Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Ensiksi totean, että valtuutettu Johanssonin kysymys viipalepäiväkodin
sijoittamispäätöksen viivästymisestä on aiheellinen. Ruotsinkielinen
päiväkoti Stigen toimi aikaisemmin Maunulassa, mutta taloyhtiön
peruskorjauksen vuoksi toiminta siirrettiin tilapäistiloihin Oulunkylään.
Evakkotila Oulunkylässä ei sijaintinsa eikä tilansa puolesta vastaa
päiväkodin nykyisiä tarpeita.

 

Uusista tiloista on neuvoteltu Tilakeskuksen, sosiaaliviraston ja
opetusviraston kesken. Neuvottelut ovat edenneet hitaasti, mutta
tilanne on nyt ratkeamassa. Lähtökohtana on, että päiväkoti Stigenille
rakennetaan Maunulan ala-asteen pihalle väliaikaispaviljonki.

Valtuutetut Karhuvaara, Puura ja Koskinen kysyvät päivähoitopaikkojen
riittävyydestä. Vastaan näihin kysymyksiin yhteisesti seuraavasti:

 

Päivähoitopalvelujen alueellinen suunnittelu perustuu
väestöennusteisiin. Helsingin väestörakenteessa nuoremmat ikäluokat
ovat suurempia kuin aiempina vuosia ja alle 3-vuotiaita lapsia tulee
päivähoitoon aikaisempaa enemmän. Samanaikaisesti kotihoidon tuella
olevien lasten suhteellinen määrä on laskenut edellisistä vuosista.
Lasten määrän lisäksi päivähoitopaikkojen tarpeeseen vaikuttaa
olennaisena tekijänä nykyinen hyvä työllisyystilanne.

 

Pääsääntöisesti perheille pyritään järjestämään päivähoito asuinpaikan
mukaiselta päivähoitoalueelta. Tilanne on kuitenkin jonkin verran
muuttunut edellisistä vuosista, sillä palvelujen tarve on kasvanut ja
vaikeuttanut päivähoitopaikan saantia läheltä kotia. Tällaiseen
vaihteluun vastataan ensin säätelemällä tarjontaa olemassaolevissa
toimipisteissä ja lähialueilla. Syksyn tilanteeseen varaudutaan ottamalla

käyttöön lisätiloissa noin 400 paikkaa. Kuukausittain seurataan
päivähoidon tilojen käyttöä, mikä mahdollistaa tilojen tasapuolisen
käytön koko Helsingin alueella. Myös koulujen kanssa tehdään
yhteistyötä lisätilojen saamiseksi päivähoidon käyttöön.

 

Päivähoitopalvelujen alueellisissa suunnitelmissa otetaan huomioon
myös yksityinen päivähoitotarjonta. Päivähoitopalveluja ei ole viime
vuosina vähennetty. Asiakasohjausprosessia kehitetään sähköisen
asioinnin myötä. Helsingissä saadaan hyvin tietoa koko kaupungin
palvelutilanteesta palveluverkon päivittämisen ja asiakasohjauksen
yhteydessä.

 

Vanhemmilta on kysytty heidän tyytyväisyyttään lastensa
päivähoitopaikkaan syksyllä 2007. Kyselyyn vastanneista 95 % oli
tyytyväisiä saamaansa hoitopaikkaan. Kysely on tarkoitus tehdä joka
toinen vuosi. Anteeksi, flunssani estää minua hieman puhumasta,
täällä on aika kova hälinä.

 

Sijaisjärjestelmä on tärkeä varhaiskasvatuksessa ja sitä seurataan ja
arvioidaan vuosittain. Vakinaisia sijaisia on yhteensä 54, joista 46 on
hoito- ja kasvatushenkilöstöön kuuluvia. Syyskuun alusta lisätään
vakinaisia sijaisia 13:lla. Vakinaisten sijaisten lisäksi sosiaalivirasto
ostaa Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ltä omiin vakansseihin verrattuna
lähes kolminkertaisen määrän sijaisia.

Johtamisselvityksen myötä lisättiin lastentarhanopettajia perustyöhön ja
tehtiin suunnitelma osaamisen lisäämisestä
maahanmuuttajataustaisten lasten ryhmätarpeisiin.
Varhaiskasvatuksessa on tärkeää tukea lapsen kasvua ja ehkäistä
esimerkiksi oppimisongelmien syntyä. Sosiaali- ja terveysministeriö
valmistelee hoitopaikan järjestämistä koskevia asetuksen muutoksia
liittyen vanhempien työllistymiseen. Hoitopaikan tarpeisiin pyritään
vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti.

 

Sosiaalivirasto seuraa muutosten vaikutuksia ja tuo
sosiaalilautakunnalle selvityksen muutoksen edellyttämistä
toimenpiteistä lokakuun aikana.

 

 

                     

Tack för ordförande och tack till biträdande stadsdirektören för svaret.

 

 

När det gäller det här fallet i Månsas så verkar det ju faktiskt som om
det idag har hänt någonting, för vi har också uppgifter om att, ännu
idag, uppgifter om att daghemmet kanske ska bli kvar i Åggelby ännu
ett helt år.

 

Och problemet är ju just det att man har kommit så sent igång med
dehär diskussionerna och det att också skolan har fått väldigt sent
information om att eventuellt kunna placeras på skolgården ?. Och en
fortsatt lösning i Åggelby på det sättet dålig att det är väldigt långt från
själva skolan och det inverkar, kan till och med börja inverka på val av
skola för föräldrarna. Så därför borde sådana här tillfälliga lösningar
verkligen, verkligen vara tillfälliga.

 

Men nu har det dessutom uppdagit ? ett parallellfall på Drumsö, där
två förskoleplatser också skulle flyttas till ett sådant här flyttbart dagis
till en skolgård. Också där, enligt uppgifter, är det osäkert om de
kommer att hinna bli klara till hösten.

 

Min fråga gäller egentligen: vad är den egentliga orsaken till att
tidtabellerna blir såhär ansträngda, att vi går ända in på sommaren,
innan man på allvar börjar fatta beslut om någonting som skall vara
klart i början av augusti?

 

Puheenjohtaja.

 

Minun kysymykseni on siis itse asiassa prosessuaalinen, että miten on
mahdollista, että meillä on useampia esimerkkejä tästä, että vasta
kesän kynnyksellä oikeasti ruvetaan tekemään päätöksiä siitä, että
mihin lapset sijoitetaan sitten elokuussa. Nämähän ovat olleet tiedossa
jo aika pitkään kuitenkin, että väliaikaisratkaisuja ja saneerauksia ja
muuta.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Tämä on erittäin hyvä, että on olemassa Helsingissä kuitenkin jo tieto
siitä, että työllisyyteen perustuva päivähoitopaikan järjestämisvaade
todella toivottavasti astuu mahdollisimman pian voimaan. Sen vuoksi
muistuttaisinkin itse asiassa vielä siitä, että näiden uusien
asuinalueiden työpaikka-alueille voisi kehitellä jonkun systeemin, millä
mahdollistettaisiin myös päivähoitoon tarvittavien tilojen varaamisen

sinne joko kivijalkoihin taikka työpaikka-alueiden tai ostoskeskusten
yhteyteen. Ja ne olisivat tiloja, jotka olisi myös helppo aina muuttaa
sinne, missä kulloinkin tätä tarvetta tietyllä tavalla ilmenee.

 

Kiitos vastauksesta ja pidetään peukkuja, että selviämme siitä, kun
uusia työpaikkoja tänne kaupunkiin syntyy, myös lastenhoidon suhteen.

 

                                          Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kiitos vastauksesta.

 

Minulla on ollut ilo saada päivittäistä, yleensä positiivista palautetta
Helsingin päivähoidosta 12 vuoden ajalta ja kolmen oman lapsen
kertomana. Aivan viime aikoina olen saanut aika kriittistä palautetta
lapsiperheiltä eri puolilta Helsinkiä ja nämä palautteet ovat yleensä
koskeneet sitä, että päiväkotipaikka ei ole ollut kovin helppoa saada tai
sitten, että on koettu, että päiväkotitilat ovat hyvin ahtaasti täynnä.

 

Päivähoidon haasteet tulevat hallinnosta, johtamisesta, päiväkotien
rakentamisprosesseista ja määrärahojen riittävyydestä tai
riittämättömyydestä. Eli täällä kaupunginvaltuustossa ja
sosiaalivirastossahan muun muassa päätämme näistä asioista ja
vuodesta toiseen päivähoitoon suunnitellaan ja budjetoidaan aivan liian
vähän paikkoja ja määrärahoja. Näin ei voi jatkua.

 

Päivähoidon suunnittelu ja arvostus on saatava Helsingissä kuntoon.
Perheillä on oikeus halutessaan saada päivähoitopaikka ja nämä on
rakennettava ajoissa ja tarpeen mukaisesti niin, että lapsia ei sullota
liian ahtaisiin tiloihin. Päivähoidon laatua on Helsingissä jatkuvasti
kehitettävä ja tässä ovat tärkeitä tietenkin pienet lapsiryhmät ja se, että
erityistä tukea vaativat lapset saavat tarvittavan tuen.

Henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta täällä päivähoidossa ja onkin
tärkeää, että työpanos ja työaika tulee olla käytettävissä nimenomaan
lastenhoito- ja kasvatustyöhön. Ja tässä johtamisuudistuksessa on
heikentynyt tämä tilanne siinä mielessä, että kun yksi johtaja johtaa
kolmea päiväkotia niin käytännössä hallintotehtäviä on siirretty
hoitohenkilöstölle.

 

Kysynkin vielä apulaiskaupunginjohtajalta, että onko tarkoitus tarkistaa
tätä johtajauudistusta niin, että yhdelläkään johtajalla ei ole kolmea
päiväkotia johdettavanaan jatkossa?

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kiitos minunkin puolestani apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselle
hyvästä vastauksesta.

 

Päivähoitopaikkojen puute on varsin ajankohtainen ongelma, jota
osoittaa tässäkin tapauksessa kerääntyvien kysymysten
kohtaantuminen. Nykyisten päivähoitopaikkojen puute, kuten Paula
totesi, johtuu pääasiassa työllisyystilanteen voimakkaasta
paranemisesta. Työttömyysaste Helsingissä lähentelee 5 %:a, on ehkä
vielä hieman sen yläpuolelle. Kiitos siitä helsinkiläisille yrittäjille.

