Fru ordförande. Bästa fullmäktigeledamöter.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Aloite on asiallinen ja hyvä och jag tackar om de. Tästä huolimatta
eräissä kaupungin laitoksissa tai yhteisissä palveluyksiköissä, kuten
HUS-sairaalat ja ehkä eräät muutkin paikat, kylttejä tulisi olla myös
muilla kielillä, ainakin englanniksi ja osittain venäjäksi. Tämä on
äärimmäisen tärkeätä, kun maahanmuuttajien määrä lisääntyy.

 

                                          So tack så mycket Birgitta. Thank you very much. Спасибо.
Ootsen? xοрошο.

 

 

                                          Kiitoksia arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Oikeastaan samasta asiasta olisin puhunut kuin valtuutettu Taipalekin,

eli vierasperäisen väestön osuus on tällä hetkellä 6,6 % muistaakseni
ja kasvaa tuonne 12,7 %:iin, onko se nyt kymmenen vuoden sisällä tai
jotain tällaista. Eli myös globaali yhteys kannattaa muistaa, joka
täydentää hyvin kaksikielisyyttämme.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kaksikielisten kylttien yksi merkitys on se, että se opettaa
suomenkielisille ruotsia ja ruotsinkielisille suomea. Esimerkiksi
kaupunginosien nimet eivät muuten varmaankaan tulisi samalla tavalla
tutuiksi.

 

                                          Mielestäni se on hyvä, että me tällä tavalla lisäämme keskinäistä
ymmärtämystä.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Keskustelu opastamisesta on erittäin tärkeätä. On hyvä, että valtuutettu
Dahlberg on ottanut esiin tämän asian.

 

                                          Olen samaa mieltä kuin valtuutetut Taipale ja Karu siitä, että myös
muilla kielillä tätä opastusta pitäisi tehdä. Mutta ennen kaikkea on syytä
kiinnittää huomiota konkreettiseen opastukseen silloin, kun puhutaan ja
liikutaan kaupunkiympäristössä. Tänä päivänä tietysti sanotaan, että

kaikesta saat ohjeet internetistä, mutta internetistä on vaikea katsoa
esimerkiksi, mille osastolle todella sairaalassa menee. Eli ihan
käytännön opastaminen on aika tärkeätä. Tässä mielessä on hyvä, että
myös tähän kilpipuoleen kiinnitetään huomiota.

 

                                          Itse työskentelen liikenteen parissa ammatikseni ja sen takia usein
ihmettelen sitä, että siellä taas informaatio on joskus niin, että toinen
kumoaa toisensa ja on vaikeata ehkä saada siitä
liikennemerkkimerestä aina selvää. Mutta sen sijaan tällaisissa
käytännön asioissa, kuten opastuksessa eräpoluille ja muille voisi
käyttää paljon enemmän informaatiota aivan käytännön tasolla kuin
mitä tänä päivänä tehdään. Lisäksi voisi valvoa sitä, että kilvet ovat
ajan tasalla, ettei ensimmäinen ohikulkija käännä sitä ihan toiseen
suuntaan, mihin se on tarkoitettu.

 

 

                                          Kiitoksia puheenjohtaja.

 

                                          Mielestäni enemmän kuin eri kielillä olevaa informaatiota ja viestintää,
pitäisi kehittää kansainvälisiä merkkejä, joiden avulla pystyy
suunnistamaan puhui mitä kieltä tahansa, että esimerkiksi – sanotaan -
opasteet synnytyssairaalaan voisivat olla varsin mukavan näköisiä
kuvia, jotka jokainen ymmärtää, mistä on kysymys ja vastaavia muita.
Tästä voisi tehdä ihan yleisökilpailun aiheenkin ja sitä kautta saada
Suomea maailmankartalle, samalla lailla kuin olemme jääkiekossa
saaneet kansainvälisillä tuomarimerkeillä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

                                          Vastauksena valtuutettu Perkiön kysymykseen esitän kunnioittavasti
seuraavaa:

 

 

                                          Helsingin raitioliikennettä kehitetään voimakkaasti lähivuosina ja myös
pitkän aikavälin suunnitelmissa raitioliikenteellä on tärkeä rooli.

 

                                          Raitiolinjastoa on suunniteltu laajennettavaksi seuraavasti:

 

                                          Raitiolinjan 9 liikennöinti käynnistyy elokuun 10. päivänä tänä vuonna.
Kampin raitiorata valmistuu ja liikennöinti alkaa vuoden 2009 alussa.
Yksityiskohtainen linjastojärjestely Kampin suuntaan päätetään
joukkoliikennelautakunnassa tänä keväänä. Raitiolinjan 8 jatkaminen
Ruoholahdesta Jätkäsaareen toteutuu tämän hetkisen arvion mukaan
syksyllä 2011, linjan 6 Hietalahdesta Jätkäsaareen myös syksyllä 2011
sekä linjan 9 Pasilasta Ilmalaan noin vuonna 2013. Pasilan ja Arabian
välinen poikittainen raitioliikenneyhteys nykyistä teollisuusraidetta, siis
Sompasaaren satamaraidetta pitkin toteutuu noin vuonna 2013
edellyttäen, että kaavoitusprosessi sen mahdollistaa.

 

                                          Sompasaaren alueen joukkoliikenne rakentuu raitiolinjan varaan niin

ikään noin vuonna 2013. Tämä ratkaisu konkretisoituu alueen
yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Raitioradan
rakentaminen Kampista Jätkäsaaren henkilöliikennesatamaan on tällä
hetkellä ajoitettu vuodelle 2016.

 

                                          Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen joukkoliikenneratkaisu
perustuu raitiovaunuun tai metroon. Valinta joukkoliikennejärjestelmien
välillä tehdään käynnissä olevien selvitysten valmistuttua myöhemmin
tänä keväänä. Raiteet toteutettaisiin noin vuonna 2015.

 

                                          Raidejokerin alustava yleissuunnitelma valmistuu vuonna 2008 ja linjan
toteutus olisi noin vuonna 2017.

 

                                          Raitiovaunukalustosta voidaan todeta, että 1980-luvun raitiovaunut,
joita on 42 kpl, varustetaan matalalattiaväliosilla vuosina 2008 – 2010.
Raitiovaunujen uushankinta, joka kattaa 40 vaunua korvaamaan 1970-
luvun raitiovaunuja toteutuu siten, että uudet vaunut tulevat
liikenteeseen vuoteen 2014 mennessä. Uushankinnan
hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa viime
syksynä.

 

                                          Muina kehittämistoimenpiteinä voidaan mainita, että langaton
laajakaistayhteys tulee useimmissa raitiovaunuissa käyttöön vuoden
2008 aikana. Lyhytkantamaradiotekniikkaan perustuvat
pysäkkikuulutukset tulevat raitioliikenteessä koekäyttöön vuoden 2008
aikana.

 

                                          Kysymyksessä tiedusteltiin myös mahdollisia heikennyksiä
raitiovaunuliikenteeseen. Heikennyksiä ei ole näköpiirissä, ellei
sellaiseksi lasketa sitä, että raitiovaunulinjalle 1 tulee löytää uusi
kääntöpaikka, kun kaupungintalokorttelin ympäristön
uudelleenjärjestelyt toteutetaan noin vuonna 2010.

 

                                          Ei varmaan ole aivan väärin sanoa, että näitten raitiovaunuverkoston
laajennusten jälkeen Helsinki on maailman johtava
raitioliikennekaupunki.

 

 

                                          Apulaiskaupunginjohtaja Sauri, näytti aika massiiviselta nämä
kehitystoimenpiteet.

 

                                          Lähinnä töölöläiset ovat olleet minuun yhteydessä ja ovat olleet

huolissaan Töölön mahdollisista heikennyksistä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Minusta on erittäin hyvä, että Helsinki kehittää voimallisesti niin metro-
kuin raitioliikenneverkkoa. Oli mukava kuulla apulaiskaupunginjohtaja
Saurin luentoa.

 

                                          Nostaisin muutaman sellaisen hankkeen vielä esiin, jotka nähdäkseni
ovat äärimmäisen tärkeitä tai joita pitäisi jatkossa vahvasti harkita.

 

                                          Ensimmäinen, on kysymys raitiovaunu 9:stä.

 

                                          Nythän on ajateltu, että se pysähtyy nykyisen raitiolinja 10:n päättärille
Kirurgille. Pitäisi varmasti, kun se valmistuu, hyvin nopealla tahdilla
lähteä selvittämään ja viemään eteen päin sitä, että raitiolinja 9 jatkaisi
rantaan asti.

 

                                          Toinen, jonka apulaiskaupunginjohtaja Sauri nosti esille, on tärkeätä,
että saadaan poikittaislinja Sompasaaresta Pasilaan vanhaa junaradan
pohjan kautta, eli tulee Kalasataman metroasemalta yhteys Pasilan ?
se on erittäin tärkeää. Samalla pitää miettiä, että Kalasataman
asemalta olisi myös raitioyhteys Arabianrantaan ja myöhemmin sieltä
eteen päin Malmille, että se voisi siinä kohtaa haarautua.
Kalasatamasta olisi hyvä yhteys suoraan raitiovaunulla myös
Arabianrantaa eteen päin sieltä. Kruunuvuoren rannan osalta on aivan
välttämätöntä tietenkin, että heti silloin kun ensimmäiset asukkaat
muuttavat, niin on myös raitiovaunu- tai metroyhteys.

 

                                          Mutta se, minkä nostaisin pohdintaan, on se, pitäisikö Laajasalosta
ylipäätänsä kasvaa 25 000 – 30 000 asukkaan kaupunginosaksi ja olla
myös, moni suuntaa sieltä Herttoniemen kautta Siilitien metroasemalta,
pitäisikö sinne suuntaan myös rakentaa myöhemmässä vaiheessa
raitiolinjat?

 

                                          Lisäksi kiirehtisin länsimetron ja Sipoon metron lisäksi Kampista
pohjoiseen Pasilaan metroa, joka omalta osaltaan sitten auttaisi Töölön
Mannerheimintien ruuhkia.

 

 

 

                                          Kiitos arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Raitiovaunuhan on hirveän mukava matkustaa ja se sopii äärettömän
hyvin keskusta-alueelle joukkoliikennemuodoksi. Mutta kannattaa
todella miettiä tarkkaan, että mikä on se raiteiden linjaus, koska sehän
on hirveän jäykkä liikennemuoto. Kun kerran raiteet on johonkin
pistetty, niin ne ovat sitten siinä. Se on aika kallis investointi. Elikkä
niitä ei todellakaan kannata huiskia mihin sattuu, vaan hyvin hyvin
suunnitelmallisesti ja miettiä myös pitkällä aikavälillä tulevaisuuteen.

 

                                          Nyt kun tämä yhdeksikkö tulee, mihin juuri valtuutettu Perkiökin viittasi,
että töölöläiset ovat paljon ottaneet yhteyttä, niin tuntuu siltä, että
linjastot menevät ihan sekaisin, kun vedetään lisää raiteita. Täytyisi
ensin olla mietitty se, mikä on tarve, miten ne vedetään ja mikä numero
kulkee kuin niin päin, että ... Minusta tuntuu, että nyt on menty ikään
kuin puuhun väärin päin, että ensin vedetään raiteita eikä sitten tiedetä,
mikä numero siinä ryhtyy kulkemaan tai miltä osin kaupunki ja palvelut
heikentyvät.

 

                                          Yksi olennainen se tekijä tässä on kyllä se, että valtio ei lainkaan
osallistu raitiovaunuliikenteen investointeihin eli ei raiteiden vetämiseen
eikä kalustohankintaan, ei tue tätä muotoa joukkoliikennettä lainkaan.
Sen takia en hirveästi innostu siitä, että Helsinki valtavasti satsaa
raitiovaunuliikenteeseen, kun metro- tai junaliikenteen puolella
saataisiin valtion tukea jo nyt. Mutta toki jos saadaan muutettua valtion
näkemystä tässä osiossa taikka että valtio saadaan rahoittamaan myös
raitiovaunuliikennettä, niin sitten tilanne on toisin päin.

 

                                          Yksi liikennemuoto vielä, mikä kannattaisi muistaa – minkä
lapsuudestani muistan tai nuoruudestani Helsingissä – on trollikat. Se
on sentään hieman joustavampi liikennemuoto kuin raitiovaunut. Onko
mietitty sitä, että trollikat tulisivat jossain vaiheessa takaisin?

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Apulaiskaupunginjohtaja Saurin vastaus oli kyllä tyrmäävä.

 

                                          Mutta kysyisin kuitenkin, että kun raitiovaunua verrattuna busseihin on
pidetty sekä hitaana että kalliina, se tietysti johtuu siitä, että se kulkee
keskustassa, jossa kilometrit ovat kalliimpia ja hitaampia, mutta

toisaalta esimerkiksi raitiovaunu 4 siinä vaiheessa, kun se pääsee
Paciuksenkadulle ei ole enää ollenkaan hidas eikä sitten varmaan
myöskään siltä pätkältä kallis. Onko harkittu sitä, että tämä
keskustassa tällaisena hidasratikkana oleva raitiovaunu, että niitä
linjoja voisi vetää esikaupunkeihin vähän samalla tavalla kuin
Paciuksenkadulla, mutta selvästi pidemmällä pysäkkivälillä, jolloin siitä
vastaavasti tulisi paljon nopeampi, että siitä tulisi tällainen niin kuin
kevytvaihtoehto metrolle, kunhan se pääsee kantakaupungin
ulkopuolelle?

