Arvoisa puheenjohtaja.

 

Asiakirjoista puuttuu se ajankohta, josta lukien Kari Lehtolalle
myönnetään vapautus kaupunginvaltuuston ja eräiden muiden elinten
jäsenyydestä. Hänen hakemuksessaan on merkitty tuoksi ajankohdaksi
1.7.2008 lukien.

 

Eli esitän sitä, että tätä täydennetään sillä tavoin, että kohta yksi
kuuluu: ”Myöntää Kari Lehtolalle 1.7.2008 lukien vapautuksen
kaupunginvaltuuston jäsenen” ja sitten kohtaan 2 todetaan, että
”Kaupunginvaltuuston jäseneksi tulee 1.7.2008 lukien Tero Tuomisto ja
kolmanneksi kohtaan tulee ”valita edellämainituista ajankohdista lukien
uudeksi jäseneksi” ja niin edelleen.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Helsingin kaupunginvaltuuston Sosialidemokraattinen ryhmä on tehnyt
valtuuston työjärjestyksessä 23 §:n mukaisen usein unohdetun
kunnallisen välikysymyksen sosiaali- ja terveystoimen tilasta
Helsingissä ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimen maksujen
korotuksesta.

 

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vastustaa maksujen
korottamista yksiselitteisesti. Meidän mielestämme annettu vastaus ei
tyydytä, se on lattea, se ei ole edes tosiasioiden näköinen ja sen vuoksi
ryhmämme esittää asian palauttamista kaupunginhallitukselle.
Esittämiemme perustelujen lisäksi tulee varmasti vielä muitakin, mutta
erityisesti ryhmämme jäsenet Kari Lehtola ja Maija Anttila esittävät
keskeisiä perusteita palauttamiselle, kuten Heli Puurakin ja muut
jäsenemme.

 

Nyt kysymyksessä on päätös, jonka tarkoituksena on purkaa Helsinkiin
tehty ongelmallinen maksujen korotusautomatiikka, jonka mukaan
aikaisemmin eri olosuhteissa tehtyjen päätösten mukaan maksut
nousevat ilman, että luottamushenkilöt voivat myötävaikuttaa
maksuihin siten, että maksimikorotukset tulevat päätöksiksi. Kuntalain
13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan palveluista ja muista
suoritettavista maksujen yleisistä perusteista. Kysymys siitä, mitä
kuntalaissa tarkoitetaan maksujen yleisillä perusteilla, on
tulkinnanvarainen. Tällä hetkellä säännöstä tulkitaan siten, että
terveyslautakunta ei voisi ilman kaupunginhallituksen päätöstä
vaikuttaa maksutasoon, mikä vaikuttaa kovin
epätarkoituksenmukaiselta.

 

Valtuutettu Kari Lehtolan suorittaman oikeustieteellisen selvityksen
mukaan Helsingin kaupunginhallituksen vuonna 2000 tekemän
päätöksen, joka ilmeisesti olisi tullut tehdä valtuustossa, nyt jollei
päätöstä muuteta automaattisesti tulevat voimaan valtioneuvoston
asetuksessaan päättämät enimmäismaksut, jotka korottavat maksuja
keskimäärin 17 % 1.8. lukien ja osin enemmänkin. Ryhmämme
mielestä tilanne helsinkiläisten kannalta on kestämätön. Nyt

kaupunginhallituksen vuonna 2000 tekemä päätös ei siis koske
budjettia eikä budjettisopua, koska nämä maksut tulisivat voimaan jo
1.8., tähän ei ole voitu varautua budjetissa.

 

Pahinta tässä tilanteessa on se, että nämä varat menevät pääasiassa
valtiolle, ne eivät hyödytä kaupunkeja eikä palvelujen käyttäjiä.
Kuntaliiton laskelmien mukaan terveyskeskusmaksujen korotuksista
luopuminen maksaisi Helsingissä noin 1 miljoonaa euroa. Myös
sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on toivomisen varaa.

Även revisionsnämnden har konstaterat att den förfrågan om
förvaltningens kunskaper i svenska visade att stadens personal
behöver mycket mera utbildning för att tillgången till service på svenska
ska kunna tryggas. Redan ny råder det brist på svenskspråkig
arbetskraft inom social- och hälsovårdservicen. I dag det är allvarligt
hotad att få service på svenska vilket lagen entydigt förutsätter.

 

Välikysymykseen annettu vastaus, joka antaa virheellisen, siloitellun
kuvan kaupungin palvelujen tilasta, edellyttää asian palauttamista.
Täysin toisenlaisen kuvan antaa ryhmämme asian johdosta saama
laaja palaute, jossa eräässä todetaan sanatarkasti seuraavaa:

 

”Työskentelen valmistuneena lähihoitajana eräässä Helsingin
kaupungin vanhusten hoitokodissa. Säästöjen vuoksi lähden tänäkin
sunnuntaina lyhennettyyn työvuorooni turhautuneena ja pahoilla mielin
siitä, että jos nämä vanhukset olisivat oma isäni tai äitini, jättäisin
rukkaset siihen paikkaan ja menisin tekemään rikosilmoituksen
vanhusten puutteellisesta hoidosta. Olen nyt kärrännyt sitä ihteään jo
lähes 3 viikkoa, olen yrittänyt puuttua vajaaseen henkilökuntamäärään,
kun hoidettavanamme on 15 erittäin huonokuntoista vanhusta, joilla
jalat eivät kanna. Heitä hoitamassa meitä on 2 hoitajaa, eilen emme
ehtineet kuin nesteyttää ja syöttää sekä pestä ripulista kärsiviä
vanhuksia edes hetken hyvään oloon puhtaina ja ravittuina. Oli
kammottavaa vanhusten kohdalla todeta, että henkilöä, jolla jalat eivät
toimineet sen vertaa, että olisi siirtynyt sänkyyn, pelätä pudottavansa
vielä lattialle aiheuttaa lisäkärsimyksiä runnellulle keholle. Eikö
inhimillisyys enää kuulukaan ihmisten hoitoon ja heistä
huolehtimiseen? Hoitajat raatavat naurettavalla palkalla työssä, jonka
ainoa nautinto on enää pitää ihminen hengissä työvuoronsa ajan.
Välittömästi lisää hoitajia ja urakkatyöstä sille kuuluva palkka! Vaadin
toimenpiteitä välittömästi, muutoin itsekin joudun uupumuksen vuoksi
sairaslomalistalle. Kiitän jo etukäteen, sillä tiedän teidän olevan
inhimillisiä ihmisiä.”

 

 

Siis ryhmämme tiedossa on, että tämä edellä esitetty kuvaa kaupungin
vanhustenhuollon tilaa laajemminkin. Haluamme palauttaa asian
kaupunginhallitukselle uutta käsittelyä varten.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Nykyinen sini-viherhallitus vei eduskunnassa läpi säädösmuutokset,
jotka merkitsevät huomattavia, keskimäärin 16,6 %:n suuruisia
tasokorotuksia kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuissa koko
maassa elokuun alusta. Samalla päätettiin myös siitä, että maksuja
korotetaan jatkossakin 2 vuoden välein indeksikorotuksilla.

 

Sosialidemokraatit vastustivat eduskunnassa maksujen korotuksia ja
linja pitää myös täällä Helsingissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen
maksukorotukset ovat sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia eikä niitä tule
Helsingissä toteuttaa. Porvarihallituksen toteuttamilla maksukorotuksilla
ei ole aikomustakaan parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua
kunnissa tai Helsingissä, vaan valtio on ottamassa korotuksista tulevat
lisätulot itselleen leikkaamalla kuntien valtionosuuksia.

 

Korotukset koskevat niin terveydenhuoltoa kuin sosiaalipalvelujakin,
suurimmat korotukset toteutuvat hammashuollossa. Hallitus otti
nimenomaiseksi tavoitteekseen nostaa julkisen hammashuollon
maksuja lähelle yksityistä hammashuoltoa ja maksut nousevat
enimmillään jopa viisinkertaisiksi. Tavoitteena onkin yksityisten
hammashoitopalvelujen suosiminen tekemällä julkinen hammashoito
entistä huomattavasti kalliimmaksi. Tämä on yksi esimerkki
nykyhallituspuolueiden hallitusohjelman mukaisesta
palveluideologiasta.

 

Hammashuollon suuret maksukorotukset kummastuttavat myös
terveyden edistämisen näkökulmasta. Säännönmukainen ja tarvetta
vastaava hammashoito ja suun hyvä terveys on tutkimusten mukaan
tärkeä ihmisen kokonaisterveyden kannalta. Onkin pelättävissä, että
moni vähävarainen jättää hammaslääkärikäynnit entistäkin
vähemmälle.

 

Suomalaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksut ovat jo tällä
hetkellä kansainvälisessä vertailussa korkeita, vaikka maksuilla ei ole
palvelujen kokonaisrahoituksen kannalta suurta merkitystä. Esimerkiksi

vanhusten laitoshoidon ja palveluasumisen maksut ovat korkeita ja
samanaikaisesti palvelun laadun ja rakenteiden kehittämistarpeet ovat
esimerkiksi meillä täällä Helsingissä hyvinkin ilmeiset. Maksukorotukset
lisäävät osaltaan entisestään suuria terveyseroja ja eroja
terveyspalvelujen käytössä. Työelämän ulkopuolella ei ole
sairaanhoitoa sisältävää työterveyshoitoa. Heille kunnallisten
palvelujen laatu ja asiakasmaksujen kohtuullisuus on erityisen tärkeää.

 

Helsingissä elinkustannukset ovat maan huippuluokkaa. Yksin asuvien
ja maahanmuuttajien määrä on suuri ja Suomen ainoana
metropolikeskuksena huono-osaisuutta ja asunnottomuutta on meillä
muuta maata enemmän. Meillä on siis erityisiä perusteita arvioida
sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja omista lähtökohdistamme.
Palvelujen oikea-aikainen saatavuus ja hyvä laatu sekä varhainen tuki
ovat tärkeitä lähtökohtia, joita ei maksupolitiikalla saa Helsingin
Sosialidemokraattien mielestä heikentää.

