Voiko ihanammin ilta enää alkaa,

                                          onko ihanampaa istuntoa kuin tää,

                                          budjetponnet odottaa, nuijaa pöytään lyödä saa,

                                          ääntä säästäen puhe suomeks vaan.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Koska tuolla takana mikrofoni ei toimi, tulen tähän eteen ja ilmoitan
jättäväni eriävän mielipiteen talousarvion 2008 ja taloussuunnitelmaan
mm. siitä syystä, että talousarvio perustuu osittain alibudjetoimiseen,
joka on lain vastaista, enkä voi sitä mm. tästä syystä hyväksyä.

 

                                          Jätän myöskin eriävän mielipiteen päätökseen korottaa
joukkoliikenteen tariffeja, jota pidän valtuuston aikaisemmin
hyväksymien tavoitteiden vastaisena ja myöskin kaupungin ympäristö-
ja liikennepoliittisten tavoitteiden vastaisena.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Esitän Arja Roution tilalle kaupunginmuseon johtokuntaan uudeksi
varsinaiseksi jäseneksi Päivi Sillanpää ja varajäseneksi Marja Lahtinen.
(Puheenjohtajan välikysymys.) Lahtinen. Jätän kirjallisesti tämän
ehdotuksen.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Esitän Milla Viksténin henkilökohtaiseksi varajäseneksi
satamalautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi
Tiina Vallilaa.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.

 

                                          Tämän ehdotuksen perusteluissa viitataan tarpeeseen vahvistaa
kaupungin tulopohjaa, koska tarkoitus on purkaa asteittain Helsingin
Energian voittovaroista tehtävät tuloutukset muiden palvelujen
rahoitukseen.

 

                                          Ne, jotka ovat katselleet talouden ja toiminnan seurantaraporttia, ovat
havainneet, että energialaitoksen voitot tulevat tänäkin vuonna
ylittämään selvästi budjetin. Ennusteen mukaan ne ylittävät 250 milj.
euroa, eli voittoa tulisi noin 25 milj. euroa enemmän kuin on budjetoitu.

 

                                          Miksi näitä voittoja ei haluta käyttää helsinkiläisten palveluihin?
Valmistellaanko tässä energialaitoksen yhtiöittämistä ja myyntikuntoon
laittamista? Halutaanko heikentää julkisia palveluja tietoisesti
leikkaamalla noin 150 milj. euroa vuositasolle niiden rahoituksesta, joka
on nyt se viime vuoden tuloutus energialaitokselta? Vai onko kysymys
siitä, että Helsingin kaupungin johdossa on viritetty liian monia suurten
alueiden rakennushankkeita, niin monia, että kaupungin johto itsekin
pelkää niiden johtavan ongelmiin, joita ei kyetä enää hallitsemaan ja
nämä ongelmat aiotaan maksattaa kaupunkilaisilla palveluja
heikentämällä? Tästä tässä esityksessä ei tule paremmin selkoa.

 

 

                                          Esityksessä tuloveroprosentista viitataan myös toimintamenojen
kasvusta aiheutuviin tarpeisiin vahvistaa tätä tulopohjaa. Esimerkiksi
hoitoalan palkkojen korotus voi lisätä menoja budjetissa arvioitua
enemmän.

 

                                          Tämä ei kuitenkaan mielestäni edellytä jatkossakaan
kunnallisveroprosentin nostamista. Siitä syystä kannatan
kaupunginhallituksen esitystä.

 

                                          Kuntatyönantajan arvioissa palkkojen korotusten vaikutuksista on
sivuutettu aika monia asioita ja mielestäni tietoisesti johdettu sekä
kunnanvaltuustojen päättäjiä että asukkaita harhaan. Arvioissa puuttuu
esimerkiksi kokonaan se, että palkankorotuksista palaa puolet takaisin
valtiolle ja kunnille tuloveroina ja arvonlisäveroina.

 

Ns. yleisen linjan pohjalta voidaan laskea, että kansantalouden
palkkasumma kasvaa ensi vuonna noin 4 miljardilla eurolla kaiken
kaikkiaan ja valtio ja kunnat saavat siitä siis noin 2 miljardia euroa
takaisin suoraan verotuloina. Tällä voidaan hyvin maksaa esimerkiksi
hoitajien kuoppakorotukset.

 

                                          Kunnallisveron tasoon vaikuttavat tietysti myöskin valtionosuudet.
Hallitus on kehunut maksavansa indeksitarkistukset kokonaan ja vielä
150 milj. euroa päälle. Samaan aikaan hallitus aikoo kuitenkin alentaa
kuntien valtionosuusprosenttia. Tämä alennus vie kunnilta ensi vuonna
480 milj. euroa tuloja, jotka muuten kunnille tulisivat. Eli pitämällä
valtionosuusprosentti ennallaan eduskunta voisi turvata sen, että rahaa
riittää kunnissa mm. hoitajien palkkojen korottamiseen.

 

                                          Terveydenhuollon uhkaavasta katastrofista ovat päävastuussa
hallituksessa ja kunnallisessa - (Puheenjohtajan välihuomautus.) -
työmarkkinalaitoksessa / sopimusvaltuuskunnassa ? ... Kyllä. Niin
kuin puheenjohtaja on kuullut, käsittelen juuri tätä asiaa.

 

                                          Vetoan voimakkaasti täällä läsnä oleviin eduskuntapuolueiden
edustajiin, että he vaikuttaisivat siihen, että hallitus ja kunnallinen
työmarkkinalaitos tuovat neuvottelupöytään lisää rahaa, jolla voidaan
sopia hoitajien palkkakiista ja myöskin turvata se, että kunnissa
palvelut näillä tulorahoituksilla voidaan jatkossakin hoitaa ilman
maksujen ja verojen korotuksia.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          On varsin ikävä, että valtuusto joutuu tällaiseen tilanteeseen, jossa se
on pakotettu hyväksymään näin suuret rakentamiskustannusten
ylitykset.

 

Kyseinen hankehan on mahdotonta pysäyttää tässä vaiheessa. Se on
tehtävä valmiiksi mitä pikimmin, koska Helsinkihän ei ole ainoa tekijä
tässä. Valmistuminen on ensiarvoisen tärkeätä kaupungin keskustan
elinvoimaisuuden ja liikenteen sujuvuuden ja viihtyvyyden
parantamiseksi. Tämän hankesuunnitelman kustannusten karkaamista
reilusti yli suunnitellun ei kuitenkaan millään voida perustella
pelkästään rakentamiskustannusten yleisellä hinnannousulla, joka
kieltämättä on osasyy.

 

                                          Tosiasiaksi jää, että jälleen kerran hankesuunnitelman
perustamiskustannuksia ei ole laadittu riittävän tarkasti ja
yksityiskohtaisesti, jotta ne olisivat olleet realistiset toteuttaa.

 

                                          Hankesuunnitelmien perustamissuunnitelmien epätarkkuus on ollut
usein puheenaiheena sekä kaupunginvaltuustossa että
kaupunginhallituksessa ja myös lautakunnissa.

 

                                          Ei mielestäni kuitenkaan ole valtuuston asia olla ennustajaeukkona
miettimässä, pystytäänkö hanke toteuttamaan esitetyssä
kustannustasossa vai tuleeko mahdollisia ylityksiä ja kuinka suuria.
Perustamissuunnitelmien tulee olla niin tarkkoja ja pitäviä, että
luottamusmiehet voivat luottaa niiden olevan realistisia. Jatkossa
perustamiskustannusten tarkkuuteen on kiinnitettävä entistä tarkempaa
huomiota.

 

 

                                          Siksi teenkin seuraavan toivomusponnen:

 

                                          Hyväksyessään keskustan maanalaisen huoltoväylän
hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisen
kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunginhallitusta
valvomaan, että jatkossa hankkeiden
perustamissuunnitelmat laaditaan riittävän tarkasti, jotta
vältytään hankkeiden perustamissuunnitelmien
epätarkkuuksista johtuvista kustannusten ylityksistä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          En tiedä, onko se silmien sarkasmia vai mitä, mutta kun luin
esityslistaa, niin luin ensimmäisen kerran, että otsikko oli, että
”keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman
ensimmäinen hinnan korottaminen”. Toivottavasti tämä ei ollut enne,
minkä silmäni näkivät.

 

                                          Tässä voi myös nostaa esille sen kysymyksen, että kun kovasti ajetaan
keskustatunnelia ja on puhuttu sen hinnasta, niin mikä se todellinen
hinta on, jos nyt puhutaan 500 milj. eurosta, millä tämä lähtee, mikä,
kun tällä tavalla tämän keskustan maanalaisen huoltoväylänkin hinta
nousee?

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tähän ponteen liittyy sellainen väittämä, että nykyiset
kaupunginhallitukselle esitettävät hinta-arviot ovat ilmeisesti raskaasti
pielessä.

 

                                          Minä uskallan väittää, että ne tehdään korkealla ammattitaidolla, mutta
ongelma on niin – niin kuin kaikki varmaan tietää – kalliorakentamisen
buumi tai tällä seudulla tekijöiden puute ja kun on vielä metroakin
jollakin aikataululla suunnitteilla, niin näiden hankkeiden, valitettavasti
näiden hankkeiden arviointi pitkälle eteenpäin tulee olemaan
jatkossakin erittäin hankalaa. Tämä on näköjään suhdanneherkkää
puuhaa, tosi hankalaa arvioida.

 

 

                                          Mielestäni tässä ponnessa on vähän liikaa sitä epäluottamusta meidän
suunnitteluumme, mitä minä en koe. Sen takia en ole ihan valmis tältä
istumalta sitä kannattamaan.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Olen valtuutettu Bryggaren kanssa samaa mieltä, että
hankesuunnitelmien kustannuslaskelmat tehdään siinä ajassa - missä
esimerkiksi tämäkin on tehty yli kaksi vuotta sitten – parhaalla
mahdollisella ammattitaidolla ja sen hetkisellä tilannearviolla. Mutta
tosiasia on, että tänä aikana sekä rakennuskustannukset että myöskin
louhintakustannukset ovat nousseet erittäin voimakkaasti.

 

Siitä kyllä on kaupungin ja uskon, että myöskin poliittisten ryhmien
puolelta ollaan tietoisia tästä kustannustasojen noususta. Siinä
mielessä mielestäni pitäisi kiinnittää huomiota enemmän
rakennusfirmojen ja louhintafirmojen. Niillähän on monopoli täällä
kaupungissa. Sikäli se on ... Poliittiset päättäjät ja myöskin kaupunki
ovat monella tavalla näiden tekijöiden armoilla niin, että meidän on
pakko, kun hanke on saatu liikkeelle, joka tapauksessa vielä se
loppuun ja huolimatta siitä, että kustannukset siinä välillä nousee.

 

                                          Totta kai toivoisin itsekin, että meillä olisi enemmän mahdollisuuksia
kilpailuttaa tämäntyyppisissä asioissa. Mutta tietoni mukaan esimerkiksi
louhintafirmoja on erittäin vähän ja kilpailu sillä alalla ei ole mitenkään
mahdollista.

 

                                          Näin ollen pidän valtuutettu Walldén-Pauligin pontta vähän hurskaana
toiveena, jossa vähän haukutaan väärää puuta.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tämähän ei ole nyt ensimmäinen hinnan korotus, niin kuin valtuutettu
Arhinmäki oletti.

 

                                          Alun perin keskustan huoltoväylän hinta oli aivan toisella tasolla. Nyt
ollaan jo yli 63 % korkeammalla kuin se hinta, jonka valtuusto runsas
puolitoista vuotta sitten, vajaa kaksi vuotta sitten käsitteli.

 

 

Tietysti tästä voi nostaa sen kysymyksen, että onko valmistelu ollut
asiallista, onko meitä johdettu tahallaan harhaan? Mielestäni valtuutettu
Anttilan äsken nostama kysymys on ehkä vielä olennaisempi.

 

Eli onko kysymys rakennusalan hintakartellista?

 

                                          Tarjouksen on jättänyt vain kaksi urakoitsijaa, jotka toimivat tällä alalla.
Toinen on Lemcon, joka kuuluu Lemminkäinen konserniin. Varmaan
moni muistaa, mistä se tunnetaan, silloin kun puhutaan
hintakartelleista. Asfalttialan hintakartellijuttu ei ole kovinkaan vanha.
Tämä yhtiö kasvatti voittojaan viime vuonna 45 %. Toinen urakoitsija
puolestaan on SRV-konsernin osa. Tuo konserni kasvatti voittojaan
viime vuonna 40 %.

 

Eli marginaaleja, joilla ne voisivat kilpailla, pitäisi löytyä. Minkä takia ne
eivät kilpaile hinnalla? Mikä muu selitys voi olla kuin että niillä on niin
vahva monopoliasema, että ne tosiasiassa ovat muodostamassa,
muodostaneet jonkinlainen hintakartellin näille markkinoille.

 

                                          Kun valtuusto käsitteli edellistä hinnan korotusta, kysyin
kaupunginjohtajalta, onko selvitetty sitä, käyttävätkö nämä alalla
toimivat harvat yrittäjät hyväkseen määräävää asemaa markkinoilla.

 

                                          Uusien hintapyyntöjen valossa tuntuu entistä selvemmältä, että
kaupungin on syytä kääntyä kilpailuviranomaisten puoleen ja pyytää
tutkimaan rakennusalan hintojen muodostusta ja mahdollisia
hintakartelleja erityisesti pääkaupunkiseudulla.

 

                                          Esitin myös, että kaupunginhallitus velvoitetaan neuvottelemaan
hankkeesta hyötyvien keskustan kiinteistöjen kanssa siitä, että ne
osallistuisivat rahoitukseen suuremmalla osuudella.

 

                                          Kysynkin asianomaiselta kaupunginjohtajalta, onko hintojen nousua
selvitetty kilpailuviranomaisten kanssa edellisen hinnan noston
jälkeen? Entä onko käyty neuvotteluja hankkeesta hyötyvien
liikekiinteistöjen rahoitusosuuden nostamisesta?

 

                                          Tässä esityksessä mainitaan erityisesti Stockmannin tavaratalo
sellaisena, joka hyötyy hankkeesta, kun voi laajentaa liiketoimintaansa.
Stockmann –konserni teki historiansa parhaan tuloksen viime vuonna.
Voitto kasvoi 25 % ja oli noin 130 milj. euroa.

 

                                          Mielestäni olisi oikeus ja kohtuus, että tällaiset yhtiöt ottaisivat

suuremman vastuun myöskin huoltotunnelista, joiden pääasiallisia
hyötyjiä ne ovat.

 

                                          Helsinkiläisten kannalta pidän kohtuuttomana sitä, että
peruspalveluissa joudutaan tinkimään vähästäkin samaan aikaan, kun
keskustan tunnelihankkeisiin ollaan valmiita antamaan rahaa niinkin
ylimalkaisilla perusteilla kuin tässä tapauksessa.

 

                                          Mielestäni on vähintäänkin syytä edellyttää, että valmistellaan
selvitykset vaihtoehdoista, kun kustannukset paisuvat näin paljon.

 

                                          Esitänkin, että kaupunginvaltuusto päättää palauttaa keskustan
maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman hintaa koskevan
esityksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että valtuustolle valmistellaan
myös vaihtoehtoiset esitykset hankkeen toteuttamiseksi riisuttuna
mallina tai lisärahoituksen hankkimiseksi hankkeesta hyötyviltä
liikeyrityksiltä.

 

                                          Kiitoksia. Jään odottamaan asianomaisen kaupunginjohtajan vastausta
kahteen kysymykseeni.

 

 

                                          Totta kai asia on hankala. Tällä tavalla ei tietenkään pitäisi käydä.

 

                                          Mutta - ja yhdyn - olen aivan samoilla kannoilla kuin tässä äsken
esitetyt puheenvuorot.

 

                                          Tässä ovat HKR-Rakennuttajan toteutuneet suunnittelut ja toteutuneet
hankkeet. Ja niin kuin nähdään, suurin osa niistä on pysynyt
kustannusarviossa. Vuoden 2007 osalta oli yksi kohde, jossa oli ylitys,
tämä ei ole tämä huoltotunneli, vaan eräs toinen kohde.

 

Joten jos katsoo kokonaisuutta, niin tilanne ehkä ei ole niin lohduton
kuin miltä se tämän yksittäisen tapauksen perusteella vaikuttaisi.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kannatan valtuutettu Walldén-Pauligin tekemää ponsiesitystä.

 

 

                                          Ja nimenomaan hän puuttui todella tärkeään asiaan siltä osin varsinkin,
että me olemme tarkastuslautakunnassa useaan otteeseen myös tuotu
tämä sama asia esille ja todettu, että aika monen päiväkodin tai
paloaseman tai pelastusaseman tai jonkun muun kohdalla nämä
kustannukset karkaavat täydellisesti käsistä ja se on pikemminkin
sääntö kuin poikkeus monissa kaupungin omissa investoinneissa ja se
on riippumaton suhdannevaiheissa.

 

                                          Elikkä kyseessä on ilmeisesti jotain sen tyyppistä, että ikään kuin se
hanke saadaan hyväksyttyjen listalle sillä, että se näyttää ensin
pienemmältä ja halvemmalta ja sitten hankkeen edistyessä siihen
ykskaks yllättäen tuleekin ikään kuin lisätöitä tai lisätarvetta laajentaa
sitä asiaa. Näin se sitten sen ajanmittaan kasvaa ja karkaa siitä
budjetista.

 

                                          Itse asiassa ainoa isompi hanke, jonka nyt tämän viidennen
valtuustokauden aikana muistan ja olen nähnyt, edessäni on
Mäkelänrinteen uintikeskus, joka on pysynyt budjetissaan. Lähes kaikki
suuret ja monet pienetkin päiväkotihankkeet ovat tulleet yli
budjettiraamiensa.

 

                                          Sen takia on äärettömän tärkeää, että tähän kiinnitettäisiin huomiota
kaikilla tasoilla ja tahoilla. Sen takia myöskin meidän kannattaa
hyväksyä valtuutettu Walldén-Pauligin ponsi tänään.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Liittyen vielä sekä valtuutettu Luukkaisen että valtuutettu Hakasen
puheenvuoroihin.

 

Totean, että kun louhintaväyliä keskustatunnelin ja myöskin tämän
huoltoväylän asemakaavaehdotusta on aikoinaan käsitelty
kaupunkisuunnittelulautakunnassa, niin silloin nimenomaan lautakunta
kävi sellaisen keskustelun valmistelijoiden kanssa, että onko meillä
todella olemassa Suomessa tätä osaamista ja tämän alan yrittäjiä
useita. Ja aivan kuten valtuutettu Hakanen totesi, tämä on pitkälle
entisen Lemminkäisen käsissä.

 

Ja se, onko meillä mahdollisuuksia saada kansainvälisiä toimijoita, niin
ainakin niiden keskustelujen pohjalta, mitä lautakunnassa käytiin,
valmistelijoilla oli sellainen näkemys, että kansainväliset toimijat ovat

sillä tavalla erilaisia, että esimerkiksi suomalainen kalliomaaperä on
heille tuntematonta. Heillä on Keski-Euroopassa niin paljon erilaista
vastaavantyyppistä työtä, että on erittäin hankalaa saada Suomeen
näitä kansainvälisiä toimijoita, niin toivottavaa kuin se olisikin.

 

Mutta kyllä kaikilla tavoin meidän pitäisi yrittää murtaa rakennusalan
keskinäistä kartellisoitumista, joka ilmiselvästi näyttää olevan
tapahtumassa, joka erittäin pahasti vaikuttaa nimenomaan Helsingin ja
koko pääkaupunkiseudun asumis- ja rakentamiskustannuksiin.

 

Tämä on yksi esimerkki vaan tästä kehityksestä. Näin ollen toivoisinkin,
että kun meillä nyt on kaupunginkansliassa tätä osaamista, niin
myöskin tällä puolella voitaisiin olla aktiivisia ja yrittää hankkia osaajia
näille markkinoille.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Nyt sitten pääsin uudestaan asiaan.

 

                                          Valtuutettu Walldén-Paulig tietysti kaupunginhallituksen jäsenenä
ilmeisesti harrastaa tässä nyt itseruoskintaa ja esittää
epäluottamuslausetta tietyllä lailla kaupunginhallitukselle, meille
kaupunginhallituksen jäsenille.

 

                                          Jos se olisi tässä tapauksessa ollut jotenkin havaittavissa. Mutta
jokainen, joka kaupunginhallituksessa on ollut, tietää, ei tähän ole
paljon päässyt vaikuttamaan. Sopimukset ovat olleet sellaisia.
Ennemminkin, jos se ponsi olisi ollut, että valmistelu pitää tuoda, mikä
kaupunginhallitukseen tuodaan, että se tehdään riittävän huolella, niin
sitten olisin jotenkin voinut ymmärtää asian.

 

                                          Se, että valtuutettu Hakanen teki nyt palautuksen, sitä en tietenkään
voi kannattaa. Mutta jos hän olisi tehnyt ponsiesityksen siitä, että näitä
hintakartelleja ja muita kilpailuviranomaisten suuntaan lähettäisiin
tutkimaan, niin sitä olisin ehkä voinutkin kannattaa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

                                          Listalla todetaan, että ”asetelma, jossa kohdetta rakennetaan samalla
kun uusia vaiheita kilpailutetaan on ongelmallinen, kustannuspuitteissa
pysymisen kannalta erityisesti nousevien hintojen tilanteessa.”

 

                                          Tässä on nähdäkseni eräs ydin tästä asiasta, siis se, että tämä on
kilpailutettu useassa eri osassa, tilanteessa, jossa markkinatilanne ja
kustannukset ovat muuttuneet aivan olennaisesti.

 

                                          Se, mitä täällä on sanottu sosialidemokraattien toimesta
kilpailuttamisesta, niin se on tietysti eräs asia.

 

                                          Itsekään en voi allekirjoittaa sitä, etteikö tässä olisi pyritty alun perin
mahdollisimman huolelliseen työhön. Mutta tämä tällainen
suksessiivinen kilpailuttaminen, sen sijaan, että se olisi kilpailutettu
kerralla tietyn raamin mukaisesti, olisi ollut parempi malli.

 

                                          Mitä tulee sitten kilpailuttamisosaamiseen meillä, se on yleensä ollut
aika korkealla tasolla. Ihmettelenkin sitä, minkä takia tässä nyt on
epäonnistuttu.

 

                                          Kyllä meillä on kykyä hankkia ulkomailta uusia yrittäjiä. Uskon, että se
on eräs sellainen seikka, joka jatkossa pitää hoitaa.

 

                                          Ensi viikolla ilmestyy allekirjoittaneiden ja kumppaneiden uusi kirja
julkisista hankinnoista. Suosittelen sitä valmistelijoille.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Suomi on pieni maa ja täällä on vähän tuon suuruusluokan yrittäjiä,
mitä tämä hanke vaatii. Koska aina vaaditaan tällaiselta urakoitsijalta
tietyt resurssit, että se pystyy urakasta suoriutumaan, niin ei tästä
maasta montaa sellaista löydy, vaikka kuinka kilpailutetaan. Ja sitten
täytyy ottaa huomioon, että kanki- elikkä poran terien hinnat ovat
nousseet huikeasti viimeisen vuoden aikana, energian hinta on noussut
ja aniitin hinta on noussut, elikkä kaikki hinnat ovat nousseet yllättävän
nopeasti ylös päin louhinta-alalla, että ei se helppoa ole. Ja varsinkin
kiristyneet ympäristövaatimukset tärinämittauksineen ja muineen, jotka
tuovat ikäviä yllätyksiä. Paukut pienenevät ja sitä kautta myös
kustannukset nousevat. Tämä on sellainen realiteetti louhintatöissä,
joka kannattaa ottaa huomioon.

 

 

                                          Pekka Korpinen kummittelee sitkeästi.

 

                                          Vastaukset valtuutettu Hakasen kahteen kysymykseen.

 

                                          Ensinnäkin, onko kaupunki ryhtynyt tai aikooko kaupunki ryhtyä
markkinaoikeudellisiin toimiin rakennusalan kartellin paljastamiseksi.

 

                                          Siis pelkästään se, että hinta-arviot ylittyvät, ei todista kartellin
olemassaoloja. Jotta tällaiseen ryhdyttäisiin, siihen tarvitaan aika
vankat perusteet. Joten kaupunki ei tämän tapauksen perusteella ole
ryhtymässä kyseisiin toimiin.

 

                                          Toinen kysymys oli sitten, että onko yritysten kanssa neuvoteltu
kustannusosuuksien muuttamisesta.

 

                                          Kustannusosuudet on sopimuksissa lyöty lukkoon. Ja kannattaa tietysti
muistaa, että yritykset toimivat täsmälleen samassa
markkinatilanteessa kuin kaupunkikin.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Onko nyt niin, että oikealla on myöhäisherännäitä? En tiedä.

 

                                          Haluan kuitenkin kaupunginhallituksen jäsenenä sanoa muutaman
sanan tästä asiasta, ettei tulisi sellainen mielikuva, että tämä jotenkin
on kevyesti vaan kuitattu, tämä kustannusnousu kaupunginhallituksen
kokouksessa.

 

                                          Tästä keskusteltiin aika pitkään. Meillä oli myöskin asiantuntijat paikalla
kertomassa siitä hankkeesta ja myöskin sitä, mitä mahdollisuuksia
tässä tilanteessa on toimia.

 

                                          Tietysti tässä on nyt osittain myöskin sattumaa, että näitä meille, aika
isoja investointeja, tehdään – voisiko sanoa – suhdannehuipun aikana
ja silloin tietysti – niin kuin täällä on aikaisemmissa puheenvuoroissa
tullut ilmi – näitä toimijoita on aika vähän, niin kustannukset pyrkivät ja
ovat karanneet käsistä.

 

Mutta tässä yhteydessä ainakin nimenomaan se, että jatkoa ajatellen

opiksi on varmasti se, että kannattaa täysin miettiä se, onko järkeä
aloittaa työtä ja jättää osa kilpailutuksista sitten myöhempään
vaiheeseen, koska nyt nimenomaan tämän tunnelin länsiosan
sisustustöiden kustannukset tässä ovat pahasti karkaamassa. Mutta
tämä prosessi on kyllä opiksi. Meillähän on esimerkkinä se
Musiikkitalon kuoppa ja siellä olevat kilpailutukset myöskin.

 

Kun me tiedämme, että meillä on isot investoinnit tulevaisuudessa, niin
kannattaa tosiaan miettiä, mihin aikaan ja voiko kaupunki omalta
osaltaan miettiä investointisuunnitelmia ajoituksen suhteen siten, että
ne eivät tapahtuisi suhdannehuipussa, vaan sitten voitaisiin paremmin
ajoittaa. Tässä tilanteessa tietysti vaihtoehtoja oli aika vähän tarjolla ja
kaikki vaihtoehdot olleet huonoja ja pitkin hampain tämä on ollut pakko
hyväksyä.

 

Mutta kyllä minä nyt vähän ihmettelen tätä valtuutettu Walldén-Pauligin
pontta, että se nyt sitten tavallaan tässä vaiheessa tuodaan, kun ei
tässä nyt ainakaan sen paremmin syyllisiä ole yksi eikä toinenkaan.

 

 

                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

                                          Kuten täällä on useissa puheenvuoroissa esiin tullut, niin
rakennushankkeiden hinta-arviot, varsinkin kun liikutaan
monimutkaisimmissa rakennusurakoissa, tuntuvat olevan aika vaikeita.
Toisinaan siinä on näkyvissä myös se, että selvästi tiettyjen
hankkeiden läpivieminen on poliittisesti helpompaa, kun arvioidaan
alakanttiin. Ja tässä suhteessa juuri tämä valtuutettu Ojalan
Musiikkitalo –esimerkki on kaikkein selkein.

 

En puhu tässä nyt mitenkään jälkiviisaasti. Silloin olin hyvin esillä siitä,
että se laskentatapa oli selvästi alakanttiin. Nyt kun puhutaan tästä
huoltotunnelista, en tässä ole näkevinäni ihan sentyyppistä
tarkoitushakuisuutta tuossa hinnoittelussa. Mutta on selvää, että
maanrakennustyöt ovat kallistuneet tässä vauhdissa koko lailla.

 

Mutta sitten toisaalta, minä rinnastan tämän nyt
keskustatunnelikeskusteluun. Sen suhteen nämä vastaavat arviot eivät
ole olleet esillä. Sen hinta on mielestäni johdonmukaisesti alihinnoiteltu.
Ja nämä tässä eteen tulleet ongelmat todistavat mielestäni, että ne
budjettiluvut, joista on puhuttu keskustatunnelin kohdalla, eivät pidä
millään tasolla paikkaansa ja asettaa koko hankkeen ihan toiseen

valoon vielä.

 

                                          Täällä on puhuttu mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita myös siitä, miten
mahdolliset kartellit tai ylipäänsä, en sano, että kartelleja on olemassa,
mutta tämä tilanne on pitkälti kiinni siitä, että markkinatoimijoita on liian
vähän, että mitkä ovat ne poliittiset keinot, joilla ikään kuin
pääkaupunkiseudun kunnat pystyisivät tuomaan tälle alueelle
rakennusliikkeiden aktoreita, markkina-aktoreita, jotka pystyvät
tuottamaan sitä palvelua hinnalla, joka on kohtuullinen eikä nouse vain
sitä mukaan kun uusia rakennushankkeita tulee. Pitääkö kuntien
yhdessä omistaa joku yhtiö vai pystymmekö auttamaan ulkomaisten
toimijoiden maahantuloa? (Välihuuto!) Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä.
Näistä pitää puhua ennen kuin suunnitellaan epärealistisilla budjeteilla
niin isoja hankkeita kuin keskustatunneli esimerkiksi.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Ponnellani en missään tapauksessa ole tarkoittanut syyllistää ja etsiä
syyllisiä tähän tilanteeseen. Nimenomaan tämä ponsi on tähdätty
tulevaisuuteen.

 

                                          Tämä on asia, josta itse useampaan kertaan olen puhunut ja myös
tehnyt ponsiakin aikaisemmin. Perustamissuunnitelmissa tulee ottaa
nimenomaan huomioon se koko hanke, ja niin kuin tässäkin tosiaan
kilpailutetaan osittain. Meillä pitää olla se kokonaisnäkemys ja ne pitää
pyrkiä olemaan tarkemmat, jotta meillä olisi kokonaisnäkemys, mikä se
lopputulos tulee olemaan.

