Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Sosiaali- ja terveystoimen vanhusten hoito- ja hoivapalvelut ovat
kuluneen kesän aikana sujuneet odotettua paremmin. Kaikki
ympärivuorokautisen hoidon paikat pystyttiin pitämään käytössä koko
kesän ajan ja myös kotihoito selviytyi pääosin hyvin kesästä.
Toimintayksiköihin saatiin riittävästi sijaistyövoimaa, joka tosin oli
vähemmän koulutettua kuin edellisenä kesänä. Pääosa sijaisista oli
alan opiskelijoita, joista osa oli ollut sijaisina tai opiskeluihin kuuluvassa
harjoittelussa aikaisemmin työyksikössä.

 

                                          Yksilövastuista hoitotyötä ja kuntouttavaa työotetta pystyttiin

toteuttamaan eikä jouduttu tinkimään hyvän hoidon kriteereistä.
Yksiköissä oltiin myös erittäin tyytyväisiä 16 – 17-vuotiaisiin
kesätyöntekijöihin, joita oli mahdollisuus palkata tänä kesänä
erillismäärärahalla. Heidän avullaan pystyttiin kesällä tarjoamaan
kuntouttavaa toimintaa, ulkoilua, kesätapahtumia jne. Kotihoidossa
heistä oli apua myös parityöskentelyn toisena osapuolena ja
asiakassaatoissa. Myös nuorten omat kokemukset työskentelystä
vanhusten parissa olivat hyvin myönteisiä. Kesätyöntekijöitä toivotaan
voitavan palkata myös tulevaisuudessa.

 

                                          Opiskelijoiden lopetettua sijaisina työvoimatilanne vaikeutuu. Mikäli
lyhytaikaisia sijaisia on runsaasti, heidän perehdyttämisensä vie
vakinaisen henkilökunnan työpanosta. Tärkeää on, että yksiköissä
kiinnitetään yhä enemmän huomiota vakituisen henkilöstön työssä
jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kiitos vastauksesta apulaiskaupunginjohtajalle.

 

                                          Olen kiinnittänyt tähän asiaan huomiota sen takia, että työntekijät, jotka
ovat näissä hoitolaitoksissa töissä kertovat hyvin paljon huolistaan ja
jaksamisen ongelmista ja minä oikein näen, että kun työvoimapula
jatkuu ja se näkyy meillä talouden ja toiminnan seurantaraportissakin,
että tällä alalla on parisataa työpaikkaa jatkuvasti täyttämättä, tälläkin
hetkellä ja silloin kun joudutaan vuokratyövoimaa paljon käyttämään,
niin ainakin minusta näyttää siltä, että se tulee kalliimmaksi ja työn
tekeminen on hankalaa juuri tämän jatkuvan perehdyttämisen viemän
ajan, joudutaan käyttämään aikaa perehdyttämiseen yhä uudestaan ja
kun ei pystytä kaupungin päätöksillä ohjaamaan, ilmeisesti ei pystytä,
niin kuin meillä valtuustossa voidaan pyytää, että pitää olla sellainen
sijaisjärjestelmä, että on vakituisesti siihen tiettyyn työyhteisöön
kuuluvat sijaiset ja tätä ei näköjään pystytä toteuttamaan.

 

                                          Tosiasiassahan tämä näyttää olevan pitkäaikainen ongelma. Vuosi
sitten haettiin sata työntekijää ja saatiin 80. Ollaanko nyt
suunnittelemassa rekrytointia vastaavalla tavalla, että saataisiin noita
kahtasataa paikkaa täyteen?

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          On hyvä asia, että täällä valtuustossa kannetaan huolta hoito- ja hoiva-
alojen henkilöstövajauksesta. Tietysti vielä parempi olisi, jos tämä asia
näkyisi myöskin talousarviota käsiteltäessä.

