HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
21 – 2007
Kokousaika: 28.11.2007 klo 18.00 – 23.07
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
 
 
 
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
 
 
 
312 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
KYSELYTUNTI................................................................................................................................
 
Kysymys nro 61...............................................................................................................................
 
Valtuutettu Rantanen......................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen.............................................................................................................
Valtuutettu Rantanen......................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell.....................................................................................................
Valtuutettu Moisio..........................................................................................................................
Valtuutettu Brax.............................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................
 
Kysymys nro 66.............................................................................................................................
 
Valtuutettu Puura..........................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen............................................................................................
 
Valtuutettu Puura..........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Ledamoten Dahlberg....................................................................................................................
Valtuutettu Luukkainen.................................................................................................................
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
Valtuutettu Lehtola........................................................................................................................
Valtuutettu Asko-Seljavaara.........................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Savolainen..................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn.....................................................................
Valtuutettu Malinen.......................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko.......................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen............................................................................................
 
314 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 5...................................................................................................................
VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMINEN.................
 
Aloite 2...........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
 
Aloite 3...........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Malinen.......................................................................................................................
Valtuutettu Puoskari......................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Malinen.......................................................................................................................
 
Aloite 4...........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
 
Aloite 6...........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Siimes.........................................................................................................................
 
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Hänninen....................................................................................................................
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
 
Aloite 10.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
 
Aloite 11.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Ledamoten Johansson.................................................................................................................
 
Aloite 12.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Aloite 13.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Zyskowicz...................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Zyskowicz (vastauspuheenvuoro)...........................................................................
Valtuutettu Haavisto......................................................................................................................
Ledamoten Johansson.................................................................................................................
Valtuutettu Perkiö..........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.......................................................................................................................
 
Aloite 15.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Hellström....................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Hänninen (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Vehviläinen (vastauspuheenvuoro)...................
 
Aloite 16.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Vuorela.......................................................................................................................
Valtuutettu Saksala.......................................................................................................................
 
Valtuutettu Asko-Seljavaara.........................................................................................................
Valtuutettu Rissanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko.......................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Taina...........................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn.....................................................................
Ledamoten Dahlberg....................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
 
Aloite 18.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
 
Aloite 20.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Siimes.........................................................................................................................
 
Motion 21.......................................................................................................................................
 
Ledamoten Dahlberg....................................................................................................................
 
Aloite 26.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
 
Aloite 27.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
 
Aloite 28.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell.....................................................................................................
Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Vehviläinen (vastauspuheenvuoro)...................
Ledamoten Johansson (replik)....................................................................................................
Ledamoten Dahlberg....................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell (replik).........................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
 
Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff.............................................................
Valtuutettu Lipponen (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Ledamoten Dahlberg (replik).......................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Ledamoten Oker-Blom.................................................................................................................
Valtuutettu Könkkölä.....................................................................................................................
Valtuutettu Eklund.........................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Urho (vastauspuheenvuoro).....................................................................................
Valtuutettu Nuorteva.....................................................................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell.....................................................................................................
Valtuutettu Taipale........................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.......................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff.............................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
 
Aloite 32.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko.......................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
 
Aloite 36.........................................................................................................................................
 
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn.....................................................................
 
315 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 6...................................................................................................................
SOSIAALIJOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN.........................................................................
 
Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu.................................................................
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn.....................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Räty.............................................................................................................................
Valtuutettu Kalima.........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Gartz...........................................................................................................................
 
316 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 7...................................................................................................................
LÄNSI-PASILAN TOIMISTOTONTIN MYYMINEN SAKSALAISELLE....................................
 
DEGI DEUTSCHE GESELLSCHAFT FüR IMMOBILIENFONDS...........................................
M.B.H –NIMISELLE KIINTEISTÖRAHASTOLLE......................................................................
 
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Malinen.......................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Pajamäki.....................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn...................................................................
Valtuutettu Rantanen..................................................................................................................
Valtuutettu Sademies.................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen...................................................................................................................
Valtuutettu Ojala..........................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki.................................................................................................................
Valtuutettu Helistö (vastauspuheenvuoro)...............................................................................
Valtuutettu Ingervo (vastauspuheenvuoro)..............................................................................
Valtuutettu Rantanen..................................................................................................................
Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)..................................................................................
Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu..............................................................
Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)..........................................................................
Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu (vastauspuheenvuoro).......................
Valtuutettu Könkkölä (vastauspuheenvuoro)...........................................................................
Valtuutettu Hakanen...................................................................................................................
Valtuutettu Kantola......................................................................................................................
Valtuutettu Malinen (vastauspuheenvuoro)..............................................................................
Valtuutettu Soininvaara..............................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki.................................................................................................................
Valtuutettu Helistö (vastauspuheenvuoro)...............................................................................
Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)..........................................................................
Valtuutettu Näre..........................................................................................................................
 
318 §.............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 9.................................................................................................................
KRUUNUNHAAN TONTIN 4/4 (LAMPAN TALO) ASEMAKAAVAN.....................................
MUUTTAMINEN (NRO 11623)..................................................................................................
 
Ledamoten Dahlberg..................................................................................................................
 
319 §.............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 10...............................................................................................................
KRUUNUNHAAN TONTIN 4/4 (LAMPAN TALO) VUOKRAUSPERUSTEET.....................
JA RAKENNUSTEN MYYMINEN.............................................................................................
 
Valtuutettu Hakanen...................................................................................................................
 
Valtuutettu Hakanen...................................................................................................................
 
 
 
 
 
320 §.............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 11...............................................................................................................
MUNKKINIEMEN TONTTIEN 30080/10 JA 30081/18 SEKÄ KATU- JA..............................
VESIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11697)..........................................
 
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri..................................................................................................
 
 

312 §

Esityslistan asia nro 3

KYSELYTUNTI

 

Kysymys nro 61

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
Julkisuudessa on erityisesti kaupungin virkamiesten suulla kerrottu
suunnitelmista, joiden mukaan osana Senaatintorin alueen
elävöittämistä kaupunki siirtää Jugendsalin nykyisen näyttelytoiminnan
Kaupungintalon ala-aulaan ja valmistautuu vuokraamaan Jugendsalin
ravintolakäyttöön. Ajatus Kaupungintalon avaamisesta kaupunkilaisille
on varmasti kaikkien mielestä sinänsä hyvä idea, mutta kaikkiaan
näihin suunnitelmiin liittyy paljon poliittisille päättäjille epäselväksi
jääneitä tekijöitä.
 
Toiminnallisesti vakiintuneeseen ja näyttelyprofiililtaan arvostettuun
Jugendsaliin on viime vuosina tehty teknisiä investointeja ja nykyisen
tilan suhteen on myös runsaasti näyttelyohjelmaan liittyviä sitoumuksia,
jotka ulottuvat vuosienkin päähän. Toisaalta Kaupungintalon aulan
kehittämiseen ei tiettävästi ole ehditty tehdä kuin alustavia suunnitelmia
sen mahdolliseen näyttelyarkkitehtuuriin liittyvistä vaihtoehdoista ja
siitä, miten muutos vaikuttaa talon muuhun toimintaan. Ennen
mahdollista näyttelytoiminnan laajentamista lienee pakko tutkia ainakin,
miten Kaupungintalon aulan mataluuteen, puuttuvaan seinäalaan, koko
tilan suojeluun ja siellä jo olevien taideteoksiin liittyvät rajoitukset
vaikuttavat suunnitelmiin, puhumattakaan esimerkiksi siitä, kuinka
usein toistuvien valtiovierailujen turvallisuusjärjestelyt vaikuttavat
yleisölle avoimen näyttely- ja tiedotustoiminnan järjestämisen
ennakkoehtoihin ja siitä, mitä kustannuksia koko muutos aiheuttaa ja
millä todellisella aikataululla hankkeen toteuttaminen on mahdollista.
 
 
Kysynkin, mitä todellisia päätöksiä on tässä vaiheessa tehty ja mitä on
lähiaikoina tulossa? Kuinka kaupunki on varautunut huolehtimaan jo
sovittujen näyttelyiden yhteistyökumppaneille annetuista
sitoumuksista? Onko varauduttu siihen, kuinka Jugendsalin ja
Kaupungintalon aulan tulevia käyttötarkoituksia rajoittavat näiden tilojen
suojeluun liittyvät erityisvaatimukset? Ja entä miksi Jugendsalin
kohdalla on haluttu edetä niin nopeasti, että siitä syntyy kaupungin
omille toiminnoille hankaluuksia ja kuluja ja vieläpä tilanteessa, missä
kaupungin koko Senaatintorin ympäristöä koskeva yleissuunnittelukin
on vasta alkamassa?
 

Kaupunginjohtaja Pajunen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Kokousmateriaalissa vastaajaksi on merkitty kaupunkisuunnittelu- ja
kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja, mutta valtuuston
puheenjohtajan kanssa ja myös viransijaisen kaupunkisuunnittelu- ja
kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan kanssa
keskusteltuamme totesimme, että tässä kysymys menee sen verran
laajalti eri hallintokunnille, että on ehkä parempi, että kaupunginjohtaja
vastaa tähän.
 
                                          Eli arvoisat valtuutetut.
 
                                          Kaupunginhallitus hyväksyi 16.4.2007 elinkeinostrategian, jonka yhtenä
kärkihankkeena on elinvoimainen keskusta-alue. Sen eräänä
tavoitteena on saada aikaan kaupungintalokortteleista Helsingin
kaupungille oma elävä vanha kaupunki. Periaatepäätöksen mukaan
kaupungintalokorttelien tilat jäävät kaupungin omistukseen
Lampantaloa lukuun ottamatta. Tässä tarkoituksessa kaupunginhallitus
on 17.9.2007 perustanut Helsingin Leijona Oy, Helsingfors Lejon Ab –
nimisen yhtiön kehittämään ja hallinnoimaan ulos vuokrattavia tiloja.
 
                                          Kaupungintalokorttelien elävöittäminen on projekti, jota toteutetaan
kaupunginhallituksen tiiviissä ohjauksessa.
Kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston tilaamassa idea- ja
konseptisuunnitelmassa on hahmoteltu Kaupungintalon korttelien uusia
käyttömahdollisuuksia. Kiinteistölautakunta päättää
kaupungintalokorttelien tilojen ulos vuokrauksesta. Lautakunnassa oli
20.11.2007 esillä Jugendsalin vuokraaminen Leijona –yhtiölle.
Lautakunta jätti asian pöydälle seuraavaan kokoukseen, joka on
4.12.2007. Leijona –yhtiö päättää tulevasta tilan käyttäjästä.
 
 
                                          Jugendsaliin kohdistuu suullisesti tehtyjä sopimuksia näyttelytiloista
vuoden 2009 loppuun asti. Tilojen tullessa Leijona –yhtiön hallintaan,
näyttelytoiminta voi jatkua Jugendsalissa elokuun loppuun 2008 asti,
jolloin päättyy Havis Amanda –näyttely. Sen jälkeisille, vuoden 2008
aikana pidettäviksi suunnitelluille näyttelyille pyritään järjestämään
korvaavat tilat. Vuoden 2009 näyttelyvarausten osalta voidaan sen
sijana järjestäjille tarjota korvaavia tiloja Kaupungintalon ala-aulan
uusista näyttelytiloista. Järjestelyissä ovat mukana Leijona –yhtiö,
kiinteistöviraston tilakeskus ja hallintokeskuksen viestintä.
 
                                          Hallintokeskuksen viestinnän neuvonta- ja näyttelytoiminnan
siirtämiseen Kaupungintalon ala-aulaan on varauduttu perustamalla
työryhmä, joka suunnittelee toimintakonseptin uuteen tilaan ja tilan
edellyttämät muutostyöt. Muutostöiden on tarkoitus valmistua syksyllä
2008. Vuoden 2008 talousarvioon on varattu määräraha
kaupungintalokorttelien elävöittämiseen.
 
                                          Jugendsalin ja Kaupungintalon ala-aulan uudessa käytössä otetaan
huomioon suojelun edellyttämät näkökohdat. Alueeseen liittyvät eri
hankkeet eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on mukana koordinoimassa kehitystä.
Kaupungintalokorttelien elävöittäminen on ollut esillä vuosikymmeniä.
Toteuttaminen on nyt katsottu tarpeelliseksi tässä vaiheessa mm. siksi,
että turismi on lisääntynyt, elävöittäminen on edennyt
Mannerheimintien suunnasta ja on tärkeää laajentaa kävelykeskustaa
näihin kortteleihin.
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja. Tässä vastaus.
 

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Puheenjohtaja, valtuusto.
 
                                          Nähdäkseni kaupungintalokortteleiden elävöittämisestä vallitsee melko
yhteinen näkemys ja kaupungin sinänsä viitoittama tie näyttää hyvältä.
 
                                          Tässä kyseisessä asiassa mielestäni ongelma on ollut vaan siinä, että
tätä sisällön kehittämistä on lähdetty nimenomaan vuokralaisen
näkökulmasta eikä koko korttelialueen kehittämisen, niin kuin vuokran
antajan tai kaupungin hallinnon näkökulmasta. Tässä suhteessa on
ehkä hiukan edetty turhan nopeasti, kun on lyöty lukkoon tämä
Jugendsalin siirtäminen Kaupungintalon aulaan ennen kuin varsinaiset
suunnitelmat asiasta ovat valmistuneet, sen enempää kuin tämä koko
korttelisuunnitelma, kun vielä tarkemmin näet, kuinka näyttelytoiminnat
näissä esitetyissä tiloissa pystyisivät toimimaan.
 
Tässä suhteessa mielestäni kannattaisi hiukan vielä tarkastella asiaa
ennen kuin lopullisia ätöksiä tehdään. Oma ehdokseni on se, että
Jugendsalin kohdalla tehtäisiin jonkinlainen aikalisätilanne.
Odotettaisiin, että vuokrasopimus siirtyy kiinteistövirastolta Leijonalle ja
katsotaan, mikä on tämän alueen yleiskehityssuunnitelma ja mietitään
sisältöä sen kautta.
 
                                          Ei ole huonoja esityksiä ollut, mitkä liittyvät Jugendsalin kehittämiseen.
Nähdäkseni se näyttelytoiminta siellä tällä hetkellä on sellainen, jonka
jatkamista kannattaa harkita.
 
                                          Toisekseen:
 
                                          Kaupungintalon ala-aulan suunnitelmia kannattaisi mielestäni tästä
riippumatta kehittää, koska ajatus tämän talon avaamisesta ei ole
huono, eri asia sitten, minkälaista näyttelytoimintaa tila mahdollistaa.
 
                                          Ja sitten:
 
                                          Jos mietitään ravintolatoimintoja ja muita tämäntyyppisiä asioita, niin
meillä on muitakin kohteita tässä alueella vapautumassa. Yksi hyvä
sellainen kohde, joka sopisi mielestäni yhdeksi pilottihankkeeksi, liittyy
rahatoimiston tulevaisuuteen.
 
Mutta nämä kaikki case’it, nämä asiat, ovat tulossa
kokonaissuunnitelman kautta arvioitavaksi. Ja nyt kun olemme
tekemässä nimenomaan Helsinki-tiedotuksen näkökulmasta,
vuokralaisen näkökulmasta tätä siirtopäätöstä, olemme edenneet
mielestäni väärässä järjestyksessä.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Helsingin keskustassa ei ole puutetta kalliista ravintoloista. Sen sijaan
keskustassa on liian vähän Jugendsalin –kaltaisia, kaikille avoimia tiloja
ja elävää kaupunkikulttuuria.
 
                                          Aikomus muuttaa Jugendsali eliitin uudeksi ravintolaksi kertoo
mielestäni kaupungin johdossa vallalla olevasta
kauppiasmentaliteetista. Jugendsali on syytä säilyttää nykyisessä
näyttely- ja konserttikäytössä.
 
                                          Tämän asian valmistelu ohi luottamuselinten ja asukkaiden herättää
myös kysymyksen siitä, millaisia kytköksiä kaupungin johdossa on
erilaisiin liikemiespiireihin.
 
Sama kysymys nousi myös kaupunginjohtajan esiintymisestä
keskustan suurten kauppaliikkeiden edustajien kanssa yksityisautoilun
lisäämiseksi keskustassa vastoin valtuuston nimenomaisia päätöksiä.
Kaupunginjohtaja on mennyt lupailemaan myös keskustatunnelin
rakentamista, vaikka siitäkään ei ole minkäänlaisia päätöksiä
valtuustossa.
 
                                          Mitä Kaupungintaloon tulee, pidän talon elävöittämisessä rkeimpänä
sitä, miten päätöksentekoa voidaan avata asukkaille. Täällä pitäisi
tarjota tiloja sille, että asukkaat voisivat valmistella vaihtoehtoisia
esityksiä niihin hankkeisiin, joita kulloinkin on heitä koskien
päätöksenteossa vireillä.
 

Valtuutettu Luukkainen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Jugendsali on oikeastaan kaikkien kaupunkilaisten yhteinen olohuone,
jonne on todella helppo poiketa. Salinahan se on aivan kuin jalokivi,
jota ei koskaan kyllästy ihailemasta. Kuulun sen vakiokäyttäjiin. Sen
kiehtovat näyttelyt ja keskustelutilaisuudet tarjoavat runsaasti
virkistystä ja virikkeitä kävijöille. Lisäksi salin materiaalitarjonta, sen
infotiskit ja ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta palvelee
kaikkia kaupunkilaisia tietopankkina ja opastaa nauttimaan kaupungin
tapahtumatarjonnasta ja sykkeestä hyvin laaja-alaisesti.
 
                                          Oma näkemykseni on, että kaupungintalokortteleita elävöitetään
parhaiten laajentamalla Jugendsalin aukioloaikoja kattamaan myös illat
ja viikonloput. Nythän se valitettavasti menee kiinni klo 17 ja lauantaisin
on kokonaan suljettu.
 

Valtuutettu Ojala

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
                                          En voisi olla enempää samaa mieltä kuin valtuutettu Luukkainen siitä,
mitä Jugendsalille tulisi tehdä. Nimenomaan aukioloaikoja pitäisi siellä
kehittää ja antaa mahdollisuus toimintojen kasvattamiselle.
 
                                          Me tiedämme kaikki, että esimerkiksi Jugendsalin sunnuntaikonsertit
ovat täpötäysiä. Ihmiset löytävät tiensä sinne. Sitä ei tarvitse erikseen
edes markkinoida. Se on todellakin se olohuone niin helsinkiläisille kuin
turisteillekin, johon voi poiketa - aivan, jos me vain annamme siihen
mahdollisuuden. Jos me teemme siitä, tai annamme mahdollisuuden
kehittää siitä eliittiravintolan, niin yhä pienempi joukko sinne pääsee.
 
                                          Erikoista tässä prosessissa on ollut se, että itse asiassa Jugendsalin
henkilökunnalle on jo syyskuussa kerrottu, että heidän toimintansa
siellä lakkaa ja että he siirtyvät sieltä pois ensi vuoden maaliskuussa,
siis asia, josta missään, ei ainakaan luottamushenkilöiden osalta ole
tehty päätöstä. Olen erittäin pahoillani, että tämä asia tuntuu etenevän
omia teitään ilman luottamushenkilöpäätöksiä. Olen tästä
kaupunginhallituksessa moneen otteeseen puhunut.
 
                                          Me kaikki olemme varmasti samaa mieltä siitä, että haluamme
elinvoimaisen keskustan, haluamme elinvoimaisen empirekeskustan
elävöittämisen. Mutta miten se tehdään, olisi tietysti hyvä, että
mahdollisimman laaja joukko luottamushenkilöitä olisi tässä mukana.
Valitettavasti Helsingin Leijona Oy:hyn haluttiin vain kolmen suurimman
poliittisen ryhmän edustajat. Tämä kuvaa tätä tilannetta, jossa tällä
hetkellä olemme. Oli kyse sitten elinkeinostrategiasta tai
empirekeskustan elävöittämisestä, niin noin neljännes valtuustosta
katsotaan jotenkin epäsopivaksi olemaan mukana näissä päätöksissä.
Tästä emme pidä.
 
                                          Toivottavasti jos todellakin rahatoimisto havaitaan huomattavasti
paremmin ravintolaksi kuin Jugendsali, niin sitä harkitaan ennen kuin
Jugendsalin toiminnat tuhotaan.
 

Valtuutettu Näre

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Olen samaa mieltä edellisten puhujien kanssa. Kyllä tämä esitetty
suunnitelma on nyt hätiköity ja vastoin elävöittämistavoitetta.
 
                                          Kuten kysymyksessä on tuotu esiin, juuri tähän suuntaan kuin
Jugendsalia nyt käytetään, keskustaa on syytä elävöittää. Toiminta on
nyt vireätä ja tuntuu kohtuuttomalta, että luodaan epävarmuutta sitä
häiritsemään.
 
                                          Kaupungintalon aula on turhan riskaabeli paikka suuren yleisön
läpikulkuun, koska Kaupungintalon juhlasalikin on ahkerassa käytössä
ja myös valtiovierailujen lounaspaikkana. Jo nyt aulan lisäkäytölle
näyttelytilana on tarvetta, kun Jugendsali on niin buukattu. Jos salin
käyttöä halutaan laajentaa iltaan, tehtäköön siitä esimerkiksi Etelä-
Helsingin asukastalo. Sellaiselle nimittäin olisi tarvetta, tai ylipäänsä
tilaa voitaisiin tuoda illallakin asukaskäyttöön, niin kuin tässä jo
aiemmin viitattiin.
 
Ja asiasta päättäminen ei voi tapahtua ohi päättäjien.
 

Valtuutettu Helistö

 
                                          Periaatteessa idea ottaa Jugendsali ravitsemuskäyttöön kahvilaksi tai
ravintolaksi on varsin hyvä.
 
                                          Mielestäni Jugendsalin hyvin omaperäinen arkkitehtuuri peittyy tällä
hetkellä täysin näyttelytelineiden ja näyttelyrakenteiden taakse. Eli
minun näkemykseni mukaan Jugendsali on vähän huono
näyttelytilaksi. Siellä on kaikki seinät kaarevia. Siellä ei ole suoraa
seinäpinta-alaa, joka tarkoittaa siis sitä, että esiteltävä aineisto tuodaan
tilaan rakennettuihin telineisiin, jotka vaan peittävät tämän kauniin salin
olemuksen.
 
                                          Mutta olen kyllä sitä mieltä, että tätä kautta, miten tämä asia nyt on
tullut keskusteluun, eli kaupunginjohtaja Pajunen on tuonut tämän
idean ilmoille vähän siihen tyyliin, joka myös kertoo, että asia on eräällä
lailla jo päätetty, niin se on mielestäni epämiellyttävää ja varsinkin kun
nyt tämän ns. elinvoimaisen keskustakortteliprojektin ympärille on tullut
kaupunginjohtajan suusta muitakin todella todellisia rupisammakoita,
niin eräällä lailla kaupunginjohtaja saattaa itse nyt tunaroida hyvän
hankkeen toteutumisen.
 
                                          Demokratiassa asioista pitää päättää demokraattisesti.
 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
Tack fru ordförande. Hyvät valtuutetut.
 
 
Vi i Helsingfors njuter inte riktigt invånarnas förtroende vad gäller en
förmåga att identifiera och känna igen sådana betydelsefulla platser
som Jugendsalen. Det här förtroende har vi visat att vi inte riktigt
förtjänar under de senaste åren i samband med att vi har velat riva och
rstöra mer än hundra år gamla byggnader och miljöer. Infödda
helsingforsare och andra med känsla för historia blir oroliga varje gång
åtgärder och ingrepp i den byggda historiska miljön planeras. I Sfp-
gruppen har vi många gånger frågat hur det kommer sig att man alltid
är beredd att skydda allt som Alvar Aalto har ritat, om det sedan är en
liten kåk eller någonting annat medan sådana här äldre miljöer inte
automatiskt har njutit ett byggnadsskydd trots att de här odiskutabelt
har ett antikvariskt och ett historiskt värde. Det är verkligen på sin plats
att den här frågan kommer upp i det här forumet eftersom redan små
ingrepp på den här unika arkitektoniska miljön förutsätter politisk insyn
och också politiskt beslutsfattande. Tjänstemannabeslut om en så
betydelsefull plats måste kunna underkastas politisk granskning. Också
i Sfp-gruppen efterlyser vi en större politisk bredd för det här Leijona
bolaget för att vi får veta vad som händer och vilka beslut som fattas.
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Jugendsalin toimintaa sopii toki kehittää ja kaupungin ala-aulaa tulisi
avata kaupunkilaisia varten.
 
                                          Mielestämme Jugendsalin arvokas historiallinen interiööri ei kuitenkaan
mahdollista kovinkaan suuria muutoksia, joten esimerkiksi
ravintolatoiminta uhkaisi näitä suojeluarvoja.
 
                                          Pidämme tiloja mahdollisena pienimuotoisemman kahvilan tai
mannermaisen teehuoneen –tapaiselle toiminnalle, mutta sen kovempi
käyttö tuntuu ongelmalliselta.
 

Valtuutettu Moisio

 
                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Ihmettelen myös suuresti tätä prosessia, jossa on mielestäni aika
rkeästi kyllä ohitettu luottamushenkilöt, kun suunnitelmat on nyt sitten
näinkin pitkällä, kuten äsken kaupungin johdolta saimme kuulla.
 
                                          Jugendsalin kohtaloa ei pitäisi päättää tämäntyyppisessä
keskustelussa, kuten valtuuston kyselytunnilla eikä missään nimessä
myöskään valtuustosalin huutoäänestyksellä. Mutta jos kaupungin
johto valmistelee tällä tavalla asioita, niin mitä muuta voi odottaa.
 
                                          Tähän voi todeta – niin kuin valtuutettu Helistön linjoilla – että sitä saa
mitä tilaa. Kyllä jossain vaiheessa luottamushenkilöt haluavat olla
päättämässä näinkin suurista ja merkittävistä asioista.
 
                                          Sanoisin vielä tästä itse asiasta elikkä Jugendsalista sen verran ja koko
tästä kokonaisuudesta, että kyllä tässä täytyy jonkinlaista
kokonaisharkintaa myös tehdä, kun katsotaan näiden muidenkin tilojen
kohdalla. Tuntuu kuin ainoat asiat, jotka tällä hetkellä elävöittäisivät
keskustaa, olisi hotellit ja ravintolat. Uskon, että näihin muihin kohtiin
on myös tulossa ravintoloita ja niitä suunnitellaan sinne. Pitäisi nähdä
se kokonaisuus ennen kuin voidaan päättää, onko Jugendsali juuri se
paikka ravintolalle.
 
                                          Itse en kannata Jugendsalin muuttamista ravintolakäyttöön. Kannatan
pienimuotoista kahvilatoimintaa tai muuta vastaavaa, sillä Jugendsali
on monelle järjestölle ainoa taloudellisesti tavoitettavissa oleva paikka
järjestää näyttelyitä. Nämä järjestöt eivät pidä vastaavana tilana
Kaupungintalon ala-aulaa, koska se ei ole yhtä muuntuvainen tähän
käyttöön. Nytkin Jugendsalissa on aivan mahtava näyttely isyydestä
menossa, jota suosittelen kyllä lämpimästi kaikille.
 

Valtuutettu Brax

 
                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Kokonaisarviointi tästä, millä kaikilla hyvillä ideoilla keskustakorttelia
elävöitetään, on paikallaan. Siinä kokonaisarvioinnissa – niin kuin
tänään monet ovat jo viisaasti sanoneet – olisi syytä sillä tavalla
malttaa, että varmistettaisiin, että kaikki hyvät ideat tulevat mietityiksi.
 
                                          Mutta toisaalta siinä kokonaisarvioinnissa toivoisin nyt kaikilta, myös
niiltä, jotka nyt ovat jo valmiita tyrmäämään ravintolaidean, vielä
avointa mieltä siitä, että jos kunnolla mietitään laajemmalta pohjalta
tätä vähän paremmassa prosessissa kuin nyt näyttää käyneen, niin ei
välttämättä mielestäni ole poissuljettua, että itse asiassa tämä ajatus
siitä, että Jugendsali sopisi hyvin ravintolaksi, olisi huono.
 
                                          Ravintolapalvelut ovat osa elävää kaupunkikulttuuria. Ne työllistävät
paljon. Ne, niistä ovat kiinnostuneet, paitsi turistit, myös ihan tavalliset
helsinkiläiset entistä enemmän. Jos asiat menevät siihen suuntaan kuin
nyt näyttävät menevän, niin yhä useammalla suomalaisella on varaa
ostaa aikaa ja yhdessä oloa ja nautintoa myös käyttämällä
ravintolapalveluita. Jos ravintolapalveluita on enemmän, on myös
enemmän kohtuuhintaisia ravintolapalveluita. Siitä, että aivan
keskustassa on usein kalliimpaa, ei seuraa, etteikö samalla syntyisi
tarjontaa ja kysyntää myös muissa hintaluokissa.
 
                                          Kokonaisvaltaisessa päätöksenteossa täytyy löytyä tila arvioida ja
vasta sen jälkeen tehdä päätös mahdollisesta ravintola-asiasta, että
missä sitten on näyttelytiloja keskustassa ja onko niitä riittävästi. Ei voi
olla niin, että jos nyt on jo esitetty fiksuja näkemyksiä, että pelkkä
kaupungin sali ei riitä, että sitten tälle kysymykselle ei haeta ensin
vastausta.
 

Valtuutettu Saarnio

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Olemme aika omituisessa yhtälössä.
 
                                          Kuten Leijona Oy:n hallituksen jäsen, valtuutettu Rantanen totesi, mi
ilmeisimmin koko kaupunginvaltuusto on sitä mieltä, että keskustan
elävöittäminen olisi paikallaan ja näiden kortteleiden elävöittäminen. Ja
toisaalta sitten ne, jotka ovat elävöittämisessä lähteneet
voimakkaammin liikkeelle, lähtevät siitä, että ainoa elävä yksikkö heti
ensimmäisenä lopettaa.
 
Se ei tunnu kovin järkevältä. Tässä mielessä kaikki ne puheet, joissa
on sanottu, että lisäajan vaatimusta Jugendsalille, ovat enemmän kuin
paikallaan. Päinvastoin, tänäkin aikana Jugendsalin toimintoja pitäisi
kehittää juuri siihen suuntaan, kuten valtuutettu Ojala totesi, että
lisäämällä sen aukioloaikoja ja viikonloppukäyttöä. Ehkä hurjentamalla
näyttelyitä ja konsertteja, tätä kautta, saisimme pidettyä elävänä
tämänkin osan keskustaa sen aikaa, kun muuta keskustan
elävöittämistä suunnitellaan.
 
                                          Eli tässä mielessä ehdotus on mitä torsoin ja että se loppuisi ensi
vuoden elokuussa, nämä näyttelyt. Se ei tarkoita sitä, etteikö
Kaupungintalon aulan tilojen käyttöä pitäisi myöskin kehittää.
 

Valtuutettu Kolbe

 
 
                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Saatan ilolla todeta, että noin kaksi vuotta sitten esitin valtuustokyselyn
Kaupungintalon elävöittämisestä. Ja tietysti on suurenmoista todeta,
että asia etenee, tosin, kuten silloin sanoin, tätä on pohdittu jo vuodesta
1968.
 
                                          Se mikä Helsingin tekee kiinnostavaksi, on se, että meillähän
oikeastaan ei ole Kaupungintaloa, vaan meillä on kaupungintalokortteli,
joka koostuu hyvin erityyppisistä rakennuksista, eri aikana
saneeratuista ja kunnostetuista rakennuksista. Ja kun puhutaan
Kaupungintalosta, pitää nähdä tämä kokonaisuus.
 
                                          Jos mennään Eurooppaan ja mietitään, mikä on kaupungintalo
sellaisenaan, niin sieltähän löytyy. Mennään Tukholmaan, Osloon,
Berliiniin, Wieniin, Kööpenhaminaan jne., Amsterdamiin.
Kaupungintalothan ovat siis politiikan ja edustuksen tiloja. Ne ovat
myös kansalaisten tiloja. Ja usein, monet Saksassa käyneet tietävät,
että on rathauskeller, siis llainen ravintola, joka kuuluu olennaisesti
kaupungintaloon. Tämä kaikki on meiltä puuttunut. Siis meillä
Kaupungintalo saneerattiin 1960-luvulla puhtaasti hallinnon käyttöön.
Nyt on korkea aika katsoa tämä kokonaisuus uudella tavalla.
 
                                          Aika harva muistaa, että Jugendsalin takana, tai siinä korttelissa, joka
myös on siis täysin uudelleen rakennettu 1960-luvun saneerauksen
yhteydessä, sijaitsee suurenmoinen pieni galleria eli Helsingin
Taidegalleria, jossa aikoinaan järjestettiin pienimuotoisia grafiikan,
pienemmän taiteen näyttelyitä. Jäin miettimään, olisiko mahdollista
miettiä sen korttelin avaamista sillä tavalla, että vanha näyttelytila
saataisiin käyttöön, se yhdistettäisiin Jugendsaliin ja siitä tehtäisiin
jonkinlainen kulttuurikoridoori ja taidekahvila, joka voisi antaa koko
korttelialueelle uuden säväyksen. Tietokeskushan on muuttanut pois
sieltä ja nyt nämä tilat olisi syytä pohtia kokonaisuudessaan.
 
                                          Soisin myös, että kaupungin johto käyttäisi sitä asiantuntemusta, joka
valtuutetuista löytyy, kun pohditaan näitä kulttuurin, Kaupungintalo –
tiloja. Toivottavasti aula saadaan vihdoinkin kansalaisille auki tässä
Kaupungintalossa.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
                                          Mitä täällä kaikki ovat sanoneet, keskustaa, tätä vanhaa keskustaa,
Senaatintorin ympäristöä pitää kehittää niin, että tämä on elävämpi ja
siihen se, että Kaupungintalon aulaa kehitetään, on erittäin tärkeää.
 