 

Olen aivan varma, että sillä tavalla ... Ja kaupunginhallitus tavallaan –
niin kuin valtuutettu Malinen sanoi – että meidän tulee enemmän
valmisteluun puuttua, katson, että kaupunginhallitus valvoo sillä. Ei
meidän luottamusmiesten tarkoitus ole siihen valmisteluun puuttua,
vaan mehän olemme päättämässä esittelystä. Sen takia mielestäni
kaupunginhallitus on se oikea paikka, joka sitten valvoo sitä ja antaa
huomioita, että ovatko perustamishankkeiden perustamissuunnitelmat
tehty riittävän tarkkoina. Todellakaan ei ole tarkoitus arvostella ja
kritisoida ketään, vaan katsoa tulevaisuuteen.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Vastauksena apulaiskaupunginjohtaja Saurille haluaisin todeta, että
kilpailuviranomaisten puoleen voi kääntyä myöskin pyynnöllä selvittää
asia.

 

                                          Mielestäni tässä tapauksessa meillä ei ole kyse poikkeuksesta. Vaikka
rakentamisessa jotkut muiden hankkeiden kustannukset ovat
pysyneetkin jotakuinkin kurissa, niin louhintaurakoissa kustannusten
paisuminen on sääntö eikä poikkeus. On kysymys aina muutamasta
yrityksestä, jotka työskentelevät tällä alalla.

 

                                          Yli 63 %:n hinnan nousua vajaassa kahdessa vuodessa ei voi
mitenkään selittää materiaalien eikä työvoimakustannusten nousulla
edes tällä alalla, jossa kustannukset kieltämättä ovat nousseet.

 

                                          Eräs ongelma kilpailuttamisen kannalta on myöskin se, että kaupungilla
ei ole enää omaa rakentamisen yksikköä, joka antaisi jonkunlaista
vertailupohjaa.

 

                                          Tein tästä esityksen budjettivalmisteluissa. Valitettavasti
kaupunginhallitus hylkäsi sen. Tein myös toisen ehdotuksen, jonka
mukaan tällaista hanketta olisi kehitelty pääkaupunkiseudun
yhteistyönä. Valitettavasti sekään ei saanut laajempaa tukea.

 

                                          Edellisellä kerralla, kun hintaa nostettiin täällä valtuustossa, esitin, että
valtuusto olisi asettanut kaupungin rahoitukselle katon, jotta ei olisi
jouduttu siihen missä nyt ollaan. Valitettavasti sitä esitystä muut ryhmät
eivät silloin tukeneet.

 

 

                                          ... on markkinamekanismi. Silloin, jos jollain alalla tapahtuu se ilmiö,
että kysyntä ylittää voimakkaasti tarjonnan, niin kuin nyt tässä
louhintarakentamisessa on tapahtunut, sitä ei kukaan ole varmaan
osannut ennustaa tarkasti. (Puheenjohtajan välihuomautus.) Joko
alkaa kuulumaan.

 

                                          Niin, sanoin lyhyesti, että markkinamekanismi on markkinamekanismia
ja kun kysyntä ylittää voimakkaasti tarjonnan, niin hinnat varmuudella
nousee. Siinä ei ole mistään määräävästä markkina-asemasta edes
kysymys. Nykyään markkina on suurempi kuin Suomi. Meidän pitää
ottaa koko Eurooppa huomioon.

 

 

                                          Tässä mielestäni ei pidä syyllistää ketään. Mutta valtuutettu Walldén-
Pauligin ponsi on sillä tavalla hyvä, että on syytä kiinnittää näin
suuressa ylityksessä asiaan huomiota ja sillä tavalla lisätä tarkkuutta
jatkosuunnitelmissa.

 

                                          Mielestäni tämä hanke pitää viedä nyt nopeasti päätökseen. Se on
kaikista halvin, edullisin, tehokkain tapa. Samalla on hyvä pitää
mielessä, että kun hinnat ovat, voitot ovat nousseet, niin myöskin
kaupungin yhteisöverotuotto on kasvanut, joka on sen
markkinamekanismin hyvä puoli. Elikkä nopeasti hanketta eteenpäin, ei
mitään viivytyksiä ja hallitus katsokoon jatkossa sitten tarkalla silmällä
näitä aloja, joissa kasvu on nopeampaa kuin tarjonta.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Jatkan edelliseen juuri siitä pointista, että kun kysyntä ylittää tarjonnan
niin selkeästi kuin nyt, niin tavallaan meillä toimijana, ostajana ja
urakoiden teetättäjänä on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa, että
yrittää jollakin tavalla tuottaa sitä tarjontaa markkinoille enemmän,
tavalla tai toisella, tai sitten yrittää omalta osaltamme sitten
säännöstellä sitä kysyntää, joka tarkoittaa sitä, että meidän isot
urakkamme, meidän on arvioitava niitä selvästi suhteessa siihen, että
markkinatilanne ylikuumenee meidän omien toimenpiteittemme
johdosta. Enimmäkseen ne ovat nimenomaan kaupungin työmaat,
mitkä tässä ja vielä nyt ikään kuin suunnitteilla olevat tulevat
ruuhkauttamaan tarjonnan entisestään. Silloin hinta-arviot, jotka
tulevista hankkeista on tehty, täytyy asettaa ihan toiseen
näkövinkkeliin.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kyllähän tässä kustannukset ovat aikalailla riistäytyneet, lähtien sitten
mistä lähtökohdasta, alkuperäisestä kustannusarviosta tai sitten
välikustannusarviosta.

 

                                          Mutta oppina mielestäni pitäisi olla, että tilaajan tulee tutustua
kulloiseenkin markkinatilanteeseen paremmin kuin pelkkien

suhdannekatsausten perusteella. Louhintatöistä kun on kysymys, niin
hintaan vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka paljon urakoitsijalla on
tarjoushetkellä omaa kalustoa vapaana.

 

                                          Mielestäni yhtiön hallitukselle kuuluu kyllä kevyet pyyhkeet tässä
hankinnassa.

 

                                          Jonkun syystä on ajauduttu liian tiukkaan toteutusaikatauluun. Joten
hanke on vaan toteuttava, hinnasta viis.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

 

Mutta en tiedä tällä hetkellä, löytyykö siihen keskustatunneliin
kannattajia. Käsittääkseni siitä ei ole vielä vasta kuin kaavan kannalta
käyty keskustelua. Jopa apulaiskaupunginjohtaja Korpinen syyskuussa
julkisesti ilmoitti, että ei näe kovin järkevänä moista hanketta, enkä näe
myöskään itse.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Heltech’in Haagan koulurakennuksen peruskorjaus on tarpeellinen.
Kannatan sitä. Ymmärrän senkin, että sillä on tietysti
vuokravaikutuksia.

 

Tässä esityksessä esitetyt vuokravaikutukset tuntuvat kohtuuttomilta.
Ehdotuksen mukaan nykyinen vuokra nousee noin 120 000 eurosta
kuukaudessa yli 220 000 euroon kuukaudessa peruskorjauksen
valmistuttua. Vuokravaikutukset riippuvat tietysti peruskorjauksesta,
mutta ne riippuvat myös kaupungin erinäisistä muista ratkaisuista.
Esimerkiksi tilakeskuksen perimiin vuokriin sisältyy varsinaisten
ylläpito- ja korjauskustannusten lisäksi myöskin markkinaehtoista
ylimääräistä ilmaa.

 

                                          Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan ajanmukaiset hyvät tilat.
Koulutuksen kehittämisessä on myös muita haasteita, kuten
opetustuntien ja opintojen ohjauksen lisääminen. Siksi peruskorjauksen
yhteydessä on mielestäni syytä etsiä sellaisia ratkaisuja, joilla vältetään
määrärahojen suuntautuminen korjauksen jälkeen kohtuuttoman
suuressa määrin vuokrakuluihin, tavallaan tasataan
peruskorjauskustannusrasitusta pidemmälle aikavälille.

 

                                          Esitän, että kaupunginvaltuusto hyväksyy tässä yhteydessä seuraavan
ponnen:

 

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus etsii
keinoja, joilla voidaan hillitä Heltech’in vuokrien nousua
peruskorjauksen jälkeen, esimerkiksi tarkistamalla
vuokrien määräytymisperusteita.

 

 

                                          Hyvä puheenjohtaja ja arvoisat valtuutetut.

 

                                          Kerrankin olen ihan samaa mieltä valtuutettu Hakasen kanssa.
Ammatillisen opetuksen vuokrat eivät voi syödä opetuksen
määrärahoja.

 

                                          Meillä on vihdoin ammatillisella opetuksella ja etenkin tekniikassa
vetovoimaa kaupungissa. Tekniikan alalle oli tänä syksynä 2 000
ensisijaista hakijaa ja paikkoja sai 1 300, tarkoittaa, että 700 nuorta,
jotka olisivat halunneet tekniikkaan, eivät päässeet opiskelemaan.
Siihen on omat syynsä. Meille ei ole annettu edes aloituspaikkoja. Se
on edellisten hallitusten asia.

 

                                          Kokoomus pitää erityisen tärkeänä sitä, että me saamme aloituspaikat
ja tekniikan alan koulutukseen nuoria. Se on selvä, että meidän
elinkeinomme tarvitsee kunnon ammattitaitoisia työntekijöitä.

 

                                          Meillä tarvitaan sen lisäksi ammatilliseen koulutukseen uusi
koulurakennus Itä-Helsinkiin. Olen kulkenut paljon oppilaitoksia ja
kouluja. Näyttää selvältä, että seudulliset suunnitelmat eivät meidän
16-vuotiaitamme kiinnosta. He haluaisivat aika lailla omalle seudulleen
hyvien liikenneyhteyksien päähän ammatilliseen opetukseen toiselle
asteelle. Lukiolaiset tulevat toki mielellään keskustaan.

 

                                          Meillä on toinen ongelma se, että suuret palvelualojen, sosiaali- ja
terveysalan ja tekniikan alan ammatilliset oppilaitokset ovat jääneet
korjausbudjeteissa aivan selvästi peruskoulujen korjausten jalkoihin.
Ne ovat huonossa kunnossa, lukuun ottamatta Lehtikuusen
sosiaalialan oppilaitosta.

 

                                          Itä-Helsingissä on Heltech vahvistamassa auto- ja kuljetustaloimagoa.
Logistiikan koulutus on idässä aloitettu väliaikaisessa tilassa
Roihupellossa. Varsinaiset tekniikan opetustilat ovat Vallilassa,
Käpylässä ja Haagassa, Vallila ja Haaga huonossa kunnossa, kuten
tänään esityslistalta selviää. Raskaan liikenteen käsittelyyn Haagan

rakennus – jota nyt pitäisi peruskorjata – ei sovellu lainkaan. Se on
liikenteellisesti liian ahdas, eikä muutenkaan. Siellä ei ole mahdollista
tehdä ajoharjoittelua. Tekniikan alan Vallilan oppilaitosta on korjattu
vuosikausia. Nyt siellä on vettä kellarissa ja väestötilat ovat suurelta
osin Itä-Pasilassa.

 

Haagassa meillä on museoviraston museoitavaksi panema rakennus,
jota apulaiskaupunginjohtaja haluaa tietysti, että se museoidaan
opetukseen. Se voitaisiin panna myös muuhun käyttöön kuin
oppilaitokseksi. (Välihuuto!) No, se voitaisiin korjata johonkin muuhun,
mutta oppilaitokseksi siitä on tulossa tolkuttoman kallis.

 

                                          Haagan talotekniikan korjaushankkeen hinta on ehkä 75 %
uudishankkeesta. Tosin espoolaiset kertoivat Kauppalehdessä
maanantaina, että 20 milj. eurolla heillä tehdään iso oppilaitos.
Haagassa on 500 oppilasta. Ja tämä korjaus, jota nyt esitetään, ei tuo
yhtään uutta koulutuspaikkaa.

 

                                          Me kokoomuslaiset olemme sitä mieltä, että ammatillisen koulutuksen
tilat on korjattava, mutta tarvitaan myös uusia koulutuspaikkoja. Tämä
korjaus, ainoa mitä se saa aikaan tällä budjetilla, se lähes tuplaa
vuokrakulut tällä järjestelmällä. Se kuultiin äskeisessä
puheenvuorossa.

 

                                          Selvä, ettei tällaisia vuokran nousuja eikä tällaista hanketta mitenkään
opetuksen budjetista voida koskaan kuolettaa.

 

                                          Kaupungin pitää vastata koulurakennuksen kunnosta, mutta
museoimisesta johtuvat korjauskustannusten nousu ei mahdu
opetuksen budjetista tuotavaksi.

 

                                          Niinpä esitän, että Haagan koulurakennuksen korjausta on karsittava.
Sehän on lähes kolminkertaistunut suunnittelujen varrella. Tietämäni
mukaan sitä voidaan karsia. Ja samalla kun etsitään väestötiloja, pitää
tehdä suunnitelma kokonaisen uuden koulutuksen tilan hakemiseksi
Roihupellosta, Vuosaaresta, Myllypurosta, sieltä, mistä myös tulee
paljon koulutukseen tekniikan alan intomielisiä nuoria. Tilat löydyttävä
Haagan korjauksen ajaksi ja mieluusti kokonaan korvaavia tiloja
samalla. Eihän tämän ole tarkoitus alkaa ensi syksynä, tämän
remontin.

 

                                          Teen palautusesityksen.

 

                                          Kaupunginvaltuusto päättää palauttaa Heltech’in Haagan

koulutusyksikön perusparannuksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että
hanke tuodaan kustannuksiltaan 20 % alennettuna uudelleen
hyväksyttäväksi ja samalla esitetään opetuksen väestötilat ja
suunnitelma lisätiloista tekniikan opetukseen Itä-Helsingissä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tuli kylmää puhetta tärkeästä asiasta. Kylmällä tarkoitan sitä, että
tässä vähän heitellään Itä-Helsingin suuntaan, että sinne sitten
koulutuspaikkoja, mutta samaan aikaan halutaan siirtää sen erittäin
tärkeän koulun remonttia, mikä on ollut, jokainen on odottanut sitä tosi
kauan. Vastustan jyrkästi tällaisia ajatuksia.

 

                                          Sosialidemokraattinen ryhmä on monta kertaa tehnyt esityksiä sekä
ammatillisen opetuksen että ammattikorkeakoulututkinnon siirtämisestä
tai joidenkin paikkojen siirtämisestä Itä-Helsinkiin ja olemme edelleen
siitä mieltä. Tässä suhteessa on mielenkiintoista, että kokoomuskin on
huomannut saman asian.

 

                                          Mutta näillä kahdella asialla ei saa pelailla. Eli hoidetaan Haaga
kuntoon ja todellakin pohditaan, mitä Itä-Helsingissä voidaan tehdä.

 

                                          Olen samaa mieltä. Esimerkiksi liikuntapuolella, sinne on keskittynyt,
siellä on suuri liikuntakeskittymä ja sinne voitaisiin miettiä jonkunlaista
koulutustakin sille alueelle, lähellä metroa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Minä joudun kyllä nyt ihan vakavasti kysymään, mikä on Kokoomuksen
vastuu valtuuston suurimpana ryhmänä? Teillä on
kiinteistölautakunnan puheenjohtajuus. Teillä olisi ollut tilaisuus tämän
asian osalta toimia aikaisemmin.

 

                                          Kiinteistölautakunnan yksimielinen esitys tuodaan
kaupunginhallitukseen. Siinä vaiheessa Kokoomus herää
vastustamaan tätä asiaa. Teillä oli alun perin lähtökohtana se, että kun
tämä koko hanke pistetään jäihin ja rakennetaan uusi. Täällä tulee taas
uusi esitys kaupunginvaltuustossa.

 

 

                                          Kyllä nyt jollain tavalla suurimman ryhmän ja valtaa käyttävän ryhmän
vastuu pitää näkyä. Tämä on pelkkää pelleilyä. Mitä te oikeastaan
haluatte? Haluatteko te, että kun nyt tulee selville, että Haagaakaan ei
korjata, se palautetaan, että meillä todella opiskelijat häipyvät näistä
kouluista, kun koulurakennukset ovat niin huonokuntoisia?

 

                                          Minä olen hämmästynyt. Minun täytyy sanoa, että minä en tätä pelleilyä
nyt oikein enää ymmärrä.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Opiskelijat eivät ole häipymässä. Meillä on koko ajan vuodesta toiseen
lähes tuhat toisen asteen opiskelijaa jäänyt ammatillisen ja lukio-
opetuksen ulkopuolelle siksi, että meillä ei ole ammatillisia paikkoja.

 

                                          Se on ihan totta, että ei sillä, ei Haagan korjaamisella saada yhtään
uutta paikkaa, mutta tämä suunnitelma Haagan korjaamiseksi on
kohtuuton. Ja toisaalta, samanaikaiseksi kun etsitään väestötilat,
voidaan etsiä myös lisäpaikkoja tekniikan ja liikenteen koulutukseen.

 

                                          Valtuutettu Bryggarelle haluaisin sanoa, että muistaakseni te olette
useita kertoja SDP:ssä esittäneet ammattikorkeakoulun uuden
tekniikan alan rakennuksen rakentamista Itä-Helsinkiin.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Ojalalle ensinnäkin vastaus.

 

                                          Meidän mielestämme ammatillisen puolen opiskelijat ansaitsevat
parempaa kuin mitä nyt on tarjolla. Siellä on opetuspuolella
valmistumassa myös selvitys ensi vuoden alussa koko tästä asiasta.

 

                                          Ja todella ihmetyttää myös nuo valtuutettu Bryggaren puheenvuorot.

 

                                          Siis tällä hetkellä, jos valtuutettu Bryggaren puheenvuorot edustavat
myös sosialidemokraattien linjaa, niin Sosialidemokraattinen ryhmä

vastustaa koulutuksen taikka koulupaikkojen tuomista Itä-Helsinkiin,
jonne nimenomaan logistiikka-alan koulutus hyvin sopisi. Tällä hetkellä
ja tässä paikassa olisi se momentumi, jolloin se voitaisiin tehdä.

 

 

                                          Niin – puheenjohtaja – minäkin toivoisin, mutta kun täällä nyt todellakin
tämä alkaa, tämä näytelmä saada jo sellaisia muotoja, että minä todella
joudun kysymään, mikä on suurimman poliittisen ryhmän vastuu
valmistelusta?

 

                                          Tässä tuntuu nyt, että kun kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen
apulaiskaupunginjohtajaa tällä hetkellä ei ole, nimitetty kyllä on, niin
täällä nyt yritetään kaikin tavoin heittää kapuloita rattaisiin. Jos te
olisitte halunneet tämän katkaista tai pysäyttää tämän prosessin, te
olisitte voinut tehdä sen ajoissa kiinteistölautakunnassa. Ette te ole nyt
vasta tähän asiaan voineet millään havahtua.

 

                                          Ja hätähuutoja, joita Haagasta on tullut. Sieltä tulee viestejä, että jos
tämä hanke nyt sitten taas kaatuu ja tulee epätietoisuus, niin mitä
sitten. Siis siellä opettajat ovat todella huolissaan siitä, että opiskelijoilla
menee kokonaan motivaatio opiskeluun, kun näyttää siltä, että ei
välitetä tiloista, viime hetkessä pysäytetään hankkeita, jotka ovat
yksimielisesti valmisteltu tähän asti.

 

                                          Minä en vastusta mitään Itä-Helsinkiin, ainakaan mitään uusia muotoja
opiskelussa. Niitä voidaan miettiä sitten, kun se esitys tänne tulee.
Mutta tämä on nyt kiinteistölautakunnan yksimielinen esitys. Ja missä
se valtuutettu Koskinen nyt on? Tulisi puolustamaan sitten lautakunnan
puheenjohtajana omaa esitystään. Kokoomus on tämän
vallankahvassa ollut ja saisi nyt hoitaa tämän kunnialla loppuun
saakka.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Minäkin vähän provosoiduin tässä.

 

                                          En minäkään näe tätä Haagan peruskorjausta ja mahdollista Itä-
Helsingin uusien oppilaspaikkojen perustamista toisensa kanssa
ristiriitaisena, koska, jonka olen useissa puheenvuoroissa kuullut, että

tarvetta laajentaa näitä paikkoja on ja nyt Haagan peruskorjaus vaan
turvaa tämän oppilaitoksen toimintaedellytykset eikä tuo uusia paikkoja.

 

                                          Kyllä mielestäni tässä hiukan demagogiapuolelle kokoomusryhmässä
ollaan menty.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Joudun vastaamaan tähän sen takia, että valtuutettu Rautava väitti,
että minä tässä vastustaisin sitä, että Itä-Helsinkiin luodaan uusia
koulutuspaikkoja.

 

                                          Sehän on juuri päinvastoin mitä sanoin. Minähän sanoin, ja me olemme
olleet useaan otteeseen sitä mieltä, että ammattikorkeakoulututkintoa
kannattaa pohtia, sitä kannattaa viedä Itä-Helsingin suuntaan ja
samalla tavalla ammatillista koulutusta. Siellä on metron varrella.
Kannattaisi pohtia, millä tavalla Helsinkiä kehitetään myös
koulutuspaikoissa tasapuolisesti. Tässä kiitän Kokoomusta, että
Kokoomuskin on pikkuhiljaa oivaltamassa tämän asian.

 

Mutta tällä ei ole mitään tekemistä Haagan peruskorjauksen kanssa,
joka pitää todellakin tehdä. Olen käynyt siellä useita kertoja. Tiedän
juuri – niin kuin valtuutettu Ojala täällä sanoi – se on surkeassa
kunnossa ja se pitää vaan korjata.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Minä esitän anteeksipyyntöni valtuutettu Koskiselle, koska hän ei
suinkaan ole syyllinen tähän asiaan. Hän ei ole kiinteistölautakunnan
puheenjohtaja. Mutta minä tässä nyt tuohduksissani vähän jo
hermostuin, niin meni nimetkin sekaisin.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          En kannata Kokoomuksen esittämää palautusesitystä.

 

 

                                          Sen sijaan kannatan valtuutettu Hakasen esittämää toivomuspontta
siitä, että näitä peruskorjauksen aiheuttamia vuokrankorotuksia
yritettäisiin hillitä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tämä on mielenkiintoinen keskustelu.

 

                                          Tässähän on vähän nyt niin kuin, puhutaan omenista ja appelsiineista
samaan aikaan.

 

                                          On varmaan totta, että Haagan rakennus on huonossa kunnossa. Sitä
ei epäile meistä varmaan kukaan.

 

                                          Sitten kokonaan toinen tarina on, että onko se siihen uhrattava
korjaussumma kohtuullinen.

 

                                          Se on itse asiassa 156 miljoonaa ”mummon markkaa”. Jos sen siihen
muotoon pukee, niin se on mielestäni aika paljon rahaa yhdestä
rakennuksesta.

 

                                          Mutta sittenhän tässä on tämä catch, johon liittyy tavallaan epäsuorasti
jo aikaisemmin käsitelty valtuutettu Walldén-Pauligin ponsi näistä
epätarkkuuksista, kustannuksen ylityksistä.

 

                                          Entäpä jos suhdanteet vahvasti muuttuvat toiseen suuntaan, niin ehkä
me pääsemme käsittelemään täällä sitten tilannetta, jossa tämä
tuleekin edullisemmaksi kuin mitä nyt on ajateltu. Jos luen listaa oikein,
niin hanke on ajoitettu vuosille 2009 – 2010 toteutettavaksi. Silloin
saattaa olla tietysti toisenlainen tilanne kuin tänään. En tiedä, milloin
itse asiassa sitten tarjouspyynnöt lähtevät liikkeelle. Mutta mitä
tuonnempana, niin todennäköisesti uskoisin, että sen parempi tässä
tilanteessa.

 

                                          Mutta siitä huolimatta, täällä valtuutettu Urho on esittänyt ihan
mielestäni oikein ja järkevin perustein oman kritiikkinsä.

 

                                          Haluan sanoa selvästi sen, että jos jokin asia on Kokoomukselle
läheinen ja tärkeä, niin se on se, että meillä on myös käden taitajia ja
meillä on tekniikan taitajia ja heille koulutuspaikkoja tässä kaupungissa.

Kaikista ei voi tulla esimerkiksi valtiotieteen maistereita, joka ei ole
huono tutkinto. Varsinkaan pitkän opiskelun jälkeen se ei ole huono
tutkinto sekään. Se on osoitus siitä, että henkilö on omassa työssään
oppinut tekemään tekstejä toisten teksteistä. Eli tämähän on kaikessa
humanioorassa, joka ei ole mielestäni tiedettä, siis mikään humanioori,
siis sen enempää hum. –puolella kuin fil. –puolella kuin valtiotieteen
puolella ei oikeastaan ole niinkään tieteestä kysymys kuin siitä, että
osaa kirjoittaa siitä mitä toiset ovat aikaisemmin jo kirjoittaneet. En
tiedä, yhtyykö professori Kolbe tähän näkemykseen. Mutta tästähän
perimmäisiltään on kysymys. Sen sijaan, kun joku oppii korjaamaan
autoja taikka rakentamaan taloja jne., niin siinä opitaan jotain sellaista,
mikä on tärkeätä, mikä luo uutta ja mikä pitää sisällään selkeän
arvonnousun, muunkin kuin oman arvonnousun, joka tässä vaiheessa
jo on myöhäistä.

 

                                          Itse tähän keskusteluun – arvoisa puheenjohtaja – valtuutettu Urhon
palautusehdotuksesta.

 

                                          Kyllä minun täytyy nyt sanoa, että kyllä minä tätä kannatan, että tämä
palautetaan. Kannatan myös sitä, että rahat, jotka tähän nyt on varattu,
käytetään järkevästi uuden luomiseen eikä niinkään vanhan
korjaamiseen. Sillä saamme, samalla rahalla, enemmän kuin mitä
olisimme saaneet nyt.

 

                                          Eli kannatan valtuutettu Urhon palautusehdotusta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          En kannata asian palauttamista.

 

                                          Sekä opetustoimi että kiinteistötoimi ovat yksimielisesti olleet
esittämässä tämän hankkeen toteuttamista kiireellisenä. Ammattikoulu
tarvitsee uusitut tilansa. Nämä tilat ovat välttämättömät.

 

                                          Mutta siinä mielessä olen samaa mieltä valtuutettu Urhon kanssa,
lisätilaa tarvitaan raskaammalle kalustolle ja sille opetukselle, jota siellä
toteutetaan. Voimme lämpimästi olla yhdessä viemässä sitä hanketta
eteenpäin.

 

                                          On ihailtavaa, että Kokoomuksen ryhmä on herännyt tukemaan
ammatillista koulutusta. Opetuslautakunnan puheenjohtaja tällä

hetkellä on kokoomuslainen. Valtuutettu Urho on itse ollut
opetuslautakunnan puheenjohtaja. Hän on nyt huolissaan siitä, että
ammatillisen koulutuksen asema on lapsipuolen asemassa Helsingin
kaupungissa. Sekin on sitä jälkiherännäisyyttä, niin kuin oli tuossa
huoltotunneliasiassa valtuutettu Walldén-Pauligin puheenvuoro.

 

                                          Asiaa ei tule pitkittää. Kiinteistö on niin huonossa kunnossa, että sen
peruskorjaus tarvitaan välttämättä.

 

                                          Me tarvitsemme lisää aloituspaikkoja. Olemme niitä jonkin verran jo
saaneet. Mutta kaikki se ponnistelu, jota nykyinen hallitus, maan
hallitus tekee Helsinkiin uusien lisäaloituspaikkojen saamiseksi on
tervetullutta. Siinäkin olemme tukemassa Kokoomuksen esityksiä.

 

                                          Pikaisesti päätökseen esityslistan mukaisesti.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Varasin puheenvuoron kannattaakseni valtuutettu Urhon esitystä.

 

                                          Joten lyhyesti, kannatan palautusta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          En kannata palautusta.

 

                                          Tässä asiassahan on ehkä järkyttävintä se, että kun näistä asiakirjoista
tulee selvästi ilmi, kuinka huonoon kuntoon tämä rakennus on päässyt
ja että minkälaisissa tiloissa opetusta on jouduttu antamaan, nyt
meidän on tehtävä nopeasti ratkaisuja, jotta tulevina vuosina opiskelijat
voivat opiskella paremmissa ja asianmukaisemmissa tiloissa.

 

                                          Tässä on jo useampaan kertaan ihmeteltykin tätä Kokoomuksen vähän
yllättävää kannan vaihtumista, että kun kuitenkin lautakuntatasolla
asiaa on viety yhteisymmärryksessä eteenpäin ja sitten ihan tässä
loppuvaiheessa tulee ihan toisenlainen kanta.

 

 

                                          En siis kannata palautusta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          En myöskään kannata palautusesitystä.

 

                                          Minä itsekin siinä vaiheessa, kun tämä asia oli kaupunginhallituksessa,
hämmästelin remontin korkeaa hintaa ja siitä syystä myös asiasta
kiinnostuneena ehkä vähän tavanomaista tarkemmin tutkin
suunnitelmia ja pohdin sitä, voidaanko tehdä jotain vähemmän,
voidaanko tehdä jotain asioita halvemmalla. No, en toki ole
rakennusalan ammattilainen, mutta ymmärrän kuitenkin sen, että
kysymyksessä on ensinnäkin suojelurakennus, arvotalo, arvokiinteistö.
Jo sekin vaatii jonkinlaista tasoa remontin ja korjauksen yhteydessä. Ei
mitään lastulevyjä ja lasikuituverkkoseiniä tällaisiin kiinteistöihin oikein
vain ole hyvä laittaa.

 

                                          En siis kannata palautusesitystä.

 

                                          Samalla kyllä vähän hämmästelen nyt tätä Kokoomuksen nousua tässä
asiassa.

 

                                          Esityslistatekstejä lukiessa itse jäin miettimään sitä, kenen on vastuu,
että tämä kiinteistö on jätetty näin sikamaiseen huonoon kuntoon ja
korjaukseen ei ole ryhdytty aikaisemmin. Muistuupa mieleen, että
opetuslautakunnassa on ollut vuosia kokoomuslainen puheenjohtaja,
kuten myös kiinteistölautakunnassa. Eli jos Kokoomusta kiusaa nämä
kovat hinnat, niin pyritään ennaltaehkäisemään myös
arvokiinteistöjemme huonoon kuntoon pääsemistä.

 

                                          Jotta en veisi valtuuston aikaa – illallinen odottaa – haluan myös puhua
tästä valtuutettu Hakasen ponnesta, jos se teille kaikille sopii.

 

                                          Nopeasti: kannatan sitä erityisen paljon.

 

Eilisessä sosiaalilautakunnan kokouksessa kävi tällainen asia ilmi, jota
minä en tiennyt, mutta jota ei myöskään apulaiskaupunginjohtaja
Kokkonen tiennyt. Sosiaaliviraston johtaja kertoi meille -
Hietalahdenkadun päiväkodin remontin yhteydessä - että
sosiaalivirastolta näiden päiväkotien remonttien yhteydessä ja niiden
kustannusten seurauksena haetaan toisenlaista vuokraa kuin

esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksen vastaavissa hankkeissa.

 

                                          Itse en myöskään, kuten sanoin, en ole rakennusalan ammattilainen,
en myöskään ole talousalan ammattilainen. Selitykset menivät minulta
vähän yli hilseen. Mutta selvästikin näissä kaupungin sisäisissä
vuokrissa näiltä osin on jotain normaalille valtuutetulle vaikeasti
ymmärrettävää, jos näin voisi sanoa.

 

                                          Eli toivoisin, että valtuusto myös siinä vaiheessa, kun viedään hanketta
eteenpäin, tukee valtuutettu Hakasen hyvää pontta.

 

 

                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

                                          Minäkään en kannata palautusta. Ja oikeastaan pidän sen esitystä, tai
en arvosta täällä esitettyjä perusteluja kovin paljon.

 

                                          Sivuttiin sinänsä tärkeätä asiaa, kun puhuttiin siitä, että tämäntyyppinen
kiinteistöremontti nostaa tällaisen yhden hallinnonalan sisällä toimivan
oppilaitoksen rakennus- tai tilakustannuksia siinä määrin, että se uhkaa
opetusbudjettia.

 

                                          Näinhän ei sinänsä ole tarkoituksenmukaista käydä. Sitä voidaan
lähestyä kahta eri tapaa. Toinen on tietysti se, että mietitään niitä
vuokranmääräytymisperusteita vähän siihen tyyliin kuin valtuutettu
Hakasen ponsi – jota aion kannattaa – esittää. Ja toinen on sitten se,
mihin yleensä törmätään tämäntyyppisissä tilanteissa, kun on kyse
kaupungin arvorakennuksesta. Joudutaan miettimään sitä,
sijoitetaanko tai annetaanko siihen sitten ikään kuin vuokratukia muun
budjetin myöntymisen yhteydessä. Tämä on mielestäni tällaisessa
tilanteessa melko välttämätöntä.

 

                                          Ei voida ajatella niin kuin Kokoomus täällä argumentoi, että kun tämä
on kallis rakennus, niin sen takia sitä ei voi panna opetuskäyttöön ja
korjaaminen siis kallista.

 

Vanha on joka tapauksessa korjattava. Se on kaupungin arvorakennus,
johon kaupunki joutuu sen rahan laittamaan. Mutta koska emme
todennäköisesti täällä salissa halua, että se tapahtuu opetuksen
kustannuksella, meidän on keksittävä siihen muita budjettiteknisiä
ratkaisuja, joita me tässä salissa tietenkin aina budjettia päätettäessä
itse valitsemme, mihin sen rahan laitamme ja otamme huomioon

tämäntyyppisten kiinteistöpoliittisten ratkaisujen vaikutukset
halutessamme. Näin se tapahtuu.

 

                                          Mutta kannatan valtuutettu Hakasen ponttakin, koska oletan, että
useimmiten meillä on ongelmia siirtää sitten tämäntyyppiset
museoarvot riittävässä määrin sinne kiinteistöbudjettiin sisälle tai sen
kunkin hallinnonalan sisälle niin kuin se kuuluisi. Näin ollen voidaan
miettiä myös tätä, että ovatko nämä vuokranmääräytymisperusteet,
onko siellä liikaa sitä ikään kuin lisäarvoa välissä tämäntyyppisessä
tapauksessa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Toisin kuin voisi luulla nyt, mitä Vihreät ja demarit, eräät puhujat ovat
sanoneet, Kokoomuksella on ollut selkeä käsitys siitä, että halutaan
lisää toisen asteen opetukseen tiloja ja kunnossa olevat tilat.

 

                                          Haagan remontin hankesuunnitelmassa on sellaisia rakenteellisia
lisäyksiä, jotka eivät varsinaisesti paranna eivätkä lisää tiloja. Siellä
voidaan korjata nyt olevat tilat ilman näitä lisäyksiä.

 

                                          Tämä on eri asia kuin mitä vs. apulaiskaupunginjohtaja Sauri sanoi.
Sauri ehdotti, että jos ei nyt korjata täydellä hinnalla oikein kunnolla,
niin rapautuu nopeammin. Ei siitä ole kysymys. Sinne rakennetaan
myös sellaista lisää, jota sinne ei tarvita.

 

                                          No, pannaan tämä toimeen, mutta samalla myös etsitään lisätilat Itä-
Helsingistä. Sitä haluan.

 

                                          Opetuslautakunnan puheenjohtajana edellisellä kaudella olen puhunut
ammatillisesta opetuksesta useammin kuin mistään muusta asiasta
tässä valtuustossa. Siihen aikaan SDP halusi ammattikorkeakoulua ja
siihen liitettyä toisen asteen rakennusta Itä-Helsinkiin. Nyt kun
ammattikorkeakoulu liittyy metropoli- ja ammattikorkeakouluksi, ei ole
näkynyt kiinnostusta ammatillisen koulutukseen.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

 

                                          Kun tuota keskustelua äsken seurasi, pystyi tulemaan sellaiseen
tulokseen, ettei tässä nyt poliittiset ryhmät varmastikaan ole eri mieltä
siitä, etteikö toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pitäisi
Helsingissä panostaa. Haluan painottaa, että sitä mieltä Kokoomuksen
ryhmäkin on ollut.

 

                                          Mutta haluan nyt tuoda opetuslautakunnan keskusteluista muutamat
terveiset ylipäätään ammatilliseen koulutukseen liittyen, jos
puheenjohtaja sen nyt lyhyesti sallii.

 

                                          Suurin ongelmahan, kun puhutaan Haagan yksiköstä, Roihuvuoresta
tai esimerkiksi Vallilasta ammatillisen toisen asteen koulutusyksikköinä
ja niistä tiloista, on se, että kun Helsingin kaupunki on investointi- ja
peruskorjausmäärärahojaan aikanaan pienentänyt, niin ammatillisen
toisen asteen oppilaitokset isoina yksikköinä ovat jääneet
perusopetuksen ja myöskin sitten lukiokoulutuksen jalkoihin ja tämän
tuloksena puhutaan sitten näinkin isoista ja tämän kokoluokan
hankkeista. Mutta ei se tarkoita sitä, etteikö voitaisi käyttää tiettyä
järkeä ja harkintaa sen suhteen, minkälaisia uudistuksia on ne kohteet
sitten mahdollisesti suojeltavista tai suojeltu.

 

Ja tältä osin, kun puhutaan Haagan yksiköstä, keskeistä olisi
huomioida jatkossa se, jos ja kun tällä esityslistan mukaisella
hankesuunnitelmalla mennään eteenpäin, että ettei tämä tule
tarkoittamaan sitä, etteikö opetusministeriön ja valtioneuvoston
Helsingille myöntämät ammatillisen koulutuksen lisäpaikat löytäisi omia
hyviä ajanmukaisia tilojaan.

 

                                          Espooseen vertaaminen on siinä mielessä hyvä ja mielenkiintoista, että
siellä ollaan pystytty rakentamaan uusia kouluyksiköitä sekä
kustannustehokkaasti että hyvin leväperäisesti. Taisipa olla yksi
opetuslautakuntaan Espoossa tuotu hanke, jonka kustannusarvio oli yli
60 milj. euroa, jonka lautakunta palautti sitten takaisin uudelleen
valmisteluun.

 

                                          Tämä kokonaisuus ei tule missään tapauksessa olemaan ammatillisen
koulutuksen osalta helppo. Meillä tulee jatkossakin olemaan joko isoja
uudisrakennushankkeita tai sitten peruskorjaushankkeita. Ja kyllä minä
silti tässä henkilökohtaisesti, että sitten myös Kokoomuksen ryhmän
puolesta, mutta myös se keskustelu, mitä opetuslautakunnassa on
käyty, on viitannut siihen, että täytyy olla kustannustehokkuutta. Ei se,
että me peruskorjataan kohteita, tarkoita sitä, että niistä tulisi parempia
ja mahdollisimman hyviä, kun niihin käytetään paljon rahaa.

 

 

                                          Ja se seikka, minkä valtuutettu Urho toi esille Haagan korjaukseen
liittyen, on tärkeä. Minkälaisia lisätiloja ja minkälaisia opetusta tukevia
lisätiloja ja uudistuksia kouluun tehdään, on keskeisessä asemassa.
Tuetaanko niillä uudistuksilla kouluopetusta, tuetaanko niillä
ammatillisen toisen asteen pitkäaikaista strategiaa vaiko ei.

 

                                          Tässä mielessä esimerkiksi 5,2 milj. euron säästö sillä tavalla, että lvi-
hankkeet ja lvi –puoli oltaisiin Haagassa voitu hoitaa sellaiseen
kuntoon, että siellä on sisäilma kunnossa, oppimisympäristö järkevänä,
olisi tuonut aika paljon lisää rahaa esimerkiksi Itä-Helsinkiin siltä osin,
että oltaisiin sieltä voitu löytää jonkunlaisia joko vuokratiloja tai sitten
peruspotti siihen, että rakennettaisiin sinne uudet tilat tekniikan alan
oppilaille.

 

                                          Valtuutettu Urho esitti, että 20 % leikattaisiin. (Välihuuto!) Ei olekaan.
Mutta tämä on tärkeä seikka. Tämä keskustelu on noussut
kiinteistölautakunnan ja opetuslautakunnan esitysten jälkeen.
Pohjimmiltaan keskustelu on lähtenyt sen jälkeen.
Opetuslautakunnassa ei ole ollut mahdollisuutta keskustella tästä
asiasta sen jälkeen.

 

                                          Se perusviesti, jonka opetuslautakunnasta haluan tuoda, on se, että
toisen asteen opetuksessa täytyy kiinnittää huomiota siihen, että näitä
peruskorjauksia on vetkutettu ja vetkutettu ja ne tulee olemaan isoja.
Mutta kyllä kustannustehokkuudestakin täytyy pitää huoli.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Kyllä minä tuossa vähän provosoiduin, kun opetuslautakunnan
puheenjohtaja Nurmela selittelee äänestyspäätöstään, jossa hän muutti
äänestyskantaansa täysin siitä mitä hänen oma yksimielinen
lautakuntansa oli esittänyt. Hanketta pidettiin kiireellisenä ja tärkeänä
opetuslautakunnassa ja nyt se oltiin valmis panemaan jäihin, että
säästettäisiin vähän rahaa.

 

                                          Mielestäni tämä on aika kohtuutonta suoraan sanoen.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

 

                                          Aina tietysti täytyy miettiä, kannattaako provosoitua jos provosoidaan.

 

                                          Kyllä minäkin ihmettelen, että opetuslautakunnan puheenjohtaja lähtee
tällaista puolustuspuhetta täällä pitämään.

 

                                          Täällä on Kokoomus messunnut aikaisemmin illalla, että asiat ovat
huonosti valmisteltu eikä kaikkia asioita ole otettu huomioon. Nyt täällä
ruvetaan sitten selittelemään, miksi nyt sitten opetuslautakunnalla ei
olekaan kaikkia tietoja.

 

                                          Teidän olisi pitänyt ottaa kaikki tiedot lautakunnassa ennen kuin te
hyväksytte tai annatte lausuntoja hankkeesta.

 

                                          Sanon vielä tästä toisen asteen koulutuksesta sen, että se on erittäin
hyvä, että Kokoomuskin nyt alkaa arvostaa sitä, että toisen asteen
koulutukseen pitää saada kunnolliset tilat, että ne ovat vetovoimaisia
nuorten opiskelijoiden kannalta. Teillä on ollut opetuslautakunta
hallinnassa niin kauan kuin täällä kukaan jaksaa muistaa. Silloin se ei
ole teitä kiinnostanut. Toivottavasti se kiinnostaa nyt jatkossa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Jos Kokoomus olisi tehnyt ponnen, että opetuslautakunta jatkossa
tekisi riittävän tarkasti tämänkaltaisia esityksiä, niin olisin kannattanut.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Täytyy todeta kaksi asiaa. Ensimmäinen tähän kiireellisyyteen.

 

                                          Mielestäni, jos esityslistan tekstiä lukee tarpeeksi tarkasti, niin tämä
hanke olisi ajoitettu vuosille 2009 – 2010 ja mikäli hankesuunnitelmaa
oltaisiin korjattu sillä tavalla mitä valtuutettu Urho esittää, niin aivan
varmasti oltaisiin se tänne kaupunginvaltuustoon reilusti ennen tuon
aloitteen aloittamista saatu uudelleen. Joten ei se nyt olisi tuottanut
varmastikaan suuria ongelmia.

 

                                          Ja toinen seikka on, en voi sanoa edellisistä opetuslautakunnan

puheenjohtajien puolesta oikeastaan juuri mitään. Valtuutettu Urho
todisti omasta puolestaan.

 

                                          Mutta itse olen ainakin puhunut toisen asteen ammatillisen koulutuksen
puolesta koko sen ajan, kun olen opetuslautakunnassa toiminut sekä
sen puheenjohtajana ollut.

 

                                          Sen lisäksi täytyy huomioida myös valtakunnan tasolla se, että
valtuutettu, ministeri Sarkomaa on pitkästä aikaa ensimmäinen, joka
reilulla kädellä Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle osoittaa ammatillisen
toisen asteen koulutuksen lisäpaikkoja. Elikkä se puhe, että Kokoomus
ei huolehtisi toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta, on ihan
jostakin temmattua.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Aivan varmaan valtuutetut Ojalakin tietää, että toisen asteen
ammatillisen koulutuksen aloituspaikat riippuvat opetusministeriöstä.
Kahdeksan vuoden aikana Helsingin oli lähes mahdotonta saada niin
terveydenhuollon, sosiaalialan kuin tekniikan aloituspaikkoja tänne.
Kaikki menivät toisille paikkakunnille, milloin Kemiin, milloin
Outokumpuun.

 

                                          Helsinkiin on anottu vuosittain noin kolmeasataa uutta toisen asteen
koulutuspaikkaa. Ensi vuodelle ne on saatu ja niistä pääosa
tekniikkaan.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Voi todeta, että on miellyttävää, jos Kokoomus on ottanut päältään pois
nämä lasit, jotka Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ovat meille
jakaneet.

 

Nimittäin se näkökenttä, joka näistä näkyy, niin kapea on ollut tähän
asti Kokoomuksen arvostus toisen asteen ammatillista opetusta
kohtaan. Mutta on hyvä, että nämä lasit on nyt otettu otsalta ja täällä on
lähdetty puolustamaan toisen asteen opetusta, koska aikaisemmin
esimerkiksi tilojen kunnossa tämä arvostus ja panostuksissa ei ole

näkynyt.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Päätösesitykseen on kirjattu maininta siitä, mikä tämän
peruskorjauksen arvioitu vuokravaikutus on.

 

                                          Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että tästä päätöksestä ei
automaattisesti seuraa, että tämä vaikutus pitää siirtää
kokonaisuudessaan ja välittömästi vain Heltech’in vuokriin. Tässä
suhteessa kaupungilla on mahdollisuuksia ja mielestäni tarvettakin
etsiä joitakin tasapainottavia toimia.

 

                                          Täällä on yleisesti puhuttu – ja aivan aiheesta – ammatillisen
koulutuksen kehittämisen tarpeesta Helsingissä.

 

                                          Lisäkoulutuspaikkojen, aloituspaikkojen ohella on erittäin tärkeää
turvata myöskin riittävät resurssit siihen koulutukseen, jota kulloinkin
voidaan antaa. Tällä hetkellä Heltech’issä valitettavasti ei ole tarpeeksi
resursseja. Siellä esimerkiksi oppilaat joutuvat tekemään etäopiskelua
ilman riittävää ohjausta ja törmäävät moniin muihin resurssipulasta
johtuviin opetuksen puutteisiin. Ne näkyvät myöskin siinä, missä
määrin oppilaat selviytyvät opinnoistaan ja kuinka paljon
keskeyttämisiä tulee.

 

                                          Eli toivon, että ponsi, jota täällä on laajasti tuettu, johtaisi siihen, että
kaupunginhallituksessa etsitään niitä erilaisia keinoja, joita on
vaikuttaa, ainakin Heltech’in tulevien vuokrien kohtuullistamiseen.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          On totta, että Helsingissä on opiskelijoiden vaikeampi päästä toiselle
asteelle koulutukseen, eli lukiopaikkoja ja ammatillisia koulutuspaikkoja
on vähemmän ja sitten on myöskin tulijoita muista kunnista.

 

                                          Olenkin sitä mieltä, että Haagan koulutusyksikön peruskorjaus on
erittäin tarpeellinen. On tärkeää, että nuoret voivat opiskella
terveellisissä ja turvallisissa olosuhteissa ja että henkilöstön

työolosuhteet ovat kunnossa. Tämä ei poissulje sitä, että tarvitaan
myös Itä-Helsinkiin lisää ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja.

 

                                          Esittäisinkin, että selvitetään erityisesti sitä, olisiko Herttoniemen
alueella sellaisia tontteja tai toimitiloja, joissa tällainen uusi oppilaitos
voisi toimia.

 

                                          Mitä tulee siihen, että täällä väitettiin, että nyt vasta oltaisiin lisäämässä
ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja Helsingissä, niin tämä väite
ei mielestäni pidä paikkaansa.

 

                                          Kun seurasin kaupunginhallituksen seuraajajäsenenä
opetuslautakunnan toimintaa vuosina 2005 ja 2006, niin ainakin toisena
vuonna tuli 200 lisäopiskelupaikkaa ammatilliseen koulutukseen,
saattoi olla, että molempinakin vuosina. Näin ollen se, että tässä nyt
vasta oltaisiin herätty, ei pidä paikkaansa. Helsinki on onnistunut
lisäämään näitä paikkoja jo useampana vuonna peräkkäin ja se on
hyvä asia.

 

 

                                          Kiitoksia.

 

                                          Muutama ihan kommentti tähän mielenkiintoiseen keskusteluun.

 

                                          Täällä on viitattu Espoon uuteen vastuulliseen koulutuspolitiikkaan.
Elikkä Espookin on ottamassa vastuuta ammatillisesta koulutuksesta,
mikä on todella hyvä ja palvelee meitä laajasti, koko
pääkaupunkiseutua.

 

                                          Espoolla ei ole vanhoja kiinteistöjä, joten Espoo tietenkin joutuu
rakentamaan uudisrakennusta. Siinä mielessä Helsingin ja Espoon
vertailu ei tässä kohtaa ole järkevä.

 

                                          Se mitä valtuutettu Bogomoloff sanoi investoinneista ja niiden
ajoittumisesta, että tässähän voi käydä vielä niin, että arvioidut
rakennuskustannukset tulevat olemaan halvempia, kun tämä ajoittuu
vuosille 2009 ja 2010.

 

Tätähän on nähty. Sen takia haluaisinkin sanoa valtuutettu Nurmelalle,
että minulla on sellainen kokemus, että jos laitetaan isoja investointeja
jäihin, niin ne saattavat jäädä jäihin ja ajoittua sitten taas jälleen kerran
sellaiseen ajankohtaan, jolloin rakennuskustannukset ovat uudelleen

korkealla ja ne taas jätetään jäihin.

 

                                          Joten en missään nimessä kannata, että tämä hanke olisi jäämässä nyt
jäihin, vaan tämän täytyy nyt nopeasti saada eteenpäin.

 

                                          Ja aivan kuten apulaiskaupunginjohtaja Sauri sanoi, että kun kerran
korjataan, niin korjataan kunnolla. Se säästää pitkässä juoksussa
hyvinkin monilta uusilta peruskorjaushankkeilta.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Haluan, että Haaga korjataan. Mielestäni tämä aikataulu, joka on
esitetty, olisi myös mahdollistanut vähän vähemmän korjaamisen,
halvempaan hintaan. Silläkin olisi saatu ne toimivat autohallit ja hyvät
tilat oppilaille ja opettajille.

 

                                          Toivon, että samalla opetuslautakunta etsii lisää tilaa Itä-Helsingin
tekniikan alan koulutukselle.

 

                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

 

 

 

                                          Rakel Hiltunen                                      Pertti Vanne

                                          puheenjohtaja                                       kansliapäällikkö

 

                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

 

 

 

                                          Heli Puura   Göran Åhman

                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu