Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Bästa
fullmäktigeledamöter.

 

Vuoden 2008 talousarvion lähtökohdat ovat talouden suotuisa kehitys,
työttömyysasteen pieneneminen, väestörakenteen muutos ja
ikääntyvän väestön lisääntyvä palvelutaso. Ensi vuoden keskeiset
toiminnalliset tavoitteet ovat elinkeinopolitiikan kehittäminen,
lisääntyvän maahanmuuton hallitseminen, Vuosaaren sataman
toiminnan alkaminen ja uusien alueiden toteutuksen valmistelu sekä
tietenkin seutuyhteistyö. Hoitoketjujen toimivuutta on kehitettävä
edelleen, siisteyteen ja turvallisuuteen panostetaan ja sähköisessä
asioinnissa on tarkoituksemme ottaa harppaus eteenpäin. Näin
lyhykäisyydessään.

 

Lähitulevaisuuden haasteet voidaan kiteyttää kolmeen asiaan. Meidän
on pystyttävä hallitsemaan kasvavat investoinnit, meidän on löydettävä
tapoja ja uusia rahoitusvaihtoehtoja ja rahoitustapoja ja meidän on

kyettävä vähentämään riippuvuuttamme Helsingin Energian
ylimääräisistä tuloutuksista. Työmarkkinaratkaisu on tällä hetkellä
tiedossa olevan osalta mukana budjettiesityksessä. Kuten tiedämme,
kuntasektorin palkankorotukset tulevat olemaan poikkeuksellisen
suuret. Sekin yksi haaste edessämme.

 

Helsingforsregionen växer fortfarande snabbare än det övriga Finland,
om också takten har blivit något långsammare. Det går bra för samhälls-
ekonomin, och Helsingfors får sin beskärda del i och med att
skatteintäkterna ökar. Antalet arbetslösa minskar både i Helsingfors
och i hela huvudstadsregionen. Stadens budget innehåller mycket som
gör att stadsborna kan erbjudas en bättre stadsmiljö och bättre service.

 

Myös elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia parannetaan, kun
kehitämme kaupunkirakennetta, luomme uusia yrittämisen
mahdollisuuksia ja kaupungin henkilökuntaa valmennetaan ottamaan
paremmin huomioon yrityselämän tarpeet.

 

Verotus ei budjettiesityksen mukaan ensi vuonna kiristy. Vuosaaren
sataman kiivaimman vaiheen vuoksi investointimme nousevat yli 800
miljoonaan euroon eli viidenneksen tämän vuoden ennustetta
enemmän. Vaikka en asiaa tarkemmin ole tutkinutkaan, lienee kaikkien
aikojen ennätysinvestointivuosi nykyrahaksi laskettuna.

 

Helsingin seudun asioiden ajamisessa valtio on ensi kertaa ottanut
seudun ongelmat hallitusohjelmaansa. Seudullinen yhteistyö on
keskeisessä asemassa kaikilla tärkeillä alueilla: palvelujen yhteiskäytön
edistämisessä, kilpailukyvyn kehittämisessä, kaupunkirakenteen ja
asumisen suunnittelussa. Yhteistyössä rakennamme Helsingin
seudulle yhtenevää, uutta kaupunkirakennetta, vaikka jokaisella
kunnalla on rakentamiseen tietenkin erilaisia välineitä.

 

Sosiaalivirasto ja terveyskeskus ovat pystyneet hyvään yhteistyöhön
hoitoketjujen toimivuuden parantamisessa. Hoitoketjujen toimivuus on
edelleenkin tärkeä painopisteemme ja se on avainasia myös
kustannusten hallitsemiseksi. Kysymyshän on työnjaon määrittelystä
perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä.
Käymme keskustelua siitä, missä ja kuka tekee ne asiat, joita
hoitosuositus määrittää, mikä on sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen
työnjako ja mitkä ovat HUSin aluetta. Hoitoketjujen selkeys näkyy
suoraan kustannuksissa. Potilaille hoidon sujuvuus merkitsee
turvallisuutta ja laadukkaampaa hoitoa.

 

Talousarvioesityksessä on useita toimenpiteitä, joilla hoitoketjujen

sujuvuutta lisätään myös vuonna 2008. Terveyskeskus muuttaa
akuuttisairaalan ja pitkäaikaissairaalan mitoitusta ja muuttaa
sairaansijoja kuntoutussairaansijoiksi. Sosiaalivirasto esittää mm. lisää
asumispaikkoja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille.

 

Arvoisat valtuutetut.

 

Helsinki kansainvälistyy ja se on meille haaste. Väestö kasvaa ja
maahanmuuton myötä suomen- ja ruotsinkielisten osuus vähenee, kun
vastaavasti monikulttuuristen perheiden osuus kasvaa. Pelkästään
tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana on muuta
kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä kasvanut noin 3
300 hengellä.

 

Pääkaupungeilla on aina luonnollista vetovoimaa ja niihin muutetaan
sekä muista maista että maan sisältä. Viime aikoina on rajat ylittävä
työssäkäynti kasvanut. Tallinnasta Helsinkiin pendelöi jo 12 000
virolaista viikoittain. Maahanmuuttajat saavat budjettiesityksessä
tuekseen maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Maahanmuuttajien
yritysneuvontapalveluja vahvistetaan, kun elinkeinopalvelu avaa
alkuvuodesta uuden toimipisteen keskustassa.

 

Helsinki on arvostettu ja tunnettu tapahtumien ja kongressien
isäntäkaupunki ja aiomme olla sitä entistä voimakkaammin
vastaisuudessakin. Kemikaalivirasto tekee Helsingistä Euroopan
kemikaalipääkaupungin ja tuo tänne vuosittain jopa 30 000 kävijää.
Turistimäärän ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 10 %:lla. Uusi
elinkeinopalvelun tapahtumayksikkö tulee vahvistamaan Helsinkiä
tapahtumakaupunkina.

 

Helsinki haluaa säilyttää hyvän turvallisuustasonsa ja parantaa sitä
edelleen. Koti, asuinympäristö ja koko kaupunki luovat
perusturvallisuutta. Yritysten ja ihmisten on voitava toimia, elää ja
liikkua ilman pelkoa. Turvallinen kaupunki tukee myös kaupungin
taloudellista pohjaa.

 

Erilaisissa kyselyissä ja turvallisuusselvityksissä on noussut esiin, että
kaupunkilaisia häiritsee eniten kaupungin likaisuus, roskaisuus ja
kaupungilla toikkaroivat päihtyneet. Rakennusvirasto on lisännyt roska-
astioita ja kaupungin siistimistä. Kaupungin siistinä pitäminen ei
kuitenkaan onnistu ilman hyvää yhteistyötä asukkaiden, yhdistysten ja
yritysten välillä.

 

Tämänhetkiset varsin myönteiset verotulonäkymät eivät poista sitä

tosiasiaa, että kaupungin taloudessa tarvitaan rakenteellisia
uudistuksia ja pitkäjänteistä talouden tasapainoa.

 

Tuloveron kiristäminen ei kuitenkaan ole ajankohtaista eikä toivottavaa.
Veropohjan vahvistaminen on kaupungin uuden elinkeinostrategian
toteutumisen avainkysymyksiä.

 

Helsinkiin tarvitaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Helsingin pitää
pystyä tarjoamaan riittävän houkuttelevia, monimuotoisia ja tasokkaita
asuntoja sekä omistus- että vuokramarkkinoilla. Budjettiehdotuksen
mukaan asuntoasioiden ja asunto-omaisuuden hoito keskitetään
tilakeskukseen vuoden 2008 alusta. Uudistuksen tavoitteena on
nopeuttaa asuntojen kiertoa ja varmistaa, että tarjonta ja kysyntä
kohtaavat. Ja kuten valtuuston puheenjohtaja juuri mainitsi, käsittelyyn
on tulossa maankäytön ja asumisen ohjelma tammikuussa, joka on
tietenkin aivan keskeinen päätösasiakirja meidän asuntoasioiden
hoitamisessa.

 

Helsingin taloudelle on ollut viime vuosina tyypillistä se, että talouden
tasapaino on perustunut Helsingin Energian hyviin tuloksiin.
Kokonaistalous on tasapainossa vain siksi, että olemme tulouttaneet
parin kunnallisveroprosentin verran Helsingin Energian vuosittaisia
ylijäämiä kaupungin kassaan kasvavien menojen rahoittamiseen.
Vuodesta 2002 ylimääräiset tuloutukset ovat olleet yhteensä 510
miljoonaa euroa. Poikkeuksellinen tuottotaso ei ole pysyvä. Myös
huonompiin aikoihin on varauduttava. Ja tarkoituksena siis aloittaa
varautuminen ensi vuoden budjettiraamin käsittelyn yhteydessä. Näin
kaupunginhallitus hyväksi katsoo.

 

Olemme 1990-luvun lamasta lähtien taanneet vakituisen henkilökunnan
työsuhdeturvan. Tästä periaatteesta emme luovu. Henkilökunnan
osaamista on vahvistettava sen lisäksi, että pitää olla valmius
edelleenkin siirtyä kaupunkityönantajan palveluksessa tehtävästä
toiseen.

 

On löydettävä uusia tapoja tuottaa palveluja. Hallinnolliset rajat eivät
saisi olla järkevän toiminnan este, vaan niiden apuväline. Reviireistä ei
saa pitää liian tiukasti kiinni. Palvelurakenteen pitää sopeutua
väestörakenteen muutokseen. Meillä on varaa parantaa tuottavuutta.
Suuresta organisaatiosta löytyy aina tehostettavaa toiminnoissa ja
toimintatavoissa. Laatu ja tehokkuus eivät ole ristiriidassa.

 

Helsinki-konsernin toimivuutta vahvistettiin ja omistajaohjausta
terävöitettiin syyskuussa tehdyllä kaupunginhallituksen päätöksellä.

Tytäryhteisöille asetetaan ensi vuonna tiukempia toiminnallisia ja
taloudellisia tavoitteita ja seurantaa tiivistetään. Myös johtamis- ja
hallintokäytäntöjä yhtenäistetään.

 

Itämeren tilaa voidaan parantaa. Yhteistyössä Turun kanssa olemme
käynnistäneet konkreettiset toimet Itämeren rehevöitymisen
ehkäisemiseksi. Helsingin Vesi kunnostaa viemäreitä ja parantaa
valumavesien käsittelyä. Helsingin Satama tarjoaa maasähköä, jotta
laivojen päästöt vähenisivät. Liikuntavirasto lisää myös veneiden septi-
ja tyhjennys-tankkeja. Nämä voivat kuulostaa pieniltä asioilta, mutta
niitä ne eivät ole Itämeren hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi Helsinki
lahjoittaa ympäristöntutkimuksen professuurin Helsingin yliopistoon.

 

Bästa fullmäktigeledamöter.

 

Verksamheten i Nordsjö hamn inleds nästa år och förberedelserna för
att ta i bruk de hamnområden som blir lediga fortsätter. Vi utvecklar
näringspolitiken och regionsamarbetet. Folkmängden ökar, likaså
invandringen. De fungerande vårdkedjorna vidareutvecklas.
Snyggheten och säkerheten i Helsingfors förbättras och den
elektroniska kommunikationen byggs ut. Vi arbetar för att skydda
Östersjön.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Voisi sanoa, että ensi vuoden suurin merkkipaalu on Vuosaaren
sataman toiminnan aloitus. Se on päätepiste pitkälle prosessille, mutta
ennen kaikkea se on aloitus kaupungin historian suurimmalle
kaupunkirakenteelliselle muutokselle. Voi sanoa, että ensi vuosi on
kaupungin muutoksen kannalta suuri merkkivuosi.

 

Haluan omasta ja kaupungin organisaation puolesta kiittää kaikkia
budjettivalmisteluihin osallistujia. Haluan kiittää myös poliittisia ryhmiä
siitä tuesta, mitä budjettivalmistelu ja tämä lopullinen valtuustolle
esitettävä budjetin valmistelu on vaatinut. Eli kiitoksia kaikille, arvoisa
puheenjohtaja.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Talous on kaupunkimme toiminnan perusta, halusimmepa sitä tai ei.
Ilman tervettä taloutta emme pysty järjestämään helsinkiläisille niitä

hyvän elämän palveluita, joita meillä on sekä velvollisuus että tahto
järjestää.