                                          Eduskunnan lisärakennuksessa on kansalaisinfo, josta ihmiset voivat
käydä hakemassa päätöksentekoon liittyvää materiaalia ja tietoa
koneilta. Tämä olisi mielestäni se suunta, mihin voisi Kaupungintalon
aulaa kehittää. Eli siellä olisi samalla lailla kaupungin päätökset, joka
on itse asiassa vielä paljon lähempänä ihmisiä ja paljon enemmän
kiinnostaa, niin olisi helppo löytää. Tänä päivänä se palaute on, että
kauhean vaikeaa tietää, mitä on tulossa päätöksentekoon, että miten
voidaan vaikuttaa. Se voisi toimia sellaisena pisteenä.
 
                                          Jugendsalista:
 
                                          Mielestäni on tärkeätä, että kun lähdetään tätä aluetta kehittämään, niin
täällä on sellaisia palveluita, jotka ovat maksuttomia tai sitten hyvin
pienellä maksulla. Elävä keskusta on muutakin kuin ravintoloita. Siitä
mielestäni nyt ei ole ensisijaisesti pula Helsingin keskustassa
kuitenkaan ravintoloista, vaan sellaisista tiloista, joissa voi maksutta tai
hyvin pienellä maksulla kulttuuria, taidetta ja muuta kokea.
 
                                          Siinä mielessä en ole innostunut ajatuksesta, että tällainen tila nyt
llaiselle ravintola, joka nyt varmaan, puitteet ymmärtäen, olisi ei
niinkään suurelle kansan joukolle kansan ravintolaksi, vaan
pikemminkin esimerkiksi valtuutettu Braxin ministerilounaiden
tarjoamiseen sovittava. Mielestäni olisi tärkeää, että ministerilounaiden
sijaan täällä voisi käydä Kallion ja Kontulan väkikin ja elää täällä näin.
 
                                          Nyt tässä on niin selvästi tullut ja laajasti tämä kritiikki tätä valmistelua
kohtaan. Toivoisin, että kaupunginjohtaja Pajunen tässä vaiheessa
ilman ponsia - toteaisi, että pannaan nyt, jäädytetään tällä hetkellä
tämä ja katsotaan rauhassa, koska kyllä tämän valtuuston niin laaja
näkemys on ja demokratia vaatii sitä, että nyt otetaan aikalisä.
Toivoisin, että kaupunginjohtaja Pajunen nyt sen myös valtuustolle
sanoisi.
 

Valtuutettu Kantola

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Tässä asiassa valtuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen kannalta
näyttää olevan vähän kaksi eri tasoa. Se mitä virallisesti päätetään ja
on tehty päätöksiä, näyttäisi suhteellisen asialliselta, mutta sitten
kuitenkin julkisuudessa tulee jatkuvasti esille, että on jo erilaisia heittoja
näiden tilojen ja mitä erilaisempia tilojen uusiokäytöstä.
 
                                          Meillähän on täällä tänään myöhemmin käsittelyssä Lampan talon
myyntiasia. Sehän oli se, josta tämä koko projekti vähän niin kuin läksi,
että kun se asia meni päätöksenteossa eteenpäin, niin sen jälkeen
havahduttiin sitten siihen, koko tämän alueen hahmottamiseen, että
voisiko kaupunki itse olla näissä asioissa aktiivisempi eikä vaan myydä
pala palalta erilaisia tiloja yrittäjille ja katsoa, mitä siihen sitten syntyy.
 
                                          Nyt on päästy hienoon tulokseen sillä, että olemme saaneet tämän
Leijona Oy:n perustettua ja kaupunginjohtaja on kaupunginhallitukselle
kovasti vakuuttanut sitä, että kaupunginhallitus pidetään hyvin
informoituna ja että se voi toimia tässä sitten ohjaajana. Me olemme
yhden kerran tähän mennessä ehditty kuulla sitten tämän Leijona Oy:n
toimitusjohtajan katsaus siitä, miten työ on alkanut.
 
                                          Jotenkin tuntuisi, että nyt tässä kysymyksessä esillä oleviin asioihin
oikeampi järjestys olisi niin, että ensin katsottaisiin vähän, että mitä
siihen Kaupungintalon aulaan oikeasti voidaan tehdä. Siitäkin näkyy
olevan hyvin erilaisia käsityksiä, että minkälainen toiminta sinne
mahtuu ja sen jälkeen voitaisiin sitten vähän rauhallisemmin katsoa,
mitä tehdään Jugendsalille.
 

Kaupunginjohtaja Pajunen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.
 
                                          Kun kuuntelin käytettyjä puheenvuoroja - kiitoksia puheenvuoroista –
niissä ei varsinaisesti kysymyksiä ollut, tai näin koin, että suoria
kysymyksiä ei ollut. Mutta pari sanaa kuitenkin tästä vielä omana
näkemyksenäni.
 
                                          Ensinkin siis se, että valtuutettu Kolbe totesi tämän ”vuosi 1968”, että
asiaa on fundeerattu aika kauan.
 
                                          Toki se ei ihan totuus ole. Tottahan meillä on tapahtunut monia asioita,
mutta laaja-alaisesti keskustakortteleiden ja kaupungintalokorttelien
kehittäminen ei ole edennyt.
 
                                          Oma vakaa käsitykseni on, että se ei johdu siitä, että ikään kuin olisi
huonoja virkamiehiä tai huonoja päättäjiä tai muuta, vaan se johtuu
siitä, että tämä asia on äärimmäisen monimuotoinen kaupungin
kannalta.
 
                                          Se, miten jo tässä äsken antamassani vastauksessa, tässä on
lukematon määrä kaupungin omia hallintokuntia. Ja kun jokaisella
meillä on oma päätöksentekoprosessinsa, niin jos näin monia
hallintokuntia koskeva sinänsä selkeä asia, että se saadaan
päätöksentekoprosessista läpi, niin se on huikea suoritus. Sen takia, se
selittää sitä, minkä takia, vaikka olemme varmasti olleet sen
neljäkymmentä vuotta kaikki yksimielisiä siitä, että asia pitäisi viedä
eteenpäin, niin se selittää sitä, että se prosessin vaikeus on estänyt, ei
tahto.
 
                                          Nyt olemme ottaneet sitten näkökulmaksi sen, että jos aidosti
haluamme lähteä edistämään kaupungintalokorttelien edistämistä, niin
silloin sitä, on otettava tahtotila siihen, että tämän kanssa edetään.
Siinä mielessä haluan kiittää valtuutettuja siitä, että koen, että hyvin
laaja-alaisesti on valtuutetun usko siihen, että kaupungintalokorttelien
elävöittäminen prosessina on hyvä.
 
                                          Sitten toinen asia. Valtuutettu Rantanen puhui vuokranantajan
näkökulmasta.
 
                                          En sanoisi, että on siitä kysymys.
 
                                          Itselläni, kun olen ollut aktiivisesti omalta osaltani edistämässä tätä
asiaa, minulla on ollut sellainen visio - joka ei ole itseni kehittämänä,
vaan se on suoraan sieltä ideakonseptisuunnitelmasta - että avataan
Kaupungintalo kansalle. Ja mitä se tarkoittaa? Kun avaamme
Kaupungintalon kansalle, niin silloin sen sisältöhän on se, että silloin
siellä pitäisi olla jotain sellaista, joka on kaupungin. Ja mikä on parasta
kaupungin, kuka on paras tuomaan sitä kaupungin leimaa, kaupungin
kuvaa? Mielestäni se on meidän viestintäosasto, keskushallinnon,
hallintokeskuksen viestintäosasto.
 
                                          Ja nyt, että jos jollain tavalla niin kuin, tai käydyissä keskusteluissa
saattoi tulla se kuva, että ollaan ikään kuin siirtämässä Jugendsalin
nykyistä toimintaa Kaupungintaloon. Täällä jossain puheenvuorossa,
oliko valtuutettu Saarnio sanoi, että ollaan lopettamassa toimintaa.
 
Siitä ei ole kysymys, vaan kysymys on siitä, että nykyistä toimintaa
voitaisiin kehittää sillä tavalla, että siitä syntyisi Kaupungintalolle leima.
Sen sisältöhän, näyttelyt ovat vain yksi osa tätä tekijää. Se pitää
sisällään yhteispalvelupisteitä, mahdollisia nettipalveluja, erilaista
toimintaa.
 
En ole mikään maailman kaupungintalojen ekspertti, mutta joissakin
kaupungintaloissa olen ynyt, joissa mielestäni on toteutettu varsin
hienosti se, että on näyttelyjä, kaupungin omaa informaatiota ja
kansalaiset kohtaavat toisiaan. Eli tämä tavallaan, että ei olla
lopettamassa, vaan etsitään jotain uutta vaikuttavuuden tasoa.
 
                                          Ja sitten, arvoisat valtuutetut.
 
                                          Täällä tulikin, valtuutettu Kantola totesi siis sen, että kun tämä on
äärimmäisen moniulotteinen projekti, sitä on erittäin vaikea ilman
laajoja johtosääntömuutoksia tehdä niin, että olisi yksi piste, jossa
kaikki ätökset tehdään. Tässä on valittu se, että mahdollisimman
laajan demokratian kautta, mahdollisimman laajan keskustelun kautta,
on joku luottamushenkilötaso, joka koordinoi tämän ja se on
kaupunginhallitus. Silloin täällä on projektipäällikkö. Kari Tohmo on
täällä paikalla kuuntelemassa tätä keskustelua. Hän on se henkilö,
virkamies tai viranhaltijatasolla, joka koordinoi kaikkia.
Kaupunginhallitus on se elin, jolle tuodaan kaikki oleellinen tieto,
tapahtui se faktuaalinen päätöksenteko missä tahansa.
 
                                          Eli arvoisat valtuutetut. Kiitän puheenvuoroista. Olemme kuunnelleet ne
huolella. Uskon, että saamme yhdessä elävöitettyä entistä paremmaksi
tämän meidän hienon kaupungintalokorttelimme.
 

Kysymys nro 66

Valtuutettu Puura

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Terveyserot ja erot terveyspalvelujen käytössä ovat Suomessa viime
vuosina kasvaneet. Perusterveydenhuoltoa antavat terveysasemat ovat
keskeisessä roolissa koko kansan terveyden edistäjinä ja hoitajina.
Helsingissä terveysasemia koskeva keskustelu painottuu
terveysasemien yhdistämiseen ja verkon tarkistamiseen. Helsingin
terveysasemien toimintaa on jatkuvasti tarpeen kehittää, niin ennalta
ehkäisevien palvelujen kuin perusterveydenhuollon osalta.
 
Kuntalaisten antaman palautteen perusteella terveysasemilla
annettavaan hoitoon ollaan äsääntöisesti tyytyväisiä. Haasteeksi
koetaan hoidon saatavuus, mihin liittyy kysymykset
ajanvarausjärjestelmästä, vastaanottoajan saamisesta sekä lähinnä
virka-aikaan rajoittuneista vastaanottoajoista. Arkiaamun kello
kahdeksan ajanvarausjärjestelmässä kaikki puhelut eivät aina pääse
läpi ja vaikka ihminen pääsisi soittamalla läpi, kaikki ajat ovat voineet
mennä siltä päivältä. Esimerkiksi työssäkäyvien vanhempien ja lapsien
ja nuorten näkökulmasta tarvitaan nykyistä enemmän mahdollisuuksia
iltavastaanottoaikaan ja joustavampaan ajanvarausjärjestelmään.
 
Hyvän hoidon kannalta olisi tärkeää, että lääkärillä tai muulla
terveydenhuollon ammattilaisella on käytössään rekistereissä olevat
potilaan suostumuksen mukaiset terveystiedot. Vaikka potilas on
antanut kaikissa yhteyksissä kirjallisesti luvan tietojen luovuttamiseen
ja käyttämiseen, ei esimerkiksi HUSin rekistereissä ja sähköisessä
verkossa olevat tiedot ole kaikilta osin terveysaseman lääkärin
käytettävissä. Tämä johtaa siihen, että potilaan on erikseen ensin
soitettava ja kysyttävä tiedot HUSista ja sitten soitettava ja ilmoitettava
tiedot terveysaseman lääkärille. Sähköisten tiedonkäsittelyjärjestelmien
yhteensopivuutta ja käytettävyyttä on koko terveydenhuollossa
pikaisesti parannettava.
 
Mihin toimenpiteisiin Helsingin terveyskeskus on tällä valtuustokaudella
ryhtynyt tai ryhtymässä, jotta
 
-                   helsinkiläiset saavat tarvitsemansa terveyspalvelut
terveysasemilta sujuvasti, mukaan lukien ilta-aikaan
-                   ajanvarausjärjestelmä käytännössä turvaa vastaanottoajan
saamisen ja toimii joustavasti ja että
-                   tarvittavat potilastiedot saadaan sähköisesti ja sähköinen
tietojärjestelmä on käyttäjäystävällinen ja toimiva?
 

Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän seuraavaa:
 
                                          Helsinkiläisten palvelujen saannin turvaamiseksi käytössä oleva
terveyskeskuslääkäri- ja terveydenhoitajaresurssit on jaettu
terveysasemille huomioimalla eri alueilla asuvien erityispiirteet, mm.
positiivista diskriminaatiota käyttäen.
 
                                          Hoitotakuulain voimassaoloaikana on kiinnitetty erityistä huomiota
henkilöstön osaamiseen hoidontarpeen arvioinnissa. Hoitoon pääsy on
kyetty turvaamaan kiireellisyysarvion perusteella joko samana päivänä
tai myöhemmin hoidon tarpeen perusteella, kuitenkin hoitotakuulain
määräämässä ajassa. Lisäksi jokaisella terveysasemalla on kerran
viikossa iltavastaanotto klo 16 – 18. Lisäksi terveyskeskuslääkärit ja
terveydenhoitajat ovat tarvittaessa järjestäneet potilaille muinakin
päivinä virka-ajan ulkopuolisia vastaanottoaikoja.
 
                                          Ajanvarausjärjestelmää puolestaan on kehitetty parantamalla
puhelinyhteydensaantia terveysasemille sekä puhelimitse tapahtuvaa
neuvontaa ja ohjausta. Samanaikaisista puheluista johtuen kaikki
soittajat eivät saa välittömästi yhteyttä terveysaseman ajanvaraukseen
ruuhka-aikoina. Tähän on puututtu käynnistämällä uuden
puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu, jonka tavoitteena on selvittää
internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän toimivuutta
ajanvarauksessa ja neuvonnassa. Tavoitteena on selvittää, voidaanko
uudella tekniikalla varmistaa kaikkien tulleiden soittojen läpi pääsy ja
nopeuttaa myös yhteyden saantia hoitoyksikköihin.
 
                                          Terveyskeskus on mukana koko kaupungin sähköisten palvelujen
kehittämisessä. Kahdella terveysasemalla kokeillaan parhaillaan äitiys-
ja lastenneuvolan asiakkaiden ajanvarausta neuvolaan internetin
kautta. Tämä mahdollistaa ympärivuorokautisen ajanvarauksen, eikä
se ole sidoksissa neuvolan puhelinaikaan tai terveysaseman
aukioloaikaan.
 
                                          Terveysasemien lääkäreillä on käytössään Uudenmaan kuntien ja
erikoissairaanhoidon kehittämä Navitas –järjestelmä. Sen avulla
voidaan, potilaan suostumuksella, tutkia hänen röntgenkuviaan ja
tarkastella muiden kuntien ja erikoissairaanhoidon järjestelmään
tekemiä merkintöjä.
 
                                          Käytössä olevaa Pegasos –potilastietojärjestelmää kehitetään
jatkuvasti. Terveyskeskus on mukana 18 kunnan Pegasos –
kehittämisen yhteishankkeessa, jota sosiaali- ja terveysministeriö
osaltaan rahoittaa. Yhteishankkeessa toimittaja toteuttaa kansallisen
asiakastietojen hköisen arkiston vaatimat muutokset Pegasos –
järjestelmään. Tämä uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoteen 2011
mennessä.
 
                                          Osana kansallista terveyshanketta tullaan, arviolta vuonna 2012,
ottamaan myös kaupungin terveydenhuollossa käyttöön potilastietojen
valtakunnallisen käytön mahdollistava sähköinen potilastietoarkisto,
samoin kuin lääkereseptien sähköisen lähettämisen apteekeille
mahdollistava järjestelmä.
 

Valtuutettu Puura

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kiitän vs. apulaiskaupunginjohtajaa vastauksesta. Oli hyvä kuulla, että
kehitystyötä ja kokeiluja tehdään.
 
                                          Valtuuston käsittelyyn ei ole juuri tullut terveysasemia koskevia asioita
tällä valtuustokaudella. Terveyskeskusverkko –kysymystä käsitellään
lähinnä terveyslautakunnassa.
 
                                          Kyse on kuitenkin yhdestä tärkeimmästä peruspalvelusta, jolla on suuri
merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Terveysasemilla tehdään
arvokasta ennaltaehkäisy- ja terveyden edistämistyötä sekä
pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista hoitotyötä. Terveyskeskustemme
henkilöstön osaaminen on korkealla tasolla ja hoitotulokset hyvät.
Toimintatapoja ja asiakaspalvelua on kuitenkin syytä jatkuvasti seurata
ja parantaa. Näissä talkoissa henkilöstön osallistuminen on erittäin
tärkeää.
 
                                          Ajanvarausjärjestelmää on tarpeen kehittää nykyistä
palveluhenkisemmäksi, asiakasystävällisemmäksi ja joustavammaksi.
Hoidontarpeen arviointiin on syytä panostaa mm. osaamista
vahvistamalla ja työnkuvia kehittämällä. Puhelinjärjestelmä ei saa estää
ajan varaamista, eivätkä puhelut saa hävitä puheluavaruuteen.
Puhelinjärjestelmän kehittymisen lisäksi olisi lisättävä
ajanvarausmahdollisuuksia ja tiedon kulkua mm. sähköisesti verkossa
sähköisen asioinnin kautta ja tekstiviestien avulla ym. nykytekniikan
välineillä. Esimerkiksi pitkäaikaissairaan potilaan pitäisi saada
labratulos myös sähköisesti tai tekstiviestillä, jos potilas näin haluaa.
 
                                          Erilaiset julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmät
pääkaupunkiseudulla ja niiden huono yhteensopivuus heikentävät
käytännössä terveyspalvelujen laatua ja toimivuutta sekä tuovat
lisätyötä ja kustannuksia.
 

Valtuutettu Hakanen

 
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Puura on tarttunut tärkeään asiaan.
 
                                          Terveyspalveluja koskeva suunnittelu on todellakin painottunut
virheellisesti terveysasemien vähentämiseen. Vähentämistä on
perusteltu sillä, että lääkärit viihtyvät paremmin suuremmissa
yksiköissä. Todellisuudessa esimerkiksi lopetettavaksi aiotuilla
Paloheinän ja Koskelan terveysasemilla sekä henkilöstö että potilaat
viihtyvät paremmin kuin suurella Itäkeskuksen terveysasemalla, jonne
on keskitetty laajemman alueen palvelut.
 
                                          Terveyspalvelujen käytön eriarvoisuuden lisääntyminen korostaa
lähipalvelujen merkitystä. Lähiterveysasemat ja pienet väestövastuut
antavat paremmat mahdollisuudet mm. ehkäisevään terveydenhoitoon.
Sama koskee terveydenhuollon yhteyttä kouluihin ja sosiaalitoimeen.
 
                                          Sähköisten palvelujen kehittäminen on toki tarpeen ja tärkeää, mutta se
ei voi korvata ihmistä, ihmisten kohtaamista, ihmisten kanssakäymistä.
 
                                          Terveysasemaverkoston kehittäminen on minunkin mielestäni hyvin
tärkeä asia, kuten valtuutettu Puura totesi, mielestäni niin tärkeä, että
sitä koskevat ratkaisut on syytä tuoda jatkossa valtuuston päätettäväksi
eikä jättää pelkästään terveyskeskuksen ja –lautakunnan
ratkaistavaksi.
 

Ledamoten Dahlberg

 
Tack fru ordförande.
 
För närvarande så är det nog datasekretesslagstiftningen som utgör
det största hindret för överförande av patientdata från en organisation (i
det här fallet HNS) till en annan (Helsingfors hälsocentral). Där kan nog
faktiskt bara regeringen och riksdagen hjälpa. Det kan vi inte göra
något med ett beslut inom staden. Men även om det juridiskt sett vore
möjligt, alltså utan skriftligt samtycke av patienten, så gör det här icke
kommuniserade datasystemet det omöjligt, rent tekniskt. Vi skulle
behöva ett fungerande datasystem för hela hälsovården, både
primärvården och specialsjukvården, som omfattar hela landet. Före
det får vi nöja oss med att halta oss fram, långsamt och
otillfredsställande, med tanke på en obruten vårdkedja och adekvat
vård för patienten.
 
 
När det nu gäller sedan laboratorieprov så där har ju nog faktiskt lso-
stationsläkaren alla möjligheter att se patientens laboratoriesvar
eftersom hälsocentralen numera också använder sig av HUSLAB,
vilket man också gör inom specialsjukvården och det här har nog varit
redan en stor förbättring. Det är ju inte meningen att patienten själv ska
ta reda på de här laboratorieproven och springa med dem till läkaren,
utan det är ju läkaren som skall se dem på sin skärm och informera
patienten, för att i de flesta fall så är ju patienten en lekman som nog
inte gärna ska ge sig in på att tolka laboratoriesvaren själv och
medicinera sig själv, utan det här sker nog, det är min erfarenhet att det
här sker ldigt bra hos hälsostationsläkaren.
 

Valtuutettu Luukkainen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Terveysasemien toimivuutta voidaan varmasti parantaa monin tavoin.
Yksi keino niistä voisi olla se, että luovutaan omalääkärijärjestelmästä
ja siitä, että täytyy käyttää vain sitä omaa terveysasemaa. Meillä voisi
aivan yhtä hyvin olla tietyllä tavalla lääkäripooli ja vapaiden
lääkäriaikojen pooli, elikkä tiettyyn numeroon soittamalla voisi saada
ajan sitten mistä tahansa asemalta, missä on lääkäriaikoja vapaana ja
käytettävissä.
 
Enemmän joustavuutta toivoisin tähän jäykkään järjestelmään. Sen
ymmärrän, että omalääkäriä tarvitsee sellainen henkilö tai potilas, jolla
on monenlaisia vaivoja, jonka täytyy olla jatkuvasti lääkärin seurannan
alaisena, mutta sellaiset satunnaiset lääkärin tarvitsijat, jotka käyvät
terveysasemalla kerran tai pari kertaa vuodessa, heille on tavallaan
aivan sama, kuka se lääkäri siellä on, jos kyse on jostakin
keuhkoputkentulehduksesta tai sen tyyppisestä taudista. Tärkeintä on
se, että silloin saisi lääkärin silloin, kun sitä tarvitsee eikä niin, että
sitten joutuu siirtymään väkisin yksityiselle puolelle tai se, että joutuu
odottamaan pitkän aikaa.
 
                                          Toinen on se, että terveysasemien tehokkuutta varmaan voitaisiin
nostaa. Olen ymmärtänyt, että Helsingissä terveysasemilla lääkärit
ottavat vastaan maksimi noin 10 potilasta päivässä, kun niissä maissa,
joissa terveysasemien tai terveyshoidon tietotekniikka on
maksimaalisessa käytössä ja laajamittaisessa käytössä, lääkärit
pystyvät ottamaan yli 60 potilasta päivässä. Kyse ei ole siitä, että heihin
ei suhtauduttaisi vakavasti tai heidän tapauksiaan tutkittaisi kunnolla,
vaan siitä, että heillä on todella hyvät välineet, jolla kaikki tieto kulkee ja
tieto siirtyy. Suomessa tavallaan ollaan menossa takapakkia siitä, että
lääkärit haluaisivat, että heillä olisi saneluoikeus, kun muualla
maailmalla siitä on siirrytty jo ajat sitten pois.
 

Valtuutettu Sademies

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Tämä on erittäin tärkeä asia. Itse olen kokenut sen henkilökohtaisesti,
kun en yhden päivän jonotuksella saanut aikaa terveyskeskuksesta.
 
Tein noin vuosi sitten aloitteen tästä, että tämä ajanvaraussysteemi
pitää saada toimimaan internetissä siten, että kun maksaa sen
terveyskeskusmaksun, sen jälkeen on oikeutettu varaamaan
internetistä vapaan lääkäriajan itselle sopivana aikana.
 
                                          Valtuutettu Luukkainen puhui asiaa, että se voisi olla ihan hyvin jonkun
muunkin terveyskeskuksen alueella, jos siellä on vapaita aikoja, ettei
tarvitse tukeutua omaan terveysasemaan niin tiukasti, elikkä otettaisiin
nämä olemassa olevat resurssit järkevään käyttöön eikä se, että
yhdessä paikassa on tilapäisesti hirvittävä paine, kun toisaalla on
helpompaa, että tasattaisiin työmäärää myös eri terveyskeskusten
välillä silloin, kun jonkinnäköinen epidemia iskee.
 
                                          Näiltä osin katson kyllä varsin myönteisesti sitä, että tässä asiassa on
ryhdytty jo toimenpiteisiin. Mutta mielestäni vuosi on jo sen verran pitkä
aika, että pitäisi kokeiluista siirtyä jo käytännön toteutuksiin. Erilaisia
tietokonevaraussysteemeitä ja muita on maailmalla varmasti ihan
riittävästi. Voisi ottaa laivayhtiöistä mallia, että saa tilattua ruoat,
juomat, hytit, ohjelmat ja hotellit tuolta lahden toiselta puolelta toisesta
valtakunnasta, niin miksi emme me omassa kaupungissamme voida
tilata terveyskeskuspalveluja samalla lailla netin kautta.
 

Valtuutettu Lehtola

 
                                          Rouva puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Puuran tärkeistä kysymyksistä olisin kommentoinut yhtä,
iltavastaanottoja.
 
                                          Kuten apulaiskaupunginjohtaja Haatainen totesi, niillä yleensä on,
lähes kaikilla terveysasemilla yhtenä päivänä viikossa klo 18.
 
Mutta sitä ei valitettavasti voida pitää riittävänä. On muistettava, että
helsinkiläisiä käy valtavan paljon töissä Espoossa, Vantaalla jne.
Naapuri oli työssä, ei sen kauempana kuin Espoon kaupungintalolla.
Hänellä oli tuskaa tosiaan klo 18 keritä sinne. Hän kerkesi sinne, mutta
sitten todettiin, että se on vähän vakavampi tapaus, seuraavana
aamuna pitää tuoda eräitä näytteitä. Hän meni sitten aamulla heti 8:lta
näytteiden kanssa sinne, niin siellä ilmoitettiin, täällä on jono, pitää
jäädä odottamaan jonoon. Ja siinä olikin, hän sai enkelien kielellä
puhua Espooseen, että tulee myöhästymään työmaalta.
 
                                          Terveyskeskuksella on käsitykseni mukaan olemassa resursseja, että
iltavastaanottotoimintaa voitaisiin laajentaa. Kysymys on lähinnä työn
organisoimisesta. Kaikille asemille ei pitkiä ilta-aikoja ole tarpeen
laajentaa. Ja jos terveyskeskusverkostoasia on kehittymässä hyvään
suuntaan, siinä voisi ulkoa päin luulla, että siinähän
jääkiekkoterminologian mukaisesti pelataan aikaa, mutta siinä hyvin
paljon pohditaan nimenomaan sitä miten kansalaisia voitaisiin entistä
paremmin palvella. Tässä yhteydessä tämä kysymys voidaan ottaa
tässä. Jos terveysasemat suurenevat, niin mahdollisuudet
iltavastaanottojen järjestämiseen paranevat.
 

Valtuutettu Asko-Seljavaara

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Puuran kysymys oli erittäin ajankohtainen ja hyvä.
 
                                          Ensinnäkin haluaisin vastata joillekin, jotka kysyvät tästä
terveysasemaverkon kehittämisestä, että olemme tehneet sitä erittäin
hyvässä yhteistyössä terveyslautakunnassa. Pientäkään ristiriitaa ei ole
syntynyt. Sitä kehitetään nimenomaan hoidon parantamiseksi, ei
huonontamiseksi – valtuutettu Hakanen.
 
                                          Sitten:
 
                                          Ajanvarausjärjestelmän parantaminen on hyvä asia. Me otamme sen
siitä vaarin ja kehitämme sitä.
 
                                          Mutta sitten tämä kysymys kolme, eli potilastietojärjestelmät.
 
                                          Se ei suinkaan ole terveydenhuoltoammattilaisten vika, että ne eivät
toimi. Se on kyllä nörttien vika. He eivät saa näitä järjestelmiä
toimimaan yhteen.
 
                                          Meillä on Navitas –järjestelmä, meillä on Pegasos –järjestelmä, meillä
on Emfika –järjestelmä sosiaalivirastossa. Emfika ei puhu yhtään
yhteen Pegasos –järjestelmän kanssa. Navitas –järjestelmä täytyy aina
avata uudestaan. Lääkäreiltä menee kaksi viikkoa elämästä siihen, että
he pelkästään availevat näitä järjestelmiä sen potilaan kohdalla.
 
                                          Siis tämä on aivan mahdoton systeemi. Sen takiahan meillä on nyt
tämä uusi laki kansallisesta potilaskertomuksesta eli sähköisestä
sairaskertomuksesta, josta apulaiskaupunginjohtaja Haatainen jo
mainitsikin, mutta se on tulossa vasta vuonna 2011. Sekä HYKSin että
terveyskeskuksen lääkärit ja hoitajat toivovat, että saisimme
nopeammin nämä järjestelmät keskustelemaan keskenään ja että
potilastieto, joka niissä on, olisi helpommin saavutettavissa. Se ei
suinkaan ole niiden ihmisten vika, jotka niitä käyttävät.
 

Valtuutettu Puhakka

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Täytyy valtuutettu Asko-Seljavaaran puheenvuoroon puuttua sen
verran, kun hän sanoi, ettei pienintäkään ristiriitaa ole ollut näissä
terveysaseman kehittämisasioissa.
 
                                          No, ristiriidaksi ei varmasti lasketa, se on toimivaa demokratiaa, että
olen jättänyt jokaisen lakkautettavan terveysaseman kohdalla eriävän
mielipiteen, koska en ole ollut terveysasemien lakkauttamisen kannalla.
Nyt näyttää lautakuntakin tulleen – kun minä läksin sieltä pois – ihan
oikeille linjoille elikkä vähentämistä on ruvettu hillitsemään.
 
                                          Mutta ihan tähän kysymykseen. Tämä on erittäin hyvä kysymys ottaa
tämä ajanvarausjärjestelmä ja nämä asiat esiin.
 
                                          Mielestäni siellä on kuitenkin isoja asioita, jotka ovat vielä näitten
taustalla. Se, mikä on, yllättävän paljon tulee vielä tällä hetkellä
palautetta, että ihmiset jäävät roikkumaan ikään kuin jonoon, siis sillä
tavalla, että heille sanotaan, että soitetaan, kun tulee vastauksia tai saa
ajan jne. Tuntuu, että siellä on käytäntöjä, jotka herättävät
epävarmuutta. Se on ilman muuta sellainen, joka ei saisi olla. Tämä
liittyy tällaiseen syvempään ja isompaan asiaan, elikkä meillä on
lääkäreitä väestön hoidon tarpeeseen nähden liian vähän. Se on
ilmiselvä asia, että joillakin terveysasemilla se on johtanut siihen, että
meillä on jatkuva lääkäripula. Niillä terveysasemilla, joilla väestöpohja
on suhteessa lääkärin työmäärään, työmäärä on kohtuullinen, siellä
pysyvät myös lääkärit.
 
                                          Elikkä myös tähän asiaan pitäisi nyt puuttua. Toki tästä on
lautakunnassa keskusteltu. Mutta kyllä se niin vaan on, että lisää
lääkärin virkoja tarvittaisiin ja lääkäreitä.
 

Valtuutettu Lipponen

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Puura on nostanut tärkeän asian esille.
 
                                          Työssä käyvien kansalaisten on hyvin vaikea usein irrottautua
työtehtävästään jonottamaan ajanvaraukseen pääsyä. Tämä asia
koskee myös muita virastopalveluja ja niiden soittoaikoja.
 
                                          Hyvä, että apulaiskaupunginjohtaja Haatainen kertoi, että
terveysasemien toimintaa kehitetään parantamalla sähköistä asiointia
ja siihen nyt ilmeisesti kuluu muutama vuosi.
 
                                          Syytä olisi myös miettiä kannustimien käyttöön ottoja ja niitten
laajempaa hyödyntämistä, jotta lääkärit tekisivät terveyskeskuksissa
pidempää päivää ja valitsisivat julkisen puolen privaatin sijasta.
 
                                          Äsken peräänkuulutettiin lisää lääkäreitä. Yksi ratkaisu olisi myös
palkata lisää sairaanhoitajia ja pyrkiä siirtämään heille niin paljon näitä
lääkäreiden tehtäviä kuin vain on mahdollista.
 

Valtuutettu Savolainen

 
                                          Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Puuran kysymys on hyvin olennainen terveyspalvelujen
saatavuuden näkökulmasta. Se on niitä peruskysymyksiä.
 
                                          Terveysasemilla on saatava yhteys. Toiseksi, vastaanottoaikoja on
oltava riittävästi ja lääkärillä ja hoitajalla on oltava riittävät tiedot
potilaasta. Nämä ovat myös hoitotakuun periaatteen perusvaatimuksia.
 
 
                                          Kysymys, joka tässä on nostettu esiin, on erityisesti kiirehoidot.
Samalle päivälle tulisi saada, kun tarve on, vastaanottoaika.
 
                                          Vastaanottoaikojen saaminen vaihtelee kohtuuttomasti eri
terveysasemien välillä. Tässä helsinkiläisten tulisi olla tasa-
arvoisempia. Esimerkiksi idässä terveyspalvelut ovat
säännönmukaisesti heikompia kuin muualla Helsingissä.
 
                                          Kannatan ehdottomasti joustavuuden lisäämistä terveysasemien
vastaanottoajoissa. Niin palvellaan paremmin lapsiperheitä, joiden
vanhemmat käyvät töissä. Kysyntä ilta-aikoihin kasvaa senkin vuoksi,
että työllisyys on parantunut merkittävästi.
 
                                          Valtuutettu Puuran esille nostamien kysymysten lisäksi olennaista on
myös palvelujen konkreettinen saatavuus.
 
Terveysasemaverkon tulee olla kattava. Terveysasema on palvelu,
joka pitää olla mahdollisimman lähellä. Siten terveysasemien
sulkemisessa eri asuinalueilla pitää olla malttia, varsinkin kun korvaavia
palvelupisteitä lapsiperheille ja vanhuksille ei ole vielä olemassa eikä
toteutettu.
 
                                          Kolmas ... (Puheenjohtajan välikommentti.)
 

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Tämän käydyn keskustelun monipolvisuus kertoo tietysti siitä, kuinka
tavallaan monipuolisia ja monimutkaisia nämä terveyspalvelut ovat.
 
                                          Täällä valtuutettu Puuran kysymyksessä yksi asia oli ilta-ajat, joita
täällä niin moni toivoi.
 
                                          Ilta-ajat ovat tietysti työssä käyvien ihmisten kannalta tärkeitä, jopa
välttämättömiä, mutta käytännössä ne ovat usein tyhjäkäyntiä. Siinä
lääkäri joutuu punnitsemaan sen väliltä, laittaako sinne
ajanvarausaikoja, jolloin mahdolliset akuuttitapaukset täytyisi kuitenkin
hoitaa, vai, käytännössä käy usein niin, että se on tällaista
minipäivystystä, jolloin ne ajat, jolloin lääkäri siellä neljän ja kuuden
välillä tarjoaa mahdollisesti ehkä jonkun ajanvarausajan, ne ovat poissa
siitä muusta vastaanotosta ja käytännössä vastaanottoaikoja väestölle
on vähemmän ytössä.
 
 
                                          Valtuutettu Lipponen toivoi, että lääkärit tekisivät pidempää päivää.
 
                                          Useat terveyskeskuslääkärit tekevät nyt jo niin pitkää päivää, että ovat
jo täysin uupuneet työhön. En usko, että se on ratkaisu meidän
terveyskeskuslääkäripulaamme. Lääkäri-hoitaja –työnjaon edistäminen
on sellainen, jota onneksi myöskin Helsingissä on paljon tehty.
 
                                          Täällä myöskin nostettiin esille se, että pitäisi päästä muille kuin
omalääkärille.
 
                                          Sekin on vaikeaa tilanteessa, jossa tietyllä tavalla jaetaan koko
kaupungin alueella kuitenkin niukkuutta. Eli lääkärit yrittävät hoitaa
oman väestönsä, mutta muiden alueiden väestöjä ei jakseta hoitaa.
 
                                          Valtuutettu Luukkainen vertasi, että kun Suomessa katsotaan vain 10
potilasta päivässä ja EU-maissa 60 potilasta päivässä.
 
                                          Muissa EU-maissa usein yleislääkäri toimii läheteautomaattina eli
kaikki potilaat, joilla on oikea vaiva, lähetetään eteenpäin. Suomessa
yleislääkärit hoitavat syöpäpotilaiden jatkoseurantaan, diabetes –
potilaan insuliinihoitoa ja verenpainehoitoa. Meidän työmme on paljon
monipuolisempaa.
 

Valtuutettu Malinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Mielestäni iltavastaanottojen laajentaminen on yksi hyvä keino
vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja viedä sitten kalliilta
erikoissairaanhoidolta ikään kuin tilaa. Ensin pitää aina sen
perusterveydenhuollon mahdollisuus käyttää.
 
                                          Tässä on tullut jo muissa puheenvuoroissa, että ongelmana on
palveluiden epätasa-arvo tässä kaupungissa ja se aina vaan vaivaa
nimenomaan Itä-Helsinkiä. Sinne tietysti yritetään saada vaikka millä
rahalla eurolääkärit ym., mutta jatkuvat ongelmat ovat lääkärien
saatavuudessa.
 
Väestövastuuta pitäisi pienentää selvästi niillä alueilla, missä ei tahdota
saada lääkäreitä. Ei sinne tule pysyviä lääkäreitä. Eurolääkäreitä
saadaan. Se on kestämätön tilanne, että nuorille kokemattomille
lääkäreille maksetaan selvästi paremmin kuin kokeneille pitkän linjan
terveyskeskuslääkäreille.
 
                                          Idässä, esimerkiksi Kontulassa, Mellunkylässä on erittäin hankala
tilanne jatkuvasti. Olen ymmärtänyt, että Vantaan kanssa on yritetty
selvitellä, mutta mitään ei kuitenkaan tehdä. Länsimäestä Vantaa
miettii aseman lopettamista, mutta juuri siitä parinsadan metrin päästä
– se on itse asiassa Helsingin rajalla. Siinä mielestäni yhteistyötä
kannattaisi pistää nopeasti liikkeelle. Jos sinne saataisiin Helsingille
ikään kuin paikka, jonne voitaisiin ohjata lääkäriin – Helsinki tietysti
maksakoon omat kustannukset siinä – että saataisiin tasattua
esimerkiksi Mellunkylän lääkärivajetta.
 

Valtuutettu Ikävalko

 
                                          Kiitos puheenjohtaja tästä puheenvuorosta.
 
                                          Olisin sen verran vaan halunnut todeta, että terveyslautakunta tosiaan
on miettinyt näitä erilaisia näkökohtia hyvinkin tarkasti ja toisaalta
myöskin tällaista, jotka täällä tänä iltana ovat tulleet esiin, kuten ilta-
aikojen lisäämiset, ne eivät ole suinkaan niin yksiselitteisiä, kuten täällä
monet puheenvuoroissaan ovat sanoneet.
 
                                          Valtuutettu Krohn toi hyvin esiin näitä ongelmia, mitä myös näiden ilta-
aikojen käyttöön liittyy. Meillä on myös ihan selvää tutkimustulosta siitä,
että näitä aikoja toisinaan ei edes haluta käyttää silloinkin, kun niitä on
tarjolla.
 
                                          Pitäisin huomattavasti parempana vaihtoehtona sitä, että
lääkäriresursseja yksinkertaisesti päiväsaikaan lisättäisiin siten, että
esimerkiksi akuuttiaikojen antaminen villisti ja vapaasti toisin sanoen
muillekin kuin omalääkärille olisi enenevässä määrin mahdollista. Se
myös toisi muunlaista joustoa tähän vapaan hakeutumisen
periaatteeseen, joka on suunnitelmissa, mutta valitettavasti edennyt
hiukan liiankin hitaasti.
 
                                          Meillä on myöskin nyt juuri auki virka terveysasemien uudeksi
johtajaksi. Itse toivoisin tietysti kovasti, että tähän tehtävään hakeutuisi
mahdollisimman päteviä ja viisaita, kauas katsovia ja kykeneviä
henkilöitä. Mutta täytyy sanoa, että kun vertaa kaupungin palkkatasoa
tällaisessa tehtävässä muihin vastaaviin tehtäviin yksityisellä sektorilla,
jopa naapurikunnissamme, niin palkkataso ei välttämättä houkuttele
parasta ja osaavinta väkeä. Joten jos katsomme, että meillä on
sellaisia kaupungin ydintoimintoja, joihin olisi hyvä saada hyviä
hakijoita, silloin olisi myös hyvä pohtia, ovatko palkkatasomme
kohdallaan.
 
                                          Mitä tulee terveysasemaverkon strategiseen käsittelyyn vain
lautakuntatasolla, niin olen sanonut jo useampi vuosi sitten, että minä
henkilökohtaisesti olisin ollut erittäin mielissäni ja valmis siihen, että
tällainen strateginen päätös olisi tullut valtuustonkin keskusteluun,
mutta nykyiset sääntömme sanovat toisin. Uskon, että
lautakunnallakaan ei olisi ollut mitään sitä vastaan, myöskin vastuun
kannon näkökulmasta.
 
                                          Varmasti monia uusia uudistuksia tullaan tekemään, mutta työtä täytyy
tehdä kovasti. Uskon, että jos valtuusto vaan antaa meille tukea, niin
lautakunta kyllä pystyy tekemään näitä linjauksia.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Vastauksena ehkä näihin, muutamia kysymyksiä haluan ottaa esille.
 
                                          Valtuutettu Puura puhui ennaltaehkäisystä, joka on mielestäni tärkeää
muistaa. Se on keskeistä. Meillä on suuret kansantaudit, diabetes,
verenpainetauti jne., jotka edellyttävät sitä, että meillä on
terveyskeskustasoinen hyvä ja vahva osaaminen terveyskeskuksissa ja
tietysti tärkeää on, että pääsee myös hoitoon akuuteissa tapauksissa
nopeasti.
 
                                          Yhteydenotoissa näitä teknisiä ratkaisuja kun on viety eteenpäin, niin
on yllättävää ollut se, että niitä on ollut kohtuullisen vaikea toteuttaa.
Mutta tätä työtä kuitenkin viedään eteenpäin näillä erilaisilla hankkeille
ja varmasti ratkaisuja löytyy ja on jo löydettykin.
 
                                          Väestövastuusta.
 
                                          Potilaan valinnan vapaus lääkärin valinnassa on asia, jota on pohdittu.
Sitä on myös mietitty sen kehittämistä. Tämä on varmaan asia, jossa
lautakuntakin sitten töitä tekee.
 
                                          Lääkärityössä potilaskäynnit, siis se, kuinka monta potilasta
vastaanotolla päivässä käy, se ei kerro sitä koko työmäärää. Siellä on
paljon myös sellaista näkymätöntä työtä, esimerkiksi lähetteen
kirjoittamista ja reseptien uusimista, jotka myös kuuluvat siihen
työaikaan. Se pitää muistaa, että nekin jollain ajalla hoidetaan.
 
                                          Kannustimia on pohdittu. Täällä otettiin ne esiin.
 
                                          Erillis-KVES on ollut keino, jolla on voitu purkaa tiettyjä paineita
esimerkiksi silloin, kun lääkäreistä on ollut pulaa joillakin alueilla. Tämä
on kannustanut suoritusten lisäämiseen.
 
                                          Iltakäytön lisäämisestä vielä.
 
                                          Näillä nykyisillä resursseilla se siirtäisi vastaanottoaikoja aamusta sitten
iltaan. Tästä syystä nyt sitten on pitäydytty tässä klo 16 – 18
vastaanottoaikoihin kerran viikossa jokaisella terveysasemalla. Eli jos
haluttaisiin lisätä sitten näitä, niin se merkitsisi lisää resursseja tämän
toiminnan pyörittämiseksi.
 
                                          Sitten näistä, isoja vai pieniä terveysasemia.
 
                                          Jo kansallisessa terveyshankkeessa todettiin se, että isommat
terveysasemat ovat palveluiltaan parempia. Sinne voidaan hankkia
silloin esimerkiksi kalliimpia laitteita, kuten ultraäänitutkimuslaitteita,
joka parantaa potilashoitoa, diagnostisointia. Isommat asemat ovat
myös vähemmän haavoittuvia, silloin kun tulee sairastapauksia.
 
                                          Käytössä olevia käytäntöjä on myös, että jos aikaa ei potilaalle voida
antaa juuri sillä hetkellä, niin hänen nimensä otetaan
yhteydenottolistalle ja sitten soitetaan myöhemmin, kun saadaan se
aika esimerkiksi muiden peruuntumisien vuoksi.
 
                                          Sitten vielä lopuksi:
 
                                          Aivan kuten valtuutettu Krohn täällä totesi, Suomessa hoidetaan
terveysasemilla monipuolisemmin ja sairaampia potilaita kuin monissa
muissa maissa. Se on sitä laatua. Ja laadusta myös kertoo se, että
Helsingin terveyskeskuksen asiakkaat olivat tyytyväisimpiä suurien
kaupunkien asukkaista, kun kysyttiin terveyskeskuspalveluista.
 
                                          Ja vielä:
 
                                          On ihan hyvä muistaa näitä myönteisiä asioita. Kroonisten tautien
hoidon tuloksista Helsinki, Helsingin terveyskeskus sai
laatuverkostopalkinnon vuonna 2006 hyvästä kroonisten sairauksien
hoidosta ja hoidon tuloksista.
 

314 §

Esityslistan asia nro 5

VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMINEN

 

Aloite 2

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.
 
                                          Tämä aloite koskee siis kaupungin oman rakennustoiminnan yksikön
perustamista erityisesti vuokra-asuntotuotantoa ja peruskorjausta
varten.
 
                                          Kaupunginhallituksen vastauksen mukaan siihen ei ole tarvetta.
Aloitteeseen ei ole pyydetty edes asianomaisten virastojen ja
lautakuntien lausuntoa, joka on poikkeuksellista ja kuvaa ehkä
enemmän kaupunginhallituksen asennetta kuin asiaan perehtymistä.
 
                                          Pidän tällaista menettelyä silmien sulkemisena todellisuudelta, ellei
sitten ole kysymys todellakin siitä, että ei halutakaan etsiä vaihtoehtoja
suurten rakennusliikkeiden nyt hallitsemille markkinoille.
 
                                          Kaupungilla on asuntotuotantotoimisto ATT, johon vastauksessa
viitataan. Sillä on kuitenkin vaikeuksia saada edes tarjouksia
kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisesta.
 
Suuret kansainvälisesti toimivat rakennusliikkeet ovat syöneet
markkinoilta keskisuuret yrittäjät ja pienempiäkin. Nyt isot hallitsevat,
eivätkä halua tehdä tavallista ara-tuotantoa. Niiden intressissä on
rakentaa mahdollisimman kalliilla ja myydä mahdollisimman kalliilla.
 
                                          Edellisessä valtuuston kokouksessa olivat esillä rakennusalalle
muodostuneet hintakartellit. Kun esimerkiksi huoltotunnelin
hintatarjoukset nousevat 18 kuukaudessa yli 63 %, eikä tarjouksia edes
saada miltään muilta kuin niiltä kahdelta yritykseltä, jotka jo nyt
rakentavat tunnelia, on selvää, että mistään kilpailusta ei tällä alalla ole
kyse.
 
                                          Jos tähän kaupunkiin halutaan merkittävämmässä määrin
kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, on kaupungin ryhdyttävä niitä
rakentamaan itse tai yhdessä lähiseudun muiden kuntien kanssa.
 
                                          Helsingillä on uusien rakennuskohteiden lisäksi edessä yhteensä
miljardien luokkaa olevat peruskorjaushankkeet energia-, vesi- ja
kiinteistöjen kunnostustöissä.
 
                                          Oman rakennusyhtiön, liikelaitoksen tai yksikön perustamisella
voitaisiin uskoakseni säästää merkittäviä summia ja voitaisiin samalla
myöskin perustaa, luoda pysyväisluontoisia työpaikkoja rakennusalalle.
 
                                          Mielestäni tähän asiaan on syytä palata perusteellisemmin. Siksi
esitän, että valtuusto palauttaa aloitteen 2 uudelleen valmisteltavaksi
niin, että siihen pyydetään asianomaisten virastojen ja lautakuntien
lausunnot.
 

Valtuutettu Vikstedt

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Kannatan valtuutettu Hakasen tekemää palautusehdotusta, koska
tähän aloitteeseen ei ole pyydetty lausuntoa muualta kuin talous- ja
suunnittelukeskukselta, joka ei kai ole paras asiantuntija
asuntorakentamisessa, vaikka siellä viisaita ihmisiä varmaan onkin.
Pitää kysyä myös rakennusvirastolta ja asuntotuotantotoimistolta.
Näissä on parempi asiantuntemus siitä, mikä tilanne on
asuntorakentamisessa ja miten siellä nykyisin yritykset toimivat ja mitä
ongelmia kaupungin oma yksikkö voisi ohittaa.
 
                                          Tämä aloite pitää palauttaa myös sen takia, että meillä tulee
maankäyttö- ja asumisohjelma käsittelyyn tammikuussa, mutta tähän
kysymykseen ei siinä käsittelyssä tulla ottamaan kantaa ja tämän
aloitteen vastaus olisi myöskin tärkeä lisä siihen keskusteluun.
 

Valtuutettu Saarnio

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kyllä ihmettelen valtuutettujen käyttäytymistä tuossa edellisessä
äänestyksessä. Se kuvasi aika hyvin sitä, miten me suhtaudumme
tähän ns. demokratiaan.
 
                                          Mielestäni aloitteesta, joka on tehty koskien kaupungin oman
rakennustuotannon aloittamista ja nimenomaan vuokra-
asuntotuotannon edistämistä olisi vaatinut kyllä asianomaisilta
lautakunnilta edes jonkinnäköisen käsityksen.
 
                                          Itse ei oo:ta jakavana asuntolautakunnan puheenjohtajana ihmettelen
tätä velttoutta puuttua todella Helsingin asunto-ongelmiin.
 

Valtuutettu Kantola

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Tässä aloitteessa esille otetut asiat ovat hirveän tärkeitä.
 
Meidän täytyy todellakin miettiä, millä lailla Helsinkiin saadaan
rakennettua asuntoja ja erityisesti vuokra-asuntoja. Kun seuraava
valtuuston suuri kysymys on kannan ottaminen maankäyttö- ja asunto-
ohjelmaan – joka tulee tammikuussa tänne käsittelyyn – niin siinä
yhteydessä pystymme käymään tästäkin asiasta vähän laajemman
keskustelun.
 

Valtuutettu Saarnio

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Kantola on tietysti ihan oikeassa, että tulee MA-ohjelma.
Mutta minä muistuttaisin siitä, että meillä on voimassa oleva
asuntotuotanto-ohjelma, jonka suurin ongelma tällä hetkellä on se, että
se toteutuu muiden osalta, rakentamisen osalta, mutta vuokra-
asuntotuotanto on jäänyt pahasti jälkeen vuodesta vuoteen, niin
tässäkin ohjelmassa ja ilmeisesti myös tulevassa MA-ohjelmassa –
valitettavasti.
 

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Jatkan vähän tuota valtuutettu Kantolan kantaa, joka sivusi minuakin,
minkä takia äänestin tyhjää.
 
                                          Mielestäni tuo aloitteessa esitetty asia ja nimenomaan tämä, kuinka
saamme rakennuspuolelle jotenkin lisää eporttia, kun nämä yksityiset
toimijat ovat tällä hetkellä liian kapeita, niin oliko se sama keskustelu
oikeastaan, jota käytiin viime kerralla maarakennustöiden ja keskustan
huoltotunnelin kasvaneiden kustannusten osalta.
 
                                          Mielestäni kaupungin täytyy ryhtyä miettimään vähän tätä markkina-
aluetta kokonaisuudessaan, kun se on keskeinen tilaaja ja sen
tuottamat rakennushankkeet oikeastaan toimivat omalla tavallaan ja
meillä on ollut nimenomaan asuntotuotannossa tämä vuokra-
asuntovaje niin iso, niin jotakin on mietittävä, että nämä vaihtoehdot on
tultava esiin, mutta ne tulevat kyllä juuri siinä MA-ohjelmassa kaikkein
parhaiten esiin. Mutta varustautukaamme siihen noin valtuustona.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.
 
                                          Ne, joilla on ollut mahdollisuus tutustua maankäytön ja asumisen
ohjelman valmisteluun tietävät, että siinä valmistelussa ei ole esillä
kaupungin oman rakentamisyksikön, liikelaitoksen tai muun
perustaminen.
 
                                          Aikaa tietysti vielä on. Toivon, että tämä käyty keskustelu tänään
johtaisi siihen, että kaupunginhallitus ja asianomaiset lautakunnat
vakavasti ryhtyvät tätä asiaa selvittämään. Nykyinen luonnos siis ei ole
sellainen, jonka pohjalta tämä asia tulisi tänne valtuustoon, elleivät
valtuustoryhmät huolehdi siitä, että luonnokseen tulee tällainen
täydennys.
 

Valtuutettu Sademies

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Mielestäni tällainen keskustelu on täysin tarpeetonta silloin, kun
vastaavista mestareista on huutava pula, ammattimaisista
rakennusmiehistä on huutava pula. Me voidaan perustaa minkälainen
yhtiö tahansa, mutta kun tekijät puuttuu, niin ei niitä asuntoja silloin
synny.
 
 
 

Aloite 3

Valtuutettu Malinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Tein aloitteen aiemmin tämän vesivoima-asian eteenpäin viemiseksi.
Pyysin aloitteessani selvitystä rakentaa Päijänne –tunneliin vesivoimaa
lisää, kun siellä jo on tämä Hausjärvellä sijaitseva Kalliomäen
vesivoimalaitos. Tähän tuli erittäin asiallinen vastaus.
 
Me emme siinä ollakaan yksin toimijana. Eikä se tällä hetkellä
lähitulevaisuudessa näytäkään taloudellisesti kannattavalta. Mutta
kuitenkin tällä linjalla olisi hyvä jatkaa.
 
Helsingin Energialla on aika paljon parannettavaa näissä asioissa.
Meillä on se kivihiilipoltto sen verran esillä, jatkuvasti hieman
negatiivisessa mielessä, vaikka se nyt tällä hetkellä tietysti on Helsingin
Energian merkittävä energialähde. Mutta näitä uusiutuvia
luonnonvaroja pystytään näihin käyttämään.
 
Vesivoima on sellainen asia, mitä kannattaa tutkia edelleen. Sen takia
olen tekemässä pontta asian suhteen, että asia edelleen menisi
eteenpäin. En ole mitään koskia rakentamassa ja muuta, vaan
olemassa olevaa vesivoimaa joko hankkimalla osuuksia lisää tai sitten
miettimällä omaa aktiviteettia.
 
                                          Teenkin seuraavankaltaisen ponnen:
 
                                          Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen
kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ja Helsingin
Energia tutkisivat mahdollisuutta vesivoimaosuuksien
lisähankintaan ja myös oman vesivoimatuotannon
lisäämiseksi esimerkiksi Vuosaaren lämpövoimalaitoksen
lauhdevesitunnelin yhteyteen.
 

Valtuutettu Puoskari

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
                                          Tämä energiapolitiikka on vähän sellainen ala, että kaikki kivet on
käännettävä, että päästään uusiutuvaa energiaa lisäämään.
 
                                          Mielestäni valtuutettu Malisen aloite on juuri sentyyppinen, että vaikka
merkitys on pieni, niin tästäkin pieni lisä sinne pottiin voitaisiin saada.
 
                                          Haluankin kannattaa hänen esittämäänsä pontta.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          On tärkeätä, että Helsingin Energia ottaa myös isoa roolia siinä, että
nimenomaan kasvihuonekaasuja päästömättömien energiamuotojen
uusiutuviin kotimaisiin panostetaan.
 
Vesivoimaan voidaan panostaa ilman yhtäkään uutta allasta, ilman
yhtään uuden kosken valjastamista vain ja ainoastaan tehostamalla jo
olemassa olevia ja jo rakennettuja valjastettuja jokia. Siinä voisi
Helsingin Energiallakin olla rooli, lähteä hakemaan sellaisia projekteja,
joissa saadaan lisää tehoa eli lisää energiaa jo valjastetuista joista.
 
Siinä mielessä mielestäni valtuutettu Malisen ponsi on tärkeä.
Kannatankin tämän ponnen hyväksymistä.
 

Valtuutettu Malinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Arhinmäki tulkitsi aivan oikein ja myös valtuutettu Puoskari
tässä suhteessa, että pienistä puroista saattaa myös kertyä hieman
isompi puro.
 
                                          Tässä on myös tietynlainen pr-arvo. Meidän pitää näitä asioita vie
eteenpäin.
 

Aloite 4

Valtuutettu Koskinen
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Aloitetta tehdessä ajattelin valtuutetun työn helpottamista. Esimerkiksi
viikonvaihteessa tai illalla papereita luettaessa olisi helppo lähettää
välittömästi sähköpostikysely asian valmistelijalle.
 
                                          Kaupungin sähköpostiosoitteen muodon kyllä tiedän. Hankaluuksia
tuottavat kaksiosaiset etu- ja sukunimet sekä saman nimiset henkilöt ja
vielä lisäksi päätteet, kuten edu.hel.fi, hkl,hel.fi jne.
 
                                          Itse epäilen aika vahvasti esitettyä roskapostin lisääntymistä, jota
esittelytekstissä esitetään, vaikka sähköpostiosoitteet olisivat listalle
merkittynä.
 
                                          Aikanaan tein parikin kertaa aloitteen kotikäyntien aloittamisesta
vanhusten palvelutarpeen selvittämiseksi. Ne ovat nyt käynnistyneet
kymmenen vuoden viiveellä. Toivottavasti tämä mitätön uudistus ei
kestä niin kauan. Kyllä sähköpostiyhteydet ovat nykyaikaa.
 

Aloite 6

Valtuutettu Siimes

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Käsitykseni mukaan Vuosaaren VPK:n uusien tilojen etsintä on tällä
hetkellä siinä pisteessä, että VPK:lle on jollain tasolla tarjottu alueelta
tonttia. Asiassa ei ole kuitenkaan vielä tehty mitään kirjallista
sopimusta. Haasteena Vuosaaren VPK:lle on, että sillä ei ole itsellään
valmista pääomaa uuden rakennuksen rakennuttamista varten.
 
                                          Jotta tasapuolisuus VPK:oiden tukemisessa kaupungin eri alueilla
toteutuisi aidosti, toivon, että kaupunki tulee vastaan tarjoamalla
Vuosaaren VPK:lle tukea hankkeen rahoituksen hankkimisessa.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
                                          Hyvä, että tämä vastaus on myönteisessä sävyssä tehty. Olisi tärkeätä,
aivan kuten valtuutettu Siimes sanoi, että nyt kaupungin pitää tulla
apuun myös tässä, kun tontti on löydetty, mahdollisen rahoituksen
hakemisessa.
 
Vuosaaren osalta VPK:lla on tärkeä rooli niin kansalaisjärjestötoimijana
kuin alueellisena toimijana ja alueen hengen kannalta ja turvallisuuden
kannalta. Esimerkiksi VPK on tehnyt arvokasta työtä, on kiinnittänyt
huomiota Vuosaaren Viikinkien otteluissa, joissa VPK on huolehtinut
siitä, että jos sattuu jotain ottelussa, niin siellä on VPK:n väki
hoitamassa sen puolen kuntoon.
 
                                          Tämäntyyppistä toimintaa tarvitaan alueella. Olisi erittäin tärkeätä, että
tämä VPK pystyy jatkossakin toimimaan Vuosaaressa. Siksi kannustan
kaikkia niitä toimia, joilla nyt päästään näitä tiloja hankkimaan tai
rakentamaan.
 

Valtuutettu Hänninen

 
                                          Puheenjohtaja ja valtuutetut.
 
                                          Perustelut, että vapaapalokuntia Helsingissä kohdeltaisiin
samanvertaisesti, pitää vain osaltaan paikkansa.
 
                                          Vuosaaren VPK on nuori iältään ja lähes tulkoon kuin teinitytöllä
rahapussi, vähävarainen. Vuosaaren VPK:lla ei ole samanlaista
lähtökohtaa kuin muilla helsinkiläisillä VPK:oilla, jotka toimivat oman
aikakautensa yhteisöllisyyden tuella, jolloin tontin sai halvalla ja talkoilla
rakennettiin VPK:n talot ja seurojen talotkin.
 
                                          Vuosaari on iso ja kasvava alue, josta juuri tässä valtuutettu
Arhinmäkikin totesi urheilutoiminnasta, jossa VPK on näyttänyt
kyntensä. Meillä on jäsenmäärä noussut roimasti viimeisen vuoden
aikana ja nuorten VPK:laisten innostus on suuri, joka näkyy
koulutukseen hakeutumisessa.
 
                                          Näillä vähäisillä eväillä, mitä nyt Vuosaaren VPK:lle on tarjottu, meillä
jää kolme paloautoa, muu kalusto ja sitoutuneet jäsenet taivasalle
vuoden 2008 aikana, jos ei nyt tämä viesti mene millään perille.
 
                                          Tuen valtuutettu Siimeksen esitystä.
 
 
                                          Esitän myös, että käytäisi keskustelut HKR:n varikkoalueen tontista,
jossa on kuitenkin tilaa.
 

Valtuutettu Sademies

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Kiinnitin tähän Vuosaaren VPK –asiaan huomiota jo aikaisemmissa
puheissani.
 
                                          Ja toistan nyt sen, että Vuosaaren VPK on ainoa VPK Helsingin
alueella, jolla on öljyntorjuntavene. Vuosaaren sataman valmistuttua
mielestäni tällainen paikalla oleva kalusto on ensiarvoisen tärkeä
silloin, kun ruvetaan pientäkin öljyvahinkoa rajaamaan. Se on
nopeammin paikalla kuin raskaampi pelastuslaitoksen kalusto. Ja onko
aina sitten tämä pelastuslaitoksen kalusto saatavilla. Se voi olla
sidottuna toisiin tehtäviin. Silloin tarvitaan varajärjestelmää. Se vanha
viisaus, ”ettei vara venettä kaada”, se kannattaa ottaa huomioon, että
ei voi jättäytyä tässä palo- ja pelastustoimessa ainoastaan kaupungin
virallisten organisaatioiden varaan. Kyllä meillä pitää olla
varajärjestelmä, joka turvaa tämän toiminnan.
 
                                          Siinä mielessä mielestäni tällä asialla on, paitsi että se on erittäin
rkeä, sillä on myös kiire.
 

Aloite 10

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Valtuutetut, puheenjohtaja.
 
                                          Ihan vain kommentoin tätä aloitetta, joka on saanut sinänsä hyvän
vastaanoton.
 
Joukkoliikennelautakunta on esittämässä, että se saattaa vaikuttaa
tuleviin kilpailutusperiaatteisiin. Ajattelin vaan periaatteessa kiinnittää
tähän asiaan huomion. Vaikka se joukkoliikennelautakunnan ja
joukkoliikenteen käyttäjien kannalta tuntuu hyvältä ajatukselta, niin
tietenkin se vaikutus kohdistuu aika pieneen aikaan vuodessa ja lopulta
aika lyhyitä aikoja tarvitaan busseissa sitä, tai nämä
kaupunkiliikenteessä olevat bussivuorot, ovat aika lyhkäisiä ne ajat,
mitä ihmiset ovat siellä.
 
Mietin tätä vaikutusta vaan, että jos tämä menee
kilpailutuskriteeristöön, niin silloin kaupungin omistaman – nyt on vähän
pulinaa ympärillä, ei oikein ajatus pysy koossa. Tarkoitan sitä, että
kaupungin omistama bussiliikenneyhtiö joutuu tietysti vastaavasti
varautumaan kilpailutukseen sitten omanlaisella investoinneilla.
 
Tämä ei ole pelkästään joukkoliikennelautakunnan asia. Meidän pitää
tarkastella sitä myös omistamamme bussiliikenneyhtiön
investointipolitiikan näkökulmasta. Se voi olla aika isokin kakku, jos
täytyy lähteä kaikkia linjoja nyt sitten kilpailuttamaan niin, että
busseissa on jatkossa ilmastointi.
 
Ajatus on sinänsä hyvä, ja muutenkin laatutason nosto
joukkoliikenteessä on yksi kilpailukykyä lisäävä tekijä. Mutta tämä ei ole
ollenkaan ongelmaton mielestäni.
 

Aloite 11

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Olen kiinnittänyt huomiota näihin perusteluihin, mitä tässä
palautuksessa on, kun todetaan - ja ymmärtänyt siis - että siitepölyhän
on tietysti suurelta osin kaukolaskeuman varassa ja kaupungin omat
toimenpiteet siitä, miten kansalaiset sille altistuu, ovat rajalliset.
 
Olen asiantuntijalähteistä kuullut, että silläkin on paikallista merkitystä,
miten erilaisia siitepölyä tuottavia ja allergisoivia siitepölyjä tuottavia
kasveja sijoitellaan. Minua harmitti se, että rakennuslautakunnan
vastauksessa, ei rakennuslautakunnan, vaan yleisten töiden
lautakunnan vastauksessa korostetaan niin voimakkaasti, että ei ole
tietoa ja saattaa olla ja näin.
 
                                          Mielestäni tällaisessa asiassa, missä on ristiriitaista tietoa saatavilla,
selvityksien tekeminen kuuluu kyllä kaupungin tehtäviin.
 
                                          Sen takia olen muotoillut tällaisen ponnen:
 
 
                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki teetättää,
tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua hyödyntäen,
selvityksen siitä, voidaanko kaupungin puisto- ja
kadunvarsi-istutuksista käytettävillä puu- ja muilla
kasvilajivalinnoilla vaikuttaa kaupunkilaisten paikalliseen
altistumiseen allergiaa aiheuttavalle siitepölylle.
 
                                          Eli idea on se, että me selvitetään ja selvitytetään. Meillä
todennäköisesti riittää siinä asiantuntemusta jo kaupungin omalla
taholla, jos ei, niin sitä on saatavilla yliopistolliselta puolelta, että onko
paikallisesti perustettavalle 200 puun puistolla merkitystä vieressä
olevien asuntojen asukkaille. Ja jos on, niin silloin meillä on jatkossa
syytä miettiä, mitä puulajeja käytämme. Jos vastaukseksi tulee, että
tällaista vaikutusta ei ole riittävässä määrin tai oleellisessa määrin, niin
silloin koivujen istuttaminen olkoon mahdollista jatkossakin.
 
                                          Mutta mielestäni se on järkevää, että se selvitetään. En usko, että
kustannukset ovat suuria ja luultavasti eivät tuota mitään ylimääräisiä
kustannuksia kaupungille.
 

Ledamoten Johansson

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Kiinnitin huomiota tähän samaan asiaan tässä lautakunnan
lausunnossa.
 
                                          Olen samaa mieltä siitä, että tämä on selvä puute, että jos kerran tämä
tehdään, niin siitä voi olla hyötyä tulevaisuudessa.
 
                                          Eli yhdyn valtuutettu Rantasen näkemykseen ja kannatan pontta.
 

Aloite 12

Valtuutettu Koskinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Pitää ensin aloittaa ennen kuin voi lopettaa.
 
 
                                          Pyydän saada kiittää valumavesistä kärsineen yrittäjän puolesta, että
kadulta tulevia vesiä ollaan nyt ohjaamassa muualle kuin yrittäjän
tuotantotiloihin. Täytyy vaan toivoa, että työ myös joskus saataisiin
valmiiksi.
 
 

Aloite 13

Valtuutettu Urho

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kaupunkimme on entistä roskaisempi, etenkin tupakkalain tultua
voimaan. Ravitsemusliikkeiden ja kioskien edustoilla voi joka
sunnuntaikävelijä todeta melkoisen maton pelkkää tupakan tumppia ja
paperiroskaa, lautasliinaa.
 
                                          Mitä tälle voi tehdä?
 
                                          Olen puoli vuotta sitten muistaakseni kysynyt tätä kyselytunnilla. Silloin
apulaiskaupunginjohtaja lupasi kehitetyn kehittämisprojektin
suuremmista roskapöntöistä ja niitä lisää.
 
                                          No, ensiksi tässä tulee mieleen, että jokaisen pitää miettiä omaa
ytöstään ja kerätä vähintään roska päivässä. Tällainen liike on meillä
nyt kiivaasti tarpeen.
 
                                          Vastauksessa luvataan nyt edelleen lisää ja suurempia roskapönttöjä.
Koska ja miten valvotaan kaupungin omien pönttöjen tyhjennystä? Ei
niihin voi mitään panna, kun ne ovat täynnä ennestään.
 
                                          Vastauksessa mainitaan myös puhtaanapitokäytäntöjen kehittäminen.
 
                                          Olisi kiva kuulla, mitä ovat juuri tällä hetkellä puhtaanapitokäytäntöjen
kehittäminen ajatellen meidän sunnuntaiaamujen roskaisuutta.
 
                                          No, odotan roskapönttöjä lisää. Odotan, että aloitetaan roskaamisesta
sakotus. Näin tehdään useimmissa suurissa kaupungeissa,
Amerikassa jopa 1 000 dollariin sakko roskien heitosta. Se näyttää
tehoavan. San Francisco on keskustaltaan tosi siisti.
 
 

Valtuutettu Lipponen

 
                                          Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Itse asiassa tämä aloite liittyy valtuutettu Zyskowicz’in ja minun
yhteiseen esiintymiseen Rautatientorilla. Nimittäin siellä kysyttiin,
Helsingin Uutiset kysyi, miten me haluamme tehdä paremman
Helsingin ja valtuutettu Zyskowicz sai aivan hurjaan iloon koko
Rautatientorin sankan väkijoukon, kun hän ilmoitti, että hän haluaa
tehdä Helsingistä puhtaamman kaupungin. Minä sitten tietenkin
nopeasti tartuin siihen ja me lyötiin Benin kanssa kättä päälle, että
vuoden päästä me olemme jotain lle asialle tehneet. Siitä
innostuneena sitten tein tämän aloitteen ja myös toisen aloitteen
koulujen ympäristökasvatuksen parantamisesta.
 
                                          Eli tämä tilanne on totisesti se, että ainakin täällä Helsingin keskusta-
alueella perjantain ja lauantain jälkeen nämä yhteiset puistotilat, kadun
varret ovat täynnä kaikenlaista nakkipaperia ja ”mäyräkoirien” kuoria
ym. roskaa, osittain johtuen siitä, että ne jätetään lojumaan pitkin
nurmikkoa nämä roskat ja osittain siitä, että yksinkertaisesti
roskapöntöt ovat niin mahdottoman pieniä, niihin ei mahdu enää ne
tavarat ja sitten myös se, että linnut pääsevät niihin ja levittävät niitä
ympäri alueilta. Jotain tälle täytyy tehdä, vaikka näille erilaisille pikku
myymälöille velvoittaa, että heidän roskapaperinsa eivät kieri 200
metrin alueella.
 
Ilokseni luin vastauksesta, että suurempia roskiksia ollaan Helsinkiin
hankkimassa.
 
                                          Mutta minä todella toivon, että tämä johtaa johonkin, tämä herääminen
niin kuin valtuutettu Urhollakin oli, herääminen tähän Helsingin
roskaisuuteen.
 
                                          Ainakin muistan, että lapsena meidät koulussa pistettiin keräämään
kaikenlaisia roskia. Mutta nyt, kun käy perjantain jälkeen
Töölönlahdella, niin siellä on se kyltti, jossa lukee, että ”laita roskat
roskikseen”, niin ne on kaadettu.
 

Valtuutettu Zyskowicz

 
                                          Herra puheenjohtaja.
 
 
                                          Olisin ensin halunnut kiittää valtuutettu Lipposta tästä hänen tässäkin
asiassa osoittamasta tarmokkuudesta, kun hän on tämän aloitteen
tehnyt ja myös kaupunginjohtaja Pajusta siitä, että hän on pitänyt tätä
Helsingin roskaisuuden vähentämistä yhtenä tärkeänä painopisteenä
kehitettäessä kaupunkimme keskustaa.
 
                                          On todellakin surkea näky – niin kuin täällä on jo käynyt ilmi -
esimerkiksi viikonloppuiltaisin kesällä katsoa tuota kaupungin
ydinkeskustaa. Surulliseksi mielen tekee vielä se, että silloin
kaupungissa liikkuu paljon turisteja ja se mielikuva, jonka he saavat
Helsingistä, joka muuten on aivan fantastinen paikka, niin se on kyllä
pakostakin roskainen ja sikanen eli sekainen, kun kadut ovat niin
täynnä roskia, kuten täällä edellä on kuvattu.
 
                                          Niiden hyvien ajatusten lisäksi, mitä tässä on jo tullut esiin, esitän vielä
harkittavaksi sitä, että eikö voitaisi ajatella, että kaupungin
palveluksessa olisi tällaisia vanhan ajan katutyöntekijöitä, katusiivoojia,
jotka voisivat vaikka kahden hengen partioissa liikkua keskustassa ja
käydä siellä harjoineen ja tavaroineen, vaikkapa parin tunnin välein
tarvittaessa nämä ydinpaikat siistimässä, jotta kauniista
kotikaupungistamme jäisi sekä meille itsellemme, että ennen kaikkea
myös täällä käyville vieraille entistä parempi kuva.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          On mielenkiintoista, että viimeinkin kolmantena valtuustovuotena löytyi
asia, josta valtuutettu Zyskowicz katsoi aiheelliseksi käyttää
valtuustossa varsinaisen puheenvuoron eikä pelkän välihuudon.
 
                                          Toivottavasti tämä hyvin rohkea avaus työntekijöiden palkkaamiseksi
siivoamaan katuja kannustaa nyt valtuutettu Zyskowicz’ia myöskin
tekemään esityksiä henkilöstömäärärahojen lisäämisestä niin, että
tähän löytyy myöskin budjetista varoja ja pohtimaan sitä palkkatasoa,
joka tarvitaan, jotta tämä toiminta olisi tehokasta ja menestyksellistä.
 

Valtuutettu Zyskowicz (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa herra puheenjohtaja.
 
 
                                          On totta, että aika harvoin olen täällä valtuustossa puheenvuoroja
käyttänyt. Osaltaan se perustuu siihen, että kun valtuutettu Hakanen
käyttää niin paljon puheenvuoroja, niin olen ajatellut, että jos itse
vaikenen enempi, niin sitten ehkä tuollainen keskimäärä meidän
kahden välillä on suunnilleen sopiva.
 
                                          Mutta mitä itse asiaan tulee, niin totta kai katutyöntekijöiden
palkkaaminen vaatii jonkun verran varoja. Mutta jos mietitään sitä, että
meillä on kaupungissa esimerkiksi tuhansia työttömiä henkilöitä, joille
tällä hetkellä maksamme joka tapauksessa yhteisistä varoista
työttömyyskorvausta, usein myös muuta sosiaaliturvaa, niin ei olisi
lainkaan huonompi ajatus se, että näille samoille ihmisille maksettaisiin
vähän enemmän palkan muodossa ja saataisiin siitä vastikkeeksi
mielekästä työtä, joka palvelisi meidän kaikkien kaupunkilaisten ja
myös täällä käyvien turistien etua.
 

Valtuutettu Haavisto

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Aihe on aika tärkeä. Varmasti kaikki olemme kiinnittäneet samaan
asiaan huomiota, että keskusta on hyvin roskainen ja viikonloput ovat
ongelma.
 
                                          Mutta olen joskus tutkinut niitä roskia kulkiessani ja katsonut, mistä ne
tulevat. Siellä on yllättävän paljon, ei, kuten valtuutettu Lipponen sanoi,
pienten yritysten tai pienten liikkuvien nakkikioskien, vaan aivan
suurten yritysten, Mac Donald’s’in ja muiden pakkauksia.
 
                                          Mielestäni pitäisi myöskin miettiä, millä tavalla tällaiset yritykset
velvoitetaan kantamaan huolta siitä, ettei heidän tuotteidensa paketteja
heitellä sinne tänne. Siihen löytyy varmaan jonkinlainen järkevä
järjestely, että roskankeruumahdollisuudet näiden läheisyydessä on
paremmat ja tavallaan myöskin yritysten vastuu omien roskiensa
levittämisestä on suurempi.
 

Ledamoten Johansson

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Nyt valtuusto on päässyt todella konkreettisiin asioihin.
(Puheenjohtajan välikommentti.) Olen aivan varma, että jos tällä
saadaan tuloksia aikaan, niin tulee kiitoksiakin.
 
                                          Jotta tämä paketti olisi mahdollisimman täydellinen, pyytäisin, että
kaikki nämä hyvät ehdotukset koskisivat myös sylkemistä, olisi sitten
kysymyksessä valvonta tai sanktio – niin kuin kollega Urho täällä puhui
sanktioista tai sitten valistus- ja asennekampanjasta, joka mainitaan
vastauksessa, rakennusvirasto jatkaa sitä, olisi hyvä nostaa tämäkin
esille, koska se on selkeästi yksi vastenmielinen muoto tätä
roskaamista.
 

Valtuutettu Perkiö

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Todellakin roska-astioiden lisääminen ei ole se ainoa keino tässä
ratkaista tätä ongelmaa, vaan koko jätehuoltologistiikka pitää
suunnitella, kuten mitä tahansa muutakin teknisesti toimivaa
järjestelmää suunnitellaan, niin että keräyspaikat ovat kulkureittien
varrella, oikeanlaiset astiat, tyhjennysrytmi. Sitten vielä tiedotus, monta
asiaa. Sakotuskäytäntökin on todellakin hyvä, paikallaan tässä.
 
                                          Hienoa, että yhteistyö Lipponen-Zyskowicz on tuottanut, on kerrankin
oikealla asialla.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Valtuutettu Zyskowicz käyttää toivottavasti enemmän puheenvuoroja
jatkossa, koska hän siirtyy aina vaan radikaalimpiin kannanottoihin.
Toisessa puheenvuorossaan hän jo puhui täyttä asiaa siitä, että
kaupungin pitäisi todellakin työllistää työttömiä. Juuri tätä esitin, kun
kaupungin budjettia käsiteltiin. Esitin, että pitäisi lisätä niitä
määrärahoja, joilla kaupunki työllistäisi työttömiä omiin kaupungin
tehtäviin.
 
                                          Kannustan vielä uudelleen valtuutettu Zyskowicz’ia jatkamaan nyt tänä
iltana valitsemallaan työllistämistiellä ja unohtamaan puheet työttömien
kyykyttämisestä ja nöyryyttämisestä leikkaamalla työttömyysturvaa.
 

Valtuutettu Urho

 
                                          Puheenjohtaja.
 
 
                                          Valistuneille valtuutetuille tiedoksi, että olin kyselytunnille lähettänyt
kysymyksen siitä, että onko ravintoloiden lupaehdoissa mitään
mainintaa sisäänkäynnin ympäristön siisteydestä ja kuka niitä valvoo ja
voitaisiinko tässä ruveta jonkinnäköiseen sakotuskäytäntöön.
Vastaukset on jaettu täällä.
 
                                          Meillä on tällä hetkellä kaupungissa kaksi rakennusvalvojaa, joitten
tehtäviin kuuluu myös yleinen siisteyden valvonta. Olemme pienessä
alussa tässä valvontatoimessa.
 
                                          Kyllä minä edelleenkin olen sitä mieltä, että jokainen lähtee itsestään ja
kerää ensin ne roskansa, jotka aikoo heittää, vie ne kotiin tai
roskikseen. Ja toinen on, että kerää yhden ylimääräisen roskan
päivässä. Siitäkin voisi olla iloa. Kolmas: miettisin vakavasti rikesakkoa
roskaamiselle.
 
 

Valtuutettu Puhakka

 
                                          Torjun jyrkästi tällaiset rangaistustoimenpiteet, mitä valtuutettu Urho
esittää, mutta liityn tähän valtuuston ”roskaliikkeeseen”.
 
                                          Minulla on täällä aloite, johon jo 11 valtuutettua on kirjoittanut nimensä
– huomatkaa, yli meidän ryhmämme määrän – jossa esitän, että lisää
tuhkiksia pysäkeille.
 
Olen kiinnittänyt huomiota, että keskustassa tupakointikiellon jälkeen
tupakkatumpit ovat lisääntyneet. Se häiritsee minun silmääni yhtä
paljon kuin valtuutettujen Zyskowicz’in ja Lipposen silmiä roskat.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

 
                                          Puheenjohtaja. Ordförande. Hyvät valtuutetut. Bästa fullmäktige.
 
                                          Muutama kommentti esitettyihin näkökohtiin.
 
                                          Ensinnäkin:
 
                                          Suurempia roskiksia on jo tullut. Jos kävelette Kaivopuiston ympäri,
viime viikolla sinne on asennettu uudentyyppisiä roska-astioita. En
tarkoita niitä suuria syväastioita eli moolokkeja, joita niitäkin on moneen
puistoon asennettu lisää, mutta nyt siellä on näitä pienempiä roska-
astioita, jotka ovat aiempaa suurempia. Suuaukko näyttää siltä, että se
on disainattu a) pitsalaatikkoa ja b) ”mäyräkoiran” kuorta varten.
Toivotaan, että tämä nyt sitten parantaa sitä ongelmaa, että roskiksen
saa tukkoon yhdellä pitsalaatikolla, niin kuin tähän asti näyttää olleen
tilanne.
 
                                          Viikonloppusiivouksesta todetaan itse asiassa asiakirjoissa olevassa
yleisten töiden lautakunnan lausunnossa, että ”keskusta-alueen
keskeisimpiä puistoja on siivottu viikonloppuisin 1990-luvun
loppupuolelta lähtien. Tärkeimmät turistikohteet siivotaan molempina
päivinä, siis lauantaina ja sunnuntaina, mutta läheskään aina kaikkea
viikonloppuisin roskaantuvia viheralueita ei edes keskusta-alueella ole
voitu määrärahojen niukkuuden vuoksi ottaa viikonloppusiivouksen
piiriin.”
 
                                          Vaikka esimerkiksi Asema-aukio usein sunnuntaiaamuisin näyttää
aivan kammottavalta, niin se on yleensä noin puoleen päivään
mennessä kuitenkin jo siivottu.
 
                                          Kysymyshän nyt on kuitenkin siitä, että joku ne roskat sinne heittää.
Joten tähän rakennusviraston kehittämistyöhön – johon tässä viitataan
– kuuluu myös valistus- ja asennekampanjointia. Ja sopii toivoa, että
kaikki siihen kampanjointiin osallistuvat.
 
                                          Jos lähdetään pelkästään siitä, että kaupungin pitää järjestää roskien,
siis kaupunkilaisten jättämien roskien poiminta, niin se on loputon työ.
Siihen tarvitaan todellakin sitä, että kaupunkilaisten käyttäytyminen
muuttuu siten, että mielletään kaupunki meidän yhteisöksi eikä niin,
että me täällä tehdään kaikenlaista ja kaupunki on organisaatio, joka
paikkaa jäljet.
 

Valtuutettu Tenkula

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Haluaisin kertoa terveisiä lähiöstä. Lähiössä asukasyhdistykset ovat
todellakin kunnostautuneet, ainakin omalla alueellani jo monena
keväänä ja hoitaneet nimenomaan tätä siivouspuolta. Se on mielestäni
sellainen toimintamalli ja siihen malleja on paljonkin.
 
Kiitän myöskin siitä, että roskiksia tullaan suurentamaan. Se on se
ongelma, mikä lähiöissäkin on, että vaikka haluaisit viedä roskat
roskikseen ja tehdä sitä työtä, niin tavallaan ne olemassa olevat
roskikset ovat liian pieniä ja täynnä. Näitä isoja roskiksia toivotaan
myöskin lähiöihin, kun nyt tämä keskustelu painottui keskustaan.
 

Aloite 15

Valtuutettu Hellström

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Tein aloitteen, jotta Arabianrantaan saataisiin koirapuisto. Toivon
todella, että näin toteutuu. Aloitteeseen vastataankin, että selvitetään
mahdollisuuksia rakentaa koirapuisto Kyläsaareen, joka on kyllä ihan
riittävän lähellä.
 
                                          Tein aloitteen alun perin siksi, että olin asiasta yhteydessä virastoon
useampaan kertaan ja lopulta minulle sanottiin, että sinähän voisit
vaikka kerätä nimiä siellä alueellasi, että onko tälle asialle kannatusta.
No sitten ajattelin, että nyt riitti, nyt teen aloitteen, että mielestäni
minulla on täällä ihan demokraattinen mandaatti ja jonkin asteinen
edustus.
 
                                          Mutta sitten luin aloitteeseen saamaani vastausta. Täällä todetaan –
luen nyt ääneen, koska kaikki eivät ehkä ole lukeneet liitteitä kaikilta
osin – koirapuistojen perustamisesta, että ”lisäksi ehdotusten uusista
aitauksista ja niiden sijainnista tulee olla kirjallisia ja niiden pitää tulla
paikallisia asukkaita edustavan yhdistyksen kautta.”
 
                                          Tämä on kyllä mielestäni erityisen kummallinen päätöksentekotapa. En
tiedä, kuinka moni asukasyhdistys tietää, että heille on tällainen
esitysoikeus delegoitu. Ja en tiedä, miten toimitaan sellaisissa
tapauksissa, että alueella on useampia asukasyhdistyksiä tai jos
asukasyhdistyksiä ei ole laisinkaan. Ylipäänsä asukasyhdistykset eivät
kyllä edusta millään tavalla demokraattisesti valitusti sitä aluettaan,
vaikka sinänsä toiminta onkin kaikin puolin kannatettavaa.
 
                                          Tämän takia teenkin ponnen, että
 
                                          kaupunginvaltuusto edellyttää, että yleisten töiden
lautakunta uusii ne periaatteet, joiden mukaan
koirapuistoja perustetaan siten, että koirapuistoja
sijoitetaan kattavasti ympäri kaupunkia.
 
Jolloin näitä esityksiä katsotaan sitten koko kaupungin kannalta ja
alueiden suunnittelun ja puistosuunnittelun yhteydessä eikä niin, että
asukasyhdistys, joka ehkä toimii tai ei ja edustaa alueen asukkaita tai
ei, olisi jollain tavalla se promoottori näissä asioissa.
 

Valtuutettu Puhakka

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          En ole koiran omistaja, enkä voi siis muuten kuin omalla nimelläni
osallistua tähän keskusteluun.
 
                                          Minä myös hämmästelin tätä periaatetta, että miten niin tämä pitäisi
tulla asukasyhdistysten kautta.
 
                                          Voin kyllä kertoa terveisiä kyseessä olevalta asukasyhdistykseltä, että
sen asukasyhdistyksen piirissä, jossa olen itse ollut aktiivisesti mukana,
on ollut myös tarvetta koirapuistolle, että näiltä osin asia on kunnossa.
 
                                          Kannatan valtuutettu Hellströmin pontta ilman muuta.
 
                                          Näitä periaatteita, joissa asukasyhdistykselle vieritetään vastuuta
koirapuistojen perustamisesta tulee tarkistaa ehdottomasti. Se, että
siellä ei monesti ole edes asukasyhdistyksillä kaikilla ole todellakaan
tiedossa tämä asia, puhumattakaan siitä, mitä kautta tätä asiaa ajaisi.
Kyllä se tuntuu hyvin kummalliselta, ehkä vähän niin kuin pakoilun
vastuulta tuo linjaus, mitä on tehty.
 

Valtuutettu Hänninen (vastauspuheenvuoro)

 
                                          ... lautakunnan jäsenenä voin huomauttaa sen verran, että näitä on
pyritty katsomaan tasapuolisesti ympäri kaupunkia näitten
koirapuistojen perustaminen. Kuten monet hyvät aloitteet, ne lähtevät
hyvin asukaslähtöisestä näkökulmasta ja asukkaat ottavat myös
valtuutettuihin yhteyttä erilaisissa asioissa, mitä haluavat tapahtuvan
omalla alueellaan. Tämä on myös rahakysymys, mihin voidaan tehdä.
 
Tätä en kyllä allekirjoita millään muotoa, että tämä olisi mitenkään
asukasyhdistysten hommaa lähteä miettimään, missä on tai kerättäisiin
nimiä. Tämä on ollut varmaan jonkun viraston henkilökunnan vastaus,
joka ei ole asiasta ollut oikein perillä. Kyllä nämä tulevat yleensä
valtuustoaloitteiden pohjalta, kuten täälläkin on muutama valtuutettu,
joka on tehnyt ja saanut aika hienon tuloksen aikaiseksikin ja edelleen
näin toimitaan.
 

Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Vehviläinen (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Tässä naapureitten kanssa rupateltiin, että ei kai tämä nyt ole
pelkästään yleisten töiden lautakunnan hyvästä tahdosta ja pahasta
tahdosta kiinni. Nämä ovat yleensä kaavamerkintöihin liittyviä asioita.
On kunnioitettavaa, että kaupunkilaiset ja muutkin kuin
luottamushenkilöt tekevät esityksiä uusimistarpeista, hyvistä aloitteista.
 
                                          Tässä saattaa kyllä olla kaupunginosayhdistys –leima, vähän
syvempikin tarkoitus. Jossakin vaiheessa Helkalle on annettu tällainen
ensisijaisuusrooli, että sen alaiset yhdistykset saavat ensisijaisesti
lausua mielipiteensä kaupunkia koskevista hankkeista. Saattaa olla,
että joissakin hallintokunnissa on omaksuttu sellainen käytäntö, että
sitten oikeastaan ketään muita ei kuullakaan. Tämä ajatus täytyisi kyllä
torjua.
 
 

Aloite 16

Valtuutettu Helistö

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Aloitteiden käsittely on ollut tänään varsin miellyttävää. Kiitos siitä mm.
puheenjohtajalle ja hyville aloitteille.
 
                                          Ikävä kyllä seuraavassa aloitteessa emme pelkällä ponsittamalla
rjää. Joudumme sen palauttamaan uudelleen valmisteluun. Kertaan
hetken verran, mistä tässä on kysymys.
 
                                          Valtuutettu Vuorela on tehnyt aloitteen siitä, että Helsingin sisäisen
joukkoliikenteen kilpailuttamisehtoja tarkistettaisiin siten, että bussien
sivuikkunoiden mainokset kielletään kokonaan.
 
 
Hän ei ole tehnyt aloitetta sen takia, että vastustaisi markkinataloutta ja
mainontaa, vaan sen takia, että Suomen Migreeniyhdistys on ollut
yhteydessä mm. kaupunginhallitukseen tästä asiasta.
Migreeniyhdistyksellä on selkeä näkemys siitä, että bussien
sivuikkunoiden yliteippaukset aiheuttavat monissa ihmisissä
migreenioireita. Ikävä kyllä minä itse kuulun tähän ryhmään. Tässä
mielessä voin vakuuttaa, että asia on niin kuin valtuutettu Vuorela ja
Suomen Migreeniyhdistyskin sanovat.
 
                                          Esitän, että aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että
joukkoliikenteemme bussien sivuikkunoiden mainosteippauksista
luovutaan, koska mainosteipattu ikkuna aiheuttaa migreeniä monissa
matkustajissa.
 
                                          Vastauksessa alkuperäiseen valtuutettu Vuorelan aloitteeseen asiaa
ollaan lähinnä perusteltu taloudellisin seikoin, ei aivan suoraan sanottu
sitä, mutta annetaan ymmärtää, että nämä mainostilat ovat kuitenkin
kaiken kaikkiaan niin tärkeitä, että niitä kannattaa sallia.
 
                                          Tällä hetkellä joukkoliikenteessämme sallitaan, että bussien
sivuikkunoista peitetään maksimissaan 30 %. En muista nyt, oliko se
maksimissaan, mutta noin 30 %.
 
                                          Toivon, että valtuusto viisaudessaan palauttaa tämän aloitteen ja
muuttaa säännöstöä näiltä osin.
 
 
 

Valtuutettu Vuorela

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Haluan kiittää valtuutettu Helistöä erinomaisesta puheenvuorosta.
 
                                          Miksi ikkunat on keksitty? Ikkunat on keksitty sen takia, että niistä
näkee läpi.
 
                                          Nykyisin osa busseista on teipattu sopimuksen vastaisesti siten, että
meillä on yli puolet busseista kaikki ikkunat on teipattu kokonaan,
matkustajat eivät näe niistä kunnolla läpi.
 
                                          Helsingissä on noin 50 000 ihmistä, jotka sairastavat migreeniä. Ja niin
kuin valtuutettu Helistö totesi, Suomen Migreeniyhdistys on todennut
tämän vilkkuvaloefektin, joka tulee sen mainosrasterin läpi, voi
laukaista migreenikohtauksen.
 
Minä en sairasta migreeniä. Minuun ovat olleet yhteydessä asukkaat,
bussien matkustajat. En pidä niistä teippauksista itsekään. Jokainen voi
kuvitella, että jos oman autonsa sivuikkunaan laittaisi sellaisen teipin,
mistä ei kunnolla näe läpi, olisi kovin viihtyisää matkustaa.
 
                                          Kannatan valtuutettu Helistön esittämää palautusesitystä.
 

Valtuutettu Saksala

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          (Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
                                          Palautusaiheessa – puheenjohtaja.
 
                                          Itse en pode migreeniä, mutta nämä bussien ikkunateippaukset, niistä
kyllä saan päänsärkyä.
 
                                          Joten kannatan valtuutettu Helistön palautusesitystä.
 

Valtuutettu Asko-Seljavaara

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Olen Suomen Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja ja ammatiltani
lääkäri.
 
                                          En kannata palautusesitystä, sillä valtuutettu Helistö nyt pikkuisen
äristelee tätä Migreeniyhdistyksen lausuntoa.
 
                                          Migreenin laukaisija on vilkkuva valo ja vilkkuvaa valoa ei tule, jos
teipissä ei ole viivoja tai rastereita.
 
                                          Eli me toivoimme lausunnossamme, että bussien ikkunoihin ei laiteta
mainoksia, joissa on viivoja tai rastereita, mutta mainoksia muuten
emme vastusta.
 

Valtuutettu Rissanen
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          En kannata myöskään palautusta.
 
                                          Mielestäni tämä uusittu säännöstö on hyvä ja vastaus sinänsä on totta,
että on olemassa - tietenkin Helsingissäkin - liikenteessä sellaisia
busseja, esimerkiksi Finnairin lentokenttäbussi, joka on täysin
yliteipattu ja erinomaisen huono esimerkiksi siitä, mitä ei saa tulla.
Mutta mielestäni tämä olemassa oleva säädös on riittävä. Eli en
kannata palautusta.
 

Valtuutettu Ikävalko

 
                                          Kiitos.
 
                                          Liittyy palautukseen.
 
                                          Kannatan palautusta seuraavin perustein:
 
                                          Helsingin terveyslautakunta on lausunut vastaavanlaisesta aloitteesta
jokunen aika sitten. En tiedä, miksi tähän nyt ei olla pyydetty sitä
vastausta. Mutta silloin lautakunta suhtautui hyvin kriittisesti näihin
yliteippauksiin, joskaan ei aivan täysin kielteisesti. Kantani on edelleen
sama, niin kuin se oli silloinkin koko lautakunnan.
 
                                          Lisäksi:
 
                                          En näe mitään syytä sille, miksi joukkoliikenteessä matkustamisen
viihtyvyyttä pitäisi heikentää tällä tavoin. Meillä on muutenkin riittäviä
vaikeuksia sen ylläpitämiseen siinä tasossa kuin tällaisessa
kaupungissa on aiheellista.
 
                                          Bussien pinnoissa, jos puhutaan kaupallisuudesta ja
taloudellisuudesta, on siltikin vielä raitiovaunuissa riittävästi tilaa
kaikenlaisiin mainoksiin ja mainontaan, vaikkei ikkunoita otettaisikaan
käyttöön.
 
                                          Joten en näe mitään syytä tällaisen käytännön jatkamiseen.
 

Valtuutettu Näre

 
 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Tässä on taas esimerkki aistihäirinnästä, eräänlaisesta visuaalisesta
häirinnästä, jota varsinkin kaupunkitilassa harjoitetaan kaupallisista
syistä.
 
                                          Onkin ikävää, että kaupunkioloissa pidetään itsestään selvänä, että
ihmiset joutuvat sietämään kaikenlaista aistikuormitusta, oli se sitten
akustista, visuaalista tai hajuhaittaa.
 
                                          Elikä palautukseen.
 

Valtuutettu Taina

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Vuorela on puuttunut tärkeään asiaan.
 
                                          Ainakin itse olen huomannut, jos tällaisessa bussissa matkustaa, niin
minulle tulee peräti paha olo, jos en näe sitten kunnolla ikkunasta ulos.
Se vaikuttaa ilmeisesti tasapainoelimeen. Monet muutkin
kaupunkilaiset ovat kertoneet samaa.
 
                                          Mielestäni tämä on sellainen paikka, että asiaa pitäisi vielä uudestaan
harkita.
 
                                          Kannatan palautusta.
 

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
                                          Kannatan palautusta.
 
                                          Jäin miettimään lähinnä valtuutettu Asko-Seljavaaran kantaa siinä, että
vastustetaan nimenomaan Migreeniyhdistyksen puolelta niitä
rastereita.
 
Mutta herranen aika, jos ei siinä ole niitä rastereita, niin sieltä ei edes
näe läpi. Tuntuu aika hassulta, että vaihtoehdot ovat, että rasteria ei voi
laittaa sen takia, että ei tulisi migreeniä, mutta sitten siellä ei näy läpi,
jolloin siellä on pimeätä ja tylsää ja ahdistavaa. Että ei nyt ihan hyvin
mene, jos vaihtoehdot ovat nämä.
 

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kannatan palautusta.
 
                                          Vaikka itse käytän yleensä raideliikennettä, niin näihin yliteipattuihin
busseihin olen joskus törmännyt. Niissä kyllä nimenomaan mielestäni
käytetään tällaista rasteroitua yliteippausta, josta aiheutuu tämä
vilkkuvalo –ilmiö, vaikka valtuutettu Asko-Seljavaara toista epäili. Se
voi olla, että se on yritetty kehittää, että aiemmin tasaisesta
yliteippauksesta on laitettu rasteroitu, jotta ihmiset näkisivät ulos, mutta
tästä seuraa nimenomaan tällaista vilkkuvalo –ilmiötä, joka voi sitten
migreenin laukaista.
 
                                          Sen vuoksi mielestäni on aiheellista palauttaa tämä ja selvittää asia.
 

Ledamoten Dahlberg

 
                                          Ärade ordförande, hyvä valtuusto.
 
                                          Ikkunoiden perimmäinen tarkoitus on antaa sisäpuolelta mahdollisuus
katsoa ulos ja tuoda valoa sisään. Sen jopa hölmöläiset ymmärsivät,
kun turhaan olivat yrittäneet kantaa valoa taloon säkissä.
 
Joten syytä ikkunoiden yliteippauksiin ei ole. Kyllähän siihenkin on ollut
syy, että bussien ikkunoita on jatkuvasti suurennettu siitä asti, kun minä
olin pieni ja bussien ikkunat olivat äärimmäisen pieniä.
 
                                          Itse kuulun siihen ihmisryhmään, joka voi äärimmäisen huonosti
busseissa, autoissa, veneessä, kaikkialla, missä en voi nähdä, mihin
suuntaan olen menossa. Joten kyllä minä soisin kaikille niille, jotka
ivittäin istuvat busseissa, sen mahdollisuuden, että he voisivat
katsoa ulos ja voisivat ehkä hieman paremmin kuin aikaisemmin.
 

Valtuutettu Helistö

 
                                          Kiitos puheenjohtaja tuostakin vitsistä.
 
 
                                          Otin tämän puheenvuoroni oikeastaan sen takia, että tietenkin naivisti
luulin, että valtuutettu Asko-Seljavaara Migreeniyhdistyksen
puheenjohtajana jopa tukisi palautusesitystä. Mutta sieltä tulikin kylmää
vettä niskaan ja menin hetkeksi aivan mykäksi, kunnes valtuutettu
Rantanen avasi tätä ongelmaa juuri niin, miten itsekin näen.
 
                                          Eli on tämä nyt aika erikoista, jos Migreeniyhdistys nyt sitten eräällä,
puheenjohtajansa sanoin, lähtee vastustamaan tätä palautusta, vaikka
tässä nimenomaan puhutaan – miten sanoisin? – yhteisen vihollisen
taltuttamisesta.
 

Valtuutettu Puhakka

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Olen kannattamassa palautusta.
 
                                          Olin myös terveyslautakunnassa, kun tätä asiaa käsiteltiin. Ja loogisesti
jatkamme samalla linjalla.
 

Aloite 18

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Täytyy sanoa, että olen pettynyt siihen nihkeyteen, miten Helsingissä
on suhtauduttu siihen ihan aitoon huoleen, että miten ihmisillä on
jatkossa tasavertaisuus digitelevision myötä, tasavertaiset
mahdollisuudet saada olla tiedonvälityksen kohteena. Siihen jotenkin
suhtauduttiin huvittuneesti, vaikka tänä päivänä on ihan äärimmäisen
tärkeätä, että taloudellisesta tilanteesta riippumatta voi olla
mahdollisuus seurata televisiota.
 
                                          Täällä on myöhemmin valtuutettu Helistön aloite internetistä, joka
mielestäni myös on tärkeä. Mutta netin ja tv:n ero vielä on se, että sinä
voit vielä mennä kirjastoon ehkä nettiin, mutta telkkaria on huono
mennä katsomaan.
 
 
                                          Kun minä tätä selvittelin, minulle sanottiin, että digibokseja on kyllä
myönnetty enemmän kuin pari, vähemmän kuin viisi, eli 3 – 4
pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavalle, joka kuvastaa sitä, että
tämän kokoisessa kaupungissa tätä ei ole otettu vakavasti.
 
                                          Erityisesti tietysti sekä Helsingin ja koko Suomen politiikan tämän
suhteen merkittävään tai mielenkiintoiseen valoon tuo sitten se, että
kun näimme, että Yhdysvalloissa - jossa nyt kai yleisen käsityksen
mukaan vapaiden markkinoiden ja mahdollisuuksien nimeen vannotaan
- Yhdysvallathan on päättänyt, että kaikille, kun siellä siirrytään
digiaikaan, taataan digiboksi valtion toimesta.
 
                                          Tuntuu pikkuisen erikoiselta, että pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa
Suomessa tehdään tällainen päätös, että digitalisoidaan televisio ja
sitten lähdetään liikkeelle siitä, että ne, jotka kaikkein vähimmällä
joutuvat elämään toimeentulotuella pitkäaikaisesti, että heillekään ei
tätä mahdollisuutta taata. Ja jos ajatellaan, että yksin elävän
toimeentulotuki on noin 380 euroa, jos siitä ajatellaan, että pitää
maksaa eläminen, matkat, lehdet, lääkkeet, ruoat, niin se 50 euroakin,
minkä digiboksi on, niin se on itse asiassa aika iso summa. Toivon, että
ainakin kaupungin vuokrataloihin pohdittaisiin vakavasti
keskusdigibokseja.
 
Mutta olen pettynyt tähän vastaukseen.
 

Aloite 20

Valtuutettu Puhakka

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Tässä aloitteessa käsitellään lastensuo ..., tai on tehty aloite
lastensuojeluperheiden liikuntakortista. Ajatus oli se, että saataisiin
mahdollisimman matalaksi kynnys liikuntapalveluihin ja liikuntaan
osallistumiselle.
 
                                          Sosiaalilautakunta on tämän erinomaisen hyvin huomioinutkin, mutta
sitten liikuntaviraston puolella taas asiaa on käsitelty kyllä erittäin
myönteisessä hengessä ja kerrotaan, kuinka liikuntaa on tarjolla
erilaisissa muodoissa ja on järjestöjä ja seuroja ja on ohjattua ja
ohjaamatonta ja myös se, että lastensuojeluperheille voidaan
toimeentulotuen lisäksi maksaa harkinnanvaraista avustusta
harrastuksiin. Mutta nyt kyse ei ole siitä, että on mahdollisuus saada
tätä harkinnanvaraista, jota muuten – suluissa sanoen – erittäin
nihkeästi Helsingissä myönnetään.
 
                                          Tekisinkin tähän palautusehdotuksen siten, että tämä aloite
palautetaan valmisteltavaksi uudestaan siten, kuten sosiaalilautakunta
omassa lausunnossaan esittää, elikkä että valtuustoaloitteen
mukaiseen liikuntakortin räätälöintiä ja kohdentamista
lastensuojeluperheille selvitetään ja että sosiaalivirasto on siinä
jatkossa mukana.
 
                                          Elikkä teen palautusesitteen ja tällä perusteella.
 

Valtuutettu Siimes

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Kannatan valtuutettu Puhakan palautusesitystä.
 
                                          Mielestäni tämä aloite on ollut erittäin hyvä ja lämmin. Toivoisin itse
asiassa, että tämä laajenisi tästä, mutta lähdetään nyt siitä
liikuntakortista.
 
Toivon, että se seuraavalla kerralla tänne palatessaan otetaan
paremmin vastaan myös muissa lautakunnissa kuin
sosiaalilautakunnassa.
 

Motion 21

Ledamoten Dahlberg

 
Ärade ordförande, bästa fullmäktige.
 
Jag är så där i stort sett tillfreds med det svar jag har fått, det var en
god beskrivning av hur man går tillväga. Däremot så i svaren skriver
man närmast då om vräkning från stadens egna hyresbostäder och det
handlar ju inte enbart om sådana personers husgeråd, som har kommit
från den typen av hyresbostäder, utan också annat. Dessutom så
verkar det som om samarbetet mellan de här olika delarna inom staden
inte riktigt tycks fungera, för att annars så skulle man inte behöva läsa
tråkiga reportage i tidningen om mammor med barn som tvingas bo på
ett härbärge och allt deras bohag har skingrats för vinden. Här finns
ytterligare ett skäl för staden att skärpa sig.
 

Aloite 26

Valtuutettu Lipponen

 
                                          Hyvä puheenjohtaja.
 
                                          Tässä aloitteessani halusin ottaa kantaa tähän vastikään koettuun
varsinaiseen kouluverkon supistamisselkkaukseen, jossa vanhemmat
hyökkäsivät barrikadeille.
 
                                          Mielestäni tämä vastaus ei todellakaan tyydytä. Tuntuu kuin mitään ei
olisi siitä hämmingistä opittu.
 
                                          Haluaisin edelleen korostaa sitä, tämän Timantti –periaatteen johdolla,
että jatkossa panostetaan koulujen pedagogisen osaamisen
tarkasteluun ja sitten tehdään yhdistämis- tai karsimispäätöksiä eikä
hdetä pelkästään mittaamaan näitä rahalla tai muilla kriteereillä.
 
                                          Käpylän yhteiskoulun lopettamisyritys oli todella murheellinen tarina
tässä Helsingin kouluverkkokeskustelussa.
 

Valtuutettu Urho

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Kouluverkkotarkastelussa lähdettiin nimenomaan paitsi asukasluvusta
ja lapsimääristä, myös pedagogisista tavoitteista ja koulujen
ominaispiirteistä.
 
                                          On pitkään toivottu, että käytäisiin avointa keskustelua ja annettaisiin
mahdollisuus vaikuttaa lähellä perheitä oleviin asioihin, kuten
kouluverkkoon. Näin juuri nyt kävi. Ei se ollut sota. Se oli monipuolinen
keskustelu, jonka lopputulos oli myös Käpylän yhtenäiskoulun osalta
hyvä.
 
 
                                          Ajatus siitä, että mitään ei voitaisi tehdä, vaikka lasten määrä vähenee
selvästi ja uudet kaupunginosat tarvitsevat kouluja, on aivan
kestämätön. Juuri ajatellen pedagogisia lähtökohtia tässä
kouluverkkotarkastelussa, kuten kahdessa aiemmassa, on päästy
jonkinnäköisiin ratkaisuihin.
 

Aloite 27

Valtuutettu Näre

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki.
 
                                          Haluan kiittää aloitteen saamasta vastauksesta. Sen käsittelyyn liittyvä
prosessi on hyvä esimerkki siitä, miten virkamiehet voivat ja osaavat
käyttää luovuuttaan. Lopputulos ei tule edes kalliiksi.
 
                                          Olen erittäin tyytyväinen tällaiseen symbolisesti hyvin inhimilliseen,
luonnonläheiseen ja elämänmyönteiseen, suorastaan – sanoisinko –
vihreään ideaan ottaa puu muistomerkiksi.
 
Kun keräsin nimiä aloitteeseen, muutamat valtuutetut pitivät
kyseenalaisena sitä, että sota-aikaan liittyen pystytetään mitään
muistomerkkejä.
 
                                          Mielestäni on surullista, jos ei ymmärretä sitä terapeuttista merkitystä,
joka vaiettujen aiheiden tunnistamiseen liittyy. On hyvin oireellista, että
lasten ja nuorten sota-ajan kokemuksista, niin uhrikokemuksista kuin
panostuksesta maanpuolustuksessakin, on pitkään vaiettu. Monissa
tapauksissa vaikeneminen ja lohdutuksen puute on ollut itsessään
satuttavaa ja tätä kannattelija –sukupolveksi kutsumani sukupolvea
vähättelevää.
 
                                          Sota-ajan lapset ja nuoret ovat nyt eläkkeellä. On viimein aika edes
symbolisesti tunnistaa ja tunnustaa tämän sukupolven kova työ
lapsesta asti sodan jälkien korjaamisessa. Poliittisesti kuitenkin
kunniavelka on vielä maksamatta.
 
 

Aloite 28

 

Valtuutettu Lipponen

 
                                          Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Suomessa on käyty kovasti erilaisia teemakampanjoita
kaksikielisyyden puolesta ja ruotsin kielen taidon parantamisesta ja
tähän on ihan syytä. Henkilökohtaisesti voin tunnustaa, että ruotsin
kielen parantamisessa on kyllä todella tekemistä ja kovasti sitä nyt
yritänkin parantaa.
 
                                          Se, että haluaisin nyt mitata todella tätä, kuinka tosissaan meidän
suomenruotsalaisemme ovat tässä kielikysymyksessä. Nimittäin
HBL:ssä oli artikkeli, jossa kerrottiin Helsingin tilanteesta. Eli meillä on
paljon suomenkielisiä perheitä, jotka haluavat lapsensa ruotsinkieliseen
päiväkotiin, mutta siellä ei ole tarpeeksi paikkoja ja dagiksissa vielä
oltiin sitä mieltä, että etusijalla on tietenkin ruotsinkieliset lapset eikä
suinkaan suomalaisista perheistä olevat lapset. Kun mietimme sitten,
minkälaiset ovat nämä ns. ruotsinkieliset perheet, niin siellä on usein
tilanne se, että toinen vanhemmista on suomenkielinen ainakin, eli ei
ole puhtaasti enää ruotsinkielisiä perheitä.
 
                                          Kirjoitin tästä mielipidekirjoituksen HBL:ään, joka synnytti ihan
tämäntasoisia vastauksia, että nämä ovat etnisiä kouluja eikä sinne
suomenkielisiä haluta, näihin kouluihin. Mutta toki oli myös toisiakin. Eli
kun HBL:ssä oli näitä kirjoituksia, niin aamulla soi puhelin ja siellä
ihmiset ottivat kantaa ja sanoivat, että he ovat todella pahoillaan, he
arvostavat kovasti tätä aloitetta, että suomenkielisiä saisi tulla
ruotsinkielisiin kouluihin ja heillä on erittäin hyvät kokemukset
tällaisesta yhteistyöstä.
 
                                          Senpä takia tässä nyt, koska haluan mitata sen, miten tosissaan näissä
kielikysymyksissä ollaan, niin olen tehnyt kaksi pontta.
 
                                          Eli ensimmäinen ponsi kuuluu näin:
 
                                          Ruotsin kielen kielikylpyopetusta kehitetään niin
laadukkaaksi, että se mahdollistaa oppilaan siirtymisen
ruotsinkieliseen peruskouluun ja lukioon.
 
                                          Nimittäin, tähän aloitteeseeni vastattiin, että täällä Helsingissä pyritään
kehittämään kielikylpyopetusta ja hyvä niin. Mutta minulla on sellainen
pelko, että tämä kielikylpyopetus ei kuitenkaan sitten vie lapsen
kielitaitoa sellaisen vahvan äidinkielen tasolle tässä ruotsissa, vaan se
jää llaiselle käyttökieleksi. Eli kielikylpy, jos sitä halutaan nyt sitten
kehittää, niin siihenkin on sitten panostettava, jotta näitä erilaisia
vaihtoehtoja jatko-opinnoissa sitten avautuu lapselle.
 
                                          Ja toinen sitten pohjautuisi tähän tasa-arvoon.
 
                                          Toinen ponsi:
 
                                          Ruotsinkielisten päiväkotien ja esikoulujen on otettava
suomenkielisiä lapsia hoitoon ja opetuksen pariin. Heitä ei
saa asettaa eriarvoiseen asemaan ruotsinkielisten lasten
kanssa.
 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ärade fru ordförande,
bästa kolleger.
 
                                          Olen vakuuttunut siitä, että oma kyky ymmärtää ja puhua monia eri
kieliä juontaa juurensa varhaisesta kahden erilaisen kielen
oppimisesta. Puhuin 3-vuotiaan suomenkielisen Johanna –ystäväni
kanssa sujuvasti ruotsia, kunnes isäni ehdotti uuden asuinympäristön
myötä kielen vaihtamista suomeksi, jotta muutkin lapset ymmärtäisivät.
Vastasin hänelle, men Johanna talar ingen finska.
Väärinymmärryksestä selvittiin ja kieli vaihtui. Tätä nykyä Johanna
puhuu kaksikielisille lapsilleen suomea ja aviomies ruotsia.
 
Päivi Lipponens motion om uppfostran till tvåspråkighet genom
svenskfinsk skolverksamhet i samma byggnad har väckt
uppmärksamhet. Det är en viktig och mångfacetterad diskussion att
föra. Utbildningsverket och –nämnden har behandlat motionen
ingående, diskuterat den och särskilt har frågan om
språkbadsundervisningens effektivering lyfts fram.
 
                                          Suomen kansallinen kaksikielisyys edellyttää, että ruotsin kielen
oppimista ja toisen kotimaisen kielen hallinnasta yleensä kannetaan
erityistä huolta. Meidän kaikkien etu ja mahdollisuus on oman ja
lastemme kielitaidon parantaminen.
 
Jag uppfattar ledamoten Lipponens syfte som positivt, det måste bli
möjligt för våra barn att lära sig landets andra nationalspråk lättare än
vad som sker i dag. Det måste bli möjligt för flere finskspråkiga barn att
lära sig landets andra språk så tidigt att det sker mer eller mindre gratis
och utan den stora möda som i dag är förknippad med
språkundervisningen. För barn under skolåldern i dagvården är
inlärningen av ett andra språk genom aktiv användning och passiv
inlärning, skyltar, reklam, radio och TV, ofta enkel. En tidig inlärning av
svenska är naturlig i Finland där svenska är ett levande språk och en
livskraftig kultur och där språket kan användas i vardagliga livet. För att
uppnå målet borde undervisningen i svenska tidigareläggas för de
intresserade och vi behöver ett nätverk av språkbadsskolor i
Helsingfors så att barn från språkbadsdagisar hittar ett lågstadium där
de kan fortsätta språkbada eller varför inte i ett svenskt dagis, om den
språkliga kompetensen är tillräcklig ur barnets perspektiv. Dessutom
behöver språkbadseleverna kontakter med de svenska skolorna och
med det svenska medborgarsamhället.
 
                                          Tässä yhteydessä olisi hassua olla mainitsematta olemassa olevia
kaksikielisiä koulurakennuksia tai pihoja, joita Helsingissä on mm.
Maunulassa Månsas lågstadieskola, Lauttasaaren ala-aste Drumsö
lågstadieskola, Vesalan ala-aste Ärvings kvartersskola. Näissä
yksiköissä on tehty tietoista työtä, jotta lasten kielellinen kehitys ja
kielellinen rauha on säilynyt, mutta yksinkertaista tämä ei kuitenkaan
ole.
 
                                          Kehittämisen paikka on siis selvästi vakiintuneessa
kielikylpyopetuksessa, opetuksen koordinoinnissa ja koulujen
ohjauksessa. Opetusviraston puolesta on katsottava kielikylpyopetusta
kokonaisuutena ja lisäksi yhteistyö sosiaaliviraston kanssa niin, että
kielikylpytarhoista on tuleville lapsille mahdollisuus turvata jatko
kielikylpykoulussa. Tämä on elintärkeää. Määrällisesti opetusta
voitaisiin lisätä. Alueellinen tasa-arvo on myös toteutettava niin, että
myös Pohjois-Helsingissä on mahdollisuus kielikylpyopetukseen.
 
                                          Kielikylpykoulujen mahdollisuus yhteisiin juhliin, kuten Lucia-päivän
viettoon ruotsinkielisen sisarkoulun kanssa sekä oppilasvaihto olisivat
kannatettavia asioita. On totta, että yhteistyötä kieliryhmien välillä on
ollut niukalti, mutta jokainen tietää, kuinka työntäyteinen arki koulussa
on. Tällä hetkellä Etu-Töölön yläasteen kielikylpijät ja Högstadiet
nkan tekevät yhteistyötä ruotsin kielen opetuksen suhteen.
 
                                          Tähän yhteyteen esitän seuraavan toivomusponnen:
 
Vid godkännandet av motionen förutsätter stadsfullmäktige
att samarbetet över verksgränserna (socialverket och
utbildningsverket) mellan språkbadsdaghem och
språkbadsskolorna i Helsingfors förbättras så, att enhetliga
utbildningsstigar från daghem till skola kan skapas i olika
delar av staden.
 
                                          Lopuksi muutama sana lainsäädännöstä ja kaksikielisistä
koulurakennuksista.
 
                                          Sain itse 1970-luvun kansakoulussa Kaavin Ahosenniemellä kokea
kieleen liittyvää syrjintää opettajakunnankin suunnalta, eivätkä 1980-
luvun hurripoikien pieksämiset Munkan rantsussa olleet poikkeus.
Kodin ulkopuolella tuli opittua varovaiseksi, mutta oma koulu oli
kieliympäristöltään turvallinen paikka harjoittaa ja harjoitella omaa
kieltä.
 
                                          Lainsäädäntö turvaa ruotsinkielisten lasten mahdollisuuden kielellisesti
eheään kouluympäristöön. Tämä on vähemmistöidentiteetin
muovautumista ajatellen erittäin keskeinen asia. Koska monella
helsinkiläislapsella toinen vanhemmista on ruotsinkielinen ja toinen
suomenkielinen, on kielellisen ympäristön laatu erittäin tärkeä juuri
ruotsin kielen oppimisen kannalta. Haluan siis muistuttaa valtuutettuja
siitä, että laki on loppujen lopuksi kirjoitettu suojelemaan pieniä
koululaisia.
 
                                          Ja vielä:
 
                                          Kuten moni valtuutettu ja vanhempi salissa hyvin tietävät,
koululainsäädäntö antaa huoltajalle oikeuden valita lapsen
opetuskielen, kunhan oppilas pystyy valitulla kielellä opiskelemaan.
Kieli on kaksikielisessä maassa ja varsinkin Helsingissä historiallisesti
lopulta meidän henkilökohtainen valinta ja mahdollisuus.
 

Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Vehviläinen (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Yhtyisin äskeiseen puheenvuoroon siitä, että ruotsin kielen opiskelun
mahdollisuuksia tuetaan Helsingissä niissä yksiköissä, joissa sitä
opetusta nykyisin annetaan, ei niin, että se olisi tarkoitettu pelkästään
sellaisten perheitten lapsille, joissa molemmat puhuvat ruotsin kieltä.
Tiedän itse, kun työskentelen Maunulan koulukiinteistössä, siellä
alakerrassa toimii Månsas lågstadieskola ja siinä koulussa on hyvin
paljon sellaisia lapsia, joiden molemmat vanhemmat ovat
suomenkielisiä, mutta he ovat ruotsinkielisestä suvusta ja haluavat sillä
tavalla pitää yllä ruotsin kieltä ja vaalia Helsingin kaksikielisyyttä.
 
                                          Sen vuoksi en ole nähnyt tätä sellaisena nihkeytenä ottaa vastaan
ruotsin kielen opetusta. Ehkä tässä enemmänkin on siitä kyse, että
onko meillä riittävästi koulutuspaikkoja kaikille niille, jotka haluavat
ruotsin kieltä opetella vakavammin äidinkielen vahvistamisena. Tähän
kenties saamme jatkossa lisäselvitystä.
 

Ledamoten Johansson (replik)

 
                                          Tack ordförande. Kiitos puheenjohtaja.
 
                                          Mielestäni on aika ikävä juuri tämä asia, että kun nämä esitykset siitä,
pitääkö olla muodollisesti kaksikielisiä kouluja ja sitten tämä valtuutettu
Lipposen toinen ponsi, että ikään kuin ne olisivat jotain mittauksia
suvaitsevaisuudesta, niin näinhän se ei ollenkaan ole.
 
                                          Faktisestihan koulut Helsingissä tänä päivänä ovat jo kaksikielisiä. Jos
ne muutettaisiin muodollisesti kaksikielisiksi, niin sen kyllä tiedämme
ihan varmasti, miten siinä käy. Ja se tarkoittaa myös sitä, että ne, jotka
sitten saavat lapsensa sinne tarkoituksena vaan, että he oppisivat
ruotsia, niin he eivät tule oppimaan hyvää ruotsia sitten enää.
 
                                          Eli toivon todellakin, että tämä toinen ponsi ei menisi läpi. Mielestäni
tämä aloite sinänsä on – niin kuin opetuslautakunnan lausunnostakin
käy ilmi – niin sehän ei ole yhteen sovitettavissa olemassa olevan
lainsäädännön kanssa. Eli todella ei ole kyse mistään
suvaitsemattomuudesta. Se tuntuu tosi pahalta, että se esitetään myös
vähän sillä tavalla.
 

Ledamoten Dahlberg

 
Ärade ordförande, bästa fullmäktige, hyvä valtuusto.
 
Jag vill börja med att stöda Maria Björnberg-Enckells
hemställningskläm som är bra och balanserad.
 
                                          ”Ruotsinkieliset koulut etnisiä kouluja”.
 
                                          Etnisyys, kyllä jo aikoja on eletty. Olen ymmärtänyt, että meidän
geeniperimämme on jokseenkin sama, ruotsinkielisten ja
suomenkielisten suomalaisten.
 
 
                                          Kieliriidan lietsominen ei ole tarpeellista täällä valtuustossa. Toivon,
etten toista kertaa joudu kuuntelemaan tällaista.
 
Jag finner sättet som ledamoten Lipponen behandlar frågan så på
gränsen till obehaglig och ovärdig och definitivt sårande. I våra svenska
skolor går redan sedan decennier barn från finskspråkiga familjer,
ryskspråkiga, tyskspråkiga et cetera. Så var det redan på min tid när
jag gick i skolan här i Helsingfors. Det var visserligen svårigheter
många gånger för de här barnen till invandrarfamiljer men med hårt
arbete och de var inte så många att de skulle ha så att säga dominerat
klassen, så lärde de sig nog småningom men jobbigt hade de ju och
det har också våra invandrarbarn i dag.
 
Det handlar om barns rätt. De svenskspråkiga och tvåspråkiga barnens
rätt till en utbildning i svenska skolor på svenska, i en svensk miljö som
gör det möjligt för dem att i lugn och ro tillgodogöra sig undervisningen
och kulturen i den krets som de då har fötts i eller växer upp i. Men det
handlar också lika mycket om de helt finskspråkiga barnens rätt att inte
utsättas för de väldigt stora besvärligheter det innebär att utan
tillräckliga förkunskaper i svenska, och det gäller framför allt abstrakta
begrepp, att inte utsättas för det här. Föräldrarna må vara nog så
intresserade av att barnen ska lära sig svenska men då ska det här
intresset väckas i tid och barnen ska ges en chans att så att säga växa
in i den här svenskan för att sedan kunna fortsätta med arbetet i skolan
som annars också ställer ldigt stora krav. Så därför kan jag alldeles
bra acceptera en tanke på att språkbadsundervisningen på svenska
utvecklas så att den blir så gklassig att eleverna kan tänkas fortsätta
i svenska grundskolor och gymnasier, om de så önskar och föräldrarna
i det skedet vill det. Däremot så finner jag texten i den andra direkt
upprörande. Det har aldrig varit frågan om att diskriminera
finskspråkiga barn och försätta dem i en olikvärdig ställning. Det är
ganska förskräckligt!
 

Valtuutettu Lipponen (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Eli tavallaan tämä, mistä valtuutettu Dahlberg’kin on närkästynyt, niin
minä olin aivan yhtä järkyttynyt. HBL:n mielipidepalstalla käyty
kirjoittelu, jossa todellakin esitettiin aivan käsittämättömiä perusteluita
siihen, minkä takia ei ole suomenkielisillä lapsilla asiaa ruotsinkielisiin
kouluihin. Sieltä tuli esille nämä etniset perustelut, mitkä minuakin
todellakin Suomessa järkyttävät.
 
Ja se, että minä näkisin erittäin tärkeänä tämän kaksikielisyyden.
 
Minun mielestäni, kun lähdemme tavoittelemaan kaksikielisyyttä,
meidän täytyy tavoitella äidinkielen tasoa, ei lähteä siihen, että on
sujuva käyttökieli. Se on aivan liian matala taso. Meillä on mahdollisuus
tavoitella hyvää äidinkielen tasoa niin ruotsissa kuin suomen kielessä.
Tämän asian puolesta minä haluan tehdä työtä.
 

Ledamoten Björnberg-Enckell (replik)

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Olisin tässä vaiheessa nyt pyytänyt kiinnittämään huomiota siihen, että
etnisiin perusteisiin viittaaminen on tapahtunut HBL:n sivuilla.
 
                                          Mielestäni meidän poliittisten ja nimenomaan mielipidesivuilla HBL:n
keskustelupalsta on avoin, jonne kaikenlaiset ihmiset voivat lähettää
mielipiteitä.
 
                                          Olen aivan samaa mieltä siitä, että tällaiset kirjoitukset sinällään ovat
loukkaavia ja lehdissä voitaisiin tarkemmin miettiä asioiden tai tällaisten
kirjoitusten julkaisemista. Olen siitä aivan samaa mieltä valtuutettu
Lipposen kanssa.
 
                                          Myös äidinkielen tason saavuttaminen tai äidinkielen –omaisen
kielitaidon tason saavuttaminen on mielestäni asia, jota nimenomaan
tämän jo tarhassa tapahtuvan kielikylpyopetuksen kautta voitaisiin
paremmin saavuttaa.
 
                                          Mielestäni täällä tämä vastakkaisasettelu nyt ehkä johtuu siitä, että,
valtuutettu Lipposen tapa ilmaista asia oli ehkä hieman suorasukainen,
liittyen valtuustosalin ulkopuolelta tulleeseen viittaukseen etnisiin
perusteisiin.
 
                                          Jokaisella huoltajalla on – niin kuin mainitsin – oikeus valita lapsensa
opiskelukieli. Ruotsinkielisissä kouluissa yritetään katsoa lasten
näkökulmasta sitä, kuinka hyvin lapsi pystyy siellä seuraamaan
opetusta ja integroitumaan kaveripiiriin. Ei ole lapsen kannalta ... Siis
sillä on väliä, että lapsi pystyy seuraamaan opetusta, mutta ?
minkäänlaista valintaa ei tietenkään koulujen osalta tehdä.
 

Valtuutettu Ojala
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Lipposen aloite sai aikaan varsin vilkkaan, jopa
kielipoliittisen keskustelun täällä, jota aika harvoin itse asiassa on
käyty. Tietysti tämän asian osalta tämä keskustelu jää vähän torsoksi,
mutta toivoisin, että sitä voidaan jossain muussa yhteydessä jatkaa.
Kieliriidan lietsominen ei mielestäni kyllä, tai siihen ainakaan valtuuston
ei pitäisi syyllistyä.
 
                                          Mutta ihan, kun täällä tavallaan nämä toivomusponnet ovat aika
vahvasti muotoiltuja.
 
Täytyy heti sanoa, että minun on vaikea tätä valtuutettu Lipposen toista
pontta missään nimessä kannattaa. Ja kyllä tämä ensimmäinenkin ja
samoin kuin valtuutettu Björnberg-Enckell’inkin ponsi ovat vaan vähän
sellaisia, että miettikää nyt ihmeessä. Meillä on juuri tulossa – en tiedä,
milloin se tulee käsittelyyn lopullisesti – pääkaupunkiseudun
ruotsinkielisten palvelujen kokonaisuus käsittelyyn, joka merkitsee
mahdollisesti aika huomattavia muutoksia. Ainakin jos itse tulkitsen,
yleensä täällä on htökohtana ollut, että valtuusto ei suoraan
budjettiponsia ihan näin vaan hyväksy. Ihmettelen kyllä, jos nämä
ponnet hyväksytään. Sinänsä hyvistä asioista on kyse.
 
                                          Mutta itse asiassa, arvoisa puheenjohtaja, pyysin puheenvuoron sen
takia, että jos ja kun ollaan nyt huolissaan selvästi siitä, että meidän
nuoremme eivät riittävästi opi puhumaan ruotsia, niin tulen tekemään
teille mainosta tänne. Täällä on tällainen ”Svenska nu”, elikkä on
perustettu tällainen yhteistyöverkosto, jossa mm.
apulaiskaupunginjohtaja Sauri on jäsenenä – niin kuin
allekirjoittanutkin. Siis se toimii täällä kansallisella ja alueellisella
tasolla. Ideana on nimenomaan nyt elävöittää ruotsin kieltä ja tarjota
oppilaille parempia kontakteja ja myöskin kannustaa nuoria käyttämään
ruotsia ja luoda yhteyksiä kouluihin.
 
                                          Ja minä todellakin toivon, että nyt mieluummin katsottaisiin sitä, miten
voidaan saada meidän ruotsin kielen opetusta kouluissa kehitettyä,
koska valitettavasti tilanne on se, että kun opetustunteja on vuosien
varrella vähennetty, mm. lukioissa ja kun katsotaan meidän
ylioppilaskirjoituksia ja kun siellä noudatetaan Kaussin käyrää, niin
täytyy sanoa, että cumun saa kyllä ruotsin kielessä tänä päivänä
huomattavasti helpommin kuin mitä saa englannin kielen
ylioppilaskirjoituksissa. Tämä ei varmaan voi olla asian tarkoitus.
 
 
                                          Eli monia muita mahdollisuuksia meillä on kyllä kehittää, jos me todella
haluamme meidän lastemme mahdollisuuksia parantaa ruotsin kielen
oppimiseen kouluissa, päiväkodeissa jne., tehdään sitä, mutta
ainakaan en ole valmis kannattamaan tätä kakkospontta valtuutettu
Lipposen osalta ja näihin muihinkin suhtaudun vähän vielä
pohdiskellen.
 

Valtuutettu Urho

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Ensimmäisessä valtuutettu Lipposen ponnessa kaupunginvaltuusto
edellyttää, että ruotsin kielen kielikylpyopetusta kehitetään
laadukkaaksi.
 
                                          Se on ihan totta. Kielikylpyopetusta ruotsin kielellä on Helsingissä tehty
parikymmentä vuotta ja se on osa suomenkielistä opetusta,
suomenkielisten koulujen opetusta ja sananmukaisesti språkbad,
kielikylpy, kylvyssä käydään. Sinne ei jäädä asumaan tai olemaan. Se
on ollut erittäin mielenkiintoinen kokeilu. Siinä on ollut kokeilu, joka on
vakiinnuttanut asemansa. Siinä on ollut muutama ongelma.
 
                                          Opettajien pätevöityminen on Vaasassa. On ollut erittäin vaikeaa saada
pätevää opettajaa vuodeksi Vaasaan pätevöitymään
kielikylpyopettajaksi. Meillä on pula kielikylpyopettajista. Ja jotta opetus
olisi suomalaisissa kouluissa ruotsin kielen kielikylvyssä pätevää,
hyvää, hyviin tuloksiin, meillä pitää olla pätevät opettajat.
 
                                          Alueellinen tasa-arvo, toinen asia, jota täällä on painotettu.
 
                                          On ollut vaikeuksia eri alueille kaupungissa saada kielikylpyopetusta,
koska ei ole ollut riittävästi oppilaita. En tiedä, mikä on tilanne
esimerkiksi Malmilla tällä hetkellä, mutta aikoinaan siellä lopetettiin
kielikylpyluokka, koska oppilaat eivät riittäneet.
 
                                          Vanhemmat eivät sitoudu kielikylpyluokkiin. Osa lapsista muuttaa
toiselle paikkakunnalle, osa kokee ruotsin kielen kielikylvyn, käydään
kokeilemassa. Sillä lailla tätä sitoutumisen astetta pitää parantaa, jotta
ne luokat säilyisivät edes yläasteelle saakka, puhumattakaan lukioon.
 
                                          Haluaisin erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että meidän pitää
parantaa suomenkielisten koulujen ja ruotsinkielisten koulujen
yhteistyötä kaikilla asteilla, niin kielikylvyissä kuin tavallisten a-kielen
lukioiden osalta. Me tarvitsemme ruotsin kieltä.
 

Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Aika lailla hämmentyneenä kuuntelin valtuutettu Lipposen
puheenvuoroa ja en niinkään ehkä puheenvuoroa, kun sitten näitä
ponsiesityksiä.
 
                                          Senpä takia toivonkin, että valtuuston varsinainen puheenjohtaja
nopeasti tulisi, ottaisi paikkansa tuossa podiumilla, jotta pääsisin
pitämään tämän puheenvuoron.
 
                                          Ensimmäinen ponsi, jossa edellytetään laadukkuutta. Samaahan me
kaikki toivomme kaikista toiminnoista, että ne olisivat laadukkaita ja
hyviä.
 
Mutta kun itse kaksikielisenä, perusteellisen kaksikielisenä,
äidinkieleltään ruotsinkielisenä on elänyt tässä kaupungissa nyt
pitkänkin aikaa, syntymästä asti, joka muuten tapahtui seuraavana
päivänä siitä, kun Kannaksen suurhyökkäys alkoi, jolla ei kyllä tämän
asian kanssa muuta tekemistä kuin se, että se kumu, joka sana
”etninen” tähän tuo on kuin kaiku Balkanilta. Olemmeko astumassa
tilanteeseen, jossa me olemme jakamassa kansalaisia vuohiin,
lampaisiin, parempiin ja huonompiin? Onko ”etninen” yleensäkään
oikea sana tässä? Eikö kyse ole kieliryhmistä? Emmekö kaikki ole
suomalaisia? Emmekö kaikki ole syntyperäisiä kunnon suomalaisia?
Tätä kysyn.
 
                                          Itse uskon, että kun valtuutettu Lipponen on näitä aloitteita aika paljon
tehnyt ja ponsia, niin tässä varmaankin on kyseessä ajattelematon
huitaisu eikä ikävä populistinen ja kömpelö provokaatio, miksikä tämän
myös voisi lukea, jos olisi pahaa tahtoa.
 
                                          Jos joku perustaa täällä näkemyksiään siihen, mitä jonkun lehden
yleisöosastolla joku toinen, kolmas tai neljäs henkilö jostakin asiasta
kirjoittaa, niin aika heikoissa kantimissa on silloin tämä päätöksenteon
perusta.
 
                                          Itse, jos olisin joutunut tällaiseen tilanteeseen kuin mitä ehkä tässä nyt
valtuutettu Lipponen ajattelemattomuuttaan toivottavasti on joutunut,
niin ottaisin reippaan taka-askeleen. Kävisin ilmoittamassa, että
peruutan tämän kakkosponnen, jolloin ei ainakaan synny historian
kirjoitukseen, valtuuston viralliseen dokumentointiin ja lehdistöön sitä
piirtoa, sitä tekstiä, sitä muistoa, jota jälkeen päin sitten ei ehkä tarvitse
niin kovin ylpeänä muistella.
 
                                          Kieliriidan lietsominen, josta myöskin toivon, että ei ole nyt kyse, on
enemmän kuin tarpeetonta.
 
Tiedän, että ruotsinkielisissä perheissä koulu muodostaa kodin lisäksi
juuri sen pienen turvallisen osan, jossa lapsi voi aidosti ja oikeasti koko
sielullaan elää ja olla. Tämä asia helposti unohtuu siinä
tehokkuusajattelussa, johon me olemme joutuneet, kun olemme
keskustelleet opetuksen, päivähoidon ja vastaavista kustannuksista.
 
                                          Ajatukset yhteisistä tiloista on mielenkiintoinen. Jossakin se toimii,
jossakin ei. Meidänkin perheessä tätä on kokeiltu 1970-luvulla. Siinä
tahtoo enemmän käydä huonosti. Hurrit saivat helposti turpiinsa. Niin
kuin Munkan rannassa, he saivat myöskin Kulosaaressa. Siellä
sentään suhteellinen osuus oli merkittävästi suurempi kuin monilla
muilla tahoilla.
 
                                          Minä olen ensimmäistä kertaa tässä valtuustossa, tämän seurakunnan
edessä todella pettynyt tähän esitykseen.
 
                                          Toivon, että tämäntyyppisiä esityksiä meidän ei tarvitsisi käsitellä eikä
niistä ainakaan äänestää.
 

Valtuutettu Lipponen (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Hyvä puheenjohtaja.
 
                                          Mielestäni valtuutettu Bogomoloff teki nyt todella erikoisen avauksen ja
käytti todella erikoista kieltä.
 
                                          Kysymys on tästä, että kuinka me haluamme parantaa kaksikielisyyttä
Helsingissä. En oikeastaan osaa edes kuvata tuntemuksiani
kuunneltuani hänen puheen. Eli kuinka todella voimme.
 
Olen kiertänyt kielikylpyopettajien parissa. He ovat kutsuneet minua
puhumaan näistä asioista. Olen seurannut tätä HBL:n keskustelua.
Kaikki lähti siitä, että Laajasalon päiväkodissa ja Itä-Helsingin alueella
suomenkieliset vanhemmat olivat harmistuneita, kun he eivät saaneet
lapsiaan ruotsinkielisiin iväkoteihin, koska siellä ei ollut paikkoja.
 
Tästä lähti se ajatus, että kun on kerran suomenkielisellä väestöllä
halua opetella sitä kieltä, panostaa lastensa kielten opiskeluun, että he
saavat hyvän äidinkielen taidon ruotsin kielestä suomen lisäksi. Tästä
lähti tämä minun toive, että me voitaisiin valtuustossa jotain tehdä. Toki
minä huomasin sen siellä HBL:n kirjoituksissa, että kaikki eivät tähän
asiaan niin innostuneet.
 
Mutta se, minkälaista kieltä valtuutettu Bogomoloff on täällä nyt
käyttänyt minua kohtaan on aivan hämmentävää ja todella suorastaan
mykistävää. Kysymys on kaksikielisyyden puolustamisesta täällä
Helsingissä. Luulisi, että kaikki työ sen eteen on hyvää.
 
Minä ainakin aion kannattaa valtuutettu Björnberg-Enckell’in aloitetta.
Se myös rakentaa sitä kaksikielisyyden maailmaa. Mielestäni
valtuutettu Björnberg-Enckell piti erinomaisen puheen kaksi kertaa.
 

Ledamoten Dahlberg (replik)

 
                                          Ärade ordförande.
 
                                          Valtuutettu Lipposelle sanoisin, että jos nämä suomenkieliset perheet,
jotka eivät ole saaneet lapsiaan ruotsinkieliseen päiväkotiin, ovat
pettyneitä, niin ovat kyllä pettyneitä ne ruotsinkieliset perheet, jotka
eivät millään tahdo saada ruotsinkielistä päivähoitopaikkaa lapselleen.
Jos meillä ei kerta kaikkiaan ole tarpeeksi ruotsinkielisiä paikkoja, niin
tyhjästä on paha nyhjästä, niin kuin yleensä sanotaan.
 
                                          Valtuutettu Lipponen voisi varmaan ottaa yhteyttä ruotsinkieliseen
sosiaalitoimistoon ja kysellä siellä tilannetta. Uskoisin, että sieltä tulee
kyllä tulva puhetta ja sitten voitaisiin ehkä ruveta kasvattamaan näitä
paikkoja sinne missä niitä tarvitaan. Mm. Lauttasaareen olisi suuri tarve
ruotsinkielisistä päiväkotipaikoista, se on tiedostettu. Sinne tuskin
myöskään sitten mahtuisi täysin suomenkielisiä lapsia. Tämä on vaan
tositilanne.
 

Valtuutettu Kantola

 
                                          Fru ordförande, bästa fullmäktige.
 
                                          Kielikysymyksessähän on kysymys usein - ja varsinkin tässä
kysymyksessä – vähemmistöpolitiikasta. Ja niin ymmärrettävää ja
hyvää onkin, että keskustellaan siitä, miten enemmistö voi opiskella
ruotsin kieltä, niin siinä ei nyt kuitenkaan pidä mennä ihan väärille urille,
niin kuin ssä nyt näyttää vähän nämä valtuutettu Lipposen aloitteet
menevän.
 
                                          Olen ollut monta vuotta jäsenenä Suomen ja Ruotsin hallituksen välillä
olevassa työryhmässä, jossa käydään läpi sitä, miten Ruotsi hoitaa,
Ruotsin hallitus hoitaa vähemmistöpolitiikkaansa suomenkielisten
osalta. Sitä, voiko Ruotsissa opiskella ja käyttää suomea, saako
vanhukset suomenkielisiä palveluja. Kaikkihan me tiedämme, että se
on siellä hirveän paljon heikentynyt. Ja sitten siinä vastavuoroisesti on
taas käyty ja pidetty vuoro puolivuosittain kokouksia Suomessa. Sitten
on käyty läpi, miten täällä on ruotsinkieliset palvelut ja ruotsinkielinen
opetus, tutkimus, kaikki järjestetty. Meillähän on niissä ylpeilyn aihetta.
On ollut hienoa näyttää esimerkiksi, miten meillä Yleisradiossa, vaikka
nyt tällä viikolla olikin näitä osin ikäviä päätöksiä. Mutta joka
tapauksessa meillä on monessa asiassa huolehdittu siitä, että
vähemmistöllä on oikeus. Se lähtee, niin kuin tässäkin asiassa pitää
lähteä siitä, että vähemmistöllä on oikeus oltava tietynlaiseen
palveluun. Siinä asiassa enemmistö joustaa. Vähemmistöpolitiikkaa ei
muuten voi toteuttaa.
 
Ja sitten, jos halutaan lähteä siitä, niin kuin meidänkin tietysti pitää,
jotta pidetään ruotsin kieli täällä käyttökielenä ja elävänä, pitää lisätä
enemmistön mahdollisuuksia, meidän suomenkielisten mahdollisuuksia
opiskella ja käyttää ruotsin kieltä, mutta sitä ei voi toteuttaa niin, että
mennään sinne ruotsinkielisten tontille.
 
                                          Tässä asiassa tämä opetuslautakunnan lausunto on erinomainen ja
kertoo sen, miten asiaa pitäisi käsitellä. Ja sitten me voidaan ihan eri
asiana vaikka sitten lisätä tulevissa budjettineuvotteluissa resursseja
siihen, että lisätään ruotsin kielen opetusta muuten suomenkielisiin
kouluihin.
 
                                          Haluaisin vielä kiinnittää huomiota siihen, että tämä kielikylpy ei ole,
minä en ole ymmärtänyt niittenkään lasten osalta, ainakaan kaikki,
jotka siihen osallistuu, että tarkoitus olisikaan niin, että nyt oppii aivan
erinomaisesti ruotsin kielen, vaan mielestäni se on ollut loistava tapa
aika monessa perheessä vähentää niitä ennakkoluuloja ruotsin kieltä
kohtaan. Se on hienoa, että lapset menee siihen, osallistuu ja saavat
sellaisen välittömän suhtautumisen ruotsin kieleen. Minä olisin toivonut,
että minulla olisi ollut lapsena sellainen mahdollisuus. Ja nyt kun minä
joka viikko melkein käyn omien lasteni kanssa keskustelua siitä, onko
ruotsin kieli tarpeellinen kieli opiskella, kuinka paljon sitä pitää osata.
Annetaan mahdollisuus ihan tämäntyyppiseen, että mahdollisimman
monelle sellaiselle, joka haluaa perehtyä ruotsinkieliseen kulttuuriin.
Meillä on kuitenkin vähän eri, vaikka asutaan samassa maassa ja
olemme ihan muuten samanlaisia ja samanarvoisia ihmisiä, niin meillä
on kuitenkin vähän erilainen asema. Aina tulee lähteä siitä, että toinen
on vähemmistöä ja heillä on vähän erilainen tapa reagoida asioihin.
Si on ihan hyvä tuntea vähän paremmin.
 
                                          Tätä toista pontta en missään tapauksessa kannata. Ymmärrän hyvin,
että täällä on tästä närkästytty. Ja todella toivon, että tällaista ei olisi
esitettykään.
 

Valtuutettu Kolbe

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Helsinkihän on kaupunki, jossa asuu helsinkiläisiä, joilla on äidinkieli
joko suomen kieli tai ruotsin kieli, tai niin kuin tiedämme, tätä nykyä yhä
enemmän molemmat kielet ja muitakin kieliä liikkuu täällä. Kävelin juuri
yliopistolta tänne alas. Kuulin puolaa, ranskaa, saksaa, venäjää.
Helsinki on muuttumassa aidosti monikulttuuriseksi.
 
                                          Mutta täysin kaksikielisten lasten äitinä en oikein jaksa ymmärtää sitä
intohimoa, jolla valtuutettu Lipponen ehkä tämän ensimmäisen ponnen
teki, jossa tämä kielikylpy otetaan ikään kuin tällaiseksi
kunnianhimoiseksi välineeksi valmentaa pieni koululainen siirtymään
peruskouluun tai lukioon. Ja voin sanoa, siis minun lapseni on käynyt
ruotsinkielistä koulua ja itse suomenkielisenä äitinä, siinä on valtava
työmäärä, jolla joutuu varustamaan tämän lapsen läksyn luvut,
opiskelut. Pitää olla täydellinen kielitaito, ja harvalla suomenkielisen
koulun käyneellä vanhemmalla a) löytyy kunnianhimoa ja jaksamista,
puhumattakaan riittävää kielitaitoa, jotta lapsen koulun käynti,
suomenkielisen lapsen koulun käynti ruotsiksi olisi edes lähellä
tyydyttävää. Se on siis todella iso homma, elävän kaksikielisyyden
ylläpitäminen.
 
                                          Sen sijaan näkisinja vanhan oppikoulujärjestelmän kasvattina - että
meillä on tuhannen taalan paikka kehittää suomenkielisiin kouluihin
entistä parempaa opetusta, siis ruotsin kielen opetusta. Tässä - oliko
se valtuutettu Urho tai joku muu, joka vetosi juuri tähän näin - olisi suuri
haaste. Meillä on hieno ruotsin kielen opetuksen traditio, yliopistossa
linjastot sitä vahvistamaan. Tässä pitäisi edetä tätä tietä pitkin.
 
 
                                          Samoin, ei ole ongelmatonta tämä ruotsinkielisten koulujen se vaihe,
missä kaksikieliset lapset nyt ovat. Myös siellä suomen opettamisessa
olisi paljon kehittämisen varaa. Mutta tämä on iso paketti, jonka
avaaminen ei ehkä nyt ihan tämänkaltaisella ponnettamisella onnistu.
Tämä kaipaa asiallista keskustelua.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Valtuutetut Kantola ja Kolbe käyttivät äsken hyvät puheenvuorot. Voin
yhtyä niihin näkökohtiin.
 
                                          Itsekin pidän valitettavana sitä, että me joudumme käymään täällä
valtuustossa tällaista keskustelua ja että se saa tällaisen ikävän sävyn.
 
                                          Ainakin kaksi johtopäätöstä minusta olisi tärkeää tehdä jatkoa ajatellen.
Toivottavasti ne voivat olla myöskin yhteisiä johtopäätöksiä.
 
                                          Ensinnäkin se, että vähemmistöjen, vähemmistökielten,
vähemmistökulttuurien asema, oikeudet pitää olla sellainen asia, jota
me pidämme ohjenuorana ja jota emme aseta vahingossakaan
kyseenalaiseksi.
 
                                          Ja toiseksi, me tarvitsemme kaupungissa lisää resursseja päivähoidon,
koulutuksen ja muihin palveluihin niin, että kukaan ei voi asettaa
vastakkain sitä, että saako palvelua tuolla tai tällä kielellä.
 

Ledamoten Oker-Blom

 
                                          Bästa fru ordförande, arvoisat valtuutetut.
 
                                          Minä kyllä uskon valtuutettu Lipposen vilpittömyyteen tässä asiassa.
Tiedän myös, että Lipposen perheellä on erittäin myönteinen asenne
ruotsinkielisiä ja suomenruotsalaisia kohtaan. Siitä ei ole pitkä aika, kun
Paavo Lipponen palkittiin jopa RKP:n puoluepäivillä ja varmaan
perheen sisälläkin on asenteet ja puheet samankaltaisia kuin mitä hän
meille on puhunut silloin ja aikaisemminkin.
 
Som i politiken ofta så är målen gemensamma men medlen kan vara
olika. Det finns bättre och sämre vägar och det här kanske inte var en
av de bästa, men vi ska inte göra nu en större sak av det här.
 

Valtuutettu Könkkölä

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Hivenen vaikea ymmärtää valtuutettu Lipposen tuohtumusta, kun, ja jos
siellä on HBL:n loukkaavaa puhetta hänestä.
 
                                          Jotenkin tuntuu vaan niin kuin kaupunkilaisjärjellä, jos on rajallinen
määrä ruotsinkielistä päivähoitoa, että se on ensisijassa
ruotsinkielisille. Se olisi hullua, että ruotsinkieliset lapset jäisivät
ulkopuolelle. Tietenkin, jos sitten on varaa ja mahdollisuus laajentaa,
niin silloin asia on toinen.
 
                                          Ja toinen asia, tai kolmas asia, sanoisin sen, että kyllä enemmistön
ytyy suhtautua varovaisesti siihen, miten suhtautuu kielellisen
vähemmistön haluun ja oikeuteen pitää omankielistä ympäristöä, tai
”mikroympäristöä”, kuten koulut usein ovat. Siinä käy helposti niin, että
enemmistö ei tajua mitä tekee.
 
                                          ? Viides asia on sitten se, että ruotsin kielen opetusta voi kyllä ?
lisätä suomenkieliselle. Kielivähemmistö on oma juttunsa ja siihen
kannattaa suhtautua kunnioituksella ja varovaisuudella, ettei tuhota
jotain sellaista, mitä on rakennettu.
 

Valtuutettu Eklund

 
                                          Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Minulle tuli sellainen sisäinen pakko kertoa teille, että olen
terveydenhoitaja ja huolissani siitä, että on nähtävä tässä
yhteiskunnassa.
 
                                          Mielestäni valtuutettu Bogomoloff’in viittaus siitä, että tämä on tehokas
yhteiskunta, niin tämä vaatii lapsen perheeltä erittäin paljon sitä, että
turvataan tämä, sellaiset perusturvat, jotka näkyivät myös sodan aikana
Suomessa. Koti, uskonto ja isänmaa ovat tärkeitä asioita jokaiselle
ihmiselle.
 
                                          Ja erityisesti tässä kielikysymyksessä on kokemuksia monelta
suunnalta siitä, että kieli kasvattaa sitä ihmisen itsetuntoa ja se vaatii
hyvin tarkkaa pohdintaa, mitä, minkälaisia ratkaisuja perheet tekevät.
 
                                          Valtuutettu Urho toi esille sen hyvin tärkeän näkökulman, että
kannattaa olla koulutetut opettajat niin, että he ymmärtävät sen, mitä
tarkoittaa, kun puhutaan toisella äidinkielellä tai toisella kotimaisella
kielellä.
 
Tämä ei ole mikään sellainen, että vaan yhdestä suusta ajatellaan, et
sinne ruotsalaiseen päiväkotiin. Nämä lapset eivät ole mitään
heittosäkkejä, joita heitetään erilaiseen kielisysteemiin sisälle, ei
kummallakaan, ei millään kielellä. Lapsi on pieni olio, joka tarvitsee
turvaa ympärilleen. Yksi tärkeä turvan antaminen on se, että hän
hallitsee yhden kielen erittäin täydellisesti ja sitten opetellaan jotain
muuta eikä niin, että pitää olla hyvin tehokas heti pienestä pitäen.
 

Valtuutettu Lipponen

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Haluaisin kiittää nyt ihan täältä edestä valtuutettu Oker-Blomia todella
kauniista ja ymmärtävistä asioista ja valtuutettu Dahlbergia siitä, että
hän oli kanssa sitä mieltä, että jos ruotsinkielinen päivähoito ei riitä
siihen kysyntään, mikä siihen kohdistuu, niin silloinhan pitää tietenkin
paikkoja lisätä.
 
                                          Eli olen henkilökohtaisesti todella tyrmistynyt muutamien valtuutettujen
puheenvuoroista. Sen takia haluankin puhua täältä edestä.
 
                                          Minä olen jotenkin nähnyt, että tämän päivän kansainvälistyvässä
maailmassa meillä tarvitaan sellaisia uudenlaisia taitoja, mm.
kommunikoida eri kielillä. Vanhemmilla on erilaisia työkokemuksia, ties
missä Euroopan maissa ja lapset ovat olleet mukana. Se on sitä tämän
päivän perhe-elämää.
 
Ja ehkä sitten minulla on liian optimistinen kuva lasten pärjäämisestä ja
selviämisestä. Mutta ainakin ne ihmiset, jotka minä tunnen, joilla on
ollut tällainen kansainvälinen tausta, ovat hienosti pärjänneet ja
selvinneet ja oppineet uusia kieliä. Mutta toki kaikkien perheiden
kohdalla ja kaikkien lasten kohdalla tällainen ei toteudu.
 
                                          Mutta jos tästä nyt, tästä keskustelusta on ollut jotain hyötyä, niin minä
todella toivon, että tähän kielikylpyopetukseen panostetaan.
 
 
                                          Minä en itse, minun täytyy sanoa, että minulle on vasta nyt auennut
silmät siinä, että me puhutaan tällaisesta niin kuin vähemmistöasiasta,
koska minä olen ajatellut, että tämä kaksikielisyys on tällainen jalo
pyrkimys siihen, että me lähdetään tavoittelemaan Suomeen kielitaitoa,
joka on äidinkielen –tasoinen molemmilla kielillä. Minä uskon, että
meidän peruskoulua pystytään kehittämään tällaiseen suuntaan. Mutta
jos me katsotaan tämän päivän peruskoulua, niin se ei ole pystynyt
rakentamaan sellaista vahvaa ruotsin kielen osaamista lapsille tänä
päivänä.
 
                                          Jotain täytyy sitten tehdä. Se minun ehdotukseni aloitteessa oli se, että
kun näitä kouluja ryhdytään nyt vähentämään ja se vähennyspaine
tulee kohdistumaan myös ruotsinkieliselle puolelle ja opettajien
tuntimäärät vähenevät, niin näihin kouluihin, joita muuten sitten uhkaisi
oppilaskato, niin niihin olisi avattu sitten suomen kieltä puhuville
lapsille, jotka ovat käyneet esimerkiksi sen kielikylpyopetuksen tai ovat
muuten halukkaita omaksumaan uuden kielen ja kulttuurin, niin heille
avattaisiin omat luokat, joita opettaisivat myös nämä ruotsinkielisiä
lapsia opettavat opettajat. Eli tämä malli, joka on mm. deutsch
schule’ssa käytössä ja toiminut erinomaisen hyvin, niin näen, että se
olisi mahdollisuus myös käyttää rikastuttamaan tätä meidän
peruskouluopetustamme.
 
                                          Tämän valtuustokeskustelun perusteella minun kyllä täytyy tehdä se
johtopäätös, että emme me valtuutetut halua sellaista
koulutuspolitiikkaa tehdä, jossa asetetaan tavoitteet tähän äidinkielen
tasolle ja jossa lähdetään kehittämään meidän
peruskoulusysteemiämme sillä tavalla, että siellä todella tulisi
kaksikielisyys lapsille. Mutta tämä nyt on ...
 
                                          Minä kiitän kovasti näistä kauniista puheenvuoroista, mitä täällä on
esitetty ja sitten otan kritiikin kyllä vastaan. Mutta tarkoitus on ollut
tämä. Toivottavasti tästä keskustelusta nyt tulee se seuraus, että
kielikylpyopetukseen panostetaan.
 
                                          Olen ollut monissa vanhempainilloissa tapaamassa kielikylpyopettajia
ympäri Suomen. He ovat erittäin sitoutuneita työhönsä. He näkevät,
että heidän työllään on ollut hyviä tuloksia. Minä olen heille sanonut,
että voidaanko me vielä kehittää kielikylpyopetusta. He ovat olleet
hyvin innostuneita siitä, että miten he voisivat vielä parantaa sitä lasten
kielitaitoa.
 
                                          Eli kysymys ei olisi vaan siitä, että tavoitteet asetetaan sellaiselle
sosiaaliselle jutustelun tasolle, vaan kysymys on siitä, että pystytään
ilmaisemaan molemmilla kielillä itseämme täsmällisesti.
 

Valtuutettu Urho (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Minusta tuntuu, että valtuutettu Lipposella menee nyt aivan sekaisin
ruotsin kielen kielikylpy suomalaisissa kouluissa, meidän
kaksikielisyytemme, suomenkielinen ja ruotsinkielinen asema
Ruotsissa ja sen käyttö. Ja kolmas asia on se ”ruotsinkieliset koulut”.
 
                                          Haluan korjata yhden lauseen.
 
                                          Opettajien tuntimäärät kun vähenevät, niin valtuutettu Lipponen haluaa
sen takia kehittää kaksikielistä opetusta. Meillä opettajien määrät
lisääntyvät ja päteviä opettajia on vaikea saada. Mehän olemme juuri
lisänneet ala-asteen tuntikehykseen lisää tunteja, myös
kielikylpyluokkiin. Yläasteen tuntikehykseen on lisätty tunteja. Myös
kielikylpyopettajien tunnit ovat lisääntyneet. Opettajia on vaikea saada.
 
                                          Toinen asia, tasapuolinen kehittäminen.
 
                                          Meillä on Helsingissä jokaiseen suurpiiriin pyritty saamaan
kouluverkkotarkastelussa ruotsin kielen kielikylpy, alusta saakka koulu,
jossa tämä opetus on.
 
                                          Minkä takia, valtuutettu Lipponen, sinä et käy tutustumassa? Totta kai
siihen pitää satsata enemmän. Tarvitaan karttoja, materiaalia ja kirjoja,
enemmän ruotsin kieltä puhuvia sijaisia. Mutta ei se tarkoita sitä,
etteikö tätä kehitystyötä jatkettaisi ja nimenomaan niin, että - sitten
aivan eri asiana – suomenkieliset koulut tekevät ja lisäävät yhteistyötä
ruotsinkielisten koulujen kanssa. Tämän suunnitelman opetusvirasto on
tänä syksynä esittänyt.
 

Valtuutettu Nuorteva

 
                                          Kiitos.
 
                                          Mm. valtuutettu Björnberg-Enckell nosti esille, että kaksikielisillä lapsilla
ja nuorilla on oikeus opiskeluun ruotsiksi eli sille kielelle, jonka
vanhemmat ovat toivoneet lapsensa ensimmäiseksi ja vahvimmaksi
kieleksi.
 
 
                                          Täytyy muistaa, että myös meillä Helsingissä on paljon täysin
ruotsinkielisistä perheistä tulevia lapsia ja nuoria. Suuri osa koulujen
oppimisesta ja etenkin sosiaalisesta oppimisesta tapahtuu välitunneilla.
Ja jo nyt keskustelut oppituntien ulkopuolella käydään myös
ruotsinkielisissä kouluissa usein suomeksi. Täysin ruotsinkielisistä
perheistä tulevat nuoret syrjäytyvät helposti välituntikeskusteluista ja
sitä kautta koko sosiaalisista kuvioista. On tärkeätä, että nuorella on
oikeus kehittyä ja kasvaa omalla kielellään ilman ylimääräisiä
stressitekijöitä.
 
                                          En pidä valtuutettu Lipposen aloitetta oikeudenmukaisena. Emme
mielestäni voi kehittää suomenkielisten ruotsin kieltä ruotsinkielisten
lasten ja nuorten oppimisen ja kasvamisen rauhan kustannuksella.
 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
                                          Kiitos rouva puheenjohtaja. Tack fru ordförande.
 
                                          En ole ihan varma, ymmärsinkö nyt oikein.
 
Olen siis itse sitä mieltä, että tarvitaan kielirauhaa, mutta meidän pitää
pystyä rakentamaan sellaisia ratkaisuja, että myös ruotsin kielen
oppiminen helpottuu suomenkielisille lapsille.
 
                                          Muutama selventävä sana toivomusponteen liittyen. Olen itse
kirjoittanut sen ruotsiksi ja sitten se on suomennettu. Sieltä puuttuu
muutama ”ä” ja ”tä” tästä käännöksestä.
 
                                          Esitän siis toivomusponnen suomenkielisen version olevan seuraava:
 
                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että hallintorajat ylittävää
yhteistyötä (sosiaalivirasto ja opetusvirasto)
kielikylpypäiväkotien ja kielikylpykoulujen välillä
Helsingissä parannetaan niin, että yhtenäisiä
koulutuspolkuja päiväkodista kouluun voidaan luoda eri
puolille kaupunkia.
 
                                          Tässä tarkoitan siis sitä, että koska meillä on virastojen välinen
yhteistyö aika vähäistä, niin meillä on kielikylpypäiväkodit ja
kielikylpykoulut erillään toisista. Siis osassa kaupunkia ne toimivat niin,
nämä päiväkodit, että ne syöttävät sinne kielikylpykouluun oppilaita.
Mutta tätä yhteistyötä helpottamalla ja tätä yhteistyötä tiivistämällä
pystymme saamaan ehjiä koulutuspolkuja aikaiseksi.
 
                                          Ei ole kysymys budjettivarojen lisäämisestä. Tämähän tapahtuu nyt
suomenkielisissä kouluissa, jo olemassa olevissa suomenkielisissä
kouluissa, joissa kielikylpyä, ruotsinkielistä kielikylpyä vahvistetaan.
 

Valtuutettu Taipale

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Avaan keskustelun hiukan laajemmalla tasolla.
 
                                          Itse olen huolestunut yleensä ruotsin kielen taidon heikentymisestä
Suomessa ja siitä, mitä pitäisi olla.
 
                                          Olen ollut seitsemän vuotta sellaisen järjestön toiminnanjohtaja, joka on
toinen järjestö Suomessa, jossa kaikki ovat voineet puhua omalla
äidinkielellään kaikissa kokouksissa ja kuunnella toista äidinkieltä.
Toinen on Finska Vetensskapelskapet ja toinen on Suomen
Rauhanliitto YK-yhdistys. Muita vastaavia järjestöjä ei ole.
 
                                          Harri Nevanlinna toivoi, että ruotsin kieltä toteutettaisiin sillä tavoin, että
kukin puhuisi omaa äidinkieltään ja toinen kuuntelisi ja puhuisi omaa
äidinkieltään. Tämä ei ole toteutunut kovin hyvin. Voitaisiin vallan hyvin
lisätä tämäntapaista kanssakäymistä Suomessa sekä valtuustossa,
eduskunnassa, epävirallisissa yhteyksissä jne. Mutta tämä on vain yksi
aspekti.
 
                                          Toinen aspekti on, josta olen itse huolissani. Olen aina nauttinut
RKP:sta, jopa miettinyt, että jos johonkin puolueeseen liittyisin, niin
voisiko se olla kuitenkin RKP Jörn Donnerin tietä, viitoittamaa tietä
noudattaen.
 
                                          Aikanaan RKP edusti Suomessa suurta sivistyneistöä: von Bondsdorff,
Wrigt, Lång, Bruun, Jansson jne. He toivat meille suomenkielisille aivan
uusia ulottuvuuksia, kuten Ruotsissa tuli. Tällä hetkellä pikkaisen liikaa
on vain kielen puolustusta, kielivähemmistön puolustusta jne. Jos me
saisimme uudelleen jonkun tällaisen avauksen, jossa meidän
suomenkielisten pitäisi myös avautua, se olisi hyvä.
 
                                          Silloin kun lukiouudistus oli edeltävällä kerralla käynnissä,
ruotsinkieliset itse minun mielestäni laittoivat vessan pöntöstä alas
kaksi ruotsinkielistä lukiota. Olisin toivonut, että ne olisivat säilyneet ja
me suomenkieliset olisimme voineet ilman kielikylpyä lähettää omia
lapsiamme näihin kouluihin, ilman kielikylpyä. Se on mahdollista. Minun
ystäväni ovat lähettäneet monasti, ja lapset oppivat.
 
                                          Me sanomme afrikkalaisia sivistymättömiksi. Jokainen afrikkalainen
osaa viittä kieltä, koska siellä on heimokieliä valtavasti. Mutta ne eivät
ole kieliä. Ne ovat heimokieliä. Jokainen osaa. Hollannissa jokainen
poliisi osasi englannin kieltä 1950-luvulla jo. Kun kävin Hollannissa
1995 porukan kanssa, en tavannut yhtään ihmistä mielisairaaloissa,
vankimielisairaaloissa, vankiloissa, joka ei osannut englantia. Kyllä me
nousemme tässä mielessä myöskin.
 
                                          Ja sanoisin, jos Sipoo yhdistetään Helsinkiin tai Porvooseen,
yhdistämisen edellytys olisi, että me luomme sinne kaksikielisiä
kouluja. Voidaan ajatella kaksikielistä koulua, että siellä on suomalaisia
ja ruotsalaisia, erilaisia malleja, joissa ei pakoteta toista liialliseen
pulmaan.
 
                                          Minun lapseni lukivat aina ”juustobladet’ia”. Se oli ainoa lehti, joka tuli
kotiin, Hufvudstadsbladet, ”juustobladet”. Vihasivat kyllä, mutta lukivat
ainakin urheilu-uutiset ja oppivat ruotsin. Ei siinä mitään pulmaa ollut.
Taistolaiset ovat tuhonneet RKP:n. Koko sivistyneistö, mukaan lukien
Sampon johtaja, liittyi taistolaisiin sen sijaan, että olisi ylläpitänyt sitä
ruotsalaista upeata kulttuuria, joka täällä on.
 
                                          Haluan vielä kouluista sanoa muutaman seikan.
 
                                          Jos halutaan oppia kieliä, niin ... Nämä valtuutettu Lipposen aloitteet
ovat hyviä, mutta jos toinen osapuoli ei hyväksy niitä aloitteita, niin
sellaisia aloitteita ei pidä tehdä, jossa ei jollain kompromissilla voida
mennä eteenpäin.
 
                                          Itse pyrin saamaan vaimoni kanssa lapset venäläiseen kouluun. Se oli
1970-luvulla, vuonna 1974. Arvatkaa, miten kävi? Eivät ottaneet
vastaan sosiaalidemokraattien lapsia. Kaikki meidän neljä lasta
osaisivat täydellistä venäjää nyt. Se oli huono koulu. He pääsivät
yhtenäiskouluun, joka on paljon parempi, jota ei ole kyetty
lakkauttamaan sen takia, että me vastustimme lakkauttamista.
Arjalainen kansa nousee suurkouluista, oli silloin iskulause. Mutta
tosiasia oli, että olin Kiina-seuran varapuheenjohtaja. Venäläiset eivät
halunneet.
 
                                          Lopuksi sanon. Tämä ei ole mikään pelleily, mitä sanon teille.
 
 
                                          Jos Suomi haluaisi suurvallaksi kielellisellä puolella – meillä oli taitava
ehdotus – kolmas kieli poistetaan kouluista. Sinä luet kahta kieltä ja
kolmas pitäisi olla harvinainen kieli. Jos jokainen suomalainen osaisi
bulgariaa tai koreaa tai japania, kävisi leirikouluilla niissä maissa ja
Helsingissä olisi täysin mahdollista, että koreaa opetetaan yhdessä
koulussa, bulgariaa toisessa ja urdua kolmannessa, me olisimme
sivistyskansa, osaisimme kaikkia kieliä ja muut maat eivät osaisi
suomalais-ugrilaista suomea. Meillä olisi salakieli, jolla me pärjäisimme
valtavasti.
 
                                          Minä pidän aloitteista, mutta huomioiden tätä psykologiaa, joka
vallitsee täällä, tuen RKP:tä kaikessa, paitsi en vielä aio liittyä, mutta
harkitsen keskusteltuani valtuutettu Donnerin kanssa.
 

Valtuutettu Tenkula

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.
 
                                          Valtuutettu Taipaleen jälkeen puheenvuoron pitäminen on aina
hankalaa, koska hänen tasolleen ei tässä koskaan pääse enkä edes
yritäkään.
 
                                          Kiittäisin valtuutettu Björnberg-Enckell’iä tästä hyvästä aloitteesta ja
kiitos, että korjasit sitä. Se selvensi kovasti tätä.
 
                                          Minäkin ajattelen, että tässä varmaan on ja uskon ja luotan, että
valtuutettu Lipponen on yrittänyt ja tämä ajatus on kaunis, että me
kaikki lisäisimme ruotsin kielen taitoa. Se on varmaan meidän kaikkien
tavoite.
 
                                          Mielestäni valtuutettu Björnberg-Enckell’in toivomusponnen kautta
tämä toteutuu, että meille suomenkielisille kielikylpy turvataan.
Käytännön esteitä on erittäin paljon.
 
                                          Siinä mielessä toivoisin, että kielikylpypäiväkoteja saataisiin lisää,
koska ongelma on juuri se, että tavallaan nyt kun on yksi
kielikylpyryhmä, niin sen toivotaan, että se sama ryhmä jatkaa koko
peruskoulun läpi ja näinhän ei tule tapahtumaan, että sitten vanhemmat
voisivat sitoutua, tulee asunnon vaihtoja ja muuta monenlaista
ongelmaa siinä, että se yksi ryhmä pysyisi. Silloin tulee vajetta ja silloin
se ryhmä todennäköisesti lakkaa tai yhdistetään johonkin toiseen ja se
ei tule toteutumaan.
 
 
                                          Jos pystytään lisäämään kielikylpyryhmiä päiväkodeissa, niin se voisi
olla ainoa tae, että sitten peruskouluissa se jatko olisi mahdollista
yläasteella. Lukio on sitten taas aina erikseen. Siihen en ota kantaa.
Mutta se on mielestäni se avain. Valtuutettu Björnberg-Enckell’in
toivomusponsi turvaa tämän mielestäni hyvin.
 

Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff

 
Ärade ordförande.
 
Det kan man aldrig veta hur det slutar, men eftersom itse
henkilökohtaisesti saatan aika ajoin olla tuhma, mutta ilkeä en ole
koskaan, eikä se ole ollut tänä iltana tarkoitus muutoinkaan.
 
                                          Haluan kiittää valtuutettu Taipaletta, joka nyt näköjään on poistunut
kahvion puolelle. Mutta kyllä, niin kuin valtuutettu Tenkula, ei kun,
kukas se oli, joka totesi, että hänen jälkeensä on kyllä mahdottoman
vaikea päästä vireeseen, hän on niin loistava puhuja ja hän käytti
mainion puheenvuoron jälleen tällä kerralla.
 
                                          Panostus kielikylpyyn on omalla tavallaan tavattoman tärkeä ja hyvä
juttu.
 
Itse uskon vilpittömästi, että valtuutettu Lipponen on ollut ihan oikealla
asialla. Tämän takia asetinkin kaikki duubioni, vahvasta kielestä
huolimatta, kysymysten muotoon, eikö, olisiko jne. Tämä on hyvä nyt
vielä todeta. Se löytyy myöhemmin pöytäkirjastakin. Mistään
pahansuopaisuudesta varmaan ei ole ollut hänen kohdallaan kyse sen
enempää kuin omaltakaan kohdaltani, mistä ei pidä vetää sitä
johtopäätöstä, että perun sen, minkä sanoin. Siitäkään ei ole kysymys.
Pysyn sanassani, niin kuin poliitikko aina. Te tiedätte.
 
                                          Realiteetit ovat kuitenkin tässä itse asiakysymyksessä ne mitkä ne
ovat. Siis ei ole kovin helppo tulla tämän asian sisälle, ellei siitä ole
kokemuksia ja näitten todellisuuksien hahmottaminen voi olla vaikeata
sellaiselle, joka ei ole näitä eri faaseja tässäkin asiassa elänyt läpi.
 
                                          Itse totean, että olen nyt, kun täällä oli puhetta RKP:stä ja RKP:n
puolustamisesta. Valtuutettu Taipale taisi ottaa sen esille. En minä
puolusta tässä RKP:tä. Minä puolustan nyt tässä ruotsinkielisten
perusoikeuksia.
 
                                          Tietoisena siitä, että usein on keppini viuhunut myös RKP:n suuntaan
ja he sen tietävät hyvin ja rakastavat minua yhtä paljon nyt kuin
ennenkin, tästä kaikesta huolimatta, josta olen heille syvästi kiitollisia.
Valtuutettu Dahlbergin vieressä vietetty aika ei ole koskaan pois
heitettyä.
 
                                          Hyvät naiset ja herrat.
 
                                          Ehdotan, että me jätämme tämän välillä ikäväksi äityneen
kielikeskustelun sikseen ja siirrymme äänestämään ponsista. Tämän
jälkeen olemme normaalipäiväjärjestyksessä, sen verran normaalissa
kuin se meille suinkin on mahdollista.
 

Valtuutettu Lipponen

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Bogomoloff osaa lukea aina asiat kauniisti.
 
Täytyy sanoa – valtuutettu Bogomoloff – että minä todella loukkaannuin
kyllä tästä sinun ensimmäisestä puheenvuorosta, mutta nyt minun
sydämeni on heltynyt sinulle.
 
Ja koska pitää myös ymmärtää, milloin voidaan tehdä kompromissi,
niin minä nyt sitten vedän pois nämä ponteni. Mutta minä olen edelleen
kanssa samaa mieltä, niin kuin sinä sanoit, että sinä seisot omien.
 
                                          Eli jos tämä keskustelu nyt vie eteenpäin tätä kaksikielisyysasiaa, että
kehitämme sitten kielikylpyä, niin se on hieno asia. Minä toki toivon,
että me nyt äänestämme valtuutettu Björnberg-Enckell’in ponnen sitten
voimaan.
 
 

Aloite 32

Valtuutettu Näre

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki.
 
                                          Toisin kuin edellisen aloitteeni saama luova viranomaiskäsittely, tämä
opetusviraston ylimielinen vastaus kuvaa viraston byrokraattisuutta.
 
 
                                          Esitän, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi
iltapäiväperuskoulujen tarpeen selvittämiseksi ja selvityksen mukaisten
toimenpiteiden käynnistämiseksi.
 
                                          Perusteluna esitän seuraavaa:
 
                                          Vastauksessa aloitteeseen viitataan lähikouluperiaatteeseen
perusopetuslainsäädännön oppilaaksiottokriteerinä.
 
                                          Ensinnäkin:
 
                                          Lähikouluperiaate ei ole ainoa oppilaaksiottotapa, vaan esimerkiksi
erityisluokilla tulee oppilaita pidemmältäkin. Matka lähikouluun ei
myöskään ole aina turvallisin matka jalan kuljettuna, vaan toisinaan
esimerkiksi metromatka voi olla liikenteellisesti paljon turvallisempi
vaihtoehto.
 
                                          Opetusviraston kanta syrjii niitä lapsia ja perheitä, joissa lapsilla on
mahdollisuus olla vanhempiensa kanssa keskimääräistä vähemmän
aikaa vanhempien työaikojen takia. Jos huoltajat ovat iltatöissä ja
vapaalla silloin, kun lapset ovat koulussa, yhteistä aikaa jakaa arkea
jää vähemmän kuin muissa perheissä.
 
                                          Toiseksi:
 
                                          Opetustoimi viittaa vastauksessaan määrittelemättä jääviin
unitutkimustuloksiin, joiden mukaan lasten luonnolliseen rytmiin kuuluisi
aamuvirkkuisuus. Myös tämä selitys on iltavirkkuja syrjivä.
 
                                          Tanskassa on tehty tutkimuksia siitä, että ihmiset jakaantuvat
luonnostaan aamuvirkkuihin ja iltavirkkuihin, jos sitä nyt näin
yksinkertaisesti haluaa ilmaista. Korvan takana on keskus, joka
säätelee luontaista virkeysrytmiämme. Saisinko hieman hiljaisuutta,
kiitos.
 
                                          Enemmistö on virkeimmillään aamu- ja päiväaikaan, vähemmistö
myöhemmin. Tanskassa onkin virinnyt kansanliike tämän asian
huomioimiseksi.
 
                                          Opetusvirastossa eletään vielä agraariaikaa, mikä on täysin vastoin
yhteiskunnan muuta kehitystä, joka on vienyt arjen toimintoja
myöhemmäksi. Varsinkin yläluokilla kouluväsymys johtuu pitkälti unen
puutteesta, joka johtuu varhaisen heräämisen pakosta. On
epärealistista vaatia nuoria menemään nukkumaan kahdeksalta.
 
                                          Itse kuulun tähän iltavirkkujen vähemmistöön. Minulla oli
kansakoulussa onni päästä 2-luokalla iltapäivävuoroon, mikä sai minut
innostumaan koulusta. Läksytkin jaksoin tehdä heti koulun jälkeen,
toisin kuin aamuvuorossa, jossa joutui heräämään talvisaikaan
luonnonvastaisesti pimeään.
 
                                          Kymmenisen vuotta sitten opetusvirastossa on tehty jonkinlainen
kartoitus myöhempien opetusvuorojen tarpeesta. Sen perusteella
laskin, että ainakin yksi koulu voisi toimia iltapäiväperiaatteella.
Nykyään tarve olisi oletettavasti paljon suurempi. Järjestely voisi ehkä
lieventää myös uusien koulujen rakentamisen tarvetta. Ja se voitaneen
toteuttaa olemassa olevan koulutilojen puitteissa. Varmasti löytyy myös
opettajia, jotka mielellään opettaisivat iltapäivällä.
 
                                          Kyse on siis kaupungin palvelujen parantamisesta, eikä se ole
keneltäkään pois.
 

Valtuutettu Ikävalko

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Kannatan palautusesitystä.
 
                                          Katson, että hyvin voitaisiin selvittää tämä valtuutettu Näreen esiin
ottama asia. Mitään päätöksiähän tässä ei kukaan pyydä tekemään.
 
                                          Näen myöskin sen tarpeen, jonka valtuutettu Näre on tuonut esiin, kun
koko ajan yhteiskuntamme muuttuu ja yhä useampi lapsi on yhä
vähemmän vanhempiensa kanssa juuri epätyypillisten työaikojen takia.
Joten varmaan koululaitoksemmekin joutuu jossain vaiheessa hiukan
ottamaan kantaa tämäntyyppisiinkin asioihin.
 

Valtuutettu Näre

 
                                          Haluaisin vielä lisätä, että tässä olisi yksi keino myös ehkä vähentää
iltapäivätoiminnan tarvetta.
 

Valtuutettu Näre

 
 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Ehkä tästä äänestystuloksesta näkyi se, mikä on suunnilleen se
jakauma, että mikä on vireysrytmiltään omaavien ihmisten suhde.
 
                                          Mutta tämä on oikeasti vähemmistökysymys. Ja jos täällä on
tunnistettu nämä muut vähemmistöt, niin mielestäni olisi nyt aika jo
alkaa tunnistamaan, että elämässä on, tai meidän keskellämme on
myös sellaisia vähemmistöjä, jotka kärsivät siitä, että joutuvat oman
luontaisen rytminsä vastaiseen, vaikka nyt kouluun tai muuhun
elämänrytmiin.
 

Aloite 36

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Mielestäni valtuutettu Helistö on puuttunut tärkeään asiaan eli
tällaiseen tietoyhteiskuntatasa-arvoon, joka liittyy laajakaistojen
hankkimiseen kotiin. Hän esittää langattomia nettiyhteyksiä.
 
                                          Sinänsä mielestäni vastaus on ihan ok. Mutta todellisuudessa näihin
kaupungin vuokrataloyhtiöihin voitaisiin erittäin halvalla toteuttaa
taloverkko. Yleensä taloverkon rakentamiskustannus on 2 000 – 3 000
euroa. Sen jälkeen siihen taloverkkoon voidaan hankkia yksi nopea
laajakaistayhteys, jonka kustannus on ehkä noin 50 euroa kuussa.
 
                                          Nyt jos tämä selvitys osoittaa, että puolella asunnoista on laajakaista,
niin puolet vuokra-asukkaita sitten maksaa yksityiselle palvelutarjoajalle
erittäin suurta hintaa ja puolet ehkä sitten joko tietämättömyyttään tai
rahattomuuttaan on tietoyhteiskunnan ulkopuolella.
 
                                          Jotta asia etenisi, kiinteistöyhtiöiden pitäisi hankkia, lisätä tietoisuuttaan
taloverkoista, ja tavallaan hyvin edullisesti voisi toteuttaa kiinteistöyhtiö
tämän ja siten tarjota laajakaistan asukkailleen. Siinä, että kaikille
hankitaan se 20 euroa kuussa laajakaista yksityiseltä palvelutarjoajalta,
ei ole järkeä.
 

315 §

Esityslistan asia nro 6

SOSIAALIJOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

 

Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
 
                                          On tehty esitys, että muutamme sosiaalijohtosääntöä sen takia, että
lainsäädäntö on muuttunut ja yhden jaoston tehtävät tulevat
muuttumaan.
 
                                          Meillähän on varsin tuore iso organisaatiouudistus takana sekä
terveys- että sosiaalitoimessa. Olemme lakkauttaneet aluejaostot ja
siirtyneet sosiaalipuolella palvelukohtaisiin jaostoihin.
 
On kuitenkin käynyt niin, että kaikki nämä jaostot eivät ole oikein
löytäneet paikkaansa tai tehtäväänsä tässä uudessa mallissa. Minulla
on sellainen käsitys, että osa näistä jaostoista on aika nimellisiä.
Lähinnä päivähoitojaostolla on hyvin ohut tehtävä, hieman ehkä
epäselvä toimeksianto eikä juurikaan käytännössä päätettäviä asioita.
 
                                          Olemme lähestymässä vaalikauden loppua ja noin vuoden kuluttua,
kun on vaalit käyty, ryhdytään neuvottelemaan seuraavan vaalikauden
paikoista. Jos haluamme tehdä isompia muutoksia johtosääntöihin tai
luottamuselimiin, niin ne kannattaisi tehdä aika pikaisesti, jotta ne
olisivat voimassa jo ensi vaalikauden aikana.
 
                                          Nyt olisi hyvä tilaisuus hieman tehdä seurantaa tämän sosiaalitoimen
organisaatiouudistuksen tuloksista ja miettiä, tarvitaanko kaikkia niitä
jaostoja, joita meillä tällä hetkellä on ja ainakin sitä, onko niillä oikein
määritellyt tehtävät ja roolit.
 
                                          Sen takia – arvoisa puheenjohtaja – esitän toivomuspontta, että
 
                                          kaupunginvaltuusto edellyttäisi, että tämän vaalikauden
aikana selvitetään sosiaalilautakunnan jaostojen tehtävien
ja toimivallan tarkoituksenmukaisuus ja tehdään tarvittavat
muutosesitykset sosiaalitoimen johtosääntöön.
 

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Viime kaudella olin organisaatiokomiteassa, jonka työn tuloksena
osittain nämä jaostot, sosiaalitoimen jaostot syntyivät. Ja todella on
käynyt niin, että niissä ehkä tehtävämäärä on aika vähäinen ja
jaostojen toimenkuva ei sitten ehkä ole kovin motivoivakaan.
 
                                          Kannatan sen vuoksi valtuutettu Lehtipuun pontta.
 

Valtuutettu Ingervo

 
                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Jaostojen tehtävät ovat puhuttaneet paljon. Jossain jaostossa on tosi
paljon tehtävää ja jossain tosi vähän. Monet jaoston jäsenet ovat alun
perin halunneet varmaan päättämään vähän isommista asioista kuin
monissa jaostoissa on ollut päätettävissä.
 
Siksi on erittäin järkevä tämä valtuutettu Lehtipuun esittämä ponsi siitä,
että tarkistetaan laajemmasti näitä tehtäviä myös muissa jaostoissa.
Lapsiperhepalvelujaosto on ollut hyvin rankka, mutta nyt
lakiuudistuksen kautta se muuttuu hyvinkin kevyeksi.
 

Valtuutettu Räty

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja ja muut valtuutetut.
 
                                          Tämä asiahan on sellainen, mistä sosiaalilautakunnassa on virallisesti
ja epävirallisestikin keskusteltu. Ja sinänsä tämä valtuutettu Lehtipuun
esittämä ponsi on varsin hyvä ja asia on aivan oikea. Mutta tästä
asiasta on kyllä jo sovittu, että näin tullaan toimimaan. Tietenkin
tällaisia ponsia voi toki tehdä, mutta tämä asia on kyllä etenemässä.
 
                                          Sinänsä olen tästä asiasta edellisten puhujien kanssa aivan samaa
mieltä.
 
Itse olin kauhean harmissani siitä, että tämä asia tuotiin tällaisella
kiireellä, ensin lautakuntakäsittelyyn ja sen jälkeen valtuustoon. Tämän
yhden teknisen asian muuttaminen tässä johtosäännössä, kun tämä
lakiuudistusasia on kuitenkin ollut tiedossa jo jonkin aikaa ja tiedettiin,
että sosiaalitoimen johtosääntö pitää joka tapauksessa tämän takia
avata. Mielestäni olisi hyvä ollut tehdä se analyysi ja katsoa ne asiat ja
tehdä ne muutokset nyt tässä samassa yhteydessä. Mutta koska näin
ei ole, niin siitä, tosiaankin siitä tarkemmasta analyysista ja
pohdiskelevasta kannanotosta aiheeseen on jo sovittu. Mutta muuten
ihan hyvä ponsi.
 

Valtuutettu Kalima

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Täällä jo lautakunnan varapuheenjohtaja totesi, että tämä asia etenee
ja se on tietysti hyvä ponnella varmistaa.
 
                                          Sen vuoksi kannatan tämän ponnen hyväksymistä.
 
                                          Tässä oli myöskin kyllä toinenkin arvokas ajatus, tässä valtuutettu
Lehtipuun puheenvuorossa, se, että yleisemminkin mietittäisiin tätä
vastaavaa ongelmaa ja kysymystä siitä, miten nämä tehtävät ja
toimivalta yleensä sopeutuvat ja katsottaisiin periaatteessa läpi
keskeiset säännöt ja niiden ajanmukaisuus.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Tämä keskustelu on minun näkökulmastani painottunut vähän eri
tavalla kuin miten itse koen näiden jaostojen nykyisen tilanteen
suurimman ongelman.
 
                                          Mielestäni suurin ongelma on se, että silloin kun aluejaostot lopetettiin
ja siirryttiin uuteen organisaatiomalliin, väheni, heikkeni, osittain jopa
katosi yhteys alueisiin, asukkaiden tarpeisiin ja asukkaiden kannalta
katosi eräs vaikuttamisen ja yhteydenpidon väylä. Nyt tämä näkökulma
mielestäni pitäisi jatkopohdinnoissa ottaa aivan keskeiseksi ja miettiä,
miten näin suuren alueen, kuten nyt esimerkiksi sosiaalitoimi, kuinka
sen osalta vältetään se tilanne, että hallinto ja päätöksenteko irtoavat
niistä ihmisistä, joiden palveluista on kyse.
 

Valtuutettu Gartz

 
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Mielestäni tämä ponsiehdotus on ihan hyvä. Voimme tehdä tällaisen
selvityksen. Itse asiassa selvitystyö on jo aloitettu.
 
                                          Itse kuvittelin, että koska lapsiperhejaoston työmäärä vähenee
huomattavasti vuoden vaihteessa, olisimme voineet jo nyt yhdistää
päivähoitojaoston ja lapsiperhejaoston, mutta kävi ilmi, että se ei ole
lain mukaan mahdollista. Niin kauan, kun on olemassa
iltapäivätoimintaa myös sosiaalivirastossa, pitää olla erillinen
suomenkielinen ja erillinen ruotsinkielinen jaosto sitä varten. Joten se
suunnitelma kariutui lainsäädäntöön.
 
                                          Mutta yleisesti ottaen luulen, että monen jaoston jäsenellä on ollut
sellainen käsitys, että jaostoihin tulisi isompia kokonaisuuksia kuin mitä
nyt on tullut tai viety sinne, koska jaostothan käsittelevät yksilöitä
koskevia asioita pääasiassa. Tämä on varmaan tuottanut pettymystä
jaoston jäsenille. Varsinkin päivähoitojaostossa on ollut kovin vähän
näitä yksilöasioita. Päivähoitojaosto on selkeästi alityöllistetty.
 
                                          Mutta teemme tämän selvityksen mielellämme.
 

316 §

Esityslistan asia nro 7

LÄNSI-PASILAN TOIMISTOTONTIN MYYMINEN SAKSALAISELLE

DEGI DEUTSCHE GESELLSCHAFT FüR IMMOBILIENFONDS

M.B.H –NIMISELLE KIINTEISTÖRAHASTOLLE

 

Valtuutettu Kantola

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Meillä on käsillä tässä yhden tontin myyminen. Haluaisin nyt puuttua
tähän kysymykseen. Vähän ihmettelen, että tämä on tässä muodossa
tänne asti edes tullut.
 
 
                                          En halua puhua nyt mitenkään erityisesti sitä vastaan, että kaupunki
myy maata. Se voi välillä olla ihan sekä elinkeinopoliittisesti että
työllisyyspoliittisesti tärkeä asia. Ja sellaisia perusteluja me olemme
käyttäneet ja monia kauppoja tehty.
 
                                          Mutta kun lukee tätä esitystä, niin tässä ei oikeastaan ole mitään muuta
perusteluja kuin se, että yksityinen talon omistava yritys haluaa myydä
sen eteen päin ja sitten haluaa, että kaupunki myy siinä samalla siis
tontin ja heidän kauppansa menee paremmin. Sekin voisi vielä olla, jos
siinä olisi sitten jotakin muuta kaupungin kannalta erityistä perustelua.
Mutta nyt kun täällä sanotaan, sivulla 13, että kaupan perustelut, ”jotta
saavutetaan tämä meidän kiinteän omaisuuden myyntitavoite” -
taloushallinto tietysti sitä valvoo. Olen itsekin sen verran ollut
kiinteistölautakunnassa aikaisemmin ja nyt kun näitä budjettiasioita
taas käsiteltiin - niin mehän olemme tämän myyntitavoitteen ihan
hienosti saavuttaneet. Se on sinänsä yksi tärkeä tulon lähde. Mutta
eihän se nyt voi olla niin, että se on ainoa peruste tämäntyyppisessä
asiassa. Ja sitä paitsi, kun tässä puhutaan nyt vain kuitenkin 6 milj.
eurosta, niin jos me tämä perustelu hyväksytään kaupalle ja
tämäntyyppisille järjestelyille, niin sitten tällä perusteella me voidaan
myydä ihan mitä vaan.
 
                                          Olisin kaivannut, että tässä yhteydessä olisi vähän enemmän käyty
keskustelua niistä linjauksista, että onko sentyyppisiä asioita, että me
tarvitsemme Helsinkiin kiinteistömarkkinoille muita toimijoita, onko
sentyyppisiä muuta elinkeinopolitiikan aktivointia tai
työllisyysnäkökulmia, jotka perustelisivat tätä.
 
Ja kun ne kaikki näyttää tästä puuttuvan, esitän, että asia palautetaan
kiinteistölautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi.
 
                                          Päätösesityksessä ei ole esitetty tontin myynnille riittäviä elinkeino- tai
työllisyyspoliittisia perusteluja. Tarvitsemme liiketonttien myynnille
ajankohtaistetut linjaukset.
 

Valtuutettu Malinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Kannatan valtuutettu Kantolan tekemää palautusesitystä.
 
                                          Itse pyysin aikanaan kaupunginhallituksessa tätä asiaa pöydälle ja
hieman lisäselvityksiä siitä, miten meillä näitä linjauksia tehdään ja
miten vuokraus ja myynti suhteutuvat toisiinsa. Saimme 2-sivuisen
paperin siitä. (Välihuuto!) Ajattelin vielä vähän pihistää sitä.
 
                                          Mutta tämä selvitys itse asiassa, mikä saatiin, niin se nimenomaan
selvitti sitä, että tässä – mitä valtuutettu Kantola kertoikin –
tapauksessa me olemme todellakin erinäköisillä työllisyys- ja muilla
periaatteilla niitä myyntejä hyväksyneet. Mutta tässä oli aivan eri
periaatteet. Myyntitavoitteet varmaan saavutamme helpostikin.
 
Mutta se vuokrauksen ja myynnin suhteutettu toisiinsa, aivan selvästi
tuli tästä. Tämä ei ole värikalvo. Se mitä me saimme, on värillinen.
Mutta se näkyy tässä selvästikin. Se on tuossa. Noin reilu, mitä
pidempiaikainen tämä vuokra-ajan pituus on, selvempi on kaupungille,
edullista vuokrata, eli se on reilu kolmenkymmenen vuoden jälkeen se
taitekohta ja sitten se hyvin jyrkästi nousee se kaupungille se tuotto.
Varmaan llä perusteella meidän ei kannata tällaista.
 
Tämä yksittäinen kauppa vaikuttaa varsin kummalliselta. Sen takia on
hyvä selvittää nämä periaatteet, millä kaupunki tontteja jatkossa myy.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

 
                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.
 
                                          Muutama kommentti valtuutettu Kantolan ja valtuutettu Malisen
puheenvuoroissa esitettyihin näkemyksiin.
 
                                          Ensin vuokraus- ja myyntivaihtoehtojen vertailusta.
 
                                          Kuten valtuutettu Malisen esittämästä kaavakuvasta ilmeni,
lyhyemmällä aikavälillä eli noin neljäänkymmeneen vuoteen asti
vuokraus- ja myyntivaihtoehdot ovat varsin samanarvoisia, jolloin se,
vuokrataanko vai myydäänkö jokin tontti, voidaan ratkaista muilla kuin
taloudellisilla kriteereillä. Jos sen sijaan vertailu tehdään pitkällä
aikaperspektiivillä, vuokraaminen osoittautuu ainakin teoriassa
taloudellisesti edullisemmaksi, kun tontti pysyy vuokrakauden
loputtuakin kaupungin omistuksessa. Se voidaan vuokrata uudelleen
vuokrasta, joka perustuu kohonneeseen tontin arvoon.
 
                                          Tätä mahdollisuutta täysimääräisen tonttihinnan tarkistamiseen
vuokrakauden päättyessä ei kuitenkaan usein käytännössä ole,
varsinkaan jos kysymyksessä on esimerkiksi pitkäaikaisesti vuokrattu
asuntokohde ja vuokrausperusteen tarkistaminen täyteen
markkinahintaan johtaisi asukkaiden kannalta kestämättömän korkeaan
maanvuokraan.
 
                                          Käänteinen vaikutus vuokrausvaihtoehdolla on sen houkuttelevuuteen
pitkäaikaisena sijoituskohteena. Siksi useat instituutionaliset sijoittajat,
kuten tässä kyseessä oleva ostajaehdokas, edellyttävät tontin
hallitsemista omistusoikeudella. Tämä johtuu toisaalta siitä
epävarmuudesta, joka periaatteessa liittyy siihen vaiheeseen, jossa
vuokra-aika on loppumassa ja toisaalta taas puuttuvaan
mahdollisuuteen realisoida tontin arvonnousu siinä vaiheessa, kun
tontista halutaan luopua.
 
                                          Myös se periaate, jonka mukaan talousarvion myyntitulotavoitteen
ylittävät myyntitulot on voitu käyttää maan hankintaan ja
kiinteistökehityshankkeisiin on toiminut viime vuosina varsin
tuloksellisesti. Se on mahdollistanut merkittäviä asunto- ja
elinkeinopoliittisia hankkeita. Näistä voidaan mainita mm. tänä vuonna
tehty etuostokauppa valtiolta Hakuninmaalla ja Kuninkaantammessa,
Salmisaaren hiilivarastoalueen kehittäminen 5 000 työntekijän
vetovoimaiseksi toimitila-alueeksi, samoin Ruskeasuon
bussivarikkoalueen jalostaminen 3 000 työntekijän toimitila-alueeksi.
Maan myynnin ylituloilla on myös voitu puhdistaa pilaantuneita maita ja
näin nopeuttaa asuntoalueiden rakentamista.
 
                                          Länsi-Pasilan tapauksessa myynti on vielä tavanomaista edullisempaa,
koska vuokrausperusteena oleva ja siis vuokrasopimuksen mukainen
rakennusoikeuden hinta on 328 euroa kerrosneliömetriltä, kun taas
myyntihintana pidetään 450 euroa kerrosneliömetriltä, mikä on 37 %
korkeampi kuin vuokrasopimuksen mukainen rakennusoikeuden hinta.
Ja vastaavasti tontin arvona vuokrasopimuksessa sovelletaan 4,4 milj.
euroa, kun se kaupassa on 6 milj. euroa. Voimassa oleva
vuokrasopimus kerryttää siis 5 %:n tuottoa 4,4 milj. eurolle seuraavat
33 vuotta, kun taas kaupunki voi sijoittaa myynnistä saadun 6 milj.
euroa heti valitsemallaan tavalla tuottamaan.
 
                                          Ja kun ihmeteltiin, miten tämä on päässyt kaupunginhallitukselta
valtuustoon asti, esitys perustuu kiinteistölautakunnan yksimieliseen
esitykseen.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
 
                                          SKP:n ja asukaslistan ryhmähän on ollut jatkuvasti sitä mieltä, että
kaupungin ei pidä myydä maaomaisuutta tonttimaiden osalta.
 
                                          Valtuutettu Malisen esittämä käyrä osoitti hyvin havainnollisesti sen,
että pitkän päälle kaupungin omistus tulee kannattavaksi ja että tämä
koskee aivan erityisesti myöskin apulaiskaupunginjohtaja Saurin
todistuksen mukaan toimitilatontteja, joista tässä tapauksessa on kyse.
 
                                          Apulaiskaupunginjohtaja Saurin meille kertomat luvut osoittivat myös
sen, että vuokraamisvaihtoehto tässäkin tapauksessa olisi kaupungin
kannalta kannattavaa, että kysymys ei ole siis missään tapauksessa
tappiollisesta ratkaisusta, vaikka hylkäisimme tämän esityksen ja
palauttaisimme sen, kuten valtuutettu Kantola on esittänyt.
 
                                          Tässä on kysymys kaupasta, jolla vakuutusyhtiö Veritas yrittää muuttaa
rahaksi hyvällä paikalla olevan kiinteistön vuokrasopimuksen.
 
                                          Mielestäni kaupungin tehtävänä ei ole turvata sitä, että jokin vakuutus-
yhtiö voi hyödyntää kaupungin kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen
vielä paremmin ehdoin kuin mitä se on vuokrasopimusta aikoinaan
solmiessaan saanut sovittua ja nostattaa oman vuokrasopimuksensa
arvoa kaupungin myötävaikutuksella. Kaupan toisena osapuolena on
puolestaan kiinteistörahasto, jonka intressi on kerätä rahaa tonttimaan
arvon ja toimitilojen vuokrien nousulla.
 
                                          Tällä tontilla sijaitsevan rakennuksen pääkäyttäjä on TEKES, eikä tällä
ehdotetulla kaupalla edistetä mitenkään työllisyyttä tai muita kaupungin
elinkeinopoliittisten tavoitteiden kannalta tärkeitä asioita.
 
                                          Päätöksen perusteluissa ei ole yhtään ainoaa faktaa siitä, miten tämä
nyt tehty esitys vastaisi valtuuston aikoinaan tekemiä päätöksiä tonttien
myyntiperusteista.
 
                                          Eli kannatan valtuutettu Kantolan palautusesitystä.
 

Valtuutettu Pajamäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Tämä on poikkeuksellinen asia, jota me olemme oikeastaan täällä
pitkään – niin kuin valtuutettu Hakanenkin sanoi – seurattu sitä, millä
periaatteilla kaupunki myy omia tonttejaan.
 
 
                                          Jos me hyväksytään tämä kyseinen toimistotontin myyminen, niin
ytännössä tämä on ennakkotapaus. Me luovutaan silloin kaikista
niistä periaatteista, jotka tällä hetkellä meillä on ollut, esimerkiksi
koskenut työllisyyttä tai kiiinteistöjalostusta joihinkin muihin
tarkoitukseen. Tällä ratkaisulla kaupunki luopuu siitä periaatteesta, että
se pääosin pyrkisi omistamaan päätonttinsa.
 
                                          Mitä tulee siihen, että kaupunki näillä myyntituotoilla voi sitten ostaa
tontteja Hakuninmaalta, Kuninkaantammesta ja käyttää sitä tällaiseen
kiinteistön kehittämiseen, ei meillä kaupungilla ole mitään
likviditeettiongelmaa. Kaupunki voi ihan hyvin ostaa edelleen
Kuninkaantammesta ja Hakuninmaalta tontteja myös niillä
vuokratuotoilla, siis vuokratuotoilla, jotka tässä yksiselitteisesti
osoitettiin olevan lyhyellä aikavälillä saman, pitkällä aikavälillä
suuremman. Kaupunki ei tarvitse sitä rahaa juuri nyt.
 
                                          Kummastelen kyllä näitä röyhkeitä perusteita esimerkiksi siitä, että me
halutaan painottaa kaupunkia vetovoimaisena kohteena ulkomaalaisille
kiinteistösijoittajille. Mitä vuotta nyt eletään – apulaiskaupunginjohtaja
Sauri? Helsingin kaupunki on ollut vetovoimainen ulkomaisille
kiinteistösijoittajille jo vuosikausia. Meidän ostoskeskuksetkin ovat
ulkomaisten kiinteistösijoittajien omistamia. Ei olla enää 1990-luvun
puolessa välissä.
 
                                          Ja toinen tavoite, tämä, että saavuttaa talousarvion mukainen
myyntitulostavoite, me ylitettiin se viime vuonna. Me ylitetään se aina
jos vaan halutaan. Se on helppoa.
 
                                          Eli ilman muuta pitää palauttaa tämä kyseinen myynti.
 

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          En kannata asian palauttamista.
 
                                          Täällä on keskusteltu siitä, että tuottaako tontti enemmän vuokrattuna
tai myytynä.
 
                                          Täytyy sanoa, että tässä kaupunki on joko neuvotellut tai yksipuolisesti
päättänyt varsin hyvistä ehdoista, että jos nyt vuokra määritellään 4,4
milj. euron hinnalla ja myyntihinta on 6 milj. euroa, niin ihan varmasti
tämän tontin kohdalla tuottaa paremmin myydä. Varmaan sen vuoksi
kiinteistölautakunta tässä esityksessään on ollutkin yksimielinen.
 
                                          Se, mikä budjetissa oleva maan myyntitavoite, niin tietyllä tavalla
siellähän on kahdenlaista myyntiä. On sitä myyntitavoitetta, joka
käytetään budjetin yleiskatteeksi, joka voidaan tietysti sanoa, että se ei
ole kauhean tuottavaa, kun silloin ne rahat syödään pois ja
neljänkymmenen vuoden päästä niitä ei voida käyttää uudestaan.
Mutta sellainen myyntituoton muoto, tai myynnistä saatava tulo, joka
käytetään uuden maan hankintaan, on erittäin tuottavaa.
 
                                          Twain on sanonut, että maata ei enää valmisteta ja siksi sitä kannattaa
ostaa. Mutta kaupungilla on tietynlainen monopoli maan
valmistamiseen, koska kaupunki voi kaavoittaa lisää liiketilaa tai
asuintilaa. Ja vielä Helsingissä me joudumme valmistamaan maata
uudestaan sen takia, että meidän täytyy puhdistaa saastuneet maa-
alueet. Eli muuttamalla kiinteistöomaisuutemme muotoa me oikeastaan
takaamme sen, että neljänkymmenen vuoden päästä myös on rahaa,
joka voidaan käyttää sitten budjetin yleiskatteeksi.
 
                                          Ja tässä palautusehdotuksessa toivotaan tällaisia liiketonttien myynnille
ajanmukaistettuja linjauksia. Meillä on MA-ohjelma tulossa valtuuston
käsittelyyn. Varmasti MA-ohjelmaan voidaan tällaisia linjauksia liittää.
 

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
                                          En ajattele, että maata ei kannattaisi myydä.
 
                                          Valtuutettu Krohn sanoi äsken ihan hyviä perusteita, miksi niin tehdään.
Mutta mielestäni ne eivät ole hyviä perusteita tässä kyseessä olevassa
tontissa. Sen takia tulen äänestämään palautusesityksen puolesta.
 
                                          Kysymys on siitä, että tässä kohtaa todellakaan – kuten valtuutettu
Kantolan esityksen perusteluissa hyvin kuultiin – ole esitetty sen
enempää elinkeinopoliittisia kuin työllisyyteen liittyviä perusteita, miksi
juuri tämä tontti kannattaisi tässä yhteydessä myydä.
 
                                          Perusteluiden yhteydessä on kerrottu, että myynti tulisi kaupungille
edullisemmaksi ensimmäisen 40 vuoden ajan, jos suhdanteet säilyvät
nykyisellään. Mutta kun kaupunki tietysti on täällä myös 40 vuoden
lkeen varmasti – sitä mieltä me olemme täällä – niin näitä pitää
pystyä perustelemaan kannattavuussyillä ja jos ei se kannattavuus ole
tontin myyntiin liittyvä suoraan, niin se täytyy tulla välillisesti niitten
elinkeinopoliittisten vaikutusten kautta, jota tämä manööveri tuottaa.
Niitä juuri ei ole kerrottu. Sen takia mielestäni on tyhmää ja jollakin lailla
valtuuston kannalta nurinkurista hyväksyä näillä perusteilla
tämäntyyppinen ätös.
 
                                          Jos me hyväksytään myynti näillä ehdoilla ja näillä perusteluilla, niin
mikä on se tilanne, jolloin me ei myydä? Meidän linjoittava ratkaisu ja
valta ja näkemys katoaa kokonaan, jos me tehdään tämä. Tietysti
voidaan sanoa, että kohta niistä päätetään uudestaan, kun tulee nämä
MA-ohjelmajutut ja muut, mutta siihen saakka eletään mielestäni niitten
perusteiden mukaan, jotka olemme tehneet. Mielestäni niin kannattaa
tässä tehdä.
 
                                          Kannattaa miettiä, mitä signaalia me oikeasti lähetetään markkinoille.
Jos me halutaan toimia ja myydä näillä edellytyksillä jatkossakin
tontteja, niin silloin se signaali on oikein. Mutta kyllä minä haluaisin
edistää sitä elinkeinotoimintaa näillä ratkaisuilla hiukan strategisemmin
ja hiukan mietitymmin. Ihmettelen, että tämä päätös on tällä lailla
syntynyt.
 
                                          Ja niin kuin sanottu, kannatan palautusta.
 

Valtuutettu Sademies

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.
 
                                          Minä kannatan palautusta.
 
                                          Perustelen tätä sillä, että Länsi-Pasilassahan vasta on kaava
valmistunut. Sinne rakennetaan voimakkaasti lisää. Siitä tulee
voimakas liikekeskus. Ihan muutamassa vuodessa sanon, että siellä
tonttien ja rakennusten arvo tulee nousemaan useita kymmeniä
prosentteja. Ei kai tällainen kiinteistösijoitusyhtiö mikään typerys ole,
että se iskee kätensä suoraan sanottuna sontaan. Se on ihan varmaa,
että siellä osataan laskea nämä asiat pikkuisen pitemmällä aikavälillä ja
todetaan, että tämä on kannattavaa bisnestä.
 
                                          Pitääkö meidän antaa se kannattava bisnes ulkomaiseen omistukseen,
vai pidetäänkö me se itse? Haudotaan sitä tonttia ja rakennusta
muutama vuosi ja katsotaan, paljon siitä sitten tarjotaan, kun Pasila on
rakennettu valmiiksi. Olen ihan varma, että siitä maksetaan monta
kymmentä prosenttia enemmän silloin.
 
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Krohnin palauttamista vastaan esittämät perustelut eivät
mielestäni olleet kestäviä.
 
                                          Budjetissa olevat tonttien myyntitavoitteet on jo monena vuonna ylitetty
ja niin on tapahtunut tänäkin vuonna. Mitään muita tonttien
myyntitavoitteita meillä ei ole.
 
                                          Ja toiseksi:
 
                                          Uusien alueiden rakentaminen niin Helsingissä kuin muuallakin on
rkevää vain silloin, kun uudet alueet ovat pitkän päälle kannattavia
rakentaa. Ei missään lähdetä siitä, että uuden alueen rakentaminen
tehdään myymällä vanha omaisuus pois ja ikään kuin hölmöläisten
tyyliin tilkkutäkkiä leikataan päästä toiseen, vaan uusia alueita
rakennetaan, koska se on pitkän päälle järkevää, tuottavaa, taloutta
edistävää ja kannattavaa toimintaa.
 

Valtuutettu Ojala

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Vasemmistoliitossa me kannatamme myöskin, että tämä asia
palautetaan uudelleen valmisteluun.
 
                                          Totean vain nyt sen, että tähän asti olemme olleet kyllä vähän
huutavan ääni korvessa tässä valtuustossa, kun olemme esittäneet
kritiikkiä siihen nähden, että Helsingin kaupunki myy niin hanakasti
omaa maataan. Nyt onneksi muutkin ovat havahtuneet. Tästä olemme
tietysti iloisia.
 
                                          Useita vuosia todella budjetteihin on asetettu aika mittavat
maanmyyntitavoitteet, jotka on vuosikausia ylitetty. Ja kaikki me
tiedämme, että kerran myyty on kerran sitten lopullisesti menetetty.
 
                                          Ja kuten täällä on aikaisemmissa puheenvuoroissa tuotu esille, niin
pitkäaikaisen vuokratuotto ylittää kyllä myyntituotot selkeästi ja Helsinki
voi aivan hyvin tehdä uusia linjauksia esimerkiksi vuokra-aikojen
suhteen. Ei olisi mikään kauhistus vuokrata esimerkiksi 60 vuodeksi tai
miksei jopa 100 vuodeksi. Aivan hyvin näin voitaisiin tehdä. Me
voisimme ottaa myöskin tässä suhteessa oppia esimerkiksi Lontoosta.
Tietääkseni siellä Lontoon hyvillä liikepaikoilla tontit ovat vuokrattu, eikä
niitä suinkaan ole myyty pois.
 
                                          Eli mielestäni on aiheellista, että tämä asia palautetaan ja todellakin
tarvitaan ajanmukaiset uudet linjaukset, miten menetellään jatkossa, oli
sitten liiketonteista tai asuntotonteista kyse.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Täällä salissa monesti on puhuttu siitä, että tehdäänkö päätöksiä
ideologiselta pohjalta vai asiapohjalta.
 
                                          Tässä kohdassa kun katsottiin perusteita tämän tontin myymiselle ja
sitten kun vertaa niitä niihin perusteisiin, jotka aikaisemmin on käytetty,
niin täytyy sanoa, että tässä tämä esitys tontin myymisestä on
puhtaasti ideologiselta pohjalta, siltä pohjalta, että pitää myydä
mahdollisimman paljon kunnan omaisuutta. Muuhun tulokseen ei voi
tulla kuin tähän tämän esityksen pohjalta ja niiden perusteiden pohjalta.
 
                                          Oli mielenkiintoista nähdä, että niin suuri osa vihreästä
valtuustoryhmästä lähti tässä asiassa porvareiden, oikeiston linjalle ja
oli sillä kannalla, että ideologisesti Helsingissä halutaan myydä
Helsingin omaisuutta, vaikka pitkällä tähtäimellä taloudellisesti olisi
järkevämpää ilyttää tämä omaisuus meidän yhteisessä potissa.
Mutta tämä oli mielenkiintoista, että tämä tuli tällä tavalla ilmi. Olen
hämmästynyt siitä.
 

Valtuutettu Helistö (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Ymmärrän kyllä, että poliittiseen liturgiaan kuuluu heikon kumppanin
pilkkaaminen eräällä lailla.
 
                                          Minä en kyllä nyt ihan ymmärtänyt valtuutettu Arhinmäen pointtia
nimenomaan nostaa Vihreät tässä nyt kepin nokkaan, varsinkin kun
puolet vihreistä oli teidän, vasemmistolaisten kannalla. Minä muiden
muassa.
 

Valtuutettu Ingervo (vastauspuheenvuoro)
 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Itse ajattelen, että tämä oli yksittäistapaus eikä ennakkotapaus.
 
 

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Joo, valtuusto. Ideologista tai ei, mutta mielestäni tämä kyllä indikoi
vähän sitä, että tässä täytyy oikeasti funtsata niitä periaatteita.
 
Meillä on aikaisemmin tämäntyyppisissä myyntipäätöksissä, joita
toisinaan olen itsekin kannattanut nimenomaan siitä syystä, että niillä
on ollut myöskin myyntituoton ja vuokratuoton vertailun ohella jotain
elinkeinovaikutuksia eli on haluttu joku hanke, joka tuottaa työllisyyttä
tai jotain muuta aktiviteettia helsinkiläiseen elinkeinoelämään.
Toisinaan ne perustelut ovat olleet parempia ja toisinaan vähän
onnahtavampia, mutta ne ovat yleensä kuitenkin aina tehty. Siinä
mielessä tämä on ennakkotapaus, että tällä kertaa ei edes ollut tehty
niitä perusteluja. Juuri niitä perusteluja kaipaamaan minä jäin.
 
Mielestäni tämä esitetty palautusesitys oli muotoiltu siinä suhteessa
erityisen hyvin. Siinä ei suinkaan vastustettu myyntiä ideologisesti
koko ? periaatteellisista syistä, vaan haettiin sitä perustelua, että
mihin tällä on pyritty, kun sitä ei papereista löytynyt.
 
                                          Mielestäni tässä tehtiin päätös, joka vaatii jonkun verran funtsaamista
kyllä kaikissa ryhmissä tämän jälkeen.
 

Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Rantanen puhuu ihan järkeviä täällä todellakin.
 
                                          Toivon, että tuosta äskeisestä äänestystuloksesta huolimatta tätä asiaa
mietitään ihan vakavasti. Tämä päätös on nyt tehty ja se meni niin kuin
meni. Se ei ollut hyvä päätös, mutta se meni niin kuin meni.
 
                                          Kyllä minä toivon todellakin, että nyt kaupungin johto lähtee asiassa
liikkeelle ja tuo meille käsittelyyn selkeät linjausesitykset, miten
jatkossa toimitaan. Näin ei missään nimessä kannata pitkän päälle
mennä.
 
                                          Vasemmistoliiton puolelta voin sanoa sen, että emme me ole
ideologisesti aina vastustamassa, päinvastoin. Me haluamme, että on
järkevät perusteet. Joskus voidaan myydä, mutta se ei voi olla mikään
itsetarkoitus, rahantekokone eikä niin, että sillä tavoin jopa pyritään
sitten ylittämäänkin ne asetetut tavoitteet. Totta kai voidaan sanoa, että
ne ovat menneet hyviin kohteisiin. Hyviä kohteita löytyy kyllä aina,
mutta kun niitä voidaan saada, sitten tuottoa voidaan saada pitkällä
tähtäimellä myöskin vuokraamalla.
 

Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Ihan periaatteessa puhun puhujapöntöstä, että näen, kenelle puhun eli
arvoisan valtuuston.
 
                                          Ihmettelen kyllä tätä valtuutettu Arhinmäen tulkintaa, että taitaa olla
aika tasan kaksi viikkoa siitä, kun hän on yhdessä koko muun
valtuuston kanssa yksimielisesti hyväksynyt budjetin, jossa sitoudutaan
myymään 53 milj. euron edestä kiinteistöomaisuutta ja sitten hän kaksi
viikkoa myöhemmin täällä sanoo, että ei tällaista ätöstä ole tehty ja
että on väärin, että osa vihreistä on tällaisessa mukana.
 
                                          Valtuutettu Helistö ihan oikein hämmästelikin, että mitä hän nyt on
tehnyt väärin, kun kannatti vasemmiston esitystä.
 
                                          Itse olin toisella kannalla. On tietysti varmaan niin, että aina voidaan
esityksiä kritisoida ja niitä perusteluita kritisoida.
 
Pahoittelen kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana sitä, että vaikka
me saimme sitten oikein hyvän muistion – josta valtuutettu Malinen
täällä näytti yhden kuvan – niin emme hoksanneet kirjoittaa siitä niitä
olennaisia rivejä päätöksen perusteluiksi. Keskustelu toki käytiin siellä.
Keskustelua on ilmeisesti käyty myös kiinteistölautakunnassa, jonka
alkuperäinen esitys on yksimielinen, vaikka sielläkin on yksi
vasemmistoliiton ja kaksi sosialidemokraattien edustajaa
lautakunnassa mukana.
 
                                          Kaiken kaikkiaan pidän päätöstä silti hyvänä, vaikka perustelut nyt
ssä esityslistalla ovat olleet hieman vajaita. Niitä perusteluita on
täydennetty valtuustokeskustelussa, niin kuin pitääkin.
 
                                          Ja mitä tulee näihin palautusesityksessä haikailtuihin linjauksiin, niin
saan kai huomauttaa, että heti tammikuussa käsittelemme maankäyttö-
ja asumisohjelmaa, että siihenhän ne linjaukset varmaan kirjoitetaan,
jos niitä halutaan.
 
 

Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Ensin valtuutettu Lehtipuun kritiikkiin siitä, että myyntitavoitteet on
hyväksytty.
 
                                          Myyntitavoitteet on joka vuosi ylitetty, ei alitettu, vaan ylitetty vuodesta
toiseen. Olemme myyneet meidän yhteistä omaisuutta huomattavasti
isommalla määrällä kuin budjettiin on kirjattu. Se on ensimmäinen
kysymys.
 
                                          Toinen kysymys on se, että periaate, jolla Vasemmistoliittokin on
hyväksynyt myymistä, ensimmäinen on ollut se, että myytävä maa-alue
sijaitsee mahdollisesti niissä tapauksissa, pidämme ymmärrettävänä,
jos Helsinkihän omistaa paljon maa-aluetta myös omien rajojensa
ulkopuolella. Silloin voidaan nähdä järkeväksi. Myös
elinkeinopoliittisesti voi olla järkeviä syitä. Esimerkiksi sillä tavalla, että
saadaan merkittäviä työpaikkoja Helsinkiin, ainoastaan sitä kautta, että
saadaan tällainen niin kuin myymälätontti, saadaan toimija. Mutta nyt
tässä ei ollut kummastakaan näistä kysymys. Tässä ei ollut
elinkeinopoliittisia perusteita. Ja kun tiedämme, että meidän
myyntitavoitteemme ovat ylittyneet vuodesta toiseen, niin ei ole
senkään suhteen ollut tarpeita. Silloin voidaan sanoa, että tässä ollaan
myymässä tämä tontti, sitähän ei olla vielä myyty, mutta ollaan
myymässä, jos tämä päätös tulee nyt voimaan. Silloin myydään lähinnä
ideologisista perusteista.
 
                                          Ja miksi ihmettelin vihreitä erityisesti.
 
                                          Siinä myönnän, että valtuutettu Helistö on oikeassa, että olisin pitänyt
erityisesti kohdistaa kokoomuksen suuntaan, joka sanoi, että
ideologisista syistä Vasemmistoliitto ja vasemmisto vastustaa joitain
asioita, esimerkiksi yksityistämistä tai omaisuuden myymistä. Kyllä
tässä nyt näyttää siltä, että ideologisista syistä ollaan myyty, koska ei
ole elinkeinoperiaatteita. Ihmettelin, miten osa vihreistä lähti myös
tähän mukaan.
 
                                          Mutta tässä halusin ennen muuta nostaa esille sen, että kokoomus kun
kritisoi, että ideologisista syistä vastustetaan yksityistämistä.
 

Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Nyt joko valtuutettu Arhinmäki tai minä tulkitsemme vuosilukuja väärin,
koska kyllä kai tässä on tuon päätösklemmin 2 mukaan todettava, että
kauppa tehdään vuoden 2008 puolella. Minun matematiikkani mukaan
tämänkin kaupan jälkeen se valtuuston yksimielisesti hyväksymä
maanmyyntitavoite on ensi vuoden osalta 47 milj. euroa vajaa. Jään
odottamaan niitä valtuutettu Arhinmäen esityksiä, että miten tämä
ytetään ja palataan sitten tähän ylityspuheeseen.
 

Valtuutettu Könkkölä (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Arhinmäelle:
 
                                          Eikö nyt ole sentään hyvä, että joillakin vielä on ideologiaa.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Lehtipuulle haluaisin esittää ensinnäkin ihmettelyni siitä,
mihin on unohtunut sukupolvivastuu. Miksi tässä asiassa ei piitata
tulevista sukupolvista? Eletään kuin Helsingin kaupunki olisi vain
meidän ikäluokkamme tarpeita varten.
 
                                          Toinen kommentti valtuutettu Lehtipuulle.
 
                                          Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt yksimielisesti ensi vuoden
talousarviota.
 
                                          Toivon, että yleensäkään valtuustossa ei suhtauduttaisi tällä tavalla
erimielisyyksiin. Isot ryhmät kuvittelevat, että on tehty yksimielisesti
jotain, jos ne yhdessä sopivat jotain.
 
                                          Ja kolmanneksi:
 
                                          Mielestäni olennaista tässä nimenomaisessa esityksessä on se, että ei
ole esitetty minkäänlaista elinkeinopoliittista perustelua myynnille. Ne
työpaikat ovat siellä. Ne eivät lisäänny kaupan myötä. Eikä mikään
muukaan kaupungin elinkeinopoliittinen tavoite tällä etene.
 
                                          Vastustan tontin myyntiä. Pyydän merkitsemään pöytäkirjaan eriävän
mielipiteen sen johdosta, että äskeinen esitys palautuksesta hylättiin.
 

Valtuutettu Kantola

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Halusin tällä palautusesityksellä kiinnittää vakavaa huomiota siihen,
että meidän todella tarvitsisi täällä valtuustotasolla olla selvillä siitä, että
millä perusteilla edistämme, jos myymme tontteja, niin mitkä ne
perusteet ovat, miten vaikutetaan elinkeinopolitiikkaan.
 
                                          Kaupunginjohtaja on aikaisemmin muissa yhteyksissä pitänyt esillä
tätä, että kuinka Helsingissä yritetään nyt tehdä parempaa
elinkeinopolitiikkaa - meillä on alan virkamiehiä ja muuta – ja
kuitenkaan sitten ne puheet eivät millään lailla realisoitunut tässä
kysymyksessä niin, että olisi jäänyt vähän parempi kuva siitä, että
miten tässä asiassa on haluttu toimia näin ja että miten valmistelu on
sitten kaiken kaikkiaan mennyt näin.
 
                                          Olen tyytyväinen siitä, että tässä keskustelussa useampikin viittasi
siihen, että MA-ohjelma on tulossa. Ja kuten valtuutettu Lehtipuu täällä
totesi, niin se on se hyvä vaihe nyt sitten ihan lähitulevaisuudessa
palata tähän asiaan vakavasti uudelleen.
 

Valtuutettu Malinen (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Olen aivan samaa mieltä kuin valtuutettu Kantola.
 
                                          Voisin veikata, ettei montaa vuotta, kun tämä saksalainen yhtiö sen
sitten aikanaan myy aikamoisella voitolla tähän nähden. Veikkaisin,
että muutama vuosi, niin se on tuplahinta.
 

Valtuutettu Soininvaara

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Mielestäni tämä ratkaisu oli aika makuasia. Tässä olisi voitu päätyä
toiseen tai toiseen ratkaisuun.
 
                                          Itse olen sitä mieltä, että kaupungin pitäisi kiinteistöpolitiikassa olla
aktiivinen, ostaa paljon raakamaata ja rahoittaa se valmiiksi
jalostettujen tonttien myynnillä.
 
Tämän tontin osalta myymistä puoltaa se, että tontti on sinänsä
valmiiksi jalostettu. Siihen ei varmaan kukaan suunnittele koskaan
enää lisärakennusoikeutta. Sitä vastaan puhuu jonkin verran se, että
alueen arvo saattaa jatkossa nousta.
 
                                          Omaan äänestyskäyttäytymiseeni vaikutti se, että mielestäni tämä
politiikka on joukkueurheilua ja niitten poliittisten ryhmien, jotka tätä
vastustivat, olisi pitänyt vastustaa sitä myös kiinteistölautakunnassa.
 
                                          On aivan kohtuutonta, että jos kaupungin virkamiehet ensin luottaen
kiinteistölautakunnan tukeen neuvottelevat jonkun ratkaisun ja sitten
valtuusto vetää siitä maton alta pois. Pitäkää huolta omista
kiinteistölautakunnan edustajistanne, jos olette tällä kannalla.
 
                                          Ja sitten huomautan, että tämähän on Pekka Korpisen kaudella
käynnistetty hanke, Pekka Korpisen siis käynnistämä hanke. Siinäkin
mielessä tietysti demarit voisivat pitää ikään kuin huolta omistaan myös
valmisteluvaiheessa.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Usein aikaisempina vuosina olemme ylittäneet myyntitavoitteen.
 
Ymmärrän niin valtuutettu Lehtipuun puheenvuoroa, että ensi vuonna,
johon tämä myynti tulee, niin vihreätkin vastustavat jokaista myyntiä,
joka ylittää sitten siinä vaiheessa budjetoidun. Eli ensi vuonna emme
tule enää ylittämään tonttien myynnissä sitä mikä budjettiin on laitettu,
vaan Vihreät vastustavat siitä eteenpäin jokaista riippumatta siitä, onko
elinkeinopoliittisia syitä tontin myynnille tai ei.
 

Valtuutettu Helistö (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Todellakin, valtuutettu Arhinmäki alkaa nyt toimimaan vihreiden ryhmän
johtajana vai? (Välihuuto!) Älä nyt tulkitse.
 
                                          Me tuemme kaikkia hyviä myyntejä sen jälkeen, kun 47 000 miljoonaa
on tienattu. Ei kai tätä nyt kannata millään mittatikulla katsoa, että mitä
myydään ja mitä ei. Kannattaa tehdä hyviä kauppoja.
 

Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Lyhyesti totean vaan, että kun tässä nimenomaan perusteltiin, ei
kaupan hyvyydellä, vaan sillä, että tämä myynti sillä, että pitää täyttää
tämä tavoite, joka on budjettiin asetettu.
 

Valtuutettu Näre

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Hakasen esiin ottama sukupolvivastuu ja valtuutettu
Arhinmäen esiin ottama ideologinen kysymys ovat tärkeitä näkökulmia.
 
                                          Itse äänestin palautuksen puolesta myös taloudellisesta näkökulmasta.
Mielestäni on huonoa omistajapolitiikkaa luopua omaisuudesta ilman
pakottavaa syytä. Olisi parempi säästää pahan päivän varalle elikä
juuri niille uusille tuleville sukupolville.
 

318 §

Esityslistan asia nro 9

KRUUNUNHAAN TONTIN 4/4 (LAMPAN TALO) ASEMAKAAVAN

MUUTTAMINEN (NRO 11623)

 
 

Ledamoten Dahlberg

 
Ärade ordförande.
 
Eftersom klockan är så mycket så ska jag försöka hålla mig kort. Jag
hör till dem som gillar gamla hus. Jag hör också till dem som gillar att
gamla hus används till någonting annat än bara kontor och därför
tycker jag att det är utomordentligt bra att de här gamla kvarteren ska
livas upp med annan verksamhet än bara stadens olika verk. Det var
mycket intressant att läsa den här beredningen av ärendet. Här
kommer historia som visar att det här huset har haft en, alltså det här
huset som kallas Lampaska huset. Jag tycker att man hellre kunde
kalla det Johan Lampas hus, så att man inte får så egendomliga
associationer, åtminstone om man har finska som modersmål.
 
Här finns vissa intressanta saker i den svenska översättningen, bl.a.
detta att den svenskfödda fortifikationskonduktören Pehr Granstedt har
gjort ritningarna. I följande ärende omnämns han som
befästningskonduktören. Det kunde ju vara bra förstås om man kunde
använda samma uttryck i vardera ärendet. För övrigt så är det ju
ganska lustigt detta med att en konduktör har ritat det här huset, det
har då naturligtvis inte samma betydelse som konduktören på tåget
eller i spårvagnen. Men eftersom man har gett en förklaring till andra
litet ålderdomliga uttryck som risalit (framskjutande parti av fasaden)
och rusticerad (dvs. fasadstenar med sträv yta), så kunde man ju också
ha gett en liten rklaring till det här ordet. Men roligare blir när man
kommer till sidan 25 där det står att år 1934 byggdes huset om till
ämbetsverk och staden övertog tomten 1936. De rum som är
ombyggda för kontorsbruk har en förvirrad stil. Jag blev litet förvirrad
när jag läste det här och sedan kollade jag upp här i Harry Bogomoloffs
finska text och där stod det att tyylillisesti sekava, så att man hade väl
avsett att den ursprungliga stilen hade gått förlorad i och med det här.
 
Två stycken senare läser man om stadsmuseets skyddsmål, det är att
husets exteriör, de ursprungliga konstruktionerna, den ursprungliga och
därmed jämförbara fasta inredningen och rumshelheterna skall bevaras
och vid behov återställas. Då undrar jag förstås vem som avgör detta
behov, är det då användaren eller Museiverket eller är det bara
byggnadsteknik som gäller. Det kunde ha varit bra att veta.
 
Man kan inte låta bli att förvåna sig gång på gång att Museiverket har
så ohyggligt svårt att tänka sig att gamla byggnader ska kunna
användas också i vår dag för ett modernt bruk. Att skriva då att täcka
hela gården ger gården karaktär av interiör. Det leder till att det blir
väsentligt svårare att orientera sig enligt tomtstrukturen och interiören
och exteriören. Jag har väldigt svårt att begripa varför de har sådana
svårigheter på Museiverket att kunna se det som alla andra ser, ett
glastak mot himlen, det gör inte en gård till en interiör.
 
Sedan står det litet senare Nylands miljöcentral som i sitt utlåtande
skriver, eftersom huset är synnerligen välbevarat i ursprunglig form
också inomhus, skall förhandlingar om den detaljerade planeringen
föras med stadsmuseet och eventuellt också med Museiverket.
 
Hoppsan, sade jag när jag läste det här! För det står ju inte alls i
kongruens med texten på sidan 25 där de ombyggda rummen uppvisar
den tidigare nämnda förvirrade stilen.
 
Mera har jag egentligen inte att säga om det här. Jag tänkte att jag
bara roar er litet till natten.
 

319 §

Esityslistan asia nro 10

KRUUNUNHAAN TONTIN 4/4 (LAMPAN TALO) VUOKRAUSPERUSTEET

JA RAKENNUSTEN MYYMINEN

 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Tämä talo, Lampan talo, on kulttuurihistoriallisesti arvokas, kuten
tiedämme, Helsingin paraatipaikalla. Sen säilyttäminen kaupungin
omistuksessa on mielestäni tärkeää.
 
                                          Päätösesityksen perusteluissa todetaan, että kaupunki on vasta
aloittanut kaupungintalokortteleiden elävöittämistä ja kehittämistä
koskevien suunnitelmien valmistelun. Heti tämän jälkeen ilmoitetaan
kuitenkin, että Lampan talon myyminen ei ole näiden
kehittämistavoitteiden vastaista.
 
 
                                          Voi kysyä, miten kaupunginhallitus voi tietää ennalta, mihin näiden
kortteleiden kehittämissuunnitelmissa päädytään?
 
                                          Esimerkiksi Kruununhaan asukasyhdistys on esittänyt tällaisten tilojen
varaamista kansalaisjärjestöjen ja kaupungin palvelujen käyttöön.
 
                                          Kaupunginhallitus ilmoittaa, että se aikoo myydä tontilla olevat
rakennukset Kari Management Companylle.
 
                                          Olen sitä mieltä, että kaupungin ei pidä myydä näitä vanhoja
kruununjalokiviään Kauppatorin ja Kaupungintalon ympäriltä.
 
                                          Esitän, että kaupunginvaltuusto päättää palauttaa esityksen uudelleen
valmisteltavaksi niin, että Lampan talon tulevasta käytöstä tehdään
esitys osana laajempaa kaupungintalokortteleiden kehittämistä.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Pyydän merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.
(Puheenjohtajan välikommentti.)
 

320 §

Esityslistan asia nro 11

MUNKKINIEMEN TONTTIEN 30080/10 JA 30081/18 SEKÄ KATU- JA

VESIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11697)

 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

 
                                          Puheenjohtaja. Ordförande. Hyvät valtuutetut. Bästa fullmäktige.
 
                                          Asiaan 11:
 
                                          Ilmoitan, että esityslistan sivulla 55 mainittu sopimus on allekirjoitettu
20.11.2007.
 
 
 
                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
 
 
 
                                          Rakel Hiltunen                                      Hannu Hakala
                                          puheenjohtaja                                       osastopäällikkö
                                          (paitsi osa 314 §:n kohdalla)
 
 
 
                                          Harry Bogomoloff
                                          puheenjohtaja
                                          (osa 314 §:n kohdalla)
 
                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
 
 
 
                                          Ben Zyskowicz                                     Terhi Mäki
                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu