Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Marian ja Laakson sairaaloissa, jotta kaikki potilaat saavat asianmu-
kaista hoitoa?

 

 

 

                     

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kyselyssä esitettynä ajankohtana Marian päivystys oli ruuhkautunut.
Tilannetta vaikeutti osaltaan HUS-Röntgenin
tietokonetomografialaitteen rikkoontuminen, joka hidasti poliklinikan
toimintaa usean vuorokauden ajan.

 

Akuuttisairaalan tavoitteena on, ettei potilaita hoidettaisi
päivystyspoliklinikalla vuorokautta pidempään. Kuluvan vuoden aikana
on lisätty Marian poliklinikan päivystävien lääkäreiden määrää, kehitetty
ruuhkatilanteiden purkamista Marian ja Laakson sairaaloiden
yhteistyönä sekä parannettu potilaiden pääsyä vuodeosastoille
hoitoketjuprojektin puitteissa muun muassa ostopalvelupaikkoja
lisäämällä sekä näiden niin sanottujen case managereiden toiminnalla.
Laakson sairaalaan otetaan päivystyspotilaiden lisäksi HYKSin
lähettämiä potilaita. Näiden potilaiden joutuessa odottamaan
terveyskeskus maksaa ylikäyttömaksuja, joten Laakson sairaalan
sisäänotossa tasapainoillaan jatkuvasti päivystyspotilaiden ja HYKSin
lähetepotilaiden välillä.

 

Päivystyspoliklinikan olosuhteet paranevat olennaisesti, kun Marian
sairaala pääsee muuttamaan uuteen Meilahden
yhteispäivystyssairaalaan. Vuodeosastopaikkojen määrää ei ole
mahdollista merkittävästi lisätä, mutta akuuttisairaala kehittää
hoitoprosessejaan ja yhteistyötä kotihoidon kanssa, tavoitteena
hoitojaksojen lyheneminen ja sitä kautta sairaansijojen riittävyyden
paraneminen.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

On selvää, että Marian ja Laakson sairaalan resursseja on lisättävä.
Tarvitaan lisää hoitajia, lisää lääkäreitä ja lisää muuta henkilökuntaa.
En aivan apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen vastauksesta nyt saanut
selvää, että milloin tämä tilanne saadaan lopullisesti sellaiseen
kuntoon, siihen kuntoon, jonka tässä kysymyksessäni esitin. Eli milloin
voidaan taata kaikille potilaille hyvä hoito?

 

 

 

 

                                          Tack fru ordförande.

 

Monena vuonna Marian sairaalan päivystys oli Helsingin ongelma,
etten sanoisi häpeäpilkku. Lehdistö kirjoitteli negatiivisia artikkeleita.
Sitten se siirrettiin HUSille HUSin tehtäväksi, ja ongelmat jatkuivat.
Lehdistö kirjoitteli negatiivisia artikkeleita. Terveyslautakunta parjasi
HUSia. Siirtyi Maria taas Helsingille takaisin, ja ongelmat jatkuvat, ja
niin edelleen.

 

Ei tässä auta mikään muu kuin resurssien lisääminen. Lääkärit ja
hoitajat ovat ainoa apu näille potilaille, eivät edes tilat, vaikka niitä olisi
paljon enemmän, auta siihen.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Valtuutettu Vuorelan esiin nostama kysymys tai tilannekuvaus ei ole
millään tavalla ainutlaatuinen. Olen itse saanut vastaavanlaisia
kertomuksia, ja ne kaikki koskevat aina vanhempia ihmisiä, heidän
kokemuksiaan Marian päivystyksessä, ihan vastaavanlaisia tapauksia.
Sitten toinen tapauslaji on, joissa laitetaan nopeasti kotiin, ja sitten se
päivystyksessä hyppääminen jatkuu usean kerran, ja sen jälkeen vasta
tulee sairaalajakso. Näitä tosiaan tulee, itsellenikin on tullut useita
tapauksia.

 

Aikaisemmissa puheenvuoroissa on todettu, tässä ei auta mikään muu
kuin että lisätään resursseja, sekä hoitajia että lääkäreitä. Tässä tuli
selvitystä tälle kyseiselle ajalle, että siinä oli ollut tällaista koneiden
rikkoutumista ja vastaavia asioita, jotka ovat hankaloittaneet tätä
tilannetta, mutta kyllä se näiden kokemusten pohjalta, mitä tietoa on,
niin kyllä se on aika pysyvä tilanne. Eli siellä on aika kaoottinen tilanne
hyvin usein, ja se liittyy ihan tähän resurssien vähäisyyteen. Yhdyn
aikaisemmissa puheenvuoroissa esitettyihin vaatimuksiin siitä, että
tarvitaan lisää resursseja päivystykseen Mariaan.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Voimme lisätä vaikka kuinka paljon virkoja eri sairaaloihin ja
terveyskeskuksiin, mutta jollei kaupungin terveyskeskusta ja sairaaloita
saada houkutteleviksi työpaikoiksi, niin pelkillä tyhjillä, täyttämättömillä
viroilla ei näitä ongelmia, ikävä kyllä, hoideta.

 

Ja toinen, ihmettelen sitä, että jos kerran meillä on HUSissa tai
kaupungilla tutkimuslaitteet rikki, niin en ymmärrä, mikä estää
tilaamasta sitä samaa tutkimusta välittömästi joltain yksityispuolen
klinikalta, joissa varmaan olisi ollut Helsingissä kapasiteettia tehdä
nämä kuvaukset.

 

Ja toinen, mitä myös kyllä peräänkuulutan, on innovatiivisuutta
nimenomaan näiden hoitopuolen ongelmien ratkaisemiseen. Ei voi
lähteä siitä, että meillä jästipäisesti pidetään kiinni omien talojen
palveluista, jos ne eivät kerta kaikkiaan toimi, vaan meillä pitää olla
kyllä kykyä jatkossa hankkia näitä palveluja tarvittaessa myös siitä
oman sairaalan ulkopuolelta.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Olisin apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta halunnut tiedustella vähän
laajempaa kysymystä. Eli kun kaupunkilaiset ovat viime aikoina
lukeneet koko tästä HUSin hallintouudistuksesta aika huolestuttavia
uutisia ja miettineet, miten se vaikuttaa kaupunkilaisten
terveyspalvelujen saatavuuteen, ja tuntuu, että monet hoitajat, monet
lääkärit ovat tästä myös hyvin huolissaan. Olisi ollut hyvä kuulla nyt
tässä samassa yhteydessä, miltä apulaiskaupunginjohtajasta näyttää
ylipäätään tämä hallintouudistus, ja tullaanko sillä saamaan aikaan niitä
tehoja ja palveluparantamisia, mihin sillä pyritään.

 

 

 

 

                                          Kiitos arvoisa puheenjohtaja.

 

Tähän samaan asiaan liittyen edellispäivänä kuulin, miten työkaverin
äiti oli halvaantunut kokonaan, koska ambulanssin tulo oli kestänyt
puolituntia ja hänet oli viety Mariaan ja sen jälkeen siirretty suoraan
Meilahteen, kun katsottiin, ettei ole sen paikan potilas. Onko se
tavallinen käytäntö, että potilas tutkimatta lähetetään ja siirretään ja
sitten hän aivoverenvuodon takia halvaantuu kokonaan? Mietin vain
sitä, että kun itse vastasin, että Helsingissä saa parasta hoitoa,
vaalikoneeseen, niin nyt vähän arveluttaa.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Karhuvaara täällä kehotti hankkimaan palveluja yksityisiltä,
kun kaupungin palvelut eivät riitä tai toimi kunnolla. Pidän aika outona
tätä puheenvuoroa, koska hän itse ja hänen edustamansa
kokoomusryhmä on keskeisessä vastuussa siitä, että kaupungin
terveyspalveluihin ei ole annettu tarpeeksi rahaa. Täällä on joka vuosi
tällä valtuustokaudella hylätty esitykset siitä, että terveydenhoidon
määrärahojen tasoa olisi nostettu budjettiesityksestä. Ilmeisesti tässä
on todella kysymys juuri siitä, mitä valtuutettu Karhuvaara sanoi, että ei
haluta lisätä kaupungin terveyspalvelujen tarjontaa ja laatua, jotta
asiakkaita voitaisiin ohjata lisää yksityiselle puolelle tai kaupungin
toimintoja voitaisiin ostopalveluilla ulkoistaa.

 

Valtuutettu Haavisto nosti esille kysymyksen, johon itsekin olen tähän
kokoukseen jättämässäni kyselyssä perännyt vastausta, ja vaikka se ei
tähän aiheeseen suoraan kuulukaan, niin toivon minäkin, että
apulaiskaupunginjohtaja kertoo, mikä on Helsingin kaupungin
edustajien kanta tässä HUSin tilanteessa, jossa selvästi tällainen
kilpailuttamis-tilaaja-tuottaja-malli on johtamassa entistä syvempään
kriisiin.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Haluan tuon valtuutettu Hakasen puheenvuoron jälkeen vain todeta,

että valtaosa helsinkiläisistä terveydenhuollon palveluiden käyttäjistä,
jotka siis käyttävät kaupungin palveluita, ovat joko tyytyväisiä tai erittäin
tyytyväisiä niihin.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Mitä ensinnäkin tulee tuohon HUS-kysymykseen, niin toteaisin, että
kun se ei ole tämän kyselytunnin kysymys, niin en siihen nyt puuttuisi.
Siihen on todellakin täällä valtuutettu Hakasen kirjallinen kysymys, ja
siihen tulee kirjallinen vastaus, ja siitä voidaan varmaan sitten eri
yhteyksissä muuten keskustella. Mutta totean myös, että siellähän on
HUSilla oma hallituksensa, jossa en ole mukana. Siellä on
luottamushenkilöt mukana, että me virkamiehet emme istu näissä
päättävissä elimissä.

 

Täällä tiedusteltiin, että milloin voidaan lopullisesti taata kaikille ihmisille
hyvä hoito. Minä en tiedä, että mikä tässä ihmisten puutteellisessa
maailmassa on lopullista. Hyvään hoitoon täällä pyritään tietysti koko
ajan, meidän ammattilaisemme tekevät parhaansa ihmisten eteen.
Siinä vaiheessa, kun Maria siirtyi jälleen kaupungille, sinne lisättiin
lääkärivakansseja. Ja ajankohtainen ongelmahan on ollut se, että osa
sairaanhoitajavakansseista on vailla hoitajaa. Minunkin mielestäni
kaupungin pitäisi olla hyvä työnantaja ja kaikkien meidän on
työskenneltävä sen eteen, että ihmiset viihtyvät meidän
työpaikoissamme. Me voimme itsekin vaikuttaa siihen miettimällä, että
millä tavalla me ihmisiä kannustamme työssään. Moitimmeko heitä
päivittäin vai yritämmekö kannustaa heitä parempiin suorituksiin?

 

Sitten, me olemme naimisissa HUSin kanssa sillä tavalla, että koko
ajan tämä toiminta on meidän ja HUSin välistä toimintaa. Potilaat
liikkuvat täällä sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreiden välillä ja HUSin
ja kaupungin toimintojen välillä, ja näitä hoitoketjuja pyritään koko ajan
hiomaan paremmiksi. Ja ne ovat minun mielestäni viime vuosina
olennaisesti parantuneet.

 

Sitten, mitä tulee vanhempiin ihmisiin, varmaan voi olla niin, että usein
ihmiset kokevat, että heitä jotenkin iän vuoksi kohdellaan toisin, mutta
täytyy muistaa, että vanhempien ihmisten kohdalla usein monet
toiminnat ovat hidastempoisempia kuin nuorempien kohdalla, monista
luonnollisista syistä.

 

 

Vielä jossakin kysymyksessä tiedusteltiin, että miten tilanne paranisi.
Tilanne paranisi olennaisesti sillä, kun saamme vakanssit täytettyä. Ja
kaikki tietävät tämän henkilökuntatilanteen, joka tällä hetkellä vallitsee.

 

Innovatiivisesti pyrimme tietenkin toimimaan, sehän on päivän slogan
joka paikassa. Mutta sitten, mitä tulee ostopalveluihin, jo tämäkin
keskustelu osoitti, että siinä on monenlaisia mielipiteitä. Osa
valtuutetuista, osa lautakunnan jäsenistä on sitä mieltä, että pitäisi
ostaa ulkopuolelta, osa on sitä mieltä, ettei missään tapauksessa pitäisi
ostaa ulkopuolelta. Tämän kanssa me taiteilemme, kun me pyrimme
järjestämään hyvät palvelut helsinkiläisille.

 

HUSin hallintouudistukset käsitellään muilla areenoilla, ei tänään ja
tässä.

 

 

 

 

                                          Ärade ordförande.

 

                                          Säkerheten på platsen för utevistelse i lekparken Julius

 

Strålsäkerhetscentralens rekommendation och anvisning är, att nya
bostäder och utrymmen för barn och unga inte ska anläggas under
kraftledningar. Den oro föräldrarna på Brändö känner är berättigad. Jag
frågar vilka åtgärder staden ämnar vidta för att garantera barnens
trygghet och hälsa.

 

                                          Tack.

 

 

 

                                          Ärade fullmäktige ledamöter.

 

                                          Jag svarar på finska, om det passar.

 

                                          Eli arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

                     

Ajattelin vastauksen alkuun laittaa pari karttakuvaa, kun asia koskee
Kulosaarta ja kaikki eivät ehkä osaa paikallistaa tätä asiaa.

 

Eli siellä karttakuvassa näette, Kramerinlehto sijaitsee täällä ja nyt
sitten täällä on Juliuksenpuisto. Kyseinen sähkölinja menee jotakuinkin
tästä eli 110 kV:n linja. Sitten täällä on yksityiskohtainen
suunnitelmakin ja puistosuunnitelma, josta nyt ei sitten ehkä näe tuolta
kalvolta, mutta perusasia on, että se noudattaa tätä Juliuksenpuiston
reunaviivaa se leikkipuisto.

 

Eli arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Ruotsinkielinen päiväkoti Domus toimii Kulosaaressa osoitteessa
Kulosaarentie 4. Päiväkodilla ei ole omaa pihaa, minkä vuoksi
leikkialueena on käytetty rakennusviraston hallinnoimaa
Kramerinlehdon puistoa. Leikkialueen siirto Marsalkantien toiselle
puolelle Juliuksenpuistoon on nähty tarpeelliseksi, koska
Juliuksenpuistossa on enemmän tilaa leikkialueella ja samalla
viereinen Kramerinlehto voidaan palauttaa alkuperäiseen,
puistohistoriallisesti arvokkaaseen asuunsa.

 

Kramerinlehdon puisto ei myöskään ole aidattu eikä näin ollen täytä
päivähoidossa olevien lasten ulkoilualueelle asetettavia EU-direktiivejä.
Juliuksenpuistoon sijoittuva leikkipaikka aidataan ja varustetaan sekä
pienille lapsille että isommille, kouluikäisille lapsille tarkoitetuin
leikkivälinein.

 

Suomessa väestön altistuminen voimajohtojen sähkö- ja
magneettikentille on rajoitettava sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksessa 2002/294 esitettyjen raja-arvojen alapuolelle. Nämä arvot
eivät ylity 110 kV:n voimalinjan alla. Säteilyturvakeskuksen mukaan
lakisääteistä perustetta rajoittaa leikkipaikan sijoittamista
Juliuksenpuiston vieressä olevan 110 kV:n voimajohdon läheisyyteen
ei siis ole.

 

Helsingin Energian huhtikuussa tekemän magneettikenttien mittauksen

perusteella magneettivuon tiheys Juliuksenpuiston kohdalla avojohdon
alla on enimmillään vain noin sadasosa sallitusta raja-arvosta.
Juliuksenpuiston leikkipaikka sijaitsee Helsingin Energian ohjeiden
mukaisesti 110 kV:n voimalinjan varoalueen ulkopuolella. Näin ollen
voimajohto ei muodosta riskiä päiväkotilapsille eikä muille leikkipuistoa
käyttäville lapsille.

 

Leikkipuiston lähin etäisyys Itäväylän reunasta on noin 100 metriä, ja
ympäristökeskuksen mukaan etäisyys on riittävä.

 

 

 

                                          Kiitos kaupunginjohtaja.

 

Olisin ensimmäisenä kysynyt, että mistä syystä ei ole käännytty
Säteilyturvakeskuksen puoleen vaan on käytetty omaa Helsingin
Energian henkilökuntaa, joka tässä nyt tietenkin myös vastaa näistä
johdoista.

 

Yhteiskuntaa pitäisi rakentaa lasten ja nuorten hyvinvointi huomioon
ottaen. Ruotsinkieliseltä päiväkoti Domukselta on pyydetty, että
saataisiin aidattua tämä päiväkodin vastapuolella sijaitseva
Kramerinlehdon puisto, jota on käytetty 40 vuoden ajan. Nyt siitä ollaan
tekemässä muotopuistoa aivan samalla lailla kuin Kapteeninkadulla on
käymässä. Siellä rajataan lapset pois siitä puistosta, missä he aina
ovat leikkineet, ja tehdään muotopuisto sen sijaan, jotta se näyttäisi
hyvältä ja puiston penkit pysyvät ojossa.

Se, että Domuksen lapsia ollaan siirtämässä 110 kV:n voimajohdon
alle ja vielä lähemmäs Itäväylää, nyt kaupunginjohtajalta en kuullut,
miten Itäväylä tähän, millä lailla… Itäväylää ei nimittäin nyt näy,
Kulosaarentien takana heti tämän Juliuksenpuiston läheisyydessä
kulkee Itäväylä, ja altistaminen pienhiukkasille on tutkitusti haitallista, ja
vielä tämän kaupunkimetsän, tässä Juliuksenpuiston kohdalla on ollut
aikaisemmin kaupunkimetsä, joka on suojannut ja olisi suojannut tätä
leikkipaikkaa, mutta ne puut on kaadettu. Itäväylä on aivan avoin, sekä
pienhiukkaspäästöille altis ja lisäksi myös ? .

 

Kysyn, miksi sosiaali- ja terveysministeriön asetusta, jossa esitetään,
että varsinkin sellaisia alueita, joissa lapset liikkuvat, nämä pitäisi rajata
tällaisten alueiden ulkopuolelle riippumatta siitä, minkä tasoista tämä
säteily on. Päiväkotitoimintojen sijoittamista johtoalueen tuntumaan on

perusteltua välttää, sanotaan.

 

Tomtmarken under de här kraftledningarna är billig och det är en bra
orsak till att lägga lekparker och dagisar under de här kraftledningarna.
Men enligt strålsäkerhetsskyddscentralen är det en planering som inte
är acceptabel och jag undrar varför vi i Helsingfors, millä lailla tämä
tarhapuiston siirtäminen parantaa kulosaarelaisten lasten arkea ja
mahdollisuuksia ulkolla? Ei voi olla kaupungin edun mukaista se, että
kulosaarelaisten huolta lasten turvallisuudesta ei kuulla eikä
Säteilyturvakeskuksen suosituksia kaupungissa noudateta silloin, kun
näitä uusia toimintoja suunnitellaan.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

Jo kaupunkimetsän kaataminen tällä alueella on hämmästyttävä asia.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kun nyt tunnen tämänkin paikan erittäin hyvin kuljetettuani siihen
puistoon lapsia, omia lapsia, myös hakenut sieltä, päinvastoin kuin
eräässä muissa puistoissa on sattunut, niin voin heittää tähän
muutaman kommentin.

 

Ensinnäkin tämä Juliuksenpuisto, jota tässä nimitetään
kaupunkimetsäksi tai vastaavaksi, niin sehän oli hirvittävä ryteikkö
ennen kuin se kunnostettiin, että sen ryteikön kunnostamista ovat
kaikki tervehtineet suurella ilolla.

 

Sitten on kokonaan toinen juttu, että oliko tämä siirto järkevä. Lapset
viihtyivät hyvin Kramerinlehdossa, ja ne turvallisuusuhkat aitaamisten
ja muiden suhteen, joita on ehkä ollut, ne olisivat tietysti olleet
ratkaistavissa siinäkin paikalla. Se oli sitä paitsi sopivamman
etäisyyden päässä, yhden kadun ylityksen päässä tästä päiväkodista.
Sen sijaan uskon kyllä asiantuntijoiden analyysejä siitä, että tässä ei
ole toimittu millään tavalla lain tai asetusten vastaisesti tai että olisi ollut
joku säteilyyn liittyvä este toteuttaa tämä puisto tälle paikalle.

 

Mutta Kramerinlehto olisi ollut edelleen parempi paikka, ja kun tämä nyt

on tehty, niin tälle varmasti on aika vähän enää tehtävissä tälle asialle,
semminkin ja jos niin on, niin kuin uskon olevan, että tämä säteilyn
tiheys, jos se on 1/100 sallitusta, niin ei se luo vielä perustetta muuttaa
päätöstä. Mutta on ollut erittäin hyvä, että tämä kysymys on otettu esille
ja että tästä on voitu keskustella.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Minä olen myös hyvin iloinen siitä, että tämä asia nousee esille. Vaikka
en olekaan tässä säteilyalueella millään lailla asiantuntija, niin minusta
pitäisi olla itsestään selvää, että voimalinjojen alle ei missään päin
Helsinkiä eikä missään päin Suomea tehdä minkäänlaisia lasten
leikkipaikkoja, joissa oletetaan lasten useamman tunnin päivässä
olevan. En tiedä, minkälaisia kokemuksia teillä on, mutta itse, jos
kävelen tuolla Tuomarinkylän lähistöllä muualla ja siinä kohdassa,
missä voimalinjoja on, niin kyllä se jo päätä pistää särkemään, saati
sitten, jos siinä pitäisi tuntikaupalla joka päivä olla. Pienet lapset ovat
varmasti vielä herkempiä kuin aikuiset.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Minua kiinnostaisi tämä voimalinjan säteily ja magneettikentän
mittaustulos, koska kokemuksesta voin sanoa, että nämä mittausarvot
vaihtelevat täysin riippuen ilman kosteusprosentista. Ja tämän voi
jokainen valtuutettu itse kokeilla kävelemällä sateisella ilmalla
sateenvarjo avattuna Helsingin rautatieasemalla ja pistämällä
poskensa kiinni siihen sateenvarjon varteen. Kyllä kipinöi poskessa. Eli
huomattavia eroja riippuen siitä, minkälainen on ilman kosteus. Siinä
mielessä näitä arvoja voidaan manipuloida halutuiksi mittaamalla se
kuivalla säällä.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

 

Olisin vielä muistuttanut, että terveyshaitan muodostaa viranomaisten
mukaan myös se, että ihmiset huolestuvat asiasta. Yleisen
varovaisuuden periaate, jota tällaisessa kysymyksessä pitäisi
noudattaa, se ohjaa suunnittelua niin, ettei tällaisia keskusteluja
tarvitsisi käydä. Mistä syystä, kun tarhasta on pyydetty, että tämä
vastapuoleinen Kramerinlehto, mihin varapuheenjohtaja Bogomoloffkin
viittaisi, että se aidattaisiin, että lapset voisivat olla siellä ja kävelevät
vain yhden kadun yli. Nyt heidät joudutaan siirtämään kahden kadun yli
sinne Juliuksenpuistoon, jossa ei ole edes vessaa. Vessaa sinne ei
ilmeisesti ole haettu sen takia, että se olisi edellyttänyt rakennuslupaa.
Jos rakennuslupa-asia olisi ollut kyseessä, niin kenties tämä sijainti ei
olisi ollut aivan tällainen.

 

Sitten vielä kysyisin siitä, että Itäväylä on auki, Itäväylän sekä melu-
että pienhiukkaspäästöt osuvat nyt suoraan tähän leikkipuistoon. Se on
hieno puisto, mutta siellä pitäisi lasten viihtyä muutaman tunnin, ei niin,
että päiväkotilapset ovat siellä koko sen tarhassa ulkoiltavan ajan.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

En ole insinööri enkä pysty vastaamaan tähän tekniseen puoleen,
mutta se, että tämä leikkipuisto ei ole siis tämän voimajohdon alla,
vaan sen sijoittelussa on noudatettu niitä ohjeita, mitä Helsingin
Energialta on tullut.

Sitten valtuutettu Björnberg-Enckell kysyi siitä, että ketä on kuultu tai
miksi ei ole kuultu, niin johtuen siitä, että kyselytunnin vastausaika on
varsin lyhyt niin minun tietojeni mukaan tässä on kirjallisesti tätä
vastausta varten kuultu Helsingin Energiaa, sosiaalivirastoa ja
rakennusvirastoa. Mutta sen lisäksi, kun tätä asiaa on valmisteltu,
myös Säteilyturvakeskus ja ympäristökeskus, varmaan muitakin tahoja,
siinä yhteydessä heidän näkemyksensä on kuultu.

 

Ja sitten tämä Itäväylän etäisyys, siihen rakennusvirasto omassa
vastauksessaan, jota ei ole siteerattu ihan sanatarkasti tässä, toteaa,
että Kramerinlehdon ja Juliuksenpuiston etäisyys Itäväylästä ei ole
merkittävästi eroava ja esimerkiksi pölylaskeumat ovat

suuruusluokaltaan samaa tasoa. Eli se asia on ollut kyllä pohdinnassa,
ja näin ollen mielestäni asia on hyvin valmisteltu. Perusteet tälle
siirrolle, se ei ymmärtääkseni ole enää kysymyksen aiheena, ja siitä
varmaan valtuutettu Björnberg-Enckell saa tietoa halutessaan tämän
kyselytunnin ulkopuolella.

 

 

 

 

                                          Puheenjohtaja, arvoisa valtuusto.

 

                                          Roskakorien hankinta kilpailutuksella

 

Kysynkin asiasta vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, miksei kau-
punki kilpailuta hankintaa yrityksillä tai pienyrittäjillä, jolloin hankinta-
hinta olisi varmasti vain murto-osa kaavaillusta 500 eurosta per roska-
kori? Ja miksei roskakoreja yksinkertaisesti hankita riittävästi?

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ärade ordförande, bästa fullmäktige.

 

Vastauksena valtuutettu Karun kysymykseen esitän kunnioittavasti
seuraavaa:

 

 

Kiinteistövirasto on vastannut mainosrahoitteisten roska-astioiden
kilpailuttamisesta. Ulkomainoslaitteita ja eräitä muita kadun kalusteita
koskeva sopimus JCDecaux Finland Oy:n kanssa on päättynyt 31.
heinäkuuta tänä vuonna. Uutta sopimusta ei roska-astioiden osalta ole
saatu aikaan.

 

Mainosrahoitteiset roska-astiat ovat sijainneet katualueilla
kantakaupungissa, ja valtaosa poistuneista roska-astioista on ollut
tonttien omistajien vastuualueilla, mutta niiden ylläpidosta ja
tyhjentämisestä on vastannut mainostaja. Mainosrahoitteisten roska-
astioiden poistaminen kantakaupungin alueelta vähensi roska-astioiden
määrää yleisillä alueilla. Rakennusvirasto sijoittaa tarpeen mukaan
uusia astioita nyt poistuvien tilalle. Tehtävät pikatoimenpiteet
rahoitetaan katu- ja puistoalueiden ylläpitoon varatuista määrärahoista.

 

Kaupungin kannalta ei ole taloudellisesti järkevää korvata
mainosrahoitteisia roska-astioita suoraan samalla määrällä omia roska-
astioita, koska mainosrahoitteisten roska-astioiden sijoitteluun ovat
vaikuttaneet myös kaupalliset intressit. Mainosrahoitteiset roska-astiat
ovat vapauttaneet katu- ja puistoalueiden ylläpitoon käytettäviä
määrärahoja muuhun toimintaan ja siten mahdollistaneet määrärahojen
riittävyyden nykyiseen ylläpitotasoon katu- ja puistoalueilla.
Mainosrahoitteisuutta tulisikin jatkaa ja kehittää, sillä se on tukenut
yleisten alueiden jätehuoltoa.

 

Kunnossapitolain mukaan kiinteistöt vastaavat katualueilla
puhtaanapidosta mukaan lukien roska-astioiden sijoittaminen ja
tyhjentäminen. Muilta osin katualueiden puhtaanapito kuuluu
kaupungille. Esikaupunkialueella kaupunki on siirtänyt tonttien
omistajien lakisääteiset kunnossa- ja puhtaanapitotehtävät kaupungin
vastuulle, ja näillä alueilla rakennusvirasto ylläpitää katualueiden roska-
astiat.

 

Rakennusvirasto on suunnitteluttanut oman roska-astioiden
tuoteperheen. Omien kalustemallien suunnittelu ja niiden valmistuksen
kilpailuttaminen tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä. Omia kalustemalleja
kilpailuttamalla kaupunki antaa yrityksille tasapuolisen mahdollisuuden
osallistua kilpailuun. Kaupunkikuvallisesti ja jätehuoltoverkoston
toimivuuden kannalta on tärkeää, että roska-astiat ovat ulkomuodoltaan
ja tekniikaltaan mahdollisimman yhdenmukaisia. Tämä tuo säästöä
hankinta- ja ylläpitokuluihin.

 

Rakennusvirasto on jo vuosien kilpailuttanut niin sanotun Helsinki-

mallisen roska-astian valmistuttamisen. Tällä hetkellä kaupungilla on
puitesopimus Lassila & Tikanoja Oy:n kanssa. Rakennusvirasto on
lisännyt roska-astioiden tilavuutta, eli perinteisiä roska-astioita on
vaihdettu syväsäiliöihin kaupungin puhtaanapitovastuulla olevilla
alueilla. Kantakaupungin alueella syväsäiliöiden sijoittaminen ei ole
ollut mahdollista, mikä johtuu tiheästä kadun pinnan alapuolisesta
rakentamisesta. Syväsäiliöiden toimittajat on kilpailutettu vuosittain.

 

Yhden 60-litraisen Helsinki-mallisen roska-astian hankinta maksaa noin
160 euroa. Lisäksi tulevat perustamis- ja asennuskulut, jolloin uuden
astian keskimääräinen asennushinta on noin 250 euroa. Yhden roska-
astian tyhjentäminen ja ylläpitäminen maksavat vuodessa kuitenkin
enemmän kuin itse astian hankinta- ja asennuskulut.

 

Jätehuoltoala on hyvin kilpailtua, ja sitä hallitsevat suuret kansainväliset
yhtiöt, jotka tarjoavat alan palveluja. Rakennusviraston
kilpailuttamisesta saatujen kokemusten mukaan alalla ei ole
pienyrityksiä, jotka tuottaisivat roska-astioiden ylläpitopalvelua
kokonaisuutena. Rakennusvirastossa on suunnitteilla roska-astioiden
kokonaispalvelu-urakan toteuttaminen Etu-Töölön alueella. Urakoitsija
vastaisi jäteastioiden tyhjennyksestä ja ylläpidosta sekä laatisi
jätehuoltoverkoston optimointisuunnitelman urakka-alueella saamiensa
kokemusten perusteella.

 

 

 

                                          

                                          Kiitoksia puheenjohtaja.

 

Roskakorien perustehtävä on tietenkin siisteys, mutta voidaan myös
kysyä, miksei niistä voitaisi tehdä hauskoja yhdistämällä niihin vaikkapa
tiedettä, taidetta ja kekseliäisyyttä. Jos näin tehdään, saadaan
roskapöntöille kokonaan uusi tehtävä ja näkökulma, joka voi viedä
Suomea ja Helsinkiä maailmankartalle. Ei tällaisella toimenpiteellä
suuria ongelmia tietenkään ratkaista, mutta se on taas yksi askel
oikeaan suuntaan.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

 

Olen kiinnittänyt jo aikaisemmin huomiota siihen, että nämä roskasäiliöt
ovat malliltaan sellaisia, että varislinnut ottavat ja tyhjentävät ne
aamuyön tunteina kadulla. Nyt niistä on päästy osaltaan, mutta
haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että kun puhtaanapito, jonka
tehtävänä on siis tyhjentää näitä vähäisiäkin säiliöitä, ei pysty edes
siihen. Koska jo nyt on tiedossa, että ensi kesäkuun kolmannella
viikolla on Malmin markkinat, ja silloin voisi olettaa, että ennen näitä
markkinoita ne roskasäiliöt tyhjennettäisiin, niin että se ei ole ääriään
myötä silloin, kun markkinat alkavat. Sama oli tilanne tässä taannoin
Arabian markkinoilla ja Hakaniemessä, sama toistuu. Minun mielestäni
on melkoisen järjetöntä, että jos etukäteen tiedetään, milloin on
markkinat, eikä ennakkoon saada roskalaatikkoa tyhjäksi. Tämä on
aivan hölmöä toimintaa.

 

Kiitoksia.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minusta tämä valtuutettu Heikki Hesekiel Karun kysymys on
erinomainen ja oikein ajankohtainen. Sen lisäksi, että pitää roskiksia
olla riittävästi niin niitä pitää myös tyhjentää. Nythän on aika
eriskummallinen tilanne näissä pysäkkikatosten roskiksissa, osan
tyhjennyksestä vastaa HKL ja osan rakennusvirasto, ja osa kuuluu
sitten kiinteistöille. Eli siinä vastuu tulee asukkaalle tyhjentää
pysäkkikatoksessa olevaa roskista. Tämähän on ihan kestämätön
tilanne asukkaiden kannalta, ja minä olisin apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Saurilta kysynyt, että milloin saadaan systeemi, jossa kaupunki
vastaa kaikkien Helsingin pysäkkikatosten roskisten tyhjentämisestä?

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Heikki Karun kysymys on todella hyvä, ja tämä Helsingin
kaupunkikuva on ollut luvattoman, suorastaan häpeällisen roskainen
viime aikoina. On uskomatonta, että kun on tiedetty, että tämä
mainosrahoitteisten roska-astioiden sopimus loppuu, mitään ei ole

kuitenkaan ennakolta pystytty tekemään vaan on päädytty tähän
tilanteeseen. Kun kävelee Mannerheimintietä tai kävelee
Itäkeskuksessa, siellä on tuhansia papereita, siellä on lasinsirpaleita ja
kaikkea mahdotonta, minkä seassa saa suorastaan kahlailla. Kyllä nyt
tarvitaan aika nopeasti niitä kunnon kokoisia roskiksia tänne kadun
varsille ja puistoihin, jotta viihtyvyys saadaan palautettua.

 

                                          Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Valtuutettu Heikki Karu yrittäjänä on tehnyt hyvän kysymyksen kuten
aina, ja olen hänen kanssaan samaa mieltä, että roskakorien hankinta
tulisi kilpailuna kohdentaa pienille metallialan yrityksille ja mieluiten niin,
että se sisältäisi vielä tämän suunnittelun.

 

Se, mikä minua tässä asiassa hämmästyttää, mikäli oikein olen
ymmärtänyt, että rakennusvirasto ei ole tietoinen, että roskakorit
hävisivät sieltä silloin kesällä tiettynä ajankohtana. Kysyisinkin
apulaiskaupunginjohtajalta, että miten tällainen tiedonkatkos on
mahdollista saada aikaan?

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Yhdyn pitkälle siihen, mitä valtuutettu Lipponen aikaisemmin sanoi.
Kyllä kaupungilla on usein niin sottaista, sekaista ja sikaista, että
suorastaan hävettää.

 

Kolme kysymystä:

 

Miksi roskiksia ei ole enemmän?

 

Miksi niihin ei mahdu enemmän roskia?

 

Ja miksi niitä ei tyhjennetä useammin?

 

 

 

 

Niin, valtuutettu Zyskowicz oli erittäin täsmällinen, ja tästähän on
kysymys, näistä kolmesta asiasta. Minusta oli myös hyvä, että
valtuutettu Karu teki tämän kysymyksen, ja jopa kannatan hänen
ajatustaan siitä, että tulevaisuudessa nämä roskikset, niihin voitaisiin,
en tiedä, ehkä tiedettäkin, olihan meillä muutama soivakin roskis
käytössä tilapäisesti, en tiedä tarvitaanko tiedettä, mutta ainakin
taidetta voisi olla, että ne olisivat jotenkin houkuttelevia ja sillä tavalla
ihmisten silmälle mieluisia. Ehkä niistä pidettäisiin paremmin sitten
myös huolta eikä niitä potkittaisi ja rikottaisi.

 

Mutta totta on se, mitä myös täällä tuli valtuutettu Vuorelan
puheenvuorossa esille, että kyllä on aika kohtuutonta, että osasta näitä
roskakorien tyhjennyksiä kiinteistöt joutuvat huolehtimaan. Se näkyy
myös tietyn paikoin sitten jäljessä, että niitä ei tyhjennetä.

 

Vielä olisin valtuutettu Koskisen puheenvuoron johdosta todennut, että
tämähän oli mielenkiintoista, kun Kokoomuksen puolelta nyt
ehdotetaan, että kilpailuttaminen järjestetään siten, että suositaan
kotimaisia pienyrityksiä. Haluan nähdä tämän kilpailun. Ehkä tämä
tulee sitten jatkumaan tämä Kokoomuksen linja muutenkin. Minä olen
ymmärtänyt, että kun kilpailutetaan niin ei saa olla tällaisia
kilpailurajoituksia, mutta Kokoomus näyttää nyt tekevän taas tässäkin
täyskäännöksen.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Yksi kysymys jäi Zyskowiczilta kysymättä, ja se on se, että miksei
myöskään mahdu suurempia roskia niihin? Eli kysymys on usein siitä,
että roskiksen suuaukko on niin pieni, että sinne ei mahdu esimerkiksi
pizzalaatikkoa tai tämäntyyppistä. Ja tämä erityisesti on ongelmana
silloin, kun on isoja tapahtumia, jolloin kerääntyy erityisen paljon roskia.

 

Eli nimenomaan myös, kun tätä nyt mietitään, niin siinä on eroa, että
tyhjennetäänkö normaalisti kerran viikossa ja sitten aina tiettyinä
päivinä useammin, mutta varmaan hallinto voi pohtia sopivia roskiksia,
kunhan asiaan kiinnitetään huomiota.

 

 

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

                                          Joitakin vastauksia kysymyksiin.

 

Valtuutettu Koskinen kysyi siitä, että minkä takia on tällainen
tietokatkos, että rakennusvirasto ei ollut sitten tietoinen siitä, että näitä
mainosroskiksia katukuvasta hävisi. Sikäli kun ymmärsin,
kiinteistölautakunta yritti saada uutta mainosroskissopimusta aikaan.
Se ei sitten ensimmäisellä kierroksella onnistunut, jolloin
kiinteistölautakunta järjesti vielä toisen kierroksen, joka sekään ei
tuottanut tulosta, jolloin sitten oltiin jo niin pitkällä kesässä sopimuksen
päättyessä 31. heinäkuuta, että jäi enää hyvin vähän aikaa sen
sopimuksen päättymiseen. Ja silloin todellakin tapahtui niin, että
mainosyrittäjä alkoi poistaa näitä mainosroskiksiaan kaduilta ennen
kuin rakennusvirasto pystyi niitä korvaamaan. Mutta niitä on kyllä nyt
varsin ripeään tahtiin korvattu sekä rakennusviraston omissa
varastoissa olleilla roskiksilla että myös yrittäjiltä, muun muassa Lassila
& Tikanojalta, saaduilla roskiksilla.

 

Totta kai voidaan kysyä, että minkä takia hallintokuntien välinen
kommunikaatio ei ole paremmin toiminut, mutta tästä varmaan nyt
opitaan vastaisen varalle.

 

Valtuutettu Zyskowicz kysyi, että miksei roskiksia ole enemmän, miksei
niitä tyhjennetä, miksi kaupunki on roskainen. Kysymys laajenee
hiukan siitä, mitä alun perin esitettiin, mutta minulla on ilo ilmoittaa, että
rakennusvirasto omassa budjettiehdotuksessaan on lisännyt omiin
toiminnallisiin tavoitteisiinsa sen, että keskeiset alueet siivotaan ennen
työmatkaliikenteen alkua. Tarkoittaa siis sitä, että ihmiset eivät joudu
kahlaamaan esimerkiksi Asema-aukiolla hodaripapereissa
matkustaessaan töihin. Tämä on tietysti aika haastava tavoite sekä
ikään kuin ajallisesti että paikallisesti, koska työmatkaliikenne joillakin
alkaa varsin varhain, mutta tämä nyt on sellainen viitteellinen tavoite,
että nyt suurin osa ihmisistä sitten välttää ne roskat keskeisillä alueilla,
kun tähän aikaiseen siivoukseen panostetaan.

 

Niin kuin aikaisemmassa vastauksessani kerroin, niin rakennusvirasto
on kyllä pyrkinyt vastaamaan pakkausjätteen muodon muuttumiseen.
Pakkausjätteethän ovat suurentuneet huomattavasti viime vuosina, siis

pizzalaatikoiden ja mäyräkoiran pahvien muodossa. Aikaisemmissa
pienissä roskiksissahan on käynyt sillä tavalla, että kun sinne yhden
pizzalaatikon tunkee niin siinä se sitten onkin, se täyttää sen koko
roskiksen. Nyt sitten on esimerkiksi Kaivopuiston rannassa nähtävissä
näitä uusia, isompia roskakoreja, joihin sitten se pizzalaatikko ja
mäyräkoiran pahvi mahtuu. Mutta sitä ei tiede vielä ole kyennyt
ratkaisemaan, että jos sinne mahtuu pizzalaatikko, niin miten lokki ei
mahdu sinne. Tässä tutkimus ja tuotekehitys on edelleen prosessissa.

 

Valtuutettu Vuorela kysyi siitä, että minkä takia jotkut pysäkkiroskikset
ovat rakennusvirastot, jotkut liikennelaitoksen, jotkut kiinteistöjen
vastuulla. Tästä on käyty keskustelua liikennelaitoksen ja
rakennusviraston kesken. Asia elää, mutta pysäkkien olosuhteetkin
jonkin verran vaihtelevat, niin että joissakin tapauksissa todellakin
kohdalla oleva kiinteistö sitten vastaa tästä tyhjentämisestä. Mutta
tätäkin pitää nyt seurata, että miten saadaan paras mahdollinen
järjestelmä tähän aikaan.

 

Miksei roskiksia tyhjennetä enemmän? Siihen täytyy varmaan vastata
niin, että rakennusvirasto tyhjentää roskiksia niin usein kuin resurssit
riittävät.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Esitän avoinna olevalle luottamushenkilöpaikalle lehtori Pentti Mattilaa.

 

 

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Valtuutettu Tiia Aarnipuun ja 42 muun valtuutetun aloite saada
Helsingin kaupunki Reilun kaupan kaupungiksi on saanut
vastauksensa, mutta se ei tyydytä meitä Vasemmistoliiton
valtuustoryhmässä, ja me esitämmekin asian palautusta.

Tietysti näette tästä kysymyksestä itsestään jo nämä perustelut, mistä
on kysymys, mutta minä haluaisin korostaa tässä, että kyse on
nimenomaan brandiasiasta eli Helsinki näyttäisi myös kaupunkina
mallia sille, että me olemme Reilun kaupan tuotteiden ja ajattelun, ja
nimenomaan ajattelun, takana. Olisi upeaa tosiaan, että jos Helsinki
olisi Pohjoismaiden ensimmäinen Reilun kaupan pääkaupunki.

 

Täällä vastauksessa todetaan, että mikään ei estä käyttämästä Reilun
kaupan tuotteita ja asiakkaita siitä maksamasta, mutta tässä onkin
ideana se, että kaupunki sitoutuisi tähän asiaan kokonaisvaltaisemmin
ja olisi mukana viemässä tätä ideaa myös omalla esimerkillään
laajemmalle. Tässähän on todella kyse siitä, että Helsinki käyttäisi
kattavasti omissa tilaisuuksissaan Reilun kaupan kahvia ja teetä ja
pyrkisi muussa tarjoilussaan myös tähän Reilun kaupan ideaan.

 

Eli esitämme asian palauttamista.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

Paljon puhutaan nykyään yritysten yhteiskuntavastuusta, ja aika monet
yritykset laativat kilvan erilaisia raportteja siitä, miten he toteuttavat sitä
toiminnassaan. Siinäkin valossa minun mielestäni on ihan perusteltua
vaatia, että kaupunki hankinnoissaan toteuttaa yhteiskuntavastuuta.

 

Tämä Reilun kaupan kriteerien täyttäminen voisi olla yksi tapa olla
esimerkillinen. Helsinki voisi hyvin tosiaan olla ensimmäinen
pohjoismainen pääkaupunki, joka tämän arvonimen saisi. Suomen
ensimmäinen se ei toki olisi, koska Tampere on jo saanut tämän
arvonimen ja on Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kaupungin
tittelin saanut kaupunki.

 

Tässä aloitevastauksessa ollaan aika tylyjä. Tässä puhutaan vain
tosiaan, että tarjotaan mahdollisuuksien mukaan vastaisuudessakin
Reilun kaupan tuotteita. Sitten tämä on hieman oudompi perustelu, että
Helsingin kaupungin periaatteena on ollut, että kaupunki pidättäytyy
yleishyödyllisestä järjestötoiminnasta. Tähän olisi ollut kiva saada
vähän avausta, että millä tavalla tämä merkittävästi on
järjestötoimintaan osallistumista, jos hakee tätä arvonimeä.

 

Sitten täällä on ihan kummallinen tyhjä lause, että ”eettinen
kuluttaminen on nähtävä laajempana kysymyksenä, joka tulisi ottaa
huomioon Reilun kaupan tarjousta kattavammin kaupungin omassa
kestävään kehitykseen tähtäävässä toiminnassa ja laadun ja
ympäristöjohtamisen kehittämisessä”. Tämä on täysin tyhjä lause, tosin
kohtelias sellainen, ja se ei poista sitä, että vastaus on tosiaan
aloitteelle aika tyly.

 

Aika paljon tätä on allekirjoitettu valtuustossa, lähes puolet, ja toivon,
että valtuusto ottaisi nyt kantaa tähän asian ja palauttaisi tämän
uudelleenvalmisteluun, eli kannatan valtuutettu Puhakan tekemää
palautusesitystä.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          (Puheenjohtajan välikysymys.)

 

                                          Liittyy palautukseen, mutta perustelut ovat aivan erit.

 

 

Minä en voi ymmärtää sitä, että me ottaisimme kaupungissa
yksiselitteisesti yhden tuotemerkin, Reilun kaupan tuote,
suosituimmuusasemaan. Minä en tiedä miten se on ylipäätänsä
mahdollista. Esimerkkinä on se, että jos meillä on Reilun kaupan ruusut
ja Valkealan tarhojen ruusut, onko niin, että Valkealan tarhojen ruusut
ovat jotenkin epäeettisemmin kasvatettuja kuin Reilun kaupan ruusut
Afrikasta?

 

Niinpä toivoisin, että jos tämä palautus menee läpi,
kaupunginhallituksen tekstiin tehtäisiin seuraava muutos. Se on sivulla
4 kappaleen 5 alkuun, tämä on jaettu teille. Siis kappale alkaa, että
”kaupunginhallitus katsoo, että kaupungintalolla tulisi tarjota
mahdollisuuksien mukaan vastaisuudessakin…”. Sen pitäisi kuulua
jatkossa: ”…eettiset vaatimukset täyttävien tapojen mukaan tuotettuja
tuotteita”. Niitä on toki kovin paljon muita tuotteita kuin Reilun kaupan
tuotteet. Me emme voi ajatella, että Helsinki ostaa vain yhden
tuotemerkin tuotevalikoimaa.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Toivon, että puheenjohtaja tulkitsisi valtuutettu Ulla-Marja Urhon
ehdotuksen palautukseksi eri perustein, mitä täällä on aikaisemmin
ehdotettu, ja jos näin voidaan menetellä, niin kannatan tätä esitystä.

 

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

 

 

                                          Kiitos rouva puheenjohtaja.

 

Asia on järjestyksessä. Ajattelin, että palautusten jälkeen siirryn sitten
tekemään tästä ponnen, mutta jos tämä hyväksytään palautukseksi ja
palautuksen perusteeksi, asia on kunnossa.

 

 

 

 

                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

Tämä Reilun kaupan, ei ole kyse mistään tuotemerkistä vaan
standardista. Kriteerit täytetään, ja sen voi täyttää mikä tahansa yritys,
joka hakee sitä standardia.

 

Mutta ehkä tämän koko aloitteen tavoitteena on ollut kaupungin
aktivoituminen tässä asiassa. Ei se voi ohittaa kaupungin
hankintasääntöä eikä muutenkaan muuttaa lopullisesti kaupungin,
määrätä kaikkea hankintapolitiikkaa eikä muita reiluja tai
oikeudenmukaisia tai järkeviä valintoja. Kysymys on vain siitä, että tällä
kaupunki nostaisi profiiliaan nimenomaan Reilun kaupan suosijana, ja
siinä mielessä minun mielestäni aloite on ollut hyvä ja vastaus
suorastaan tökerö, koska se ei ollut mitenkään pahantahtoinen tai
yksittäisiä markkinaintressejä suosiva tuo esitys.

 

Minusta Urhon esitys on ihan turha, koska kaupunginhallitus
saadessaan mahdollisesti tämän palautettuna takaisin, pystyy varmasti
itse järkeilemään, mikä on oikea vastaus meille sitten ikään kuin
seuraavalla kierroksella. Ei siihen sen kummempia saatesanoja tarvita.
Jos me haluamme valtuutettuina tukea tätä Reilun kaupan
profiilinnostoa kaupungin toiminnassa, niin silloin kannatetaan tätä, ja
lopputulos tulee sitten kaupunginhallituksen suuressa viisaudessa. Eikö
niin, ystävät?

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

En nimenomaan halua, että yhden sertifikaattileiman, Reilu kauppa,
alle, siellä tuotettuja tuotteita suositaan riippumatta hinnasta tai
riippumatta muiden tuotteiden eettisesti tuotetusta tavasta. Ei voi olla
tällaista yhtä sertifikaattia, joka on ylitse kaiken.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

 

 

Aloitteeni koskee terveyskeskuksen työntekijöille sähköpostiosoitteiden
saamista. Tämä on pieni asia, mutta käytännössä tällä on erittäin suuri
merkitys tuolla käytännön työtä tekeville. Tämänpäiväisellä
kyselytunnilla apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen sanoi juuri tästä
ongelmasta, että meillä Helsingin kaupungilla on vajausta
hoitotyöntekijöistä, sairaanhoitajista, vakansseja on auki. Meidän täytyy
säilyttää hyvä työnantajakuva ja imago, ja tämä on yksi pieni keino
siihen suuntaan.

 

Kuten aloitteessani olen todennut, että eri virastoilla on tässä samassa
kaupungissa erilaisia käytäntöjä. Opetusvirastossa kaikilla vakinaisilla
työntekijöillä on oma Helsingin kaupungin sähköpostiosoitteensa, jopa
oppilailla, kolmasluokkalaisesta eteenpäin saavat jokainen
henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen Helsingin kaupungilta. On
jotenkin mielestäni kohtuutonta, että Helsingin kaupungin työntekijät
terveyskeskuksessa eivät saa omaa sähköpostiosoitetta. Olemmeko
me vetovoimainen, hyvä työnantaja meillä hoitotyöntekijöille?

 

Tässä vastauksessa on todettu, että Teri-intraa ollaan kehitetty eri
tasoilla. Tämä on kaikki erittäin hyvä, näin juuri pitää tehdäkin ja
toimiakin. Mutta mielestäni tämä aiheuttaa jo syvän huolen, koska
tässä vastauksessa on todettu, että ”koska kaikilla työntekijöillä ei
työnsä vuoksi ole tarvetta hoitaa henkilökohtaista työasemaa ja ? , ei
katsota tätä tarpeelliseksi”. Miksi HUS, joka kilpailee samasta
työvoimasta, tarjoaa jokaiselle työntekijälle sähköpostiosoitteen?

 

Edellä esitetyn perusteella esitänkin tämän aloitteen palauttamista.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minun ikäpolveni ja varmasti minuakin vanhempi väki tässäkin salissa
ja tämän salin ulkopuolella pitää tänä päivänä varsin itsestään selvänä
sitä, että varsin monia asioita hoidetaan sähköpostin välityksellä. Se on
nopeaa, edullista, varsin usein varsin vaivaton tapa hoitaa asioita.

 

Teitä monia varmasti hämmästyttää se, mitä täällä vastauksessa ter-ve
yskeskuksesta kerrotaan. Terveyskeskuksen työntekijöistä vain 61

%:lla on tällä hetkellä työsähköpostiosoite. Tämä kertoo aika paljon
siitä, miten terveyskeskuksessa hoidetaan asioita, ilmeisesti paperilla,
ilmoitustauluviesteillä, suullisesti, mutta hoidetaan myös sähköisesti
näiden yleisessä käytössä olevien palvelujen kautta ja sisäisen intran
kautta ilman muuta. Henkilökohtainen sähköpostiosoite on kuitenkin
aivan välttämätön, jotta pystyy hoitamaan esimiehen ja alaisen välillä
henkilökohtaisia työasioita muun muassa, ja kun tiedämme sen vielä,
että terveyskeskuksessa tehdään vuorotyötä, niin voi olla varsin
vaikeaa tavoittaa työntekijää tai työntekijän tavoittaa esimiestään,
esimerkiksi hoitotyöntekijän ylihoitajaa, jos ei olla samoihin aikoihin
edes työpaikalla eikä saa edes sähköpostiosoitetta, jota kautta voisi
lähestyä.

 

Pitääkö työntekijöiden hankkia oma sähköpostiosoite, jota kautta he
hoitavat asioitaan? Kyllä minun ikäpolveni ihmettelee, että millainen
työnantaja on se työnantaja, joka ajattelee, että tänä päivänä
sähköpostiosoite ei ole välttämätön työn hoitamisessa. Siksi kannatan
valtuutettu Tenkulan tekemää palautusesitystä.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

                                          Kannatan valtuutettu Tenkulan palautusehdotusta.

 

Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana olen voinut havaita, että yksi
työntekijöitä eriarvoiseen asemaan asettava tekijä on työvälineiden
epätasa-arvoinen jakaminen, ja tällainen on omiaan heikentämään
työilmapiiriä ja sitä kautta palvelujen laatua.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kannatan myös palauttamista.

 

Minusta ei ole syytä jakaa terveyskeskuksen henkilökuntaa kahteen
kategoriaan: niihin, joilla ei ole sähköpostiosoite ja niihin, joilla ei ole.
Koska tämä on myös henkilökunnan viihtyvyyteen vaikuttava tekijä,
heillä on kuitenkin asiointia, myös esimiehen taholta saattaa tulla

asioita, joissa sähköpostiosoitteesta on hyötyä.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Täällä terveysalan ammattilaiset jo kertoivat hyvin näkemyksensä.
Olisin kannattanut myös tietenkin tämän palauttamista IT-alan
ammattilaisena. Minusta se on tätä päivää, että jokaisella työntekijällä
pitää olla jonkinlainen työsähköposti olemassa.

 

 

 

                                          Hyvä puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Tenkulan aloite on kerrassaan hyvä, ja kannatan asian
palauttamista, jotta todella saadaan henkilökunnalle tämä oma
sähköpostiosoite. Kyllä sähköpostin käyttäminen on tätä päivää, ei
mitään luksusta tai ihmeellistä.

 

Toivon, että saadaan kannatusta asian palauttamiseen.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Jo kaupunginhallituksen käsittelyssä tämä asia herätti ihmetystä, mutta
koska olemme tällä valtuustokaudella ottaneet sellaisen, tai on ollut
sellainen käytäntö, että näitä aloitteita ei ole palautettu vielä
kaupunginhallitusvaiheessa, toki tämä herätti myös kokoomuslaisissa
kovasti ihmetystä, että voiko tämä olla totta. Ilmeisesti näin on, ja sen
takia olen ainakin itse myös sen kannalla, että tämän aloitteen voi
palauttaa.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kannatan palautusta, mutta samalla toivon, että tässä käsiteltäisiin
myös sosiaalipuolen sähköpostiosoitteita, kun tämä tulee
perusteelliseen käsittelyyn, koska siellä on ihan samanlaiset tarpeet ja
ongelmat osoitteiden puuttumattomuuden suhteen kuin
terveyspuolellakin.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Toivottavasti en jää yhtä yksin tässä asiassa kuin edustaja Krohn
äskeisessä asiassa. Eli kysymys on aloitteesta metropolihallinnon
järjestämisvaihtoehtojen selvittämiseksi. Asiahan oli esillä myös
valtuustojen yhteiskokouksessa kesäkuussa.

 

Koska asia on tärkeä, haluan siihen vielä tässä palata. Enemmistö
helsinkiläisistä ja myös osin muun pääkaupunkiseudun asukkaista
haluaisi, että edelleen selvitettäisiin mahdollisuudet
pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämiseen ja/tai entistä
intensiivisempään yhteistyöhön. Ja tätä tarkoittava, minusta hyvin
painava, puheenvuoro oli myös meidän ministerivaltuutetuillamme.
Ministeri Vapaavuori, ministeri Kiviniemi, ministeri Brax täältä
pääkaupunkiseudulta ottivat tähän kantaa ja ehdottivat tässä asiassa
kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä.

 

Minusta olisi tärkeää, että mietittäisiin nyt, mitkä olisivat ne erilaiset
mallit tälle metropolihallinnolle, saataisiinko aikaan metropolivaltuusto
tulevaisuudessa ja miten silloin järjestettäisiin demokratia täällä
laajemmalla pääkaupunkiseudulla, otettaisiinko käyttöön
kaupunginosavaltuustoja, jonkinlaisia toimikuntia. Mielestäni näitä
metropolihallinnon malleja voisi myös vertailla niiden kokemusten
perusteella, mitä meillä on muualta maailmasta. Ja on tietysti ihan
selvää, että mitä asioita tällä voitettaisiin tällä paremmalla
pääkaupunkiseudun hallinnolla. Liikenteeseen, kaavoitukseen,
ympäristösuojeluun, kaikkeen tähän liittyvät edut ovat erittäin

huomattavat.

 

Tässä mielessä olen tyytyväinen siihen, että kaupunginhallitus toteaa,
että tämän syksyn aikana tämä asia vielä kaupunginhallituksessa tulee
esille ja lähdetään miettimään, miten metropolihallinnon selvitystä
voitaisiin alkaa järjestää. Mielestäni on parempi tehdä se ennemmin
kuin myöhemmin, ja tässä mielessä Helsinki olisi hyvä aloitteentekijä.
Meidän asukkaistamme kuitenkin suuri osa suhtautuu myönteisesti
siihen, että saataisiin aikaan laajempi metropolihallinto.

 

Mutta itse vastustan myös sellaista ikään kuin uhkakuvan luomista, että
Helsinki tulee ja kaappaa jotenkin alueita tai muita kuntia. Minusta,
vaikka näin ehkä koetaan, voin itse sanoa, että jokaisessa meissä asuu
pieni vantaalainen, jokaisessa meissä asuu pieni espoolainen. Me itse
asiassa täällä pääkaupunkiseudulla jo käytämme näiden
naapurikuntienkin palveluja monella tavalla hyväksemme, ja
tosiasiassa ihmisten elämä ylittää nämä kuntarajat paitsi helsinkiläisten
niin myös näiden naapurikuntalaisten, ja pitäisi hyvin avoimella otteella
lähteä tätä metropolihallintoa järjestämään.

 

Kiitos puheenjohtaja.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Aivan kuten tässä valtuutettu Haavisto totesi, täällä
kaupunginhallituksen vastauksessa todetaan, että kaupunginhallitus
tulee vielä tänä syksynä käsittelemään valtuuston 10.6. hyväksymässä
toivomusponnessa olevaa asiaa, että tämä selvitys käynnistettäisiin, ja
mietitään sitä, että millä tavalla se pitäisi käynnistää ja tapahtuuko se
kaupungin omana toimintana vai miten.

 

Sitten, tietenkin tässä olisi parasta se, että kaikki kaupungit olisivat
tässä selvittämisessä aidosti mukana. Tällä hetkellä näyttää siltä, että
nämä naapurikaupungit eivät olisi mukana ja halukkaita tekemään
selvitystä, niin se ei sillä lailla ole etenemässä, mutta tietenkin
Helsingin puolesta me voimme miettiä tätä omaa toimintaamme, ja tätä
kaupunginhallitus tulee arvioimaan.

 

 

 

                                          Kiitoksia arvoisa puheenjohtaja.

 

Olen erittäin ilahtunut siitä, että valtuutettu Haavisto teki tämän
aloitteen, nimittäin valitettavasti nyt viime aikoina keskustelu
pääkaupunkiseudun yhteistyöstä ja mahdollisesta yhdistämisestä ja
selvityksen teettämistä on pyörinyt pelkästään tavallaan tämän
yhdistämisvaihtoehdon ympärillä. Ja nimenomaan tämä ajatus siitä,
että teetettäisiin asiantuntijaselvitys metropolihallinnon
järjestämisvaihtoehdoista, on mielestäni laajempi kysymys itse asiassa.
Siinä pitäisi mielestäni ottaa myös huomioon se, että entä jos yhteistyö
onkin vain vapaaehtoista yhteistyötä jatkossa. Mille perusteelle
sellaista seutuhallintoa rakennetaan, minkälaisia pelisääntöjä pitää olla,
ja tässä suhteessa minusta on erittäin tärkeää, että kun asiaa
käsitellään syksyllä kaupunginhallituksessa, niin ei suljeta siinä
vaiheessa vielä mitään pois. Yhdistäminen on yksi vaihtoehto.

 

Nämä kaupunginosavaltuustot, joita esimerkiksi Ruotsissa on, on
erinomainen ajatus, mutta minusta meidän kannattaa todella tutustua
niin Kööpenhaminaan, niin Brysseliin, hyvin monenlaisiin eri
vaihtoehtoihin mutta pitäen myös mielessä aito demokraattinen
seutuhallinto, joka saattaa kuitenkin olla sitten jossain vaiheessa se,
että seutuhallinto valitaan suorilla vaaleilla, seutuhallinnon päättäjät.
Mutta tämä aloite on erinomainen.

 

Nyt kun naapurikunnissa on allergiaa ainakin näin ennen vaaleja
kaikennäköiseen selvitystyöhön, niin Helsingin täytyy osoittaa rohkeutta
ja aloittaa itse sitten vaikka syksyllä, jos ei muuten edetä. Se kuitenkin
täytyy olla selvää, että selvityksen teettämiseen ei tarvita mitään
neuvoa-antavaa kansanäänestystä, kuten valtuutettu Haavisto toteaa
täällä esityksessään. Se oli aivan hassua sentyyppinen keskustelu,
koska kansanäänestyksen aika ja paikka on vasta sitten, jos
yhdistymisestä näyttää tulevan totta.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Ihan, kun kuuntelin kahta ensimmäistä puheenvuoroa ja myös
aloitteentekijää, ajattelin ihan täsmentävänä tuoda, minulla on tämä
kaupunginvaltuuston 10.6.2008 hyväksymä toivomusponnen teksti, niin

voisin lukea sen tässä ihan sanatarkasti, mitä kaupunginvaltuusto on
silloin ponnessa hyväksynyt, eli äänin 14-1: ”Merkitessään tiedoksi
pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen arvioinnin
kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään kaupunkien
yhdistämisen edut ja haitat sekä pääkaupunkiseudun hallinnon erilaiset
mallit”.

 

Ja kun tätä aloitevastausta on tehty, olemme ymmärtäneet, että tässä
on hyvin samasta asiasta kysymys. Tämä kaupunginvaltuuston
hyväksymän toivomusponnen teksti on sen verran selkeä, että jos on
sellainen käsitys, että tässä vielä mietittäisiin, että tehdäänkö selvitys
vai ei, niin valmistelun lähtökohtana on, että tulee esitys siitä, miten
selvitys tehdään.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Minustakin on oikein hyvä, että Helsinki ottaa aloitteen tässä asiassa,
kun näyttää siltä, että tämä keskustelu ajautuu uudelleen siihen
vanhakantaiseen hajautetun yhdyskuntarakenteen suuntaan ja aivan
toiseen malliin, mitä tämänhetkiset, ajatellen ilmastonmuutosta,
energiasäästöä ynnä muuta, maailman merkit osoittaa,
pääkaupunkiseudulla ei missään tapauksessa voida ajatella, että me
uudelleen lähdemme tällaisiin himmelimalleihin, joka merkitsee sitä,
että auto on keskeinen liikuntaväline ja raiteet unohdetaan.

 

Minusta on myös tärkeää, niin kuin kaupunginjohtaja Pajunen totesi,
että nyt nämä mallit selvitetään ja tällaista kunnallista neuvoa-antavaa
kansanäänestystä ei järjestetä etukäteen tietämättä, että mistä asiasta
oikeastaan pitäisi äänestää. Se on sitten ihan eri asia, jos syntyy
sellaisia ehdotuksia, joista on syytä järjestää jonkinlainen
kansalaiskeskustelu tai mahdollisesti sitten, jos päädytään kunnalliseen
neuvoa-antavaan kansanäänestykseen, se on ihan eri asia, kun asia
on selvitetty paljon, paljon pidemmälle.

 

Mutta kaiken kaikkiaan, kun koko tätä pääkaupunkiseudun
metropolikeskustelua on vuosien varrella seurattu, niin minusta tässä
on kyllä ollut ihan keskeistä se, että poliittisilla päättäjillä ei ole ollut
sellaista selkeää roolia vetää ja muokata mielipidettä. Minusta
Helsingin poliittisten päättäjien velvollisuutena on ottaa johtorooli tässä
ja johtaa keskustelua ja myös muokata mielipidettä, niin että voimme

päätyä jonkinlaisiin selkeisiin vaihtoehtoihin. Koska mikään ei ole sen
karmeampaa tällaisessa tilanteessa kuin että mielipiteet käy laidasta
laitaan eikä tapahdu mitään selkeyttä. Siinä mielessä tämä on oikein
hyvä, että kaupunginhallitus nyt on tämän roolin ottanut.

 

Ja kun vielä miettii sitä, että millä tavalla nyt tämän maailmantalouden
näkymiä kun ajattelee vuosiksi vähän eteenpäin, niin kyllä se tietysti on
niin, että jos Helsingin vetovoima uupuu tai hiipuu, niin kyllä se on
selvästi merkki myös koko muulle Suomelle, että talousvaikutukset
näkyvät laajalle. Ja näin ollen, senkin pohjalta, tämän hallinnollisen
mallin selvittäminen on tärkeää.

 

Mutta kun tätä metropolialuetta, nyt koko ajan puhutaan 4 kunnan
yhdistämisestä, niin minä olen kaikista keskusteluissa todennut, että
mielestäni pitäisi myös tutkia sitä 6 kunnan metropolia, niin että siinä
olisi myös Kirkkonummi ja Sipoo, koska silloin tulee tämä pitkän
rannikkoalueen vetovoima ja koko Sipoon saaminen osaksi
pääkaupunkiseutua ja sitä kautta askel lähemmäksi Porvoota ja
Pietarin aluetta. Kun tätä selvitystä tehdään niin minä toivoisin, että
jollakin tavalla siihen liitetään myös tämä 6 kunnan metropolialueen
selvittämisulottuvuudet, koska jos Helsinki kasvaa vain pohjoiseen kuin
kerran täällä valtuustossa näytin, pitkin radan vartta, niin kantakaupunki
ja Helsingin ydinkeskusta jää sinne pussin pohjalle ja sen
mahdollisuudet kehittyä voivat siitä kyllä kärsiä.

 

Yleensäkin, kun kaupunkikehitystä katsotaan, niin paras
kaupunkikehitys on, jos se on pyöreä, ja kun se ei ole meillä
mahdollista, kun Helsinki sijaitsee rannikolla, niin ainakin puoli ympyrää
pitäisi tavoitella, ja Sipoon ja Kirkkonummen saaminen tähän
pääkaupunkiseutuun tukisi tätä puoliympyrämuotoa. Ja silloin nämä 8
muuta kuntaa, jotka ovat tästä 14 kunnasta jäljellä, jossa on yhteinen
metropolialueen suunnitelma, niistä voitaisiin tehdä oma
kehitysvyöhykkeensä, joka pohtisi sitä omaa visiotaan, ja sitten nämä 2
aluetta keskustelisivat keskenään, niin että syntyisi tasaväkistä
keskustelua eikä niin, että nyt 4 vastaan 10 on huomattavasti huonompi
vaihtoehto. Joten toivon, että kaupunginhallitus tehdessään tätä
selvitysehdotustaan, pohtisi myös tätä ulottuvuutta.

 

 

 

                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.

 

 

Pekka Haaviston aloite on paikallaan, ja iloisesti yllätyin
kaupunginhallituksen viisaasta vastauksesta, joka tosiaan myötäilee
pontta, jonka kaupunginjohtaja, ylipormestari täällä lukikin.

 

Taannoinen 3 ministerin aloite, josta täällä jo puhuttiinkin, syntyi
tilanteessa ja reaktiona sille, että kun esitettiin, että näitä asioita pitää
selvittää, niin eräistä ystäväkaupungeistamme tästä naapurien rajoilta
ilmoitettiin, että missään tapauksessa ei saa selvittää, että siitä on
nimenomaan päätetty, että ei saa selvittää. Käyty keskustelu on
johtanut siihen, että tämä on oikein hyvä vaihtoehto, että Helsinki
aloittaa selvittämään, jos ei yhdessä selvitetä.

 

Mutta varmasti, kun kuunneltiin Pekka Haaviston viisaita sanoja niistä
pienistä vantaalaisista ja espoolaisista, jotka meissä kaikissa asuvat,
niin on viisasta, että tässä selvittämisessä mietitään sitä
mahdollisimman suurta uskottavuutta ja tasapuolisuutta esimerkiksi
sellaisin maailmalta tunnetuin keinoin, että selvitysryhmään kutsutaan
selvästikin ulkopuolisia asiantuntijoita, ulkomaisia kaupunkirakenteen ja
-hallinnon asiantuntijoita. Selvitysryhmään kutsutaan myös
vastarannankiiskiä, kriitikkoja ja myös näistä meidän hyvistä
ystävistämme rajan toiselta puolelta yksittäisinä ihmisinä, osaajina
mukaan katsomaan, että selvityksen lähtökohdat ovat
oikeudenmukaisia eikä johdattelevia. Meitä kaikkia päättäjinä hyödyttää
eniten tai itse asiassa vain ja ainoastaan sellainen selvitys, joka ei
kaadu heti siihen vasta-argumenttiin, että sen voidaan osoittaa olevan
Helsinki-keskeinen tai tarkoitushakuinen.

 

Näitä metodeja, millä tavalla huolehditaan, että lähtökohdat ovat
mahdollisimman oikeudenmukaiset ja aidot, niitä on maailmalla tutkittu
paljon, ja oikeusministeriön demokratiayksiköstä löytyy asiantuntija-
apua kyllä siihen. Vaikka Helsinki tekisi sen selvityksen, meillä on
keinoja huolehtia, että selvitys näyttää myös epäilijöiden silmissä
reilulta, oikein tehdyltä ja kriittisen arvioinnin kestävältä.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Uusimman tutkimuksen mukaan nuoriso pitää meitä poliitikkoja
epäselvinä, ja se on yksi syy, miksi heitä ei kiinnosta äänestää.
Ammattikoululaisista viimeisimmän tutkimuksen mukaan 20 % pitää
kunnallisvaaleja erittäin tärkeänä heille itselleen, lukiolaisista 40 %. Ja
kun kysytään syitä, yksi ensimmäisiä syitä tulee vastaan on, että
poliitikoista ei saa selvää, he eivät puhu kieltä, jota ymmärrän.
Selvityksen tekeminen tästä kaupunkilaisten arkeen liittyvästä seikasta
on osittain myös osoitus siitä, että poliitikot aikovat jatkossa puhua

kieltä, jota voi ymmärtää, ei vain tätä ylätason puhetta, mistä Maija
Anttila mielestäni puhui viisaasti, vaan konkreettisempaa puhetta
haitoista ja hyödyistä, missä mallissa asuntojen hinnat tippuvat
siedettävälle tasolle, missä mallissa joukkoliikenne hoidetaan
parhaiten, ja joukkoliikenteen lisäksi, millä mallilla hoidetaan sitten
seuraavien kehille jäävien naapurikuntien kanssa liityntäliikenne ja
joukkoliikenne kuntoon. Näistä asioista voidaan puhua selvästi ja hyvin
ja huomattavasti paremmin kuin nyt, jos tämänkaltaiset
perusselvitykset ovat kunnossa ja ne on kirjoitettu niin hyvällä suomella
ja ruotsilla, että niitä osaa esitellä ja lukea.