Arvoisa puheenjohtaja, ärade ordförande.

 

Hyvät valtuutetut, bästa fullmäktigeledamöter.

 

Aloitamme tänään vuoden 2009 talousarvion päätöskäsittelyn
tilanteessa, jossa maailman rahoitusjärjestelmän toimivuutta uhannut
kriisi on todellisuutta. Amerikkalaispankkien liian kevyin perustein
myöntämien subprime-asuntoluottojen ja näiden ympärille paketoitujen
arvopaperi-instrumenttien ongelmat ovat laajentuneet kesän jälkeen
koskemaan koko kansainvälistä rahoitusjärjestelmää. Asiantuntijoiden
mukaan maailman pankkijärjestelmä välttyi kuluneen kuukauden
aikana vain nipin napin totaaliselta romahdukselta. Romahdukselta
vältyttiin ennen kaikkea hallitusten ja keskuspankkien nopeiden ja
laajamittaisten toimenpiteiden ansiosta.

 

Tilanne rahoitusmarkkinoilla on siis jonkin verran rauhoittunut, mutta
rahoitusjärjestelmässä ja sitä kautta koko yritystoiminnassa on edelleen
merkittävä likviditeettiongelma ja luottamuksen puute. Tämä näkyy
muun muassa pankkien luotonannon nihkeytenä sekä osakekurssien
voimakkaana heilahteluna. Vaikka suomalainen rahoitusjärjestelmä
toimii kohtuullisen hyvin, minkä ansiosta voimme katsoa välttyneemme
rahoituskriisin ensivaiheilta, rahatalouden ongelmat ovat väistämättä
siirtymässä reaalitalouteen myös Suomessa. Kasvun hidastuminen
näkyy sekä yritysten että kuluttajien käyttäytymisessä lähinnä kysynnän
hiipumisena – erityisesti vientikysyntä on selvästi heikentynyt.
Vientinäkymien heikentyminen on jo konkretisoitunut joillakin
teollisuuden aloilla lomautuksiin ja yt-neuvottelujen käynnistymiseen.

 

 

Varsin hyvässä kunnossa olevan julkisen talouden ansiosta Suomella
arvioidaan olevan monia Euroopan maita paremmat lähtökohdat
pärjätä heikkenevässä taloustilanteessa. Kansainvälisen
valuuttarahaston IMF:n mukaan Suomi kuuluu taloudessa parhaiten
menestyneiden EU-maiden joukkoon. Silti meillä on edessämme myös
merkittäviä haasteita.

 

Väestön nopea ikääntyminen ja tuottavuuskehityksen hidastuminen
uhkaavat kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä. IMF:n mukaan
finanssipolitiikassa voidaan edistää työhön osallistumista esimerkiksi
maltillisilla veronkevennyksillä ja investoinneilla rakentamiseen, jotka
mitoitetaan siten, ettei niillä vaaranneta julkisen talouden pitkän
aikavälin rahoitusasemaa.

 

Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi maanantaina Suomen talouden
kasvavan tänä vuonna 2 % ja ensi vuonna 0,5 %. Euroopan komission
niinikään maanantaina julkistaman ennusteen mukaan Suomen
bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna 1,3 %. Suomalaisten
ennustelaitosten syyskuussa arvioimat kasvuluvut ensi vuodelle
vaihtelivat vielä 1–1,8 %:n välillä. Ennustelaitoksista ETLA on
julkistanut lokakuun 29. päivänä kaksi skenaariota, joissa
kummassakin vuoden 2009 tuotannon kasvuprosentiksi on arvioitu
nolla. Ennustelaitosten erilaiset näkemykset kuvaavat tilanteen
epävarmuutta.

 

Arvoisat valtuutetut.

 

Helsingin kaupungin talousarviovalmistelujen käynnistyessä
alkuvuodesta näköpiirissä oli joitakin signaaleja kansainvälisen
talouden epävarmuudesta. Signaalit olivat kuitenkin heikkoja, eikä
niiden vaikutuksesta reaalitalouteen näkynyt juurikaan merkkejä.
Kevään mittaan kansantalouden kasvu jatkui edelleen vireänä, ja
erityisesti työllisyys kehittyi myönteisesti koko vuoden. Edellisvuonna
tehtyjen palkkaratkaisujen myötä palkkasumman kasvu näkyi myös
verotulojen myönteisenä kehityksenä.

 

Helsingin talousarvion valmistelun pohjana ovat siis olleet paremmat
talouden näkymät kuin tällä hetkellä. Helsingin, kuten valtionkin,
talousarvio pohjautui 1,8 %:n suuruiseen kasvuarvioon vuodelle 2009.
Komission viimeisin kasvuennuste on varsin lähellä tätä arviota.
Luotettavia ennusteita ei ole ollut saatavilla, joskin arvioissa on tultu
alaspäin pitkin vuotta.

 

 

Uskon siihen, että nyt käsiteltävä talousarvioehdotus on perusteltu
tässä suhdannetilanteessa. Lähtökohtana siinä on, että Helsinki
panostaa jatkossakin laadukkaisiin palveluihin ja pitää investointitasoa
yllä. Pyrimme näin omalta osaltamme tuomaan vakautta Suomen
talouteen – sitä vakautta, jota nimenomaan julkishallinnon toimenpitein
on syytä luoda yleisen taloudellisen tilanteen heikentyessä.

 

Investointiohjelmamme tukee työllisyyttä aloilla, joihin
rahoitusmarkkinoiden epävarmuus on ensimmäiseksi vaikuttanut.
Investointien toteuttamisella varmistamme myös edellytykset Helsingin
ja Helsingin seudun elinkeinoelämän positiiviselle kehitykselle
suhdannekäänteen seuraavassa vaiheessa.

 

Vuosaaren sataman valmistuttua alkaa historiallinen
kaupunkirakenteen murros ja uudisrakentamisen aalto: ennen kaikkea
meren ääressä olevia uusia asuntoalueita rakennetaan.
Peruskorjaushankkeissa panostamme erityisesti home- ja
sisäilmaongelmaisten talojen kunnostamiseen. Lisäksi edessä ovat
poikkeuksellisen isot joukkoliikenteen, lähinnä raideliikenteen,
investoinnit.

 

Samalla kun nyt tietoisesti torjumme heikentyvää talouskasvua
investointien menolisäyksillä, meidän on kuitenkin pidettävä mielessä
julkisen talouden pitkän aikavälin haasteet. Kansainvälisen
valuuttarahaston mukaan vahvan julkisen kulutuksen alueilla
sopeutusten tulisi pääasiassa kohdistua menojen rajoittamiseen.

 

Julkisten palvelujen kysyntää tulisi hillitä ja kilpailua näiden palvelujen
tuotannossa tulisi vahvistaa pyrittäessä rajoittamaan kustannuksia
palveluja vaarantamatta. Vastaavat julkisen talouden sopeuttamisen
toimenpiteet ovat olleet esillä jo aiemmin myös valtiovarainministeriön
ja kansallisten tutkimuslaitosten tulevaisuuden kuvissa.

Helsingin tulevan valtuustokauden strategiaohjelman keskeisesti
linjattavia asioita tulevat olemaan toimintamenojen suhteuttaminen
käytettävissä olevaan tulopohjaan sekä palvelutuotannon tuottavuuden
lisääminen. Myönteisen kehityksen edellytyksenä on erityisesti
maahanmuuttajataustaisen väestön työllistäminen ja työhön
osallistumisen lisääminen.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Pitkän aikavälin tavoitteiden ohella meidän on lähitulevaisuudessa

seurattava talouden kehitystä erityisen tarkoin ja oltava valmiita
nopeaan reagointiin tarpeen vaatiessa. Reaalitalouden ongelmien
vahvistuessa verotuloarviota voidaan joutua rukkaamaan alaspäin.

 

Mikäli suhdannekehitys toteutuu edellä mainittujen ETLAn
skenaarioiden tai kansainvälisen valuuttarahaston ennusteen
mukaisena, saattavat verotulot jäädä talousarvioehdotuksessa arvioitua
alhaisemmaksi. Ero on kuitenkin suuruudeltaan sellainen, että nyt
käsittelyssä olevan talousarvion perusteeseen ei tarvitse tehdä
muutoksia. Mahdollinen rahoitusvaje voidaan kattaa tarvittaessa
lainanotolla. Tulojen jääminen arvioitua pienemmiksi korostaa tiukan
taloudenpidon tärkeyttä jatkossa.

 

Olen kuitenkin luottavainen, sillä Helsingin taloutta on sekä huonoina
että hyvinä aikoina hoidettu mallikkaasti hyvässä
yhteisymmärryksessä. Sitä kutsutaan ”Helsingin kulttuuriksi”. Tältä
pohjalta on hyvä kohdata edessämme oleva epävarma tulevaisuus.

 

 

                     

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Talous on kaupunkimme toiminnan perusta, ja se korostuu erityisesti
nyt, kun elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Ilman toimivaa ja
tervettä taloutta emme pysty järjestelmään helsinkiläisille niitä hyvän
elämän palveluita, joita meillä on sekä velvollisuus että myöskin tahto
järjestää. Olemme kovin riippuvaisia verotulojemme ja aivan erityisesti,
kuten äsken kuulimme, kunnallisverokertymän kehityksestä.
Kuntataloutemme tasapaino riippuu ratkaisevasti toimintamenojen ja
verotulojen kasvusta ja siitä, miten menot tähän suhtautuvat.

 

Muutaman viime vuoden aikana, kun olemme käsitelleet seuraavan
vuoden talousarviota, ovat talousnäkymät olleet myönteiset ja verotulot
ovat kasvaneet ja sitä kautta kuntatalous on näyttänyt paremmalta. Nyt
kuitenkin olemme toisenlaisessa tilanteessa, kun tulevaisuuden
suhdannekuva on epävarma eikä kukaan osaa oikein ennustaa, mihin
suuntaan maailmantalous ja finanssikriisi loppujen lopuksi kääntyy ja
kasvuennusteitakin korjataan vähän väliä.

 

Helsingin ensi vuoden talousarvion raami on viimekin keväänä käsitelty
kaupunginhallituksessa aivan toisenlaisessa taloustilanteessa kuin nyt.

Samoin vielä itse talousarvioehdotuskin, kuten äsken
kaupunginjohtajan esittelypuheenvuorosta kuulimme, on laadittu juuri
ennen suuren epävarmuuden alkua tai juuri siinä rajamailla. Tämä nyt
käsillä oleva talousarvio perustuu edelleen 17,5 %:n mukaiseen
kunnallisveroprosenttiin. Käyttömenomme ovat huikeat 3 900 miljoonaa
euroa, ja nyt käsiteltävänä olevassa talousarviossa toimintamenot
nousevat tämän vuoden talousarviosta 6,5 %. Investointien määrä on
huikeat 760 miljoonaa euroa. Näillä Helsinki pitää osaltaan työllisyyttä
myöskin yllä.

 

Uusien satamalta vapautuneiden alueiden toteuttaminen alkaa ensi
vuonna kovalla vauhdilla, ja Sipoon lounaisosasta sekä Västerkullan
kiilasta tulee osa Helsinkiä nyt vuoden alusta. Kuten kaupunginjohtajan
esittelypuheenvuorosta äsken ilmeni, Helsinki on varautunut erilaisiin
tulevaisuuden vaihtoehtoihin yleisen taloustilanteen ja rahoitustilanteen
muuttuessa. Nyt kuitenkin ennusteet kaupungin osalta näyttävät siltä,
kuten äsken kuulimme, että nämä talousarvion perusteet pitäisivät.

 

Helsingin haasteena on ollut muita suuria kaupunkeja kalliimpi
palvelutuotanto. Nyt olemme kuitenkin lähestyneet 5:n suurimman
kaupungin keskiarvoja. Edelleen kuitenkin on tarpeen ja tärkeää käydä
läpi sitä, miten ja millä hinnalla tuotamme palvelumme ja myös
palveluketjuja. Meidän on myös tehtävä rakenteellisia uudistuksia, ja
muutoksia tarvitaan, kun varaudumme tuleviin haasteisiin eli
helsinkiläisten ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun sekä
työvoiman vaikeutuvaan saatavuuteen monilla eri aloilla.

 

Yhteinen huolemme on edelleen meidän helsinkiläisten
asumiskustannusten korkea taso. Haasteenamme on riittävä ja
kohtuuhintainen asuntotuotanto sekä Helsingissä että koko
pääkaupunkiseudulla. Alkuvuodesta hyväksytyn Helsingin maankäytön
ja asumisen ohjelman, MA-ohjelman, sekä Helsingin seudun 14
kunnan yhdessä valtion kanssa tekemän aiesopimuksen toteuttaminen
on tärkeää mutta haasteellista tässä muuttuneessa taloudellisessa
tilanteessa. Meidän on pidettävä huolta siitä, että asuntorakentaminen
jatkuu ja että toteutamme myös MA-ohjelmamme mukaisia tavoitteita
asuntojen hallintamuotojakaumassa. Aiesopimuksen tavoitteesta, että
jokaisessa 14:ssä Helsingin seudun kunnassa vähintään 20 %
tuotannosta on sosiaalista asuntotuotantoa, on myöskin pidettävä
kiinni.

 

                                          Helsingin seudun tiivistyvä yhteistyö on edellytys sille, että seutu on                                
kilpailukykyinen ja ettei yhdyskuntarakenne hajoa. Tarvitsemme                 toimivan

joukkoliikennejärjestelmän nykyistä laajemmalle alueelle ja                          tehokasta
maankäyttöä ratojen varsille. Tätä myöskin kestävä kehitys                         ja ilmastonmuutos
edellyttävät. Nyt valmistelussa loppusuoralla oleva                                        ja lähiaikoina
valtuustoihin päätettäväksi tuleva Helsingin seudun                                       
joukkoliikennepalvelukuntayhtymä antaa tähän hyvät mahdollisuudet,        niin että voimme näitä
tavoitteita toteuttaa.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Helsingin ensi vuoden talousarviosta käytiin kaupunginhallitusryhmien
välillä useat neuvottelut kuntavaalien kynnyksellä ja juuri vaalien
aikaan. Sinänsä hyvään talousarvioehdotukseen tehtiin yhteisesti ja
hyvähenkisesti muutoksia hieman yli 20 miljoonan euron edestä.
Lisäksi tehtiin muutoksia ja lisäyksiä tekstikirjauksiin. Näistä varmasti
ryhmien puheenvuoroissa tulee tarkempi selonteko, enkä käy näitä läpi
tässä yhteydessä.

 

Arvoisat valtuutetut, hyvä puheenjohtaja.

 

Haluan vielä näin lopuksi kiittää kaikkia kaupungin organisaatiossa
talousarviovalmisteluun osallistuneita ja ryhmien neuvottelijoita ja
erityisesti ryhmien neuvottelijoita siitä, että saimme aikaan
neuvottelutuloksen talousarviosta. Uskon, että näiden
budjettineuvottelujen rakentava ja vastuullinen henki jatkuu täällä
valtuustossakin.

 

Kiitos.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, ärade ordförande.

 

Hyvät valtuutetut, bästa fullmäktige.

 

Nokia aloittaa yt-neuvottelut. Kaivokset ja konepajat kulkevat kohti
kriisiaikoja. EU valmistautuu pelastamaan autoteollisuutta. Täältä
tullaan taantuma. Rakentaminen pysähtyy kuin seinään.

 

Edellä olevat ovat aitoja ja tuttuja otsikoita viime viikoilta talousalan
lehdistä. Kun alkuvuodesta kävimme ryhmien välillä niin sanottuja
raamineuvotteluja, oli talouden tunnelma vielä tyystin erilainen kuin

ennen kuntavaaleja käydyissä budjettineuvotteluissa. Jos talouden
tunnelmia kuvataan tällä hetkellä yhdellä sanalla, olisi oikea sana
varmaankin ”epävarmuus”.

 

Talousarvio vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelma vuosille 2009–2011
tehtiin keväällä laaditun raamin pohjalle, ja hyvä näin, koska ei ollut
perusteita lähteä muuttamaan pohjaa. Talousarvioehdotusta
kokonaisuutena voidaan pitää tässä tilanteessa kuitenkin melko
realistisena.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kokoomuksen valtuustoryhmä nostaa tulevista haasteista esille
muutamia keskeisiä asioita.

 

Ensin:

 

Vuosaaren sataman valmistuessa muutaman viikon päästä vapautuvat
satama-alueet ja Keski-Pasilan alue asunto- ja toimitilarakentamiselle.
Samaan aikaan on käynnistymässä myös Kruunuvuorenrannan ja
Sipoolta Helsingille siirtyvien alueiden suunnittelu ja rakentaminen. On
ensiarvioisen tärkeää, että rakentaminen lähtee hyvään vauhtiin niin
asuntojen kuin toimitilojenkin osalta. Samalla haluamme muistuttaa eri
toimijoita siitä, että maankäytön ja asumisen toimenpideohjelmassa on
sovittu asuntojen osalta hallinta- ja rahoitusmuodoista.

 

Maankäytön ja asumisen toimenpideohjelmassa sovittiin, että
vuosittaisesta asuntotuotannosta 40 % on valtion tukemaa ja ?
vuokra-asuntotuotantoa suhteella 20 + 20. Lisäksi sovittiin, että 20 %
vuosittaisesta uustuotannosta toteutetaan hitas-omistusasuntoina,
osaomistusasuntoina sekä asumisoikeusasuntoina ja 40 % tuotannosta
toteutetaan sääntelemättöminä, vapaarahoitteisina omistus- ja vuokra-
asuntoina.

 

Kaupunki on keskeisessä roolissa siinä, että tämä tavoite toteutuu.
Kokoomuksen valtuustoryhmä edellyttää, että myös virkakoneistossa
toimitaan aktiivisesti niin, että asuntojen suhteelliset osuudet
hallintamuodottain toteutuvat valtuuston tekemien päätösten
mukaisesti.

 

On kuitenkin odotettavissa, että lähivuosina talous ei kasva samaa
vauhtia kuin aikaisemmin. Rakentaminen on jo hiipumassa, mikä näkyy
muun muassa urakkatarjousten määrän lisääntymisenä ja hintojen
laskuna. On hyvä, että kaupunki on varautunut mittaviin investointeihin
seuraavina vuosina, näin ollaan mukana taloustalkoissa ja pidetään
talouden pyörät pyörimässä.

 

Toisena asiana nostamme esille suurten ikäluokkien siirtymisen
eläkkeelle. Haaste on täällä nyt, ja se on kahdenlainen. Vanhemman
väestön suhteellinen osuus lisääntyy ja työllisten osuus väestöstä
tunnetusti vähentyy. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on
lisääntynyt ja lisääntyy edelleen, mutta kotouttaminen ei toimi niin kuin

sen pitäisi. Haasteelliseksi asian tekee se, että kotouttamisen
pullonkaulojen aukominen edellyttää eri valtion ja kunnan
viranomaisten välistä yhteistyötä ja myös tahtotilaa. Asiasta on tehty
lukuisia selvityksiä, joten nyt olisi syytä panna toimeksi. Lisäselvitykset
tuskin enää tuovat lisäarvoa.

 

Kokoomuksen tavoitteena on turvata kaikille maahanmuuttajaoppilaille
riittävä tuki ja edellytykset opinnoissa menestymiselle ja
integroitumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Helsingille on erittäin
myönteistä, että resurssit valmistavan opetuksen pidentämiseen
löydettiin myös valtion puolelta.

 

Työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä se, että nuoret ohjataan
opin tielle ja siitä edelleen ammatteihin. Haasteet on tiedostettu.
Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle pitää järjestää jatko-
opiskelupaikka toisella asteella. Tämä on tärkeää sekä osaavan
työvoiman saamiseksi että ennen kaikkea syrjäytymisen
ehkäisemiseksi. Kokoomuksen valtuustoryhmä onkin tyytyväinen
nykyhallituksen toimiin esimerkiksi siinä, että ammatillisen koulutuksen
aloituspaikkoja on pääkaupunkiseudulle lisätty merkittävästi.

 

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota niin
talouden nousu- kuin laskukausinakin. Vaikka jo kaupunginjohtajan
alkuperäisessä budjettiesityksessä oli sosiaalitoimen kohdalla
merkittävästi resursseja lasten ja nuorten hyvinvointiin, niin
kaupunginhallitus lisäsi käyttöönsä vielä 6 miljoonaa euroa
asianomaiseen kohtaan kohdistettavaksi muun muassa lastensuojelun
avohuollon tukitoimien vahvistamiseen sekä koulu- ja oppilashuollon
vahvistamiseen.

 

                                          Perusopetus on yksi keskeisimmistä kuntapalveluista. Suomalaiseen                             
perusopetukseen panostaminen on paras sijoitus tulevaisuuteen.               Voimme varmasti
kaikki yhtyä siihen, että Suomen tulevaisuus luodaan                                    innovatiivisen
opetuksen kautta nimenomaan perusopetuksessa ja                                     
varhaiskasvatuksessa. Kokoomus haluaa varmistaa hyvän opetuksen       laadun edellytykset
myös tulevaisuudessa. Talousarvio ja                                                              taloussuunnitelma
turvaavat laadukkaan perusopetuksen resurssit                        Helsingissä.Tavoitteenamme on
kehittää perusopetusta niin, että se   entistä paremmin vastaa erilaisten lasten tarpeisiin ja niin,
että koulu                         edistää nykyistä paremmin lasten ja nuorten hyvinvointia. Tavoitteena                            
on, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mieluiten                       ennaltaehkäisevästi
reagoitaisiin orastaviin oireisiin.

 

                                          Kokoomus haluaa myös varmistaa sen, että kouluruokailun nykyinen                              

valikoima, laatu ja määrä turvataan elintarvikkeiden hintojen noususta       huolimatta. Tästä
asiasta, muun muassa tästä asiasta, oli                                                          budjettineuvotteluissa
yksimielisyys kaikkien ryhmien välillä.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kolmantena asiana nostamme esille kaupungin rakenteiden
muuttamisen. Kaupungin on elettävä ajassa. Toivomme, että tulevalla
valtuustokaudella kaupungin omia prosesseja, toimintatapoja ja
organisaatioita pystytään tarkastelemaan aikaisempaa avoimemmin ja
rohkeammin. Lähtökohtana on oltava asukkaan näkökulma. Uskon,
että myös Kokoomuksen uudella valtuustoryhmällä on valmiuksia
muutoksiin, jos ne pystytään osoittamaan kokonaisuuden kannalta
järkeviksi. Hyvä paikka erilaisten muutosten tekemiselle on esimerkiksi
seuraavalle valtuustokaudelle tehtävä strategia, ja siitähän meillä on
seminaari helmikuun alussa. Toivomme, että muut poliittiset ryhmät
rohkenevat lähteä mukaan rakentamaan parempaa Helsinkiä
asukkaan eikä suinkaan virkakoneiston näkökulmasta.

 

Henkilöstöjohtamiseen on panostettava aikaisempaa vahvemmin.
Toivomme, että kaupungin organisaatioiden johtamisessa olisi
keskeisenä elementtinä mukana henkilöstön kannustaminen ja
innostaminen. Motivoitunut henkilöstö jaksaa olla myös työssään
pidempään.

 

Neljänneksi Kokoomuksen valtuustoryhmä kiinnittää huomiota
korkeisiin asumiskustannuksiin Helsingissä. Asumiskustannuksiin
voidaan Kokoomuksen valtuustoryhmän näkemyksen mukaan puuttua
muun muassa alentamalla yleinen kiinteistöveroprosentti
asuntotonttien osalta samalle tasolle vakituisen asuinrakennusten
kiinteistöprosentin kanssa. Tällä hetkellä yleinen kiinteistöveroprosentti
on Helsingissä 0,7 ja vakituisen asuinrakennuksen
kiinteistöveroprosentti 0,22. Rakennettujen asuintonttien
kiinteistöveroprosentin laskeminen 0,7:stä 0,22:een on perusteltua.
Toteutuessaan veroprosentin laskeminen alentaa asumiskustannuksia
lukuisissa perheissä jopa useita satoja euroja vuodessa.

 

Mutta, tämän muutoksen tekeminen edellyttää kuitenkin muutoksen
lakiin. Teenkin seuraavan toivomusponnen:

                     

Hyväksyessään vuoden 2009 talousarvioehdotuksen ja
vuosien 2010–2011 taloussuunnitelmaehdotuksen
kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus

lähestyy valtiota rakennettujen asuintonttien
kiinteistöveroprosentin laskemiseksi.

 

Ärade ordförande, bästa fullmäktige.

 

Samlingspartiet vill hjälpa idrottsföreningarna i deras viktiga
verksamhet, därför är vi glada över att understödet till verksamheten
har höjts. Samlingspartiet känner också sitt ansvar inför den
svenskspråkiga befolkningens behov av kultur-, social och
hälsovårdtjänster.

.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kokoomuksen valtuustoryhmä kiittää kaupunginhallituksen muita
poliittisia ryhmiä hyvähenkisistä ja rakentavista budjettineuvotteluista
vieläpä juuri kunnallisvaalien alla sekä saavutetusta budjettisovusta.
Lisäksi kiitämme virkakoneistoa erittäin hyvin tehdystä
valmistelutyöstä.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, ärade ordförande.

 

Hyvät valtuutetut.

 

Helsingin ensi vuoden budjettia on valmisteltu epävakaan
kansainvälisen taloustilanteen keskellä, ja muistatte varmaan, että
viime vuonna valtuutettu ja ryhmän puheenjohtaja Kalima täällä jo tätä
tilannetta osasi aavistella. Helsingin talous on vahva, eikä yllättäviä
muutoksia tulopohjaan ole tällä hetkellä tiedossa.
Kaupunginhallituksessa on kuitenkin sovittu, että verokertymää
seurataan tarkasti ja jatkuvasti. Emme kuitenkaan ole nähneet
tarpeelliseksi Vantaan ja Espoon tapaisia supistustoimenpiteitä, vaan
luottamuksen säilyttäminen kaupunkiin vahvana toimijana on
tärkeämpää nyt. Oman sävynsä tähän budjettikäsittelyyn tuo se, että
pitkäaikainen hanke uudesta satamasta on valmis ja alamme vähitellen
näkemään, mitä se merkitsee alueen kehitykselle.

 

Vuoden 2009 budjettiesitys perustuu vahvasti valtuuston keväällä
hyväksymän raamin pohjalle. Sen sisällä on kuitenkin monia
helsinkiläisten elämää parantavia muutoksia. Lautakuntien esitysten

pohjalta syntynyttä kaupunginjohtajan esitystä hiottiin, kuten täällä jo
kerrottiinkin, vielä vaaliviikolla ja vaaliviikonlopun aikana
valtuustoryhmien kesken, ja nyt olemme siis valmiita tätä kokonaisuutta
käsittelemään täällä valtuustossa.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää välttämättömänä budjetin
lisämäärärahoja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Uudella 6 miljoonan
määrärahalla ja muilla budjetin määrärahoilla vahvistetaan sitä, että
perheiden tueksi voidaan mennä varhaisemmassa vaiheessa ja
perheitä voidaan auttaa kotona. Koulu- ja oppilasterveydenhuoltoon
lisätään voimavaroja. Keskustelussa oli aika lailla yksimielisyys siitä,
että lisätään millä nimikkeellä hyvänsä virkoja ja muuta, niin joka
tapauksessa tavoitteena on se, että kouluihin tarvitaan lisää aikuisia.
Tarvitaan usampia tapoja tarttua nuorten pahoinvointiin.

 

Sosiaali-, terveys-, opetus-, nuoriso- ja liikuntalautakunnat ovat myös
aktiivisesti keskustelussa mukana, ja lautakunnat pitivät viime viikolla
yhteisen kokouksen. Koko ajan haetaan parempia toimia syrjäytymisen
ehkäisemiseksi ja koulupudokkuuteen tarttumiseksi. Sieltä on tulossa
paljon esityksiä.

 

Pidämme hyvänä sitä, että sivistystoimessa koulujen määrärahat
kasvavat. Oppilaiden kokonaismäärähän laskee ikäluokkien
pienentyessä, mutta samalla tarve erilaiseen erityisopetukseen kasvaa.
Kouluverkkokeskustelusta toivottavasti opittiin se, että oppilasmäärien
kehitystä eri kaupunginosissa tulee seurata pidemmällä aikavälillä.
Koulukiinteistöjä tarvitaan myös väestötiloiksi kiihtyvässä koulujen
remontointitarpeessa. Jatkossa Helsingissä on välttämätöntä satsata
enemmän ammatilliseen opetukseen. Tarvitsemme työnsä osaavia
työntekijöitä sekä perinteisempiin että uusiin ammatteihin. Ja vieläkin
vähän harmittaa se, että se logistiikan olisi voitu jo aikaisemmassa
vaiheessa kytkeä tiukemmin siihen sataman rakentamiseen ja sen
yhteyteen.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Sitten vähän sosiaalitoimesta. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
lähti budjettineuvotteluihin pitkällä sosiaalitoimen määrärahojen
parannuslistalla, ja läheskään niitä kaikkiahan me emme saaneet läpi.
Pidämme aivan välttämättömänä vanhusten palveluasuntopaikkojen
lisäämistä, lisäksi pidämme välttämättömänä päivähoidon resurssien

lisäämistä niin, että kaikille paikkaa hakeville myös löydetään
hoitopaikka mahdollisimman läheltä kotia tai työpaikkaa, mistä sitä
haetaan. Olemme pettyneitä siihen, että tässä yhteydessä ryhmäkokoja
ei saatu pienennettyä.

 

Kuten kaikki tietävät, sosiaalitoimen määrärahoista on puhuttu paljon,
ja se valitettava tilanne, mikä on syntynyt, niin tähän saliin on syntynyt
erittäin syvä juopa tähän väliin. Tässä menee tuolta, Kimmo ja muut
siellä venkoilee, meidän ryhmämme ja siitä tännepäin ja sitten toinen
porukka. Siinä on siis ihan hirveän suuri näkemysero, kun puhutaan
sosiaalitoimen määrärahoista. Me olemme sitä itkeneet ja yrittäneet
vähän itsekin pohtia, että mikä on vikana siinä, että me emme saa sitä
viestiä perille siitä, että haluaisimme, että budjetissa oikeasti koko
sosiaalitoimen kehittämisen ja sen työn hyväksi hoitamiseksi
budjetoitaisiin ne menot, mitkä joka tapauksessa syntyy.

 

Mutta sitten täällä salin toisella puolella, tämä ei nyt koske vain
budjettineuvotteluja vaan ihan kaikkea muutakin keskustelua, niin
nähdään, että se on kuin musta aukko, jonne uppoaa rahaa ja että
mikään ei riitä eikä kannata budjetoida sitä, edes yrittää budjetoida sitä
oikein, koska se ei kuitenkaan riittäisi. Meillä on ihan perustavaa laatua
oleva erilainen näkemys ollut koko ajan, ei koske nyt vain tätä vuotta.
Se on hirveän ikävää. Me emme puhu edes samoilla termeillä, kun me
olemme nähneet, että siinä sosiaalitoimi on kuitenkin satsaus ihmiseen
eikä se ole vain hukkaerä.

 

Nyt näissä neuvotteluissa, palaan varsinaiseen budjettikäsittelyyn, on
sovittu, että lasten kotihoidontuen Helsinki-lisää korotetaan ensi
syksystä alkaen. Perheillä tulee olla lastenhoidossa eri tilanteisiin
vaihtoehtoja. Emme kuitenkaan pidä hyvänä sitä raamikeskustelussa
esillä ollutta määrällistä tavoitetta siitä, että yhä suurempi osa lapsista
pitäisi hoitaa kotona. Sillä tavoitteella, siitä tulee sellainen halu ja tuntu,
että joitakin halutaan pakottaa jäämään kotiin, ja silloinhan se ei ole
oikea vaihtoehto.

 

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää välttämättömänä
terveysasemien lääkärinvirkojen lisäystä. Helsingissä on suuria eroja
lääkäriin pääsyssä eri puolilla kaupunkia, ja palvelutasoa tulee
parantaa niin, että lääkäriin pääsee kohtuullisessa ajassa myös
Kontulassa.

Sitten toinen suuri erimielisyys koko ajan, kun puhutaan kaupungin
asioista, on suhtautumisessa kaupungin työntekijöiden vaatimaan

Helsinki-lisään. Kaupungin työntekijät kävivät kahteenkin kertaan
tapaamassa valtuustoryhmiä, tai me olimme toisella kerralla heidän
vieraanaan, ja he ovat esittäneet muuta maata suurempiin
elinkustannuksiin perustuvaa lisää palkkoihinsa. Se esitys oli 20
miljoonaa eli 1,3 % palkkasummasta. Sehän on ollut vaikea asia. Me
pääsimme nyt sitten yhteisymmärrykseen näissä neuvotteluissa siitä,
että jo siellä budjetissa olevaa 5 miljoonaa, sen käyttötarkoitusta
kirjattiin, että sitä voi käyttää palkkauksellisen tasa-arvon edistämiseen
ja työvoimapulasta kärsivien alojen ja tehtävien palkkauksen
tarkistamiseen. Ja sitten tietenkin se loppu 2 miljoonaa kuluu jo niihin
aloitettuihin erilaisiin kehittämishankkeisiin.

 

No sitten, kun siinäkin on vähän samanlainen jakolinja, että olemmeko
me ihan tyhmiä, kun me koko ajan intämme näistä palkoista ja on
otettu se työntekijöiden vaatimus vakavasti. Pikkuisen, kun näistä
asioista on keskusteltu, aina huvittaa se, että muut yrittävät demareille
opettaa, että miten palkkaneuvotteluja käydään. Jos asia ei olisi niin
vakava, se voisikin naurattaa. Kyllähän me tiedämme, totta kai
meidänkin tavoite on se, että ne pitäisi käydä työnantajan ja
työntekijöiden välillä ne neuvottelut, mutta kun nyt tässä tapauksessa
se on kunnallinen työmarkkinalaitos, jonka kanssa sopimus pitäisi
syntyä ja ei se kyllä synny. Kyllähän minä nyt ymmärrän, että ei
muualta päin maata haluta sellaista ratkaisua, että Helsingissä olisi
korkeammat palkat, koska sehän houkuttelisi paremmat työntekijät
tänne. Ja minä en usko, että se ihan helposti sieltä syntyy.

 

Muilla aloilla, esimerkiksi kaupan alan sopimuksessa on sellainen, että
pääkaupunkiseudun 4 kunnan alueella sopimuksessa noudatetaan eri
taulukkoa ja se lähtöpalkka on noin 60 euroa suurempi täällä. Ja
lukuisilla muilla liitoilla on tämäntyyppisiä sopimusmääräyksiä. Eli se ei
ole mahdoton asia, mutta siinä ei ole nyt päästy eteenpäin kaupungin
työntekijöiden osalta.

 

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä budjetin
lisämäärärahoja kirjastojen aineistohankintoihin ja aukiolojen
lisäämiseen. Ja keskustakirjastohankkeen suunnittelun toivomme myös
etenevän. Budjetissa otetaan myös selvä kanta siihen, että
nuorisotoimen palvelupisteitä ja tiloja tulee olla eri puolilla kaupunkia, ja
nythän ryhmien kesken päästiin sopimukseen siitä, että lisättiin sinne
300 000 rahaa. Erityisosaamista ja -varusteita vaativien tilojen lisäksi
kaupunkilaiset arvostavat lähellä olevia palveluja. Kaupunkilaisten
harrastustoiminnan tukeminen on myös tärkeää, ja sen takia liikunnan
järjestötoimen tukemiseen on osoitettu hieman lisää rahaa. Ja kun nyt

näyttää siltä, että työllistämistuen Helsinki-lisä vetää erittäin hyvin, niin
siihen myös ryhmät lisäsivät rahaa.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Koko budjetin kantava voima on Helsingin tahto investoida. Uusien
aluerakentamiskohteiden liikkeelle saaminen on suuri ponnistus. Tästä
keskusteltiin viimeksi tällä viikolla kaupunginhallituksessa.
Rakennusliikkeiden vetäytyessä hiljentyviltä markkinoilta tarvitaan
kaupungin omia toimia, jotta hankkeet saadaan liikkeelle.

 

Olemme tyytyväisiä siihen, että budjettikirjauksiin lisättiin maininta siitä,
että varaudutaan lisäämään kaupungin omaa asuntotuotantoa niin, että
MA-ohjelman aluekohtaiset tavoitteet hallintasuhteista toteutuvat.
Tämähän tarkoittaa suomeksi sitä, että tarvittaessa tuotetaan myös
omistusasuntoja. Uusien alueiden perusrakentamista ja erilaista infraa
rahoitetaan tontin myynnillä. Tavoitteet budjetissa ovat siltä osin kovia.
Yhden vuoden tavoitteita ei tule kuitenkaan toteuttaa hinnalla millä
tahansa eikä kaupungin maaomaisuutta tule realisoida hätiköiden.
Tontin vuokrista ja kiinteistöverotuksesta keskustellaan tarkemmin ensi
vuoden puolella uuden valtuuston strategiatyön yhteydessä, kun
kiinteistöviraston selvitys valmistuu. Pidämme tärkeänä, että eri toimin
pyritään hillitsemään asumiskustannusten nousua.

 

Ja sitten vielä lyhyesti tariffeista. Pidämme yhtenä budjetin
tärkeimmistä tavoitteista sitä, että joukkoliikenteen lippujen hintoja ei
koroteta. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tulee parantaa, jotta
saamme koko pääkaupunkiseudulle toimivat palvelut. Haluamme tässä
yhteydessä kiittää neuvottelijoita ponnisteluista Helsingin seudun
liikennekuntayhtymän perustamiseksi.

 

Ja näillä sanoilla, arvoisa puheenjohtaja, sosialidemokraattinen
valtuustoryhmä kannattaa budjettiesityksen ja esitystä joukkoliikenteen
sisäisestä tariffista hyväksymistä.

 

Kiitos.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

 

En täysin ymmärtänyt sosialidemokraattisen ryhmän ryhmäpuhetta ja
etenkään sen mainintoja tästä juovasta valtuustosalissa. Minä
ymmärsin esimerkiksi ryhmien budjettineuvottelut sillä tavalla, että
saavutimme yksimielisyyden niissä, ja olen tulkinnut, että myös
sosialidemokraattinen ryhmä on mukana budjettisovussa riippumatta
tästä ryhmäpuheestaan. Siinä oli hieman sellaista makua, että
sosiaalilautakunnan puheenjohtaja, joka edustaa sosialidemokraattista
ryhmää ja jolla on ilmeisesti omakin puheenvuoro tässä varattuna, niin
hän joutuisi antamaan hieman tukiopetusta ryhmätovereilleen.

 

Mutta, arvoisa puheenjohtaja.

 

Tässä kaupungin ensi vuoden talousarviokäsittelyssä ollaan todellakin
erikoisessa tilanteessa, kuten jo edellä puhuneet ryhmät ovat
todenneet. Vaikka Helsingin oma taloudellinen tilanne on vakaa,
rahoitusmarkkinoiden ja yleisten talousodotusten epävarmuudet
vaikeuttavat ensi vuoden kehityksen arvioimista. Kiitos vastuullisen
taloudenpidon ja Helsingin Energian hyvän tuloksen meillä ei ole
aihetta säästötoimiin, vaan tuleviin vuosiin voidaan varautua
luottavaisesti.

 

Toivottavasti tämä mikrofonin ääni ei kaiu saliin häiritsevästi niin kuin
se kaikuu tänne puhujapönttöön. Ehkä tälle kokoustekniikalle voisi
tehdä jossakin vaiheessa jotakin. Tämä ei ole budjettiponsi.

 

Kaupungin investoinnit kasvavat uusien alueiden rakentamisen myötä,
mutta ilman yllättäviä kansantalouden käänteitä kaupunki tulee
selviämään näistä haasteista. Nämä investoinnit ovat tässä
suhdannetilanteessa ja myös rakennusalan työllisyyden kannalta
perusteltuja, ja Vihreät ovat erittäin tyytyväisiä kaupunginhallituksen
yksimieliseen esitykseen, että kaupungin on syytä varautua lisäämään
omaa asuntorakennuttamistaan.

 

Tämänhetkinen talouskehityksen epävarmuus vahvistaa valtuuston
linjauksen järkevyyden siinä, että kaupungin menoja on tämän
vaalikauden hyvinä vuosina kasvatettu maltillisesti. Suurelta osin
menolisäykset ovat olleet mahdollisia siksi, että Helsingin Energian
tuottoa käytetään johdonmukaisesti palvelujen rahoittamiseen.
Kaupungin ydintehtävän – hyvien ja tasa-arvoisten julkisten palveluiden
tuottamisen – kannalta tämä on perusteltua. Vihreiden mielestä näin
tullaan jatkossakin tekemään. Luonnollisesti on huolehdittava siitä, että
palvelujen rahoitus ei ole liian riippuvaista Helenin tuloksesta.
Huomattakoon, että tänä vuonna Helenin osuus kaupungin tuloista on

hieman yli 6 % myös ylimääräisten tuloutusten jälkeen, eli kovin
riippuvaisia emme vielä siitä ole.

 

Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, kuinka sekä valtuuston
lähetekeskustelussa esittämämme että ryhmien budjettineuvotteluihin
viemämme tavoitteet näkyvät talousarviossa. Ennaltaehkäisyn
painottaminen, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen
sekä joukkoliikenteen rahoitus olivat toivelistamme kärjessä. Ensi
vuoden talousarvio pohjautuu pitkälti lautakuntien esityksiin.
Kaupunginhallituksen ja valtuustoryhmien tehtäväksi jäi vain pari
täsmälisäystä. Mittasuhteet puhuvat puolestaan: lokakuun
neuvotteluissa sovitut lisäykset olivat 20,6 miljoonaa euroa eli hieman
yli 0,5 % kaupunginjohtajan stilisoimista lautakuntien esityksistä.
Pääosa budjetin valmistelutyötä tehdään siis jo keväällä.

 

Aivan olennaista on, kuinka lautakunnat onnistuivat omassa
budjettivalmistelussaan. Palvelujen saatavuuden, laadun ja
vaikuttavuuden kannalta paljon ratkaisevampaa on se, kuinka 3,7
miljardia käytetään, ei se, lisääkö kaupunginhallitus omaan
esitykseensä 20 vai 25 miljoonaa. Myös poliittisen ohjauksen
painopisteen pitää olla raamien lautakuntavaiheessa. Syksyn
neuvotteluissa reagoidaan muuttuneisiin olosuhteisiin tai katetaan
joitain olennaisia lisätarpeita.

Vuonna 2009 jatkuu peruspalvelujen vahvistaminen. Koulujen
tuntikehystä lisätään, vanhusten kotihoidon resurssit kasvavat.
Terveysasemille saadaan lisää lääkäreitä, tavoitteena alueellisten
erojen kaventaminen. Myös kulttuuritoimen kehitys on myönteistä, kun
avustusmäärät nousevat ja kirjastojen aineistomäärärahat ja
aukiolotunnit kasvavat. Kaupunkilaisten turvallisuuden parantamiseksi
aloitetaan uusia toimintamuotoja sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyönä.
Tätä hanketta tärkeämpää myös turvallisuuden kannalta on kuitenkin
kaikkein huono-osaisimmista huolehtiminen. Asunnottomuusohjelmaa
jatketaan, ja erityismaininnan ansaitsee korvaushoitojonojen
purkamiseen tähtäävä lisärahoitus. Inhimillisesti katsoen nämä kaksi
hanketta ovat oikeita ja välttämättömiä.

 

Pieneltä tuntuva mutta yksittäisten perheiden kannalta merkittävä
epäkohta sosiaalitoimen palveluissa on adoptiotoiminnan yli 10
kuukauden jonot. Esitän seuraavan ponnen:

 

                     Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään keinot              
adoptioneuvonnan jonojen purkamiseksi.

 

 

Terveyserojen kaventaminen on terveydenhuollon suurin haaste.
Miesten elinajanodotteessa on 10 vuoden ero kaupunginosien välillä.
Budjetin lisäsatsaus perusterveydenhuoltoon auttaa suurempaan
palvelutarpeeseen vastaamisessa haastavammilla alueilla. Tarvitaan
myös uusia toimintatapoja ja työn kehittämistä. Tämä ei onnistu, ellei
koulutukseen ja kehittämistyöhön satsata. Helsinki on ollu edelläkävijä
kehittämisessä esimerkiksi preventiohankkeen ja ROHTO-toiminnan
osalta. Näitä kehittämistoimia tarvitaan, jotta palvelut kohdentuvat niitä
eniten tarvitseville.

Kaupunginhallituksen esitys sisältää uuden kolmivuotisen hankkeen
lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuosittainen 6 miljoonan
euron määräraha kohdistetaan terveys-, sosiaali-, opetus- ja
nuorisolautakuntien yhteisen esityksen pohjalta. Lisärahan avulla on
tarkoitus vahvistaa niitä toimia, joita tarvitaan lasten ja nuorten
auttamiseksi riittävän aikaisin. Lastensuojelun avohuoltoa vahvistetaan
ja päiväkoteihin palkataan sosiaaliohjaajia. Oppilaitoksiin saadaan lisää
lääkäreitä ja terveydenhoitajia. Koulujen niin sanotun positiivisen
diskriminaation rahaa lisätään. Tällä tavoin lisämäärärahoja
kohdennetaan niille oppilaille, jotka tulevat alueilta, joilla on enemmän
vuokra-asuntoja, työttömyyttä ja toimeentulotuen saajia kuin muilla
alueilla. Jatkossa myös koulupudokkuuden estämiseen on
panostettava varhaisessa vaiheessa.

 

Esitän seuraavan ponnen:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että positiivisen
diskriminaation myöntämisen kriteerejä kehitetään siten,
että ne huomioivat nykyistä paremmin myös
maahanmuuttajataustaiset oppilaat.

 

Nuorisotoimen toiminta on muuttumassa, kun nuorten tarpeet ja
odotukset muuttuvat. Osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä
rahoitetaan nuorisotyön uusia muotoja, kuten verkkotyötä, viikonloppu-
ja leiritoimintaa sekä erityisesti tytöille tai maahanmuuttajanuorille
kohdennettavaa työtä. Vaikka alueellisilla nuorisotaloilla on edelleen iso
merkitys, nuorisotoimen pitää pyrkiä tavoittamaan nuoria siellä, missä
he liikkuvat. Jo se, että Kampin ostoksesta puhutaan kaupungin
suurimpana nuorisotalona, edellyttää nuorisotoimen näkymistä siellä.

 

Joukkoliikenteen tukea on tämän vaalikauden aikana johdonmukaisesti
nostettu ja se on saatu aivan uudelle tasolle. Kaupunkilaisille tämä

näkyy parantuneena palveluna. Tähän kehitykseen on syytä olla hyvin
tyytyväinen. Vihreät ovat erityisen ilahtuneilta muilta ryhmiltä saadusta
tuesta, jonka avulla sisäisten lipunhintojen korotuksilta vältyttiin. On
valitettavaa, että kehitys seutulippujen osalta näyttää päinvastaiselta.
Sisäisten lippujen ja seutulippujen hintaero on jo nyt liian jyrkkä, eikä
sitä pitäisi ainakaan kasvattaa. Sekä liikennepolitiikan että ilmaston
takia on syytä pyrkiä alentamaan joukkoliikenteen lipunhintoja koko
pääkaupunkiseudulla.

 

YTV:n esitys seutulipun hintojen korottamisesta on vastakkainen sille,
mihin suuntaan kehitystä pitäisi viedä. Seutulippupäätökset paljastavat
nykyisen seudullisen päätöksenteon heikkouden. Kaupunkien ja
poliittisten ryhmien pitäisi kyetä ohjaamaan seudullista päätöksentekoa
niin, että se on linjassa kaupungin oman päätöksenteon kanssa.
Ainakin YTV:n päätöksen aikataulua on syytä muuttaa, ehkä
menettelytapojakin. Näinhän tehtiin Helsingissä joitakin vuosia sitten,
kun päätökset lipunhinnasta siirrettiin samaan valtuustokokoukseen
budjetin kanssa. Kun siirrytään seudulliseen
joukkoliikennejärjestelmään, on varmistettava, että joukkoliikenteen
lipunhinnoista voidaan edelleen päättää osana kaupunkien
budjettineuvotteluja.

 

Liikennepolitiikkaa tehdään muillakin päätöksillä kuin joukkoliikenteen
tuella. Helsinkiin kaivataan enemmän pyöräilyä ja vähemmän autoja.
Emme ole tietenkään kieltämässä auton käyttöä, mutta autoilijoiden
maksujen tulee nousta yleisen kustannusnousun mukaisesti.
Esimerkiksi asukaspysäköintitunnus maksaa tällä hetkellä 36 euroa
kuukaudessa eli tuntuvasti vähemmän kuin joukkoliikenteen matkat
kuukaudessa.

 

Esitän seuraavan ponnen:

 

                     Kaupunginvaltuusto edellyttää, että valmistellaan esitys          
asukaspysäköinnin hinnoittelun tarkistamiseksi.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa kahden kuukauden kuluessa. Suomen
poliittisen järjestelmän erikoisuuksiin kuuluu se, että valta ei vaihdu
kunnallisvaalien vaan kalenterivuoden mukaan. Teemme jo seuraavan
valtuuston töitä hyväksyessämme sen ensimmäisen toimintavuoden
budjetin. Nykyinen valtuusto jättää kaupungin palvelut ja talouden
vähintään kohtuullisessa kunnossa seuraajalleen. Isojen uusien

kaupunginosien rakentamisen lisäksi uudella valtuustolla riittää työtä:
alueellisia terveyseroja pitää kaventaa, sosiaali- ja terveyspalvelujen
laitosvaltaisuutta purkaa, päivähoidon laatu ja riittävyys varmistaa,
energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet toteuttaa ja tehdä Helsingistä
hauskempi asuinkaupunki, vain muutamia mainitakseni. Ja tämä kaikki
todennäköisesti heikommassa taloudellisessa suhdanteessa kuin
päättymässä olevalla valtuustokaudella.

 

On myös paikallaan todeta, että Helsinki on vasta harjoitellut
vieraskielisen palvelun tuottamista. Jos, ja toivottavasti kun,
maahanmuutto jatkuu vilkkaana, vieraskielisten palvelujen kysyntä
tulee kasvamaan reippaasti.

 

Hyvä valtuusto.

 

Näillä saatesanoilla Vihreä valtuustoryhmä kannattaa
kaupunginhallituksen esitystä.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Olemme Vasemmistoliitossa edellisten poliittisten ryhmien
puheenvuorojen kanssa yhtä mieltä siitä, että talouspoliittinen tilanne
on tänään huomattavasti synkempi tai vähintään oleellisesti
epävarmempi kuin vielä runsas kuukausi sitten, jolloin kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen esitteli budjettiesityksensä. Lautakunta- ja
virkamiestyönä vuoden 2009 talousarvio laadittiin jo pitkään jatkuneen
noususuhdanteen aikana. Tänään näkymät ovat toiset.

 

Se, miten kansainvälinen finanssikriisi ja sitä seuraava taloudellinen
taantuma kohdistuvat Suomeen, on vielä suurimmalta osilta arvailujen
varassa, mutta varmaa on, että osamme siitä saamme mekin
suomalaisina ja helsinkiläisinä. Pahoin pelkäämme, että viime päivien
ja viikkojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden lomautukset ja
irtisanomiset ovat vain alkusoittoa suuremmassa sinfoniassa. Jo nyt
rakentaminen on hiipunut ja rakennusliikkeet laittavat jäihin jo pitkään
suunniteltuja, jopa aloitettuja kohteita odottamaan niin sanotusti
parempia aikoja.

 

Kiistely oikeista lääkkeistä maan talouden kohentamiseksi on

käynnissä. Pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki
Katainen jatkavat jääräpäisesti avaamallaan epäsolidaaristen
veronkevennysten ladulla kuvitellen, että hyvätuloisia suosiva
epäsolidaarisen veronkevennysten tie johtaa kulutukseen ja tulee näin
helpottamaan vaikeutuvaa taloustilannettamme. Hallitusopposition
puhemies Sauli Niinistön tuella vaatimalle valtion toimin ja panoksin
toteutettavalle elvyttävälle talouspolitiikalle eivät hallitusherrat ole
lämmenneet, vaikka aktiivisella finanssipolitiikalla, julkisia menoja ja
investointeja lisäämällä ja kuntien auttamisella talousvaikeuksien yli
voimme ylittää varmoin askelin mitä ilmeisimmin tilapäiseksi osoittuvan
talouslaman. Vajaan parinkymmenen vuoden takaisen laman opetukset
tulisi nyt lukea yhtä selvästi kuin aakkoset lukkarin koulussa. Nyt
tarvittaisiin miljoonatakuut pankkien ja sijoitusrahastojen sijasta kunnille
ja kunnissa tehtäville tulevaisuusratkaisuille.

 

Vasemmistoliitossa arvostamme sitä, että vuoden 2009 talousarviota
laadittaessa investointeja ei ole ajettu alas, päinvastoin talousarvio
pitää sisällään useita merkittäviä hankkeita. Jo yksin MA-ohjelman
tuotantotavoitteiden saavuttaminen on haastava. Nyt lamahuurujen
puhaltaessa kaupungin asuntopolitiikassa on tärkeintä todella panostaa
vuokra-asunto-, asumisoikeus-, osaomistus- ja hitas-tuotantoon. Jos
markkinat eivät kykene ja uskalla tuottaa kovan rahan asuntoja,
kaupungin määrätietoisin toimin voidaan tästä huolimatta turvata
riittävä asuntotuotanto ja vähentää rakennusalaa uhkaavaa
työttömyyttä.

Vasemmistoliitossa olemme vaatineet, vanhan SKDL-perimämmekin
velvoittamana, kaikissa yhteyksissä ratkaisuihin vaikuttavissa
lautakunnissa, komiteoissa ja elimissä, paikoissa, joissa valmistellaan
tai tehdään päätöksiä, että yhteiskunta turvaa jokaiselle kansalaiselle
hänen maksukykynsä puitteissa asunnon, oman kodin. Tänä päivänä
vuokralla asuvien ohella omistusasunnoissa asuvien asumismenot ovat
Helsingissä aivan liian korkeat. Kaupungin ei pidä omilla ratkaisuillaan
ja linjauksillaan nostaa enää vähääkään asumisen hintaa. Tonttien
myyminen on lyhytnäköinen ja vain tilapäisesti sekä myyjää että
ostajaa lämmittävä ratkaisu. Tontteja vuokraamalla ja asumiseen
käytettävien tonttien vuokria kohtuullistamalla kaupunki kykenee omin
toimin vähentämään asumiskustannusten nousupaineita.

 

Olemme esittäneet, että nykyisestä 4 %:n sijasta tonteista perittäisiin 2
%:n vuosivuokraa. Toivottavasti esityksemme saa tuulta, kun asiaa
edelleen selvitetään ja pohditaan kaikkia muitakin keinoja alentaa
asumiskustannuksia.

 

 

Sitten yksi outous: maanantaina Helsingin Sanomat tiesi kertoa
Helsingin kaupungin päätöksestä olla lunastamatta yksityisten
maanomistajien maata Sipoosta tietämättä, mikä elin tai kuka
päätöksen on kaupunginvaltuustonkin puolesta ja tietämättä tehnyt.
Pidämme tärkeänä, että kaupunki on aktiivinen vapaaehtoisten
maakauppojen solmimisessa ja toivomme, että kunnalle myytävien
tonttien verottomuuden aikarajaa voidaan jatkaa. Kaupungin maan
varsin korkeiden myyntitavoitteiden sijasta keskittyminen lisämaan
hankintaan on kaukokatseista ja monin tavoin tulevaisuuden kaupungin
rakentamista helpottavaa politiikkaa. Nyt on ostajan markkinat.

 

Siitä huolimatta, että olemme sitoutuneet budjettisopuun, emme malta
olla sosialidemokraattien tapaan huomauttamatta sosiaali- ja
terveyshuollon alibudjetoinnista. Nyt kaupunginhallitusryhmien ?
esitetty sopimus korjaa eräältä osin puutteita, joita oli pelättävissä
lapsiperheiden ja vanhustenhuollon palvelujen osalta. Erityisen
tärkeänä pidämme mekin 6 miljoonan euron varaamista
kaupunginhallituksen harkinnan mukaisesti lasten ja nuorten
hyvinvoinnin edistämiseen. Samoin 6 henkilötyövuoden lisääminen
päivähoitoon antaa lisäresurssie suomi toisena kielenä -päivähoitoon.

 

Vanhustenhuollossa ja palveluissa kovimmat ajat ovat vasta edessä.
Sodanjälkeiset suuret ikäluokat vanhenevat, ja tuovat tuotapikaa
jotakuinkin hyväkuntoisten vanhusten määrän suuren kasvun myötä
kohtaamme myös entistä suuremman joukon niin sanottuja raskasta
hoitoa tarvitsevia vanhuksia. Tässä tilanteessa olisi lyhytnäköistä ajaa
alas laitospaikkoja, vaikka samalla edistämmekin kuntouttamista ja
kotipalveluja turvataksemme vanhuksille mahdollisuuksia asua yhä
pitempään kotona. Onkin ensiarvoisen tärkeää turvata
palveluasumisen paikkamäärä lisämäärärahalla.

 

Esittämämme korvaus- ja ylläpitohoidon jonojen purkamiseen osoitettu
lisämiljoona on tärkeä lisäys hoitoketjuun. Tällä summalla Helsinki
kykenee täyttämään opiodi-riippuvaisten potilaiden hoitovelvoitteen,
emmekä enää joudu vastaamaan niitä näitä eduskunnan
oikeusasiamiehelle tehtäviin oikeutettuihin valituksiin. Uuden
terveyskeskuslääkärivakanssin perustaminen on hyvä alku pienentää
alueellisia terveyspalvelueroja kaupungissamme.

 

Samoin opetusterveyskeskuksen käynnistyminen nostaa toivottavasti
terveyskeskustyön arvostusta ja helpottaa täyttämään tyhjänä olevat
vakanssit. Terveyspalvelujen ongelmia ne tuskin kuitenkaan poistavat.

Siksi olisikin toivottavaa, että terveyspalvelujen kehittämiseksi ja niiden
palveluvaikeuksien helpottamiseksi terveyslautakunta ja -virasto
kykenisivät myös muutoin hyödyntämään eri tehtävissä toimivien
korkean tason ammattilaisten tieto- ja taitotason käyttämisen hyväksi
kunnallisten terveyspalvelujen solmukohtien poistamiseksi.

 

Pohdinnat eräiden terveyskeskusten korvaamiseksi kilpailuttamisen
kautta saatavilla organisaatioilla eivät toden totta ole mikään ratkaisu
vaan toteutettuna antaisivat negatiivisen viestin kaupungin kyvystä
huolehtia kaikista kaupunkilaisista tasa-arvoisella tavalla. Valtuuston on
syytä käydä asiasta perusteellinen keskustelu ja saada käyttöönsä
kokemukset kunnista, joiden jalka on lipsunut oman palvelun
kehittämisen tieltä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä antaa tunnustusta talousarvion
laatijoille pohjaesityksestä, jossa monet esittämämme näkökohdat oli
otettu huomioon. Tottahan toki esityksessä asioita voisi painottaa
toisinkin. Tästä kielii muun muassa kehitysvammaisten laitos ?
hankkeelle osoitettu lisämiljoona, jota pidimme tärkeänä
linjapäätöksenä. Yhtä lailla on tärkeätä, että työllisyyden hoitamiseen
lisätään rahaa Helsinki-lisän muodossa. Työllistäessään työttömiä
myös järjestöjen tulee saada lisää tätä rahaa.

Kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa liikenteen järjestelyt ovat
vaikeutuneet kehityksen ja autoistumisen myötä. Taistelu kaupungin
katutilasta ja kaupunkitilasta ylipäätään on mahdollista, kun tarjotaan
uusia mahdollisuuksia kulkea kaupungissa sen eri osista toiseen.
Julkisen liikenteen kehittäminen on tässä avain, ja siksi on
tervehdittävä tyydytyksellä muun muassa vasta aloitettuja uusia bussi-
ja raitiolinjoja. Julkisen liikenteen suosion lisääminen edellyttää myös
sen houkuttelevuutta muun muassa maksujen ja taksojen osalta. Tässä
mielessä on syytä tervehtiä ilolla sitä, että jo pitkään esillä olleet
lippujen hintojen korotukset lyödään yhteisellä sopimuksella takaisin ja
yleinen taksojen korotus evätään. Tulevaisuudessa kaupungin tuen ja
matkalippuihin maksettavaa kustannusosuutta on syytä edelleen
tarkistaa lippujen hintojen kurissapitämiseksi. Nyt toteutettava lähes
fifty-fifty on päätöstemme pitkän linjan mukainen.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Marssijärjestys, jossa eroava valtuusto rajaa tiukasti talousarviolla ensi
vuoden alusta aloittavan valtuuston mahdollisuudet uusiin ratkaisuihin,
on vähintäänkin kyseenalainen. Totuus kuitenkin on, että

kunnallispolitiikassa kuljetaan aika lailla perinteikästä latua,
heilahtelevat sitten poliittiset voimasuhteet enemmän tai vähemmän.
Tänään joka tapauksessa uudessa tilanteessa meillä olisi tilaisuus
lunastaa toripuheemme ja tehdä edes muutamia uusia linjauksia
uudelle valtuustolle eväiksi viedä asioita eteenpäin.

