HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO Keskustelupöytäkirja 5 – 2008 Kokousaika: 27.2.2008 klo 18.00 – 21.20 Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20

Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaupunginvaltuuston kokouksessa käytetyt puheenvuorot

 

60 §

Esityslistan asia nro 5

VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMINEN

 

Aloite 1

Valtuutettu Walldén-Paulig

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Pohdittaessa tulevaisuuden lämmityksen energiatuotantomuotoja ja
pyrittäessä samalla mahdollisimman vähän saastuttavaan ratkaisuun ei
voida näin vahvasti tässäkään yhteydessä rajautua pelkästään
Helsingin Energiaan ja sen tuottamaan kaukolämpöön. Vakavana
vaihtoehtona on nähtävä maalämpöön liittymiseen kannustaminen.

 

                                          Siksi teen tässä yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunginhallitusta
selvittämään mahdollisuuksia liittää alueliitosalueita ja
rakennettavia uusia kaupunginosia maalämpöön
vaihtoehtona kaukolämpöön liittämiselle.

 

Valtuutettu Malinen

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tein tämän aloitteeni syksyllä. Tarkoituksena oli nimenomaan sillä
kannustaa Helsingin Energian osaamista ja sen viemistä myös
maakuntiin, jotta sitä pystyttäisiin hyödyntämään.

 

                                          Lausuntoja annettiin siinä vaiheessa - lautakunnat, ympäristölautakunta

ja tekninen lautakunta - kun energiapoliittiset linjaukset olivat vasta
valmisteilla. Ja varmaan olettaisin, että vastaukset ovat sitten hieman
toisenlaisia, kun valtuuston käsittelyn jälkeen ne muuttuvat aikalailla
siitä alkuperäisestä valmistelumateriaalista. Olen nähnyt nimenomaan,
että tässä on energiatehokkuudesta ensisijaisesti ja toiseksi tietysti
myös ympäristöasioista kyse.

 

Ympäristölautakunta selvästi puoltaa lausumaa. Eli he katsovat, että
olisi aivan järkevää selvittää tämänkaltaiset mahdollisuudet myös
biopolttoaineiden ja maakunnassa tapahtuvat prosessit ikään kuin
muuttaa Helsingin Energian osaamisella, jos niitä vaan aukenee ja
mahdollisuuksia löytyy.

 

                                          Tekninen lautakunta on lausunut energian valmistelusta normaalin
nihkeän lausuntonsa, koska se ei tullut heiltä tämä aloite. Toki he
tuovat joitakin tulevaisuuden hankkeita yksittäisen, joka
kaupunginhallituksen lausunnossa näkyy myös.

 

                                          Mutta katson, että nyt energiapoliittiset linjaukset ovat selkeästi
muuttuneet ja tämänkaltaisia asioita pitäisi aktiivisesti selvittää ja myös
mennä eteenpäin. Fortum menee voimalla ja tekee
kehittämishankkeita. Ja niin kuin näimme viikko sitten, viikon sisällä he
menevät tuonne itärajan taaksekin myös. Mutta Helsingin Energiaa en
siihen kehota ensimmäiseksi, vaan tekemään täällä Suomessa sen
oman osaamisensa pohjalta. Toki myös näihin yhteistyöhankkeisiin
kannattaisi ehkä ulkomaillakin hyödyntää sitä osaamista.

 

Tässä ehkä rajataan liian, että kovin pieniä ei. Mielestäni siihen
suuntaan ollaan menossa, että kaikki purot täytyisi hyödyntää ja tutkia
ja myös käyttää niistä saatava etu. Ilmastonmuutokseen emme pysty
vastaamaan sillä vanhalla politiikalla, mitä on ollut.

 

Siksi teen palautusesityksen tästä. Toivon siihen hieman suopeampaa
vastausta sitten seuraavan kerran, jos se saadaan palautettua. Eli teen
palautusesityksen.

 

Valtuutettu Kantola

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kuten valtuutettu Malinen totesi, niin olemme viimeisten kuukausien
aikana käyneet aika laajaa energiakeskustelua valtuustossa ja
ryhmissä ja perehtyneet Helsingin Energian tuotantoon ja näihin

erilaisiin tapoihin, miten voimme kehittää asioita ja hyväksyneet
myöskin laajan asiakirjan ja paljon aloitteita asiasta. Siitä syystä tätä
asiaa olisi hyvä vielä tutkia vähän tarkemmin.

 

                                          Kannatan valtuutettu Malisen palautusesitystä.

 

Valtuutettu Urho

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Olemme puhuneet viime kuukauden aikana paljon energiapolitiikasta.

 

                                          Mielestäni valtuutettu Malisen saama vastaus on juuri siihen
kysymykseen riittävä.

 

                                          En kannata palautusta.

 

                                          Haluan kuitenkin kannattaa valtuutettu – (Välihuuto!) No niin.
(Puheenjohtajan välihuomautus.) Kiitos.

 

Valtuutettu Sademies

 

                                          Kiitoksia puheenjohtaja.

 

                                          Tämä lämpöpumppuasia on siinä mielessä merkillinen, että mikäli
kaikki Suomessa öljypolttimilla toimivat omakotitalot liitettäisiin
lämpöpumpun avulla lämmitettäviksi, niin se vaatisi lisää sähkötehoa
kahden uuden ydinvoimalan verran. Öljypoltin syö 0,25 ja
lämpöpumppu 1,25 kilowattia elikkä pikkuisen menee metsään tässä
kohtaa täydellä kaasulla.

 

Tämä asia pitää tutkia uudelleen ja palautetaan.

 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 

                                          Tack herr ordförande.

 

                                          Tähän palautusehdotukseen.

 

                                          Olen kyllä aivan hämmästynyt siitä, että täällä esitetään, että Helsingin
pitäisi alkaa tuottaa lisää lämpöä ja tavallaan paneutua ja satsata vielä

enemmän tähän toimintaan.

 

                                          Mielestäni tämä periaatteellinen keskustelu on kyllä äärimmäisen
tärkeää. Sen takia en missään nimessä kannata palautusehdotusta.

 

                                          Lämmön tuottaminen eri tavoin on tärkeää, mutta kyllä periaatteellisella
tasolla pitää muistaa, mikä on Helsingin tehtävä. Täällä kerätään
asukkailta verot, jotta voidaan tarjota palvelut. Sähkön tuotanto ei voi
olla eikä lämmön tuotanto voi olla sellainen painopistealue, että
ruvetaan Helsingistä käsin ostamaan maakunnista laitoksia, jotta
voidaan tuottaa lisää lämpöä.

 

                                          Olen kyllä hämilläni tästä esityksestä, enkä ymmärrä sen pyrkimystä
nimenomaan, kun katsotaan, mitkä isot tarpeet meillä on
palvelusektorin puolella.

 

                                          Kiitos.

 

Valtuutettu Salin

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Todellakin, tämä Helsingin Energian kombivoimalatuotanto, joka yhtä
aikaa kykenee hyvin energiatehokkaasti ja taloudellisesti tuottamaan
sekä kaukolämpöä että sähköenergiaa ja myös sitten tässä samassa
yhteydessä kaukokylmää, on asia, jota pitää viedä eteenpäin ja
varmaan alueellisesti myös.

 

                                          Tästä syystä ehdottomasti kestävän kehityksen periaatteidenkin
perusteella kannatan, että tämä asia palautetaan semminkin kuin
Helsingin Energia tuottaa varsin hyvin myös kaupungin muuhun
toimintaan, eli sen ylijäämiä on käytetty ja voidaan jatkossakin käyttää
nimenomaan varsinaisten palveluitten, peruspalveluitten
rahoittamiseen.

 

Valtuutettu Arhinmäki

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kuten äsken saliin tullut valtuutettu Salin totesi puheenvuorossaan, niin
me olemme saaneet Helsingin Energialta myös merkittävässä määrin
tuloutuksia palveluidemme hoitamiseen.

 

 

Siinä mielessä ymmärtäisin niin, että valtuutettu Björnberg-Enckell’in,
tai tämän hänen pitämänsä puheenvuoron jälkeen pitää ehdottomasti
kannattaa tätä palautusesitystä, jotta me voimme panostaa entistä
enemmän tulevaisuudessa Energialta saatavia tuloja palveluihin.

 

Valtuutettu Rantanen

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Lähinnä valtuutettu Walldén-Pauligin ponteen sen verran, että sitä kyllä
kuulemma ollaan rukkaamassa niin, että sen parempi.

 

                                          Mutta haluaisin vaan sanoa tämän perusasian, että niin kannatettavaa
kuin maalämpöjärjestelmä onkin, niin sitä ei mielestäni kannata
kaupungin tasolla asettaa kaukolämmön vaihtoehdoksi, vaan
nimenomaan tukea maalämmön rakentamista niillä alueilla, jotka eivät
ole kaukolämpöverkon piirissä. Toki kaukolämpöön kuuluu ja sen
energiatasetta tai ekotasetta on syytä aina mitata suhteessa siihen,
millä polttoaineilla tätä kaukolämpöä tehdään, mutta kokonaisuutena
yhdistetty energialämpötuotanto on ekologisesti tehokasta.

 

                                          Mutta se on totta, että maalämmön kehittäminen ja kannustaminen
nimenomaan uusilla alueilla ja varsinkin Sipoon seudulla näillä
liitettävillä alueilla, missä on paljon kaukolämpöverkon ulkopuolella
olevia taajamaseutuja, niin siellä olisi järkevää, että kaupungin toimin
tuettaisi sitä, että se valittava energiaratkaisu kunkin kiinteistön
kohdalla, ei suinkaan asuinaluekohtaisesti, olisi maalämpö.

 

                                          Ja tässä, jos nämä epäselvyydet tästä ponnesta nyt sitten korjataan,
niin olen valmis kyllä kannattamaan sen tyyppistä pontta.

 

Valtuutettu Walldén-Paulig

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Todella, tässä on tullut palautetta tästä esittämästäni ponnesta.

 

                                          Selvyyden vuoksi, todella olen tarkoittanut, en missään tapauksessa
sitä, että Helsingin Energia ryhtyisi tätä maalämpöasiaa hoitamaan.

 

                                          Sen takia nyt valitettavasti korjaan tätä pontta, joka nyt sitten

suusanallisesti sanoin.

 

                                          Se kuuluu seuraavasti:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen
selvittävän mahdollisuuksia tukea sitä, että alueliitosalueilla
ja rakennettavilla uusilla alueilla talot valitsevat
maalämmön.

 

Valtuutettu Urho

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kannatan valtuutettu Walldén-Pauligin pontta etenkin, kun tätä
ryhmässä myös valtuutettu Leppä-aho kovasti meille opasti ja selvitti.

 

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tuossa viereisessä läntisessä naapurissa maalämpöön suhtaudutaan
vähän toisella tavalla kuin Suomessa. Siellä hallitus voimakkain
insenttiivein eli verokannustein on saanut aikaan tilanteen, joka on
ihailtava. Siellä maalämpörakentaminen elää suuressa buumissa.
Myös Ruotsissa on paljon sellaisia asutusta, jossa se toimii loistavasti.

 

                                          Niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, kaukolämpöjärjestelmä on
loistava järjestelmä, varsinkin jos sitten se energia, joka tuotetaan,
tuotetaan mahdollisimman ekologisesti ja vähähiilidioksidituottavasti.

 

                                          Minä en näe nyt mahdollisuuksia Helsingin kaupungilla luoda sellaista
järjestelmää, jossa tuetaan esimerkiksi rahallisesti tällaista
rakentamista. Sen sijaan kaavamääräyksillä voidaan saada aikaan
ohjaavia toimenpiteitä.

 

                                          Uskoisin, että tässäkin on varmaan ajatteluna sellainen, että ei haluta
tällaista sähkölämmitteistä järjestelmää ns. uudelle haja-
asuntoalueelle, vaan ennen kuin se kaukolämpö sinne syntyy, niin joku
muu ekologinen malli. Mutta tämä sanamuoto, joka nyt siinä on, vihjaa
vähän siihen suuntaan, että kaupungin pitäisi toimia vähän valtiona
valtiossa, jota se ei voi tehdä. Maan hallituksen pitäisi luoda ne
insentiivit, jolla maalämpöä aletaan. Ja muistaakseni maan hallituksen

koostumus on sellainen, että kokoomuksellakin siihen on mahdollisuus
vaikuttaa.

 

                                          Tämä ponsi ei oikein nyt vielä toimi.

 

Valtuutettu Rantanen

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Joo, kyllä tuohon ponteen jäi vielä vähän tuo kömpelyys, mihin
valtuutettu Bryggarekin viittaa. Ja sitten toinen puoli on se, että siinä
edelleen on luettavissa se vastakkainasettelu sen kaukolämmön ja, tai
että olisi parempi tukea silloinkin, kun ollaan kaukolämpöverkossa.

 

                                          Mutta ehkä me nyt kaikki ymmärrämme, mitä tuolla ponnella halutaan
tarkoittaa. Ehkä siinä mielessä hyväntahtoisesti voidaan ajatella, että
tässä on kyse nimenomaan juuri siitä, että niillä alueilla, joissa
kaukolämpöä ei ole, niin silloin kaupunki kannustaisi tavalla tai toisella,
ei siis välttämättä tuella - tämähän oli valtuutettu Bryggaren tulkinta –
vaan voidaan ajatella, että nimenomaan vaikka kaavaohjeella tai
kiinteistön luovutuksen yhteydessä voidaan tehdä erilaisia
tämäntyyppisiä temppuja, joilla kaupunki nyt sitten tukee, antamatta
suoraan rahallista avustusta, joka ehkä paremmin sopisikin valtion
piikkiin.

 

Valtuutettu Sademies

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

                                          Minä suhtaudun hieman skeptisesti tähän maalämmön
ympäristöturvallisuuteen. Siellä maalämpöputkissa kiertää metanoli,
joka on aikamoinen ympäristömyrkky ympäristöön joutuessaan. Putken
rikkoutuessa se valuu pohjavesiin, joka on Suomen arvokkain ja tärkein
tavara tulevaisuudessa. Mielestäni sitä ei pidä missään olosuhteissa
riskeerata, meidän pohjavesiemme puhtautta.

 

                                          Siinä mielessä olen hyvin skeptinen. Maalämmöstä on niin vähän
käytännön kokemuksia niin lyhyeltä ajalta, että tässä voi käydä pian
kuin DDT:n käyttöön otossa, että yks kaks huomataan, että löysät
housuissa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Mielestäni maalämmön käyttöön ei nyt ehkä sisälly ihan näin suuria
riskejä kuin valtuutettu Sademies kuvasi.