 

Asumisen kalleus yhdistettynä nouseviin korkoihin sekä palvelu- ja
kuluttajahintoihin on ajamassa pienituloiset ahtaalle. Sosiaali- ja
terveysmaksukorotukset kuristavat paljon sairastavien, työttömien,
eläkeläisten ja keskituloisten lapsiperheiden taloutta. Osa näistä
ihmisistä joutuukin turvautumaan enenevässä määrin
toimeentulotukeen, jota kaupungin sosiaalitoimi rahoittaa. Eli
korottamalla maksuja Helsinki ajaa osaltaan ihmisiä sosiaalitoimiston
luukulle toimeentulotukiriippuvuuteen.

 

Päivähoitomaksujen korotukset tiukentavat jo keskipalkkaa saavien
helsinkiläisperheiden taloutta. Ne eivät ole myöskään työn
kannustavuuden näkökulmasta perusteltuja. Samanaikaisesti hallitus
lisää uudistuksellaan paineita ylisuuriin lapsiryhmiin, mikä heikentää
lapsilähtöisen ja laadukkaan päivähoidon edellytyksiä.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt välikysymyksen
sosiaali- ja terveystoimen voimavaroista ja pidän tätä hyvin erikoisena
sen jälkeen, kun juuri äskettäin Sosialidemokraatit ovat olleet 2
suurimman valtuustoryhmän kanssa määräämässä vuoden 2009

budjettiraamin. Raamihan tehdään sillä tavalla, että 3 suurinta sen
ensin tekevät ja sitten esittelevät sen pienemmille
kaupunginhallitusryhmille.

 

Myöskin Sosialidemokraatit ovat hyvin vahvana
kaupunginhallituksessa, he ovat sosiaalilautakunnassa, jopa
sosiaalilautakunnan puheenjohtaja on sosialidemokraatti.
Sosialidemokraatit ovat terveyslautakunnassa ja kaikki nämä asiat
viittaavat siihen, että heillä on hyvin määräävä asema myöskin ensi
vuoden budjetin teossa. Ja nyt on vedetty tällainen julkisuuskysymys
tästä sosiaali- ja terveystoimen voimavaroista. Pidän sitä erittäin
julkisuushakuisena ja täysin epäasiallisena tässä vaiheessa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

En kannata tämän asian palauttamista. Kaupunginhallitus on nopealla
aikataululla antanut perusteellisen vastauksen tähän
Sosialidemokraattien tekemään välikysymykseen. Ja pidän myöskin
yhtä lailla niin kuin äskeisessä puheenvuorossa valtuutettu Molander
piti niin hyvin erikoisena sitä, että tästä asiasta Sosialidemokraatit ovat
tehneet välikysymyksen, koska meillä on ollut yhteinen sopu tämän
vuoden talousarviosta ja yhteisesti olemme talousarvion
raamiehdotuksen ensi vuodelle tehneet hallintokunnille.

 

Sitten totean, että tässä vastauksessa kokonaisuutena voidaan sanoa,
että heikentäviä säästötoimenpiteitä ei ole tehty ja että palvelujen
saatavuus on ollut varsin hyvällä tasolla ja palvelusaannin kriteerit eivät
ole 5 viime vuoden takaiseen tilanteeseen nähden tiukentuneet, kuten
tässä välikysymyksessä väitettiin.

 

Sitten vielä lisäksi totean sen, että kaupunginhallitus tässä
vastauksessaan totesi, että näistä periaatelinjauksista maksuasioihin
niin muutoksista sosiaali- ja terveystoimen maksujen periaatteisiin
päätetään osana tulevaa budjetin valmistelua ja strategiatyötä.

 

Kiitos.

 

 

 

 

Kiitoksia puheenjohtaja.

 

Voin hyvillä mielin yhtyä kaupunginhallituksen puheenjohtajan
puheenvuoroon, mutta en nyt malta olla mainitsematta ja
kommentoimatta valtuutettu Puuralle, että hän ei nyt ihan ole tainnut
perehtyä siihen, että minkälaisia vaikutuksia tällä maan hallituksen
esityksellä konkreettisesti tulisi olemaan. Nimittäin on todettu, että 35 %
perheistä tulisi maksamaan tätä korkeampaa maksua jatkossa, 12
%:lla maksut pysyisivät saman suuruisina ja jopa 53 %:lla maksut
laskisivat nykyisestään. Ja huomioiden eilinen sosiaalilautakunnan
päätös sisaralennuksesta niin Helsingissä tämä nykyistä pienempää
päivähoitomaksua maksavien määrä tulisi nousemaan tuosta 53 %:sta.

 

Lisäksi haluan huomauttaa, että on totta, että valtio tänä vuonna ottaisi
kunnilta noin 25 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 60 miljoonaa, mutta
tämän jälkeen maksukorotukset tulisivat lyhentämättöminä suoraan
kunnille. Eli kyllä tässä tietyllä tavalla haluaisi, että kun välikysymyksiä,
jotka tietyllä tavalla ihan syystä ovat unholaan jääneet, toisin kuin täällä
ensimmäinen puheenvuoron pitäjä muuta yritti pyörittää, niin että
olisivat faktat edes jollain tasolla kunnossa.

 

Kiitos.

 

 

 

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

 

Erästä valtiomiestä mukaillen voisi sanoa, että voi tätä hurskastelun
määrää, voi tätä jälkiviisauden ja politiikan teon määrää.

 

Nämä korotukset sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin, joista
valtuutettu Puura puhui, palauttavat nuo maksut reaalisesti vuoden
2002 tasolle. Eli sille tasolle, jolle Sosialidemokraatit hallituksessa, siis
maan hallituksessa, olivat noita maksuja asettamassa. Siis maksut
palaavat reaalisesti sille tasolle, jonka asetti Paavo Lipposen johtama
maan hallitus. Jos tämä taso on niin väärä kuin mitä nyt demariryhmä
täällä antaa ymmärtää ja väittää niin miten tuo taso sitten teidän
mielestänne tuolloin oli niin oikea?

 

Mitä sitten tulee erikseen päivähoitomaksuihin, täällä valtuutettu
Nurmela jo viittasi siihen, että päivähoitomaksujen osalta tapahtuu

muutos, jossa kaikkien niiden, jotka ovat kaikkein pienituloisimpia
päivähoitomaksuja maksavia perheitä, kaikkien niiden kohdalla
päivähoitomaksut alenevat nykyisestä. Sen sijaan, kun näitä tulorajoja
ei ole vuosiin tarkistettu niin se on tarkoittanut sitä, että näiden
pienituloisimpien päivähoitomaksuja maksavien perheiden maksut ovat
kaikkina näinä vuosina, kun demarit ovat olleet hallituksessa ja jolloin
tulorajoja ei ole tarkistettu, kaikkien näiden perheiden maksut ovat
näinä vuosina joka vuosi nousseet.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kun vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen edustamani puolue joutui
valtakunnan politiikassa oppositioon, mutta jatkoin silloin itse
Kokoomuksen valtuustoryhmän, suurimman valtuustoryhmän
puheenjohtajana ja sittemmin kaupunginhallituksen puheenjohtajana,
muutama keskeinen sosialidemokraattinen vaikuttaja, jotka edelleen
istuvat tässä salissa, tulivat minulle puhumaan, että ”kyllähän te
kokoomuslaiset suhtaudutte jatkossakin, vaikka olette nyt valtakunnan
politiikassa oppositiossa, vastuullisesti tämän kaupungin kehittämiseen
ettekä käytä tätä asemaanne hyväksi kaupunkilaisten veronmaksajien
haitaksi”. Minä vastasin, että ”kyllähän me” ja 4 vuotta, sen ajan, kun
olimme valtakunnan oppositiossa, teimme rakentavaa yhteistyötä niin
oppositiossa olevien Vihreiden kuin silloin hallituksessa olleiden
Sosialidemokraattien kanssa kaupunkilaisten, helsinkiläisten hyväksi.

 

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Sosialidemokraatit eivät tässä noudata
omia oppejaan, vaan alistavat kylmän rauhallisesti helsinkiläisen
kunnallispolitiikan, valtakunnan politiikan, oppositiopolitiikan jatkeeksi.
Tämä on hyvin surullista.

 

 

 

                                          Arvoisa toveri puheenjohtaja.

 

                                          Kysymys on siitä, mitä köyhien kukkarossa jatkossa on.

 

Hallitus on esittänyt ja hallitus on saanut hallituspuolueiden Vihreiden,
Kokoomuksen, Keskustan ja Rkp:n äänillä läpi keskimäärin 16,6 %:n

korotukset asiakasmaksuihin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nyt
kysymys on siitä otammeko me kunnissa käyttöön nämä korotukset.

 

Tiedämme esimerkiksi, ketkä käyttävät terveysasemia,
terveyskeskuksia. Niitä käyttävät eläkeläiset, niitä käyttävät työttömät,
niitä käyttävät lapsiperheet, kaikkein pienituloisimmat. Nyt kysymys on
siitä käydäänkö tämän porukan lompakolla. Ja minusta on aivan oikein,
että valtuustoon tuodaan se keskustelu, mitataan se, mitkä puolueet
haluavat, että helsinkiläisten pienituloisten maksut tulevat nousemaan.
Siitä tänään mitataan äänestyksessä.

 

Kysymys on kunnallisesta demokratiasta, siitä, että tällä hetkellä
päätökset tehdään joko virkamiestasolla tai ehkä lautakuntatasolla.
Kyllä se pitää tuoda korkeammalle politiikan päätöksenteon tasolle,
näin merkittävät asiat, se, että asiakasmaksuja ollaan korottamassa.

 

Ja ei riitä se, että ollaan nyt korottamassa, vaan aivan, kuten
valtuutettu Puura totesi, hallituksen esityksessä, joka äänestyksen
jälkeen hyväksyttiin, Sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto teki
yhteisen vastaesityksen eduskunnassa. Tämä myös sidottiin indeksiin.
Eli olemme hyväksymässä myös Helsinkiin automaatin korotuksista.
Samaan aikaan lapsilisät eivät ole sidottu indeksiin, ? väitetty indeksi,
mutta täällä, jos tämä hyväksytään tämä käytäntö, ollaan valmiita
siihen, että 2 vuoden välein automaattisesti maksut nousevat.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Valtuutettu Molander ihmetteli sitä, että suuri, vastuullinen SDP, joka
on ollut yhdessä muiden ? kanssa hyväksymässä raamia vuodelle
2009, on nyt kauhistelemassa maksujen korottamista. Tämä
keskustelu, välikysymyksen aihe, ei ole ensi vuoden budjetin raameihin
sisällytetty. Me emme ole raami ? tienneet, mitä valtiovalta tulee
kuntien niskoihin kaatamaan.

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi puhuu samasta asiasta,
että tämän vuoden budjetin olemme yhteisesti hyväksyneet. Kyllä,
mutta emme myöskään siihen sisällyttäneet näitä maksujen korotuksia,
jotka nyt, mikäli siihen ei puututa, astuvat voimaan 1.8.-08.

 

Voi tätä jälkiviisauden määrää, valtuutettu Zyskowicz, näin on, mutta

oppia ikä kaikki, jos on tehnyt virheitä, on syytä tunnustaa tehdyt
virheet. Valtiovalta on kirjannut terveyspoliittisiin ohjelmiinsa
terveyserojen kaventamisen. Terveyskeskusmaksujen korottaminen ei
kavenna, vaan lisää eroja.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Raamiratkaisussa, raamineuvotteluissa Kokoomusryhmä ja Vihreät
estivät täsmällisten summien ottamisen. Sen vuoksi me emme sopineet
yhtään mitään, vaan sovittiin, että asiaan palataan talousarvion
yhteydessä, vaikka me usein toimme tämän esiin.

 

Myöskin minä ihmettelen sitä, että Nurmela täällä ihmettelee tämän
välikysymyksen unohtumista. Minusta se on tärkeää, että voidaan
keskustella tällaisista asioista, jotka ovat kuntalaisille hyvin keskeisiä.
Mitä tulee sitten valtuutettu Vapaavuoren kommenttiin niin sillä
mielestäni tässä ei ole muuta kuin historiallista merkitystä.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Valtuutettu Nurmela epäili, että en ole perehtynyt tähän asiaan
kunnolla. Väittäisin, että olen ja jo senkin takia, että omat lapseni ovat
olleet 12 vuotta kunnallisessa päivähoidossa ja myöskin olemme olleet
terveysasemien asiakkaita ynnä muuta. Käytännön tietoa ja kokemusta
löytyy.

 

Päivähoidon maksualennuksiin ei sinällään ole huomauttamista ja en
myöskään niistä puhunut missään kohdassa puheessani, että sinällään
voi onnitella, että hallitus päätyy nyt tämäntyyppiseen ratkaisuun sen
jälkeen, kun hyvin pitkään hallituspuolueethan kävivät keskustelua
aikoinaan tästä nollamaksuluokan poistamisesta, että tässähän on
sitten kovastikin kääntynyt linja. Sinällään SDP:llähän on näyttöä siitä,
että me olemme esimerkiksi ajaneet aikoinaan läpi sen, että esiopetus
on päivähoidossa maksuton ja myöskin olemme saaneet merkittäviä
parannuksia pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan
järjestämiseen.

 

Tosiasia on, että päivähoidon maksut nousevat jo keskipalkkaa saavien
helsinkiläisperheiden osalta. Ja tämä on fakta, jota ei muuksi
puhumalla saa. Jo 2 lapsen perheessä käy niin, että jos ollaan siinä
ylimmässä maksuluokassa niin reilun 60 euron korotus tärähtää
elokuun alusta.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Olen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja
olen syvästi perehtynyt tähän asiakasmaksu-uudistukseen, joka ihan
selvästi ei kaikille ole auennut. Ja niin kuin asia on, niin siinähän
ainoastaan palautetaan nämä asiakasmaksut sille tasolle, jossa ne
olivat vuonna 2002 niin kuin edustaja Zyskowicz sanoi.

 

Muun muassa palkat ovat nousseet tänä aikana 480 euroa
kuukaudessa keskimäärin ja olisi erittäin epätoivottavaa, edustaja
Puura, että me emme tarkistaisi näitä vanhempien tulorajoja lasten
päivähoidossa tämän asiakasmaksu-uudistuksen mukaisesti, koska
tähän nollamaksuluokkaan, josta te olette niin huolestuneita, ei kukaan
enää pääsisi, koska se on alle 1 000 euroa kuukaudessa. Nyt tämän
maksu-uudistuksen mukaisesti se nousee ja jos on yksinhuoltajaäiti,
jolla on yksi lapsi niin hän saa ansaita 3 000 euroa kuukaudessa ja hän
vielä kuuluu pienempään maksuluokkaan kuin nykyisen lain
mukaisesti. Ettekö todella, edustaja Puura, ole valmis siirtämään teidän
hyvää palkkaanne niille, jotka todella sitä rahaa tarvitsevat?

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Tässä ihan repliikkinä vain puutun yhteen kohtaan, kun täällä
valtuutettu Arhinmäki oli kovasti huolissaan näistä
terveyskeskusmaksuista. Muistuttaisin kuitenkin valtuutettu
Arhinmäkeä siitä, että meillä on 3 käynnin katto Helsingissä, joka
tarkoittaa sitten tällä hetkellä sitä, että jos näihin korotuksiin mennään
niin nehän ovat noin 1,80 euroa per käynti eli kokonaisuudessaan
vuositasolla korotus olisi maksimissaan 5,40 euroa. Sen lisäksi lapset

käyvät ilmaiseksi jatkossakin terveysasemilla niin kuin tähänkin asti.

 

Uskon, että meillä on ongelmia terveydenhuollossa myöskin
vähävaraisten osalta ja varsinkin voisin viitata esimerkiksi lääkehuollon
kustannuksiin, joka on ihan toisenlainen kysymys, mutta paljon
vakavampi mielestäni. Joten toivoisin kyllä, että pysyttäisiin tässä
mielessä asiassa ja mietittäisiin, että miten tämä suhtautuu tämä 5,40
euroa aikuisväestön osalta vuositasolla tähän keskusteluun.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Olisin valtuutettu Puuralle korjannut sen verran, että eilen
sosiaalilautakunta päätti näistä päivähoitomaksuista, tieto ei ehkä ole
vielä teidän ryhmäänne asti kiirinyt, mutta nimenomaan tällaista
tilannetta ei Helsingissä synny, minkä juuri kuvailit, vaan toisesta
lapsesta saa Helsingissä 40 euron alennuksen, muuten asiakasmaksut
otettiin esityksen mukaisesti käyttöön. Tämä vain korjaukseksi.

 

Ja tosiaan Kuntaliiton laskelmat ovat osoittaneet, että noin 48 %:lla
koko Suomessa väestöstä tulisivat nämä päivähoidon maksut
laskemaan, mutta siihen Sosialidemokraattinen ryhmä ei ilmeisesti ole
valmis sitoutumaan.

 

 

 

Haluaisin lyhyesti todeta tähän keskusteluun, kun täällä on nostettu
tulojen kasvu ja todettu, että nämä maksujen korotukset ovat vähäisiä
verrattuna siihen tai että palataan vuosien takaiselle tasolle. On
huomattava kuitenkin, että meillä maksupolitiikka on jo tällä hetkellä
sellaista, että potilaat ja asiakkaat maksavat huomattavasti enemmän
kuin monissa Euroopan maissa. Eli täytyy katsoa myös sitä
kokonaistilannetta, että jos lapsiperheiden kohdalla katsotaan, meillä
köyhyys ja vähäosaisuus on lisääntynyt selvästi nimenomaan
lapsiperheiden kohdalla.

 

Ja olen itsekin hyvin tyytyväinen siitä, että päivähoitomaksuissa on

tehty myös parannuksia, mutta niin kuin meillä Vasemmistoliiton
eduskuntaryhmäkin eduskunnassa totesi niin ei tarpeeksi. Eli kaikkia
näitä maksukorotuksia ei voi hallitus kuitata sillä, että päivähoidon
maksuissa tapahtui myös myönteisiä asioita.

 

                                          

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän kysymys valtioneuvoston
päätöksestä soveltaa asiakasmaksujen korotuksia Helsingissä on
tärkeä ja ajankohtainen. Se on äärimmäisen tärkeä siksi, että
asiakasmaksujen suuruudessa on syvimmältään kyse sosiaali- ja
terveyspolitiikan oikeudenmukaisuudesta ja kustannusten
kohdentumisesta. Maksavatko palvelujen käyttäjät suhteessa tuloihinsa
leijonan osan vai kantaako yhteiskunta, valtio ja kunta yhdessä huolta
jokaisen ihmisen oikeudesta saada sosiaali- ja terveyspalveluja
taloudellisesta asemasta riippumatta?

 

Maksujen korotus 1.8.-08 alkaen noin 17 %:lla ja niiden sitominen
indeksiin vuoden 2010 alusta lähtien on iso ja periaatteellinen kysymys
eikä lainkaan sillä tavalla oppositiopolitiikkaa kuin valtuutettu
Vapaavuori täällä halusi kuvata.

 

Tämä kysymys on tärkeä myös siksi, että maan hallitus valmistelee
parhaillaan uutta sosiaaliturvan uudistuspakettia, missä myös
maksujen osuus ja merkitys tulisi pohtia. Tehdäänkö sitä? En tiedä,
koska tämä työ tehdään täysin julkisuudelta piilossa.

 

Asiakasmaksujen suuruutta ja merkitystä ihmisten taloudessa ei
juurikaan ole pohdittu, vaikka juuri se on villakoiran ydin, kun mietitään
lapsiperheitä ja ikääntyvää väestöä. Esimerkiksi terveydenhuollon
maksut ovat Suomessa kansainvälisesti tarkastellen korkeita ja näillä
valtioneuvoston päätöksillä nousevat edelleen. Monissa EU-maissa
terveyspalvelut ovat käyttäjilleen maksuttomia tai niiden maksut ovat
aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Esim. Ruotsissa sairaalapäivä on 8,6
euroa, meillä se tulee olemaan 1.8. jälkeen 30,3 euroa. Muissakin
asiakkaille kohdistuvissa suorissa kustannuksissa suomalaiset ovat
listan kärjessä, asiakas maksaa.

 

Tutkimusprofessori Markku Pekurinen kirjoitti Helsingin Sanomissa
30.5., että terveyspalvelujen asiakasmaksuja pitäisi arvioida uudelleen.

Kirjoituksesta käy hyvin selville se, miten epäoikeudenmukaisesti
maksut kohtelevat eri väestöryhmiä. Asiakasmaksut ja niiden
korotukset kohdistuvat suhteellisesti eniten pienituloisiin ja eläkeläisiin,
jotka samalla väestön terveyden tilannetta arvioidessa ovat sairaimpia
ja tarvitsevat eniten palveluita.

 

Parhaiten pärjäävät työikäiset, jotka saavat ilmaisen
työterveydenhuollon ja käyttävät silti myös valtaosan muistakin
terveydenhuollon palveluista. Onko niin, että kun meillä
päätöksentekijät kuuluvat ilmaisen työterveydenhuollon piiriin, eivät
käytä julkisia palveluja, ovat muuta väestöä terveempiä, niin
sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sydän on kylmennyt?

 

On totta, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia,
rahoituskanavia, maksupolitiikkaa, sosiaaliturvaa, valtion ja kuntien
keskinäistä kustannusjakoa ja niin edelleen on pohdittu myös
aikaisempien hallitusten toimesta, mutta mitään kunnon remonttia ei
ole saatu aikaiseksi. Remontin tarve on tiedostettu, mutta miten
tehdään sellainen uudistus, mikä johtaa nykyistä sosiaalisesti
oikeudenmukaisempaan väestön sosiaalisia ja terveydellisiä eroja
kaventaviin ratkaisuihin. Niihin ei ole löytynyt yksiselitteisiä malleja.

 

Tämän hallituksen sata-toimikunnan työtä odotetaan siksi suurella
mielenkiinnolla, mutta jos sen työn ensi askeleet ovat asiakasmaksujen
korotukset ja niiden sitominen indeksiin, ei hyvältä näytä etenkään
asiakasmaksuiltaan kansainvälisesti korkeimmassa luokassa olevalta
maalta. Edellisten hallitusten kunniaksi on kuitenkin sanottava, että kun
ei löydetty riittävän oikeudenmukaista maksu- ja
sosiaaliturvauudistusmallia, maksuja ei korotettu eikä työnnetty
yksittäisten palvelujen käyttäjien niskaan, kuten nyt.

Näin ollen nyt tämä 17 %:n korotus on tosiasia, jota ei tapahtunut
edellisten hallitusten aikana. Valtioneuvosto säätää asiakasmaksut,
mutta kunnalla on mahdollisuus ottaa ne käyttöön itselleen parhaaksi
katsomallaan tavalla, ja tästä on nyt kysymys Sosialidemokraattisen
valtuustoryhmän välikysymyksessä. Haluammeko me syventää
helsinkiläisten lapsiperheiden, pieni- ja keskituloisten ja eläkeläisten
taloudellista ahdinkoa maan hallituksen päättämällä, eriarvoistavalla
maksupolitiikalla? Tämä päätös on meidän käsissämme.

 

Kuntataloudelliset vaikutukset ovat vähäiset, koska valtio vie maksuista
leijonan osan, joten Helsingin pitää katsoa tätä asiaa ensisijaisesti
sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta. Jonkinlaista sosiaalisen
omantunnon heräämistä Vihreissä osoittaa eilinen sosiaalilautakunnan

päätös, missä Vihreä jäsen ehdotti yhdessä asiassa maksujen
kohtuullistamista. Sinänsä pieni, mutta oikeansuuntainen ele. Ehkä
Vihreitä hävettää olla tekemässä sellaista eriarvoistavaaa sosiaali- ja
terveyspolitiikkaa, miltä maan hallituksen toimet tällä hetkellä näyttävät.

 

Mutta Helsingissä ei tarvitse syventää tätä linjaa. Minusta on myös
väärin, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä palvelujen
käytössä halutaan lisätä, mutta sitten kunnat tekevät asiakasmaksuja
koskevat päätökset ilman yhteistä keskustelua, kuten nyt näyttää lehtiä
lukiessa. Miksei ole ollut yhteistä keskustelua ja pohdintaa siitä, mitä
maksujen korotus tarkoittaa eri kunnissa ja väestöryhmissä ja millaisia
vaikutuksia sillä on kunnan talouksiin? Helsinki ei voi olla se kunta, joka
ottaa vain vastaan muiden tekemät päätökset.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Anttila väitti, että terveydenhuoltomaksuista potilas maksaa
leijonan osan. Tämähän ei pidä paikkaansa.

 

Varsinaisesta julkisesta terveydenhuollosta potilasmaksuosuus on alle
8 %. Se, että me maksamme yli 20 % kaikista kustannuksista johtuu
siitä, että lääkkeet ovat kalliita ja niistä joutuu potilas itse maksamaan
samoin kuin yksityisestä terveydenhuollosta, joka sisältyy tähän 20
%:iin. Eli jos valtuutettu Anttila tarvitsee maksan siirron esimerkiksi, se
maksaa 100 000–200 000 ja te itse maksatte siitä ehkä parisataa
euroa, ei sitäkään.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Haluaisin myöskin muistuttaa siitä, että on ollut aikanaan täysin
vastuutonta jättää terveydenhuolto ja muut palvelumaksut niille
teloilleen, joissa ne aikanaan ovat muun muassa demareiden
hallituskaudella olleet ja jättää sitten näiden asioiden korjaaminen siinä
vaiheessa muiden tehtäväksi, kun itse vastuusta pääsee irti.

 

 

Ja sitten lisäksi vielä, jos mietitään, että kaikilla Helsingissäkään ei
suinkaan ole ilmaista työterveyshuoltoa, yritykset maksavat muun
muassa kaupungin työterveyssopimuksista aivan relevantin hinnan. Ja
kolmanneksi, meillä on olemassa myös maksukatto tai vuosimaksu
terveydenhuoltopalveluja paljon käyttävillä, ja jos se on noin 25 euroa
vuodessa, jolla te kuitenkin saatte vaikka kuinka monta lääkärissä
käyntiä samaan hintaan ja jos se nyt nousee 3 euroa niin se ei voi olla
maata kaatava asia varsinkin, kun sosiaalitoimi voi antaa
harkinnanvaraista toimeentulotukea myöskin kaikkiin, tai siis itse
asiassa antaa kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin joka tapauksessa.
Joten en usko, että kukaan jättää lääkäriin menemättä siitä syystä, että
ei kykene tätä vuosimaksua maksamaan.

 

 

 

                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.

 

Tässä valtuutettu Anttila kehui sitä, että maksuja ei
Sosialidemokraattien ollessa hallituksessa tarkistettu
kustannuskehityksen mukaisesti. Tämä on totta, siis vuoden 2002
jälkeen, mutta samalla se merkitsee sitä, että esimerkiksi päivähoidon
maksujen tulorajoja ei myöskään tarkistettu. Ja tämä päivähoidon
tulorajojen tarkistamattomuus johti, valtuutettu Anttila, siihen, että
kaikkein pienituloisimpien perheiden, jotka maksavat
päivähoitomaksuja ja ovat siis tällä huojennusalueella, kaikkien
pienituloisimpien perheiden päivähoitomaksut nousivat joka vuosi. Eli
kun heidän ansionsa nousivat, mutta tulorajoja ei tarkistettu, niin heidän
maksunsa nousi joka vuosi. Tämä oli seurausta siitä, että maksujakaan
ei korotettu. Te siis olitte passiivisia ja katsoitte vierestä, kun
pienituloisimpien perheiden päivähoitomaksut nousivat joka vuosi.

 

Sitten on arvosteltu myös Anttilan puheenvuorossa sitä, että tämä
maksu-uudistus kohdistuu kielteisesti pienituloisiin lapsiperheisiin. Vielä
kerran, pienituloisten lapsiperheiden maksut pysyvät joko ennallaan eli
nollamaksuluokassa tai alenevat. Sen sijaan keskituloisten perheiden,
jos niissä on 2 tulonsaajaa ja suurituloisten perheiden maksut
nousevat. Ja kaiken kaikkiaan hallituksen sosiaalipolitiikasta voi sanoa,
että pääministeri Vanhanen, joka on asiassa ehdoton asiantuntija, on
todennut, että tämä nykyisen porvarihallituksen sosiaalipolitiikka on
sosiaalisempaa kuin hänen edellisen punamultahallituksensa
sosiaalipolitiikka.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tällaista kunnallispoliitikkoa hieman hämmentää, että joutuu keskelle
eduskuntakeskustelua, mutta yritetään pärjätä tässä kaupungin
asioissa.

 

Tässä valtuutettu Anttila esitti erittäin kummallisen tulkinnan Vihreiden
ajamasta aktiivisesta perhepolitiikasta. On totta, että Vihreiden esitys
menestyi sosiaalilautakunnassa eilen siinä, että halusimme
kohtuullistaa useampilapsisten perheiden päivähoitomaksuja. Ja
erityisen kummallista tässä oli se, että saimme tukea kaikilta muilta,
paitsi lautakunnan sosialidemokraattisilta jäseniltä, joista 2 pidättäytyi
äänestämästä. Tämä on hyvin erikoista linjaa Sosialidemokraateilta.

 

Hylkääminenhän olisi tarkoittanut, arvoisa varapuheenjohtaja
Vehviläinen, että silloin nimenomaan näiden pienempituloisten maksuja
ei oltaisi päästy huojentamaan, vaan silloin nykyinen maksukäytäntö
olisi varmaankin jatkunut. Mutta tässä valtuutettu Anttila vielä ihmetteli,
että mistä on syvimmillään kysymys niin sitä kyllä joudun tässä
välikysymyskeskustelussa ihmettelemään, koska tässä nyt
keskustelemme ensi vuoden budjetin valmistelusta, josta
Sosialidemokraatit ovat tämän välikysymyksen tehneet. Jos kysymys
olisi ollut pelkistä asiakasmaksuista niin kai se olisi ? myös tähän
välikysymyksen aiheeksi.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tässä valtuutettu Anttila viittasi siihen eiliseen sosiaalilautakunnan
päätökseen. Itse en ole sen lautakunnan jäsen, mutta Keskustalla on
siellä jäseniä ja tämä 40 euron alennus yhdelle lapselle oli siellä
neuvoteltu ryhmien välillä. Kaikki lautakunnan jäsenet sitä kannattivat,
paitsi 2 sosialidemokraattia, jotka äänestivät tyhjää eivätkä he mitään
muutakaan siellä esittäneet.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

Ensinnäkin, valtuutettu Molander, lautakunnan puheenjohtaja Astrid
Gartz selostaa tämän lautakunnan käymän äänestyksen kaikkinensa,
että varmaan saamme todellisen tiedon.

 

Mutta lyhyesti Karhuvaaralle niin työterveydenhuollon maksut ovat
käyttäjilleen maksuttomia. Totta kai joku aina maksaa, mutta nyt
puhutaan käyttäjämaksuista. Maksukatot, jotka Suomessa ovat kaikista
korkeimmat kuin muualla EU-maissa, esimerkiksi Ruotsissa
palveluiden maksujen, kun meillä on 590 euroa niin Ruotsissa on alle
100 euroa eli maksukatot myöskin ovat muualla ihan toista luokkaa
mitä meillä.

 

Ja kaiken kaikkiaan Asko-Seljavaaralle toteaisin, että puhuin
kansainvälisestä vertailusta, nämä ovat tosiasioita, Suomi on
asiakasmaksuilla mitaten aivan omassa luokassaan. Meillä asiakkaat
maksavat kaikista eniten palveluista kuin mitkään muut OECD-maat.
Näin ollen totta kai ihmiset maksavat jotain omavastuuta, mutta
muualla on maksuttomuutta ja myöskin alhaisempia maksuja.

 

Valtuutettu Zyskowiczille toteaisin, että kyllä tämä oli ihan tietoinen linja
Sosialidemokraattien hallituksessa, että sosiaali- ja terveysmaksuja ei
nostettu, koska haluttiin nimenomaan, että väestön taloudellinen tila ei
ehkäise palveluiden saantia. Se, että päivähoidon tulorajoja ei
tarkistettu niin tietysti sitä oltaisiin voitu tehdä, mutta täytyy muistaa,
että silloin oli voimassa nollaluokka ja siihen kuului erittäin paljon
lapsiperheitä. Tämän nykyinen hallitus olisi poistanut, mutta onneksi
oppositio sen esti.

 

Ja Lehtipuulle toteaisin lopuksi, että ei ole kysymys Helsingin
kaupungin nykyisestä budjetista, vaan nimenomaan ? ja ? .

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Zyskowicz täällä viittasi pääministeri Vanhaseen ja arvioi eri
hallitusten sosiaalisuutta. Ehkä tässä asiassa voimme tehdä
kompromissin, johon koko valtuusto voi yhtyä. Voidaan todeta, että ei

nykyinen eikä edellinen hallitus kumpikaan ollut sosiaalinen, tämä on
varmaan sellainen, joka kelpaa kaikille.

 

Valtuutettu Karhuvaaralle, joka totesi, että on ollut vastuutonta se, että
asiakasmaksuja ei ole korotettu niin pidän erittäin erikoisena
puheenvuorona ja toivon, että niille, jotka näitä palveluja käyttävät,
vähistä rahoistaan joutuvat maksamaan, joutuvat harkitsemaan
voivatko käyttää palveluja, te menisitte kertomaan heille, että on ollut
täysin vastuutonta se, että ei ole korotettu niin, että on ollut edes pieni
mahdollisuus käyttää näitä.

 

Minusta se, mikä on ollut vastuutonta on se, että tiedetään, että köyhä
kuolee aikaisemmin kuin hyvätuloinen. Mistä tämä johtuu? Tämä johtuu
ensisijaisesti 2 syystä. Toinen on se, että ei mennä, hakeuduta lääkäri-
ja muihin palveluihin riittävän aikaisessa vaiheessa varallisuuden
vuoksi ja toinen kysymys on se, niin kuin raitiovaunujen kyljessäkin
lukee ”Paavo, ota määrätty lääke”, eli ei ole varaa ostaa niitä lääkkeitä,
joita lääkärit määräävät. Nämä ovat ne 2 keskeistä syytä, minkä vuoksi
köyhä kuolee aikaisemmin kuin varakas. Ja nyt on minusta ainoa
vastuullinen teko, mitä Helsingin kaupungin päättäjät voivat tehdä on
se, että ei pienituloisten helsinkiläisten niskaan sälytetä näitä
korotuspaineita, joita porvarihallitus on esittänyt ja ajanut lakia
eduskunnassa.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Minä kyllä toivon, että sen paremmin valtuutettu Molander tai kukaan
muukaan täällä ei kerro näitä epätosia tarinoita siitä, mitä on tapahtunut
eilisessä sosiaalilautakunnan kokouksessa, vaan antaa tosiaan
lautakunnan puheenjohtajan sen kertoa. Nimittäin se, mitä Molander
sanoi täällä, ei pidä paikkaansa ja jossakin sitä voitaisiin kutsua aika
kovalla nimellä. Sanon nyt kuitenkin, että epätoden kertomisen, mutta
sitä voisi kutsua vielä rankemminkin.

 

Mutta, arvoisa puheenjohtaja, toinen asia, johon haluaisin kiinnittää
huomiota tässä vastauspuheenvuorossani, liittyy myöskin tähän
valtuutettu Karhuvaaran puheenvuoroon. Se oli kyllä kerta kaikkiaan
uskomaton ja jos se kuvastaa Kokoomuksen nykyistä sosiaalipoliittista
linjausta niin se sitten todella kertoo, miten kovasydämisiä siellä ollaan.
Hän ei ilmeisesti ollenkaan tunne niitä tutkimuksia, joita on vuosien

varrella tehty eli juuri terveyskeskusmaksut monasti ovat johtaneet
siihen, yleensä, että ne maksut otettiin käyttöön, että kaikkein
pienituloisimmat ja heikoimmassa asemassa olevat eivät välttämättä
mene ollenkaan terveyskeskukseen. Kerta kaikkiaan sitä rahaa ei ole ja
kun Karhuvaara täällä sanoi, että sossuun vaan niin sekin kuvastaa
hänen asennettaan. Hän ei tiedä ollenkaan minkälaisen kontrollin alle
sossuun menijä joutuu. Siellä täytyy kaikki selvittää yksityiskohtia
myöten. Ja juuri niistä ihmisistä, jotka ovat kaikkein hädänalaisimpia
niin heiltä jää menemättä monta kertaa sinne sossuun.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Otto Lehtipuu ihmettelee
välikysymyksen sisältöä, miksi keskustelemme ensi vuoden budjetista
niin hän ei ilmeisesti ole ymmärtänyt viestiä oikein. Hänellä tässä
kaupunginhallituksessa eikä näköjään tässäkään kokouksessa, kysyin
häneltä KH:n kokouksessa, että hyväksyessään tämän esityksen
Vihreät todella hyväksyvät maksujen korottamisen 1.8.-08 ja hän sanoi
posket punaisena, että ”kyllä me pidämme kiinni budjettisovusta”,
sellaisesta sovusta, joka ei pidä sisällään näitä maksujen korotuksia.

 

Toinen väärä viesti, mitä nyt on tarjottu useampaan otteeseen, joka nyt
tulee oikaistuksi on Hesarin toimittajan valikoiva uutisointi
sosiaalilautakunnan päätöksistä. Siinä kerrottiin vain Vihreitten
esittämä lopputulos, mutta jätettiin kertomatta se, että
Sosialidemokraatit esittivät tuossa kokouksessa, että maksukorotuksia
päivähoidossa ei hyväksytä.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Ensinnäkin en ole sanonut, että on ollut täysin vastuutonta ainoastaan
jättää maksuja korottamatta, vaan siihen samaan liittyy myöskin
tulorajojen tarkastaminen, kuten täällä on moneen kertaan tullut esille.
Minun mielestäni on törkeää se, että huolimatta siitä, että kaikki
kustannukset myöskin terveydenhuoltopuolella nousevat koko ajan niin
tämä kaikki patoutunut korotustarve on jätetty tähän vuoteen, jolloin

Sosialidemokraatit voivat pestä kätensä koko tästä asiasta.

 

Ja toinen asia on se, että olen 26 vuotta tehnyt kentällä työtä ihmisten
kanssa sekä terveyskeskuksessa että yksityissektorilla ja tiedän täysin,
kuinka paljon ihmiset välttävät lääkäriin menoa rahanpuutteen vuoksi ja
se ei ole ollut kyllä yhdenkään niiden ihmisten kohdalla ydinkysymys,
raha on aina jostain tullut sitä lääkärin menoa varten. Ja sitä, että
ihminen kantaa omasta terveydestään vastuuta, ei todellakaan estetä
terveydenhuollon maksuilla, olivat ne ilmaisia tai eivät.

 

Ja olen istunut lisäksi sosiaali- ja terveysjaostossa silloin, kun ne vielä
olivat olemassa ja näin kyllä siellä, että toimeentulotukiasiakkaat, joilla
ilmeisesti kuitenkin kaikkein huonoiten menee ja eläkeläiset, heillä on
oikeus saada terveydenhuoltopalvelut kaupungin maksamana ja sen
teistäkin jokainen tietää.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Täytyy tässä sen verran olla samaa mieltä valtuutettu Karhuvaaran
kanssa, että tosiasioihin kun täällä Vasemmisto vetosi niin
käsittääkseni tosiasia ei suinkaan myöskään ole se, että suurin
ongelma vähävaraisilla olisi se, että he eivät voi ostaa lääkkeitä tai
mennä lääkärille, vaan aivan selvien tutkimustulostenkin pohjalta
Helsingissä on selvää, että meillä se osa väestöstä, joka kuolee turhan
nuorena tai nuorempana kuin muu osa väestöä niin heihin pitäisi
heidän elintapoihinsa, koulutukseen ja muuhun vaikuttaa eli siihen
varhaiseen vaiheeseen ennaltaehkäisyn mielessä. Siellä on se, millä
siihen vaikutetaan, kuinka pitkään he elävät tai miten terveinä he
elävät. Ei sillä, että väitetään, että nämä henkilöt eivät pääsisi lääkäriin.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kun valtuutettu Vehviläinen, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja
epäili, että en ymmärrä, mistä tässä on kysymys niin luen nyt vielä
ääneen saman, mitä yritin lukea itsekseni siinä kaupunginhallituksen
kokouksessa. Eli tässä Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän

välikysymyksessä kyllä ensin pitkään kuvataan, että miten niukkoja
heidän hyväksymänsä budjetit ovat olleet ja sitten suora sitaatti: ”Edellä
esitetyn perusteella esitämme, että valtuusto käy keskustelua ja
edellyttää, että kaupunki varaa vuonna 2009 budjettiin tarvittavat
määrärahat”. Jos tämä keskustelu, jota he tässä esittävät, ei koske ensi
vuoden talousarviota niin mitä se sitten mahtaa koskea?

 

 

 

                                          Kiitoksia puheenjohtaja.

 

Minä en nyt ymmärrä ollenkaan tätä logiikkaa, joka on tässä tarinassa
eilisestä sosiaalilautakunnan kokouksesta. Sain äsken sen käsityksen,
että demarijäsenet siellä vastustivat sitä, että tämä uusi päätös
päivähoitomaksuista olisi tullut voimaan. Eihän tässä ole päätä eikä
häntää, koska tämän uuden maksupäätöksen mukaan nimenomaan
kaikkein pienituloisimmat lapsiperheet hyötyvät päivähoitomaksujen
muutoksesta.

 

Eli kun te vastustitte tätä päivähoitomaksujen muutosta niin te
vastustitte sitä, että oltaisiin tehty tulonsiirtoa pienituloisimmille
lapsiperheille tässä kaupungissa. Sen lisäksi te vastustitte sitä, että
kaikki perheet saavat toisesta lapsesta alkaen 40 euron vähennyksen
päivähoitomaksuihin. Eihän tässä ole päätä eikä häntää!

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Eilen tapahtui seuraavaa sosiaalilautakunnassa: Esittelijän ehdotus oli
eduskunnan päätöksen mukainen. Lautakunta äänesti 2
muutosehdotuksesta. Terhi Mäki ehdotti, että maksuja ei koroteta,
mutta muilta osin esittelijän ehdotus olisi toteutunut. Sirkku Ingervo
ehdotti puolestaan, että peritään lainmukaiset enimmäismaksut
kuitenkin siten, että perheen toiseksi nuorimmasta lapsesta peritään
maksu, joka on 40 euroa kuukaudessa vähemmän kuin laki
mahdollistaisi.

 

Ensimmäisessä äänestyksessä Sirkku Ingervon ehdotus voitti äänin 7-
4, Vasemmisto ei olisi halunnut korottaa maksuja, mutta muilta osin

esittelijän ehdotus olisi toteutunut. Toisessa äänestyksessä olivat
vastakkain esittelijän ehdotus ja Sirkku Ingervon ehdotus, joka voitti
äänin 9-0, 2 tyhjää. Äänestin Ingervon ehdotuksen puolesta.

 

Kiitoksia.

 

 

 

Mutta edelleen jää auki se, minkä ihmeen takia te vastustitte sitä, että
toisesta lapsesta alkaen lapsiperheille tehtäisiin 40 euron vähennys
päivähoitomaksuihin. Ette te myöskään kannattaneet sitä! Ette te sitä
kannattaneet, se on kyllä totuus.

 

[Puheenjohtajan välihuomautus.]

 

 

 

                                          Kiitos arvoisa puheenjohtaja.

 

Pahinta on silloin, kun tunteet kuumenevat eikä enää suostuta
kuuntelemaan toisia ja tähän edustaja Alanko-Kahiluoto syyllistyy
pahasti.

 

Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja olisi tietysti voinut vielä vääntää
rautalangasta, että se Terhinmäen esitys eilisessä
sosiaalilautakunnassa olisi tarkoittanut sitä, että kenenkään maksuja ei
koroteta, mutta ne hallituksen esityksessä olevat päivähoitomaksujen
alennukset tulevat myöskin Helsingissä toimeen. Joten rakkaat
edustajat, te, jotka olette väittäneet täällä jotakin ihan puuta heinää siitä
eilisestä kokouksesta niin toivottavasti otatte nyt itseenne tämän.

 

Mutta, arvoisa puheenjohtaja, tämä Sosialidemokraattien tekemä
välikysymys niin olen tässä suhteessa Lehtipuun kanssa samaa mieltä,
että tämä teksti ehkä enemmän keskittyy siihen, miten palvelut nyt on
voitu turvata, mutta siinä tulee esille myöskin hyvin selkeästi tämä
maksujen korotuspyrkimys. Ja se, että tämä todellakin liittyy tietyllä
tavalla ensi vuoteen, minusta se on itsestään selvää, koska
raamineuvotteluissa, niin kuin täällä aikaisemmin todettiin esille,
numeroja ei saanut laittaa. Vasemmistoliittokin laittoi niihin
raamineuvotteluihin, kun 3 suurta ensin keskusteli siellä keskenään,

me teimme omat ehdotuksemme erittäin perusteellisesti lukujen
kanssa, sitten meille yksiselitteisesti todettiin, että mitään lukuja sinne
ei kannata ottaa. No eivät pelkät kauniit lauseet vielä kerro sitä, miten
palvelut turvataan. Ja se vääntö meillä on syksyllä edessä, mutta olisi
ollut aika kummallista, että olisimme heränneet vasta sitten, kun
budjettiesitys tulee, kun nämä maksukorotukset nyt aiotaan tehdä ja
toteuttaa 1.8. lukien. Että emmehän me nyt ihan hölmöläisiä ja pöljiä
voida olla, tässä suhteessa tämä Sosialidemokraattien välikysymys on
ihan paikallaan ja oikeaan aikaan ajoitettu.

 

Totta kai tällä tehdään myöskin politiikkaa, mutta niinhän te, hyvät
ystävät, teette kaikki, jotka nyt olette sitä mieltä, että tämä on väärin
ajoitettu niin ihan samanlaista politiikkaa te teette. Mitäs te nyt täällä
hurskastelette yks kaks? Politiikkaa pitää tehdä silloin, kun on politiikan
teon aika.

 

No niin, arvoisa puheenjohtaja, minä kannatan Kai Kaliman
palautusehdotusta. Ja sitten toinen asia, jonka haluaisin sanoa, että
meillä olisi joskus kyllä valtuustolla syytä vähän käydä tällaista
itsetutkiskelua ja olla vähän rehellisempiä niissä arvioinneissa.
Valitettavasti siellä valtuustoseminaarissakaan emme oikein
uskaltaneet arvioida tätä palvelujen tilannetta sikäli, että kun nyt sekä
sosiaalivirasto että terveyskeskus kuvaavat täällä, miten kaikki on
mahdollisimman hyvin niin tämä pitää aika pitkälti paikkansa niiden
kohdalla, jotka niitä palveluja saavat. Mutta meillä on suuri joukko ja
kukaan teistä ei tiedä eikä meistä, kuinka suuri joukko on niitä, jotka
ovat palvelutarpeessa, jotka eivät niitä palveluja saa. Vähän
analyyttisempaa ja vähän rehellisempää pitäisi olla, koska
asiakastyytyväisyyskyselyt tehdään niille, jotka sinne palveluihin ovat jo
päässeet eikä niille, jotka siellä kotona ovat ehkä lähes heitteillä.

 

Niin, arvoisa puheenjohtaja, todellakin nyt kannatan tätä
palautusesitystä ja jos ei tämä tuota tuloksia niin kyllä ilmoitan
Vasemmistoliiton ryhmän puolesta, että me aiomme sitten ensi
maanantaina yrittää uudelleen otto-oikeutta kaupunginhallituksessa.
Senkin haluan rehellisyyden nimessä jo tässä kertoa, että emme nyt
lannistu vielä tästä, käymme koko tämän tien lävitse. Nimittäin onhan
nyt niin, että jos me tosiaan olemme terveyspoliittisesti huolissamme
siitä, että yhä suurempi joukko ihmisiä ei huolehdi terveydestään ja
täällä on ihan turha käyttää tätä Karhuvaaran ja Ikävalkon tyyliä, jolloin
ihmiset leimataan huonoiksi ihmisiksi, on paljon ihmisiä, joilla ei ole
rahaa, joilla ei ole kykyä hallita omaa elämäänsä ja he eivät huolehdi
kunnostaan eivätkä hölkkää. Mutta olisi edes tärkeää, että me
saisimme heidät menemään sinne terveysasemalle ja siinä tämä

maksu voi olla esteenä.

Sitten totean tässä vielä sen, että Vasemmistoliitto on myös täällä
Helsingissä, mutta aika monissa kunnissa tehnyt nyt aloitteen siitä, että
näitä terveyskeskusmaksuja ja terveydenhuollon ja sosiaalihuollon
maksukorotuksia ei tehtäisi, koska todellakin nyt on syytä katsoa, että
Suomi on vauras, näillä maksuilla ei kuntien taloutta pelasteta. Se on
tullut täällä sanottua moneen kertaan, valtio nyhtää nämä korotetut
rahat pois kunnilta joka tapauksessa. Ja jos halutaan todellakin
hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistaa niin silloin maksukorotukset ovat
väärät.

 

Ja aivan lopuksi, arvoisa puheenjohtaja, sanoisin vielä yhden asian
tässä. Tiedättekö miten, ja ottakaa selvää, jos ette vielä tiedä,
Helsingissä on otettu käyttöön tämä palvelusetelijärjestelmä, olisi
varmaan teidänkin, valtuutetut, hyvä tietää, miten nämä testit tehdään,
keille nämä palvelusetelit annetaan. Sitä kannattaa tarkastella
lähemmin.

 

Kiitoksia.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kannatan asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

 

Täällä valtuustossa on arvosteltu sitä, että välikysymys on poliittinen
manööveri ja julkisuushakuisuutta. No sitä se varmasti on. Ja sitähän
valtuuston pitää olla, valtuuston pitää olla poliittisten päätösten
tekemisen kenttä ja poliittisten teemojen esiin nostamisen kenttä. Ja
nyt, kun keskustelemme asiakasmaksujen korottamisesta niin ainoa
tapa oli tuoda tänne valtuustoon tämä asia.

 

Olen samaa mieltä valtuutettu Lehtipuun kanssa, että tämä
välikysymyksen muotoilu olisi voinut olla tarkempi ja selkeämmin
ohjattu tähän asiakasmaksujen korottamiseen, mutta se on nyt se
kuuma peruna, se iso kysymys.

 

Eduskunnassa edustaja Zyskowicz totesi erään lakihankkeen osalta,
että hallituksessa tulee hölmöjä ja surkeita lakiesityksiä ja kyllä täytyy
sanoa, että tässä edustaja Zyskowicz, ei monissa asioissa oikein,

mutta siinä hän on, että hallitukselta tulee hölmöjä ja surkeita
lakiesityksiä, niin tämä on yksi niistä hölmöimmistä ja surkeimmista
laeista se, että asiakasmaksuja tullaan korottamaan noin 16,6 %:lla ja
sen lisäksi ne tullaan sitomaan indeksiin.

 

Minusta on aivan oleellista se, että valtuusto linjaa näiden korotusten,
joita on esitetty 1.8. osalta, mutta myös tulevaisuudessa se, että me
emme päästä läpi sitä, että tulee automaatio, jossa automaattisesti
meidän sosiaali- ja terveydenhuollon maksujamme korotetaan ilman,
että se on poliittinen kysymys, ilman, että siitä tehdään todellisia ja
aitoja poliittisia päätöksiä. Sen vuoksi tämä asia pitää palauttaa ja
siihen pitää tehdä selvä linjaus.

 

Nyt kysymys on siitä, että vaikka hallitus tekee hölmöjä ja surkeita
päätöksiä, niin ei valtuuston tarvitse niitä toteuttaa paavillisemmin kuin
paavi itse. Nyt kysymys on siitä, toteutammeko me tämän surkean ja
hölmön päätöksen myös Helsingissä vai otamme me politiikan omiin
käsiimme, toteamme, että emme halua käydä pienituloisten
helsinkiläisten kukkarolla. Ymmärrän sen, että eduskunnassa Vihreiden
ryhmäjohtaja, edustaja Sinnemäki, ruoskii rivit suoriksi ja pitää huolta
siitä, että hallituksen esityksiä vastaan ei äänestetä. Mutta hyvät
Vihreät, ei hallituskuri yllä valtuustoon asti. Valtuustossa teillä on aito
mahdollisuus näyttää sitä sosiaalista sydäntä, sitä
oikeudenmukaisuutta, jota te olette painottaneet edustavanne.

 

Nyt, kun me äänestämme asian palauttamisesta, äänestämme siitä
ottaako kaupunginhallitus kantaa siihen, korotammeko me
palvelumaksuja, asiakasmaksuja. Ja tässä on mahdollisuus näyttää,
että vaikka hallitus on sydämetön niin sydäntä löytyy kuitenkin
helsinkiläisillä päättäjillä Helsingin osalta. Tämä on tarjous, josta ei voi
kieltäytyä, jos haluaa osoittaa sosiaalisuutta, oikeudenmukaisuutta ja
tasa-arvoa. Uskon, että tähän tarjoukseen tartutaan eikä lähdetä
toteuttamaan Helsingin tasolla hölmöjä ja surkeita hallituksen esityksiä,
kun niihin ei ole mikään pakko.

 

 

 

                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.

 

Kyllä Sosialidemokraattien tekemä kunnallinen välikysymys
valitettavasti on äänestäjien kosiskelua ja vaalipopulismia. Samaan
kategoriaan kuuluvat myös aloitteet siitä, että olisi maksuton julkinen

liikenne, maksuton päivähoito ja niin edespäin. Jos veroina kerätyt
varat jaetaan tasaisesti koko kansalle niin ainoa vaihtoehtohan on
silloin verojen korottaminen tai sitten palvelujen heikentäminen. Eikö
siitä juuri kärsi eniten nämä köyhät, mistä valtuutettu Arhinmäkikin
puhui? Siis teidän mielestänne kaikki rahat pitää jakaa tasaisesti
kaikille ihmisille? Silloinhan te hyvätuloiset saatte eniten ja ne
pienituloiset saavat kaikista vähiten, ne rahat eivät riitä näille
pienituloisille.

 

Eduskunnassa hyväksytty lakimuutos asiakasmaksuista suosii
esimerkiksi päivähoidossa nimenomaan pienituloisia ja
yksinhuoltajaperheitä ja sellaisia, joilla on paljon lapsia. Olisi erittäin
valitettavaa, jos tätä uutta maksujakaumaa ei toteutettaisi sillä tavalla
kuin se nyt tässä jo eduskunnassa hyväksytyssä asiakasmaksulaissa
tulee voimaan. Kuten niin moneen kertaan sanottu niin 50 %:han
lapsiperheistä tulee silloin maksamaan vähemmän päivähoitomaksuja
ja sitten te hyvätuloiset, te keräätte itsellenne niitä rahoja ja jos teidän
maksunne nousee niin se on teistä paha. Me ajattelemme juuri
päinvastoin.

Helsingin terveydenhuolto on hyvässä kunnossa. Määrärahoja on
kasvatettu runsaasti hoitotakuulainsäädännön myötä muun muassa,
HYKS on purkanut 90 % potilasjonoista. Vuodeksi 2009
terveydenhuollon kokonaisrahoitus kasvaa Helsingissä 4,5 % ja tämä
sisältää myös palkan tarkistukset. Tämä on 46 miljoonaa euroa lisää
terveydenhuollon budjettiin.

 

Terveyskeskus toteuttaa myös kunnianhimoisen investointiohjelman.
Me olemme yhdessä terveyslautakunnassa olleet hyväksymässä
Meilahden alueen läntistä päivystyspistettä, joka valmistuu ensi vuoden
loppupuolella ja Myllypuron terveysasemaa, joka on meille etenkin Kari
Lehtolan kanssa erityisesti sydäntä lähellä. Kannelmäen terveysasema
korjataan ja niin edespäin. Palvelujen saatavuus Helsingin
terveyskeskuksessa on nykyisin hyvällä tasolla ja
potilastyytyväisyystutkimuksen mukaan on hyvä tai vähintäänkin
tyydyttävä.

Terveydenhuoltolain astuessa voimaan ensi vuonna on tarkoitus lisätä
potilaiden valinnan vapautta niin, että he voivat mennä vaikka Vantaan
puolelle tai Espoon puolelle hoitoon ja täällä on
asiakasmaksukorotukset jo hyväksytty, nämä vähäiset. Suomessa on
edelleen korkeatasoinen terveydenhuolto, kuten ruotsalainen tutkimus
osoittaa, mutta meidän ongelmamme on sijaisten puute. En usko, että
vuokratyövoimalla ratkaistaan työvoimapulaa. Päinvastoin uskon, että

terveydenhuollon työntekijöitä tulee palkita osaamisen ja koulutuksen
mukaan. Tähän meidän pitäisi panostaa.

 

Olen edelleen sitä mieltä, että vanhusten hoito Helsingin kaupungissa
tulisi saattaa yhden toimijan alaisuuteen siten, että pitkäaikaishoito,
kotihoito, omaishoito, vanhainkoti ja niin edespäin olisi yhden viraston
alaisuudessa, koska nyt tapahtuu selkeää osaoptimointia ja
todennäköisesti me menetämme rahaa tässä, että ne ovat 2 virastossa.

 

Välikysymyksen sisällöstä voi sanoa ainoastaan emeritus-pääministeri
Paavo Lipposen sanoin ”voi tätä populismin määrää”. Toivottavasti
välikysymys ei riko välejämme, vaan kunnallisvaalien jälkeen ryhmät
jatkavat edelleen yhtä hyvää yhteistyötä. En kannata palautusta.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

 

Sosialidemokraattien tekemä välikysymys on aiheellinen. Helsingin
sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit eivät todellakaan vastaa
palvelujen tarvetta. Asiakasmaksujen korotukset puolestaan lisäävät
etenkin pienituloisten vaikeuksia, kuten myös meille tänään jätetyssä
sairaus- ja tapaturmainvalidien kunnallisaloitteessa todetaan.

 

Kaupunginhallituksen enemmistön vastauksessa kierretään kokonaan
se tosiasia, että sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahat ovat jääneet
jälkeen näiden alojen kustannuskehityksestä. Valtuutettu Asko-
Seljavaara, ei voi verrata terveydenhuollon määrärahojen kehitystä
yleisiin inflaatiolukuihin, niitä pitää verrata terveydenhuollon
kustannuskehitykseen ja sama koskee muita palveluja. Tällaisessa
tarkastelussa on aivan selvää, että määrärahat ovat vuosi toisensa
jälkeen jääneet jälkeen Helsingissä.

 

Mitä tulee sitten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen
korottamiseen, kaupunginhallituksen vastaus ei vastaa näitä maksuja
koskevan lain perusteluissa nimenomaisesti edellytettyä harkintaa.
Kannattaa kuunnella tarkkaan, jos ei ole tullut lukeneeksi tätä uutta
eduskunnan hyväksymää lakia. Eduskunnan hyväksymässä laissa
nimittäin sanotaan sanatarkasti seuraavaa: ”Koska kaikki asiakkaat
eivät ole hyötyneet esimerkiksi viime vuosina tapahtuneesta
ansiotulojen myönteisestä kehityksestä, maksujen korotukset voivat
lisätä tarvetta harkita maksuvapautusten myöntämistä tai maksujen

alentamista.” Tämä on siis eduskunnan hyväksymän lain perustelujen
yleisestä osasta.

Miten tällainen harkinta voi tapahtua esimerkiksi terveydenhuollon
maksuissa, jos kaupunginhallituksen enemmistö pitää kiinni siitä, että
mitään harkintaa ei tapahdu, vaan yli 8 vuotta sitten tehdyn päätöksen
perusteella maksujen korotukset tulevat enimmäismääräisenä
automaattisesti voimaan ilman valtuuston tai lautakunnan käsittelyä?
Oletan, että tällaisella linjauksella Helsingin kaupungihallituksen
enemmistö itse asiassa toimii vähintäänkin eduskunnan säätämän lain
tarkoituksen vastaisesti ellei suorastaan laittomasti.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lain 2 §:ssä on
myöskin tärkeä kohta. Siinä nimittäin annetaan valtioneuvostolle oikeus
säätää asetuksella maksujen enimmäismäärästä ja tarkistamisesta
indeksin mukaan. Nyt, jos me pidämme kiinni tästä
kaupunginhallituksen enemmistön linjasta niin se tarkoittaa
käytännössä sitä, että Helsingin kaupunki luovuttaa valtioneuvostolle
avoimen valtakirjan hamaan tulevaisuuteen korottaa maksuja aivan
millä tavalla valtioneuvosto parhaaksi katsoo ja myöskin rukata
indeksejä, jos valtioneuvosto niin katsoo aiheelliseksi.

 

Kun täällä puhuttiin siitä, mitkä ovat nämä tulojakoon liittyvät
vaikutukset tai yhteydet niin minusta on syytä muistuttaa siitä, että
palvelumaksujen korottamisella tässä tapauksessa valtioneuvosto
haluaa rahoittaa niitä kustannuksia tai kustannusaukkoja, joita on
syntynyt, kun rikkaille on jaettu yhä enemmän verohelpotuksia ja siirtää
julkisten palvelujen maksut, rahoittaminen, entistä enemmän
pienituloisten maksettavaksi, jotka maksavat palvelumaksuista ja
kunnallisverosta suhteellisesti suuremman osan kuin valtion
verotuksessa.

 

SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa siis maksujen korotuksia.
Budjettia ja budjettiraameja käsiteltäessä esitimme peruspalvelujen
alibudjetoimisen lopettamiseksi lukuisia ehdotuksia. Huomiota herättää
tässä kaupunginhallituksen vastauksessa vielä eräs seikka.
Kaupunginhallitus ilmoittaa päättävänsä ensi vuoden
talousarvioesityksestä 27. päivä lokakuuta. No kuinka sattuikaan?
Ylipormestari on kuitenkin ilmoittanut, että esitys tulee jo syyskuussa.
Mitä pelättävää kaupunginhallituksen ryhmillä tai kaupunginhallituksen
enemmistöllä on, että budjettiesitystä ei voida kaupunginhallituksessa
käsitellä avoimesti ennen vaaleja ja kertoa, millä vaihtoehdoilla
vaaleissa ollaan liikkeellä?

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Selostin tässä aikaisemmin, mitä eilisessä sosiaalilautakunnan
kokouksessa tapahtui, joten en palaa enää siihen. Mutta voin kertoa,
että tarkkaa arviota eilisen päätöksen vaikutuksista ei ole, mutta
voimme olettaa, että yli puolet helsinkiläisistä perheistä joutuvat
maksamaan nykyistä enemmän päivähoidosta. Minä kuuluin niihin,
jotka eivät halunneet korottaa maksuja, mutta sen sijaan olimme valmiit
muilta osin hyväksymään esittelijän ehdotuksen, joka oli eduskunnan
päätöksen mukainen.

 

Miksi en halunnut korottaa maksuja? Nyt ei ole oikea aika korottaa
maksuja, ajankohta on mahdollisimman huono.

 

Ensimmäinen syy: Päiväkodeissa on liian ahdasta, koska hoidossa
olevien lasten määrä on ollut ennakoitua suurempi. Sosiaalilautakunta
on päättänyt, että niin sanottu tilatäyttötavoite on 90 %. Viime vuonna
se oli keskimäärin 95 % ja tämän vuoden keväällä peräti 99 %.
Tilatäytön alentaminen 5 %:lla maksaisi 1,5 miljoonaa euroa.

 

Toinen syy: Meillä on liian isot ryhmät tällä hetkellä. Käytännössä se
tarkoittaa, että lasten ja henkilöstön välinen yksikkökohtainen
suhdeluku on liian korkea. Se on nykyisin 6,48. Suhdeluvun
alentaminen 6,4:een maksaisi 2,7 miljoonaa euroa.

 

3. syy: Entistä useampi perhe joutuu tänä syksynä toteamaan, että
lähipäiväkodeista ei löytynyt vapaita paikkoja.

 

Katson, että maksujen korotus olisi aiheellinen vasta, kun päiväkotien
toimintaan on varattu riittävät resurssit.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Ei liity palautukseen.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

Valtuutettu Arhinmäkeä kuunnellessani totesin, että onpa hyvä, että
asioita ei täällä ratkaista huutoäänestyksellä, koska hänelle ei kukaan
pärjäisi.

 

Tässä välikysymyksessä ja siihen liittyvässä keskustelussa on tullut jo
moneen otteeseen todettua se, että tämä ensi vuoden budjetin käsittely
on kesken ja näihin tässä välikysymyksen perusteluissa esiin
nostettuihin asioihin otetaan siinä kantaa. Tämä maksuasia on ollut
myös perinpohjaisessa käsittelyssä ainakin sosiaalilautakunnassa ja
vaikka valtion päätöksiä voidaan joillakin kohdin kritisoida niin on niillä
kyllä myös vankat perustelut, kuten tässäkin keskustelussa on monta
kertaa nostettu esiin. Se pahin epäkohta, joka tähän meinasi tulla
mukaan, korjattiin sosiaalilautakunnassa nimenomaan Vihreiden
aloitteesta ja olemme siihen hyvin tyytyväisiä.

Mitä tulee terveysmaksuihin ja terveyspalveluihin tällä hetkellä, taitaa
olla niin, että pahimmat puutteet ja jonot liittyvät tällä hetkellä
hammashuoltoon ja niihin tulee varmasti ensi vuoden budjetin
valmistelussa paneutua. Emme näe riittäviä perusteluita tämän
välikysymysvastauksen palauttamiseen tässä vaiheessa.

 

Haluaisin kiinnittää huomiota kaupunginhallituksen vastauksen yhteen
kohtaan, joka löytyy tuolta sivun 7 alareunasta, jossa vastataan myös
valtuutettu Hakasen kritiikkiin harkinnasta tai sen puutteesta.
Kaupunginhallitus toteaa, että ”muutoksista maksujen periaatteisiin
päätetään osana budjetin valmistelu- ja strategiatyötä”. Tämä siitä
syystä, että itse asiassa kysymys on palvelutarpeen, palvelujen
mitoituksen kokonaisuudesta, palvelutuotannon edellyttämien
resurssien mitoittamisesta ja erityisesti resurssien rahoittamisesta ja
siitä, kuinka paljon tästä rahoituksesta haetaan verovaroista ja kuinka
paljon asiakasmaksuista. Tämä muodostaa sellaisen kokonaisuuden,
että sen käsitteleminen on järkevää yhtenä asiana ja se tapahtuu silloin
luontevimmin osana kaupungin talouden pitkäaikaisempaa suunnittelua
ja kaupungin vuosittaista talousarviota ja sen päätöksentekoa.

 

Tämä on vähän vastaavanlainen järjestely tai tämän pitäisi olla
varmaan parhaassa tapauksessa vähän samanlainen järjestely kuin
odotamme tällä hetkellä joukkoliikenteen kohdalla. Kuten hyvin
muistatte niin vielä joitakin vuosia sitten valtuusto erikseen päätti lipun
hinnoista ja sitten joitakin viikkoja myöhemmin tariffituen määrästä. Nyt