 

Olemme kovin riippuvaisia verotulojemme ja aivan erityisesti
kunnallisverokertymän kehityksestä. Kuntataloutemme tasapaino
riippuu ratkaisevasti toimintamenojen ja verotulojen kasvusta. Parin
viime vuoden aikana talousnäkymät ovat olleet – kuten
kaupunginjohtajan selvityksessä äsken kuulimme - myönteiset ja
verotulot ovat kasvaneet ja sitä kautta kuntatalous on näyttänyt
paremmalta. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että
rakenteellisia uudistuksia ja muutoksia tarvitaan, kun varaudumme
tuleviin haasteisiin eli helsinkiläisten ikääntymiseen ja palvelutarpeiden
kasvuun sekä työvoiman vaikeutuvaan saatavuuteen monilla eri aloilla.

 

Helsingin talouden tasapainoon on viime vuosina vaikuttanut
merkittävästi Helsingin Energian hyvä tulos. Tällä tuloksella on
rahoitettu näitä meidän palvelujamme merkittävästi. Ilman Energian
tuloutusta, ja jos samalla haluaisimme pitää palvelutasomme
nykyisellään, pitäisi meidän korottaa veroprosenttiamme lähes kaksi
prosenttia. Tämä nyt käsillä oleva talousarvio perustuu edelleen 17,5
%:n mukaiseen kunnallisveroprosenttiin ja tämä on mahdollista - kuten
äsken totesin - sen takia, että Helsingin Energialta on tämä merkittävä
tuloutus.

 

Pitkän päälle kuitenkaan kaupungin taloutta ei voi rakentaa näin
merkittävästi Helsingin Energian varaan.

 

Nyt käsiteltävänä olevassa talousarviossa toimintamenot nousevat
vuoden 2007 ennusteesta 4,8 % ja vuoden 2006 tilinpäätöksestä lähes
11 %. Toimintamenomme ovat yhteensä huikeat noin 3,7 miljardia
euroa. Hyväksyttyjen työehtosopimusten kustannusvaikutukset on
talousarviossa otettu huomioon, mutta menopuoleen liittyy vielä suuria
epävarmuustekijöitä avoinna olevan työmarkkinatilanteen johdosta.

 

Helsingin haasteena on ollut muita suuria kaupunkeja kalliimpi
palvelutuotanto. Nyt onneksi olemme lähestyneet viiden suurimman
kaupungin keskiarvoja. Edelleen kuitenkin on tarpeen ja tärkeätä käydä
läpi sitä, miten ja millä hinnalla tuotamme palvelumme ja myöskin
palveluketjuja. Samalla pitää edelleen huomata se, että meneillään
oleva PARAS-hanke on kunta- ja palvelurakennehanke, siis
nimenomaan myöskin palvelurakennehanke ja se palvelurakenne-osa
edellyttää sitä, että käymme palvelut, palvelumme tarkasti läpi.

 

Yhteinen huolemme varmasti on myös meidän helsinkiläisten

asumiskustannusten korkea taso. Haasteenamme on riittävä ja
kohtuuhintainen asuntotuotanto sekä Helsingissä että koko
pääkaupunkiseudulla. Näihin kysymyksiin – kuten äsken tarkemmin
selvisikin - pureudumme tarkemmin, kun valmistelun loppusuoralla
oleva Helsingin maankäytön- ja asumisen ohjelma, MA-ohjelma, tulee
tammikuussa valtuustoon käsittelyyn. Samalla myös odotukset ja
paineet seudullisen yhteisvastuullisen maankäyttö- ja asumisohjelman
toteutukseen kasvavat. Onhan siinä tavoitteena, että jokaisessa 14
Helsingin seudun kunnassa vähintään 20 % tuotannosta on sosiaalista
asuntotuotantoa.

 

Pääkaupunkiseudun tiivistyvä yhteistyö on edellytys sille, että seutu on
kilpailukykyinen ja ettei yhdyskuntarakenne hajoa. Tarvitsemme
toimivan joukkoliikennejärjestelmän nykyistä laajemmalle alueelle ja
tehokasta maankäyttöä ratojen varsille. Tätä myöskin kestävä kehitys
ja ilmastonmuutos edellyttävät.

 

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan alaisuudessa toimivat
työryhmät saavat työnsä valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.
Ensi vuonna on sitten aika arvioida PKS-yhteistyösopimuksemme
toimivuutta ja saavutettuja tuloksia sekä linjata yhteistyötä edelleen.
Tässä meille kaikille riittää mielekästä haastetta.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Helsingin ensi vuoden talousarviosta käytiin kaupunginhallitusryhmien
välillä useat pitkät neuvottelut. Sinänsä hyvään talousarvioehdotukseen
tehtiin yhteisesti, vastuullisesti ja hyvähenkisesti muutoksia hieman yli
20 miljoonan euron edestä. Lisäksi tehtiin muutoksia ja lisäyksiä
tekstikirjauksiin. Näistä varmasti kuulemme tarkemmin ryhmien
puheenvuoroissa.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

Haluan vielä näin lopuksi kiittää kaikkia kaupungin organisaatiossa
talousarvion valmisteluun osallistuneita sekä ryhmien neuvottelijoita ja
ryhmien neuvottelijoita erityisesti siitä, että saimme aikaan
neuvottelutuloksen talousarviosta. Uskon, että budjettineuvottelujen
rakentava ja vastuullinen henki jatkuu täällä valtuustossakin.

 

                                          Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Bästa fullmäktige.

 

 

                                          Käsittelemme vuoden 2008 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille
2008 – 2010 tilanteessa, jossa menopuolella on vielä merkittäviä
epävarmuustekijöitä työmarkkinatilanteen vuoksi, niin kuin jo täällä
aikaisemminkin on todettu.

 

                                          Hyväksyttyjen sopimusten kustannusvaikutukset ovat talousarviossa
otettu huomioon. Hyvät palvelut ovat keskeinen kilpailutekijä
Helsingissä. Helsinki pystyykin vuonna 2008 turvaamaan ja
kehittämään palveluitaan kaupunkilaisille. Jo kaupunginjohtajan
ehdotuksessa oli otettu hyvin huomioon keväällä
kehysneuvotteluprosessissa annetut evästykset.

 

                                          Kokoomuksen valtuustoryhmä nostaa poliittisten ryhmien
neuvottelutuloksesta esille muutamia keskeisiä kohtia.

 

                                          Talousarvio vuodelle 2008 perustuu lauta- ja johtokuntien keväällä
2007 tekemiin talousarvioehdotuksiin ja kaupunginhallituksen
antamaan laatimisohjeeseen. Syksyllä poliittisten ryhmien
budjettineuvotteluiden aikana kuitenkin nähtiin, että budjetointiperusteet
olivat tarkentuneet keväästä. Tarkentuneiden selvityksen perusteella
tehtiin seuraavanlaisia merkittäviä lisäyksiä alkuperäiseen
ehdotukseen. Päivähoitoon kohdistettiin 4,5 miljoonaa euroa ja
perheneuvoloihin 1,3 milj. euroa enemmän. Marian sairaalan
päivystykseen budjetoitiin 1,3 milj. euroa ja hammasjonojen purkuun
0,5 milj. euroa lisää. Ostopalveluihin HUSilta varattiin
kaupunginhallitukselle vielä 4 milj. euroa.

 

                                          Vanhuspalveluohjelman mukaisesti ympärivuorokautisen hoivan
rakennetta muutetaan. Vuonna 2008 lisätään 50 palveluasumispaikkaa
sosiaaliviraston alaisuuteen ja sen seurauksena vähennetään 50
pitkäaikaispaikkaa terveysviraston alaisuudesta. Vastaavalla tavalla
toimitaan vuonna 2009.

 

                                          Tämän rakennemuutoksen toteuttamiseksi kaupunginhallituksen
käyttövaroihin varattiin miljoona euroa, jota tietysti toivomme, että sitä
ei tarvitsisi käyttää.

 

 

                                          Budjettineuvotteluissa tehtiin varsin pieniäkin euromääräisiä ja tekstin
lisäyksiä. Pieneltä tuntuvat lisäykset voivat olla merkittäviä kuitenkin
kyseessä olevien toimijoiden näkökulmasta. Esimerkiksi Helsingin
seudun kesäyliopistolle 35 000 euron lisäys on erittäin tärkeä. Lisäys
näkyy suoraan kesäyliopiston järjestämien kurssien edullisimpina
hintoina. Tietojemme mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että
monet vähävaraisetkin pystyvät osallistumaan kesäyliopiston kursseille.

 

                                          Kokonaisuuden kannalta pieneksi, mutta kirjastojen ja kirjastojen
käyttäjien kannalta olennaiseksi lisäykseksi on nähtävä myös kirjaston
kirjahankintoihin osoitettava 144 000 euron määräraha.

 

                                          Kokoomus pitää erittäin tärkeänä sitä, että helsinkiläisissä kouluissa
annetaan maan parasta opetusta ja huomioidaan erilaisten oppijoiden
tarpeet. Tätä tavoitetta tukee nykyistä selkeämpi oppimistulosten
seuranta ja niiden tavoitteellinen parantaminen. Lisäksi tavoitetta tukee
monipuolinen ja myös valinnanvapauden mahdollistava
koulutustarjonta.

 

                                          Kokoomus pitää positiivisena viime vuosien lisäpanostusta
perusopetuksen tuntikehyksiin. Nämä toimet ovat nyt lisänneet
rahoitusta. Näin koulujen toimintaedellytykset ovat parantuneet
oppilasmäärien vähentymisestä huolimatta.

 

                                          Tämän syksyn budjettineuvotteluissa päätettiin lisätä 300 000 euroa
Kokoomuksenkin tärkeänä pitämään positiivisen diskriminaation
määrärahaan. Määrärahan lisäyksellä me kokoomuslaiset haluamme
myös varmistaa laadukkaat oppimisen edellytykset ja
työskentelyrauhan kaikissa kouluissa.

 

                                          On ilahduttavaa, että liikunnan budjettia on nostettu hitusen. Jokainen
tuntee liikunnan terveyttä ja elämäniloa edistävän vaikutuksen.
Liikuntaseuroihin panostaminen on askel oikeaan suuntaan. Nyt on
kuitenkin myös purettava ne hallinnolliset ja toiminnalliset solmut, jotka
ovat aiheuttaneet kitkaa seurojen, liikuntaviraston ja opetusviraston
välillä.

 

                                          Julkisen liikenteen turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääminen on
keskeinen tekijä, kun julkisen liikenteen houkuttelevuutta lisätään.
Olemme tyytyväisiä siitä, että kyseiseen määrärahaan voitiin osoittaa
300 000 euroa suunniteltua enemmän.

 

 

                                          Pidämme tärkeänä, että joukkoliikenteen palvelutarjontaa lisätään
tulevaisuudessa.

 

                                          Joukkoliikennetariffin osalta korostamme vastuullista politiikkaa. On
hyvä tehdä maltillisia korotuksia, että ei jouduta enää tekemään
sellaisia kertakorotuksia kuin 2000-luvun alussa. Syyhän näihin
korotuksiin oli se, että eräät ryhmät eivät hyväksyneet maltillisia
korotuksia 1990-luvun jälkipuoliskolla.

 

                                          Sopimuspalokunnat ovat voimavara kaupungin pelastustoimen
kokonaisuudessa eikä ylimääräinen rasite.

 

                                          Pidämme tärkeänä, että pelastuslaitos selvittää sopimuspalokuntien
monimuotoisia toimintamahdollisuuksia kaupungin pelastustoimen
kokonaisuudessa yhdessä sopimuspalokuntien kanssa.

 

                                          Kaupungin sähköisen asioinnin kehittäminen ei ole edennyt samalla
tavalla kuin esimerkiksi monissa muissa suurissa kaupungeissa. Nyt
talousarvion sivulle 88 on kirjattu: ”Määrärahassa on varauduttu
kaupungin tietotekniikkastrategian vuosille 2007 – 2010 mukaisiin
hankkeisiin, joita ovat sähköisen asioinnin ja verkkopalvelun
kehittäminen.” Seuraamme mielenkiinnolla, kuinka asukaslähtöisyys
toteutuu näissä hankkeissa.

 

                                          Kokoomuksen valtuustoryhmä odottaa, että Helsinki toimii
suunnannäyttäjänä sähköisissä palveluissa eikä ole jälkijunassa niin
kuin tällä hetkellä tällä rintamalla.

 

                                          Helsingin elinvoimaisuus riippuu kaupungin vetovoimasta ja
kilpailukyvystä.

 

Yksi olennainen piristysruiske elinkeinoelämän kannalta on kaupunkiin
saapuvat risteilyalukset. Satamamaksua ja matkustajamaksua
säätelemällä voidaan joko houkutella tai karkottaa risteilyalukset
pääkaupungista.

 

                                          Helsinkiä on kautta aikojen kutsuttu ”Itämeren tyttäreksi”. Nyt Itämeri on
pahoin saastunut. Kaupunginjohtaja on viisaasti valinnut yhdeksi ensi
vuoden budjetin painopisteeksi Itämeren suojelun. Tämän tärkeän
tavoitteen saavuttamiseksi on käytettävä kaikki mahdolliset keinot.
Satamamaksujen avulla aluksia voidaan kannustaa jättämään kaikki
jätteensä maihin asianmukaisesti.

 

 

                                          Teen seuraavan toivomusponnen:

 

                                          Kaupunki selvittää satamamaksujen ja
matkustajamaksujen vaikutuksen Helsinkiin suuntautuvaan
risteilyalusliikenteeseen sekä satamamaksun
käyttömahdollisuuden Itämeren suojeluun vaikuttavana
elementtinä.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo tulevaisuuteen.

 

                                          Käsittelemme nyt vuoden 2008 talousarviota, mutta ensi vuoden
ensimmäisellä neljänneksellä ovat edessä seuraavat kehysneuvottelut:

 

                                          Kokoomuksen valtuustoryhmässä selvitetään vielä tämän vuoden
aikana mm. kiinteistöveroon liittyvää problematiikkaa.

 

                                          Kokoomuksessa nähdään, että siedettävä kokonaisveroaste on yksi
keskeinen kilpailutekijä kaupungille. Olemme tyytyväisiä siihen, että
kunnallisveroprosentti on pysynyt ennallaan. Sen sijaan
kiinteistöverojen euromääräinen nousu huolestuttaa meitä. On selvää,
että otamme asian uudelleen esille ensi vuoden neuvotteluissa.

 

                                          Investointeihin voi liittyä yllätyksiä. Kokemukset Arabianrannasta ja
Viikinmäeltä osoittavat, että maaperän puhdistus ja sen
rakennuskelpoiseksi saattaminen voi aiheuttaa lisälaskuja. Esimerkiksi
Kalasataman ja Sörnäistenrannan rakennuskelpoiseksi saattamisen on
arvioitu maksavan yhteensä noin 276 milj. euroa. Suurin osa näistä
kustannuksista tulee kuitenkin vasta tämän suunnittelukauden jälkeen.
Summa on valtava. Mutta etukäteen voi kysyä, riittääköhän tuokaan?

 

                                          Kaupungin tärkeät infrahankkeet tulee toteuttaa suhdannetilanteesta
riippumatta. Mittavia investointeja yleisesti ottaen on tärkeää arvioida
myös kumppanuussuhteiden kautta, sillä kaikkia tulevia mittavia
hankkeita tuskin on mahdollista tai edes järkevää toteuttaa pelkästään
budjettirahoituksella.

 

                                          Oikea hetki selvittää kumppanuusratkaisuja on seuraavan
suunnittelukierroksen yhteydessä. Kumppanuushankkeiden
käyttämisen tekee haasteelliseksi se, että Suomessa niistä on varsin
vähän kokemuksia. Sen sijaan esimerkiksi monissa Euroopan maissa
kumppanuushankkeita on toteutettu jo vuosia. Niitä on tälläkin hetkellä
käynnissä lukuisia. Suuret hankkeet voivat olla mielenkiintoisia myös

kansainvälisille toimijoille ja siten lisätä kaivattua kilpailua
rakennusalalla.

 

                                          Vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla käytävistä ns.
kehysneuvotteluista tulee aikaisempaa tärkeämmät.

 

                                          Toivomme, että kehysneuvotteluissa voitaisiin paneutua aikaisempaa
enemmän keskeisiin rakenteellisiin asioihin, kuten esimerkiksi edellä
mainittuihin kumppanuuksiin. Muita keskeisiä asioita ovat mm. tilaaja-
tuottaja –mallien ja sähköisen asioinnin kehittäminen.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kokoomuksen valtuustoryhmä kiittää muita poliittisia ryhmiä
hyvähenkisistä ja rakentavista budjettineuvotteluista sekä saavutetusta
budjettisovusta. Kiitämme koko arvoisaa virkakoneistoa hyvin tehdystä
valmistelutyöstä.

 

 

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

 

Seuraavaksi esitän ryhmäpuheenvuoromme alkuosan.
Ryhmäpuheenvuoromme jakaantuu kahteen osaan, jonka
varapuheenjohtaja Tarja Kantola esittää sitten sen toisen osan, koska
käytettävissä olevan ajan puitteissa ei olisi ollut mahdollista esittää
kaikkea sitä dynamiikkaa, joka meidän ehdotuksissamme on.

 

 

Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2008 perustuu käsitykseen
siitä, että taloudellinen korkeasuhdanne jatkuu Suomessa
voimakkaana myös ensi vuonna. Talousarvioehdotus rakentuu
olettamalle, jonka mukaan Suomen BKT kasvaa ensi vuonna vielä 3,3
% ja että vain 6,3 % työvoimasta olisi työttömänä, että kuluttajahinnat
nousisivat 2,4 % ja ansiotaso jopa hieman yli 4 %.

 

Olennaista on kuitenkin havaita, että talousarvion verotuloarviot
pohjautuvat käsitykseen siitä, että myönteinen talouskehitys Suomessa
jatkuu vielä ensi vuoden ajan, vaikka talouskehitys USA:ssa ei osoita

elvytystoimenpiteistä huolimatta roskaluotto-ongelman ilmaantumisen
jälkeen elpymisen merkkejä. On käynyt ilmi, että näitä roskaluottoja,
asuntolainoja, joilla ei ole kunnon maksajia, on kaiken kaikkiaan 1 300
miljardia dollaria ja että ne ovat siirtyneet USA:sta Eurooppaan.
Tiettävästi 44 eurooppalaista pankkia omaa näitä luottoja ja suuret
aasialaiset pankit ovat saaneet niitä osakseen.

 

Oma käsitykseni on siis se, että nämä roskaluotot vaikuttavat asuntojen
hintaan alentavasti. Alan Greenstein on sanonut, että USA:ssa
odotetaan jopa yli 10 %:n asuntohintojen laskua. Te tiedätte, mitä se
merkitsi Suomessa 1990-luvun alussa. Se merkitsi melkein
yhteiskunnan romahtamista. Riski siitä, että aiheutuu suuria
taloudellisia ongelmia, on arvioitu prosentuaalisesti noin
neljäksikymmeneksi. Oma käsitykseni on se, että tämä riski on paljon
suurempia. Mielestäni tämä olisi syytä ottaa huomioon.

 

On mahdollista siis, että tuo kaavailtu poikkeuksellisen auvoinen
kehitys ei Suomessakaan toteudu ja verotulot jäävät selvästi arvioituja
alhaisemmiksi eikä menoja mielestämme ole arvioitu budjetissa
todelliseen määräänsä asti, kuten jäljempänä esitän.

 

Seuraavaksi teen kolme toivomuspontta:

 

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen vuoden
2008 talousarvioksi valtuusto edellyttää, että
kaupunginhallitus selvittää, missä tehtävissä Helsingin
kaupungin suorittama palkkaus on vähäisempää kuin
Espoossa tai Vantaalla vastaavista tehtävistä suoritettava
palkkaus.

 

                                          Toiseksi:

 

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen vuoden
2008 talousarvioksi valtuusto edellyttää, että
kaupunginhallitus selvittää ja saattaa valtuuston tietoon,
missä kaupungin tehtävissä työntekijät ovat työvoimapulan
takia vuoden 2007 aikana joutuneet tekemään useampia
työvuoroja peräkkäin, siis saman vuorokauden aikana.

 

                                          Sekä kolmas:

 

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen vuoden
2008 talousarvioksi valtuusto edellyttää, että
kaupunginhallitus selvittää ja saattaa valtuuston tietoon,

mihin toimenpiteisiin Helsingin terveyskeskus on ryhtynyt
hammashoidon jonotustilanteen saattamiseksi jälleen lain
mukaiseksi.

 

                                          Tulen seuraavassa perustelemaan näitä kolmea pontta.

 

Toisin kuin täällä on edellä esitetty, sosialidemokraattisen
valtuustoryhmän mielestä Helsingin taloutta tulee käsitellä
kokonaisuutena siten, että myös liikelaitosten ennakoitu tulos otetaan
suoraan huomioon kaupungin talousarviota laadittaessa, kun kaupunki
kuitenkin käyttää näiden varoja yleiskatteisesti, kuten sen tuleekin
tehdäkin. Keskipitkän tähtäyksen taloussuunnittelussa nykyisille ja
tuleville liikelaitoksille tulee asettaa selkeät tulostavoitteet ja tavoite
siitä, missä määrin varoja voidaan siirtää budjettitalouteen menojen
katteeksi.

 

On huomattavaa, kun puhutaan HELENin tuloksesta, se, että HELENin
tariffit eivät ole olleet mitenkään poikkeuksellisen korkeat, päinvastoin
keskitasoa tai sitä alemmat. Joten – miten sanoisi? – tariffipoliittisia
näkökulmia ei ole tällaiseen ajatteluun ja muita ei oikeastaan pitäisi
ollakaan.

 

Suurimpana epäkohtana ryhmämme pitää sitä, että työntekijöiden
palkkauksen tarkistamiseen välttämättä tarvittuja varoja ei nyt voitu
saada budjettiin. Pysyväksi asiaintilaksi ei voi jäädä se, että
Helsingissä tietyistä tehtävistä maksetaan huonompaa palkkaa kuin
esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa, mikä välttämättä johtaa
työvoimapulaan. Se on tietysti aivan ymmärrettävää. Myös vallitsevaan
työvoimapulaan on tartuttava päättäväisesti. Asiaintilasta, jossa
hoitohenkilöstöön kuuluva työvoimapulan takia joutuu tekemään
hoivatyössä esimerkiksi kaksi 8 tunnin vuoroa peräkkäin, on
välittömästi päästävä. Tämä on jatkunut eräissä työpisteissä jo aika
kauan, tällainen tilanne.

 

Toinen keskeinen ongelma, joka on toistunut talousarvion laadinnassa
vuodesta toiseen, on sosiaali- ja terveystoimen menojen
vajaabudjetointi.

 

Tietoinen vajaabudjetointi on kuntalaissa yksiselitteisesti kielletty.
Kuntalain 65 §:n 3 momentissa säädetään seuraavasti: ”Talousarvioon
otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja
tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan”, aivan
selkeätä tekstiä. Viimeksi mainittu säännös siis tarkoittaa, että
toiminnallisten tavoitteiden mukaiset tiedossa olevat menot on

budjetissa katettava. Vielä selvempi tilanne on silloin, kun on kysymys
subjektiivisista oikeuksista, niin kuin hammashoidon osalta on, siis
oikeudesta, joka on lakiin kirjattu. Ei sellaisen oikeuden toteuttamista
voida laiminlyödä ilman seurauksia.

 

Vajaabudjetoinnin osalta olemme ryhmässämme tarkastelleet
erityisesti sosiaalitoimen hallinnonalaa vuoden 2008 osalta, jolle
talousarvioesityksessä on budjetoitu 975,6 miljoonaa sekä
kaupunginhallituksen käyttövaroihin 5 miljoonaa eli yhteensä 980,6
miljoonaa euroa. Pinnallisen tarkastelun perusteella menojen lisäys
ensi vuodelle näyttäisi olevan 50,9 miljoonaa euroa. Tämä käsitys on
kuitenkin virheellinen, koska ensi vuoden budjettiin on tehty
budjettiteknisiä muutoksia. Kaupunginhallituksen käyttövaroista on
sosiaaliviraston budjettiin siirretty työmarkkinatuen kuntaosuus ja ns.
vanhusten hoitoketjuvarat, yhteensä 29,2 miljoonaa euroa.

 

Tänä vuonna edellä mainitut erät ovat sisältyneet kaupunginhallituksen
talousarvioon – siis eri paikkaan - vaikka ovat olleet sosiaalitoimen
käytettävissä. Sosiaalitoimen menojen numeerinen kasvu on näin ollen
ollut 21,7 miljoonaa euroa. Kun kuitenkin otetaan huomioon inflaatio
ensi vuonna, sen vaikutus, joka on 24,5 miljoonaa, siis kaupungin
talousarviossa ilmoitetun inflaatioprosentin mukaan siellä on 2,4
merkitty, voidaan todeta, että menoja on reaalisesti vähennetty tästä
vuodesta 2,8 miljoonaa euroa, mikä ei siis ilmene budjetista mitenkään.
Kun lisäksi otetaan huomioon, että sosiaalitoimen
tilinpäätösennusteessa, siis siinä ennusteessa, jossa ennustetaan
tämän vuoden toteutumaa, todetaan, että vuoden 2007 menot tullaan
ylittämään noin 30 miljoonalla eurolla, minkä on täytynyt olla budjettia
laadittaessa tiedossa – nämä ennusteethan ovat yleensä tiedossa - jää
sosiaalitoimen vuodelle 2008 osoitetut varat reaalisesti 33 miljoonaa
euroa pienemmiksi kuin tänä vuonna. Eräiden toimintojen siirrot muille
toimialoille eivät riitä kattamaan tätä vajetta. Tiedossa oleva menotaso
on ollut budjettia laadittaessa budjettiesityksessä ehdotettua
olennaisesti korkeampi, mitä ei ole katettu. Budjetissa ei ole siis katettu
kaikkia tiedossa olleita menoja.

 

Sosiaaliviraston alibudjetointi siis jatkuu vuonna 2008. On aiheellista
kysyä, mihin se on johtanut ja johtaa? Jo nyt voidaan väittää, että
palvelujen saanti on kohtuuttomasti tiukentunut. Meille on ottanut
yhteyttä eräs 73-vuotias naishenkilö, joka asuu hissittömässä talossa.
Hän on liikuntakyvytön, siis liikkuu rollaattorin varassa. Tyypillistä on
se, että hänet on 24 kertaa käyty viranomaisten, lähinnä
pelastusviranomaisten toimesta nostamassa lattialta rollaattoriin ja hän
on hakenut hyvin kauan aikaa sitten pääsyä palvelutaloon, pääsyä

yhteiskunnan hoitoon, mutta tämä ei ole onnistunut. Tämä esimerkki
kuvaa vaan sitä henkeä, jolla näitä ratkaisuja nykyään tehdään.

 

Sosiaalitoimen talousarvion laadinnassa ei lähtökohtana voi olla vain
edellisen vuoden talousarvio. Lähtökohdaksi on ennen muuta otettava,
tiedossa olevat ja todennäköisesti toteutuvat menot. On viimeinkin
korkea aika poistaa sosiaalitoimen budjetista se rahoitusvaje, joka
syntyi viisi vuotta sitten tehtyjen rajujen säästöjen seurauksena.

 

Ryhmämme mielestä sosiaalitoimen budjetista löytyy myös muutama
valopilkku. Uuden lastensuojelulain velvoitteet on huomioitu ja
ryhmämme aloitteesta perheneuvola saa pitää nykyiset voimavaransa.

 

Myös terveystoimessa on suuria ongelmia, josta mm. käy ilmi
oikeusasiamies Riitta Paunion 24.9.2007 antamassa hammashoidon
laiminlyöntiä koskevassa ratkaisussa, josta oikeusasiamies vakavasti
varoitti, huomautti terveyskeskusta. Myös tämä seikka kaipaa
korjausta. (Puheenjohtajan välihuomautus.)

 

Kiitoksia. Huomaan, että aikani on loppunut.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

                                          Kaupunginhallitusryhmät ovat yksimielisesti esittämässä noin 20 milj.
euron lisäystä kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Kaupungin 3,5
miljardin käyttötaloudessa tämä on vain puolisen prosenttia.
Investointien yhden miljoonan lisäys on suhteellisesti jopa pienempi.

 

                                          Vaikka nämä poliittisten ryhmien lisäykset ovat perusteltuja ja jopa
olennaisia korjauksia, niihin kiinnitetään useimpina vuosina liikaa
huomiota sekä budjettineuvotteluissa että myös täällä valtuustosalissa.

 

                                          Vielä tärkeämpää olisi varmistaa, että ne pohjaesityksen
muuttumattomat 99 % tukevat niitä tavoitteita, joita valtuusto on
kaupungille asettanut.

 

                                          Kaupunkilaisten saamien palvelujen laatu, samoin kuin hallinnon
toimivuus määräytyvät sen perusteella, miten koko kaupungin koneisto
toimii, ei sen perusteella, mitä poliittiset ryhmät parissa viikossa
viilaavat.

 

 

                                          Olisi syytä ensin tarkastella, kuinka talousarvioraamin tavoitteet ja
valtuusto strategiaseminaarin linjaukset näkyvät ensi vuoden
talousarviossa.

 

                                          Kahdeksan kuukautta sitten valtuusto kävi talousarvioraamin
lähetekeskustelun. Siinä Vihreitten ryhmä korosti ilmastostrategiaa,
kaupungin tulopohjaa, kilpailua elämän laadulla ja kulttuurikaupunkia.
Kaikkien näitten osalta nyt käsiteltävä talousarvioesitys on kohtuullisen
hyvä.

 

                                          Joukkoliikenteen vahvistaminen on aivan keskeinen keino hillitä
ilmastonmuutosta.

 

                                          HKL:n saama tariffituki nousee 2,6 milj. euroa tämänvuotisesta, mikä
on erinomainen asia. Yhdessä HKL:n kasvavien lipputulojen kanssa se
mahdollistaa joukkoliikenteen palvelutarjonnan parantamisen.
Tärkeimpiä kohteita ovat metron liityntäliikenne ja joukkoliikenteen
poikittaiset yhteydet. Pitää muistaa, että myös isossa osassa niitä
kaupunginosia, joita metro palvelee, sen palvelutason määrää bussien
vuoroväli, ei metron.

 

Poikittaisliikenteessä vain joka kahdeksas matka tehdään
joukkoliikenteellä. Tämä osuus on saatava ripeään kasvuun.

 

                                          Valtuusto on hyväksynyt toimenpidepaketin joukkoliikenteen
nopeuttamiseksi ja tämän palvelutason parantamiseksi, mutta se on
jäänyt aika hampaattomaksi.

 

                                          Sen vuoksi esitänkin ponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sille tuodaan selvitys
valtuuston hyväksymien joukkoliikenteen
nopeuttamistoimien toteutumisesta.

 

                                          Esimerkki osuvasta pienellä määrärahalla tehdystä tuntuvasta
parannuksesta on kaupunginhallituksen lisäämät eurot
koululaisryhmien matkoihin.

 

                                          Nyt poistetaan epäkohta, johon valtuusto on aiemmin kiinnittänyt
huomiota ja lisätään koululuokkien mahdollisuuksia hyödyntää
kaupungin kulttuuria ja luontokohteita opetuksessa.

 

                                          Palvelutason lisäksi myös lipun hinnat vaikuttavat joukkoliikenteen
suosioon.

 

 

                                          Vihreät ovat jo keväällä olleet hyväksymässä yleisen hintatason
muutoksen mukaisia korotuksia. On kuitenkin paikallaan, että lipun
hintoja ei koroteta joka vuosi, toisin kuin Kokoomus –ryhmä täällä
peräänkuulutti.

 

                                          Olemme iloisia siitä, että vuodelle 2009 lipun hinnat tullaan pitämään
ensi vuoden tasolla.

 

                                          Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on yksi kokonaisuus ja isoja
rakenteellisia muutoksia lipun hintoihin ja lippujärjestelmään pitää
tarkastella yhdessä YTV:n ja naapurikaupunkien kanssa.

 

                                          Iso epäkohta tällä hetkellä on sisäisen liikenteen ja seutuliikenteen
lipun hintojen iso ero.

 

Hallituksen suunnittelemaa suurten kaupunkien joukkoliikennetukea,
mutta myös kaupunkien omaa tariffitukea, pitää suunnata tämän eron
kaventamiseen. Hienoa olisi, jos päästäisiin kohti nykyistä edullisempia
lipun hintoja, esimerkiksi sellaisia tasarahahintoja kohti, jolloin sisäisen
liikenteen lipun hinta voisi olla 1 euron paikkeilla ja seutuliikenteen 2
euron taksaa.

 

                                          Ilmastonmuutoksen torjunta etenee tässä budjetissa myös sillä tavalla,
että nostamme pyöräteiden määrärahoja ja pyöräteitä voidaan
toteuttaa aiempaa enemmän.

 

                                          Kun valtuusto käsitteli jokin aika sitten suunnitelmia Huopalahdentien
alikuluksi, vihreät pitivät vääränä tapana rahoittaa se alikulku pyörätien
määrärahoista. Nyt tämä vihreiden kanta on koko kaupunginhallituksen
esitys. Kalliit yksittäiset alikulkuhankkeet tai niiden budjettien
ylittyminen eivät ole pois pyöräteiden toteuttamisesta. Tämä on
merkittävä muutos.

 

                                          Omaa esitystään julkistaessaan kaupunginjohtaja kiinnitti huomiota
Helsingin Energian rooliin kaupungin palvelujen rahoittajana.

 

                                          Vihreiden mielestä on aivan paikallaan, että HELENin hyvää tulosta on
käytetty kaikkien kaupunkilaisten hyväksi.

 

                                          Myös jatkossa on liikelaitosten ylijäämiä voitava tulouttaa kaupungille,
jos se on tarpeen.

 

                                          Tähän saakka ei yksikään perusteltu HELENin investointi ole jäänyt

toteuttamatta, vaikka ylijäämää ei ole jäänyt kokonaan sille. Onpa
mukaan mahtunut jokunen huonostikin perusteltu hanke, kuten
osallistuminen viidenteen ydinvoimalaan.

 

                                          Lähivuosina Helsingin on puolustettava veropohjaansa.
Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisten oman
yritteliäisyyden kannalta on parempi verottaa esimerkiksi omistamista
ja kuluttamista kuin työntekoa.

 

                                          Maan suurimmat puolueet ovat tehneet veropolitiikassa joukon erittäin
valitettavia ratkaisuja. Pahin esimerkki tästä on sosialidemokraattien
toteuttama varallisuusveron poisto. Perintöveron osalta epäkohtien
oikaiseminen olisi riittänyt. Sen poistaminen suurelta osalta kokonaan
on virhe. Keskustan vaatima ruoan arvonlisäveron alentamisen sijaan
pitäisi alentaa palvelujen arvonlisäveroa, jotta itsepalvelu ja
rakennetyöttömyyden yhteiskunnasta päästäisiin kohti
palveluyhteiskuntaa.

 

                                          Näissä budjettineuvotteluissa, samoin kuin Kokoomuksen
ryhmäpuheessa, nostettiin yllättäen esiin myös kiinteistöveron
keventäminen. Olisikohan taka-ajatuksena keventää entisestään
omistamisen verotusta ja tarvittaessa nostaa palkansaajien ansioveroja
ja asiakasmaksuja?

 

                                          Vähimmäistoiveena on, että hurmahenkisen veronalentamisen sijaan
maltettaisiin tämäkin asia ensin selvittää ja katsoa, millaisia todellisia
vaikutuksia sillä on toisaalta asumiskustannuksiin ja toisaalta
verotuksen kohentumiseen ja kaupungin tuloihin. (Välihuuto!) Hyvä.

 

                                          Sivistystoimen osalta keskeiset muutokset on toteutettu jo aiemmissa
valmisteluvaiheissa. Yläasteiden tuntikehyksen korottamisesta
päätettiin jo raamin yhteydessä keväällä. Se on tarpeen, kun
haluamme varmistaa Helsingin koulujen hyvän tason.

 

                                          Kulttuurilautakunta omassa käsittelyssään nosti avustusmäärärahoja.

 

                                          Haluan muistuttaa siitä, että elinvoimainen kaupunkikulttuuri on
Helsingin pysyvä menestystekijä, mutta se ei synny eikä säily
itsestään.

 

                                          Kaiken kaikkiaan kulttuuritoimen osalta pohjaesitys oli hyvä. Tarvittiin
vain pieni täsmennys kirjaston aineistomäärärahoihin.

 

                                          Erityisen ilahduttavaa on, että kaupunginmuseo avaa perusnäyttelynsä

kaikille luopumalla pääsymaksuista. Valtuutettujen maaliskuiset talkoot
talousarvioaloitteiden suhteen eivät siis ole vailla merkitystä.

 

                                          Vihreiden ryhmäpuhe talousarvioraamissa päättyi vaatimukseen nostaa
keskustakirjasto taloussuunnitelmakauden kärkihankkeeksi. Tämäkin
on kaupunginhallituksen esityksessä otettu huomioon.

 

                                          Sosiaali- ja terveystoimen osalta budjettineuvotteluissa tehtiin eräitä
välttämättömiä lisäyksiä.

 

                                          Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että ryhmät löysivät nopeasti
yhteisymmärryksen Marian päivystyksen pahimpien epäkohtien
korjaamisesta.

 

                                          Samoin on kehuttava neuvottelukumppaneitamme siitä, että saimme
tukea psykiatrisen osaamisen vahvistamisesta terveysasemilla.
Jokaiselle terveysasemalle tarvitaan psykiatrinen sairaanhoitaja, jotta
ensimmäinen apu löytyy omalta terveysasemalta.

 

                                          Mielenterveystyö on osa hyvää ja toimivaa perusterveydenhuoltoa.
Masennuksen ja muiden lievien mielenterveysongelmien hyvä hoito
parantaa terveyskeskuksen toimintaa kaikille kaupunkilaisille.
Tarkoituksena ei siis suinkaan ole muuttaa työn jakoa kaupungin ja
HUSin välillä, vaan selkeyttää sitä ja parantaa sen toimivuutta.

 

                                          Lapsiperheiden kotipalvelujen vahvistaminen on rahallisesti ?
pienempi muutos, mutta se on käytännössä iso parannus.

 

                                          Varhaista puuttumista ei hoideta juhlapuheilla, vaan määrärahojen ja
henkilöstön osoittamisella toimintaan.

 

                                          Vaikka kokonaisuutena olemmekin tyytyväisiä talousarvion
valmisteluun ja siihen, kuinka ryhmämme aiemmat kannat on otettu
huomioon, parissa kohdassa on aihetta kritiikkiinkin.

 

                                          Tilastoista ja faktoista, kuten päivähoidossa olevien lasten
lukumäärästä inttäminen tuntui turhalta, kun voisimme keskittyä
todellisiin näkemys- ja painotuseroihin.

 

                                          Budjettiesitys on syytä rakentaa mahdollisimman ajantasaisen
toteutuman, ei toiveikkaiden ennusteiden varaan.

 

                                          Vihreät haluavat nostaa esiin yhden tekstikirjauksen, joka on muita
ehkä merkittävämpi.

 

 

                                          Sosiaali- ja terveystoimen kohdalle lisättiin teksti siitä, että henkilöstön
toimenkuvia, työn organisointia ja toimintatapoja kehitetään siten, että
eri ammattiryhmien koko osaaminen tulee hyödynnettyä.

 

                                          Julkisella sektorilla on paljon opittavaa siinä, miten hyvällä johtamisella
ja prosessien uudistamisella saadaan parannettua sekä tuloksia että
työhyvinvointia. Ammattihenkilöstön työpanostuksesta liian iso osa
menee hallintoon tai avustavien tehtävien suorittamiseen, ei oman
osaamisen käyttöön.

 

                                          Toivomme, että joustavat ja järkevät käytännöt leviävät sosiaali- ja
terveystoimen lisäksi myös muihin hallintokuntiin.

 

                                          Muuttoliike ulkomailta Helsinkiin on ennätysvilkasta.

 

                                          Mielenkiintoisia budjetin tilastotietoja on mm. maininta opetustoimen
kohdalla siitä, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä
kasvaa noin neljälläsadalla vuodessa.

 

                                          Kiinankielisen opetuksen käynnistäminen on tervetullut lisä, mutta
tuskin riittävä vastaus maahanmuuttajien tarvitsemiin palveluihin.

 

                                          Yhä edelleen on syytä korostaa toisaalta suomen tai ruotsin kielen
oppimisen merkitystä maahanmuuttajien kotoutumiselle ja toisaalta
sitä, että Helsingin olisi kyettävä palvelemaan kaupunkilaisiaan yhä
useammalla kielellä. Maahanmuuttajien työllistäminen kaupungin
palvelukseen auttaisi näiden molempien tavoitteiden saavuttamisessa.

 

                                          Siksi esitänkin toisen toivomusponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään
syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajien, erityisesti
nuorten, työllistämistä palkkatuettuun työhön kaupungin
palvelukseen.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kunta-alan työmarkkinaratkaisu on edelleen auki.

 

                                          Toivomme kaikki, että hoitoalallekin löytyisi ratkaisu, jonka kaikki
osapuolet voisivat hyväksyä ennen tilanteen kärjistymistä edelleen.

 

                                          Kaupunginhallituksen esitykseen sisältyy 5 milj. euron

henkilöstömääräraha rekrytointiin, henkilöstömitoitusten tarkistamiseen
sekä kannustinjärjestelyjen ja uusien toimintatapojen kehittäminen eri
hallintokunnissa. Tarkoituksena on antaa kaupunginhallitukselle keino
puuttua isompiin ongelmiin, joita Helsingillä on uuden henkilöstön
saamisessa ja myös työviihtyvyydessä. Määrärahan tarkka
kohdentaminen päätetään erikseen sen jälkeen, kun ensin saadaan
kunta-alan sopimus syntymään kaikille toimialoille.

 

                                          Pelkät palkankorotukset eivät riitä kompensoimaan niitä ongelmia, jotka
syntyvät liian ? työtehtävistä tai sijaisten puuttumisesta.

 

                                          Vihreiden mielestä Helsingin tulee pyrkiä henkilöstömitoituksissaan
lähemmäs valtakunnallisia suosituksia.

 

                                          Hyvä valtuusto.

 

                                          Näillä saatesanoilla Vihreiden valtuustoryhmä kannattaa
talousarvioesityksen hyväksymistä.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa hiukan pitkin hampain
kaupunginhallituksen ehdotuksen hyväksymistä. Tämä talousarvio ei
eroa millään merkittävällä tavalla kuluvalle vuodelle tai viime vuodelle
tehdyistä talousarvioista. Ensi vuoden budjetti ei siis ole oleellisesti
parempi kuin tämänvuotinenkaan, mutta onneksi ei myöskään
oleellisesti huonompi. Samaa voi sanoa pääosin myös budjetin
valmisteluprosessista. Tämän takia ryhmämme tulee valitettavasti
tänään puhumaan pitkälti samoista asioista kuin joka vuosi tähän asti.

 

Poliittisten ryhmien väliset budjettineuvottelut tuntuivat varsin
yksimielisiltä. Olisi kuitenkin vääristelyä sanoa, että neuvottelut sujuivat
mukavasti, koska monet ryhmät sattuivat tuomaan neuvottelupöytään
samoja tai samankaltaisia esityksiä. Tosiasiassa osa niistä
lisämäärärahatarpeista, joista ryhmät olivat yksimielisiä, oli luonteeltaan
sellaisia, joiden olisi pitänyt olla näkyvillä jo kaupunginjohtajan
ehdotuksessa. Siinä ei ole mitään neuvottelemista, että päivähoitoon
tarvitaan enemmän rahaa kuin oli suunniteltu, jos kerran lasten määrä
on suurempi. Myös perheneuvoloiden resurssien turvaaminen oli asia,
josta sovittiin jo siinä vaiheessa kun valtuusto päätti lastenpsykiatrian
siirtämisestä HUSin toiminnaksi. Tällaisten asioiden neuvotteleminen

on kummallista teatteria.

 

Toki viime vaiheen neuvotteluissa saatiin myös aitoja tuloksia. Suomi
toisena kielenä -opetuksen resurssit, kirjaston aineistomäärärahat ja
kevyen liikenteen väylät ovat esimerkkejä asioista, joissa ryhmät olivat
onneksi keskenään samoilla linjoilla.

 

Erityisen iloisia vasemmistoliiton valtuustoryhmässä ollaan siitä, että
myös toiveemme toisen asteen oppilashuollon voimavarojen
lisäämisestä sai vastakaikua ja nyt budjettiin on lisätty psykologeja,
kuraattoreja ja opinto-ohjaajia. Onneksi pikkurahallakin voi saada
hyvää aikaan – nämä ovat nimittäin kaikki pikkuruisia summia
kokonaisuuteen suhteutettuna. Toisaalta – niin kuin jo tuli aiemmissa
puheenvuoroissa - näin on koko neuvottelutuloskin: neuvotellut runsaat
21 miljoonan lisäykset katoavat miljardibudjetin sisään lähes jälkeä
jättämättä.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Vasemmistoryhmät esittivät talousarvioon 25 miljoonan euron
henkilöstömäärärahaa. Vasemmistoliiton ryhmän ajatus oli, että rahat
käytettäisiin kokonaisuudessaan kaupungin työntekijöiden palkkojen
nostamiseen säälliselle tasolle. Kysymys ei olisi mistään varsinaisesta
lisästä, vaan Helsingissä asuvien ja elävien työntekijöiden ostovoiman
tasaamisesta suhteessa muualla maassa työskenteleviin ihmisiin.
Kaupungin palkat elävät tällä hetkellä aivan eri todellisuudessa kuin
asuntojen hinnat.

 

Matalat palkat vaikeuttavat entisestään rekrytoimista.
Rekrytointivaikeudet lisäävät uupumista monilla työpaikoilla.
Uupuminen lisää osaltaan henkilöstön vaihtuvuutta. Tämä kierre näkyy
helsinkiläisten elämässä mm. kohtuuttomina jonotusaikoina, niin kuin
kaikki tiedämme. Kysymys on palveluiden laadusta, eli kysymys on
kaupungin asukkaiden elämänlaadusta. Kaikki poliittiset ryhmät
tunnustavat ongelman, mutta keinoista ei ole jostain syystä päästy
yksimielisyyteen.

 

Asumisen hinnan ja palkkatason väliseen epäsuhtaan on kuitenkin
käytännössä vain kaksi tapaa tarttua. Joko on nostettava palkkoja tai
sitten on tehtävä asumisesta nykyistä edullisempaa. Kumpi tahansa tie
valitaan, on kaupungin työsuhdeasuntojen määräaikaisuudesta
luovuttava. Muuttouhka ei ole omiaan sitouttamaan työntekijöitä
matalapalkkaiseen työhönsä kaupungin palveluksessa.

 

 

Teen aiheesta seuraavan ponnen:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupungin
työsuhdeasuntojen vuokrasopimusten määräaikaisuudesta
luovutaan ja vuokrasopimukset solmitaan toistaiseksi
voimassa oleviksi.

 

Ryhmämme toivoo, että maankäyttö- ja asumisohjelman yhteydessä
todella paneudutaan miettimään, mitä tarkoittaa vastuullinen
asuntopolitiikka ja miten sitä tehdään.

 

Hintakysymykseen liittyen olemme erittäin huolissamme myös
kaupunginosien välisten sosioekonomisten erojen kasvattamisesta.
Helsinki ei saa suunnitella ja rakentaa alueita pelkästään hyvin
toimeentuleville tai pelkästään pienituloisille ihmisille. Jos ja kun
edullisten vuokra-asuntojen rakennuttaminen tuntuu olevan kiven alla,
kaupungin tulisi harkita myös oman, voittoa tavoittelemattoman
asuntorakentamisyksikön perustamista.

 

Puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

 

Kuten on todettu, budjetin yleisperusteluissa todetaan, että Helsinki ei
voi jatkossa nojata Helsingin Energian ylimääräisiin tuloutuksiin, vaan
palvelutuotanto on sopeutettava varsinaiseen tulorahoitukseen.

 

Kirjaus on ryhmämme mielestä huolestuttava ja erikoinen.
Palvelutuotannon sopeuttaminen tarkoittaa suomeksi käytännössä
palveluiden karsimista. On selvää, että tämä laskisi myös kaupungin
vetovoimaisuutta eikä näin ollen tervehdyttäisi taloutta. Erikoisen
toteamuksesta tekee myös se, että kaupungin verotulot ovat kasvussa
ja muutenkin talous voi hyvin.

 

Tosiasiassa monella sektorilla palvelutuotantoa pitäisi sopeuttaa
todellisiin, kasvaviin tarpeisiin. Voimavaroja tarvitaan lisää mm.
vanhusten hoivapalveluissa ja hammashuollossa.

 

Tänään hyväksyttävä talousarvio ei mitä todennäköisimmin tule
riittämään, vaikka neuvotteluvaiheessa määrärahoja hiukan lisättiinkin.
Vastuullista talouden tervehdyttämistä olisi investoiminen
ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaisen puuttumisen työmuotoihin.
Tämä tuottaisi paitsi hyvinvointia, myös säästöjä esimerkiksi
erityissairaanhoidon puolella.

 

Olisi myös lisäksi syytä pysähtyä miettimään asioiden todellista

suuruusluokkaa ja niitä laajempia kehyksiä, joihin asiat liittyvät.

 

Helsingin Energian ylimääräiset tuloutukset ovat olleet kaupungille
tärkeitä, mutta tuloutusten suuruusluokka ei kuitenkaan ole mitään
elämää suurempaa. Viime kerralla se 150 milj. euroa. Vertailun vuoksi
voi todeta, että kaupungille odotetaan tänä vuonna, kuluvan vuoden
aikana kertyvän verotuloja lähes 80 miljoonaa euroa enemmän kuin
talousarviossa ajateltiin. Itse asiassa ylimääräisten tuloutusten verran
saisi kokoon myös nostamalla kunnallisveroa prosenttiyksiköllä. Vaikka
vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei olekaan esittämässä kunnallisveron
nostamista, on hyvä muistaa, että prosenttiyksikön veronkorotus
maksaisi keskipalkkaa nostavalle helsinkiläiselle suunnilleen saman
verran kuin muutama kahvikupillinen viikossa.

 

Laajempaa kehystä keskustelulle HELENin tuloutuksista voi hakea
ilmastonmuutoksesta. Sen, että energiayhtiön tuloutusten määrä tulee
tulevaisuudessa pienenemään, ei pitäisi olla vastuulliselle
kaupunkipoliitikolle mikään mörkö. Päinvastoin, tämänhän pitäisi olla
meidän yhteinen tavoitteemme: mitä enemmän energiaa säästetään,
sitä vähemmän energiaa ostetaan.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vei budjettineuvotteluihin myös
toiveen ruuhkamaksukokeilusta. Helsingin keskustan liikenne- ja
ilmanlaatuongelmat eivät ratkea epärealistisilla tunnelisuunnitelmilla.

 

Välillä tuntuu unohtuvan, että kysymys on kuolemanvakavista asioista.
Euroopan ympäristöviraston tämänsyksyisen raportin mukaan
ilmansaasteet ja huono ilmanlaatu tappavat enemmän eurooppalaisia
kuin liikenneonnettomuudet. Jos ympäristön tila sinänsä ei saa kaikkia
poliitikkoja ottamaan vakavasti yksityisautoilun vähentämistä
kaupungeissa, luulisi tämän saavan.

 

Ryhmämme odottaa mielenkiinnolla kaupungin selvitystä maksuttoman
joukkoliikenteen mahdollisista vaikutuksista. Joukkoliikenteen erilaisista
kehittämisvaihtoehdoista on vaikea käydä järkevää keskustelua ilman
riittävää tietoa. Huomattavasti nykyistä edullisempi tai kokonaan
maksuton joukkoliikenne on todella selvittämisen arvoinen ajatus.

 

Tässä vaiheessa olemme tyytyväisiä budjettikirjaukseen, jonka mukaan
lipunhintoja ei koroteta vuodelle 2009, vaikka toiveemme olikin, ettei
hintoja korotettaisi myöskään ensi vuonna. Lastenlipun ikärajan
nostamisen ja mahdollisten uusien lippulajien selvittäminen ovat

ryhmämme mielestä myös oikein hyviä kirjauksia.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Ihminen ei elä yksin leivästä. Hyvä ja mielekäs elämä edellyttää
jokapäiväisen leivän ja pään päällä olevan katon lisäksi muitakin
asioita. Elämän mielekkyys syntyy esimerkiksi osallisuuden ja
yhteisöllisyyden tunteista, yksilöiden oikeudesta vaikuttaa omaan
elämäänsä, itseilmaisun mahdollisuuksista, kehittymisen
mahdollisuuksista. Käytännössä elämänlaatuun vaikuttavat suotuisasti
esimerkiksi toimiva demokratia, niin yksittäisillä työpaikoilla,
kaupungissa kuin valtakunnassakin ja monipuolinen kulttuurielämä.

 

Monelle osallisuus ja itsensä toteuttaminen ovat asioita, jotka liittyvät
työn tekemiseen. Onkin tärkeää, että myös niille ihmisille, jotka ovat
valtaväestön näkökulmasta heikosti työkykyisiä, kuten
kehitysvammaisille läheisillemme, tarjotaan riittävät mahdollisuudet
osallistua työelämään.

 

Ryhmämme mielestä kaupungin tulisi kantaa nykyistä enemmän
vastuuta vaikeasti työllistyvien helsinkiläisten arjen mielekkyydestä.

 

Kaikille elämän mielekkyyden ydin ei kuitenkaan ole palkkatyössä.
Monille identiteetin tärkeimmät kerrokset rakentuvat esimerkiksi
järjestötoimintaan, perhe- ja ystäväpiiriin tai erilaisiin vapaamuotoisiin
verkostoihin liittyvien roolien kautta.

 

Ryhmämme katsoo, että pääkaupungin tulisi olla edelläkävijä uusien
kansalaistoiminnan muotojen havainnoimisessa ja rahoittamisessa.
Tällä hetkellä osa kaupunkilaisista ja heidän verkostoistaan jää eri
virastojen avustusten jakoperiaatteiden ulkopuolelle. Yksi
väliinputoajaryhmä on yli 25-vuotiaat nuoret: nuorisotoimen avustuksia
jaetaan ainoastaan alle 25-vuotiaille.

 

Esitän tähän liittyen seuraavan ponnen:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää
uusia mahdollisuuksia jakaa avustuksia kaiken ikäisten
kaupunkilaisten harraste- ja kansalaistoimintaryhmille ja -
verkostoille.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Aivan lopuksi vähän henkilökohtaisempi näkökulma.

 

 

Olen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsenenä erittäin iloinen siitä, että
talousarvio mahdollistaa lasten taiteen perusopetuksen lukukausi-
maksujen alentamisen. Ainakin osa musiikkiopistoista pystyy
alentamaan maksunsa tavoitteena olevaan 280 euroon jo ensi vuonna.
Sekin on tietysti monelle perheelle paljon. Mutta suunta on oikea.
Lisäksi tämä uusi avustusjärjestelmä antaa lautakunnalle myös välineet
suunnata opetusta alueellisesti ja sisällöllisesti. Tämä on
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä tärkeää, koska
kaupunginosien väliset sosioekonomiset erot näkyvät valitettavasti
myös lasten mahdollisuuksissa taide-elämyksiin.

 

 

Ärade ordförande, bästa fullmäktige, hyvät valtuustokollegat.

 

Det magiska talet för Helsingfors budget är 17,5 - ännu nästa år. Det är
inte många andra kommuner i landet som balanserar sin egen
verksamhet på sjutton och en halv skatteprocent. Det ser vi i SFP-
gruppen som ett tecken på att ledningen är ansvarskännande,
ekonomin sköts enligt sunda principer och att tjänstemän och
förtroendevalda drar åt samma håll. Om kommuninvånarna i gemen är
någorlunda tillfreds med basservicen, går budgetförslaget för 2008 och
ekonomiplanen för de närmaste tre åren i rätt riktning. Men det finns
stötestenar på vägen.

 

Yleiset palkkaratkaisut sekä kiristynyt tilanne hoitoalan
palkkataistelurintamalla osoittavat kuitenkin, että jos vielä onnistumme
pitämään kunnallisveroprosentin ennallaan vuonna 2008, hipaisemme
jo rimaa. Painetta todellakin riittää seuraavan vuoden budjettityöhön.
Tammihelmikuun taitteessa viimeistään meidän tulee tarkastella
kaupungin palveluja prioriteetti-silmälasien kautta. Ydintehtävien
laadusta ei tule tinkiä.

 

Monet kuntalaiset kertovat tämän tästä maksavansa mielellään
enemmän veroa, jos siten saavat parempaa sairaanhoitoa ja hoivaa.
Kunnallisverorahat eivät kuitenkaan ole korvamerkittyjä tiettyä palvelua
varten. Meidän on tyydytettävä väestön tarpeita niin
terveydenhuollossa kuin lastensuojelussa ja ennaltaehkäisevässä
perhetyössä, lastenpsykiatriassa ja vanhustenhuollossa, koulutuksesta
ja nuorisotyöstä puhumattakaan.

 

Helsingfors Energi har under de senaste åren fatt agera garant för de

ökande kostnaderna för sjukvården och omsorgen. I presentationen av
budgeten konstateras att ekonomin inte kan bli beroende av en osäker
energimarknad utan serviceproduktion och investeringar måste i
huvudsak finansieras med skatteintäkter. Det framhålls också att ett
saneringsprogram behövs för åren 2008 - 2010. Eftersom vi i många år
fått uppmaningen att strama till, spara och rationalisera väcker det
vissa farhågor. När övergår kommunalekonomisk bantningskur i
ekonomisk anorexi? Vi får inte bli fartblinda i sparandet utan måste
hålla kvaliteten hög.

 

Rouva puheenjohtaja.

 

Olen kuullut erään kunnan kunnanjohtajan kertovan, että hänen
kunnassaan eräät koulut ”tulevat toimeen omillaan” eli
valtionosuuksilla, toisia joudutaan ”subventoimaan kuntaverorahoilla”.
Näin ei sanota Helsingissä, jossa tiedämme, että pelkillä
valtionosuuksilla, varsinkaan negatiivisilla, ei edellyttämäämme
korkeatasoista koulutusta pystytä järjestämään. ”Subventointi” -sanaa
tulee meillä käytettyä lähinnä ulkokuntalaisten lukiolaisten opiskelusta
Helsingissä. Tämä ei ole mikään pieni asia, kun esimerkiksi
ruotsinkielisten lukiopaikoista noin 43 % on ulkokuntalaisilla ja
kotikunnat, esimerkiksi naapurimme Espoo, eivät suostu maksamaan
todellisia kustannuksia. Lainmuutos olisi paikallaan. Tämän vuoden
budjetin linjaus, lukiopaikka 60 %:ille vuosiluokasta, ei nyt toteudu.

 

Helsingin lukiot ovat vetovoimaisia. Esimerkiksi ruotsinkieliseen lukioon
pääsi syksyllä opiskelemaan oppilas, jonka todistuksen keskiarvo ylitti
7,71. Suomenkieliseen pääsi keskiarvolla 7,18.

 

Mielestämme olisi kohtuullista, että kaupungin ruotsinkieliset nuoret
saisivat lukiopaikan samalla keskiarvolla kuin suomenkielisetkin.
Paikkojen määrää tulisi väliaikaisesti lisätä, kunnes lasten lukumäärä
tasoittuu joskus tulevina vuosina. Ja mielestämme olisi jo aika poistaa
lukioiden 6 %:in tuntikehyksen leikkaus, jottei lukio-opiskeluun käytetty
aika pidentyisi, eivätkä opetusryhmien koot kasvaisi. Uusi
opetussuunnitelma ja uudistettu ylioppilastutkinto ovat edellyttäneet
merkittäviä muutoksia opetusjärjestelyihin nykyisellä tuntikehyksellä.

 

Rkp esittää seuraavan toivomusponnen:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki seuraa
peruskoulun päättävien lasten sijoittumista toisen asteen
opintoihin, jotta pudokkaiden määrä vähenisi ja siitä
seuraava mahdollinen syrjäytyminen voitaisiin torjua.

 

 

På statligt håll slår man sig gärna för bröstet och framhåller att
statsandelarna har höjts med 700 miljoner. Men sedan preciserar
staten en ”gällande kostnadsnivå”, de facto föråldrad, och på något
märkligt sätt lyckas staten därtill kontinuerligt öka den procentuella
andel som kommunen själv skall stå för. Vår grupp vill igen påminna
om de s.k. EVO-pengarna till universitetssjukhusen för läkarutbildning
och forskning. Ansvaret är statens men staten har sorglöst bara
minskat bidraget. Kostnaderna bakas därför in i räkningarna från
sjukvårdsdistriktet och kommunerna tvingas betala. Helsingfors får
bara 180 miljoner euro i statsandelar, främst för hälso- och socialvård.
Det rätta talet hade varit betydligt större om inte staten plockade en del
av kakan till den kommunala skatteutjämningen, nästa år preliminärt
beräknat 267 miljoner euro. Detta innebär att Helsingfors inte får en
cent i kassan för skola och kultur. Där är vi nettobetalare. För de
uteblivna miljonerna skulle vi t.ex. kunna stryka
timresursnedskärningen i gymnasiet, förstärka hälsovården,
barnskyddet och äldreomsorgen eller investera - bygga ut
spårvägstrafiken eller bekosta musikhuset och komma igång med
planen för centrumbiblioteket.

 

Riittävätkö budjetoidut varat terveydenhoitoon? Rohkenemme epäillä,
koska esimerkiksi HUSille varattu summa ei vastaa HUSin käsitystä
Helsingin tarpeista eikä palkkaratkaisuja ole juurikaan voitu budjetoida
etukäteen. Erikoissairaanhoitoon joudumme varmastikin lisäämään
ainakin kymmenen miljoonaa ja perusterveydenhuoltokin vaatii
omansa.

 

Pidämme hyvänä, että potilaiden hoitoketjuun panostetaan, ei turhia
sakkomaksupäiviä, vaan kuntoutusta.

 

On myös hyvä, että terveyskeskukselle on myönnetty lisärahoitusta
Marian päivystyspoliklinikan ”ikuisuusongelmien” ratkaisemiseen ja että
hammashoitojonoihin puretaan päättäväisemmin mm.
palveluseteleiden avulla.

 

Ryhmämme esittämä hammashoidon potilasohjauksen kehittäminen
joustavammaksi tulisikin toteuttaa yhteistyökumppaneittemme eli
yksityisten hammaslääkärien ammattitaitoon luottaen.

 

I anslutning till detta gör jag följande hemställningskläm:

 

Stadsfullmäktige förutsätter att utvecklandet av systemet
med servicesedlar inom tandvården förverkligas så, att

klienterna besparas onödiga kontrollbesök och stadens
egna tandläkares kapacitet bättre kan utnyttjas för vården
av patienter.

 

Socialvårdens problem ligger bl.a. i bristande resurser för barnskyddet,
vården av dementa åldringar, behandlingen av utkomststöd och
koordinering av äldreomsorgen och stödet till närståendevårdarna. I
förhandlingarna mellan partierna kom små tillägg till men vi är starkt
medvetna om att behovet inte därmed är fyllt. Sfp:s fullmäktigegrupp
efterlyser också garantier för att vården av svenskspråkiga dementa
samt äldreomsorgen utvecklas till samma nivå som den finskspråkiga.

 

Jag gör därför följande hemställningskläm:

 

Stadsfullmäktige förutsätter att allokeringen av resurserna
för vården av dementa även beaktar behovet av att öka
tillgängligheten till vård på svenska för att bättre motsvara
läget för vård på finska.

 

Arvoisa puheenjohtaja.

 

Katujen kunnossapidon osalta budjetti tuo mukanaan ns.
kokonaisvastuun ulottaminen muutamaan uuteen kaupunginosaan.
Kuten tiedämme, on jouduttu reippaasti tinkimään alkuperäisestä
aikataulusta, siirtää tähän systeemiin kaikki kaupunginosat,
kantakaupunkia lukuun ottamatta. Tämä on johtanut sekavaan ja
epäoikeudenmukaiseenkin tilanteeseen.

 

Haluamme taas muistuttaa ryhmämme ehdottamasta ja yleisten töiden
lautakunnan yksimielisestä esityksestä, että kaikki alueet, myös
kantakaupunki, pitäisi siirtää kaupungin vastuulle ja rahoittaa
verovaroin Jyväskylän mallin mukaisesti. Lisäkustannus ei ole ylen
suuri ja hallinto kevenee.

 

Yhdestä asiasta olemme hyvin kiitollisia, katualueiden kaivutöitä
koskevien lupa- ja maksuehtojen jatkokertomuksessa päästään
vihdoinkin seuraavaan kappaleeseen. Rkp-ryhmän jäsen esitti jo
keväällä 2005 tiukempia ehtoja ja sanktioita valtuustoaloitteessaan ja
syksyllä apulaiskaupunginjohtaja otti asian ”erityissuojeluunsa”. Jos ja
kun muutos oikeasti alkaa näkyä katukuvassa, kaupunkilaiset ovat
saaneet lahjan, jota kauan ovat kaivanneet - siis eivät kaivaneet.

 

Sfp-gruppen har också i många sammanhang lyft upp behovet av
ökade resurser för att få bukt med problemet med gatudamm. Vi

noterar därför med belåtenhet Byggnadskontorets nya målsättning, att
halterna av gatudamm inte får överskrida de gränsvärden som
förordningen om luftkvalitet anger. Vi ser det som ett steg i rätt riktning
att trygga invånarnas hälsa och trivsel. Sfp-gruppen har fört en
mångårig kampanj för ett mera sporrande och rättvist system för
lönetillägg för språkkunskaper. Då det schablonmässiga tillägget på 11
euro slopades såg det ut som en ren sparåtgärd. De nya direktiven till
förvaltningarna var diffusa och storleken på det nya tillägget var oklar. I
svaret på vår budgetmotion i saken läser vi, att språkkunskaper
beaktas retroaktivt från 1.3.2007 och berättigar till ett tillägg till lönen
mellan 20 och 80 euro, nivåmässigt en avsevärd förbättring. Nu måste
beslutet verkställas så att det råder full klarhet när och var kunskap i
båda nationalspråken anses behövas och när personalen får sitt tillägg.

 

Miljoonat eurot uppoavat säälimättömästi suuriin
rakennusinvestointeihin ja kustannukset nousevat ensi-arvioinneista
sellaista vauhtia ja niin tasaisesti, että ehkä jo pitäisi pysähtyä
miettimään, mitä rakennusprojekteja mahdollisesti kannattaisi
jäädyttää, kunnes kustannustaso hieman laskee. Talouden mahdolliset
saneeraustyöt tulee siis ylettyä myös investointipuolelle.

 

Rkp-ryhmän mielestä on kuitenkin muistettava, että ydintehtävien
hoitoa edistäviä rakennusinvestointeja, kuten sairaanhoidon ja
vanhustenhuollon tarvitsemia rakennuksia, tulisi priorisoida tässä
tarkastelussa.

 

Ryhmämme toivoo myös, että pilaantuneiden maa-alueiden
puhdistuskustannusten arvioitiin ja niihin liittyviin taloudellisiin riskeihin
kiinnitetään tarpeeksi huomiota. Tämä koskee mm. Jätkäsaaren, Keski-
Pasilan ja Kalasataman alueiden projekteja.

 

Samoin toivomme, että Musiikkitalon ja huoltotunnelityyppisiä erityistä
taitoa edellyttävien rakennusprojekteihin ryhdyttäessä kiinnitetään
huomiota projektiorganisaatioon. Voisikohan kokonaisten projektien
ulkoistaminen tuoda parempaa ennustettavuutta
hinnanmuodostamiseen, kysymme?

 

Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen raportti on Rkp:n
mielestä hyvän yhteistyön tulos. Työryhmän ehdotukset lisäävät
toteutettuina palvelujen saatavuutta rajallisten henkilöstöresurssien
tullessa yhteiskäyttöön. Kuntalaisten arki helpottuisi olennaisesti ja
ruotsinkielisten palvelujen koordinointi selkeytyisi
yhteispalvelunpisteiden ja internetin avulla.

 

 

Rkp:n ryhmä toivookin, että Helsinki ottaa aktiivisen roolin
yhteispalvelupisteiden ja virtuaalipalvelun luomisessa hyödyntäen
esimerkiksi Luckan'in nuorisopalvelupisteen hyvät käytännöt.

 

Fru ordförande.

 

Sfp-gruppen är för sin del färdig att godkänna förslaget till budget för
2008 och ekonomiplanen för 2008 – 2010.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Keskustan ryhmä kiittää kaikkia eri hallintokunnissa talousarvion
valmisteluun osallistuneita.

 

                                          Poliittisten ryhmien kesken talousarvioneuvottelut sujuivat hyvässä
hengessä.

 

                                          Tehdyt lisäykset kaiken kaikkiaan osuivat hyvin kohdalleen ja
tarkensivat kaupunginjohtajan alkuperäistä budjettiesitystä.

 

                                          Ratkaisua kaupungin henkilöstön saannin turvaamiseen ja palkkojen
kilpailukykyisyyteen ei vielä ole. Työmarkkinaosapuolten
palkkaneuvottelut ovat kesken. Helsinki joutuu sopeutumaan siihen
neuvottelutulokseen.

 

                                          Olemme tyytyväisiä, että useat Keskustan ryhmän tavoitteista näkyvät
talousarviossa. Talousarviota ei ole kuitenkaan laadittu kaikin osin
tarkasti jaotellen, vaan alakohtaisesti on jätetty liikkumavaraa virastojen
sisällä päätettäväksi.

 

                                          Ryhmämme toivoo, että valtuuston esittämä tahto toteutuu. Sen
valvomisessa on tarkastuslautakunnalla erittäin tärkeä tehtävä.

 

                                          Keskustan valtuustoryhmä on tyytyväinen, että Helsinki toteuttaa
pitkäjänteistä elinkeinopolitiikkaa ja hakee koko pääkaupunkiseudun
yhteistyötä. Ennakoitava elinkeinopolitiikka parantaa yritysten
toimintaedellytyksiä ja tuo Helsingille yhteisöveroja.

 

Kaupunki pystyisi vielä enemmän omalla toiminnallaan vahvistamaan
markkinoita säätelemällä kilpailutettavien hankkeiden kokoa siten, että
pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuus jättää tarjous palveluistaan.

 

 

                                          Osaamisen ja kaupungin vetovoimaisuuden näkökulmasta on tärkeää,
että panostamme opetustoimeen, luovuutta vahvistetaan
peruskoulutuksesta lähtien. Helsinkiläisten koulujen pitää olla
houkuttelevia työpaikkoja päteville, ammattitaitoisille opettajille, sillä
Helsinki menestyy osaavien ja hyvin koulutettujen ihmisten ansiosta.

 

                                          Palkan lisäksi tärkeitä tekijöitä opettajille, kuten myös kaikille muille
ammattikunnille, ovat asunto, lasten päivähoito ja peruspalvelut, muut
peruspalvelut.

 

                                          Peruskoulujen, lukioiden, ammattikoulujen sekä korkeamman
koulutuksen opinahjojen, työväenopistojen ja kirjastojen laadukas
toiminta tekee meille sitä innovatiivista kaupunkia, jossa kaikki
haluamme asua. Henkilöstön rekrytointi, henkilöstömitoitusten
tarkistukset, kannustinjärjestelyiden ja uusien toimintatapojen
kehittäminen, kirjastojen kirjamäärärahat sekä keskustakirjastosta
valmistuva selvitys ovat oikean suuntaisia toimenpiteitä.

 

                                          Maahanmuuttajien kielikoulutus on tärkeää. Kielitaito on välttämätön
edellytys, jotta ihminen voi integroitua uuteen kotimaahansa ja se on
edellytys työn saannille. Työ taas mahdollistaa kokemuksen
yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä. Myös kotona toimivien
naisten kielikoulutukseen on panostettava. Kielikoulutus on sijoitus
sekä naisten itsensä että koko perheen tulevaisuuteen.

 

                                          Koulutuksen lisäksi lasten ja nuorten elämään vaikuttavien kaupungin
toimien ja tekojen kirjo on laaja, mutta niiden vaikuttavuuden arviointi
on usein vielä hyvin vähäistä. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki
valtuuston päätökset vaikuttavat eri tavoin lasten ja nuorten elämään.

 

                                          Eri virastojen tulee lisätä yhteistyötä ennaltaehkäisevän näkökulman
voimistamiseksi horisontaaliset hallintorakenteet unohtaen. Tulee
toimia nuorten kaupunkilaistemme parhaaksi.

 

                                          YK:n yleiskokouksen lasten erityisistunnon edellyttämässä
kansallisessa toimintasuunnitelmassa esitetään lapsivaikutusten
johdonmukaista arviointia.

 

                                          Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Helsingin kaupunki alkaa
valmistella lapsivaikutusten arviointia siten, että se toteutetaan osana
talousarviovalmistelua. Joissakin hallintokunnissa on jo kiitettävästi
sukupuoli- ja terveysvaikutusten arviointi meneillään.

 

 

                                          Esitän kaksi pontta.

 

                                          Ponsi 1:

 

                                          Hyväksyessään vuoden 2008 talousarvion
kaupunginvaltuusto edellyttää, että lapsi- ja perhepoliittinen
ohjelma uudistetaan.

 

                                          Ponsi 2:

 

                                          Hyväksyessään vuoden 2008 talousarvion
kaupunginvaltuusto edellyttää, että valmisteltaessa tulevia
tai tulevien talousarvioiden ohjeita niihin sisällytetään
menetelmät talousarvion lapsivaikutusten arviointia varten.

 

                                          Terveyserot helsinkiläisten välillä ovat suuret. Helsinkiläiset elävät
keskimäärin lyhyemmän ajan kuin muut suomalaiset. Helsinkiläisten
terveys polarisoituu. Meillä on paljon erittäin hyvin voivia. Polaarin
toisella laidalla ovat ne helsinkiläiset, joilla on päihdeongelmaa ja
terveyden näkökulmasta riskikäyttäytymistä, joiden koulutustaso on
alhainen ja joilla on puutteelliset mahdollisuudet huolehtia
terveydestään.

 

Kaikista on pidettävä huolta. Kaupungin on kehitettävä
palvelukokonaisuuksia asukaslähtöisesti. Ennaltaehkäisevä ja
varhainen puuttuminen kaikkien ikäryhmien ongelmiin on
asukaslähtöistä palvelua.

 

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannusten kasvutarpeet ovat
rajattomat. Vähentämällä sairastumisriskiä ja ehkäisemällä sairauksia
voidaan vähentää sairaanhoidon tarvetta ja ehkäistä tai siirtää
laitoshoidon tarvetta. Perusturvan menojen määrästä ei voi suoraan
päätellä, onko toiminta järjestetty taloudellisesti hyvin tai huonosti.
Hoitoketjuja on voitava hallita, etteivät asiakkaat unohdu hoidon eri
portaisiin.

 

                                          Vanhustyö ei ole koskaan kevyttä. Sitä on voitava tehdä sekä
ammattihoitajien että omaishoitajien näkökulmasta kohtuuden rajoissa.
Jonojen on vedettävä ja työntekijöiden viihdyttävä. Kun hoitoketju on
kunnossa, hoito vaikuttaa ja on taloudellista. Asiakas on tyytyväinen ja
kokee palvelut laadukkaana. Vain laadukkaat palvelut ovat tehokkaita.

 

                                          Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen ja
myös liikuntaviraston menoja pitää katsoa sekä yhdessä että erikseen.

 

 

                                          Esimerkkinä järkevämmästä työnjaosta otan hammashuollon.

 

                                          Hammashoidon järkevään työnjakoon on kiinnitettävä huomiota.
Suuhygienistit voivat varsin hyvin tarkastaa alle kouluikäisten hampaat
eikä kaikkia uusia asiakkaita tarvitsisi kierrättää hammaslääkärin
kautta. Tässä on nyt vaan yksi pieni esimerkki.

 

                                          Liikenteen ratkaisut, asuminen, ympäristöasiat ja energiaratkaisut ovat
se pohja, mille kaupunkiamme ja palveluja rakennamme. Erityisesti
opiskelijat olivat toivoneet pyöräteiden parempaa toteutusta ja
suunnittelua. He kokevat liikenteen vaaralliseksi.

 

                                          Joukkoliikenteen rahoitus on jatkuva ongelma. Maksujen kirjavuus on
hankalaa. Vähäinenkin hinnan korotus edistää liputta matkustamista.

 

Keskustan ryhmän linja on ollut hillitä lippujen hintojen nousua.

 

                                          Joukkoliikenteen käytöstä on tehtävä nykyistä houkuttelevampaa. Nyt
tehtävät indeksikorotukset toivottavasti edistävät esimerkiksi
liityntälinjojen bussivuorojen lisäämistä.

 

                                          Asumiskustannuksia on pyrittävä kohtuullistamaan Helsingissä.

 

                                          Keskustan valtuustoryhmä ajoi talousarvioneuvotteluissa yleisen
kiinteistöveroprosentin alentamista. Tulemme palaamaan asiaan
kevään kehysneuvotteluissa.

 

                                          Opiskelijoiden asuntotilannetta on parannettava varaamalla heille
vuokra-asuntotontteja uusille rakennettaville asuinalueille.

 

                                          Ja vielä tällaisena yhtenä lyhyenä mainintana sanoisin uudenlaiset
energiaratkaisut pääkaupunkiseudulle ovat harkinnan arvoisia.

 

                                          Tässä – arvoisa puheenjohtaja – Keskustan puheenvuoro.

 

                                          Keskustan valtuustoryhmä kannattaa talousarvion hyväksymistä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

 

                                          Ensiksi kannatan valtuutettu Lehtipuun pontta nro 1 ja valtuutettu

Molanderin pontta nro 2.

 

                                          Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä antaa tukensa kaupungin
johdolle, joka taloudellisen nousukauden keskellä muistaa vastuullisesti
kantaa huolta rakenteellisten uudistusten tarpeesta varauduttaessa
väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun.

 

                                          Vaikka saamme nykytilanteessa olla kiitollisia Helsingin Energian
välityksellä saatavasta rahoituksesta on tärkeää olla määrätietoinen
pyrkimyksessä vähentää tuota riippuvuutta. Varautuminen näihin
haasteisiin on syytä tehdä taloudellisesti hyvinä aikoina, koska
taloudellisesti vaikeina aikoina pakkotoimenpiteissä tehdyt säästöt on
vaikea kohdentaa oikeudenmukaisesti ja harkiten. Tämän
toteuttaminen ei kuitenkaan ole poliittisesti helppoa, koska rahalle
löytyy kyllä aina käyttöä, jonka arvellaan edistävän vaalimenestystä.

 

                                          Annamme myös voimakkaan tukemme seudulliselle yhteistyölle.

 

Kuntien rajat ovat hallinnollisia rajoja. Kuntien tehtävä on helpottaa
ihmisten elämää ja palvella heitä. Hallinnolliset rajat kuitenkin helposti
muodostuvat ihmisille myös ongelmiksi.

 

                                          Meidän tehtävämme on tehdä nuo rajat mahdollisimman mataliksi.
Palvelujen yhteiskäyttö on juuri senkaltainen ihmisten arkielämää
parantava seikka, johon suuntaan tulee edetä. Monellehan kunnan
tarjoamat palvelut ovat helpommin saavutettavissa, jos ne voi saada
työpaikkansa läheltä kuin että kesken työpäivän pitäisi suunnata
asuinalueensa palvelupisteelle.

 

                                          Joukkoliikenteeseen liittyy kysymys kuntarajan ylittävästä tariffista.

 

                                          Mielestämme olisi luonnollista, ettei tässäkään suhteessa kuntarajaa
korotettaisi, kuten nyt on tehty veloittamalla täysi seututariffi
sellaiseltakin matkustajalta, jolla on kunnan sisäinen voimassa oleva
matkakortti. Luonnollista olisi, että tällaiselle matkustajalle riittäisi se,
että hän ostaisi tuon toisen kaupungin sisäisen lipun eikä häntä
veloitettaisi kahteen kertaan oman kuntansa sisäisestä matkasta, kuten
nyt tehdään.

 

                                          Espoon kaupunginjohtaja tuntui hermostuneen siitä, että moni
Helsingin päättäjä pitäisi hyvänä pääkaupunkiseudun kaupunkien
yhdistämistä.

 

                                          Käsittääksemme nyt on yhteistyön aika. Ja kun tämä seutuyhteistyön

kortti on katsottu loppuun asti, on aika tehdä yhteisiä johtopäätöksiä.

 

                                          Johtopäätöksiä tehtäessä ei tule kavahtaa sellaistakaan vaihtoehtoa,
että toinen suurista naapurikunnistamme on valmis ystävyyteen ilman
rajoja, mutta toinen haluaa jäädä ”vanhaksipojaksi”.

 

                                          Helsingin kaupungin asuntopolitiikka ei ole tuottanut toivottuja tuloksia.
Rakentamisen tahti on laahannut pahasti tavoitteiden perässä. Tähän
on ollut monia syitä. Mutta kun satamaratkaisu lopultakin on tuomassa
Helsinkiin merkittävästi uutta rakennusmaata, on ensiarvoisen tärkeää,
että mahdollisuudet käytetään täysimääräisesti.

 

                                          Ihmiset tarvitsevat asuntoja. Meidän tulee edistää niiden syntyä.
Tarvitsemme ratkaisuja niin kantakaupunkiin kuin myös
laajentumisalueille.

 

                                          Valtionosuudet annetaan tietyin perustein. On luonnollista, että tietyin
perustein myönnetty valtionosuus tulee käyttää siihen tarkoitukseen,
jonka perusteella se on myönnetty. On kuitenkin vaara, että
valtionosuudet käytännössä päätyvät toiseen tarkoitukseen kuin ne on
myönnetty. Esimerkiksi museoiden toimintaan myönnetty valtionosuus
voi ainakin osittain karata muille sivistystoimen alueille.

 

                                          Tähän liittyen teen seuraavan toivomusponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen
kiinnittävän erityistä huomiota siihen, että museot saavat
kokonaisuudessaan käyttöönsä ne rahat, jotka valtio on
niille osoittanut, eivätkä lisärahat karkaa muille
sivistystoimen alueille.

 

                                          Terveydenhuollosta haluamme nostaa esille yhden ongelman.

 

                                          Pidämme kohtuuttomana sitä, että ikäihmiset voivat joutua odottamaan
päivystyspoliklinikalla tuntikausia ilman taudin määritystä ja ruokaa, kun
runsaan alkoholin käytön seurauksena itsensä satuttaneet ajavat jonon
ohi.

 

                                          Mielestämme ikäihmisten on saatava palvelunsa kohtuullisessa ajassa.

 

                                          Tämän johdosta teen seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus
selvittää mahdollisuuden perustaa vanhustenhoidon

osaamiskeskus, jonka yhteyteen voitaisiin perustaa
päivystyspiste vanhusten äkillisten sairauksien hoitoa
varten.

 

                                          Kolmas asia, jonka tahdomme nostaa esille, on poikittaisjoukkoliikenne.

 

                                          Tämä valtuusto on osoittanut olevansa joukkoliikennemyönteinen.
Yhdessä olemme asettaneet hyviä tavoitteita, joista yksi oli
joukkoliikenteen kuljetusosuuden nostaminen poikittaisliikenteessä 13
%:sta 17 %:iin vuoteen 2012 mennessä.

 

                                          Poikittaisliikenteeseen satsaaminen on järkevää, koska
joukkoliikenteen heikoin lenkki on juuri poikittaisliikenne ja heikoimpaan
lenkkiin satsaaminen parantaa järjestelmäämme eniten.

 

                                          Asetimme siis tavoitteeksi nostaa poikittaisjoukkoliikenteen osuuden
13 %:sta 17 %:iin. Mutta oletteko huomanneet, mitä oikeasti on
tapahtunut? Tavoite oli siis joukkoliikenneosuuden neljän
prosenttiyksikön lisääntyminen poikittaisliikenteessä, mutta toteutuma
vuonna 2006 oli se, että poikittaisliikennettä oli 11,3 %, eli kun tavoite
oli mennä 4 % ylös päin, niin onkin menty lähes 2 % alas päin. Puolet
tavoitteista on ikään kuin käänteisesti saavutettu, mutta väärään
suuntaan. Jos olisimme päässeet ylös päin tämän verran, olisimme
hyvässä vauhdissa tavoitteen toteutumiseen. Eli meidän ensi vuoden
tavoitteemme on päästä takaisin kohti lähtöruutua, siihen, mistä
tavoitteet asetettiin ylös päin.

 

                                          Taloudellinen noususuhdanne on joukkoliikenteelle aina haaste, koska
lisääntynyt varallisuus lisää yleensä myös autokantaa.

 

                                          Meidän ei kuitenkaan tule jäädä ajopuuksi ja suhdanteiden armoille,
vaan nähdä se lisähaasteena, jotka otamme lukuun, mutta joiden
edessä me emme antaudu.

 

                                          Tämän johdosta teen kolmannen toivomusponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen
kiinnittävän erityistä huomiota poikittaisjoukkoliikenteen
kuljetusosuuden kehittymiseen, jotta valtuuston hyväksymä
tavoite vuodelle 2012 17 %:n kulkumuoto-osuudesta
saavutetaan. Mikäli tavoitteen saavuttaminen edellyttää
valtuustolta uusia päätöksiä asian suhteen, asia tulee
viivytyksettä tuoda valtuuston käsittelyyn.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä kannattaa budjetin
hyväksymistä.