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Liittyy vähän samaan asiaan elikkä muistan sen, että aikoinaan kun olin
kaupunkisuunnittelulautakunnassa, niin siellä oli tällainen paperi, jossa
tutkittiin mahdollisuuksia raitiovaunuliikenteen nopeuttamiseksi. En nyt
muista kaikkia siinä tehtyjä toimenpide-esityksiä, mutta yksi ainakin oli
sellainen, että olisi raitiovaunuilla liikennevaloetuudet. Ilmeisesti
tällaisiin niin kuin jonkun näköisiin tunnistimiin perustuvat, että
raitiovaunun lähestyessä valoja, ainakin tietyissä paikoissa, raitiovaunu
voisi pysähtymättä jatkaa matkaansa. Tästä ei kuullakseni
apulaiskaupunginjohtaja Sauri mitään tullut maininneeksi. Onko näitten,
tämän paperin suhteen tapahtunut mitään? Etenkin nämä
liikennevaloetuudet kiinnostaa. Jos koskaan on huomannut itse
ratikalla matkustaessaan, että turhan usein valo vaihtuu juuri väärän
väriseksi sen ratikan tullessa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Apulaiskaupunginjohtaja Sauri arveli Helsingin olevan maailman
johtava raitiotiekaupunki näiden hankkeiden edetessä. Totta onkin, että
raitiolinjoja lisätään. Investoinnit siihen ovat lisääntyneet viime aikoina.

 

Mutta haluaisin kiinnittää kahteen seikkaan huomiota, jotka eivät
mairittele kuitenkaan vielä Helsinkiä tässä reittingissä ehkä aivan niin
korkealle.

 

                                          Ensimmäinen on se, että kaupungin liikenneinvestoinneista
liikenneinvestointiohjelmien perusteella laskettuna vuosina 2007 –

2012 käytetään henkilöautoliikennettä palveleviin investointeihin
edelleenkin kuusi kertaa enemmän kuin on tarkoitus käyttää
raitioliikenteen investointeihin, vaikka ne ovat juuri viime vuosina
nousseet.

 

                                          Ja toinen meidän kannaltamme vähemmän mairitteleva piirre on se,
että Helsinki ei suosi lippujen hinnoittelussa raitioliikennettä.

 

                                          Mielestäni tämä on yksi suunta, jota pitäisi jatkossa vähän enemmän
pohtia, koska raitioliikenne pitäisi olla juuri sellainen muoto, johon on
helppo nousta ja edullista kulkea lyhyitä matkoja ja
kaupunkiliikenteessä ilman, että siinä tarvitsee lipun nostamisen
hintakysymystä niin paljon miettiä.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Haluan kiittää apulaiskaupunginjohtaja Sauria vastauksesta. Sehän
kuulosti siltä, että olette todella muotokuvanne arvoinen mies.

 

                                          Raitiovaunuliikenne näkyy ja tuntuu katukuvassa. Siitähän on
esimerkkinä mm. sininen ratikka ja se, kuinka suuren huomion sen
liikkuminen täällä on saanut.

 

                                          Tärkeää on jatkossa huolehtia siitä, että niille lisääntyville kiskoille
löytyy myös toimivia vaunuja ja että vaikka ne lisäpalavaunut ovatkin
ihan, tuntuvat toimivan ja ihan söötin näköisiä, niin kyllä toivoisi tietysti
sitten, että jatkossa löytyy niitä matalavaunuratkaisuja.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

                                          Muutamaan kysymykseen kommentti tai vastaus, ei ehkä kaikkiin.
Joihinkin vastaaminen ehkä vaatisi hiukan lisäselvitystä.

 

                                          Mutta aluksi:

 

                                          Valtuutettu Perkiö kysyi Töölön linjaston mahdollisista heikennyksistä,
josta aiheesta todella on Töölön taholta tullut palautetta.

 

 

                                          Siis tämähän liittyy nimenomaan Kampin uuden raitiovaunulinjan
reittivalintoihin, joista siis joukkoliikennelautakunta tulee tänä keväänä
päättämään. Siinä on vielä useita eri vaihtoehtoja, joista voidaan valita.
Ja tietysti pyritään siihen, että myöskään Töölön suunnalla ei
heikennyksiä tapahdu.

 

                                          Johdinautoista kysyttiin niin ikään.

 

                                          HKL:n suunnitteluosasto selvittää nyt myöskin johdinautojen
mahdollisuutta, kun uutta tekniikkaa on tullut käyttöön.

 

                                          Itse asiassa kävimme viime kesänä Lyonissa katsomassa uutta
johdinautokalustoa, joka oli todella aivan toisennäköistä kuin mihin
Helsingissä takavuosikymmeninä totuttiin. Ja kaupunginhallitus aikoo
matkustaa myöskin Lyoniin ensi kesäkuussa ja saa tilaisuuden tutustua
näihin johdinautoihin.

 

                                          Valtuutettu Soininvaara nosti esiin kysymyksen siitä, että raitiovaunu on
hidas ja kallis muihin joukkoliikennevälineisiin verrattuna.

 

                                          Se pitää paikkansa, jos lasketaan kilometrin hintaa. Se johtuu
nimenomaan siitä, että raitiovaunulla tehdään matkoja
ydinkeskustassa. Matkat ovat lyhyitä, mistä taas johtuu se, että jos
katsotaan matkan hintaa, niin raitiovaunu on metron jälkeen toiseksi
halvin väline. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun raitiovaunuliikenteen
kustannuksia mietitään. Se on kallis, jos katsotaan kilometrejä, mutta
toiseksi halvin, jos lasketaan nousuja eli matkoja.

 

                                          Valtuutettu Hakanen kysyi, miksei raitioliikennettä suosita enemmän
tariffeja suunniteltaessa.

 

                                          Näinhän tehdäänkin. Kertalipuissahan on erillinen ratikkalippu. Ja siitä
nyt tietysti voidaan olla montaa mieltä, että onko ratikkalipun hinta
kohdallaan. Mutta kannattaa myös pitää mielessä, että kertalipuilla
tehdään Helsingissä matkoista vain 4 % ja loput matkoista, 96 %,
tehdään arvo- tai kausilipuilla.

 

                                          Helposti, kun mietitään tätä joukkoliikenteen lipun hintaa, tuijotetaan
liikaa kertalipun hintaan. Ylivoimaisesti suurin osa matkoista
Helsingissä kuitenkin tehdään muilla lippulajeilla.

 

                                          Se koeajossa oleva pitkä sininen raitiovaunu, joka nyt näinä päivinä on
linjoilla 6 ja 8 näkynyt, on siis kroatialainen. Zagrebissa valmistettu

raitiovaunutyyppi, jota nyt on tarkoitus koeajaa Helsingissä, jotta
nähtäisiin, mahtaisiko se soveltua täkäläisiin olosuhteisiin. On varhaista
sanoa, soveltuuko vai ei.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Bästa fullmäkltigeledamöter.

 

                                          Helsinki on sitoutumassa ilmastonmuutoksen torjunnan edellä
kävijäksi. Nyt käsiteltävässä selonteossa on kyse kaupungin
energiapolitiikan ajantasaistamisesta ja sen suuntaamisesta
tulevaisuuteen.

 

                                          Euroopan komissio julkisti vuosi sitten energiapakettinsa, joka
muodostaa laajan energia- ja ilmastopoliittisen kokonaisuuden EU-
tasolla. Taustalla on luonnollisesti YK:n ilmastosopimus, joka ikävä
kyllä ei vielä kata kaikkia ilmastonmuutoksen kannalta keskeisiä maita.
Tavoitteet ovat osin jäsenvaltiokohtaiset, osin markkinatoimijakohtaiset.
Ne muodostavat lähtökohdan nyt käsiteltävälle selonteolle.

 

                                          Tosiasia on, että Suomi ei selviä velvoitteistaan, ellei Helsinki ja
Helsingin seutu myötävaikuta omilla valinnoillaan tavoitteiden
saavuttamiseen.

 

                                          Arvoisat valtuutetut.

 

                                          Keskustelu kaupungin energiapoliittisista selonteosta on keskittynyt
Helsingin Energiaan sekä erityisesti uusiutuvan energian käyttöön.
Kaupunginhallitus lisäsi selkeän kirjauksen uusiutuvan energian
osuuden nostamiseksi 20 %:iin nykyisestä noin 4 %:sta vuoteen 2020
mennessä.

 

                                          Uuden tavoitteen saavuttaminen on vähintäänkin haasteellista.
Helsingin kaupungin alueella yli 90 % rakennuskannasta on liitetty

kaukolämpöverkkoon. Raaka-aineiden hyötysuhde on
voimalaitoksissamme kansainvälistä huipputasoa.

 

                                          Vaikka uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen nykytasosta
on keskeinen kysymys, on myös nykyisen tuotantojärjestelmämme
hyötyjen säilyminen olennaista.

 

                                          Helsingin Energia alkaa välittömästi selvittää vaihtoehtoja. Keinot on
harkittava perusteellisesti, sillä kyse on suurista investoinneista ja
todella pitkällä tähtäimellä tehtävistä valinnoista.

 

                                          Luonnon asettamat rajat tulevat nopeasti vastaan. Helsingin kokoisen
kaupungin energian tarve on huima ja koko Etelä-Suomen
metsähaketta ei voi korvamerkitä Helsingille. Ei ole mitään mieltä, että
Helsinki lähtee kilpailemaan metsäteollisuuden ja maakuntien
energialaitosten kanssa puuraaka-aineesta. Ilmastonmuutoksen
torjumisessa tehokkaan toiminnan vaatimus onkin, että eri
energiamuotoja ja polttoaineita käytetään niiden luontaisessa
ympäristössä ottaen huomioon kuljetuslogistiikan ja varastoinnin
vaatimukset.

 

                                          Helsingin Energian uusiutuvien energialähteiden runko on
osallistuminen tuulivoiman ja vesivoiman lisärakentamiseen sekä
tehojen korotuksiin. Hanasaaren voimalan polttoaineena voidaan
osittain käyttää biopolttoainetta. Helsingin edustalle kaavoitus
mahdollistaa varsin mittavan tuulipuiston rakentamisen. Omalla
seudullamme me voimme osallistua YTV:n jätteidenpolttolaitoksen
toteutukseen. Mitkään näistä eivät ole helppoja päätöksiä.

 

                                          Käytännössä Helsingin Energian on ryhdyttävä laajoihin investointeihin
seutumme ulkopuolelle tuleviin uusiutuvaan energiaan perustuviin
voimalaitoksiin. Ilmastonmuutoksen torjumistehokkuuden lisäksi tulee
myös taloudellisuus muistaa. Viulut maksavat viime kädessä
helsinkiläiset veronmaksajat. Asetetun tavoitteen, siis uusiutuvan
energian tavoitteen saavuttaminen, edellyttää puolentoista, kahden
miljardin euron investointeja Helsingin Energialle.

 

                                          Nyt päätettävät energian tuotantoon kohdistuvat tavoitteet perustuvat
suurelta osin Helsingin Energian omaan toimintaan.
Markkinamekanismeihin perustuvien järjestelmien kehitystä täytyy
seurata tarkasti ja hyödyntää tehokkaasti. Ne on nähtävä yhtenä
ainesosana kokonaiskoktailissamme.

 

                                          Myös siinä määrin kuin EU-tasoisin järjestelmin hyväksytään maamme

rajojen ulkopuolella tapahtuvia päästöjen vähentämisiin tähtääviä
investointeja, on niitä käytettävä.

 

                                          Helsingin Energia toimii pohjoismaisilla, tulevaisuudessa
eurooppalaisilla, sähkömarkkinoilla. Helsinki on nyt ryhtymässä
energia-alan edellä kävijäksi. Luonnollisesti edellytämme, että myös
muu energia-ala seuraa perässämme. Esimerkiksi valtio-omisteisen
pörssiyhtiö Fortumin on vastaavasti lisättävä panostustaan uusiutuvien
energialähteiden osuuden nostamiseksi aivan uudelle tasolle.

 

                                          Arvoisat kaupunginvaltuuston jäsenet.

 

                                          Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeinen iskusana on
”energiatehokkuus”. Sen tulee kattaa niin energian käytön kuin
tuotannonkin. Painopisteessä tulee silloin olla koko yhdyskuntarakenne
sisältäen rakentamisen, kaavoituksen, liikenteen jne. Maankäytössä
keskeiset periaatteet ovat kaupunki ja seuturakenteen tiivistäminen ja
eheyttäminen. Helsinki on osallistunut ilmastotalkoisiin ennen kaikkea
tiiviillä kaupunkirakenteellaan. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa
kaukolämmön käytön ja laajojen alueiden lämmitykseen voidaan valita
uusiutuvat energialähteet. Sipoolta siirtyvien alueiden osalta kannattaa
selvittää esimerkiksi lämpöpumppujärjestelmän laajamittaista käyttöä.

 

                                          Kaupungin tulee kiinteistönomistajana toimia esimerkkinä muille.
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on merkittävä
osapalikka ilmastonmuutoksen hillinnässä. 80 % kaupungin
käyttämästä energiasta kuluu rakennuksissa. Parasta
ilmastonmuutoksen hillintää on estää tarpeeton energiakulutus. Joku
on puhunut negawateista.

 

                                          Helsingin kaupunki allekirjoitti kuukausi sitten uuden
energiatehokkuussopimuksen, silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön
kanssa. Ensimmäinen sopimus laadittiin vuonna 1993. Tuolloin Helsinki
jäi ainoaksi kunnaksi, joka lähti mukaan.

 

                                          Liikenneratkaisut ovat niin ikään avainasemassa kasvuhuonepäästöjen
torjumisessa. Liikenteen ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt ovat
nekin tulossa EU-sääntelyn piiriin.

 

                                          Helsingin seutu panostaa vahvasti joukkoliikennejärjestelmän
kehittämiseen. Perjantaina julkistetun esityksen pohjalta seudun kunnat
ovat ottamassa merkittävän askeleen joukkoliikenteen
yhtenäistämiseksi.

 

 

                                          Laajemmalle Helsingin seudulla ongelmana on yhdyskuntarakenteen
hajanaisuus. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on yhteinen
haasteemme. Sen selkärankana on oltava toimiva ja riittävän kattava
raideliikenneverkko. Raideliikenneinvestointeja on nopeutettava ja
valtiovallan on lähdettävä voimakkaasti mukaan yhteiseen
ponnistukseemme raideliikenneinvestointien kiihdyttämiseksi.

 

                                          Arvoisat valtuutetut.

 

                                          Helsingin toimet eivät missään tapauksessa yksin riitä.
Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö on merkittävässä
roolissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tämän lisäksi tarvitaan
laaja-alaista kumppanuutta valtion kanssa, mutta ennen kaikkea ei joku
toinen, vaan me kaikki yhdessä ja jokainen erikseen.

 

 

 

Arvoisa rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä teki aloitteen energiapoliittisen
seminaarin pitämisestä ja se toteutettiin viime elokuussa. Itse tein
aloitteen energiapoliittisen selonteon tekemisestä linjauksineen, jotta
valtuusto voi ottaa niihin kantaa ja energiapoliittista omistajaohjausta
pystyttäisiin parantamaan. Virkamiestyönä tehty selonteko ja erityisesti
siihen liittyvät linjaukset olivat hieman liian varovaisia ja vailla riittävän
sitovia tavoitteita. Poliittista tahtoa sitovien tavoitteiden asettamiseen oli
kautta linjan, joten ryhmien välisissä neuvotteluissa linjauksia
terävöitettiin huomattavasti.

 

Energiapoliittinen selonteko on jaettu kuuteen eri osa-alueeseen, joten
tarkastelen jokaista erikseen.

 

Ensimmäinen osa-alue on nimetty ”Tavoitteena Helsingin laadukas
ympäristö”.

 

Siinä todettiin, että Helsinki profiloituu ilmastoystävälliseksi kaupungiksi
ja energiatehokkuuden edelläkävijäksi. Tavoite on kova ja siihen
haasteeseen on myös vastattava. Puheiden ja tekojen on vastattava
toisiaan. Meidän on oltava todellinen edelläkävijä Suomessa ja myös
EU:ssa. Innovaatioita on saatava aikaan, mutta ne eivät synny ilman
panostusta kehitystyön rahoitukseen.

 

 

Kaupunkisuunnittelun ja maankäytön tärkein haaste koko
pääkaupunkiseudulla on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen.
Helsingissä on vielä paljon varaa kaupunkirakenteen tiivistämiseen.
Kaupunkisuunnittelun tärkeänä lähtökohtana on joukkoliikenteen
toimivuuden varmistaminen. Raideliikenneratkaisut ovat etusijalla.

 

On tärkeää, että energiatehokkuus on kaiken kaavoituksen
lähtökohtana. Helsinki voisi jatkossa sisällyttää energiatehokkuuden
arviointivelvoitteen koskemaan isojen alueiden kaavoitusta ja arvion
voisi tarvittaessa teetättää ulkopuolisella taholla.

 

Helsingin Energian energiatuotannon omavaraisuuden säilyttäminen
korkeana on tärkeää. Energiatuotanto tulee jatkossa muuttumaan
huomattavasti enemmän uusiutuvia energialähteitä käyttäväksi. Se
vaatii myös suurempia alueita polttoaineiden varastoinnille. Tämä on
otettava huomioon voimalaitosalueiden kaavoituksessa.

 

Helsinki sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasuja EU:n tavoitteiden
mukaisesti 20 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
Samoin sitoudumme nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden
energian tuotannossa 20 %:iin samassa aikataulussa. Näihin
tavoitteisiin voi tulla jatkossa EU:n taholta kiristyksiä. Ja tänäänhän
kuulimme komission nostaneen Suomen tavoitteeksi uusiutuvien osalta
38 %:iin.

 

Julkisuudessa on nostettu kivihiili ja ydinvoima energialähteinä kiistan
alaisiksi.

 

Sosialidemokraattisen ryhmän mielestä kivihiilen käyttöä on pystyttävä
korvaamaan uusiutuvilla energialähteillä ja kun kivihiilivoimalamme
tulevat käyttöikänsä päähän, selvitetään mahdollisuudet luopua
kivihiilen käytöstä ja korvata kivihiili esimerkiksi pelleteillä ja hakkeella.
Asiassa voidaan suorittaa uudelleen arviointia, jos hiilidioksidin
talteenottotekniikka ja varastointi kehittyvät taloudellisesti
kannattavaksi. Silloin laitosten käyttöikää voitaisiin harkita jatkettavan,
kunhan päästötavoitteista ei tingitä. EU tukee ja mahdollistaa myös
kansallisen tuen hiilidioksidin talteenottotekniikan kehittämiseksi.

 

Teen ensimmäisen ponnen:

 

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen
kaupunginvaltuuston edellyttää, että Helsingin Energia
selvittää mahdollisuutta osallistua EU:n hankkeeseen
hiilidioksidittoman hiilivoimalaitoksen, koelaitoksen

rakentamiseksi hiilidioksidipäästöjen talteenoton
kehittämiseksi joko Helsingin Energian omana hankkeena
tai muiden alalla toimivien yritysten kanssa.

 

Ydinvoima on tässä selvityksessä luokiteltu päästöttömäksi
energialähteeksi, jota se hiilidioksidipäästöjen suhteen onkin.
Ydinvoima ei kuitenkaan ole uusiutuvaa energiaa. Helsinki on mukana
nykyisillä omistuksillaan ydinvoimaratkaisuissa. Ydinvoiman
lisärakentaminen tai siitä luopuminen on kansallinen kysymys, joten
tämän selonteon pohjalta emme ole tekemässä sen suhteen uusia
linjauksia.

 

Helsingin on selvitettävä oman tai jonkun yhteistyötahon kanssa
yhdessä pellettituotantolaitoksen perustaminen. Sen pitää sijaita raaka-
aineen saatavuuden ja kuljetusyhteyksien kannalta optimaalisella
paikalla niin, että polttoainetta voidaan kuljettaa voimalaitoksillemme
laiva- tai junakuljetuksina.

 

Tuulivoiman osuutta on mahdollista lisätä huomattavasti. Helsingin on
myös tarvittaessa ryhdyttävä toimiin oman tuulivoiman rakentamiseksi.
Tuulivoiman lisääminen vaatii valtiovallan tukipolitiikkaan muutoksia.

 

Energiatuotannon muutosten rinnalle yhtä tärkeäksi nousee
kaikenlaisien energiasäästötoimien edistäminen.
Energiasäästödirektiivi tulee myös edellyttämään meiltä sitä.
Säästötoimet pitää toteuttaa läpi koko Helsinki-konsernin.

 

Linjauksissa puhutaan vihreän energian tarjonnan lisäämisestä. Vihreä
energia saattaa olla terminä jo vakiinnuttanut asemansa, mutta
mielestäni uusiutuva energia saattaisi kuvata paremmin asiaa.

 

Rakennusten energiankäytön tehostaminen tulee pitkällä aikavälillä
entistä tärkeämmäksi. Kaupungin omissa uudisrakentamiskohteissa on
pyrittävä matalaenergiaratkaisuihin ja samoin kaikissa korjauskohteissa
silloin kuin se mahdollista.

 

Kaupungin virastoilla on monenlaisia rakentamiseen liittyvää
neuvontaa. Jatkossa olisi selvitettävä, voisiko kaupungin neuvontaa
täydentää ostopalveluna ja hankkia energiansäästökonsultointia
yksityismarkkinoilta, jolle palkkion voisi maksaa esimerkiksi säästetyn
energian suhteessa.

 

Teen toisen ponnen:

 

 

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen
kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää
mahdollisuuden edistää myös markkinaehtoista
energiansäästötoimintaa sitoutumalla tämän toiminnan
käynnistämistä tukevaan pitkäaikaiseen ostoon kaupungin
ja kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden toimesta.

 

Tonttien luovutus- ja vuokrausehtoihin on saatava velvoittavia
määräyksiä, joilla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen
käyttöä, esimerkiksi kaukolämpöverkkoon liittymistä ja
lämpöpumppujen käyttöä edistetään. Uudiskohteissa tulisi
kaukolämpöverkon alueella liittyä verkkoon ja suorasta sähkö- ja
öljylämmityksestä tulisi luopua.

 

Kaupungin liikennepolitiikan pitää perustua ensisijaisesti
joukkoliikenteen suosimisen. Raideliikenteen kehittäminen ja siihen
liittyvä liityntäpysäköinnin lisääminen on tärkeää. Bussiliikenteen
energiatehokkuuden parantamiseksi ja erilaisten polttoaineratkaisujen
tutkiminen on meneillään. Ensimmäiset hybridibussit ovat jo tulleet
liikenteeseen Suomessa. Näitä kokeiluja on syytä jatkaa, jotta
pystymme mahdollisimman nopeasti vähentämään polttoaineen
kulutusta ja hiukkaspäästöjä bussikaluston suhteen.

 

Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille asetetut raja-arvot ylittyvät lähes
vuosittain Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa.
Useammassa kymmenessä eurooppalaisessa kaupungissa on
hiukkas- ja typpidioksidipitoisuuksien alentamiseksi otettu käyttöön ns.
ympäristövyöhyke, jolla rajoitetaan vanhimpien ja saastuttavimpien
ajoneuvojen liikennöintiä keskusta-alueella. Ympäristökeskus on jo
selvitellyt mahdollisen ympäristövyöhykkeen perustamista Helsinkiin.
Asiaa tulisi kiirehtiä.

 

Teen siitä kolmannen ponnen:

 

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen
kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki kiirehtii
hiukkas- ja typpioksidipitoisuuksien alentamiseksi
ympäristövyöhykkeen perustamista, jolla rajoitetaan
vanhimpien ja saastuttavimpien ajoneuvojen liikennöintiä
keskusta-alueilla.

 

Kaupungin pyöräilyn edistämisohjelmaan pitää löytyä uusia keinoja sen
tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on polkenut turhan pitkään paikallaan.
Uusien pyöräteiden suunnitteluun ja rakentamiseen on saatava vauhtia

ja toki myös varoja.

 

Yksityisautoilu on liikenteen pahin hiukkapäästöjen tuottaja ja energian
kuluttaja. Pääkaupunkiseudulla pitää löytää yhteiset keinot
yksityisautoilun lisäämisen hillitsemiseksi. Ruuhkamaksut voisivat
kuulua harkinnanvaraiseen keinovalikoimaan varsinkin, jos niiden
tuotto suunnattaisiin joukkoliikenteen edistämiseen.

 

Hankintapolitiikan saaminen tämän selonteon linjauksiin tuli
sosialidemokraattiselta ryhmältä. Energiatehokkuuden pitääkin olla
keskeinen kriteeri kaikissa kaupungin hankinnoissa. Hankintaohjeita
pitää tarkistaa vastaamaan tätä linjausta.

 

Teen siihen liittyen neljännen ponnen:

 

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen
kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus
ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kaupungin
hankintaohjeiden tarkistamiseksi siten, että
energiatehokkuus voidaan riittävällä ja
tarkoituksenmukaisella tavalla ottaa huomioon Helsingin
kaupunkikonserniin kuuluvien hankintayksiköiden
hankinnoissa.

 

                                          Eli meidän ryhmämme on linjausten takana.

 

                                          (Puheenjohtajan välikysymys.) Olen jättänyt.

 

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Kun Helsingissä joudutaan laskemaan mäkeä pulkan sijaan
polkupyörillä vielä tammikuussa, lapsikin ymmärtää, että
ilmastonmuutos on tosiasia.

 

Meidän on ryhdyttävä radikaaleihin toimenpiteisiin, jotta saamme
pysäytettyä ilmastonmuutoksen. Epämiellyttävä totuus on se, että
ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu tarkoittaa uhrauksia sekä
meiltä jokaiselta yksilöinä, että erityisesti myös Helsingin kaupungilta.

 

Nyt käsittelyssä olevat energiapoliittiset linjaukset eivät koske vain
puhtaasti energian tuottamista vaan laajemmin myös koko energian
kulutusta ja ilmastopolitiikkaa. Tämä on oikea tapa tarttua
haasteeseen. Ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasujen
syntymiseen pitää puuttua kaikilla tasoilla, ei rajoittua vain esimerkiksi
energiapolitiikkaan. Itse asiassa siksi olisi parempi puhua
ilmastopoliittisista linjauksista tässä tapauksessa.

 

Keskityn puheenvuorossani Helsingin kaupungin energiapoliittisiin
linjauksiin ja jätän huomioimatta liitteenä olevan ja tiedoksi merkittävän
selonteon.

 

Kun pitää katsoa eteenpäin tulevaisuuteen, on hyvä jättää omaan
arvoonsa menneisyyteen jo nojaavat selonteot. Samalla tämän pitää
olla luja viesti viranhaltijoille, että vaadimme parempaa valmistelua.

 

Myös päätöksenteon demokraattisuutta on syytä arvostella
energiapoliittisten linjausten valmistelussa. Linjauksista neuvoteltaessa
mukaan ei kutsuttu kolmea kaupunginhallituksessa olevaa ryhmää,
yhteensä kuutta valtuustossa olevaa ryhmää ja yhteensä 23
valtuutettua eivät olleet edustettuina neuvotteluissa. Kun täällä on
puhuttu valtuustoryhmien välisestä sopimuksesta, niin siitä kai ei voi
puhua.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

Kaikki poliittiset ryhmät ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen vastaiseen
taisteluun, ainakin poliittisten puheiden tasolla. Sitten kun pitää tehdä
konkreettisia päätöksiä, liian usein ilmastonmuutoksen torjuminen jää
vain niiden poliittisten puheiden tasolle.

 

Myös Helsingin energiapoliittisia linjauksia tehtäessä oli käydä näin.
Pääministeri Matti Vanhanen tuli Vasemmistoliiton linjoille
ihmetellessään sitä, että Helsingin kaupunki on luistamassa kestävästä
ja suoraselkäisestä ilmastopolitiikasta. Tosin hivenen ihmetyttää, että
pääministeri Vanhasesta on nostettu ilmastonmuutoksen vastaisen
taistelun keulakuva. Sama Matti Vanhanen, joka julkisesti on toiminut
nurmijärvi-ilmiön mannekiinina. Vanhasen politiikka edustaa hajallaan
olevaa yhdyskuntarakennetta ja yksityisautoilua, joka on ilmaston
kannalta täysin kestämätöntä. Hän edustaa samanlaisia
citymaasturiarvoja kuin vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg.

 

Tärkeintä kuitenkin oli, että julkinen keskustelu johti siihen, että
energiapoliittisia linjauksia tarkastettiin ilmastoystävällisempään
suuntaan. Vaikka tämä on hyvä asia, ei Vasemmistoliitto voi pitää
linjauksia kaikilta osin kunnianhimoisina.

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset alkavat sillä, että
Helsinki aikoo profiloitua ilmastoystävälliseksi kaupungiksi ja
energiatehokkuuden edelläkävijäksi. Jonkun pitää kuitenkin täällä
valtuustossakin nostaa esille se epämiellyttävä totuus, etteivät nyt
esitetyillä linjauksilla nosteta Helsinkiä Pohjoismaiden vihreäksi
pääkaupungiksi.

 

Vasemmistoliitto haluaa, että linjauksien kärkeen kirjataan
kunnianhimoinen tavoite, jonka esimerkiksi Tukholma on ottanut.

 

Helsingin pitää luopua kokonaan kivihiilen käytöstä ja tulla
hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

 

Esitämme tämän lauseen lisäämistä esityslistan sivun 6 viimeiseksi
lauseeksi.

 

Tämän lisäksi esitämme, että esityslistan sivun 8 viimeinen virke
poistetaan, joka jättää option kivihiilen käytölle nykyisten
tuotantolaitosten teknistaloudellisen käyttöiän päätyttyä.

 

Kivihiilestä kokonaan luopuminen ja muiden fossiilisten polttoaineiden

käytön dramaattinen vähentäminen tuo haasteita uusiutuvan
kotimaisen energian käyttöönottoon ja toisaalta energian säästöön.
Linjauksiin on kirjattu, että uusiutuvien energialähteiden osuus energian
tuotannosta nostetaan 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

 

Tänään tulleiden EU:n komission päätösten mukaan Suomen on
nostettava omaa osuuttaan uusiutuvien energialähteiden käytössä
28,5 %:sta 38 %:iin. Tämä osoittaa sen, ja Vasemmistoliiton mielestä
tämä 20 %, joka linjauksiin on kielletty? , sen pitää olla
vähimmäistaso, ei tavoite.

 

Samalla pitää todeta, ettemme hyväksy ydinvoimatuotannon lisäämistä
korvaamaan fossiilisista polttoaineista luopumista.

 

Ehdotammekin, että esityslistan sivun 9 ensimmäisen kappaleen
jälkeen lisätään lause: ”Helsingin kaupunki ei hanki omistukseensa tai
tuota lisää ydinvoimaa.”

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Helsingissä on suhtauduttu vakavasti energiapolitiikkaan. Toivottavasti
tämä pätee jatkossakin. Helsingin energia on ollut eturintamassa
kehittämässä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa ja kaukolämpöä.
Paikalliseen ilmanlaatuun ja pienhiukkaspäästöihin on pyritty
vaikuttamaan esimerkiksi hankkimalla vähärikkistä kivihiiltä ja
kehittämällä polttotekniikoita.

 

Nyt samaa innovatiivisuutta ja myös taloudellista panostusta tarvitaan
uusiutuvien energiamuotojen kehittämisessä. Helsingin kaupungin
pitää olla tässä Suomen ykkönen.

 

Helsingin tulee panostaa voimakkaasti tuulivoimaan. Helsingin
edustalle sijoitettavaa tuulivoimapuistoa pitää selvittää vakavasti.

 

Vasemmistoliitto ei hyväksy Vuotoksen tai Kollajan tekoaltaiden eikä
yhdenkään vielä vapaana virtaavan joen rakentamista, mutta sen
sijaan Helsinki voi nostaa jo rakennettujen voimalaitosten tehoa.

 

Vasemmistoliitto pitää hyvänä, että linjauksissa on nostettu esiin
vahvasti biopolttoaineiden käytön huomattava lisääminen. Samalla
pitää olla tarkka, mitä biopolttoainetta käytetään. Helsinki ei saa alkaa
käyttää sademetsiä tuhoavia palmuöljypohjaisia biopolttoaineita.
Linjauksissa mainitun Nesteen NExBTL:n valmistukseen käytetään
Malesiassa tuotettua palmuöljyä, joka tuhoaa sademetsiä ja luonnon

monimuotoisuutta.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ilmasto- ja energiapolitiikassa ei pidä tyytyä tarkastelemaan vain
energian tuotantoa, vaan myös kulutusta.

 

Vasemmistoliitto pitää hyvänä asiana, että energiapoliittisissa
linjauksissa on nostettu vahvasti maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu,
rakennusten energiankäytön tehostaminen ja liikenne. Monet näistä
asioista sivuavat myös melko suoraan ensi viikolla käsittelyssä olevaa
maankäyttöohjelmaa.

 

Olemme Vasemmistoliitossa panneet tyytyväisyydellä merkille, että
ilmasto- ja energia-asiat ovat nousseet keskusteluun myös asumisen ja
rakentamisen osalta. Kysymys ei ole mistään vähäpätöisestä alueesta,
nimittäin Suomen energian käytöstä 40 % ja
kasvihuonekaasupäästöistä 30 % on peräisin rakennusten
energiakulutuksesta.

 

Helsingin pitää olla edelläkävijä myös kaupunkisuunnittelun ja
kaavoituksen, rakennusnormien ja -määräysten sekä investointitukien
ja neuvonnan osalta. Erityisesti pitää panostaa siihen, että jatkossa
Helsinkiin rakennetaan lähinnä matalaenergiataloja. Energiapoliittisiin
linjauksiin onkin kirjattu, että tonttien luovutus- ja vuokrausehdoilla
edistetään energiatehokkuutta. Linjauksissa ehdotetaan myös, että
sähkölämmityksestä luopuville kiinteistöille suunnataan investointitukia.
Nämä ovat kaikki hyviä ehdotuksia, mutta pitäisikö mennä vielä
pidemmälle?

 

Vasemmistoliiton mielestä pitäisi vakavasti harkita sitä, ettei jatkossa
sähkölämmityksen rakentaminen olisi sallittua, vaan kaikkien uusien
kiinteistöjen pitäisi käyttää esimerkiksi kaukolämpöä tai
maalämpöpumppuja.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Kiinteistöjen energiakulutusta voidaan vähentää myös huomattavasti
pienemmillä toimenpiteillä. Tuntuu siltä, että moni energiakriisien
aikainen energiansäästötoimenpide on unohdettu. Vielä 1980-luvulla
Helsinki oli eturivissä energian säästössä.

 

Laadukkailla ikkunoilla ja erityisesti kunnollisella tiivistämisellä voidaan
säästää kiinteistöjen energiankulutuksesta jopa 15 %. Tällä hetkellä

uusissakin taloissa ikkunoiden tiivistys on todella heikkotasoista.
Kysymys ei ole edes pelkästään energian säästämisestä vaan myös
sisäilman laadusta.

 

Energiakriisin loputtua ikkunoiden tiivistäminen unohtui. Pikku hiljaa
myös ammattitaito on kadonnut. Tiivistyskoulutus käynnistetään
uudestaan keväällä. Helsingin pitää hyödyttää tämä. Nyt tarvitaan
toimenpideohjelma kaupungin omien kiinteistöjen ikkunoiden
tiivistämiseen, energia-avustuksia yksityisten tiivistysremontteihin ja
neuvontaa tiivistämiseen.

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittääkin seuraavaa pontta:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki käynnistää
hankkeen omien kiinteistöjen ikkunoiden tiivistämiseksi
sekä toisaalta ryhtyy neuvomaan ja opastamaan
ikkunoiden tiivistämisasioissa kaupunkilaisia.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Aivan lopuksi Vasemmistoliiton valtuustoryhmä haluaa vielä painottaa
kaupunkirakenteen ja joukkoliikenteen merkitystä energian kulutuksen
kannalta.

 

Helsingin pitää omien leviävien rajojensa sisällä, mutta myös
seudullisesti pyrkiä tiivistämään kaupunkirakennetta. Helsinkiin tai
muualle pääkaupunkiseudulle ei pidä hyväksyä mattomaisesti
levittäytyviä omakotitaloalueita.

 

Helsingin alueen kasvihuonekaasupäästöistä tulee noin 20 %
liikenteestä. Tästä yli puolet tulee yksityisautoilusta.

 

Ihmiset pitää saada siirtymään yksityisautoistaan yhä enenevässä
määrin joukkoliikenteeseen.

 

Vasemmistoliitto haluaa pikaisella aikataululla laajentaa sekä metro-
että raitiovaunuverkostoa. Uusien asuinalueiden joukkoliikenteen pitää
toimia heti, kun ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle. Uudet
asuinalueet pitää rakentaa tiiviisti hyvien joukkoliikenneyhteyksien
äärelle.

 

Osa Helsingin ilmasto- ja energiapolitiikkaa pitää olla myös kohtuulliset
lipunhinnat. Kun valtuuston edellyttämä selvitys maksuttoman
joukkoliikenteen kustannuksista valmistuu, pääsemme syvemmälle

keskusteluun lipun hinnoista.

 

Toimivan ja kohtuuhintaisen joukkoliikenteen lisäksi tarvitsemme
jatkossa myös rajoituksia yksityisautoilulle. Ottakaamme mallia
Tukholmasta ja Lontoosta.

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa ruuhkamaksujen tai
tietullien käytön kokeilemista Helsingin sisääntuloväylillä ja kehäteillä.

 

Vasemmistoliitto on jättänyt eduskunnassa lakialoitteen
tienkäyttömaksujen perimisen mahdollistamisesta pääkaupunkiseudulla
ja liikenneministeri Anu Vehviläinen on julkisuudessa ilmoittanut
olevansa valmis ruuhkamaksujen käyttöön ottoon
pääkaupunkiseudulla. Tähän on hyvä ja syytä Helsingin nyt tarttua.

 

 

Stadsfullmäktige förutsätter att landets växande huvudstad
där redan över 10 % av landets befolkning bor skall ha en

lika mångsidig energipolitik som staten, dvs. att ”ingen
hållbar eller kostnadsmässigt lönande produktionsform får
uteslutas, om den är utsläppsfri, har låga utsläpp eller är
utsläppsmässigt neutral, inte ens kärnkraft, utan alla
energiformer måste bedömas med avseende på ett
övergripande samhällsintresse”.