 

Viimeisiä kokouksiaan istuvan valtuuston ei tarvitse hävetä
saavutuksiaan, vaan monista helsinkiläisten kokemista puutteista
huolimatta olemme rakentaneet entistä vetovoimaisempaa ja
elävämpää kaupunkia. Toivottavasti vuoden 2009 alusta työnsä
aloittava valtuusto kykenee jakamaan kaupungin palvelut ja
hyvinvoinnin entistä tasaisemmin kaupungin kaikille alueille
kantakaupungista lähiöihin. Tässä auttaisi varmasti avoin ja hyvä
yhteistyö kaupunkilaisia edustavien kansalaisjärjestöjen kanssa. Nyt on
toivotalkoiden aika myös käytännössä.

 

Vasemmistoliitto hyväksyy kaupunginhallituksen esitykset ensi vuoden
talousarvioksi ja taloussuunnitelmiksi vuosille 2009–2011. Edellä
puhumaani viitaten esitän toivomusponnen:

 

Hyväksyessään kaupunginhallituksen ehdotuksen
Helsingin kaupungin talousarvioksi vuodelle 2009 ja
talousarviosuunnitelman vuosiksi 2009–2011
kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunginhallitusta
asettamaan ensi tilassa asiantuntijoita ja poliittisista
päättäjistä kokoonpannun toimikunnan tai työryhmän
selvittämään toimenpiteitä, joilla voidaan alentaa
helsinkiläisten asumiskustannuksia ja edesauttaa eri
asumismuotojen tasapuolista ja oikeudenmukaista
kohtelua.

 

 

 

Ärade ordförande, arvoisa puheenjohtaja.

 

Hyvät valtuustokollegat.

 

Budgetförslaget för år 2009 med ekonomiplan fram till 2011 har
uppgjorts under såkallade normala förhållanden med bibehållen
skatteprocent på 17,5. Innan budgetboken nådde fullmäktige hade den
internationella finanskrisen redan präglat framtidsutsikterna även i

Finland och gjort en gårdagsvara av prognoserna gällande en lätt
ökning av skatteintäkterna. Det ända som nu är säkert är att allt är
osäkert. SFP gruppen anser ändå att vi kan godkänna det
budgetförslag som fullmäktige fått med de justeringar som partierna
nyss godkänt i sina förhandlingar, inte minst med tanke på att
finanschefen i regel har prognostiserat skatteinkomsterna försiktigt i
underkant. En optimistisk realism behövs nu för att kunna lotsa
Helsingfors genom en eventuell långvarig internationell recension utan
irreparabla skadeverkningar för befolkningen.

 

I en nyss publicerad jämförelse mellan huvudstadsregionens
kommuner i företagarenlighet återfinner vi Helsingfors på jumboplats.
En analys av läget borde göras snabbt och eventuella byråkratiska
hinder för etablering och affärsverksamhet borde undanröjas, annars
får metropolen en västlig slagsida.

 

Nyt ei ole oikea hetki tarttua hätäjarrun kahvaan. RKP:n ryhmän
mielestä äkkipysähdys ja toimintojen radikaalileikkaukset olisivat
kohtalokkaita. Laman jälkimainingeissa 90-luvun puolessavälissä
Helsingissä asui noin 40 000 työtöntä, suunnilleen yhtä paljon kuin
kaupungilla oli omia työntekijöitä. Miten me voimme lähivuosina välttyä
tällaisesta tilanteesta ja siihen liittyvistä pitkäaikaisista ongelmista ja
kustannuksista? Siihen meidän tulisi yhdessä miettiä ratkaisuja, sikäli
kun asia on kaupungintalolta ja valtuustosta käsin ohjattavissa.

 

Priorisoinnista ja järkeistämisestä olemme puhuneet ennenkin.
Maltillinen investointitahti, investoinnit suunnattuina ennen kaikkea
lakisääteiseen kunnalliseen, väestön terveyttä ja hyvinvointia
edistävään toimintaan. Asuntotuotanto tulee RKP:n mielestä kuulua
priorisoitujen investointien listaan. Kohtuuhintainen asuminen
vähentäisi sukkulaliikennettä Helsingin työpaikkoihin.
Tonttihintapolitiikallaan ja kiinteistöverotuksellaan kaupunki voisi itse
vaikuttaa asumiskustannusten nousun hillitsemiseen. Kannatan
valtuutettu Rautavan tekemää toivomuspontta kiinteistöverotuksesta.

 

Tavoitteiden joukosta poimimme budjettikirjasta viihtyvyyden ja
turvallisuuden ja panemme tyytyväisyydellä merkille lisätyn
rahoituksen. Muistutamme kuitenkin uusien asuinalueiden
rakentamisen aiheuttamasta liikenteen kasvusta sekä ilman
saastumisesta. Katupölyn torjuminen, muun muassa katuojien
jokaviikkoinen puhdistaminen tulee entistäkin tärkeämmäksi. Pitäähän
keskikaupunginkin tarjota lapsiperheille terve elinympäristö.
Kaupunkilaisten on vaikea uskoa, että katutöitä koskevia määräyksiä

olisi tiukennettu. Heidän mielestään kaivaustöistä on edelleen yhtä
paljon haittaa ja myöhästymiset yhtä tavallisia.

 

Det är inte budgetmedel som behövs utan att man följer upp
byggnadskontorets bindande målsättningar och informerar fullmäktige
om förbättringarna uppnåtts. Jag gör följande hemställningskläm.

 

Stadsfullmäktige förutsätter att man som ett led i förverkligande av
målsättningen, att minska olägenheterna till följd av grävningsarbeten,
regelbundet och synligt presenterar uppgifter som visar om och i vilken
mån de skärpta reglerna efterföljs.

 

SFP gruppen är nöjd över att de andra partierna i
budgetförhandlingarna var av samma åsikt som vi att kollektivtrafikens
biljettpriser inte skulle höjas 2009, utan hellre justeras ? stödet. Det
gagnar kommuninvånarna och miljön. Ökad passagerarantal ger ökade
intäkter. SFP vill också att man analyserar konsekvenserna av
såkallade trängselavgifter och därvid beaktar bristande
kollektivtrafikförbindelser i kranskommunerna, från vilka en del av
stadens egen arbetskraft pendlar till jobbet.

 

Jos edellytämme, että Helsingissä työssä käyvät käyttävät
joukkoliikennettä, tulisi ensin tarjota sellaista heille. Etelä-Vihdissä
asuva erityisopettaja ottaa ymmärrettävistä syistä autonsa kouluun
Malmille, jos bussipysäkiltä lähtee vain yksi vuoro päivässä Helsinkiin.
Teen seuraavan toivomusponnen:

 

                     Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen ruuhkamaksun       
mahdollista käyttöönottoa tehdään analyysi maksun                
mahdollisista vaikutuksista henkilöstön rekrytointiin                  
esimerkiksi hoito- ja opetusalalle sekä tehdään analyysiin       
pohjautuvat suunnitelmat mahdollisten ongelmien                    
ratkaisemiseksi.

 

Hur än stadens ekonomi formar sig under en konjunktursvacka är det
viktigt att prioritera barnens och de ungas välmående. Detta innebär
satsningar på den förebyggande verksamheten bl.a. i form av särskild
stöd och hjälp i hemmet åt familjer som råkat i kris, då t.ex. den ena
föräldern eller båda är sjuka och har svårt att sköta barnen och
hemmet. På detta sätt kan man minska risken för att barnen måste
omhändertas, vilket kan bli både mera traumatiskt för barnen och
mycket dyrare och svårare för staden att ordna än ett tidsstöd i
hemmet. Här måste socialvården samarbeta väl med den psykiatriska

vården och rusmedelsvården.

 

Budjettiraamikeskustelussa toimme jo esiin realistisen budjetoinnin
tarpeen terveydenhoidossa ja sosiaalihuollossa. Alibudjetointi johtaisi
erikoissairaanhoidon ylityksiin, jotka itse asiassa ovat näennäisiä.
Alibudjetoinnin seurauksena esimerkiksi HUS joutuisi supistamaan
toimintojaan, ja kun tämä johtaisi kasvaviin ja laittomiin hoitojonoihin,
joudutaan ostamaan lisähoidot kalliimmalla hinnalla. Se ei olisi kovin
järkevää.

SFP gruppen är nöjd över att skolmåltidernas kvalitet kan bibehållas
med det tillägg som kommit in i budjeten. Viktigt vore också att se till att
det även finns ett mellanmål att få senare under skoldagen.
Skolhälsovårdens och elevvårdens betydelse kan inte betonas starkt
nog och det har de tragiska massmorden i våra skolor visat. Ungdomar
begår visserligen alltmera sällan självmord men tonårsdepressionerna
ökar. Depressionerna påverkar de ungas utveckling, deras skolgång
och studier. Skolhälsovården bör ha formen av en lågtröskelmottagning
som ger de unga hjälp och råd när de behöver det.

 

Nuorten fyysisen ja psyykkisen pahoinvoinnin huomaaminen ja
asianmukaisen hoidon saaminen ajoissa on erittäin tärkeää. Helsingin
terveyskeskus voisi hyvinkin avata erityisen matalan kynnyksen
teinipoliklinikan tai useampia hyödyntäen Folkhälsanin 1960-luvulla
perustetusta Tonårspoliklinikenistä saatuja kokemuksia. Panostukset
nuorisotoiminnan sisällön uudistamiseen ovat tervetulleita. Samalla
tulisi tarkistaa ruotsinkielisen nuorisotoiminnan tilannetta. Tällä hetkellä
johtoryhmästä puuttuu ruotsinkielinen johtaja, mikä on erittäin
valitettavaa.

 

Ruotsinkielisellä nuorisotyöllä on käytössään tasan 4 pientä toimitilaa.
Lähipalvelusta puhuminen huvittaisi, ellei se surettaisi esimerkiksi
silloin, kun sille ehdotetaan tiivistämistä eli 25 %:n tilojen leikkausta
talkootyönä. Kaksikielisiäkin nuorisotiloja on vilautettu. Se kuitenkin
merkitsisi, että Helsinki tahallisesti polkisi ruotsinkielisten nuorten
oikeuksia saada kehittää omakielistä nuorisokulttuuria.

 

Drumsö Klubblokal on suosittu, ja kysyntä kasvaa alueen lasten ja
nuorten määrän kasvun mukana. Pohjoisen alueen ruotsinkielinen
nuorisotyö kaipaisi erityistä huolenpitoa. Äsken vietettiin nuorten
syyslomaviikko. ? ylittävästä ohjelmakatsauksesta löytyi nimi tai
otsikko ruotsiksi, mutta siihen se jäi. Infoa sisällöstä ei tarjottu ruotsiksi.
Lasten kulttuuri ja lasten teatteri tarvitsee erityistä tukea, koska

kustannukset ovat samaa luokkaa kuin aikuisten teatterin mutta
lippujen hinta on alhainen. Unga Teaternin tuki polkee kuitenkin
paikallaan aikasempien leikkausten jälkeen, vaikka monen muun
teatterin tukea on nostettu.

 

Tärkeäksi havaittu ruotsinkielinen info- ja yhteispalvelupiste Luckan ei
ole kaupungin rahoittamaa toimintaa lukuun ottamatta pientä avustusta.
Sen koordinoiva toiminta palvelujen tarjonnasta ja tarpeista kuitenkin
paikkaa kaupungin oman toiminnan puutteita, joten kaupungilla olisi
hyvä syy taata Luckanille vakaan taloudellisen tilan.
Nuorisoasiainkeskuksen henkilösatsaus 24 viikkotuntia on
oikeasuuntainen mutta tarpeisiin nähden vielä riittämätön.

 

Helsingfors är för ung och gammal, färdtjänsten bara inte får
misslyckas i Palmias regi, då försvinner resten av tron på hela
konceptet. Äldreomsorgs personalrekrytering borde intensifieras och
verksamhetsformerna ses över för att hemvården skall kunna motsvara
sitt namn. Åldringarna med större servicebehov måste kunna lita på att
staden inte undandrar sig sitt ansvar i samband med
konkurrensutsättningen. Ett högre pris får t.ex. inte försätta
svensktalande åldringar i en sämre situation, bara för att staden inte
har byggt egna svenska åldringshem eller svenska demens- eller
rehabiliteringsplatser. Det måste reserveras tillräckligt för servischecker
och köptjänster för att fylla behovet.

 

Samoin tulisi jatkaa hammashoidon jonojen purun kehittämistä
palvelusetelein ja ostopalveluin, niin ettei kaupungin oma hammashoito
enää tukkeutuisi pelkkiin tutkimuksiin. Helsingin kaupungin psykiatrian
päivystys olisi hyvä esimerkiksi HUSille. Sen olemassaolo takaa
tärkeän ensiavun esimerkiksi vaikeaa ahdistusta kärsiville ihmisille.
Avohoidon saatavuutta ja toimintaa tulisi kuitenkin kehittää edelleen.
Masennuspotilaiden adekvaatti hoito tuo säästöjä sekä rahassa että
kärsimyksessä.

 

RKP:n ryhmä näkee tässä tarvetta nostaa esille taas ruotsinkielisten
mielenterveyspalvelujen ongelmat. Kivelän vastaanoton yhteyteen
perustettu keskitetty ruotsinkielinen vastaanotto, yksi pieni tiimi, ei
ollenkaan vastaa väestöpohjaansa, eikä sinne juurikaan muisteta tai
viitsitä lähettää potilaita muilta alueilta kuin lähialueelta. Toiminnan
kehittämistä ja erikoistumista muun muassa nuorten aikuisten
masennuksen hoidossa, jota on tehty muilla psykiatrian vastaanotoilla,
ei voida toteuttaa ruotsinkielisellä vastaanotolla resurssien eli
psykiatrien ja psykologivirkojen puutteen takia.

 

 

Selkokielellä sanottuna: terveyskeskuksemme ei tarjoa ruotsinkieliselle
psykiatriapotilaalle sisällöllisesti ja laadullisesti yhtä hyvää hoitoa kuin
suomenkielisille. Ruotsinkielistä mielenterveyspalvelua tulisi pikaisesti
tarkistaa tarvetta vastaavaksi ja kehittää sen toimintaa samalle tasolle
kuin suomenkielinen. Teen seuraavan toivomusponnen:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että psykiatrian toiminnan
kehittämistyössä pidetään huolta siitä, että ruotsin kielellä
annettavan hoidon kehittämiselle luodaan samat
edellytykset kuin suomenkieliselle palvelulle tarpeen
vaatiessa erillisellä suunnitelmalla.

 

Nuorisopsykiatrian sekä HUSsiin suurimman osan jo siirtyneen ja
vuodenvaihteessa loput siirtyvän lasten psykiatrian tilannetta ja
kehitystä tulisi tarkoin seurata, ei ainoastaan koskien saatavuutta ja
hoitoketjua vaan koskien myös omakielistä palvelua.

 

Ärade ordförande.

 

Mycket mera kunde sägas men det får tas upp i de individuella talen,
SFP förordar att förslaget till budget på ekonomiplan godkänns.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kansainvälisen talouden myllerrykset ovat näkyvillä jo Suomessa.
Helsingin kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä melko vakaa, mutta
valtuusto ei voi olla kiinnittämättä huomiota huolestuttaviin näkymiin.
Keskustan valtuustoryhmän mielestä kaupungin ei pidä kuitenkaan
vetää tässä vaiheessa hätäjarrua päälle, vaan on tehtävä rohkeitakin
päätöksiä, joiden avulla tuetaan kasvua.

 

Taloussuunnitelmakaudelle suunnitelluista investoinneista ei pidä
luopua. Investointien rahoittamiseen on mietittävä ennakkoluulottomasti
uusia malleja ottamatta kuitenkaan kohtuuttomia riskejä ja toistamatta
muiden tekemiä virheitä. Investointeja voidaan tehdä myös velkarahalla
edullisen rakentamisen aikana. Helsingin lainakanta on tällä hetkellä
kohtuullinen. Taloussuunnitelmakauden lopun tilanne on vielä
siedettävä, vaikka velkamäärä olisikin lähes kaksinkertainen nykyiseen

verrattuna. Investointien rahoittamiseksi voidaan lisätä hallitusti myös
maanmyyntiä, ja nämä myynnit on pyrittävä ajoittamaan oikein.

 

Rakentamisen hiipuminen on huolestuttavaa. Erityisesti
asuntorakentamisen pysähtyminen vaatii kaupungilta rohkeita
avauksia. Keskustan ryhmä piti jo alkuvuodesta MA-ohjelman
asuntorakentamisen määrällisiä tavoitteita epärealistisen korkeina. Nyt
niiden saavuttaminen näyttää täysin utopistiselta, valitettavasti.
Hallintamuotojen välisten tavoitteiden toteutumista on seurattava
jatkuvasti, jottei aiempia virheitä toisteta. On välttämätöntä, että
kaupungin omaa asuntotuotantoa lisätään, että MA-ohjelman tavoitteet
toteutuvat.

 

Uuden valtuuston suurimpia haasteita on löytää uusia keinoja
asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi. Keskustan ryhmä
edellyttää, että uusi valtuusto aloittaa strategiatyön, niin kuin nyt
budjetissa sovitaan, tämän haasteen ratkaisemiseksi. Olemme
esittäneet jo aiemmin yleisen kiinteistöveroprosentin laskemista ja
tontin vuokrien korotusten kohtuullistamista. Asumisen hintaan
vaikuttavista tekijöistä on viisasta tehdä kokonaisselvitys, jotta
asukkaiden tasapuolinen kohtelu toteutuisi. Poliittiset päätökset
tehdään vasta selvityksen jälkeen.

 

Asukkaiden kannalta tärkeintä on, että työllisyys pysyy hyvänä ja
työttömyyden lisääntymisen ehkäisemiseksi tehdään ajoissa kaikki
voitava. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, mutta emme
voi työllistää itse merkittävästi nykyistä enempää. Kaupungin on
kehitettävä edelleen elinkeinopolitiikkaansa ja kyettävä houkuttelemaan
yrityksiä investoimaan Helsinkiin ja perustamaan tänne uusia
työpaikkoja.

 

Kaupungin omaa työnantajapolitiikkaa on kehitettävä, koska kilpailu
työvoimasta tulee kiristymään erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Kaupungin on oltava vetovoimainen ja houkutteleva työnantaja.
Budjettiin varattu 3 miljoonan euron potti vuositasolla avaa jonkinlaisia
mahdollisuuksia korjata pahimpia palkkaepäkohtia.

 

Ilmastokysymykset ovat nousseet politiikan keskiöön. Heikentyvän
taloustilanteen aikana on erityisen tärkeää, että energia- ja
ympäristökysymyksiin kiinnitetään huomiota kaikessa päätöksenteossa
ja kaupungin omassa toiminnassa. Vastakkaisia puheenvuorojakin on
viime aikoina jonkun verran valitettavasti kuultu. Monet arjen
ympäristöteot ovat usein viitseliäisyydestä ja kekseliäisyydestä, eivät

niinkään rahasta kiinni. Kaupungin omassa toiminnassa näitä voidaan
tehdä arkipäivisin joka päivä. Kaupungin oman kiinteistökannan
korjausrakentamisessa ja uusinvestoinneissa energiatehokkuuden
lisäämiseen tähtäävät parannukset ovat välttämättömiä.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Joukkoliikenteen houkuttelevuutta on parannettava nykyisestä.
Lippujen hinnat on pidettävä kohtuullisina. Joukkoliikenteen kilpailukyky
ei kuitenkaan riipu vain lippujen hintatasosta. Palvelutason vaikutus on
myös merkittävä, sillä pelkät polttoainekulut ovat yleensä autoilijalla
suuremmat kuin kuukausilippu. Joukkoliikenteen tariffituen 50 %:n
tasoa olisi saavutettava, ei kuitenkaan lipputulojen vähenemisen
kautta. Ensi vuonna Helsinki saa valtiolta 2 miljoonaa euroa suurten
kaupunkien joukkoliikennetukea. Joukkoliikennelautakunnan kaavailut
tuen käytöstä ovat kannatettavia. Valtion olisi kuitenkin kasvatettava
tuen määrää jatkossa huomattavasti nykyisestä.

 

Joukkoliikenteen palvelutasoa ja kustannuksia voidaan parantaa
samoilla keinoilla. Joukkoliikenteen nopeus on tärkeä palvelutason
osatekijä. Tarpeeton pysähtely ja ruuhkassa ajo sekä hidastavat
liikkumista että lisäävät käyttökustannuksia. Avainasemassa ovat
joukkoliikenteen liikenne-etuudet, joiden järjestelyt eivät maksa paljoa
ja tuovat kulunsa säästöinä takaisin jopa vain muutamassa
kuukaudessa.

 

Joukkoliikenteessä on panostettava bussiliikenteen korvaamiseen
raideliikenteellä. Bussiliikenteen kustannukset ovat suuremmat kuin
lipputulot, jolloin joukkoliikenteen käytön kasvu bussiliikenteenä tulee
väistämättä kasvattamaan myös tarvittavaa subventiota. Helsingin
tuleekin jatkaa ja kiirehtiä nyt käynnissä olevia bussiliikennettä
raideliikenteeksi muuttavia hankkeita Laajasalossa ja Jokeri-linjalla ja
soveltaa samoja periaatteita raitioliikenteen ulottamiseksi
esikaupunkeihin myös muualla kaupungissa.

 

Joukkoliikenteen sähköistäminen ja palvelutason parantaminen ovat
osa Helsingin panostusta ilmastotalkoissa. Autoilijoiden
houkutteleminen joukkoliikenteen käyttäjiksi on sekä nopea että
edullinen keino vähentää hiilidioksidipäästöjä, koska näin voidaan
tehdä jo olemassa olevassa kaupunkirakenteessa. Raitioteillä voidaan
myös saneerata jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

Yhä useampi ikääntynyt haluaa asua pitempään kotona. Kukaan ei
saisi kuitenkaan joutua asumaan kodissaan liian niukan avun turvin,
vasten tahtoaan ja turvattomuutta tuntien. Siksi vanhusten
palveluasumisen paikkamäärä on turvattava vähintään nykytasolle.
Kustannusten nousua vastaavan lisärahan löytäminen budjettiin oli
välttämätöntä. Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja
vahvistaminen vaatii eri hallintokuntien yhteisiä tekoja geriatrisen
hoidon uuden ajattelutavan myötä.

 

Helsingin ensi vuoden budjetti painottuu aiempaa voimakkaammin
varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan
vahvistamiseen. Ryhmämme korostaa erityisesti terveyden
edistämiseen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien
toimien tärkeyttä. Liian monen lapsen ja nuoren arki on tänä päivänä
rikkonaista. Lasten ja nuorten mielenterveystyön lisäpanostukset ovat
välttämättömiä. Kouluterveydenhuollon vahvistaminen valtakunnallisten
suositusten tasolle on kiireellistä, ja nuorten syrjäytymisen
ehkäisemiseksi on tehtävä kaikki voitava. Lapsiperheiden
kotipalvelujen vahvistamista ryhmämme on vaatinut jo usean vuoden
ajan. Pieniä askelia on edetty, mutta paljon on vielä parannettavaa.

 

Kaikki edellä luetellut asiat lisäävät jonkin verran kaupungin menoja
mutta tuovat samalla huomattavasti hyvinvointia. Niihin panostaminen
on kuin rahan panemista pankkiin korkeakorkoiselle, takuutuottoiselle
tilille. Keskustan valtuustoryhmä on aina korostanut perheiden
valinnanvapauden lisäämistä erityisesti lasten päivähoidon
järjestämisessä. Emme usko yhden vaihtoehdon politiikkaan. Olemme
vaatineet lasten kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen Helsinki-lisien
korottamista mutta samaan aikaan myös kunnallisen päivähoidon
laatutason parantamista.

 

Työllisyystilanteen parantuminen on hyvä asia, mutta se tuo mukanaan
isoja haasteita päivähoidon järjestämiseen. Hoitoon tulee jatkuvasti yhä
enemmän aivan pieniä, alle 1-vuotiaitakin lapsia. Pienempien lasten
päivähoitoryhmiin on saatava nykyistä enemmän sylejä ja keksittävä
keinoja, miten saisimme rekrytoitua lisää perhepäivähoitajia.

Kaupungin ensi vuoden budjetissa parannetaan aidosti perheiden
valinnan mahdollisuutta päivähoidon osalta. On erittäin tärkeää, että
kuntalisien korotuspäätökset on kirjattu kaupunginhallituksen
päätettäviksi. Niille on myös asetettu aikarajat, koska viime vuonna
sosiaalilautakunta ei toiminut valtuuston hyväksymän budjetin

mukaisesti.

 

Sosiaalivirastossa olisi syytä kehittää terveysvirastossa jo usean
vuoden ajan hyvin toiminutta sisäisten sijaisten järjestelmää nykyisestä.
Vakituisten sijaisten reservi helpottaisi huomattavasti usean päiväkodin
aamua, kun sijaisia ei tarvitsisi metsästää pitkin kaupunkia. Vastaava
reservi voisi toimia hyvin myös opetusvirastossa.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Helsinki on sivistyskaupunki. Perusopetus muodostaa pohjan jatkuvalle
oppimiselle. Alueellisesti erot ovat kuitenkin isohkoja.
Koulupudokkuuden ehkäisemiseen on löydettävä keinoja, vanhempien
ja koulun välistä yhteistyötä on lisättävä, monikulttuurisuuden haasteet
on käännettävä voimavaroiksi ja lasten ja nuorten
vaikutusmahdollisuuksia on parannettava. Helsinkiläisten koulujen on
oltava houkuttelevia ja viihtyisiä työpaikkoja rautaisen ammattitaidon
omaavalle henkilöstölle.

 

Kouluruokailun tehtävä ei ole vain nälän sammuttaminen vaan
terveellisten ruokailutottumusten ja hyvien tapojen opettamista myös.
Monissa kouluissa havaitaan maanantaisin, että kaikkien koululaisten
kotona ei viikonloppuisin ole kyetty huolehtimaan edes perustarpeiden
tyydyttämisestä. Siksi on tärkeää, että kouluruokailun määrärahat
lisääntyvät opetuslautakunnan esittämälle tasolle. Kouluruuan
laatutasosta pidetään Helsingissä ensi vuonna huolta. Mikäli raaka-
aineiden kustannusten nousu pysähtyy ja jopa alenee, kouluruokaan
voidaan panostaa jopa tätä vuotta enemmän.

 

Verotulot menevät palveluiden rahoittamiseen. Palveluiden laadusta on
pidettävä huolta, mutta palveluiden tuottamisessa on kehitettävä uusia
tapoja ja tehostettava nykyisiä. Kuntapalveluiden tuottaminen on aina
kaupungin vastuulla, mutta niiden tuottajana voivat toimia
tapauskohtaisesti arvioiden joko kaupungin omat yksiköt tai
tarvittaessa, silloin kun se on muun muassa taloudellisista tai
joustavuussyistä perusteltua, myös yksityisen tai kolmannen sektorin
toimijat.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Keskustan valtuustoryhmän mielestä pääkaupunkiseudun kuntien
yhteistyö on joltain osin edennyt alkuodotuksiakin reippaammin.
Erityisesti liikenteen järjestämisen osalta yhteisen liikelaitoksen

perustaminen tuonee hyötyjä kaupunkilaisille jo
taloussuunnitelmakaudella. Palveluiden yhteiskäyttö kaupungin rajojen
yli tulee suunnitelmakaudella myös lisääntymään. Keskustan ryhmä
peräänkuuluttaa kuitenkin kaupunkien yhdistymisen hyötyjen ja
haittojen selvittämisen aloittamista ensi tilassa, valtuustohan on tästä jo
tehnyt päätöksen. Toivomme, että naapurikuntamme voisivat olla
selvityksessä alusta asti mukana aktiivisina osapuolina. Asioiden
selvittäminen ei liene koskaan pahasta, eikä se vielä tarkoita
yhdistymispäätöstä. Se tehdään sitten erikseen selvityksen ja
kansanäänestyksen jälkeen.

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Keskustan valtuustoryhmä puoltaa näillä sanoilla sekä talousarvion että
taloussuunnitelman ja joukkoliikenteen sisäisen tariffin hyväksymistä.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

 

Elämme hyvin poikkeuksellista aikaa. Taloudellinen nousukausi on
päättynyt varsin pelottavalla tavalla rahamarkkinoiden syvään kriisiin.
Vaikka Suomi onkin etäällä kriisin ytimestä, emme kuitenkaan voi
välttää suurten aaltojen tyrskyjä täällä Suomenkaan rannoilla. Väestön
ikääntymisen haaste on varsin pysyvä, ja siihen on edelleen
varauduttava. Emme myöskään saa pysyvästi jättäytyä Helsingin
Energialta saatavan tuloutuksen varaan.

 

Vuosi sitten totesin tältä samalta paikalta: ”Varautuminen näihin
haasteisiin on syytä tehdä taloudellisesti hyvinä aikoina, koska
taloudellisesti vaikeina aikoina pakkotoimenpiteissä tehdyt säästöt on
vaikea kohdentaa oikeudenmukaisesti ja harkiten.” Olen edelleen
samaa mieltä. Nyt olemme valitettavasti siirtyneet noihin taloudellisesti
vaikeampiin aikoihin.

 

Julkisen talouden roolin pitää olla suhdanteita tasaava. Meidän pitää
toisin sanoen kulkea vastavirtaan, jos siihen on taloudellisia resursseja,
ja niitä on, jos talous on hyvin hoidettu. Kun eletään talouden
noususuhdannetta, kaupungin tulee maksaa velkoja pois ja noudattaa
tarkan euron politiikkaa. Julkisilla investoinneilla ei tällöin tulisi olla kiire,
koska yhteiskunnan pyörät pyörivät kuitenkin. Mutta taloudellisessa

laskusuhdanteessa yhteiskunnan tulee toimia päinvastoin. Jos hyvinä
aikoina talous on hoidettu hyvin, ei pitäisi joutua monien meidän
muistamaan 90-luvun alun tilanteeseen, jolloin koko maan piti ankarasti
säästää juuri silloin, kun ihmisillä muutenkin oli vaikeaa. Tällöin
yhteiskunnan säästöt olivat vahvistamassa talouden huonoa kierrettä.

 

Tärkeää on pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ihmisillä on töitä, sillä
työttömyydestä seuraa pysyviä taloudellisia menetyksiä, kun ihmisten
senhetkinen työpanos pysyvästi menetetään. Ja siitä seuraa myös
suuria henkisiä menetyksiä. On hyvä, että kaupunki ei laske
investointitasoaan. Investoinnit on kuitenkin toteutettava siten, että
saadaan pysyvää hyötyä. Rakentaminen, niin korjausrakentaminen
kuin uudisrakentaminenkin, ja liikenneinvestoinnit ovat sopivia tapoja
edistää työllisyyttä laskusuhdanteessa.

 

Kristillisdemokraatit ei tällä hetkellä ole kaupunginhallitusryhmä. Emme
sen johdosta ole samalla tavalla osallisia budjetin valmistelusta kuin
tämän vaalikauden ensimmäisinä vuosina. Otan tarkasteluun kolme
kysymystä.

 

Vaikka taloudellinen tilanne onkin nyt tiukka, meillä tulee olla myös
pitkän tähtäimen visioita. Viime talven aikana tässä salissa keskusteltiin
paljon joukkoliikenteestä. Vaalit olivat tulossa, ja monilla oli tietenkin
halua profiloitua tässä kysymyksessä. Vaalit on nyt käyty ja on aika
kääriä hihat. Mitä tuosta valtuustotyöskentelystä jäi käteen?

 

Mielestäni tämän valtuustotyöskentelyn keskeisin anti oli siinä, että
saimme aikaiseksi tutkimuksen, joka osoitti toisaalta sen, ettei
maksuton joukkoliikenne olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa
mutta toisaalta, ja tätä ei mielestäni ole riittävästi huomioitu, että
yhteiskuntataloudellisesti edullisinta olisi joukkoliikenteen lippujen
hintojen alentaminen 50–60 %:lla nykytasosta.
Yhteiskuntataloudellinen edullisuus ei tuo rahaa käteemme tässä ja
nyt. Se kuitenkin kertoo meille, mihin suuntaan on syytä kulkea ja mitä
kannattaa tavoitella. Emme kuitenkaan saa olla yksisilmäisiä,
joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole koko Helsinki, eivätkä muut
kaupunkilaisten tarpeet saa unohtua. On siis tarpeen edetä maltillisesti.

 

Nähdäksemme nyt on kuitenkin aika ymmärtää, että perinteinen 50–50-
jako tariffituen ja lipputulojen kesken ei ole se viisasten kivi, josta tulee
pitää kiinni. Se on ollut toimiva poliittinen kompromissi, mutta kyllä
meidän on syytä yhteisesti tähdätä kohti yhteiskuntataloudellisesti
edullisinta joukkoliikenteen tukitasoa. Tämän johdosta teen seuraavan

toivomusponnen:

 

                     Kaupunginvaltuusto edellyttää, että joukkoliikenteen                
lippujen hintataso pyritään vähitellen saattamaan                     
yhteiskuntataloudellisesti edullisimmalle tasolle.

 

Toinen asia, jonka haluamme nostaa esille, ovat asumiskustannukset.
Pääkaupunkiseudun asumiskustannukset ovat liian korkeat.
Kohtuuhintaisten asuntojen saaminen vaatii nykyistä tehokkaampaa
asuntorakentamista. Asumiskustannuksia nostavat kuitenkin myös
kiinteistövero ja maanvuokrat. Kokoomuksen valtuustoryhmän ehdotus
asuinrakennusten tonttien kiinteistöveron laskemisesta 0,7 %:sta 0,22
%:iin on oikean suuntainen, siksi kannatan tätä valtuutettu Rautavan
tekemää pontta.

 

Asumiskustannuksiin vaikutetaan kuitenkin myös tontin vuokralla.
Toteutetut ja toteutettavat tonttivuokran korotukset nostavat
asumiskustannuksia merkittävästi. Siksi on kohtuullista, että emme
alenna vain asuintonttien kiinteistöveroa, vaan myös maanvuokran
tasoa on laskettava.

 

Kolmas asia, johon haluamme puuttua, on vammaiskuljetukset. En
pysty pää pystyssä ja iloiten kohtaamaan niitä vammaisia, jotka
kertovat järkyttäviä kokemuksia kuljetuspalvelujen toimimattomuudesta.
Mielestäni perusteltu on vammaisjärjestöjen vaalipaneelissa esitetty
kysymys siitä, mitä kaupunki on säästänyt, vai onko mitään,
vammaisten kuljetuspalvelujen kilpailuttamisella. Sen johdosta teen
seuraavan toivomusponnen:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen
teettävän taloudellisen selvityksen vammaisten
kuljetuspalvelujen järjestelyistä.

 

Valtuutettu Kantola löysi sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa
suuren kuilun valtuustosalista. Kun kuuntelin hänen puhettaan, minäkin
löysin kuilun mutta ehkä vähän eri kohdasta. Hän ei nimittäin pitänyt
oikeana sitä, että kaupunki lasten kotihoidon Helsinki-lisää korottamalla
pyrkisi lisäämään lasten kotihoitoa. Valtuutettu Kantola koki, että tämä
tarkoittaisi vanhempien painostamista kotiin. Valtuutettu Kantola on
oikeassa löytäessään valtuustosalista tämän suuren kuilun. Minusta on
luonnollista, että vanhemmat haluavat hoitaa lapsiaan. Itsekin olen nyt
40-prosenttisella hoitovapaalla, jotta lastemme ei tarvitsisi mennä
vieraan tädin hoitoon, niin kuin tyttäreni asian ilmaisi.

 

 

Jokin suuri kuilu tässä on, koska minä en ymmärrä, miksi
sosialidemokraatit eivät haluaisi hoitaa lapsiaan kotona vaan kokevat
uhaksi sen, jos heille luodaan tähän taloudelliset edellytykset. Näillä
huomautuksilla KD:n valtuustoryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut, työn uuvuttamat
virkamiehet ja muut läsnäolijat.

 

Hyvä taloudenpito ei muodostu infrastruktuurista ja eurojen
vaihdannasta. Tärkeimpänä ja etusijalle asetettavana asiana on oltava
ihminen.

 

Kuuntelin tänään radio-ohjelmaa, jossa haastateltiin Miessakit ry:n
edustajaa. Siinä käsiteltiin miesnäkökulman huomioimista
yhteiskunnallisessa keskustelussa ja suunnittelussa. Yhteiskunnallisen
vaikuttamisen tasapuolistamiseksi eri sukupuolten välillä on tuotava
miesnäkökulma julkiseen keskusteluun sekä kantaa ottaen että miehille
tärkeiksi katsotuista perhepoliittisista arvoista.

 

Erilaisissa miesryhmissä käyneiden ja julkisen keskustelun kautta on
noussut esiin toiveita ja tarvetta miesnäkökulman huomioimiseksi
tärkeissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä, joita ovat esimerkiksi
miehen asema lapsiin nähden avioerotilanteissa, poikien ja miesten
erityinen huomioiminen sosiaali-, terveys- ja opetusaloja kehiteltäessä.
Miestutkimuksen sijoittaminen naistutkimuksen alaisuuteen Suomessa
on myöskin outoa. Isät on huomioitava neuvolatoiminnassa, ja
miesnäkökulman vähäinen huomioiminen sukupuolten välisen tasa-
arvon perusteita kehiteltäessä vaikuttaa kovin kummalliselta.

 

Hälyä pidetään kovasti sukupuolikiintiöiden toteutumisesta hallinnossa
sivuuttaen sujuvasti se tosiseikka, että niin tarhassa kuin ala-
asteellakin pojat tasapäistetään tyttöjen malliin, koska ohjaajina
toimivat pääsääntöisesti naiset. Sosiaalipuolella perheneuvontaa
hoitavat etupäässä naiset, jolloin miehinen näkökulma asioiden
hoidossa unohtuu. Missä on se miehen malli poikalapselle nyky-
yhteiskunnassa?

 

Kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille 2009–2011

on tähän asiaan kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. Meillä on jo
kolme todella huolestuttavaa esimerkkiä oikeasta miehen mallin
puutteesta ja siitä, kuinka se vaikuttaa nuoriin miehenalkuihin.
Hälytysmerkkejä on saatu jo kolme: Myyrmanni, Jokela ja Kauhajoki.
Yksi seurauksiltaan varsin tuhoisa hälytys on poliisin toimesta saatu
ehkäistyä ennakolta. Jokainen näistä tapahtumista on oire miehen
mallin puuttumisesta. Jokainen näistä tapahtumista on maksanut paitsi
korvaamattomia ihmishenkiä ja inhimillistä kärsimystä, myös mittavan
määrän euroja, ja turhaan.

 

Ampumaratahankkeen viivästyminen Helsingissä ja
pääkaupunkiseudulla vuodesta toiseen lisää näiden asemachoilijoiden
väärää asennoitumista ampumaurheiluun. Vain ohjauksen alainen
ampumaseuratoiminta asianmukaisella ampumaradalla antaa nuorille
miehille ja miksei naisillekin oikeaa, vastuuntuntoista suhtautumista
aseiden käyttöön. ? juoksijat ovat nyt saamassa sädekehän päänsä
päälle, mikä on enemmän kuin huolestuttava ilmiö.

 

Tästä väärästä asenteesta tarjoaa kehittymättömille nuorille ajatus- ja
toimintamallia esimerkiksi internetsivusto Pyssymiehet.com, missä
videoesityksessä ammutaan järeällä aseella ? luodeilla meloneita
pirstaleiksi. Mielleyhtymältä pirstaleiksi räjähtävästä melonista ihmisen
päätä kuvaavana ei voi välttyä. Keskeinen kysymys kuuluukin:
panostammeko nuoriin miehiin riittävästi?

 

Teen asiasta seuraavan toivomusponnen:

 

Hyväksyessään talousarvioesityksen vuodelle 2009 ja
taloussuunnitelman vuosiksi 2009–2011
kaupunginvaltuusto edellyttää kiinnitettäväksi erityistä
huomiota pojille tarjottavaksi oikeaa miehen mallia
päiväkodeissa, kouluissa ja sosiaalitoimessa ja ennen
kaikkea pääkaupunkiseudun ampumaratahankkeen
kiirehtimistä.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Näillä sanoin ja näillä evästyksillä Helsingin Perussuomalaiset
lähettävät talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelman vuosiksi 2009–
2011 jatkojalostusta varten. Ja tähän loppuun Mauno Koiviston sanoin:
”tarttis tehdä jotakin”.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

 

Tämä esitys kaupungin ensi vuoden talousarvioksi on valitettavan
surullinen esimerkki siitä, miten vaalilupaukset syötiin ennen kuin
kaikkia ääniä oli edes ehditty laskea. Kokoomus sai taas kerran ajettua
läpi linjan, jolla alibudjetoidaan monia palveluja erityisesti sosiaali- ja
terveydenhuollossa. Sivistystoimeen budjettiesitys tuo lisää vain
prosentin verran tähän vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveystoimen
määrärahoja lisätään tämän vuoden toteutumaennusteeseen
verrattuna vain 4 %. Samalla kun kaupungin palveluja alibudjetoidaan,
esitetään ostopalvelujen osuuden lisäämistä. Myös kiinteistö- ja
rakennustoimessa määrärahat kasvavat monta kertaa palveluja
nopeammin, 14–16 %:n vauhtia.

 

Merkillisintä tässä palvelujen alibudjetoimisessa on se, että kaupunki
on tehnyt koko valtuustokauden ajan jatkuvasti satojen miljoonien
voittoa. Viime vuoden ylijäämä oli 363 miljoonaa ennen ylimääräisiä
rahastointeja, ja tälle vuodelle ennustetaan 270 miljoonan ylijäämää.
Määräaikaistileillä ja kassatalletuksissa Helsingillä on lähes miljardi
euroa. Sanotaan, että pitää säästää pahan päivän varalta. Miksi nyt,
kun talous taantuu, ei panosteta lisää palveluihin ja työllisyyteen? Eikö
jo nyt ole liiankin pahat ajat tuhansille hoitojonossa, lukemattomille
heitteille jätetyille vanhuksille, päiväkotipaikkaa turhaan odottaneille,
työttömille, asuntojonossa oleville, monille muille vaikeuksissa oleville
helsinkiläisille?

 

Ei ole järkeä siinä, että kaupungin kassa voi hyviin samaan aikaan, kun
yhä useammat kaupunkilaiset voivat huonosti. Kuka kantaa täällä
esimerkiksi vastuun, kun Herttoniemenrannassa toista vuotta turhaan
apua jonottaneessa perheessä kriisi johti lopulta perhesurmaan?
Helsinkiläiset odottavat toisenlaisia budjettiratkaisuja. Tämä tuli
vahvasti esille, kun SKP- ja Helsinki-listat kokosivat asukkaiden
evästyksiä siitä, mihin kaupungin ylijäämiä pitäisi käyttää.
Valtuustoryhmämme on koonnut näiden evästysten pohjalta
vaihtoehtobudjetin. Olemme lisäksi ottaneet huomioon monien
valtuutettujen aloitteita, jotka kaupunginhallitus on tylysti sivuuttanut.

 

Palkkamenoihin tässä budjetissa esitetään alle prosentin lisäystä,
vaikka palkkojen jälkeenjääneisyys vaikeuttaa jo nyt kaupungin
työntekijöiden saamista. Tuo lisäys ei vastaa edes sopimusten
mukaisten palkankorotusten aiheuttamia lisämenoja. Kaupungin

työntekijöitä edustavan järjestön neuvottelukunta esitti 20 miljoonan
euron lisäämistä budjetin raamiin palkkojen jälkeenjääneisyyden
korjaamiseksi. Mutta mikä oli vastaus? Ei senttiäkään lisää
henkilöstömenoihin tämän ehdotuksen johdosta. Vain jo tämän vuoden
budjettiin sisältyvän 5 miljoonan henkilöstömäärärahan
käyttötarkoituksen osittainen muuttaminen. Siis ei senttiäkään lisää
kaupungin työntekijäjärjestöjen yksimielisen ehdotuksen johdosta.

 

Tällainen linja on edesvastuuton. Se murentaa julkisia palveluja, se
suorastaan ajaa työntekijöitä muiden työnantajien palvelukseen.
Esimerkiksi Espoossa maksetaan ja on jo muutamia vuosia maksettu
joka vuosi prosentin verran ylimääräistä valtakunnallisten
työehtosopimusten päälle. Vetoankin valtuutettuihin henkilöstöryhmien
yksimielisen esityksen ottamiseksi talousarvioon.

Hyvät kuulijat.

 

Asukkaiden viesteissä valtuustolle on tullut toistuvasti esille huoli
lähipalveluista, aivan erityisesti terveydenhuollon, vanhusten
palvelujen, päiväkotien ja koulujen resursseista. Kokoomuksen johdolla
tehty budjettiesitys on valitettavan kuuro näille viesteille.
Terveysasemien ja lähikoulujen vähentämistä esitetään budjetissa
jatkettavaksi. Lastensuojeluun jää edelleen kymmenien työntekijöiden
vajaus. Päiväkotipaikkojen riittämättömyyteen ja ylisuuriin
ryhmäkokoihin ei tule helpotusta. Terveydenhuollossa jopa
vähennetään pitkäaikaishoitopäiviä, hammashoitokäyntejä ja
mielenterveyden avohoitopäiviä, vaikka palvelujen tarpeet kasvavat.
Työllisyyden hoitamisen määrärahoja leikataan, vaikka lama uhkaa ja
palveluissa on jatkuvasti puutetta työntekijöistä.

 

Omien palvelujen alibudjetoiminen ja yksityisen ostopalvelujen
lisääminen tulee kalliiksi Helsingille ja helsinkiläisille. Tästä huolimatta
kaupunginhallitus esittää yksityisten ostopalvelujen käytön
laajentamista terveydenhuollossa ja jopa terveydenhuollon
ydintoiminnoissa. Tätä linjaa ujutetaan myös terveyskeskuksen ja
sosiaaliviraston palvelustrategioihin, joita ei ilmeisesti aiota tuoda
lainkaan valtuuston päätettäväksi.

 

Ostopalvelujen lisääminen on asia, josta hyötyvät eniten bisnesmiehet,
kuten MedOnen johtaja Pertti Karjalainen, joka rikastui ulkoistamisten
avulla viime vuonna 22 miljoonaa euroa eikä maksanut sentin senttiä
näistä kunnallisveroa. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa
kaupungin palvelujen siirtämistä yksityisen voitontavoittelun kohteeksi.

 

 

Puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

 

On hyvä, että kaupunginhallitus torjui kaupunginjohtajan ja
joukkoliikennelautakunnan esitykset joukkoliikenteen lippujen hintojen
korottamisesta, mutta kysyn, mihin jäivät vaalilupaukset lippujen
hintojen puolittamisesta? Entä lupaukset eläkeläisten lippujen hintojen
alentamisesta?

 

Budjettiesityksestä puuttuvat muutenkin konkreettiset ilmastoteot.
Esitykseen ei sisälly päätöksiä investoinneista uusiutuvaan energiaan.
Ryhmämme tulee palaamaan tähän asiaan valtuustoon tulevan
energialinjausten raportoinnin yhteydessä. Mielestämme
eduskunnassa tehdyt aloitteet ilmastopäästöjen vähentämisestä 5 %:lla
vuosittain tulee toteuttaa myöskin kuntatasolla.

 

Budjettiesitykseen sisältyy edelleen kaupunginjohtajan ajama
linjanveto, jonka mukaan talouden sopeuttamistoimia pitää jatkaa, jotta
Helsingin Energian tuloutuksia palvelujen rahoittamiseen voidaan
vähentää. Tässä on kysymys puhtaasti ideologisesta valinnasta, jolla
aiotaan kaventaa julkisten palvelujen rahoitusta bisnestavoitteiden
hyväksi. Samoja tavoitteita palvelevat pyrkimykset yhtiöittää
energialaitos ja satama. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa näitä
yhtiöittämisesityksiä. Kaupunkilaisten rahoilla rakennetun
energialaitoksen tuotot kuuluvat asukkaille, niitä pitää käyttää
palveluihin, niillä pitää myös hillitä energian hinnannousua.

 

Asumiskustannusten nousu ja etenkin kohtuuhintaisen vuokra-
asuntotuotannon puute ovat Helsingin kehityksen suurimpia esteitä.
Kaupungilla on monia keinoja vaikuttaa asiaan, mutta niihin ei ole
budjettiesityksessä haluttu tarttua. Kiinteistötoimelle aiotaan kerätä taas
miljoonia lisää nostamalla tonttivuokria, vaikka ennen vaaleja lähes
kaikki ryhmät lupasivat toisin. Myös tuhansien kaupungin asuntojen
vuokria aiotaan nostaa jopa keskimäärin arava-asuntojen tasoa
suuremmilla korotuksilla. Nyt tarvitaan tekoja, ei enää loputonta
selvittelyä. On aika lunastaa lupaukset kohtuuttomien
vuokrankorotusten estämisestä. Tekoja tarvitaan myös
asuntotuotannon romahduksen estämiseksi ja asunnottomuuden
poistamiseksi.

 

Hyvät ystävät, valtuutetut.

Täällä valtuustossa on Vasemmiston ja Vihreiden enemmistö.

Kokoomus kuitenkin jyräsi budjettineuvotteluissa Vihreiden avulla
sosialidemokraatit kolmen suuren pöydässä. Muille
kaupunginhallituksen ryhmille jätettiin sitten vain muruset isojen
pöydältä. Kysynkin etenkin sosialidemokraateilta ja
vasemmistoliittolaisilta, eikö vaalituloksesta ole jo aika tehdä
johtopäätökset. Eikö ole jo aika tehdä selvä pesäero Kokoomuksen
ajamaan alibudjetoinnin ja yksityistämisen politiikkaan? Miksi
budjettineuvotteluissa on taas kerran hyväksytty alibudjetoiminen?
Miksi kaupunkilaisten palvelujen rahoitus uhrataan kaupungin johdon
bisnestavoitteille ja ylimitoitetuille kasvuhankkeille?

 

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiin 11 vastaesitystä ja 6
pontta. Vastaesitystemme kustannukset ovat alle kolmannes siitä
ylijäämästä, jonka kaupunki viime vuoden aikana teki.

 

Teen seuraavat esitykset ja valitan, että joudun käyttämään hieman
puheenjohtajan toivomaa aikaa enemmän, koska työjärjestys edellyttää
niiden lukemista kokonaisuudessaan.

 

Vastaesitys 1: Pääluvun 1 Kaupunginjohtajan toimiala kohtaan 1 14 03
Menovaraus kaupunginhallituksen käytettäväksi, talousarviossa 6,2
miljoonaa, lisätään 20 miljoonaa. Menot yhteensä 26,2 miljoonaa.
Lisätään raamiin 2009–2011 käytettäväksi henkilöstön palkkojen
jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

 

Vastaesitys 2: Yleisperustelut, luku 1.4, sivu 15. Poistetaan 5. kappale,
joka alkaa ”Kaupungin talouden tasapainottamiseen...” ja päättyy
”tuloutuksista vähennetään”.

 

Vastaesitys 3: Pääluvun 2 Rakennus- ja ympäristötoimi kohtaan
Liikelaitos, sivulle 161, kohtaan Tariffituki, talousarvioesityksessä 116
695 000, menoihin lisätään 15 miljoonaa. Yhteensä 131 695 000.
Lisätään raamiin käytettäväksi HKL:n lippujen hintojen alentamiseen,
muun muassa lapset, työttömät ja eläkeläiset, vuorojen lisäämiseen ja
kaupungin työntekijöiden työsuhdelippujen kompensaation
lisäämiseen.

 

Vastaesitys 4: Pääluvun 3 Sosiaali- ja terveystoimi kohtaan 3 11 01
Sosiaalivirasto, sivulle 186, talousarvioesityksessä menot yhteensä 1
060 102 000. Menoihin lisätään 19 800 000. Menot yhteensä 1 079 902
000. Sosiaaliviraston raamiin lisätään käytettäväksi a) vanhusten
palveluihin +5,6 miljoonaa, ehkäisevät kotikäynnit, varhainen tuki ja
palvelujen tarpeen arvio, palveluasuminen, omaishoidon tuki,

maksuttomat liikunta- ja kulttuuripalvelut, b) kotipalvelujen siirtämiseen
takaisin sosiaaliviraston tehtäväksi +4,2 miljoonaa, riittävä henkilöstön
ja resurssien turvaaminen, c) vanhusasiamiehen ja kunkin
vastuualueen sosiaaliasiamiehen palkkaaminen +0,6 miljoonaa, d)
lasten päivähoitoon +4 miljoonaa, päiväkotipaikkojen lisääminen,
ryhmäkokojen pienentäminen ja henkilöstön lisääminen, e)
lastensuojeluun ja muihin lapsiperheiden palveluihin +5 miljoonaa,
muun muassa lastensuojelusta vastaavien sosiaalityöntekijöiden
palkkaamiseen.

 

Vastaesitys 5: Pääluvun 3 Sosiaali- ja terveystoimi kohdan 3 21
Terveyskeskus, sivu 192, talousarvioesitys menot yhteensä 1 070 361
000. Menoihin lisätään 14 miljoonaa. Menot yhteensä 1 084 361 000.
Terveyskeskuksen raamiin lisätään käytettäväksi hoitotakuun
toteuttamiseen ja terveysasemien palvelujen kehittämiseen a)
terveysasemien vastuu väestöjen pienentämiseen ja palvelujen
saatavuuden parantamiseen, henkilöstön lisäämiseen,
terveysasemaverkoston supistamisen välttämiseen ja
terveyskeskusmaksujen poistamiseen +5 miljoonaa, b) hammashoidon
ja psykiatrian hoitoon pääsyn enimmäisaikojen, hyvän palvelun
turvaamiseen ja henkilöstön lisäämiseen +4 miljoonaa, c) HUSin ja
muuhun erikoissairaanhoitoon +4 miljoonaa, muun muassa
mielenterveys- ja päihdepalvelut, valmistautuminen
yhteispäivystykseen, kriisiryhmien valmius, d) kotisairaanhoidon
kehittämiseen +2 miljoonaa, henkilöstön lisääminen,
kotilääkäritoiminta, monipuolinen kuntoutus ja ehkäisevä työ.
Poistetaan sivulta 198 kohdasta Kilpailuttaminen sen 2. kappale ja
sivulta 199 4. kappale ydintoimintojen ja niihin liittyvien tehtävien
hankkimisesta ostopalveluina. Lisäksi poistetaan sivulta 204 kohdasta
Pitkäaikaissairaala sen viimeinen lause ”Sairaansijojen
vähennystavoite vuonna 2009...”

 

Vastaesitys 6: Pääluvun 4 Sivistys- ja henkilöstötoimi kohdan 4 02
Opetusvirasto, sivu 212. Talousarvioesitys menot yhteensä 502 110
000. Menoihin lisätään 7 miljoonaa. Menot yhteensä 509 110 000.
Opetusviraston raamiin käytettäväksi a) lähikouluverkon säilyttämiseen
ja opetuksen resurssien parantamiseen 5 miljoonaa, b)
oppilashuoltoon, muun muassa kouluterveydenhuoltoon +2 miljoonaa.
Poistetaan sivulta 218 ensimmäinen lause ”Kouluverkon tarkistamista
jatketaan...”

 

Vastaesitys 7: Pääluvun 4 Sivistys- ja henkilöstötoimi kohdan 4 02 13
Työllisyyden hoitaminen. Talousarvioesitys menot yhteensä 2 400 000.

Menoihin lisätään 5 miljoonaa. Menot yhteensä 7 400 000. Työllisyyden
hoitamisen raamiin lisätään käytettäväksi a) työllisyyden edistämiseen
ja työttömien työllistämiseen, työllistämisjaksojen pidentämiseen ja niin
sanotun matalan kynnyksen työpaikkoihin, b) pätkätyösuhteiden
vakinaistamiseen ja varahenkilöjärjestelmien kehittämiseen kaupungin
tehtävissä.

 

Vastaesitys 8: Pääluvun 4 Sivistys- ja henkilöstötoimi kohdan 4 15
Kaupunginkirjasto. Talousarvioesityksessä menot yhteensä 35 939
000. Menoihin lisätään 2 miljoonaa. Menot yhteensä 37 939 000.
Kaupunginkirjaston raamiin käytettäväksi lähikirjastoverkoston
toiminnan kehittämiseen.

 

Vastaesitys 9: Pääluvun 4 Sivistys- ja henkilöstötoimi kohdan 4 17
Kulttuuritoimi. Talousarvioesitys menot yhteensä 41 218 000. Menoihin
lisätään 2 miljoonaa. Menot yhteensä 43 218 000. Kulttuuritoimen
raamiin käytettäväksi a) lähiöiden kulttuuritoimintaan, b) kunnalliseen
elokuvateatteritoimintaan ja koulujen elokuvakasvatukseen.

 

Vastaesitys 10: Pääluvun 4 Sivistys- ja henkilöstötoimi kohdan 4 31
Nuorisotoimi. Talousarvioesitys menot yhteensä 28 010 000. Menoihin
lisätään 1 miljoona. Menot yhteensä 29 010 000. Nuorisotoimen
raamiin käytettäväksi nuorisotaloverkon ylläpitämiseen,
toimintakeskuksiin, nuorten autonomisiin tiloihin ja nuorisovaltuuston
perustamiseen.

 

Vastaesitys 11: Pääluvun 5 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi
kohdan 5 21 01 Kiinteistövirasto. Talousarvioesitys vuokratulot
yhteensä 179 601 000. Tuloista vähennetään 10 miljoonaa. Tulot
yhteensä 169 601 000. Kiinteistöviraston raamista vähennetään 10
miljoonaa 2009 ja 20 miljoonaa 2010–2011 tonttivuokrien
vuokratavoitteen alentamiseen ja vuokrien määräytymisperusteiden
kohtuullistamiseen sekä kaupungin asuntojen vuokrien nousun
hillitsemiseen.

 

Lopuksi, puheenjohtaja, 6 pontta.

 

1:

 

                     Valtuusto edellyttää, että seuraavan talousarvion sitovien       
tavoitteiden joukkoon otetaan kasvihuonepäästöjen                 
vähentäminen vuosittain 5 %:lla.

 

 

2:

 

                     Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle     
selvityksen toimista asunnottomuusohjelman ja asunto-          ohjelman
asuntotuotantoa koskevien tavoitteiden                 toteuttamiseksi.

 

3:

 

                     Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallituksen
                     käyttövaroista osoitetaan historiatoimikunnalle erillinen            
määräraha käytettäväksi Santahaminan ja Suomenlinnan       
punavankileirien historian tutkimisen tukemiseen.

 

4:

 

                     Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiirehtii                   
Maunulan keskustan suunnittelua ja toteuttamista, niin että     kirjaston,
työväenopiston ja mahdolliset muut julkiset tilat    toteutetaan
samanaikaisesti alueen muun rakentamisen         kanssa.

 

5:

 

                     Valtuusto edellyttää, että maahanmuuttajien suomen kielen    
opetusta edistetään opetusviraston ja työväenopiston              opetusta
lisäämällä sekä erilaisten harrastustoimintojen     yhteydessä
tapahtuvaa oppimista tukemalla.

 

6:

 

                     Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus osoittaa                 
asukastalotoiminnan tukemiseen lisää resursseja                     
esimerkiksi Terve ja turvallinen kaupunki-neuvot

telukunnan kautta.

 

Kiitos.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Vastoin sitä mitä valtuutettu Hakanen väitti, joukkoliikennelautakunta ei

esittänyt lipunhintojen korotusta vaan äänin 7–1 hylkäsi HKL:n
esityksen lippujen hintojen korotuksesta. Valtuuston esityslistasta voi
saada väärän käsityksen, joten valtuutettu Hakasen erehdys on
ymmärrettävä.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, bästa ordförande.

 

Kanssavaltuutetut.

 

Meillä oli aikoinaan täällä valtuustossa ennen aikaan valtuutettu
Hakalehto, ilmeisesti valtuutettu Hakanen on perinyt hänen virkansa.