 

                                          Kun tämän vuoden budjettia hyväksyttiin, valtuustolla oli mahdollisuus
korjata määrärahoja henkilöstövajeen poistamiseksi ja työntekijöiden
palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Valitettavasti muut
valtuustoryhmät hylkäsivät tätä koskevat esitykset ja seuraukset
näkyvät nyt esimerkiksi meille jaetussa Helsingin talouden ja toiminnan
seurantaraportissa. Tälle vuodelle siinä ennustetaan 270 miljoonan
ylijäämää samaan aikaan kun siinä todetaan, että ei kyetä
palkkaamaan kaikille aloille työntekijöitä. Ja toisista raporteista voimme
myös lukea, että hoitojonot ovat eräillä aloilla jopa kasvaneet tämän
vuoden aikana, eivät suinkaan vähentyneet, kuten laki edellyttäisi.

 

                                          Eli tämä on hyvin tärkeä kysymys. Tässä on nyt kyse siitä,
noudatetaanko Helsingissä lakia ja normeja silloin, kun kysymys on
asukkaiden palveluista ja työntekijöistä, esimerkiksi hoitotakuulakia.

 

                                          On hävytöntä, että Helsinki kerta toisensa jälkeen kuuluu niihin
kaupunkeihin, joka rikkoo tässä lain normeja.

 

                                          Kyse on mielestäni myöskin siitä, minkä roolin Helsinki suurimpana
kuntatyönantajana ottaa, kun kunnallinen työmarkkinalaitos tällä
hetkellä esimerkiksi vastustaa kunnallisia palkankorotuksia ja vastustaa
sitä, että vuokratyövoiman vähentäminen asetettaisiin selväksi
tavoitteeksi ja tehtäväksi.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen selvityksessä esitettiin hyvin paljon
myönteisiä näkökulmia, joka on hauska kuulla.

 

                                          Me olemme myöskin joutuneet seuraamaan, että helsinkiläiset ovat
ongelmissa HUSin hoitojen kanssa. Kysymys on ollut syöpätautien
leikkaushoidosta, joka Helsingin Sanomien hyvin perusteellisessa
artikkelissa tuli esiin. Siellä on muodostunut niin pitkiä jonoja, että
hoidon tulokset ovat vaarantuneet. Erittäin huolestuttava asia, samoin

kuin se, että sädehoidon saantimahdollisuudet syöpätautien
erityishoitona on vaikeutunut sen takia, että HUS ei ole saanut sijaisia
syöpätautien hoitoon nimenomaan sädehoidon puolelle.
Hammashoidon jonot ovat tunnettuja. Siinä vielä on alueelliset
ongelmat ja on kanteluita oikeusasiamiehelle.

 

                                          Me esitimme jo viime budjettiin työsuhdelisäpalkkion, jolla turvattaisiin
henkilökunnan saanti ja samoin tulemme esittämään sitä jatkossakin
nyt tulevaan talousarvioon. Samoin me pidämme tärkeänä
palvelussuhdeasuntojen käytössä oloa. Jos valtuutettu Leppä-ahon
tavoin ne asunnot myydään, niin millä ihmeellä me sitten saamme
henkilökuntaa?

 

                                          Toivoisin, että apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen toisi valtuustolle
selvityksen syöpätautien hoidon nykytilasta ja siitä, onko tila niin
vaarallinen kuin Helsingin Sanomissa esitettiin.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tämä on aivan hyvä ja ajankohtainen kysymys. Olisin halunnut
apulaiskaupunginjohtajalta kuitenkin kysyä.

 

Kesällä tietyllä tavalla tämä opiskelijareservi - jos näin voi sanoa –
nimenomaan tuo helpotusta sijaispulaan, vaikka opiskelijat tietenkään
eivät ole päteviä ja heidän työtehtävistä mitä he voivat suorittaa
käytännön kentällä, tulee tiettyjä rajoituksia sen mukaan, koska heillä ei
ole pätevyyttä tehdä niitä tehtäviä ja heidän perehdyttämiseensä
tarvitaan mahdollisesti myös enemmän resursseja ja aikaa.

 

                                          Miten nyt syksyllä, kun opiskelijat ovat takaisin koulussa
opiskelemassa, niin miltä nyt syksyn sijaistilanne näyttää, kun tällä
hetkellä - esimerkiksi uusimmassa Tehy –lehdessäkin - oli se tilanne,
että HUSissa on 150 tointa auki? Kaupungilla on myös auki toimia. Ja
ainakin, mitä talouden ja toiminnan seurantaraportissa on, niin noin yksi
hakija per toimi on ollut keskiarvona. Sama ihminenhän on voinut
hakea myös useaa tointa.

 

                                          Olin itse viime yön viimeksi keikalla Kätilöopiston sairaalassa ja
huomenna aloitan vakituisena, tai siis määräaikaisena työntekijänä
työsuhteessa. Kuitenkin olen viimeisen viikon aikana tehnyt 30 tuntia
töitä keikkalaisena. Sijaisia on tällä hetkellä, ainakin HUSissa, erittäin

vaikea saada. Meilläkin aamulla osastolla tilanne jäi siihen, että
kolmesta kätilöstä paikalla oli vain yksi ja toinen kätilö saatiin
synnytyssalista lainaan siksi aikaa, että 10:ltä tulee sitten osastolle
toinen työntekijä.

 

Tällaisessa tilanteessa on suuri vaara, että hoidon laatu vaarantuu ja
potilasturvallisuus vaarantuu. Siksi näistä asioista on tärkeää puhua.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kun keskustelemme vanhustenpalvelujen työvoimapulasta on hyvä
huomata, että esimerkiksi Kustaankartanossa, jossa on henkilöstöpula,
on eroja eri yksiköiden välillä. Vähiten rekrytointiongelmia on niillä
yksiköillä, joissa on parempi henkilöstömitoitus, joissa on saneeratut
tilat ja joissa on vakituinen lähiesimies.

 

 

                                          ... tämä on tärkeä kysymys.

 

Terveydenhuollon hoiva-alan työtekijäpula on oikeastaan krooninen
eikä pelkästään lomakauden ongelma. Esimerkiksi Marian sairaalassa
sekä terveyskeskuspäivystys että HUSin alainen sisätautipäivystys on
niin pahasti ruuhkautunut, että myös siinä voi sanoa, että
henkilöstöpula on aiheuttanut vaaratilanteita potilasturvallisuudelle.
Siinä ei ole kyse pelkästään siitä, että työntekijöitä ei saataisi, vaan se,
että virkoja ja työpaikkoja on liian vähän.

 

Esimerkiksi Marian sairaalan sisätautipäivystys, kun se vuoden
vaihteessa siirtyy HUSilta kaupungille, tulee olemaan aika iso ongelma
täällä, miten taataan potilasturvallisuus. Se, että jos esimerkiksi jono on
15 tuntia pitkä ennen kuin ensimmäistäkään kertaa päivystykseen
tulevaa potilasta tavataan, niin ei ehkä voi ajatella, että turvallisuus on
taattu.

 

Sen lisäksi, että rekrytointia kenties pitäisi parantaa, niin tällä hetkellä
esimerkiksi lääkäreiden paikat ovat täynnä, eli pitäisi lisätä myös
lääkäreitten ja hoitajien virkoja ja toimia näihin paikkoihin, jotka ovat
tällä hetkellä niin ruuhkautuneita, että potilasturvallisuus vaarantuu. Eli
pitäisi sen lisäksi, että on nämä kaikki hoitolaitokset ja muut, myös se,

että sairaaloissa tällä hetkellä tilanne menee koko ajan
huolestuttavammaksi ja koko ajan potilasmäärät lisääntyvät, mutta
lääkäri- ja hoitajamääriä ei lisätä, vaan päinvastoin suunnitellaan
supistettavaksi. Tähän pitäisi selvästi satsata seuraavan budjetin
yhteydessä myös rahaa enemmän.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Terveydenhoitoalan työpaikkojen haluttavuus ja erityisesti
vanhustenhoidossa ja –huollossa on jatkuva ”kuuma peruna” myös
tänä syksynä Helsingissä, ja varmaan Helsinki-lisä tulee sitten
myöhemmin onneksi pohdittavaksi.

 

                                          Mutta kaiken kaikkiaan Helsingissä naisvaltaisten alojen arvostus
osittain näkyy myös henkilömitoituksissa. Se on merkittävä kysymys
sikäli, että terveydenhuollossa ei ole vielä valtakunnallisessa
mitoituksessa päästy samoihin tavoitteisiin ja siihen pitäisi puuttua.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tämän kysymyksen yhteydessä tuli hyvin laaja kirjo terveydenhuoltoa
käsitellyksi, sekä Helsingin horisontista että ehkä myöskin maan
horisontista. Enkä ole aivan varma, pystynkö ihan kaikkiin
yksityiskohtaisesti vastaamaan. Mutta haluaisin hieman valottaa tätä
perspektiiviä.

 

                                          Kun puhutaan näistä, joku sanoi, että 200 virkaa on tyhjänä, taikka 200
virkaa odottaa työntekijää, niin kannattaa muistaa, että meillä on
20 000 työntekijää Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollossa, itse
asiassa enemmänkin. Pitää myöskin muistaa suhteuttaa nämä asiat ja
katsoa, mikä tämä tilanne maassa yleisesti ottaen on.

 

Helsingissä vielä kohtuullisen hyvin virkoihin saadaan ihmisiä, lukuun
ottamatta hammaslääkärin virkoja. Niissä on ollut erittäin suuria
vaikeuksia viime aikoina, jopa Helsingissä. Me olemme useista
pikkukunnista kauan sitten vieneet viimeisetkin hammaslääkärit ja
tuoneet heidät tänne Helsinkiin ja silti meillä on suuri ongelma.

 

 

Hammashuollostahan kaupunginhallitus antoi viime maanantaina
lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle eräitten kanteluitten
yhteydessä. Siinä valotettiin tätä ongelmatiikkaa sillä tavalla, että jos
tehdään täysin utopistinen lainsäädäntö, jossa maalaillaan kuvia mitä
tapahtuu, mutta todellisuus on aivan toisenlainen kuin se kuva, joka on
maalattu eduskunnalle, niin ei ole ihme, ettei pystytä toimimaan
lainsäädännön määräysten mukaisesti. Sieltä kaupunginhallituksen
lausunnosta voi lukea faktat. Tässä ei ole aikaa ehkä käydä niitä
yksityiskohtaisesti läpi.

 

                                          Vakituisia sijaisia.

 

Meillä on pyritty saamaan tämä sijaispuoli niin suureksi kuin
mahdollista. Olen koko ajan kysellyt virastoista, tarvitaanko lisää
vakituisia sijaisia, pitääkö perustaa virkoja. Aina kun on ollut tarve, niitä
on perustettu. Se ei ole sinänsä ongelma. Mutta te tiedätte, ettei ole
yksinomaan terveydenhuollon toimenpiteistä kiinni, millä tavalla
Helsinkiin saadaan ihmisiä. Me tarvitsemme lisää aloituspaikkoja
sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle pääkaupunkiin ja
pääkaupunkiseudulle, sillä muualta Suomesta on erittäin vaikea tulla
tänne Helsinkiin monestakin syystä, jos opiskelu ja kaikki muut
ympäristöt ovat jossakin muualla. Kun täällä on opiskeltu, niin tänne
myöskin helpommin jäädään töihin.

 

                                          Vielä mm. syöpätautien jonoista HUSissa.

 

                                          Toteaisin, että valtuustossa on useita henkilöitä, jotka istuvat HUSin
hallinnossa. He voivat aivan suoraan vaikuttaa HUSin asioihin.

 

                                          Kun olen nyt voinut seurata vuodesta 1973, 1974 ja vuodesta 1975
lähtien HUSin ja silloisen HYKSin edesottamuksia eri asioitten
yhteydessä, niin syöpätautien klinikoilta on tietyssä vaiheessa vuotta
aina tultu julkisuuteen tiettyjen asioitten kanssa ja sama systeemi
näyttää jatkuvan. Ja joskus kyselen sitä, että onko se moraalisesti ja
eettisesti oikein, että pelotellaan syöpäpotilaita, jotka ovat jo tuskissaan
tämän perustautinsakin kanssa.

 

Ne tiedot, joitten varassa ymmärsin, että täällä asian esille ottanut
valtuutettu Kalimakin oli, näyttivät siltä, että kansainvälisiin suosituksiin
näytti olevan viikon viive.

 

                                          Se on tietysti ikävää asianomaisen potilaan kannalta, mutta ei se nyt
katastrofaalista näyttäisi olevan. Ne potilaat, jotka ovat kiireellisen
hoidon tarpeessa, pääsevät meillä yleisesti ottaen heti hoitoon.

(Välihuuto!) Sädehoidossa on tiettyjä jonoja. Mutta HUSin kanssa
työskennellään. Toivon todella, että ne, jotka istuvat HUSin
hallituksessa ja HUSin valtuustossa edesauttavat tätä asiaa.
Minullahan ei siellä yhtään ääntä ole.

 

                                          Syksyn työvoimatilanteesta kysyttiin ja sitä on jo käsitelty.

 

                                          Totta kai, kun opiskelijat tästä poistuvat, niin vajeen he sinne jättävät,
mutta monenlaisia keinoja käytetään, joilla yritetään rekrytoida ihmisiä
alalle ja saada tänne.

 

                                          Haluan myöskin kiinnittää huomiota siihen, että jokainen
henkilökuntaan kuuluva, samoin kuin kaikki valtuutetut ja kaikki me
virkamiehet voimme toimia ”agentteina”, jotka edesauttavat sitä, että
ihmiset haluavat hakeutua tälle alalle ja haluavat hakeutua Helsinkiin
töihin. Mutta me voimme myöskin toimia karkottimina. Jos me
mustamaalaamme erittäin synkän kuvan Helsingin olosuhteista ja
kerromme, miten keljua, hankalaa, ikävää ja kurjaa täällä on, niin kuka
tänne haluaa tulla töihin. Toimikaa mieluummin ”agentteina”, värvätkää
ihmisiä tänne töihin.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kiinteistöviraston virastopäällikölle maksetaan kuukausipalkan ohessa
tulospalkkiota. Sellaisia maksetaan muuallakin. Kiinteistöviraston
kohdalla tähän asiaan liittyy hyvin ongelmallinen intressien ristiriita.

 

Kaupungin muiden virastojen ja palvelujen kannalta tiloista pitäisi
tietysti voida maksaa mahdollisimman kohtuullista vuokraa.
Kiinteistöviraston tuloksen ja tulospalkkioita taas kasvattaa se mitä
suurempi vuokra saadaan perittyä muilta hallintokunnilta ja kaupungin
omilta palveluilta.

 

 

                                          Toivonkin tässä yhteydessä, että tämä kysymys sisäisten vuokrien
kohtuullistamisesta tuotaisiin lopultakin valtuustoon kunnolliseen
käsittelyyn ja että meillä ei luotaisi kaupungin sisälle eikä ylläpidettäisi
kaupungin sisällä sellaisia tulospalkkiojärjestelmiä, jotka eivät vastaa
kaupungin kokonaistaloudellista etua.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

 

                                          Hyvää alkavaa syksyä meille kaikille.

 

                                          Allekirjoittaneella on ollut yleensä tapana lausua jotakin
kustannusylityksistä.

 

Tässä tapauksessa vajaassa vuodessa kustannukset ovat hypänneet
reilut 17 % ja arviovirhekin on onnistuttu kohdentamaan, eli tontin
perustamisolosuhteiden huomioon ottaminen kustannusarvion
laatimisessa on jäänyt huomioon ottamatta, samaten keittiövarusteet
ovat käsitelty yleisellä tasolla, vaikka siellä on erikoisratkaisu.
Kaupunginhallitus ilmoittaakin, että se tulee asiasta huomauttamaan
tilakeskusta ja HKR-Rakennuttajaa, joka varmaan on paikallaan.

 

                                          Itse haluaisin kysyä apulaiskaupunginjohtaja Korpiselta, missä määrin
kustannusarvioiden laskennassa käytetään yksityisiä yrityksiä?
Uskoisin, että lopputulokset saattaisivat olla näin toteutettuna
luotettavampia ja ehkä jonkinlainen vastuukin tulisi tässä tapauksessa
toteutumaan.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

 

                                          Kyllä varsin usein otetaan ainakin toinen mielipide ja joka on sitten
yksityinen tai niin kuin, jos muistan oikein, Musiikkitalon kohdalla on
jopa neljä ulkopuolista arviota kustannustason varmistamiseksi
hankittu, mutta on tietysti hyvin paljon myös omaa laskentaa.

 

Tässähän on yksinkertaisesti tapahtunut virhe, jota kaikki virheeseen
osallistuneet ovat pahoitelleet, että on yksinkertaisesti päässyt seulojen
läpi vajavainen laskelma ja se nyt tässä korjataan.

 

Toisaalta on sanottava, että näitähän menee paljon, näitä
kustannuslaskelmia, että tällaiset selvät virheet ovat harvinaisempia,
onneksi varsin harvinaisia. Sen sijaan toinen asia on, että, siis sellainen
virhe, että unohtuu joku tekijä alun perin pois, joka on, laskelma on siis
väärä sillä tavalla alusta asti, mutta sen sijaan sellainen, että kun
maailma muuttuu koko ajan, niin tätä muutosta ei osata arvioida ja kun
usein kustannusarviot tehdään paljon aikaisemmin kuin niiden toteutus,
niin siinä välissä tapahtuvat muutokset ennakoiden tai kunnolla
indekseihin sitoen, niin tässä välissä tapahtuu usein aika tavalla
heikkouksia, joita yritetään mm. johtajiston erilaisin paimennuksin ottaa
huomioon. Esimerkiksi tässä tapauksessa asianomaiset saivat tulla
selostamaan johtajistoon tätä virhettä ja kyllä siinä aika tiukka
keskustelu käytiin.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tonttimaan omistus on antanut Helsingille mahdollisuuksia monella
tavalla vaikuttaa kaupunkirakenteen ja asumisen kehitykseen. Tätä
kautta kaupunki voi periaatteessa vaikuttaa myöskin
asumiskustannusten kehitykseen tällä seudulla. Helsingin talouden
ylijäämäisyys on sitä luokkaa, että ainakaan siltä kannalta kaupungilla
ei ole minkäänlaista tarvetta myydä tonttimaata.

 

 

                                          On myös esimerkkejä eräistä muista suurista kaupungeista, jotka
osoittavat, että kaupungit voivat tehdä omalta kannaltaan ihan järkeviä
ja hyödyllisiä pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, jotka myöskin tuottavat
samalla, kun sitten säilyy tulevillekin sukupolville tämä maan omistus.

 

                                          Nyt meille esitetty luettelo osoittaa, että kiinteistöjä myytiin viime
vuonna yli kaksi kertaa suuremmalla summalla kuin mitä valtuusto oli
budjettia hyväksyessään päättänyt. Lähes 110 milj. euron
myyntituloista käytettiin maan hankintaan vain pieni osa ja
rakentamiskelpoiseksi saattamiseen pieni osa. Suurin osa tästä 110
milj. euron tuotosta jäi odottamaan jotain tulevia käyttöjä.

 

                                          Tonttien myymisen perusteita ei oikeastaan valtuustolle, niissä
yksittäisissä tapauksissa, joissa meille on asiaa esitetty, ole perusteltu
sen tarkemmin. Näyttää siltä, että perusteeksi riittää vain se, että joku
suuri yhtiö haluaa ostaa tontin. Useissa tapauksissa kaupungin johto tai
kiinteistövirasto on jo asian valmisteluvaiheessa sitonut kaupunkia
tosiasiallisesti tontin myyntiin, vaikka valtuusto ei ole vielä asiaan
antanut valtuuksia.

 

                                          Pidemmän päälle tällainen linja on mielestäni kestämätön. Pitäisin
tärkeänä sitä, että valtuustolle luodaan mahdollisuus käydä kunnollinen
keskustelu siitä, millä perusteilla tonttimaata voidaan myydä ja jos
myydään, niin millä tavalla se pitää tehdä ja millä tavalla tuottoja
käyttää. Tähän voi varmasti liittää muitakin kysymyksiä.

 

Ehdotan, että valtuusto hyväksyy tässä yhteydessä seuraavan ponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus
valmistelee valtuuston käsittelyyn periaatelinjauksen
kiinteistöjen myynnin perusteista.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Mielestäni valtuutettu Hakanen puhui erittäin hyvää tekstiä. Myös
meidän valtuustoryhmässämme asiaa on monta kertaa pohdittu, että
minkä takia kaupunki myy omia kiinteistöjään ja varsinkin jos ajatellaan,
että vuoden 2006 talousarvion kiinteistöjen myyntitulotavoite oli 49 milj.
euroa ja se nyt ylitettiin tuollaisellakin summalla. Täällä tosin sanotaan,
että ylitys käytetään maan rakentamiskelpoiseksi saattamiseen,

maaperän puhdistamiseen jne. Mutta kuinka varmoja me periaatteessa
tästä voidaan sitten olla?

 

Olisikin hyvä joskus saada selvityksiä siitä, mihin todella nämä
ylijäämärahat käytetään? Lyhyellä tähtäimellähän tällainen myynti on
tietenkin, tuntuu hyvälle ja on ihan tietyissä tilanteissa perusteltua,
mutta jos ajatellaan pitkän tähtäimen suunnittelua, niin tässähän
tavallaan syödään omaa leipää jo hyvin paljon etukäteen.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kannatan valtuutettu Hakasen tekemää ponsiesitystä.

 

                                          Tämä kiinteistöjen myynnin perustelinjausten tuominen valtuustoon on
asia, jota myös Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on yrittänyt eri tavoin
edistää.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          On erittäin tärkeätä, että valtuustolla on mahdollisuus seurata
kaupungin kiinteän omaisuuden myyntiä. Sitä samaa seurantaahan
tehdään kiinteistölautakunnassa.

 

                                          Myös meidän ryhmässämme on käyty jatkuvasti keskustelua siitä, mikä
tässä on järkevä linja. Mutta kuten tästäkin valtuustolle nyt esitellystä
luettelosta selviää, niin meillä on varsin mittavia hankkeita, joissa
tarvitsee maan laatua parantaa ja siihen tarvitaan rahaa. Sitten monen
yrityksen sijoittuminen Helsinkiin on kiinni vähän siitä, että ne haluavat
myöskin ostaa sen tontin, mihin sen tilat rakennetaan.

 

                                          Mielestäni siinä on valtaosin löydetty kyllä aika hyvä tasapaino, että
kaupungin edut, kokonaisedut tulevat huomioiduksi. Ongelmallisinta
tämä maan myynti ja sen hinta on tietysti asuntorakentamisessa ja
siinä, että myöskin kaupunki pyrkii saamaan maksimaalisen hinnan
asuntorakentamiseen tarkoitetuista tonteista. Mutta siihen kai ei ole
oikein ratkaisuja löytynyt. Mehän olemme täälläkin useamman kerran
kuulleet apulaiskaupunginjohtaja Korpisen kaavion siitä, mistä se
asumisen hinta muodostuu. Siinähän ei ole ihan yksiselitteistä

vastausta ole sille, että mikä sen tontin hinnan vaikutus sitten lopulta
on.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.

 

                                          Valtuutettu Hakasen aloite on todella tarpeellinen ja hyvä.

 

                                          Itse olen kiinteistölautakunnassa esittänyt, että kiinteistövirasto tarjoaisi
maata vuokralle, ensisijaisesti siis vuokralle ja jos neuvotteluissa ei
synny sopivaa ratkaisua, niin sitten vasta harkitaan myyntivaihtoehtoa.
Sillä talousjohtajankin kannalta maan vuokraaminen – ja meidän
kaikkien täällä olevien kannalta – on varmasti edullisempi vaihtoehto
kuin se, että tuo ratkaisu tehtäisiin kerralla ja tontti myytäisiin.
Vuokraaminen kuitenkin pitkän päälle tuo kaupungin kassaan eniten
rahaa, joka sitten turvaa meidän toiminnan täällä oikealla tavalla.

 

                                          Sen vuoksi mielestäni vuokrausvaihtoehto aina pitäisi tuoda
ensisijaisesti esille ja toissijaisesti sitten näitä muita vaihtoehtoja. Ja
tämä, kuinka pitkäksi aikaa tontin maa vuokrataan, niin sekään ei
mihinkään ole sillä tavalla kirjoitettu, etteikö sitä voitaisi aina sataan
vuoteen ja jopa pidemmäksikin aikaa, niin kuin muualla Euroopassa
tuuvataan asian suhteen toimia tehdään. Elikkä mekin voisimme ottaa
oppia muualta Euroopasta ja toimia sen mukaisesti.

 

                                          Elikkä kannatan myös valtuutettu Hakasen tekemää ponsiesitystä.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Valtuutettu Kantola nosti esille tonttimaan myynnin ongelmallisuuden
erityisesti asuntotuotannossa.

