika moni on
käynyt siellä katsomassa, että tiedettäisiin, mistä sitten päätetään.
Tosiasiahan on se, että nämä kaksi suojeltua rakennusta, kumpikaan
niistä asemakaavalla suojelluista rakennuksista ei sisältynyt
kantakaupungin teollisuusympäristöt -inventointiin silloin 1995, eikä
myöskään kaupunginmuseo aikanaan, vähän yli 20, 25 vuotta sitten
pitänyt sitä tai esittänyt niitä suojeltavaksi. Että kaavoittaja on itse sitten
nämä merkinnät tehnyt.

 

Yleensä Vasemmistoliitossa suhtaudutaan hyvin huolella näihin
suojelumerkintöihin, ei olla kovinkaan helposti niitä purkamassa eikä
edes muuttamassa. Mutta tässä tapauksessa kyllä olemme katsoneet,

että tämä toiminnallisuus ja kun nyt eivät parhaallakaan mahdollisella
tavalla tämä betonirakennelma oikein tunnu meidän mielestämme edes
siltä, että edes tulevat sukupolvet niitä nyt hirveästi arvostaisivat, niin
voimme olla tämän kaavan hyväksymisen kannalla. Ja todella
pakastamo täytyy uusia, koska nykyisellään se on vanhentunut ja jopa
vaarallinen. Eli me olemme tämän kaavan kannalla ja uskomme, että
myös tällä tavalla tästä alueesta saadaan toiminnallinen ja sillä tavalla,
että se on elävä alue myös iltaisin ja viikonloppuisin.

 

 

Tack herr ordförande.

 

Palautukseen.

 

Det tycks vara lätt i Helsingfors att fortfarande hålla fast vid den princip
som ofta har fått styra vårt byggande och framförallt rivande. När det
finns ett praktiskt behov, när det finns en användning för det här
området, som anses vara viktigare än den användning som området nu
har. Musikhuset krävde att historiska magasinen revs. Det här är ju
alldeles på samma sätt.

 

Här har vi fått höra att det här fryshuset behövs för annat, och jag är
inte alls i tvivel om att vi behöver de här utrymmena. Men samtidigt
som fullmäktige ledamot, har vi här att svara för hur det kommer sig att
vi i Helsingfors kan fortsätta med att riva sådana byggnader, som i det
här fallet är till och med av staden själv har skyddats med en tung
skyddsbeteckning SR1.

 

SR1-kaavamerkintä on kyllä raskas kädenjälki kaavoittajalta, ja kyllä
ihmettelen sitä, että sitten esitetään tällaisten merkintöjen purkamista.
Rkp:n ryhmä on ollut usein näitä purkamisia vastaan, koska
nimenomaan se historiallisten arvojen ja historiallisen miljöön
hahmottaminen on kaupunkilaisille ihan keskeinen asia. Sen huomaa
kaikissa isoissa vähän vanhemmissa kaupungeissa, että tämä on
itsestäänselvyys. Mutta myös meidän ryhmässä on erimielisyyttä sen
suhteen, että mitä tämän alueen käyttö vaatii.

 

Jaan Kimmo Helistön huolen siitä, että tältä alueelta häviää
mahdollisuus halvempiin tiloihin ja siihen, että kevyemmällä
rakentamisella voitaisiin päästä tiloihin kiinni.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minusta tätä asiaa pitäisi käsitellä todella sillä tavalla, että mikä meidän
kansainvälinen kilpailukykymme on. Tukkutoritoiminta ei ole enää
pelkästään kansallista toimintaa, vaan se joutuu tappelemaan kyllä
ulkoisia toimijoita vastaan. Se on ollut pitkään siellä perinteisesti, sen
infra ja logistiikka edellyttävät tehokkuuden nimissä uusimista, ja silloin
on käsittämätöntä, että roikkumalla vanhoissa kaavamerkinnöissä
estettäisiin tämän toiminnan jatkuvuus ja kilpailukyky.

 

Eli tässä Maija Anttilan puheenjohtamassa lautakunnassa tämä asia
käsiteltiin ja mielestäni saatiin erittäin hyvät selvitykset, taustat,
perusteet tälle päätökselle, myöskin siellä päätös oli selkeä. Eli olen
ehdottomasti tämän eteenpäin viemisen puolesta.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

En voi mitenkään kannattaa tätä palautusesitystä. Nämä Tukkutorin
rakennukset, niitä ei voida suojella, jos ajatellaan, että
nykyisenkaltaista Tukkutorin toimintaa jatketaan ja muutetaan.
Liikepalvelulautakunta on korjausmäärärahoja nykyiselle pakastamolle
antanut, ja sen korjaaminen nykykäyttöön on mahdotonta, mutta myös
nykyisen rakennuksen säilyttäminen on mahdotonta, jos ajatellaan, että
sinne tulee monimuotoista uutta toimintaa, ja lisäksi liiketaloudelliset
tosiasiat puhuvat, että sitä nykyistä toimintaa pitää kehittää. Muuten
siitä tulee tällainen museaalinen hautomo ja koko toiminta kuolee.

 

Joka tapauksessa siellä on muita rakennuksia, jotka tekevät siitä
monipuolisen ja elävän. Sitä paitsi, jos useammat valtuutetut olisivat
käyneet katsomassa näitä nyt purettaviksi ehdotettuja rakennuksia,
tuskin näitä puheenvuoroja täällä käytettäisiin. Menkää katsomaan
paikka tämän jälkeen.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Anteeksi, että tulen toistamiseen tänne, mutta minun on pakko korjata
muutama epärehelliseksikin sanottava mielipide, joka tässä

keskustelun aikana on tullut esiin.

 

Ensinnäkin Ulla-Marja Urhon puheenvuorosta, en oikeastaan sano
mitään mutta paneudun Maija Anttilan ja Jere Lahden puheenvuoroihin.
On ikävää, että kaupunkisuunnittelulautakunnan entinen puheenjohtaja
ja lautakunnan jäsen Jere Lahti antavat väärän todistuksen eräällä lailla
esityksestäni. Minä olen alueen suunnittelija Micke Sundmanin kanssa
kädestä pitäen käynyt läpi, miten uusi pakastamo voidaan rakentaa
alueelle siten, että vanha pakastamo säilyy ja suojellut rakennukset
säilyvät. Maija kyllä vihjasi, että nyt on Tukkutorille otettu tietty
strategia, miten toimintaa ja aluetta halutaan kehittää, mutta se ei ole
koko totuus. Se ei ole ainoa mahdollinen strategia. Strategiaakin voi
joskus muuttaa, jos todetaan, että muuttamiselle on syynsä.

 

Vasemmistoliiton suunnastakin tuli joitakin hälyääniä, ja peruste oli se,
että suojelusta ei tarvitsisi välittää silloin, jos toiminnalliset tarpeet jotain
muuta vaativat. Sitten myös siellä puhuttiin, että ei näitä tarvitse näitä
nyt suojeltuja rakennuksia suojella, koska joskus vuosia sitten
kaupunginmuseon tekemässä inventoinnissa niitä ei ole huomattu.
Niitä ei ole huomattu sen takia, että kaupunginmuseolla on niin
mitättömät resurssit tehdä näitä invenvointeja, että he joutuvat ne
vasemmalla kädellä nopeasti toteuttamaan, jotta meillä olisi edes jotain
kättä pidempää, kun joudumme näitä asioita täällä valtuustossa
todennäköisesti jatkossakin käsittelemään.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

On aivan pakko vastata valtuutettu Helistölle, vaikka on
palautuskeskustelu, mutta tämä liittyy näihin palautusperusteisiin.
Arvostan erittäin suuresti sitä, että valtuutettu Helistö paneutuu
asioihin, kaupunkisuunnittelulautakunnan asioihin, mutta hän antaa
täällä aina välillä aika yksipuolisia tuomioita. Ja en sanonut, etteikö
pitäisi suojelusta välittää. Toivoisin, että hän olisi tarkempi näissä
tuomioissaan, joita hän tänne suuntaan ja toiseen heittää. Voi olla ihan
poliittisista syistä joskus eri mieltä asioista mutta silti voi arvostaa, ei
tarvitse tuomita.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

Minusta edelleenkään tätä kaavaa ei pidä palauttaa vaan hyväksyä. Ja
se mitä Kimmo Helistö tässä totesi näistä rakennuksien säilyttämisestä
ja siitä suunnittelun lähtökohdasta, niin kyllähän esittelijä myöskin esitti
tämän lähtökohdan, kun kysyttiin häneltä, että miten sitten, jos nämä
molemmat säilytetään ja etenkin tämä SR1. Niin tilannehan olisi ollut
ihan toinen, minkä esittelijäkin totesi, että ei saada sitä hyötyä, mitä
tämän Tukkutorin kehittämisen tavoitteeksi oli asetettu. Koska silloin
esimerkiksi liikenneratkaisut ihan kaavoilla osoitettuna, liikennevirtoina
osoitettuna, millä tavalla ne rekat siellä kulkevat, niin se rakennus on
keskellä sitä liikenneratkaisua, joka nyt tullaan hyväksymään.

 

Eli totta kai voidaan mitä tahansa tehdä, mutta silloin ei päästä siihen
tavoitteeseen, mitä nyt tässä ratkaisussa tavoiteltiin. Ja sen ilman
muuta valmistelijakin rehellisesti siinä keskustelun kuluessa totesi, niin
kuin aivan oikein pitääkin todeta. Ja kaiken lisäksi tämä vanha
pakastamorakennus, joka tulee tiensä päähän joka tapauksessa, se
toimii vielä jonkin aikaa, mutta joka tapauksessa sen teknologia on niin
vanhanaikaista, että se ei enää kestä. Se joka tapauksessa olisi pitänyt
uudistaa taikka sitten sen käyttö lopettaa, ja sitten se rakennus olisi
jäänyt sinne johonkin toiseen tarkoitukseen, mikä se sitten olisi ollutkin,
kun kuitenkin Tukkutorin toimintaa tässä tavoitellaan.

 

Aikoinaan se oli ajateltuna, että se liitetään siihen asuinrakennusten
kortteleihin, mutta Hermannin kaava on sen jälkeen suunniteltu toisista
lähtökohdista. Sen tarve on poistunut, ja siinä mielessä kyllä
valmistelija myöskin totesi siinä keskustelun kuluessa, että tähän, mihin
valtuutettu Outi Ojala viittasi, että kun nämä rakennukset sillä alueella
oli kaavoittajan toimesta inventoitu – ei suinkaan kaupunginmuseon
toimesta – niin ehkä oli, tietysti on aina vaikea siteerata itse henkilöä,
mutta näin muistan, että kaavoittaja totesi, että ehkä oli pientä
hätävarjelun liioittelua, että kaupunkisuunnitteluvirasto sitten näinkin
vahvalla suojelumerkinnällä merkitsi tämän vanhan
laboratoriorakennuksen.

 

Että sillä tavalla mitään sellaista purkamista, mitä yleensä SR1:lle
merkitään, jossa on kuitenkin kaupunginmuseo ja museovirasto
mukana, niin tässä on pikkuisen toisentyyppinen, tämä on lähtenyt
kaavoittajan toimesta.

 

 

Kiitos.

 

Minä itse tänään Tukkutorilla pyörähtäneenä voisin kyllä sanoa, että

siinä SR1:llä suojellun laboratoriorakennuksen ympärillä mahtuu minun
mielestäni aika mainiosti pyörimään rekalla, ja siellä ei hirveästi sitä
liikennettä tänään keskellä päivää ollut. Minä pidän kyllä vähän
surullisena sitä, niin kuin tässä sanotaan tässä paperissa, jonka tänään
luin tämän valtavan esityslistan, että toiminnallisista syistä ruvetaan
purkamaan SR1:llä suojeltua rakennusta. Ei se minun mielestäni ole
hyvä. Jos se tehdään nyt, se voidaan tehdä jatkossakin. Minä toivoisin,
että näin ei tapahtuisi.

Mitä siihen pakastamoon tulee, sitä nyt ei ehkä hirveän moni ihminen
pidä kauniina, mutta minun mielestäni se ei saisi olla ehkä se meidän...
Jos puhutaan siitä, että se ei ole niin kaunis, että sitä pitäisi suojella,
minun mielestäni sillä pakastamolla voisi olla mainiot edellytykset
toimia jossain muussa käytössä kuin pakastamona, olen siinä
valtuutettu Helistön kanssa samaa mieltä. Ja minä uskon, että tälle
alueelle voitaisiin saada parempi, paremmin toimiva, uusi pakastamo,
turvallisempi, ja säilyttää silti se vanha pakastamorakennus.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minusta näinä aikoina, me kaikki tiedämme, että tässä taantumaan ja
kohta lamaan menevässä taloustilanteessa todella pitäisi vastuullisesti
ja rehellisesti tehdä sellaisia päätöksiä, joilla toimintaedellytykset
jatkossa turvataan. Minä ymmärsin kyllä sen, että alueen yrittäjät hyvin
kattavasti näkevät tämän asian samalla tavalla kuin kaavoittaja on
nähnyt ja olisivat sen mukaisesti toimimassa. On todellakin
lähtökohtaisesti ymmärrettävää, että tämä on joko tai -ratkaisu, ei sekä
että, ei sinne nyt vain voi jättää vanhoja kiinteistöjä vaan ne on kerta
kaikkiaan puhdistettava ja tehtävä siitä järkevä, toimiva, tehokas alue,
joka todellakin pitää sitten nämä toiminnot Suomessa ja myöskin
kilpailukykyisinä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minä olen asunut tuossa Hermannissa, juuri tuossa teurastamon
kulmilla koko ikäni, ja minä olen siellä dallaillut ympäri ja käynyt
ostamassa kukkaa ja makkaraa ja kaikkea kivaa. Minä voin sanoa

sellaisen jutun, että jos näitä nyt sitten aletaan purkaa, niin minä toivon,
ettei käy niin kuin kävi Lepakolle ja kävi Makasiineille, jotka sitten
poltettiin, että ne saadaan purettua ja siihen tulee kallis talo.

 

Rahallahan saa rakennettua kivan Legolandin sinne ja Kalasatamaan
kivannäköistä liikennettä ynnä muuta. Mutta yksi juttu: esimerkiksi jos
se pakastamo on harmaa, niin sen voi maalata ja sen voi laittaa
kuntoon. Pitäisi antaa myös nuorisolle sellaisia tiloja, joissa saa
heilutella pensseliä. Ja minä luulen, että jos sinne tulee tällaista uutta
dynaamista lasitaloa, niin kuin nähtiin tuolla Ruoholahdessa, niin sinne
ei ole nuorisolla mitään asiaa eikä pikkuyrittäjillä.

 

Kiitos.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Olen hieman harmissani tästä esityksestä tai muutoksesta, että meidän
vanha ? ei olekaan julkista tilaa vaan siitä tulee asunto. Mutta koska
tässä nyt ei ole asukkailta esimerkiksi tullut aktiivista innostusta siihen,
että tämä pitäisi olla asukastilaa tai muuta vastaavaa, niin en lähde ohi
heidän tästä esitystä tekemään. Muuten olen kyllä sitä mieltä, että tämä
asunto on ihan loistavasti siellä keskellä asuinaluetta sisäpihan
vieressä ja sinne sopisi erinomaisen hyvin jonkinlainen asukastoiminta.

 

Esimerkiksi itse arabianrantalaisena, me olemme odottaneet sinne
asukastilaa hyvinkin pitkään, ja sitä on etsitty ja toivottu, ja
nimenomaan olisi toimintaa mutta ei tiloja. Mutta ehkä tässä Hermannin

seudulla sitten ei ole vastaavaa aktiivisuutta, eikä sitä tietenkään sinne
väkisin laitettua saa, mutta vähän harmittavaa, että näin käy. Mutta
toisaalta tällainen vanha talo kerrostaloalueen keskellä asuntona on
myös viehättävä, ja ehkä sitten vaikka muutan sinne.

 

 

                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE

 

 

 

 

                                          Sirpa Asko-Seljavaara                         Otto Lehtipuu

                                          puheenjohtaja                                       puheenjohtaja

ordförande  ordförande

 

 

 

Tiina Teppo

pääsihteeri

generalsekreterare

 

                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Protokollet justerat och godkänt:

 

 

 

                                          Pekka Saarnio                                      Laura Kolbe

                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu

stadsfullmäktigeledamot                      stadsfullmäktigeledamot