Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kaupunginvaltuusto on asettanut asunto-ohjelmassaan tavoitteeksi,                               
että Helsingin alueella tuotetaan 5 000 uutta asuntoa vuosittain.                 Kaavoituksessa
ollaan pääsemässä 5 000 asunnon tavoitteeseen.                                         Muuttuneessa
markkinatilanteessa monet rakennuttajat ovat kuitenkin                                lykänneet
suunniteltujen asuntohankkeiden toteutusta.

                                          Kysynkin, miten kaupunginhallitus aikoo varmistaa, että asunto-                                      
ohjelman tavoitteet saavutetaan muuttuneesta markkinatilanteesta            huolimatta? Pitäisikö
Helsingin velvoittaa tontinvaraus-, tontinvuokra-                        tai tontinluovutusehdoissa
aloittamaan ja toteuttamaan hankkeet                                         tietyssä aikataulussa?

 

 

                     

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

Vastauksena valtuutettu Puoskarin kysymykseen esitän
kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötuotannon viransijaisena, johtavana
apulaiskaupunginjohtajana kunnioittaen seuraavaa:

 

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman haastava tavoite on nostaa
asuntotuotanto 5 000 asuntoon vuodessa. Varsinkin nykyisessä
muuttuneessa markkinatilanteessa tavoite on entistä haastavampi.
Kansainvälinen rahoituskriisi kärjistyi kuluvan kesän ja syksyn aikana,

samalla korkotaso on merkittävästi noussut. Tämä on aiheuttanut
epävarmuutta asuntomarkkinoilla ja vähentänyt erityisesti
vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakentamisen aloituksia
Helsingissä. Myös uusia rakennuslupia on haettu selvästi vähemmän
kuin viime vuonna.

 

Uuden MA-ohjelman ensimmäisinä vuosina asuntotuotannon
arvioidaan asettuvan noin 3 000 asunnon keskimääräiseen
vuositasoon. Kaupunki tekee kuitenkin kaikkensa, jotta
asuntorakentamisen tavoitteet toteutuisivat ohjelmakauden aikana.
Vuodenvaihteen jälkeen varataan tontteja asuntorakentamista varten
Jätkäsaaren ja Kalasataman aloitusalueelta sekä Lauttasaaresta,
Pohjois-Haagasta ja Viikinmäestä. Rakennusoikeutta tonteilla on
yhteensä yli 400 000 kerrosneliömetriä.

Muuttunut markkinatilanne ja halvemmat tuotantokustannukset antavat
paremmat mahdollisuudet kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Valtion
korkotuella tai uudella täytetakauksella rahoitettavat vuokra-asunnot
kiinnostavat nyt rakennuttajia, samoin asumisoikeusasunnot. Tulevien
tontinvarausten yhteydessä on odotettavissa myös joidenkin
vapaarahoitteiseen tuotantoon jo varattujen tonttien varauksen
muuttaminen joko valtion tukemaan vuokratuotantoon tai niin sanottuun
välimallin tuotantoon, jota ovat asumisoikeusasunnot,
osaomistusasunnot ja hitas-omistusasunnot. Nykyisessä
suhdannetilanteessa varausten muuttaminen voi olla perusteltua.
Muutoksia tarkastellaan kuitenkin aina suhteessa monipuolisen
hallintomuotorakenteen tavoitteeseen.

 

Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen aiesopimuksen seuranta
osoittaa, että tavoitteeksi asetettu valtion tukemien vuokra-asuntojen
20 %:n osuus toteutuu ensi vuonna. Kuluvana vuonna tavoitteesta
jäädään vielä muutamia prosentteja. Aiempaa edullisemmat
materiaalikustannukset saattavat osaltaan lisätä kiinnostusta
omatoimiseen rakentamiseen ja rakennuttamiseen. Lähivuosina
voidaan luovuttaa yhteensä yli 800 omakotitonttia, joista noin 300 niin
sanottuun townhouse-tyyppiseen rakentamiseen.

 

Kaupunki pyrkii myös vastaamaan vapaarahoitteisen asuntotuotannon
vähenemiseen lisäämällä omaa hitas-tuotantoaan. Osa hitas-
asunnoista voitaisiin säilyttää määräajan kaupungin vapaarahoitteisina
vuokra-asuntoina. Laskusuuntaiset neliöhinnat houkuttelevat
markkinoille myös uusia asuntosijoittajia, mikä merkinnee lisää
tarjontaa vapaarahoitteisille vuokra-asuntomarkkinoille.

 

 

Kaupunginjohtaja asetti toukokuussa työryhmän kehittämään
kaupungin tontinluovutusmenettelyä. Kaj:n johdolla työskentelevä
työryhmä saa ehdotuksensa valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Tarkoitus on kehittää kaavoituksen ja tontinluovutuksen prosessia niin,
että yksityisten tahojen ja kaupungin yhteistyö alkaisi jo
kaavoitusvaiheessa. Tavoitteena on paitsi prosessin nopeuttaminen,
myös toteuttajatahojen entistä parempi sitoutuminen, mikä osaltaan
parantaa mahdollisuuksia saavuttaa MA-ohjelman tavoitteet
ohjelmakaudella.

 

Kysymys ”pitäisikö kaupungin tontinluovutusehdoilla varmistaa
asuntotuotannon toteuttaminen kaupungin määrittämässä
aikataulussa?” on tärkeä. Tontithan varataan nykyisinkin määräajaksi,
ja mikäli hanketta ei määräajassa ole suunniteltu käynnistysvalmiiksi,
varaus raukeaa. Perustelluista syistä varauksia voidaan jatkaa. Usein
niin tehdäänkin, sillä viivästyksiin on usein ulkoisia syitä. Yksi
yleisimmistä on se, että valmis asemakaava ei ole valitusten vuoksi
saanut lainvoimaa. Aikataulujen pitävyyden varmistamiseen tullaan
jatkossa kuitenkin kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

 

 

 

                                          Kiitän apulaiskaupunginjohtajaa vastauksesta.

 

                                          Toivottavasti tämä kaj:n johdolla työskentelevä työryhmä saa                                           
ehdotuksensa valmiiksi mahdollisimman pian, sillä nyt tuntuu, että             tässä
markkinatilanteessa jokainen viikkokin on kullanarvoinen.                            Saataisiin tehokkaita
keinoja käyttöön.

 

Minä itse ehkä kommentoisin vielä tätä asuntotuotantoa siitä
näkökulmasta, että tuotannon hidastuminen saattaa johtaa pian siihen,
että uudet alueet ovat liian pitkään keskeneräisiä tai niiden
asuntokanta muodostuu liian yksipuoliseksi. Mielestäni olisi erittäin
tärkeää varmistaa tämä asuinalueiden monipuolisuus tarvittaessa
myös niin, että kaupunki tuottaisi itse vuokra-asuntojen ja hitasin lisäksi
myös vapaarahoitteisia asuntoja myyntiin, että saamme nämä uudet
alueet nopeasti liikkeelle.

 

Olemme ideoineet sellaista, että asuntorakentamiseen voisi perustaa
uuden yhtiön kaupungille. Se pitäisi nimenomaan järjestää se tuotanto

yhtiömuotoiseksi, koska tämä kaupungin asuntoyhtiö kilpailisi
markkinoilla muiden rakennuttajien kanssa tässä ns. kovan rahan
tuotannossa. Ja tämä kaupungin yhtiö voisi omistajana tavoitella
nykyisiä toimijoita kohtuullisempaa tuottoa, mikä näkyisi myös
asuntojen hinnassa.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kuten tässä apulaiskaupunginjohtaja Saurin vs. kaj:na antamasta
vastauksesta kuulimme, niin työryhmä parhaillaan tekee työtä ja nämä
uudistukset tontinvarausehdoissa ovat tulossa. Mutta kuitenkin tällä
hetkellä kaikkein tärkeintä on se, että uusien hankkeiden liikkeellelähtö
ei tässä muuttuneessa markkinatilanteessa ja rahoitustilanteessa saa
jäädä kiinni rahoituksellisista asioista. Kaupungilla on valmiutta tutkia
näitä eri mahdollisuuksia ja olla mukana eri mahdollisuuksissa, sikäli
kuin se kaupungista riippuu.

 

Sen lisäksi näistä, äsken kun valtuutettu Puoskari totesi alueista, että
ne jäävät liian pitkäksi aikaa keskeneräiseksi, niin ensi vuoden alusta
näitä luovutettavia tontteja, joita apulaiskaupunginjohtaja Sauri tuossa
puheenvuorossa totesi, ne ovat vanhojen alueiden läheisyydessä. Eli
nyt täytyy myös katsoa näitä täydentämisrakentamisalueita, joissa
nämä kohteet lähtisivät paremmin eteenpäin. Sen lisäksi
vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto ja sen joustava käyttäminen
on tärkeää.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Jos kysytään, mikä on suurin ongelma Helsingin asuntopolitiikassa, se
on kohtuuhintaisten asuntojen, erityisesti vuokra-asuntojen, pula. Nyt
kun rakentamisen hinta on lähtenyt laskemaan, rakentamismateriaalien
hinta on lähtenyt laskemaan, nyt erityisesti pitäisi panostaa siihen, että
rakentaa kohtuuhintaista vuokra-asumista. Ongelma on se
tämänhetkisessä finanssikriisissä, vaikka hallitus heittäisi 50 miljardia
euroa vakuutonta rahaa pankeille, niin siitä huolimatta ei lähde ?

rakentamista. Siksi tarvitaan valtion toimia ja tarvitaan myös Helsingin
kaupungin toimia.

 

Olin ilahtunut, kun kuulin valtuutettu Puoskarin puheenvuoron, jossa
hän sanoi, että Vihreät ovat tulleet Vasemmistoliiton linjalle siinä, että
tarvitaan Helsingin kaupungin oma asuntorakentamisyhtiö. Omaa
tuotantoa tarvitaan nyt, sillä me voimme mennä tämän kuopan yli,
jossa yksityinen puoli ei rakenna. Toisaalta Helsingin kaupungin pitää
toimia aktiivisesti valtuutettu Vapaavuoren suuntaan, jotta tämä
ministerinä palauttaisi aravalaina-järjestelmän, joka poistettiin
vanhanaikaisena, koska lainauksen mukaan ”meidän
rahoitusmarkkinat ovat niin kehittyneet, että valtion lainoitus on
vanhanaikaista”. Nyt nähdään, että se ei ole sitä, vaan tarvitaan valtion
toimia.

 

Näillä kahdella me saamme liikkeelle asuntorakentamista täällä, ja
Helsinki ja Helsingin alue jos mikä tarvitsee sitä. Kysymys on
kohtuuhintaisesta asumisesta, ja kysymys on myös siitä, että jos
rakentaminen pysähtyy, se merkitsee myös suurta työttömyyttä
rakennusalalla, joka on kaupungin talouden kannalta ja tietysti ennen
muuta yksilöiden kannalta erittäin huolestuttavaa. Eli omaa tuotantoa ja
painetta valtion suuntaan, että valtion aravalaina-järjestelmä uudestaan
käyttöön.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tämä nykyinen finanssikriisi ja talouden taantuma on todella nostanut
esille kysymykset, joista olen täällä moneen kertaan aikaisemminkin
puhunut, eli kaupunki tarvitsee omia keinoja toteuttaa asunto-ohjelman
tavoitteita. Kaupunki tarvitsee kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen
rakentamiseen erityisesti mutta myöskin peruskorjaamiseen oman
rakennusosaston tai rakentamisen liikelaitoksen. On hyvä, että tätä
ehdotusta, jota nyt olen 4 vuotta täällä toistanut, on alkaneet lähestyä
Vasemmistoliiton lisäksi myös omalla tavallaan Vihreät tässä
äskeisessä kyselyssään.