 

                                          Suhtaudun positiivisesti sellaisilla maalämmöllä ?, esimerkiksi
suoraan sähkölämpöön korvaamilla alueilla ? , joita ei pystytä
tuomaan kaukolämmön piiriin.

 

                                          Mutta jollain tavalla vieläkin, jos, niin kuin uusilla rakennettavilla alueilla
lähdettäisiin siitä, että maalämpöä lähdettäisiin eritoten Helsingissä
ajamaan, kun mielestäni lähtökohta pitää olla se, että rakennettaan niin
tiivistä Helsingin alueelle, että uusille alueille voidaan vetää
kaukolämpö. En ihan suoralta kädeltä haluaisi olla kannattamassa
sellaista ajattelua, että lähdettäisiin miettimään uusille alueille
maalämpöä, jonka tämä sisältää, tämä ponsi, vaan uusille alueille
rakennetaan tiiviisti kaukolämmön puitteisiin ja sillä hyvä.

 

Valtuutettu Rantanen

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Sen verran vielä provosoiduin valtuutettu Sademiehen kommentista.

 

                                          Niin kuin suurin osa täällä varmasti tietää, niin Ruotsissahan maalämpö
on keskeinen uusien pientalorakennusten lämmitysmuoto ja
kokemukset ovat paljon pitkäaikaisempiakin, ettei tässä nyt ihan niin
kuin sikaa säkissä olla ostamassa, että valtuutettu Sademiehen
puheenvuorot voi jättää kyllä aika omaan arvoonsa.

 

Aloite 9

Valtuutettu Ingervo

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Aloitteeni koskee agilitykenttiä ja varsinkin sitä, että niitä on niin vähän
Helsingissä.

 

 

Tällä hetkellä esimerkiksi Ruoholahden agilityharrastuskenttä on
jäämässä rakennustyömaan alle. Nämä kentäthän ovat yleisesti ottaen
joutomailla ja tilapäisesti, johon on myöskin varmaan ihan hyviä syitä.
Osa on tilapäisesti käytössä. Asutuksen vieressähän niitä ei ihan voi
ollakaan.

 

Olen tehnyt tämän aloitteen sen takia, että agility kuitenkin on niin
suosittua. Ja varmaan tiedätte, että suurin osa harrastajista on tyttöjä ja
nuorehkoja naisia ja keski-ikäisiä naisia ja onneksi siellä on muutamia
miehiäkin juoksee radoilla. Nimittäin hiki siellä tulee jo katsellessa. Se
vaatii aika paljon liikkumista, että siellä koiransa kanssa pysyy perässä.
Itse olen kerran päässyt alkeiskurssille, mutta en sellaiseen seuraan,
jolla on käytössä tällaisia tiloja ja siksi se tyssäsi siihen. Mutta yhdet
möllikisat ehdin käydä ja ihan hyvällä menestyksellä.

 

                                          Näihin on tosi pitkät jonot. Itse olen jonottanut seuraan kolme vuotta ja
en ole ainoa, joka on kolme vuotta jonottanut seuraan. Ja kun monessa
seurassa on vielä, että yli 3-vuotiaita koiria ei mielellään oteta, niin
taitaa olla se jonotus sitten jo minun kohdaltani seuroihin ohi. Mutta
uusia koiria tulee ja uusia koiranomistajia, jotka haluavat kouluttaa
koiraansa ja toimia, harrastaa koiran kanssa tällaista liikkumista, josta
koirat yleisesti ottaen tykkäävät ihan älyttömästi. Tämä lisää koirakuria
ja tottelevaisuutta ja myöskin yhteisöllisyyttä.

 

                                          Sen takia haluan olla tukemassa tätä aloitteen vastausta vielä, joka on
mielestäni myönteinen. Kiitän siitä valmistelijoita ja niitä lautakuntia,
joissa se on käynyt. Vastauksessa mainitaan, että tällaisia soveltuvia
alueita olisi mahdollisesti löydettävissä Kivinokasta jostain kohdasta ja
Savelan puistosta läheltä sitä skeittipaikkameininkiä, jossa ei olisi
asutuksesta tai muusta sellaista haittaa.

 

Ja koska näitä kenttiä on jäämässä nyt rakennustyömaiden ja muiden
alle ja tarve on kova, niin esitän ponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että aloitteen vastauksessa
agilityyn sopivina pidetyt alueet Kivinokassa ja Savelan
puistossa pyritään saamaan agility -käyttöön siten, että
ainakin toinen niistä voisi olla myös ympärivuotisessa
käytössä.

 

                                          Nyt on se yksi ympärivuotisessa käytössä oleva Purina-areena
Konalan teollisuusalueella. Sinne on niin kovat jonot ja siellä moni moni
seura käyttää sitä, että samalla periaatteella, jossa seurat vuokraavat

kaupungilta näitä ja voivat sitten antaa jäsenilleen. Olisi tietenkin hyvä,
että muitakin toimijoita siellä sitten voisi olla, että jos ei pääse jäseneksi
niin pitkien jonojen kannalta. Mutta hyvin tärkeätä, että saataisiin yksi
ympärivuotiseen käyttöön lisää, että seurat sitten rakentavat niitä siellä.

 

Agilityharrastus, itse tiedän Itä-Helsingin agilitystä. Siellä on etusija
itähelsinkiläisillä ollut ja niillä. Käytännössä siellä on paljon nuoria, 15 –
20-vuotiaita, mikä on ihan oikeinkin, että pääsevät, kun se siellä
alueella on. Mutta tarvittaisiin sellainen, mihin voisi kaikki päästä.
Tilaahan se ei sinänsä vaadi kovin paljon. Yksi kenttä on 40 – 60 m2..
Jos kenttä on 100 metriä yhteensä, se kiemurtelee siellä kentän sisällä.

 

                                          Periaatteessa pitäisin tärkeänä, kun lemmikkieläimet kuitenkin
käytännössä kaupunkialueella lisääntyvät ja niistä on paljon iloa
omistajille, että olisi enemmän iloa myös naapureille, jolloin kaikki mikä
edistää sitä koiran hyvää käytöstä ja harrastusta sen kanssa, niin
yleensä on sitten kaikkien iloksi tässä asiassa.

 

                                          En esitä pontta, mutta totean vaan, että valtuutettu Hellström mm. on
tehnyt aikaisemmin aloitteen tästä, että olisi hyvä jo kaavoituksen
yhteydessä selvittää, minne saataisiin koirankoulutusalueita ja
koirapuistoja. Osassa kaupunginosissa näin onkin jo toimittu.

 

Mutta ponteni koskee tätä Savelan ja Kivinokan puistojen saamista
agility -käyttöön ja niin, että toinen ainakin voisi olla ympärivuotisessa
käytössä.

 

Valtuutettu Hellström

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kannatan valtuutettu Ingervon tekemää pontta.

 

                                          Agilityhän on erinomainen harrastus monella tapaa. Tietysti kaikki
liikuntaan kannustavat harrastukset ovat hyviä ja suositeltavia. Ja
lisäksi, niin kuin valtuutettu Ingervo totesi, niin agilityssä parannetaan
myös koirakuria, joten myös ne koirattomat ihmiset viihtyvät
koirallisessa kaupungissa paremmin, kun koirat ovat kurissa ja
järjestyksessä ja iloisia ja tottelevaisia.

 

                                          Ja lisäksi mielestäni ylipäänsä harrastaminen eläinten kanssa on
etenkin nuorelle hyvää, koska liikunnan ja harrastuksen lisäksi eläinten
kanssa oppii myös vastuuta siitä elävän olion huolehtimisesta ja

eläinten kanssa joutuu olemaan myös rauhallisesti ja maltillisesti, joka
on ihan hyvä tapa.

 

                                          Joten mielestäni ponsi on erinomainen. Etenkin, kun agilityn
harrastajamäärät ovat kasvaneet, ja epäilemättä tv-show’n myötä
varmasti tulee yhä uusia innokkaita halukkaita mukaan. Ja tietysti sitten
tässä kaupungin tehtävä on katsoa, että saadaan sopivia paikkoja
agilitykentille ja toteutus tehdään, kuten muissakin liikuntapaikoissa.
Sitten toimijat voivat olla aktiivisia sen suhteen, että saadaan nämä
kentät toteutettua.

 

Valtuutettu Kantola

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Ingervo on tehnyt hyvän aloitteen agility -harrastuksen
edistämisestä kaupungissa. En ole samalla lailla yksityiskohtien
asiantuntija kuin hän ja valtuutettu Hellström, mutta asia on tullut tässä
hyvin perustelluksi.

 

Myöskin meidän ryhmässämme puhuttiin tästä asiasta. Totesimme,
että tämä on kannatettava asia.

 

Kannatamme valtuutettu Ingervon tekemää pontta.

 

Valtuutettu Luukkainen

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Minä myös kannatan valtuutettu Ingervon pontta.

 

                                          Agilityalueitahan on Helsingissä aivan liian vähän. Koiraharrastajia on
todella paljon enemmän kuin mitä niihin mahtuu. Ja kun ne ovat
tällaisia aika pieniä alueita ja joutomailla, niin niitä voisi kyllä hyvinkin
tehdä enemmän kuin niitä nyt on. Valtuutettu Ingervon ponnella ainakin
joudutettaisiin tai vauhditettaisiin yhden tai kahden uuden alueen
tekemistä. Nettomääräisestihän ne ei siitä nyt mihinkään tällä vielä
kasva, koska todellakin muutama – niin kuin valtuutettu Ingervo sanoi –
on nyt sitten käytöstä pois rakennustöiden takia.

 

                                          Agilityhän on harrastuksena sellainen, että se on hyvää treeniä paitsi
koirille, myös koiran omistajille, että tämä on todella hyvä liikunnallinen

harrastus. Ja tärkeätä on se, että agilityssä kehitetään ja kasvatetaan
koiria citykoiriksi elikkä tämä on todellakin kaikkien etu, että näitä
kenttiä olisi enemmän käytössä.

 

Valtuutettu Lehtola

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Tuen valtuutettu Ingervon ehdottamaa toivomuspontta.

 

                                          Ja nimenomaan tässä ponnessa on se hyvä puoli, että se saadaan
ympärivuotiseen käyttöön. Se on hyvin tärkeää. Tottelevaisuushan on
yksi osa myöskin pelastuskoirien kasvattamisessa ja siinä ei koskaan
ole tosiaan harjoitus liiaksi. Tuen hyvin lämpimästi ehdotusta.

 

Aloite 10

Valtuutettu Näre

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki.

 

                                          Jätteiden kierrätystä koskevan aloitteeni saamissa vastauksissa välittyy
asenne, jossa vastuu kierrätyksen toimivuudesta katsotaan olevan
YTV:llä.

 

Vaikka se näin olisikin, jäi kaipaamaan kaupungilta ryhdikkäämpää
ohjausasennetta. On hyvä, jos YTV on todellakin tänä vuonna
lähettämässä koteihin uutta jäteopasta. Siinä on sitten syytä olla kartta
yleisistä jätteiden kierrätyspisteistä.

 

                                          Huolestuttavaa ja vastuutonta kuitenkin on, jos kierrätyspisteitä
entisestään vähennetään, kuten ympäristölautakunnan lausunnosta
ilmenee. Siinä viitataan jätepisteiden tavoitettavuuteen polkupyörällä.
Kaikki eivät kaupunkioloissa pyöräile. Minäkään en sitä uskalla tehdä,
saati että kasvava vanhusten määrä uskaltaisi ajaa pyörällä.

 

                                          Esitänkin seuraavan ponnen:

 

                                          Huolehditaan siitä, että metalli- ja lasijätteiden kierrätystä
helpotetaan ja kierrätyspisteiden verkosto on riittävän

tiheä.

 

                                          Esitän myös toisen ponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungissa
järjestetään kokeiluna kierrätyspäivät, jonka pohjalta
saatujen kokemusten perusteella on mahdollista
suunnitella vuosittaista kierrätystapahtumaa.

 

                                          Esimerkiksi Saksassa mm. Kölnissä on vakiintunut käytännöksi ns.
sperrmülle -päivät, joissa kortteleittain kerätään isompia tavaroita
kadun kulmiin, joista muut asukkaat voivat käydä hakemansa omansa
ennen kuin ne korjataan pois.

 

                                          Jos Helsingissä järjestettäisiin esimerkiksi loppukeväästä yleiset
kierrätyspäivät, oheen voisi kehittää kaikenlaista hauskaa tapahtumaa
ja tuoda mukaan myös ympäristötietoutta kasvattavaa toimintaa.

 

Valtuutettu Helistö

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

                                          Kannatan valtuutettu Näreen molempia esityksiä, ponsia.

 

Aloite 12

Valtuutettu Arhinmäki

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Erittäin tyytyväinen tähän vastaukseen siitä, että Tokoinrantaan tulee jo
ensi kesäksi yleinen käymälä ja roska-astioita parannetaan.

 

Tämä on sellaista kehitystä, jota tarvitaan tietysti tällä alueella niin
asukkaiden kuin puiston käyttäjienkin kannalta. Mutta jatkossa myös
laajemmin pitäisi käydä puistoja läpi, että yleisiä käymälöitä on entistä
enemmän ja paremmat roskikset. Tiedetään, että tänä päivänä roskat
ovat suurentuneet tietysti syistä. Tämä on mielestäni erittäin hieno
avaus, että tämän aloitteen pohjalta tulee tämä yleinen käymälä.

 

 

En voi olla puuttumatta pieneen freudilaiseen? kirjoitusvirheeseen,
joka on aivan viimeisenä kaupunginhallituksen vastauksessa, että
todetaan, että ”Alén puhtaanapidon resursseja on lisätty”. Tiedämme,
että on paljon Ale-olutta, ja varmasti tämä käymälä nimenomaan auttaa
tähän Alén puhtaanapidon pitoon.

 

                                          Kiitoksia.

 

Aloite 14

Valtuutettu Enroth

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

                                          Olen tyytyväinen kaupunginhallituksen vastaukseen suodattaa ilma
uusissa busseissa sen verran, mikä teknisesti on järkevästi
mahdollista.

 

                                          Sen sijaan joukkoliikennelautakunnan lausunnossa sanotaan näin, että
”flunssa eli nuhakuume lienee virusten aiheuttama tauti, joka leviää
pisara- tai kontaktitartuntana. Mitkään suodattimet eivät tehoa virusten
leviämiseen.”

 

No joo. Kyllähän jo on sellaisia suodattimia, jotka suodattavat kaiken,
kunnes ei enää mikään mene lävitse. Jokainen suodatin suodattaa
jonkun verran aina. Siinä mielessä ilman tätä kategorista väittämää
tämä on ihan rakentava ja hyvä lausunto.

 

                                          Kiitos.

 

Valtuutettu Rissanen

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Ihan vaan kommenttina, että lähinnä tässä nyt varmaan silloin
joukkoliikennelautakunnassa ajattelimme niin, että ei me nyt voida
kaupunkilaisilta vaatia mitään kasvosuojaimia tämän flunssan eli
nuhakuumeen tartuntariskien välttämiseksi.

 

Valtuutettu Salin

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit ja muut.

 

                                          Tämä Jokeri-hanke, joka on viime vuosituhannen suuria tavoitteita, että
kyettäisiin lisäämään sekä joukkoliikennettä, poikittaista
joukkoliikennettä, raideliikennettä, joka merkitsi sitä, että Helsingin
sitoutuminen ilmastotavoitteisiin myös voisi toteutua edellyttäisi, että
sekä kaupunginhallitus että nämä kaksi lausunnon antajaa ottaisivat
vakavasti tämän aloitteen, sillä sen allekirjoittajina on yhteensä 54
valtuutettua.

 

                                          Tämä vastaustapa on tietysti mielenkiintoinen, että kaupunginhallitus ei
voi tehdä muka mitään sen suhteen, etteikö muka raide-Jokeria voitaisi
nopeuttaa.

 

                                          Se on aivan periaatteellista, omalaatuista, sillä todellisuudessa tämän
kaupunginvaltuuston linjaukset merkitsevät sitä, että jos me
todellisuudessa edellytämme, että kaupunginhallitus ryhtyy aientamaan
sekä ympäristösyistä, ilmastosyistä että myös kuntalaisten
tasavertaisten oikeuksien liikkumiseen syistä tätä hanketta,
joukkoliikennehanketta eli kumipyöriltä siirrettäisiin ja siirryttäisiin
raiteille, niin kyllä meidän tahtomme pitäisi näkyä sekä
kaupunginhallituksen että myös lautakuntiemme toiminnassa.

 

                                          Tästä syystä – arvoisat valtuustotoverit – esitän, että tämä
kaupunginhallituksen vastaus palautetaan ja ryhdytään aidosti nyt
toimiin, että raide-Jokeri saadaan nopeutettua.

 

Siihen on todellisuudessa hyvin monta syytä, ei ainoastaan
ilmastomuutos, vaan monet muutkin seikat. Ja nyt olisi oikea aika
aloittaa myös siten, että investointisuunnitelmaamme vuoteen 2013
mennessä raide-Jokerin käynnistäminen myös sijoitetaan.

 

Valtuutettu Tenkula

 

                                          Ettei valtuutettu Salinin todella tärkeä toive jäisi ihan ilman mitään
puhetta, niin haluan tukea valtuutettu Salinin ehdotusta.

 

 

Ja ihan siitä, että oma aloitteeni bussi-Jokerin parantamiseksi, koska
todellisuudessa on niin, että poikittaisliikenne Helsingissä edelleenkin
kangertelee. Meillä ensimmäinen hyvä ja konkreettinen saavutus on
bussi-Jokeri, mutta siinäkin tavallaan tiedettiin jo etukäteen, että tarve
on suurempi mitä on ja nyt sitä on korjattu. Sen takia en oman
aloitteeni kohdalla käyttänyt puheenvuoroa. Valtuutettu Salinin
ehdotus, että kaivettaisiin mapeista tämä raide-Jokeri, niin se on
todellakin ajankohtainen. Mielestäni se tulee katsoa kaikkien näiden
raideratkaisujen, uusien raideratkaisujen suunnittelun aloittaessa.

 

Valtuutettu Rissanen

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          En kannata palautusta.

 

                                          Mielestäni tämä on hirveän tärkeä hanke. Me olemme sitoutuneet, koko
kaupunginvaltuusto totta kai raideliikenteen edistämiseen. Tämä on
yksi niistä asioista. Tärkeämpinä pidän kuitenkin metron jatkamista niin
itään kuin länteen.

 

                                          Mielestäni tämä kaupunginhallituksen vastaus tässä on ihan riittävä. Ja
kuten on todettu, niin täällä tämä keskuspuistoa alittavan tunnelin
suunnittelukin on jo käynnistynyt ja kaavoitustyö aloitettu, että kyllä
tämä ihan hyvin etenee. Pitää muistaa myös taloudelliset realiteetit,
että toive on hyvä ja kyllä me tämäkin saadaan aikaiseksi. Ja hienoa
tosiaan, että saatiin niitä lisäbusseja nyt bussi-Jokeriin.

 

                                          Kiitos.

 

Aloite 28

Valtuutettu Salin

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tämä 10.10. Aleksis Kiven päivänä tehty talousarvioasioihin liittyvä
aloite kuitenkin on asia, joka pitäisi ottaa huomioon vuoden 2009
talousarvion laadinnassa ja varmaankin siten, että sekä KVTES:in että
myös hoitoalan yleissopimusten mukaiset tiedossa olevat pohjat näille

korotuksille tämän vuoden tammikuussa, maaliskuussa ja syyskuussa
tulisi ottaa laskennalliseksi pohjaksi vuoden 2009 raamia varten.

 

Ihan varmuutta minulla ei ole, vaikka olen niitä yrittänyt lukea, ovatko
nämä asiat, nimenomaan tämä riittävä rahoitus henkilöstön
palkkaamiseen vuoden 2009 pohjassa vielä olemassa. Mutta tietysti
tähän asiaan palataan talousarvion käsittelyn yhteydessä syksyllä.

 

Aloite 31

Valtuutettu Vuorela

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Teen seuraavan toivomusponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kalkkivuorentien
hidasteiden toteuttamista kiirehditään.

 

Valtuutettu Sademies

 

                                          Kiitoksia puheenjohtaja.

 

                                          Kalkkivuorentien varrella asuvat perheet ovat neljäntoista vuoden ajan
pyytäneet hidasteita siihen paikkaan, missä tämä maanteiden kuningas
ottaa ja kiitää autolla yli 80 km tunnissa, koska sitä nuoriso käyttää
oikotienään.

 

                                          Tarvitaanko tosiaan neljätoista vuotta yhden tai kahden hidasteen
saamiseen asuntokadulle silloin, kun lasten henki ja terveys on
vaarassa? Voiko tämä kaupunki kohdella lapsia ja lapsiperheitä näin
kelvottomasti? Minä vain kysyn sitä. Tarvitaanko tosiaan yksi vainaja
vai useampi vainaja ennen kuin sinne se hidastetöyssy saadaan?
Siellä 80 henkilöä, täysi-ikäisiä, täysjärkisiä ihmisiä ovat tätä vaatineet,
mutta kaupungin virkamies vaan toteaa, että siinä on näkemää
riittävästi. Siinä on näkemää hurjastelua varten. Ja sinne halutaan se.

 

                                          Mielestäni nämä ihmiset, jotka siellä asuvat, ovat oikeutettuja saamaan
sen hidastetöyssyn sinne viipymättä. Se on aivan järjetön tilanne tällä
hetkellä siellä. Ja tämä on kohtuuton aika.

 

 

                                          Suomihan on YK:n lapsen oikeuksien julistuksenkin ratifioinut. Siinä
sanotaan, että lapselle on tarjottava turvallinen katuympäristö. Tämä ei
sitä ole tällä hetkellä. Ei muuta.

 

Valtuutettu Tenkula

 

                                          Haluan kannattaa valtuutettu Vuorelan tekemää toivomuspontta.

 

                                          Itse koen aivan samoin, että liikennenopeuksia ei saada alas päin
muuta kuin töyssyillä. Tämä on ikävä asia monilla asutusalueilla.

 

Valtuutettu Lehtola

 

                                          Herra puheenjohtaja.

 

                                          Tarkoitukseni oli myös kannattaa pontta.

 

                                          Olen aina rakastanut näitä vauhditusponsia.

 

Valtuutettu Taina

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Asun siinä aika lähellä tätä Kalkkivuorentietä ja tunnen paikan. Siinä
todella ne nopeudet ovat välillä aika hurjia, että kyllä valtuutettu
Vuorela on tässä ihan oikealla asialla.

 

                                          Kannatan myöskin hänen ponttaan.

 

Aloite 33

Valtuutettu Anttila

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tämä varsinainen kaupunginhallituksen vastaus tähän aloitteeseen
tässä vaiheessa voi tyydyttää. Mutta toivon, että tämä asia on kuitenkin

sillä tavalla merkittävä, että kun kaupunginkansliassa sitä valmistellaan
edelleen, tätä täydennysrakentamisasiaa, niin kaksi asia pitäisi pitää
mielessä.

 

                                          Täydennysrakentamisen alueella on kuitenkin noin miljoona kerrosalaa,
sellaista rakennusoikeutta, joka voidaan ottaa käyttöön, jos kaupunki
jollakin porkkanalla voisi tukea omakotitalojen ja rivitaloalueiden
täydennysrakentamista. Näin ollen, kun kaupunginkansliassa joka
tapauksessa täydennysrakentaminen tulee MA-ohjelman yhteydessä
esille, niin tämä porkkana pitäisi pohtia.

 

                                          Toinen asia, joka liittyy nimenomaan täydennysrakentamisessa
ullakkorakentamiseen.

 

                                          Nyt parhaillaan kaupungissa valmistellaan ullakkorakentamisen
laajentamista myöskin ulkopuolelle kantakaupungin. Siinä yhteydessä
pitäisi kyllä kaupungin myöskin pohtia, millä tavalla voitaisiin toisaalta
informaation ja neuvonnan ja myöskin joidenkin porkkanoiden avulla,
vähän niin kuin hissiavustukset, edistää ullakkorakentamista.
Ullakkorakentamisessa saadaan todellisia uusia asuntoja melkein kuin
ilmaiseksi, tarkoitan asunto-ohjelman ulkopuolelta. Se on hyvin
tavanomaista muissa eurooppalaisissa kaupungeissa, että ullakot
myöskin otetaan asumiskäyttöön.

 

                                          Toivon, että kaupungissa tätä asiaa vähän paremmin pohdittaisiin.

 

Aloite 34

Valtuutettu Näre

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Haluan kiittää asiaan paneutuneista vastauksista, jotka eivät vain
kopioi toisiaan, vaan tuovat jokainen oman näkökulmansa asukkaiden
mahdollisuuksiin vaikuttaa rakentamisen suunnitteluun.

 

                                          Asuntotuotantotoimikunta kiinnittää aiheellisesti huomiota
yksityiskohtien merkitykseen viihtyisän asumistyylin rakentamisessa. Ja
toivoisinkin, että niitä myös alettaisiin soveltaa. Hinta ei ole este, vaan
pikemminkin tekosyy siihen, että rakentamiskulttuurimme on niin
puritaanista.

 

 

                                          Myös rakennusvalvontavirasto on kaivannut rakentamiseen
omaleimaisuutta. Uskoisin, että asukkailta saisi siihen hyviä ideoita,
kun arkkitehdeiltä niitä tuntuu välillä puuttuvan.

 

                                          Rakennusvalvontavirasto mainitsee lausunnossaan, että
kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen informaatiokeskus Laituri
oltaisiin avaamassa entisen linja-autoaseman tiloihin tänä vuonna.

 

                                          Esitänkin seuraavan ponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vuonna 2008
avattavan kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen
informaatiokeskus Laiturin toiminnassa kerätään
asukastoiveita rakentamisen omaleimaisuuden ja
viihtyisyyden parantamiseksi.

 

                                          Laiturissa varmaankin voisi kokeilla myös vastauksessa viitatun Opus –
virtuaalihankkeen sovellutuksia. Mikäli hyviä ideoita kertyy, ne on syytä
myös ottaa huomioon rakentamisessa.

 

Valtuutettu Leena Krohn

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kannatan valtuutettu Näreen tekemää ponsiehdotusta.

 

Aloite 35

Valtuutettu Arhinmäki

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Aina silloin tällöin näiden kaupunginhallituksen aloitevastausten
tulkitseminen on lukijasta kiinni.

 

                                          Esimerkiksi valtuutettu Kajoksen tekemässä hyvässä aloitteessa siitä,
että asukasyhdistykset ja kansalaisjärjestöt voisivat toimia
ostoskeskuksissa maksutta, niin vastaus on seuraava: ”Kaupunki on
usein mukana ostoskeskusyhtiöissä osakkeenomistajana tai toiminnan

harjoittajana. Tässä roolissaan kaupunki voi niin halutessaan
edustajiensa kautta paremmin ostoskeskusyhtiön sisällä vaikuttaa
niihin periaatteisiin, joiden mukaan yhtiö antaa käyttää sille vuokrattua
aluetta ulkopuolisiin tarkoituksiin.”

 

                                          Kaupunginhallitushan ei ota tähän asiaan yhtään mitään kantaa, vaan
toteaa vaan, että ”kaupunki voi niin halutessaan edustajiensa kautta”.
Kuitenkin useimmiten olisi hyvä, että valtuusto saisi jonkun
näkemyksen siitä, onko kaupunginhallitus sitä mieltä, että näiden
edustajien pitäisi toimia näin tai ei pitäisi toimia näin.

 

                                          Kysymys on siitä, että tänä päivänä monet ostoskeskukset, jos sinne
laittaa esimerkiksi kunnallisvaalien alla mikä tahansa puolueista pienen
teltan, jossa jututtaa asukkaita, asukasyhdistys, joku kansalaisjärjestö,
niin siinä voidaan pieni maksu ottaa. Ne voivat tuntua pieniltä, 25
euroa, mutta joskus 150 euroakin. No, varmasti isolle puolueelle, jolla
on paljon valtuutettuja, kuten Vasemmistoliitto esimerkiksi, se ei
välttämättä kaada kampanjointia. Mutta entäs sitten asukasyhdistys,
jolla ei ole välttämättä edes jäsenmaksutuloja tai pienet erilaiset
ryhmät? Ja kun tänä päivänä ostoskeskukset ovat kuitenkin niitä
paikkoja lähiöissä, asuinalueilla, jonne ihmiset kokoontuvat,
kerääntyvät, joissa ihmiset liikkuvat, niin siellä on hyvä, että
yhdistyksillä on myös mahdollisuus omien telttojensa kanssa olla.

 

                                          Siksi mielestäni olisi hyvä, että me ponnella vähän ohjeistettaisiin sitä,
mihin suuntaan näiden kaupungin edustajien olisi syytä halutessaan
toimia.

 

                                          Sen vuoksi esitänkin seuraavaa pontta:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin edustajat
ostokeskusyhtiöissä vaikuttavat siihen, että
asukasyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt voivat käyttää
yleisten kulkureittien varrella olevia ostoskeskusten
ulkotiloja maksutta.

 

Valtuutettu Ojala

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kannatan valtuutettu Arhinmäen tekemää ponsiehdotusta.

 

                                          Mielestäni todellakin kaupungin pitäisi, siltä osin kun sillä on

mahdollisuus näissä ostoskeskuksissa mukana olevana toimijana tai
omistajana olla vaikuttamassa, pyrkiä siihen, että asukkaiden,
asukasyhdistysten ja poliittisten järjestöjen ja muiden järjestöjen
toimintamahdollisuuksia parannettaisiin.

 

                                          Kaupungin kannattaisi myöskin aivan omien toimitilojensa osalta
miettiä, onko siinä mitään järkeä, että kuten kuulin juuri tänään:
Vuosaaressa, kauppakeskus kyllä antaa omat tilansa, sisä- ja
ulkotilansa siihen, että siellä voi puolueet olla vaalien alla jakamassa
esitteitä, mutta sen sijaan esimerkiksi metrovartijat kyllä ovat
häätämässä, jos hiukankin metron vaikka ulkoalueella oven suussa on
jakamassa esitteitä, niin metron vartijat kyllä häätävät pois. Onko
tämäkään nyt järkevää? Mielestäni kaupungin kannattaisi katsoa sitä,
että aktiviteetteja, esimerkiksi poliittista ja muuta
kansalaisjärjestötoiminta-aktiviteettia ei varmaan liikaa tässä
kaupungissa ole.

 

 

Valtuutettu Helistö (vastauspuheenvuoro)

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

                                          Ihan tuohon valtuutettu Ojalan kommenttiin, että metron suuaukkojen
edeltä vartijat heittävät poliittisten materiaalien jakajat pois.

 

                                          En nyt tulkitsisi ihan sitä käyttäytymistä noin. Viime eduskuntavaalien
alla olin usein esimerkiksi Sörnäisten metroaseman äärellä jakamassa
omaa materiaaliani. Sain pari kertaa mielestäni ihan asiallisesti heiltä
huomautuksen, etten tukkisi ihmisten kulkuväylää innokkaana
mainosten jakajana. Tämän ohjeistuksen saatuani siirryin hieman
sivuun ja niin metroliikenne kuin valtuutettu Helistön vaalikampanja
sujuivat ihan hyvin.

 

Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

                                          Tietenkin, tämä nyt menee jo vähän sivuunkin tästä aiheesta, mutta
olen kyllä ihan samaa mieltä, että totta kai pitää pitää huoli siitä, ettei
estetä matkustajien mahdollisuutta siirtyä metroon tai tulla pois, että se
on ihan järkevää. Mutta toivottavasti Loukoila kertoo toisenlaisia
kokemuksia.

 

 

Valtuutettu Loukoila (vastauspuheenvuoro)

 

                                          Arvoisa kokousväki.

 

                                          Minulla on ihan omakohtaisia kokemuksia tästä, että – valtuutettu
Helistölle tiedoksi – todellakin, metron vartijat ovat tulleet kertomaan,
että metron oviaukon läheisyydessä ei saa HKL:n alueella jakaa mitään
poliittista materiaalia, eli se oli hyvin selkeä pois ajo.

 

Valtuutettu Kantola

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Kajoksen aloitteessa on tartuttu hyvin tärkeään asiaan.

 

                                          Olemme lukuisten tapausten yhteydessä keskustelleet tästä ja todettu,
että peiliin pitää siinä katsoa. Tonttien luovutusehdoissa ja
vuokrausehdoissa olisi pitänyt tarkemmin määritellä, mihin niitä yleisiä
tiloja, erityisesti kauppakeskusten yhteydessä saa käyttää.

 

                                          Jos me täällä puhutaan kaupunkitilan ja erityisesti keskustan
elävöittämisestä, niin kyllä se elävöittäminen on myöskin sitä, että
erilaiset tahot, ja nyt tässä tapauksessa erityisesti poliittiset ryhmät
saavat toimia. Totta kai pitää ottaa huomioon se valtuutettu Helistön
esille nostama kysymys, että ihmisten pitää päästä liikkumaan. Mutta
kyllä pitää olla mahdollisuus näillä keskeisillä kaupunkipaikoilla
erilaisten ryhmien olla esittelemässä toimintaansa.

 

                                          Meidän olisi puututtava tähän kokonaisuutena, koska on vielä
vaikeampi puuttua yksittäisiin tilanteisiin. Mutta että saadaan ohjeistus.
Tässä esitetty ponsi on nyt yksi tapa yrittää viedä asiaa eteenpäin.

 

                                          Kannatan sitä lämpimästi.

 

Valtuutettu Anttila

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Olen täsmälleen samaa mieltä mitä edellä puheenvuoron käyttäneet
henkilöt.

 

 

                                          Tuen lämpimästi valtuutettu Arhinmäen pontta.

 

                                          Jos katsotaan, millä tavalla kaupunginvaltuusto ja yleensä poliittiset
päättäjät luovat toimintaedellytyksiä kauppakeskuksille ja yleensä
kaikenlaisille kaupalliselle toiminnalle, niin on vähintäänkin kohtuullista,
että myöskin heidän puoleltaan suhtautuminen poliittisten päättäjien ja
asukasliikkeiden toimintaan on samalla tavalla myötämielistä ja
nähdään sen yhteiskunnallinen merkitys ja myöskin
kansalaisyhteiskunnan edistämisen kannalta tärkeänä asiana, että
voidaan todella jakaa sekä materiaalia että myöskin pitää puheita ja
sillä tavalla edistää tällaista aktiivista kansalaisyhteiskuntaa.

 

                                          Toivon, että nyt kun syksyllä on tulossa vaalit, niin kaupungin puolelta
aktiivisesti viestitettäisiin yritysten ja elinkeinoelämän edustajille, joita
varmaan kaupungin johto tapaa, että tämäntyyppinen toive valtuustolla
on ja että nyt syksyllä, kun kunnallisvaaleissa näitä tapahtumia
järjestetään, niin ostokeskukset ja myöskin kaupungin omat tilat
voisivat olla paremmin kuin aikaisemmin kaikkien kansalaisjärjestöjen
ja poliittisten järjestöjen käytössä.

 

Valtuutettu Salin

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Opetuslaissa ? on tietysti aika vahvasti vahvistettu kansalaisten oikeus
mielipiteen esittämiseen julkisesti. Silloin myös tietysti yhdistysten ja
muiden osalta pitäisi olla mahdollista, kun ei enää myöskään
kaupungin oma järjestyssääntö aseta erityisiä ehtoja sille, etteivätkö
erilaiset järjestöt ja muut voisi olla esillä julkisissa tiloissa. Kyllä
kaupunkitila on juuri sitä aluetta, jossa kuuleminen, mielipiteiden vaihto
ja vaikuttaminen on nimenomaan, ei pelkästään mahdollista, vaan
luvallista ja suotavaa, niin kuin valtuutettu Arhinmäki joskus muotoilee.

 

                                          Ja hänen ponttansa kannatan ja varsinkin sitä, että aivan
todellisuudessa myös kaupungin johto ohjeistaa siten kuin
konserniohjeet ovat viimeksi täällä hyväksytty eri yhtiöiden,
kiinteistöyhtiöiden hallinnossa olevia kaupungin edustajia siitä, että
tämä maksuttomuusperiaate, koska se on maksuttomuusperiaate
nimenomaan, mitä kannattaa tämän ilmaisuvapauden tueksi tehdä, että
se menee eteen päin.

 

                                          Kannatan siis ponnen hyväksymistä.

 

 

Valtuutettu Lahti

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tämä ponsi on aika tavalla hämmentävä siinä mielessä, että kyllä
kauppakeskusten liiketoimintaan varatut tilat pitää pitää puhtaana
politiikasta. Eivät ihmiset tule kuuntelemaan sinne ideologisia viestejä,
vaan asioimaan. Ja nämä poliittisiin liikkeisiin liittyvät paikat ehkä
parkkipaikoilla taikka sitten sellaisilla aukeilla toreilla, joissa ei häiritä
liiketoimintaa.

 

                                          Elikkä ehdottomasti olen tätä pontta vastaan. Pidän harmillisena sitä,
että liiketoimintaan sekoitettaisi tällä tavalla politiikkaa. Mihinkä siellä
sitten se raja vedetään? Kuka pääsee pitämään ja minkälaisella
paikalla näitä puheenvuoroja?

 

Valtuutettu Brax

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Mielestäni tämä ponsi on hyvinkin perusteltu, jos katsotaan, mitä meillä
on äänestyskäyttäytymisessä tapahtunut. Meillä on suorastaan, kun
suuret ikäluokat poistetaan ja katsotaan, mikä on meidän
äänestysprosenttimme sitä nuoremmissa ikäluokissa eli
viisikymppisissä ja sitä nuoremmissa, niin valitettavasti olemme siinä
jommallakummalla 50 %:ia valtakunnallisissa vaaleissa ja
kunnallisvaaleissa saattaa olla, että joistakin kuntien yhdistämisistä
johtuen alamäki pikkuisen taittuu seuraavissa vaaleissa. Mutta
esimerkiksi Helsingin ennusteet ovat kuitenkin aika hälyttäviä ja
pelottavia.

 

                                          Yksi, mitä valtioneuvosto parhaillaan tekee oikeusministeriön johdolla,
että mietitään vähän mukavampaa ilman aikaa eduskuntavaaleille.
Kunnallisvaalit näillä näkymin pysyvät erittäin kurjissa keleissä ja
ilmoissa. Silloin kaikki ne teot, millä tasapuolisesti ilman, että ihmisillä
pitää olla paljon rahaa, ehdokkaat, politiikasta innostuneet ihmiset
pääsevät ihmisten kulkureiteille, tietenkin heitä kohtuuttomasti
häiritsemättä, ovat kannatettavia. Tämä on erittäin tärkeä osa sitä, millä
me innostamme ihmisiä osallistumaan vaaleihin. Sitä kautta
vahvistamme suomalaista demokratiaa.

 

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

                                          Toteaisin valtuutettu Lahdelle, että ihan mielelläni voisin lähteä vaikka
valtuutettu Lahden kanssa Vuosaareen Kolumbus-ostoskeskukseen,
koska siellä on pitkään jo ollut hyvä käytäntö. Tiedän monia muitakin
paikkoja. Totta kai, sehän sovitaan yhdessä. Ei tämä valtuutettu
Arhinmäen ponsi tarkoita sitä, että sinne menee poliittiset puolueet
päättämään, että mitä täällä tehdään, vaan nimenomaan, että
kaupungin edustajat neuvottelisivat näistä ostoskeskusten yhtiöistä,
missä sitten sovitaan näistä pelisäännöistä. Totta kai se täytyy olla
yhdessä sovittua.

 

Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu (vastauspuheenvuoro)

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

                                          Oli ikävä kuulla valtuutettu Braxilta, että kunnallisvaalien ajankohtaa ei
oltaisi siirtämässä, koska paras mahdollinen ajankohta niille olisi tietysti
kesäkuu ja siten vielä, että valtuustokausi päättyisi juuri vaaleihin eikä
tällainen nykyinen järjestelmä, jossa vanha valtuusto jatkaa vielä yli
kahden kuukauden ajan vaalien jälkeen ja uusi valtuusto tekee itse
asiassa tärkeimmän päätöksensä eli budjettipäätöksensä vasta noin
vuoden kuluttua valinnastaan ja se koskee vasta, ei vaaleja seuraavaa,
vaan sitä seuraavaa vuotta. Eli koko kunnallinen järjestelmä kaipaisi
sitä, että kunnallisvaalit saataisiin aikaistettua ja että uusi valtuusto
pääsee heti valintansa jälkeen vallan kahvaan, siis sinne mihin kansa
on sen tarkoittanut.

 

                                          Mutta – arvoisa puheenjohtaja – minäkin tuen valtuutettu Arhinmäen
pontta.

 

                                          On aivan paikallaan, että pelisääntöjä selkeytetään tai ainakin pyritään
neuvottelemaan niitten selkeyttämisestä.

 

Valtuutettu Sademies

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

                                          Minä haluaisin kiinnittää valtuutettujen huomiota siihen, että ainakin
viime vaaleissa kauppakeskusten ympäristössä ja muualla levitettiin

mainospamfletteja vähän turhan runsaskätisesti. Niitä oli sitten
maisema tulvillaan ja joku ne joutuu sieltä siivoamaan. Mutta en minä
nähnyt siellä valtuutettuja siivoamassa niitä. Kyllä se kaatui jonkun
muun siivottavaksi tämä homma. Jos sinne niitä mennään jakamaan,
niin pitää sopia myös sitten kauppakeskuksen kanssa, että kuka ne
siivoaa. Ei muuta.

 

Valtuutettu Arhinmäki

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tietysti tästä voisi avata laajan keskustelun siitä, mikä tänä päivänä on
puolijulkista, mikä on yhteistä tilaa, jota valtuutettu Lahti lähti
kritisoimaan.

 

                                          Tässähän on kysymys siitä, että tänä päivänäkin ostoskeskuksilla
nimenomaan ulkotiloissa paljon on erilaisia telttoja ja muita ja tulisi
yhteiset pelisäännöt siitä, että niissä ei kovia maksuja, vaan päästään
ja nähdään, että se tyydytetään molempia puolia ja se on osa julkista
tilaa.

 

Tänä päivänä erityisesti pitää muistaa, että ostoskeskukset haluavat
tällaisiksi puolijulkisiksi vähintään silloin, jos ne haluavat sinne myös
paljon kunnallisia palveluita. Esimerkiksi jos ajatellaan Kampin
keskustaa, metroasema on Kampin keskuksen sisällä. Monet ostareilla
on metroasemien sisäänkäynnit. Espoossa jopa kirjastot ja kirkotkin
ovat jo ostareiden sisällä. Jos ostoskeskukset pyrkivät sellaisiksi
paikoiksi, joissa ihmiset liikkuvat, joissa ihmiset viihtyvät, niin silloin
toinen puoli on myös se, että siellä yhteiskunnallisuuden pitää
tasapuolisesti pystyä näkemään. Ei voi lähteä siitä, että yhteiskunta
vaan tarjoaa sinne erilaisia palveluita, jotka vetää ihmisiä, mutta sitten
sanotaan toiselle puolelle yhteiskuntaa, että ei, teitä ei tarvita tänne.

 

Tämä on iso kysymys demokratian kannalta, että miten me kaikki
pystytään liikkumaan siellä missä ihmiset ovat. Jos me järjestetään
tupailtoja, niin kyllä, tietysti minun tupailtoihini tulee paljon ihmisiä,
mutta monen muiden välttämättä ei tule, että se on mentävä sinne
missä ihmiset ovat ja he ovat tänä päivänä aika paljon ostareilla ja
kauppojen edustoilla.

 

Valtuutettu Lahti (vastauspuheenvuoro)

 

 

                                          ? , että tarkoitan sellaisia liiketoimintatiloja, joissa asiakkaat ovat
tulleet vain hankkimaan tarpeisiinsa tavaroita. Sen sijaan näillä
tapahtumatoreilla, Tallinnanaukio ja monissa muissa suurissa
ostoskeskuksissa toki pitää olla poliittista puheenvuoroa
mahdollistavaa toimintaa. Se on hyvin erikseen sovittavissa. Mutta sitä
ei voi ulottaa sellaisiin hyper- ja supermarketteihin, joissa tähän
tarkoitukseen ei ole varattu tiloja.

 

Valtuutettu Karu

 

                                          Joo, kiitoksia.

 

                                          Ihan kommenttina vaan, että taitava asukasyhdistys tai muu tällainen
organisaatio myy potentiaalisen ostovoimansa ja sitä kautta saa tilat
käyttöönsä.

 

                                          (Puheenjohtajan välikommentti.)

 

Valtuutettu Puhakka

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tähän keskusteluun ihan haluan myös painottaa tätä julkisten tilojen
käyttöä näissä yhteisissä poliittisissa ponnistuksissa. Tämä on oikeasti
demokratiakysymys.

 

                                          Voisi sanoa ihan kokemuksesta nimimerkki ”paljon siellä
kauppakeskuksissa ja toreilla seisonut”, että täytyy sanoa, että
yllättävän miellyttävä se kuitenkin se vastaanotto sieltä kansalaisten
taholta on, vaikka onkin Vasemmistoliitosta, niin puhumattakaan sitten,
jos on valtapuolueet liikkeellä.

 

                                          Elikkä se – haluan sanoa ihan vakavasti – että se vastaanotto myös
ihmisten taholta on kyllä ollut ihan kauppakeskuksissa myönteinen, eli
kyllä minun mielestäni tätäkin pitää arvostaa, että myös ihmiset
tuntuvat haluavan kohdata poliitikot vaalien alla ja vaalien välilläkin
myös näissä julkisissa tiloissa ilman niitä korkeita kynnyksiä
tupailtoihin.

 

Motion 38

 

Ledamoten Johansson

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Aloitteen tekijä ei ole itse paikalla.

 

Mutta haluan kuitenkin pohjoishelsinkiläisenä todeta, että tämä on kyllä
erittäin tärkeä vesistö tämä Longinoja. Se on poikinut tällä vaalikaudella
jo kaksi aloitetta.

 

? on tässä edustaja, anteeksi valtuutettu Lipposen – myös edustaja
Lipposen – aloite, jossa mm. todetaan tietysti, miten tärkeä
Vantaanjoen sivuhaara tämä on ja kulkee vanhojen kulttuurimaisemien
läpi ja toimii nykyään taas myös kalojen, ei ainoastaan ihmisten
kutupaikkana.

 

                                          Tämä ensimmäinen aloite, joka tehtiin aiemmin vaalikaudella, sehän
sisälsi sen, että kun Longinojan ruotsinkielinen versio oli jäänyt
kokonaan kartoista ja virallisista dokumenteista pois, niin todettiin, että
sen nimi on Dikelbackabäck ? ja se on palautettu nyt sen aloitteen
pohjalta.

 

Ja siltä osin ymmärrän valtuutettu Lipposen aloitteen, että kun ”bäck”
on suomeksi puro, niin siinä mielessä hänen ehdotuksensa on ihan
looginen, mutta kun mielestäni nimistötoimikunnan logiikka on kuitenkin
vielä vahvempi, niin en esitä sen palauttamista, mutta totean vain, että
olemme tekemisissä erittäin tärkeän vesistön kanssa.

 

Aloite 39

Valtuutettu Tenkula

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

 

                                          Valintatalo on saapunut Suutarilaan vuosi sitten. Se oli hieno juttu.

 

                                          Nykyään kun lähiöistä tiedämme, että palvelut rapautuvat ja
ostareillakin kauppakeskukset muuttuvat lähipubeiksi jne., niin me
saimme Suutarilaan – yllätys yllätys – Valintatalon aivan

asutuskeskuksen keskellä. Ja koska tätä Valintatalon
liikennejärjestelyistä ei todellakaan ole suunniteltu siinä vaiheessa, kun,
tai etukäteen ennen kuin tiedettiin, että me saamme Valintatalon, niin
siinä on nyt ollut suuria ongelmia.

 

                                          Kiitän kaupunginhallitusta saamastani vastauksesta, missä
suhtaudutaan myönteisesti, että Valintatalon eteen, jossa on risteys,
saataisiin kiertoliittymä, mutta koska tietysti näitä liikennehankkeita on
paljon ja tavallaan ne on lukkoon lyöty nyt jo tärkeysjärjestyksessä
2012 asti, jolloin tämä kiertoliittymä vasta kisaisi sitten 2012 jälkeisten
hankkeiden joukosta, niin haluan ponnellani kiirehtiä tätä asiaa.

 

                                          Joten ehdotan seuraavanlaista pontta:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Suutarilan
kiertoliittymää kiirehditään.

 

Valtuutettu Vuorela

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kannatan lämpimästi tätä valtuutettu Tenkulan erinomaista pontta.

 

 

Aloite 43

Valtuutettu Helistö

 

                                          Olen kohtuullisen huolissani kaupungin hyvästä tavoitteesta elävöittää
kaupunkitalokorttelia ja tätä vanhaa kaupunkia, Senaatintorin
ympäristöä.

 

                                          Tehdessäni tämän aloitteen, joka koskee siis Senaatintorin ympäristön
rauhoittamista autoliikenteeltä erilaisin keinoin, kaupunginjohtaja
Pajunen ei ollut vielä tuonut esiin yllättävää kommenttiaan, jonka
varmaan muistatte, että kantakaupunkiin tulee jatkossakin päästä hyvin
henkilöautoilla. Tätä asiaa on pohdittu monesta eri näkökulmasta. Ja
eräällä lailla ymmärrän hyvin myös kaupunginjohtajan ajatuksen tässä
asiassa.

 

 

Mutta kuten jo sanoin, olen huolissani kaupungintalokortteleiden
elävöittämisprojektin tulevaisuudesta. Mielestäni se on edelleen liian
kiinteistöviraston ja byrokratian takana ja mitään todellisia muutoksia ei
ainakaan lähivuosina ole näköpiirissä. Mielestäni tämä on väärä
strategia, koska kaupungintalokortteleita voidaan kehittää myös pienillä
askelilla, ei vain suurilla kiinteistöremonteilla ja uusilla vuokralaisilla.
Mielestäni nimenomaan kävelyalueiden ulottaminen lähemmäksi
kaupunkitalokortteleita olisi yksi helpostikin toteuttavissa oleva tapa.

 

                                          En aio rasittaa teitä, hyvät valtuutetut palautusehdotuksilla tai
ponsiesityksillä, koska uskon, että ette halua ottaa kantaa aika
yksityiskohtiinkin meneviin asioihin pelkästään valtuutettu Helistön
puheenvuoron perusteella, vaikka myönnänkin, että olen onnistunut
yllättävän monta huonoa aloitevastausta palauttamaan nimenomaan
teidän tuellanne.

 

                                          Mutta haluaisin nyt nostaa keskusteluun myös sen näkökulman, jota
toistaiseksi ei ole kaupunkisuunnittelussa tai kantakaupungin
liikennekeskustelussa tuotu esiin.

 

                                          Eli toistaiseksi olemme lähteneet siitä, että kävelykeskusta voidaan
toteuttaa Helsingissä oikeastaan vasta keskustatunnelin toteuttamisen
yhteydessä.

 

                                          Nyt jos olen ymmärtänyt oikein, niin keskustatunnelin tulevaisuus on
hyvinkin vaakalaudalla, kun sosiaalidemokraatit ovat ottaneet
toisenlaisen lähtökohdan sen toteuttamiseen. Ja näin ollen meidän
pitäisi päästä kuitenkin keskustelemaan siitä, miten välttämätön
kävelykeskusta voitaisiin kuitenkin toteuttaa, vaikka keskustatunnelia ei
ikinä toteutettaisi.

 

                                          Haluaisin tuoda keskusteluun muutamia vähemmän pragmaattisia
tapoja laajentaa kävelykeskustaa. Tarkoitan nyt vähemmällä
pragmaattisuudella sitä, että mielestäni kävelykatuja ei tarvitse aina
rakentaa kävelykaduiksi. Kävelyalueita voitaisiin ottaa käyttöön
esimerkiksi kesäkaudelle. Esimerkiksi tämä vanhan kaupungin
kaupungintalokortteleiden alueet olisivat hyvinkin sellaisia, joita
voitaisiin kesäaikana hyödyntää enemmän kävelyalueina.

 

                                          Vastauksessa sanotaan mm., että Yliopistokatu, entinen Hallituskatu
Tuomiokirkon edustalla voidaan tulevaisuudessa muuttaa
kävelykaduksi sitten, kun jotkut muut toimet täällä korttelistossa ollaan
tehty. Mielestäni se on väärä lähtökohta.

 

 

                                          Sain juuri erään linkin, tai erään ystäväni kautta linkin Kolumbiaan
Bogotaan, jossa miljoonakaupungissa ollaan ryhdytty toteuttamaan
sellaista, että joka viikonloppu iso kantakaupunki on kielletty
henkilöautoilta. Sinne ei tulla henkilöautoilla. Sen lisäksi, että tämä
toiminta on lähtenyt ilmanlaadun takia – niin kuin valtuutettu Bryggare
hyvänä oppilaana tietää – mutta sen lisäksi tällä on ollut yllättäviä
lisävaikutuksia. Tämä on aiheuttanut Bogotan kaupungin
kantakaupungille yllättävän piristymisen. Jokaisesta viikonlopusta on
tullutkin tapahtuma, joka tuo kantakaupunkiin tuhansia ihmisiä
viettämään vapaa-aikaansa, tapaamaan ystäviään, kuluttamaan,
ostamaan. Eli kävelykeskustan laajentumisella ei pitäisi olla lainkaan,
tai kävelykeskustaa ei pitäisi vastustaa sillä, että pelätään
kantakaupungin ostovoiman heikkeneminen.

 

                                          Tiedän, että on varmaankin radikaalia ryhtyä sille linjalle, mitä
Kööpenhaminassa harrastetaan eli sille linjalle, että kerran vuodessa
yksi katu muutetaan jalankulkupainotteiseksi kaduksi pois
henkilöautoilta.

 

                                          Mutta me voisimme tehdä sellaisia toimia, mitä esimerkiksi
Amsterdamissa tehdään. Amsterdamissa on yksi keskeinen,
sanottaisiinko kokoojakatu –tyyppinen katu, joka joka torstai muutetaan
tori- ja kauppakaduksi, liikenne pois ja torikauppiaat kadulla. Ihan
mahtava yhteisöllinen tapahtuma myös. Olen ymmärtänyt
...(Puheenjohtajan välihuomautus.) Joo.

 

Ja siirrytään kaupunkisuunnittelulautakuntaan, koska olen ymmärtänyt,
että kaupunkisuunnittelulautakunta on tämän kevään aikana
tekemässä päätöksiä tulevan kävelykeskustan suhteen.

 

                                          Toivon valtuutetuilta, kaikista ryhmistä, nyt reipasta ja rohkeaa ajattelua
siitä, että miten voisimme elävöittää myös nopeasti tätä yhteistä
kantakaupunkiamme ja miten voisimme parantaa jalankulkuolosuhteita.
Se on kuitenkin itsestään selvä trendi, mitä meidän pitäisi tehdä. Mutta
ei nyt anneta rahan sitä liikaa jarruttaa. Ollaan rohkeita ja tehdään
myös kevyempiä ratkaisuita asian eteen.

 

Valtuutettu Kantola

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Keskustakortteleiden elävöittämisasiassa on käyty monenlaisia
keskusteluja ja meillähän alkaa olla vähän kilpailukin siitä, että kuka

saa olla tässä aloitteen tekijä, onko se Leijona Osakeyhtiö,
kaupunginhallitus, kiinteistölautakunta vai kuka. Joka tapauksessa
monia asioita on nyt selvityksessä ja monenlaisia ideoita on siitä, mitä
kaikkea uudella lailla sijoitellaan toimintoja ja miten liikennettä voitaisiin
ehkä tulevaisuudessa toisella lailla ohjata. Tähän elävöittämiseen ilman
muuta ihan olennaisena osana kuuluu se, että kävelykeskusta
laajenee.

 

Ja valtuutettu Helistö oli tässä aika reilu, kun ei vaadikaan meitä tänään
ottamaan kantaa, koska vielä on ihan mahdoton ottaa kantaa siitä, että
mihin, mikä katu ja mihin suuntaan missäkin liikenne kulkisi. Se
ongelma tiedetään, että se ykkösen ja kolmosen ratikkaraide pitää
jostakin kulkea. Joku suunnitelmahan oli, että Unioninkadulle ne
kulkisivat molempiin suuntiin, siinä raiteet. Mutta ennen kuin näistä on
saatu tarkemmat selvitykset, niin on vaikea ottaa kantaa yksittäisiin
katuihin ja niiden käyttöön. Mutta joka tapauksessa se on edessä, että
kävelykeskusta laajenee.

 

Valtuutettu Kalima

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Sosialidemokraattinen ryhmä katsoi, että ei ole asianmukaista sitoa
keskustatunnelin rakentamista ja kävelykeskustaa toisiinsa.

 

                                          Kysymys on oikeastaan muustakin kuin liikenneratkaisuista. Kysymys
on kaupungin imagosta ja sen viihtyvyydestä. Me olemme pitäneet aika
huonona ikään kuin sitä, että nämä on kytketty yhteen ja nähneet, että
se on ollut jonkinlainen painostuskeino. Me ymmärrämme, että tällä
hetkellä keskustatunneli on siirretty pois agendalta. Se ei ole realistinen
vaihtoehto. Mutta me näemme kyllä, että kävelykeskusta-asiaa pitää
kiirehtiä.

 

                                          Itse toimin aika paljon yliopistokorttelissa. Pidän aika sietämättömänä
sitä tilannetta. Siinä kampuksen jalankulkuliikenteen lomassa
puikkelehtii sitten autot ja moottoripyörät. Siellä on aika paljon
vaaratilanteita. Yliopistonkatu on tyypillisesti sellainen alue, josta pitäisi
muodostaa kävelyalue ja myöskin eräitä muita.

 

                                          Toivoisin, että kaupunkisuunnittelulautakunta kiirehtisi tätä hanketta,
sen valmistelua sillä tavoin, että se saataisiin valtuustoon vielä tämän
vuoden aikana jos mahdollista ja me voisimme keskustella täällä niistä
vaihtoehdoista.

 

 

                                          Valtuutettu Helistön puheenvuorossa oli useita mielenkiintoisia
näkökulmia. Eräs oli se, että voidaan ajatella myöskin sitä, että tietyt
kadut ovat määrätyn ajan vuodesta ainoastaan kävelykäytössä. Ei
hullumpi ajatus.

 

Valtuutettu Koskinen

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Olen mielessäni ihmetellyt, miten sosialidemokraatit ovat luopuneet
tästä Pekka Korpisen ajamasta oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta
tämän keskustunnelin osalta.

 

Aloite 44

Valtuutettu Puhakka

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Haluan lyhyesti vaan todeta tästä, että tässä oli kaksi lausuntoa, oli
kiinteistöjen kehittämisyksikön lausunto ja sitten asuntolautakunnan
lausunto.

 

                                          Olen todella tyytyväinen, että kaupunginhallitus on valmistellut tämän
asian nimenomaan asuntolautakunnan esityksen pohjalta. Elikkä
tulkitsen niin, että tässä todellakin jatkossa näitä asukkaiden
vaikutusmahdollisuuksia ja koulutusmahdollisuuksia niin
toimintaedellytysten kuin rahojenkin osalta yhtenäistetään. Mielestäni
tämä vastaus on selkeä, vaikka tosiaan kiinteistöjen kehittämisyksikkö
oli sitä mieltä, ettei mitään muutoksia tarvita. Että kiitos tästä.

 

                                          Ja mietin jo tuossa tällaisen vauhdittamisponnen tekemistä, mutta
eiköhän tämä mene vauhdilla eteenpäin ilman ponttakin.

 

                                          Kiitos.

 

Valtuutettu Hänninen (vastauspuheenvuoro)

 

 

                                          ? tässä kohdassa, että olisi myös asukkaiden edustusryhmältä eli
vuokralaisneuvottelukunnalta pyydetty mielipidettä, koska hehän
kuitenkin vuokrissaan maksavat nämä koulutusrahat.

 

Valtuutettu Puhakka

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Haluan huomauttaa, että näissä lausunnoissa mitä on annettu näistä,
niin sieltä löytyy myös summat koulutukseen käytettävistä rahoista. Ja
voin kyllä sanoa, että ne eivät tule nostamaan vuokralaisten vuokria.
Kyse on niin minimalistisista summista.

 

62 §

Esityslistan asia nro 7

RÖYKÄN ENTISEN SAIRAALA-ALUEEN RAKENNUSTEN JA MAA-ALUEEN

MYYMINEN SENIOR PARTNERS OY:LLE

 

Valtuutettu Salin

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tämä Röykän sairaalan kiinteistön myyminen ja kilpailuttaminen on
varsin – voisiko sanoa – epäonnistunut asia täsmälleen siinä mielessä,
että tuo hinta, joka maapinta-alasta, joka on todellakin 45 ha ja päälle
sekä mahdollisesti varsin huonokuntoisiltakin, osittain
huonokuntoisesta rakennuskannasta, jossa kuitenkin kerrosalaa on
11 000 k-m2 ja tarjousten paraskin hinta on vain 3,8 milj. euroa, on
sellaista polkumyyntiä, jota ei SKP:n ja asukaslistan yhteinen
valtuustoryhmä voi kannattaa.

 

Tämä on todellakin sosiaalista polkumyyntiä myös siltä osin, että tuo
yhtiö, joka aikoo sinne jonkinlaisen vanhustenhuollon laitoksen sitten
perustaa, mahdollisesti myydä palveluja hyvään hintaan, mahdolliseen
korkeaankin hintaan Helsingin kaupungilla kaupungille päin, on sitten
sellaista rahastamista, jota emme myöskään voi hyväksyä, kun

ajatellaan visiona, miten me suuret ikäluokat siirrymme kohta
dementiahoitokoteihin.

 

                                          Joten esitän myynnin hylkäämistä näillä mainitsemillani perustein.

 

Valtuutettu Ojala

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valitettavasti en nyt voi tukea valtuutettu Salinin ajatusta siitä, että
tämä myynti pitäisi hylätä.

 

                                          Samalla haluan todeta sen, että olen todellani pahoillani, että olemme
päätyneet tähän pisteeseen, että nämä arvokkaat historialliset
rakennukset, kiinteistö ja todella luonnonkauniit maa-alueet siellä
ollaan nyt myymässä.

 

                                          Mutta se, että me olemme nyt tässä pisteessä, niin sehän on pitkä
prosessi. Ja tietysti kaupunki voi syyttää siitä itseänsä, että emme ole
niille aikaisemmin, näille kiinteistölle ja tälle maa-alueelle löytäneet
parempaa käyttöä.

 

                                          Kun Martti Asunmaa oli Helsingin kaupungin henkilöstöjohtajana,
hänellä oli ajatus siitä, että Röykän sairaalan vanhat kiinteistöt
otettaisiin esimerkiksi kaupungin henkilöstön kurssikeskuksen tai
vastaavaan käyttöön. Itsekin aikoinaan silloin, kun olin
työsuojeluvaltuutettuna terveysvirastossa ja moneen otteeseen
vierailimme myös Röykässä tutustumassa tiloihin, niin olin sitä mieltä,
että tälle kiinteistölle löytyisi todella hyvin käyttöä ja kaupungin
kannattaisi pitää siitä kiinni. Näin ei kuitenkaan sitten valitettavasti ole
tässä vuosien saatossa tapahtunut, vaan rakennukset ovat pääosin
olleet poissa käytöstä. Jonkin verranhan toki henkilöstöllä on ollut vielä
tiloja siellä käytössä.

 

                                          Mutta historiallisesti ja muutoinkin, mielestäni tämä on hyvin
valitettavaa. Toisaalta, kun tarjouskilpailu nyt sitten on tehty ja sillä
tavoin tämä kauppahinta, voi tietenkin täällä spekuloida ihan mitä
tahansa, mitä siitä voisi saada, mutta parempaa tarjousta nyt ei ole
tullut. Nämä kaksi tarjousta tällä kierroksella, niin myyntiinhän tämä
menee. Mutta en usko, että tulevat sukupolvet meitä päättäjiä tulevat
päätöksistä kiittämään, ainakaan niistä päätöksistä, joilla tämä prosessi
on laitettu aikoinaan liikkeelle.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Ojalalle tietysti voisi kommentoida, että silloin kun 1990-
luvulla ryhdyttiin psykiatrisia sairaaloita ajamaan alas, niin juuri tämä
psykogeriatrinen Röykän sairaala oli ensimmäisiä ikävä kyllä. Ja todella
1990-luvulla vielä oli tämä sairaalakiinteistö monin osin kylläkin
henkilöstöasiainkeskuksen käytössä. En itse ole siellä missään
kuntoutuksessa ja muussa ollut, mutta siellä monet kurssit ja vastaavat
on järjestetty.

 

                                          Kaiken kaikkiaan periaatteena pitäisi olla, että kaupungin kiinteää
omaisuutta ei polkumyydä, ei sitten kaupungin sisällä eikä myöskään,
jos se sattuu sijaitsemaan jonkun muun kunnan alueella.

 

                                          Tästä syystä edelleenkin olen sitä mieltä, että tämä asia pitäisi hylätä.

 

Valtuutettu Taipale

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          En vastusta nyt tässä tilanteessa myyntiä, mutta tuon tämän ilmiön
historiasta hiukan tietoa ja siihen liittyy Helsingin kaupunki varsin
aktiivisesti.

 

                                          Vuonna 1993 meillä oli 15 ha tyhjää sairaalatilaa koko maassa,
pääosin mielisairaaloissa ja tuberkuloosiparantoloissa. Silloin arvioitiin
Y-Säätiön puolella, että josko osa niistä tyhjistä tiloista yleensä
voitaisiin rakentaa asunnoiksi ja palveluasunnoiksi. Iiro Viinanen,
hänen johdollaan tehtiin asetusmuutos, jotta valtio olisi antanut 25 %
lisää ylimääräistä valtionapua tähän tarkoitukseen. Y-Säätiö järjesti
valtakunnallisen arkkitehtuurikilpailun ”Laitoksista asuntoja”, jossa oli
kaksi kohdetta. Helsingin kaupunki teki pienen virheen ottaessaan
kohteeksi Röykän sairaalan, koska ei sitoutunut siihen. Ja toinen oli
Kellokosken sairaalan talousrakennus. Näihin tuli yhteensä 83
arkkitehtuuriehdotusta, eli yli 10 %:lta arkkitehtejä koko maasta sen
vuoksi, että arkkitehdit olivat työttömiä ja odottivat saavansa töitä. Ne
olivat erittäin loistavia ehdotuksia. Mutta tässä oli se vika, että Röykän
sairaala on Nurmijärven puolella ja Helsingillä ei ollut mitään reaali-
intressiä toteuttaa yhtään niistä suunnitelmista. Siinä olisi vaadittu
pienen, silloin pienen kunnan eli Nurmijärven aktiivista panostusta, että
olisi kaavoitettu alueet. Kumpikaan näistä projekteista ei toteutunut,

samoin kuin ei toteutunut samantapaisista syistä Rauhan sairaalan
muuntaminen. Heikki S. von Hertzenin toimesta oltiin hyvin pitkällä.
Valtionavut oli jo annettu tähän muuntamiseen, mutta se oli Jousenon
kunnan alueella. Lappeenranta ja Kotka ja eräät muut vetäytyivät tästä
sairaalasta. Se on yhtä lailla ollut tyhjänä.

 

                                          Olen aika pahoillaan siitä, että näin hyvään tarjoukseen ei silloin
tartuttu, eli olisi kannattanut ehkä ottaa kilpailukohde Helsingin
kaupungin alueelta. Sama virhehän tehtiin Nikkilässä. Jos sinne olisi
rakennettu esimerkiksi sata palveluasuntoa meidän omille asukkaille,
he eivät olisi ratikka 3:ssa tällä hetkellä, vaan sellaisessa kylässä, joka
on tottunut poikkeavaan käyttäytymiseen sadan vuoden ajalta. Mutta
tämän tapaista ajattelumallia aika harvalla – ikävä kyllä – on ollut.
Vihreätkin siihen aikaan oli niin pieni puolue, että heidän
puoluekokouksensa mahtui Kellokosken juhlataloon. Minä sen tunnen
aika hyvin, koska kaivoin porkkananaatteja sieltä pöytien alta
kokouksen jälkeen. Mutta täytyy kehua heitä. Muiden puoluekokousten
yhteydessä kaivetaan paljon muuta tavaraa pöydän alta.

 

63 §

Esityslistan asia nro 8

HERMANNIN AUTOPAIKKATONTIN 21001/2 JA ASUINRAKENNUSTEN

TONTIN 21674/5 VUOKRAUSPERUSTEET

 

Valtuutettu Koskinen

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tässä ollaan jälleen tekemässä 60 vuoden tontinvuokrasopimusta
tietoisena siitä, että 60 vuoden päästä on kova poru, kun vuokria pitää
nostaa 10 – 20-kertaiseksi. Tietysti tässä on se ilo, että aika harva
meistä on sitä porua silloin kuuntelemassa. Tässä kaupunki samalla
menettää merkittävät vuokratulot, kun vuokrien suuruus ei vuosikausia,
on vain murto-osa siitä mitä on tarkoitettu.

 

                                          Kysynkin apulaiskaupunginjohtaja Penttilältä, miksei
vuokrasopimukseen ole sisällytetty sen tarkistamista esimerkiksi 10 tai

15 vuoden välein?

 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tässä tapauksessa, ja koska on kyse kohtuullisen pienehköstä
kohteesta, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, että joka kymmenes vuosi
ei tarkisteta tätä hintaa. Se, että tarkistetaanko suuremmalla, 20 tai 30
vuoden tähtäimellä, niin sitä ei ole myöskään käsitelty.

 

                                          Tämä kaiken tämän kuukauden kokemuksen pohjalta voin todeta
asiasta, jota on tietenkin valmisteltu jo hieman aikaisemmin.

 

66 §

Esityslistan asia nro 11

LAUTTASAAREN TONTIN 31135/11 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

(NRO 11658)

 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

                                          Täydennyksenä esittelyyn.

 

                                          Viitaten sivun 40 kiinteistölautakunnan lausuntoon, jossa he toteavat,
että kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin maan
omistajan kanssa on tehty sopimus, totean, että 25.2.2008 on mainittu
sopimus allekirjoitettu.

 

                                          (Puheenjohtajan välikommentti.)

 

Valtuutettu Gartz

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

 

                                          Vattuniemen uusiin asuintaloihin on muuttanut ennakoitua enemmän
nuoria lapsiperheitä. Tähän asti kaikille päiväkotipaikkaa hakeneille on
onnistuttu järjestämään paikka.

 

Mutta tilanne huononee huomattavasti ensi syksynä. Silloin
sosiaalivirasto joutuu luopumaan Arkadan entisen talon tilapäisistä
vuokratiloista. Sosiaalivirasto on siksi tilannut kaksi parakkipäiväkotia
Lauttasaareen, toinen suomenkielisille lapsille ja toinen ruotsinkielisille
lapsille. Ainoa tonttivaraus uudelle päiväkodille on Vattuniemen
puistotiellä. Tämä hanke valmistuu aikaisintaan parin vuoden kuluttua.

 

                                          Uuden väestöennusteen mukaan Vattuniemen puistotien hankekaan ei
valmistuttuaan tarjoa riittävästi päiväkotipaikkoja Lauttasaaressa, vaan
tilaa tarvitaan edelleen lisää.

 

                                          Teen siksi seuraavan ponsiehdotuksen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ryhdytään
neuvottelemaan Lauttasaaren uusien asuintalojen
rakennuttajien kanssa päiväkodille sopivien tilojen
vuokraamisesta kaupungille.

 

Valtuutettu Helistö

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Ihan muutama kommentti asemakaavasta, jota en pidä ihan täysin
onnistuneena.

 

                                          Täällä meidän esittelyaineistossamme on kaksi valokuvaa, kaksi
valokopiota alueelta. Mielestäni tämä on kaupunkikuvana aika rumaa,
ykstotista, ykspuolista elementtitehtailua, elementtitalotehtailua.

 

                                          Olen kaupunkisuunnittelulautakunnassa Lauttasaaren vastaavissa
asemakaavoissa usein pyrkinyt tuomaan sellaista esitystä esiin, että
pyrittäisiin kaavoituksen pohjaksi säilyttämään vanhaa
teollisuuskiinteistöpohjaa ja siltä pohjalta täydennysrakentamaan näitä
kortteleita.

 

                                          Me emme ole onnistuneet mielestäni löytämään balanssia vanhan
rakennuskannan ja uuden rakennuskannan välillä kovin monessa
paikassa muuallakaan. Lauttasaaressa olisi ollut monia hienoja

lähtökohtia vähän toisenlaiselle asumiselle ja vähän toisenlaiselle
kaupunkisuunnittelulle. Tarkoitan tässä nyt loft -asumista ja myös
pienien kulttuuri- tai elinkeinotoimijoiden työtilojen ja asumisen
yhdistämistä vanhoihin kiinteistöihin jne.

 

                                          Täällä meidän kokousbyrokratiassamme sattui vielä sitten sellainen
outo tapaus. Melkein kaikissa lautakunnissa käsittääkseni on sellainen
periaate, että yleensä jos lautakunnan jäsen haluaa pyytää asian
pöydälle, se sen kummemmitta keskusteluitta jätetään pöydälle. Meillä
kaupunkisuunnittelulautakunnassa on käyty tästä periaatteesta ikäviä
äänestyksiä kaksi, kolme kertaa. Tämä on yksi niistä tapauksista.

 

Minulle tulee näistä siinä mielessä huono fiilis. Koen
kaupunginvaltuutettuna huonoa omaatuntoa, että en ole pystynyt
tutkimaan tämän asemakaavan hyvyyttä tsekkaamalla etukäteen niitä
kiinteistöjä, mitä tässä korttelissa on ollut ja koska en ole saanut tätä
asiaa pöydälle, en ole myöskään osannut kokouksen kuluessa tehdä
järkeviä vasta- tai palautusesityksiä. Näin ollen minulla on ainakin nyt
hyväksyessämme tätä asemakaavaa huono omatunto, koska
mielestäni tuossa korttelissa olisi sellaista rakennuskantaa, jota olisi
pitänyt myös säilyttää, huom., ei suojella, mutta säilyttää ja sen lisäksi
rakentaa asuntoja.

 

                                          Meidän pitää oppia sekoitta uusi ja vanha rakennuskanta tänä
täydennysrakentamisen aikana.

 

Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)

 

                                          Kiitoksia puheenjohtaja.

 

                                          Minä jaan valtuutettu Helistön kanssa tämän tuskan.

 

                                          Mielestäni on kauhean masentavaa ja toin tämän myöskin
kaupunginhallituksessa esille nyt tällä viikolla, kun käsittelimme jälleen
yhtä Lauttasaaren teollisuuskiinteistöä, jota tullaan purkamaan ja
rakentamaan asuntoja, että näyttää olevan hitaat nämä kiireet välillä.
Kun kaupunginmuseo on jo vuonna 1999 edellyttänyt, että pitäisi
nimenomaan miettiä, miten tätä vanhaa rakennuskantaa pitäisi
hyödyntää ja tästä ollaan kuulemma inventointiprosessi on meneillään,
mutta saammeko edes tänä vuonna tämän Lauttasaaren
teollisuuskiinteistön inventoinnin tänne käsittelyyn, sitä en tiedä. Pahaa
pelkään, että kohta ne kaikki vanhat teollisuusrakennukset on sieltä
purettu ja sitten ei tarvitse kyllä enää mitään inventoidakaan.

 

 

                                          Elikkä kuitenkin olen hieman optimistisempi tänään kuin eilen, kun
kuulin, että kaupunkisuunnittelulautakunnassa on nyt juuri parasta
aikaa käsittelyssä nämä loft –asunnot uudelleen.

 

                                          Ja minä toivon todellakin, että nyt pistetään vauhtia
kaupunkisuunnittelulautakunnassa virastoon päin, että tämä inventointi
tehdään ja ruvetaan nyt todella miettimään, että miten näitä vanhoja
teollisuusrakennuksia, vaikka niitä ei suojella, mutta niitä voisi
hyödyntää, uusiokäyttää niin asuntoina, niin pienyrittäjille, taiteilijoille ja
vastaaville. On kamalan surullista, että meiltä häviää tietyt, tulee liian
sama. Esimerkiksi Lauttasaaressakin on vaara, että se asuinalue
rupeaa olemaan hyvin samanlaista ja tällainen monisärmäisyys ja
hienoinen rosoisuuskin kuuluu paremminkin nimenomaan kaupunkiin.

 

Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Ensinnäkin ihan tästä pöydälle panosta.

 

                                          En kyllä muista tämäntyyppistä tapahtumaa, mitä valtuutettu Helistö
totesi tämän asian yhteydessä. Pitää paikkansa, että edellisessä
lautakunnassa äänestimme Mustavuoren kaavan yhteydessä pöydälle
panosta poikkeuksellisesti. Mutta muuten on yleensä kunnioitettu
pöydällepanopyyntöä.

 

                                          Mutta tässä kohdassa, tässä on kaksi asiaa.

 

                                          Ensinnäkin, Lauttasaaressa teollisuusalueet on inventoitu jo edellisellä
valtuustokaudella. Siitä on tehty selkeät periaatteet. Ne on jaettu
kolmeen eri osa-alueeseen, jossa on todettu, mitkä alueet voidaan
muuttaa asumiskäyttöön, mitkä säilytetään työpaikka-alueina ja mitkä
ovat ns. sekä että –alueita. Näin ollen tämän pohjalta on
Lauttasaaressa edetty näiden asemakaavamuutosten pohjalta, eli
inventointi on kyllä tehty ja jokaisen asemakaavamuutosehdotuksen
pohjalta vielä uudelleen sitä arvioidaan. Tässä on ongelmallista se, että
tässä ei ole kuvaa siitä rakennuksesta, josta nyt on puhe. Mutta tietysti
viraston esittelyssä myöskin näytettiin kuvat ja myöskin sen
rakennuksen sopivuutta arvioitiin jne. Sillä tavalla on tietysti hankalaa,
että jos valtuusto nyt ei joudu saman valmistelun, tai joutuu saman
valmistelun pohjalta, mitä näkyy vaan kirjallisesti, mutta ei voi lainkaan
todeta niitä havainnekuvia, niin tekee jonkinlaisen muun päätöksen,

niin se on tietysti sillä tavalla hankala asia.

 

                                          Ymmärrän sen tuskan, minkä takia täällä puhutaan siitä, koska kaikkea
aineistoa ei voi olla samalla tavalla nähtävissä, mitä lautakunnassa.

 

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Minerva Krohn (vastauspuheenvuoro)

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Sivulla 39 todetaan, että kuitenkin tämän esityksen pöydällepanosta on
äänestetty.

 

Se on mielestäni, ? huono käytäntö lautakunnassa. Ymmärrän, jos
asia on kiireellinen, niin silloin se asia viedään eteenpäin, että ei jätetä
pöydälle.

 

                                          Toinen kysymys on sitten tämä, miten rakennusinventoinnit on tehty.

 

                                          Tässä kuitenkin kaupunginmuseo toteaa, että rakennusinventointi
Lauttasaaressa ei ole ajan tasalla. Me olemme tällä valtuustokaudessa
hyväksytty erittäin monta kaavaa Lauttasaaressa, jossa Lauttasaaren
vanhaa teollisuusrakennuskantaa on purettu. Silloin voi sanoa tietyllä
tavalla, että inventointi ei välttämättä ole enää ajantasainen, koska
siellä on alun perin inventoitu rakennusmassaa, joka on ollut paljon
suurempi. Sen jälkeen niistä erittäin suuri osa on purettu tai tehty uusi
kaava, jolloin pitäisi inventoida uudestaan.

 

                                          Se, että siellä kaupunkisuunnitteluvirastossa inventointi nyt on
käynnissä, niin todennäköisesti siinä vaiheessa, kun inventointi
valmistuu, niin kaavat on tehty jo kaikki ja inventoinnilla ei ole kauheasti
merkitystä, todetaan ehkä, että siellä oli yksi sellainen hieno rakennus,
joka olisi kannattanut säästää ja nyt jäljellä olevat neljä eivät ole
kauhean hyviä.

 

                                          Oikeastaan toivoisin, että kaupunkisuunnitteluvirastossa jo
ennakoitaisiin sitä, että mikä on se seuraava alue, jota ruvetaan
täydennysrakentamaan ja muuttamaan ja inventoitaisiin siellä, koska
ne kaavakiistat, mitä täällä valtuustossakin erilaisista suojelu- ja muista
asioista on nähty, Katajanokka, Volvon talo, se vanha funkkishuoltamo,
ne ovat liittyneet juuri siihen, että rakennusinventoinnit eivät ole ajan
tasalla. Hämeentien vanha funkishuoltamo kun purettiin, todettiin, että
tämä on kyllä viimeinen funkishuoltamo, mutta tämä ei nyt ole enää
ajantasainen, pistetään lihoiksi.

 

 

Sen takia inventointien ajantasaisuus on yksi hyvän kaavoituksen
perusperiaatteita.

 

Valtuutettu Helistö (vastauspuheenvuoro)

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

                                          Haluaisin kommentoida kaupunkisuunnittelulautakunnan
puheenjohtaja, valtuutettu Anttilan puheenvuoroa.

 

                                          Hän kertoi, että kaupunkisuunnittelulautakunta on jo vuonna 2001
hyväksynyt Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteet,
joiden mukaan tontti kuuluu alueeseen, jolla teollisuustontteja saadaan
omistajan hakemuksesta muuttaa asumisasumiskäyttöön.

 

                                          Juuri näin. Mielestäni tämä on edelleen hyvä periaate. Mutta minä
puhuinkin pöntössä siitä, että asumiskäyttöön voidaan muuttaa jo
olemassa olevia rakennuksia, että uudelleen kaavoittaminen ei pitäisi,
sen ei pitäisi aina tarkoittaa sitä, että vanha rakennuskanta kaadetaan
sieltä pois ja vasta sen jälkeen rakennetaan tai kaavoitetaan uutta
asumiselle. Eli tämä valtuutettu Anttilan monesti kuulemani kommentti
on aika pinnallinen ja se ei pureudu tähän kysymykseen, jota itse olin
nostamassa esiin.

 

                                          (Puheenjohtajan välikommentti.)

 

Valtuutettu Puhakka

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Haluan kannattaa valtuutettu Gartz’in ponsiesitystä, toivomuspontta,
koska se on mitä tarpeellisin.

 

                                          Tässä nimenomaan on taustalla se, että yritetään ajoissa reagoida
väestöennusteisiin, jotka kertovat, että lasten määrä alueella tulee
kasvamaan ja että päivähoito sitten vastaa tähän kysyntään.

 

                                          Tästä on hyvin ikäviä esimerkkejä tällaisista tilanteista ollut viime
vuosien aikana, jolloin päivähoito on laahannut jäljessä
asuinrakentamisesta. Itse olen seurannut hyvin läheltä esimerkiksi
Arabianrannan päiväkodeista taistelua, jossa useita, itse asiassa

usealla vuodella viivästyivät päiväkodit.

 

                                          Tästä syystä olisi erittäin tärkeää, että tämä vaihtoehto, jonka
valtuutettu Gartz on nostanut tässä yhteydessä esille, niin se todellakin
toteutetaan.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 

                                          Kiitos puheenjohtaja.

 

                                          Ja Penttilä. (Puheenjohtajan välikommentti.)

 

                                          Mutta tästä itse asiasta muutama, toivottavasti selventävä toteamus.

 

                                          Ensinnäkin on syytä asiakirjojen ja listatekstinkin mukaan todeta, että
kaupunginmuseon kannalta tämä kaava-alue ei, kaava-alueella ei ole
kaupunginmuseon kannalta suojeltavaksi esittämiä rakennuksia, kuten
tässä keskustelussa todettiinkin, eli rakennussuojelun kannalta tämä ei
ole intressialuetta.

 

                                          Sitten toinen asia, johon täällä on viitattu.

 

Eli kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2001 hyväksymä
vyöhykejako Vattuniemen alueella, jossa C-alueella, johon tämä tontti
kuuluu, niin on todettu, että siellä voidaan, reunavyöhykkeellä C
sallitaan teollisuustonttien muuttuminen asuinkäyttöön. Tämän jälkeen
jäljelle jää tämä keskustelussa esillä ollut loft –asuminen, joka kyllä
tietenkin vaatii kaavoituksen melkein alkuvaiheesta saakka hyvää
yhteistyöstä kiinteistön omistajan kanssa, koska muuten se ei toteudu.
Siinä mielessä valitettavasti tässä tontissa ollaan nähtävästi liian
myöhässä.

 

Valtuutettu Koskinen (vastauspuheenvuoro)

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Puhejärjestyksellä ei ollut paljon merkitystä, koska meinasin itse myös
todeta tähän, että kaupunginmuseollahan ei ole täällä mitään
suojeltavaa, että siinä mielessä asia pitäisi olla järjestyksessä.

 

                                          Ja sitten tämä pöydällepano, niin eihän tämä välttämättä kerro, että se
olisi jo kerran pöydällä ja sitten sitä olisi yritetty uudestaan pöydälle. Se

ei todista sitä menettelyä tämä teksti.

 

Valtuutettu Urho

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Haluan ensiksi kannattaa valtuutettu Gartz’in hyvää pontta päiväkotien
tilojen saamiseksi Vattuniemeen.

 

                                          Vattuniemi on 8 000 asukkaan kaupunginosa Lauttasaaressa meren
rannalla. Se on pieneltä osin 1940-lukua, suuremmalta osalta 1950 –
1960-luvun vaihdetta. Kyseessä oleva kortteli ei ole mikään
säilytettävä, ei museaalisia arvoja omaava. Ja Lauttasaari-Seura, joka
on hanakasti ollut kaikkina vuosina vastustamassa kaikkea rannoille
rakentamista, kaikkea täydennysrakentamista ja melkein kaikkea
muutosrakentamista Vattuniemessäkin alun perin, on sitä mieltä, että
juuri nämä talot voivat tulla asuntorakentamiseen. Lauttasaareen
tarvitaan asuntoja ja sinne on tulossa asukkaita. Ei siellä ole mitään
sellaista pulaa, että loft’eihin tultaisiin, mutta juuri näihin asuntoihin ei
haluttaisi tulla.

 

                                          Ainoa ongelma on nyt ollut Vattuniemen rakentuessa, että alun perin
mainitut päiväkotitilat eivät ole valmistuneet siinä tahdissa kuin oli
ajateltu. Ehkä kuvitelma kaupunkisuunnittelussa oli, että sinne tulee
keski-ikäisiä, paluumuuttajia Espoosta, joilla ei ole enää pieniä lapsia.
Toisin on käynyt. Sinne on tullut lapsiperheitä.

 

                                          Huhut siitä, että Lauttasaaressa olisi ollut todellinen pula
päivähoitopaikoista ei pidä paikkaansa. Valtuutettu Puhakka ei
varmaan tarkoittanutkaan Lauttasaarta. Puhuttiin välillä, että
Lauttasaaresta ei löydy päivähoitopaikkoja, vuosi sitten syksyllä. 16
lasta lähti saman alueen, Kampin alueelle päiväkotiin. Ja nyt kun heille
olisi vapautunut paikat Lauttasaaresta, niitä ei ole haluttu käyttää. Ensi
syksynä pula tulee. Se tiedetään nyt. Pääsyyhän on se, että työllisyys
vetää ja äidit ja isät lähtevät töihin.

 

                                          Haluan päiväkotitilat Vattuniemeen. Kaupunki on velvollinen niitä tiloja
järjestämään erityisesti siksi, että kun Pajalahden päiväkoti todettiin
homeiseksi ja ruvettiin hakemaan väistötilat Arkadalta, kaupunki ei
tehnyt mitään. Vanhan päiväkodin purku vei vuoden ennen kuin
päästiin rakentamaan uutta päiväkotia. Se oli aivan turhaa aikaa. Siellä
olisi iso hyvä päiväkoti jo valmiina, jos kaupungin rakennustoimi olisi
pystynyt jollain lailla toimimaan niin kuin tavallisesti on tapana toimia.

Nyt rakennus valmistunee, mutta liian myöhään verrattuna Arkadasta
ulos joutumiseen.

 

                                          Valtuutettu Gartz’in ponsi on sikälikin erittäin paikallaan, koska meillä
on rakentumassa muita uusia asuma-alueita, joitten kaavoissa luvataan
kouluja, luvataan päiväkoteja kuitenkin niin, että asunnot valmistuvat
ennen - nykykokemukselta tietäen - ja päiväkodit joskus sitten paljon
perässä. Näin ei voi enää tapahtua.

 

                                          Kiitos.

 

Valtuutettu Mäki

 

                                          Kannatan valtuutettujen Puhakan ja Urhon lisäksi valtuutettu Gartz’in
toivomuspontta, joka todella on nyt oikea-aikaisesti tehty.

 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 

Tack herr ordförande.

 

Det är beklagligt att den här stadsplaneringsprocessen i det här fallet
nu har misslyckats med att bevara det här gamla. Jag är helt av
samma åsikt som Helistö här att man borde bli bättre på att se dom
värden som finns i sådana här gamla industrifastigheter, som kan
omvandlas till attraktivt boende. Men jag håller helt med om det att det
här Halonens område har blivit otroligt attraktiv för just dom
barnfamiljer som vi vill ha här i stan.

 

Många av oss har varit på invånarmöten i Drumsö och fått höra om hur
det på svenskt håll är svårt att få dagisplatser och man oroar sig litet för
hur skolan ska räcka till. Halonens kompletteringsbyggande har varit en
framgång och det är viktigt att den här servicefrågan också följer med.

 

Jag håller också med Urho i det att jag hoppas att man ser på alla de
nya områden där kompletteringsbyggande utförs att servicen hänger
med. De här behöver inte bara dagvård utan vi ska nog också se till att
idrottsanläggningar, friluftsmöjligheter finns där var vi bygger så här
stora nya städer. Tack herr ordförande.

 

 

Valtuutettu Anttila

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Vielä:

 

Valtuutettu Gartz’in ponsiesitys on hyvä siinä mielessä, että on
valitettavaa, että kun näiden julkisten tilojen, päivähoidon, koulujen ym.
palvelutilojen tarpeet kuitenkin tulevat hallintokunnissa, joiden tarpeet
toisaalta perustuvat sitten myöskin väestökehitykseen ja kaupungin
tilastotietoihin.

 

                                          Tässä tapauksessa on todella ilmeisesti arvioitu jollakin tavalla väärin,
minkälainen väestörakenne tulee olemaan tällä alueella. Näin ollen
tästä päiväkotivarauksesta on kaavoituksen jossakin vaiheessa
luovuttu, koska on arvioitu, annettu sellaista tietoa hallintokunnasta,
että tätä tilaa ei tarvita.

 

                                          Ja nyt, kun tämä, niin kuin ihan kaikkien hallintokuntien, etenkin
sosiaali-, terveys- ja opetustoimen kohdalla, pitäisi todella huolellisesti
pohtia, että meillä pitäisi olla sellaisia, hallintokuntien pitäisi entistä
tiiviimmin tehdä yhteistyötä kaupunkisuunnittelun ja myöskin
kiinteistötoimen kanssa niin, että ne tilatarpeet voidaan todella huolella
etukäteen pohtia ja tehdä tarvittavat varaukset, koska
kaupunkisuunnitteluprosessi on kolmesta viiteen vuotta ja näin ollen,
jos jostakin tilasta on luovuttu, niin tällaisella tiiviillä alueella niin kuin
Lauttasaarikin, on erittäin vaikeata saada sitten kesken siinä
vaiheessa, kun asia tulee valtuustoon päätettäväksi, panna koko
kaavoitusta uusiksi.

 

                                          Joten tämä aihe, minkä valtuutettu Gartz nosti esille, on aiheellinen ja
kannatettava, että siihen nyt sitten yritetään toisella tavalla puuttua.

 

Valtuutettu Loukoila

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Vaikka puheenjohtaja sanoi, ettei enää palattaisi lautakuntakäsittelyyn
tässä asiassa ja keskusteltaisiin vaan täällä valtuustossa nyt tästä
päätöksenteosta, niin en voi olla puuttumatta tähän, sivulla 39 olevaan
äänestyspöytäkirjamerkintään.

 

 

                                          Eli jäsen Helistö teki jäsen Loukoilan kannattamana ehdotuksen, että
asia tulisi jättää pöydälle.

 

                                          Minä en ihan tarkkaan välttämättä muista lähes vuoden takaista
tilannetta. Mutta mielestäni me keskustelimme siitä, että äänestetäänkö
siitä, että ylipäätänsä äänestetään tästä pöydälle jättämisestä samalla
tavalla kun tehtiin viime kokouksessa Mustavuoren kohdalla. Tämä oli
ensimmäistä kertaa silloin käsittelyssä. Silloin minä tuin Helistöä siinä,
että tämä olisi pitänyt jättää pöydälle ja siitä sitten niin kuin äänestettiin,
että jätetäänkö se pöydälle vai eikö sitä jätetä. Sitä vellottiin edes ja
takaisin. Mutta tämä on vähän hassu, tämä pöytäkirjamerkintä. Ja
kaupunkisuunnitteluvirastoon kun soitin ja kysyin, niin tämä on
pikkuisen väärin kirjattu tähän, että en ole ollut näin epälooginen.

 

                                          (Puheenjohtajan välikommentti.)

 

Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tämä on ainakin repliikki puheenjohtajalle, kaupunginvaltuuston
puheenjohtajalle.

 

                                          Eli olisin todella kysynyt, että koska meillä ei ollut tietoa silloin, kun
tämä asia oli kaupunginhallituksessa, että miten tämä asia oli todellakin
äänestetty siellä kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja jos nyt näin on,
että tämä ei vastaa kokouksen kulkua, niin miten tämä oikaisu
tapahtuu? Ihan olisi hyvä tietää, että oikaistaanko tämä sitten joskus
myöhemmin? Ei kai tällä mitään juridista merkitystä suinkaan ole. Mutta
on se hyvä tietää, jos tällaisia lipsahduksia pääsee tapahtumaan.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Bogomoloff

 

                                          Uskoisin, että asiaan varmaan viran puolesta kiinnitetään täällä
tarpeellinen huomio ja asia selvitetään käyty keskustelu huomioiden,
niin kuin helposti voidaan ilmaista.

 

 

67 §

LAAJASALON KORTTELIN NRO 49231 SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYS-

PALVELU- YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11421)

 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

                                          Vastaavasti, kuten edellisessä pykälässä, totean, että sivulla 57
kiinteistölautakunnan toteamuksen johdosta, jossa todetaan, että
kaavamuutosta ei tule viedä kaupunginhallituksen käsittelyyn ennen
kuin lautakunta on tehnyt esityksen kaupunginhallitukselle tontin
omistajan kanssa solmittavasta maankäyttösopimuksesta, niin tämä
maankäyttösopimus on tehty 26. päivä helmikuuta tämän vuoden
aikana.

 

                                          (Puheenjohtajan välikommentti.)

 

Valtuutettu Luukkainen

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tämä paikka on erittäin hieno paikka asunnoille. Minulla ei ole mitään
tätä kaavaa vastaan sinänsä.

 

                                          Mutta huolestuin siitä, kun täällä tekstissä sivulla 57 mainitaan, että
”muistutusten ja lausuntojen johdosta kaavakarttaan on tehty seuraavat
muutokset: ...” ja siinä tämä jälkimmäinen muutos kuuluu näin:
”Puuskarannan katualuetta koskevasta määräyksestä on poistettu
maininta ’saariston yhteisliikenteen autopaikkoja salliva osa’. Tekstissä
aiemmin sanotaan siitä, että autopaikat saariston yhteisliikennettä
varten ovat sijoitettavissa välittömästi kaava-alueen eteläpuolelle
Puuskarinteen katualueen kohdalle.

 

Mutta kun se ei kuulu kaava-alueeseen, niin haluaisin vaan varmistua
siitä, että nämä autopaikat sitten todella toteutetaan samanaikaisesti,
koska ne ovat erittäin tärkeitä niiden asukkaiden kannalta ja perheiden
kannalta, joilla on talot saaristossa joko sitten ympärivuotisessa

käytössä tai osavuotisessa käytössä. Mutta tämä ranta on juuri se,
josta ihmiset niihin saaristomökkeihinsä ja huviloihinsa ja taloihinsa
sitten veneillään matkaavat.

 

                                          Kiitos.

 

Valtuutettu Bryggare

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Minä halusin, mielestäni tämä kaava on varmasti ihan hyvin laadittu ja
itse asiassa tuo valokopio, joka nyt on värillinen, se antaa ihan hyvän
kuvan siitä mitä sinne on tulossa. Mutta se asia, joka minua huolettaa
tässä noin tulevaisuuden kannalta, toivon, että vastaava
apulaiskaupunginjohtaja Penttiläkin huomioi sen jatkossa tarkasti, on
se, millä tavalla me tulevaisuudessa kaavoitamme rantojamme niin,
että ne ovat entistä paremmin kaikkien hyödynnettävissä. Tällä
erityisesti haluan korostaa kevyen liikenteen reittejä. Meille on tulossa
isoja alueita ihan keskustassa ja vähän kauempana. Tämä nyt ei ole
ihan keskustassa. Ja varmaan tässä tilanteessa polkupyöräreitin
rakentaminen rantaan ei ole ihan osuva. Mutta väitän, että yksi suuri
mahdollisuus Helsingin seudun vetovoiman lisäämiseksi on rakentaa
aina rantaan sellainen reititys, joka mahdollistuu polkupyörällä tai
kävellen. Ja tuolta naapurikaupungista Espoostahan huomasimme,
minkälainen keskustelu käytiin yhdestä pienestä mutkasta, joka
periaatteellisesti oli iso mutka, mutta joka sai valtavasti keskustelua
aikaan. Minä toivon, että Helsingissä todellakin jatkossa aina otetaan
ensimmäisenä, katsotaan sen rannan yleinen hyötykäyttö ja ryhdytään
jopa sellaisiin tiukkoihin toimenpiteisiin, kuten Italiassa, jossa on se
rantaviiva ns. otettu yksityisiltä aina yleiseen käyttöön, kun on puhe
Välimerestä.

 

Valtuutettu Loukoila

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Meillä on kokous ollut pitkä ja en halua kovasti enää tätä pitkittää.
Mutta en malta olla kertomatta tämän kaavan historiasta.

 

                                          Kuten asiakirjoista näkyy, niin asia oli esillä jo vuonna 1998. Tuolloin
Vasemmistoliitto teki palautusehdotuksen silloisesta
kaavaehdotuksesta. Esitimme mielestämme liian massiivisen

rakentamisen keventämistä. Ehdotusta ei kuitenkaan kannatettu ja
kaavoitusprosessi eteni sillä massiivisemmalla kaavaehdotuksella.
Sitten ympäristöministeriö jätti kaavan vahvistamatta valitusten takia.
Ja nyt me täällä ollaan sitten hyväksymässä kaavaa, joka on lähes sen
mukainen kuin Vasemmistoliitto aikoinaan ehdotuksen teki. Eli voisi
sanoa, että ympäri käydään ja yhteen tullaan ja hyvä, että meidän
ehdotuksemme on nyt sitten vihdoin viimein menossa läpi ja tosin
kymmenen vuotta viivettä.

 

 

                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

 

 

 

                                          Harry Bogomoloff                                 Pertti Vanne

                                          puheenjohtaja                                       kansliapäällikkö

 

                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

 

 

 

                                          Kauko Koskinen                                   Tarja Tenkula

                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu