Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Esitän uudeksi kohdaksi 3 seuraavan tekstin:

 

                                          ”Valita sairaanhoitaja Salla Lindbladin sosiaalilautakunnan
vanhusjaostoon uudeksi jäseneksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi
toimikaudeksi.”

 

                                          Ja edelleen:

 

                                          ”Valita Salla Lindbladilta vapautuvan sosiaalilautakunnan
vanhusjaoston varajäsenen paikalle vtm Suvi Syrjäläisen.”

 

                                          Hyvät kollegat.

 

                                          Niin kuin tiedätte, tässä on kysymys siitä, että Matti Tainan jälkeen
sovittiin, että tietyt tehtävät, kun hän jatkaa edelleen yleisten töiden
lautakunnan jäsenenä, siirtyvät vastaavasti sosialidemokraateille.
Tämä operaatio on saatettu loppuun.

 

Arvostan erityisesti sitä, että se sääntö, joka tässä ja se periaate, joka
tuli tässä sovituksi on saatu täytettyä. Eli kysymys on siitä, että kun
siirrytään puolueesta toiseen, silloin ei viedä mukana luottamustehtäviä
ja tämä sääntö on nyt sitten saatu tällä vahvistetuksi.

 

 

                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.

 

 

                                          Haluan tässä yhteydessä pitää pienen historiallisen puheenvuoron.

 

                                          Näihin, että joku lähtee toisesta puolueesta toiseen puolueeseen on
liittynyt aina dramatiikkaa.

 

Kiinan varaterveysministeri ollessaan Suomessa kysyi, miksi teillä on
niin monta puoluetta, kun kaikki puolueet ovat samanlaisia.

 

                                          Meidän ei pidä kokea dramatiikkana, jos joku siirtyy puolueesta toiseen
edustaen omaa entistä kantaansa tai omaa ideologiaansa, joka on
samantapainen kuin lähtöpuolueissa.

 

                                          Toivon, että tulevaisuudessa myös suhtauduttaisiin ihmisiin yhtä
rauhallisesti. Me, jotka olemme vanhempia, olemme kokeneet vaiheen,
jossa joku meni naimisiin toisen puolueen jäsenen kanssa ja se oli
täysin törkeätä ja etenkin, jos naiset antoivat väärälle, siis ei, vaan nyt
ihan vakava asia.

 

                                          Minä sanon vaan, että ymmärtäkää ihmisiä, jotka tekevät tämän. Ja voi
olla, että tässä on historiallisen liikkeen elementtejä, jos ei työväen
arkisto ja kansan arkisto kykene yhtymään, TSL ja KSL.
Osuustoimintaliike yhtyi vuoden 1918 jälkeen. Onko paljon eroja
sosialidemokratialla ja kokoomuksella pitkän päälle mahdollisesti,
pitkän päälle mahdollisesti? Sanon, että tällä hetkellä on, koska he ovat
täysin väärässä. Me olemme oikeassa. Mutta antakaa anteeksi niille,
jotka ovat tehneet väärin joskus.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

                                          Viime kesänä - juuri juhannuksen alla - viimeisessä valtuustossa kun
valtuusto käsitteli ja hyväksyi arviointikertomuksen,
tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuoden 2006 tilanteesta,
päätti merkitä paitsi tiedoksi, myös kehottaa kaupunginhallitusta
antamaan valtuustolle tämän vuoden joulukuun loppuun mennessä
selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin sen johdosta on sitten ryhdytty.

 

                                          Nyt kun katsoo tätä talous- ja suunnittelukeskuksen laatimaa
yhteenvetoa näistä kaikista toimenpiteistä ja tämän homman
käsittelystä, täytyy todeta, että prosessi on hioutunut kohdalleen. Tässä
on ollut muutama opetteluvuosi, mutta nyt tämä todella toimii niin kuin
pitää. Vastausten taso on noussut huomattavasti aiemmista vuosista.
Haluan nostaa tästä tiivistelmästä esille muutaman havainnon.

 

                                          Ensin yhteisstrategioista ja niiden tavoitteista ja siitä tarkastelusta, mitä
tarkastuslautakunta niissä totesi.

 

                                          Täytyy sanoa, että meidän esittämiin toimenpiteisiin on todella ryhdytty.
Ainoa, mikä siinä vähän harmittaa, on se, että siinä
suunnittelujärjestelmässä on sellaisia jäykkyyksiä, että ne muutokset
tulevat toteutumaan pienellä viiveellä. Mutta joka tapauksessa ne on
otettu ohjelmaan mukaan ja ne on huomioitu ja havainnoitu.

 

                                          Sitten näistä, mistä silloin nostimme esille ongelmayhtiöistä, oli
Helsingin Bussiliikenne Oy.

 

                                          Siitä toteamme iloksemme, että kaupunginhallitus on ottanut sen
suurennuslasin alle, myös sen suurennuslasinsa alle, niin kuin mekin
sitä seuraamme. Ja näin siinä mielessä uskon, että asia pysyy
turvallisissa raameissa ja suitset tulevat olemaan sen suhteen tiukalla.

 

                                          Liikennelaitoksen osaltahan me aika paljon käsittelimme
lipputulomenetyksiä ja lipputarkastuskuvioita. Nostimme silloin esille
viisi mahdollista toimenpide-ehdotusta ja niistä neljään lautakunta onkin
antanut vastaukset ja selvästikin tätä lipputarkastustoimintaa on
ryhdytty tehostamaan. Näin ollaan sitten senkin suhteen oikealla tiellä.

 

                                          Ainoa asia, mikä tässä on jäänyt vastaamatta, on se, millä tavoin
joukkoliikenteen imagoa voitaisiin kohottaa, jotta saataisiin lisää
matkustajia käyttämään joukkoliikennettä ja joukkoliikenteen
markkinaosuutta nostettua. Se on tässä yhteydessä jäänyt
vastaamatta.

 

                                          Sitten taas tuolla sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella

vanhuspalvelujen hoitoketjujen toimivuus on sekä sosiaali- ja
terveystoimen yhteistoiminnoissa ihan oikeansuuntaisia ja
hallintokuntien toimenpiteet ovat olleet oikean suuntaisia ja tehokkaita.
Siellä on päästy huomattavasti eteenpäin.

 

                                          Ainoa, mikä sosiaali- ja terveystoimen puolella on pikkuisen vielä jäänyt
hakuseen, on organisaatiomuutoksen vaikutukset hallintoon.

 

                                          Me toivoimme sitä, että siellä nyt oikeasti määriteltäisiin se, mitä
hallinto tarkoittaa kaupungin tasolla ja myös sitä, että voitaisiin luoda
menetelmiä ja mittaristoja, joilla voidaan seurata organisaatiomuutosta
ja taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia kattavasti, että aina kun
tehdään joku isompi organisaatiomuutos, niin sitten olisi myös tietoa
siitä, miten se on vaikuttanut toimintaan, että ne eivät jäisi irrallisiksi ja
varsinkin, kun niihin menee aika paljon energiaa myös niiden
suunnitteluun ja sitten niiden toteuttamiseen.

 

                                          Sitten:

 

                                          Meidän tehtävämme on myös katsella ikään kuin sillä tavalla, miten
asioita voisi tehdä kustannustehokkaammin ja miten voisi saada
synergiaetuja kaupungilta eri tahoilta irti. Meidän esityksissähän oli
arviointikertomuksessa, että kannattaa selvittää suomenkielisen ja
ruotsinkielisen työväenopiston mahdollisia yhteistyömahdollisuuksia ja
niiden mahdollista yhdistämistä.

 

                                          Näihin kumpikaan näistä tahoista ei ole ottanut kantaa, elikkä tällä
tavalla tavallaan ikään kuin on vaiettu tämä koko ongelma. Se on meille
kyllä pettymys. Uskomme, että synergiaetuja olisi saavutettavissa
esimerkiksi hallintoja yhdistämällä tai toimitilojen yhteiskäytöllä tai
jotakin muuta sellaista. Ei voi olla niin, että on sellaisia alueita, joihin ei
voi lainkaan koskea, joita eivät ikään kuin rakenneuudistukset koskisi.

 

                                          Meillä ajatusta siitä, että myös kulttuuripuolella erilaisia museoita voisi
tietyllä tavalla yhdistää hallinnollisesti taikka muutoin yhteiskäytöllisesti
ja yhteistoiminnallisesti, niin se ei meitä kyllä yllättänyt, että museot,
kumpikin, vastustivat yhdistämistä. Se on jo useimmiten luonnollinen
ensimmäinen vastaus, että jos tällaista ajatellaan, niin ensimmäinen on
torjuntavaihtoehto.

 

                                          Mutta toivomme todella, että näihinkin asioihin voidaan jatkossa palata
ja katsoa kaikkea ennakkoluulottomasti eikä niin, että vain vanhoihin
asemiin täytyy tarrautua kiinni.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Valtuustolle esitetyssä selvityksessä on sivulla 6 sellainen kannanotto,
jonka mukaan vuoden 2009 talousarvioon valmistellaan ns. talouden
tervehdyttämisohjelma, jolla Helsingin Energian voittovaroista tehdyt
tuloutukset puretaan asteittain.

 

                                          Kun vastustin tällaisen muotoilun kirjaamista ensi vuoden talousarvion
perusteluihin, täällä valtuustossa eräiden muiden ryhmien edustajat
totesivat, että muotoilu ei tarkoita sitä, että ryhmät olisivat ottaneet
tällaiseen kaupunginjohtaja Pajusen esittämään kantaan ja sitoutuneet
tekemään ns. tervehdyttämisohjelman, jolla siis aiotaan leikata 100 –
150 milj. euroa vuositasolla peruspalvelujen rahoituksesta.

 

                                          Jos tähän ei ole sitouduttu, niin herää tietysti kysymys, minkä takia
tämä muotoilu nyt uudelleen tulee kaupunginhallituksen esityksessä?

 

                                          Mielestäni tämä on ristiriidassa myös niiden arvioiden kanssa, joita
useiden ryhmien taholta budjettikeskustelussa esitettiin sosiaali- ja
terveyspalvelujen alibudjetoinnista ja tarpeesta korjata se.

 

                                          Tällä perusteella teenkin seuraavanlaisen vastaesityksen:

 

                                          Samalla kun kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi selvityksen
arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä
kaupunginvaltuusto toteaa, että se ei ole sitoutunut laatimaan sellaista
talouden tervehdyttämisohjelmaa, jolla vähennetään mahdollisuuksia
rahoittaa talousarviota kaupungin omien liikelaitosten tuotoilla.

 

                                          Eli pidän tätä periaatteessa tärkeänä, nyt kun tämä esitys selvästi
jonkun toimesta ainakin on sellainen, joka halutaan
kaupunginvaltuustossa siunata vielä uudelleen, että
kaupunginvaltuusto toteaisi, että kaupunginvaltuusto ei ole sitoutunut
sellaisen tervehdyttämisohjelman laatimiseen, joka rajoittaa
mahdollisuuksia rahoittaa talousarviota kaupungin omien liikelaitosten
tuotoilla.

 

                                          Lisäksi haluan kiinnittää huomiota pariin muuhun kohtaan tämän
selvityksen osalta.

 

Yksi koskee asumista ja sitä koskeviin toimiin arviointikertomuksen
johdosta.

 

 

                                          Niissä toimenpiteissä käsitellään eräitä toimia, joihin ei sisälly lainkaan
se, millä tavalla voitaisiin lisätä rakentamista. Ne rajoittuvat pelkästään
tonttien tarjonnan lisäämiseen.

 

                                          Toinen asia, johon lopuksi haluan kiinnittää huomiota, koskee
joukkoliikennettä.

 

                                          Tarkastuslautakunnan kertomuksen osalta todetaan tältä osin
oikeastaan vain toimia, jotka koskevat lippujen maksun
tarkastamistoiminnan tehostamista. Kuitenkin arviointikertomuksessa
aikoinaan ensimmäisenä ongelmana mainittiin se, että joukkoliikenteen
käyttö on vähentynyt.

 

                                          Mielestäni on outoa, että tähän kysymykseen ei ole haluttu jostain
syystä kertoa mitään toimenpiteitä, joilla olisi pyritty lisäämään
joukkoliikenteen käyttöä ja sen osuutta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Hakasen väite siitä, että kaupunginhallitus olisi sitoutunut
leikkaamaan peruspalvelurahoituksesta tietyn summan, joka on saman
suuruinen kuin aiempina vuosina Helsingin Energian hyvällä tuloksella
on voitu kaupungin kassaan tulouttaa, ei vastaa tekemiämme
päätöksiä. Emme ole sitoutuneet sellaiseen tervehdyttämisohjelmaan,
jossa leikataan peruspalvelujen rahoitusta.

 

                                          Olemme käyneet keskustelua siitä, että Helsingin kaupunki ei voi
rakentaa talouttansa sen varaan, että joku ja jotkin liikelaitokset ovat
jatkossakin, tulevina vuosina, niin hyvää tuottoa tuovia, että sen varaan
rakentaisimme koko budjettimme. Kaikki Helsingin kaupungin tuotot
tulee ennakoida ja rakentaa budjetti sen varaan. Mutta emme voi olla
pelkästään riippuvaisia liikelaitoksien tuotoista.

 

                                          Ajatus siitä, että raamiehdotus vähentäisi mahdollisuuksia rahoittaa
talousarviota kaupungin omien liikelaitosten tuotoilla on käsittämätön,
emmehän me ole tällaista peruspalvelurakennetta luoneetkaan, että
Sataman, HKL:n tai Energian tuotoilla toteuttaisimme korvamerkitysti
esimerkiksi opetustoimen palveluja.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Mielestäni tarkastuslautakunta tekee erinomaista työtä. Ja se, että
tarkastuslautakunta näin tarkasti antaa näitä arviointejaan ja että näistä
sitten tehdään raportti, näistä suoritetuista toimenpiteistä, on aivan
erinomaista. Tämä on hyvä lukupaketti meille valtuutetuille.

 

                                          Ihan muutamia hajamietteitä sanoisin, mitä minulle tuli mieleen, kun
luin näitä asioita.

 

                                          Tämä asunto-ohjelman tavoitteet, 1 130 uutta asuntoa vuodessa,
sehän on nyt meillä edessä koko ajan. Ja kun ei ole pystytty
osoittamaan tontteja ja on ollut liian kalliita urakkahintoja, niin nämä
ovat mahdottomia. Tämä on jatkuvasti meillä edessä. Maankäytön ja
asumisen toteutusohjelmahan käsitellään tammikuussa. Tästä ei
kannata varmasti nyt keskustella yhtään sen enempää.

 

                                          Ilolla totean kaupunginkirjaston toiminnan. Se - ihan omakohtaistenkin
kokemusten perusteella - on yksi kaupungin hienoimmista palveluista.
Siinä on toteutunut myöskin tämä yhteistyö, mitä pääkaupunkiseudulla
toivotaan muissakin toimissa.

 

                                          Näistä suomenkielisen ja ruotsinkielisen työväenopiston ... Lautakunta
on arvostellut yhteistyön pienuutta.

 

Sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen työväenopisto ovat eri mieltä.
Niiden mielestä on laajaa yhteistyötä. Mikä se totuus sitten ihan
kokonaan on? Mutta ainakin työväenopistoilla molemmat ovat vahvasti
sitä mieltä, että yhteistyö voi olla hyvinkin tiivistä ilman, että ne
hallinnollisesti liitetään yhteen.

 

                                          Oikeastaan se kaikkein tärkein asia tässä mielestäni on ollut sosiaali- ja
terveystoimen organisaatiomuutoksen vaikutukset hallintoon.

 

                                          Sosiaaliviraston vastauksesta en ole hirveän tyytyväinen. Jotenkin
tässä ei nyt oikein, tai ainakaan vastauksen perusteella. Näyttäisi siltä
niin kuin sosiaalivirastossa ei ihan ymmärrettäisi, mitä on
kustannustehokkuus ja mitä on tuottavuus palveluissa. Tässä puhutaan
vaan laskentatoimen näkökulmasta ja laskentatoimen käytännöistä. Se
mitä terveyskeskus vastauksessaan on tuonut esille, että asukkaiden
tyytyväisyys on lisääntynyt ja näin, siis asiakkaiden tyytyväisyyden
kautta tulee tehokkuutta ja tuottavuutta palveluissa. Nämä ovat ihan ...

Tavallaan se tehokkuus ja tuottavuus, kustannustehokkuus ja
palvelujen tuottavuus, se perustuu hyvälle palvelulle ja koko hallinnon
ja näkökulman muutokselle asiakaskeskeiseksi. Tämä asia –
valtuutettu Zyskowicz, joka puhuu näin äänekkäästi – ei tule esille
sosiaaliviraston vastauksesta. Se hiukan heijastuu terveyskeskuksen
vastauksesta. Mutta toivoisin, että sosiaalivirastokin ymmärtää tämän.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Samalla kun ensi vuonna ollaan menossa kohti huonompia aikoja ja
bkt:n kasvu ei tule olemaan kolmea prosenttia, se tulee olemaan ehkä
puolitoista tai kaksi, pitää säilyttää ne taloudelliset mahdollisuudet,
jotka meillä on.

 

                                          Olen samaa mieltä kuin kaupunginhallitusryhmämme puheenjohtaja
Vehviläinen siitä, että emme ole päättäneet tehdä tällaisia leikkauksia,
joista valtuutettu Hakasen esityksessä puhutaan.

 

                                          Haluaisin kuitenkin korostaa sitä, että ei meillä ole varaa
veronkorotuksiin. Kunnallisveron korotukset kohdistuvat kaikkein
julmimmin juuri vähävaraisiin ja vaarantavat palveluja.

 

                                          Kysymys on siitä, että liikelaitoksille pitää asettaa tulostavoitteet
taloussuunnitelmassa useammaksi vuodeksi ja sillä tavoin
tasapainottaa taloutta.

 

                                          Luulen, että kaupunginvaltuuston enemmistö ei ole sillä kannalla, että
haluttaisiin rajata mahdollisuutta tulouttaa varoja liikelaitoksilla.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Minäkin palaan tähän äskeiseen asiaan.

 

                                          Nimittäin täällä kyllä lukee, sivulla 6 - vielä kerron - että
energiamarkkinoiden kiristyessä tulisi jo tällä
taloussuunnitelmakaudella käynnistää talouden tervehdyttämisohjelma,
jonka avulla kaupungin talouden riippuvuus Helsingin Energian
ylimääräisestä tuloutuksesta puretaan asteittain. Tämä otetaan yhdeksi

lähtökohdaksi vuoden 2009 talousarviossa.

 

                                          Minä haluan tietää ja haluan vastauksen kaupunginhallituksen
puheenjohtaja Rihtniemeltä tai kaupunginjohtajalta, mihin perustuu se
arvio, että Energia, sanotaan seuraavan kymmenen vuoden aikana
energian hinta kehittyy sillä tavalla tai Helsingin Energian tuloutus
kehittyy sillä tavalla, että ne kohtuullisen mittavat tulot vähenevät
radikaalisti? Minä en ole kuullut vielä mistään arvioista energian
kulutuksen suhteen tai kuluttajien suhteen sellaista, että energian
kulutus radikaalisti vähenisi tai että Helsingin Energian tai yleensäkään
energian kulutuksessa tapahtuisi radikaalisia muutoksia.

 

                                          Tässä arvioidaan, että jo vuonna 2009 pitäisi tehdä voimakkaita
supistamistoimenpiteitä.

 

Nyt kun tiedetään, että Helsingin Energia tulouttaa tällä hetkellä erittäin
mittavan rahallisen summan Helsingin budjettiin, kaikki me tiedämme,
että on täysin mahdotonta nopealla aikataululla sopeuttaa budjettia
mihinkään tällaiseen. Eli tämä vihjaa siihen, että ollaan menossa
todella tiukkaan, lähes mahdottomaan budjetointiin, jos ei haluta
hyväksyä sitä faktaa, että Helsingin Energia tulouttaa jatkossakin
merkittävän summan Helsingin budjettiin.

 

                                          Mielellään kuuntelisin vielä tosiaan joko kaupunginhallituksen
puheenjohtajalta tai kaupunginjohtajalta sen arvion, mihin perustuu
tämä energiamarkkinoilla tapahtuva muutos, koska en ole sellaista
kuullut.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Bryggaren kysymykseen, että missä tilanteessa tällainen
tilanne voisi tulla, että dramaattisesti Helsingin Energian tulostaso
heikkenisi.

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Kaupunginjohtaja Pajunen totesikin jo nämä kolme tekijää.

 

                                          Lisäksi vielä pitemmällä aikavälillä. Kun katsomme, että energialaitos
on tulouttanut niin huomattavan määrän kaupungille, niin se myöskin
on meidän oman energian kilpailukykyä rasittanut. Jatkossa Energialla
on myöskin tarpeita itse investoida.

 

                                          Mutta tietenkin kaupungin talouden kannalta me emme voi olla niin
riippuvaisia kuin tällä hetkellä olemme Energian tuloutuksesta. Ja kyllä
tässä on tarkoitus, ja itse olen ymmärtänyt niin ja näin olemme
keskustelleet kaupunginhallituksessa, että pitkällä tähtäimellä tästä
riippuvaisuudesta, näin voimakkaasta riippuvaisuudesta pitää päästä
pois.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Venäjän valtio on paljon riippuvaisempi energiatuloistaan kuin
Helsingin kaupunki ja sillä ei näytä olevan mitään hätää eikä mitään
ongelmaa tässä suhteessa.

 

                                          Mielestäni valtuutettu Bryggare aivan oikein sanoi, että tällaisia
muutoksia ei voida tehdä ilman veronkorotuksia.

 

                                          Tämä linja tarkoittaa sitä, että Kokoomus ajaa kunnallisveron
korottamista ilmeisesti jo vuodelle 2009, jos tähän vakavasti pyritään.