 

Yksi lisätyöllistämisen este onkin vielä tällä hetkellä puute
päiväkotipaikoista. Helsinki voisi nyt suunnata sopivia toimenpiteitä
myös yksityisen päiväkotitoiminnan laajentamiseksi ja
päiväkotipaikkojen lisäämiseksi tätä kautta. Toivon myös, että kaupunki
panostaisi Pohjois- ja Koillis-Helsingin päiväkotitilanteen
parantamiseen. Siellä on varsin heikot poikittaisliikenneyhteydet, mikä
hankaloittaa päiväkotien käyttöä.

Jo ensi vuodelle tehtävässä paikkojen lisätarvelaskelmassa tulee
pelkän lapsimäärän alueellisen arvioiden muutoksen lisäksi ottaa
huomioon myös muita tekijöitä ja käyttää kyllä nykyistä väljempää
toleranssia. Miellyttävää oli todeta, että ensi vuodelle varataan 400
paikkaa lisää ja myös yhteistyötä koulujen kanssa lisätään.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Hyvälaatuisen ja lasten erityistarpeet huomioonottavan päivähoidon

järjestäminen on keskeinen kysymys koko kaupungin asukkaiden
hyvinvoinnin kannalta. Lapsen kasvua tukeva päivähoito, johon
vanhemmat voivat jättää lapsensa turvallisin mielin houkuttaa pitämään
myös perheellistyneet työntekijät Helsingissä. Jos päivähoidon tarpeen
mitoitusta ei osata suunnitella kunnolla, lapset kärsivät isoissa
ryhmissä niin psyykkisesti kuin fyysisestikin muun muassa
korvatulehdusten ja flunssakierteiden takia ja tämä puolestaan
aiheuttaa vanhempien työstäpoissaoloja.

Vaikuttaa siltä, että väestöennusteissa ei ole osattu ottaa aina riittävästi
huomioon muun muassa sukupuolivaihdoksia asuinalueilla. Ennusteita
laatiessa ei tule tuijottaa vain nuoriin ikäluokkiin, vaan on huomioitava
myös vanhusväestössä tapahtuviin siirtymiin. Nyt on syytä varautua
muun muassa tulossa olevaan vauvabuumiin Etelä-Helsingissä, kun
perheiden ei aina olekaan tarvinnut hakea väljempää asumista
kehyskunnista, vaan on muutettu isovanhemmilta vapautuviin
asuntoihin.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kysymys, joka tänään on esillä, on varsin tärkeä. Sosiaalidemokraatit
ovat paneutuneet tähän sekä sosiaalilautakunnassa että muutoin. Me
olemme tänään jättämässä kunnallisen välikysymyksen sosiaali- ja
terveyshuollon maksuista ja se koskee myöskin lasten päivähoitoa. Me
toteamme, että sosiaalidemokraatit eivät hyväksy sosiaali- ja
terveystoimen maksujen korotuksia ja me järjestämme tästä
tiedotustilaisuuden kello 16.30.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Helsinkiläiset perheet ovat erilaisia rakenteeltaan tänä päivänä kuin
aikaisemmin. Perheiden tarpeet myös päivähoidon suhteen ovat tässä
muutaman vuoden aikana muuttuneet selvästi. Joustavuuden vaatimus
päivähoitoa kohtaan on myös lisääntynyt johtuen siitä, että työelämän
vaatimukset ovat myös toiset kuin muutamia vuosia sitten.

 

 

Ja kuten tässä apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen vastauksessa hyvin
kävi ilmi ja näissä kysymyksissä tulee myös se ilmi, että yhä
useammassa perheessä johtuen asumisen kalleudesta jo molemmat
tulonsaajat ovat töissä ja lasten hoitopäivät sitä myötä usein pitenevät
ja tarvitaan lapsille kokopäivähoitopaikka.

 

Olisin kuitenkin halunnut kysyä apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta
sitä, että onko meillä mahdollisuutta tällä hetkellä tarjota joustavia
vaihtoehtoja päivähoidossa. Osalla perheistä joustava osapäivähoito
mahdollistaisi sen, että lapsille ei tarvittaisi kokopäivähoitoa, mutta tätä
vaihtoehtoa ei välttämättä joka paikassa ole aktiivisesti tarjolla.
Erityisesti kolmivuorotyötä tekevillä ja jos perheen molemmat
vanhemmat tekevät kolmivuorotyötä niin päivähoitoa kohtaan
kohdistuvat vaateet ovat hyvinkin monimutkaisia usein.

 

Kolmiperhehoito on yksi hyvä vaihtoehto myös tällaisille perheille, jos
sattuu löytymään lähistöltä useampi perhe, jotka tarvitsisivat joustavaa
päivähoitoa. Mutta tätä vaihtoehtoa käsittääkseni ei kovin aktiivisesti
tarjota ja ainakaan monesti perheiden kanssa keskusteltaessa he eivät
edes tiedä, mistä tässä on kysymys.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Täsmälliset tiedot päivähoitopaikkojen tarpeesta ovat olemassa vasta,
kun päivähoitohakemukset ovat saapuneet. Päiväkotiverkostoa
tarkistetaan siksi kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kaikille
hakemuksensa jättäneille järjestetään paikka, ensi syksynä aika
monessa tilapäisessä tilassa.

 

Olemassaolevissa päiväkodeissa ei ole tilaa. Tilat ovat tällä hetkellä
liian tehokkaassa käytössä. Sosiaalilautakunta on päättänyt, että
tilatäyttötavoite on 90 %, mutta esimerkiksi viime vuonna tilatäyttö
kunnallisissa päiväkodeissa oli keskimäärin 95 % ja tämän vuoden
huhtikuussa peräti 99 %. Tilatäytön alentaminen 5 %:lla maksaa 1,5
miljoonaa euroa. Sosiaalilautakunta katsoi eilisessä kokouksessaan,
että tähän tarkoitukseen pitää varata rahaa ensi vuoden budjetissa.

 

Jag fortsätter på svenska, som att ge ett svar till Stefan Johansson.
Förberedelserna när det gäller Månsas daghem inleddes ingalunda
väldigt sent, utan i november ?, men av många olyckliga orsaker har
det dragit ut på tiden.

 

 

Socialnämnden utgår fortfarande från att paviljongen på Drumsö blir
klar den första i åttonde.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

Valtuutetut Puura ja Johansson ovat kiinnittäneet kahteen tärkeään
asiaan huomiota. Ensinnäkin Puura päivähoidon riittävyydessä ja
laadussa, jossa todetaan tämä hyvä työllisyystilanne ynnä muut asiat
voivat johtaa siihen, että on vaikeaa ennustaa lapsimäärien kehitystä ja
toisaalta sitten se voi johtaa myöskin siihen, että kaupungissa ajetaan
päivähoidon alasajoa liian nopeasti ja että se voi myöskin vaikuttaa
lapsiperheiden muuttamiseen kehyskuntiin.

 

Johanssonin kysymyksessä tästä tilojen varauksesta niin se on aivan
ydinkysymyksiä. Siksi olisinkin kysynyt apulaiskaupunginjohtajalta vielä
uudelleen, että millä tavalla tämä yhteistyö eli palvelusektoreiden, siinä
tietysti tulee myöskin opetus, sosiaali ja terveys ja toisaalta
kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistöviraston kesken on järjestetty niin, että
voisi todella luottaa, että tämä yhteistyö on niin toimivaa, että
esimerkiksi kaavoitusvaiheessa ei tarvitse pohtia, että onko nyt todella
asioita pohdittu riittävän pitkällä aikavälillä ja riittävän monipuolisesti ja
laaja-alaisesti niin, että kaikki tilat löytyvät, kun aika tulee, riittävälle
määrälle lapsia eri alueilla.

 

Tällainen epävarmuus kyllä hyvin usein tulee asemakaavoituksen
vaiheessa, kun joutuu pohtimaan näitä tilavarauksia, koska
tilavaraukset pitää asemakaavaan tehdä 5–6 vuotta etukäteen. Näin
ollen toivonkin, että tätä yhteistyötä tiivistetään niin, että voi todella olla
varma, että tarvittavat tilat löytyvät.

 

 

                     

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

Minäkin olen erittäin huolestunut tästä kehityksestä, joka tänä päivänä,
kun kysyntää on enemmän niin tarjontaa on vähemmän. Lapsia
sijoitetaan pienempiin huoneisiin, tänä päivänä puhutaan yli 20

lapsesta per ryhmä tai 25, joskus jopa pahempiakin. Pieniin, ahtaisiin
huoneisiin lapsia kerätään. Minusta se on todella erittäin huolestuttavaa
ja ei voi puhua hyvin varhaisesta kasvatuksen tuesta, jonka nyt Paula
on erittäin merkitykselliseksi ja tärkeäksi todennut.

 

Lapsia on enemmän ja aikuisia on vähemmän niin se tarkoittaa sitä,
että erityistukea tarvitsevia ei huomioida ajoissa ja heidän oppimisensa
ei etene niin kuin haluttaisiin. Ongelmat vain sitten siirretään kouluihin
ja kouluissakin ihmetellään, miksi lapsi ei opi. Tästä kehityksestä olen
erittäin huolestunut ja tämäkin on jo ? .

 

Mutta halusin varsinaisesti, tässä on ? yksi esimerkki, mitä tänä
päivänä, kun puhutaan esimerkiksi pienemmistä ryhmistä ja erityistä
tukea tarvitsevat. Pienemmät ryhmät ja erityistä tukea tarvitsevat
lapset, erityisesti CP-vammaiset, joilla on liikuntavamma, niin tänä
päivänä viedään sellaista ryhmää niin sanotun suurikokoinen ryhmä ?
nimikkeellä. Mikä ? on, kun pieni lapsi, jolla on muutenkin havainto-
ongelmia, jolla on oppimisvaikeuksia, jolla on lisäksi liikkumisongelmia
niin Helsingin kaupunki on päättänyt tällaisesta linjasta, että lapsille
annetaan vain avustaja.

 

Iso ryhmä, jossa on vähintään 20 lasta niin hänelle sanotaan vain, kun
lapsi ei pysty liikkumaan niin hän ei voi mennä erityisryhmään, koska
erityisryhmiä on niin vähän. Lapsen pitää itse liikkua, jolloin voidaan
todeta se, että hän voi mennä pienempään ryhmään, kun hänellä on
ryhmäavustaja, hän pärjää siellä. Eli lasta rangaistaan, kun hän ei
pysty itse liikkumaan ja kaupunki sanoo, että ei kaupunki voi myöntää
kahta toimenpidettä, joka minulle ainakin selvisi jälkeenpäin, mitä se
tarkoitti, että lapselle ei voi myöntää sekä avustajaa että pienempää
ryhmää. Mutta tällaisille esimerkiksi liikkumisongelmaisille lapsille,
heillä on muitakin havainnointiongelmia, heillä on muitakin
tukitoimintoja ja he eivät pärjää suuressa ryhmässä. He eivät pärjää
millään lailla isoissa ryhmissä, he eivät pysty ? ja havainnoimaan. Ja
annetaan tänä päivänä vain niin sanottu avustaja, joka ei ole
kouluttautunutkaan siihen, vaan että hän vain jotenkin liikkumista
auttaa ja lapsi sidotaan siihen ja hänelle vain sanotaan, että...

 

Aika on nyt päättynyt, mutta tämä on huolestuttava kehitys ja tämä on
tänä päivänä, minkä täällä päivähoidossa näkee.

 

 

 

 

                                          Kiitos rouva puheenjohtaja.

 

Helsingin kaupungin päivähoito on erittäin korkealaatuista ja siten
erilaisten yksityisten ja pienempien ratkaisujen lisääminen ei ole aivan
helppoa, koska kaikki me, jotka olemme sitä päivähoitoa käyttäneet,
tiedämme, että parhain päivähoito on sitä kunnallista päivähoitoa. Ja
lisäksi, kun kaupungissa on rakennettu, niin kuin esimerkiksi
Lauttasaaressa, sinne on tullut erittäin paljon lapsiperheitä lisää, niin
palvelurakentaminen ei ole pysynyt perässä.

Uskoisin, että asia on pitkälti siitä kiinni, ettei ole tarpeeksi kiinteistöjä.
Kun sitten keksitään näitä erittäin hyviä paviljong dagiksia eli näitä
kevyesti liikuteltavia tilapäisiä rakennuksia niin näiden tuleminen ei
sitten tietenkään aina ole vanhemmille se mieluisin, koska koetaan,
että tilapäinen ratkaisu ei ole niin hyvä kuin oikea, paikalle suunniteltu.

 

Om den här frågan i Månsas så kompliceras den ju av det faktum att
Tilakeskus, Lokalcentralen, har måstat samarbeta både med svenska
Social ? service och med Utbildningsverket. Och den här diskussionen
mellan Utbildningsverket, både på finska och svenska.

 

Tätä Maunulan asiaa monimutkaistaa se, että on kyseessä
kaksikielinen koulurakennus, jossa on suomenkielinen koulu ja
ruotsinkielinen koulu. Ruotsinkielisellä koululla on pieni koulupiha,
suomenkielisellä puolella on iso piha. Nyt, kun ruotsinkielistä tilapäistä
tarharakennusta ollaan laittamassa suomenkieliselle puolelle niin totta
kai siitä nousee aikamoinen häly, josta Tilakeskus taas ei voi olla
tietoinen, koska sitä ei ole merkitty kaavoihin, että tämä on
suomenkielistä tilaa.

 

Toivoisin, että nyt otettaisiin tästä opiksi ja mietittäisiin sitä, miten
pystytään näitä tilaratkaisuja Tilakeskuksen, opetus- ja sosiaaliviraston
kesken sopimaan. Ja pitkällä tähtäyksellä on tietysti niin, että kun
saadaan yhdistettyä opetustoimi ja päivähoito niin silloin tällaisia
ongelmia ei tule olemaan.

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

Kiitoksia apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselle erinomaisesta
vastauksesta, jonka osalta muutamia kommentteja. Kun kysymyksessä
on jokaisen lapsen oikeus päivähoitoon, se on subjektiivinen oikeus,
jonka osalta kaupungin tehtävänä on, aivan perustehtävänä, turvata
tarvittavat palvelut joko oman päiväkodin, kunnallisen päiväkodin,
perhepäivähoidon, yksityisen päivähoidon tai kotihoidon tuen turvin.

 

No nyt kun tätä tarvetta arvioidaan ja väestöennusteita ja muuta
käytetään taustana niin siellä todella on viiveitä, jotka eivät ole aivan
ajan tasalla. Ja tämänkin takia muun muassa juuri kaavoituksessa ei
todellakaan ? riittävän hyvin juuri tätä palvelun tarvetta siten kattaa,
että vaikkakaan ei suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä päiväkoteja ole
kaavaan merkitty, minkä kielinen se päiväkoti on niin siitä huolimatta
palvelun tarve on jäljessä. Ja silloin erityisesti, jos vielä
kiinteistövirastomme hallinnoimia taloja on päässyt pahasti
homehtumaan, kosteusvaurioitumaan niin silloin tarvitaan, ikävä kyllä,
jopa tällaisia väliaikaisratkaisuja kuin nämä viipalepäiväkodit tai
viipalekoulut ovat.

 

Joka tapauksessa, kysymyksen, joka täällä yhdessä otsikossa näkyy
on, että aiotaanko nyt sitten tämä eduskunnan hyväksymä sosiaali- ja
terveyshuollon asiakasmaksulain muutos tuoda sosiaalilautakuntaan ja
mahdollisesti myös tänne kaupunginvaltuustoon. Siellä käsittääkseni
kysymyksessä on aivan toisen tason maksupolitiikka, joka tuottaa kyllä
varmaan myös tietynlaista toimeentulotuen tai lastensuojelun tarvetta,
kun me päinvastoin olemme lastensuojelulain mukaan kyenneet muun
muassa Lapaset-hankkeessa ja muissa rakentamaan erittäin hyvää,
muutoin ehkäisevää toimintaa, jolloin tämä ? saattaa viedä monelta
jalat alta.

 

 

 

                                          Kiitos arvoisa puheenjohtaja.

 

Helsingin kunnallisessa päivähoidossa tarvitaan lisää väljyyttä näihin
päiväkoteihin. Tilankäyttötavoitteet ovat tällä hetkellä aivan liian tiukat.
Tämä on nimenomaan budjettikysymys ja tätä pitää korjata viimeistään
syksyn budjettineuvotteluissa ja reilulla kädellä.

Ryhmäkoot on saatava pienemmäksi. Lakihan ei millään tavalla rajoita
päiväkotiryhmien kokoa, ainoastaan lasten ja aikuisten välistä
suhdelukua, mutta on kohtuutonta, että ryhmäkoot ovat kasvaneet

näinkin paljon. Väljyys mahdollistaisi myös paremmin uuden
päiväkotipaikan saamisen, kun perhe muuttaa ja myös silloin, kun
haetaan sitä ensimmäistä päivähoitopaikkaa.

 

Niin kuin Heli Puurakin täällä sanoi niin itsekin olen saanut paljon
kriittistä palautetta päivähoidosta nimenomaan tämän viimeisen vuoden
kuluessa. Aikaisemmin tällaista ei ole ollut eli uskon, että olosuhteet
näissä päiväkodeissa todellakin ovat nyt käyneet tiukemmiksi. Ja niin
kuin tämä kysymystulvakin nyt osoittaa niin tilanne on kärjistynyt ja tälle
täytyy tehdä budjetissa vaadittavat korjaukset.

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Erittäin hyvä, että päivähoito on noussut näin monen kysymyksen
muodossa esiin. Itse haluaisin painottaa pitkää linjaa päivähoidon
suunnittelussa. Täällä valtuutettu Puura jo totesi johtamiseen liittyvät
asiat ja määrärahojen riittävyyden.

 

Mielestäni tässä on tullut hyvin esille, että viimeisen vuoden aikana on
tullut palautetta päiväkodeista ja jos katsotaan ihan näitä meidän
aikaisempia keskusteluja päivähoidosta, on ilmennyt, että vuositasolla
saattaa olla monen sadan paikan gappi, ei ole oikein osattu arvioida
lasten määrää. Ja tässä on ollut mielestäni myös tällaista
toiveajattelua, että yksityinen päivähoito paikkaisi kaupungin
päivähoitoa ja tämä toiveajattelu on näkynyt tässä suunnittelussa, että
kuinka paljon meillä on päivähoidon paikkoja kaupungin puolella
suunniteltu.

 

Ja se, mikä on iso asia, on myös, että on ollut selkeitä viiveitä uusilla
asuinalueilla. Kuitenkin meidän yleinen strategiamme Helsingissä on
ollut tukea lapsiperheitä ja heidän pysymistään Helsingissä ja samaan
aikaan uusilla alueilla päivähoitopaikat ovat tulleet viiveellä. Elikkä
tässä päivähoidossa pitäisi katsoa hyvin tarkkaan tavoitetta, että
meillähän pyritään päivähoidossa nimenomaan varhaiskasvatukseen ja
silloin pitää pitkällä aikavälillä kyetä turvaamaan nämä paikat.

 

Ja se, että meillä on ollut myös sellaista toiveajattelua, että naiset
hoitaisivat lapsiaan kotona, se on jopa korjattuna joihinkin papereihin,

jota olen syvästi ihmetellyt. Kyllä meillä pitäisi olla se, että me
tarjoamme todella päivähoidon silloin, kun sitä tarvitaan joko opiskelun
tai työn ja se on myös subjektiivinen oikeus lapselle.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

On hyvin ymmärrettävää, että esimerkiksi päiväkoti- tai kouluverkkoa
joudutaan tarkastamaan silloin, kun väestörakenne muuttuu. Mutta
haluaisin peräänkuuluttaa sitä, että meillä edelleen olisi hyvin paljon
parantamisen varaa siinä, että kun rakennetaan uusia tiloja, esimerkiksi
päiväkotitiloja niin ne rakennettaisiin sellaisiksi, että ne ovat helposti ja
joustavasti muutettavissa nuorisotiloiksi tai nuorisotiloista vanhusten
päivätoimintatiloiksi ja sitten taas edelleen päiväkotitiloiksi, jos
asukasrakenne muuttuu.

Se, mitä haluaisin kysyä apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselta on
se, että miten päivähoidon tiloja nykyään lasketaan. Nimittäin silloin,
kun omat lapseni muutama vuosi sitten olivat päiväkodissa ja
tilankäyttö selvästi tehokkuusvaatimuksessa ylitti kaikki inhimilliset ja
siedettävät rajat niin ilmeni, että omassa lähipäiväkodissani ainakin
laskettiin toimintatiloihin esimerkiksi siivouskomerot ja eteiset ja niin
edelleen, tällaiset tilat, joita kuitenkaan ei hoitotarkoituksiin voida
käyttää. Josta seurasi se, että ainakin omalla alueellani päiväkodeissa
lapset olivat pikemminkin säiliössä kuin missään toiminnallisessa
tilassa, jossa oltaisiin voitu harjoittaa pedagogista toimintaa.

 

Olisin kysynyt sitä, että onko Helsingin kaupungissa tarkastettu
päiväkotitilojen laskentaperusteita ja ellei ole niin olisiko tähän tarvetta?

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, harjoituksen puutetta.

 

Tosiaan, päivähoidosta totean sen, että meillähän on laadukas
päivähoito Helsingissä, voimme olla erittäin tyytyväisiä siihen.

 

Yhden asian haluaisin nostaa esille. Täällä apulaiskaupunginjohtaja

totesi, että työllisyys on parantunut ja sen takia päivähoitopaikkoja
tarvitaan lisää. Tosiasia kuitenkin on se, että me tuossa joitakin vuosia
sitten sopeutimme päivähoitoverkosto ja selkeästi lakkautimme
päiväkoteja sellaisilla alueilla, joissa tällä hetkellä on krooninen pula
päivähoidosta. Samoin meillä on tiettyjä alueita, joista me tiedämme,
että vuosikaudet väestölaskenta on mennyt sillä tavalla ohi, että lapsia
on ollutkin enemmän. Ja tällä hetkellä, kun katsotaan näitä vanhoja
alueita, kun täällä on puhuttu uusista, rakennetuista alueista niin siellä
perheille on vastattu, että nyt etsitään tonttimaata ja
hankesuunnitelmassa katsotaan, jos voitaisiin saada edelle näitä
alueita, joissa on pitkään vuosittain ollut krooninen pula
päivähoitopaikoista.

 

Kysynkin, että minkälaisia toimia on tulossa? Onko näitä uusia
päiväkoteja nyt sitten odotettavissa? Koska väliaikaratkaisuihin ei
kannata useampana vuonna mennä eteenpäin, esimerkkinä joku
Vanha Munkkiniemi, jossa on usean vuoden ajan luvattu, että
päiväkotia rakennetaan ja etsitään. Tähän toivoisin
apulaiskaupunginjohtajalta vastauksen.

 

Sitten vaihtoehtoja on hyvin, että Helsingissä on pyritty edistämään
vaihtoehtoja. Yksi asia on perhepäivähoito, se on ollut kovin
haasteellinen, kun perhepäivähoitajia ei saada. Tästä on tehty hyviä
raportteja ja toimenpideohjelmia niin kysyisinkin, että mikä se
perhepäivätilanne tällä hetkellä on. Täällä hyvin nostettiin esille
päivähoidon siirtäminen opetustoimeen. Sitä lämpimästi kannatan.
Selvä on, että näissä kiinteistö- ja tila-asioissa yhteistyötä täytyy
tiivistää, mutta toki ensisijainen kannatuksen syy tähän on se, että
todellakin varhaiskasvatus olisi parhaimmillaan siellä opetustoimessa,
mutta se on ehkä toisen kyselytunnin aihe. Mutta näihin vastaukset,
kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Paljonko minulla on aikaa vastata näihin kysymyksiin?

 

                                          [Puheenjohtajan välihuomautus.]

 

Todella koko joukko kysymyksiä, yritän parhaani mukaan haarukoida
niitä tässä.

 

 

Ensinnäkin tuntuu siltä, että jopa pienten lasten sijoittaminen vähän
suurempien lasten sanoisinko tilojen yhteyteen on aivan yhtä vaikeaa
kuin joidenkin haasteellisempien ryhmien, asuntojen taikka erilaisten
muiden paikkojen sijoittaminen jonnekin. Näyttää siltä, että sijoittaa
pitää, kunhan ne tulevat jonnekin muualle. Jopa juuri näiden pienten
lasten tällaisten paviljonkien ja viipaleiden, miksi niitä nyt kutsutaankin,
niiden paikka on jossakin muualla kuin aivan hivenen verran heitä
suurempien lasten leikkipaikan vieressä. Tästä tämä vaikeus johtuu,
mutta hallintokuntien yhteistyö paranee koko ajan ja me teemme
hartiavoimin työtä ja virkamiehet ovat valmiita ratkaisemaan nämä asiat
riippumatta siitä, että meteliä sitten ehkä syntyy.

Sitten tilojen varaamista ja sitä aika monessa puheenvuorossa
peräänkuulutettiin, että pitää olla joustavia tiloja ja niin edelleen. Siitä
voi olla vain samaa mieltä ja kaikki luovuus on tietysti otettava
käyttöön, että katsotaan, että miten erilaisia tiloja voidaan muuntaa,
miten tiloja voidaan joustavasti käyttää, mutta jokainen meistä tietää,
että tyhjäkin tila maksaa. Eikä meillä ole sellaista tapaa, että me
rakentaisimme varmuuden vuoksi erilaisia tyhjiä tiloja eri puolille, jotta
niitä sitten otettaisiin käyttöön, jos ja kun tarve joskus ilmenee.

 

Vuodesta toiseen on liian vähän paikkoja, ei ole ajoissa eikä ole
tarpeen mukaan. Olen sitä kovasti miettinyt, että mikähän tässä on ja
joku totesi sen, että näitä suunnitelmiahan meillä, kaavoituksia ja muita
tehdään monen vuoden tähtäyksellä. Jos me voisimme ihmisille kertoa,
milloin kullakin on lupa synnyttää ja missä kaupunginosassa kukakin
saa asua tai minne hän saa muuttaa, tällaisia järjestelmiä maailmalta
tunnetaan, niin asiahan olisi paljon yksinkertaisempi ja meillä ei tällaista
ongelmaa olisi. Mutta luulen, että tästä salistakaan ei löydy kannattajaa
tämäntyyppiselle järjestelmälle, joka poistaisi tällaisen ongelman, josta
tänään keskustelemme, kertaheitolla.

Johtamistapojen uudistusta, sitä seurataan. Ei meillä ole sellaista
tapaa, että kun johtamisjärjestelmä on muutettu tänä vuonna, se heti
ensi vuonna muutettaisiin toisenlaiseksi, vaan kyllä tässä pyritään
pitkäjänteisesti kehittämään näitä systeemejä. Ja kuten hyvin muistatte
niin usein täällä keskustellaan siitä, että on aivan liikaa johtajia ja liian
vähän niitä ihmisiä, jotka käärivät hihansa ja tarttuvat toimiin. Me
pyrimme siihen, että mahdollisimman moni olisi tavanomaisessa
työssä, lasten kanssa olisi henkilöitä, joilla on kädet ja jotka pystyvät
välittömästi heidän kanssaan toimimaan eikä niin, että ihmiset toimivat
etupäässä johtajina.

Sitten puhuttiin tästä laadusta ja laadun heikkenemisestä. Ei ole pitkä
aika siitä, kun täällä oli eräs valtiovierailu. Nämä valtiovierailun
edustajat kehuivat sitten kaupungintalolla järjestetyn tilaisuuden
yhteydessä kovasti lasten päivähoitoa ja ihmettelivät sitä, että miksei
tätä käydä enemmän maailmalla mainostamassa. Ne
luottamushenkilöt, jotka olivat tuossa tilaisuudessa, tulivat minun
kimppuuni sitten tämän tilaisuuden päätyttyä tuolla ala-aulassa
kertomaan, että niin tosiaan, miksi me emme mainosta tätä systeemiä
enempää. Kysyn, että sitä systeemiäkö, jota te joka viikkoa motlaatte?
Miksi me myisimme sitä muille?

 

Se on vähän näkökulmakysymys. Maailmalta käydään joka
tapauksessa tätä ihmettelemässä, miten täällä on hoidettu, miten palon
meillä on henkilökuntaa, miten rauhallisia päivähoitoyksiköt ovat ja
myöskin näitä erityislapsia on siellä, miten heillä on tukihenkilöt
vierellään, miten siellä on monentyyppistä ryhmätoimintaa. Samassa
tilassa saattaa olla useita ryhmiä, mutta heillä on omat ohjaajansa,
heillä on omat, pienet piirinsä, omat pöytäkuntansa ja niin edelleen. Eli
ei siellä niin rauhatonta ole kuin täällä valtuustossa sinä aikana, kun
minä vastasin tuohon kysymykseen. Nyt on flunssan jälkeen
korvassakin kuulo vähän alentunut niin tahtoo olla vaikea saada ihan
selvää siitä, että mitä kaikkea täällä oli menossa.

 

Sitten tiedusteltiin maksukysymyksiä. Me seuraamme tietysti niitä
huolellisesti. Tuolla näyttää joku välikysymyskin olevan, mutta ei tässä
nyt ollut välikysymykseen mahdollisuus paneutua samanaikaisesti, kun
kuuntelin huolellisesti sitä, mitä valtuutetut täällä kyselivät. Tällainen
multijärjestelmä, jossa kysytään salin ulkopuolella ja salin sisäpuolella
yhtä aikaa, on haasteellinen.

Sitten tiedusteltiin joustavaa osapäivähoitoa ja niin edelleen. Meillä
Helsingissä kaikki muodot, joita tässä maassa on keksitty ja käytössä,
ovat mahdollisia. Olen saanut tästä eräiltä valtiosihteereiltä ja
ministereiltäkin palautetta, siis muualta kuin Helsingistä olevilta
ministereiltä, että miten joustavasti meidän järjestelmämme toimii ja
kaikki systeemit ovat käytössä, puhelinsoitolla täällä vanhemmat
pystyvät järjestelemään näitä asioita mielensä mukaan ja siksi me
tarjoamme kaikkia mahdollisuuksia. Mutta Helsingissä vain, niin kuin
joku täällä jo totesi, kunnallinen päivähoito, taisi olla Björnberg-Enckell,
kunnallinen päivähoito on niin hyvää, että ihmiset vain haluavat
kuljettaa lapsensa mieluiten sinne. Kokevat sen turvalliseksi, siellä on
tilat ja siellä on kaikki fasiliteetit paikoillaan. Mutta me teemme
hartiavoimin työtä muun muassa helsinkiläisten yrittäjien kanssa, että
saisimme enemmän polkaistua tätä myöskin muuntyyppistä kuin tätä

leimallisesti kunnallista päivähoitoa.

 

Sitten aktiivinen muiden hoitomuotojen tarjonta on kovin haasteellista,
koska aina silloin tällöin yleisönosastokirjoituksissa ja minullekin
tulevissa viesteissä joku sanoo, että heitä painostettiin käyttämään
jotain muuta hoitomuotoa. Ihmiset kokevat myöskin sen, jos teiltä nyt
kysellään sitä aika aktiivisesti, että voisitteko te nyt kuitenkin miettiä,
että jos te järjestäisittekin kolmiperhehoitona tai jonain muuna
hoitomuotona tämän niin sitten he sanovat, että heitä painostetaan,
että he eivät saa tuoda lastansa sinne Helsingin hyvään päivähoitoon.
Tässä on kovin herkkää tämä asiointi perheiden kanssa, ettei
väärinymmärryksiä synny.

 

Sitten tiedusteltiin näitä täyttöasteita. Täyttöasteita seurataan tietysti
huolellisesti, mutta samanaikaisesti, kun valtuutetut valittavat siitä, että
on pulaa päivähoitopaikoista ja paikasta, minne viedä lapsensa niin
varmaan ymmärrätte, että ei meidän ole helppo sanoa, että me
pidämme sen asteen nyt kuitenkin 95:nä ja hoitakaa ne lapsenne miten
haluatte, kun siinä on kuitenkin subjektiivinen oikeus, että kun siellä
tilaa on niin kyllä me pyrimme lapset kaikki hoitamaan.

 

Yhteistyöpalavereita pidetään näiden eri sektoreiden kanssa niin kuin
jo totesin ja yhteistyö paranee koko ajan.

 

Sitten täällä on vielä koko joukko kysymyksiä.

 

Määrärahojen riittävyydestä ja siitä, että kun lapsia on satoja enemmän
kuin, tai täällä tuli puheenvuorossa esiin, että joka vuosi arvioidaan
muutama sata pieleen tämä päivähoitopaikkojen tarve. Nyt kannattaa
muistaa nämä suuruusluokat, kun kuitenkin on yli 20 000 lasta
päivähoidossa ja kun, kuten totesin, tämä on vapaa maa, täällä saa
synnyttää milloin tahansa, täällä saa muuttaa mihin tahansa, niin ei
tämä yhtälö ole ihan kauhean yksinkertainen, mutta eivät nämä
laskelmat nyt hirvittävän pahasti myöskään pielessä ole. Näitä meidän
synnytysmatemaatikkoja oikeastaan onnittelisinkin vähän tästä.

 

Sitten miten päivähoidon tiloja lasketaan. Kaupunginsihteerin
muistikuvan mukaan lasketaan noin 9 neliötä per lapsi, normi on
joustava ja siinä on kaikenlaisia tiloja, mutta silloin, jos on paljon
teknistä tilaa ja muuta niin sitten yritetään katsoa vähän sitä normia
sillä tavalla, että täällä pitäisi olla enemmän ja enemmän tilaa lapsia
varten. Mutta olen itse käynyt kovin paljon tuolla kentällä enkä minä ole
nyt hirvittävän suurta ahtautta havainnut. Jos on erityisen suuri ahtaus
jossain niin toivon, että siitä sitten kerrotaan, me teemme kyllä

parhaamme muuttaaksemme tämän.

Sitten täällä oli vielä perhehoidosta. Siihen jo varmaan vastasin ja
totesin, että yrittäjien kanssa sitä pyritään ratkomaan. Sarkomaa totesi
myöskin sen, jos siteeraan häntä suoraan, sanoitte, että ”juuri me
lakkautimme niillä ja niillä alueilla ja nyt sitten siellä on pulaa”. Niin, kun
te teitte sen niin minulla on nyt tämä vaikeus.

 

Kiitoksia.

 

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Aivan ensiksikin sanon suoraan sen, mitä ajattelemme. Meidän
mielestämme tämä esitys tulee hylätä eli siis esitän hylkäystä.

 

Ja perustelen sitä seuraavasti:

 

Ensin vähän laajempaa periaatteellista näkökulmaa. Kuten esityslistalta
käy ilmi, kaupunginhallitus hyväksyi 17.9. viime vuonna kaupungin
nettobudjetoituja yksiköitä, liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevat
omistajapoliittiset linjaukset ja antoi silloin sitten kehotuksen ryhtyä sen
mukaisiin toimiin. Silloin jo kaupunginhallituksen käsitellessä näitä
linjauksia ihmettelin, että miksi näin toimitaan eli miksi näitä
omistajapoliittisia linjauksia ei tuoda valtuuston hyväksyttäviksi. Minulle
vähän naureskeltiin ja todettiin, että sehän nyt on ihan takaperoista,
että ensin kaupunginhallitus hyväksyy linjaukset ja sitten ryhdytään
valmistelemaan asioita ja sitten ne tuodaan valtuuston käsittelyyn.

 

 

No näinhän ne tulevat, mutta ne tulevat tipotellen, yksitellen ilman, että
valtuusto olisi selkeästi antanut omistajapoliittisia linjauksia ja minusta
tämä on huonoa valmistelua. Näin ei pitäisi toimia, vaan nimenomaan
valtuuston korkeimpana, kuntalaisten suoraan valitsemana elimenä
olisi pitänyt nämä omistajapoliittiset linjaukset tehdä ja myöskin
linjoittaa sitä, että mikä on pitkän tähtäimen tavoite esimerkiksi
Helsingissä. Tulemmeko me ottamaan käyttöön vai emme esimerkiksi
tilaaja-tuottaja-mallia? Näistä meillä ei ole valtuuston yhteisiä,
strategisia linjauksia ja nyt tässä mennään asia kerrallaan vähän
kummallisesti eteenpäin.

 

Tässä kokouksessa nyt tänään käsitellään taloushallintopalvelu-
yksikön muuttamista liikelaitokseksi. Seuraavan kerran, kun
kokoonnumme kahden viikon kuluttua, teillä on seuraava
liikelaitosesitys täällä, jossa henkilöstökeskuksen henkilöstön
kehittämisyksiköstä tehdään liikelaitos. Ja kolmas asia, josta ei vielä
tiedä onko sekin tulossa valtuuston käsittelyyn vielä ennen juhannusta,
liittyy Tilakeskuksen muuttamiseen liikelaitokseksi, joka on nyt jäänyt
useamman kerran jo kaupunginhallituksessa pöydälle.

 

Minusta tämä ei ole hyvä. Olisi ollut hyvä niin, että
kaupunginvaltuustolla olisi ollut mahdollisuus tehdä nämä linjaukset ja
sen mukaisesti sitten hallintokoneisto olisi pistetty toimeenpanemaan
näitä ehdotuksia. Mutta nyt siis kaikki perustuu siihen, että
kaupunginhallitus on ne linjaukset tehnyt ja sitten tavallaan valtuusto
joutuu hyväksymään ne täällä.

No joka tapauksessa, minusta ei ole esitetty riittäviä perusteita sille,
että miksi taloushallintopalvelu-yksiköistä pitäisi tehdä liikelaitos. Totta
kai, Vasemmistoliitossa me näemme, että on tärkeää, että kunnalliset
toiminnot ovat tehokkaita, niitä pitää tehostaa, mutta
taloushallintopalvelu-yksikön tehtävähän on palvella muita virastoja ja
laitoksia ja nimenomaan auttaa heitä näissä osittain rutiinitehtävissä,
myös hallinnollisissa tehtävissä, se on palvelutehtävä ja ohjaustehtävä
ja avunantotehtävä, jos näin suoraan voi sanoa. Ja tässä suhteessa
sen irrottaminen tavallaan omaksi linnakkeeksi, liikelaitokseksi, jolla on
oma johtokunta, ei mielestäni ole perusteltua.

 

Tässä myöskin todetaan, että näille liikelaitoksille paitsi asetetaan
johtokunta niin asetetaan myös peruspääomalle tuottotavoite, joka
tässä tapauksessa nyt ensin ainakin on 8 %, se tullaan sitten vuosittain
vahvistamaan. Kun kiinnitin tähän huomiota kaupunginhallituksessa
niin minulle todettiin, että tässä peruspääoma on kuitenkin hyvin pieni
ja tämä tuottotavoite ei, sillä nyt ei olla rahaa tekemässä. Tässä on

kysymys kuitenkin periaatteesta, tässä on kysymys periaatteesta, että
joka tapauksessa, jotta tämä tuottotavoite saavutetaan niin tämä
yksikkö voi laskuttaa ja nostaa hintoja haluamallaan tavalla, jotta tämä
tuottotavoite varmasti saavutetaan. Minusta sekään ei ole, en ymmärrä
perusteluja sille.

 

No vielä sanoisin tästä, että henkilöstötoimikuntahan on tämän
hyväksynyt, kuten liitteenä olevasta lausunnosta käy ilmi, yksimielisesti.
Mutta olen kyllä itse saanut kuulla, miksi näin. Henkilöstö ei välttämättä
ole ollenkaan niin tyytyväinen kuin tästä lausunnosta voisi päätellä,
ainakaan siis, voi olla, että talpan henkilökunta on, mutta
kokonaisuudessa muista virastoista, jos tätä asiaa katsotaan niin ei
olla. Mutta he luovuttivat. He sanoivat, että he katsoivat, että kun
kaupunginhallitus oli tehnyt nämä linjauksensa silloin viime syksynä
niin tämä asia oli valmiiksi päätetty ja näin ollen ainakin minä olen
saanut tällaista tietoa, että kyseessä oli luovutus.

 

No sitten vielä sellainen asia, joka näkyy myöskin täällä listalla, joka
sinänsä on varmaan erinomaisen hyvä asia, että kun ja jos tällaisia
tehdään niin toimitusjohtajan vakanssit julistetaan haettavaksi, siis
avoimeen hakuun. Mutta tämänkin osalta tilanne on aika erikoinen, kun
tämä valmistelutyöhän oli tehty niin, että itse asiassa nyt tehtäviä
hoitava olisi nimitetty suoraan, mutta kaupunginhallituksessa sitten
päätettiin, että laitetaan avoimeen hakuun. En vastustanut sitä, mutta
äänestin kyllä tyhjää ja tein sen oikeastaan vähän osoittaakseni ehkä
mieltäni siinä mielessä, että minusta se vaihe oli liian myöhäinen. Kun
tällainen muutosprosessi laitetaan käyntiin niin silloin pitää jo kaikkien
asianosaisten, myöskin tässä tapauksessa sen vastuuhenkilön, joka
itse oli mukana tässä prosessissa, tietää, että tämä vakanssi tulee auki
eikä niin, että sitten yks kaks, kun prosessi on melkein viety jo loppuun
saakka niin sitten päätetään. No nyt tehtiin tämä linjapäätös ja tämä
varmaan helpottaa, jos vastaavia jatkossa joskus tehdään näitä asioita.

 

Kiitos puheenjohtaja, lopetan aivan pian. Totean vielä, että koko
liikelaitoksien perustamisprosessi on ongelmallinen, koska meillä on
olemassa myöskin EU:n komission ennakkopäätös, niin sanottu Destia-
päätös, mutta en siitä tällä kertaa enempää, koska se ei suoranaisesti
nyt välttämättä tämän yksikön kohdalla ole niin ongelmallinen, mutta
siihen toisella kertaa.

 

Kiitos.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

Kaupunginhallituksen esityksen perustelut löytyvät kyllä esityslistan
sivulta 9 alkaen, joita Ojala tuossa kyseli tai piti jotenkin vajavaisina.

 

Mitä tulee tähän tuottotavoitteeseen niin, kuten siellä sivulla 8 kerrotaan
niin laki edellyttää kunnallisen liikelaitoksen muutamaan sitovaan erään
ja yksi niistä on korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta. Prosentista
voidaan tietysti aina keskustella, että onko se oikein asetettu ja tässä
kaupunginhallituksen keskustelussa päädyttiin yksimielisesti, ehkä
Ojalan eriävää mielipidettä lukuun ottamatta siihen, että tämä on tässä
vaiheessa ihan kohdallaan tämä esitys.

 

Mutta Ojala tuossa toisaalta kaipasi poliittista ohjausta ja toisaalta
vastusti sitä. Hyviä esimerkkejä siitä, miten liikelaitoksia voidaan ohjata
poliittisesti, jos halutaan, meillä riittää. Yksi on Palmia, kuten muistatte
nämä säästöleikkaukset tuolla 2000-luvun alkupuolella niin silloin
Palmia otettiin ja sen hinnoittelu otettiin tarkkaan seurantaan ja
ohjeistukseen. Toinen hyvä esimerkki liikelaitoksen tiukasta poliittisesta
ohjelmasta on esimerkiksi Helsingin Energia ja vastikään valtuuston
hyväksymät energiapoliittiset linjaukset. Se on mahdollista. Mutta
sitten, kun kaupunginhallitus käyttää tätä poliittista ohjaustaan ja
päättää, tekee periaateratkaisun avoimeksi julistamisesta korkeimpien
virkojen osalta niin se ei sitten Ojalalle kelvannutkaan, että hieman
ristiriitainen puheenvuoro tältä osin.

 

Ja haluan lopuksi huomauttaa valtuustolle Ojalan puheenvuoron
perusteella, että kysymys Tilakeskuksen liikelaitostamisesta ei jäänyt
pöydälle kaupunginhallituksessa viimeksi, vaan se palautettiin
yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Ojala otti esille tämän Destia-päätöksen, joka on EU:sta
tullut ja asiassahan on ollut työryhmä kuntaliitossa ja eilen se on
julkaissut asiasta tiedotteen ja myös linjaukset kunnallisten
liikelaitosten osalla. Ja on ehkä hyvä tässä yhteydessä mainita, että
siellä on muun muassa kohta, jossa todetaan, että nämä kunnalliset
liitelaitokset ovat erittäin hyvä tapa tehostaa kuntien toimintaa. Toki on
myönnettävä, että ainoastaan tämä uusi toimintamalli sitä vielä tuo

tullessaan, vaan se vaatii sitten jatkossa myös monia muitakin
ratkaisuja, mutta kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä tämä esitys
on erittäin hyvä ja tuemme sitä lämpimästi.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Olisin halunnut vain kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja
Lehtipuulle todeta, kun hän totesi, että minulla on ristiriitainen näkemys
tässä omistajapoliittisessa linjauksessa. Mielestäni ei ole, minusta ne
pitää tehdä ajoissa sillä tavoin, että valmistelu käynnistyy niin, että
omistajapoliittiset linjaukset ovat tiedossa.

 

Ja tässä tapauksessa, mikä koski nyt tätä toimitusjohtajan vakanssin
avointa hakua niin se ei ollut siinä käynnistysvaiheessa ollenkaan
tiedossa, se tuli kaupunginhallituksessa. Se on poliittista ohjausta, se
on ihan hyvä, mutta kuten aikaisemmin sanoin niin poliittinen ohjaus
olisi voinut tapahtua esimerkiksi kaupunginhallituksen
strategiakokouksissa, että tämä asia olisi ollut siellä niin, että siellä
olisimme voineet riittävästi ohjeistaa ennen kuin tämä liikelaitosmalli
tuotiin meille pöytään.

 

 

 

                                          Toveri puheenjohtaja, arvoisat valtuustotoverit ja muut.

 

Ensinnäkin tähän kaupunginhallituksen esitykseen. SKP:n ja
asukaslistan valtuustoryhmä ei pidä liikelaitoksen perustamista
lainkaan tarkoituksenmukaisena.

 

Kaupungin oman taloudenpidon ja myös varainhallinnan siirtäminen
liikelaitoksen muodossa toimeenpantavaksi ja johtokunnan
johdettavaksi on mielestämme varsin jyrkässä ristiriidassa hyvän,
demokraattisen ja avoimen hallinnon periaatteiden kanssa. Kyseessä
on minun mielestäni ja mielestämme kaupungin oman toiminnan
kannalta aivan olennainen perustehtävä liittyen henkilöstöön, talouteen,
varojen hallintaan ja keskushallintoon nähden. Kyseessä on sellainen
alue, jota ei pitäisi ulkoistaa.

 

 

Mutta varmaankin niin, että kaupunginjohtajan visioissa tai linjoissa,
jotka viime vuoden kesällä hän julkisti, on kyseessä tällainen yleisempi
new public managementin tapainen uusliberalistinen linjaus, jossa
pyritään kaupungin toimintoja siirtämään liikelaitoksiin, yhtiöittämään,
ulkoistamaan ja myymään ulos.

 

Kun tässä on nyt kysymyksessä uusi liikelaitos eli uuden lainkin
tarkoittama kunnallinen liikelaitos tältä osin, suuria vaaroja liittyy juuri
tähän demokraattisen valvonnan puutteeseen sen takia, että tämän
liikelaitoksen virkamiesten päätösten suhteen ei ole lainkaan otto-
oikeutta. Vielä huonompi tilanne on tietysti silloin, jos kysymyksessä
olisi osakeyhtiö, jossa vain yhtiökokous sitten käyttäisi omistajan
sananvaltaa. Näin ei voi minun mielestäni toimia kaupunkiorganisaatio,
julkisen vallan paikallinen toimija.

 

Ei kaupunginhallituksellakaan ole tässä mitään otto-oikeutta. Miettikää,
mihin tämä saattaa todellisuudessa johtaa.

Kun kysymyksessä on esimerkiksi sellainen raportointi, seuranta, joka
koskee kaupungin henkilöstön tiettyjä asioita, erityisesti meidän
kirjanpitoamme, siellä tapahtuvaa kirjaamista, taloushallintoa, tässä
saattaa käydä jopa niin, että kaupungin oman toiminnan arviointi
siirretään nyt ulkopuolelle liikelaitokselle. Käsittäisin, että sen pitäisi olla
varmaankin tarkastuslautakunnan ja tarkastusviraston tehtävä. Mutta
tästä ajatellaan, että ostetaan ulkoa jostain tämä palvelu.

Sekä liikelaitos että sitä johtava johtokunta on siis kaupunginhallituksen
ehdotuksessa siirretty demokraattisen valvonnan ulkopuolelle, vain
kaupunginhallituksen itsensä alaisuuteen valintoja myöten. Hyvä, että
kaupunginhallituksessa alkuperäisestä esityksestä poiketen päätettiin,
että tämä johtajan virka, huomatkaa, jonka jälleen voi perustaa vain
kaupunginhallitus vielä nykyisten säännöstemme mukaisesti, sen
valitsee tämän johtajan ainoastaan valtuusto, mitään muita ei.

 

Mutta johtosääntöön, joka on täällä liitteenä, haluaisin valtuutettujen
huomiota kiinnittää siihen, että siellä on mielenkiintoisia asioita, jotka
eivät muka ole sitten kaupungin ydintehtäviä. Kun vaikkapa
kysymyksessä on lainanotosta päättäminen, tosin valtuuston rajoissa,
jotka kaupunginvaltuusto on vuosittaista budjettia hyväksyessään
antanut, mutta myös palvelujen hinnoitteluperusteista päättäminen. Ja
kuntalakia ajatellen, tästä voisi Kalimalta kysyä, että näinkö pitäisi olla
ja pitäisi varmaan. Kunnallisten maksujen pitää olla valtuuston
päätettävissä.

 

 

Ja näistä pitää todellakin täällä tehdä päätökset eikä siirtää sitä
jonnekin ulkopuoliselle liikelaitokselle, se ei minusta ole lainkaan
mahdollista.

 

Kun ajatellaan tätä jo Rautavan mainitsemaa kuntaliiton uutta
ohjeistusta, joka on tullut julkiseksi neljän kriteerin osalta esimerkiksi,
hyvät valtuutetut, perehtykää siihen mahdollisimman pian, minun
mielestäni näitäkin arvioinnin perusteena käyttäen ei kunnallisen
liikelaitoksen perustamisperusteita löydy. Ne eivät täyty niin kuin
ajatellaan. Tästä syystä kannatan tämän kaupunginhallituksen
esityksen hylkäämistä aivan, kuten valtuutettu Ojala esitti.

 

Kiitoksia.

 

 

 

                                          Kiitos arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Minä olen samaa mieltä kuin Ojala ja Salin tämän esityksen heikoista
perusteluista. Olen itse yleisten töiden lautakunnassa tullut tutuksi
sisäisen tilaaja-tuottaja-malli, joka on rakennusvirastossa. Mielestäni se
systeemi on aivan riittävä osoittamaan, mitkä ovat tilaaja-tuottaja-mallin
hyvät ja huonot puolet. Tilaaja-tuottaja-malli on sitä, kun yritetään
tunkea 6 tuuman tavaraa 5 tuuman putkeen, toisin sanoen, tilaaja
minimoi tilauksensa ja tuottaja maksimoi tuottamansa palvelun ja näitä
sitten sovitetaan yhteen. Sen kanssa kyllä voidaan elää, mutta yrittää
sitä tunkea ihan joka paikkaan tätä systeemiä niin tuntuu olevan
sellainen ideologinen valinta tässä kaupungissa.

 

Näitä on tulossa tosiaan runsain mitoin näitä liikelaitoksia ja tilaaja-
tuottaja-mallin loppuun saakka viemisiä. Perustelut, jotka on mainittu,
nostivat minulla monta kysymystä.

 

Esimerkiksi, eikö ole muita tapoja tehostaa ja kehittää yksikön
toimintaa? Kun tässä sanotaan, että tarkoitus on niin tehdä.

Myös kysyn, onko palvelujen laadussa ollut jotain vikaa?

 

Ja eikö sillä ollut selkeää vastuuta omasta toiminnastaan? Jos tällaisia
ongelmia on ollut niin täytyy olla muitakin tapoja korjata niitä kuin
toteuttaa liikelaitos.

 

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Niin, arvoisa puheenjohtaja.

 

Kun valtuutettu Rautava täällä vetosi tai toi esille tämän kuntaliiton
kannanoton. Tämä on 12 sivua pitkä paperi, minullakin se sattuu
olemaan ja olen sen nyt lukenut ensimmäisen kerran läpi. Kyllä nyt
täytyy vain todeta se, että ei tämä vielä mitään lopullista vastausta
anna tähän kunnallisten liikelaitosten asemaan johtuen siitä, että
kunnallisia liikelaitoksia on todellakin niin monenmoisia ja moni asia on
vielä tulkinnanvarainen.

 

Haluaisin tässä yhteydessä vain todeta sen, että esimerkiksi
valtiovarainministeriö on omasta puolestaan asettanut huhtikuussa
tällaisen hankkeen, jossa nimenomaan selvitetään valtion liikelaitosten
osalta tätä tilannetta. On joitakin eroja valtion ja kuntien
liikelaitoksessa, mutta valtaosin kyseessä on hyvin samanlaiset
liikelaitokset ja niitä koskevat hyvin samantyyppiset säädökset tai niistä
tulevat velvoitteet, uhat tai mahdollisuudet. Mutta valtiovallan puolella
nyt hankkeella ei näytä olevan kiirettä, siellä tämän hankkeen
toimikaudeksi on määritetty 31.12.2009 ja tämän osalta totean, että
erityisesti se tuleva asia, joka on tämä Tilakeskus-asia niin siinä
minustakin Helsingin on oltava varovainen.

 

Ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Lehtipuu oli aivan
oikeassa, minä toisen kerran mainitsin sen Tilakeskus-asian, sanoin
väärin, että se jätettiin pöydälle. Se palautettiin nyt tänä maanantaina,
mutta sitä ennen se oli jäänyt pöydälle.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Vaikka valtion liikelaitoksissa ja kunnallisissa liikelaitoksissa on
yhtäläisyyksiä niin niissä on myös merkittäviä eroja esimerkiksi niin,
että valtion puolella liikelaitokset joudutaan perustamaan lain
perusteella, täällä ne voidaan tehdä valtuuston päätöksillä.

 

 

Ja kyllä asiantuntijoiden näkemysten mukaan tällä hetkellä kunnalliset
liikelaitokset tällaisessa inhouse-tyyppisessä toiminnassa niin kuin
tässäkin on kysymys, eli siinä tuotetaan palveluja lähinnä kaupungin
omalle organisaatiolle, niin nämä ovat erittäin hyvä tapa tehostaa ja
parantaa toimintaa.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

Kunnallinen liikelaitos ei ole siis ulkoistamista, mutta toki se muuttaa
rakennetta toisella tavalla eli poliittinen ohjaus tietenkin liikelaitoksessa
vähenee ja se on hallinnon teknokraattisten intressien näkökulmasta
tietysti tehokasta. Se voi olla kaupungin kannalta tehokasta aina
toisinaan, mutta me välillä tässä liikelaitostamisessa emme kiinnitä
riittävästi huomiota siihen, että mitä me haluamme tehostaa. Jos
mietimme taloushallintopalvelu-yksikön liikelaitostamista, pitää kysyä,
mikä on kaupungin kannalta tehokasta taloushallintoa.

 

Tässä kohtaa voi olla helpompi miettiä liiketaloudellisten
ohjausmekanismien vahvistamista kuin esimerkiksi Tilakeskuksen
kohdalla, mutta joka tapauksessa voi syntyä se tilanne, että tämän
yhden liikelaitostetun yksikön kohdalla tehokkuus on eri asia kuin
kaupungin kokonaisintressi. Se kuitenkin katsoo sen taseen kautta
oman toimintansa tehokkuutta, että kuinka sen tulot ja menot
mahdollisimman hyvin ikään kuin vastaavat toisiaan ja tehostavat sitä
omaa toimintaansa. Mutta toisinaan se voi tehdä sen
kokonaistehokkuuden ja kokonaistaloudellisuuden kustannuksella,
koska se ei ole sen taseessa väärin.

 

Eli kun kaupunki jakaa omia toimintojaan eri tyyppisiin yksiköihin ja
toteuttaa tilaaja-tuottaja-mallia siellä niin me epäilemättä ja minun
mielestäni koko ajan olemme vaarassa tuottaa sellaista tehokkuutta,
joka ei sitten kokonaisuuden tasolla aina sitä ole. Nyt tässä kohtaa
minä en ole ihan varma, että onko tässä niin suuri riski, mutta riski
tässä on. Tilakeskuksen kohdalla niillä papereilla, mitkä
kaupunginhallituksessa olivat niin se oli aivan ilmeistä, että me
olisimme kehittämässä kaupungin sisälle sellaista liikelaitoslogiikkaa,
joka ei olisi itsestään selvästi kokonaistaloudellisesti järkevää.

Ja meillä on pikkuisen sellainen harha tässä ajassa, että ajatellaan,
että jos kaikki yksiköt ikään kuin pannaan markkinatalouslogiikan

mukaan toimimaan niin sieltä tulee ? , mutta näin ei mielestäni ole.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kun puhutaan kaupungin toimintojen järjestämisestä liikelaitosmuotoon
niin kyllä tämä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelu-
yksikön liikelaitostaminen on ihan perusteltua ja siinä mielessä tällainen
kuitenkin tuo jossain mielessä sanotaan nyt läpinäkyvyyttä koko tälle
toiminnalle tämä liikelaitostaminen.

 

Ihan sitten muita kysymyksiä:

 

Kun liikelaitoksen kuitenkin pitää jollain tavalla toimia ainakin pitkällä
tähtäimellä myös tuloksellisesti ja taloudellisesti, kun me puhumme
tästä Tilakeskuksesta, mihin monet ovat viitanneet niin se on kyllä
sitten ihan tavallaan eri tyyppinen tilanne ja sen kohdalla tulee miettiä
kovin tarkasti, että mikä silloin on kuntalaisten kannalta kaikkein
tehokkainta.

 

 

 

 

                                          Kiitos arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

Tulin vain toteamaan täällä pöytäkirjoihin sen, että teidän eteenne on
jaettu Helsingin Tekstiilipalveluiden liikelaitoksen toimintojen

siirtäminen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle pöytäkirja Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiiristä 26.5. Siihenhän viitattiin
kaupunginhallituksen esittelyssä kyllä, mutta se ei ollut vielä
kaupunginhallituksen käsittelyssä, mutta nyt voitaneen liittää valtuuston
pöytäkirjoihin.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Ainahan minä olen vaatimaton.

 

Haluan aluksi todeta, että kannatan tehtyä ehdotusta, jos joku sitä
epäili, mutta pari pientä kommenttia noin osittain ehkä ammatin
taustalta.

 

Tässä sopimuksen mukaan USP vuokraa Heltexin nykyiset toimitilat ja
kattilalaitokset Helsingin kaupungin kiinteistövirastolta ja vuokran
suuruus on kokonaista 5,4 euroa neliöltä kuukaudessa. Pidän tätä
varsin alhaisena, koska Tattarisuolta peltikaarihalleista saa maksaa
melkoisesti enemmän.

Toinen kysymysmerkki on sitten yritysten arvon määrittelyssä, kun
näissä yhtiöiden kassavarantoa ei ole huomioitu arvossa. Esimerkiksi
Heltexin omien pääomien arvo on yli 4 miljoonaa, mutta kun yritysarvoa
on määritelty niin siitä on kassavarannot ja rahat poistettu ja päästy
siihen, että yrityksen arvo onkin vain noin 1,4 miljoonaa. Kyllä minusta,
jos joku yrityksen ostaa niin kyllä niillä kassavarannoillakin on joku
merkitys, että paljonko siellä kassassa on rahaa. Ehkä joku voisi
tarkastaa tämän menettelyn oikeellisuuden jossain vaiheessa.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit ja muut.

 

Arvaatte varmaankin, että kyseessä on vastustus tälle             

ulosliputtamiselle. Siis siten, että tämä Helsingin Tekstiilipalvelu on
meidän perinteinen keskuspesulamme, joka on toiminut erinomaisen
hyvin, minun käsitykseni mukaan kiitettävästi. Nyt olen sitä tämän
viimeisen valtuustokauden aikana seurannut myös

liikepalvelulautakunnassa ja kaiken kaikkiaan moneen kertaan on
keskusteltu siitä, miten tämä Uudenmaan Sairaalapesula -fuusiointi on
polveillut eri suuntaan.

 

Kun äsken oli puhetta liikelaitosmallista niin tässä kohtaa minun täytyy
todeta, että liikelaitos, kunnan, kaupungin oma liikelaitos inhouse-
periaattein on oikea ratkaisu. Ja vielä siten, että todellakin kuntaliitonkin
kriteerit arvioiden, joissa on siis neljä eri aluetta, niin juuri tämä
pääsääntöisesti kaupungille, meidän sairaaloillemme,
vanhustenhuoltolaitoksillemme, mutta myös kaupungin
rakennusvirastolle ja muille laitoksellemme tekstiilihuoltoa, ei
pelkästään pesua, vaan käyttötekstiilien, sekä vuodevaatteiden että
aivan univormujenkin osalta, Heltex tekee erinomaisen hyvää työtä ja
on myös varsin hyvin ajoittain viime vuosina kyennyt täyttämään sen
kaupunginvaltuuston edellyttämän tuottotavoitteen.

 

Mutta tämä osakeyhtiömalli, joka on laajasti perusteltu kieltämättä,
siirtää jälleen päätöksenteon aivan olennaisesti kaupungin ja sen
demokraattisen päätösprosessin ulkopuolelle ja itse asiassa sanoisin,
että kaupungin kokonaisedun valvominen loppuu tyystin. No,
osakeyhtiömalliin siirtyminen tuottaa tietysti arvonlisäveromenettelyn ja
muun verotusmenettelyn osalta heikennyksiä samalla, kun kaupungin
vastuulle jäävät niin kuin näette tuosta esittelytekstistä, myös
työntekijävelvoitteet. Ne itse asiassa kasvavat, kymmenen ilmeisesti
jää työntekijöitä ja osa työkyvyttömiäkin kaupungin
henkilöstökeskuksen niskoille. Ja tällöin ei myöskään taloudellista
hyötyä juuri saada.

 

Heltex on sen sijaan viime vuosina, koko tämän 2000-luvunkin
työllistänyt sekä maahanmuuttajia että myös vajaatyökykyisiä ollen,
minun mielestäni, aivan olennainen osa kaupungin omaa
työllistämistoimintaa. Ja ne ovat osaltaan myös ehkäisseet
syrjäytymistä monien marginaaliryhmien arjessa turvaamalla sekä
toimeentulon että mielekkään tekemisen. Tarkoitan tässä sekä
mielenterveysongelmaisia, päihdeongelmaisia, vajaatyökykyisiä ja
muutoinkin, mutta myös osittain kielitaidottomia maahanmuuttajia.

Osakeyhtiö ei tunnetusti ota mitään vastuuta kaupunkilaisten
työllistämisestä, ei ainakaan, kun se on Uudenmaan Sairaalapesula
Osakeyhtiö, vaan huolehtii yhtiöjärjestyksen mukaan liikevoiton
maksimoinnista. Jos nyt hyllytetään alueellinen monopoli, joka tässä on
syntymässä, ei kaupungilla ole tällä toimialueella enää mitään omaa
toimintaa, johon voisi muiden pesulapalvelujen ja tekstiilipalvelujen
hinta- ja laatutasoa edes verrata. Ja näin itse asiassa myös terve

kilpailu estyy siten kuin hankintalaki ja kilpailulainsäädäntö Suomessa
ja EU:ssa edellyttävät.

Esimerkkinä näistä aiemmista yksityistämisistä, joissa on kaupungin
oma toiminta siirretty ensin yhtiölle ja sitten itse se monopolisoituminen
on tapahtunut, on viime vuosikymmeneltä HKR:n jätehuoltolaitoksen
fuusiointi SOLiin ja sen jälkeen YTV:n tasolla tapahtunut erittäin nopea
kartellien hintasanelu jätehuollossa juuri täällä Helsingin ja
pääkaupunkiseudun alueella 90-luvun lopulta lukien.

 

Kun vielä näiden kuntaliiton juuri julkaisemien suositusten käyttäminen
tässä arvioinnissa ei nosta perusteita tehdä tästä osakeyhtiötä eli
markkinoita vapaaksi avaavaa liberalisointia, niin vastustan tämän
Helsingin Tekstiilipalvelun fuusioimista Uudenmaan Sairaalapesulaan.
Eli esitän ehdotusta hylättäväksi ja kannatan, että säilytetään tämä
Heltex edelleen kaupungin omana liikelaitoksena.

 

Kiitoksia.

 

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

                                          Tässä täytyy heti todeta, että tässä asiassa en ole kyllä valtuutettu

Salinin kanssa samaa mieltä. Minusta tämä ratkaisu on nyt perusteltu
nimenomaan, että tässä voi saada hyvin synergiahyötyä ja kun
tällainen isompi kokonaisuus myöskin jatkossa varmasti saattaa olla
hyväksi meille, koska työvoiman saamisesta saattaa tulla suuriakin,
taikka kun on jo nyt pulaa niin jatkossa varmasti saadaan hyötyä siitä,
että toimitaan isommassa kokonaisuudessa.

 

Salin totesi, että nykyisin työllistetään maahanmuuttajia, mutta en näe
mitään estettä, miksei tämä uusi Uudenmaan Sairaalapesula Oy pysty
ja varmaan työllistää nyt jo myös maahanmuuttajia. Voi olla, että
Helsingille tulee hieman suurempi vastuu sitten vajaatyökykyisten
työllistämisestä, mutta joka tapauksessa minusta tämä ratkaisuesitys
nyt on perusteltu.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

En myöskään ole lainkaan valtuutettu Salinin kannalla tässä asiassa,
vaan päinvastoin tämä pitkään tiedetty asia, joka on vuosien varrella
kariutunut niin on nyt toteutumassa ja tämä on siinä mielessä
erinomainen hanke. Haaste tulee nimenomaan olemaan siinä
henkilöstön ennemminkin saatavuudessa, että Uudenmaan
Sairaalapesula työllistää tällä hetkellä toistakymmentä eri
kansallisuuden taustasta olevaa työntekijää ja työvoiman saanti on se
haaste. Ja tässä tulee aikanaan, kun ne investoinnit tehdään ja
Keravalle siirrytään niin se on se haaste, että myös saadaan Heltexin
ihmiset siirtymään, että se on se ongelma, jos työvoiman saanti tulee
pullonkaulaksi niin siinä riittää työtä.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Minusta tämä Helsingin Tekstiilipalvelujen siirtyminen Uudenmaan
Sairaalapesula Oy:lle on erittäin järkevä ja pitkään toivottu
yhdistyminen.

 

Muistan, kun aikoinaan olin HYKSin valtuuston puheenjohtajana ja
silloin nimenomaan käytiin ensimmäisiä neuvotteluja Uudenmaan
Sairaalapesulan ja Helsingin Tekstiilipalvelujen yhdistämisestä ja silloin
se kaatui Helsingin vastustukseen. Siinä vaiheessa oli aivan yhtä hyvät
perustelut tähän yhdistymiseen kuin on nyt tällä hetkellä.

 

Tekstiilipalveluiden huolto ja etenkin sairaalatekstiilien pesu ja huolto ja
kehitystyö on erittäin vaativaa, erityisosaamista edellyttävää toimintaa.
Uudenmaan Sairaalapesulassa on tehty tällaista sairaalatekstiilien
kehittämistyötä, joka on ihan kansainvälisestikin arvostettua ja sillä
tavalla tästä on ihan HUS hyötynyt ja myöskin suomalainen teollisuus.
Ja siinä mielessä, kun tulee vähän laajempi yhtiö niin sillä on vielä
paremmat edellytykset. Että siinä mielessä tämä on kyllä yksi esimerkki
todella järkevästä yhteistyöstä sellaisilla markkinoilla, jotka vaativat
todellista erityisosaamista.

 

Jos ajatellaan ihan sitä, millä tavalla etenkin sairaalatekstiilien
käsittelyhän vaatii myöskin ihan oman osaamisensa, ne voivat olla
erittäin vaarallisia myöskin hygieenisesti ja tautien levityksen kannalta
ja siihenkin tarvitaan tietyntyyppistä erityisosaamista, millä tavalla

tekstiilejä käsitellään ja pestään ja saatetaan sillä tavalla puhtaiksi, että
voidaan ajatella, että se on potilaiden ja ihmisten kannalta turvallista.

 

Näen sen senkin takia järkevänä tämän yhdistymisen, että tässä
taannoin oli Helsingin Sanomissa jonkun perushoitajan kirjoitus, jossa
hän viittasi oman terveyskeskuksensa palvelujen kilpailuttamiseen,
jonka tuloksena sairaalan tekstiilit olivat siirtyneet Viroon pestäväksi. Ja
tulos ei suinkaan ollut mitenkään kauhean toivottu, joten mitä vahvempi
yksikkö meillä on tärkeässä asiassa niin, että voimme olla varmoja, että
tekstiilit tulevat puhtaina ja todella turvallisina käyttäjille ja että niitä on
myöskin riittävästi, koska tämä perushoitaja nimenomaan siinä omassa
puheenvuorossaan viittasi, että se toimitusaika ja ne lupaukset, mitä
siinä kilpailutustilanteessa oli annettu, eivät myöskään täyttyneet ja
heillä oli jatkuva pula erilaisista tekstiileistä. Joten toivon, että myöskin
helsinkiläisiä työntekijöitä ja myöskin maahanmuuttajia ynnä muita
voidaan käyttää tässä ja, että tämä toiminta kehittyy edelleen.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Anttilalle varmaankin pieni kommentti siitä, että
kysymyksessä oli muistaakseni Kanta-Hämeessä Riihimäen
terveyskeskuksen ja aluesairaalan tekstiilihuolto, jossa todellakin
kilpailutuksen jälkeen oli sitten toimijaksi valittu ja saatu Suomenlahden
etelärannalla oleva pesula, josta ei todellakaan laadun ja määrän
suhteen saatu vastiketta.

Mutta nyt kun katson tätä Uudenmaan Sairaalapesula -kuviota niin
siellähän näyttää siltä, että alihankintahommia ryhdytään hankkimaan
varsin pian samasta suunnasta tai vieläkin kauempaa, jossa voi kysellä
sitten sen järkevyyden ja myös laadunkin perään.

Mutta toinen kysymys, josta valtuutettu Koskinen itse asiassa viritti
tämän alkukeskustelun on se, että onko todellakin samoin kriteerein
tehty tämän fuusion molempien osapuolien talouden tilanteen ja myös
liikevaihdon ja muun tarkastelu? Minusta näyttää siltä, että tässä aivan
tietoisesti Helsingin oman toiminnan osalta Heltexin kriteereinä ei ole
käytetty samaa kirjanpitolähtökohtaa, muun muassa juuri tämän
varallisuuden osalta, josta Koskinen viittasi kassavaroihin, mutta sama
koskee varmaankin myös omistetun kiinteistön, jos tässä tapauksessa
Tilakeskus nyt yhtäkkiä omistaakin kaiken ja niin edelleen, esimerkiksi,

että siellä on uusittu erittäin hyvä mankelilinja, jossa liinavaatteita
voidaan hyvin nopeasti ja tehokkaasti toimittaa sairaaloille ja laitoksille.
Olisin tiedustellut, että onko apulaiskaupunginjohtaja todella varma
siitä, että tässä on käytetty yhtäläisiä perusteita, ettei jossakin hallinto-
oikeudessa myöhemmin todeta, että onkin tehty virhe?

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Salinin kysymykseen viitaten totean, että tämän hankkeen
laskelmat Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n ja Helsingin
Tekstiilipalvelut -liikelaitoksen arvosta on tehty ulkopuolisilla
arvioitsijoilla, KPMG tilintarkastusyksikössä ja siinä mielessä on
käytetty samoja lähteitä ja samoja arvioita.

 

 

 

                                          Kiitoksia arvoisa puheenjohtaja.

 

Itse asiassa Maija Anttilan käyttämä puheenvuoro oli ihan valaiseva ja
olisin samoihin argumentteihin vedonnutkin.

 

Itse olen katsonut tätä prosessia tuolta HUS-hallituksen ja HYKS-
lautakunnan näkökulmasta ja olen henkilökohtaisesti erittäinkin iloinen,
että nyt ollaan tässä vaiheessa Helsingin kaupungin osalta, että
olemme tekemässä päätöstä tässä. Todellinen kilpailuhan on siinä
yksityissektorin kanssa ja minä näen tämän suurena mahdollisuutena,
että Helsingin kaupungin Heltex yhtyy tähän HUSin Uudenmaan
Sairaalapesula Oy:hyn ja siten tavallaan yksityisen sektorin kanssa
tämä kilpailuasetelma pysyy balanssissa, nimittäin tämä on kovaa
bisnestä tämä pesulabisnes. Pyykit reissaavat tällä hetkellä hyvinkin
laajasti, että suuri raha pyörii näissä.