Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Asiaan liittyen kaksi kysymystä:

 

Kaupunki omistaa Vuosaaren Urheilutalo Osakeyhtiöstä 52 %. Ketkä
ovat muut omistajat?

 

Kaupungin omistajapoliittisten linjausten mukaisesti selvitetään
Vuosaaren Urheilutalon ja Urheiluhallit Osakeyhtiön
yhteistyömahdollisuudet rahoituspäätöksen yhteydessä. Millaiset
yhteistyömahdollisuudet ovat nyt sitten käsittelyssä?

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Nyt tuossa en, siis ensimmäinen kysymys, siihen on vastaus eli 52 %
kaupunki ja 48 % jakautuu pieniin omistusosuuksiin, vuosaarelaisia
vaikuttajia ja erilaisia yhdistyksiä. Eli siellä ei ole yhtään isompaa
osakkeen omistajaa.

 

Mutta nyt toista kysymystä en saanut vielä rekisteröityä.

                     

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kun kaupunginjohtaja Pajunen totesi, että Vuosaaressa on paljon

yksittäisiä osakkeenomistajia ja osa on kuolinpesiä ja osa on asunto-
osakeyhtiöitä, tässä on kauaskantoiset juuret siitä, kun Vuosaaren
Urheilutalo on yli 30 vuotta sitten sinne rakennettu.

 

Mitä sitten tulee tuohon, selvitetään yhteistyötä Urheiluhallit
Osakeyhtiön kanssa, tuo työ on lähtenyt käyntiin, se on linjattu näin ja
se tullaan tämän vuoden puolella ratkaisemaan tämä kokonaisuus.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Esityslistan sivulla 11 todetaan, että esitetty kustannusarvio ei sisällä
muun muassa rakennusaikaisia korkoja, rahoituskuluja, erilaisia
selvityksiä, varusteita ja laitteita, jotka ovat olleet mukana
aikaisemmissa kustannusarvioissa.

 

Kysyn:

 

Miten nämä kustannukset, jotka nyt eivät ole mukana, on tarkoitus
rahoittaa ja mikä on niiden suuruus?

 

Mielenkiintoista tekstissä on myös, että sinne on otettu muun muassa
kaupunkisuunnitteluviraston kustannuslisä suunnittelusta 400 000
euroa. Minusta suuntaus kai näissä viranomaistoimenpiteissä pitäisi
olla päinvastainen.

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Tässähän on ennen kaikkea ollut kysymys siitä, että tässä saadaan
toteutettua valtion ja kaupungin välistä sopimusta, että osallistutaan
puolet ja puolet näihin kustannuksiin. Tässä vaiheessa siis hanke-
esitys on tämä 7 miljoonaa ja siihen annamme omalta osaltamme
valtuutuksen. Anteeksi 2 750 000 on tämä, ei, kun anteeksi 7 miljoonaa
niin tähän annamme valtuutuksen ja sen jälkeen Taidehalli, jos
lisärahaa tarvitaan niin siihen uusi hanke-esitys.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ihan kommenttina, Taidehalli ilman muuta ansaitsee
peruskorjausrahansa.

 

On vain jäänyt mietityttämään se, että kun kaupungilla on näin suuri
rooli tässä, että minkä takia tässä Taidehallisäätiössä, tämä nyt ei ole
suoranaisesti kaupungin asia, on kaupungilta vain virkamiesedustus?
Mutta esimerkiksi kaupungin operatiivinen elin Taidemuseo johtajineen
tai sitten luottamuselimet, Taidemuseon johtokunta eivät millään tavalla
koordinoi Taidehallin toimintaa, joka on selkeästi omassa säätiössään,
vaikka voisi kuvitella, että näille voisi löytyä Helsingin kaupungissa
melkoisia synergiaetuja. Ihan noin vain, jossain vaiheessa sitä olisi
syytä tarkastella, kun kaupunki näin voimakkaasti rahallisesti tukee
Taidehallia.

 

 

 

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Olemme historiallisen päätöksen äärellä ja puheenjohtajan
toivomuksesta olen koonnut keskeiset Länsimetron
hankesuunnitelmaan liittyvät seikat lyhyeksi esitykseksi.

 

Totean myös, että pöydille on jaettu Helsingin Kaupunginosien Liiton
lausunto, joka oli jäänyt pois asiakirjoista.

 

Tässä kaavakuvassa näkyy suunniteltu Länsimetro, joka siis ulottuu
Ruoholahdesta Matinkylään. Helsingin puolelle on tarkoitus rakentaa
kaksi asemaa, Lauttasaari ja Koivusaari. Espoon puolelle Keilaniemi,
Otaniemi, Tapiola, Jousenpuisto, joka palvelee siis Espoon Areenaa ja
siellä järjestettäviä tapahtumia, ja Matinkylä.

 

Tässä kaavio Lauttasaaren suunnitellusta asemasta, Lauttasaaren
asema sijoittuu Kauppaneuvoksentien alle, toinen sisäänkäynti
nykyisen ostarin kohdalla ja toinen alhaalla Gyldenintien varressa.
Poikkileikkaus näyttää tällaiselta. Ja asema voisi visuaalisesti näyttää
tältä, huomatkaa laituriovet, joita nyt suunnitellaan paitsi Länsimetroon
myös nykyiseen metroon.

 

Koivusaaren aseman kaaviokuva on tässä, asema sijoittuisi
Länsiväylän eteläpuolelle. Toinen sisäänkäynti olisi Lauttasaaren
puolella ja toinen Koivusaaren puolella. Havainnekuva näyttää
tällaiselta. Ja tässä sisäkuva laituriovineen.

 

Hanke-ehdotuksen keskeiset kohdat ovat tässä. Laituripituus 90 metriä,
kääntöraide myös Tapiolassa. Raiteenvaihtopaikat kaikilla aseman
väleillä. Asemista mainittakoon, että Matinkylässä läntinen sisäänkäynti
on tässä vaiheessa varauksena. Tehdään Niittykummun asemavaraus
Jousenpuistoon yksipäisenä asemana. Tapiolan läntinen sisäänkäynti
jätetään varaukseksi. Otaniemessä kaksi sisäänkäyntiä, samoin
Keilaniemen asemalla ja niin kuin äsken kuvista ilmeni, Koivusaarta ja
Lauttasaarta suunnitellaan kahden sisäänkäynnin asemina. Ja
laituriovet toteutetaan, Matinkylän yösäilytystilassa varataan
mahdollisesti tarvittavalle huoltojärjestelylle määräraha.

 

Kustannuskooste on tässä. Asemat ovat suurin kustannuserä, tunneli
miltei samaa luokkaa. Rata 145 miljoonaa euroa, suunnittelu 50
miljoonaa, rakennuttaminen 37 ja maaperä- ja kalliotutkimukset 5
miljoonaa euroa eli tästä saadaan yhteensä kustannusarvioksi 713,6
miljoonaa euroa.

 

 

Kustannukset jakautuvat kaupungeille näin. Koska suurin osa
Länsimetrosta sijoittuu Espoon alueelle, Espoon kustannusosuus on yli
500 miljoonaa euroa ja Helsingin 204,9 miljoonaa. Huomattakoon, että
valtio osallistuu sitten 30 %:iin kokonaissummasta eli siis 30 %:iin
kummastakin näistä Espoon ja Helsingin osuuksista.

 

Länsimetron alkuperäinen kustannushyötytarkastelu, joka tehtiin YVA-
selvityksen yhteydessä 2006, jolloin siis kustannusarvio oli
huomattavasti nykyistä alhaisempi, oli alle 500 miljoonaa euroa. Sen
jälkeen tarkennetun kustannusarvion jälkeen kustannushyötytarkastelu
näyttää tältä. Arvot ovat laskeneet, mutta hanke on edelleen
kannattava.

 

Kun on puhuttu siitä, että missä määrin Länsimetro vaikuttaa
joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuteen, tässä esitetään joukkoliikenteen
kulkumuoto-osuuden kehitys Vuosaaren metron käyttöönoton jälkeen.
Heti metron käyttöönoton jälkeen 1999 joukkoliikenteen kulkumuoto-
osuus Vuosaaressa nousi 6 %:lla, sen jälkeen se pysyi kutakuinkin
samalla tasolla vuoteen 2006, jolloin se taas nousi noin 2 %:lla. Kun
katsotaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta länsi-, pohjois- ja
itäsuunnissa havaitaan, että länsisuunnassa joukkoliikenteen
kulkumuoto-osuus on ylivoimaisesti alhaisin. Se on tämä vihreä palkki.
Ja kun näitä kahta kuviota tarkastelee, voidaan olettaa, että
joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus myös lännestä päin nousisi
Länsimetron toteuttamisen jälkeen.

 

Tässä Länsimetron kustannusarvio yksilöitynä. Tässä näkyy myöskin
mistä säästöjä on saatu aikaan tästä alkuperäisestä yli 800 miljoonan
euron kustannusarviosta. Kaksi raiteenvaihtopaikkaa ja Lauttasaaren
kääntöraide on poistettu, laituripituuksia on lyhennetty 90 metriin,
joitakin asemia on tehty yksipäisiksi, siis yhden sisäänkäynnin asemiksi
ja rakennuttamisesta ja suunnittelusta on myöskin onnistuttu tinkimään.

 

Kääntöpaikkana siis myös Tapiola. Mikäli tarjonnan määrä ratkaistaisiin
pelkän liikenteen kysynnän perusteella, linjaa olisi syytä liikennöidä
junaryhmillä Vuosaaresta Matinkylään ja Mellunmäestä Lauttasaareen.
Espoo on kuitenkin pitänyt tiheän liikenteen ulottamista Tapiolaan
saakka tärkeänä. Tämä ratkaisu merkitsee siis sitä, että Lauttasaaren
ja Tapiolan välillä tarjonta suhteessa kysyntään on merkittävästi
korkeampi kuin muualla metrolinjan keskeisellä osuudella. Lisätarve on
6–7 junayksikköä, investointikustannus noin 25 miljoonaa euroa ja
myös linjan liikennöintikustannukset kasvavat. Ja Helsingin kannalta
parempi tarjonnan taso Lauttasaaren ja Tapiolan välillä tuleekin ottaa

linjan hoitokulujen jakamisessa Espoon ja Helsingin välillä siten, että
nämä ylimääräiset liikennöintikustannukset tulee jakaa tämän
asemavälin matkustajamäärien suhteessa. Tapiolan tiheän liikenteen
lisäkustannukset, 2,9 miljoonaa euroa tulisi tämän mukaan jakaa
käytön suhteessa näin.

 

Usein esitettyjä kysymyksiä seuraavassa:

 

Kustannusnousun suurimmat syyt ovat tunnelilouhinnan hinnan nousu,
pelastusviranomaisten vaatimukset, aiempaa korkeampi standardi,
metron automatisoinnin lisäkustannus ja laituriovet, joihin on nyt tässä
jatkosuunnittelussa päädytty.

 

Pitääkö kustannusarvio? Kustannusarviossa on otettu huomioon
viimeaikainen kustannusnousu tunnelirakentamisessa, mutta
kustannusten hallintaan vaikuttaa se, miten kehäradan ja Länsimetron
tunnelilouhinta onnistutaan lomittamaan. Kustannusarvion pitäminen
edellyttää erittäin vahvaa, ohjaavaa kättä.

 

Aikataulu? Aloittamaan päästään aikaisintaan vuoden 2009 lopulla,
todennäköisesti vuoden 2010 alussa. Valmis todennäköisesti
aikaisintaan 2014.

 

Entä Koivusaari, joka on herättänyt paljon keskustelua prosessin
kestäessä? Koivusaaren alueen maankäyttö ja mitoitus ratkeavat
Koivusaaren alueen osayleiskaavatyössä, joka on käynnistynyt 2008
vuoden alussa. Esitykseen on kirjattu lausuma, että ”jotta metroaseman
käyttö ja kannattavuus turvattaisiin, Koivusaaren alueelle tulisi
kaavoittaa merkittävästi lisää asunto- ja toimitilakerrosalaa”.