 

                                          Paljon viisaampaa olisi asettaa pitkäntähtäyksen tulostavoitteet näille
laitoksille. On ihan selvää, että Helsingin Energia on kaikilla mittareilla
yksi Suomen kannattavimpia yrityksiä. Meidän pitää vaatia siltä tulosta.
Tämä on mielestäni olennaista. Samalla pitää vaatia myöskin
pitkäjännitteisyyttä.

 

                                          On ikävä, että puhutaan koko ajan siitä, kuinka pitää tehdä muutoksia,

jotka vaikuttavat palvelurakenteeseen. Se aiheuttaa turhaa
epävarmuutta, sen sijaan kun haettaisiin tulevaisuuteen tiettyä vakautta
ja ennustettavuutta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kaupunginjohtaja Pajunen mainitsi kaksi kolmesta tekijää, että yksi on
vakava laskusuhdanne.

 

                                          On aivan selvää, että jos tulee vakava laskusuhdanne, niin silloin
kaupungin talous – ja siitä on kokemusta – reagoi monellakin tavoin.
Se on mielestäni sellainen asia, joka on sitten jo laajemman pohdinnan
kohde ?.

 

                                          Mitä tulee valtion toimiin, Helsingin Energia on tällä hetkellä jo sillä
tavalla pilkottu, että ne valtion vaatimukset kilpailun rajoituksesta on jo
toteutettu. En usko, vaikka paineita on, että valtiolla on jälleen kerran
suurta intressiä tehdä mitään sellaista.

 

                                          Tässä on se ongelma, että tällaiseen kirjaukseen sisältyy piiloviesti
siitä, että tulossa on valtavan mittavat palveluiden leikkaukset. Minä
ihmettelen, että kaupunginhallituksessa tämä kirjaus on mennyt läpi
aika lailla ilmeisesti suuremmitta keskusteluitta, koska tämä on
merkittävä kirjaus. Toivon, että tätä todellakin pohditaan.

 

                                          Mielestäni valtuutettu Hakasen pohdinta on ihan lähelle oikeaa.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Jotenkin tuntuu, että nyt ollaan semantiikan puolella.

 

                                          Jos katsotaan, mitä selvityksessä sanotaan - mainitulla sivulla 6 - niin
siinä viitataan vaan siihen, mitä olemme vuoden 2008 talousarvion
yleisperusteluiden yhteydessä hyväksyneet ja se on se, niin kuin
valtuutettu Hakanen käyttää sanontaa ”mihin on sitouduttu”. Mihinkään
muuhun ei ole sitouduttu kuin että tällä kaudella käynnistetään.

 

Sitten, miten se kytketään ensi vuoden talousarvioon. Niin kuin

viimeisessä lauseessa sanotaan, se on ihan eri asia. Siinä on
todellakin paljon vaihteluväliä. Ei tämä sillä lailla ennakoi mitään suuria
leikkauksia. Mutta se on kuitenkin huomattava, että kun viitataan
vuoden 2008 talousarvion yleisperusteluihin, niin se on hyväksytty
tässä salissa ymmärtääkseni.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Eiköhän tässä osittain viitattu valtion mahdollisiin toimiin siinä mielessä,
että edeltävä hallitus sitoutui aika voimakkaisiin päästötavoitteen
laskuihin EU:n suunnalla ja EU on niihin sitoutunut ja ne toimenpiteet,
mitkä mahdollisesti voivat, ne tulevaisuudessa tulevat EU:nkin
suunnalla sovittavaksi. Jos niitä vielä nykyisestäänkin sovituista
kiristetään, niin ne jossain mittakaavassa heijastuvat todennäköisesti
myös Helsingin Energian mahdollisuuteen tehdä tulosta sen
mittaluokassa, missä sitä tähän mennessä ollaan totuttu. Ja osittain
voisi kuvitella, että tästä on enemmänkin kyse.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Bryggarelle haluaisin todeta, että hän on varmasti oikeassa
siinä, että jos tulee vakava talouden taantuma, niin Helsingin talous
joutuu monella tavalla sopeutumaan siihen. Mutta jos olemme erittäin
voimakkaasti olleet nousukauden aikana jo Helsingin Energian
tuloksista riippuvaisia, niin kyllä meidän pelivaramme on paljon
pienempi kuin siinä tapauksessa, että riippuvaisuus on vähäisempi.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Kiitos lyhyestä oppimäärästä.

 

                                          Minullakin on tietoa niistä sopeutusvaatimuksista, jotka tulevaisuuden
ja Euroopan energiamarkkinoilla tullaan, tai joihin energiamarkkinoilla
joudutaan. Mutta siinä kuluttajalla on se valitettava viimeinen osuus.
Helsingin Energia, vaikka se tällä hetkellä toimii myös hiilellä, tulee

näissäkin tilanteissa olemaan kohtuullisen hyvä tulon saaja.

 

                                          Olen erittäin iloinen, että Helsingin Energia toimii niin kuin se toimii.
Uskon siihen, että se tulee tulouttamaan jatkossakin, oli
energiamarkkinoilla maailmalla minkälainen tilanne tahansa, mittavasti,
koska Suomessa on kylmä ilma ja aika moni käyttää energiaa.

 

                                          Mutta minä vaan keskustelen siitä, että kun tämä otetaan – viimeinen
lause – yhdeksi lähtökohdaksi vuoden 2009 talousarvion valmistelussa,
toivon, että se huomioidaan, että jos ryhdytään mittaviin
supistustoimenpiteisiin, niin se tulee vaikuttamaan joko
palveluasteeseen tai todellakin veroäyriin.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Mielestäni on erikoista, että vain tällainen, aika spekulatiivinen, lyhyellä
aikataululla epätodennäköinen riski halutaan kirjata lähtökohdaksi.
Miksei kirjattu lähtökohdaksi ”poistetaan sosiaali-, terveys- ja
opetustoimen alibudjetointi” tai miksei otettu lähtökohdaksi se, että
otetaan huomioon talouden epävarmuustekijät mitoitettaessa Helsingin
erittäin mittavia rakennushankkeita, varaudutaan uusien alueiden
rakentamisia jarruttamaan? Miksi se otetaan lähtökohdaksi vain tässä
yhteydessä?

 

                                          Jos tämä riski, johon kaupunginjohtaja, tai nämä kolme riskiä, joihin
kaupunginjohtaja viittasi, eivät ole näköpiirissä - niin kuin
kaupunginjohtaja itse sanoi - eivät ole näköpiirissä tällä hetkellä, niin
miksi ne kirjataan tänne? Emmehän me kirjaa kaikkia mahdollisia
muitakaan onnettomuuksia, joita voi tapahtua, mutta joita ei ole
näköpiirissä, kun puhumme ensi vuoden tammikuussa valmisteltavasta
vuoden 2009 budjettiraamista.

 

                                          Toinen seikka, mikä minua häiritsee tässä, on se selvä ero, jolla
asiasta puhutaan.

 

                                          Valtuutettu Johansson täällä sanoi, että on hyväksytty ja käynnistetään
tervehdyttämisohjelma. Auki on vain, miten nopeasti, miten paljon ja
muuta. Valtuutettu Kalima taas sanoi, että ei ole hyväksytty, että
tehdään tällainen tervehdyttämisohjelma.

 

                                          Sen takia mielestäni olisi hyvä, että kaupunginvaltuusto ottaisi tässä

jonkun kannan. Kai valtuuston pitäisi ohjata näin isossa kysymyksessä
jotenkin talouden raamin valmistelua, jotta sillä lähetekeskustelulla olisi
joku vakavasti otettava perusta.

 

                                          Lopuksi haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että tässä selvityksessä
sivulla 6 oleva lause sisältää valtuutettu Bryggaren siteeraamien
kohtien lisäksi myöskin vähän muuta. Eli tässä sanotaan aluksi, että
vähennetään tämä kaupungin talouden riippuvuus, tai ei vähennetä,
vaan puretaan talouden riippuvuus Helsingin Energian tuloutuksista.
Mutta sitten tulee myös oleellinen jatko: ”... ja varsinainen
palvelutoiminta sopeutetaan kaupungin varsinaiseen tulorahoitukseen.”
Jokainen meistä tietää, mitä tämä suomeksi tarkoittaa. Se tarkoittaa
sitä, että peruspalvelut rahoitetaan vain varsinaisilla tuloilla eli veroilla
ja maksuilla.

 

                                          Tässä mielessä valtuutettu Bryggare on todella oikeassa, että tässä
ajetaan takaa nyt jotain ja se on joko verojen ja maksujen korottaminen
tai palvelujen leikkaaminen.

 

                                          Mielestäni tämä on tässä kaikkein ongelmallisin kohta. Tavallaan
kaikenlaisiin asioihin voi varautua, mutta tässä on selvä kannanotto
siitä, mihin puitteisiin palvelubudjetin tulopuoli pitää sopeuttaa. En pidä
sitä oikeana kannanottona.

 

                                          Toivon, että kaupunginvaltuusto ilmaisee, että se ei ole - ainakaan
tähän mennessä - tällaiseen sitoutunut.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          On tietysti hyvä, että valtuusto jaksaa olla ahkera vuoden viimeisessä
kokouksessaankin.

 

Mutta hieman kummastelen, että tässä valtuutettu Hakanen haluaa
käydä sekä talousarvion raamin lähetekeskustelua, joka on
aikataulutettu tammikuun 16. päivälle että energiapoliittista
linjauskeskustelua, joka on sitten viikkoa myöhemmin.

 

                                          Kun valtuutettu Hakanen siteeraa talous- ja suunnittelukeskuksen
kirjauksia, niin on kyllä niin, että jos taske ilmoittaa, että tämä otetaan
talousarvioraamin lähtökohdaksi valmisteluissa, niin siihen puututaan
sitten kun valtuusto ja kaupunginhallitus ottavat raamiin kantaa.

Mielestäni tämä keskustelu kuuluu nimenomaan siihen
talousarvioraamin lähetekeskusteluun, ei tähän arviointikertomuksen
käsittelyyn.

 

                                          Ja haluan toistaa sen, minkä sanoin vihreitten ryhmäpuheenvuoroissa
ääneen, että ainakaan Vihreä valtuustoryhmä ei ole sitoutunut
tällaiseen sopeuttamisohjelmaan. Ensi vuoden budjetti on rakennettu
sen varaan, että palveluja ei leikata.

 

                                          Uskon samoin kuin valtuutettu Kalima täällä aiemmin, että valtuuston
enemmistö on tällä linjalla myös siinä vaiheessa, kun keskustellaan
talousarvioraamista ja kaupunginhallituksen enemmistö on tällä linjalla,
kun päätetään siitä raamista ensi keväänä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Lehtipuulle haluaisin sanoa, että kaupunginhallitus on se,
joka on tämän asian tänne taas kerran tuonut.

 

Minkä takia valtuutettu Lehtipuu, kaupunginhallitus ei ole malttanut
mieltään ja odottanut, kunnes valtuusto käsittelee talousraameja ja sen
jälkeen katsonut, minkälaisia tervehdyttämisohjelmia tarvitaan tai mitä
linjauksia energialaitoksen tuloutuksiin?

 

                                          Ihmettelen vielä sitäkin, että jos sosiaalidemokraatit, vihreät,
todennäköisesti Vasemmistoliitto ja ehkä joku muukin on sitä mieltä,
että tällaiseen ohjelmaan ei ole sitouduttu, niin minkä takia se
uudelleen tuodaan tänne? Miksi se hyväksyttiin budjetin perusteluihin
ja miksi se hyväksyttiin taas tähän selvitykseen?

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Olen samaa mieltä kuin valtuutettu Kalima, että kyllä jatkossa
tulevaisuudessa pitää liikelaitoksille asettaa selvät tulosvaateet ja totta
kai niihin kuuluu, että ensin maksetaan investoinnit. Onhan niitä
investointeja tehty nytkin jatkuvasti, vaikka täällä joku muuta epäili ja
sen jälkeen katsotaan, mitä sieltä voi tulostavoitteen mukaan tulouttaa
kaupungille.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Mielestäni on ihan hyvä, että tätä keskustelua käydään tänäänkin
täällä, kun kerran tästä arviointikertomuksen johdosta tehdyistä
toimenpiteistä puhutaan.

 

                                          Olen ihan samaa mieltä valtuutettu Hakasen kanssa siitä, että tämä
talouden tervehdyttämisohjelmasta puhuminen on liioiteltua. Tästähän
myös meidän budjettipuheissamme puhuttiin. Tämä oli yksi
suurimmista syistä sille, että totesimme, että hyväksymme
budjettiesityksen vähän pitkin hampain. Pidimme tätä kirjausta
kummallisena tässä tilanteessa, kun verotulot on kasvussa ja tosiaan
tämä mittasuhde, josta on myös keskusteltu eli mistä 150 milj. euroa,
josta puhutaan, on aika pieni summa Helsingin budjetista.

 

                                          Mutta niin kuin tässä on todettu, niin kohdassa 6 toistetaan
käytännössä sitä mitä me olemme jo budjetissa 2008 hyväksyneet. Ei
voida todeta, että siltä osin ei olisi sitouduttu mihinkään. Mutta se,
mistä minä en pidä, on tämän keskustelussa olevan kappaleen
viimeinen lause, jossa ? , että tämä otetaan yhdeksi lähtökohdaksi
2009 raamivalmistelussa, kun totta on se, että kaupunginvaltuusto
antaa lähtökohdan 2009 raamivalmistelulle eikä taske. Eli tästä
keskustellaan silloin 16. päivä tammikuuta ja palataan asiaan siinä
vaiheessa.

 

 

                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.

 

                                          Olisin valtuutettu Molanderille halunnut pahoitella, että puhuin
äänekkäästi vierustoverini kanssa hänen puheenvuoronsa aikana.

 

Mutta todellakin puhuimme ihan asiaa. Eli tarkastuslautakunnan
puheenjohtaja Luukkaisen kanssa olimme molemmat samaa mieltä
valtuutettu Molanderin kanssa siitä, että palvelualalla ja –aloilla
tehokkuuden vaatimuksia ja toiveita usein ymmärretään ihan väärin ja
kuvitellaan, että se on jotenkin henkilöstön selkänahasta kiinni, jos
pyritään kustannustehokkuutta, tai henkilöstön selkänahasta pois, jos
pyritään kustannustehokkuutta parantamaan.

 

 

                                          Asiahan on niin, että jos jossakin terveyspalvelussa jonotetaan pitkään,
se on tehottomuutta ja kun toimitaan niin, että jonot katoavat, saadaan
systeemit toimimaan niin, että ihmisten ei tarvitse pitkään jonottaa, se
on tehokkuutta ja vaikea ymmärtää, minkä takia kukaan voisi
esimerkiksi tällaista palvelujen tehokkaampaa järjestämistä vastustaa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Zyskowicz’ille sanoisin, että terveydenhuollossa kun ihmiset
hoidetaan niin, että he kuolevat nopeasti ja jono häviää, se on
tehokkuutta, mutta ei vaikuttavuutta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Minun on kyllä pakko surukseni yhtyä niihin, joiden mielestä meidän
energialaitoksemme tulokseen liittyy aika suuria riskejä tai jopa
sanoisin, että tilanne on poikkeuksellinen ja on vaikea uskoa, että se
näin poikkeuksellisena voisi pitkään jatkua. Sen takia on tavalla tai
toisella varauduttava siihen, ettei nyt ehkä vuonna 2009, mutta
viimeistään vuonna 2014 nämä voitot ovat kyllä sulaneet, eivät
poistuneet, mutta näin poikkeuksellisen korkeat energialaitoksen voitot
ovat oikeastaan mahdottomia.

 

                                          Meillä on kaksi tekijää, jotka eivät voi jatkua tällaisena, eivätkä jatku.
Toinen on se, että tämä nykyinen muoto päästökauppaa on ollut
kivihiililaitoksille hyvin edullisia sen takia, että kivihiililaitokset ovat
saaneet päästöoikeudet ilmatteeksi ja samalla kuitenkin
päästöoikeuksien hinta on mennyt sähkön hintaan, jolloin järjestelmä,
jonka piti rangaista kivihiilen käytöstä, on yhtäkkiä tehnyt
kivihiililaitoksen omistamisen paljon kannattavammaksi. En usko, että
tässä päästökauppajärjestelmässä tullaan samaa virhettä tekemään
uudestaan. Tämä ei ollut suomalainen keksintö. Tämä oli
eurooppalainen keksintö. Mutta Euroopassa, jossa ei oltu oikein totuttu
vielä sähkömarkkinoihin, ei oltu tultu huomanneeksi, että näinhän tässä
käy.

 

                                          Sen takia on aika selvää, että jatkossa kivihiililaitokset eivät tule

saamaan ilmaisia päästöoikeuksia, vaan ne joutuvat ostamaan ne
päästöoikeudet, eivätkä saa enää sitä ylimääräistä voittoa, jonka tämä
päästökauppa on tuonut jopa kivihiililaitoksille. Enitenhän siitä ovat
hyötyneet ne kivihiililaitokset, joita ei ole käytetty ollenkaan, joka on
vielä hassumpaa.

 

                                          Toinen seikka on se, että samalla kun sähkön hinta on tämän takia
noussut – uskon, että se pysyy näin korkealla ja tulee siitä vielä
nousemaan – niin me olemme tehneet sähköä, emme kivihiilellä, vaan
pääsääntöisesti maakaasulla ja maakaasu – niin kuin tiedätte – on
paljon kivihiiltä kalliimpaa polttoainetta paitsi Helsingille, joka teki
kiinteähintaisen sopimuksen, en muista oliko se neuvosto-osapuolen
kanssa, mutta jonkun siinä suunnalla olevan osapuolen kanssa
aikanaan kun maakaasua tänne hankittiin. Siitä on käyty oikeutta, voiko
noin halvalla maakaasua saada, mutta Helsingin kaupunki on voittanut
nämä oikeudenkäynnit.

 

Mutta tämä sopimus valitettavasti päättyy. En ryhdy mitenkään
spekuloimaan, mitä sille maakaasun hinnalle käy. Mutta katsokaa,
miten kävi Valko-Venäjällä tai Ukrainassa sen aikaisille maakaasun
hinnoille. Sen takia on aivan selvää, että niin halvalla, en nyt
lietsomaan ketään nostamaan maakaasun hintaa, mutta siihenkin
pitäisi varautua, että samanlaista lahjoitusta meille ei enää tule ja sillä
on hyvin suuri vaikutus.

 

                                          Kolmas riskitekijä meillä on se, että meillä on aika paljon riskeerattu
Olkiluodon kolmanteen ydinvoimalaitokseen, joka ei ole ollut mitenkään
kauhean suuri suksee ainakaan aikataulun pysymisessä. Jos se
saadaan käyntiin, niin hyvä, mutta jos ei saada, niin on erittäin huono
tältä osin.

 

                                          Sen takia on sanottava, että ei tällainen tilanne, joka on meille tuottanut
hirveästi rahaa voisi säilyä kovin pitkään. Se näkyy myös siinä, millä
hinnalla voimalaitoksia ostetaan. Markkinoilla joka tapauksessa on
sellainen käsitys, että kivihiililaitosten tuotto ei tule olemaan niin hyvä
kuin se on ollut tähän asti.

 

                                          Sen takia uskoisin, että meidän on hyvä varautua siihen, että
energialaitos ei tuota niin paljon kuin tähän asti. Totta kai se tuottaa,
koska meillä on tehty viisaita investointeja sähkön ja lämmön
yhteistuotantoon ja se on kannattavaa ja se on tehokasta. Mutta se on
vain kolmasosa näistä voitoista. Kaksi kolmasosaa on näitä tekijöitä,
jotka ovat poistumassa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Soininvaara nosti esille eräitä kaupungin talouteen
vaikuttavia uhkatekijöitä.

 

                                          Jostain syystä hän, samaan tapaan kuin kaupunginhallitus ja
kaupunginjohtaja, sivuuttavat kokonaan toiseen suuntaan vaikuttavat
tekijät, esimerkiksi sen, että Euroopan unionin alueella ollaan luomassa
yhteiset sähkömarkkinat, jotka kaikkien tuntemieni arvioiden mukaan
tulevat nostamaan hintatasoa erityisesti täällä Pohjois-Euroopassa
monestakin syystä johtuen, lähivuosien aikana.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tässä on nyt tämän asiakohdan aikana keskusteltu hyvin paljon
peruspalveluiden rahoituksesta ja budjetoinnista ja palvelutoiminnan
sopeuttamisesta saatavaan tulokertymään.

 

                                          Itse haluaisin kuitenkin hiukan vielä tätä asiaa sillä tavalla täsmentää,
että terveyslautakunnan näkökulmasta tämä keskustelu sosiaali- ja
terveystoimen palveluista on siinä mielessä hiukan ongelmallinen, että
kun me puhumme kustannustehokkuudesta tai palveluiden määrästä
tai laadusta, niin tällä hetkellä meillä ei ole oikein kovin tarkkaa
näkemystä ollut tai käsitystä siitä, mitä nämä meidän palvelumme
pitävät tarkalleen sisällään, eikä meillä myöskään ole selkeyttä siitä,
mitä ne maksavat aina, toisin sanoen kustannuslaskenta on hyvin
puutteellista. Ja kun tilanne on tällainen hyvin monissa sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluissa tälläkin hetkellä, niin
kustannustehokkuudesta on aika vaikea puhua.

 

                                          Samoiten täällä tarkastuslautakunta toivoo, että sosiaali- ja terveystoimi
mahdollisimman pitkälti käyttäisi hankintalain ja kaupungin
hankintasäännön mukaisesti kilpailuttamismahdollisuuksia eri
tilanteissa. Silloin täytyy sanoa, että myöskin ulkopuolisia, tai siis
ostopalveluihin vertailu on erittäin vaikeaa, kun tällaista
kustannustietoisuutta palvelurakenteen sisältämiä asioita ei tarkalleen
tunneta. Tämä tulee koko ajan ajankohtaisemmaksi, kun paineet
kilpailuttamisiin ja ostamisiin kasvavat ajan kanssa.

 

                                          Joten itse toivoisin, että ennen kun lähdetään puhumaan
kustannustehokkuudesta ja palvelutoiminnan sopeuttamisesta tai
supistamisesta, mietittäisiin hiukan näitä sisältöjä tarkemmin tältä osin.
Se myös mahdollistaisi lautakunnallekin sen aidon pohdinnan ja
vertailun ja oikeasti voitaisiin miettiä, mitä rahalla saadaan, on se sitten
omaa toimintaa tai ulkopuolelta ostettua toimintaa. Tällä hetkellä meillä
on aika suuria vaikeuksia näitten asioitten miettimisessä lautakunnissa,
ainakin näin terveyslautakunnan näkökulmasta.

 

                                          Ja pelkästään, niin kuin sosiaalivirasto toteaa, kuten valtuutettu
Molander täällä hyvin toi esiin sen, että johdon laskentatoimen
käytäntöjä mietitään virastoissa, niin se tuskin riittää kovinkaan pitkälle.
Se voi helpottaa korkeimpien johtomiesten pohdintaa, mutta se ei

kokonaisuuksien tai lautakuntien työtä lainkaan helpota.

 

                                          Elikkä toivoisin todella tähän paneuduttavan hiukan tarkemmin.
Terveysvirastossa onneksi on ilmeisesti käynnistynyt sosiaali- ja
terveysministeriön kanssa tällainen Helsingin perusterveyspalveluitten
tuotteistamisprojekti, mutta se on kovin alkutekijöissään ja iso pala
pohdittavaksi ja haukattavaksi. Mutta tätä työtä tarvitaan ehdottomasti
lisää.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Parista kohdasta ajattelin esittää kommentteja.

 

                                          Ensinnäkin, ympäristölautakunta esittää, että arvaamattomia
lisäkustannuksia on syntynyt mm. Helsingin kaupungin
meluselvityksestä, Helsingin ilmansuojelun varautumissuunnitelmasta
sekä hulevesistrategian valmisteluun kuuluvasta
hulevesisuunnitelmasta, kaikki mielestäni hankkeita, joiden ei olettaisi
syntyvän kovin yllättäen.

 

                                          Ympäristölaboratorio muuttuu 1.1.2008 MetropoliLab-liikelaitokseksi ja
siirtyy samalla Viikkiin uusiin tiloihin. Tästä syntyy 600 000 euroa
määrärahan ylityksiä.

 

                                          Tähän liittyen kysyisinkin kaupunginjohtajalta, miksei tätä määrärahan
ylitystä käsitelty liikelaitoksen perustamista valtuustossa käsiteltäessä?

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Koskisen kysymykseen vastaus on se, että nämä
kustannukset selvisivät tämän toteutuksen edetessä ja sen takia ei
pystytty ottamaan huomioon silloin.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Peruskoulujärjestelmä on eräs suomalaisten hyvän koulutuksen ja pisa
–menestyksen salaisuuksia.

 

                                          Yhtenäistä peruskoulujärjestelmää ei pidä murentaa esimerkiksi
lopettamalla kunnan omia kouluja tai siirtämällä niiden tiloja yksityisille
kouluille.

 

                                          Tähän esitykseen sisältyy sopimuksen tekeminen mm. Helsingin
Kristillisen koulun kanssa. Tämä koulu pyrkii nyt esillä olevan
sopimuskauden aikana saamaan itselleen Jakomäen ala-asteen tai
Jakomäen yläasteen koulutilat.

 

                                          Opetuslautakunnan päätös Jakomäen ala- ja yläasteen koulujen
hallinnollisesta yhdistämisestä antaa mahdollisuuden lautakunnan
päätöksellä luovuttaa tiloista osa pois, vuokrata ne esimerkiksi
Kristilliselle koululle ilman, että asiaa tarvitsee tuoda valtuuston
käsittelyyn.

 

 

                                          Jakomäessä on mielestäni tarvetta sekä ala-asteen että yläasteen
koulun tiloille. Uudet väestöennusteet ja alueella tapahtuva
täydennysrakentaminen kertovat siitä, että lasten lukumäärä alueella
tulee muutamien vuosien kuluttua kasvamaan myös tavalla, joka alkaa
näkyä vähitellen ala-asteen ja yläasteen oppilaspaikkatarpeessa.

 

                                          Esitänkin, että kaupunginvaltuusto hyväksyy seuraavan ponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että yksityisten
perusopetusta antavien koulujen sopimusten uusiminen ei
johda sopimuskauden aikana Jakomäen ala- tai yläasteen
koulutilojen vuokraamiseen yksityisille kouluille.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          En tee mitään muutosesitystä enää tässä vaiheessa, vaikka mieli
vähän tekisi.

 

                                          Mielestäni on hyvä, että meillä peruskoulun kirittäjänä on jonkin verran
yksityisiä kouluja. Se suo erilaisia kokeilumahdollisuuksia ja voi auttaa
peruskoulua uudistumaan. Mutta en pidä hyvänä sitä, että perustetaan
maailmankatsomuksellisia kouluja, ei mihinkään uskontoon perustuen
eikä mihinkään muuhunkaan maailmankatsomukseen perustuen. Se ei
ole oikein lapsia kohtaan. Se avaa myös aika vaarallisen tien. Jos
yhdelle uskontokunnalle hyväksytään se, että tämän uskontokunnan
lapsille annetaan aivan omaa, muusta maailmasta eriytynyttä
koulutusta, se pitää valitettavasti hyväksyä muillekin uskontokunnille.
Ja on sellaisia uskontokuntia, joille en haluaisi antaa oikeutta antaa
lapsilleen erillistä koulutusta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Minun on vaan pakko ryhmätoveria vähän ojentaa.

 

                                          Kun meillä Suomessa perusopetuslaki lähtee siitä, että kaikissa
kouluissa on noudatettava hyväksyttyä opetussuunnitelmaa. Eli siihen
perustuu tietysti se, että myöskin voi olla maailmankatsomuksellisia,
kristillisiä kouluja, tai ? onko steinerilaisuus maailmankatsomus, mutta

joka tapauksessa niissä on noudatettava sitä
perusopetussuunnitelmaa, joka on yleisesti hyväksytty ja sama tulisi
koskemaan myös mahdollisia muita uskontokuntataustaisia kouluja.

 

                                          Eli itse en näe tässä ongelmaa, että on maailmankatsomuksellisia
kouluja, koska niiden opetussuunnitelmat noudattaa valtakunnallisesti
hyväksyttyä opetussuunnitelmaa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Suomessahan ei kovinkaan paljon ole yksityisiä kouluja. On
historiallinen jäänne, että Helsingissä on niinkin paljon. Suurin osa
yksityisistä kouluista toimii ihan normaalisti osana meidän
järjestelmäämme, alueellisesti vastaa samalla lailla kuin kunnankin
koulut. Oikeastaan täällä on vain tämä SYK, jolla ei ole tätä
oppilaaksiottoaluetta, tietyllä tavalla oma eliittikoulu. Ja sitten kysymys
tietysti tästä, iso kysymys on Kristillinen koulu, jonka tausta on tietysti,
nimestä voi päätellä.

 

                                          Olen valtuutettu Soininvaaran kanssa samaa mieltä siitä, että ei pitäisi
lähteä sille tielle, että paljon pystytään tällaisia uskonnollisia tai
aatteellisia kouluja perustamaan.

 

Ja muistaen tätä vuosia kestänyttä prosessia Kristillisen koulun kanssa
voin todeta – ehkä valtuutettu Krohnin puheenvuoroon – että lakia
opetussuunnitelmista tulisi noudattaa tai pitää noudattaa ja tulee
noudattaa, mutta onko näin, niin siitä on ollut monenlaisia näkemyksiä.
Kyllä varmaan teknisesti näin toimitaan, mutta mikä on käytännön
tasolla, se onkin aivan toinen juttu, ollut ainakin aikaisemmin.

 

 

                                          Hienoa, että kouluista puhutaan ja hienoa, että puhutaan yksityisistä
kouluista.

 

                                          Olen pitkälle samaa mieltä kuin valtuutettu Soininvaara. Yksityiset
koulut nimenomaan saattavat kirittää hyvällä lailla tätä meidän yleistä
peruskouluamme. Samoin yksityiset koulut saattavat täyttää jotain
sellaisia aukkoja järjestelmässämme, joita peruskoulu ei pysty tai
jostain muista syistä voi täyttää.

 

 

                                          Sen takia olin hyvin pettynyt, että opetuslautakunta ja kaupunginhallitus
epäsivät, tai eivät puoltaneet espanjalaisen Mi Casita –yhdistyksen
anomusta peruskoulun aloittamiseksi Helsingissä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Näyttää siltä, että valtuutettu Krohnin kanta on lähinnä lainsäädännön
mukainen.

 

                                          Mielestäni asia on juuri niin kuin hän kuvasi opetussuunnitelmien
osalta.

 

                                          Lisäksi toteaisin, että Kristillisen koulun arvot sopivat varsin hyvin
suomalaiseen yhteiskuntaan ja myöskin sosiaalidemokratian arvoihin.
Haluaisin todeta tämän valtuutettu Soininvaaralle erityisesti.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          En ole tekemässä esityksiä, muutosesityksiä tai ponsia. Mutta haluaisin
nostaa valtuutettujen huomioon sen seikan, että olemme nyt
myymässä arvorakennuksia, kahta arvorakennusta mielestäni aika
huonolla hinnalla eteenpäin. Olemme siis myymässä kahta rakennusta,
jotka ovat rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti
arvokkaita. Olemme myymässä näitä kiinteistöjä noin 100 euron
neliöhintaan.

 

 

                                          Ymmärrän, että kaupunki voi myydä omaisuuttaan erilaisista
tarkoitusperistä haluamaansa hintaan. Olemme aikaisemminkin
myyneet hyvinkin edullisesti esimerkiksi kulttuurin suuntaan tai
nuorison suuntaan menneitä kiinteistöjä.

 

Mutta tässä tapauksessa edullisen hinnan perustelut ovat mielestäni
aika huonot. Näitä perustellaan seuraavalla lailla: ”Tehtyjen selvitysten
mukaan makasiinien arvo on vähäinen, jos huomioon otetaan
hankkeesta aiheutuvat kustannukset ja toteuttajan tavoittelema
kohtuullinen tuottovaatimus.”

 

                                          Toivoisin, että meidän kiinteistöhallintomme ja oikeastaan Helsingin
kaupunki yleensäkin ottaisi vähän toisenlaisen asenteen
arvokiinteistöjensä tulevaisuuteen.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Oli aivan hyvä, että valtuutettu Helistö otti esiin nyt tässä ainakin tämän
hintakysymyksen.

 

                                          Se on aina syytä katsoa silloin, kun myydään, ylipäätään miksi
myydään ja tietysti myös se hinta pitää katsoa. Mutta harmittaa tietysti.
Valtaosa vihreistä ei viimeksi katsonut tarpeelliseksi. Puhuttiin
periaatteesta, miksi myytiin maata eräänlaiselle kiinteistösijoittajalle,
saksalaiselle viimeksi. Se meni läpi ihan nikottelematta.

 

                                          Tässä on aivan selvät elinkeinopoliittiset näkökannat. Työpaikkoja tulee
ja tämä palvelee sitä. Hinnasta varmaan pystyy sitten kaupunginjohtaja
tai joku muu sanomaan paremmin. Ainakin se selvitys, mitä saimme
kaupunginhallituksessa, silloin tyydytti. Katsomme, että tämä on ihan
järkevä elinkeinopoliittinen hanke.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

                                          Valtuutettu Helistö ei pitänyt riittävänä sivulla 25 kiinteistölautakunnan
alkuperäistä tekstiä, jossa todetaan, että ”tehtyjen selvitysten mukaan
makasiinien arvo on vähäinen, jos huomioon otetaan hankkeesta
aiheutuvat kustannukset ja toteuttajan tavoittelema kohtuullinen

tuottovaatimus.”

 

                                          Jos nyt jonkun toteuttajan kanssa neuvotellaan jostakin hinnasta, niin
nämä tekijäthän nimenomaan ovat toteuttajan kannalta merkityksellisiä.
Ja, kuten tiedetään, hinta on markkinoilla. Hinta määräytyy sen
mukaan, mikä hinta saadaan ostajan ja myyjän välisissä
neuvotteluissa.

 

                                          Tämä on suojelurakennus. Se pysyy siinä sellaisin ehdoin kuin
suojelumääräyksissä säädetään. Siihen saadaan tehdä ainoastaan
senkaltaisia muutoksia, jotka ovat sopusoinnussa suojelumääräyksen
kanssa. Ja kauppahinta perustuu siis kiinteistöviraston ja varauksen
saajan välisiin neuvotteluihin, joissa on päästy tämänsisältöiseen
sopimukseen.

 

 

                                          Hieman nyt sitten tarkennan, kun apulaiskaupunginjohtaja vastasi
ihmettelyyni.

 

                                          Ymmärtäisin paremmin hinnan muodostumisen, jos hinnan
muodostuminen perustuisi esimerkiksi kilpailuun. Mutta tässä
tapauksessa hinnan muodostus on tapahtunut pelkästään kahden
osapuolen neuvotteluilla.

 

Toki luotan kaupungin kiinteistöpuoleen. Mutta uskon, että kyseinen
kauppa olisi tapahtunut, jos kiinteistöpuolella oltaisiin pidetty vähän
parempaa huolta kaupunkimme alati ohenevasta kukkarosta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Edellisessä kokouksessa valtuutettu Malinen esitteli meille
kaupunginhallituksen saaman selvityksen, joka osoitti, että tonttien
vuokraaminen on kaupungille pitkän päälle kannattavampaa kuin niiden
myyminen.

 

                                          Nyt käsiteltävänä oleva esitys Länsisataman Sonckin makasiinien ja
tonttien myymisestä on ehkä vielä tätä keskimääräistä arviota
selvemmin mielestäni kaupungille epäedullinen. Ehdotuksen mukaan
kerrosneliömetrihinta on 28,5 – 21,5 euroa, kun alueella käytetty

toimitilatonttien osto-optiohinta on yleensä perustunut 44 – 37 euroon.
Eli kysymys on 35 – 42 % yleistä tasoa alemmasta hinnasta.

 

                                          Tätä perustellaan – kuten apulaiskaupunginjohtaja Sauri täällä – tässä
esityksessä kaavamuutoksen osoittamilla käyttötarkoituksilla ja
suojellusta aiheutuvilla rajoituksilla.

 

 

                                          Jos ajatellaan ostajan kannalta, kysymys on itse asiassa optimaalisesta
paikasta. Mihin haluaisi Tallinnan laivaliikennettä harjoittava firma
perustaa pääkonttorin ja tätä liikennettä palvelevan hotellin? Tietysti
siihen laiturin viereen. Sen parempaa paikkaa koko kaupungista ei
voine löytyä Tallinkin toimintaa palvelevalle hotellille ja toimistotilalle.
Eli voisi olettaa, että tämä olisi perustelu pikemminkin keskimääräistä
tasoa korkeammalle myyntihinnalle eikä suinkaan noin 40 %:n
alennukselle.

 

                                          Kysynkin samaa, mitä täällä jo edellä ja toivon, että
apulaiskaupunginjohtaja Sauri vastaa, miksi tätä tontin myyntiä ei ole
kilpailutettu?

 

                                          Tähän esitykseen liittyy toinenkin erikoinen piirre.

 

                                          Tonttien myymistä perustellaan sillä, että hanke toteutetaan
ammattimaisen kiinteistösijoittajan omistukseen. Esittelytekstin
perusteella kyseessä on SRV-yhtiöt Oy. Sen pääomistaja on mukana
myös Tallinnan hotellibisneksessä. Kyse siis ei ole varmaankaan ihan
tilapäisestä oikusta ja satunnaisesta kaupasta. Tämä sama SRV-yhtiöt
tarjoaa Musiikkitalosta 80 % korkeampaa hintaa kuin alkuperäinen
suunnitelma kustannusarviosta oli. Se tarjoaa huoltotunnelista 63 %
korkeampaa hintaa kuin puolitoista vuotta aikaisemmin samasta
tunneliurakasta samainen firma tarjosi. Ja täällä seuraavassa asialistan
kohdassa SRV-yhtiöt on saamassa lähialueen kilpailijoita
edullisemmalla hinnalla, tai vuokrahinnalla Kampista maanalaisen
pysäköintiluolan.

 

                                          Kysyn, eikö tässä olisi vaikkapa sitten tutkivalle journalismille tai
kenties tarkastuslautakunnalle aihetta selvittää, mitä itse asiassa on
tapahtumassa? Minkä takia SRV-Viitonen tai SRV-yhtiöihin kuuluvat
erilaiset konsernin osat saavat tällaisia, ilmiselvästi edullisia, ellei
suorastaan muita edullisempia sopimuksia aikaan?

 

                                          Mutta palaan siihen mistä aloitin.

 

                                          Kysymys on optimaalisesta paikasta Tallinnan laivaliikennettä
harjoittavan yhtiön toimistolle ja sitä laivaliikennettä palvelevalle
hotellille.

 

                                          Pidän erinomaisen epäedullisena kaupungin kannalta myydä siitä tontti
alehintaan, noin 40 %:n alennuksella.

 

 

                                          Tästä syystä esitän, että kaupunginvaltuusto päättää hylätä
ehdotuksen Sonckin makasiinien ja tonttien vuokraamisesta osto-
optiolla.

 

                                          Samalla kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää
mahdollisuuden tehdä pitkäaikainen sopimus tonttien vuokraamisesta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Sivulla 22 on selvitys, joka esitettiin myöskin kiinteistölautakunnalle.
Molemmat makasiinit on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi.
Rakennukset ovat rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja
historiallisesti arvokkaita. Rakennuksia ei saa purkaa eikä niihin saa
tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät niiden
rakennustaiteellista, kaupunkikuvallista tai historiallista arvoa tai
muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Tällainen selvitys annettiin
lautakunnalle ja sanottiin, että tämä ei ollut kovinkaan haluttu kohde
juuri sen takia, että kustannukset muodostuvat niin suuriksi.

 

                                          Tästä syystä ja elinkeinopoliittisista syistä katson, että tämä on
perusteltu ratkaisu, enkä tule kannattamaan valtuutettu Hakasen
hylkäysehdotusta.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

                                          Jatkona kiinteistölautakunnan varapuheenjohtaja Kaliman
puheenvuoroon.

 

Viittaan sivulle 24, missä kerrotaan, että kaupunginvaltuuston
kymmenen vuotta sitten hyväksymien kiinteistöjen myyntiperiaatteitten
mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on
kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista elinkeinopolitiikan
edistämiseksi. Kyseisten periaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee
perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä
neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

 

Elinkeinopoliittinen perustelu on juuri se, että kyseinen hankkeen
toteuttaja on nimenomaan tätä liikennettä harjoittava varustamo. Juuri

niistä syistä, mitä valtuutettu Hakanen esitti, on elinkeinopoliittisesti
perusteltua antaa tälle liikennettä harjoittavalle yhtiölle mahdollisuus
toteuttaa siihen liikennöintiin liittyviä hankkeita tällä paikalla.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Apulaiskaupunginjohtaja Sauri sanoi juuri sen, mitä
kaupunginhallituksessakin pohdittiin.

 

Tässä tapauksessa neuvottelu on erittäin onnistunut. Jos sitä olisi
lähdetty kilpailuttamaan, niin oletettavasti siihen olisi, esimerkkinä joku
saksalainen sijoittaja väliin tullut ja sen jälkeen se, joka sitä
todellisuudessa tarvitsee, olisi joutunut siinä mielessä tappelemaan
siitä sen jälkeen kalliimmalla. Nyt tämä menettely osoittautui ... Me
saamme siihen sellaista elinkeinopoliittisesti tärkeätä toimintaa, mitä
kaupunki haluaa myös.

 

 

                                          Minun piti oikeastaan nimenomaan kysyä sitä, että, ei, miksi sitä
myydään, vaan minkä takia se myydään kilpailuttamatta. Tuossa tuli
osittain siihen kyllä vastaus äskeisessä.

 

                                          Edelleenkin olen hiukan sitä mieltä, että kilpailuttamisen kautta
varustamo epäilemättä olisi ollut valmis maksamaan siitä varmasti
enemmän saadakseen sen kyseisen paikan.

 

                                          Näitten kilpailuttaminen on mielestäni sikäli aika tarpeellista, että me
pääsemme kärryille siitä, mikä näitten todellinen hinta on. Joissakin
tapauksissa myyminen voi olla tarkoituksenmukaista, niin kuin tässä
tapauksessa. Mutta jotenkin haiskahtaa, että kilpailutuskierros olisi
voinut tuoda tähän ikään kuin lisätulosta.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

 

                                          Tässä on siis kysymys rantatontista, jolle saa hotellin merinäköalalla.

Kysymys sataman alueesta, jonne saa laivayhtiölle pääkonttorin sen
omien laitureiden viereen.

 

 

                                          En vastusta sitä, että kaupunki suhtautuu myönteisesti Tallinnan
laivaliikenteen kehittämiseen enkä sitä, että laivaliikennettä palvelevaa
hotellitoimintaa kehitetään. Vastustan sitä, että optimaaliselle paikalle
oman toimintansa saavat yhtiöt saavat kaupungilta tontin ostetuksi
alehintaan.

 

                                          Tämä on mielestäni kaupungin kannalta ehdottomasti kannattamaton
kauppa, virheellinen ratkaisu. Olen aivan varma, että esimerkiksi nuo
yhtiöt olisivat tuolta paikalta olleet valmiita tekemään pitkäaikaisen
vuokrasopimuksen, joka olisi tuottanut kaupungille selvästi enemmän
kuin tämä 40 %:n alekauppa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tässä on monia näkökohtia tuotu esille.

 

                                          Itse esittäisin, että jos siinä olisi tyhjä tontti otettavissa tällaiseen
käyttötarkoitukseen, niin sen hinta olisi aivan toinen. Liikuttaisiin
varmaan siellä valtuutettu Hakasen lukemissa ja vähän ylikin. Nythän
tämä tontti on sidottu tiettyyn käyttötarkoitukseen kaikkine rasitteineen.
Tietysti vaikea on tarkkaan ottaa kantaa, kun on vanha rakennus ja
kaikkia suojeluvelvoitteita. Mutta todellakin tilanne on tuo, jonka
mainitsin.

 

 

                                          Välillä on kuunneltava omaatuntoa.

 

                                          Kannatan valtuutettu Hakasen vastaehdotusta.

 

 

                                          Toivottavasti muutkin pohtivat vielä tätä asiaa.

 

                                          Sen takia kommentoin valtuutettu Koskiselle.

 

                                          Yrittäjähän on tietysti arvioinut, soveltuvatko nämä suojellut tilat siihen
käyttötarkoitukseen, johon se on valmis ne vuokraamaan ja ostamaan.

 

 

                                          On ihan selvää, että yrittäjän mielestä ne soveltuvat hyvin laivayhtiön
konttoriksi ja laivaliikennettä palvelevaksi hotelliksi.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Hakanen on ihan oikeassa ja sen mukaan kiinteistö on
myös hinnoiteltu kuin hän on katsonut, että miten se soveltuu
käyttötarkoitukseen ja millä lailla. Mutta minä lopetan nyt keskustelun
tästä.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          En tällä kertaa puutu varsinaisiin vuokrausperusteisiin. Mutta tontin
varauspäätöksen yhteydessä ilmenee uusi taho, Kone Oy, jolle
kaupunki vuokraa viisi tonttia omatoimisten vapaarahoitteisten
omistusasuntojen rakennuttamisen organisointia varten tietyin ehdoin.

 

                                          Täytyy toivoa, että tämä hanke onnistui hyvin ja että rakennuttamis- ja
toteutussektorille löytyy muitakin uusia yrittäjiä. Tätä kautta kilpailun
lisääntymisellä saattaisi olla myönteistä vaikutusta asuntojen
hintatasoon ja ehkä löytyä niitä kohtuuhintaisia asuntojakin jossain
vaiheessa.

 

 

 

                                          Arvoisa toveri puheenjohtaja.

 

                                          Kaava koskee Herttoniemen metroaseman läheisyydessä olevaa
vanhaa ostoskeskusta, tai siellä on Herttoniemen vanha ostoskeskus,
ostoskeskus, joka on vanha ja kohtuullisen ränsistyneessä kunnossa
sekä sen takana olevaa nykyistä vuokrataloa. Ne on tarkoitus purkaa.
Tilalle on tarkoitus rakentaa vuokra-asumista pistetaloina ja tien
myötäisinä taloina.

 

                                          Kaava sinänsä on hyvä ja tarpeellinen. Ongelma tietysti on se, mistä
löytyy Oranssille uudet tilat. Oranssihan on toiminut näissä
Herttoniemen ostoskeskuksen vanhoissa tiloissa. Mutta tämä ongelma
ei saa olla esteenä tälle kaavalle. Varmasti löydämme hyvät tilat.

 

                                          Se miksi tulin puhumaan, on se, mistä on käyty isointa vääntöä, joka
näkyy esityslistallakin. Kaupunginhallituksessakin on ihmetelty sitä,
miksi vähimmäiskeskipinta-alavaatimuksesta ollaan Herttoniemen
osalta 75 m2:stä taivuttu 70 m2:iin etenkin tietäen, että Herttoniemen
alue, vanhan Herttoniemen alue on suhteellisen pieni ja asuntojen
kokoja on ollut toiveissa, että alueelle tulisi lisää lapsiperheitä. Mm.
palveluiden kannalta se olisi tärkeätä. Täällähän käytiin viime keväänä
kova vääntö esimerkiksi Herttoniemen koulun kohtalosta.

 

                                          Sen vuoksi on ihmetyttänyt, kun meillä on tämä yleinen tavoite 70 m2:n,
tai määräys vähimmäiskeskipinta-alavaatimuksesta 75 m2, niin miksi
juuri Herttoniemessä, jossa on tarve nimenomaan isommista
perheasunnoista, niin miksi juuri Herttoniemessä sitten tullaan
toimimaan niin päin, että ollaan valmiita joustamaan tästä tavoitteesta.
Sen vuoksi vielä kaupunkisuunnittelulautakunnassa pyrimme saamaan

tätä 75 m2:n keskipinta-alaa.

 

                                          En esitä, että kaava ... On tärkeätä, että asuinkaavat menevät
eteenpäin. Mutta nostan edelleen esille, että tässähän vedotaan,
Varmalta on ... Tässä rakentajana tulee olemaan Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Varma, joka hakee tietysti mahdollisimman isoa
taloudellista voittoa. Ja itse asiassa tässä, kun on pyydetty lausuntoa,
jossa he kertovat, että, tai Varma – ei he, vaan tämä yritys Varma –
kertoo näitä perusteita, että miksi ei mitenkään ole mahdollista
rakentaa näin isoja vuokra-asuntoja, niin sehän kertoo vaan siitä, että
ne ... Totta kai, se on ymmärrettävää, että Varma halusi vielä
pienemmän keskipinta-alan sen vuoksi, että saisi vielä enemmän
voittoa tästä kohteesta. Mutta tämä ei varmaan voi olla kuitenkaan
kaupunkisuunnittelun lähtökohta ja lähtökohta sille, miten me yritämme
tasapainottaa alueita. Olisi tärkeää, että näillä vanhoilla alueilla, joissa
on pienempiä asuntoja, saadaan isompia alueita.

 

                                          Ihmettelen myös sitä, että tässä todetaan, että metroaseman
läheisyydessä, kun Varman lausunnossa todetaan, että painottuu
yhden hengen talouksiin ja pienperheisiin, niin miksi näin pitäisi olla,
loistavien joukkoliikenneyhteyksien päässä? Eikö se olisi upeata, että
siellä olisi mahdollisimman paljon lapsiperheitä, jotka suoraan, se on
minuutti ja sinä olet Herttoniemen metroasemalla? Ei tarvitsisi käyttää
esimerkiksi sitä isoa citymaasturia niin paljon, kun pystyisi liikkumaan.
Tämä olisi kaupunkisuunnittelullinen ja kaupunkirakenteellinen
periaate. Pikemminkin pitäisi olla juuri päinvastoin, niin, että
metroaseman lähellä olisi lapsiperheitä.

 

                                          Eli tässä nyt jatkon varalta esittäisin sellaisen toivomuksen, että
ymmärrän sen, että tällaisissa hankkeissa, niin totta kai hanketta
vetävät yritykset, jotka haluavat tehdä voittoa, haluavat tietysti
mahdollisimman pieniä asuntoja, koska niistä saa mahdollisimman
paljon, mutta että sen lisäksi, että tällainen taloudellinen puoli painaisi
kaavoituksessa, painaisi myös se, mitä me haluamme kaupungissa,
tasapuolista asumista ja sitä, että saadaan lapsiperheitä alueelle, jotka
ovat vanhenemassa ja loistavien joukkoliikenneyhteyksien äärelle
nimenomaan lapsiperheitä eikä pelkästään vain sinkkutalouksia.

 

                                          En esitä nyt tähän mitään muutosta, mutta jatkossa toivoisin, että
antaisimme isomman painon kaupunkisuunnittelulle ja kaupungin
rakenteelle eikä niinkään sille, kuinka suuria voittoja joku projektia
vetävä yritys tulee saamaan näistä vuokra-asunnoista.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tämä nyt oli sellainen puheenvuoro, jota ei harvoin voi kuunnella.

 

Siis se, että keskipinta-alasta puhutaan, niin jokainen rakennusyhtiö
toteaa, että heillä on tällä hetkellä myymättömiä suuria asuntoja erittäin
paljon, ne ovat kalliita, eivät voi edes tehdä halvempia vuokra-asuntoja
tällä hetkellä. Nimenomaan yksinäisiltä puuttuu vuokra-asunnot. Ja he
itse, kaikki nämä asuntotuottajat tietävät tämän. He pyrkivät voittoon
riippumatta, onko suuria tai pieniä asuntoja.

 

Tämä valtuutettu Arhinmäen puheenvuoro on täysin virheellinen. Hän
ei lainkaan tajua, että juuri yksinäisten ihmisten asuntopula on
totaalinen, vuokra-asuntojen pula on totaalinen. Rakentajat eivät tee
vuokra-asuntoja, koska heiltä jää juuri suuria asuntoja kesken.

 

                                          Me olemme Asuntoreformiyhdistyksen kokouksessa todenneet
tuottajien ja ostajien kanssa, että 70 m2:n perusvaatimus on täysin
virheellinen. Täytyisi olla vapaus rakentaa erisuuruisia, jolloin he
rakentavat sen. Tällä hetkellä on mahdollisuus rakentaa pienasuntoja
sillä tavalla, että on 80 m2, jossa on kaksi vessaa ja kaksi keittiötä ja
siinä on väliseinä, joka poistetaan rakennustarkastuksen kautta.

 

                                          Onko valtuutettu Arhinmäki koko ajan yksinäisiä miehiä vastaan? Onko
hän itse lapsiperheellinen? Haluan tietää.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kommentoin valtuutettu Arhinmäen puheenvuoroa, en valtuutettu
Taipaleen puheenvuoroa.

 

                                          Vanhan Herttoniemen alueella asuntojen pinta-ala, keskipinta-ala on
noin 52 m2 ja nyt tässä kuitenkin keskipinta-ala tulee olemaan 70 m2.
Kokoomuksen valtuustoryhmässä myös puhuttiin tästä asiasta paljon ja
pidetään oikeana kaupungin tasolla sitä, että se 75 m2 on hyvä
periaate. Mutta tässä yksittäisessä kohteessa näemme järkeväksi, kun
tähän tulee nuorisoasuntoja, että tämä 70 m2 on perusteltu ratkaisu.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Taipaleelle totean, että niinkään ei tarkoitukseni ole tässä
vastustaa pieniä asuntoja yksinäisille miehille. Kannatan sitä
periaatetta, että niitäkin löytyy.

 

Ja riippumatta siitä, onko tässä kohdassa 75 m2 keskipinta-ala vai 70
m2, niin tuskin tässä niille, joita me molemmat puolustamme,
esimerkiksi asunnottomia tai tukiasumiseen hakeutuvia, tämä kohde ei
palvelisi heitä. Enemmän kysymys on siitä, että meidän pitäisi katsoa
jokaista kohdetta myös asuinalueiden kannalta, minkä tyyppistä
rakennetta niissä on. Jos jollain alueella on erityisesti pulaa isommista
perheasunnoista ja haluttaisiin lisää lapsiperheitä, niin silloin varmaan
kannattaisi tähän pyrkiä. On paljon alueita – valtuutettu Taipale – joissa
on pelkästään isoja perheasuntoja, asutetaan lapsiperheitä. Eikö näille
alueille nimenomaan niille pitäisi sitten taas vastaavasti pieniä
asuntoja, jotta tulisi tasapuolista kaupunkirakennetta? Tämä oli se
kysymys, jonka halusin nostaa esille.

 

Me varmasti molemmat olemme sitä mieltä, että asunnottomuus pitää
puolittaa joka vuosi niin, että se poistuu. Siihen tarvitaan paljon
toimenpiteitä, joita tekin olette suunnittelemassa ministeri Vapaavuoren
työryhmässä.

 

                                          Itseäni tämä kaava ei siltä osin koske, että en ole lapsiperheellinen,
johon ehkä valtuutettu Taipale kuvitteli viittaavansa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Totean, että tuen valtuutettu Rautavaa ja kokoomusta tässä asiassa
erittäin paljon.

 

                                          Jos tuohon kohtaan tulee opiskelija-asuntoja, jotka keskimäärin
haluavat yksiöitä, se on aivan loistavaa.

 

 

                                          Ja edeltävän puheenvuoron käyttäjä ei kyllä ymmärrä nyt
rakentamisesta mitään eikä myöskään asuntopulan poistamisesta
mitään. Hänen pitäisi keskustella rakennusyhtiöiden kanssa ja ryhtyä
perheelliseksi.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Minä ja Keskustan valtuustoryhmä pidämme Herttoniemen
asemakaavaa hyvänä. Tämä tulee parantamaan sitä aluetta
huomattavasti.

 

                                          Ja on kyllä huomattu se, me olemme aika herkkiä asukkaiden
mielipiteelle, ainakin kuuntelemme heitä herkällä korvalla ja on
huomattu se, että on runsaslukuisesti asukkaitten valituksia tästä
kaavasta. Suunnitelmaa pidetään liian tehokkaana tai Nuorisosäätiön
laajentamista vastustettiin, vastustettiin kokonaankin sitä ja pidetään,
että nuorisoa on liikaa ja pelätään levottomuutta ja turvattomuutta.

 

                                          Voin vakuuttaa, että tämä nuoriso, joka on siellä asunut ja varmaan se
lisänuoriso ei siellä aiheuta minkäänlaista levottomuutta ja
turvattomuutta. Se jälkeen, kun Alko siirtyi Megahertsin eli pois tältä
kaava-alueelta, sen jälkeen se alue rauhoittui aivan täysin, siis tämä
nyt kaavoitettu alue.

 

                                          Tämä keskustelu näistä, että tämä keskikoko on nyt sitten 5 m2 alle
kaupunginvaltuuston ohjeen.

 

                                          Sinne tulee nuorisoasuntoja ja muita asuntoja. Nuorisoasunnot vievät
sitä keskikokoa alemmaksi. Ei nuorilla ole vielä mahdollisuutta hankkia
kovin isoja asuntoja. (Välihuuto!) Se on, 35 ikävuoteen asti siellä voi
asua. Ne ovat yksiöitä ja kaksioita. Mutta sitten siellä on ... Alueelle
tulee, Varma rakentaa sinne. Puolet asunnoista on suunniteltu
kaksioiksi ja loput suuremmiksi perheasunnoiksi, kolmen tai neljän
huoneen ja keittiön kokoisiksi. Ylimpiin kerroksiin on suunniteltu vielä
suurempia kattoterassiasuntoja sekä 2-kerroksisia asuntoja. Eli kyllä
sinne tulee perheasuntoja. Se vaan se keskikoko alenee, kun siellä on
nämä nuorisoasunnot. Mielestäni on hienoa, että sinne rakennetaan
nuorille lisää asuntoja.

 

                                          Se mikä minua tässä koko hommassa huolestuttaa, on tämä nykyinen

tilanne, että metron pysäköinti, siis liityntäpysäköintialue on aivan liian
pieni. Se aiheuttaa sen, että ihmiset ajavat autoilla sitten kaupunkiin,
eivätkä voi jättää autoa sinne. On aivan turha mennä 8:n jälkeen
viemään autoa sinne metropysäköintialueelle, koska sieltä ei yhtä
ainutta paikkaa löydy. Se on suuri ongelma.

 

                                          Tässä kaavassahan on näin, että näitten talojen alle tulee
pysäköintikerrokset ja sen alle saa vielä rakentaa toisen
pysäköintikerroksen liityntäpysäköintiä ja autopaikkoja varten.

 

                                          Ja minä todella toivon, että tämä myöskin sitten toteutuu. Siellä on
erittäin hyvät metroyhteydet kaupunkiin. Siellä on paljon ihmisiä, jotka
sitten jostain syystä voivat tarvita autoa, eivät tule bussilla siihen
metroasemalle, vaan voivat tarvita autoa joko ostosten tekoon tai
tulevat jostain kauempaa. On tärkeätä, että sen auton voi siihen
metroasemalle jättää.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Nyt haluan, toivoisin, että valtuutettu Molander ennen kuin alkaa
arvostelemaan kaikilta osin näkemyksiäni, niin tutustuisi kaavakarttaan
ja tietäisi, että tämä on jaettu kahteen osaan tämä, nyt käsittelyssä
oleva kaava. Tässä on aks-tontti ja tässä on ak-tontti. Aks-tontille tulee
nuorisoasuntoja. Ne eivät vaikuta ak-tontin keskipinta-alaan.

 

                                          Tässähän keskustellaan nyt nimenomaan tästä ak-tontin keskipinta-
alasta, ei koko alueen, koska tämä on jaettu kahtia. Ja totta kai
Nuorisoasuntosäätiön aks-tontilla, niin ei siellä ole tätä näin eikä sinne
ole tulossa perheasuntoja.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kiitos, että tekniikka saatiin pelaamaan. Itse en siihen kyennyt.

 

                                          Kaiken kaikkiaan tällä alueella uudisrakentamisen tämä hanke on
erittäin tervetullut asia.

 

                                          Kiinnitin kyllä itsekin huomiota tähän, että asunto-ohjelmassa on

yleisperiaatteena tämä 75 m2 ja nyt tässä on lähdetty sitten
alhaisemmasta neliömäärästä liikkeelle, tosin se on sitten perusteltu
täällä, että miksi sillä lähdetään liikkeelle.

 

                                          Asuntopulan poistamisesta olen ihan samaa mieltä, että se on tärkeä
asia. Yksiöitä on runsaasti Herttoniemessä.

 

                                          Mutta kiinnittäisin huomiota tähän palvelupuoleen, joka on sinänsä
äärimmäisen hyvä, että – kuten esityslistallakin todetaan – päivähoito-
ja koulupalveluitten säilyminen taataan tällä, että sinne saadaan väkeä
lisää. Mutta se, että täällä todetaan, että ei voida olettaa olevan nuorten
ja lapsiperheiden terveyspalvelujen kysynnän, niin ei voida olettaa
olevan vähäisempää kuin vanhemman väestön. Tähän
terveyspalvelujen – anteeksi, kun sanoin nyt väärin päin – niin nuorten
ja lapsiperheiden terveyspalvelujen kysynnän voi olettaa olevan
vähäisempää kuin vanhenevan väestön, eli vanhenevaa väestöä
alueella on paljon.

 

                                          Ihmettelen tätä oletusta, että nuoret ja lapsiperheet eivät tarvitsisi
terveyspalveluja. Kyllä tämä pitää mielestäni olla sitten vankemmalla
pohjalla. Palvelurakenne pitää saada siltä osin toimimaan, joka jo tässä
vaiheessa on monesti koettu hyvin vaikeaksi ?.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Olen erittäin iloinen, että kerrankin voin olla valtuutettu Arhinmäen
kanssa aivan samaa mieltä asiasta, minkä hän äsken otti esiin.

 

                                          Korostan nimenomaan siinä sitä, että tässä ei suinkaan puhuta
erityisasumisesta, kuten nyt esimerkiksi tämä nuorisoasiainsäätiön
asunnot vastaan, vaan nimenomaan yritetään ajatella niin, että
nostetaan esiin asia, joka nimenomaan tasapainottaa asuntojen kokoja
vanhoilla alueilla ja liikenneyhteyksien varrella.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Alun perin pyysin puheenvuoroani valtuutettu Arhinmäen ensimmäisen
puheenvuoron aikana. Olisi varmaan pitänyt siihen replikointiin

osallistua.

 

                                          Minäkin ilahduin, että valtuutettu Arhinmäki puolusti tätä tavoitetta
isompien perheasuntojen saamiseksi Helsinkiin. Aikaisemmin on ehkä
ollut niin, että on vasemmistopuolella puolueessa huonommin
ymmärretty tätä tavoitetta isojen asuntojen osalta.

 

                                          Sanotaan, että tässä kohteessa ehkä tämä on hyvä kompromissi tämä
70 m2. Mutta tietysti se määräys, että onko 70 m2 tai 75 m2, niin sekään
ei välttämättä ole keskipinta-alavaatimuksena aina riittävä. Joillakin
alueilla tarvittaisiin oleellisesti suurempia asuntoja ja sitten taas, kun
ajatellaan nuorisoasuntoja, ne ovat lähtökohtaisesti toki aina
pienempiä, koska nuoriso ei nyt kuitenkaan sitten ehkä niitä
perheasuntoja vielä kaipaa.

 

                                          Kun mietitään seuraavaa maankäytön ja asumisen ohjelmaa, pitää
miettiä, miten saataisiin tavallaan täytettyä se tavoite, että tarvitaan
isoja perheasuntoja, ehkä erityisesti omistusasumisen puolella ja sitten
toisaalta näitä valtuutettu Taipaleen toivomia yksinäisten miesten
vuokra-asuntoja. Mutta se on varmaan sitten seuraavan kokouksen
keskustelun aiheena.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Krohnille vaan totean, että se mikä tässä olikin se
ihmetyksen aihe, on se, että kun on tämä 75 m2:n keskipinta-alatavoite
kaupungin laajuisesti, niin sitten kun tullaan asuinalueelle, jossa
nimenomaan on pieniä asuntoja ja pulaa isoista asunnoista, niin siellä
siinä joustetaan. Eli tämä oli se ihmettelyn aihe.

 

                                          Ja voi olla, että vasemmisto noin niin kuin lähtökohtaisesti on sitä
mieltä, että se ei välttämättä ole järkevä kaupungin kokonaisuudessaan
ja tarvittaisiin ehkä jotain muunkin tyyppisiä asuntoja. Mutta tässä
nimenomaisessa ? tavoite on asetettu ja sitten, kun tullaan
kaupunginosaan, jossa on erityinen tarve tämän kokoisista asunnoista,
niin silloin livetään. Tämä oli se ihmettelyn aihe – valtuutettu Krohn.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

 

                                          Nyt pöydällä, siis kaupunginhallituksessa pöydällä olevassa
maankäytön ja asumisen ohjelmassa vuoteen 2017 tämä keskipinta-
alatavoite on muotoiltu sillä tavalla, että sitä ei määriteltäisi
kohdekohtaisesti, vaan – muistinvaraisesti – se oli muotoiltu niin, että
tarkoituksenmukaisesti valittujen aluekokonaisuuksien perusteella.
Valtuusto saa nyt sitten alkukeväästä tai lopputalvesta tilaisuuden ottaa
tähän määrittelyyn kantaa.