 

Lisäksi minustakin on syytä Helsingin kaupungin toimin pyrkiä
vaikuttamaan valtioneuvostoon. Asuntoministeri Vapaavuori aloitti
uransa yhdellä ehkä katastrofaalisimmalla päätöksellä, minkä hän

asuntopolitiikassa saattoi nykyoloissa tehdä eli lakkauttamalla
aravalainoituksen myöntämisen kokonaan. Nyt me näemme, että
korkotukijärjestelmä ei ole riittävä keino tilanteessa, jossa pankit eivät
ole kiinnostuneita etenkään kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja
vuokra-asuntotuotannon rahoittamisesta.

 

Toivonkin, että kaupunginhallitus virallisesti kääntyy asiassa
valtioneuvoston puoleen ja esittää, että asuntorahaston tuottoja ei enää
käytetä valtion budjetin yleiskatteeksi, vaan niillä ryhdytään uudelleen
myöntämään, ja tällä kertaa vähän ehkä uudella tavalla sorvattuja,
edullisia aravalainoja.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kaupunginvaltuusto on alkuvuodesta hyväksynyt maankäytön ja                                     
asumisen toimenpideohjelman, jossa on asetettu tavoitteet ja miten se      jakautuu omistus- ja
vuokra-asuntojen suhteen. Nyt on pidettävä                              kaikilla mahdollisilla keinoilla,
varmaan tällä hetkellä ei ole edes kaikki                                     ne keinot vielä tiedossa, millä
voidaan turvata, että myös tämä        hallintomuodon mukainen tavoite tulee toteutumaan. Ei
niin, että                           tehdään useita vuosia pelkästään esimerkiksi vuokra-asuntotuotantoa,                           
vaan pitää saada myös omistusasuntotuotanto toteutettua. Niitä keinoja    varmaan löytyy
paljon. Yksi on se, että millä saadaan                                                              hartiapankkirakentajat
liikkeelle, löytyy varmaan rahoituksellisiakin                               keinoja, mutta tämäkin on sitten
oman selvityksensä paikka.

 

                                          Valtuutettu Puoskari kiinnitti mielestäni aivan oleelliseen asiaan tämän                           
kaupungin elinvoimaisuuden kannalta huomiota tällä omalla                        kysymyksellään, ja
siihen uskon, että kaupunginhallitus tulee                                                       suhtautumaan erittäin
vakavasti.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Vähän keveämmin voisi aloittaa, että kansainvälinen finanssikriisi on
opettanut meille sen, mikä on sosialistin ja kapitalistin välinen ero. Se
on nimittäin se, että sosialisti haluaa sosialisoida markkinataloudessa

syntyvät voitot ja kapitalisti sosialisoida tappiot. Pyysin tämän
puheenvuoron, ettei tämä nyt mene liiaksi harhateille, mutta minun
pitää iloita siitä, että minusta apulaiskaupunginjohtajan vastaus oli
erinomaisen hyvä ja puuttui nimenomaan niihin kysymyksiin, mistä
tässä oikeasti on kysymys.

 

Haluaisin palauttaa mieleen tämän aiesopimuksen, joka valtion ja
seudun kuntien välillä tehtiin. Siinä lähtökohta oli se, että pyritään 5 000
asuntoon keskimäärin seuraavan 10 vuoden aikana. Siinä
keskustelussa kävi ilmi, että sen 10 vuoden aikana tulee erilaisia
suhdanteita, ja totta kai nämä luvut ovat haastavia jopa
korkeasuhdanteen aikana. Että siinä määrin tämä on kyllä äärimmäisen
totta, että tämä on hyvin haastava.

Mutta apulaiskaupunginjohtaja kiinnitti myös huomiota siihen, että
meillä on myös ehkä suotuisammat olosuhteet vuokra-
asuntotuotantoon kuin pitkään aikaan sekä johtuen siitä, että
kustannustaso tulee monin osin alaspäin että myös monista valtiovallan
toimenpiteistä johtuen. Mutta kyllä tässä nyt kyse on ennen kaikkea
myös kaupunkien vastuusta, että tätä oikeasti hyödynnetään ja oikeasti
rakennetaan, varsinkin kun tiedetään, että monet yleishyödylliset toimet
ovat markkinoilta puuttuneet. Erilaisina aikoina pitää tehdä erilaista
politiikkaa, ja ainakin minun tulokulmani on se, että ei Helsingin
kaupungin pidä rajautua sosiaalisessa asuntotuotannossakaan siihen,
että se on joku prosenttiosuus. Näinä aikoina sitä voi hyvin rakentaa
enemmänkin.

Mitä tähän tontinluovutukseen tulee, niin siinä kyllä varoittaisin
menemästä markkinatalouden lainalaisuuksia vastaan liian vahvasti.
On mahdotonta ajatella, että pakotetaan yksityiset toimijat rakentamaan
asuntoja tietyssä aikataulussa, jos eivät ne mene kaupaksi. Itse
asiassa tällä hetkellä suurin ongelma on se, että markkinoilla on niin
paljon taloja, joita ei ole vielä myyty, jotka estävät osittain uusien
rakentamisen.

 

 

 

Kiitos arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

 

Mari Puoskari teki tosi hyvän kysymyksen, ajankohtaisen kysymyksen.
Minä kysyin samaa asiaa muutama viikko sitten, tilanne on yllättävän

nopeasti hieman muuttunut. Olen tosi tyytyväinen siitä, että Vihreät
ovat tosiaan tulleet ajatelleeksi ja ottaneet onkeensa tästä
ehdotuksesta, joka vasemmalta on tullut tästä omasta
asuntorakentamisyksiköstä. Kohta on markkinoilla osaavia tekijöitä,
joista saataisiin hyviä urakkaporukoita, jotka nostavat kuopasta näitä
nimenomaan vuokra-asuntoja.

 

Rautava sanoi, että hallintamuotojen mukaisia osuuksia pitää toteuttaa
niin kuin on sovittu, mutta ei niitä edelliselläkään kaudella, siis
päättyvällä kaudella, täysin noudatettu. Siellä jäi satoja, jos ei tuhansia,
vuokra-asuntoja rakentamatta. Hyvä, että Vapaavuori on sitä mieltä,
että pitää täyttää sitä vajaustakin sieltä ja tehdä nyt, kun mahdollisesti
on sellainen tilanne, että voidaan tehdä enemmän vuokra-asuntoja, niin
tehdään niitä nyt.

 

Kiitos.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kuten on todettu, niin valtuutettu Puoskari on tehnyt hyvin
ajankohtaisen kysymyksen. Näkemykseni on, että
kaupunginhallitukselle ei ole mitään eväitä, joilla se voisi varmistaa
asunto-ohjelman mukaisten rakentamistavoitteiden toteutumisen. On
kyllä olemassa joukko toimenpiteitä, joilla rakentamista voisi edistää.
Minusta tulisi purkaa rakentamisen sääntelyä ja antaa markkinavoimille
lisää elintilaa. Tällä tarkoitan, että tästä 75 neliön keskiarvopinta-alasta
tulisi luopua ainakin tilapäisesti. Kaavoittajien tulee luopua rakennusten
suunnittelusta ja jättää se rakennushankkeeseen ryhtyvälle, eli kaavat
väljemmiksi. Kysyä voi myös, että pitääkö jokaisen asuinrakennuksen
jokaisen asunnon olla esteetön. Tässä syntyy väkisin kustannuksia
lisääviä hukkaneliöitä, enkä tiedä, onko missään tällaista
vaatimustasoa.

Vapaarahoitteisen vuokra-asuntojen rakentamisen käynnistämiseksi
paras keino on myöntää vuokratuloille verovapaus ainakin
määräaikaisesti. Minusta tontinvaraus, tontinvuokra- ja
tontinluovutusehdoissa ei pääsääntöisesti voida velvoittaa ketään
aloittamaan ja toteuttamaan hanketta tietyssä aikataulussa.
Sopimukseen voidaan kyllä asettaa ehto sopimuksen raukeamisesta,

mikäli töitä ei ole tontin haltijasta riippuvasta syystä aloitettu tiettyyn
päivämäärään mennessä. Tässä on otettava huomioon, että
rakennusluvista ja kaavamuutoksista voidaan aina valittaa ja siinä
tuhrautuu helposti 2–4 vuotta.

 

 

 

Kiitoksia puheenjohtaja.

 

Täytyy sanoa, että nyt valtuutettu Koskisen puheenvuoron jälkeen
hieman hämmennyin. Hän sanoi, että kaupunginhallituksessa ei ole
mitään eväitä, mutta hänen tarjoamansa eväät ovat kyllä niitä ihan
vanhoja Kokoomuksen eväitä, että eivät ne ole mitenkään tässä
uudessa vakavassa tilanteessa tuotuja näkökohtia. Toisaalta, kun on
kuunnellut täällä sitten valtuustoryhmän puheenjohtaja Rautavaa ja
ministeri Vapaavuorta, niin kyllä heidän vastauksensa poikkesi aika
huomattavasti siitä, mitä valtuutettu Koskinen nyt tarjoaa tähän
tilanteen ratkaisuun.

 

Uskallan väittää, että niin valtiovallan kuin kaupunginhallituksenkin
osalta, jos vain poliittista tahtoa on tämän tilanteen korjaamiseen, niin
eväät kyllä löytyvät. Ja ainakin nyt Koskista lukuun ottamatta muut
käytetyt puheenvuorot kyllä viittaisivat siihen, että tätä tahtoa nyt on ja
ymmärretään tämän tilanteen vakavuus ihan oikeasti kahdesta syystä.
Tässä on kaksi asiaa: meillä on huutava asuntopula täällä Helsingissä,
ja toisaalta talous- ja finanssitilanne on sellainen, että työllisyyden, tai
sanoisinko paremminkin työttömyyden, varmaankin arvioidaan
kasvavan myös täällä Helsingissä ja nimenomaan rakennusalalla,
vaikka se ei vielä näy. Ja tätä tilannetta nyt tulisi käyttää hyödyksi ja
olla paremmin valmistautunut kuin mitä 90-luvun alussa oltiin. Vaikka
tämä ei olekaan sama tilanne, niin kuitenkin niitä lääkkeitä, joita silloin
ehkä haettiin liian kauan, kannattaa nyt jo valmistella.

 

Totean myös sen, että on aivan turha nyt yksioikoisesti tuijottaa jotakin
prosenttiosuuksia, koska todellakaan ei vuokra-asuntotuotannon
osaltakaan näitä prosenttiosuuksia ole kyllä tuijoteltu eikä ryhdytty
riittäviin toimenpiteisiin. Nyt meillä on mahdollisuus omalta osaltamme
auttaa asuntotilanteessa, ja toivon, että myös tuleva valtuusto, tämä
valtuusto voi nyt puhua vielä mitä tahansa, että tuleva valtuusto ottaa
tämän haasteen tosissaan.

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Aluksi on pakko todeta, että valtuutettu Koskinen, joka peräänkuulutti
markkinavoimille enemmän valtaa, oli kyllä ironinen tapa todeta tämän
hetken tilanne, koska muutenhan me emme tästä asiasta edes
keskustelisikaan, jos markkinavoimat nyt toimisivat eivätkä vetäisi
pressuja markkinavoimien päälle, jolloin kaupungin on nimenomaan
otettava suurempaa vastuuta, kun markkinavoimat eivät todellakaan
toimi tällä hetkellä, vaan pressut päälle.

 

Olen samaa mieltä, mitä valtuutettu Rautava täällä omassa
puheenvuorossaan totesi, että kun tammikuussa päätimme uudesta
asunto-ohjelmasta, siinä korostettiin nimenomaan monimuotoisen
asumisen ohjelmaa. Näin ollen, huolimatta siitä, että tilanne on vakava
ja voi olla, että tarvitaan erityistoimia saadaksemme monimuotoisen
asumisohjelman edistymisen aikaiseksi, toivoisin, että hitasta, asoa,
tällaista välimuotoista ynnä muuta, mitä myös on asunto-ohjelmassa
paljon, jonka tavoitteena on nimenomaan luoda kohtuuhintaista, myös
vapaarahoitteista asumistuotantoa Helsinkiin, että sitäkin myös
edistetään eikä unohdeta sitä, jotta syntyy tasapainoinen kokonaisuus
asuntomarkkinoilla.

 

Ilahtuneena kuuntelin valtuutettu Vapaavuoren, joka ministerinä on
myös ollut mukana tässä valtion tukeman vuokra-asumisen
edistämisessä, että hän totesi, että voimme nostaa sitä osuutta. Ja
toivoisin, että tätä kädenojennusta nyt myös Helsingin puolelta
otettaisiin vastaan. Viimeisenä kohtana toivoisin, että myös
korjausrakentamisen edistämisessä otettaisiin huomioon tämä laskenut
kustannustaso.

 

 

 

Tällaisen lyhyen keskustelun hyvä puoli on se, että tästä saa hyvin
äkkiä, kun tekee pienen synteesin, todellisen ohjelman aikaiseksi. Olen
samaa mieltä kuin valtuutettu Ojala siitä, että ennen kaikkea on
kysymys poliittisesta tahdosta. Jos voisimme tällä poliittisella tahdolla
toteuttaa yhdistettynä Arhinmäen, Vapaavuoren ohjelman, olisimme

varmasti pitkällä asiassa, ja pitkällä voisimme täyttää niitä toiveita, joita
helsinkiläisillä on vuokra-asunnoista, ja kohtuuhintaisista vuokra-
asunnoista on nimenomaan puute.

 

Unohdetaan vähäksi aikaa rajat, ja jos kaupunki on tässä aktiivinen,
omalla rakennusliikkeellään lähtee liikkeelle, se panee vauhtia
muihinkin yrittäjiin ja syntyy sitä monipuolista asutusta ja
asumistuotantoa, mistä muun muassa Rautava tässä puhui. Ei kukaan
aja yksipuolista tuotantoa, mutta sen varjolla, että vapaarahoitteinen
rakentaminen ei lähde liikkeelle, kaupungin ei pitäisi pidätellä omia
toimiaan poistaa vuokra-asuntopulaa.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ensin pieni täsmennys. Täällä on moni puhunut, että Vihreät ovat
ehdottaneet rakennusyhtiötä kaupungille, niin rakennuttajayhtiöstä
ilmeisesti on kuitenkin vain puhe. Koska rakennusyhtiö saattaa olla
kaupungin hallinnoimana vähän hankala asia.

 

Meillä oli vuosi sitten hirvittävä asuntopula ja asunnot vietiin käsistä, ja
nyt asunnot eivät käy kaupaksi ollenkaan. En oikein suostu uskomaan,
että asuntojen tarve olisi yhtäkkiä radikaalisti vääntynyt, vaan
yksinkertaisesti rahoitusmarkkinoilla on nyt jotain kovin hankalaa
tapahtumassa myös Suomessa. Kaupungin, jolla on paremmat
rahoitusedellytykset, pitää jollakin tavoin huolehtia siitä, että tämän
kuopan ylitse päästään.

 

En pidä mitenkään mahdottomana pakottaa näitä nykyisiä rakennuttajia
kiirehtimään tätä toimintaansa, koska sellainen väite, että asunnot eivät
käy kaupaksi, niin sehän sisältää kysymyksen hinnasta. Kai ne nyt
jollakin hinnalla käyvät kaupaksi. Ja vasta sen jälkeen, jos ne eivät
pysty peittämään enää edes rakentamiskustannuksia, menevät siis alle
2 000 euron neliö, sitten voidaan sanoa, että ne eivät käy kaupaksi.
Mutta en usko, että tämä ainakaan eteläisessä Helsingissä ihan heti on
vastassa. Ja sen takia myöskään se, että kaupunki näitä omalla
kustannuksellaan rakennuttaa, siihen liittyvä riski on kyllä erittäin
vähäinen. Ja jos se riski alkaa toteutua, niin silloin tässä kaupungissa
on toteutunut monta muutakin riskiä. Se edellyttäisi suurin piirtein
koleraepidemiaa tai jotain vastaavaa.

 

 

Mutta todellakin, kyllä minusta kaupungin rakennusyhtiöihin ja
rakennuttajayhtiöihin päin kannattaa olla aika kova. On tietysti selvää,
että jos tontinluovutusehtoon ? pannaan se, että tämä pitää toteuttaa
määräaikaan mennessä, ? alentaa sitä hintaa, mutta kyllä niitä yhtiöitä,
jotka suostuvat tähän, löytyy.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Jos rakentaminen olisi niin auvoista kuin valtuutettu Soininvaara edellä
esitti, niin meillä olisi varmasti aivan riittävästi asuntoja. Asian laita nyt
vaan valitettavasti ei ole tämä.

 

Meillä on joitakin sellaisia pinttymiä, jotka estävä rakentamista. Yksi on
se, että meillä on se perinne, että korttelit aloitetaan kovan rahan
tuotannolla. Tästä minusta pitäisi päästä. Me voisimme jatkossa
aloittaa hitas-asunnoilla varsin hyvin. Ei se leimaa alueen tulevaa
sosiaalista rakennetta, jos me rakennamme kuitenkin monipuolisesti.
Tosiasia on se, että kovan rahan asunnot eivät tänään käy kaupaksi
sen vuoksi, että asuntolainoihin liittyy epävarmuutta ja lainojen
maksuun. Ihmiset pelkäävät työttömyyttä, ja psykologinen kokemus
tästä johtaa varovaisuuteen. Näinhän yleensä tällaisessa
suhdannevaiheessa käy.

 

Tässä on huomattava myöskin se, että tämä ATT eli kaupungin oma
asuntotuotantotoimisto, joka on ollut välineenä, sitä on tietoisesti ajettu
alas, ja nyt tässä tilanteessa se osoittautuu virheeksi. Samalla tavalla
virhe on myös arava-järjestelmän romuttaminen. Muistan vielä joku
aika sitten oikealla sanottiin, ettei sitä tarvita lainkaan, että pankeista
saadaan kaikki se raha, mitä tarvitaan. Nythän tämä ei pidä lainkaan
paikkaansa. Tässä vetoan ministeri Vapaavuoreen, että tämä arava-
järjestelmä palautetaan ennalleen ja saatetaan toimintaa. Eli paljon on
tehtävää, ja luulen, että voidaan pahin lama välttää, jos pystytään
nopeisiin toimenpiteisiin.

 

 

 

 

                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

Kaupungissa asuntopoliittinen ohjelma vuosittain saa aikamoisen
huomion, kun siinä vähän poliittisia kantoja painottaen eri ryhmät ajavat
eri hallintamuotoja tiettyyn suhteeseen. Siihen huomioon nähden, mikä
meillä on aina tässä rupeamassa, on ollut minusta äärimmäisen
valitettavaa, että tämä toteuma ei ole noudattanut juuri lähellekään sitä,
mitä on haluttu ja yleensä aina vuokra-asunnot ovat jääneet jälkeen.

 

Siinä mielessä, kun Rautava kantoi huolta, että tällaisessa
suhdannetilanteessa kannattaisi huolehtia siitä, että vapaarahoitteinen
asuntotuotanto säilyy ennallaan, niin minä kyllä muistuttaisin, että
nämä edelliset vuodet on yleensä käynyt nimenomaan niin, että tämä
vuokra-asuntopuoli on jäänyt jälkeen. Mutta totta kai sen mukaan pitää
edetä, mitä on päätetty ja sitä pitää tavoitella.

 

Olin hyvin ilahtunut ministeri Vapaavuoren lausunnosta, jossa
huomioitiin tämä seikka, että jos nyt tällä hetkellä vihdoin ja viimein
vuokra-asuntopuoli alkaa vetää, niin totta kai kaupungin kannattaa siinä
omalta osaltaan olla aktiivinen.

Valtuutettu Koskinen puhui siitä, että pitäisi kannustaa markkinoita
nimenomaan väljentämällä kaavoitusta ja tinkimällä esteettömyydestä,
ja näistä seikoista olen kovin eri mieltä. Olen sitä mieltä, että silti
kaupunginhallituksen tasolla kannattaisi miettiä, mitä kannusteita meillä
on yksityisen rakentamisen toteuttamisen nopeuttamiseksi tai
kannustamiseksi. Kyllä niitä kannusteita on keksittävissä sellaisiakin,
ettei meidän tarvitse luopua niistä perusperiaatteista ja tavoitteista, joita
meillä muilla sektoreilla on. Sellaista hätää meillä ei vielä ole.

 

Ja kun puhutaan kannusteista, niin tuossa ehkä hiukan ymmärrettiin
väärin tai toivon, että itse ymmärsin oikein, mutta Puoskarin
kysymyksessä ja puheenvuorossa puhuttiin siitä, että kaupunki voisi
itse toimia rakennuttajayhtiönä, ei rakennusyhtiönä. Ja
rakennuttajayhtiönä nimenomaan sellaisilla markkinoilla, jotka ovat aika
keskittyneet, joissa meillä ei välttämättä yksityiset toimijat toimi niin
aktiivisesti kuin me haluamme. Jos me itse loisimme sinne yhden
toimijan, niin se olisi minun mielestäni jonkunlaista sosialismin ja
kapitalismin järkevää yhdistämistä, että kaupunki toimisi omana
toimijanaan myös tällä alueella ja edelleen auttaisi omien tavoitteidensa
tulosta ja markkinoiden elvyttämistä.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Vapaavuori on taitava vaihtamaan takkia. Toivon mukaan
päätöksenteossa myös takinkääntö onnistuu yhtä terävästi ja niitä
päätöksiäkin tulee sen suuntaisena kuin puhe on.

 

Meillähän kaupungissa on rakennuttajayhtiö ATT, jota Kokoomus on
kautta historian yrittänyt lyödä alas ja jopa lakkauttaa. Nyt on ATT:n
aika, nyt ATT:llä on luotava mahdollisuus rakentaa myös sentyyppistä
asumista, esimerkiksi vapaarahoitteista, jolla nämä alueet saadaan
tasapainoisiksi niin kuin täällä valtuutettu Rautava vähän vihjaisi.

 

Rakentaminen Helsingin seudulla tulee jatkossakin olemaan merkittävä
asia, koska meillä väestö kasvaa tällä alueella ja suhdanteista
riippumatta me tarvitsemme jatkuvasti asumista ja asuinrakentamista.
Mutta erityisesti tällä hetkellä se on, jo nyt tehtävät toimet toki
vaikuttavat vasta parin kolmen vuoden kuluessa, mutta nyt kaikilla on
kiire. Minä toivon, että tämä rakennuttajayhtiöstä keskustelu, joka on
ollut, muistan, kun kolmea asunto-ohjelmaa olen ollut tekemässä, niin
aina kova vääntö, että nyt on loppu. ATT:llä on erittäin iso merkitys.

 

Vielä yksi asia, joka on tärkeä kaupungille, jossa kaupungin
keskustoissa olevat toimistokorttelit, jotka aikoinaan ovat olleet myös
asumistarkoitukseen, niitä pitäisi pystyä nopeammin muuttamaan myös
asumistarkoitukseen takaisin. Tässä kaupungilla on iso rooli. Jos
kaupunki haluaa oman toiminnan aktivoitumisen kautta, niin näitä
asuntoja voitaisiin mahdollisimman nopeasti muuttaa toimistoista taas
asumiskäyttöön, mutta meillä tahtoo olla nämä byrokratian kompurat
pikkuisen hitaita, tätä kautta tämä kaikki viivästyy. Nyt on toimittava
nopeasti, sillä asuinrakentamisen elpyminen, tässä vaaditaan, kaikki ne
edelliset puheenvuorot työttömyysluvuista, joita maailmalla tullaan
seuraavana vuonna näkemään, voivat toteutua myös Suomessa, jos ei
nopeasti jotain tehdä.

 

 

 

                                          Hyvä puheenjohtaja.

 

Tämä on erittäin tärkeä asia, nimittäin taantuma lähestyy Suomea ja

me kaikki tiedämme, että rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat paras
keino ylläpitää yksityistä kulutusta, joka tuo sitä hyvinvointia. Nyt
arkkitehtitoimistomittarilla mitattuna näyttää siltä, että rakentaminen
todellakin pysähtyy. Siellä ei ole toimistoissa tilauksia. Hallituksen olisi
syytä nyt ihan valtakunnan tasolla avata budjettia ja lisätä niitä
resursseja rakentamiseen ja korjausrakentamiseen. Ilmeisesti näin
tulee tapahtumaan, ja silloin asuntoministeri Vapaavuori on tietenkin
ihan merkittävässä asemassa, kun hän pystyy pitämään huolen siitä,
että Helsinki myös tulee huomioiduksi näitten resurssien jaossa.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Mielestäni kaupungin pitäisi omilla toimillaan edistää rakentamista
siten, että tällaisten pienempienkin ryhmittymien rakennushankkeet
toteutuisivat sekä kaavoituksessa että muualla ripeästi. Nyt tahtoo olla
sellaisia, että nämä hankkeet, suuri aluerakentamisprojekti menee
suurelle rakentajayhtiölle, joka sitten kertoo taas ? , että tuli 35 %
katetta pääomalle viimeiseltä vuodelta, niin kuin tässä muutama vuosi
sitten sai lehdestä lukea.

 

Kokonaan on jäänyt tässä keskustelussa ulkopuolelle niin sanotut loft-
asunnot. Meillä on lukuisia tyhjillään olevia ja tyhjeneviä
teollisuushalleja ja muita vastaavia, joihin voitaisiin vallan hyvin sallia
tällainen loft-asuntojen rakentaminen ja vieläpä siten, että tingittäisiin
niistä byrokraattisista määräyksistä, jotka vaikeuttavat näiden loft-
asuntojen tekemistä. Muutamia tällaisia hankkeita on ollut, ja ne ovat
olleet todella kysyttyjä ja yllätys, yllätys, myös erittäin hyvin työllistäviä
projekteja, ja ihmiset ovat saaneet niistä mieleisensä asunnon, ovat
tyytyväisiä, ja se asunto ei ole tullut sitten kalliiksi. Tämä esittää
nimenomaan sitä ihmisten omaa yritteliäisyyttä. Sitä, että ihmiset
ottavat vastuun itse itsestään eivätkä odota, että aina tulee valmista
kaupungin tai jonkun muun taholta. Mielestäni tähän pitää satsata,
koska se on sitä, joka pitää Suomen hengissä ja liikkeellä, oli lama tai
ei.

Kiitoksia.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kuten täällä on moneen kertaan todettu, niin meillä on erittäin hyvä
asunto-ohjelma ja nyt tarvitaan sekä kaupungin että valtion toimia sen
onnistumiseksi, että todella saadaan sitä eteenpäin. Nyt kun yksityinen
pääoma vetäytyy ja vähän jarruttelee ja katsoo, että ei kannata nyt
rakentaa varastoon, niin normaalitilanteessahan olisi niin, että
yleishyödylliset toimijat olisivat tässä tilanteessa hyviä toimijoita. Mutta
nyt näyttää siltä, että niilläkin on tullut joku tällainen historiassaan
kyllästymispiste, ja selvästi myöskään siellä puolella rakentaminen ei
vedä. Mutta minä luulen, että se parhain, mitä me voimme tässä
vaiheessa tehdä, on juuri tämäntyyppinen keskustelu.

 

On huomannut, että kyllä nuo rakennusliikkeet pikkuisen hätkähtävät
siitä, kun puhutaan siitä, että mitä toimia kaikkia kaupunki voi itse
tehdä. On tietysti hienoa, että täällä on nyt ruvettu vakavasti
keskustelemaan tästä rakennuttajayhtiöstä ja ATT:n roolista ja muusta.
Kyllä se viesti, kun se menee tuonne tiedoksi, niin olen ihan varma, että
se laittaa myös vähän yhtiöiden puolella miettimään, että kuinka pitkällä
aikavälillä kannattaa näitä markkinoita ajatella.

 

Kiitos.

 

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

Kysymys näytti olevan varsin hyvin ajoitettu, koska nyt valtuusto sai
eräänlaisen päivityksen MA-ohjelman toteutumisesta muuttuneessa tai
muuttuvassa suhdannetilanteessa.

 

Kuten valtuutettu Vapaavuori totesi, 10 vuoden ohjelmakauteen mahtuu
varmasti erilaisia suhdanteita. Nyt kannattaa yrittää hyödyntää tilanteen
valoisat puolet muun muassa panostamalla monimuotoisuuteen
asuntotuotantoon, edistämällä niin sanotun välimallin hallintomuotojen
rakentamista. On ehkä syytä todeta sekin, että puoluekannasta
riippumatta olin kuulevinani, että kaikissa puheenvuoroissa korostettiin
ATT:n merkitystä nykytilanteessa.

 

Myös perusparantamisen edistämisessä pitää takoa, kun rauta on
kuumaa, varsinkin siksi, että perusparantaminen on erittäin
työvoimaintensiivinen rakentamisen muoto ja pitää myös työllisyyttä
varsin hyvin yllä. Asuntojen tarve ei todellakaan ole hävinnyt mihinkään
suhdanteista huolimatta.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kaupunki julkaisi kuukauden alkupuolella Valtion taloudellisen
tutkimuskeskuksen selvityksen sosiaalimenojen säästöistä ja
verotulojen lisäyksistä, joita maahanmuuttajien tehokas työllistäminen
saisi aikaan. Jos maahanmuuttajien työllisyysaste olisi samalla tasolla
kuin kantaväestön, valtio hyötyisi 34 miljoonaa euroa ja kaupunki 24
miljoonaa euroa vuodessa. Luvut ovat enimmäisarvioita.

 

Maahanmuuttaja joutuu tällä hetkellä odottamaan jopa kolme kuukautta
ennen kuin hän saa ajan henkilökohtaiseen työuraneuvontaan. Suomen
kielen alkeiskurssille joutuu odottamaan puolikin vuotta. Helsingissä on
tällä hetkellä noin 50 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä eli noin 9
% väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden absoluuttinen ja
suhteellinen lukumäärä on voimakkaassa kasvussa. Tässä on
kyseessä selkeä win–win-tilanne, jonka hyödyt ovat nopeasti kasvussa.

 

Mitä kaupunki aikoo tehdä, jotta maahanmuuttajat pääsevät nykyistä
nopeammin suomen kielen opetukseen ja henkilökohtaiseen
työuraneuvontaan?

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Sivistys- ja henkilöstötoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana
totean seuraavaa:

 

 

Helsingin kaupunki on aktiivisesti tuottanut ja samalla kehittänyt
kotouttavia palveluita työikäisille maahanmuuttajille, ja kaupunki on ollut
aktiivinen toimija myös silloin, kun laki ei erityisesti ole velvoittanut
näiden palveluiden järjestämiseen. Kielikoulutus ja työllistämistä
edistävät palvelut ovat keskeisimpiä aikuisille maahanmuuttajille
suunnattuja palveluita. Kaupunki järjestää kielikoulutusta vuosittain
arvion mukaan noin 2 miljoonalla eurolla. Suomen kielen koulutusta
järjestetään aikuislukioissa ja työväenopistojen eri pisteissä. Tämän
lisäksi kaupunki hankkii myös ostopalveluna suomen kielen opetusta
sekä työttömille että myös kaupungin palveluksessa oleville
maahanmuuttajille.

 

Maahanmuuttajat on nostettu työllisyydenhoidon linjauksissa
keskeiseksi painopisteeksi. Kaupungin työllisyydenhoidon
määrärahoista arviolta noin 10 miljoonaa euroa kohdistuu
maahanmuuttajataustaisiin työttömiin. Hyvä esimerkki Helsingin
kaupungin oma-aloitteisesta ja kehitetystä palvelusta on Itä-Helsingin
maahanmuuttajien neuvontapiste. Eurooppalainen arviointitiimi nosti
sen hiljattain esiin innovatiivisena, hyvänä käytäntönä arvioidessaan
Helsingin kotouttamispalveluja. Tämän neuvonnan keskeisiä sisältöjä
ovat työllistymiseen ja työelämään liittyvät kysymykset.

 

Toteuttamislain mukaan työvoimatoimiston on laadittava työnhakijaksi
ilmoittautuneelle maahanmuuttajalle palvelutarvearvio ja
kotouttamissuunnitelma. Samanaikaisesti kunnan tehtävänä on tarjota
työllistämistä edistäviä ja tukevia palveluita. Maahanmuuttaja-
asiakkaan näkökulmasta kaupungin ja työvoimatoimiston yhteistyö on
oltava saumatonta. Helsingin työvoimatoimiston
maahanmuuttajapalvelun jatkuvasti kasvava asiakasmäärä on kuitenkin
ruuhkauttanut nämä palvelut. Asiakkaiden odotusajat neuvontaan,
kielikursseille ja muihin toimenpiteisiin ovat pitkittyneet aivan
kohtuuttomasti. Sama tilanne on myös muissa pääkaupunkiseudun
työvoimatoimistoissa.

 

Nyt kuntien ja valtion välisissä metropolipolitiikan
aiesopimusneuvotteluissa on ehdotettu, että työvoimatoimistoihin
palkattaisiin lisää väkeä, jotta kaupungin ja työvoimatoimiston
yhteistyötä voidaan kehittää toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi.
Lisää henkilöitä tarvitaan erityisesti alkuvaiheen ohjaus- ja
neuvontapalveluissa, kielikoulutuksen järjestämisessä ja osaamisen
tunnistamisessa. Yksilöllinen alkukartoitus ja nopea kielikoulutukseen
ohjaaminen ovat aivan keskeisiä.

 

 

Helsinki on jo omalta osaltaan varannut ensi vuodelle 2,5 miljoonaa
euroa maahanmuuttajien työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Valtion
vuoden 2009 talousarvioesityksessä ei kuitenkaan ole lisätty
resurssilisäystä työvoimatoimistoille. Tämä oli meille pettymys. Samalla
haluan kuitenkin kertoa, että Helsingin työllisyydenhoidosta ja
maahanmuuttaja-asioista vastaavat virkamiehet käyvät nyt tiiviisti
neuvotteluja Helsingin työvoimatoimiston kanssa, jotta
maahanmuuttajien työllistämisen prosessit saataisiin entistä
sujuvammiksi.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kiitos apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataiselle hyvästä vastauksesta.

 

Minua jäi hieman vaivaamaan tämä ruuhkautuminen, joka siellä on
olemassa, mutta tietysti on hyvä, että asioihin on puututtu ja rahaakin
ollaan sinne lisäämässä.

 

Meidän maahanmuuttajiemme työttömyysaste Helsingissä on tällä
hetkellä noin 17 %, kun se koko väestön osalta on 6 %. Ja tämä
maahanmuuttajien korkea työttömyysaste on seurausta nimenomaan
tästä puutteellisesta kielitaidosta. Työn ? osaltaan sitten taas lisää
syrjäytymistä, ja vanhempien työttömyys vaikuttaa myös lasten
sopeutumiseen. Työn ? estää alueellista edistymistä. Eli tämä on
sellainen kierre, joka on hyvä saada katkaistua.

Todella niin kuin Haatainen totesi, niin maahanmuuttajien
työllistämisessä katse kohdistuu myös työvoimatoimistoihin, ja niihin
pitäisi saada lisää asioihin erikoistunutta ja osaavaa työvoimaa.
Minusta on hyvä, että Helsingin kaupunki on lisännyt talousarvioon
tämän 2,5 miljoonaa maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja
työelämään tarvittavaan koulutukseen. Tämä on varmasti yksi
kaupungin parhaita sijoituksia, mutta onko se riittävä? Se on
kysymysmerkki.

 

Olen myös kuullut paljon kritiikkiä kielikoulutuksen tasosta, ja
kysyisinkin lopuksi, että miten kaupunki varmistaa maahanmuuttajien

kieliopetuksen tason säilymisen hyvänä?

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Koskinen nosti esille tärkeän kysymyksen siitä, miten
kalliiksi itse asiassa tulee säästäminen maahanmuuttajien suomen
kielen opetuksessa. Opetuksen resurssien puute on seuraus niistä
budjeteista, joita täällä valtuustossa on hyväksytty. SKP:n ja
asukaslistan ryhmä on esittänyt vuosittain budjettikäsittelyssä lisäystä
näihin määrärahoihin. Valitettavasti nämä esitykset on torjuttu.

Haluaisin kiinnittää huomiota kaupungin omien, muun muassa
aikuislukion ja työväenopiston resurssien lisäämisen ohella kielen
oppimiseen työharjoittelun, harrastustoiminnan, erilaisten
kansalaisjärjestöjen toiminnan yhteydessä. Kieltähän ei opita vain
kielenä vaan myös toiminnassa. Mielestäni kaupungin olisi syytä
kartoittaa mahdollisuudet tai ne hankkeet, joissa tämäntyyppisen, siis
toiminnassa tapahtuvan, kielen oppimisen mahdollisuuksia ja
resursseja vahvistettaisiin.

 

Työikäisten maahanmuuttajien kieliopintojen resurssien lisäämisen
ohella me tarvitsemme tietysti lisää resursseja myös päiväkotien ja
koulujen suomi toisena äidinkielenä -opetukseen.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Kuten täällä on jo mainittu, niin suomen kielen taidon puute on
maahanmuuttajille suurin este työelämään pääsylle. Maahanmuuttajien
suomen kielen opetuksen määrää tuleekin lisätä. Samaan aikaan tulee
suomen kielen opetuksen laatuun myös kiinnittää huomiota ja sitä
kehittää. Tällä hetkellä opetusryhmät ovat suuria, kielikoulutukseen
joutuu jonottamaan, kuten valtuutettu Koskinenkin kysymyksessään
mainitsee.

 

Maahanmuuttajien pääsyä kiinni työelämään tulee tukea myös

lisäämällä oppisopimuskoulutusta ja kaupungin mahdollisuuksia
työllistää maahanmuuttajia. Myös yksityisiä työnantajia tulee kannustaa
järjestämään kielenopetusta omille ulkomaisille työntekijöilleen.
Perheellisten naisten, jotka ovat kotona, heidän suomen kielen
opetuksen järjestämiseen tarvitaan erityistä tukea. Apua tarvitaan muun
muassa lastenhoitojärjestelyihin, jotta se, että on pieniä lapsia, ei estä
tähän kielikoulutukseen osallistumista.

 

Maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin tulee myös kiinnittää
nykyistä enemmän huomiota. Koulut kaipaavat erityistukea, ja näihin
kouluihin, joissa on keskimääräistä enemmän
maahanmuuttajataustaisia lapsia, tarvittaisiin lisää avustajia ja
ryhmäkokoja tulisi pienentää. Myös tätä läksypiiriajatusta pitäisi vaalia
täällä Helsingissä ja mallia ottaa esimerkiksi Jyväskylästä, jossa tähän
läksypiiritoimintaan on valmistettu opettajankoulutuslaitokset ja myös
maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmat.

 

Kiitos.

 

 

 

Hyvä puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Koskisen kysymys on hyvin tärkeä. On nimittäin hyvin
tärkeää, että maahanmuuttaja pääsee nopeasti työelämään, siinä se
kielitaitokin karttuu ja mikä tärkeintä, ihminen pääsee mukaan tähän
suomalaiseen yhteiskuntaan eikä syrjäydy.

 

Minusta nyt on kiinnitettävä huomiota siihen, että ei vaadita täydellistä
suomen taitoa, jotta pääsee töihin, vaan myös auttavallakin kielitaidolla
pääsee työelämään. Toiseksi, on panostettava tutkintojen
muuntokoulutukseen, jotta muuttajan kotimaassa suoritetut tutkinnot
voidaan hyväksyä myös Suomessa siten, että ne täyttävät
kelpoisuusehdot erilaisiin tehtäviin. Minusta tämä on tärkeää, koska
useimmat maahanmuuttajat, he ovat hyvin koulutettuja ihmisiä, kun he
tuleva Suomeen ja toivovat, että he pääsevät hyödyntämään
osaamistaan täällä Suomessa.

 

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kysymystä siitä, että mitä kaupunki aikoo tehdä, jotta maahanmuuttajat
pääsevät nykyistä nopeammin suomen kielen opetukseen ja
työuraneuvontaan, voisi myös tarkentaa siten, että mitä kaupunki aikoo
tehdä, jotta Helsingissä jo asuvat maahanmuuttajataustaiset lapset
pääsevät laadukkaaseen, ohjattuun suomen kielen opetukseen
ikäkautena, jolloin he helpoiten oppisivat kielen, joka tarkoittaa tietenkin
päiväkodin ja alkuopetuksen aikana. Valmistavien luokkien
opetusryhmien kokohan on nostettu jopa 15:een entisen 10:n sijasta, ja
tällä on ehdottomasti merkitystä.

 

Haluaisin vielä tuoda esille sen, että olisi tärkeää, että kotona olevilla
maahanmuuttajataustaisille äideille saataisiin ehdottomasti nyt
tehostettua kielikoulutusta siten, että heidän kotona olevat lapsensa
saavat myös omaa kieliopetusta samanaikaisesti ikätasonsa ja
kehitystasonsa mukaisesti jonkun matalan kynnyksen paikassa. Se voi
olla sitten leikkipuisto tai koulun ala-aste tai joku sellainen, minne on
helppo mennä sellaisen aikana, kun siellä on mahdollista sellaista
järjestää.

 

Maahanmuuttajataustaisen, erityisesti pakolaistaustaisen, äidinkieli on
sellainen kieli, jota siellä entisessä kotimaassa on väheksytty, ja se
vaikuttaa siihen, että kotikielen osaaminen kirjallisesti tai miten sitä
osaa lukea, voi olla hyvin heikko taito myöskin. Siksi olisi tärkeää
varmistaa myös tämä kotikielen osaaminen, jotta voi oppia sen toisen
kielen eli suomi toisena kielenä.

 

 

 

                                          Ärade ordförande.

 

Valtuutettu Koskisen kysymys on erittäin aiheellinen. Maahanmuuttajille
toimettomuus on turhauttavaa, ja uuteen kotimaahan on vaikea päästä
sisään, ellei saa tehdä työtä eikä saa uusia ihmiskontakteja. Kielen
oppiminen, tai Helsingin kohdalla ehkä kahdenkin kielen oppiminen, on
paras tie työmaailmaan. Koska moneen työhön ja virkaan vaaditaan
sekä suomen että ruotsin kielen taitoa, on tärkeää, että
maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus kummankin Suomen
kansalliskielen oppimiseen, ei välttämättä yhtä aikaa, jotta heiltä ei

vietäisi mahdollisuuksia pätevöityä kaikkiin niihin töihin tai virkoihin,
joihin heidän pohjakoulutuksensa antaisi heille pätevyyden.

Ruotsissakin, jossa on tehty matkan varrella paljon virheitä
integraatiotoiminnan suhteen, on oivallettu, ettei täydellistä
sanavarastoa useinkaan tarvita, vaan riittää, jos työtehtäviin liittyvä
ammattisanasto on hyvin hallussa. Ei siis vaadita talitintin elämästä tai
Sibeliuksen sinfonioista syvällistä keskustelua, vaan normaali
työpäivään liittyvistä asioista puhuminen olisi alkuun täysin riittävä taito.

 

Räätälöidyt peruskielikurssit eri ammattiryhmille paikkaisivat ehkä
nopeastikin meillä työvoimapulasta kärsivillä aloilla sitä vajetta, josta
me valtuutetut usein joudumme puhumaan.

 

Invandrarna är angelägna om att kunna försörja sig själva och ha en
plats i samhället med bibehållen känsla av att deras yrkeskunskap
värderas. De bör ges en chans att bli skattebetalande medborgare,
som inte lever sitt liv som bidragsmottagare i all oändlighet. Det har
konstaterats, i Sverige bland annat, att ett utanförskap i samband med
invandrares arbetslöshet ?

 

Tack.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen ottikin esille tämän Itä-Helsingin
maahanmuuttajien neuvontapisteen, ja se on erinomainen asia, koska
suuri osa näihin työllistymiseenkin liittyvistä ongelmista ja muista
tarvitsee hyvää neuvontaa. Tämän Itäkeskuksen palveluiden suuri
kysyntä on todistanut sen, että näille toiminnoille on kasvava tarve.

Ennen kaikkea tämän neuvontatoiminnan pitäisi toimia matalan
kynnyksen periaatteella ja niin, että siellä olisi mahdollisimman helppo
asioida. Vuoden 2007 niin sanottu yhteispalvelulaki mahdollistaa sen,
että valtio ja kunnat voivat eri instituuttien kanssa tehdä yhteistyötä
tämäntyyppisissä hankkeissa, ja ymmärrykseni mukaan sosiaalivirasto
ja valtio ovatkin käyneet jo keskustelua maahanmuuttajien
yhteispalvelupisteen perustamisesta Helsinkiin, joka parantaisi julkisen
hallinnon asiakaspalvelua ja niiden saatavuutta erityisesti

maahanmuuttajille ja keräisi saman katon alle esimerkiksi sellaisia
tahoja kuin Kelan, maistraatin, työhallinnon ja näitä neuvontapalveluita.
Nyt mielestäni olisi erittäin järkevää, että tätä hanketta ja neuvotteluita
jatketaan, ja olisikin kiva tietää, että mitä näille neuvotteluille kuuluu.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Suomessahan on näitä työ- ja oleskelulupakäytäntöjä ja -sääntöjä
joustavoitettu, ja maahanmuuttajien määrä on nopeasti kasvanut.
Helsingin seudulle heitä on tullut paljon ja varsinkin Itä-Helsinkiin.
Tässä tilanteessa onkin hyvin tärkeää, että maahanmuuttajien

kieliopetukseen ja työllistymiseen panostetaan toden teolla, koska
tarpeet ovat kasvaneet.

 

Kielitaidon tasosta sanoisin, että tietenkään täydellistä kielitaitoa ei
voida vaatia, mutta on myös niin, että riippuu hyvin paljon siitä
ammatista, missä toimitaan, että minkälaista kielitaitoa tarvitaan. Olen
kuullut monelta ihmiseltä Itä-Helsingissä, että ihmiset kokevat olonsa
turvattomaksi käydessään esimerkiksi lääkärin vastaanotolla, kun eivät
ole varmoja lääkärin kielitaidosta.

 

Mitä tulee Helsingin rooliin maahanmuuttajien kotouttamisessa, niin
Helsingillähän on tietenkin työnantajarooli mutta myös asuinpaikkarooli.
Ja se, että nämä maahanmuuttajat työllistyvät nopeasti ja heillä on
kielitaitoa, se myös säästää ihan kunnan sosiaalitoimen
toimeentulotukimenoja hyvin paljo, ja olisikin tärkeää, että siinä ei tule
viiveitä näissä tilanteissa. Eli byrokratiassa on todella kehittämisen
varaa sekä kaupungin että valtion puolella.

 

Helsingin tulee lisätä kieliopetusta, mutta myös valtion tulee lisätä sitä
ja myös panostuksia tänne työvoimatoimiston työuraneuvontaan.
Olenkin huolestunut siitä, että tuottavuusohjelma näyttäisi
juustohöyläävän ja leikkaavan näitä resursseja myös
työvoimatoimistojen osalta. Ja lopuksi toteaisin, että myös
valtionosuusjärjestelmissä pitäisi nykyistä paremmin ottaa huomioon
maahanmuuttajien osuus.

 

Kiitos.

 

 

 

Puheenjohtaja.

 

Tämä on erittäin ajankohtainen kysymys. Monet maahanmuuttajat ovat
turhautuneita olemaan työttömänä, kun he voisivat tehdä jotakin, kun ei
saa töitä, se on aika rasittavaa.

 

Tässä työvoimatoimisto kyllä antaa, minä olen ihan samaa mieltä Tuula
Haataisen kanssa, kaikki osaavat ilmoittautua työttömäksi kyllä, heille
annetaan aikaa ja siellä yritetään jotain tehdä. Mutta se tyssää, kun
ihminen ei pysty opiskelemaan kielitaidon, mitä hänellä on, jatkoa eikä
pysty työskentelemään. Eli tässähän on a ja o, hyvin räätälöityä, eri

väkeä tavoittelevia kieliopintoja tarvitaan. Monella maahanmuuttajalla
on kielitaito hyvä, mutta joihinkin asioihin he tarvitsevat parannusta.

 

Sitten työvoimatoimisto yleensä, se ei löydä heille sopivaa koulutusta,
ja silloin se rasittaa monta maahanmuuttajaa. On sellaisia, jotka ovat
lukutaidottomia, joille annetaan aika työvoimatoimistoon, mutta he eivät
pääse mihinkään töihin, kun heillä kielitaito on erittäin huono. Eli tässä
paras evästys on ainakin kiinnittää huomiota kielitaitoon, joka myös kun
opiskellaan, saadaan jopa työharjoittelussa. Koska jos kieltä opitaan
vähän ja käydään koulutuksia, erilaisia valmistuskouluja, jos ei ihminen
pääse työharjoitteluun eikä harjaannuttamaan kieltä, siihen se tyssää.
On myös erittäin toivottavaa, että kaupunki esimerkillisesti työllistäisi
maahanmuuttajia, koska kun kaupunki työllistää maahanmuuttajia, niin
myös yksityispuolella kaatuvat nämä asenteet ja he näkevät, että
maahanmuuttajat pystyvät työskentelemään.

 

Kiitos.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, ja kiitänkin apulaiskaupunginjohtaja
Tuula Haataista, joka selkeästi toi esille kaupungin roolin, joka
minustakin on ollut aktiivinen ja hyvä tämän asian kehittämisessä, ja
myös hän toi esille, että missä nämä ongelma ovat, eli lähinnä valtion ja
kuntien keskinäisessä, työvoimatoimiston puutteellisissa resursseissa ja
yhteistyön puutteessa, ja että nyt näitä molempia asioita jatkossa
pyritään kehittämään.

 

Mielenkiintoista oli myös kuulla tämä valtuutettu Sumuvuoren
yhteispalvelupisteen hanke, ja toivoisinkin, että apulaiskaupunginjohtaja
Tuula Haatainen sitä jotenkin kommentoisi, koska minusta se vaikuttaisi
kovin järkevältä, tämäntyyppisen yhteispalvelupisteen aikaansaaminen.

 

Täällä on paljon puhuttu myös kielen hallinnan merkityksestä työn
saannissa ja työuralla etenemisessä. Liityn tähän samaan joukkoon,
mitä valtuutettu Lipponen ja Asko-Seljavaara täällä totesivat, miten
tärkeää on, että ei edellytetä täydellistä kielen hallintaa, jotta pääsisi
töihin tai että voisi edetä urallaan. Ja että tänne maahan muuttaneiden
ihmisten aikaisempia tutkintoja voidaan vertailla, niitä voidaan myös

täydentää täällä Suomessa, niin että ihminen pääsisi nopeasti ja
mahdollisuuksien mukaan koulutustaan vastaavaan työhön tai muuhun
vastaavaan työhön. Tiedän, että maahanmuuttajilla on monia
akateemisia tutkintoja ja muuta koulutusta, ja on aivan hukkaan
heitettyä voimavaraa, jos tällaiset ihmiset ovat töissä ? .

Viimeisenä asiana totean, että kielen opetuksen laadusta on täällä
valtuustossa paljon puhuttu. Yksi ongelma, jota ei ole vieläkään
mielestäni oikein oivallettu, on se, että meillä ei ole siellä kielen
opetuksessa riittävästi päteviä opettajia.

 

 

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kuten moneen kertaan on tullut esille, valtuutettu Koskinen nosti esiin
merkittävän asian. On kaikkien osapuolten etu, että maahanmuuttajien
kotoutuminen ja kielen oppiminen tapahtuu pikaisesti. On ollut hyviä
puheenvuoroja, mutta useimmissa puheenvuoroissa on etupäässä
kiinnitetty huomiota siihen, miten kaupunki turvaa ja lisää resursseja
kielikoulutukseen. Asian toinen ja vähintään yhtä tärkeä puoli on
maahanmuuttajien oma sitoutuminen kielen, joko suomen tai ruotsin
kielen, opiskeluun.

 

Kannatan tässä Dahlbergin esiintuomaa asiaa, että olemme
kaksikielinen maa ja todella jompikumpi kieli on yhtä tärkeä. Muun
muassa itse kaupungin työllistämistoimikunnassa mukana olleena
tiedän todella, että liian moni maahanmuuttaja keskeyttää nämä
kielikurssinsa, jotkut jopa useamman kerran, ja syyt ovat tietysti
moninaiset. Tällöin menee paljon resursseja hukkaan, ja entistä
harvempi maahanmuuttaja nopeasti oppii riittävän kielitaidon
pystyäkseen pärjäämään yhteiskunnassamme. On siis erityisen tärkeää
panostaa niihin keinoihin, joilla tuetaan maahanmuuttajien sitoutumista
kielikoulutukseen ja kotoutumiseen.

 

Kiitos.

 

 

 

 

Kiitos puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Koskisen kysymys on erittäin hyvä, mutta täytyy huomata,
että tämä maahanmuuttajien kielikoulutus ei ole tärkeä asia ainoastaan
heidän työllistymisensä kannalta, vaan olisi hirveän tärkeää huomioida
se, että myös sellaiset maahanmuuttajat, jotka eivät ole
työvoimatoimistojen asiakkaita tai työmarkkinoiden käytettävissä,
saisivat riittävästi kielen opetusta. Tässä viittaan erityisesti esimerkiksi
maahanmuuttajaäiteihin tai -isovanhempiin, jotka ovat kotona.

 

Nimittäin opetustoimessa tai itse asiassa Helsingin kouluilla
vieraillessani olen törmännyt tällaiseen ilmiöön, että on sellaisia
peruskoulun päättövaiheessa olevia maahanmuuttajataustaisia nuoria,
jotka ovat siis syntyneet Suomessa mutta joiden vanhemmat ovat
maahanmuuttajataustaisia, niin heillä saattaa ongelmana olla
riittämätön kielitaito siinä, että ei voi pyrkiä esimerkiksi lukioon sen
vuoksi, että suomen kielen taito on vajaata siitä huolimatta, että on
asunut 16 tai 17 vuotta Suomessa. Tässä on taustalla se, että
vanhemmat eivät puhu riittävän hyvin suomea. Eli olisi hirveän tärkeää
huolehtia koko perheen kielikoulutuksesta, ei ainoastaan sen
vanhemman, joka on työelämän palveluksessa tai ilmoittautunut
työvoimatoimiston asiakkaaksi.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Valtuutettu Koskinen aloitti ja täällä moni muukin valtuutettu puhui tästä
kielikoulutuksen opetuksen tasosta ja laadusta. Nyt meillä on tähän
asiaan pureuduttu ja käyty tätä kokonaisuutta läpi, ja nyt on saatu ESR-
rahoitus opetusvirastoon, jolla voimme nyt alkaa selvittää
kielikoulutuksen tarvetta eli kysyntäpuolta. Tähän saakka emme pysty
sanomaan, että millaista tämä kysyntä on. Ja kun voimme selvittää sen,
että millaista kielikoulutuksen tarvetta on, niin voimme entistä paremmin
ohjata maahanmuuttajia oikeanlaiseen suomen kielen koulutukseen.
Tällä hetkellähän tätä koulutusta tarjoavat aikuislukiot ja työväenopistot,
ja näihin ilmoittaudutaan ja ilmoittautumisjärjestyksessä myös
päästään. Ja on selvää, että silloin kun se lähtee maahanmuuttajan itse
hakeutumisen kautta, niin hän ei välttämättä osu oikeanlaiseen
koulutukseen. Ja tässäkin suhteessa se työvoimatoimiston alkustartti,
panostus siihen, että selvitetään työttömän maahanmuuttajan tilanne ja

myös kielikoulutuksen tarve ja taso, on äärimmäisen tärkeää, että se
lähtee liikkeelle nopeasti.

Sitten valtuutettu Lipponen toi esiin tämän kysymyksen, jota on käyty
läpi, että kaikissa ammateissa ei tarvita erinomaista suomen kielen
taitoa. Meillä nyt osana kaupungin monimuotoisuushanketta, johon
näitä rahoja budjetissa on saatu tämä 5 miljoonaa, osana sitä
arvioidaan, millaista suomen kieltä eri ammattitehtävissä, -töissä
tarvitaan, jotta myös sillä tavalla osaisimme järkevämmin ohjata tai
suunnata kielikoulutusta ja myös, että tällaiset, joilla ei ole hyvä
kielitaito, pääsevät kiinni ja saavat kielikoulutusta ja voivat edetä sitten
uralla.

Täällä otettiin maahanmuuttajaäidit esille. Meillähän on
monikulttuurinen perhekeskus Sahrami, joka järjestää tällaisia äiti-lapsi-
ryhmiä. Äidit ovat kielikoulutuksessa ja lapset ovat siellä mukana, ja nyt
Chili-hanke on käynnistymässä vastaavanlaisena, ja se on erittäin
tärkeää, että äitien kielitaito ja koulutustaso ylipäätänsäkin
maahanmuuttajien keskuudessa voidaan saada nousemaan.

 

Sitten valtuutettu Dahlberg puhui räätälöidyistä kielikurssitarpeista eri
ammattiryhmille. Sitä on tehty, Helsingin kaupunki tekee sitä ja sitä
myös ollaan lisäämässä, nyt tällä lisämäärärahalla pystymme entistä
enemmän suuntaamaan tätä ammatin yhteydessä tehtävää
kielikoulutusta.

 

Sitten valtuutettu Sumuvuori ja Anttila erityisesti halusivat tästä
yhteispalvelupisteestä kysyä. Itäkeskuksen tämä neuvontapiste, se on
nyt laajentunut tällaisen yhteispalvelupisteen kaltaiseksi. Siellä on nyt
maahanmuuttajaviraston ja maistraatin kanssa jo sovittu siitä, että
heidän palvelunsa tulevat sinne mukaan, ja nyt on käynnissä
neuvottelu, että pyritään laajentamaan Kelan, verottajan ja
ulkomaalaispoliisin kanssa, että myös heidän palvelunsa olisivat tässä
mukana. Tämä on kehittämisen keskiössä, ja tarkoituksena on, että
pystymme antamaan tässä pisteessä henkilökohtaista neuvontaa. Sen
lisäksihän meillä on sähköinen infopankki, joka nyt tulee
sisäasiainministeriön kanssa tehtävän yhteistyön kautta
valtakunnalliseksi. Eli henkilökohtaista neuvontaa, netin kautta ja
mahdollisimman matalan kynnyksen kautta, ja sitä
yhteispalveluluonnetta laajennetaan.

Valtuutettu Abdulla otti esiin nimenomaan sen, että pitää olla
mahdollisuus nopeasti työharjoitteluun ja sitten myös siinä kielikoulutus.

Olen aivan samaa mieltä, ja tämä on juuri se asian ydin, että pitäisi
päästä tästä pitkästä prosessista mahdollisimman nopeaan
työharjoitteluun, kielikoulutukseen, ja sitä kautta työmarkkinakelpoisuus
myös vahvistuu. Helsinki omalta osaltaan ilman muuta pyrkii kaikin
tavoin nostamaan maahanmuuttajien osuutta omasta työvoimasta, ja
tässä meillä on nimenomaan henkilöstöasiainkeskuksen kautta käyty
keskustelua, että annamme koulutusta ja luomme ilmapiiriä niiden
keskuudessa, jotka vastaavat tästä, eli rekrytoijille, jotta tämä todella
menisi läpi linjan. Me tarvitsemme maahanmuuttajat töihin.

 

Eli kaiken kaikkiaan tässä varmaan tuli olennaisimmat asiat. Valtuutettu
Wallden-Paulig otti esille nämä keskeytykset. Juuri tästä syystä, että
meillä varmaan aloitetaan kielikoulutusta vähän vääränlaisilla kursseilla,
niin sitä keskeyttämistä tulee. Se on osin motivaatiokysymys, mutta
osin on kysymys siitä, että usein nämä maahanmuuttajat saavat sitten
kutsun työvoimakoulutukseen ja heidän on lähdettävä sinne, muuten he
menettävät etuisuutensa. Ja tämä on yksi taustalla oleva syy. Joissakin
joskus syynä on se, että kurssin tahti on liian tiivis, ei pysty
järjestämään sitä, mutta uskoisin, että tätä laatua ja kohdentamista
parantamalla voimme näitä keskeyttämisiäkin vähentää.

Kiitos.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Esitän, että Johanna Hautakorven tilalle satamalautakunnan
varsinaiseksi jäseneksi valittaisiin lautakunnan nykyinen varajäsen Irma
Sippola ja tätä päätösesitystä täydennettäisiin uudella ? kohdalla,
jossa Irma Sippolalta vapautuvalle varapaikalle valittaisiin Marjatta

Donner.

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Esitän, että Timo Vainionpään tilalle sosiaalilautakunnan toisen
aikuisjaoston varajäseneksi valitaan Tuomas Salo.

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Silloin kun puhuttiin keskustatunnelin rakentamisesta ja tutustuttiin
näihin suunnitelmiin, tultiin tietämään, että yksi tunneloitavan liikenteen
ongelma on se, että liikenteen päästöt eivät katoa mihinkään eivätkä ne

jää sinne maan allekaan, vaan ne johdetaan maan pinnalle ja
kaupungin kaduille. Tämän huoltotunnelin ilmanvaihtoaukko ja -putket
tulevat pieneen Lapinlahden puistikkoon, ja minä olen sitä mieltä, että
tällaisella alueella kuin Punavuori, siellä on kovin vähän puistoja ja
kovin paljon liikennettä ja liikenteen päästöjä, niin pitäisi tutkia, kuinka
paljon pistemäinen kuormitus tulee vaikuttamaan tämän alueen ilmaan.
Ja sen takia minä olen tehnyt toivomusponnen, joka kuuluu näin:

                     

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että keskustan
maanalaisen huoltoväylän ilmanvaihtolaitteiston kautta
tulevia pienhiukkas- ja muita saastepäästöjä seurataan ja
ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin päästöjen
vähentämiseksi.

 

Kiitos.

 

(Puheenjohtajan välikysymys.)

 

On jätetty.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kannatan valtuutettu Vikstedtin tekemää ehdotusta.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Vikstedtin esiin nostama huoli on tärkeä, mutta kysyn,
kuinka se liittyy tähän itse asiaan, kun tässä on vuokrausperusteista
päättäminen.

 

 

 

Puheenjohtaja.

 

Tämä oli ihan hyvä huomio puhua näistä liikenteen saasteista ja
varsinkin siinä vaiheessa, kun on ollut kaikin keinoin torpedoimassa
tätä keskustatunneliajatusta tässä kaupungissa. Ja haluaisin kiinnittää
samalla huomiota samoihin saasteisiin, jotka ovat nykyään tuolla maan
päällä, kun noita liikennevaloja on sykronisoitu juuri sen verran
sopivasti, että joka 5 metrin välein autot seisahtuvat ja odottavat
punaisissa tyhjäkäynnillä ja starttaavat taas lähteäkseen seuraaviin
valoihin seisomaan tyhjäkäynnillä. Siihen voisi tässä samalla toivoa
pikkuisen järkeistämistä.

 

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Vikstedtin ponsi on erityisen tärkeä, mutta se voidaan hyvin tässä
yhteydessä ottaa valtuuston hyväksymäksi, koska näitä päästöjä voi
paikallisesti esiintyä varsin korkeana ja terveydelle haitallisina määrinä.
Tämä asia on syytä selvittää.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Yleensä olen ollut vähän moittimassa näitä asioita, mutta minusta
nämä hankesuunnitelmat, jotka tällä kertaa on listalla, 7, 9 ja 10, ovat
erittäin hyvin valmisteluja, ne ovat hyvin täydelliset suunnitelmat, että
kiitos niille, jotka ovat olleet niitä tekemässä.

                                          

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Myllypuron ala-aste ja päiväkodin peruskorjaus, josta tässä on
kysymys, on tarpeen, ja kannatan hankesuunnitelman hyväksymistä.

Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tilakeskus aikoo periä
koulun ja päiväkodin tiloista kohtuuttoman korkeaa vuokraa tämän
peruskorjauksen valmistuttua. Meille jaetun aineiston mukaan koulun
vuokra aiotaan nostaa 16,36 euroon neliöltä ja päiväkodin vuokra peräti
17,55 euroon neliöltä. En pidä perusteltuna tämän tasoisten vuokrien
perimistä tiloista, joiden rakentaminen on tapahtunut verovaroilla jo
aikaisemminkin. Tällaisilla sisäisillä vuokrilla kiinteistövirasto keräsi
viime vuonna noin 240 miljoonaa euroa muilta hallintokunnilta. Samaan
aikaan kiinteistöviraston menot jäivät tilinpäätöksen mukaan 130
miljoonaan euroon kaiken kaikkiaan, ja viraston tulos viime vuodelta oli
240 miljoonaa ylijäämäinen.

Kaupungin toiminnassa peruspalvelut ovat jääneet pahasti
kiinteistöbisneksen jalkoihin. Tämä linja näkyy myös kaupunginjohtajan
budjettiesityksessä ensi vuodelle; opetustoimen määrärahat tuossa
esityksessä kasvavat vain 0,9 %, mutta kiinteistö- ja rakennustoimen
määrärahat kasvavat tästä vuodesta 15–16 %. Eli tässä on tietysti
kysymys yleisemmästä ongelmasta kuin vain Myllypurosta.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

Kiitoksia puheenjohtaja.

Tämä Myllypuron koulun ja päiväkodin vuokra-asiaan toivon, että
valtuusto kiinnittäisi huomiota hyväksymällä seuraavan ponnen:

                     Valtuusto kehottaa kohtuullistamaan tilakeskuksen koululta                         
ja päiväkodilta peruskorjauksen jälkeen perimiä vuokria.

Kiitos.

Kiitos puheenjohtaja.

Haluaisin kannattaa valtuutettu Hakasen tekemää toivomuspontta.

Sosiaaliviraston taloudenhallinnan kannalta olisi erittäin tärkeää saada
kohtuullistettua sosiaaliviraston tiloista perittäviä vuokria. Näin
budjetissa suurempi osa varoista voisi kohdentua palvelujen
tuottamiseen.