Riittävätkö lyhyet asemat? Tätä on konsulttitoimisto tarkastellut ja tulos
on, että lyhyet asemat riittävät myöskin kapasiteetin huippuajankohtina.

 

Edellyttääkö poikkeusliikenteen hoito pitkiä kolmen vaunuparin junia?
Ei, lyhyillä junilla päästään automaattimetrossa kutakuinkin samaan
tarjontaan kuin nyt kuljettajaohjauksella ja pitkillä junilla.

 

Onko hanke kannattava suuren kustannusnousun jälkeen? Kyllä,
vaikka kannattavuus ei tietenkään ole yhtä hyvä kuin oli alkuperäisen
kustannusarvion perusteella.

 

Kustannusjako Espoon kanssa on rajalta poikki -periaatteen mukainen
arviolta niin, että Helsinki maksaa 28 ja Espoo 72 % kustannuksista,
kuten tässä aiemmin jo tuli esille. Espoon kanssa on vielä sovittava

äsken mainitun Koivusaari-Tapiola-välin ylikapasiteetin kustannusjako,
miten Espoo osallistuu metron automatisoinnin keskusjärjestelmään,
metron huoltoraiteen uusimisen kustannusjako, siis tämän
Itäkeskuksessa olevan huoltoraiteen uusimisen, koska tämä hanke
palvelee myös Länsimetroa, ja neljänneksi Matinkylän huoltoraiteen
rakentamisen kustannukset.

 

Edelleen, onko matkustajaturvallisuus otettu riittävän hyvin huomioon
suunnittelussa? Suunnitelmat täyttävät nyt pelastusviranomaisten
vaatimukset eli muun muassa 160 sentin levyinen poistumistie
tunnelissa. Alkuperäissuunnitelmissa oli vain 120 senttiä, mutta kun
ajatellaan, että onnettomuustilanteessa siellä on kaksisuuntaista
liikennettä, ihmisten pitää päästä ulos ja pelastusyksiköitten sisään, niin
tämä 160 sentin poistumistie on perusteltu. Ja laituriovet tietenkin
lisäävät myös laituriturvallisuutta.

 

Heijastuvatko Länsimetron tiukemmat turvallisuusvaatimukset myös
nykymetroon? Ajan mittaan todennäköisesti kyllä.
Pelastusviranomaiset ovat jo nyt maininneet siitä, että on tarvetta
tulevaisuudessa sulkea tunnelien väliset kulkuväylät, jotka ovat nyt
avoimet niin, että niihin rakennetaan ovijärjestelyt, jolloin savun
siirtyminen tunnelista toiseen estetään. Nykyiseen metroon ei mahdu
tätä 160 sentin poistumistietä. Pelastusviranomaisten kanta on ollut se,
että jossakin vaiheessa tulee rakentaa sellainen pelastustie, joka sinne
mahtuu. Mutta tunnelilouhintaa ei edellytetä, kaapelisiirtoja pitää
tunnelissa ilmeisesti tehdä.

 

Kiitoksia. Vastaan kysymyksiin.

 

 

 

Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kuten ? totesi, olemme tekemässä todella historiallista päätöstä.
Tämä on hanke, joka varmasti jälkikäteen katsottuna tulee olemaan se
hanke, joka auttaa ajattelemaan pääkaupunkiseutua yhtenä kuntana,
kuten sen pitäisi ollakin. Se myös samalla eheyttää
pääkaupunkiseudun kuntarakennetta siihen suuntaan kuin pitäisi olla
menossakin.

 

Minä haluan kiinnittää valtuuston huomion yhteen seikkaan tässä
hankesuunnitelmassa. Siellä todetaan, että esteettömyys on

metroasemilla ja niiden ympäristössä erikoistasoa. Suurimmalla osalla
näistä asemista tulee olemaan kaksi sisäänkäyntiä ja samassa
yhteydessä tässä hankesuunnitelmassa kuitenkin todetaan, että kunkin
aseman pääsisäänkäynti on vain tarkoitus rakentaa esteettömäksi.

 

Esteetön rakentaminen ei palvele pelkästään vain pyörätuolilla kulkevia
vaan se palvelee kaikkia kansalaisia ja suomalaisia ja kaupunkilaisia.
Näissä lausunnoissa todetaan, että pyörätuolin, lastenvaunujen tai
vaikkapa rollaattorin kanssa liikkuvalle välimatkat voivat merkitä
huomattavaa lisämatkaa ja se voi aiheuttaa myös tapaturmavaaran,
koska muun muassa lastenvaunuja hissin puuttuessa kuitenkin
kuljetetaan liukuportaissa.

 

Tästä syystä teen tästä asiasta seuraavan ponnen:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että metroasemien
toteutuksen lähtökohtana on oltava, että kaikki niiden
sisäänkäynnit ovat esteettömiä.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

On aivan käsittämättömän siistiä, että olemme täällä tänään
päättämässä vihdoin Länsiväylän hankesuunnitelmasta.

 

Länsiväylä on ehkä keskeisin yksittäinen hanke kestävämmän
liikenteen edistämiseksi Helsingin seudulla. Helsingissä tämä hanke on
edennyt kohtuullisen ykstuumaisesti, ainoa malka silmässä on ollut
tämä Koivusaaren aseman rakentaminen ja siihen liittyvä asuin- ja
toimitila-alue.

 

Koska metron varrelle on järkevää hyvien liikenneyhteyksien viereen
sijoittaa mahdollisimman paljon rakentamista, myös Vihreä ryhmä on
päättänyt kannattaa Koivusaaren rakentamista. Koivusaaren alue on
kuitenkin suunniteltava erityisen huolellisesti siten, etteivät alueen
luontoarvot vaarannu ja ettei myöskään lauttasaarelaisten ympäristö
kärsi kohtuuttomasti.

 

Meidän on myös mietittävä uudelleen Lauttasaaren liikennettä. Me
vihreinä ehdotamme, että Länsiväylä muutettaisiin tästä Lauttasaaren
ja Koivusaaren kohdalta puistomaiseksi bulevardiksi, jonka

nopeusrajoitus olisi nykyistä alhaisempi, mutta valtuutettu Helistö
puhuu tästä tarkemmin myöhemmin.

 

Mutta minä ehdottaisin nyt kahta pontta, jotka liittyvät nimenomaan
tähän luontoarvokysymykseen ja toivoisin tietysti niille laajaa
kannatusta arvoisien valtuutettujen joukossa.

 

Ensimmäinen ponsi kuuluu näin:

 

Valtuusto edellyttänee, että Koivusaaren asuin- ja toimitila-
alueita kaavoitettaessa maantäytöt suunnitellaan siten,
ettei veden virtaus Seurasaaren selälle ja Laajalahteen
vaarannu. Koivusaaren eteläkärjessä oleva rantaniitty
säilytetään ja siihen liittyvien uhanalaisten lajien säilyminen
turvataan.

 

                                          Sitten ponsi 2:

 

Valtuusto edellyttänee, että Koivusaaren asuinalue
toteutetaan siten, että alueella on kaikkia asuntojen
hallintamuotoja maankäytön ja asumisen ohjelman
tavoitteiden mukaisesti.

 

Tämä jälkimmäinen ponsi koskee sitä, että kun teemme massiivisia
täyttöjä Koivusaareen niin ymmärrämme kaikki sen, että tämä
rakentaminen ei ole ihan halpaa, mutta silti olen sitä mieltä, että
meidän pitää pitää kiinni siitä, että myös Koivusaareen tulee niin
vuokra-asuntoja kuin sosiaalista asuntotuotantoa kuin sitten myös näitä
isoja, hienoja kovan rahan asuntoja. Ja sinnehän on järkevää myös
sijoittaa paljon toimitilaa, koska edelleen melukysymykset tulevat
varmasti olemaan meillä keskeisenä kysymyksenä.

 

 

 

                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

 

On selvää, ettei Koivusaarta tarvitse sen paremmin asuntopulan kuin
asuntojen hintojenkaan takia varata asuinrakentamiseen. Sen sijaan on
tärkeätä, että yleiskaavassa asuinrakentamiseen varatut alueet
asemakaavoitetaan mahdollisimman pian ja että kyseeseen tulevat
tontit myös varataan rakentamiseen.

 

 

On selvää, että eri kaupunginosien tulee omalta osaltaan ottaa osaa
mainittuihin talkoisiin. Tosiasiahan kuitenkin on, että Lauttasaari, joka jo
nyt on yksi kaupungin tiiviimmin rakennetuista alueista, tulee ilman
Koivusaartakin jatkossa asuttamaan runsaasti lisäväkeä.

 

Vattuniemen jo käynnissä oleva sekä jatkossa suunniteltu
täydennysrakentaminen sekä yleiskaavaesityksessä esitetty
Katajaharjun kansi hieman pienennettynäkin tuovat saarelle runsaat
3 000 uutta asukasta. Lauttasaaren asukasluku näyttääkin nousevan
nykyisestä vajaasta 19 000:sta noin 23 000:een ilman Koivusaartakin.

 

Koivusaaren varaamiseen asuinrakentamiseen ei ole minkäänlaista
tarvetta eikä mitään muutakaan perusteltua syytä. Sen rakentamatta
jättämistä puoltavat kuitenkin monet tekijät alkaen hyvin perustavaa
laatua olevista ympäristönäkökohdista.

 

Arvoisat valtuutetut.

 

Tämä ei olekaan minun tekstini vaan siteerasin tässä äsken ministeri
Vapaavuorta. Näistä tämäntyyppisistä puheenvuoroista löytyy
esimerkkejä runsaastikin. Ttetaan tähän toinen kokoomuslainen Sirpa
Asko-Seljavaara, ”vastustan Koivusaaren massiivista rakentamista”. Ja
voidaan ottaa pari vihreätäkin, Sara Abdullah, ”Helsingin rantoja ei tulisi
rakentaa täyteen, se ei ole pitkän tähtäimen ympäristöpolitiikkaa”. Sekä
Tuomas Rantanen, ”vihreät ovat sitä mieltä, että Koivusaari ei ole
Länsimetron kustantamisen kannalta välttämätön”.

 

Näitä kommentteja tosiaan löytyi hieman googlaamalla erittäin paljon,
otin nyt muutaman tähän, näistä olisi voinut tehdä pitkän listan. Tässä
toivon nyt, että pystyn kääntämään päitä, mutta jos en pysty siihen niin
toivon ainakin, että johdonmukaisuuden nimessä ne, ketkä ovat
aikaisemmin vastustaneet tätä, uskaltaisivat vastustaa sitä nytkin.

 

Toivon, että ei ole liiallista herran pelkoa eikä liian kovaa ryhmäkuria ja
toivon, että ihmiset nyt kuuntelisivat tässä omaa omatuntoaan ja
ajattelisivat sitä siltä kannalta, että nyt ei ole kysymys Länsimetron
vastustamisesta vaan nyt on kysymys ainoastaan yhdestä pienestä
osasta tässä hankkeessa, joka voidaan toteuttaa näin tai olla
toteuttamatta näin.

 

Det finns ett antal orsaker till att inte bebygga Björkholmen, för det
första är vi alla medvetna om dehär tidtabellsrelaterade, för det första
har vi inte gått till väga i den ordning som våra egna regler och lagar
förutsätter, att vi har först en plan och sedan går vi in för denhär typens

projektplan. Vi har inte en detaljplan för det området, det är alltså gjort i
lagstridig ordning. För det andra är det som finnen skulle säga ”att gå
lite perse edellä puuhun”, att först bygga en metrostation och därefter
börja fundera på att vem ska använda den. Där finns inga människor
på Björkholmen för tillfället.

 

Dessutom borde vi beakta lokalt motstånd som har varit massivt. Det är
sällan vi har från någon stadsdel eller något område ett så enigt
motstånd mot något beslut som vi står i beråd att fatta här. För det
andra är det ovanligt dyrt, en ovanligt dyr station, dels på grund av det
att det måste byggas med undervattenskonstruktioner.

 

För det tredje, så skulle vi inte förlora någonting på att lämna det som
en reservation så som man har tänkt lämna Ängskulla som en
reservation. Inget hindrar att vi bygger i ett senare skede. I det här
skedet skulle vi kunna spara pengar och energi, och en massa arga
invånare i den takten.

 

Vänta och se hur stadsstrukturen utvecklar sig, vi vet också i kulisserna
att man talar om en orsak som är det att vi har Kägelviken med en
massa stora företag och goda skattebetalare, men det är tyvärr alldeles
nära men på fel sida om gränsen, och nu måste vi åtgärda det med att
bygga här just före Esbo-gränsen.

 

Vad vet man hur samarbetet mellan kommunerna framskrider och den
orsaken också kan bli betydelselös ganska snabbt. Och ännu att vi har
tidigare i olika sammanhang fattat beslut om att inte förstöra stadens
stränder, som enligt de flesta här hör till en av våra allra starkaste
positiva sidor, våra allra bästa försäljningsargument, orsak till att flytta
till Helsingfors.

 

Nu kommer jag inte här med ett motförslag eftersom vi har kommit
överens att det kommer från Kokoomus och Ulla-Maija Urho, som jag
tänker varmt understöda, och jag vill ännu avslutningsvis komma med
den hälsningen till Urho att...

 

jos minä tekisin täällä vastaehdotuksen eikä valtaosa RKP:n ryhmästä
sitä tukisi niin kokisin sen vakavana arvovaltatappiona.

 

Kiitos.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

 

SKP:n ja asukaslistan ryhmä kannattaa metron jatkamista länteen, se
ei liene kenellekään yllätys. Toivomme, että tätä Länsimetroa jatketaan
mahdollisimman pian myöskin Matinkylästä eteenpäin Kivenlahteen.

 

Mielestämme on tärkeää, että joukkoliikenteestä tulee myös
länsisuunnassa entistä houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi
vaihtoehto. Samoin on tietysti tärkeää, että rakentamisen kustannukset
pidetään kurissa.

Helsingin osalta tähän hankkeeseen liittyy monia hyviä puolia. Eräs
ongelma, jonka tässä haluan nostaa esille kysymyksenä on se, että
metron vuoroväli jää ruuhka-aikanakin viiteen minuuttiin Itäkeskuksen
ja Mellunmäen sekä Itäkeskuksen ja Vuosaaren välisillä osuuksilla
tämän esityksen mukaan. Jos ruuhka-aikojen metrojunat vielä lisäksi
lyhenevät nykyisestä automaattimetron laiturijärjestelyjen myötä, voi
palvelutaso eräissä tapauksissa siis joinakin aikoina jopa heikentyä.

 

Siksi kysynkin apulaiskaupunginjohtaja Saurilta:

Voidaanko metron vuorovälejä lyhentää ruuhka-aikoina? Entä mikä
vaikutus tulevaisuudessa tapahtuvalla metron jatkamisella Lounais-
Sipooseen tulisi olemaan tähän asiaan?

 

Sitten toisesta näkökulmasta tähän päätösesitykseen.
Kaupunginhallitus toteaa aiheellisesti, että pääkaupunkiseudun
joukkoliikenteen PLJ 2007 -suunnitelma on riittämätön. Valtuuston
seminaarissa pari viikkoa sitten tuli hyvin selvästi esille se, että
joukkoliikenteen osuuden supistuminen erityisesti poikittaisessa
liikenteessä vaatii nykyisiä suunnitelmia tuntuvampia ja nopeampia
toimenpiteitä.

 

Tässähän puhutaan suorastaan katastrofaalisesta tilanteesta, kun
poikittaisessa liikenteessä joukkoliikenteen osuus on pudonnut lähelle
10 %:a. Tälläisillä luvuilla ei todellakaan voi rehvastella Euroopan
parhaasta joukkoliikenteestä.

 

Espoon kaupunginvaltuusto on omissa päätöksissään edellyttänyt, että
muun muassa raidejokerin toteuttamista nopeutetaan. Kuten
tiedämme, raidejokeri on nyt PLJ 2007 -suunnitelmassa vasta vuosien
2016–2030 hankkeissa ja ilman mitään tarkempaa aikataulua.
Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunta on Helsingissä esittänyt

raidejokerin toteuttamisen aloittamista jo vuonna 2012, jolloin nykyinen
liikennöintisopimus bussijokerista päättyy. Alustava yleissuunnitelma
on valmistumassa jo tänä vuonna, joten varsinainen suunnittelu voisi
alkaa varsin pian.

 

Ehdotankin, että valtuusto hyväksyy tässä yhteydessä seuraavan
ponnen:

 

Hyväksyessään Länsimetron hankesuunnitelman valtuusto
kehottaa kaupunginhallitusta esittämään neuvotteluja
liikenneministeriölle ja muille PLJ 2007 -suunnitelman
osapuolille raidejokerin toteuttamisen nopeuttamiseksi.

 

Tämä oli siis ponsi. Lisäksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että
Länsimetron rahoittaminen budjetin kautta edellyttää tulevina vuosina
liikennelaitoksen budjettiin lisärahoitusta, jotta pääomasuoritukset eivät
heikennä liikennelaitoksen toimintaresursseja.

 

Mitä Koivusaaren rakentamiseen tulee, ryhmämme ei ole ottanut tässä
yhteydessä kantaa Koivusaaren rakentamisen puolesta tai sitä
vastaan, mielestämme asiaan on syytä palata erikseen.

 

Lopuksi vielä toinen kysymys apulaiskaupunginjohtaja Saurille:

 

Tähän päätösesitykseen liittyvissä lausunnoissa viitataan
pääkaupunkiseudun yhteisen joukkoliikenteen tilaajaorganisaation
perustamiseen. Onko selvitetty, mitä vaikutuksia sillä olisi
joukkoliikenteen linjojen suunnitteluun, palvelujen tuottamiseen,
henkilöstön asemaan ja myöskin päätöksentekoon? Ja jos on selvitetty
niin millaisia ne vaikutukset olisivat?

 

Kiitoksia.

 

 

 

                                          Kiitoksia arvoisa puheenjohtaja.

 

Aivan ensiksi, etten unohda niin haluan kannattaa seuraavia ponsia.

 

Ensinnäkin mitä tulee Moision ponteen tästä esteettömyydestä, toivon
todellakin, että ainakin varaudutaan jo siihen, että ne, joihin on nyt
jatkossa vain yksi tai joissa on kaksi sisäänkäyntiä, mutta mahdollista

on vain yksi hissin käyttö niin jatkossa niihin voitaisiin laittaa toinen
hissi, joka tätä esteettömyyttä edistää.

 

Mitä tulee sitten Puoskarin molempiin ponsiin, mielestäni ne ovat myös
erinomaisen hyviä ja nimenomaan tämä maankäyttösuunnittelussa on
todella tärkeä ottaa myöskin nämä virtausnäkökohdat huomioon. Ja
samoin tietysti tämä, vaikka emme nyt päätäkään Koivusaaren
osayleiskaavasta ja asuntotuotannosta siellä, mutta minusta se on
erinomaisen hyvä ponsiesitys myöskin tässä vaiheessa, koska me
tiedämme, että kaupunkisuunnitteluvirastossa osayleiskaavan
valmistelutyötä on jo käynnistetty ja tässä mielessä aina sopivissa
tilaisuuksissa on hyvä, että muistutetaan tästä monipuolisesta
asuntotuotannosta meidän uusilla asuinalueillamme.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kannatan myös Hakasen pontta, koska mielestäni myöskin sekin on
hyvä, vaikka me nyt tiedämme, että todennäköistä on, että raidejokeri,
sen aikataulun aientaminen ei ainakaan ole helppoa niin tässäkin
suhteessa pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee olla aktiivisia ja pyrkiä
vaikuttamaan valtiovaltaan niin, että ainakin tuosta nyt kaavaillusta
aikataulusta voitaisiin päästä eteenpäin.

 

Niin arvoisa puheenjohtaja.

 

Tämä on todettu, että olemme tekemässä historiallista päätöstä tämän
hankesuunnitelman osalta. Meillä monillahan on välillä ollut sellainen
tunne, että olemmeko me päättäneet Länsimetrosta vai emmekö me
ole päättäneet Länsimetrosta. Ja ainakin itse totesin, että maanantai-
iltana olin vielä hieman huolissani tai ainakin mielenkiinnolla seurasin
mitä Espoossa tapahtuu ja onneksi, täytyy sanoa, että oli erittäin
miellyttävä todeta, että Espoossa Espoon valtuusto niin selkein
numeroin vahvisti nyt tämän hankesuunnitelman.

 

Mehän olemme tottuneet vähän huolta kantamaan siitä, että ovatko he
tosissaan vai eivät. Nyt heiltä on selvä signaali tullut ja paitsi että
teemme historiallisen päätöksen niin uskon, että tulemme tekemään
myös erittäin viisaan päätöksen, jos me ajattelemme todellakin sitä
huolestuttavaa kehitystä mitä on ollut. Joukkoliikenteen osuus ei ole
kasvanut toivotulla tavalla ja ilmastonmuutoksen haasteet ovat meillä
edessä.

 

Uskon, että pitkällä tähtäimellä tämä Länsimetro tulee lisäämään
joukkoliikenneosuutta Espoosta ja onneksi Espoossa on jo niitäkin

valtuutettuja, jotka jo nyt haluavat nostaa keskusteluun sen, että
metroa tulee jatkaa Matinkylästä Kivenlahteen. Minusta ne kaikki viestit
ovat jo erittäin positiivisia eli siellä mietitään jo tulevaisuudessa
eteenpäin niitä haasteita, mitä meillä on edessä.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Se, että nyt esittäisimme tämän asian palauttamista, minusta se
merkitsee palauttamista, jos nimenomaan nyt esitetään sitä, että
Koivusaari poistettaisiin nyt tästä tai merkittäisiin niin, että tehdään vain
varaus. Espoolaiset ovat päättäneet tämän hankesuunnitelman
pohjalta ja jos me päätämme jotakin muuta niin tämä asia lähtee
uuteen käsittelyyn. Emme kai me voi olettaa, että sitten siitä vain
poistetaan yksi kohta ja sitten edetään?

Minusta meidän on nyt tehtävä ratkaisu ja Vasemmistoliitonkin puolella
tämä Koivusaari-asia on ollut hyvin vahvasti pohdinnassa. Silloin, kun
yleiskaavaa käsiteltiin niin me emme pitäneet hyvänä ylipäätänsä
niiden selvitysalueiden merkintää, mutta valtuuston enemmistö silloin
sitä halusi ja nyt tämän asian osalta Länsimetro ratkaisee meidän
näkemyksessämme sen, että Koivusaaressa on myöskin, sinne on
mahdollisuus myös rakentaa asuntotuotantoa. Emme ota nyt emmekä
sitoudu mihinkään lukumääriin, haluamme tarkoin nyt olla mukana
myöskin siinä osayleiskaavan valmistelutyössä ja se ratkaistaan
myöhemmin. Mutta tämän metron osalta ratkaisu täytyy tehdä nyt
tänään.

 

Kiitoksia.

 

 

 

Täällä on pidetty monta tasokasta puheenvuoroa ja yhdyn tietysti
siihen, että ollaan tekemässä historiallista päätöstä, joka olisi pitänyt
tehdä jo aikaisemmin. Mutta yhdyn myös siihen kritiikkiin, mitä tässä
erityisesti valtuutettu Oker-Blom on esittänyt ja haluaisin itse asiassa
vain tässä vahvistaa yhtä asiaa, joka oli siellä hänen puheenvuoron
loppupuolella koskien tätä kysymystä, että miksi Koivusaarta ei voitu
tehdä aidosti ehdolliseksi.

 

Kuten apulaiskaupunginjohtajan esityksessä kuulimme niin siellä on
lause, joka on siltä väliltä, mutta aivan kuten valtuutettu Ojala äsken
todisteli niin tämähän faktisesti ratkaisee tämän maankäytön. Ja

toivoisinkin, että jatkokeskustelussa tätä kommentoitaisiin lähinnä
tietysti puolesta puhujien toimesta, että mikä esti sen, että se olisi tehty
aidosti ehdolliseksi, kunnes tätä kaavapuolta olisi sitten ratkaistu.
Koska sehän meidän on kaikkien myönnettävä, että kyllä se tarkoitus
silloin, kun päätettiin, että jotkut muutamat jätettiin selvitysalueiksi, oli
nimenomaan, että se faktinen ratkaisu tehdään myös sitten
kaavapäätöksen yhteydessä.

Tottakai nämä ponnet, joskus aikaisemmin jonkun kanssa keskustelun
yhteydessä muistan, missä itsekin olen esittänyt ponnen, taisi olla
liittyen tähän kylpyläkokonaisuuteen niin saatiin kuulla, että tällaiset
jälkiponnet ovat jossakin määrin kasvojenpesupyrkimyksiä. Tottakai
kaikki ne, jotka nyt tähtäävät siihen, että faktisesti sitten myös
tarkemmin päätetään jo tässä vaiheessa, vaikkei kaavaa ole vielä
muutettu, miten Koivusaaren maankäyttöä pitäisi ratkaista niin kyllä
vähän sellainen maku on.

 

Kiitoksia.

 

 

 

                                          [Puheenjohtajan välihuomautus.]

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Todellakin Länsimetron hankesuunnitelman hyväksyminen on
historiallista täällä kaupunginvaltuustossa niin kuin jokainen tässä nyt
on aikaisemminkin sanonut. Ja me helsinkiläisethän olemme ajaneet
tätä hanketta jo pitkään. Onneksi nyt Espoon valtuusto hyväksyi
Länsimetron maanantaina ja se oli meille jännitysnäytelmä. Tämä
päivähän ei ole mikään jännitysnäytelmä, tiedämme, että tämä
hankesuunnitelma tulee hyväksyttyä täällä, sitä olemme kauan
toivoneet.

 

Mutta pari asiaa tästä. Minusta kaupunkisuunnittelun kannalta
hämmentävää on, että Koivusaaren rakentamisesta tehtäisiin nyt
asiallisesti ottaen päätös metrohankkeen yhteydessä ennen
lainmukaista kaavoitusprosessia. Jos valtuusto täällä on sitä mieltä,
että Koivusaarta varten päätetään tehdä noin 50 miljoonaa maksava
metroasema niin sehän tarkoittaa asiallisesti sitä, että Koivusaareen
myös tullaan kaavoittamaan merentäyttöjä riittävästi, jotta asemalle on
käyttöä ja jotta tonttimaata voidaan rahoittaa, että sillä voidaan

rahoittaa asemaa ja muuta metro-osuutta Helsingin puolella.

 

Ei kaavoitusta tule suunnitella tällaisessa järjestyksessä. Valtuuston
tulee edellyttää, että Koivusaaren asema voidaan toteuttaa
tarkoituksenmukaisella tai sijainnilla vasta, jos Koivusaaren
kaavoittamisesta myöhemmin päätetään. Eli tässä
hankesuunnitelmassa oltaisiin siis päättämässä rakentaa asema
Koivusaareen, vaikka alueen kaavoituksesta ei ole päätöstä eikä edes
aseman tarkoituksenmukaisesta sijainnista voi siten olla tietoa. Eikö
oikea järjestys olisi ensin päättää kaavoituksesta ja vasta sen
yhteydessä aseman tarpeellisuudesta?

Toinen asia, joka on pikkuisen tässä mietityttänyt on, että tässä nyt
tavallaan Espoo säästää omien asemiensa rakentamisessa tekemällä
asemista lyhyempiä kuin nykyiset metroasemat ovat. Eli metron jatko
länteen tehdään hankesuunnitelman mukaan erilaiseksi kuin nykyinen
metrorata eli tehdään lyhyempiä asemia. Tässä on kysymys myöskin
nyt sitten erilaisten suunniteltujen pelastusjärjestelyjen ja
turvallisuudesta, pelastusjärjestelyjen noudattamisesta. Riittävätkö
nämä lyhyemmät asemat nyt tällaisiin suunniteltuihin
pelastusjärjestelyihin vai edellyttäisivätkö ne käytännössä pitkiä
asemia?

 

 

 

                                          Kiitoksia arvoisa puheenjohtaja, hyvät läsnäolijat.

 

Minua vähän ihmetyttää tämä, että täältä on paljon niin sanottuja
vastuuntuntoisia edustajia poissa. Pelkäävätkö ne ottaa vastuuta
Koivusaari-päätöksestä?

 

No ei siinä mitään, mutta onko se kasvojenpesuyritys vai vastuun
paikoilu, jääköön jokaisen selvitettäväksi.

 

Pikkuisen ihmetyttää tämän homman rahoitus. Aikanaan luin tuolta
Säästöpankin ikkunasta, että kesti 30 vuotta ennen kuin saatiin
ensimmäinen mummon miljardi kasaan, 30 vuotta. Nyt sitten tässä, kun
otetaan huomioon vielä vaunujen hankinnan aiheuttamat
lisäkustannukset niin tässä ollaan tekemässä vanhan mummon
miljardin luokan hanketta. Se on aika iso summa rahaa pistää
menemään.

 

 

Jotenkin tuntuu kummalliselta, että kun samanaikaisesti toteutetaan
valtaisa asuntorakennusohjelma, että mistä tätä rahaa nyt sitten yks
kaks kaupungille siunaantuu näin suunnattomia määriä. Elikkä
velkaantuuko kaupunki voimakkaasti ja tulevat sukupolvet sitten
maksavat, kun samalla nämä sukupolvet pienenevät ja muualta
muuttavat ryhtyvät hoitamaan meitä vanhuksia? Minun mielestäni tämä
yhtälö on pikkuisen epävarman tuntuinen.

 

Tämä metron automatisointi tuntuu pikkuisen kummalliselta myöskin,
kun ajatellaan, että sillä rahalla voidaan maksaa 3 000 miestyövuotta ja
se pannaan automatiikalle, joka on ulkomaista tuotantoa: Rahat menee
sinne ulkomaille, samoin nämä mahdolliset huoltotoimenpiteet
maksetaan sinne ulkomaille, rahaa pakenee kotimaasta, pakenee
Helsingistä, pakenee veronmaksajilta. Tuntuu pikkuisen kummalliselta
hommalta.

 

Paljon asuntoja ja toimistotilaa Koivusaareen, paikkakunnalla
vastustetaan. Ainahan lauttasaarelaiset on vastustaneet sitä, jos sinne
jotain suurempaa koitetaan rakentaa. Että siinä mielessä tämä tuntuu
merkilliseltä, että kaupunkia ei voisi kehittää, että pitäisi ottaa tällainen
paikkakuntalainen pikkuinen kylä -mentaliteetti huomioon, kun
suunnitellaan suuria ja laajempia kokonaisuuksia. Sitä minä en oikein
tahdo käsittää.

Joka tapauksessa, tähän infraan satsaaminen, se on järkevää ainakin
tulevien sukupolvien kannalta, mutta se, että työnnetäänkö se
maksettavaksi sitten näille tuleville sukupolviraukoille, jotka ovat
pienenemään päin ja suurimmalta osalta ulkomaalaistaustaisiakin,
mikäli nämä suunnitelmat ja kaavailut pitävät paikkansa. Pikkuisen käy
sääli, mutta onneksi en ole silloin tätä asiaa katsomassa kuin pilven
reunalta.

 

Kiitoksia.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ensin pitää vähän ottaa kantaa valtuutettu Oker-Blomin
puheenvuoroon. Virkistävä oli tämä huomio, jota hän oli googlatessaan
löytänyt, miten poliitikot vastaavat kansalaisille, joita kiinnostaa
valtuuston tulevat päätökset ja nyt olevat päätökset. Selvästikin on

sellainen tendenssi joillain poliitikoilla, että toiselle yleisölle puhutaan
toisella lailla kuin jollekin toiselle yleisölle. Se on tietenkin ikävää.

 

Esimerkiksi mainitsit Tuomas Rantasen kommentoinnin, että
Koivusaaren rakentaminen ei ole Länsimetrolle välttämättömyys niin
sehän on herra paratkoon totta, mutta olisi äärettömän typerää olla
rakentamatta Koivusaarta, jos ja kun Länsimetro toteutuu.

 

Minä pitäisin vähän hurskasteluna sitä, että Koivusaari nyt alueena olisi
erityisen tärkeä sellaisiin toimintoihin, mitä tällä hetkellä siellä on. Itse
toivoisin itse asiassa Koivusaareen vieläkin enemmän asuntoja ja
muita toimintoja, joita tällä hetkellä sinne ollaan suunnittelemassa.
Mutta jonkinlaisiin kompromisseihin aina valtuustosalissa joutuu
tyytymään. Näitäkin kompromisseja voi aina hioa ja parantaa. Senpä
takia teenkin pari pontta Länsimetro-päätöksen yhteyteen. Nämä
keskittyvät nimenomaan Koivusaareen.

Ensinnäkin on keskeistä, että Koivusaareen on aivan uskomattoman
hyvät joukkoliikenneyhteydet, sen takia jatkosuunnittelussa kannattaisi
ottaa tämä joukkoliikenne yhdeksi alueen keskeiseksi teemaksi.

 

Ensimmäinen ponteni on seuraavanlainen:

                     

Poikkeuksellisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ansiosta
Koivusaaren suunnittelun yhteydessä tutkitaan erilaisia
vähäiseen henkilöautoiluun perustuvia ratkaisuja niin
yleiskaava- kuin asemakaavatasolla.

 

Suomeksi, ikävä kyllä vain suomeksi. Ruotsin kieli ei taivu. Suomeksi
tämä tarkoittaa sitä, että pitäisi tutkia Koivusaaren kokonaisuutta
ensinnäkin normaalia vähäautoisempana alueena. Sen lisäksi tai jos
katsotaan, että koko Koivusaarta ei voida katsoa vähäautoiseksi, pitäisi
tutkia joidenkin keskeisten kortteleiden pitämistä hyvin vähäautoisina.
Sillä lailla todennäköisesti myös luotaisiin mahdollisuuksia myös
vuokra-asuntotuotannolle, koska autopaikkojen rakentaminen niin kuin
ikävä kyllä kaikki hyvin tiedämme, maksaa nykymaailmassa pirun
paljon.

 

No tämä tästä ensimmäisestä ponnesta ja suoraan seuraavaan.
Toistaiseksi Länsiväylähän on meille helsinkiläisille ollut vain
eräänlainen valtimo Espoosta Helsinkiin. Sieltä on virrannut
joukkoliikennettä ja hirvittävä määrä henkilöautoja. Tämä Länsiväylä
tulee muuttumaan luonteeltaan jo Espoon kehittymisen yhteydessä.
Espoon kehittymisellä tarkoitan sitä, että Länsimetro lopulta saadaan

aikaiseksi. Mutta kun Koivusaari myös rakennetaan asuin- ja
toimitilakäyttöön, ainakin puolet Länsiväylästä muuttuu henkisesti
Helsingin kaupungin sisällä olevaksi katuväyläksi. Tällä hetkellähän se
on hyvin moottoritiemäinen hommeli.

 

Tielaitos on kuulemma aika ajoin esittänyt, että koko Länsiväylä siirtyisi
Helsingin ylläpidettäväksi, Helsingin omaisuudeksi. Tällä hetkellä siis
Länsiväylän suunnittelu pääasiassa on valtion käsissä, koska
Tiehallinto näitä moottoritiemäisiä osuuksia hallitsee. Helsinki siis voisi
neuvotteluteitse saada määräysvallan niin sanotusti Länsiväylään ja
sen jälkeen meillä olisi taivaallisen hieno tilanne muuttaa Länsiväylä
merelliseksi kaupunkibulevardiksi. Ei se sen kummallisempaa olisi kuin
esimerkiksi minkälaista suunnittelua on Mannerheimintien tai
Hämeentien tai muiden isojen katuväylien äärellä. Keskeisin muutos
olisi varmastikin ajonopeuksien hillitseminen. Se antaisi hyvät
mahdollisuudet taistella melua vastaan ja jos Länsiväylän nopeudet
hillittäisiin katumaisiksi, on hyvin todennäköistä, että nyt alustavissa
suunnitelmissa Koivusaareen suunniteltavat liittymärampit voisi tehdä
todellisuudessa huomattavasti toisenlaisiksi.

 

Keltainen valo syttyy, luinko minä sen kakkosponnen jo? Minä luen sen
nyt:

 

Koivusaaren suunnittelun yhteydessä tutkitaan
mahdollisuuksia muuttaa Länsiväylän moottoritie
kaupunkimaiseksi, merelliseksi bulevardiksi.

 

Ja Elina Moision huiskutuksesta muistan myös kannattaa hänen
erinomaista esteettömyysponttaan sekä Mari Puoskarin molempia
ponsia.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Pari varmistavaa kysymystä tähän pelastuslautakunnan lausuntoon tai
sen perusteella.

 

Pelastuslautakunta esittää tunnelien poistumiskulkutien leveyden
muuttamista 120:sta 160:een senttiin. Tähänhän Sauri jo vastasikin,
että tämä on järjestyksessä, mutta se ei sieltä esittelytekstistä oikein
selvinnyt.

 

 

Pelastuslautakunta toteaa myös, ettei se nykyisten suunnitelmien
perusteella tai niiden puutteellisuuden vuoksi voi ottaa kantaa
liikenteen automatisoinnin vaikutukseen, henkilöturvallisuuteen ja
poikkeustilanteiden hallitsemiseen. Kysyn, että milloin nämä
suunnitelmat ovat siinä vaiheessa, että pelastuslautakunta voisi ottaa
kantaa näihin turvallisuusasioihin?

 

Kiinteistölautakunnan kanssa olen samaa mieltä liittyen tähän
Koivusaaren kysymykseen, että sinne kyllä tulee kaavoittaa
merkittävästi tätä uutta ja toimistokerrosalaa ja sillä turvata
Koivusaaren aseman käyttö ja kannattavuus. Tärkeänä pidän, että
myös nämä tontit sitten myydään, jotta niillä rahoilla voidaan rahoittaa
Helsingin osuutta Länsimetrosta. Tonttien vuokrausta en kannata,
koska nykyiset vuokrausjärjestelmät ovat niin huonot, että kaupungin
tuottohan niistä on alle 1 %:n tonttien arvosta.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tämä Länsimetro-hankesuunnitelman hyväksyminen on erittäin
kannatettavaa ja sen nopea toteutuminen tärkeää, koten monissa
puheenvuoroissa on jo tullutkin esiin.

 

Otan tässä esiin vain pienen yksityiskohdan nimittäin hämmästelen
sitä, että miksi Keilaniemen asema on sijoitettu niin, että se palvelee
oikeastaan vain Espoon työmatkaajia eikä ole pyritty tavoittamaan
lähialueelta mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa, siis myös Helsingin
puolelta. Aseman tulisi sijaita lähempänä Lehtisaareen johtavaa siltaa,
näin se voisi palvella myös Lehtisaaren ja Kuusisaaren eteläpään
asukkaita.

 

Olen kysellyt perusteluja Keilaniemen aseman nykyiseen sijaintiin,
mutta en ole saanut selkeitä vastauksia. En tee mitään
toivomusponsia, koska tosiaan on tärkeätä, että tämä asia menee
nopeasti ja hyvin eteenpäin, mutta toivon kuitenkin, että
jatkosuunnittelun yhteydessä vielä tutkitaan tätä mainitsemaani
vaihtoehtoa.

 

Kiitos.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valmistelijoiden ja virkamiesten valmistelua ei aina tarvitse
pureskelematta niellä. Valmistelua on voitava myös kyseenalaistaa
etenkin, kun on päätettävänä niin tärkeä ja niin iso asia kuin Länsimetro
on. Ja etenkin se on iso asia lauttasaarelaisille, joille se tuo tämänkin
esityksen mukaan ainakin ostokeskuksen pysäkin.

 

Lauttasaarelaiset ovat odottaneet Länsimetroa enkä missään
tapauksessa halua millään lailla häiritä Länsimetron etenemistä.
Kuitenkin, kun päätettävänä on asia, jonka minä hyvin tunnen pitkältä,
pitkältä ajalta, myös alue, Koivusaari, jonka myös tunnen, vaikka se ei
ole minun näkökentässäni, ei minun kotini takapihalla, tässä en ? .
Minun kotini on kaukana siitä Koivusaaresta, se on ostarin pysäkin
lähellä.

 

Niille, jotka eivät nyt tiedä, mistä tässä puhutaan niin jotta mittakaavat
näistä suurista suunnitelmista tulevat selväksi, Koivusaarihan on pieni
saari Helsingin länsilaidalla. Länsiväylää Espooseen ajaessa sitä tuskin
huomaa. Näkymät ovat saaren kohdalla merelle auki, venesatamat
ovat Koivusaaren tunnusmerkki. Saari jäi Helsingin yleiskaava 2002:n
mukaan selvitysalueeksi odottamaan Länsimetron rakentamisen
päätöstä. Selvitysaluehan se on edelleenkin, sinne vasta suunnitellaan
kaavaa.

 

Maankäyttö pitää mielestäni ratkaista ensin kaavoituksella, ei
metropäätöksellä. Espoon valtuusto hyväksyi metron tulon, valtio
myönsi rahoitusosuutensa, Lauttasaaressa odotetaan metroa ja
pysäkkiä, mutta lauttasaarelaiset eivät tietämäni mukaan eikä
yleisötilaisuuksien perusteella halua toista metropysäkkiä
länsilaidalleen Koivusaareen, koska siellä ei ole vielä niitä käyttäjiä,
asukkaita. Saarihan on pieni ja asumaton. Sinne se pysäkki näyttää nyt
tulevan, kun katsoo eri lautakuntien lausuntoja. Ihmettelen tätä
vyörytystä.

 

Esittelytekstissä on, että Länsimetron tulo edellyttää Koivusaaren
rakentamista ja sinne metroaseman. Minusta Länsimetro tuo
mahdollisuuden suunnitella Koivusaaren kehittämistä. Koivusaaren
metroasemasta tehdään nyt päätöstä ennen maankäytön päätöksiä ja
minusta tämä on väärin.

 

 

Koivusaaren kaavoitus on sitten haastava tehtävä. Se suunnittelualue
on 58 hehtaaria, josta 80 % vettä. Se on altis myrskytuulille,
ilmastonmuutoksen tulvavaaralle. Saari on erittäin tärkeä maisema- ja
luontokohde kaikille länsihelsinkiläisille, itäespoolaisille. Se on
veneilykeskus. Tällä hetkellä tuosta 6 hehtaarin saaresta 3 hehtaaria
on Länsiväylän alla autojen kuljettavana. Se on enimmäkseen sitten
tuo toinen 3 hehtaaria entistä kaatopaikkaa ja veneilytoimintojen
maankäytössä. Alueen keskikorkeus on alle 2 metriä merenpinnasta.

 

Kaupungin virkamiesvalmistelujen tavoitteet ovat tässä esityslistassa
tarkoitushakuisia, osittain ristiriitaisia, lähtökohtana on metroasema ja
tehorakentaminen. Vaihtoehtoja ei ole esitetty. Merellisyys ja
ilmastonmuutos on ymmärretty väärin. Kaupunki haluaa vain äkkiä
rahat Koivusaaren rakentamisesta metron maksuun, ei näin ollut
Kulosaaren metroasemasta päätettäessä Kivihaan
rakentamispäätökset, siihen kytkettynä.

 

Koivusaari on nyt näkyvissä suunnitelmissa esityslistan mukaan
100 000 kerrosalaneliön mukainen melualueelle tiiviisti pakattu
kaupunginosa tekosaarineen. Avoin merimaisema ja venekerhojen
toiminta ainakin tuhoutuvat. Mitättömän Koivusaaren tehorakentaminen
ei ratkaise Helsingin asuntopulaa. Sipoossahan meillä on nyt hyvää
maata. Tiivistyvää asuntorakentamista suunnitellaan eri puolilla
kaupunkia jo olevan asutuksen keskelle, näin Lauttasaaressa tehdään
Vattuniemessä kovaa vauhtia.

 

Minusta Koivusaaren selvitystyötä on jatkettava yhteistyössä
asukkaiden kanssa. Jatkossa tarvitaan lisää ajantasaista tietoa,
yleisötilaisuuksia, Koivusaarta pitää kehittää ilman suuria merentäyttöjä
asumisen, veneilyn ja virkistyksen alueena. En minä sitä vastusta, että
sitä kehitetään myös vähäiseen asumiseen, mutta ei 100 000
kerrosalaneliömetriä.

 

Kallista metroasemaa ja eritasoliittymää sinne ei etukäteen tarvita,
sehän tuo valtavat eritasoliittymät ja liikenteen se asema. Länsiväylän
kevyen liikenteen ? pitäisi sitten suunnitella aivan uudelleen ja Kimmo
Helistöllä oli siihen jo uusia näkemyksiä.

 

Niinpä ehdotan, että Länsimetron suunnittelua ja hanketta jatketaan,
mutta niin, että Koivusaaren asema jätetään Länsimetron
hankesuunnitelmassa varaukseksi, siitä päätetään osayleiskaavan
yhteydessä. Tämä sama vastaesitykseni on ollut kaupunginhallituksen
listalla ja luettavissa esityslistan sivulta 40 sekä ruotsiksi että suomeksi.

Tietysti samalla päätösesitykseen tehdään tämän vastaesityksen
mukaiset korjaukset.

 

Toivon teiltä harkintaa, miettimistä, miksi juuri nyt asia pitää tehdä
väärässä järjestyksessä.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kokoomuksen valtuustoryhmässä käsiteltiin tätä metropäätöstä ja
teimme yhteisen päätöksen siitä, että olemme tämän esityslistan
ehdotuksen takana emmekä kannata valtuutettu Urhon tekemää
vastaehdotusta. Toki ryhmän sääntöjen mukaan oli sitten joillakin
mahdollisuus ottaa vapaat kädet, mutta ryhmä on tämän takana.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Olen samaa mieltä valtuutettu Urhon kanssa, että Koivusaarta ei pidä
tehorakentaa, joten tulen äänestämään hänen esittämänsä ponnen
puolesta. Lisäksi lauttasaarelaiset haluavat, että tutkitaan tarkemmin
sisäänkäynnit näihin metroasemiin, että se toinen sisäänkäynti on liian
kaukana varsinaisesta pysäkistä. Vattuniemen pysäkkiä en missään
tapauksessa kannata.

 

                                          [Puheenjohtajan välihuomautus.]

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Aivan muutamalla sanalla vastaisin valtuutettu Koskisen esittämään
yhteen osakysymykseen, johon luulen tietäväni jonkunnäköisen
vastauksen.

 

 

Lähinnä tuosta, kun valtuutettu Koskinen kysyi liikenteen
automatisoinnin aiheuttamat toimenpiteet. Itsekin sitä asiaa jossain
vaiheessa tiedustelin ja on tietenkin totta se, että kun meillä ei ole
metroa muuta kuin täällä Helsingissä ja meillä ei ole Helsingin metro
automatisoitu niin sitä ei aivan kokonaisuutena pystytä vielä
arvioimaan, mitkä ne kaikki yksityiskohdat ovat.

 

Tässä aiemmin sanotaan lautakunnan lausunnossa, että
hankesuunnitelmassa esitettyä suunnitelmaratkaisua on käsiteltävä
kokonaisuutena. Metron henkilöturvallisuus muodostuu useasta
osatekijästä ja sen tulee olla tasapainoinen kokonaisuus. Tässä
viitataan juuri siihen eli nämä täsmentyvät nämä erilaiset poistumiset
vaaratilanteessa ja muut vastaavat tämänkaltaiset sitä mukaa sitten,
kun tuo järjestelmä otetaan käyttöön ja käsitykseni mukaan tämä
viittaus on juuri siihen.

 

 

 

                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja, ärade fru ordförande, arvoisat valtuutetut.

 

Det är en fin sak att Västmetron kommer, och att Esbo har fattat beslut
till frågan. Det är vi i SFP helt eniga om. Men ledamoten Ulla-Maija
Urho har helt rätt i sin kritik av projektplanen. Att man fattar beslut om
att bygga en station innan detaljplanen är fastslagen. Det är inte god
förvaltningskultur att göra såhär. Därför understöder jag också hennes
motförslag att Björkholmens station i projektplanen lämnas som en
reservering på samma sätt som man i Esbo gör vad gäller Ängskulla.

 

Om beslutet görs i rätt ordning tryggar man för det första att inte
möjliga besvärsprocedurer försvårar eller förhalar metrons byggande.
Ledamoten Molander påpekade helt riktigt om behovet av att göra
besluten i rätt ordning.

 

Lauttasaarelaisten erittäin vahva vastustus ja ne 85 valitusta, jotka
tässä esittelytekstissä eivät mitenkään tule mainituksi johtuvat siitä, että
jo nyt tiiviisti rakennetun saaren länsiosa tulisi Koivusaaren täytön
myötä huononemaan. Rankka rakennuttaminen ei paranna asumisen
laatua Lauttasaarella.

 

Kuten Oker-Blom jo tässä aikaisemmin totesi, saari on jo tehokkaasti
rakennettu ja täälläkin tänä iltana tullaan sitä Vattuniemen aluetta

edelleen tiivistämään. Lauttasaarelaiset eivät ole vastustaneet
Vattuniemen rakentamista eikä heillä ole mitään Koivusaaren
kehittämistä vastaan, mutta tällainen rankka saaren rakennuttaminen
tuhoaa luontoarvoja.

 

Ihmettelen, ettei vihreiden osalta ole tullut minkäänlaista mainintaa
nimenomaan näistä luontoarvoista ja niiden pilaamisesta. Raskas
maankäyttö tulee tuhoamaan läntisen Lauttasaaren merialueita. Kun
täyttö, niin kuin tässä edellisessä puheenvuorossa kävi ilmi, kun täyttö
on niin massiivista, täällä on puhuttu siitäkin, että sen pitäisi olla vielä
isompaa, jotta saataisiin tarpeeksi paljon asutusta sinne, ei ole
minkäänlaista mahdollisuutta, että niitä meri- ja maisema-arvoja, joita
siellä nyt on, näistä pystyttäisiin kantamaan huolta.

 

Vi ska inte fatta beslut om Björkholmens byggande utan information,
utan den slags information som en detalj plan ger oss. Den här
diskussionen i kväll har ren gett, gett oss helt tydliga signaler på att
beslutet görs i fel ordning.

 

Tack.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Valtuutettu Björnberg-Enckell kyseli vihreiden kannanottojen perään ja
olen hyvin iloinen siitä, että hän, tosin ehkä hieman epäsuorasti, mutta
kuitenkin asettui tukemaan valtuutettu Puoskarin hyviä ponsia näistä
luontokysymyksistä.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Ehkä tässä vaiheessa vastauksia joihinkin esitettyihin kysymyksiin.

 

Valtuutettu Hakanen, joka valitettavasti ei näytä olevan paikalla kysyi,
että voidaanko automaattimetron tullen lyhentää vuorovälejä Itä-
Helsingissä. Metron alustavassa liikennesuunnitelmassa todetaan
seuraavasti: ”Kun automaattiajoon siirrytään, vuorovälit voidaan jopa
puolittaa nykyisestä 4:stä 2:een minuuttiin. Vuorovälit voidaan tässä

vaiheessa mitoittaa nykykäytäntöä tarkemmin liikennöintijakson
kysynnän mukaan, koska näin tiheillä vuoroväleillä aikataulujen
muistettavuus ja vaihtotapahtumien odotusaikojen minimointi ei enää
ole erityisen keskeinen liikennöintisuunnitelmia säätelevä periaate.”
Joten lyhyesti vastaus on kyllä, automaattimetro antaa tähän
tulevaisuudessa mahdollisuuden, mutta se sitten tarkentuu siinä
vaiheessa, kun tarkempaa suunnittelua tehdään.

Metron jatkaminen Sipooseen, miten se vaikuttaa sitten vuoroväleihin?
On varhaista sanoa, koska mitään hanketta metron jatkamiseksi
Sipooseen ei toistaiseksi ole olemassa, mutta sama pätee varmasti
Sipoon päähän metroa. Tottakai Sipoon jakso ei tule olemaan
tiheimmän vuorovälin aluetta, koska varmasti se tulee edelleenkin
olemaan Itäkeskuksen ja Tapiolan välillä. Joka tapauksessa on
mahdollista päästä lyhyempiin vuoroväleihin myös Sipoon osuudella,
mutta se on tulevaisuuden musiikkia.

 

Valtuutettu Hakanen kysyi myös sitä, että miten uuden joukkoliikenteen
tilaajaorganisaation perustaminen tulee vaikuttamaan
linjasuunnitteluun, henkilöstön asemaan ynnä muihin tekijöihin.
Johtamani työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia aikataulu ja
työsuunnitelma tämän PKS Joukkoliikenne -organisaation
toteuttamiseksi, jätti työsuunnitelmaehdotuksensa viime viikolla. Sen
mukaan perustetaan koko joukko alaprojekteja, joissa selvitetään muun
muassa näitä valtuutettu Hakasen kysymiä asioita. Tarkoituksena on,
että uusi joukkoliikenneorganisaatio aloittaa toimintansa 1. tammikuuta
2010.

 

Valtuutettu Molander kysyi riittävätkö lyhyet asemat.
Pelastusjärjestelyihin onnettomuustilanteissa kyllä,
pelastusviranomainen on tämän hankesuunnitelman hyväksynyt ja ollut
sitä mieltä, että lyhyet asemat riittävät.

 

Valtuutettu Koskinen kysyi tästä 120/160 sentin pelastustieasiasta.
Tästähän käytiin johdollani melkoista vääntöä pelastusviranomaisten ja
Länsimetro Osakeyhtiön välillä, mutta lopulta sitten päädyimme siihen
tulokseen, että turvallisuudesta ei voida tinkiä, vaikka se lisääkin
kustannuksia tämä leveämpi poistumistie.

 

Valtuutettu ja pelastuslautakunnan entinen puheenjohtaja Juha Hakola
jo vastasikin osaltaan tähän valtuutettu Koskisen jälkimmäiseen
kysymykseen.

Valtuutettu Wallden-Paulig tiedusteli Keilaniemen aseman sijoituksesta.

Keilaniemen asema on määperäolosuhteiltaan koko Länsimetrolinjan
kaikkein vaikein ja siinä jouduttiin eniten olemaan geopoliittisten
faktojen armoilla, joten ne sanelivat tämän Keilaniemen aseman
sijainnin. Jos nyt oltaisiin ilman näitä rajoitteita päästy toimimaan niin
se sijainti oltaisiin ehkä vielä onnistuttu tekemään tätä vaihtoa
optimaalisemmin.

 

 

 

                                          Rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Ehkä tänään on eräs päivä, jolloin voimme huokaista, että ”we have a
dream” ja se dream on Helsingissä liittynyt aika johdonmukaisesti
liikennekysymyksen kulloiseenkin järjestämiseen. Tässä taustalla on
toki kunniakas historia jo vuodesta 1880-luku, jolloin kaupunkia
ryhdyttiin modernisoimaan raiteiden avulla.

 

Kaarihan on komea ja poikkeuksetta voidaan sanoa, että se on
tavoitellut nykyaikaa. Tämä tilanne, jossa nyt olemme, liittyy lähes 60-
vuotiseen liikenteen kehittämiseen. Olemme edelleenkin tässä
metrokysymyksessä ikään kuin jälleenrakennusajan teemojen
keskeisten kysymysten äärellä. Silloin liu’uttiin juuri liikennekurjuuden
myötä metrosuunnitteluun.

 

Tiedämme, että suuret päätökset tehtiin 60-luvulla ja 80-luvulla päästiin
metrolinjan avajaisiin. Tämä tarina pitää sisällään paljon huopaamista
ja soutamista ja kunnallispoliittista kädenvääntöä, runsaasti intohimoja
ja tunnetta on tämän kysymyksen eri aikoina noussut esiin.

 

Tänään siis tehdään historiaa. Saattaa olla, että juuri tämä päätös
jättää meidän valtuustomme nyt todellakin historiankirjoille.
Ryhmämme on ollut seuraamassa tätä suunnittelua vuosien ajan ja toki
olemme liikennejärjestelyjen tarkoituksenmukaisen järjestämisen
kannalla siten, että vihdoinkin saadaan nyt koko pääkaupungin
kehittämiseen uusi vaihe. Eilen Espoossa tehtiin tämä päätös, kuten
tiedämme.

Monia kysymyksiä tämän prosessin aikana on noussut esiin. Asioita on
valmisteltu kaupungin tapaan sekä kunniallisesti että paikoin
huolimattomasti ja kaikkiin lautakunnissa esitettyihin kysymyksiin ei
aina ole saatu tarpeeksi suoria vastauksia ja arvelen, että tämä
prosessi jatkuu edelleenkin.

 

 

Haluan tässä myös jatkaa ryhmänjohtajamme Sole Molanderin
avaamaa keskustelua asemien suunnittelusta, johon
apulaiskaupunginjohtaja Sauri jo osittain vastasikin. Kysymys liittyy
asemien pituuden ja turvallisuuden ja hyvän toimivuuden välisiin
kysymyksiin. Ehkä pieni selonteko olisi paikallaan ja siksi esitänkin
seuraavan ponnen, joka kuuluu seuraavasti:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään miten
asemat voidaan tarvittaessa myöhemmin muuttaa
nykyisten asemien pituisiksi kohtuullisin kustannuksin ja
järjestelyin.

 

Koivusaari on ollut nyt Helsingin kannalta tämän päätöksen kysymys,
josta on keskusteltu. On kiinnostava nähdä tietysti kaupunkikehityksen
kannalta, miten alue, joka on ollut rajaa ja periferiaa, Koivusaari, on nyt
kertaheitolla muuttumassa eräänlaiseksi keskusalueeksi, liikenteen
solmukohdaksi ja näin sille on povattu tiivistä kaupunkiasutusta. Ja
voidaan sanoa, että jollakin tavalla kurvat on vedetty suoraksi nykyisten
suunnitelmien myötä. 3 000 asukkaan määrä on todella raju tälle
alueelle, joka on monella tavalla luonnon ja merellisyytensä takia
arvokas.

 

Voin vain yhtyä täällä muun muassa valtuutettujen Moision, Oker-
Blomin, Björnberg-Enckellin ja Urhon esittämiin näkemyksiin. Alueen
paikkaa, roolia ja tilajärjestelyjä on mietittävä oikeassa järjestyksessä
juuri sillä tavalla, että maankäyttö ratkaistaan osayleiskaavalla ja näin
voidaan nähdä sitten tilanne kokonaisuudessaan. Mutta iloitkaamme
tästä saranakohdasta ja katsokaamme tulevaisuuteen kirkkain, metron
värisin silmin.

 

 

 

                                          Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Länsimetro on todella hieno asia, se varmasti rajoittaa yksityisautoilua
ja näin parantaa Helsingin ilmanlaatua, josta olen ollut erittäin
huolestunut, sillä ilmanlaatu on luvattoman heikkoa täällä keskusta-
alueella.

 

Olen kuitenkin huolissani uusien metrolaiturien lyhentämisestä, mutta
apulaiskaupunginjohtaja Sauri totesi, että tämä ongelma on kyllä

ymmärretty ja sen takia se pyritään ratkaisemaan tihentämällä
vuorovälejä. Hyvä niin, jos näin tapahtuu, mutta jälkeenpäin näiden
laiturialueiden pidentäminen on kyllä sitten mahdottoman kallista tai
ihan ulottumattomissa.

 

Nyt on kuitenkin sitten tärkeää, että ryhdytään muokkaamaan asenteita
Espoossa, jossa on totuttu aika paljon yksityisautoiluun ja sieltä
lännestä tuleville, että he todella pysähtyvät, jättävät ne autot niille
isoille parkkialueille, joita perustetaan ja tulevat Helsinkiin metrolla.
Tämä on kyllä erittäin hyvä ja hieno asia Helsingille tämä Länsimetron
toteutuminen ja toivottavasti nyt ryhdymme suunnittelemaan myös
sinne Sipooseen päin metroa.

 

Kiitos.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

En vastusta Koivusaaren rakentamista, vaikka Jan Oker-Blom käyttikin
erästä minun aikaisempaa sitaattiani, jossa sanoin silloin, että
Koivusaaren rakentaminen ei ole metron edellytys ja olen edelleen sitä
mieltä. Sitä ei tarvitsisi rakentaa ja silti metro olisi kannattava.

 

Ja arvioidaan tällä hetkellä kannattavuuksia näiden julkisten
liikennehankkeiden kohdalla hiukan eri kriteerillä kuin autoteiden
rakentamista. Autoteiden kohdalla lasketaan sentyyppisiä säästöjä,
jotka koituvat yksityisautoilijoiden työmatkan pienestä lyhenemisestä ja
sitten taas vastaavasti joukkoliikennekannattavuudessa ei mielestäni
riittävästi huomioida sen kokonaisyhteiskunnallista etuutta ja näin ollen
olen aivan vakuuttunut, että Länsimetro olisi kannattava
pääkaupunkiseudulle, julkiselle taloudelle ja kansallisestikin, vaikka
Koivusaarta ei rakennettaisi.

 

Mutta olen sitä mieltä, että Koivusaari silti kaupungin kannalta
kannattaa rakentaa, koska se tiivistää sopivassa kohtaa järkevällä
tavalla yhdyskuntarakennetta ja kun tiedetään, että Espoon puolella,
ihan siinä vieressä on hyvin tiiviisti rakennettua liikerakentamista niin
me voimme tuonne rakentaa pikkuisen erityyppinen Helsingin puoli,
jossa on asuinrakentamista ja liikerakentamista sopivasti sekaisin.
Toisin kuin esimerkiksi Kivinokka-tapauksessa, mihin vissiin Ulla-Maija
Urho taisi viitata niin siinä taas ei pystytä rakentamaan oikeastaan juuri

mitään ja silti menetetään arvokas ympäristökohde. Koivusaari ei ole
siinä mielessä arvokas ympäristökohde. Sen keskeiset arvot liittyvät
siihen venesataman virkistystoimintaan ja johonkin
maisemavaikutukseen, joka sekin on rajallinen, koska Espoon puoli on
niin tiukasti rakennettu.

 

Eli kannatan Koivusaaren rakentamista ja vieläpä aika tiiviistikin niillä
edellytyksillä, jotka vihreiden ponsissa on hyvin tuotu esiin eli on
tutkittava ja mietittävä kyllä todella se vaikutus, mikä saattaa olla veden
rehevöityminen, jos täyttömaa tuottaa ongelmia ja sitä ei voi tehdä
ilman kaavoitusratkaisua, sen kanssa pitää olla tarkkana. Mutta siltä
osin, jos tämä ongelma pystytään ratkaisemaan ja siinä pitää muuten
ottaa huomioon myös Espoon puolen maankäyttöratkaisut, koska
silläkin puolella on tulossa jotakin täyttöjä sinne rannalle ja ne kaikki
saattavat vaikuttaa epäedullisesti sen alueen veden rehevöitymiseen.
Eli jos nämä ympäristön reunaehdot hoidetaan hyvin niin silloin minun
puolestani sinne voi rakentaa enemmänkin.

 

Mutta minä olen tehnyt kaksi ponsiesitystä. Toinen liittyy tähän Ulla-
Maija Urhon mainitsemaan venekerhoasiaan nimittäin olen antanut
itselleni kertoa, että vaikka nykyiset laituripaikkamäärät siellä säilyisivät
niin se ei vaikuta tuon kaavan rakentamiseen vaikka tehokkaasti, koska
laiturit voidaan rakentaa merelle päin tai minnepäin nyt
rakennetaankaan Koivusaaresta siitä huolimatta, että se tulee
rakennettua.

 

Ja sen takia, vahvistaakseni tätä viestiä, olen tehnyt tällaisen
muotoilun:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Koivusaaressa olevien
veneiden laiturimäärää, venepaikkojen laituri-, hetkinen,
veneiden laiturimäärää, anteeksi, veneiden laituripaikkojen
määrää ei vähennetä.

 

Menipäs nyt sekavaksi, siis laituripaikkoja ei vähennetä.
Talvisäilytyspaikat tietenkin menevät, koska ei sillä alueella enää
maankäytöllisesti ole järkevää käyttää talvisäilytykseen niitä
venepaikkoja, mutta ne laiturit voidaan sijoittaa kyllä tietämäni mukaan,
vaikka se lopullinen ratkaisu Koivusaaresta olisi mikä niin sillä ei ole
ympäristöllisiä vaikutuksia eikä kaavallisia esteitä. Että jos valtuusto
tämän kannan ottaa niin olkoon se sitten suunnittelussa hyvänä
viittana.

 

Ja toinen ponsi, jonka teen, kuuluu näin:

 

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään voisiko
uusia metroasemia kehittää kansainvälisten esimerkkien
mukaisesti taidemetroasemiksi.

 

Elikkä taidetta metroasemille, silloin niiden metroasemien yleinen ilme
muuttuu kiinnostavammaksi ja monipuolisemmaksi ja poikkeavat toinen
toisistaan. Tämän jättäisin sitten suunnittelijoiden jatkosuunnittelun
ohjeeksi.

 

                                          Kiitoksia.

 

 

 

                                          Tack ordförande.

 

Jos ei Koivusaaressa ole koskaan käynyt niin silloin varmasti voi jäädä
sellainen kuva, että tällainen rakentaminen on mahdollista ilman
rankkaa maantäyttöä. Kun tässä aikaisemmassa puheenvuorossa
valtuutettu Rantanen otti esille, että on huolehdittava tästä merialueen
rehevöitymisestä ja siitä, että vedenlaatu ei saa huonontua niin en
oikein ymmärrä, miten nämä kaksi asiaa, rankka maantäyttö ei
vaikuttaisi nimenomaan siihen, että samalla pilataan sen koko alueen
vedenlaatu.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja, arvoisa valtuusto.

 

On totta, että Länsimetron hankesuunnitelman hyväksyminen nyt
myöskin Helsingin puolella on tietyllä tavalla pääkaupunkiseudun
historiaa. Tietysti Espoon valtuuston päätös oli vielä historiallisempi,
koska se oli heille ensimmäinen metropäätös. Ja on tärkeää, että
tämän hankesuunnitelman jälkeen rakentaminen pääsee nopeasti
alkuun ja metro valmistuu.

 

Helsingin kannalta Länsimetro tarkoittaa etenkin Lauttasaaren
yhdistymistä kantakaupunkiin ja näin ollen Lauttasaari ja koko läntinen
Helsingin kaupunginosat, Jätkäsaari, Ruoholahti mukaanlukien, sitä
voidaan kehittää jatkossa myöskin yhteisenä kokonaisuutena. Ja siltä

osin tämä on selkeä parannus myöskin Lauttasaaren asukkaille.

 

Täällä on moneen kertaan viitattu Koivusaaren käsittelyyn yleiskaava
2002:n yhteydessä ja siitä maankäyttötilanteesta. Ehkä muutama sana
siitä niin jotkut ne puheet, jotka täällä ovat nousseet esille, sellaiset
epäilyt voidaan hälventää tässä yhteydessä. Kun yleiskaavaa 2002
valmisteltiin niin siinä yhteydessä tehtiin, ensinnäkin täytyy muistaa,
että yleiskaavassa on Länsimetron metrolinjaus hyväksytty, että siltä
osin siellä on ilman muuta tämä olemassa, että ei tehdä yleiskaavan
vastaista päätöstä tällä hetkellä niin kuin on tietysti valmistelussakin
otettu jo huomioon.

 

Maankäytön osalta pohdittiin myöskin Koivusaaren maankäyttöä ja sitä
varten on yleiskaavan yhteydessä tehty jo nämä täyttöselvitykset, joihin
Tuomas Rantanen viittasi ja joku muukin, Marjo Björnberg-Enckell
samoin viittasi niihin ja valtuutettu Urho myöskin, niin tehtiin alustavat
maantäyttöselvitykset, virtausselvitykset, millä tavalla se vaikuttaa
Seurasaaren selkään ja niin edelleen. Ja näiden alustavien selvitysten
perusteella yleiskaavassa todettiin, keskustelussa todettiin, että
Koivusaaren maankäyttö metroaseman rakentamisen yhteydessä on
mahdollista. Mutta tottakai nyt osayleiskaavan valmistelussa näitä
selvityksiä, ympäristövaikutusten selvityksiä tullaan vielä tarkentamaan
ja tekemään useampia niin, että nämä huolet voivat poistua. Mutta
alustavat selvitykset on tehty ja siltä pohjalta, kun tätä maankäyttöä on
nyt lähdetty tekemään, alustavia suunnitelmia niin tietyllä tavalla pohjat
on olemassa, mitenkään ei lähdetä puhtaalta pöydältä.

 

Toinen asia, joka koski sitten, että missä järjestyksessä tehdään
ratkaisut niin sehän riippuu kyllä asioista. Helsingissä on tehty
ratkaisuja myöskin niin, että liikenneratkaisut on tehty ja maankäytöstä
on vasta sen jälkeen päätetty. Kun nyt esimerkiksi jos mietitään
Sipoota niin kyllähän tällä hetkellä jo täälläkin valtuustossa on todettu,
että Sipooseen pitää saada ensin metro, jotta siellä on
joukkoliikenneyhteys valmiina ja sen jälkeen tulevat vasta asukkaat.
Samalla tavalla tehtiin Kööpenhaminassa, joka on osoittautunut erittäin
hyväksi ratkaisuksi, että kun teollisuusalueita ruvettiin rakentamaan ja
suunnittelemaan niin ensimmäiseksi päätettiin metrosta ja sen jälkeen
maankäytöstä. Että tämä ei ole millään tavalla poikkeuksellista, että
tällä tavalla Länsimetro suunnitellaan, varataan kaksi metroasemaa
Helsingin puolelle ja sitten pohditaan alustavien selvitysten pohjalta
tarkemmin Koivusaaren maankäyttöä. Sentyyppinen käytäntö ei
mitenkään ole epätavallista yleensäkään valmistelussa.

 

Sitten olisin tehnyt ponnen, joka liittyy näiden metroasemien

rakentamiseen, koska nyt myöskin tässä Länsimetron
hankesuunnitelmassa on selvästi nähtävissä, että metroasemat
pyritään rakentamaan mahdollisimman korkeatasoisiksi ja nyt on
tietysti vaarana se, että Helsingin puolella olevat metroasemat
poikkeavat ja sillä tavalla on selvä ero, että Espoossa on hienoja
metroasemia ja Helsingissä on sitten jotenkin tällaisia
rupusakkimetroasemia. Ja se ero on niin selvä, niin ehdotan näin:

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyessään Länsimetron
hankesuunnitelman edellyttää, että kun Helsingissä
ruvetaan peruskorjaamaan metroasemia, ne tehdään
samalla tavalla korkeatasoisiksi kuin Länsimetron uudessa
linjassa.

                     

Ja koska Tuomas Rantanen viittasi tähän samaan asiaan
taidemetroasemien kohdalla, että tämä korkeatasoisuus myöskin
minusta merkitsee, että se voi olla taidemetroasemia niin kannatan sitä,
oikein lämpimästi tätä Tuomaksen pontta.

 

Sitten kaksi pientä huomautusta Mari Puoskarin ja Kimmo Helistön
ponsiin niin toteaisin ensinnäkin, että Mari Puoskarin ensimmäinen
ponsi, jossa todetaan Koivusaaren toimitilan maantäyttö ja rantaniityn
säilyminen, nämä molemmat asiat ovat jo olemassa suunnittelussa ja
siltä osin aivan juuri näin on ajateltu. Se on suojeltu se rantaniitty jo
tällä hetkellä.

 

Toinen asia, joka liittyy sitten, että millä tavalla toteutetaan asuntojen
hallintamuodot niin me olemme juuri täällä valtuustossa päättäneet MA-
ohjelmassa, jossa todettiin, että kaikkia hallintamuotoja pitää toteuttaa
kaikilla alueilla. Ja minä nyt toivon, että valtuutetut uskovat myöskin
omiin tekemiinsä päätöksiin eivätkä aina lisää ponsilla tätä samaa
asiaa. Minusta se tarkoittaa sitä, että emme luota itseemme, että
valvomme myöskin omia tekemiemme päätösten toteutumista, koska
näin se on.

 

Ja vielä Kimmo Helistön Länsiväylä moottoritiebulevardiksi, se on
valtion hanke, se ei ole kaupunginhallituksen päätettävissä ja minusta
olisi ainakin, Kimmo esitti sitä kaupunkisuunnittelulautakunnassa, mutta
se ei mennyt läpi, koska se olisi monella tavalla ongelmallinen ja kaiken
lisäksi en ainakaan itse olisi valmis ottamaan Länsiväylän bulevardiksi
tekemistä PLJ-hankkeena ykköskoriin Helsingissä. Meillä on paljon
muita, tärkeämpiä hankkeita.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kommentoin muutamiin valtuutettu Anttilan esiin nostamiin asioihin.
Valtuutettu Anttila sanoi, että on turha tehdä ponsia asioista, joita jo
käsitellään. On kuitenkin ollut paljon keskustelua eri ryhmien välillä
siitä, että kun on erittäin kallista näiden maantäyttöjen kautta rakentaa
Koivusaareen, että voitaisiinko sinne tehdä vain kovan rahan asuntoja.
Ei tätä kysymystä ole vielä missään ratkaistu.

 

Minun mielestäni valtuusto voi tässä osoittaa suuntaa
kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtävälle valmistelulle ja tehdä oman
tahdonilmaisunsa. Jos aina vain odotetaan mitä sieltä virasto
valmistelee niin ei kai meillä ole mitään roolia tämän kaupungin
ohjaamisessa siinä mielessä.

 

Ja tähän Länsiväylän muuttaminen rantabulevardiksi -ajatukseen niin
kyllähän Helsingin kaupunki voi ehdottaa valtiolle, että lähdettäisiin
tällaista hanketta viemään eteenpäin, vaikka se onkin valtion tie. Kysyn
vain, että eikö valtuutettu Anttila ole miettinyt sitä, että siellä voi olla
oikeasti todella meluisaa ja ikävää asua, jos nykyiset liikennerajoitukset
ovat voimassa sittenkin, kun Koivusaaressa asuu ihmisiä?

 

 

 

                                          Kiitos arvoisa puheenjohtaja.

 

Valitettavasti täytyy todeta valtuutettu Anttilalle, että kyllä näyttää
olevan tarpeen aika ajoin muistuttaa tekemistämme päätöksistä.
Totean vain, että kun hyväksyimme aikoinaan nyt voimassaolevan
asuntopoliittisen ohjelman ja katsomme mitä tämän valtuustokauden
aikana on tapahtunut niin kovastipa näyttää olevan, että
asuntomuotojen osalta ei ole toteutunut varsinkaan vuokra-
asuntotuotanto. Ja sen takia tästä asiasta on hyvä muistuttaa varmaan
kerta toisensa jälkeen.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

Nyt tämä valtuusto on nimenomaan päättänyt siitä, että ensinnäkään
osayleiskaavassa eikä asemakaavoissa päätetä minkälaisia tontteja
tulee minkäkin asumismuotoon. Sen päättää kaupunginhallitus. Me
olemme tehneet juuri tässä valtuustossa sellaisen päätöksen, että
kiinteistölautakunta, joka jakaa tontit vahvistettujen kaavojen jälkeen
niin nimenomaan se tontin jako on kaupunginhallituksen käsissä. Että
siinä mielessä tämä, millä tavalla huolehditaan MA-ohjelman
toteutumisesta, on kaupunginhallituksen käsissä. Sikäli sekä valtuusto
että kaupunginhallitus pitäköön tiukasti ohjakset käsissään.

 

Sitten Länsiväylän moottoritien bulevardiksi tekemisestä totesin
nimenomaan, että tottakai voimme tehdä valtiolle erilaisia ehdotuksia,
mutta joka tapauksessa pitää pohtia, että mikä on järkevää.
Länsiväylän varteen tullaan joka tapauksessa rakentamaan
melusuojaksi toimistotilarakentamista, koska se turvaa myöskin sitä
asuinalueita, asuinalueiden viihtyisyyttä.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Usea valtuutettu on jo omissa puheenvuoroissaan todennut, että
olemme tekemässä tässä historiallista päätöstä. Olen omalta osaltani
ilman muuta kannattamassa tätä päätöstä ja mielestäni on erittäin
tärkeää, että joukkoliikenteen kehittämisessä vihdoinkin olemme
tänään tässä tilanteessa, että raideratkaisu on etenemässä myös
Espoon suuntaan.

 

On kuitenkin hyvä muistuttaa siitä, että vaikka metro muutaman vuoden
päästä tulee kulkemaan pitkälle Espooseen niin meidän ei ole syytä
tuudittautua siihen uskoon, että metro yksinään tekee espoolaisista
joukkoliikenteen suurkäyttäjiä. Sen tueksi tarvitaan paljon muitakin
hyviä joukkoliikennepäätöksiä niin Espoon kuin Helsinginkin puolella.

 

Erityisen tärkeää on se, että liityntäliikenne toimii sujuvasti, joustavasti,
eri suuntiin ja molempien kaupunkien puolella. Koska on selvä, että
metro palvelee eniten niitä, jotka asuvat metroaseman lähistöllä tai
nimenomaan heidän halukkuutensa käyttää metroa on suurin, jotka
asuvat metroaseman välittömässä läheisyydessä ja liikkuvat sellaiseen
suuntaan, johon metro kulkee. Heitä metro palvelee eniten, mutta
hyvällä liityntäliikenteellä metroasemille saamme varmasti metron

käyttäjiksi myös niitä, joilla liikkumisaika on kohtuullinen verrattuna
siihen, että he hyppäävät oman auton rattiin.

 

Ja nimenomaan ajasta puhutaan varsin usein, varsin harvoin
valitettavasti kustannuksista, mitä se liikkuminen aiheuttaa yksittäisille
kansalaisille. Sen olemme voineet viime aikoina todeta varsin selvästi,
kun olemme nähneet, kuinka paljon bensan ja dieselin hinta on noussut
ja kuinka vähän se on kuitenkaan vaikuttanut autoiluun. Siksi
liityntäliikenteen merkitys tulevaisuudessa tulee olemaan myös erittäin
suuri ja siihen on Helsingin puolellakin panostettava huomattavasti. On
turha kuvitella, että voisimme siltä puolelta saada aikaan säästöjä, joilla
rahoitamme metron.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Yksityisautoilun vähentäminen ja erityisesti se, että teemme
joukkoliikenteestä houkuttelevan, on tänä iltanakin tärkeä kysymys.
Toinen tärkeä kysymys, joka tässä päätöksessä nousee esille on se,
että miten jatkossa suunnittelun ja rakentamisen edetessä
kustannukset saadaan pysymään kurissa.

 

On erittäin hyvä asia, että valtio on voimakkaasti sitoutunut tähän
hankkeeseen, ei vain ajatustasolla vaan tekemällä päätöksiä myös
rahoituksesta ja niin, että ne on myös sidottu
rakennuskustannusindeksiin. Ja toivon, että tulevaisuudessa muissakin
pääkaupunkiseudun liikennehankkeissa saamme nähdä samaa vihreää
valoa ja positiivisia rahoituspäätöksiä. Tällä seudulla asuu valtaosa
suomalaisista ja myös muualla Suomessa asuvat hyötyvät siitä, että
tällä seudulla erityisesti joukkoliikenne on toimivaa.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Tässä keskustelussa on puhuttu monissa puheenvuoroissa
Koivusaaren aseman rakentamisesta. Osa puhujista on eriyttänyt
mielestäni puheenvuoroissaan asuntorakentamisen ja
metroasemapäätöksen kahdeksi täysin eri asiaksi. Mielestäni näin ei
voida tehdä eikä myöskään sitä tee listatekstimme. Listatekstissähän
selkeästi todetaan, että Koivusaaren aseman rakentaminen vaatii sen
alueen maankäytön suunnittelua aivan toisella tavalla kuin miten se on
tällä hetkellä käytössä. Ja se vaatii sitä, että Koivusaari tullaan
rakentamaan tiiviisti.

 

Täällä on käytetty puheenvuoroja, joissa on kritisoitu tätä
menettelyjärjestystä ja itse kaupunginhallituksessa olin myös

tukemassa vastaesitystä ja tänään tulen myös äänestämään sen
puolesta. En voi ymmärtää sitä, että miksi Koivusaaren asemaa ei
voitaisi päättää tänään varauksena, kuten Niittykummun asemasta
Espoo päätti. Koska selkeä tosiasia on varmasti se, että mikäli
Koivusaaren osayleiskaava ei tulisi hyväksyttyä niin ei ole mitään
järkeä rakentaa Koivusaareen asemaa.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri kävi esittelyssään läpi useita
kysymyksiä, samoja kysymyksiä, joita meillä useilla valtuutetuilla on
ollut tämän prosessin aikana mielessä. Yhteen näistä haluan vielä
puuttua.

 

Osittain esittelylistatekstistäkin käy ilmi, että kaikin osin kustannusten
jaosta Espoon kanssa ei ole lopullista, sitovaa sopimusta. Näihin
neuvotteluihin vaaditaankin Helsingiltä vahvoja hartioita ja sellaista
panosta, että emme joudu maksamaan kohtuuttomasti Espoon
maksettavaksi kuuluvia kustannuksia. Vaikka toisaalta on todettava
ääneen se, että metron jatkaminen Espooseen on selkeästi Helsingin,
helsinkiläisten kuin koko pääkaupunkiseudun niin asukkaiden, yritysten
kuin muidenkin toimijoiden, mutta erityisesti ympäristön etu.