 

                                          Tämä on ihan totta ja tärkeä näkökohta. Sekin kuuluu
periaatelinjauksiin, joita valtuuston olisi hyvä käsitellä ja tehdä.

 

                                          Oma käsitykseni on se, että me emme voi irrottaa toimitilatonttien ja
asuntotonttien hintoja sillä tavalla toisistaan, etteikö toimitilatonttienkin
hintojen nousu, johon kaupunki omalla toiminnallaan on ollut
myötävaikuttamassa, vaikuttaisi yleiseen tonttimaan hintakehitykseen

ja tätä kautta myöskin asuntotonttien hintoihin.

 

                                          Mitä sitten tulee valtuutettu Kantolan mainitsemaan kysymykseen
yhtiöiden sijoittumisesta ja työpaikoista täällä, niiden saamisesta
Helsinkiin.

 

                                          Tämä on asia, josta olen toistuvasti valtuustokeskustelussa yrittänyt
pyytää esityksiä tai tarkempia selvityksiä, koska niissä
päätösesityksissä, joita meille on tästä asiasta tehty, myymistä on
oikeastaan perusteltu vain yhdellä lauseella: myyminen on
elinkeinopoliittisesti perusteltua. Mitään tarkempaa tietoa siitä, onko
pyritty saamaankaan pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, joihin valtuutettu
Kaunola viittasi, ei ole meille kertaakaan mielestäni tuotu. Tämänkin
takia asian käsittely täällä olisi tarpeen.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kun on kaupasta kysymys, täytyy muistaa, että on kaksi osapuolta,
ostaja ja myyjä. Me emme voi lukita itseämme liikaa vain yhteen
näkemykseen tai päänäkemykseen elikkä vuokraamiseen. On paljon
yrityksiä, joitten oma filosofia on juuri päinvastoin. Ne eivät vuokraa,
vaan ostavat. Elleivät saa ostaa, lähtevät muualle ostamaan. Se ei ole
sitten taas työllisyyden kannalta, paitsi ehkä juuri nyt, kun on
työvoimapula, sitä, mihin meidän tulee pyrkiä.

 

                                          Sen sijaan minä kyllä kannatan sitä, että käytäisiin keskustelu, laaja
keskustelu siitä, mitkä voisivat olla, sekä prioriteetit että myöskin
meidän taholta kauppojen avausmahdollisuus.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tässä on nyt esimerkki siitä tavasta, jolla tämä asia meille perustellaan
eli tontin osto-option myöntäminen vuokrasopimuksen yhteydessä
kiinteistösijoitusyhtiölle. Tässä on oikeastaan vain yksi lause, jolla asia
perustellaan: hanke on kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukaista,
painottaen Kalasataman alueen kehittämistä. Mitään muuta selvyyttä,
että onko muita vaihtoehtoja tutkittu, pitkäaikaisia vuokrasopimuksia tai
muuta, ei meille kerrota.

 

                                          Oma mielipiteeni on se, että tämä on kaupungin elinkeinopolitiikan
kannalta kiistanalainen esitys. Kiinteistö sijaitsee hyvällä paikalla, jonka
arvoa kaupunki omilla toimillaan parhaillaan nostaa. Sen myyminen
ammattimaiselle kiinteistösijoittajalle vaikuttaa alueen vuokra- ja
hintatasoa nostavasti, mikä on muiden elinkeinotoimintojen kannalta
kielteistä. Samalla se rajoittaa kaupungin mahdollisuuksia vaikuttaa
alueen työpaikkarakenteeseen tulevaisuudessa.

 

                                          Eli esitän, että tämä asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin,
että vuokrasopimukseen ei sisälly osto-optiota.

 

 

 

                                          Haluan tässä yhteydessä toistaa sen, että jo aikoinaan, kun tätä asiaa
ensimmäistä kertaa käsiteltiin, vastustin tämän tontin myymistä niillä
ehdoilla, joita silloin tuli hyväksyttyä. Olen tällä kannalla edelleen. Se
on ollut virheellinen linja.

 

 

                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

 

 

 

 

                                          Rakel Hiltunen                                      Hannu Hakala

                                          puheenjohtaja                                       osastopäällikkö

 

                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

 

 

 

                                          Astrid Gartz Erkki Aurejärvi

                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu