Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ehdokas
apulaiskaupunginjohtajan tehtävään on Tuula, kansanedustaja Tuula
Irmeli Haatainen.

 

                                          Tähän prosessiin, joka on ollut pitkä, monivaiheinen, on moni muukin
kuin alle kirjannut pannut sydänvertaan, niin hankala se on ollut.

 

                                          Ennen kuin puutun itse menettelyyn, kertaan hieman ehdokkaan
ansioita.

 

                                          Tuula Haatainen on siis valtiotieteen maisteri. Hänen pääaineenaan on
ollut sosiaalipolitiikka ja hän on suorittanut syventävät opinnot tältä
alueelta, 89 opintoviikkoa, siis varsin huomattavat opinnot. Lisäksi
Tuula Haatainen on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Hän on valmistunut
1981 Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksesta ja tämän jälkeen sitten
opiskellut valtiotieteen maisteriksi. Muista opinnoista mainittakoon, että
hän on osallistunut maanpuolustuskurssille, Sitran Suomen
koulutusohjelmaan, jonka yhteydessä on ollut vierailuja, osallistunut
talouspolitiikan johdon kurssille sekä opiskellut kieliä, mm. ranskaa,
hänellä on hyvä kielitaito ja näistä kielistä, joita hän taitaa, mainitsen
ranskan, ruotsin ja englannin. Hän on kertonut, että ministerinä
ollessaan hän kävi koko joukon neuvotteluja EU:ssa englannin kielellä
käyttäen myöskin ranskaa, mitä on pidettävä varsin hyvänä ansiona.

 

                                          Hänen toiminnastaan valtioneuvoston jäsenenä on selvitys, johon liittyy
tietoja siitä, mitä luottamustehtäviä ministerinä ollessaan hänellä oli.
Näistä mainitsen vaan tiede- ja teknologianeuvoston

varapuheenjohtajan tehtävän, joka on merkittävät kaksi vuotta ja tiede-
ja teknologianeuvoston tiedejaoston puheenjohtajan tehtävän vuosina
2003 – 2005. Lisäksi hän on ollut useissa ministerivaliokunnissa, joista
mainitsen peruspalveluministerityöryhmän jäsenyyden,
sivistyspoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtajuuden ja
sosiaalipoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtajuuden. Hän on
toiminut myöskin OECD:n kongresseissa Suomen edustajana ja
opetusministerinä vieraillut useissa maissa, mm. Yhdysvalloissa.

 

                                          Tuula Haataisen monipuoliset ansiot tulevat esiin kuitenkin myöskin
Helsingin toiminnassa Helsingin kaupungin elimissä. Hän on ollut
kaupunginvaltuutettu vuodesta 1989, siis seitsemäntoista vuotta ja
toiminut mm. kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana ja niin kuin
muistatte, ollessaan valtioneuvoston jäsen, hän osallistui
kaupunginvaltuuston kokouksiin, joka on ansiokasta sinänsä.

 

                                          Hänen suuntautumisestaan kertoo varsin paljon, että hän on tehnyt
kahden vuosikymmenen ajan työtä erityisesti omistautuen sukupuolten
tasa-arvon edistämiselle. Tästä työstä hänellä on varsin paljon näyttöjä
ja tuloksia. Ja kun tiedämme, että Helsingin kaupungin palveluksessa
selkeä enemmistö on kuitenkin naispuolisia työntekijöitä, tätä taustaa
on pidettävä hyvänä.

 

                                          Tämän prosessin aikana eräs mieleenpainuva piirre on ollut se, että
kuinka hyvä yhteistyö tässä kysymyksessä muiden puolueiden kanssa
on ollut. Olemme keskustelleen vihreiden, Kokoomuksen, RKP:n,
Keskustan ja Vasemmistoliiton edustajien kanssa ja vastaanotto on
ollut hyvä.

 

                                          Erityisesti haluan kiittää tässä myöskin tiedotusvälineiden edustajia,
jotka ovat kiinnittäneet yleisön huomiota tämän viran tärkeyteen ja
myöskin siihen menettelyyn, jolla se täytetään.

 

                                          Itse tästä menettelystä sanoisin, että se on aika ongelmallinen asia.
Nimittäin se, että tässä on toisaalta henkilöitä, jotka hakevat virkaa ja
sitten on henkilöitä, jotka ilmoittautuvat, johtaa siihen, että yleisön on
äärimmäisen vaikea seurata, ketkä todella ovat mukana hakemassa
virkaa. Vielä vaikeampi se on ikään kuin täyttäjille ja lausunnon
antajille. Tästä syystä esitän harkittavaksi, että tähän järjestelmään
jatkossa puututtaisiin.

 

                                          Kun minulla on täysi syy olettaa, että Tuula Haatainen valitaan tähän
tehtävään, tulen toivottamaan hänelle onnea ja menestystä tästä
tehtävästä. Samalla haluan todeta, että se on äärimmäisen vaativaa.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Bästa fullmäktige.

 

                                          Kokoomuksen valtuustoryhmä tukee valtiotieteitten maisteri,
kansanedustaja, sairaanhoitaja Tuula Haataisen valintaa sivistys- ja
henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan virkaan.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Vasemmistoliiton valtuustoryhmä tukee lämpimästi kansanedustaja
Tuula Haataisen valintaa sivistys- ja henkilöstötoimen
apulaiskaupunginjohtajaksi.

 

                                          Olemme todella iloisia siitä, että tehtävään löytyy pätevä nainen. On
ihan selvää, että Tuula Haataisen ansiot sivistyspolitiikan alueella on
kiistattomia. Hänellä on pitkä kokemus myös Helsingin kaupungista, eri
näkökulmista.

 

Näiden lisäksi haluan nostaa vain kaksi asiaa lyhyesti esille tämän
valtuutettu Kaliman esittelyn jälkeen.

 

                                          Meillä oli äsken lyhyt mukava keskustelu Tuula Haataisen kanssa
meidän valtuustoryhmämme kokouksessa. Panin merkille, että kun hän
alkoi kertoa tästä sivistys- ja henkilöstötoimen
apulaiskaupunginjohtajan rootelista, niin aivan ensimmäinen asia,
jonka hän nosti esille, oli henkilöstöpolitiikka ja siinä työhyvinvointi,
ikäjohtaminen ja kuva Helsingistä ja Helsingin toiminta hyvänä
työnantajana.

 

                                          Toinen asia, josta Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on erityisen iloinen,
on se, että meillä on mahdollisuus saada tähän tehtävään ihminen, jolla
on näin vankka ja pitkä kokemus ja osaaminen tasa-arvotyöstä.

 

Sen lisäksi, että Tuula Haatainen on ollut tasa-arvoministerinä, hän on
ollut pitkään sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen että tasa-
arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja. Hänen näkemyksensä
tasa-arvosta on se, että sana pitää ymmärtää hyvin laajasti. Tämä
myös kävi ilmi yhteisestä keskustelustamme. On hienoa, että tähän

tehtävään voidaan valita ihminen, joka näkee tasa-arvon hyvin laajana
syrjimättömyys- ja yhdenvertaisuuskysymyksenä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

                                          On erinomaista, että valtuutettu Kalima otti menettelytavat puheeksi
esityspuheenvuorossaan. Jatkan siitä hieman.

 

                                          Vihreiden valtuustoryhmä yritti keväällä herättää keskustelua tämän
viran täytöstä ja mahdollisesta pienestä
kirjautuksesta/kirjoituksesta/kiinnostuksesta ? kaupungin
ylimmässä virkajohdossa. Ja täytyy kyllä tunnustaa, että erityisesti
politiikassa monologi käy pitemmän päälle tylsäksi, että muut ryhmät
eivät siihen keskustelualoitteeseen tarttuneet.

 

                                          On ihan paikallaan, että kaupungin ylin virkajohto, siis kaupunginjohtaja
ja apulaiskaupunginjohtajat heijastavat valtuuston kokoonpanoa. Kyse
on poliittisesta tehtävästä, jossa toimitaan myös tämän meidän
poliittisen päätöksentekomme ja virkakoneiston välittäjänä. Kyky
ymmärtää poliittisia prosesseja on aivan olennainen virassa
menestymisen ehto.

 

                                          Kuitenkin tämän valinnan jälkeen meillä on sellainen tilanne, että ihan
täysin valtuuston kokoonpano ei näy ylimmässä johdossa. 47
valtuutettua edustaa, ne saavat neljä apulaiskaupunginjohtajan virkaa
ja yhteensä 38 valtuutettua pitää hallussaan yhtä
apulaiskaupunginjohtajan virkaa. Siinä ei ihan täyttä tasapainoa tällä
hetkellä ole.

 

                                          Kysymys on myös kaupungin koneiston strategisesta ohjaamisesta. On
paikallaan, että tähänkin kysymykseen paneudutaan ensi vaalikaudella,
kun mietimme kaupungin kokonaisstrategiaa ja pyrimme löytämään
kattavampaa tasapainoa poliittisten virkojen täyttämisessä.

 

                                          Mutta mitä tulee valtuutettu Kaliman esitykseen valita kansanedustaja,
kaupunginvaltuutettu Tuula Haatainen tähän avoinna olevaan
tehtävään, niin näitten tosiasioitten valossa, jossa toimimme, esitys on
mitä kannatettavin.

 

                                          Kansanedustaja Haatainen on erityisen ansioitunut tähän tehtävään ja
sen hoitamiseen pitkäaikaisena ministerinä. Erittäin pitkäaikaisena

kunnallispoliitikkona hän tuntee toimialan ja sen haasteet tarkasti.

 

Ja erityisen tyytyväisiä Vihreitten valtuustoryhmässä ollaan siihen, että
naisten osuus kaupungin ylimmässä johdossa kaksinkertaistuu.

 

 

 

                                          RKP:n ryhmä yhtyy edellisiin puhujiin ja pitää Tuula Haataisen valintaa
suotavana.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Keskustan valtuustoryhmä kannattaa kansanedustaja ja
kaupunginvaltuutettu Tuula Haataisen valintaa Helsingin sivistys- ja
henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi.

 

                                          Mehän tunnemme Tuula Haataisen pitkältä ajalta sekä valtuutettuna
että kansanedustajana ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsenenä
ja sen puheenjohtajana. Mielestämme erityisesti valtuustotyöskentely
on yksi sellainen asia, joka on hyvä tausta tulevalle
apulaiskaupunginjohtajalle.

 

                                          Luonnollisesti olemme iloisia myös siitä, että valittava henkilö on
nainen.

 

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Omasta puolestani haluan myös lämpimästi kannattaa Tuula Haataisen
valintaa.

 

                                          Tulin tähän oikeastaan sen takia, että minä olin täällä muutamien
muitten kanssa jo silloin valtuustossa, kun hän tuli valtuustoon ja
valtuuston jäseneksi. Täällä on meitä muutamia vielä vanhemman
polven ja muuten sitten kauan olleita ihmisiä.

 

                                          Tuula Haatainen on aina antanut hyvän ja miellyttävän kuvan
tekemisistään.

 

                                          Mielestäni on mieluisaa ja mainiota, että SDP on asettanut hänet
ehdolle tähän tehtävään.

 

                                          Mitä muuten apulaiskaupunginjohtajien ja kaupunginjohtajan valintaan
tulee, olen heitä ollut valitsemassa melkoisen määrän. Kaikissa
valintatilanteissa, haluan muistuttaa teitä, että niin hyvin valtuusto on
suoriutunut näistä tehtävistä, että kertaakaan ei ole muuten jäänyt
valitsematta.

 

 

                                          Eli näillä sanoilla lämmin tukeni Haataiselle ja muille kaupungin
johtajille myöskin vaativissa töissään, samalla kun toivotan Ilkka-
Christian Björklundille miellyttävää jatkoa kesälle ja hyvää menestystä
tulevassa.

 

 

                                          (Puheenjohtaja keskeytti kokouksen 15 minuutin ajaksi onnitteluja
varten.)

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

 

                                          Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana minulla on jälleen ilo ja kunnia
esitellä teille viime vuoden arviointikertomus.

 

                                          Ensin haluan toki lausua kiitokset lautakunnan jäsenille, viraston väelle
ja tilintarkastajille korkeasta ammattitaidosta ja saumattomasta
yhteistyöstä.

 

                                          Kun viime vuoden tapaan arviointikertomuksessa on tiivistelmä, lähden
siitä, että valtuutetut ovat ainakin ehtineet sen lukea ja esittelen siis nyt
vain tiivistelmän tiivistelmän tässä yhteydessä.

 

                                          Helsingin kaupungin talouden tilasta olemme huolestuneita, vähän
samaan sävyyn kuin kaupunginjohtaja Pajunen tuossa edellä. Eli
nostamme esille sen, että Helsingin talous on aivan liian riippuvainen
Helsingin Energian tuloksesta. Helsingin talous on näin, ja toiminta,
hyvin paljon vain yhden jalan varassa ja on näin hyvin haavoittuvainen.

 

                                          Haluamme korostaa sitä, että pitäisi pystyä enemmänkin rahoittamaan
toimintoja verotuloilla.

 

                                          Ja niin kuin kertomuksesta ja myös sen tiivistelmästä käy ilmi,
verotulokertymä toki kasvoi Helsingillä, mutta on heikompi kuin muualla
maassa eli muita kaupunkeja heikompi. Tämä ei ole hyvä kehitys.
Koska täällä kuitenkin joka tapauksessa menot ovat kovemmat, täällä
pitäisi olla myös verotulokehitys parempi. Tämä tulokehityshän on
sellainen, että vuosikate ei riitä edes poistoihin, elikkä kaupungin oma
vuosikate ei riitä poistoihin. Silloin talous ei ole kovin hyvällä eikä
terveellä pohjalla. Tämä vaatii toki elinkeino-, kaavoitus- ja
asuntopoliittisia ratkaisuja, jotta talous saataisiin paremmin terveelle
pohjalle. Siinä varmastikin täytyy käyttää monipuolista keinovalikoimaa
ja isompaa työkalupakkia, että kaikki nämä mahdolliset keinot voidaan
ottaa käyttöön.

 

                                          Avainsana menestykseen on myös kustannustehokkuuden lisääminen
eli siis, miten vähemmillä verorahoilla voidaan saada aikaan enemmän
hyviä palveluita.

 

                                          Ja siitä olemme huolestuneita, että 11:sta virastolla tai laitoksella ei
ollut lainkaan kustannustehokkuuden lisäämiseen koskevia tavoitteita
omassa ohjelmassaan tai omissa tavoitteissaan. Virastot ja laitokset
pystyvät parantamaan tätä omalta osaltaan a) sillä, että pystyvät
pitämään menojaan kurissa ja b) sillä, että voivat kasvattaa tulojaan ja
c) sillä, että lisäävät kustannustehokkuutta. Näin saadaan taloutta
parannettua.

 

 

                                          Henkilöstöstrategiasta kiinnitimme huomiota henkilöstön saatavuuteen
ja palvelussuhdeasuntoihin, mutta myös siihen, miten talousarviossa,
vuoden 2007 talousarviossa osoitettiin henkilöstöstrategian
toteuttamiseen tarkemmin perustelematta 5 milj. euron määräraha.

 

                                          Tämä moite ei ole suunnattu virkamiehille, vaan poliitikoille. Tällainen
toiminta ei vastaa hyvän taloussuunnittelun periaatteita, toteamme
kertomuksessa. Onhan se selvä, että totta kai kaikille määrärahoille
löytyy jälkikäteen hyvää käyttöä ja hyödyllistä käyttöä, mutta
marssijärjestys, oikea olisi se, että ensin on se tarve, sitten ne ovat
hallintokunnan omassa budjettiesityksessä ja sitten vasta budjetissa
eikä niin päin, että heitetään rahamassi budjettiin ja sitten ruvetaan
miettimään, miten sitä käytettäisiin.

 

                                          Nostamme esille myös Helsingin Bussiliikenteen uuden yhtiön
tappiokehityksen ja sen, että se tappiokehitys pitää saada katkaistua,
että ei yhtiö sitten tule olemaan jatkuvasti toiminnassaan
perustappiollinen.

 

                                          Käymme läpi myös vuokratalojen korjaustarpeita ja tarkemmin
palvelussuhdeasuntoja.

 

                                          Niiden osalta olemme tuoneet esille sen, että pitäisi selvittää tällainen
keskitetty palvelussuhdeasuntojen välitysyksikön perustaminen. Nythän
onkin jo tältä osin työryhmä tehnyt työtään.

 

                                          Huolestuimme tästä sikäli, että seitsemän viime vuoden aikana
palvelussuhdeasuntojen määrä on vähentynyt yli 1 300 asunnolla eli 26
%:lla. Tämä varmasti kuitenkin, siinä tilanteessa, kun työvoimapula
kovemminkin kohtaa, voisi olla yksi valttikortti.

 

                                          Ylipäänsä kävimme läpi myös eri virastojen yhteistyökuvioita.
Havaitsimme, että kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston
polut eivät välttämättä oikein hyvin kohtaa, joka johtaa sitten helposti
siihen, että kiinteistöjen kehittäminen on vähän vaikeaa.

 

                                          Toivomme, että enemmänkin eri virastot tekisivät keskenään
saumatonta yhteistyötä.

 

                                          Sitten kuriositeettina nostimme esiin Myllypuron lukiorakennuksen
vuokraamisen.

 

                                          En tiedä, onko tämä vain poikkeustapaus vai onko se jäävuoren

huippu, mutta eihän siinä mitään järkeä ole, että opetusvirasto pitää
hallussaan ja maksaa täyttä vuokraa homekoulusta, jota ei edes voi
käyttää, että kyllähän ainakin nyt, kun kouluverkkoa uudistetaan,
täytyisi varmaan käydä nuo kaikki rakennukset läpi, että ei turhista
tiloista maksettaisi vuokraa ja sellaisia ei pidettäisi yllä, jos ne ovat
purkukelpoisessa kunnossa.

 

                                          Samoin katsoimme ikään kuin Helsinki-keskeisyyttä, sitä näkökulmaa
useammassakin asiassa.

 

                                          Helsingin ammattikorkeakoulu on yksi sellainen ja Ooppera toinen,
jossa paremminkin voisi näkyä se, mikä on Helsingin etu tai miten
Helsinki-keskeisyyttä voisi vahvistaa.

 

                                          Käymme aina läpi myös vanhoja rakenteita ja ravistelemme
organisaatioita ja yritämme sitä kautta hakea synergiaetua.
Ehdotamme mm. myös sitä, että kannattaisi miettiä, voisiko
työväenopistoja ainakin joiltakin osin yhdistää, jos ei kokonaan, ja
samoin kulttuuritoimen puolella varmasti löytyy yhdistämispaikkoja
museoalueilla, museokuvioissa.

 

                                          Ja kun kaupungilla on olemassa monenlaisia ohjelmia, mutta ei
lainkaan kulttuuripoliittista ohjelmaa, niin nostimme esiin sen, että
olisiko syytä ryhtyä sitä miettimään ja tekemään. Kulttuuri on kuitenkin
yksi olennaisia asioita ja palveluita, mitä kaupunki tuottaa ja
kaupunkilaiset käyttävät.

 

                                          Ja se suositus meillä on myös tässä kulttuuripuolella, että kun halutaan
läpinäkyvyyttä ja kustannusvastaavuutta, niin silloin tämä tilanne, jossa
nyt on, että yleisavustukset ovat sen tyyppisiä, että siinä sekoittuu sekä
vuokra-avustus että toiminta-avustus, niin pitäisi toimia niin, että
avustettavat yhteisöt olisivat suoraan tilakeskuksen vuokralaisia. Se
olisi siihen yksi vaihtoehto.

 

                                          Sitten liikuntapuolelta nostimme esiin terveyttä edistävän liikunnan.

 

                                          Kun kaupungilla ylipäänsä monissa toiminnoissa on tällainen
elinkaariajattelu, niin se olisi hyvä ulottaa myös liikuntapuolelle ja yrittää
toimia niin, että liikunnallisesti passiivisia helsinkiläisiä saataisiin
houkuteltua näiden palveluiden pariin ja sitä kauttahan sitten taas
varmastikin terveyspuolella varoja tulee jatkossa pitemmällä aikavälillä
säästymään.

 

                                          Kävimme läpi myös venepaikkavuokraus- ja veneiden

talvisäilytyskuvioita.

 

                                          Totesimme, että jos ihmisillä on kesävenepaikka, niin silloin tarvitaan
myös talvivenepaikka. Nyt ne eivät kohtaa toisiaan. Kesäpaikkoja on
huomattavasti enemmän kuin talvisäilytyspaikkoja ja se ei ole kovin
loogista. Siellä havaitsimme myös sen epäkohdan, että tiedottaminen
ei ole riittävää ja näiden venepaikkojen vuokrauksessa menetelmiä, tai
sen järjestelmän kertominen ei ole kovin avointa, elikkä siellä ei kaikkia
kohdella ihan tasavertaisesti.

 

                                          Sitten kävimme läpi myös HKL:n lipputulo- ja tarkastustoimintaa.

 

                                          Totesimme, että tarkastustoiminta on aika tehotonta, mutta HKL on jo
ryhtynyt tässä parannustoimenpiteisiin, elikkä siellä on nyt jo säpinää
tällä suunnalla. Ja sitten tämä pummilla matkustaminen on
huolestuttavan suurisuuntaista, koska noin 8,5 milj. euroa vuodessa jää
lipputuloja saamatta.

 

                                          Mietimme, että jos tämän summan voisi käyttää
joukkoliikennepalvelujen parantamiseen elikkä lisälinjojen luomiseen
taikka vuorovälien harventamisen sijasta vuorovälien tihentämiseen,
niin matkustusmukavuus paranisi aika paljon ja joukkoliikenteen
palvelut paranisivat huomattavasti.

 

                                          Yksi ongelmakohta on kyllä sitten kaupungin palveluissa myös
vanhuspalvelujen hoitoketjut. Tässähän on se, että sen ketjun toisessa
päässä on sitten ne HUSin sakkomaksut.

 

Jos vanhuspalvelun hoitoketjut eivät toimi tai ole saumattomassa
kunnossa, niin sitten tulee aika kalliiksi siellä erikoissairaanhoidon
puolella se väärällä paikalla makuuttaminen. Mutta tässäkin onneksi
virastot ovat jo ryhtyneet toimiin ja ihan tosissaan ja sakkomaksujen
määrä tämän vuoden alkupuolella on vähentynyt huomattavasti.

 

                                          Olennaistahan tässä on se, että kaikki ihmiset olisivat hoidon tarpeen
mukaan oikealla paikalla oikeaan aikaan. Se olisi myös se
kustannustehokkain ratkaisu.

 

                                          Suuria organisaatiomuutoksia myös aina seuraamme. Sosiaali- ja
terveystoimen organisaatiomuutosta katsoimme vähän tarkemmin.

 

                                          Näissä kaikissa ihan olennaista on se, että pitäisi luoda menetelmä ja
mittaristo, jolla seurataan sen muutosprosessin taloudellisia
toiminnallisia vaikutuksia kattavasti ja luotettavasti, että nähtäisiin, mitä

siinä oikeasti on tapahtunut, onko oikeasti tullut todellisia säästöjä vai
onko niin, että kustannukset onkin pystytty siirtämään sitten jonkun
toisen toiminnon niskaan.

 

                                          HUSin laskutuksista vielä sen verran, että vuonna 2006
terveyskeskuksissa aktiivisesti seurattiin ainoastaan HUSin
sakkomaksujen sisältöä, mutta ei peruslaskutusta. Ja kun
peruslaskutus on kuitenkin noin 400 milj. euroa vuodessa, joka on
lähes puolet terveyskeskuksen menoista, tai terveystoimen menoista,
niin katsoimme, että, ja se on seikka, johon myös tilintarkastaja on
kiinnittänyt huomiota, että sitä pitäisi lähteä perkaamaan. Siinä pitäisi
saada läpinäkyvyyttä ja avoimuutta tähän laskusysteemiin ja myös sitä,
miten sitä pystyy varmistamaan. Ei normaalielämässäkään tai
yritysmaailmassakaan kukaan näin suuria laskuja maksa sokkona
tietämättä mistä se oikeasti koostuu. Ja kun kerran HUS pystyy
tekemään yksilöidyt laskut pienille kunnille, niin kyllä sen täytyy pystyä
tekemään se myös Helsingille. Ja kun miettii sitä, että terveyskeskus
aktiivisesti seurasi sakkomaksujen sisältöä, niin Helsinki sai
hyvityslaskua 10,4 milj. euron sakkomaksusummasta 0,8 milj. euroa
elikkä 8 %. Jos tämä sama laskusääntö pätisi kokonaislaskutukseen,
niin noin 32 milj. euroa silloin pitäisi tulla hyvitystä. Mutta siinä on siis
se ”jos” aika isolla j:llä.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Vielä lopuksi se, että - niin kuin päätösesityksestä huomaatte - tätä
arviointikertomusta ei vain merkitä pelkästään tiedoksi, vaan siellä on
pykälä, jossa sanotaan, että vuoden loppuun mennessä pitää tulla
selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin kaikki eri hallintokunnat ovat
ryhtyneet tämän kertomuksen johdosta. Se on se ehkä tärkein pointti
tässä. Mutta siihen liittyy se, että kun edellisen kerran - eli viime
vuoden lopulla - tuli selvitys siitä, mihin kaikki hallintokunnat olivat
ryhtyneet, niin silloin kaupunginhallitus joutui heristelemään nyrkkejään
ja toteamaan, että – se oli siis 13.12.2006 valtuustossa esillä –
virastojen ja laitosten antamissa selvityksissä toistettiin lautakuntien
arviointikertomuksista jo esittämiä asioita ja seuraavalla kierroksella on
tarkoitus tuoda paremmin esille, mihin toimenpiteisiin
arviointikertomuksen johdosta on ryhdytty. Ja nyt on siis käsillä tämä
seuraava kierros.

 

                                          Elikkä ne teistä, jotka olette lukeneet arviointikertomuksen tarkkaan,
huomaatte, että siinä on todella paljon asiaa ja varmasti olemme
puuttuneet vain olennaisiin asioihin. Ei kannata laittaa tätä juttua
pesuveden mukana pois, vaan huolehtia siitä, että ne epäkohdat ja

seikat, jotka olemme nostaneet esiin, myös tullaan korjaamaan.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Harvoin olen oppinut puhumalla, kuuntelemalla kylläkin.

 

                                          Kiitoksia. Jään nyt seuraamaan teidän puheitanne.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Bästa fullmäktige.

 

                                          Kokoomuksen valtuustoryhmä nostaa esille muutamia keskeisiä asioita
vuoden 2006 tilinpäätöksestä ja tarkastuslautakunnan
arviointikertomuksesta.

 

                                          Tarkastuslautakunta on arvioinut erinomaisesti sitovien toiminnallisten
tavoitteiden toteutumista. Kokonaisuutena tavoitteet ovat toteutuneet
hyvin. Ehkä hieman erikoista on kuitenkin se, että vuoden 2006
tilinpäätösraportissa ei ole raportoitu 17 –tunnusluvun osalta, mikä
vastaa 28 %:ia kaikista tunnusluvuista. Oleellista on kuitenkin se, että
kaupungin eri virastot käyttävät hyväkseen vuodelta 2006 saatua tietoa
tavoitteista ja niiden toteutumisesta tulevan toimintansa
parantamisessa.

 

                                          Tavoitteet ja mittarit eivät voi olla muuttumattomia ikuisuuteen. Hyvien
palveluiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että eri virastoissa
arvioidaan, minkälaisilla työkaluilla voidaan tuottavuutta, palvelukykyä
ja vaikuttavuutta parantaa edelleen. Tarkastuslautakunnan ehdotus
siitä, että mittareihin kytketään vertailua muihin suuriin kaupunkeihin ja
kehitettäväksi pääkaupunkiseudun yhteisiä mittareita, on ehdottomasti
oikea.

 

                                          On huolestuttavaa, että lastensuojelussa ei ole pystytty saavuttamaan
sitovia tavoitteita.

 

                                          Ongelman ilmettyä arvio huostaanoton tarpeesta ja sitä seuraavat
toimenpiteet on toteutettava nopeasti. Pienen lapsen sijoituspaikka ei
ole laitoksessa, vaan oikea sijoituspaikka on perheessä.
Ennaltaehkäisevät toimet ovat aina avainasemassa.

 

                                          Vanhuspalveluketjut eivät vielä toimi kitkattomasti, vaikka parannusta
onkin tapahtunut. Ilmeisesti yksi keskeinen syy tähän on se, että

rajapinnat sosiaali- ja terveyspuolen välillä ovat edelleenkin epäselvät.

 

Jos palveluketjuja ei saada kuntoon yhteistyöllä, myöskään
hallinnolliset muutokset eivät ole poissuljettu vaihtoehto.

 

                                          Helsingin hyvä tulos oli jälleen viime vuonna etenkin Helsingin
Energian ansiota, niin kuin täällä on jo aikaisemminkin todettu.

 

                                          Hyvässä kokonaistilanteessa jää usein huomaamatta, että verotulojen
kehitys ei ole ollut hyvä verrattuna muuhun maahan ja muihin suuriin
kaupunkeihin. Verotuloja kertyi vain 5,6 % edellisvuotta enemmän, kun
verotulot kasvoivat esimerkiksi Espoossa 7,5 %, Tampereella 6,7 %,
Turussa ja Vantaalla 6,4 %. Vaikka on pienet prosentit, niin kyse on
isoista summista.

 

                                          Helsingin muita isoja kaupunkeja heikompi verotulojen kehitys vaatii
tulevaisuudessa tarkempia selvityksiä ja selvitysten perusteella myös
toimenpiteitä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta esimerkiksi syksyllä
valtuuston käsittelyyn tulevaan maankäytön ja asumisen
toimenpideohjelman sisältöön eikä isojen asuinalueiden suunnitteluun
ja toteutukseen.

 

                                          Tulojen lisäksi on syytä tarkistella toimintakuluja.

 

                                          Vuoden 2005 tilaston mukaan Helsingin toimintakulut ovat yli 1 400
euroa per asukas suuremmat kuin Espoossa, vaikka tarkastelujaksolla
1998 – 2005 Helsingin menojen kasvu onkin ollut maltillisempaa kuin
esimerkiksi Espoon alueella.

 

                                          Kulujen kurissa pitämiseen on panostettava entistä enemmän ja hyvinä
aikoina on varottava kulukurin höltymistä. On etsittävä
ennakkoluulottomasti uusia keinoja, kuten esimerkiksi palveluiden
tuottamisen siirtämistä nykyistä enemmän yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoille. Samaan aikaan on parannettava luonnollisesti
kaupungin tilaajaosaamista.

 

                                          Kokoomuksen valtuustoryhmä toivookin, että asukkaiden edun
nimessä myös siellä vasemmalla ja vihreissä löytyisi nykyistä
enemmän rohkeutta ja luovuutta toteuttaa uusia toimintatapoja, joista
hyötyinä olisivat helsinkiläiset asukkaat.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Investointien määrä oli vuonna 2006 suuri, liikelaitokset mukaan lukien

yhteensä noin 566 milj. euroa. Merkittävä osuus tästä on Vuosaaren
satamalla. Investointien korkeasta tasosta on oltu aiheellisesti
huolissaan.

 

                                          Vuosaaren sataman valmistuttua kantakaupungista satamilta
vapautuville alueille tarvitaan tulevaisuudessakin merkittäviä
investointeja. On selvää, että on pohdittava uusia toimintamalleja,
kuten kumppanuuksia yksityisen sektorin kanssa esimerkiksi
Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan alueiden
toteuttamisessa.

 

                                          Yksi selvittämisen, selkeä selvittämisen arvoinen kumppanuushanke
voisi olla keskustatunneli. Kumppanuushankkeissa yksityinen sektori ei
olisi ainoastaan rahoittajana, vaan sillä olisi hankkeissa vahva rooli
myös suunnittelussa ja ylläpidossa koko kohteen elinkaaren ajan.

 

                                          Tilinpäätöksen toimintakertomuksen kohdassa 1.8 ”Näkymät uuden
tilikauden alkaessa” todetaan, että ”lähtökohdat seuraavien vuosien
taloudelle ovat edelleen epävarmat”. Tuosta toteamuksesta huolimatta
näköpiirissä on myös suuria mahdollisuuksia.

 

                                          Elinkeino- ja asuntopolitiikan toimenpiteet ovat keskeisiä myös
talouden parantamisessa. Eri toimintojen järjestämisen
ennakkoluuloton tarkastelu tuo myös mahdollisuuksia.

 

                                          Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on tehnyt ansiokasta ja
laadukasta työtä arviointikertomuksessaan 2006. Tarkastuslautakunta
on kiinnittänyt huomioita oikeisiin asioihin. Nyt meidän pitää vain pitää
huoli siitä, että tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havainnot
näkyvät käytännön toiminnan virastoissa.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kokoomuksen valtuustoryhmä kiittää kaupungin työntekijöitä ja
yhteistyökumppaneita helsinkiläisten hyväksi tehdystä työstä. Samalla
rohkaisemme jokaista kaupungin työntekijää mukaan toiminnan
kehittämiseen omalla aloitteellisuudellaan. Tiedämme, että keskeinen
voimavara toiminnan edelleen parantamisessa ovat ihmiset omilla
työpaikoillaan.

 

 

                                          Kokoomuksen valtuustoryhmä puoltaa vuoden 2006 tilinpäätöksen
hyväksymistä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Helsingin talous on vahvistunut vuonna 2006 ja tulos on ylijäämäinen.
Se on osin seurausta Helsingin Energian jälleen kerran hyvästä
tuloksesta ja verkkotoiminnan myyntivoitosta.

 

                                          Hyvä Helsinki, hyvä Helsingin Energia.

 

                                          Iloisia voimme olla myös huippuhyvästä työllisyyskehityksestä. 13 000
uutta työpaikkaa, jotka luovat hyvinvointia.

 

                                          Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää kaupungin vahvaa talous-
ja työllisyyskehitystä erittäin tärkeänä. Taloudellisesti vahva kaupunki
voi paremmin huolehtia kuntalaisille tärkeistä peruspalveluista. Hyvä
talous sekä rahoitus- ja muu yhteistyö elinkeinoelämän kanssa
edesauttavat tarpeellisia rakentamis- ja liikenneinvestointeja mm.
satamatoiminnoista vapautuvilla alueilla.

 

                                          Pääkaupunkiseudun yhteistyö tiivistyy kertomusvuonna
valtakunnallisen Paras -hankkeen siivittämänä. Yhteistyö ei ole
kuitenkaan ollut mutkatonta, vaan kovaa työtä, jossa tuloksiakin on
syntynyt, vaikkakin monen mielestä hitaanpuoleisesti.

 

                                          Eduskuntavaalien alla puolueet olivat yhtä mieltä metropolipolitiikan
merkityksestä ja sen ottamisesta osaksi hallitusohjelmaan. On vihdoin
herätty näkemään se tosiasia, että Suomi tarvitsee pitkäjänteistä
kaupunkipolitiikkaa ja että Helsingin seudun myönteinen kehitys on
edellytys koko maan menestykselle.

 

                                          Sosialidemokraatit painottavat valtion sitoutumista ja taloudellisia
panostuksia pääkaupunkiseudulle, mutta myös kuntien välisessä
yhteistyössä on päästävä tositoimiin.

 

Liikenne- ja muissa keskeisissä hankkeissa, kuten Sipoon lounaisosien
liitosasiassa, on syytä edetä ripeästi.

 

 

                                          Kaupungin vetovoiman ja verotulojen kehityksen kannalta on keskeistä,
että asuntotuotantoa saadaan merkittävästi lisättyä. Viime vuonna
Helsinkiin valmistui vain 2 300 uutta asuntoa, mikä on pienin määrä
viiteenkymmeneen vuoteen. Asumisen kalleus pidentää työmatkoja,
hajauttaa kaupunkirakennetta ja kuormittaa ympäristöä. Kalliit asunnot
vaikeuttavat työvoiman saantia ja kaupungin palvelujen ja yritysten
toimintaa. Näin ei voi jatkua.

 

Asuntotuotantoa on pystyttävä selvästi lisäämään, jotta asumisen
hintakehitystä voidaan hillitä ja vastata edes osin kasvaviin
asumistoiveisiin.

 

                                          Sosialidemokraatit haluavat nopeuttaa kaavoitusta ja kehittää hitas-
järjestelmää. Tontteja tulee varata entistä useammin kohtuuhintaisten
perheasuntojen rakentamiseen. Uusille rakennettaville alueille tarvitaan
omaleimainen identiteetti ja monipuolisia ja eri tilanteissa joustavia
asumis- ja toimitilaratkaisuja.

 

Asuntotuotannon määrän ja laadun valvontaa sekä ekologista
rakentamista on tehostettava.

 

                                          Kuntien on yhdessä kannettava vastuunsa vuokra-asuntojen
rakentamisesta sekä tuetusta ja erityisryhmien asuntotuotannosta.

 

                                          Arviointikertomuksen mukaan kaupungin vuokra-asuntojen
peruskorjaamista on lisättävä ja kerrostaloihin on saatava hissit.

 

                                          Huomiot ovat perusteltuja ja edellyttävät määrärahojen kasvattamista
tulevissa talousarvioissa.

 

                                          Sisäilmaltaan tai energiataloudeltaan epäonnistuneiden kiinteistöjen
korjausta on syytä kiirehtiä.

 

                                          Helsingin asukaslukuun suhteutetut toimintakulut ovat 2000-luvulla
kasvaneet muita suuria kaupunkeja vähemmän. On eletty
säästäväisesti, mutta samalla osin palvelutasosta tinkien. Erityisesti
niukka linja näkyy sosiaalitoimessa, kuten lastensuojelussa ja
vanhustenhoidossa.

 

                                          Sosialidemokraatit ovat ajaneet useissa budjettineuvotteluissa sosiaali-
ja terveystoimen määrärahoihin lisäyksiä.

 

                                          Tarkastuslautakunta korostaa kustannustehokkuuden ja sen
arviointimenetelmien kehittämistä.

 

 

On syytä huomata, että kestävää tuottavuutta ei voida saavuttaa
heikentämällä peruspalvelujen laatua tai kunnan palveluksessa
työskentelevän henkilöstön asemaa. Oman toiminnan ja palvelujen
jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tässä työssä ammattitaitoinen
henkilöstö ja yhteistyökykyinen luottamushenkilöorganisaatio on
keskeinen voimavara.

 

                                          Peräämme kustannustehokkuuden rinnalle palveluiden ja toiminnan
poikkihallinnollista ja systemaattista vaikutusarviointia. On arvioitava
mm. sitä, onko kyse kaupungin kannalta todellisista säästöistä vai
toiselle toiminnolle siirtyneistä menoista.

 

                                          Kilpailuttamisessa on tärkeää painottaa palvelun laatua ja
asiakaslähtöisyyttä, jotta kova hintakilpailu ei johda laadun ja talouden
heikkenemiseen sekä palvelukysynnän laskuun, niin kuin on
bussiliikenteen yhtiöittämisen ja kilpailuttamisen myötä tapahtunut.

 

                                          Vastustimme oman bussiliikenteen yhtiöittämistä. Olemme
kannattaneet laadun painoarvon kasvattamista kilpailuttamisissa.

 

                                          Hoitoketjujen toimivuutta on merkittävästi parannettu sosiaaliviraston ja
terveyskeskuksen yhteisessä hoitoketjuprojektissa. On saatu aikaan
inhimillisempää hoitoa, sujuvampia hoitoketjuja sekä merkittäviä
kustannussäästöjä HUS-sakkopäivien vähenemisen kautta.

 

Hoitoketjuprojektia eteenpäin vievät viranhaltijat ja luottamushenkilöt
tekevät kiitettävää työtä, jonka taloudellinen merkitys vain korostuu
sakkohintojen noustessa syksyllä. Samalla korostuu
arviointikertomuksessa todettu tarve korjata HUS-laskutuksen
valvonnan ja läpinäkyvyyden epäkohdat.

 

                                          Tarkastuslautakunta on kommentoinut syystä kriittisesti viime syksyistä
terveyskeskuksen vastaanotto-osaston hankintaprosessia, jota
perusteltiin HUS-sakkojen pienentämisellä. Kaupunki teki viisaasti
luopuessaan suunnitelmasta tarjota päivystyksen vastaanotto-osasto
suoraan yhdelle yritykselle, ilman asianmukaista
kilpailuttamisprosessia.

 

Kilpailuttamisen ja hankintalainsäädännön osaamisessa on Helsingillä
parantamisen varaa. Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen
erityisluonne, palvelujen käyttäjien haavoittuva asema sekä
ostopalvelujen hintakehitys antavat vahvat perusteet kaupungin oman
palvelutuotannon kehittämiselle tulevaisuudessakin. Myös yhteistyötä

kolmannen sektorin ja järjestöjen sekä yritysten kanssa on syytä
kehittää.

 

Vanhustenhoidon tiukat henkilöstömitoitukset ja työntekijäpula
heikentävät toiminnan laatua ja lisäävät samalla työn kuormitusta,
kiirettä ja jaksamisen ongelmia.

 

Mitoitukset tulee tarkistaa jo ensi vuonna, koska palvelutalojen ja
vanhainkotien asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia.

 

Uuden vanhuspalveluohjelman mukaan voimavaroja siirretään
pitkäaikaissairaaloista sosiaalitoimen hoivatason palveluihin.
Helsingissä on liian vähän palveluasumispaikkoja ja erityisesti
dementiapaikkoja. Palvelutarpeen kasvu on voimakasta varsinkin
vuoden 2010 jälkeen.

 

Valtuustoryhmämme katsoo, että rakennemuutoksen toimeenpanolla
on kiire ja se on aloitettava viimeistään ensi vuonna.

 

Kaupungin henkilöstöpolitiikan ja työnantajakuvan tulee vastata
kasvaviin haasteisiin, kuten kiristyvään kilpailuun työvoimasta ja
maahanmuuttajien työllistymis- ja osaamishaasteisiin. Selvitysten
mukaan maahanmuuttajien määrä tulee merkittävästi kasvamaan ja
heidän osallistumisensa työmarkkinoille on välttämätöntä.

 

Tarvitsemme monikulttuurisuustyötä ja syrjimättömiä työmarkkinoita,
mutta myös maahanmuuttajien hyvää ammatillista osaamista ja
kielitaitoa. Riittävän perusteellinen kieli- ja muu tarvittava koulutus ja
tukipalvelut on turvattava heti maahanmuuton jälkeen. Koulutuksen
rahoitukseen tarvitaan kuntien lisäksi valtiota ja työnantajia.

 

Henkilöstöpolitiikkaa tulee arvioida ja kehittää aktiivisesti, valtuuston ja
kaupunginhallituksen roolia vahvistaen. Myönteisiä muutoksia on saatu
aikaan: työssä jaksamisen edistämiseksi on luotu varhaisen tuen malli,
määräaikaisia työsuhteita on muutettu vakinaisiksi, vaikkakaan ei
riittävästi ja koulutukseen sekä esimiestyöhön on panostettu.

 

Sosialidemokraatit pitävät tarkastuslautakunnan huomioita
henkilöstöraportista ja henkilöstöpolitiikan tarkemmista tavoitteista
perusteltuina.

 

Arviointikertomuksen mukaan koulutetun hoitohenkilökunnan
rekrytointia vaikeuttaa mm. palkkakilpailu, työajan vähäiset joustot ja
asuntojen puute. Kunnilla on oikeus turvata peruspalvelujensa laatua ja

henkilöstön saatavuutta kehittämällä palkkausta ja työoloja – fiksu
kunta huolehtii näin vetovoimastaan. Niin kuin tiedämme, paikallisesti
voidaan sopia työ- ja virkaehtosopimusten minimiehtoja paremmin.
Monissa viimeaikaisissakin työnantajien puheenvuoroissa on perätty
yhä enemmän paikallista sopimista ja markkinaehtoisuutta
palkkaukseen.

 

Pyrkimys ylläpitää pääkaupunkiseudun palkkakartellia tilanteessa,
jossa työikäisten määrä tulee vähenemään ja kuntapalkat eivät turvaa
kohtuullista asumista ja toimeentuloa ei ole Helsingin etujen mukainen.

 

Valtuustoryhmämme mielestä kaupungin tulee huolehtia siitä, että sen
henkilöstöpolitiikka, palkkaus ja työolot ovat kilpailukykyisiä.
Korostamme tuloratkaisun ja palkkaohjelman lisäksi
palkkausjärjestelmien kehittämistä, tasa-arvolain mukaisten
palkkakartoitusten aikaansaamista sekä vakinaisten työsuhteiden
lisäämistä.

 

Vaadimme palkkoihin korjausta niin 2007 talousarvio- kuin 2008
kehysneuvotteluissakin, saamatta vihreiden ja kokoomuksen tukea
asiassa. Vaalien alla kokoomus lanseerasi tasa-arvotupon.

 

Onkin välttämätöntä, että hallituksen sopimalla kuntasektorin
korotetulla valtionosuudella parannetaan merkittävästi Helsinginkin
naisvaltaisten alojen palkkausta, sillä naisammattien ja -alojen arvostus
ei täällä vastaa työn vaativuutta. Myös Helsingin on varauduttava
henkilöstönsä palkkojen ja työolojen parantamiseen.

 

Palvelussuhdeasuntojen määrä on vähentynyt neljänneksellä vuodesta
2000 ja vuokrat on nostettu markkinatasolle.

 

Tarkastuslautakunnan tekemät kriittiset huomiot asiassa ovat
perusteltuja. Linjauksia on syytä tarkistaa niin, että kohtuuhintaiset
palvelussuhdeasunnot ovat todellinen vetovoimatekijä. Kannatamme
keskitetyn vuokravälityksen pikaista selvittämistä.

 

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään ja turvalliseen
lapsuuteen. On surullista, että käytännössä monen lapsen ja nuoren
kotiolot sekä terve kasvu ja kehitys ovat vaarantuneet.
Sosiaalitoimessa on kehitetty ennalta ehkäisevää toimintaa ja varhaista
tukea, myös maahanmuuttajalapsia ja -perheitä varten.

 

Eri hallintokuntien yhteistyötä sekä hyviä käytäntöjä on vahvistettava.
Pidämme erittäin tärkeänä, että tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut,

mukaan lukien päivähoito, turvataan lapsille ja perheille tulotasosta
riippumatta. Vastustamme 0-maksuluokan poistamista ja hallituksen
suunnitelmia imuroida asiakasmaksukorotuksia valtion kassaan.

 

Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota terveysliikuntaan, mikä
on tehokas keino edistää terveyttä ja ehkäistä kansansairauksia.

 

Tiedottamisella asia ei pelkästään hoidu, vaan tarvitaan matalan
kynnyksen lähiliikunta- ja kuntoilupaikkoja eri puolilla kaupunkia. Hyvät
uinti- ja liikuntamahdollisuudet näkyvät parempana toimintakykynä ja
vähäisimpinä sairaanhoitokuluina läpi elämänkaaren.

 

Moni lapsi ja nuori ei nykyisellään liiku riittävästi. Lasten ja nuorten
liikuntatottumuksiin on kuitenkin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ja
hyödyt ovat elinikäisiä. Positiivinen esimerkki on liikuntatoimen päätös
antaa maksutta päiväkotien käyttöön tyhjillään olevia liikuntatiloja.
Esimerkkejä tarvitaan lisää.

 

Liikuntaan houkuttelevia toimintatapoja, välineitä sekä henkilöstön
liikunnanohjausosaamista on syytä vahvistaa. Myös urheiluseurojen
toimintaedellytyksiä tulee kehittää.

 

Taiteen ja kulttuurin merkitys kasvaa koko ajan, eikä Helsingissä ole
valtuustotason linjauksia kulttuuripolitiikasta. Kulttuuria on sivuttu mm.
elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Vapaa-ajan lisääntyessä kulttuuria
”tuotetaan” ja kulutetaan yhä enemmän ja sen taloudelliset vaikutukset
ovat merkittävät. Myös monikulttuurisuus ja kulttuuriyhteistyö
pääkaupunkiseudulla syvenee.

 

Pidämme tarkastuslautakunnan ehdotusta kulttuuripoliittisesta
ohjelmasta kannatettavana.

 

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kannattaa tarkastuslautakunnan
ja kaupunginhallituksen puheena olevien esitysten hyväksymistä ja
kiittää samalla tarkastuslautakuntaa ja viranhaltijoita siitä arvokkaasta
työstä, jonka he ovat tehneet arviointikertomuksen aikaansaamiseksi.

 

 

                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Aluksi haluaisin kiittää tarkastuslautakuntaa perinpohjaisesta työstä
arviointikertomuksen laatimisessa.

 

 

                                          Tilinpäätös on valtuustotyössä keskeinen virstanpylväs, jossa valtuusto
tarkastelee edellisen vuoden toimintasuunnitelman ja budjetin
toteutumista.

 

                                          Mielestäni on sääli, että tilinpäätöksen rooli työssämme on selvästi
heikompi kuin budjetin valmistelun.

 

                                          Vähintäänkin yhtä tärkeää kuin että meillä on hyvät piirustukset, on
tarkastaa, saatiinko talo ylipäätään valmiiksi.

 

                                          Kaupungin talous kehittyi suotuisasti viime vuonna.

 

                                          Kuten täällä on jo mainittu, olimme lähes 300 milj. euroa ylijäämällä ja
myös ilman liikelaitoksia päästiin reilusti plussan puolelle. Myös
omavaraisuusaste parani hieman viimevuotisesta.

 

                                          Liikelaitoksista Helsingin Energian rooli on kiistaton. Jotta pystymme
jatkossakin tekemään hyvää tulosta oman energialiikelaitoksemme
avulla, on myös Helsingin Energian valmistauduttava siihen, että
toimintaympäristö muuttuu. Vaatimukset hiilidioksidipäästöjen
leikkaamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi tulevat vain
tiukentumaan. Hyvissä ajoin varautumalla saadaan parempi lopputulos
kuin viime tingassa improvisoimalla.

 

                                          Huonojakin uutisia on, sillä verotulomme kasvavat edelleen muuta
maata hitaammin. Tuloverokertymään vaikuttavat työpaikkojen määrä
ja asuntojen tarjonta. Näissä molemmissa Helsingillä riittää selvästi
parannettavaa.

 

                                          Vaikka ”emo-Helsinki” ei viime vuonna ottanutkaan enää lisää lainaa,
konsernin lainakanta kasvoi yli 200 milj. euroa. Helsinki-konsernilla on
nyt lähes 5 000 euroa per asukas lainaa.

 

                                          Toisena huonona uutisena, joskaan ei kovin yllättävänä sellaisena,
voidaan nähdä myös sosiaali- ja terveystoimen tilanne.

 

                                          Mainitut hallintokunnat ylittivät budjettinsa yli 50 milj. eurolla.
Terveyskeskuksen osalta ylitys johtuu toki pääosin HUSin kasvaneista
kustannuksista, ja myös osa tästä ylityksestä johtuu selvästi
toimintaympäristön muutoksista, joita ei pystytty budjetoitaessa
ennakoimaan. Esimerkiksi alkoholiveron laskemisen aiheuttama
lisätarve lastensuojelun palveluille ja työllisyyskehityksen ansiosta
noussut kysyntä päivähoitopaikoille.

 

 

                                          Jos jatketaan tästä sosiaali- ja terveystoimen ylityksestä, niin on vaikea
sanoa, että olisiko paras lääke budjetoida paremmin tarvetta
vastaavasti, keskittyä ydintoimintoihin vai luoda kokonaan uusia
toimintatapoja. Todennäköisesti näitä kaikkia tarvitaan.

 

                                          Tälle vuodelle sosiaalitoimen määrärahoja nostettiin merkittävästi.
Tämä olikin tarpeen uusien velvoitteiden kustannusten kattamiseksi.
Toiminnan kehittämiseen on kuitenkin syytä panostaa merkittävästi
nykyistä enemmän.

 

                                          Toivottavasti näiden keinojen avulla vuoden päästä katselemme
tilinpäätöstä, jossa kaupungin eniten kustannuksia aiheuttavat
hallintokunnat ovat pysyneet budjetissaan.

 

                                          Sisällöllisen onnistumisen seuraamiseksi tarvitsemme mittareita.
Monina edellisinä vuosina tilinpäätöspuheissa on käyty keskustelua
siitä, että mittarit ovat joko liian löysiä tai liian epärealistisia. Eikä tältä
tunteelta voi kyllä välttyä tänäkään vuonna.

 

                                          Kun valmistelemme seuraavan valtuustokauden strategiaa, on syytä
käydä kaikki nämä mittarit kriittisesti läpi ja miettiä tätä kokonaisuutta,
mitä haluamme näillä mittareilla kuvata.

 

                                          Viime vuonna lähes 90 % mitatuista asioista, sitovista tavoitteista
toteutui. Prosentuaalisesti eniten toteutumattomia tavoitteita oli
sosiaali- ja terveyssektorilla.

 

                                          Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen oli kokonaisuus,
jonka alla oli näistä ryhmittelyistä eniten toteutumattomia tavoitteita.
Esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksen osalta kävi niin, että toiminta ei
tavoittanut läheskään niin suurta nuorisojoukkoa kuin oltiin määritelty.

 

                                          Onkin positiivista, että nuorisoasiainkeskus ja nuorisolautakunta ovat
alkaneet valmistella uutta tilastrategiaa, jonka motiivina on
nimenomaan luoda uusia käyttäjäryhmiä kiinnostavia nuorisotaloja ja
toimintamuotoja. Koska nuorten tarpeet ovat selvästi muuttuneet, on
oltava rohkeutta muuttaa myös heille suunnattuja palveluita.

 

                                          Sosiaali- ja terveystoimen osalta, paitsi että monia mittareita jäi
toteutumatta, moniin mittareihin ei raportoitu tuloksia. Tämä on
mielestäni huolestuttavaa.

 

                                          Kuten myös valtuutettu Rautava toi esille lastensuojelun palvelun

tarpeen, varhaista arviointia koskeva tavoite jäi taas kerran
saavuttamatta. Kyseessä on tavoite, jonka löyhentäminen aiheuttaisi
inhimillistä kärsimystä ja myös kasvavia kustannuksia toisaalla
kaupungin toiminnassa.

 

                                          Koska tiukan tavoitteen saavuttaminen ei ole realistista
nykyresursseilla, budjetin valmistelussa on syytä osoittaa
lastensuojeluun ja ennaltaehkäisevään työhön resurssit, joilla
tavoitteeseen päästään.

 

                                          Terveystoimi on saanut kritiikkiä vanhusten hoidon järjestämisestä.

 

                                          Hoitoketjuja voidaan varmasti sujuvoittaa uusilla toimintatavoilla ja
yhteistyöllä sosiaalitoimen kanssa, mutta vaaditaan myös lisää
resursseja.

 

                                          Kannatamme terveyslautakunnan esitystä yhden akuuttivuodeosaston
lisäämisestä.

 

                                          Sosiaali- ja terveystoimen muutetut organisaatiot on otettu hyvin
vastaan. Työntekijöille suunnatun kyselyn mukaan virastojen rakenne
on aiempaa toimivampi. Vaikka kovin kattavia tuloksia ei olla vielä
saatu, näyttää siltä, että palvelutaso on pysynyt vähintään samana ja
kustannusten arvioidaan laskeneen.

 

                                          Organisaatiouudistustarpeita on mielestämme syytä kartoittaa myös
muiden virastojen kohdalla.

 

                                          Tarkastuslautakunta ehdottaa, että Helsingin kaupungille luotaisiin
kattava mittaristo mittaamaan organisaatiouudistuksen tuloksia. Tämä
ehdotus on oikein kannatettava.

 

                                          Sivistystoimen rootelissa opetusvirasto on onnistunut varsin hyvin
erityisesti taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Laadun puolelta
kritiikkiä on tullut ammattikorkeakoulu Stadiassa, jossa opiskelijoiden
antama palaute on jäänyt selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon.

 

                                          Kulttuurin osalta tarkastuslautakunta on esittänyt, että Helsingille tulisi
laatia kulttuuripoliittinen ohjelma.

 

                                          Vihreä valtuustoryhmä kannattaa ajatusta lämpimästi.

 

                                          Henkilöstöasioista haluaisin nostaa esille määräaikaisen henkilöstön
osuuden kaupungin henkilöstöstä.

 

 

                                          On hienoa, että laskeva trendi on jatkunut. Määräaikaisten osuus
Helsingissä on jo pienempi kuin kuntasektorilla keskimäärin koko
maassa. Tämä on pieni askel oikeaan suuntaan osaavan henkilöstön
saatavuuden varmistamisessa.

 

                                          On huolestuttavaa, että kaupungin omassa asuntotuotannossa jäätiin
taas kerran tavoitteesta. Kohtuuhintaisen asumisen tuottamisessa
kaupungin rooli on keskeinen. Myöskään asunnottomuusongelma ei
ole ratkennut. Myös perheasunnoista on pulaa, kuten valtuutettu Puura
toi esille.

 

                                          Valmisteilla olevaan maankäytön ja asumisen ohjelmaan kohdistuu
erittäin suuria odotuksia. Näin myös helsinkiläiseen asuntoministeriin.

 

                                          Asuntotuotannon ongelmiin tulee puuttua asettamalla
kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kiinteistövirastolle asiaa koskevia
sitovia tavoitteita.

 

                                          Esitänkin Vihreän valtuustoryhmän ensimmäisen ponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus
asettaa omassa budjettiesityksessään sitovia tavoitteita
kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kiinteistövirastolle
sosiaalisen asuntotuotannon turvaamiseksi.

 

                                          Autoistuminen on hyvä esimerkki siitä, että emme kykene nykyisillä
mittareilla mittaamaan, kuvaamaan selvästi kaupungin kehitystä. HKL:n
ja kaupunkisuunnitteluviraston sitovana tavoitteena on ollut jo pitkään
joukkoliikenteen markkinaosuuden lisääminen kantakaupungin rajalla.
Samalla kun tämä tunnusluku kasvaa, autoilu kuitenkin lisääntyy
kaupungissa.

 

                                          Mittareita on muutettava pikaisesti kuvaamaan nykytilaa paremmin.
Hyvä alku tässä on se, että poikittaisliikenteeseen kiinnitetään jatkossa
enemmän huomiota sitovissa mittareissa.

 

                                          Helsingin Bussiliikenteen tulos oli reilusti tappiollinen. Tähän on
vähintäänkin osasyynä se, että kilpailutilanne on erittäin tiukka. Kolikon
kääntöpuoli on se, että HKL on pystynyt ostamaan palveluita edullisesti
ja HKL:n tulos on ollut erittäin hyvä.

 

                                          Haluaisinkin muistuttaa Sosialidemokraattiselle ryhmälle, että
kaupunkikonsernin kannalta suurta vahinkoa ei ole syntynyt. Helsingin

Bussiliikenteelle on syytä antaa vielä aikaa kehittää toimintaansa ja
tappiokierre katkaistua.

 

                                          Vihreän valtuustoryhmän mielestä on tärkeää, että Helsingin
Bussiliikenne pysyy markkinoilla ja että Helsingin kaupungilla on myös
omaa joukkoliikennetuotantoa.

 

                                          HKL:n hyvän tuloksen pitäisi näkyä myös palvelutasossa. Pieni, mutta
havainnollinen esimerkki tästä on raitiovaunu 3T:n aikataulut.

 

                                          Vaadimme, että reitin yöliikenne palautetaan.

 

                                          Liikelaitoksista voisin mainita vielä Palmian, jonka tulos oli erittäin
positiivinen vuonna 2006. Palmia pärjäsi hyvin kilpailussa. Erityisesti
ilahduttaa se, että asiakastyytyväisyyttä mittaava toiminnallinen tavoite
ylitettiin.

 

                                          Lopuksi haluaisin todeta, että on olemassa myös mittareita, jotka
puuttuvat kokonaan.

 

                                          Budjetin sukupuolivaikutusten arviointi kirjattiin talousarvion
valmisteluohjeisiin vuoden 2007 budjetin valmistelua varten. Pilotiksi
valittiin sosiaali- ja liikuntavirastot. Asiaa ei kuitenkaan ehditty
valmistella tämän vuoden budjettiin.

 

                                          Kaupungin toiminta- ja talouslinjausten tulee olla tasa-arvoisia
molempien sukupuolten näkökulmasta. Valtuustolla ei ole tällä hetkellä
mahdollisuutta arvioida, toteutuuko tasa-arvoresurssien käytössä ja
palveluiden järjestämisessä.

 

                                          Jotta tämä olisi mahdollista, seuraavan budjetin yhteydessä on tehtävä
arviointi ja laadittava tavoitteet sukupuolten vaikutusten arvioimiseksi ja
kaupunkilaisten tasa-arvon edistämiseksi.

 

                                          Toinen aihe, joka loistaa poissaolollaan, on ympäristöpolitiikka.

 

                                          Jotta todellisia tuloksia saavutettaisiin, on meidän kirjattava esimerkiksi
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja jätemäärän kasvun leikkaaminen
sitoviksi tavoitteiksi.

 

                                          Esitänkin seuraavan ponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus
asettaa omassa budjettiesityksessään ympäristöpolitiikan

toteutumista seuraavia sitovia tavoitteita.

 

                                          Vihreä valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kiittää myös tilintarkastajia ja
tarkastuslautakuntaa perusteellisesta työstä ja mielenkiintoisesta
arviointikertomuksesta.

 

                                          Valtuustoryhmämme tavoitteena on demokratian ja kestävän
kehityksen edistäminen Helsingin kaupungissa. Niiden ajaminen saa
meidät kiinnittämään huomiomme taas ja vuodesta toiseen
asuntopolitiikkaan, alibudjetointiin ja Helsingin suoriutumiseen
palvelutehtävästään.

 

                                          Kaupungin asuntopolitiikassa on epäonnistuttu. Markkinoihin perustuva
oikeistolainen linja ei ole tuonut mitään hyvää. Viime vuonna Helsinkiin
valmistui vain 2 300 uutta asuntoa, eli vähemmän kuin kertaakaan
viiteenkymmeneen vuoteen. Vielä surkeampi tilanne on aravavuokra-
asuntojen osalta. Nykyisen ohjelman tuotantotavoite on 30 % arava-
asuntoja kaupungin maalle rakennettavista asunnoista, mutta nykyisin
toteutuu enää alle 100 vuokra-aravaa vuodessa.

 

                                          Muistutamme myös, että asuntopula ja korkeat hinnat kasvattavat
pääkaupunkiseudun asukkaiden ekologista jalanjälkeä.

 

                                          Vasemmistoliitto vaatii lisää valtion tukemia vuokra-asuntoja Helsinkiin,
joka on Euroopan nopeimmin kasvavien metropolien joukossa, kuten
eilisen valtuuston yhteiskokousten asiakirjoissa mainitaan.

 

                                          Käytännön rakentajana itse näen, että kaupungin kannattaisi nyt
perustaa oma muutaman sadan rakentajan asuntorakentamisyksikkö ja
antaa sille monitoimiurakoita rakennettavaksi vuokra-asuntoja.
Yksityiset urakoitsijat ovat tänä päivänä niin sokaistuneita huikeista
voitoista rakennusalalla, että niiden työn tuottavuus alkaa jo laskea,
että kaupungin oma voittoa tavoittelematon yksikkö päihittäisi ne
taloudellisuudessa ja tehokkuudessa. Ja ennen kaikkea sen ei tarvitsisi
epäillä, kannattaako se vai ei. Se kannattaisi aivan varmasti.

 

                                          Kaupunki tuottaa kaavamääräyksillään keskikooltaan vähintään

75 neliöisiä asuntoja, mutta asunnon hakijat ovat suurelta osin
yksineläjiä. Isompia asuntoja tarvitsevat muuttavat ympäryskuntiin.
Tämä on ongelma.

 

                                          Palvelussuhdeasuntoja koskevat huonot päätökset markkinavetoisesta
vuokrasta ja määräaikaisuudesta on heti pyörrettävä.
Virkamiestyöryhmän asettaminen ei auta rekrytointiongelmissamme.

 

                                          Vaadimme, että kaupungin kirjanpito on valtuutetuille ja kaupunkilaisille
ymmärrettävää ja läpinäkyvää. Vuosia jatkunut tietoinen virkamiesten
ja työntekijöiden työtä haittaava alibudjetointi on lopetettava. Viime
aikoina puheenvuoroista on kuulunut, että kukaan ei sitä oikeasti halua,
mutta se vain jatkuu vuodesta toiseen.

 

                                          Haluamme, että kirjanpidolliset varaukset tehdään vastaisuudessa
tiettyjä tarpeellisia hankkeita varten realistisen suuruisina. Tämä
auttaisi valtuutettuja hahmottamaan esimerkiksi pilaantuneiden maiden
kunnostuksesta tulevia ja muita rakennuskuntoon saattamisen
kustannuksia. Nykyinen käytäntö näyttää epämääräiseltä
mahdollisuudelta piilottaa varoja.

 

                                          Kannatamme myös tilintarkastajien ehdotusta, että satunnaisten
tuottojen sisältö avataan.

 

                                          Helsingin kaupunkia ei paina suuri velkataakka eikä se ole missään
vertailussa velkainen kaupunki. Lähivuosina, ja on menossa jo käsillä
suuria investointitarpeita. Niitä ei ole mielestämme tarpeen rahoittaa
pelkästään omalla rahalla ja sen takia pitää kireällä palveluja tuottavien
yksiköiden resursseja.

 

                                          Kustannustehokkuuden lisääminen on kaupungin yhteisstrategia.

 

                                          Mielestämme kustannustehokkuus on vähän monimutkaisempi asia
kuin muuten ansiokkaassa arviointikertomuksessa kuvataan. Kun
kerran on kysymys yhteisstrategiasta, pitäisi kuvata myös sellaisia
toimintoja, joilla yksi virasto tai laitos voi onnistuessaan tuottaa toiselle
säästöä. Se on mielestämme luovempaa kuin yksitotinen raameihin
tuijottaminen ja tietysti raamien asettaminenkin tulee toiseen valoon,
jos yhteisstrategioita ajatellaan kirjanpidon kannalta. Pitäisi kuvata sitä,
miten eri virastojen yhteistyö ja yhteiset hankkeet vaikuttavat yhteisten
strategioiden saavuttamiseen.

 

                                          Kustannustehokkuuteen pyritään liiaksi keskittyen kunkin yksikön
omaan kyökkiin. Hallinnon tehokkuutta pitää ja voidaan lisätä, mutta

erityisesti – ja esimerkiksi – hoivatyöhön koko käsite sopii erittäin
huonosti.

 

                                          Lisäksi mielestämme vertailu kuuden suurimman kaupungin kesken ei
kuvaa paljon mitään. Pitäisi tehdä vertailu mieluummin kuuden
samantapaisen ja samankokoisen eurooppalaisen kaupungin kesken.
Sitä paitsi toimintakulujen muuttumisen seuraaminen antaa paremman
käsityksen tilanteesta.

 

                                          Kustannustehokkuutta on myös ennaltaehkäisy, kun uskalletaan
satsata ennaltaehkäisyyn. Muutama esimerkki tästä.

 

                                          Harkinnanvaraisella toimeentulotuella vältetään ongelmien
pitkittyminen ja paisuminen lähitulevaisuudessa. Helsingissä
harkinnanvaraista toimeentulotukea jaetaan äärimmäisen harvoin
pääasiassa sen takia, että sosiaalityöntekijät eivät ehdi suuressa
työpaineessa ja asiakasruuhkassa tapaamaan asiakkaitaan riittävästi ja
tekemään varsinaista sosiaalityötä.

 

                                          Toinen esimerkki:

 

                                          Kun rakennusvirasto joutuu laskemaan talvikunnossapidon laatua, siitä
seuraa mm. lisääntyvässä määrin korvausvelvollisuuksia. Vuonna 2006
maksettiin 434 000 euroa vahingoista, jotka sattuivat rakennusviraston
hoitovastuulla olevilla alueilla.

 

                                          Liikunta on kiistatta erinomainen sairauksien ennaltaehkäisykeino,
vaikka sitä on vaikea osoittaa kaupungin tilinpäätöksessä.

 

                                          Liikuntavirasto tekee hyvää työtä ja pystyy myös yhteistyöhön muiden
virastojen kanssa. Silti on kysyttävä, millä voimalla ja volyymilla se
pystyy tukemaan kustannustehokkuutta, eli tässä tapauksessa
sairauksia ennaltaehkäisevää elämäntapaa tukemaan? Hankkeet ovat
miniatyyrikokoa tarpeeseen nähden. Lähiöliikuttajia on tasan neljä ja
liikunnanohjaajia on tässä kaupungissa 30! Sata liikuttajaa lisää
tarvittaisiin 180 koulun, 70 asukaspuiston, 11 vanhusten
palvelukeskuksen jne. käyttöön, monenlaista syrjäytymistä
ehkäisemään.

 

                                          Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä on kaikkea muuta kuin
kustannustehokasta suunnitella organisaatiomuutoksia, joiden hyötyä
ja tarkoitusta ei pystytä kertomaan eikä osoittamaan ennen
muutosesitystä. Ensin on osoitettava ongelma ja sitten tehtävä
uskottava laskelma siitä, miten muutosesitys sen korjaa. Tällaiseen

itsetarkoitukselliseen laatikkoleikkiin nähdäksemme on innoittanut
PARAS –hanke ja sen tavoite muuttaa palvelujen tuotantotapoja.
Vieläkään ei ole osoitettu todeksi sitä, että yritys itsestään selvästi
tuottaa palveluja tehokkaammin kuin kunnallinen yksikkö. Esimerkkejä
sekä tehokkaista että tehottomista yksiköistä niin yksityisellä kuin
kunnallisellakin puolella on olemassa. Samoin sekä hyvistä että
huonoista kilpailutuksista on esimerkkejä.

 

                                          Mielestämme omistajaohjaus pitäisi tarkoittaa myös sitä, että
kaupungin johto tuntee kehitystyön, jota omissa yksiköissä tehdään ja
arvioi niiden mahdollisuuksia ennen kuin antaa ylhäältä määräyksen
seuraavasta muutoksesta.

 

                                          Bussiliikenteen yhtiöittämisessä ja kilpailuttamisessa näytetään
astuneen ansaan, kuten Vasemmistoliiton valtuustoryhmä etukäteen
pelkäsi. Tariffeja on nostettu vuosittain ja liikennöintiä on vähennetty ja
henkilökunta on kovilla. Julkisen liikenteen osuutta liikennesuoritteista
ei pystytä nykyisellä toimintalinjalla ja tariffituen tasolla lisäämään. Siltä
osin haihtuu mahdollisuutemme estää ilman saastumista,
kasvihuonepäästöjä ja katupölyä.

 

                                          Tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstöstrategiassa onnistuminen
on kaupungin kannalta kriittinen menestystekijä.

 

Siitä olemme samaa mieltä.

 

                                          Palvelussuhdeasuntojen tarjoamisen merkityksestä olen jo maininnut.

 

                                          Palkkatason jälkeenjääneisyys on ongelma jo melkein kaikissa
ammattiryhmissä. Sitä ei korjata 5 miljoonan satsauksella
henkilöstöstrategian toteuttamiseen, vaan asiallisilla palkankorotuksilla,
työnkuvien ja nimikkeitten korjaamisella. Lisäksi virastojen johdolle on
annettava mahdollisuudet toteuttaa henkilöstöpolitiikkaa juuri sen
viraston tarpeita vastaavasti.

 

                                          Pääkaupunkiseudun yhteisen henkilöstövuokrausyhtiön Seuren
toimintaa on kehitettävä kohti sellaista järjestelmää, että sijaisia
tarvitsevilla yksiköillä on Seuressa tietyt henkilöt varalla. Nykyisin
sattumanvarainen työpaikan vaihtaminen rasittaa tarpeettomasti sekä
sijaisia että vakituista henkilökuntaa jatkuvalla perehdyttämisellä yhä
uusiin työpaikkoihin.

 

 

                                          Näillä huomioilla puollamme tilinpäätöksen hyväksymistä.

 

 

                                          Kiitos.