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuten Koskinen sanoi, tämä hankesuunnitelma on hyvin tehty, ei
minulla mitään siitä ole huomauttamista. Mutta noin yleisesti ottaen
näiden kaupungin omien suhteellisten nuorten rakennusten täydellisiä
peruskorjauksia tuntuu olevan liian paljon, ja ne tulevat veronmaksajille
kovin kalliiksi. Että tässäkin vasta 30 vuotta vanha rakennus on melkein
tiensä päässä ja vaatii näin valtavat korjaukset, niin missä nyt oikein on
ollut vika, tulee sellainen kysymys mieleen, kun on rakennettu näin
lyhytikäisiä rakennuksia. Onko rakentamisella edelleenkin liian väljät
vaatimukset? Rakennusvalvonnan tulee jatkossa huolehtia tiukemmin,
että rakennusmääräysvaatimukset täyttävät laadukkaan ja kestävän
rakentamisen edellytykset.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä kysymys on kaiken kaikkiaan tietysti laaja, ja minusta se
ensinnäkin kuuluu budjettikeskusteluun pikemminkin, koska tämä
kokonaisuus kaupungin kiinteistöjen vuokrien osalta on sellainen, että
sitä ei voi pieni pala kerrallaan päättää, ainakin olen itse tullut siihen
lopputulokseen. Mutta sen sijaan pitää hyvinkin paikkansa se, mitä
täällä todettiin, että tulisi arvioida uudelleen näitä peruskorjaustarpeita
ja -vaihtoehtoja. Tämä ei ole ainoa paikka varmastikaan, jossa tehdään
kallis korjaus ja saadaan suunnilleen sitä, mitä aikaisemminkin on ollut
ilman merkittävämpää lisäarvoa.

Kun esimerkin omaisesti Kulosaaressa peruskoulun kohdalla oltiin
samanlaisten ongelmien kanssa tekemisissä, että se peruskorjaus tulee
maksamaan kutakuinkin sen saman kuin jos siihen olisi tehty uusi
rakennus, jolloin tietysti syntyy kaksi kysymystä: Miten voi 30 vuodessa
talo mennä näin huonoon kuntoon, että se on romutuskelpoinen tai
romutuksen, purkamisen tarpeessa? Ja mikä järki on tehdä taas
samanlainen tasakattolaatikko siihen melkein siihen hintaan, millä saisi
uuden ja fiksumman, varsinkin teknisesti fiksumman rakennuksen?
Näihin arviointeihin tulisi keskittyä.

Kokonaan toinen juttu, tai tähän asiaan kyllä liittyvä, mutta toinen juttu
peruskorjauksesta irtauduttaessa on se, että mikä kaiken kaikkiaan
tulisi olla se arvo, se pohja, jolta päiväkotien ja koulujen vuokria

lasketaan. Tämä koskee erityisesti vanhoja rakennuksia, joissa
kuitenkin kaava säätelee sen käyttötarkoituksen, rakennuksen runko
säätelee sen käyttötarkoituksen, joten vertauskohdetta mihinkään
muuhun rakentamiseen ei välttämättä ole edes olemassa, jolloin myös
näiden vuokrien, kiinteistökustannusten tulisi olla mahdollisimman
kohtuullisia eikä niiden tulisi olla kaupungin sisäisen kaupankäynnin
väline.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

Vierustoverille toteaisin tästä rakennustöiden valvonnasta: ei
rakennusvalvonnalla ole tällaista henkilökuntaa, jotka voisivat joka
työmaalla olla. Kyllä se on se rakentamiseen ryhtyvä, joka hankkii sinne
valvojan ja vastaa siitä, että työt tehdään rakennuslupa-asiakirjojen
mukaan. Ja tässä nyt lähinnä kai on sitten rakennusvirastosta kysymys,
jonka pitäisi sitä hoitaa. Ja mitä tulee näihin vuokriin, niin nythän ei
tässä mistään vuokrista olla päättämässä, vaan tässä ollaan
hyväksymässä tätä hankesuunnitelmaa. Vuokrathan on sidottu
syntyviin kustannuksiin. Mutta totean, että niistä ei olla päättämässä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä valtuutettu Hakasen mahdollinen toivomusponsi ei minustakaan
kuulu tämän asian yhteyteen, mutta itse asia on kyllä minusta erittäin
tärkeä. Muistutan valtuustoa, että kun muistaakseni edellisessä
valtuustossa kävimme nämä aloitteet läpi ja siellä oli valtuutettu Tero
Tuomiston aloite, joka koski nimenomaan kaupungin eri hallintokuntien
sisäisiä vuokria ja niiden tasoja. Siinä yhteydessä tein sellaisen
toivomusponnen, joka meni läpi, jossa nimenomaan edellytettiin sitä,
että kun uusi valtuusto tekee omia strategisia painopisteitään, niin yksi
keskeinen strategisen painopisteen keskustelun aihe on käydä
keskustelu nimenomaan tilakeskuksen, nyt kun uusi tilakeskus syntyy,
niin millä tavalla tilakeskus tulee määrittelemään hallintokuntien sisäiset
vuokrat. Koska se on todella iso kysymys hallintokuntien
ydintoiminnoille, koska tuntuu siltä, että vuokrat rupeavat syömään itse

sitä toimintarahaa, ja sehän ei tietystikään ole tarkoitus, että tilakeskus
kerää ydintoiminnoilta kohtuuttomia vuokria ja sitä kautta tämä
palvelutoiminta pikkuhiljaa näivettyy.

Tämän strategisen keskustelun paikka on seuraavan valtuustokauden
alussa. Asia on tärkeä.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Koskinen täällä aivan oikein totesi, että se päätösesitys, joka
meillä tässä on käsittelyssä itse hankkeen osalta koskee hankkeen
toteuttamista ja sen enimmäiskustannuksia. Ja tähän ilmoitin
kannattavani hankkeen toteuttamista ja tämän päätöksen hyväksymistä.

Ponteni taas koskee sitä, että millä tavalla, jollain aikataululla, jossain
määrin kohtuullistetaan niitä sisäisiä vuokria, joita peruskorjauksen
valmistumisen jälkeen tilakeskus perii. Valtuusto on aiemmin
esimerkiksi Haagan ammattikoulun peruskorjaushankkeen yhteydessä
hyväksynyt vastaavansuuntaisia ponsilauselmia, joissa on todettu, että
on syytä kohtuullistaa sitten peruskorjauksen jälkeen niitä vuokria, jotka
tulevat oppilaitokselle tai virastolle maksettavaksi.

Tack, fru ordförande, arvoisat valtuutetut.

Asia on todella tärkeä. Ongelma tässä muodostuu nyt myös siitä, että

korkeat korjauskustannukset, jostain syystä nämä koulujen ja
päiväkotien korjauskustannukset nousevat aina Helsingin kaupungin
tilatessa erittäin suuriksi. Kun tämä sitten lyödään sen vuokran päälle,
niin se vuokra todella nousee markkinahintojakin korkeammaksi. Tämä
muodostuva vuokrataso on kyllä, ajatellen, että Myllypuro sentään
sijaitsee melkein Sipoossa, erinomaisen korkea.

Pidän tärkeänä sitä, että tämä hankesuunnitelma menee eteenpäin ja
että nämä korjaukset tehdään, mutta olen kyllä samaa mieltä siitä, että
tässä on miettimisen paikka nimenomaan sen suhteen, miten näitä
korjauskustannuksia saadaan nyt alennettua. On varmasti oikea aika,
että nyt kouluissa näitä perusparannuksia tehdään, mutta toivon, että
kaupunki pystyisi painamaan niitä hintoja alaspäin, jotta me emme
opetuspuolella joudu maksamaan tällaista vuokraa. Ihan tiedoksi vain,
opetusviraston budjetista iso osa menee tällä hetkellä näihin vuokriin ja
suurempi osa on vielä edessä, koska nyt ollaan tänä vuonna
peruskorjaamassa monia rakennuksia, joissa ilmanlaatu on niin huono,
että ilmanlaatu- ja kosteusongelmat ovat näitä meidän suuria
ongelmiamme.

Aivan samaa mieltä siitä, että on aika myös katsoa, kannattaako
koulurakennuksen korjaaminen vai kannattaako se vetää maan tasalle
ja uusi pystyyn.

Tack, fru ordförande.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

Sen verran vielä tästä asiasta, että tärkeintä olisi huolehtia niiden
kiinteistöjen asiallisesta käytöstä, siitähän se usein johtuu, että ilmeisesti
niitä, siellä ei ilmastoinnit oikein toimi eikä tehdä korjauksia ajallaan, että
pääsee tällainen tilanne syntymään.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Nämä sisäiset vuokrat keskusteluttavat täällä runsaasti. Näissä on se
hyvä puoli, että niitä ei maksa vuokralainen vaan vuokranantaja.

 

 

Kiitos puheenjohtaja.

Haluaisin kiinnittää valtuutettujen huomiota sosiaaliviraston lausuntoon,
missä sosiaalivirasto on pyytänyt, että selvitettäisiin tätä mahdollisuutta
lastensuojelulaitoksen sijoittamiseen tälle tontille. Tähän tässä ei ole
kuitenkaan päädytty, en sitä sinänsä vastusta, mutta haluan, että
valtuutetut pistävät mieleensä tämän sosiaaliviraston tarpeen näille
Helsingissä sijaitseville lastensuojelulaitoksille. Se olisi lasten kannalta
inhimillisempää, että he voisivat, silloin kun sijoitus on välttämätöntä, olla
lähellä sitä biologista perhettä. Se on hyvin paljon harvinaisempaa, että
se on lapsen edun mukaista, että saa olla mahdollisimman kaukana
biologisista vanhemmista.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on tästä samasta aiheesta tehnyt
aloitteen tässä syksyn aikana, ja toivon, että aloitteen johdosta tullaan
todellakin varaamaan tontteja näiltä uusilta asuinalueilta. Se on järkevää
tehdä tässä alkuvaiheessa, koska asukkaat valitettavasti ympärillä
yleensä vastustavat kaikenlaista tukiasumista ja asuntolatoimintaa.

Toinen ryhmä, joka kipeästi tarvitsee tukiasuntoja, on kehitysvammaiset.
Ja heille sosiaalilautakunta on myös hyväksynyt tällaisen
tukiasuntosuunnitelman, ja jotta se voisi toteutua, täytyy myös kiinnittää
huomiota siihen, että heille löytyy tontteja näiltä uusilta asuinalueilta.

Kiitos.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Siimes otti esille asian, joka itseäkin on harmittanut, kun luki
sitä esitystä, että nämä lastensuojelutilat, joita tarvittaisiin Helsingissä,
niin nyt tässäkin valitettavasti se rakennushanke siirtyi jonnekin hamaan
tulevaisuuteen. Lautakuntien, muun muassa opetuslautakunnan ja
sosiaalilautakunnan, yhteisiltakoulussa puhuttiin juuri tästä, kuinka muun
muassa huostaan otetuille lapsille ja varsinkin nuorille, jotka monesti
haluaisivat jäädä Helsinkiin, tarvittaisiin lisää tilaa. Ja todella toivon, että
se suunnitteilla oleva rakennushanke toteutuu nopeassa aikataulussa
jollekin toiselle tontille, joka tässä esityksessä on luvattu.

Kiitos.

 

 

 

                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE

 

 

 

 

                                          Rakel Hiltunen                                      Pertti Vanne

                                          puheenjohtaja                                       neuvotteleva viranhaltija

ordförande  konsultativ tjänsteinnehavare

 

                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Protokollet justerat och godkänt:

 

 

 

 

                                          Hanna-Kaisa Siimes                            Pekka Reinikainen          

                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu

stadsfullmäktigeledamot                      stadsfullmäktigeledamot